Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.6.2016

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.6.2016”

1. Metroon liit­tyvän toivo­muspon­nen lausun­toe­si­tyk­sessä puhutaan vaunu­jen tyh­jen­tämis­es­tä Ruo­ho­lahdessa, mut­ta eihän pon­nes­sa niin esitet­ty! Pon­nes­sa esitet­ti­in että viimeiset vaunut eivät olisi käytössä Espoos­sa, mikä edel­lyt­tää toki Laut­tasaaren ja Koivusaaren asemien piden­tämistä. Ongelmien vierit­tämi­nen espoolais­ten niskoille kuu­lostaa lähin­nä nau­ret­taval­ta, kun samaan aikaan on itsekin raken­net­tu lyhy­itä asemia.

   Vastaa

2. Euroopan kaupungeis­sa metro­ja tulee asemille alle 2 min väleinkin…

   Vastaa

3. ” Tässä on tehty huolel­lisen tun­tu­ista työtä aset­tele­mal­la uud­is­raken­nuk­sia suo­jeltavien raken­nusten lomaan. Tietysti siinä menetetään alku­peräis­ten, hieno­jen talo­jen ympäril­lä ole­vaa avaru­ut­ta, mut­ta hyvä näin. ”

   Juuri näin ei pitäisi tehdä. Tässä Veräjämäen tapauk­ses­sa, ja mon­es­sa muus­sakin täy­den­nys­rak­en­tamises­sa juuri pilataan ympäristöä aset­tele­mal­la uud­is­raken­nuk­sia keskelle van­haa miljöötä. Kokon­aisia miljöitä pitäisi suo­jel­la, eikä vain yksit­täisiä rakennuksia.

   Vastaa

4. Hölmöläiset ovat olleet metroa rak­en­ta­mas­sa, kun Espoon lai­tureista piti väk­isin tehdä lyhyem­piä kuin Helsin­gin lai­tureista. Eikö junia voisi nyt piden­tää otta­mal­la etupäästä vaunu­ja ja lisäämäl­lä ne junan loppupäähän?

   Vastaa

5. Veräjämä­ki on jälleen puuhastelua. Kaupungilta ruu­tukaa­va alueelle ja on täysin ton­tin omis­ta­jan asia miet­tiä, miten tont­tin­sa käyt­tää. Tosin muual­la maail­mas­sa noin kaukana kaupungista ton­tille nousisi juuri pien­talo­ja. Toki paljon nyky­istä tiiviimmin.

   Uusi siir­to­la­pu­u­tarha-alue on hyvä asia, mut­ta sekin kaipaa ruu­tua. Valitet­tavasti suo­ma­laiset eivät enää elä taval­la, jol­loin aluet­ta voisi pitää auki. Toimi­va siir­to­la­pu­u­tarha on aidat­tu. Ei ihmis­ten kaupungis­sa tarvitse päästä kaikkialle. 

   Espoon ase­mat kan­nat­taa louhia täyspitkik­si ennen liiken­teen aloit­tamista. Tuos­ta tulee use­am­man kuukau­den seisok­ki jos­sain vaiheessa.

   Vastaa

6. Muu­ta­ma vuosi sit­ten Helsin­gin metro­jen vuoroväli oli 3 min­u­ut­tia ruuh­ka-aikana. Toi­mi hyvin. Metro­jen ovet voisi säätää kuten Brys­selis­sä. Kova piip­paus ja sulkeu­tu­mises­sa ei anneta armoa. Kyl­lä stadi­lainenkin sen ker­ras­ta oppii imo.

   Vastaa

7. Metron suh­teen voitaisi­in vielä tehdä ratkaisu, jos­sa päätetään piden­tää Espoon asemia (lykkäys­tä liiken­teen aloit­tamiseen ainakin puoli vuot­ta). Kus­tan­nuk­set toki tynkämet­ros­ta päät­tänei­den poli­itikko­jen henkilöko­htaiseen piikkiin.

   Vastaa

8. “Lausun­to asun­not­tomien konttimajoituksesta

   Lausun­to lyhen­net­tynä: Lois­ta­va aja­tus, mut­ta ei toteutet­tavis­sa. Pitäisi huole­htia esimerkik­si melun­tor­jun­nas­ta. Miten se on toteutet­tu siel­lä sil­to­jen alla?”

   Mitenkäs melun­tor­jun­nas­ta on huole­hdit­tu venei­den alla tai pinkopahvi­ma­jois­sa? Vai onko se niin, että kos­ka Säädök­set ja Ase­tuk­set, niin asukoon sit­ten ennem­min vaik­ka katuo­jien pohjil­la kuin Määräys­ten Vas­tai­sis­sa (hyi, hyi) konteissa?

   Vastaa

9. Län­simetron lyhyi­den lai­turien kanssa ollaan pahasti liemessä ja vas­ta tämän vuo­den syksyl­lä ollaan tilanteessa, jos­sa tältä totu­udelta ei voi­da enää sulkea silmiä.

   Valitet­tavasti lai­turien piden­tämi­nen ei tarkoi­ta metrolin­jan epäon­nis­tuneen osu­u­den sulkemista vain joik­sikin kuukausik­si, vaan useik­si vuosik­si. Lai­turien piden­tämi­nen vaatii ensin hyväksy­tyn kaava­muu­tok­sen ja sen jäl­keen uudet poh­japi­ir­rokset ja tur­val­lisu­us­su­un­nitel­mat. Län­simetron hin­ta voi paisua myös muu­tamil­la ylimääräisil­lä hehtomiljoonil­la euroil­la, jot­ka pitää ottaa jostakin.

   Vastaa

10. Virossa Tar­ton ja Val­gan välil­lä liiken­nöivästä paikallisju­nas­ta pääsee pois vain yhdestä vaunus­ta kaikkein pien­im­mil­lä seisakkeil­la. Toki tämä yhteys ei ole liiken­nemääriltään ver­tailukelpoinen Län­simetroon nähden.

    Vastaa

11. Madridin met­rossa on lin­jo­ja joiden lai­turip­itu­us on 60 m. Pari­isin met­rossa län­simetron 90 m on ihan yleinen lai­turip­itu­us. Use­am­man ker­ran olen kuul­lut val­i­tus­ta siitä, miten Helsin­gin metro on pitkine 135 m lai­turei­neen aivan liian raskas tämän kokoiseen kaupunkiin.

    Jos metron kap­a­siteet­ti Helsingis­sä saadaan ylit­tymään 90 metrin junil­la, niin ongel­ma ei ole junien pitu­udessa vaan siinä etteivät virkamiehet ole joko osan­neet han­kkia asian­mukaista kulun­valvon­taa tai ylipään­sä rak­en­taa järkevää liikenneverkkoa.

    Jos metro ylikuor­mit­tuu, maail­mal­la on yleen­sä tapana jakaa alku­peräi­nen lin­ja kah­tia. Tämä on aivan mah­dol­lista Helsingis­säkin. Ongelma­han on kap­a­siteet­ti­tarpeen epä­tas­apaino idän ja län­nen suun­nil­la. Idästä tule­vat pitkät metrot voisi­vatkin kulkea Hakaniemestä Kaup­pa­torin kaut­ta Kamp­pi­in, Espoos­ta tule­vat lyhyet metrot jäi­sivät Hakaniemeen. Espoon metro­ju­nat eivät mis­sään ske­naar­ios­sa tule ylikuor­mit­tumaan eikä sinne ole tarvet­ta liiken­nöidä pitkil­lä junil­la, joten Espoon ase­malai­turien piden­nyk­ses­tä ei tulisi minkään­laista palve­lu­ta­so­hyö­tyä. 1–2 metroase­maa Erottajan/Kauppatorin suun­nal­la sen sijaan paran­taisi huo­mat­tavasti yhteyk­siä Kru­u­nun­hakaan, Kaartinkaupunki­in ja Punavuoreen, eikä cross-plat­form ‑vai­h­to Hakaniemessä toisi matkavas­tus­takaan metro­matkus­ta­jille kuin pari minuuttia.

    Vastaa

    1. Kun me teemme Län­siväylästä Luat­tasaaren Bule­vardin, kyl­lä se metro kuor­mit­tuu lännessäkin 🙂

       Vastaa

12. Tuo­mas L.: Espoon metro­ju­nat eivät mis­sään ske­naar­ios­sa tule ylikuor­mit­tumaan eikä sinne ole tarvet­ta liiken­nöidä pitkil­lä junil­la, joten Espoon ase­malai­turien piden­nyk­ses­tä ei tulisi minkään­laista palvelutasohyötyä. 

    Tässä vai­heessa on hyvä muis­tut­taa, että Espoos­sa on rak­en­teil­la Län­simetron jatke Matinkylästä Suomeno­jan, Kaitaan ja Soukan kaut­ta Kiven­lah­teen. Suun­nitel­tu valmis­tu­misa­janko­h­ta on 2020-luvun alkupuolel­la. Soukan ja Kiven­lah­den alueil­la on isot betonilähiöt ja paljon asukkai­ta, joten kyl­lä metrol­la viimeistään siinä vai­heessa kuor­mi­tus­ta riit­tää lännessäkin.

    Vastaa

13. Kalle:
    Uusi siir­to­la­pu­u­tarha-alue on hyvä asia, mut­ta sekin kaipaa ruu­tua. Valitet­tavasti suo­ma­laiset eivät enää elä taval­la, jol­loin aluet­ta voisi pitää auki. Toimi­va siir­to­la­pu­u­tarha on aidat­tu. Ei ihmis­ten kaupungis­sa tarvitse päästä kaikkialle. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhat eivät kuu­lu kaupunki­in, jos niiden läpi ei voi oikaista. Ne ovat iso­ja aidat­tu­ja aluei­ta, joiden este­vaiku­tus­ta voisi ver­ra­ta jopa moot­tori­tiehen, vaik­ka siir­to­la­pu­u­tarhat ovat viral­lis­es­ti virkistysalueita.

    Esimerkik­si Mar­janiemen siir­to­la­pu­u­tarha pakot­taa etelästä Mar­janiemen län­sio­sista Itäkeskuk­sen kouluille tur­val­lis­in­ta reit­tiä (Mustapuron var­ren kevyen liiken­teen väylä) kulke­vat 200 metrin ylimääräiselle kier­rokselle, kos­ka suo­raa reit­tiä siir­to­la­pu­u­tarhan läpi ei ole. Vaik­ka olisikin, talvisin por­tit ovat lukos­sa, joten koul­u­laiset joutu­vat kiertämään.

    Sama jut­tu muual­la. Vallilas­sa vaikka­pa Karstu­lantieltä Kumpu­lan­mäelle olisi lin­nun­ti­etä noin 900 metriä, mut­ta lyhin käve­lyre­it­ti on 1.3 kilo­metriä, kos­ka välis­sä on Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha ja pieni suikala kasvi­ti­eteel­listä puu­tarhaa. Ensim­mäi­nen on näistä pahempi, kos­ka se pakot­taa pitem­mälle kierrokselle.

    Siir­to­la­pu­u­tarho­jen läpi pitäisi päästä ympäri vuo­den jalka­isin ja pyöräl­lä (tai suk­sil­la, jos on lumi­nen talvi). Ennen aitaamista oikaisem­i­nen onnistui.

    Vastaa

14. Tun­tuu hölmöläis­ten hom­mal­ta, että metron län­sipuolen ase­mat raken­net­taisi­in lyhyem­mik­si kuin itäpuolen, kos­ka se samal­la mitätöi kaikille 17:lle van­halle ase­malle jo tehdyt investoin­nit ja estää metron kap­a­siteetin lisäyk­sen myös tulevaisuudessa.

    Asemien piden­tämi­nen myöhem­min on äärim­mäisen han­kalaa. Jos asemia ei nyt raken­neta täys­mit­taisik­si, niin ainakin louhin­tatyöt kan­nat­taisi tehdä valmi­ik­si uusien asemien osalta.

    (Kir­joi­tus julka­istu aiem­min täl­lä pal­stal­la 24.8.2012)

    Vastaa

15. Tuo­mas L.: Use­am­man ker­ran olen kuul­lut val­i­tus­ta siitä, miten Helsin­gin metro on pitkine 135 m lai­turei­neen aivan liian raskas tämän kokoiseen kaupunkiin.

    Raskashan se on, mut­ta metroli­iken­teen aloit­tamisen jäl­keen joukkoli­iken­net­tä on jär­jestet­ty 40 vuot­ta keskit­tämäl­lä matkus­ta­jat metroon. Kun kaik­ki munat pan­naan yhteen kori­in, niin saadaan isokin kori lop­ul­ta täy­teen. Vai­h­toe­hto olisi ollut use­am­man lin­jan verkos­to, jos­sa kaik­ki tiet eivät vie Kai­vokadulle. Nythän tämä on viimein osin toteu­tu­mas­sakin Raide­jok­erin ja Laa­jasa­lon ratikan muo­dos­sa. Tule­va runk­olin­ja 500 pitäisi saa­da raiteille mah­dol­lisim­man pian.

    Vastaa

16. Ikäni Veräjämäessä asuneena olen sur­rut näi­den huvi­la­tont­tien katoamista mut­ta vielä enem­män jäl­jelle jäänei­den pilkkomista. Omas­ta mielestäni pelkkien raken­nusten suo­jelus­sa ei ole paljonkaan mieltä kun raken­nu­soikeus kuitenkin sal­lii lisärak­en­tamisen niin että suo­jel­tu kohde käytän­nössä katoaa näkyvistä. Sehän oli tuo kokon­ais­miljöö joka teki Pasi­lan ja muut van­hat esikaupun­git niin viehät­täviksi. Nyt vieläkin olisi siel­lä tääl­lä yksi­ty­isiä huvi­la­tont­te­ja ja vas­taavia tyy­likokon­aisuuk­sia säi­lytet­tävis­sä jos kaupun­ki niin tah­toisi. Se vain edel­lyt­täisi hie­man luo­vaa ajat­telua päättäjiltä.
    Ken­tis näin: Kaavoit­ta­jal­la olisi suo­jeluko­htei­ta harkites­saan mah­dol­lisu­us käyt­tää bonus-ajat­telua. “Hyvä huvi­lan­omis­ta­ja, voisitko antaa koko tont­tisi suo­jeltavak­si, nyky­i­sine raken­nuksi­neen kaikki­neen, pien­tä ker­tako­r­vaus­ta vas­taan, esim 20% nykyis­es­tä arvos­ta ja vielä niin että kohdal­lasi kiin­teistövero jätet­täisi­in jatkos­sa per­imät­tä? Tämä käytän­tö olisi pysyvä jatkos­sakin kiin­teistön omis­ta­jas­ta riippumatta.”

    Tämä ei tulisi kaupungille kalli­ik­si, sopivia kohei­ta on enää niin vähän. Hyvä esimerkkiko­hde olisi otsikkoku­vasi sini­nen torni­huvi­la. Pitkässä juok­sus­sa kiin­teistön omis­ta­ja tar­jouk­seen suostues­saan hyö­ty­isi myyn­ti­ta­pauk­ses­sa myös kiin­teistöön kohdi­tu­vast arvon nousus­ta (mitä jotkut kai kat­se­l­e­vat vinoin silmin) mut­ta jäl­keemme tule­valle enem­mistölle jäisi silmän­ruokaa. hh

    Vastaa

    1. Lupaus kiin­teistöveron jät­tämi­nen per­imät­tä ei tai­da olla laillinen.

       Vastaa

17. Kalle:
    Uusi siir­to­la­pu­u­tarha-alue on hyvä asia, mut­ta sekin kaipaa ruu­tua. Valitet­tavasti suo­ma­laiset eivät enää elä taval­la, jol­loin aluet­ta voisi pitää auki. Toimi­va siir­to­la­pu­u­tarha on aidat­tu. Ei ihmis­ten kaupungis­sa tarvitse päästä kaikkialle. 

    Jostain syys­tä Espoos­sa siir­to­la­pu­u­tarhan pitämi­nen aitaa­mat­tomana tun­tuu onnis­tu­van. Suosit­te­len kaikille kiin­nos­tuneille tutus­tu­mis­retkeä Puo­lar­maarin alueelle. Aluet­ta ei ole aidat­tu mitenkään, ja se toimii aidosti siir­to­la­pu­u­tarhan omien asukkaiden lisäk­si lähiseudun asukkaiden virkistysalueena.

    Vastaa

18. Hieno omako­tialue aivan väärässä paikassa.

    Hieno­jen omakoti­taloalu­iden ei tosi­aan pitäisi eksyä Helsinki­in — voivat joutua kaiken­lais­ten van­daalien pahoinpitelemiksi. 🙂

    Jos tämä Oulunkylän ase­man vier­essä ole­va alue olisi tyhjä, siihen ei laitet­taisi pientaloja.

    Ehdoten että puraitte nuo hienot van­hat puu­talot ja kokoat­te ne uudelleen jonkin niitä arvosta­van kun­nan osoit­ta­maan paikkaan. Näin tuo Oulunkylän ase­man vier­essä ole­va keskeinen alue saataisi­in tehokkaam­paan ja parem­min Helsin­gin tavoit­teisi­in sopi­vaan käyttöön. 🙂

    Vastaa

19. Veräjämäen huvi­la­ton­tit.
    Suomes­sa­han on val­lal­la viralli­nen per­verssi näkökul­ma virk­istysalueisi­in. Luonto­fanaatikko­jen näkökul­mas­ta virk­istyä voi vain ja ain­oas­taan siihen tarkoituk­seen ase­makaavas­sa vara­tu­il­la viher­alueil­la (joutomaary­teiköt)
    Väitän, että Veräjämäen, Tapani­lan tai puu-Käpylän tapais­lla alueil­la (kaduil­la) liikku­mi­nen tuot­taa virk­istys­tä vähin­tään yhtään paljon kuin luon­nos­sa liikkuminen.
    Noiden paikko­jen arvo on paljon muus­sakin kuin ker­rosalas­sa ja tehokkudeessa; ne toimi­vat myös virk­i­tysalueina ja puolta­vat sik­si paikkaansa sel­l­aise­naan ilman purkamista ja tehostamista. Mitään oleel­lis­es­ti asun­top­u­laa noiden tont­tien tiivistämisel­lä ei helpote­ta. Jos tuol­laista kaupunkia raken­net­taisi­in, ei tarvit­taisi eril­lisiä virk­istyspöpe­liköitä vaan ihmiset virk­isty­i­sivät ihan omil­la nurkillaan…

    Vastaa

20. Kepa: Jostain syys­tä Espoos­sa siir­to­la­pu­u­tarhan pitämi­nen aitaa­mat­tomana tun­tuu onnis­tu­van. Suosit­te­len kaikille kiin­nos­tuneille tutus­tu­mis­retkeä Puo­lar­maarin alueelle. Aluet­ta ei ole aidat­tu mitenkään, ja se toimii aidosti siir­to­la­pu­u­tarhan omien asukkaiden lisäk­si lähiseudun asukkaiden virkistysalueena.

    Ilmeis­es­ti espoolaiset ovat lainku­u­li­aisem­paa väkeä. Helsingis­sä siir­top­u­u­tarho­ja on aidat­tu pääasi­as­sa mur­to­jen ja ilki­val­lan vähen­tämisek­si, eikä suinkaan lähialuei­den asukkaiden kiusaksi.

    Aitaa­mat­tomil­la alueil­la, kuten Hert­toniemessä, mur­to­jen määrä on pahimp­ina talv­ina ylit­tänyt 50 %. Eli mur­tomies kävi use­am­mas­sa kuin joka toises­sa mökissä rikko­mas­sa ovia ja ikkunoi­ta ja pöl­limässä irtaimis­toa. Hiton­moinen vai­va ja kus­tan­nus mökkiläisille ja paljon turhaa hom­maa poli­isille ja oikeuslaitokselle.

    Vastaa

21. Voisin kuvitel­la että kan­nat­taisi selvit­tää idästä kulk­i­joiden pääteasemien jakau­ma, että tiede­tään kan­nat­taako muu­ta­ma espoon ase­man lai­turi piden­tää vai keskit­tää myöhem­min panok­set idän ja län­nen metro­jen eriyt­tämiseen yllä kuvat­ul­la taval­la. Alku­vai­heessa voisin kuvitel­la että pitkien junien ajami­nen Espooseen on ihan ok, ihmiset oppi­vat muual­lakin löytämään tien­sä ulos väärästä vaunusta.

    Vastaa

22. Jalankulk­i­ja: Ilmeis­es­ti espoolaiset ovat lainku­u­li­aisem­paa väkeä. 

    Espoon siir­to­la­pu­u­tarhamökeis­sä saa asua läpi vuo­den. Muis­tan joskus olleeni kip­inämikkona joskus joulun aikaan jos­sain huonos­ti eris­te­tyssä mökissä.

    Vastaa