Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016

En pääse ulko­maan­matkan takia kok­ouk­seen. Mikko Särelä menee. (Esi­tys­lis­taan tästä)

Net­ti­main­on­nan kasvu tuo 1100 asukas­ta Pasilaan

Tulo­jaan menet­tänyt MTV luop­uu tilois­taan ja muut­taa jon­nekin pienem­pi­in tiloi­hin. Tilalle liki 1100 asukkaan asuinalue. Tämä oli meil­lä 8.12.2015. Nyt se on palan­nut lausun­noil­ta, eikä siihen tehdä olen­naisia  muutoksia.

Ei pöl­lömpi kaava!

 
Laut­tasaa­res­sa taas postimerkkikaava

Nahka­housun­tie 5:stä pure­taan teol­lisu­us- ja varas­toraken­nus. Tilalle koti 70 uudelle lauttasaarelaiselle.

Vat­tunie­mi on menetet­ty mah­dol­lisu­us. Suun­nit­tele­mal­la asun­toalue kokon­aisuute­na olisi voitu tehdä vaik­ka mitä.
pyöräparkit

Fil­lar­ipysäköin­nin suunnitteluohje

Kovin tarpeelli­nen asi­akir­ja ja tun­tui hyvin laaditulta.

Poikkeamishake­mus Pasilassa 

Hartela halu­aa luvan rak­en­taa enem­män pysäköin­tipaikko­ja. Helsin­ki säätelee asuin­talo­jen pysäköin­tipaikko­ja ylöspäin (nor­mi on vähin­tään …)  ja toimis­to­jen alaspäin (paikko­ja saa olla enin­tään). Hake­mus­ta perustel­laan sil­lä, että toimis­tois­sa on nyky­isin väkeä pin­ta-alaa kohden enem­män kuin ennen, 12 m²/henki. Parkkipaikko­ja tulee käytän­nössä kak­si kolmeatoista työn­tek­i­jää kohden. Fil­lar­i­paikko­ja saman ver­ran. Tähän raken­net­tavaan toimis­toon tulee näköjään tuhat työpaikkaa.

117 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016”

  1. Veikkaisin, että 2 fil­lar­i­paikkaa per 13 työn­tek­i­jää ei riitä mihinkään. 

    Mik­sei voisi vara­ta yhtä paljon tilaa per työn­tek­i­jä pysäköin­ti­in ajoneu­vos­ta riip­pumat­ta? Ois reilua‘

  2. Onko­han sit­tenkin parem­pi, että Vat­tunie­mi tehdään pos­timerkkeinä, jol­loin KSV ei suun­nit­tele sitä piloille? Nyt siel­lä on ihan oikea katu­verkko, noin esimerkiksi.

    Jätkäsaa­res­sa, jota kovasti main­os­te­taan kan­takaupunk­i­na tai ainakin sen jat­keena, on käytän­nössä lähiön katu­verkko: muu­ta­ma kokoo­jakatu ja umpikujia.

  3. Kak­si pysäköin­tipaikkaa kolmeatoista työn­tek­i­jää kohden ei riitä ainakaan tietotekni­ikan alal­la. Use­at yri­tyk­set eivät uskalla tul­la tuol­laisi­in tiloi­hin, kos­ka jos auton omis­tavil­la työn­tek­i­jöil­lä on hitunenkin neu­vot­telu­voimaa ja valin­nan­varaa, he kiin­nit­tävät liian vähäau­toiseen sijain­ti­in kiel­teistä huomio­ta jo rekry­toin­tipros­essin aikana.

    Espoon Keilanie­mi sijait­see Kehä I:n sisäpuolel­la, mut­ta siitä huoli­mat­ta siel­lä on panos­tet­tu run­saasti pysäköin­tipaikkoi­hin. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta samoin hylkäsi taan­noin liik­er­aken­nusten pysäköin­tipaikkanormien kiristämise­hdo­tuk­sen koko Espoon kaupun­gin alueella.

    Jos Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to hylkää Harte­lan anomuk­sen, se samal­la äänestää tyhjik­si jäävien ja käyt­tökelvot­tomien toimis­totilo­jen raken­nut­tamisen puolesta.

  4. “Vat­tunie­mi on menetet­ty mah­dol­lisu­us. Suun­nit­tele­mal­la asun­toalue kokon­aisuute­na olisi voitu tehdä vaik­ka mitä.”

    Ker­tokaa nyt joku ker­ta etukä­teen mitä pitäisi tehdä. Kaupun­ki on koh­ta täyn­nä eri­laisia menetet­tyjä mahdollisuuksia.

  5. Toimis­toraken­nusten autopaikko­jen rajoituk­set ovat ihan turhaa ja idioot­ti­maista byrokra­ti­aa. Kyl­lä toimis­to­taloi­hin pitäisi saa­da rak­en­taa niin mon­ta autopaikkaa kuin on kysyntää.

    1. Hels­ingtin on pakko rajoit­taa keskus­tas­sa ole­vien toimis­to­jen parkkipaikko­ja, kos­ka muu­takaan keinoa tor­jua ruuhkia ei ole. Tiemak­sut oli­si­vat fik­sumpia, mut­ta niitä odotel­lessa on rajoitet­ta­va työ­matkali­iken­net­tä pytsäköintipaikoilla.

  6. Pet­teri:
    Toimis­toraken­nusten autopaikko­jen rajoituk­set ovat ihan turhaa ja idioot­ti­maista byrokra­ti­aa. Kyl­lä toimis­to­taloi­hin pitäisi saa­da rak­en­taa niin mon­ta autopaikkaa kuin on kysyntää.

    Jep, saman­laista hölmöi­lyä kuin asuin­raken­nusten min­imi­nor­mit. Tässä tapauk­ses­sa poikkeamis­lu­pa kuitenkin myönnettäneen?

  7. Mikko Num­melin:
    Kak­si pysäköin­tipaikkaa kolmeatoista työn­tek­i­jää kohden ei riitä ainakaan tietotekni­ikan alal­la. Use­at yri­tyk­set eivät uskalla tul­la tuol­laisi­in tiloi­hin, kos­ka jos auton omis­tavil­la työn­tek­i­jöil­lä on hitunenkin neu­vot­telu­voimaa ja valin­nan­varaa, he kiin­nit­tävät liian vähäau­toiseen sijain­ti­in kiel­teistä huomio­ta jo rekry­toin­tipros­essin aikana. 

    Reak­tor, Siili, Futurice, Soli­ta, Vincit, Coden­to, F‑secure, Uni­ty, Sym­bio, … Kaik­ki halu­tu­im­mat IT-alan duu­nit on sel­l­asel­la alueel­la mis­sä ei oikein ole pysäköintipaikkoja.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Hels­ingtin on pakko rajoit­taa keskus­tas­sa ole­vien toimis­to­jen parkkipaikko­ja, kos­ka muu­takaan keinoa tor­jua ruuhkia ei ole. Tiemak­sut oli­si­vat fik­sumpia, mut­ta niitä odotel­lessa on rajoitet­ta­va työ­matkali­iken­net­tä pytsäköintipaikoilla. 

    Käsit­tääk­seni tuo toimis­to­ta­lo on Pasi­las­sa, ei keskus­tas­sa. Toisek­si ei kaduille mah­du kuitenkaan niiden kap­a­siteet­tia enem­pää liiken­net­tä. Se, että toimis­to­ja raken­netaan sel­l­aisi­in paikkoi­hin, joi­hin edes osa viit­sii tul­la julk­isil­la on paljon parem­pi kuin toimis­to­jen ajami­nen pysäköin­tipaikkaka­tol­la kauas kehätei­den reunoille, jos­sa julkiset eivät pelaa senkään vertaa.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin on pakko rajoit­taa keskus­tas­sa ole­vien toimis­to­jen parkkipaikko­ja, kos­ka muu­takaan keinoa tor­jua ruuhkia ei ole. Tiemak­sut oli­si­vat fik­sumpia, mut­ta niitä odotel­lessa on rajoitet­ta­va työ­matkali­iken­net­tä pysäköintipaikoilla. 

    Kuten totesin, tämän hin­ta on se, että suuri osa tietotekni­ikan alan asiantun­ti­joi­ta ja kau­pan alan ylem­piä toim­i­henkilöitä työl­listävistä yri­tyk­sistä ei sijoi­ta toim­into­jaan yksi­ty­isautoil­u­ra­joi­tusvyöhyk­keelle vaan esimerkik­si kehätei­den varteen.

  10. Mikko Num­melin:
    Kak­si pysäköin­tipaikkaa kolmeatoista työn­tek­i­jää kohden ei riitä ainakaan tietotekni­ikan alal­la. Use­at yri­tyk­set eivät uskalla tul­la tuol­laisi­in tiloi­hin, kos­ka jos auton omis­tavil­la työn­tek­i­jöil­lä on hitunenkin neu­vot­telu­voimaa ja valin­nan­varaa, he kiin­nit­tävät liian vähäau­toiseen sijain­ti­in kiel­teistä huomio­ta jo rekry­toin­tipros­essin aikana. 

    On van­hanaikaista yleistää kaikkia tietotekni­ikkka-alan ihmisiä sel­l­aisik­si jot­ka kul­kee työ­matkansa aina autolla.

  11. Har­ri: Reak­tor, Siili, Futurice, Soli­ta, Vincit, Coden­to, F‑secure, Uni­ty, Sym­bio, … Kaik­ki halu­tu­im­mat IT-alan duu­nit on sel­l­asel­la alueel­la mis­sä ei oikein ole pysäköintipaikkoja. 

    On hyvä huo­ma­ta, että mon­et maini­tu­ista yri­tyk­sistä toimi­vat peri­aat­teel­la, ettei koko henkilöstö istu hei­dän oma­l­la pääkont­to­ril­laan vaan asi­akasyri­tyk­sis­sä, jot­ka vas­taavasti voivat sijai­ta ihan mis­sä tahansa autovyöhykkeil­läkin. Soli­ta siir­si pääkont­to­ri­aan viime vuon­na muu­ta­maa sataa metriä pohjoiseen rauta­tien län­sipuolel­la ole­valle uudelle alueelle ajautuen syr­jem­mäk­si ydinkeskus­tas­ta, mut­ta ilmeis­es­ti muu­ta­ma ekstrapysäköin­tipaik­ka mielessä.

  12. Mikko Num­melin: On hyvä huo­ma­ta, että mon­et maini­tu­ista yri­tyk­sistä toimi­vat peri­aat­teel­la, ettei koko henkilöstö istu hei­dän oma­l­la pääkont­to­ril­laan vaan asi­akasyri­tyk­sis­sä, jot­ka vas­taavasti voivat sijai­ta ihan mis­sä tahansa autovyöhykkeilläkin. 

    No siinä tapauk­ses­sa menevät autol­la suo­raan asi­akkaiden luo töi­hin, jos eivät osaa muul­la men­nä, mut­ta ei se estä että pääkont­tori olisi keskus­tas­sa. Palaverei­hin keskus­taan on mukavem­pi tul­la julk­isil­la sieltä autovyöhyk­keeltä kuin oma­l­la autol­la ja tulee fir­malle halvem­mak­si kun ei tarvitse mak­saa km-kor­vauk­sia joka palaverireissulta.

    Mikko Num­melin:
    Soli­ta siir­si pääkont­to­ri­aan viime vuon­na muu­ta­maa sataa metriä pohjoiseen rauta­tien län­sipuolel­la ole­valle uudelle alueelle ajautuen syr­jem­mäk­si ydinkeskus­tas­ta, mut­ta ilmeis­es­ti muu­ta­ma ekstrapysäköin­tipaik­ka mielessä.

    Töölön­lahti on kyl­lä ydinkeskus­tas­sa eikä mil­lään autovyöhyk­keel­lä. Töölön­lah­den uudet kont­tori­talot ovat esimerk­ki siitä että ydinkeskus­ta ei ole menet­tänyt vetovoimaansa.

  13. R.Silfverberg: On van­hanaikaista yleistää kaikkia tietotekni­ikkka-alan ihmisiä sel­l­aisik­si jot­ka kul­kee työ­matkansa aina autolla. 

    En tietenkään noin radikaalia ja virheel­listä yleistys­tä tee, mut­ta 2 autopaikkaa 13 työn­tek­i­jää kohden on ehdot­tomasti liian vähän. Tyyp­il­lisessä työy­hteisössä use­ampi työn­tek­i­jä kuin 2/13:sta asuu joko kehyskun­nis­sa tai pääkaupunkiseudun heikon joukkoli­iken­teen tason ulkovyöhykkeillä.

    1. Tuo 2 autopaikkaa 13 työn­tek­i­jää kohden on se mitä hak­i­ja on pyytänyt (ja sai). Helsin­gin työ­matkali­ikenne perus­tuu joukkoli­iken­teeseen eikä se oikein voi muuhun perustuakaan.

  14. R.Silfverberg: On van­hanaikaista yleistää kaikkia tietotekni­ikkka-alan ihmisiä sel­l­aisik­si jot­ka kul­kee työ­matkansa aina autolla. 

    Tot­ta, mut­ta on opti­mistista ajatel­la, että heitä olisi vain 15% työn­tek­i­jöistä. Pikem­minkin on niin, että 15% ei käytä omaa autoa koskaan, 85% ainakin joskus. 

    Etä­työl­lä vähen­netään sekä autopaikko­jen, että kont­torin tilantarvetta.

  15. Mikko Num­melin: On hyvä huo­ma­ta, että mon­et maini­tu­ista yri­tyk­sistä toimi­vat peri­aat­teel­la, ettei koko henkilöstö istu hei­dän oma­l­la pääkont­to­ril­laan vaan asi­akasyri­tyk­sis­sä, jot­ka vas­taavasti voivat sijai­ta ihan mis­sä tahansa autovyöhykkeilläkin. 

    Toki, hei­dän asi­akkaansa ovat ympäri maa­pal­loa. Mut­ta väite siitä että IT-fir­mat jotenkin kart­taisi keskus­taa on ihan hölyn­pö­lyä. IT-fir­mat, kuten merkit­tävä osa muis­takin yri­tyk­sistä, halu­aa keskustaan.

  16. Osmo on use­aan ker­taan toden­nut, että markki­na­t­alous osoit­taa nykyisen pysäköinti­normin huonok­si asun­to­jen kohdal­la, sil­lä kalli­it paikat eivät käy kau­pak­si. Yri­tys­ten kohdal­la tilanne on selvästi toinen, sil­lä mak­suhalua on.

    Tosi­a­sia on se, että niin kauan kuin liityn­täpysäköin­tiä ei ole fik­susti jär­jestet­ty, ei pysäköin­tipaikko­jen tarpeesta päästä eroon. Olisiko syytä miet­tiä mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta kepin sijas­ta myös porkkanaa eli yri­tyk­sille oikeus osal­lis­tua myös liityn­täpysäköin­nin kus­tan­nuk­si­in samal­la taval­la kuin työmatkalippuihin?

  17. Juho Laatu:
    Kai kaupun­ki nap­paa kaavoitushyö­dyn itselleen tuos­ta Nahka­housun­tien kaavamuutoksesta.

    Tuo on sosial­is­mia ja sosial­is­mi ei ole yhteiskun­ta­järjestys, joka pysty­isi luo­maan kestäväl­lä taval­la elin­mah­dolisuuk­sia ihmisille. En pidä ajatuksesta.

    Sinän­sä Osmon havain­to siitä, että olisi pitänyt suun­nitel­la suurem­pia kokon­aisuuk­sia on oikein. Laut­tasaari kuu­luu Kehä I:n sisäiseen alueeseen, joka mielestäni pitää viimeistään tässä vai­heessa kaavoit­taa kokon­aan ruutukaavaan.

    Mitä ton­tille sit­ten raken­netaan, ei kyl­lä kuu­lu pätkääkään kaupungille, se on ton­tin omis­ta­jan asia. Väitän ettei pinem­mäl­lä ohjauk­sel­la saa­da aikaisek­si ainakaan huonom­paa tulosta ja säästetään turhien virkami­esten palkat.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo 2 autopaikkaa 13 työn­tek­i­jää kohden on se mitä hak­i­ja on pyytänyt (ja sai). Helsin­gin työ­matkali­ikenne perus­tuu joukkoli­iken­teeseen eikä se oikein voi muuhun perustuakaan.

    Mikä instanssi tässä on ollut hak­i­jana? Ilmeis­es­ti ei yksikään yri­tys, jolle tilo­ja halut­taisi­in tar­jo­ta vuokralle.

  19. Kalle: Tuo on sosial­is­mia ja sosial­is­mi ei ole yhteiskun­ta­järjestys, joka pysty­isi luo­maan kestäväl­lä taval­la elin­mah­dolisuuk­sia ihmisille. En pidä ajatuksesta.

    Sinän­sä Osmon havain­to siitä, että olisi pitänyt suun­nitel­la suurem­pia kokon­aisuuk­sia on oikein. Laut­tasaari kuu­luu Kehä I:n sisäiseen alueeseen, joka mielestäni pitää viimeistään tässä vai­heessa kaavoit­taa kokon­aan ruutukaavaan.

    Mitä ton­tille sit­ten raken­netaan, ei kyl­lä kuu­lu pätkääkään kaupungille, se on ton­tin omis­ta­jan asia. Väitän ettei pinem­mäl­lä ohjauk­sel­la saa­da aikaisek­si ainakaan huonom­paa tulosta ja säästetään turhien virkami­esten palkat.

    Kan­natat havain­to­jeni mukaan yleen­sä vapaan sort­tista markki­na­t­alout­ta. Ei kai siihen kuu­lu se, että yhteiskun­ta lahjoit­taisi etuuk­sia yrityksille?

    Ton­tin­hank­in­ta toimii kun­nis­sa yleen­sä niin, että kun­ta ostaa omis­ta­jil­ta käypään hin­taan raaka­maa­ta, kaavoit­taa sen, ja sit­ten myy kalli­im­mal­la (jos paik­ka on liike­taloudel­lis­es­ti kiin­nos­ta­va) uuteen käyttötarkoitukseensa.

    Kun­ta ei siis toi­mi niin, että kaavoit­taisi vaikka­pa lisää raken­nu­soikeut­ta yksi­ty­isille maille, lahjoit­taen näin kaavoituk­ses­ta koitu­van huo­mat­ta­van maan arvon­nousun tuolle yksit­täiselle maanomistajalle.

    Samoin tilanteessa jos­sa Nahka­housun­tiel­lä kaavoite­taan varas­toraken­nuk­sen tilalle jotain taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa, ei olisi hyvän hallinto­ta­van mukaista lahjoit­taa kaupun­gin kaavoitus­päätök­ses­tä syn­tynyt­tä kaavoitushyö­tyä jollekin yksit­täiselle taholle / ton­tin nykyiselle omis­ta­jalle / vuokraa­jalle. Järkeväm­pää olisi esim. ostaa tont­ti pois (jos joku yksi­tyi­nen sen omis­taa), ja sit­ten myy­dä kalli­im­mal­la takaisin. Mikä tahansa menetelmä, jos­sa kaavoirushyö­tyä ei lahjote­ta lot­topot­ti­na jollekin ulkop­uoliselle, käy.

    San­ot ettei se, mitä ton­tille raken­netaan, kuu­lu pätkääkään kaupungille. Nor­maal­i­ti­la Suomes­sa on kuitenkin se, että kaupun­ki päät­tää, mitä ja paljonkio millekin ton­tille saa rak­en­taa. Muu­tok­set näis­sä päätök­sis­sä ovat hyvin raha­nar­voista tavaraa, ja sik­si niitä ei pitäisi tehdä yhtä suosien.

    Jos siir­ty­isimme malli­in, jos­sa ton­tille todel­la saa rak­en­taa mitä tahansa ja kuin­ka paljon tahansa, siir­tymä­vai­heessa kaupunkin kan­nat­taisi ottaa tässäkin tapauk­ses­sa kaavoitushyö­ty itselleen. Se voisi siis myy­dä ton­tin vapail­la markki­noil­la eniten tar­joavalle, vapaaseen rakentamiskäyttöön.

    Tavoit­teeni on siis se, että sään­töjä ei muute­ta kesken pelin toisia suosien. Sik­si kaavoitushyö­tyjä ei pitäisi Nahka­housun­tiel­läkään jael­la. Sitä en tiedä onko jael­tu. Jos on, asi­aan olisi syytä palata.

    Uskon, että sinäkään et halua kan­nat­ta­maasi markki­na­t­alouteen täl­laisia hallinnon joillekin maan­omis­ta­jille jakelemia lot­topot­te­ja. Mikä olisi oma ratkais­usi asiaan?

  20. Har­ri: Toki, hei­dän asi­akkaansa ovat ympäri maa­pal­loa. Mut­ta väite siitä että IT-fir­mat jotenkin kart­taisi keskus­taa on ihan hölyn­pö­lyä. IT-fir­mat, kuten merkit­tävä osa muis­takin yri­tyk­sistä, halu­aa keskustaan.

    Mitä isom­pi it-fir­ma on, sen varmem­min se on etääl­lä keskus­tas­ta (Tieto, CGI, Fujit­su, Capgem­i­ni, HP, IBM). Lis­taamis­tasi yri­tyk­sistäkin vain pien­im­mät ovat keskus­tas­sa. Ruo­ho­lahti ei ole enää keskus­taa. Ja seu­raa­va askel Ruo­ho­lahdes­ta on Espoo.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Vat­tunie­mi on kaavoitet­tu ruutukaavaan. 

    Vielä kun olisi umpiko­rt­telei­ta, jois­sa olisi sul­je­tut sisäpi­hat. Nykyisessä rak­en­tamises­sa kaupungista katoaa kokon­aan puoli­julki­nen piha-alue.

  22. Mikko Num­melin: En tietenkään noin radikaalia ja virheel­listä yleistys­tä tee, mut­ta 2 autopaikkaa 13 työn­tek­i­jää kohden on ehdot­tomasti liian vähän. Tyyp­il­lisessä työy­hteisössä use­ampi työn­tek­i­jä kuin 2/13:sta asuu joko kehyskun­nis­sa tai pääkaupunkiseudun heikon joukkoli­iken­teen tason ulkovyöhykkeillä. 

    Se riip­puu aivan yrityksen/työpaikan toimi­alas­ta, työn­tek­i­jöi­den ikä‑, koulu­tus- ja sukupuoli­jakau­mas­ta ym. 

    Jos jokin työ­paik­ka joka sijoit­tuu Pasi­laan jonne on hyvät junay­htey­det eri puolelta pk-seu­tua kat­soo että 2 autopaikkaa / 13 työn­tek­i­jää riit­tää, ja kaupun­ki on samaa mieltä, niin mik­si täy­tyy kiistää?

  23. Jos jokin työ­paik­ka joka sijoit­tuu Pasi­laan jonne on hyvät junay­htey­det eri puolelta pk-seu­tua kat­soo että 2 autopaikkaa / 13 työn­tek­i­jää riit­tää, ja kaupun­ki on samaa mieltä, niin mik­si täy­tyy kiistää? 

    Tuo 2 autopaikkaa per 13 tyon­tek­i­jää eli 0,15 paikkaa per työn­tek­i­jä on las­ket­tu 12 neliötä per työpiste mitoituk­sen mukaan. Joku puhe­lin­palvelukeskus voi tuol­laisel­la mitoituk­sel­la toimia, mut­tei oikein fir­ma, jos­sa tehdään töitä yhdessä ja jos­sa käy asiakkaitakin.

    Käytän­nössä vähän parem­mis­sa työ­paikois­sa, jois­sa löy­tyy mon­en­laista neukkaria ym, kokon­aisu­udessaan tilaa on luokkaa 20 neliötä per hen­ki ja jos niistä on 70 % tyyp­il­lis­es­ti kuor­mitet­tu, autopaikko­ja on tuol­laises­sa talos­sa normipäivänä käytössä noin 3,5 autopaikkaa kym­men­tä työn­tek­i­jää kohti.

  24. Juho Laatu: Kan­natat havain­to­jeni mukaan yleen­sä vapaan sort­tista markki­na­t­alout­ta. Ei kai siihen kuu­lu se, että yhteiskun­ta lahjoit­taisi etuuk­sia yrityksille?

    Ton­tin­hank­in­ta toimii kun­nis­sa yleen­sä niin, että kun­ta ostaa omis­ta­jil­ta käypään hin­taan raaka­maa­ta, kaavoit­taa sen, ja sit­ten myy kalli­im­mal­la (jos paik­ka on liike­taloudel­lis­es­ti kiin­nos­ta­va) uuteen käyttötarkoitukseensa.

    Kun­ta ei siis toi­mi niin, että kaavoit­taisi vaikka­pa lisää raken­nu­soikeut­ta yksi­ty­isille maille, lahjoit­taen näin kaavoituk­ses­ta koitu­van huo­mat­ta­van maan arvon­nousun tuolle yksit­täiselle maanomistajalle.

    Samoin tilanteessa jos­sa Nahka­housun­tiel­lä kaavoite­taan varas­toraken­nuk­sen tilalle jotain taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa, ei olisi hyvän hallinto­ta­van mukaista lahjoit­taa kaupun­gin kaavoitus­päätök­ses­tä syn­tynyt­tä kaavoitushyö­tyä jollekin yksit­täiselle taholle / ton­tin nykyiselle omis­ta­jalle / vuokraa­jalle. Järkeväm­pää olisi esim. ostaa tont­ti pois (jos joku yksi­tyi­nen sen omis­taa), ja sit­ten myy­dä kalli­im­mal­la takaisin. Mikä tahansa menetelmä, jos­sa kaavoirushyö­tyä ei lahjote­ta lot­topot­ti­na jollekin ulkop­uoliselle, käy.

    San­ot ettei se, mitä ton­tille raken­netaan, kuu­lu pätkääkään kaupungille. Nor­maal­i­ti­la Suomes­sa on kuitenkin se, että kaupun­ki päät­tää, mitä ja paljonkio millekin ton­tille saa rak­en­taa. Muu­tok­set näis­sä päätök­sis­sä ovat hyvin raha­nar­voista tavaraa, ja sik­si niitä ei pitäisi tehdä yhtä suosien.

    Jos siir­ty­isimme malli­in, jos­sa ton­tille todel­la saa rak­en­taa mitä tahansa ja kuin­ka paljon tahansa, siir­tymä­vai­heessa kaupunkin kan­nat­taisi ottaa tässäkin tapauk­ses­sa kaavoitushyö­ty itselleen. Se voisi siis myy­dä ton­tin vapail­la markki­noil­la eniten tar­joavalle, vapaaseen rakentamiskäyttöön.

    Tavoit­teeni on siis se, että sään­töjä ei muute­ta kesken pelin toisia suosien. Sik­si kaavoitushyö­tyjä ei pitäisi Nahka­housun­tiel­läkään jael­la. Sitä en tiedä onko jael­tu. Jos on, asi­aan olisi syytä palata.

    Uskon, että sinäkään et halua kan­nat­ta­maasi markki­na­t­alouteen täl­laisia hallinnon joillekin maan­omis­ta­jille jakelemia lot­topot­te­ja. Mikä olisi oma ratkais­usi asiaan?

    Käy oiekin hyvin kun­han se yksi­tyi­nen voi kieltäy­tyä myymästä tar­jot­tuun hintaan.

  25. JY: Mitä isom­pi it-fir­ma on, sen varmem­min se on etääl­lä keskus­tas­ta (Tieto, CGI, Fujit­su, Capgem­i­ni, HP, IBM). Lis­taamis­tasi yri­tyk­sistäkin vain pien­im­mät ovat keskus­tas­sa. Ruo­ho­lahti ei ole enää keskus­taa. Ja seu­raa­va askel Ruo­ho­lahdes­ta on Espoo.

    Alun­perin ei kyse ollut keskus­tas­ta, vaan parkkipaikoista. Ruo­ho­lahdessa on aika nih­keesti parkkipaikko­ja. Ja kyl­lä, kaik­ki mitkä vaatii paljon tilaa on usein siel­lä mis­sä tila on halvem­paa. Väite kun oli että IT-fir­mat jotenkin kart­taisi­vat aluei­ta jois­sa parkkipaikko­ja on vähän, ja se nyt vaan on väärä väite.

    1. Keskus­tas­sa ei ole vapaa­ta toimis­toti­laa. Se on halu­tu­in­ta ja kallein­ta aluet­ta koko kaupungis­sa. Parkkipaikko­jen puut­teesta huoli­mat­ta. Erit­täin hunos­ti men­estyvät toimis­tot, jois­sa on paljon parkkipaikko­ja eikä lainkaan joukkoli­iken­net­tä lähellä.

  26. antti:

    Ker­tokaa nyt joku ker­ta etukä­teen mitä pitäisi tehdä. Kaupun­ki on koh­ta täyn­nä eri­laisia menetet­tyjä mahdollisuuksia.

    KISS

    Vai­he I ruu­tukaa­va Kehä I:n sisälle

    Vai­he II ruu­tukaa­va Kehä III:n sisälle

  27. JY: Mitä isom­pi it-fir­ma on, sen varmem­min se on etääl­lä keskus­tas­ta (Tieto, CGI, Fujit­su, Capgem­i­ni, HP, IBM). Lis­taamis­tasi yri­tyk­sistäkin vain pien­im­mät ovat keskus­tas­sa. Ruo­ho­lahti ei ole enää keskus­taa. Ja seu­raa­va askel Ruo­ho­lahdes­ta on Espoo.

    Mis­säs näistä fir­moista on työ­tyy­tyväisyys suurin ja mitkä fir­mat tekevät paras­ta jälkeä? Nuo Kehän kolos­sit vaiko astet­ta pienem­mät puti­ik­it ydinkeskus­tas­sa? Tästä otok­ses­ta voisi päätel­lä, että soft­afir­mo­jen tulisi ehdot­tomasti sijoit­tua ydinkeskustaan.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    …Erit­täin hunos­ti men­estyvät toimis­tot, jois­sa on paljon parkkipaikko­ja eikä lainkaan joukkoli­iken­net­tä lähellä. 

    Tuo lie­nee heit­to? Se ei pidä joka tapauk­ses­sa paikkansa. Liiken­teel­lis­es­ti halu­tus­sa toimis­toki­in­teistössä on kolme tasaver­taista tekijää:
    — riit­tävästi parkki­ti­laa sekä oma­lle väelle että asiakkaille
    — alle 500 metriä (mielel­lään alle 300 m) lähim­mälle raideli­iken­teen ase­malle tai pysäkille
    — valvot­tu säi­ly­ty­s­paik­ka työ­matkali­ikku­jien polkupyörille ja kun­nol­liset sosi­aal­i­ti­lat vaat­tei­den vaihtoon.

    Eri toimi­alat ja yri­tyk­set pain­ot­ta­vat sit­ten noi­ta kolmea tek­i­jää eri taval­la. Mut­ta kuten tuos­sa yllä tuli esille, ei esimerkik­si kon­sult­ti- tai tietotekni­ikkat­alon kan­na­ta sijoit­tua kiin­teistöön ilman parkkipaikko­ja, kos­ka sen jäl­keen ei saa pätevää työvoimaa.

  29. hup­sis: Käy oiekin hyvin kun­han se yksi­tyi­nen voi kieltäy­tyä myymästä tar­jot­tuun hintaan.

    Kan­natan tuo­ta asen­net­ta, että nykyiselle omis­ta­jalle tulisi pääsään­töis­es­ti tar­jo­ta mah­dol­lisu­us olla myymät­tä maitaan ja jatkaa alueel­la per­in­teisen kaltaista toim­intaa. On tosin ymmär­ret­tävää, että joskus yht­e­sikun­ta joutuu tur­vau­tu­maan pakkol­u­nas­tuk­si­inkin. Esimerkik­si moot­tori­ti­etä ei voi lin­ja­ta hel­posti niin, että se kulk­isi vain niiden aluei­den hal­ki, joiden omis­ta­jat ovat halukkai­ta myymään.

  30. Juho Laatu:
    Kai kaupun­ki nap­paa kaavoitushyö­dyn itselleen tuos­ta Nahka­housun­tien kaavamuutoksesta.

    Oliko näistä Nahka­housun­tien omis­tus­suhteista tarkem­paa tietoa? Kuka omis­taa ton­tin? (tai pitkät vuokra­sopimuk­set tms.)

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskus­tas­sa ei ole vapaa­ta toimis­toti­laa. Se on halu­tu­in­ta ja kallein­ta aluet­ta koko kaupungis­sa. Parkkipaikko­jen puut­teesta huoli­mat­ta. Erit­täin hunos­ti men­estyvät toimis­tot, jois­sa on paljon parkkipaikko­ja eikä lainkaan joukkoli­iken­net­tä lähellä. 

    Tämä ei kyl­lä pidä paikkansa. Keskus­tas­sa on merkit­tävästi tyhjää toimis­toti­laa, joka ei muun muas­sa parkkipaikko­jen puut­teen, hiukan kehnon saavutet­tavu­u­den tai kehnon muun­neltavu­u­den vuok­si kel­paa käyttäjille.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan listal­lakin on jatku­vasti hake­muk­sia, jois­sa ei-houkut­tele­via kont­tor­e­i­ta muute­taan asun­noik­si, toki nuo kohteet ovat usein per­in­teisen toimis­toalueen laidoilla.

  32. Juho Laatu: Oliko näistä Nahka­housun­tien omis­tus­suhteista tarkem­paa tietoa? Kuka omis­taa ton­tin? (tai pitkät vuokra­sopimuk­set tms.)

    Kaivoin kok­ouk­sen esi­tys­lis­tan esi­in. Siinä lukee seuraavaa:

    “Kort­telialue on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa. Kaavaratkaisu on tehty hake­muk­sen joh­dos­ta ja kaavaratkaisun sisältö on neu­votel­tu hak­i­jan kanssa.”

    Eli yksi­tyiselle ollaan tuon tahon itsen­sä pyyn­nöstä tekemässä kaava­muu­tos­ta. En osaa arvioi­da, paljonko ton­tin statuk­sen muut­ta­mi­nen teol­lisu­us- ja varas­tokäytöstä asuinker­rostalokäytök­si hyödyt­tää ton­tin omis­ta­jaa. En havain­nut esit­telyssä myöskään laskel­maa tästä. Peri­aat­teessa tässä voisi olla siir­tymässä merkit­täviäkin sum­mia hak­i­jalle. Ehkä asi­aa parem­min tun­te­vat kom­men­toi­vat, jot­ta kor­rup­tion läs­näolon mah­dol­lisu­us saadaan (toiv­ot­tavasti) selitet­tyä han­kkeesta pois.

    Esi­tys­lis­tas­sa todet­ti­in myös: “Kaavaratkaisun toteut­tamis­es­ta ei aiheudu kaupungille kus­tan­nuk­sia.” Ei kai sit­ten tule tulo­jakaan, kun niitä ei mainit­tu, eli mah­dol­liset kaavoitushyödyt voisi­vat tämän perus­teel­la olla menos­sa yksi­tyiselle hak­i­jalle. Onko hyö­tyjä arvioitu ja asi­as­ta jotain päätetty?

  33. Osmo Soin­in­vaara: Keskus­tas­sa ei ole vapaa­ta toimis­toti­laa. Se on halu­tu­in­ta ja kallein­ta aluet­ta koko kaupungissa

    Aika lail­la on vapaa­ta toimis­toti­laa tar­jol­la keskus­tas­sakin ja hin­tata­so on käytän­nössä samaa tasoa kuin koko pääkaupunkiseudul­la. Ellei sit­ten keskus­ta tarkoi­ta vain Espaa ja Aleksia.

  34. Pet­teri: Käytän­nössä vähän parem­mis­sa työ­paikois­sa, jois­sa löy­tyy mon­en­laista neukkaria ym, kokon­aisu­udessaan tilaa on luokkaa 20 neliötä per hen­ki ja jos niistä on 70 % tyyp­il­lis­es­ti kuor­mitet­tu, autopaikko­ja on tuol­laises­sa talos­sa normipäivänä käytössä noin 3,5 autopaikkaa kym­men­tä työn­tek­i­jää kohti.

    Nyky­isin isois­sa yri­tyk­sis­sä osa­taan mitoit­taa työpis­tei­den määrä niin, että niitä on vähem­män kuin työn­tek­i­jöitä ja kel­lään ei ole nimet­tyä omaa paikkaa.
    Viimeisen virk­keen logi­ik­ka ei ihan avaudu. Joka toinen työn­tek­i­jä kul­kee henkilöau­tol­la, mut­ta 30% on pois­sa työ­paikalta joka päivä?

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Vähiten tyhjää toimis­toti­laa on siel­lä, mis­sä pysäköin­tipaikko­ja on niukim­min ja päinvastoin. 

    Tar­jol­la ole­vien pysäköin­tipaikko­jen määrän ja toimis­toti­lan hin­nan ja kysyn­nän välil­lä on toki jonkin­lainen kor­re­laa­tio, vähän kuin jäätelön­syön­nin ja hukku­miskuolemien välillä. 

    Ihan niin kuin jäätelöä syömäl­lä uimataidot eivät häviä, niukat parkkipaikat eivät lisää toimis­to­jen kysyn­tää, vaan itse asi­as­sa parkkipaikko­jen vähyys ja kalleus heiken­tää toimis­toti­lan houkut­tele­vu­ut­ta kun muut syyt vakioidaan.

    Mik­si siis kor­re­laa­tio on kuitenkin havait­tavis­sa? Se johtuu kol­mannes­ta tek­i­jästä; ihan kuin hukku­miskuolemat ja jäätelön­syön­ti riip­pu­vat molem­mat läm­pöti­las­ta, parkkipaikko­jen niukku­us ja toimis­toti­lan kysyn­tä riip­puu merkit­tävis­sä osin sijain­nista eli maan hin­nas­ta. Korkea maan hin­ta taas kan­nus­taa korkeaan ja tehokkaaseen rak­en­tamiseen, joka tekee autopaikko­jen rak­en­tamis­es­ta suh­teessa kallista, jol­loin parkkipaikko­ja on tar­jol­la niukasti.

    Toisaal­ta alueil­la, joil­la maan hin­ta on mata­la voidaan hel­posti ja hal­val­la rak­en­taa paljon parkkipaikkoja.

    1. Pet­teri, on siinä kor­re­laa­tios­sa myös kausaliteettia.
      Jos olisimme rak­en­ta­neet Helsin­gin keskus­tan moot­tori­tieli­it­tymäk­si (jota aikanaan ehdotet­ti­in), se olisi ollut luon­teeltaan vähän niin kuin Keilanie­mi, se ei olisi ollut houkut­tel­e­va paik­ka toimis­toille, asun­noille aikä rav­in­toloille. Jos teemme kaupungista auto­myön­teisen, saamme ihmisvi­hamielisen. Sel­l­aisi­akin kaupunkikeskus­to­ja on maaimal­la raken­net­tu, eivätkä ne ole järin vetovoimaisia. Jos halu­taan hillitä autoli­iken­net­tä muuten kuin ruuhkaut­ta­mal­la tiet seiso­vil­la ruuhkil­la, ain­oa lain tois­taisek­si sal­li­ma keino on rajoit­taa työmatkapysäköintiä.
      Olisi­han Espoo voin­ut tehdä neit­sel­liselle maalle rak­en­ta­mal­la paljon houkut­tel­e­vam­man keskus­tan kuin mitä Helsin­ki on rak­en­tanut, mut­ta päät­ti vali­ta parkkikent­tien maise­man. Empiria osoit­taa, että joidenkin toim­into­jen kannal­ta se on hyvä val­in­ta, mut­ta kokon­aishoukut­tele­vu­u­den kannal­ta huono.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­leikauk­ses­ta vas­taa kiin­teistölau­takun­ta. Ymmärtääk­seni leikat­tavaa arvon­nousua kyl­lä syntyy.

    Tarkoit­taako tuo sitä, että kiin­teistölau­takun­ta tulee jälkikä­teen arvioimaan arvon­nousun, ja veloit­taa suon sum­man sit­ten omis­ta­jal­ta. Pitäisi kai antaa omis­ta­jalle vielä mah­dol­lisu­us peräy­tyä, jos hin­ta on korkea. Tässä seli­tyk­sessä eivät nyt ole palaset vielä aivan kohdal­laan. Onko jotain jo sovit­tu omis­ta­jan kanssa ennakkoon?

    1. Arvon­leikkauk­ses­ta on selvä taulukko, ja kiin­teistönom­si­ta­ja on hake­mus­ta tehdessään tien­nyt, paljonko leikataan. Val­tu­us­to ei hyväksy kaavaa, ennen kuin sopimus arvon­leikkauk­ses­ta on tehtty.

  37. Jokkis: Mis­säs näistä fir­moista on työ­tyy­tyväisyys suurin ja mitkä fir­mat tekevät paras­ta jälkeä? Nuo Kehän kolos­sit vaiko astet­ta pienem­mät puti­ik­it ydinkeskus­tas­sa? Tästä otok­ses­ta voisi päätel­lä, että soft­afir­mo­jen tulisi ehdot­tomasti sijoit­tua ydinkeskustaan. 

    Olen täl­lä het­kel­lä töis­sä yhdessä niistä kehätiefir­moista ja olen ollut yhdessä toises­sa niistä. Välil­lä olin yhdessä joka toi­mi ydinkeskus­tas­sa kunnes mei­dät ulkois­tet­ti­in yhteen näistä kehätiefir­moista. Joo, voitte arva­ta mis­sä olin eniten tyytyväinen.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    … Helsin­gin työ­matkali­ikenne perus­tuu joukkoli­iken­teeseen eikä se oikein voi muuhun perustuakaan. 

    Tuo pitää paikkansa, mut­ta vain spåra­helsingis­sä. Sen ulkop­uolel­la työ­matkali­ikenne perus­tuu pääosin henkilöau­toon, kos­ka järkevää satel­li­itikun­tien verkos­toa ei ole ja Helsin­ki menet­tää työ­paikko­ja, joi­hin voisi tul­la junal­la muualta.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­leikkauk­ses­ta on selvä taulukko, ja kiin­teistönom­si­ta­ja on hake­mus­ta tehdessään tien­nyt, paljonko leikataan. Val­tu­us­to ei hyväksy kaavaa, ennen kuin sopimus arvon­leikkauk­ses­ta on tehtty. 

    Tuo on sosial­is­mia ja heiken­tää mei­dän kaikkien elin­mah­dol­lisuuk­sia. En pidä tuol­lais­es­ta ja ihmette­len, miten tuol­lainen syöpä on päässyt syntymään.

    1. Kalle, jos ihailet ryöstökap­i­tal­is­mia, jos­sa val­tio lahjoit­taa sopiville tahoille val­tavia omaisuuk­sia, kan­nat­taisiko sin­un hakeu­tua Venäjälle. Suomes­sa arvon­nousus­ta leikataan 35 %, Sveitsin jois­skin kan­toneis­sa 90%. Sosial­isti­nen Sveitsi?

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Pet­teri, on siinä kor­re­laa­tios­sa myös kausaliteettia.
    Jos olisimme rak­en­ta­neet Helsin­gin keskus­tan moot­tori­tieli­it­tymäk­si (jota aikanaan ehdotet­ti­in), se olisi ollut luon­teeltaan vähän niin kuin Keilanie­mi, se ei olisi ollut houkut­tel­e­va paik­ka toimis­toille, asun­noille aikä rav­in­toloille. Jos teemme kaupungista auto­myön­teisen, saamme ihmisvi­hamielisen. Sel­l­aisi­akin kaupunkikeskus­to­ja on maaimal­la raken­net­tu, eivätkä ne ole järin vetovoimaisia. 

    Ongel­ma on siinä että suo­ma­lainen IT-insinööri ymmärtää sanal­la “rav­in­to­la” ABC-huolta­moa tai Mäkkäriä.

  41. Jokkis: Mis­säs näistä fir­moista on työ­tyy­tyväisyys suurin ja mitkä fir­mat tekevät paras­ta jälkeä? Nuo Kehän kolos­sit vaiko astet­ta pienem­mät puti­ik­it ydinkeskus­tas­sa? Tästä otok­ses­ta voisi päätel­lä, että soft­afir­mo­jen tulisi ehdot­tomasti sijoit­tua ydinkeskustaan.

    Ydinkeskus­tan mon­ta astet­ta pienem­mät fir­mat eivät tee kuin pienen osan siitä mitä “kehän kolos­sit”. Työn­jälkikään tuskin kovin paljon heit­tää. Imagos­sa on ero­ja, kos­ka julk­isu­udessa noteer­ataan vain suuret fir­mat ja epäonnistumiset.

    Isois­sa fir­moissa voi olla jol­lakin osas­tol­la eri­no­mainen työ­tyy­tyväisyys ja toisel­la heikko. Kaik­ki kuitenkin panos­ta­vat nykyään työtyytyväisyyteen.

    1. Yri­tys joka tuot­taa luon­teen­sa vuok­si suuria logis­ti­ikkaa, tavaroi­ta tai ihmisiä — ei oikein kuu­lu kaupun­gin keskus­taan. Sen onkin hyvä olla kehätei­den var­rel­la. Kesklus­tan käve­lyvyöhyk­keelle on kyl­lä tuli­joi­ta enem­män kuin mahtuu.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­leikkauk­ses­ta on selvä taulukko, ja kiin­teistönom­si­ta­ja on hake­mus­ta tehdessään tien­nyt, paljonko leikataan. Val­tu­us­to ei hyväksy kaavaa, ennen kuin sopimus arvon­leikkauk­ses­ta on tehtty.

    No nyt kuvio näyt­tää jo selvem­mältä, mut­ta ei täysin ter­veeltä. Ehkäpä yksi­ty­is­ten tont­tien kaavoitus ete­nee nyky­isin seu­raaval­la tavalla.

    Yksi­tyi­nen hak­i­ja pyytää ton­tilleen aiem­paa arvokkaam­paa kaavoitus­päätöstä. Kaupun­ki kaavoit­taa pyyn­nön mukaan. Kaupun­ki tietää päätök­sen­sä nos­ta­van ton­tin arvoa, ja leikkaa tuos­ta arvon­nousus­ta osan itselleen (35%?). Yksi­tyisen hak­i­jan ton­tin arvo nousee, ja tuos­ta arvon­nousus­ta suuri osa lahjoite­taan yksi­tyiselle hak­i­jalle (65%?).

    Se mis­tä en tässä pidä on se, että kaupun­ki näyt­tää lahjoit­ta­van veron­mak­sajien raho­ja yksi­ty­isille fir­moile. Tässä myös kohdel­laan eri fir­mo­ja eri tavoin. Joku saa kaavoituk­ses­sa lot­topotin, toinen ei mitään (ja kol­mas ehkä menet­tä tont­tin­sa ali­hin­taan tien alle?). Jär­jestelmä on myös hyvin altis kor­rup­ti­olle, kos­ka pienin päätöksin siir­rel­lään suuria raho­ja suurille pelureille.

    Suo­ma­laises­sa julkiseen kaavoituk­seen perus­tu­vas­sa jär­jestelmässä järkevämpi tapa toimia olisi se, että kaavoit­ta­ja pitäisi kaavoitushyödyt itsel­lään eikä lahjoit­telisi niitä yksi­ty­isille fir­moille. Yksi reilumpi menet­te­ly­ta­pa olisi ostaa van­ha tont­ti pois (tai tois­si­jais­es­ti pakkol­u­nas­taa, jos on pakko), ja myy­dä se sit­ten uudelleen kaavoitet­tuna eniten tar­joavalle. Muitakin tyyle­jä voisi käyt­tää. Oleel­lista tässä on kai vain se, lahjoite­taanko kaavoitushyödyt niille, joiden ton­teille kaavoite­taan jotain aiem­paa arvokkaam­paa, vai toimi­iko kaavoitus neu­traal­isti, anta­mat­ta lot­tovoit­to­ja poli­it­tisin päätöksin kenellekään.

    Kos­ka kun­nal­la on peri­aat­teelli­nen pakkol­u­nas­tu­soikeus, sen ei tarvitse lahjoitel­la raho­ja, vaik­ka se halu­aisi vält­tämät­tä kaavoit­taa jonkin tietyn ton­tin jol­lain uudel­la halu­a­mal­laan taval­la. Entiselle omis­ta­jalle kuu­luu ehkä sopi­va kor­vaus, jos kaupun­ki pakot­taa sen lopet­ta­maan ton­til­la aiem­man toim­intansa, ja vie siltä ton­tin uut­ta yhteiskun­nalle tärkeää käyt­tö­tarkoi­tus­ta varten. Mitään tuol­laista kipuko­r­vaus­ta suurem­pia sum­mia kun­nan ei pitäisi kaavoituk­sen yhtey­dessä lahjoitel­la kenellekään.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­leikkauk­ses­ta on selvä taulukko, ja kiin­teistönom­si­ta­ja on hake­mus­ta tehdessään tien­nyt, paljonko leikataan. Val­tu­us­to ei hyväksy kaavaa, ennen kuin sopimus arvon­leikkauk­ses­ta on tehtty. 

    Eikö tämän asian voisi hoitaa riit­tävän korkeal­la kiinteistöverolla?

    1. Eikö tämän asian voisi hoitaa riit­tävän korkeal­la kiinteistöverolla?

      Voisi. Kiin­ter­istöveron pitäisi sil­loin olla yhtä korkea kuin se on Yhdys­val­lois­sa, jol­loin ansioton arvon­nousu leikkau­tuu kokon­aan yhteiskunnalle.
      Sil­loin — pait­si, että kiin­teisöveron pitäisi olla pari pros­ent­tia TONTIN arvos­ta, se pitäisi määrätä niin kuin laki edel­lyt­tää, todel­lisen arvon mukaan, eikä verot­ta­jan kaava­maisen päätök­sen mukaan, jol­la ei ole kuin vähäi­nen kor­re­laa­tio ton­tin arvon kanssa. 

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, jos ihailet ryöstökap­i­tal­is­mia, jos­sa val­tio lahjoit­taa sopiville tahoille val­tavia omaisuuk­sia, kan­nat­taisiko sin­un hakeu­tua Venäjälle. Suomes­sa arvon­nousus­ta leikataan 35 %, Sveitsin jois­skin kan­toneis­sa 90%. Sosial­isti­nen Sveitsi?

    Ei ole pätevä peruste sosial­is­mille, että joku muu hölmöilee. Ymmär­rän infran rak­en­tamis­es­ta tule­vien kulu­jen jyvit­tämisen ton­teille, mut­ta en rahan suo­ranaista varas­tamista omistajilta.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­leikauk­ses­ta vas­taa kiin­teistölau­takun­ta. Ymmärtääk­seni leikat­tavaa arvon­nousua kyl­lä syntyy.

    Mik­si aina pitää vain leikata? 

    Suomen kansa on lopen kyl­lästynyt tois­tu­vi­in leikkauk­si­in. Niitä on ollut nyt, tähän men­nessä jo aivan liian mon­ta kier­rosta. Pitäisi keskit­tyä nyt vain siihen arvon­nousun luomiseen! Kaik­ki muu on turhaa ja hyödytöntä.

  46. Jysky: Mik­si aina pitää vain leikata? 

    Suomen kansa on lopen kyl­lästynyt tois­tu­vi­in leikkauk­si­in. Niitä on ollut nyt, tähän men­nessä jo aivan liian mon­ta kier­rosta. Pitäisi keskit­tyä nyt vain siihen arvon­nousun luomiseen! Kaik­ki muu on turhaa ja hyödytöntä.

    Tarkoi­tan toki sitä, että siitä arvon­nousus­ta tulee sataa (kuten Helsingis­sä yllät­täen tänään iltapäivän lop­ul­la) JOKAISEEN laari­in. Eikä vain 515 miljoo­nan euron veron­palau­tuksi­na jaeltavaksi. 

    Samp­pakal­jaan ja paakel­sei­hin nekin rahat vain törsätään, jol­loin voit­ta­ji­na lienevät myös Kaup­pa­torin mon­et nau­ru­lok­it, jot­ka ovatkin oppi­vaista sort­tia. Osaa­vat jo löytää tien­sä toriko­ju­jen päälle viritet­ty­jen suo­javerkko­jenkin alle! Hyödyl­lisem­pää olisi koulut­taa ihmisiä!

    Ei pidä toimia niin, että Osmo & kump­pan­it voi väk­isin kiskoa arvon­nousus­ta kaik­ki “nyhtökau­rat ja olu­tohrat” vain itselleen ja tänään toiv­ot­tavasti oikein kun­nol­la kas­tuneen fil­lari­mafi­an jäse­nille! Ehkä ymmärtävät tämän jäl­keen sukka­puku­jaan kylpyam­meen yllä kuiv­ak­si vään­täessään lop­ul­ta myös joukkoli­iken­teen mon­et hyödyt!

    Osa arvon­nousus­ta kuu­luu ilman muu­ta maan­omis­ta­jille. Kaavoit­ta­ja­han on roo­lil­taan vain kuin oven avaa­va port­sari, jolle joku tyy­tyväisek­si saatu asi­akas voi heit­tää parhaim­mil­laan lantin.

    1. Jos tont­ti mak­saa Kata­janokalla tuhat ker­taa enem­män kuin vaikka­pa Porkkalas­sa, onko se maan­omis­ta­jan ansio­ta. Vai olisiko ympärille rak­en­tuneel­la kaupungilla mitään osu­ut­ta siihen?

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    …ryöstökap­i­tal­is­mia…

    Tuo­ta voi vielä vähän ava­ta, sil­lä siitähän nyky-Suomes­sa on kyse. Tont­ti­maan osalta­han kun­nil­la on monop­o­li: oikeus pakkol­u­nas­taa maa­ta, yksi­noikeus kaavoituk­seen ja oikeus tehdä speku­lati­ivisia kaup­po­ja. Tähän vielä lisätään oikeus rak­en­taa, omis­taa, vuokra­ta ja myy­dä asun­to­ja niin markki­noil­la kuin päät­täjien kavereillekin. Eli ihan puh­das­ta ryöstökap­i­tal­is­mia ilman omaisu­u­den suo­jaa. Oli­garkin ase­mas­sa on kaupun­ki ja sen päättäjät.

    Minus­ta parhaat tai karmeim­mat kir­joituk­set miten sen ottaa pitkälti vai­etus­ta aiheesta ovat Osmo juuri sin­un kynästäsi. Ker­roit miten maa-asioi­ta hoidet­ti­in aikoinaan Espoos­sa. Ne ovat myös tietääk­seni ain­oi­ta kir­jal­lisia esi­tyk­siä aiheesta. Mm, miten Keilanie­mi varastet­ti­in omis­ta­jal­taan, mikä johti lop­ul­ta itse­murhaan. Samat mekanis­mit ja vähän lisää on kun­nil­la käytössä nykyään.

    Omaisu­u­den suo­ja on yksi ter­veen yhteiskun­nan piirteistä. Se ei maan­omis­tuk­sen osalta toteudu tänä päivänä Suomes­sa. Jot­ta kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen olisi tehokas­ta ja toimi­vaa, on kun­tien monop­o­li koko ketju­un katkaista­va taval­la tai toisel­la. Mis­tä ja miten on keskustelun paikka.

  48. Jysky: Tarkoi­tan toki sitä, että siitä arvon­nousus­ta tulee sataa (kuten Helsingis­sä yllät­täen tänään iltapäivän lop­ul­la) JOKAISEEN laari­in. Eikä vain 515 miljoo­nan euron veron­palau­tuksi­na jaeltavaksi. 

    Kor­jaus:
    Taisi­vat ollakin YLE:n uutisen mukaan veronkeven­nyk­siä, eli ei sen­tään veronpalautuksia. 

    No, onko tuol­la nyt niin väliä, saat­taa joku päät­täjäkin ehkä ajatel­la. Kyl­lä sil­lä on väliä, miten noin suuri raha­sum­ma maas­samme käytetään.

    “Anna miehelle kala, ja ruok­it hänet päiväk­si. Ope­ta hänet kalas­ta­maan, ja ruok­it hänet loppuelämäksi.”

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tont­ti mak­saa Kata­janokalla tuhat ker­taa enem­män kuin vaikka­pa Porkkalas­sa, onko se maan­omis­ta­jan ansio­ta. Vai olisiko ympärille rak­en­tuneel­la kaupungilla mitään osu­ut­ta siihen?

    Ymmäärsinkö oikein, että lahjoi­tat­te kuitenkin suuren osan kaavoituk­sen arvos­ta tuolle maan­omis­ta­jalle, jon­ka ansio­ta arvon­nousu ei ole? Vielä kaupun­gin rak­en­tu­mista vähem­män maanois­ta­jan ansio­ta on se, että päätitte kaavoit­taa ton­tin uudelleen, ja siten nos­taa sen arvoa. Mik­si siis lahjoitatte?

  50. Juho Laatu: ‘…järkevämpi tapa toimia olisi se, että kaavoit­ta­ja pitäisi kaavoitushyödyt itsel­lään eikä lahjoit­telisi niitä yksi­ty­isille fir­moille…’ No nyt voi olla samaa mieltä. Mökkikun­tien rantakaa­vat ovat huima tulon­si­ir­to kun­ta­laisil­ta maan­omis­ta­jille. Luo­daan mökki­tont­te­ja parhaille paikoille maan­omis­tusten suh­teessa ja annetaan maan­omis­ta­jan rauhas­sa rahas­taa. Vielä pahempaa kuin maat­alouden pin­ta-alat­uet. Niitähän voisi nimit­tää ‘kansalaisosin­goik­si’. Mitä suurem­pi var­al­lisu­us, sitä enem­män tukea.

  51. JY: Tot­ta, mut­ta on opti­mistista ajatel­la, että heitä olisi vain 15% työn­tek­i­jöistä. Pikem­minkin on niin, että 15% ei käytä omaa autoa koskaan, 85% ainakin joskus. 

    Tietääk­seni helsinkiläi­sistä talouk­sista yli puo­let on autot­to­mia. Autol­li­sis­sakaan talouk­sis­sa ei var­masti ole yleen­sä kah­ta autoa. Tästä voisi päätel­lä, että suurin osa helsinkilöi­sistä ei koskaan aja oma­l­la autol­la, kos­ka sitä autoa ei ole.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tys joka tuot­taa luon­teen­sa vuok­si suuria logis­ti­ikkaa, tavaroi­ta tai ihmisiä – ei oikein kuu­lu kaupun­gin keskus­taan. Sen onkin hyvä olla kehätei­den var­rel­la. Kesklus­tan käve­lyvyöhyk­keelle on kyl­lä tuli­joi­ta enem­män kuin mahtuu.

    Kuten esim. auto­laut­to­jen satamaliiketoiminta?

  53. N: Tietääk­seni helsinkiläi­sistä talouk­sista yli puo­let on autot­to­mia. Autol­li­sis­sakaan talouk­sis­sa ei var­masti ole yleen­sä kah­ta autoa. Tästä voisi päätel­lä, että suurin osa helsinkilöi­sistä ei koskaan aja oma­l­la autol­la, kos­ka sitä autoa ei ole. 

    Jos kat­so­taan työssäkäyviä henkilöitä, heistä suurim­mal­la osal­la on käytössä auto, joko oma tai taloudessa käytettävä.

    Autot­tomat talouk­sista suuri osa on yhden hen­gen talouk­sia ja työvoiman ulkop­uolel­la ole­vat (opiske­li­jat, työt­tömät, eläkeläiset) ovat autot­tomien ryh­mässä voimakkaasti yliedustettuina.

    Liikku­mis­tot­tumuk­set Helsin­gin seudul­la 2012 tutkimuk­sen mukaan 49 % 18 vuot­ta täyt­täneistä Helsinkiläi­sistä on auto käytössä aina tai melkein aina ja 19 % sil­loin täl­löin ja vain 31 % ei ole autoa käytössä kuin korkein­taan hyvin harvoin.

    Jos ote­taan kohderyh­mäk­si työssäkäyvät autol­lis­ten osu­us kas­vaa ja autot­tomien osu­us piene­nee tuos­ta merkittävästi. 

    Liikenne- ja parkkipaikka­su­un­nit­telus­sa onkin tehtävä val­in­to­ja, halu­taanko Helsinkiä kehit­tää pääosin työvoiman ulkop­uolel­la ole­vien autot­tomien ehdoil­la vai ote­taanko myös autol­lis­ten työssäkäyvien tarpeet huomioon.

  54. MikkoM:
    Juho Laatu: ‘…järkevämpi tapa toimia olisi se, että kaavoit­ta­ja pitäisi kaavoitushyödyt itsel­lään eikä lahjoit­telisi niitä yksi­ty­isille fir­moille…’ No nyt voi olla samaa mieltä. Mökkikun­tien rantakaa­vat ovat huima tulon­si­ir­to kun­ta­laisil­ta maan­omis­ta­jille. Luo­daan mökki­tont­te­ja parhaille paikoille maan­omis­tusten suh­teessa ja annetaan maan­omis­ta­jan rauhas­sa rahas­taa. Vielä pahempaa kuin maat­alouden pin­ta-alat­uet. Niitähän voisi nimit­tää ‘kansalaisosin­goik­si’. Mitä suurem­pi var­al­lisu­us, sitä enem­män tukea.

    Olen itse näh­nyt mökki­raken­nuslupi­en myön­tämisen ongel­man luon­non­suo­jelullise­na (ranto­jen säästämiseen liit­tyvänä) kysymyk­senä. Jos tuo­ta aspek­tia ei ote­ta huomioon, kyse on aika paljon samas­ta asi­as­ta kuin omakoti­talo­jen rak­en­tamises­sa (kun­nal­lis­tekni­ik­ka-alueen ulkop­uolelle). Talon rak­en­t­a­mi­nen omille maille on taas ollut his­to­ri­as­ta periy­tyvä luon­te­va oikeus. Jos­sain­han jokaisen on täy­tynyt asua. Näi­den yksit­täis­ten raken­nusten kohdal­la lahjoi­tusten ongel­maa ei ole siinä mielessä, että oikeudet ovat samat kaikille kaikkial­la Suomes­sa (jos ver­rataan saman tapaisia aluei­ta toisi­in­sa). Pien­asumisen ja mökkeilyn kaavoitu­soikeus on jok­seenkin sama ja pysyvä kaikkialla.

    Tuon pitkän selit­te­lyn tarkoi­tus oli osoit­taa, että mökki­ton­teis­sa ei ole yleen­sä kyse yhden suosimis­es­ta toisen kus­tan­nuk­sel­la, vaan mökki­rak­en­tamisen sal­limis­es­ta kaikille suun­nilleen samoin ehdoin. En ole mikään ylet­tömän mökki­rak­en­tamisen ystävä, mut­ta ainakin sen puolen sään­nöt näyt­tävät tasapuolisilta.

    Nahka­housun­tien tapauk­ses­sa ongel­ma näyt­täisi ole­van siinä, että yksi fir­ma saa val­ta­van taloudel­lisen edun kaupun­gin kaavoitus­päätök­sen seu­rauk­se­na. Kaupungilla olisi mah­dol­lisu­us olla lahjoit­ta­mat­ta tuo­ta pot­tia, ja käyt­tää se sen sijaan veron­mak­sajien hyväk­si, mut­ta jostain syys­tä kaupun­ki ei näin tee. Ehkä kyseessä on “maan tapa”, johon on jo totut­tu. Ehkä halu­taan ummis­taa silmät. Jos tuol­laisia taloudel­lisia etu­ja todel­la lahjoitel­laan, minus­ta käytän­tö pitäisi muuttaa.

    Mökkien kohdal­la pohtisin ensim­mäisenä sitä ongel­maa, pitääkö kaik­ki Suomen ran­nat rak­en­taa täy­teen vai ei. Jos halu­taan rak­en­taa, niin en näe nyky­i­sis­sä käytän­nöis­sä kovin suuria ongelmia. Voi olla, että epä­tas­a­puolisu­ut­ta löy­tyy kun­tata­sol­la, jos vain yhdelle ran­nalle on sal­lit­tu paljon mökke­jä, ja toiselle vas­taavalle ran­nalle lupia ei ole myön­net­ty. Tuol­laiset mah­dol­liset vinoumat pitäisi tietenkin korjata.

    Jos kun­nat myön­tävät auli­isti mökki­ton­teille lupia, kyse voi olla siitä, että ne halu­a­vat kun­nan talouden kas­va­van. Var­maankin samat ajatuk­set OS:nkin päässä, kun Nahka­housun­tien kaavo­ja muutel­laan. Merkit­tävin ero näi­den kah­den tapauk­sen välil­lä tulee kai siitä, että Nahka­housun­tiel­lä ollaan ehkä lahjoit­ta­mas­sa poten­ti­aaliselle ton­tin rak­en­ta­jalle paljon suurem­paa pot­tia, kuin olisi kaupun­gin talouden­pidon kannal­ta järkevää. Jos ymmärsin OS:n sanat oikein, kaupun­ki perii vain osan ton­tin arvon­nousus­ta itselleen, vak­ka voisi per­iä täy­den hin­nankin. Raken­nus­in­toa oletet­tavasti läy­ty­isi, vaik­ka ton­tin hin­ta (tai mak­su lisäkkaavoituk­ses­ta) olisi korkeampikin.

    Keskeisin ongel­ma on siis se, että kaupun­ki ehkä lahjoit­taa raho­ja tilanteessa, jos­sa voisi, ja jos­sa sen kan­nat­taisi pitää ne itsel­lään. Toinen ongel­ma on suuri kor­rup­tion ris­ki (itse asi­as­sa koko olete­tun käytän­nön voi jo tulki­ta kor­rup­tiok­si, joka suosii alal­la toimivia suuria yrityksiä).

    Mökkikysymyk­ses­tä en löytänyt vas­taavaa joidenkin yksit­täis­ten taho­jen kun­nan intressien vas­taista suosimista.

    Ole­tan että halu­at lopet­taa tuon olete­tun kaupun­gin etu­jen vas­taisen käytän­nön Helsin­gin kaavoit­tamises­sa. Kiitos tues­ta tuolle seg­men­tille, vaik­ka en löytänyt aivan samaa säveltä kasnssasi mökkien kohdal­la. Vähäisem­pi mökkikaavoitus riit­täisi min­ulle, mut­ta syyni ovat luon­non­suo­jelullisia, eivät kor­rup­tioon liittyviä.

  55. Kalle: Ymmär­rän infran rak­en­tamis­es­ta tule­vien kulu­jen jyvit­tämisen ton­teille, mut­ta en rahan suo­ranaista varas­tamista omistajilta.

    Mitä mielestäsi omis­ta­jan omis­tuk­si­in tässä tapauk­ses­sa kuuluu?

    1) Jos kaupun­ki nos­taa kaavoit­ta­mal­la jokun ton­tin arvon kaksinker­taisek­si, kuu­luuko tuo arvo ton­tin omistajalle?

    2) Entä onko naa­pu­ri­ton­tinkin omis­ta­jal­la oikeus vaa­tia ja saa­da tuol­lainen lisäraken­nu­soikeus (kos­ka muuten omis­ta­ja ei voisi käyt­tää lail­lista omaisuuttaan)?

    3) Entä kan­natatko mallia, jos­sa raken­nu­soikeut­ta rajoit­tavaa kaavaa ei olisi, vaan kaik­ki rak­en­taisi­vat ton­tilleen sen ver­ran kuin haluavat?

  56. Juho Laatu:
    Tuon pitkän selit­te­lyn tarkoi­tus oli osoit­taa, että mökki­ton­teis­sa ei ole yleen­sä kyse yhden suosimis­es­ta toisen kus­tan­nuk­sel­la, vaan mökki­rak­en­tamisen sal­limis­es­ta kaikille suun­nilleen samoin ehdoin. En ole mikään ylet­tömän mökki­rak­en­tamisen ystävä, mut­ta ainakin sen puolen sään­nöt näyt­tävät tasapuolisilta.

    Kaa­va yleen­sä tehdään siitä syys­tä, että ei tarvit­sisi jokaisen mökin kohdal­la erik­seen tehdä suun­nite­lu­tarver­atkaisua / poikkeamis­lu­paa. Tont­tien määrää taas rajoit­taa ns. kan­tati­lape­ri­aate, jol­la pyritään maan­omis­ta­jien tas­a­puoliseen kohtelemiseen. Mökki­ton­tin arvo ei kas­va kaavoituk­sen yhtey­dessä. Se on saman arvoinen myyti­in se poikkeamis­lu­val­la tai kaa­van perusteella.

  57. N: Tietääk­seni helsinkiläi­sistä talouk­sista yli puo­let on autot­to­mia. Autol­li­sis­sakaan talouk­sis­sa ei var­masti ole yleen­sä kah­ta autoa. Tästä voisi päätel­lä, että suurin osa helsinkilöi­sistä ei koskaan aja oma­l­la autol­la, kos­ka sitä autoa ei ole. 

    Pet­teri: Jos kat­so­taan työssäkäyviä henkilöitä, heistä suurim­mal­la osal­la on käytössä auto, joko oma tai taloudessa käytettävä.

    Näin on. Ja Helsin­gin osalta pitää vielä huomioi­da, että monis­sa työ­paikois­sa enem­mistö työn­tek­i­jöistä ei ole helsinkiläisiä.

    1. Näin on. Ja Helsin­gin osalta pitää vielä huomioi­da, että monis­sa työ­paikois­sa enem­mistö työn­tek­i­jöistä ei ole helsinkiläisiä

      Myös ulkokun­ta­lai­sista suurin osa tulee keskus­tan työ­paikkoi­hin joukkoli­iken­teel­lä. Jos on henkisiä esteitä joukkoli­iken­teen käyt­töön, kan­nat­taa vali­ta tylö­paik­ka muualta.
      Helsin­gin seu­tu on jaet­tu lukuisi­in osaop­ti­moin­tiyk­siköi­hin, joiden päätök­sen­teossa ei ote­ta muiden osaop­ti­moin­tiyk­siköio­den asukkaiden etua huomioon mil­lään tavoin. Tämä on ollut nimeno­maan muiden osaop­ti­moin­tiyk­siköi­den toive. Helsingis­sä olisi ollut kan­na­tus­ta seudulliselle päätök­sen­te­olle, mut­ta eri­tyis­es­ti kehyskun­nat ovat mus­ta­sukkaisia osaoptimointioikeudestaan.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Hels­ingtin on pakko rajoit­taa keskus­tas­sa ole­vien toimis­to­jen parkkipaikko­ja, kos­ka muu­takaan keinoa tor­jua ruuhkia ei ole… 

    Tuos­ta on kuulem­ma tehty selvi­tys, jon­ka mukaan Helsin­gin keskus­tas­sa ei ole ruuhkia, vaan liikaa liiken­neval­o­ja. Ei ole ole­mas­sa mitään järk­isyytä rajoit­taa paikoi­tus­ta. Ismit on sit­ten erikseen.

    1. Jalankuilk­i­jana toivosin, ettei liiken­neval­o­ja olisi lainkaan, jol­loin jalankuilk­i­ja menee aina ensin ja autoli­ikenne pysty­isi eten­emään vain, jos todel­lakaan ei ole yhtään jalankulk­i­jaa aikeis­sa ylit­tää suo­jatie. Pois­timme joitakin liiken­neval­o­ja Espal­ta, mut­ta niitä on tuo­tu takaisin, kos­ka autot eivät päässeet eteen­päin lainkaan, kos­ka jalankulk­i­joiden vir­ta oli jatkuva.

  59. Juho Laatu: Mitä mielestäsi omis­ta­jan omis­tuk­si­in tässä tapauksessa… 

    Kaupun­gin maankäytön monop­o­li on ongel­man ydin. Mik­si kaupun­gin pitäisi päät­tää raken­net­tavista neliöistä tai kuu­tioista? En tiedä yhtään sel­l­aista perustetta. 

    Rak­en­tamises­sa sen sijaan esimerkik­si har­jako­rkeudel­la ja kat­tokalte­vu­udel­la (kuka idioot­ti piirtää tasakat­to­ja Suomen ilmas­tossa) on merk­i­tys­tä val­oisu­u­teen. Val­oisu­udel­la taas on merk­i­tys­tä viihtyvyy­teen ja jopa terveyteen.

    1. Rak­en­tamises­sa sen sijaan esimerkik­si harjakorkeudella 

      Teit juuri tasakat­tokaa­van. Jos määritel­lään har­jako­rkeus, kan­nat­taa tehdä tasakat­to, kos­ka har­jako­rkeu­den alle mah­tuu sil­la tavoin enem­män neliöitä.

  60. Juho Laatu:
    …Ton­tin­hank­in­ta toimii kun­nis­sa yleen­sä niin, että kun­ta ostaa omis­ta­jil­ta käypään hin­taan raakamaata… 

    Heh heh. Kun­tien härskiy­dessä saat­taa olla ero­ja, mut­ta käypää hin­taa en tiedä koskaan käyte­tyn mak­su­pe­rus­teena. Ongel­man ydin on juuri kun­nan monop­o­li. Monop­o­li ei edes teo­ri­as­sa ole koskaan tehokas.

  61. Juho Laatu: Yksi­tyi­nen hak­i­ja pyytää ton­tilleen aiem­paa arvokkaam­paa kaavoitus­päätöstä. Kaupun­ki kaavoit­taa pyyn­nön mukaan. Kaupun­ki tietää päätök­sen­sä nos­ta­van ton­tin arvoa, ja leikkaa tuos­ta arvon­nousus­ta osan itselleen (35%?). Yksi­tyisen hak­i­jan ton­tin arvo nousee, ja tuos­ta arvon­nousus­ta suuri osa lahjoite­taan yksi­tyiselle hak­i­jalle (65%?).

    Se mis­tä en tässä pidä on se, että kaupun­ki näyt­tää lahjoit­ta­van veron­mak­sajien raho­ja yksi­ty­isille fir­moile. Tässä myös kohdel­laan eri fir­mo­ja eri tavoin. Joku saa kaavoituk­ses­sa lot­topotin, toinen ei mitään (ja kol­mas ehkä menet­tä tont­tin­sa ali­hin­taan tien alle?). Jär­jestelmä on myös hyvin altis kor­rup­ti­olle, kos­ka pienin päätöksin siir­rel­lään suuria raho­ja suurille pelureille.

    No, huh, huh! Kyl­läpä joil­lakin tun­tuu ole­van äärim­mäisen nurin­niskoin ole­va maailmankuva…

    Tilan­nehan on oikeasti se, että kun­ta kaavoitus­mo­nop­o­li­aan hyö­dyn­tämäl­lä estää tont­tien omis­ta­jia hyö­dyn­tämästä omaisu­ut­taan halu­a­mal­laan taval­la. Voidaan toki keskustel­la siitä, että jonki­lainen koor­di­naa­tio yhdyskun­tarak­en­tamises­sa on jos­sain määrin perustel­tua, mut­ta väite, että kaupun­ki olisi tässä joku arvon­lu­o­ja tai kyse olisi jostain “veron­mak­sajien rahoista” on niin kaukana totu­ud­es­ta kuin mahdollista.

    Ain­oa perustel­tu syy johonkin rahan­si­ir­toi­hin ton­tin omis­ta­jan ja kaupun­gin välil­lä olisi ain­oas­taan kaavoitusku­lu­jen ja rak­en­tamisen aiheut­tamien uusien infra­struk­tu­uri-investoin­tien kattaminen.

    Paras­ta olisi siir­tyä nykyis­es­tä mallista niin kauak­si kuin mah­dol­lista — eli esim. kaavoitu­soikeud­es­ta kaavoitusvelvol­lisu­u­teen, jos­sa kun­nan olisi avoimien selkei­den ehto­jen täyt­tyessä pakko kaavoit­taa tont­ti omis­ta­jan halu­a­maan käyt­töön. Täl­löin myös Juhon pelkäämän kor­rup­tion mah­dol­lisu­udet jäävät olemattomiksi.

    Täysin uusien kaupungi­nosien kohdal­la voitaisi­in myös miet­tiä sitä, että niiden kaavoitus jäisi kokon­aan maan­omis­ta­jien oikeudek­si — samal­la toki seu­raisi velvol­lisu­us vas­ta­ta kun­nal­lis­tekni­ikan rakentamisesta.

    Mitä tulee pohd­in­toi­hin siitä, että onko oikeu­den­mukaista, että tont­ti jos­sain Stad­in­gradin keskus­tas­sa mak­saa enem­män kuin Pihtiputaan peräkyläl­lä, niin mitä sit­ten? Joku voit­taa loto­ssa miljoo­nia, toinen vain euron-pari ja suurin osa ei mitään — pitäisikö lot­tokin muut­taa sel­l­aisek­si, että kaik­ki saisi­vat yhtä paljon takaisin?

    1. Jos ryöstökapåi­tal­is­min hengessä jokainen saisi kaavoit­taa ton­tilleen niin paljn ja mitä halu­aa, miten kaupunki­in syn­ty­isi yhtään puis­toa. Kuka rahoit­taisi raidein­vestoin­nit? Paine kor­rup­tioon ainakin nousisi suurek­si, kun raideli­iken­teen investoin­ni­ut lisä­sivät joidenkin tont­tien arvon kor­vauk­set­ta moninkertaiseksi.
      Tämän lisäk­si kaupungista tulisi erit­täin ruma, jos­sa talo­jen räys­täsko­rkeudel­la ja väreil­lä ei ole mitään yht­enäisyyt­tä, vaan kaik­ki talot ovat vähän eriko­rkuisia ja eri etäisyy­del­la kadusta
      Se olisi titysti hyvä, että kukaan ei tuh­laisi maa­ta pien­talo­rak­en­tamiseen kuin jos­sakin Huitsin nevadassa.

  62. Pet­teri: Jos kat­so­taan työssäkäyviä henkilöitä, heistä suurim­mal­la osal­la on käytössä auto, joko oma tai taloudessa käytettävä.

    Autot­tomat talouk­sista suuri osa on yhden hen­gen talouk­sia ja työvoiman ulkop­uolel­la ole­vat (opiske­li­jat, työt­tömät, eläkeläiset) ovat autot­tomien ryh­mässä voimakkaasti yliedustettuina.

    Liikku­mis­tot­tumuk­set Helsin­gin seudul­la 2012 tutkimuk­sen mukaan 49 % 18 vuot­ta täyt­täneistä Helsinkiläi­sistä on auto käytössä aina tai melkein aina ja 19 % sil­loin täl­löin ja vain 31 % ei ole autoa käytössä kuin korkein­taan hyvin harvoin.

    Jos ote­taan kohderyh­mäk­si työssäkäyvät autol­lis­ten osu­us kas­vaa ja autot­tomien osu­us piene­nee tuos­ta merkittävästi. 

    Liikenne- ja parkkipaikka­su­un­nit­telus­sa onkin tehtävä val­in­to­ja, halu­taanko Helsinkiä kehit­tää pääosin työvoiman ulkop­uolel­la ole­vien autot­tomien ehdoil­la vai ote­taanko myös autol­lis­ten työssäkäyvien tarpeet huomioon.

    Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2014 ‑tilas­ton mukaan työ­matkoista vain 24% tehti­in autol­la. Ver­tailun vuok­si polkupyöräl­lä tehti­in 15%. Eli jos pyöräi­ly jatkaa kasvuaan, luvut ovat koh­ta samaa luokkaa. Joukkoli­ikenne oli ylivoimais­es­ti suosi­tu­in kulku­muo­to (49%).

    Mainit­se­masi luvut siis johta­vat harhaan. Työssäkäyvil­lä saat­taa olla taloudessaan usein auto käytet­tävis­sään (tutkimuk­sesi perus­teel­la), mut­ta tosi­a­sia on, että autol­la tehty­jen työ­matko­jen osu­us on melko pieni, varsinkin kun suh­teut­taa siihen kuin­ka paljon ne täyt­tävät Helsin­gin katuja.

  63. JY: Kaa­va yleen­sä tehdään siitä syys­tä, että ei tarvit­sisi jokaisen mökin kohdal­la erik­seen tehdä suun­nite­lu­tarver­atkaisua / poikkeamis­lu­paa. Tont­tien määrää taas rajoit­taa ns. kan­tati­lape­ri­aate, jol­la pyritään maan­omis­ta­jien tas­a­puoliseen kohtelemiseen. Mökki­ton­tin arvo ei kas­va kaavoituk­sen yhtey­dessä. Se on saman arvoinen myyti­in se poikkeamis­lu­val­la tai kaa­van perusteella.

    Jees, rak­en­t­a­mi­nen on peri­aat­teessa sal­lit­tua, ja tässä annetaan pien­tä ohjaus­ta päälle, suosi­mat­ta eri­tyis­es­ti ketään.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä olisi ollut kan­na­tus­ta seudulliselle päätök­sen­te­olle, mut­ta eri­tyis­es­ti kehyskun­nat ovat mus­ta­sukkaisia osaoptimointioikeudestaan.

    Ja mitäköhän OS ajat­telisi, jos muu Suo­mi halu­aisi pysäyt­tää Helsin­gin tiivistämisen? 🙂 Olisiko­han yhteisessä päätök­sen­teossa kyse siitä, että Helsin­ki halu­aisi kuul­la, miten nur­mi­järveläis­ten mielestä Helsin­gin keskus­taa pitäisi rak­en­taa, vai siitä, että Helsin­ki halu­aisi ker­toa nur­mi­järveläisille, mikä on oikea tapa hei­dän kotikun­taansa? Ja mitäköhän nur­mi­järveläiset ajat­tel­e­vat yhteis­es­tä päätök­sen­teosta puolen miljoo­nan asukkaan Helsin­gin kanssa? 🙂

  65. Kalle: Kaupun­gin maankäytön monop­o­li on ongel­man ydin. Mik­si kaupun­gin pitäisi päät­tää raken­net­tavista neliöistä tai kuu­tioista? En tiedä yhtään sel­l­aista perustetta. 

    Pystyn kuvit­tele­maan joitain etu­ja, kuten vaikka­pa sel­l­aisen, että kaa­va varmis­taa sen, että kukaan ei raken­na petrokemi­an tehdas­ta keskelle omako­tialuet­ta. Joku yhteis­es­ti päätet­ty suun­nitel­ma voi siis olla hyväksi.

    Jos puhutaan vain määristä, niin kaupunki/maakunta/valtio voisi osoit­taa aluei­ta, joil­la rak­en­tamisen määräl­lä ei ole rajo­ja. Mut­ta jos­sain muual­la rajat rak­en­tamisen määrälle voivat olla hyväk­si (ei tor­ni­taloa keskelle puu­tarhamas­ta omakotialuetta).

    Jos kaavoitus on pitkäjän­teistä, ton­tin osta­ja tietää tont­tia ostaes­saan, mitä kaavaan kuu­luu (nyt ja jatkos­sa), ja voi näin mak­saa ton­tista (ja sen mukana tulev­as­ta raken­nu­soikeud­es­ta) markki­noiden mukaisen hinnan.

    Rak­en­tamises­sa sen sijaan esimerkik­si har­jako­rkeudel­la ja kat­tokalte­vu­udel­la (kuka idioot­ti piirtää tasakat­to­ja Suomen ilmas­tossa) on merk­i­tys­tä val­oisu­u­teen. Val­oisu­udel­la taas on merk­i­tys­tä viihtyvyy­teen ja jopa terveyteen.

  66. Kalle: Heh heh. Kun­tien härskiy­dessä saat­taa olla ero­ja, mut­ta käypää hin­taa en tiedä koskaan käyte­tyn mak­su­pe­rus­teena. Ongel­man ydin on juuri kun­nan monop­o­li. Monop­o­li ei edes teo­ri­as­sa ole koskaan tehokas.

    Min­un käsi­tyk­seni on se, että vapaae­htoi­sis­sa kaupois­sa voi ehkä yleis­es­tikin puhua käyvästä hin­nas­ta. Pakkol­u­nas­tuk­sia on harvem­min. Niis­sä (heikko) käsi­tyk­seni on, että men­nään vähän ali­hin­nois­sa. Havain­toni perus­tu­vat enem­män pikkukun­tien käytän­töi­hin kun Helsin­gin (mah­dol­lis­es­ti kor­rup­toituneem­pi­in) toimintatapoihin.

    Monop­o­li on pääsään­töis­es­ti teho­ton toim­intat­a­pa. Mut­ta tämä kos­kee eniten liike-elämää. Demokraat­tisille päätök­sen­tekoe­limille halu­amme usein antaa mah­dol­lisim­man vah­van monop­o­lin niihin asioi­hin, joista se päät­tää. Pätee myös kaavoituk­seen, vaik­ka päätös olisi se, että jol­lain alueel­la ton­tille saa rak­en­taa neliöitä ja kuu­tioi­ta vapaasti. Sään­nöt oli­si­vat selvät ja samat kaikille tuol­lakin alueella.

  67. ksee: No, huh, huh! Kyl­läpä joil­lakin tun­tuu ole­van äärim­mäisen nurin­niskoin ole­va maailmankuva…

    Tilan­nehan on oikeasti se, että kun­ta kaavoitus­mo­nop­o­li­aan hyö­dyn­tämäl­lä estää tont­tien omis­ta­jia hyö­dyn­tämästä omaisu­ut­taan halu­a­mal­laan taval­la. Voidaan toki keskustel­la siitä, että jonki­lainen koor­di­naa­tio yhdyskun­tarak­en­tamises­sa on jos­sain määrin perustel­tua, mut­ta väite, että kaupun­ki olisi tässä joku arvon­lu­o­ja tai kyse olisi jostain “veron­mak­sajien rahoista” on niin kaukana totu­ud­es­ta kuin mahdollista.

    Ton­tin omis­ta­ja on toden­näköis­es­ti ton­tin ostaes­saan tien­nyt, paljonko ton­tille saa rak­en­taa, ja mak­sanut ton­tista tämän rajoit­teen kanssa sopu­soin­nus­sa ole­van hin­nan. Muu­tos kaavaan olisi muu­tos siihen, mitä ton­tin omis­ta­ja omistaa.

    Ongel­ma on tässä siis se, että Helsin­ki näyt­tää lahjoit­ta­van suurille fir­moille suuria omaisuuk­sia pien­tä mak­sua vastaan.

    Ain­oa perustel­tu syy johonkin rahan­si­ir­toi­hin ton­tin omis­ta­jan ja kaupun­gin välil­lä olisi ain­oas­taan kaavoitusku­lu­jen ja rak­en­tamisen aiheut­tamien uusien infra­struk­tu­uri-investoin­tien kattaminen.

    Paras­ta olisi siir­tyä nykyis­es­tä mallista niin kauak­si kuin mah­dol­lista – eli esim. kaavoitu­soikeud­es­ta kaavoitusvelvol­lisu­u­teen, jos­sa kun­nan olisi avoimien selkei­den ehto­jen täyt­tyessä pakko kaavoit­taa tont­ti omis­ta­jan halu­a­maan käyt­töön. Täl­löin myös Juhon pelkäämän kor­rup­tion mah­dol­lisu­udet jäävät olemattomiksi.

    Kuvaile­masi sys­tee­mi olisi reilu, jos ton­tin osta­ja tietäisi, että hänel­lä on oikeus vaa­tia halu­a­mansa kaltainen kaa­va ton­tille. Näin ton­tin hin­ta olisi jo ostet­taes­sa korkea, eikä muut­tuisi, vaik­ka kaavaa muutettaisiin.

    Nahka­housun­tien tapauk­ses­sa näyt­täisi ole­van kyse kuitenkin siitä, että ton­tin­o­mis­ta­jan ton­tin arvoa ollaan nos­ta­mas­sa hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä aiem­paa korkeam­mak­si kaava­muu­tok­sel­la. Tämä ei ole rei­ilua, eikä vas­tu­ullista kaupun­gin raho­jen käyttöä.

    Täysin uusien kaupungi­nosien kohdal­la voitaisi­in myös miet­tiä sitä, että niiden kaavoitus jäisi kokon­aan maan­omis­ta­jien oikeudek­si – samal­la toki seu­raisi velvol­lisu­us vas­ta­ta kun­nal­lis­tekni­ikan rakentamisesta.

    Tästä olen samaa mieltä. Jos­sain voisi kokeil­la vapaatakin raken­nu­soikeut­ta. Tätä maan arvon­nousua ei tietenkään lahjoitet­taisi alueen nykyiselle omis­ta­jalle, vaan kaupun­ki jär­jestäisi asian niin, että halukkaat saa­vat ostaa noi­ta (kalli­ihko­ja) tont­te­ja markkinahintaan.

    Mitä tulee pohd­in­toi­hin siitä, että onko oikeu­den­mukaista, että tont­ti jos­sain Stad­in­gradin keskus­tas­sa mak­saa enem­män kuin Pihtiputaan peräkyläl­lä, niin mitä sit­ten? Joku voit­taa loto­ssa miljoo­nia, toinen vain euron-pari ja suurin osa ei mitään – pitäisikö lot­tokin muut­taa sel­l­aisek­si, että kaik­ki saisi­vat yhtä paljon takaisin?

    Kaavoitus nos­taa hin­to­ja. Pihtiputaan keskus­tas­sa tont­ti mak­saa enem­män kuin sen laita­mil­la. Tas­a­puolisu­us taataan yleen­sä niin, että kun­ta ostaa ensin maa­ta käypään hin­taan, sit­ten kaavoit­taa sen, ja myy käypään hin­taan edelleen. Joskus kun­nat myyvät tont­te­ja myös alem­paan hin­taan kuin mil­lä ovat maan ostaneet.

    Tämä olisi hyvä suun­nitel­ma myös Nahka­housun­tielle. Valitet­tavasti tilanne näyt­tää kuitenkin vähän siltä, että pöy­dän alta kul­kee turhaa rahaa/etuuksia väärään suuntaan.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Teit juuri tasakat­tokaa­van. Jos määritel­lään har­jako­rkeus, kan­nat­taa tehdä tasakat­to, kos­ka har­jako­rkeu­den alle mah­tuu sil­la tavoin enem­män neliöitä. 

    Määrit­telemäl­lä vain har­jako­rkeus, käy juuri noin nykyisel­lä, sairaal­la gryn­deri­ra­hoituk­sel­la. Jos käytössä olisi ter­ve rahoi­tus, ei noin kävisi. Määrit­telemäl­lä räys­täs- ja har­jako­rkeus, päästään halut­tuun tulokseen.

    Nykyisel­lä rahoi­tusjär­jeste­lyl­lä malli ei takaa esimerkik­si riit­täviä säi­ly­tys- ja paikoi­tustilo­ja. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä ain­oa tie ter­veeseen raken­nuskan­taan on pääsem­i­nen eroon gryn­dereistä ja takaisin jär­jeste­lyyn. jos­sa käyt­täjä rahoittaa.

  69. Osmo Soin­in­vaara: Tämän lisäk­si kaupungista tulisi erit­täin ruma, jos­sa talo­jen räys­täsko­rkeudel­la ja väreil­lä ei ole mitään yht­enäisyyt­tä, vaan kaik­ki talot ovat vähän eriko­rkuisia ja eri etäisyy­del­la kadusta

    Täl­laista näkee monis­sa suurkaupungeis­sa (esim. Lon­too, New York jne), mut­ta pääasi­as­sa markki­nat ohjaa­vat rak­en­ta­maan korkea­ta siel­lä, mis­sä maan arvo on korkein. Jos jol­lakul­la on varaa pitää kallis tont­ti tehot­tomas­sa käytössä, se on omaa tyh­myyt­tä — tai jois­sain tapauk­sis­sa sen näyt­tämistä, että on varaa niin tehdä… Markki­nae­htois­es­ta rak­en­tamis­es­ta kyl­lä hel­posti seu­raa, että keskus­tas­sa ei ole monel­la varaa asua tai on varaa vain pie­neen asun­toon, mut­ta niin näyt­tää käyvän myös mon­es­sa kaupungis­sa, jos­sa on vah­va kaavoitus ja sosi­aalisen asumisen ohjelma.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    … Paine kor­rup­tioon ainakin nousisi suurek­si, kun raideli­iken­teen investoin­ni­ut lisä­sivät joidenkin tont­tien arvon kor­vauk­set­ta moninkertaiseksi…

    Ihan vain teo­reet­tisel­la tasol­la voi tode­ta, että markki­na­t­alous on huo­mat­tavasti vähem­män herkkä kor­rup­ti­olle kuin monop­o­li tai suun­nitel­mat­alous. En väitä, että kor­rup­tio­ta olisi Suomes­sa samal­la taval­la kuin joskus ker­roit Espoon maankäytön asioista aikoinaan, ja ainakin kiin­ni­jääneitä on kovin vähän.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    …Pois­timme joitakin liiken­neval­o­ja Espal­ta, mut­ta niitä on tuo­tu takaisin, kos­ka autot eivät päässeet eteen­päin lainkaan, kos­ka jalankulk­i­joiden vir­ta oli jatkuva. 

    Olet­teko kokeilleet myös suo­jatei­den vähen­tämistä? Niitäkin on liikaa Helsingis­sä. Sen uskoisin pure­van ainakin asuinalueil­la ja Man­skul­la. Lisäisi tur­val­lisu­ut­takin jonkun Hol­lan­ti­laisen tutkimuk­sen mukaan.

  72. Tuuk­ka: Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2014-tilas­ton mukaan työ­matkoista vain 24% tehti­in autol­la. Ver­tailun vuok­si polkupyöräl­lä tehti­in 15%. Eli jos pyöräi­ly jatkaa kasvuaan, luvut ovat koh­ta samaa luokkaa. Joukkoli­ikenne oli ylivoimais­es­ti suosi­tu­in kulku­muo­to (49%).

    Mainit­se­masi luvut siis johta­vat harhaan. Työssäkäyvil­lä saat­taa olla taloudessaan usein auto käytet­tävis­sään (tutkimuk­sesi perus­teel­la), mut­ta tosi­a­sia on, että autol­la tehty­jen työ­matko­jen osu­us on melko pieni, varsinkin kun suh­teut­taa siihen kuin­ka paljon ne täyt­tävät Helsin­gin katuja.

    Pyöräl­lä tai autol­la likkues­sa on se han­kalu­us, että kun on siir­tynyt liikku­maan jalan, on aina palat­ta­va samaan pis­teeseen, oman kulku­pelin luokse. Se rajoit­taa aika usein kulk­i­jan vapaut­ta mukav­im­man reitin valintaan.

    Autoi­hin liit­tyy vielä kaupungis­sa (ja jostain syys­tä jopa Espoos­sa, joka ei mielestäni ihan kaupungilta näytä!) usein parkkipaikan löytämisen vaikeus. Ainakin Helsin­ki olisi parem­min toimi­va, ja viihty­isämpikin, jos vaikka­pa kol­ma­sosa tai puo­let parkkipaikoista olisi vapaina. Juhan­nuk­se­na voi joskus kokea tämänkaltaista herkkua!

    Pitäisikö sal­lia ajo kaupungis­sa vain vuo­den 1916 mallia olevil­la Detroit Elec­tric- autoil­la (sel­l­aisel­la kai Mum­mo Ankkakin kaupungis­sa kävi), tai eil­ispäivän Havan­nan malli­in, 50-luvul­la ja sitä ennen raken­ne­tu­il­la, van­hoil­la, mut­ta jotakuinkin hyväkun­toisil­la veteraani-autoilla?

  73. Tuuk­ka: Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2014-tilas­ton mukaan työ­matkoista vain 24% tehti­in autol­la. Ver­tailun vuok­si polkupyöräl­lä tehti­in 15%. Eli jos pyöräi­ly jatkaa kasvuaan, luvut ovat koh­ta samaa luokkaa. Joukkoli­ikenne oli ylivoimais­es­ti suosi­tu­in kulku­muo­to (49%).

    Mainit­se­masi luvut siis johta­vat harhaan. Työssäkäyvil­lä saat­taa olla taloudessaan usein auto käytet­tävis­sään (tutkimuk­sesi perus­teel­la), mut­ta tosi­a­sia on, että autol­la tehty­jen työ­matko­jen osu­us on melko pieni, varsinkin kun suh­teut­taa siihen kuin­ka paljon ne täyt­tävät Helsin­gin katuja.

    Empi­iris­es­ti todet­tuna pyöräi­ly lop­puu läh­es tyystin kun siir­ry­tään lokaku­un puolelle ja jatkuu taas toukoku­us­sa. Joitain hc-fil­lar­is­te­ja tietysti on, mut­ta niitä näkee yhden tai kak­si päivässä. Tule­vaa Hämeen­tien hukkakäyt­töä odotellessa.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ryöstökapåi­tal­is­min hengessä jokainen saisi kaavoit­taa ton­tilleen niin paljn ja mitä halu­aa, miten kaupunki­in syn­ty­isi yhtään puis­toa. Kuka rahoit­taisi raidein­vestoin­nit? Paine kor­rup­tioon ainakin nousisi suurek­si, kun raideli­iken­teen investoin­ni­ut lisä­sivät joidenkin tont­tien arvon kor­vauk­set­ta moninkertaiseksi.
    Tämän lisäk­si kaupungista tulisi erit­täin ruma, jos­sa talo­jen räys­täsko­rkeudel­la ja väreil­lä ei ole mitään yht­enäisyyt­tä, vaan kaik­ki talot ovat vähän eriko­rkuisia ja eri etäisyy­del­la kadusta
    Se olisi titysti hyvä, että kukaan ei tuh­laisi maa­ta pien­talo­rak­en­tamiseen kuin jos­sakin Huitsin nevadassa.

    1994 Helsingis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la oli kus­sakin likimäärin sama määrä omakoti­talo­ja, Helsingis­sä eniten. Näitä Huitsin Neav­oid­ta oli mm. Hert­toniemessä, Käpyläss, Malmil­la, Tapani­las­sa ja Pitäjänmäellä.

    Panin HS:sta uutisen 50 vuo­den takaa: enää ei löy­dä tilaa pen­er­ak­en­tamiselle. tosin rivare­i­ta edelleen raken­net­ti­in ainakin 70-luvulle saakka.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankuilk­i­jana toivosin, ettei liiken­neval­o­ja olisi lainkaan, jol­loin jalankuilk­i­ja menee aina ensin ja autoli­ikenne pysty­isi eten­emään vain, jos todel­lakaan ei ole yhtään jalankulk­i­jaa aikeis­sa ylit­tää suo­jatie. Pois­timme joitakin liiken­neval­o­ja Espal­ta, mut­ta niitä on tuo­tu takaisin, kos­ka autot eivät päässeet eteen­päin lainkaan, kos­ka jalankulk­i­joiden vir­ta oli jatkuva.

    Välil­lä syytä muis­taa, ette emme ole kaupungis­sa yksin. Val­o­jen vai­h­tu­mista on syytä itsekunkin malt­taa odot­taa. — Tosin vä’häöisen liiken­tene aikan min­ul­la on tpaana jok­su kvel­lä punaisia vas­ten. Auto­lal en tee sitä koskana, ja yritän olla kiihdyt­tämätä päästäk­snei juuri ja juuri vihreilleä yli.

  76. Osaop­ti­moin­ti tun­tuu ole­van kirosana. Kuka sit­ten osaisi määritel­lä pääkaupunkiseudun kokon­aise­dun? Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to? Kenen etu on, että tänne muut­taa lähivu­osikym­meninä suun­nitelmien mukaan tuhan­sia uusia helsinkiläisiä? 

    Ei se ainakaan nyky­is­ten helsinkiläis­ten etu ole. Tääl­lä on jo kaik­ki palve­lut ja täl­lä väestöl­lä ne myös kyetään pitämään, ei tänne enää tarvi­ta lisää väkeä. Kan­nat­taa muuten tutus­tua San Fran­cis­con kaupunkisu­un­nit­telu­un, kun seu­raavaa matkaa mietitte.

  77. Juho Laatu: “Talon rak­en­t­a­mi­nen omille maille on taas ollut his­to­ri­as­ta periy­tyvä luon­te­va oikeus. Jos­sain­han jokaisen on täy­tynyt asua. ” Juuri näin. Tilaa kohti yksi raken­nu­s­paik­ka ja lop­pu­jen kaavoitushyö­ty kun­nalle, niinkuin vaa­timus Nahka­housun­tiel­lä. Mökkiseudul­lani Lounais-Suomes­sa tilan­omis­ta­jille on rantakaavas­sa osoitet­tu kym­meniäkin raken­nu­s­paikko­ja. Ei niitä poikkeusluvil­la olisi, vaan hyväveli meinig­illä kun­nan­toimis­tossa. Yhtä vähän ovat saavutet­tu etu kuin lupa toimis­tolle. Rosvot kiinni.

  78. Käveli­jöitä ei yleen­sä huomioi­da kun­nol­la. Heitä on aina enem­män kuin fillaristeja. 

    Ja lisäk­si Helsingistä on tulos­sa yksi yleinen ves­sa. Kof­fin puis­to haisee kuselle. Her­ne­saaren ja löy­lyn kesäkaljoit­teli­jat kuse­vat pitkin ranto­ja. Helsingistä läh­tee kun­non duu­nit ja jäl­jelle jää raflat.

  79. R.Silfverberg: On van­hanaikaista yleistää kaikkia tietotekni­ikkka-alan ihmisiä sel­l­aisik­si jot­ka kul­kee työ­matkansa aina autolla. 

    Tuo on oikein ja laa­jem­minkin on paha yleistää. Tietotekni­ik­ka-alal­la palkat eivät myöskään kaikil­la ole niin korkei­ta, että kaikil­la olisi mah­dol­lisu­us asua spåra Helsingis­sä ja käyt­tää mielel­lään julksia. 

    Kuten olen tuonut aikaisem­minkin esille, tarvi­taan normaalisti:
    — riit­tävästi parkkipaikkoja,
    — raideli­iken­teen läheisyys ja
    — var­tioitu pyörä­park­ki sekä sosi­aal­i­ti­lat työmatkaliikkujille. 

    Tietotekni­ik­ka-ala on, jollei las­ke­ta laitostunei­ta kon­sult­ti­fir­mo­ja mukaan, luo­vaa, mut­ta samal­la kovaa ja hek­tistä. Sen takia mm. työ­matkali­ikku­jia on keskiver­toa enem­män fir­moissa, jois­sa työn­tek­i­jät ovat yli 40.

    Osmo Soin­in­vaara: Myös ulkokun­ta­lai­sista suurin osa tulee keskus­tan työ­paikkoi­hin joukkoliikenteellä… 

    Mut­ta pääosin vain pakos­ta. Eli tuol­laises­sa tapauk­ses­sa työn­tek­i­jä, joka on niin hyvä, että voi vali­ta, val­it­see työ­nan­ta­jan, jol­la on parkkipaik­ka tar­jo­ta. Olen ollut palkkaa­jan puolel­la ja tiedän sen. Emme kyen­neet kil­paile­maan pal­ka­lla, mut­ta kyl­läkin kaikil­la kolmel­la yllä­maini­t­ul­la tekijällä.

    Helsin­gin ympäristössä ei ole saman­laisia pend­lauskaupunke­ja, kuin suurten euroop­palais­ten kaupunkien ympäristössä on: 10 000 asukas­ta käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta ja kaik­ki kaupun­gin palve­lut minikoos­sa. Emme irroi­ta ase­manseu­tu­ja emokun­nista, kuten esimerkik­si britit tekevät kehit­täessään aluei­ta. Toisaal­ta siir­rämme väk­isin, mm. hait­taa­mal­la paikoi­tus­ta ja henkilöau­toli­iken­net­tä, yri­tyk­siä pois keskus­ta alueelta, johon voisi pend­la­ta, siis jos olisi jostain mah­dol­lisu­us pendlata.

    Yritämme kaikkemme estääk­semme metropo­lialueen muo­dos­tu­misen Helsin­gin ympärille. Helsin­gin ain­oa tehtävä tässä kuvios­sa on rak­en­taa tiivistä ruu­tukaavaa tiivi­isti kuu­teen ker­rokseen. No Pasi­las­sa 60, mut­ta joka tapauk­ses­sa tiivistä. Val­tion on tehtävä kun­tau­ud­is­tus, jos­sa radan­var­ren ase­maseudut irrote­taan emokun­nistaan, jot­ta ne kehit­tyvät järkevästi.

  80. Ei näyt­tänyt Kallen resep­ti toimi­van Espal­la. Nyt pitäisi alen­tua kokeile­maan jotain. Pitääkö tästä vetää se johtopäätös, että lop­ul­ta sokea kana löytää jyvän.

  81. MikkoM:
    Juho Laatu: “Talon rak­en­t­a­mi­nen omille maille on taas ollut his­to­ri­as­ta periy­tyvä luon­te­va oikeus. Jos­sain­han jokaisen on täy­tynyt asua. ” Juuri näin. Tilaa kohti yksi raken­nu­s­paik­ka ja lop­pu­jen kaavoitushyö­ty kun­nalle, niinkuin vaa­timus Nahka­housun­tiel­lä. Mökkiseudul­lani Lounais-Suomes­sa tilan­omis­ta­jille on rantakaavas­sa osoitet­tu kym­meniäkin raken­nu­s­paikko­ja. Ei niitä poikkeusluvil­la olisi, vaan hyväveli meinig­illä kun­nan­toimis­tossa. Yhtä vähän ovat saavutet­tu etu kuin lupa toimis­tolle. Rosvot kiinni.

    Tästä olen jok­seenkin samaa mieltä. Sekä kaupunkikaavoituk­sen että mökkikaavoituk­sen tulee olla taspuolista.

    Ongel­ma Nahka­housun­tiel­lä on siinä, että OS:n kir­joi­tusten perus­teel­la voi epäil­lä, että kaavoit­ta­ja ei aio pitää kaavoitushyö­tyjä isel­lään, vaan aikoo lahjoit­taa ne jollekin yksi­tyiselle. Esi­in­tynei­den numeroiden perus­teel­la voi jopa pelätä, että 65% arvioidus­ta arvon­nousus­ta oltaisi­in lahjoit­ta­mas­sa pois. Ehkä OS täs­men­tää, kun ker­ran tietää.

  82. Miten suuri on kaavoituk­sen tai uudelleenkaavoituk­sen omakus­tan­nush­in­ta kaupungille, jos tontilla
    A) ei ole aluk­si muu­ta kuin oravia, ja tietysti pesäpuita,
    B) on omakoti­ta­lo, asukkaina ton­til­la vaikka­pa Sauk­ki ja pikkuoravat,
    C) rivitalo(ja),
    D) pienkerrostalo(ja), jois­sa 2 asuinkerrosta,
    E) talo(ja), jois­sa ker­roksia 3–4, (vaan ei hissiä),
    F) talo(ja), jois­sa ker­roksia K kap­palet­ta, (talos­sa hissi),
    ja kaupun­ki halu­aisi kaavoit­taa tont(e)ille talon tai talo­ja, jo(i)ssa on N‑kerrosta?

    Löy­tyykö mis­tään jotain lasken­takaavaa, jol­la voisi selvit­tää, minkäko­rkuisia uusia talo­ja pitäisi em. tapauk­sis­sa vähin­tään rak­en­taa, jot­ta aiem­mat asukkaat voisi­vat muut­taa niihin yhtä lähelle kat­toa lisäkus­tan­nuk­sit­ta, ikku­nat ilman­su­un­nat säi­lyt­täen? (… ja raken­nu­saikainen asum­i­nen jos­sain muual­la mukaanlukien.) 

    Lisäe­htona olisi, että EI tehtäisi mitään ankeaa Kalasa­ta­maa, jos­sa puis­tokaduil­lakaan ei ole pui­ta, tai Vat­tuniemen kaltaista tiivistämöä, vaan aivan uut­ta ja eri­laista, asukkaiden ja sat­un­nais­tenkulk­i­joiden kannal­ta viihty­isää aluetta.
    — - — - — 

    PS. Kävin äsken Mustikka­maal­la, jonne Kalasa­ta­mas­ta sinne raken­netun sil­lan tarpeen ymmär­rän kol­hon asuinalueen asukkaiden ulkoilu­tarpeen kannal­ta, mut­ta ympäristön pahasti lisään­tyneen roskaamisen syytä en tajua. Kenen idea on levitel­lä roskaa suurin määrin täpötäysien roskisten ympärille. Se on erit­täin vas­ten­mieli­nen näky! Uimaran­nan luon­akin oli rikot­tu pul­lo­ja ja kaikkea muu­ta roskaa ja jätet­tä. Näin taitaa käy­dä, jos ulkoilu­aluet­ta per asukas on liian vähän!

    Kenen poli­itikon suku­lainen on mah­tanut suun­nitel­la nyky­isin käytössä ole­van, type­r­än roskismall­in, jos­ta lin­tu­jen on kaiken lisäk­si äärim­mäisen help­po kiskoa niitä ulos, ympäristöä sotke­maan? Mik­sei enää käytetä aiem­min käytössä ollei­ta, isom­pia, kan­nel­lisia roskik­sia, joi­ta tietääk­sen ainakaan lok­it ja varik­set eivät osan­neet avata?

    Mil­lä tämä kas­va­van urbaa­ni­u­den ylistäjien tavoit­tei­den toteu­tuk­sen mukana kas­va­va ja lev­iävä ongel­ma saataisi­in edes jonkin­laisi­in aisoi­hin? Otet­taisi­inko käyt­töön Sin­ga­poren roskaamis­sako­tuk­sen malli? Riit­täisikö 250 euron sakko per näkyvi­in jätet­ty tölk­ki, ros­ka tai sirpale? 

    Vai pitäisikö Helsingistä karkot­taa pois ne henkilöt (port­tikiel­lon kera), jot­ka eivät osaa käyt­täy­tyä tääl­lä siistien kaupunki­lais­ten tavoin?

  83. Tuuk­ka: Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2014-tilas­ton mukaan työ­matkoista vain 24% tehti­in autol­la. Ver­tailun vuok­si polkupyöräl­lä tehti­in 15%. Eli jos pyöräi­ly jatkaa kasvuaan, luvut ovat koh­ta samaa luokkaa. Joukkoli­ikenne oli ylivoimais­es­ti suosi­tu­in kulku­muo­to (49%).

    Tuo pyöräi­lyn luku antaa pyöröi­lyn markki­nao­su­ud­es­ta aika mairit­tel­e­van kuvan. Ko. tutkimus on tehty ajal­la 2.9.–7.10.2014. Käytän­nössä se kuvaa aika lail­la syysku­un tilannetta.

    Jos ote­taan esimerkik­si baanan käyt­täjien vuorokausi­laskuri vuodelta 2014, se näyt­tää tältä:

    Tam­mikuu: 537
    Helmikuu: 542
    Maaliskuu: 1115
    Huhtikuu: 2107
    Toukokuu: 2827
    Kesäkuu: 2927
    Heinäkuu: 3338
    Elokuu: 3521
    Syyskuu: 3294
    Lokakuu: 2050
    Mar­raskuu: 1340
    Joulukuu: 748

    Lähde: Pyöräli­iken­teen lasken­nat Helsingis­sä 2015

    Pyöräi­lyn osu­us näyt­tää noiden luku­jen ja Helsinkiläis­ten liikun­ta­tot­tumuk­set raportin luku­ja yhdis­telemäl­lä ole­van heinä-syysku­us­sa 14–17 % ja joulu-helmiku­us­sa 2–4 %. Vuo­den keskiar­vo työ­matkapyöräi­lylle on 9–10 %.

    Toisaal­ta autoilun ja joukkoli­iken­teen luvut ovat toden­näköis­es­ti korkeampia talvel­la kuin kesällä.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Jalankuilk­i­jana toivosin, ettei liiken­neval­o­ja olisi lainkaan, jol­loin jalankuilk­i­ja menee aina ensin ja autoli­ikenne pysty­isi eten­emään vain, jos todel­lakaan ei ole yhtään jalankulk­i­jaa aikeis­sa ylit­tää suo­jatie. Pois­timme joitakin liiken­neval­o­ja Espal­ta, mut­ta niitä on tuo­tu takaisin, kos­ka autot eivät päässeet eteen­päin lainkaan, kos­ka jalankulk­i­joiden vir­ta oli jatkuva.

    Jotenkin ei yllätä, että Helsingis­sä päätet­ti­in viedä val­o­ja pois juuri Espal­ta. Ikään kuin olisi halut­tu kokeilun epäon­nis­tu­van. Tai onnis­tu­van, jos kokeilun tarkoituk­se­na oli nimeno­mais­es­ti olla paran­ta­mat­ta liiken­neolo­suhtei­ta. Espaa parem­pia paikko­ja val­o­jen pois­tamiselle olisi esim. Man­ner­heim­intie Kias­mas­ta pohjoiseen tai Hämeentie.

    1. Man­ner­heim­intiel­lä on niin vilkas liikenne — sekä jalankulk­i­joi­ta että auto­ja — että syn­ty­isi valt­ga­vat ruuhkat, jos liiken­teen pitäisi pysähtyä aina, kun joku on ylit­tämässä kat­ua, eikä autoille ja raitio­vaunuille olisi ylipääsyä lainkaan. Muis­takaa tgämä. Jos suo­jatiel­lä ei ole val­o­ja se on täs­mälleen sama asia kujin että jalankulk­i­jalle palaa aina vihreä valo.

  85. Kalle:
    Helsin­gin ympäristössä ei ole saman­laisia pend­lauskaupunke­ja, kuin suurten euroop­palais­ten kaupunkien ympäristössä on: 10 000 asukas­ta käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta ja kaik­ki kaupun­gin palve­lut minikoos­sa. Emme irroi­ta ase­manseu­tu­ja emokun­nista, kuten esimerkik­si britit tekevät kehit­täessään alueita. 

    Kau­ni­ainen, Ker­a­va, Jär­ven­pää ja Hyvinkää ovat syn­tyneet juuri tuol­la taval­la ja ne ovat juuri kuvaa­masi kaltaisia minikaupunke­ja. Yleis­es­ti ottaen koko pääradan var­si on täyn­nä noi­ta pikkukaupunki­maisia taa­jamia joista on max 30 min­uutin mat­ka junal­la Helsin­gin keskustaan.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tys joka tuot­taa luon­teen­sa vuok­si suuria logis­ti­ikkaa, tavaroi­ta tai ihmisiä – ei oikein kuu­lu kaupun­gin keskustaan… 

    Eli halu­at amerikkalaista autokaupunkia? Minus­ta euroop­palainen suurkaupun­ki, jos­sa on sekä asun­to­ja että toim­i­ti­laa, on viihtyisämpi.

  87. Kauko:
    Osaop­ti­moin­ti tun­tuu ole­van kirosana.Kuka sit­ten osaisi määritel­lä pääkaupunkiseudun kokonaisedun?Helsingin kaupunginvaltuusto? 

    OS tietenkin. Helsin­ki kokon­aisop­ti­moi, muut osaoptimoivat. 😉

    1. Asioista päätetään joko seudullis­es­ti, jol­loin peri­aat­teessa kokon­aisop­ti­moin­ti, tai kun­nal­lis­es­ti, jol­loin osaop­ti­moin­ti. Eio voi olla niin, että Helsin­gin asioista päätetään seudullis­es­ti ja muiden kun­nal­lis­es­ti. Joko tai.

  88. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Löy­tyykö mis­tään jotain lasken­takaavaa, jol­la voisi selvit­tää, minkäko­rkuisia uusia talo­ja pitäisi em. tapauk­sis­sa vähin­tään rak­en­taa, jot­ta aiem­mat asukkaat voisi­vat muut­taa niihin yhtä lähelle kat­toa lisäkus­tan­nuk­sit­ta, ikku­nat ilman­su­un­nat säi­lyt­täen? (… ja raken­nu­saikainen asum­i­nen jos­sain muual­la mukaanlukien.)

    Lyö kaa­vat Exceli­in. Tont­ti­maan hin­naksi voisi arvioi­da kan­takaupun­gin laidoil­la n 1000 e / ker­rosneliömetri. Olewte­taan että on hehtaari­tont­ti, 10 000 m², mikä raken­netaan tehokku­udel­la 2.0 (eikös tämä ollut jotain sitä larun tehokku­ut­ta?). Ton­tin arvok­si tulisi siis n 20 miljoon­aa euroa. Ora­van­pesä­ton­tille ja omakoti­ton­tille tämä olisi lot­tovoit­toa. Riv­i­ta­lo- tai pienker­rostalo­tont­ti voisi olla raken­net­tu esim tehokku­udel­la 0.5, täl­löin kiin­teistön markki­nahin­ta olisi luokkaa 5000 m² * 3000 e/m2 eli n 15 miljoon­aa euroa, eli uusi kaa­va ei oikein mitään tuo jos van­hat pitää alta purkaa. Tiet­ty jos muuten pystyy tont­tia tiivistämään niin jotain tuot­toa siitä tulee, mut­ta ei mitään uusia kämp­piä van­hoille asukkaille kumminkaan. 

    Ja jos ennestään on jo ton­til­la kun­nolli­nen ker­rosta­lo suurem­mal­la tehokku­udel­la niin aika haas­tavaa tuos­ta suurem­pia voit­to­ja saa­da, ellei sit­ten just jotain Kalasa­ta­man torne­ja ale­ta tekemään.

  89. Kalle: Eli halu­at amerikkalaista autokaupunkia? Minus­ta euroop­palainen suurkaupun­ki, jos­sa on sekä asun­to­ja että toim­i­ti­laa, on viihtyisämpi.

    Kun seu­raa­van ker­ran menette fil­lar­il­la Kau­ni­aisi­in, käykää ihaile­mas­sa osu­uskau­pan keskus­varas­toa Ker­an ase­man vier­essä. Hehtaar­i­hal­li, toinen hehtaari rekko­jen kään­tymi­s­paikoille ja kol­mas hehtaari henkilöau­to­jen parkkipaikkana. Tämä taitaa olla osa Kallen Kauniaisidylliä?

  90. antti: Kun seu­raa­van ker­ran menette fil­lar­il­la Kau­ni­aisi­in, käykää ihaile­mas­sa osu­uskau­pan keskus­varas­toa Ker­an ase­man vier­essä. Hehtaar­i­hal­li, toinen hehtaari rekko­jen kään­tymi­s­paikoille ja kol­mas hehtaari henkilöau­to­jen parkkipaikkana. Tämä taitaa olla osa Kallen Kauniaisidylliä?

    Osu­uskau­pan keskus­varas­to on muuten muut­ta­mas­sa (ellei peräti jo muut­tanut) jon­nekin Sipoon ja Ker­a­van rajalle, var­maan ettei kenellekään tulisi houku­tus­ta käy­dä julk­isil­la töis­sä… Siinä radan­var­res­sa­han on suun­nilleen Inex­in naa­pu­ri­na jo valmi­ik­si ainakin Agan ja Algo­lin hylä­tyt isot kiin­teistöt, ehkä alueelle jos­sain vai­heessa kek­sitään jotain parem­paakin käyt­töä. (Mikään näistä kolmes­ta ei muuten sijaitse Kauniaisissa.)

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Asioista päätetään joko seudullis­es­ti, jol­loin peri­aat­teessa kokon­aisop­ti­moin­ti, tai kun­nal­lis­es­ti, jol­loin osaop­ti­moin­ti. Eio voi olla niin, että Helsin­gin asioista päätetään seudullis­es­ti ja muiden kun­nal­lis­es­ti. Joko tai.

    Kävisikö Helsingille kaavoitus­poli­ti­ikan muut­ta­mi­nen nur­mi­järveläis­ten mie­len mukaisek­si? Veikkaan että ei. Ehkä tarkoi­tus on enem­mänkin muut­taa Nur­mi­jär­ven poli­ti­ik­ka Helsingille mieluisak­si. Veikkaan että kyllä.

    Maakun­takaa­va meil­lä jo on. Eikö sen pitäisi olla sopi­va ja riit­tävä ohjeis­tus kun­nille paikallista kaavoitus­ta varten? Vai onko Helsingillä jokin eri­tyi­nen lisä­tarve vaikut­taa naapureihinsa?

  92. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

    Vai pitäisikö Helsingistä karkot­taa pois ne henkilöt (port­tikiel­lon kera), jot­ka eivät osaa käyt­täy­tyä tääl­lä siistien kaupunki­lais­ten tavoin?

    Onko maailmassa(si) jokin paik­ka jota saa roskata.

  93. max: Onko maailmassa(si) jokin paik­ka jota saa roskata.

    “Me and my world!” Hmm …, aika mie­lenki­in­toinen kysymys, varsinkin psyko-sosi­aalis­es­ta näkökul­mas­ta asi­aa tarkastellen … Eikö käsite “roskaami­nen” ole oikeas­t­aan syn­tynyt kas­va­neen sivistyk­sen myötä? Voiko sivistynyt ihmi­nen roska­ta ympäristöään?

    Ämmäs­suon kaatopaik­ka Espoos­sa taitaa ehkä olla ykkös­si­jal­la niistä (har­valukui­sista) paikoista, joista kysyit. 

    Ter­ve­menoa sinne … , saatan tul­la joskus perässä, … jos vain ymmärtäisin sitä ennen, mik­si joku voi saa­da roskaamis­es­ta sel­l­aisen sub­jek­ti­ivisen tai ryh­mässä koe­tun nautin­non, joka ylit­tää määrältään aiheut­ta­mansa kumu­lati­ivisen mieli­pa­han kaikkien muiden kanssaeläjiemme kesku­udessa. … tai voisin kuvitel­la itseni osak­si tuol­laista ryhmää.

  94. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

    Ämmäs­suon kaatopaik­ka Espoos­sa taitaa ehkä olla ykkös­si­jal­la niistä (har­valukui­sista) paikoista, joista kysyit. 

    Ei muuten ole. Tyt­täreni oli pari vuot­ta sit­ten siel­lä kesätöis­sä. Kak­si ker­taa ajoin hänet työ­paikalleen kaa­su­voimalaitok­selle, joka on kaukana pää­portista. Yhtään roskaa ei näkynyt mis­sään. Kaik­ki on huolel­lis­es­ti organ­isoitunut­ta. Roskan lait­ta­mi­nen roskik­seen ja kaatopaikalle ovat sama asia, muu­ta eri mit­takaavas­sa. Roskaamista ei ole kumpikaan.

Vastaa käyttäjälle Tuukka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.