Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016

En pää­se ulko­maan­mat­kan takia kokouk­seen. Mik­ko Säre­lä menee. (Esi­tys­lis­taan täs­tä)

Net­ti­mai­non­nan kas­vu tuo 1100 asu­kas­ta Pasilaan

Tulo­jaan menet­tä­nyt MTV luo­puu tilois­taan ja muut­taa jon­ne­kin pie­nem­piin tiloi­hin. Tilal­le liki 1100 asuk­kaan asui­na­lue. Tämä oli meil­lä 8.12.2015. Nyt se on palan­nut lausun­noil­ta, eikä sii­hen teh­dä olen­nai­sia  muutoksia.

Ei pöl­löm­pi kaava!

 
Laut­ta­saa­res­sa taas postimerkkikaava

Nah­ka­housun­tie 5:stä pure­taan teol­li­suus- ja varas­to­ra­ken­nus. Tilal­le koti 70 uudel­le lauttasaarelaiselle.

Vat­tu­nie­mi on mene­tet­ty mah­dol­li­suus. Suun­nit­te­le­mal­la asun­toa­lue koko­nai­suu­te­na oli­si voi­tu teh­dä vaik­ka mitä.
pyöräparkit

Fil­la­ri­py­sä­köin­nin suunnitteluohje

Kovin tar­peel­li­nen asia­kir­ja ja tun­tui hyvin laaditulta.

Poik­kea­mis­ha­ke­mus Pasilassa 

Har­te­la halu­aa luvan raken­taa enem­män pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Hel­sin­ki sää­te­lee asuin­ta­lo­jen pysä­köin­ti­paik­ko­ja ylös­päin (nor­mi on vähin­tään …)  ja toi­mis­to­jen alas­päin (paik­ko­ja saa olla enin­tään). Hake­mus­ta perus­tel­laan sil­lä, että toi­mis­tois­sa on nykyi­sin väkeä pin­ta-alaa koh­den enem­män kuin ennen, 12 m²/henki. Park­ki­paik­ko­ja tulee käy­tän­nös­sä kak­si kol­mea­tois­ta työn­te­ki­jää koh­den. Fil­la­ri­paik­ko­ja saman ver­ran. Tähän raken­net­ta­vaan toi­mis­toon tulee näkö­jään tuhat työpaikkaa.

117 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016”

  1. Veik­kai­sin, että 2 fil­la­ri­paik­kaa per 13 työn­te­ki­jää ei rii­tä mihinkään. 

    Mik­sei voi­si vara­ta yhtä pal­jon tilaa per työn­te­ki­jä pysä­köin­tiin ajo­neu­vos­ta riip­pu­mat­ta? Ois reilua‘

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Onko­han sit­ten­kin parem­pi, että Vat­tu­nie­mi teh­dään pos­ti­merk­kei­nä, jol­loin KSV ei suun­nit­te­le sitä piloil­le? Nyt siel­lä on ihan oikea katu­verk­ko, noin esimerkiksi.

    Jät­kä­saa­res­sa, jota kovas­ti mai­nos­te­taan kan­ta­kau­pun­ki­na tai aina­kin sen jat­kee­na, on käy­tän­nös­sä lähiön katu­verk­ko: muu­ta­ma kokoo­ja­ka­tu ja umpikujia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa kol­mea­tois­ta työn­te­ki­jää koh­den ei rii­tä aina­kaan tie­to­tek­nii­kan alal­la. Useat yri­tyk­set eivät uskal­la tul­la tuol­lai­siin tiloi­hin, kos­ka jos auton omis­ta­vil­la työn­te­ki­jöil­lä on hitu­nen­kin neu­vot­te­lu­voi­maa ja valin­nan­va­raa, he kiin­nit­tä­vät lii­an vähä­au­toi­seen sijain­tiin kiel­teis­tä huo­mio­ta jo rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin aikana.

    Espoon Kei­la­nie­mi sijait­see Kehä I:n sisä­puo­lel­la, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta siel­lä on panos­tet­tu run­saas­ti pysä­köin­ti­paik­koi­hin. Espoon kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta samoin hyl­kä­si taan­noin lii­ke­ra­ken­nus­ten pysä­köin­ti­paik­ka­nor­mien kiris­tä­mi­seh­do­tuk­sen koko Espoon kau­pun­gin alueella.

    Jos Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to hyl­kää Har­te­lan ano­muk­sen, se samal­la äänes­tää tyh­jik­si jää­vien ja käyt­tö­kel­vot­to­mien toi­mis­to­ti­lo­jen raken­nut­ta­mi­sen puolesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Vat­tu­nie­mi on mene­tet­ty mah­dol­li­suus. Suun­nit­te­le­mal­la asun­toa­lue koko­nai­suu­te­na oli­si voi­tu teh­dä vaik­ka mitä.”

    Ker­to­kaa nyt joku ker­ta etu­kä­teen mitä pitäi­si teh­dä. Kau­pun­ki on koh­ta täyn­nä eri­lai­sia mene­tet­ty­jä mahdollisuuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Toi­mis­to­ra­ken­nus­ten auto­paik­ko­jen rajoi­tuk­set ovat ihan tur­haa ja idioot­ti­mais­ta byro­kra­ti­aa. Kyl­lä toi­mis­to­ta­loi­hin pitäi­si saa­da raken­taa niin mon­ta auto­paik­kaa kuin on kysyntää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hel­sing­tin on pak­ko rajoit­taa kes­kus­tas­sa ole­vien toi­mis­to­jen park­ki­paik­ko­ja, kos­ka muu­ta­kaan kei­noa tor­jua ruuh­kia ei ole. Tie­mak­sut oli­si­vat fik­sum­pia, mut­ta nii­tä odo­tel­les­sa on rajoi­tet­ta­va työ­mat­ka­lii­ken­net­tä pytsäköintipaikoilla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Pet­te­ri:
    Toi­mis­to­ra­ken­nus­ten auto­paik­ko­jen rajoi­tuk­set ovat ihan tur­haa ja idioot­ti­mais­ta byro­kra­ti­aa. Kyl­lä toi­mis­to­ta­loi­hin pitäi­si saa­da raken­taa niin mon­ta auto­paik­kaa kuin on kysyntää.

    Jep, saman­lais­ta höl­möi­lyä kuin asuin­ra­ken­nus­ten mini­mi­nor­mit. Täs­sä tapauk­ses­sa poik­kea­mis­lu­pa kui­ten­kin myönnettäneen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mik­ko Num­me­lin:
    Kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa kol­mea­tois­ta työn­te­ki­jää koh­den ei rii­tä aina­kaan tie­to­tek­nii­kan alal­la. Useat yri­tyk­set eivät uskal­la tul­la tuol­lai­siin tiloi­hin, kos­ka jos auton omis­ta­vil­la työn­te­ki­jöil­lä on hitu­nen­kin neu­vot­te­lu­voi­maa ja valin­nan­va­raa, he kiin­nit­tä­vät lii­an vähä­au­toi­seen sijain­tiin kiel­teis­tä huo­mio­ta jo rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin aikana. 

    Reak­tor, Sii­li, Futu­rice, Soli­ta, Vincit, Coden­to, F‑secure, Uni­ty, Sym­bio, … Kaik­ki halu­tuim­mat IT-alan duu­nit on sel­la­sel­la alu­eel­la mis­sä ei oikein ole pysäköintipaikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sing­tin on pak­ko rajoit­taa kes­kus­tas­sa ole­vien toi­mis­to­jen park­ki­paik­ko­ja, kos­ka muu­ta­kaan kei­noa tor­jua ruuh­kia ei ole. Tie­mak­sut oli­si­vat fik­sum­pia, mut­ta nii­tä odo­tel­les­sa on rajoi­tet­ta­va työ­mat­ka­lii­ken­net­tä pytsäköintipaikoilla. 

    Käsit­tääk­se­ni tuo toi­mis­to­ta­lo on Pasi­las­sa, ei kes­kus­tas­sa. Toi­sek­si ei kaduil­le mah­du kui­ten­kaan nii­den kapa­si­teet­tia enem­pää lii­ken­net­tä. Se, että toi­mis­to­ja raken­ne­taan sel­lai­siin paik­koi­hin, joi­hin edes osa viit­sii tul­la jul­ki­sil­la on pal­jon parem­pi kuin toi­mis­to­jen aja­mi­nen pysä­köin­ti­paik­ka­ka­tol­la kau­as kehä­tei­den reu­noil­le, jos­sa jul­ki­set eivät pelaa sen­kään vertaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gin on pak­ko rajoit­taa kes­kus­tas­sa ole­vien toi­mis­to­jen park­ki­paik­ko­ja, kos­ka muu­ta­kaan kei­noa tor­jua ruuh­kia ei ole. Tie­mak­sut oli­si­vat fik­sum­pia, mut­ta nii­tä odo­tel­les­sa on rajoi­tet­ta­va työ­mat­ka­lii­ken­net­tä pysäköintipaikoilla. 

    Kuten tote­sin, tämän hin­ta on se, että suu­ri osa tie­to­tek­nii­kan alan asian­tun­ti­joi­ta ja kau­pan alan ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä työl­lis­tä­vis­tä yri­tyk­sis­tä ei sijoi­ta toi­min­to­jaan yksi­tyi­sau­toi­lu­ra­joi­tus­vyö­hyk­keel­le vaan esi­mer­kik­si kehä­tei­den varteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Mik­ko Num­me­lin:
    Kak­si pysä­köin­ti­paik­kaa kol­mea­tois­ta työn­te­ki­jää koh­den ei rii­tä aina­kaan tie­to­tek­nii­kan alal­la. Useat yri­tyk­set eivät uskal­la tul­la tuol­lai­siin tiloi­hin, kos­ka jos auton omis­ta­vil­la työn­te­ki­jöil­lä on hitu­nen­kin neu­vot­te­lu­voi­maa ja valin­nan­va­raa, he kiin­nit­tä­vät lii­an vähä­au­toi­seen sijain­tiin kiel­teis­tä huo­mio­ta jo rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin aikana. 

    On van­han­ai­kais­ta yleis­tää kaik­kia tie­to­tek­niikk­ka-alan ihmi­siä sel­lai­sik­si jot­ka kul­kee työ­mat­kan­sa aina autolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Har­ri: Reak­tor, Sii­li, Futu­rice, Soli­ta, Vincit, Coden­to, F‑secure, Uni­ty, Sym­bio, … Kaik­ki halu­tuim­mat IT-alan duu­nit on sel­la­sel­la alu­eel­la mis­sä ei oikein ole pysäköintipaikkoja. 

    On hyvä huo­ma­ta, että monet mai­ni­tuis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mi­vat peri­aat­teel­la, ettei koko hen­ki­lös­tö istu hei­dän omal­la pää­kont­to­ril­laan vaan asia­kas­yri­tyk­sis­sä, jot­ka vas­taa­vas­ti voi­vat sijai­ta ihan mis­sä tahan­sa auto­vyö­hyk­keil­lä­kin. Soli­ta siir­si pää­kont­to­ri­aan vii­me vuon­na muu­ta­maa sataa met­riä poh­joi­seen rau­ta­tien län­si­puo­lel­la ole­val­le uudel­le alu­eel­le ajau­tuen syr­jem­mäk­si ydin­kes­kus­tas­ta, mut­ta ilmei­ses­ti muu­ta­ma ekstra­py­sä­köin­ti­paik­ka mielessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mik­ko Num­me­lin: On hyvä huo­ma­ta, että monet mai­ni­tuis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mi­vat peri­aat­teel­la, ettei koko hen­ki­lös­tö istu hei­dän omal­la pää­kont­to­ril­laan vaan asia­kas­yri­tyk­sis­sä, jot­ka vas­taa­vas­ti voi­vat sijai­ta ihan mis­sä tahan­sa autovyöhykkeilläkin. 

    No sii­nä tapauk­ses­sa mene­vät autol­la suo­raan asiak­kai­den luo töi­hin, jos eivät osaa muul­la men­nä, mut­ta ei se estä että pää­kont­to­ri oli­si kes­kus­tas­sa. Pala­ve­rei­hin kes­kus­taan on muka­vem­pi tul­la jul­ki­sil­la siel­tä auto­vyö­hyk­keel­tä kuin omal­la autol­la ja tulee fir­mal­le hal­vem­mak­si kun ei tar­vit­se mak­saa km-kor­vauk­sia joka palaverireissulta.

    Mik­ko Num­me­lin:
    Soli­ta siir­si pää­kont­to­ri­aan vii­me vuon­na muu­ta­maa sataa met­riä poh­joi­seen rau­ta­tien län­si­puo­lel­la ole­val­le uudel­le alu­eel­le ajau­tuen syr­jem­mäk­si ydin­kes­kus­tas­ta, mut­ta ilmei­ses­ti muu­ta­ma ekstra­py­sä­köin­ti­paik­ka mielessä.

    Töö­lön­lah­ti on kyl­lä ydin­kes­kus­tas­sa eikä mil­lään auto­vyö­hyk­keel­lä. Töö­lön­lah­den uudet kont­to­ri­ta­lot ovat esi­merk­ki sii­tä että ydin­kes­kus­ta ei ole menet­tä­nyt vetovoimaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. R.Silfverberg: On van­han­ai­kais­ta yleis­tää kaik­kia tie­to­tek­niikk­ka-alan ihmi­siä sel­lai­sik­si jot­ka kul­kee työ­mat­kan­sa aina autolla. 

    En tie­ten­kään noin radi­kaa­lia ja vir­heel­lis­tä yleis­tys­tä tee, mut­ta 2 auto­paik­kaa 13 työn­te­ki­jää koh­den on ehdot­to­mas­ti lii­an vähän. Tyy­pil­li­ses­sä työyh­tei­sös­sä useam­pi työn­te­ki­jä kuin 2/13:sta asuu joko kehys­kun­nis­sa tai pää­kau­pun­ki­seu­dun hei­kon jouk­ko­lii­ken­teen tason ulkovyöhykkeillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. R.Silfverberg: On van­han­ai­kais­ta yleis­tää kaik­kia tie­to­tek­niikk­ka-alan ihmi­siä sel­lai­sik­si jot­ka kul­kee työ­mat­kan­sa aina autolla. 

    Tot­ta, mut­ta on opti­mis­tis­ta aja­tel­la, että hei­tä oli­si vain 15% työn­te­ki­jöis­tä. Pikem­min­kin on niin, että 15% ei käy­tä omaa autoa kos­kaan, 85% aina­kin joskus. 

    Etä­työl­lä vähen­ne­tään sekä auto­paik­ko­jen, että kont­to­rin tilantarvetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mik­ko Num­me­lin: On hyvä huo­ma­ta, että monet mai­ni­tuis­ta yri­tyk­sis­tä toi­mi­vat peri­aat­teel­la, ettei koko hen­ki­lös­tö istu hei­dän omal­la pää­kont­to­ril­laan vaan asia­kas­yri­tyk­sis­sä, jot­ka vas­taa­vas­ti voi­vat sijai­ta ihan mis­sä tahan­sa autovyöhykkeilläkin. 

    Toki, hei­dän asiak­kaan­sa ovat ympä­ri maa­pal­loa. Mut­ta väi­te sii­tä että IT-fir­mat joten­kin kart­tai­si kes­kus­taa on ihan hölyn­pö­lyä. IT-fir­mat, kuten mer­kit­tä­vä osa muis­ta­kin yri­tyk­sis­tä, halu­aa keskustaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo on use­aan ker­taan toden­nut, että mark­ki­na­ta­lous osoit­taa nykyi­sen pysä­köin­ti­nor­min huo­nok­si asun­to­jen koh­dal­la, sil­lä kal­liit pai­kat eivät käy kau­pak­si. Yri­tys­ten koh­dal­la tilan­ne on sel­väs­ti toi­nen, sil­lä mak­su­ha­lua on.

    Tosia­sia on se, että niin kau­an kuin lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä ei ole fik­sus­ti jär­jes­tet­ty, ei pysä­köin­ti­paik­ko­jen tar­pees­ta pääs­tä eroon. Oli­si­ko syy­tä miet­tiä mah­dol­li­suut­ta tar­jo­ta kepin sijas­ta myös pork­ka­naa eli yri­tyk­sil­le oikeus osal­lis­tua myös lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin kus­tan­nuk­siin samal­la taval­la kuin työmatkalippuihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Juho Laa­tu:
    Kai kau­pun­ki nap­paa kaa­voi­tus­hyö­dyn itsel­leen tuos­ta Nah­ka­housun­tien kaavamuutoksesta.

    Tuo on sosia­lis­mia ja sosia­lis­mi ei ole yhteis­kun­ta­jär­jes­tys, joka pys­tyi­si luo­maan kes­tä­väl­lä taval­la elin­mah­do­li­suuk­sia ihmi­sil­le. En pidä ajatuksesta.

    Sinän­sä Osmon havain­to sii­tä, että oli­si pitä­nyt suun­ni­tel­la suu­rem­pia koko­nai­suuk­sia on oikein. Laut­ta­saa­ri kuu­luu Kehä I:n sisäi­seen alu­ee­seen, joka mie­les­tä­ni pitää vii­meis­tään täs­sä vai­hees­sa kaa­voit­taa koko­naan ruutukaavaan.

    Mitä ton­til­le sit­ten raken­ne­taan, ei kyl­lä kuu­lu pät­kää­kään kau­pun­gil­le, se on ton­tin omis­ta­jan asia. Väi­tän ettei pinem­mäl­lä ohjauk­sel­la saa­da aikai­sek­si aina­kaan huo­nom­paa tulos­ta ja sääs­te­tään tur­hien vir­ka­mies­ten palkat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo 2 auto­paik­kaa 13 työn­te­ki­jää koh­den on se mitä haki­ja on pyy­tä­nyt (ja sai). Hel­sin­gin työ­mat­ka­lii­ken­ne perus­tuu jouk­ko­lii­ken­tee­seen eikä se oikein voi muu­hun perustuakaan.

    Mikä ins­tans­si täs­sä on ollut haki­ja­na? Ilmei­ses­ti ei yksi­kään yri­tys, jol­le tilo­ja halut­tai­siin tar­jo­ta vuokralle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kal­le: Tuo on sosia­lis­mia ja sosia­lis­mi ei ole yhteis­kun­ta­jär­jes­tys, joka pys­tyi­si luo­maan kes­tä­väl­lä taval­la elin­mah­do­li­suuk­sia ihmi­sil­le. En pidä ajatuksesta.

    Sinän­sä Osmon havain­to sii­tä, että oli­si pitä­nyt suun­ni­tel­la suu­rem­pia koko­nai­suuk­sia on oikein. Laut­ta­saa­ri kuu­luu Kehä I:n sisäi­seen alu­ee­seen, joka mie­les­tä­ni pitää vii­meis­tään täs­sä vai­hees­sa kaa­voit­taa koko­naan ruutukaavaan.

    Mitä ton­til­le sit­ten raken­ne­taan, ei kyl­lä kuu­lu pät­kää­kään kau­pun­gil­le, se on ton­tin omis­ta­jan asia. Väi­tän ettei pinem­mäl­lä ohjauk­sel­la saa­da aikai­sek­si aina­kaan huo­nom­paa tulos­ta ja sääs­te­tään tur­hien vir­ka­mies­ten palkat.

    Kan­na­tat havain­to­je­ni mukaan yleen­sä vapaan sort­tis­ta mark­ki­na­ta­lout­ta. Ei kai sii­hen kuu­lu se, että yhteis­kun­ta lah­joit­tai­si etuuk­sia yrityksille?

    Ton­tin­han­kin­ta toi­mii kun­nis­sa yleen­sä niin, että kun­ta ostaa omis­ta­jil­ta käy­pään hin­taan raa­ka­maa­ta, kaa­voit­taa sen, ja sit­ten myy kal­liim­mal­la (jos paik­ka on lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kiin­nos­ta­va) uuteen käyttötarkoitukseensa.

    Kun­ta ei siis toi­mi niin, että kaa­voit­tai­si vaik­ka­pa lisää raken­nusoi­keut­ta yksi­tyi­sil­le mail­le, lah­joit­taen näin kaa­voi­tuk­ses­ta koi­tu­van huo­mat­ta­van maan arvon­nousun tuol­le yksit­täi­sel­le maanomistajalle.

    Samoin tilan­tees­sa jos­sa Nah­ka­housun­tiel­lä kaa­voi­te­taan varas­to­ra­ken­nuk­sen tilal­le jotain talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa, ei oli­si hyvän hal­lin­to­ta­van mukais­ta lah­joit­taa kau­pun­gin kaa­voi­tus­pää­tök­ses­tä syn­ty­nyt­tä kaa­voi­tus­hyö­tyä jol­le­kin yksit­täi­sel­le tahol­le / ton­tin nykyi­sel­le omis­ta­jal­le / vuo­kraa­jal­le. Jär­ke­väm­pää oli­si esim. ostaa tont­ti pois (jos joku yksi­tyi­nen sen omis­taa), ja sit­ten myy­dä kal­liim­mal­la takai­sin. Mikä tahan­sa mene­tel­mä, jos­sa kaa­voi­rus­hyö­tyä ei lah­jo­te­ta lot­to­pot­ti­na jol­le­kin ulko­puo­li­sel­le, käy.

    Sanot ettei se, mitä ton­til­le raken­ne­taan, kuu­lu pät­kää­kään kau­pun­gil­le. Nor­maa­li­ti­la Suo­mes­sa on kui­ten­kin se, että kau­pun­ki päät­tää, mitä ja pal­jon­kio mil­le­kin ton­til­le saa raken­taa. Muu­tok­set näis­sä pää­tök­sis­sä ovat hyvin raha­nar­vois­ta tava­raa, ja sik­si nii­tä ei pitäi­si teh­dä yhtä suosien.

    Jos siir­tyi­sim­me mal­liin, jos­sa ton­til­le todel­la saa raken­taa mitä tahan­sa ja kuin­ka pal­jon tahan­sa, siir­ty­mä­vai­hees­sa kau­pun­kin kan­nat­tai­si ottaa täs­sä­kin tapauk­ses­sa kaa­voi­tus­hyö­ty itsel­leen. Se voi­si siis myy­dä ton­tin vapail­la mark­ki­noil­la eni­ten tar­joa­val­le, vapaa­seen rakentamiskäyttöön.

    Tavoit­tee­ni on siis se, että sään­tö­jä ei muu­te­ta kes­ken pelin toi­sia suo­sien. Sik­si kaa­voi­tus­hyö­ty­jä ei pitäi­si Nah­ka­housun­tiel­lä­kään jael­la. Sitä en tie­dä onko jael­tu. Jos on, asi­aan oli­si syy­tä palata.

    Uskon, että sinä­kään et halua kan­nat­ta­maa­si mark­ki­na­ta­lou­teen täl­lai­sia hal­lin­non joil­le­kin maa­no­mis­ta­jil­le jake­le­mia lot­to­pot­te­ja. Mikä oli­si oma rat­kai­susi asiaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Har­ri: Toki, hei­dän asiak­kaan­sa ovat ympä­ri maa­pal­loa. Mut­ta väi­te sii­tä että IT-fir­mat joten­kin kart­tai­si kes­kus­taa on ihan hölyn­pö­lyä. IT-fir­mat, kuten mer­kit­tä­vä osa muis­ta­kin yri­tyk­sis­tä, halu­aa keskustaan.

    Mitä isom­pi it-fir­ma on, sen var­mem­min se on etääl­lä kes­kus­tas­ta (Tie­to, CGI, Fujit­su, Cap­ge­mi­ni, HP, IBM). Lis­taa­mis­ta­si yri­tyk­sis­tä­kin vain pie­nim­mät ovat kes­kus­tas­sa. Ruo­ho­lah­ti ei ole enää kes­kus­taa. Ja seu­raa­va askel Ruo­ho­lah­des­ta on Espoo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Mik­ko Num­me­lin: En tie­ten­kään noin radi­kaa­lia ja vir­heel­lis­tä yleis­tys­tä tee, mut­ta 2 auto­paik­kaa 13 työn­te­ki­jää koh­den on ehdot­to­mas­ti lii­an vähän. Tyy­pil­li­ses­sä työyh­tei­sös­sä useam­pi työn­te­ki­jä kuin 2/13:sta asuu joko kehys­kun­nis­sa tai pää­kau­pun­ki­seu­dun hei­kon jouk­ko­lii­ken­teen tason ulkovyöhykkeillä. 

    Se riip­puu aivan yrityksen/työpaikan toi­mia­las­ta, työn­te­ki­jöi­den ikä‑, kou­lu­tus- ja suku­puo­li­ja­kau­mas­ta ym. 

    Jos jokin työ­paik­ka joka sijoit­tuu Pasi­laan jon­ne on hyvät junayh­tey­det eri puo­lel­ta pk-seu­tua kat­soo että 2 auto­paik­kaa / 13 työn­te­ki­jää riit­tää, ja kau­pun­ki on samaa miel­tä, niin mik­si täy­tyy kiistää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Jos jokin työ­paik­ka joka sijoit­tuu Pasi­laan jon­ne on hyvät junayh­tey­det eri puo­lel­ta pk-seu­tua kat­soo että 2 auto­paik­kaa / 13 työn­te­ki­jää riit­tää, ja kau­pun­ki on samaa miel­tä, niin mik­si täy­tyy kiistää? 

    Tuo 2 auto­paik­kaa per 13 tyon­te­ki­jää eli 0,15 paik­kaa per työn­te­ki­jä on las­ket­tu 12 neliö­tä per työ­pis­te mitoi­tuk­sen mukaan. Joku puhe­lin­pal­ve­lu­kes­kus voi tuol­lai­sel­la mitoi­tuk­sel­la toi­mia, mut­tei oikein fir­ma, jos­sa teh­dään töi­tä yhdes­sä ja jos­sa käy asiakkaitakin.

    Käy­tän­nös­sä vähän parem­mis­sa työ­pai­kois­sa, jois­sa löy­tyy monen­lais­ta neuk­ka­ria ym, koko­nai­suu­des­saan tilaa on luok­kaa 20 neliö­tä per hen­ki ja jos niis­tä on 70 % tyy­pil­li­ses­ti kuor­mi­tet­tu, auto­paik­ko­ja on tuol­lai­ses­sa talos­sa nor­mi­päi­vä­nä käy­tös­sä noin 3,5 auto­paik­kaa kym­men­tä työn­te­ki­jää kohti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Juho Laa­tu: Kan­na­tat havain­to­je­ni mukaan yleen­sä vapaan sort­tis­ta mark­ki­na­ta­lout­ta. Ei kai sii­hen kuu­lu se, että yhteis­kun­ta lah­joit­tai­si etuuk­sia yrityksille?

    Ton­tin­han­kin­ta toi­mii kun­nis­sa yleen­sä niin, että kun­ta ostaa omis­ta­jil­ta käy­pään hin­taan raa­ka­maa­ta, kaa­voit­taa sen, ja sit­ten myy kal­liim­mal­la (jos paik­ka on lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kiin­nos­ta­va) uuteen käyttötarkoitukseensa.

    Kun­ta ei siis toi­mi niin, että kaa­voit­tai­si vaik­ka­pa lisää raken­nusoi­keut­ta yksi­tyi­sil­le mail­le, lah­joit­taen näin kaa­voi­tuk­ses­ta koi­tu­van huo­mat­ta­van maan arvon­nousun tuol­le yksit­täi­sel­le maanomistajalle.

    Samoin tilan­tees­sa jos­sa Nah­ka­housun­tiel­lä kaa­voi­te­taan varas­to­ra­ken­nuk­sen tilal­le jotain talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa, ei oli­si hyvän hal­lin­to­ta­van mukais­ta lah­joit­taa kau­pun­gin kaa­voi­tus­pää­tök­ses­tä syn­ty­nyt­tä kaa­voi­tus­hyö­tyä jol­le­kin yksit­täi­sel­le tahol­le / ton­tin nykyi­sel­le omis­ta­jal­le / vuo­kraa­jal­le. Jär­ke­väm­pää oli­si esim. ostaa tont­ti pois (jos joku yksi­tyi­nen sen omis­taa), ja sit­ten myy­dä kal­liim­mal­la takai­sin. Mikä tahan­sa mene­tel­mä, jos­sa kaa­voi­rus­hyö­tyä ei lah­jo­te­ta lot­to­pot­ti­na jol­le­kin ulko­puo­li­sel­le, käy.

    Sanot ettei se, mitä ton­til­le raken­ne­taan, kuu­lu pät­kää­kään kau­pun­gil­le. Nor­maa­li­ti­la Suo­mes­sa on kui­ten­kin se, että kau­pun­ki päät­tää, mitä ja pal­jon­kio mil­le­kin ton­til­le saa raken­taa. Muu­tok­set näis­sä pää­tök­sis­sä ovat hyvin raha­nar­vois­ta tava­raa, ja sik­si nii­tä ei pitäi­si teh­dä yhtä suosien.

    Jos siir­tyi­sim­me mal­liin, jos­sa ton­til­le todel­la saa raken­taa mitä tahan­sa ja kuin­ka pal­jon tahan­sa, siir­ty­mä­vai­hees­sa kau­pun­kin kan­nat­tai­si ottaa täs­sä­kin tapauk­ses­sa kaa­voi­tus­hyö­ty itsel­leen. Se voi­si siis myy­dä ton­tin vapail­la mark­ki­noil­la eni­ten tar­joa­val­le, vapaa­seen rakentamiskäyttöön.

    Tavoit­tee­ni on siis se, että sään­tö­jä ei muu­te­ta kes­ken pelin toi­sia suo­sien. Sik­si kaa­voi­tus­hyö­ty­jä ei pitäi­si Nah­ka­housun­tiel­lä­kään jael­la. Sitä en tie­dä onko jael­tu. Jos on, asi­aan oli­si syy­tä palata.

    Uskon, että sinä­kään et halua kan­nat­ta­maa­si mark­ki­na­ta­lou­teen täl­lai­sia hal­lin­non joil­le­kin maa­no­mis­ta­jil­le jake­le­mia lot­to­pot­te­ja. Mikä oli­si oma rat­kai­susi asiaan?

    Käy oie­kin hyvin kun­han se yksi­tyi­nen voi kiel­täy­tyä myy­mäs­tä tar­jot­tuun hintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. JY: Mitä isom­pi it-fir­ma on, sen var­mem­min se on etääl­lä kes­kus­tas­ta (Tie­to, CGI, Fujit­su, Cap­ge­mi­ni, HP, IBM). Lis­taa­mis­ta­si yri­tyk­sis­tä­kin vain pie­nim­mät ovat kes­kus­tas­sa. Ruo­ho­lah­ti ei ole enää kes­kus­taa. Ja seu­raa­va askel Ruo­ho­lah­des­ta on Espoo.

    Alun­pe­rin ei kyse ollut kes­kus­tas­ta, vaan park­ki­pai­kois­ta. Ruo­ho­lah­des­sa on aika nih­kees­ti park­ki­paik­ko­ja. Ja kyl­lä, kaik­ki mit­kä vaa­tii pal­jon tilaa on usein siel­lä mis­sä tila on hal­vem­paa. Väi­te kun oli että IT-fir­mat joten­kin kart­tai­si­vat aluei­ta jois­sa park­ki­paik­ko­ja on vähän, ja se nyt vaan on vää­rä väite.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kes­kus­tas­sa ei ole vapaa­ta toi­mis­to­ti­laa. Se on halu­tuin­ta ja kal­lein­ta aluet­ta koko kau­pun­gis­sa. Park­ki­paik­ko­jen puut­tees­ta huo­li­mat­ta. Erit­täin hunos­ti menes­ty­vät toi­mis­tot, jois­sa on pal­jon park­ki­paik­ko­ja eikä lain­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä lähellä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. ant­ti:

    Ker­to­kaa nyt joku ker­ta etu­kä­teen mitä pitäi­si teh­dä. Kau­pun­ki on koh­ta täyn­nä eri­lai­sia mene­tet­ty­jä mahdollisuuksia.

    KISS

    Vai­he I ruu­tu­kaa­va Kehä I:n sisälle

    Vai­he II ruu­tu­kaa­va Kehä III:n sisälle

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. JY: Mitä isom­pi it-fir­ma on, sen var­mem­min se on etääl­lä kes­kus­tas­ta (Tie­to, CGI, Fujit­su, Cap­ge­mi­ni, HP, IBM). Lis­taa­mis­ta­si yri­tyk­sis­tä­kin vain pie­nim­mät ovat kes­kus­tas­sa. Ruo­ho­lah­ti ei ole enää kes­kus­taa. Ja seu­raa­va askel Ruo­ho­lah­des­ta on Espoo.

    Mis­säs näis­tä fir­mois­ta on työ­tyy­ty­väi­syys suu­rin ja mit­kä fir­mat teke­vät paras­ta jäl­keä? Nuo Kehän kolos­sit vai­ko astet­ta pie­nem­mät putii­kit ydin­kes­kus­tas­sa? Täs­tä otok­ses­ta voi­si pää­tel­lä, että sof­ta­fir­mo­jen tuli­si ehdot­to­mas­ti sijoit­tua ydinkeskustaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Erit­täin hunos­ti menes­ty­vät toi­mis­tot, jois­sa on pal­jon park­ki­paik­ko­ja eikä lain­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä lähellä. 

    Tuo lie­nee heit­to? Se ei pidä joka tapauk­ses­sa paik­kan­sa. Lii­ken­teel­li­ses­ti halu­tus­sa toi­mis­to­kiin­teis­tös­sä on kol­me tasa­ver­tais­ta tekijää:
    — riit­tä­väs­ti park­ki­ti­laa sekä omal­le väel­le että asiakkaille
    — alle 500 met­riä (mie­lel­lään alle 300 m) lähim­mäl­le rai­de­lii­ken­teen ase­mal­le tai pysäkille
    — val­vot­tu säi­ly­tys­paik­ka työ­mat­ka­liik­ku­jien pol­ku­pyö­ril­le ja kun­nol­li­set sosi­aa­li­ti­lat vaat­tei­den vaihtoon.

    Eri toi­mia­lat ja yri­tyk­set pai­not­ta­vat sit­ten noi­ta kol­mea teki­jää eri taval­la. Mut­ta kuten tuos­sa yllä tuli esil­le, ei esi­mer­kik­si kon­sult­ti- tai tie­to­tek­niik­ka­ta­lon kan­na­ta sijoit­tua kiin­teis­töön ilman park­ki­paik­ko­ja, kos­ka sen jäl­keen ei saa päte­vää työvoimaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. hup­sis: Käy oie­kin hyvin kun­han se yksi­tyi­nen voi kiel­täy­tyä myy­mäs­tä tar­jot­tuun hintaan.

    Kan­na­tan tuo­ta asen­net­ta, että nykyi­sel­le omis­ta­jal­le tuli­si pää­sään­töi­ses­ti tar­jo­ta mah­dol­li­suus olla myy­mät­tä mai­taan ja jat­kaa alu­eel­la perin­tei­sen kal­tais­ta toi­min­taa. On tosin ymmär­ret­tä­vää, että jos­kus yhte­si­kun­ta jou­tuu tur­vau­tu­maan pak­ko­lu­nas­tuk­siin­kin. Esi­mer­kik­si moot­to­ri­tie­tä ei voi lin­ja­ta hel­pos­ti niin, että se kul­ki­si vain nii­den aluei­den hal­ki, joi­den omis­ta­jat ovat haluk­kai­ta myymään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kes­kus­tas­sa ei ole vapaa­ta toi­mis­to­ti­laa. Se on halu­tuin­ta ja kal­lein­ta aluet­ta koko kau­pun­gis­sa. Park­ki­paik­ko­jen puut­tees­ta huo­li­mat­ta. Erit­täin hunos­ti menes­ty­vät toi­mis­tot, jois­sa on pal­jon park­ki­paik­ko­ja eikä lain­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä lähellä. 

    Tämä ei kyl­lä pidä paik­kan­sa. Kes­kus­tas­sa on mer­kit­tä­väs­ti tyh­jää toi­mis­to­ti­laa, joka ei muun muas­sa park­ki­paik­ko­jen puut­teen, hiu­kan keh­non saa­vu­tet­ta­vuu­den tai keh­non muun­nel­ta­vuu­den vuok­si kel­paa käyttäjille.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan lis­tal­la­kin on jat­ku­vas­ti hake­muk­sia, jois­sa ei-hou­kut­te­le­via kont­to­rei­ta muu­te­taan asun­noik­si, toki nuo koh­teet ovat usein perin­tei­sen toi­mis­toa­lu­een laidoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Juho Laa­tu: Oli­ko näis­tä Nah­ka­housun­tien omis­tus­suh­teis­ta tar­kem­paa tie­toa? Kuka omis­taa ton­tin? (tai pit­kät vuo­kra­so­pi­muk­set tms.)

    Kai­voin kokouk­sen esi­tys­lis­tan esiin. Sii­nä lukee seuraavaa:

    Kort­te­lia­lue on yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa. Kaa­va­rat­kai­su on teh­ty hake­muk­sen joh­dos­ta ja kaa­va­rat­kai­sun sisäl­tö on neu­vo­tel­tu haki­jan kanssa.”

    Eli yksi­tyi­sel­le ollaan tuon tahon itsen­sä pyyn­nös­tä teke­mäs­sä kaa­va­muu­tos­ta. En osaa arvioi­da, pal­jon­ko ton­tin sta­tuk­sen muut­ta­mi­nen teol­li­suus- ja varas­to­käy­tös­tä asuin­ker­ros­ta­lo­käy­tök­si hyö­dyt­tää ton­tin omis­ta­jaa. En havain­nut esit­te­lys­sä myös­kään las­kel­maa täs­tä. Peri­aat­tees­sa täs­sä voi­si olla siir­ty­mäs­sä mer­kit­tä­viä­kin sum­mia haki­jal­le. Ehkä asi­aa parem­min tun­te­vat kom­men­toi­vat, jot­ta kor­rup­tion läs­nä­olon mah­dol­li­suus saa­daan (toi­vot­ta­vas­ti) seli­tet­tyä hank­kees­ta pois.

    Esi­tys­lis­tas­sa todet­tiin myös: “Kaa­va­rat­kai­sun toteut­ta­mi­ses­ta ei aiheu­du kau­pun­gil­le kus­tan­nuk­sia.” Ei kai sit­ten tule tulo­ja­kaan, kun nii­tä ei mai­nit­tu, eli mah­dol­li­set kaa­voi­tus­hyö­dyt voi­si­vat tämän perus­teel­la olla menos­sa yksi­tyi­sel­le haki­jal­le. Onko hyö­ty­jä arvioi­tu ja asias­ta jotain päätetty?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kes­kus­tas­sa ei ole vapaa­ta toi­mis­to­ti­laa. Se on halu­tuin­ta ja kal­lein­ta aluet­ta koko kaupungissa

    Aika lail­la on vapaa­ta toi­mis­to­ti­laa tar­jol­la kes­kus­tas­sa­kin ja hin­ta­ta­so on käy­tän­nös­sä samaa tasoa kuin koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ellei sit­ten kes­kus­ta tar­koi­ta vain Espaa ja Aleksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Pet­te­ri: Käy­tän­nös­sä vähän parem­mis­sa työ­pai­kois­sa, jois­sa löy­tyy monen­lais­ta neuk­ka­ria ym, koko­nai­suu­des­saan tilaa on luok­kaa 20 neliö­tä per hen­ki ja jos niis­tä on 70 % tyy­pil­li­ses­ti kuor­mi­tet­tu, auto­paik­ko­ja on tuol­lai­ses­sa talos­sa nor­mi­päi­vä­nä käy­tös­sä noin 3,5 auto­paik­kaa kym­men­tä työn­te­ki­jää kohti.

    Nykyi­sin isois­sa yri­tyk­sis­sä osa­taan mitoit­taa työ­pis­tei­den mää­rä niin, että nii­tä on vähem­män kuin työn­te­ki­jöi­tä ja kel­lään ei ole nimet­tyä omaa paikkaa.
    Vii­mei­sen virk­keen logiik­ka ei ihan avau­du. Joka toi­nen työn­te­ki­jä kul­kee hen­ki­lö­au­tol­la, mut­ta 30% on pois­sa työ­pai­kal­ta joka päivä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vähi­ten tyh­jää toi­mis­to­ti­laa on siel­lä, mis­sä pysä­köin­ti­paik­ko­ja on niu­kim­min ja päinvastoin. 

    Tar­jol­la ole­vien pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rän ja toi­mis­to­ti­lan hin­nan ja kysyn­nän välil­lä on toki jon­kin­lai­nen kor­re­laa­tio, vähän kuin jää­te­lön­syön­nin ja huk­ku­mis­kuo­le­mien välillä. 

    Ihan niin kuin jää­te­löä syö­mäl­lä uima­tai­dot eivät häviä, niu­kat park­ki­pai­kat eivät lisää toi­mis­to­jen kysyn­tää, vaan itse asias­sa park­ki­paik­ko­jen vähyys ja kal­leus hei­ken­tää toi­mis­to­ti­lan hou­kut­te­le­vuut­ta kun muut syyt vakioidaan.

    Mik­si siis kor­re­laa­tio on kui­ten­kin havait­ta­vis­sa? Se joh­tuu kol­man­nes­ta teki­jäs­tä; ihan kuin huk­ku­mis­kuo­le­mat ja jää­te­lön­syön­ti riip­pu­vat molem­mat läm­pö­ti­las­ta, park­ki­paik­ko­jen niuk­kuus ja toi­mis­to­ti­lan kysyn­tä riip­puu mer­kit­tä­vis­sä osin sijain­nis­ta eli maan hin­nas­ta. Kor­kea maan hin­ta taas kan­nus­taa kor­ke­aan ja tehok­kaa­seen raken­ta­mi­seen, joka tekee auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­ta suh­tees­sa kal­lis­ta, jol­loin park­ki­paik­ko­ja on tar­jol­la niukasti.

    Toi­saal­ta alueil­la, joil­la maan hin­ta on mata­la voi­daan hel­pos­ti ja hal­val­la raken­taa pal­jon parkkipaikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pet­te­ri, on sii­nä kor­re­laa­tios­sa myös kausaliteettia.
      Jos oli­sim­me raken­ta­neet Hel­sin­gin kes­kus­tan moot­to­ri­tie­liit­ty­mäk­si (jota aika­naan ehdo­tet­tiin), se oli­si ollut luon­teel­taan vähän niin kuin Kei­la­nie­mi, se ei oli­si ollut hou­kut­te­le­va paik­ka toi­mis­toil­le, asun­noil­le aikä ravin­to­loil­le. Jos teem­me kau­pun­gis­ta auto­myön­tei­sen, saam­me ihmis­vi­ha­mie­li­sen. Sel­lai­sia­kin kau­pun­ki­kes­kus­to­ja on maa­imal­la raken­net­tu, eivät­kä ne ole järin veto­voi­mai­sia. Jos halu­taan hil­li­tä auto­lii­ken­net­tä muu­ten kuin ruuh­kaut­ta­mal­la tiet sei­so­vil­la ruuh­kil­la, ainoa lain tois­tai­sek­si sal­li­ma kei­no on rajoit­taa työmatkapysäköintiä.
      Oli­si­han Espoo voi­nut teh­dä neit­sel­li­sel­le maal­le raken­ta­mal­la pal­jon hou­kut­te­le­vam­man kes­kus­tan kuin mitä Hel­sin­ki on raken­ta­nut, mut­ta päät­ti vali­ta park­ki­kent­tien mai­se­man. Empi­ria osoit­taa, että joi­den­kin toi­min­to­jen kan­nal­ta se on hyvä valin­ta, mut­ta koko­nais­hou­kut­te­le­vuu­den kan­nal­ta huono.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­lei­kauk­ses­ta vas­taa kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta. Ymmär­tääk­se­ni lei­kat­ta­vaa arvon­nousua kyl­lä syntyy.

    Tar­koit­taa­ko tuo sitä, että kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta tulee jäl­ki­kä­teen arvioi­maan arvon­nousun, ja veloit­taa suon sum­man sit­ten omis­ta­jal­ta. Pitäi­si kai antaa omis­ta­jal­le vie­lä mah­dol­li­suus peräy­tyä, jos hin­ta on kor­kea. Täs­sä seli­tyk­ses­sä eivät nyt ole pala­set vie­lä aivan koh­dal­laan. Onko jotain jo sovit­tu omis­ta­jan kans­sa ennakkoon?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Jok­kis: Mis­säs näis­tä fir­mois­ta on työ­tyy­ty­väi­syys suu­rin ja mit­kä fir­mat teke­vät paras­ta jäl­keä? Nuo Kehän kolos­sit vai­ko astet­ta pie­nem­mät putii­kit ydin­kes­kus­tas­sa? Täs­tä otok­ses­ta voi­si pää­tel­lä, että sof­ta­fir­mo­jen tuli­si ehdot­to­mas­ti sijoit­tua ydinkeskustaan. 

    Olen täl­lä het­kel­lä töis­sä yhdes­sä niis­tä kehä­tie­fir­mois­ta ja olen ollut yhdes­sä toi­ses­sa niis­tä. Välil­lä olin yhdes­sä joka toi­mi ydin­kes­kus­tas­sa kun­nes mei­dät ulkois­tet­tiin yhteen näis­tä kehä­tie­fir­mois­ta. Joo, voit­te arva­ta mis­sä olin eni­ten tyytyväinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Hel­sin­gin työ­mat­ka­lii­ken­ne perus­tuu jouk­ko­lii­ken­tee­seen eikä se oikein voi muu­hun perustuakaan. 

    Tuo pitää paik­kan­sa, mut­ta vain spå­ra­hel­sin­gis­sä. Sen ulko­puo­lel­la työ­mat­ka­lii­ken­ne perus­tuu pää­osin hen­ki­lö­au­toon, kos­ka jär­ke­vää satel­lii­ti­kun­tien ver­kos­toa ei ole ja Hel­sin­ki menet­tää työ­paik­ko­ja, joi­hin voi­si tul­la junal­la muualta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­leik­kauk­ses­ta on sel­vä tau­luk­ko, ja kiin­teis­tö­nom­si­ta­ja on hake­mus­ta teh­des­sään tien­nyt, pal­jon­ko lei­ka­taan. Val­tuus­to ei hyväk­sy kaa­vaa, ennen kuin sopi­mus arvon­leik­kauk­ses­ta on tehtty. 

    Tuo on sosia­lis­mia ja hei­ken­tää mei­dän kaik­kien elin­mah­dol­li­suuk­sia. En pidä tuol­lai­ses­ta ja ihmet­te­len, miten tuol­lai­nen syö­pä on pääs­syt syntymään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kal­le, jos ihai­let ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia, jos­sa val­tio lah­joit­taa sopi­vil­le tahoil­le val­ta­via omai­suuk­sia, kan­nat­tai­si­ko sinun hakeu­tua Venä­jäl­le. Suo­mes­sa arvon­nousus­ta lei­ka­taan 35 %, Sveit­sin joiss­kin kan­to­neis­sa 90%. Sosia­lis­ti­nen Sveitsi?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pet­te­ri, on sii­nä kor­re­laa­tios­sa myös kausaliteettia.
    Jos oli­sim­me raken­ta­neet Hel­sin­gin kes­kus­tan moot­to­ri­tie­liit­ty­mäk­si (jota aika­naan ehdo­tet­tiin), se oli­si ollut luon­teel­taan vähän niin kuin Kei­la­nie­mi, se ei oli­si ollut hou­kut­te­le­va paik­ka toi­mis­toil­le, asun­noil­le aikä ravin­to­loil­le. Jos teem­me kau­pun­gis­ta auto­myön­tei­sen, saam­me ihmis­vi­ha­mie­li­sen. Sel­lai­sia­kin kau­pun­ki­kes­kus­to­ja on maa­imal­la raken­net­tu, eivät­kä ne ole järin vetovoimaisia. 

    Ongel­ma on sii­nä että suo­ma­lai­nen IT-insi­nöö­ri ymmär­tää sanal­la “ravin­to­la” ABC-huol­ta­moa tai Mäkkäriä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Jok­kis: Mis­säs näis­tä fir­mois­ta on työ­tyy­ty­väi­syys suu­rin ja mit­kä fir­mat teke­vät paras­ta jäl­keä? Nuo Kehän kolos­sit vai­ko astet­ta pie­nem­mät putii­kit ydin­kes­kus­tas­sa? Täs­tä otok­ses­ta voi­si pää­tel­lä, että sof­ta­fir­mo­jen tuli­si ehdot­to­mas­ti sijoit­tua ydinkeskustaan.

    Ydin­kes­kus­tan mon­ta astet­ta pie­nem­mät fir­mat eivät tee kuin pie­nen osan sii­tä mitä “kehän kolos­sit”. Työn­jäl­ki­kään tus­kin kovin pal­jon heit­tää. Ima­gos­sa on ero­ja, kos­ka jul­ki­suu­des­sa notee­ra­taan vain suu­ret fir­mat ja epäonnistumiset.

    Isois­sa fir­mois­sa voi olla jol­la­kin osas­tol­la erin­omai­nen työ­tyy­ty­väi­syys ja toi­sel­la heik­ko. Kaik­ki kui­ten­kin panos­ta­vat nyky­ään työtyytyväisyyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yri­tys joka tuot­taa luon­teen­sa vuok­si suu­ria logis­tiik­kaa, tava­roi­ta tai ihmi­siä — ei oikein kuu­lu kau­pun­gin kes­kus­taan. Sen onkin hyvä olla kehä­tei­den var­rel­la. Kesklus­tan käve­ly­vyö­hyk­keel­le on kyl­lä tuli­joi­ta enem­män kuin mahtuu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­leik­kauk­ses­ta on sel­vä tau­luk­ko, ja kiin­teis­tö­nom­si­ta­ja on hake­mus­ta teh­des­sään tien­nyt, pal­jon­ko lei­ka­taan. Val­tuus­to ei hyväk­sy kaa­vaa, ennen kuin sopi­mus arvon­leik­kauk­ses­ta on tehtty.

    No nyt kuvio näyt­tää jo sel­vem­mäl­tä, mut­ta ei täy­sin ter­veel­tä. Ehkä­pä yksi­tyis­ten tont­tien kaa­voi­tus ete­nee nykyi­sin seu­raa­val­la tavalla.

    Yksi­tyi­nen haki­ja pyy­tää ton­til­leen aiem­paa arvok­kaam­paa kaa­voi­tus­pää­tös­tä. Kau­pun­ki kaa­voit­taa pyyn­nön mukaan. Kau­pun­ki tie­tää pää­tök­sen­sä nos­ta­van ton­tin arvoa, ja leik­kaa tuos­ta arvon­nousus­ta osan itsel­leen (35%?). Yksi­tyi­sen haki­jan ton­tin arvo nousee, ja tuos­ta arvon­nousus­ta suu­ri osa lah­joi­te­taan yksi­tyi­sel­le haki­jal­le (65%?).

    Se mis­tä en täs­sä pidä on se, että kau­pun­ki näyt­tää lah­joit­ta­van veron­mak­sa­jien raho­ja yksi­tyi­sil­le fir­moi­le. Täs­sä myös koh­del­laan eri fir­mo­ja eri tavoin. Joku saa kaa­voi­tuk­ses­sa lot­to­po­tin, toi­nen ei mitään (ja kol­mas ehkä menet­tä tont­tin­sa ali­hin­taan tien alle?). Jär­jes­tel­mä on myös hyvin altis kor­rup­tiol­le, kos­ka pie­nin pää­tök­sin siir­rel­lään suu­ria raho­ja suu­ril­le pelureille.

    Suo­ma­lai­ses­sa jul­ki­seen kaa­voi­tuk­seen perus­tu­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä jär­ke­väm­pi tapa toi­mia oli­si se, että kaa­voit­ta­ja pitäi­si kaa­voi­tus­hyö­dyt itsel­lään eikä lah­joit­te­li­si nii­tä yksi­tyi­sil­le fir­moil­le. Yksi rei­lum­pi menet­te­ly­ta­pa oli­si ostaa van­ha tont­ti pois (tai tois­si­jai­ses­ti pak­ko­lu­nas­taa, jos on pak­ko), ja myy­dä se sit­ten uudel­leen kaa­voi­tet­tu­na eni­ten tar­joa­val­le. Mui­ta­kin tyy­le­jä voi­si käyt­tää. Oleel­lis­ta täs­sä on kai vain se, lah­joi­te­taan­ko kaa­voi­tus­hyö­dyt niil­le, joi­den ton­teil­le kaa­voi­te­taan jotain aiem­paa arvok­kaam­paa, vai toi­mii­ko kaa­voi­tus neut­raa­lis­ti, anta­mat­ta lot­to­voit­to­ja poliit­ti­sin pää­tök­sin kenellekään.

    Kos­ka kun­nal­la on peri­aat­teel­li­nen pak­ko­lu­nas­tusoi­keus, sen ei tar­vit­se lah­joi­tel­la raho­ja, vaik­ka se haluai­si vält­tä­mät­tä kaa­voit­taa jon­kin tie­tyn ton­tin jol­lain uudel­la halua­mal­laan taval­la. Enti­sel­le omis­ta­jal­le kuu­luu ehkä sopi­va kor­vaus, jos kau­pun­ki pakot­taa sen lopet­ta­maan ton­til­la aiem­man toi­min­tan­sa, ja vie sil­tä ton­tin uut­ta yhteis­kun­nal­le tär­ke­ää käyt­tö­tar­koi­tus­ta var­ten. Mitään tuol­lais­ta kipu­kor­vaus­ta suu­rem­pia sum­mia kun­nan ei pitäi­si kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä lah­joi­tel­la kenellekään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­leik­kauk­ses­ta on sel­vä tau­luk­ko, ja kiin­teis­tö­nom­si­ta­ja on hake­mus­ta teh­des­sään tien­nyt, pal­jon­ko lei­ka­taan. Val­tuus­to ei hyväk­sy kaa­vaa, ennen kuin sopi­mus arvon­leik­kauk­ses­ta on tehtty. 

    Eikö tämän asian voi­si hoi­taa riit­tä­vän kor­keal­la kiinteistöverolla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eikö tämän asian voi­si hoi­taa riit­tä­vän kor­keal­la kiinteistöverolla?

      Voi­si. Kiin­te­ris­tö­ve­ron pitäi­si sil­loin olla yhtä kor­kea kuin se on Yhdys­val­lois­sa, jol­loin ansio­ton arvon­nousu leik­kau­tuu koko­naan yhteiskunnalle.
      Sil­loin — pait­si, että kiin­tei­sö­ve­ron pitäi­si olla pari pro­sent­tia TONTIN arvos­ta, se pitäi­si mää­rä­tä niin kuin laki edel­lyt­tää, todel­li­sen arvon mukaan, eikä verot­ta­jan kaa­va­mai­sen pää­tök­sen mukaan, jol­la ei ole kuin vähäi­nen kor­re­laa­tio ton­tin arvon kanssa. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, jos ihai­let ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia, jos­sa val­tio lah­joit­taa sopi­vil­le tahoil­le val­ta­via omai­suuk­sia, kan­nat­tai­si­ko sinun hakeu­tua Venä­jäl­le. Suo­mes­sa arvon­nousus­ta lei­ka­taan 35 %, Sveit­sin joiss­kin kan­to­neis­sa 90%. Sosia­lis­ti­nen Sveitsi?

    Ei ole päte­vä perus­te sosia­lis­mil­le, että joku muu höl­möi­lee. Ymmär­rän infran raken­ta­mi­ses­ta tule­vien kulu­jen jyvit­tä­mi­sen ton­teil­le, mut­ta en rahan suo­ra­nais­ta varas­ta­mis­ta omistajilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­lei­kauk­ses­ta vas­taa kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta. Ymmär­tääk­se­ni lei­kat­ta­vaa arvon­nousua kyl­lä syntyy.

    Mik­si aina pitää vain leikata? 

    Suo­men kan­sa on lopen kyl­läs­ty­nyt tois­tu­viin leik­kauk­siin. Nii­tä on ollut nyt, tähän men­nes­sä jo aivan lii­an mon­ta kier­ros­ta. Pitäi­si kes­kit­tyä nyt vain sii­hen arvon­nousun luo­mi­seen! Kaik­ki muu on tur­haa ja hyödytöntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Jys­ky: Mik­si aina pitää vain leikata? 

    Suo­men kan­sa on lopen kyl­läs­ty­nyt tois­tu­viin leik­kauk­siin. Nii­tä on ollut nyt, tähän men­nes­sä jo aivan lii­an mon­ta kier­ros­ta. Pitäi­si kes­kit­tyä nyt vain sii­hen arvon­nousun luo­mi­seen! Kaik­ki muu on tur­haa ja hyödytöntä.

    Tar­koi­tan toki sitä, että sii­tä arvon­nousus­ta tulee sataa (kuten Hel­sin­gis­sä yllät­täen tänään ilta­päi­vän lopul­la) JOKAISEEN laa­riin. Eikä vain 515 mil­joo­nan euron veron­pa­lau­tuk­si­na jaeltavaksi. 

    Samp­pa­kal­jaan ja paa­kel­sei­hin nekin rahat vain tör­sä­tään, jol­loin voit­ta­ji­na lie­ne­vät myös Kaup­pa­to­rin monet nau­ru­lo­kit, jot­ka ovat­kin oppi­vais­ta sort­tia. Osaa­vat jo löy­tää tien­sä tori­ko­ju­jen pääl­le viri­tet­ty­jen suo­ja­verk­ko­jen­kin alle! Hyö­dyl­li­sem­pää oli­si kou­lut­taa ihmisiä!

    Ei pidä toi­mia niin, että Osmo & kump­pa­nit voi väki­sin kis­koa arvon­nousus­ta kaik­ki “nyh­tö­kau­rat ja olu­toh­rat” vain itsel­leen ja tänään toi­vot­ta­vas­ti oikein kun­nol­la kas­tu­neen fil­la­ri­ma­fian jäse­nil­le! Ehkä ymmär­tä­vät tämän jäl­keen suk­ka­pu­ku­jaan kyl­py­am­meen yllä kui­vak­si vään­täes­sään lopul­ta myös jouk­ko­lii­ken­teen monet hyödyt!

    Osa arvon­nousus­ta kuu­luu ilman muu­ta maa­no­mis­ta­jil­le. Kaa­voit­ta­ja­han on roo­lil­taan vain kuin oven avaa­va port­sa­ri, jol­le joku tyy­ty­väi­sek­si saa­tu asia­kas voi heit­tää par­haim­mil­laan lantin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia…

    Tuo­ta voi vie­lä vähän ava­ta, sil­lä sii­tä­hän nyky-Suo­mes­sa on kyse. Tont­ti­maan osal­ta­han kun­nil­la on mono­po­li: oikeus pak­ko­lu­nas­taa maa­ta, yksi­noi­keus kaa­voi­tuk­seen ja oikeus teh­dä spe­ku­la­tii­vi­sia kaup­po­ja. Tähän vie­lä lisä­tään oikeus raken­taa, omis­taa, vuo­kra­ta ja myy­dä asun­to­ja niin mark­ki­noil­la kuin päät­tä­jien kave­reil­le­kin. Eli ihan puh­das­ta ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia ilman omai­suu­den suo­jaa. Oli­gar­kin ase­mas­sa on kau­pun­ki ja sen päättäjät.

    Minus­ta par­haat tai kar­meim­mat kir­joi­tuk­set miten sen ottaa pit­käl­ti vai­e­tus­ta aihees­ta ovat Osmo juu­ri sinun kynäs­tä­si. Ker­roit miten maa-asioi­ta hoi­det­tiin aikoi­naan Espoos­sa. Ne ovat myös tie­tääk­se­ni ainoi­ta kir­jal­li­sia esi­tyk­siä aihees­ta. Mm, miten Kei­la­nie­mi varas­tet­tiin omis­ta­jal­taan, mikä joh­ti lopul­ta itse­mur­haan. Samat meka­nis­mit ja vähän lisää on kun­nil­la käy­tös­sä nykyään.

    Omai­suu­den suo­ja on yksi ter­veen yhteis­kun­nan piir­teis­tä. Se ei maa­no­mis­tuk­sen osal­ta toteu­du tänä päi­vä­nä Suo­mes­sa. Jot­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen oli­si teho­kas­ta ja toi­mi­vaa, on kun­tien mono­po­li koko ket­juun kat­kais­ta­va taval­la tai toi­sel­la. Mis­tä ja miten on kes­kus­te­lun paikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Jys­ky: Tar­koi­tan toki sitä, että sii­tä arvon­nousus­ta tulee sataa (kuten Hel­sin­gis­sä yllät­täen tänään ilta­päi­vän lopul­la) JOKAISEEN laa­riin. Eikä vain 515 mil­joo­nan euron veron­pa­lau­tuk­si­na jaeltavaksi. 

    Kor­jaus:
    Tai­si­vat olla­kin YLE:n uuti­sen mukaan veron­ke­ven­nyk­siä, eli ei sen­tään veronpalautuksia. 

    No, onko tuol­la nyt niin väliä, saat­taa joku päät­tä­jä­kin ehkä aja­tel­la. Kyl­lä sil­lä on väliä, miten noin suu­ri raha­sum­ma maas­sam­me käytetään.

    Anna mie­hel­le kala, ja ruo­kit hänet päi­väk­si. Ope­ta hänet kalas­ta­maan, ja ruo­kit hänet loppuelämäksi.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tont­ti mak­saa Kata­ja­no­kal­la tuhat ker­taa enem­män kuin vaik­ka­pa Pork­ka­las­sa, onko se maa­no­mis­ta­jan ansio­ta. Vai oli­si­ko ympä­ril­le raken­tu­neel­la kau­pun­gil­la mitään osuut­ta siihen?

    Ymmäär­sin­kö oikein, että lah­joi­tat­te kui­ten­kin suu­ren osan kaa­voi­tuk­sen arvos­ta tuol­le maa­no­mis­ta­jal­le, jon­ka ansio­ta arvon­nousu ei ole? Vie­lä kau­pun­gin raken­tu­mis­ta vähem­män maa­nois­ta­jan ansio­ta on se, että pää­tit­te kaa­voit­taa ton­tin uudel­leen, ja siten nos­taa sen arvoa. Mik­si siis lahjoitatte?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Juho Laa­tu: ‘…jär­ke­väm­pi tapa toi­mia oli­si se, että kaa­voit­ta­ja pitäi­si kaa­voi­tus­hyö­dyt itsel­lään eikä lah­joit­te­li­si nii­tä yksi­tyi­sil­le fir­moil­le…’ No nyt voi olla samaa miel­tä. Mök­ki­kun­tien ran­ta­kaa­vat ovat hui­ma tulon­siir­to kun­ta­lai­sil­ta maa­no­mis­ta­jil­le. Luo­daan mök­ki­tont­te­ja par­hail­le pai­koil­le maa­no­mis­tus­ten suh­tees­sa ja anne­taan maa­no­mis­ta­jan rau­has­sa rahas­taa. Vie­lä pahem­paa kuin maa­ta­lou­den pin­ta-ala­tuet. Nii­tä­hän voi­si nimit­tää ‘kan­sa­lai­so­sin­goik­si’. Mitä suu­rem­pi varal­li­suus, sitä enem­män tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. JY: Tot­ta, mut­ta on opti­mis­tis­ta aja­tel­la, että hei­tä oli­si vain 15% työn­te­ki­jöis­tä. Pikem­min­kin on niin, että 15% ei käy­tä omaa autoa kos­kaan, 85% aina­kin joskus. 

    Tie­tääk­se­ni hel­sin­ki­läi­sis­tä talouk­sis­ta yli puo­let on autot­to­mia. Autol­li­sis­sa­kaan talouk­sis­sa ei var­mas­ti ole yleen­sä kah­ta autoa. Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että suu­rin osa hel­sin­ki­löi­sis­tä ei kos­kaan aja omal­la autol­la, kos­ka sitä autoa ei ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tys joka tuot­taa luon­teen­sa vuok­si suu­ria logis­tiik­kaa, tava­roi­ta tai ihmi­siä – ei oikein kuu­lu kau­pun­gin kes­kus­taan. Sen onkin hyvä olla kehä­tei­den var­rel­la. Kesklus­tan käve­ly­vyö­hyk­keel­le on kyl­lä tuli­joi­ta enem­män kuin mahtuu.

    Kuten esim. auto­laut­to­jen satamaliiketoiminta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. N: Tie­tääk­se­ni hel­sin­ki­läi­sis­tä talouk­sis­ta yli puo­let on autot­to­mia. Autol­li­sis­sa­kaan talouk­sis­sa ei var­mas­ti ole yleen­sä kah­ta autoa. Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että suu­rin osa hel­sin­ki­löi­sis­tä ei kos­kaan aja omal­la autol­la, kos­ka sitä autoa ei ole. 

    Jos kat­so­taan työs­sä­käy­viä hen­ki­löi­tä, heis­tä suu­rim­mal­la osal­la on käy­tös­sä auto, joko oma tai talou­des­sa käytettävä.

    Autot­to­mat talouk­sis­ta suu­ri osa on yhden hen­gen talouk­sia ja työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vat (opis­ke­li­jat, työt­tö­mät, elä­ke­läi­set) ovat autot­to­mien ryh­mäs­sä voi­mak­kaas­ti yliedustettuina.

    Liik­ku­mis­tot­tu­muk­set Hel­sin­gin seu­dul­la 2012 tut­ki­muk­sen mukaan 49 % 18 vuot­ta täyt­tä­neis­tä Hel­sin­ki­läi­sis­tä on auto käy­tös­sä aina tai mel­kein aina ja 19 % sil­loin täl­löin ja vain 31 % ei ole autoa käy­tös­sä kuin kor­kein­taan hyvin harvoin.

    Jos ote­taan koh­de­ryh­mäk­si työs­sä­käy­vät autol­lis­ten osuus kas­vaa ja autot­to­mien osuus pie­ne­nee tuos­ta merkittävästi. 

    Lii­ken­ne- ja park­ki­paik­ka­suun­nit­te­lus­sa onkin teh­tä­vä valin­to­ja, halu­taan­ko Hel­sin­kiä kehit­tää pää­osin työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vien autot­to­mien ehdoil­la vai ote­taan­ko myös autol­lis­ten työs­sä­käy­vien tar­peet huomioon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Mik­koM:
    Juho Laa­tu: ‘…jär­ke­väm­pi tapa toi­mia oli­si se, että kaa­voit­ta­ja pitäi­si kaa­voi­tus­hyö­dyt itsel­lään eikä lah­joit­te­li­si nii­tä yksi­tyi­sil­le fir­moil­le…’ No nyt voi olla samaa miel­tä. Mök­ki­kun­tien ran­ta­kaa­vat ovat hui­ma tulon­siir­to kun­ta­lai­sil­ta maa­no­mis­ta­jil­le. Luo­daan mök­ki­tont­te­ja par­hail­le pai­koil­le maa­no­mis­tus­ten suh­tees­sa ja anne­taan maa­no­mis­ta­jan rau­has­sa rahas­taa. Vie­lä pahem­paa kuin maa­ta­lou­den pin­ta-ala­tuet. Nii­tä­hän voi­si nimit­tää ‘kan­sa­lai­so­sin­goik­si’. Mitä suu­rem­pi varal­li­suus, sitä enem­män tukea.

    Olen itse näh­nyt mök­ki­ra­ken­nus­lu­pien myön­tä­mi­sen ongel­man luon­non­suo­je­lul­li­se­na (ran­to­jen sääs­tä­mi­seen liit­ty­vä­nä) kysy­myk­se­nä. Jos tuo­ta aspek­tia ei ote­ta huo­mioon, kyse on aika pal­jon samas­ta asias­ta kuin oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­mi­ses­sa (kun­nal­lis­tek­niik­ka-alu­een ulko­puo­lel­le). Talon raken­ta­mi­nen omil­le mail­le on taas ollut his­to­rias­ta periy­ty­vä luon­te­va oikeus. Jos­sain­han jokai­sen on täy­ty­nyt asua. Näi­den yksit­täis­ten raken­nus­ten koh­dal­la lah­joi­tus­ten ongel­maa ei ole sii­nä mie­les­sä, että oikeu­det ovat samat kai­kil­le kaik­kial­la Suo­mes­sa (jos ver­ra­taan saman tapai­sia aluei­ta toi­siin­sa). Pie­na­su­mi­sen ja mök­kei­lyn kaa­voi­tusoi­keus on jok­seen­kin sama ja pysy­vä kaikkialla.

    Tuon pit­kän selit­te­lyn tar­koi­tus oli osoit­taa, että mök­ki­ton­teis­sa ei ole yleen­sä kyse yhden suo­si­mi­ses­ta toi­sen kus­tan­nuk­sel­la, vaan mök­ki­ra­ken­ta­mi­sen sal­li­mi­ses­ta kai­kil­le suun­nil­leen samoin ehdoin. En ole mikään ylet­tö­män mök­ki­ra­ken­ta­mi­sen ystä­vä, mut­ta aina­kin sen puo­len sään­nöt näyt­tä­vät tasapuolisilta.

    Nah­ka­housun­tien tapauk­ses­sa ongel­ma näyt­täi­si ole­van sii­nä, että yksi fir­ma saa val­ta­van talou­del­li­sen edun kau­pun­gin kaa­voi­tus­pää­tök­sen seu­rauk­se­na. Kau­pun­gil­la oli­si mah­dol­li­suus olla lah­joit­ta­mat­ta tuo­ta pot­tia, ja käyt­tää se sen sijaan veron­mak­sa­jien hyväk­si, mut­ta jos­tain syys­tä kau­pun­ki ei näin tee. Ehkä kysees­sä on “maan tapa”, johon on jo totut­tu. Ehkä halu­taan ummis­taa sil­mät. Jos tuol­lai­sia talou­del­li­sia etu­ja todel­la lah­joi­tel­laan, minus­ta käy­tän­tö pitäi­si muuttaa.

    Mök­kien koh­dal­la poh­ti­sin ensim­mäi­se­nä sitä ongel­maa, pitää­kö kaik­ki Suo­men ran­nat raken­taa täy­teen vai ei. Jos halu­taan raken­taa, niin en näe nykyi­sis­sä käy­tän­nöis­sä kovin suu­ria ongel­mia. Voi olla, että epä­tas­a­puo­li­suut­ta löy­tyy kun­ta­ta­sol­la, jos vain yhdel­le ran­nal­le on sal­lit­tu pal­jon mök­ke­jä, ja toi­sel­le vas­taa­val­le ran­nal­le lupia ei ole myön­net­ty. Tuol­lai­set mah­dol­li­set vinou­mat pitäi­si tie­ten­kin korjata.

    Jos kun­nat myön­tä­vät auliis­ti mök­ki­ton­teil­le lupia, kyse voi olla sii­tä, että ne halua­vat kun­nan talou­den kas­va­van. Var­maan­kin samat aja­tuk­set OS:nkin pääs­sä, kun Nah­ka­housun­tien kaa­vo­ja muu­tel­laan. Mer­kit­tä­vin ero näi­den kah­den tapauk­sen välil­lä tulee kai sii­tä, että Nah­ka­housun­tiel­lä ollaan ehkä lah­joit­ta­mas­sa poten­ti­aa­li­sel­le ton­tin raken­ta­jal­le pal­jon suu­rem­paa pot­tia, kuin oli­si kau­pun­gin talou­den­pi­don kan­nal­ta jär­ke­vää. Jos ymmär­sin OS:n sanat oikein, kau­pun­ki perii vain osan ton­tin arvon­nousus­ta itsel­leen, vak­ka voi­si periä täy­den hin­nan­kin. Raken­nusin­toa ole­tet­ta­vas­ti läy­tyi­si, vaik­ka ton­tin hin­ta (tai mak­su lisäk­kaa­voi­tuk­ses­ta) oli­si korkeampikin.

    Kes­kei­sin ongel­ma on siis se, että kau­pun­ki ehkä lah­joit­taa raho­ja tilan­tees­sa, jos­sa voi­si, ja jos­sa sen kan­nat­tai­si pitää ne itsel­lään. Toi­nen ongel­ma on suu­ri kor­rup­tion ris­ki (itse asias­sa koko ole­te­tun käy­tän­nön voi jo tul­ki­ta kor­rup­tiok­si, joka suo­sii alal­la toi­mi­via suu­ria yrityksiä).

    Mök­ki­ky­sy­myk­ses­tä en löy­tä­nyt vas­taa­vaa joi­den­kin yksit­täis­ten taho­jen kun­nan int­res­sien vas­tais­ta suosimista.

    Ole­tan että haluat lopet­taa tuon ole­te­tun kau­pun­gin etu­jen vas­tai­sen käy­tän­nön Hel­sin­gin kaa­voit­ta­mi­ses­sa. Kii­tos tues­ta tuol­le seg­men­til­le, vaik­ka en löy­tä­nyt aivan samaa sävel­tä kasns­sa­si mök­kien koh­dal­la. Vähäi­sem­pi mök­ki­kaa­voi­tus riit­täi­si minul­le, mut­ta syy­ni ovat luon­non­suo­je­lul­li­sia, eivät kor­rup­tioon liittyviä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kal­le: Ymmär­rän infran raken­ta­mi­ses­ta tule­vien kulu­jen jyvit­tä­mi­sen ton­teil­le, mut­ta en rahan suo­ra­nais­ta varas­ta­mis­ta omistajilta.

    Mitä mie­les­tä­si omis­ta­jan omis­tuk­siin täs­sä tapauk­ses­sa kuuluu?

    1) Jos kau­pun­ki nos­taa kaa­voit­ta­mal­la jokun ton­tin arvon kak­sin­ker­tai­sek­si, kuu­luu­ko tuo arvo ton­tin omistajalle?

    2) Entä onko naa­pu­ri­ton­tin­kin omis­ta­jal­la oikeus vaa­tia ja saa­da tuol­lai­nen lisä­ra­ken­nusoi­keus (kos­ka muu­ten omis­ta­ja ei voi­si käyt­tää lail­lis­ta omaisuuttaan)?

    3) Entä kan­na­tat­ko mal­lia, jos­sa raken­nusoi­keut­ta rajoit­ta­vaa kaa­vaa ei oli­si, vaan kaik­ki raken­tai­si­vat ton­til­leen sen ver­ran kuin haluavat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Juho Laa­tu:
    Tuon pit­kän selit­te­lyn tar­koi­tus oli osoit­taa, että mök­ki­ton­teis­sa ei ole yleen­sä kyse yhden suo­si­mi­ses­ta toi­sen kus­tan­nuk­sel­la, vaan mök­ki­ra­ken­ta­mi­sen sal­li­mi­ses­ta kai­kil­le suun­nil­leen samoin ehdoin. En ole mikään ylet­tö­män mök­ki­ra­ken­ta­mi­sen ystä­vä, mut­ta aina­kin sen puo­len sään­nöt näyt­tä­vät tasapuolisilta.

    Kaa­va yleen­sä teh­dään sii­tä syys­tä, että ei tar­vit­si­si jokai­sen mökin koh­dal­la erik­seen teh­dä suun­ni­te­lu­tar­ve­rat­kai­sua / poik­kea­mis­lu­paa. Tont­tien mää­rää taas rajoit­taa ns. kan­ta­ti­la­pe­ri­aa­te, jol­la pyri­tään maa­no­mis­ta­jien tas­a­puo­li­seen koh­te­le­mi­seen. Mök­ki­ton­tin arvo ei kas­va kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. Se on saman arvoi­nen myy­tiin se poik­kea­mis­lu­val­la tai kaa­van perusteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. N: Tie­tääk­se­ni hel­sin­ki­läi­sis­tä talouk­sis­ta yli puo­let on autot­to­mia. Autol­li­sis­sa­kaan talouk­sis­sa ei var­mas­ti ole yleen­sä kah­ta autoa. Täs­tä voi­si pää­tel­lä, että suu­rin osa hel­sin­ki­löi­sis­tä ei kos­kaan aja omal­la autol­la, kos­ka sitä autoa ei ole. 

    Pet­te­ri: Jos kat­so­taan työs­sä­käy­viä hen­ki­löi­tä, heis­tä suu­rim­mal­la osal­la on käy­tös­sä auto, joko oma tai talou­des­sa käytettävä.

    Näin on. Ja Hel­sin­gin osal­ta pitää vie­lä huo­mioi­da, että monis­sa työ­pai­kois­sa enem­mis­tö työn­te­ki­jöis­tä ei ole helsinkiläisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Näin on. Ja Hel­sin­gin osal­ta pitää vie­lä huo­mioi­da, että monis­sa työ­pai­kois­sa enem­mis­tö työn­te­ki­jöis­tä ei ole helsinkiläisiä

      Myös ulko­kun­ta­lai­sis­ta suu­rin osa tulee kes­kus­tan työ­paik­koi­hin jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Jos on hen­ki­siä estei­tä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön, kan­nat­taa vali­ta tylö­paik­ka muualta.
      Hel­sin­gin seu­tu on jaet­tu lukui­siin osaop­ti­moin­tiyk­si­köi­hin, joi­den pää­tök­sen­teos­sa ei ote­ta mui­den osaop­ti­moin­tiyk­si­köio­den asuk­kai­den etua huo­mioon mil­lään tavoin. Tämä on ollut nime­no­maan mui­den osaop­ti­moin­tiyk­si­köi­den toi­ve. Hel­sin­gis­sä oli­si ollut kan­na­tus­ta seu­dul­li­sel­le pää­tök­sen­teol­le, mut­ta eri­tyi­ses­ti kehys­kun­nat ovat mus­ta­suk­kai­sia osaoptimointioikeudestaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sing­tin on pak­ko rajoit­taa kes­kus­tas­sa ole­vien toi­mis­to­jen park­ki­paik­ko­ja, kos­ka muu­ta­kaan kei­noa tor­jua ruuh­kia ei ole… 

    Tuos­ta on kuu­lem­ma teh­ty sel­vi­tys, jon­ka mukaan Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei ole ruuh­kia, vaan lii­kaa lii­ken­ne­va­lo­ja. Ei ole ole­mas­sa mitään jär­ki­syy­tä rajoit­taa pai­koi­tus­ta. Ismit on sit­ten erikseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jalan­kuil­ki­ja­na toi­vo­sin, ettei lii­ken­ne­va­lo­ja oli­si lain­kaan, jol­loin jalan­kuil­ki­ja menee aina ensin ja auto­lii­ken­ne pys­tyi­si ete­ne­mään vain, jos todel­la­kaan ei ole yhtään jalan­kul­ki­jaa aikeis­sa ylit­tää suo­ja­tie. Pois­tim­me joi­ta­kin lii­ken­ne­va­lo­ja Espal­ta, mut­ta nii­tä on tuo­tu takai­sin, kos­ka autot eivät pääs­seet eteen­päin lain­kaan, kos­ka jalan­kul­ki­joi­den vir­ta oli jatkuva.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Juho Laa­tu: Mitä mie­les­tä­si omis­ta­jan omis­tuk­siin täs­sä tapauksessa… 

    Kau­pun­gin maan­käy­tön mono­po­li on ongel­man ydin. Mik­si kau­pun­gin pitäi­si päät­tää raken­net­ta­vis­ta neliöis­tä tai kuu­tiois­ta? En tie­dä yhtään sel­lais­ta perustetta. 

    Raken­ta­mi­ses­sa sen sijaan esi­mer­kik­si har­ja­kor­keu­del­la ja kat­to­kal­te­vuu­del­la (kuka idioot­ti piir­tää tasa­kat­to­ja Suo­men ilmas­tos­sa) on mer­ki­tys­tä valoi­suu­teen. Valoi­suu­del­la taas on mer­ki­tys­tä viih­ty­vyy­teen ja jopa terveyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Raken­ta­mi­ses­sa sen sijaan esi­mer­kik­si harjakorkeudella 

      Teit juu­ri tasa­kat­to­kaa­van. Jos mää­ri­tel­lään har­ja­kor­keus, kan­nat­taa teh­dä tasa­kat­to, kos­ka har­ja­kor­keu­den alle mah­tuu sil­la tavoin enem­män neliöitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Juho Laa­tu:
    …Ton­tin­han­kin­ta toi­mii kun­nis­sa yleen­sä niin, että kun­ta ostaa omis­ta­jil­ta käy­pään hin­taan raakamaata… 

    Heh heh. Kun­tien härs­kiy­des­sä saat­taa olla ero­ja, mut­ta käy­pää hin­taa en tie­dä kos­kaan käy­te­tyn mak­su­pe­rus­tee­na. Ongel­man ydin on juu­ri kun­nan mono­po­li. Mono­po­li ei edes teo­rias­sa ole kos­kaan tehokas.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Juho Laa­tu: Yksi­tyi­nen haki­ja pyy­tää ton­til­leen aiem­paa arvok­kaam­paa kaa­voi­tus­pää­tös­tä. Kau­pun­ki kaa­voit­taa pyyn­nön mukaan. Kau­pun­ki tie­tää pää­tök­sen­sä nos­ta­van ton­tin arvoa, ja leik­kaa tuos­ta arvon­nousus­ta osan itsel­leen (35%?). Yksi­tyi­sen haki­jan ton­tin arvo nousee, ja tuos­ta arvon­nousus­ta suu­ri osa lah­joi­te­taan yksi­tyi­sel­le haki­jal­le (65%?).

    Se mis­tä en täs­sä pidä on se, että kau­pun­ki näyt­tää lah­joit­ta­van veron­mak­sa­jien raho­ja yksi­tyi­sil­le fir­moi­le. Täs­sä myös koh­del­laan eri fir­mo­ja eri tavoin. Joku saa kaa­voi­tuk­ses­sa lot­to­po­tin, toi­nen ei mitään (ja kol­mas ehkä menet­tä tont­tin­sa ali­hin­taan tien alle?). Jär­jes­tel­mä on myös hyvin altis kor­rup­tiol­le, kos­ka pie­nin pää­tök­sin siir­rel­lään suu­ria raho­ja suu­ril­le pelureille.

    No, huh, huh! Kyl­lä­pä joil­la­kin tun­tuu ole­van äärim­mäi­sen nurin­nis­koin ole­va maailmankuva…

    Tilan­ne­han on oikeas­ti se, että kun­ta kaa­voi­tus­mo­no­po­li­aan hyö­dyn­tä­mäl­lä estää tont­tien omis­ta­jia hyö­dyn­tä­mäs­tä omai­suut­taan halua­mal­laan taval­la. Voi­daan toki kes­kus­tel­la sii­tä, että jon­ki­lai­nen koor­di­naa­tio yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­sa on jos­sain mää­rin perus­tel­tua, mut­ta väi­te, että kau­pun­ki oli­si täs­sä joku arvon­luo­ja tai kyse oli­si jos­tain “veron­mak­sa­jien rahois­ta” on niin kau­ka­na totuu­des­ta kuin mahdollista.

    Ainoa perus­tel­tu syy johon­kin rahan­siir­toi­hin ton­tin omis­ta­jan ja kau­pun­gin välil­lä oli­si ainoas­taan kaa­voi­tus­ku­lu­jen ja raken­ta­mi­sen aiheut­ta­mien uusien infra­struk­tuu­ri-inves­toin­tien kattaminen.

    Paras­ta oli­si siir­tyä nykyi­ses­tä mal­lis­ta niin kau­ak­si kuin mah­dol­lis­ta — eli esim. kaa­voi­tusoi­keu­des­ta kaa­voi­tus­vel­vol­li­suu­teen, jos­sa kun­nan oli­si avoi­mien sel­kei­den ehto­jen täyt­tyes­sä pak­ko kaa­voit­taa tont­ti omis­ta­jan halua­maan käyt­töön. Täl­löin myös Juhon pel­kää­män kor­rup­tion mah­dol­li­suu­det jää­vät olemattomiksi.

    Täy­sin uusien kau­pun­gi­no­sien koh­dal­la voi­tai­siin myös miet­tiä sitä, että nii­den kaa­voi­tus jäi­si koko­naan maa­no­mis­ta­jien oikeu­dek­si — samal­la toki seu­rai­si vel­vol­li­suus vas­ta­ta kun­nal­lis­tek­nii­kan rakentamisesta.

    Mitä tulee poh­din­toi­hin sii­tä, että onko oikeu­den­mu­kais­ta, että tont­ti jos­sain Sta­din­gra­din kes­kus­tas­sa mak­saa enem­män kuin Pih­ti­pu­taan perä­ky­läl­lä, niin mitä sit­ten? Joku voit­taa lotos­sa mil­joo­nia, toi­nen vain euron-pari ja suu­rin osa ei mitään — pitäi­si­kö lot­to­kin muut­taa sel­lai­sek­si, että kaik­ki sai­si­vat yhtä pal­jon takaisin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos ryös­tö­kapåi­ta­lis­min hen­ges­sä jokai­nen sai­si kaa­voit­taa ton­til­leen niin paljn ja mitä halu­aa, miten kau­pun­kiin syn­tyi­si yhtään puis­toa. Kuka rahoit­tai­si rai­dein­ves­toin­nit? Pai­ne kor­rup­tioon aina­kin nousi­si suu­rek­si, kun rai­de­lii­ken­teen inves­toin­niut lisä­si­vät joi­den­kin tont­tien arvon kor­vauk­set­ta moninkertaiseksi.
      Tämän lisäk­si kau­pun­gis­ta tuli­si erit­täin ruma, jos­sa talo­jen räys­täs­kor­keu­del­la ja väreil­lä ei ole mitään yhte­näi­syyt­tä, vaan kaik­ki talot ovat vähän eri­kor­kui­sia ja eri etäi­syy­del­la kadusta
      Se oli­si titys­ti hyvä, että kukaan ei tuh­lai­si maa­ta pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen kuin jos­sa­kin Huit­sin nevadassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Pet­te­ri: Jos kat­so­taan työs­sä­käy­viä hen­ki­löi­tä, heis­tä suu­rim­mal­la osal­la on käy­tös­sä auto, joko oma tai talou­des­sa käytettävä.

    Autot­to­mat talouk­sis­ta suu­ri osa on yhden hen­gen talouk­sia ja työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vat (opis­ke­li­jat, työt­tö­mät, elä­ke­läi­set) ovat autot­to­mien ryh­mäs­sä voi­mak­kaas­ti yliedustettuina.

    Liik­ku­mis­tot­tu­muk­set Hel­sin­gin seu­dul­la 2012 tut­ki­muk­sen mukaan 49 % 18 vuot­ta täyt­tä­neis­tä Hel­sin­ki­läi­sis­tä on auto käy­tös­sä aina tai mel­kein aina ja 19 % sil­loin täl­löin ja vain 31 % ei ole autoa käy­tös­sä kuin kor­kein­taan hyvin harvoin.

    Jos ote­taan koh­de­ryh­mäk­si työs­sä­käy­vät autol­lis­ten osuus kas­vaa ja autot­to­mien osuus pie­ne­nee tuos­ta merkittävästi. 

    Lii­ken­ne- ja park­ki­paik­ka­suun­nit­te­lus­sa onkin teh­tä­vä valin­to­ja, halu­taan­ko Hel­sin­kiä kehit­tää pää­osin työ­voi­man ulko­puo­lel­la ole­vien autot­to­mien ehdoil­la vai ote­taan­ko myös autol­lis­ten työs­sä­käy­vien tar­peet huomioon.

    Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­set 2014 ‑tilas­ton mukaan työ­mat­kois­ta vain 24% teh­tiin autol­la. Ver­tai­lun vuok­si pol­ku­pyö­räl­lä teh­tiin 15%. Eli jos pyö­räi­ly jat­kaa kas­vu­aan, luvut ovat koh­ta samaa luok­kaa. Jouk­ko­lii­ken­ne oli yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin kul­ku­muo­to (49%).

    Mai­nit­se­ma­si luvut siis joh­ta­vat har­haan. Työs­sä­käy­vil­lä saat­taa olla talou­des­saan usein auto käy­tet­tä­vis­sään (tut­ki­muk­se­si perus­teel­la), mut­ta tosia­sia on, että autol­la teh­ty­jen työ­mat­ko­jen osuus on mel­ko pie­ni, var­sin­kin kun suh­teut­taa sii­hen kuin­ka pal­jon ne täyt­tä­vät Hel­sin­gin katuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. JY: Kaa­va yleen­sä teh­dään sii­tä syys­tä, että ei tar­vit­si­si jokai­sen mökin koh­dal­la erik­seen teh­dä suun­ni­te­lu­tar­ve­rat­kai­sua / poik­kea­mis­lu­paa. Tont­tien mää­rää taas rajoit­taa ns. kan­ta­ti­la­pe­ri­aa­te, jol­la pyri­tään maa­no­mis­ta­jien tas­a­puo­li­seen koh­te­le­mi­seen. Mök­ki­ton­tin arvo ei kas­va kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä. Se on saman arvoi­nen myy­tiin se poik­kea­mis­lu­val­la tai kaa­van perusteella.

    Jees, raken­ta­mi­nen on peri­aat­tees­sa sal­lit­tua, ja täs­sä anne­taan pien­tä ohjaus­ta pääl­le, suo­si­mat­ta eri­tyi­ses­ti ketään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­sä oli­si ollut kan­na­tus­ta seu­dul­li­sel­le pää­tök­sen­teol­le, mut­ta eri­tyi­ses­ti kehys­kun­nat ovat mus­ta­suk­kai­sia osaoptimointioikeudestaan.

    Ja mitä­kö­hän OS ajat­te­li­si, jos muu Suo­mi haluai­si pysäyt­tää Hel­sin­gin tii­vis­tä­mi­sen? 🙂 Oli­si­ko­han yhtei­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa kyse sii­tä, että Hel­sin­ki haluai­si kuul­la, miten nur­mi­jär­ve­läis­ten mie­les­tä Hel­sin­gin kes­kus­taa pitäi­si raken­taa, vai sii­tä, että Hel­sin­ki haluai­si ker­toa nur­mi­jär­ve­läi­sil­le, mikä on oikea tapa hei­dän koti­kun­taan­sa? Ja mitä­kö­hän nur­mi­jär­ve­läi­set ajat­te­le­vat yhtei­ses­tä pää­tök­sen­teos­ta puo­len mil­joo­nan asuk­kaan Hel­sin­gin kanssa? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Kal­le: Kau­pun­gin maan­käy­tön mono­po­li on ongel­man ydin. Mik­si kau­pun­gin pitäi­si päät­tää raken­net­ta­vis­ta neliöis­tä tai kuu­tiois­ta? En tie­dä yhtään sel­lais­ta perustetta. 

    Pys­tyn kuvit­te­le­maan joi­tain etu­ja, kuten vaik­ka­pa sel­lai­sen, että kaa­va var­mis­taa sen, että kukaan ei raken­na pet­ro­ke­mian teh­das­ta kes­kel­le oma­ko­tia­luet­ta. Joku yhtei­ses­ti pää­tet­ty suun­ni­tel­ma voi siis olla hyväksi.

    Jos puhu­taan vain mää­ris­tä, niin kaupunki/maakunta/valtio voi­si osoit­taa aluei­ta, joil­la raken­ta­mi­sen mää­räl­lä ei ole rajo­ja. Mut­ta jos­sain muu­al­la rajat raken­ta­mi­sen mää­räl­le voi­vat olla hyväk­si (ei tor­ni­ta­loa kes­kel­le puu­tar­ha­mas­ta omakotialuetta).

    Jos kaa­voi­tus on pit­kä­jän­teis­tä, ton­tin osta­ja tie­tää tont­tia ostaes­saan, mitä kaa­vaan kuu­luu (nyt ja jat­kos­sa), ja voi näin mak­saa ton­tis­ta (ja sen muka­na tule­vas­ta raken­nusoi­keu­des­ta) mark­ki­noi­den mukai­sen hinnan.

    Raken­ta­mi­ses­sa sen sijaan esi­mer­kik­si har­ja­kor­keu­del­la ja kat­to­kal­te­vuu­del­la (kuka idioot­ti piir­tää tasa­kat­to­ja Suo­men ilmas­tos­sa) on mer­ki­tys­tä valoi­suu­teen. Valoi­suu­del­la taas on mer­ki­tys­tä viih­ty­vyy­teen ja jopa terveyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Kal­le: Heh heh. Kun­tien härs­kiy­des­sä saat­taa olla ero­ja, mut­ta käy­pää hin­taa en tie­dä kos­kaan käy­te­tyn mak­su­pe­rus­tee­na. Ongel­man ydin on juu­ri kun­nan mono­po­li. Mono­po­li ei edes teo­rias­sa ole kos­kaan tehokas.

    Minun käsi­tyk­se­ni on se, että vapaa­eh­toi­sis­sa kau­pois­sa voi ehkä ylei­ses­ti­kin puhua käy­väs­tä hin­nas­ta. Pak­ko­lu­nas­tuk­sia on har­vem­min. Niis­sä (heik­ko) käsi­tyk­se­ni on, että men­nään vähän ali­hin­nois­sa. Havain­to­ni perus­tu­vat enem­män pik­ku­kun­tien käy­tän­töi­hin kun Hel­sin­gin (mah­dol­li­ses­ti kor­rup­toi­tu­neem­piin) toimintatapoihin.

    Mono­po­li on pää­sään­töi­ses­ti teho­ton toi­min­ta­ta­pa. Mut­ta tämä kos­kee eni­ten lii­ke-elä­mää. Demo­kraat­ti­sil­le pää­tök­sen­te­koe­li­mil­le haluam­me usein antaa mah­dol­li­sim­man vah­van mono­po­lin nii­hin asioi­hin, jois­ta se päät­tää. Pätee myös kaa­voi­tuk­seen, vaik­ka pää­tös oli­si se, että jol­lain alu­eel­la ton­til­le saa raken­taa neliöi­tä ja kuu­tioi­ta vapaas­ti. Sään­nöt oli­si­vat sel­vät ja samat kai­kil­le tuol­la­kin alueella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. ksee: No, huh, huh! Kyl­lä­pä joil­la­kin tun­tuu ole­van äärim­mäi­sen nurin­nis­koin ole­va maailmankuva…

    Tilan­ne­han on oikeas­ti se, että kun­ta kaa­voi­tus­mo­no­po­li­aan hyö­dyn­tä­mäl­lä estää tont­tien omis­ta­jia hyö­dyn­tä­mäs­tä omai­suut­taan halua­mal­laan taval­la. Voi­daan toki kes­kus­tel­la sii­tä, että jon­ki­lai­nen koor­di­naa­tio yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­sa on jos­sain mää­rin perus­tel­tua, mut­ta väi­te, että kau­pun­ki oli­si täs­sä joku arvon­luo­ja tai kyse oli­si jos­tain “veron­mak­sa­jien rahois­ta” on niin kau­ka­na totuu­des­ta kuin mahdollista.

    Ton­tin omis­ta­ja on toden­nä­köi­ses­ti ton­tin ostaes­saan tien­nyt, pal­jon­ko ton­til­le saa raken­taa, ja mak­sa­nut ton­tis­ta tämän rajoit­teen kans­sa sopusoin­nus­sa ole­van hin­nan. Muu­tos kaa­vaan oli­si muu­tos sii­hen, mitä ton­tin omis­ta­ja omistaa.

    Ongel­ma on täs­sä siis se, että Hel­sin­ki näyt­tää lah­joit­ta­van suu­ril­le fir­moil­le suu­ria omai­suuk­sia pien­tä mak­sua vastaan.

    Ainoa perus­tel­tu syy johon­kin rahan­siir­toi­hin ton­tin omis­ta­jan ja kau­pun­gin välil­lä oli­si ainoas­taan kaa­voi­tus­ku­lu­jen ja raken­ta­mi­sen aiheut­ta­mien uusien infra­struk­tuu­ri-inves­toin­tien kattaminen.

    Paras­ta oli­si siir­tyä nykyi­ses­tä mal­lis­ta niin kau­ak­si kuin mah­dol­lis­ta – eli esim. kaa­voi­tusoi­keu­des­ta kaa­voi­tus­vel­vol­li­suu­teen, jos­sa kun­nan oli­si avoi­mien sel­kei­den ehto­jen täyt­tyes­sä pak­ko kaa­voit­taa tont­ti omis­ta­jan halua­maan käyt­töön. Täl­löin myös Juhon pel­kää­män kor­rup­tion mah­dol­li­suu­det jää­vät olemattomiksi.

    Kuvai­le­ma­si sys­tee­mi oli­si rei­lu, jos ton­tin osta­ja tie­täi­si, että hänel­lä on oikeus vaa­tia halua­man­sa kal­tai­nen kaa­va ton­til­le. Näin ton­tin hin­ta oli­si jo ostet­taes­sa kor­kea, eikä muut­tui­si, vaik­ka kaa­vaa muutettaisiin.

    Nah­ka­housun­tien tapauk­ses­sa näyt­täi­si ole­van kyse kui­ten­kin sii­tä, että ton­ti­no­mis­ta­jan ton­tin arvoa ollaan nos­ta­mas­sa hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä aiem­paa kor­keam­mak­si kaa­va­muu­tok­sel­la. Tämä ei ole reii­lua, eikä vas­tuul­lis­ta kau­pun­gin raho­jen käyttöä.

    Täy­sin uusien kau­pun­gi­no­sien koh­dal­la voi­tai­siin myös miet­tiä sitä, että nii­den kaa­voi­tus jäi­si koko­naan maa­no­mis­ta­jien oikeu­dek­si – samal­la toki seu­rai­si vel­vol­li­suus vas­ta­ta kun­nal­lis­tek­nii­kan rakentamisesta.

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Jos­sain voi­si kokeil­la vapaa­ta­kin raken­nusoi­keut­ta. Tätä maan arvon­nousua ei tie­ten­kään lah­joi­tet­tai­si alu­een nykyi­sel­le omis­ta­jal­le, vaan kau­pun­ki jär­jes­täi­si asian niin, että haluk­kaat saa­vat ostaa noi­ta (kal­liih­ko­ja) tont­te­ja markkinahintaan.

    Mitä tulee poh­din­toi­hin sii­tä, että onko oikeu­den­mu­kais­ta, että tont­ti jos­sain Sta­din­gra­din kes­kus­tas­sa mak­saa enem­män kuin Pih­ti­pu­taan perä­ky­läl­lä, niin mitä sit­ten? Joku voit­taa lotos­sa mil­joo­nia, toi­nen vain euron-pari ja suu­rin osa ei mitään – pitäi­si­kö lot­to­kin muut­taa sel­lai­sek­si, että kaik­ki sai­si­vat yhtä pal­jon takaisin?

    Kaa­voi­tus nos­taa hin­to­ja. Pih­ti­pu­taan kes­kus­tas­sa tont­ti mak­saa enem­män kuin sen lai­ta­mil­la. Tas­a­puo­li­suus taa­taan yleen­sä niin, että kun­ta ostaa ensin maa­ta käy­pään hin­taan, sit­ten kaa­voit­taa sen, ja myy käy­pään hin­taan edel­leen. Jos­kus kun­nat myy­vät tont­te­ja myös alem­paan hin­taan kuin mil­lä ovat maan ostaneet.

    Tämä oli­si hyvä suun­ni­tel­ma myös Nah­ka­housun­tiel­le. Vali­tet­ta­vas­ti tilan­ne näyt­tää kui­ten­kin vähän sil­tä, että pöy­dän alta kul­kee tur­haa rahaa/etuuksia vää­rään suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Teit juu­ri tasa­kat­to­kaa­van. Jos mää­ri­tel­lään har­ja­kor­keus, kan­nat­taa teh­dä tasa­kat­to, kos­ka har­ja­kor­keu­den alle mah­tuu sil­la tavoin enem­män neliöitä. 

    Mää­rit­te­le­mäl­lä vain har­ja­kor­keus, käy juu­ri noin nykyi­sel­lä, sai­raal­la gryn­de­ri­ra­hoi­tuk­sel­la. Jos käy­tös­sä oli­si ter­ve rahoi­tus, ei noin kävi­si. Mää­rit­te­le­mäl­lä räys­täs- ja har­ja­kor­keus, pääs­tään halut­tuun tulokseen.

    Nykyi­sel­lä rahoi­tus­jär­jes­te­lyl­lä mal­li ei takaa esi­mer­kik­si riit­tä­viä säi­ly­tys- ja pai­koi­tus­ti­lo­ja. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ainoa tie ter­vee­seen raken­nus­kan­taan on pää­se­mi­nen eroon gryn­de­reis­tä ja takai­sin jär­jes­te­lyyn. jos­sa käyt­tä­jä rahoittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämän lisäk­si kau­pun­gis­ta tuli­si erit­täin ruma, jos­sa talo­jen räys­täs­kor­keu­del­la ja väreil­lä ei ole mitään yhte­näi­syyt­tä, vaan kaik­ki talot ovat vähän eri­kor­kui­sia ja eri etäi­syy­del­la kadusta

    Täl­lais­ta näkee monis­sa suur­kau­pun­geis­sa (esim. Lon­too, New York jne), mut­ta pää­asias­sa mark­ki­nat ohjaa­vat raken­ta­maan kor­kea­ta siel­lä, mis­sä maan arvo on kor­kein. Jos jol­la­kul­la on varaa pitää kal­lis tont­ti tehot­to­mas­sa käy­tös­sä, se on omaa tyh­myyt­tä — tai jois­sain tapauk­sis­sa sen näyt­tä­mis­tä, että on varaa niin teh­dä… Mark­ki­naeh­toi­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta kyl­lä hel­pos­ti seu­raa, että kes­kus­tas­sa ei ole monel­la varaa asua tai on varaa vain pie­neen asun­toon, mut­ta niin näyt­tää käy­vän myös mones­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa on vah­va kaa­voi­tus ja sosi­aa­li­sen asu­mi­sen ohjelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Pai­ne kor­rup­tioon aina­kin nousi­si suu­rek­si, kun rai­de­lii­ken­teen inves­toin­niut lisä­si­vät joi­den­kin tont­tien arvon kor­vauk­set­ta moninkertaiseksi…

    Ihan vain teo­reet­ti­sel­la tasol­la voi tode­ta, että mark­ki­na­ta­lous on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män herk­kä kor­rup­tiol­le kuin mono­po­li tai suun­ni­tel­ma­ta­lous. En väi­tä, että kor­rup­tio­ta oli­si Suo­mes­sa samal­la taval­la kuin jos­kus ker­roit Espoon maan­käy­tön asiois­ta aikoi­naan, ja aina­kin kiin­ni­jää­nei­tä on kovin vähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …Pois­tim­me joi­ta­kin lii­ken­ne­va­lo­ja Espal­ta, mut­ta nii­tä on tuo­tu takai­sin, kos­ka autot eivät pääs­seet eteen­päin lain­kaan, kos­ka jalan­kul­ki­joi­den vir­ta oli jatkuva. 

    Olet­te­ko kokeil­leet myös suo­ja­tei­den vähen­tä­mis­tä? Nii­tä­kin on lii­kaa Hel­sin­gis­sä. Sen uskoi­sin pure­van aina­kin asui­na­lueil­la ja Mans­kul­la. Lisäi­si tur­val­li­suut­ta­kin jon­kun Hol­lan­ti­lai­sen tut­ki­muk­sen mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Tuuk­ka: Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­set 2014-tilas­ton mukaan työ­mat­kois­ta vain 24% teh­tiin autol­la. Ver­tai­lun vuok­si pol­ku­pyö­räl­lä teh­tiin 15%. Eli jos pyö­räi­ly jat­kaa kas­vu­aan, luvut ovat koh­ta samaa luok­kaa. Jouk­ko­lii­ken­ne oli yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin kul­ku­muo­to (49%).

    Mai­nit­se­ma­si luvut siis joh­ta­vat har­haan. Työs­sä­käy­vil­lä saat­taa olla talou­des­saan usein auto käy­tet­tä­vis­sään (tut­ki­muk­se­si perus­teel­la), mut­ta tosia­sia on, että autol­la teh­ty­jen työ­mat­ko­jen osuus on mel­ko pie­ni, var­sin­kin kun suh­teut­taa sii­hen kuin­ka pal­jon ne täyt­tä­vät Hel­sin­gin katuja.

    Pyö­räl­lä tai autol­la lik­kues­sa on se han­ka­luus, että kun on siir­ty­nyt liik­ku­maan jalan, on aina palat­ta­va samaan pis­tee­seen, oman kul­ku­pe­lin luok­se. Se rajoit­taa aika usein kul­ki­jan vapaut­ta muka­vim­man rei­tin valintaan.

    Autoi­hin liit­tyy vie­lä kau­pun­gis­sa (ja jos­tain syys­tä jopa Espoos­sa, joka ei mie­les­tä­ni ihan kau­pun­gil­ta näy­tä!) usein park­ki­pai­kan löy­tä­mi­sen vai­keus. Aina­kin Hel­sin­ki oli­si parem­min toi­mi­va, ja viih­tyi­säm­pi­kin, jos vaik­ka­pa kol­mas­osa tai puo­let park­ki­pai­kois­ta oli­si vapai­na. Juhan­nuk­se­na voi jos­kus kokea tämän­kal­tais­ta herkkua!

    Pitäi­si­kö sal­lia ajo kau­pun­gis­sa vain vuo­den 1916 mal­lia ole­vil­la Det­roit Elect­ric- autoil­la (sel­lai­sel­la kai Mum­mo Ank­ka­kin kau­pun­gis­sa kävi), tai eilis­päi­vän Havan­nan mal­liin, 50-luvul­la ja sitä ennen raken­ne­tuil­la, van­hoil­la, mut­ta jota­kuin­kin hyvä­kun­toi­sil­la veteraani-autoilla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Tuuk­ka: Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­set 2014-tilas­ton mukaan työ­mat­kois­ta vain 24% teh­tiin autol­la. Ver­tai­lun vuok­si pol­ku­pyö­räl­lä teh­tiin 15%. Eli jos pyö­räi­ly jat­kaa kas­vu­aan, luvut ovat koh­ta samaa luok­kaa. Jouk­ko­lii­ken­ne oli yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin kul­ku­muo­to (49%).

    Mai­nit­se­ma­si luvut siis joh­ta­vat har­haan. Työs­sä­käy­vil­lä saat­taa olla talou­des­saan usein auto käy­tet­tä­vis­sään (tut­ki­muk­se­si perus­teel­la), mut­ta tosia­sia on, että autol­la teh­ty­jen työ­mat­ko­jen osuus on mel­ko pie­ni, var­sin­kin kun suh­teut­taa sii­hen kuin­ka pal­jon ne täyt­tä­vät Hel­sin­gin katuja.

    Empii­ri­ses­ti todet­tu­na pyö­räi­ly lop­puu lähes tyys­tin kun siir­ry­tään loka­kuun puo­lel­le ja jat­kuu taas tou­ko­kuus­sa. Joi­tain hc-fil­la­ris­te­ja tie­tys­ti on, mut­ta nii­tä näkee yhden tai kak­si päi­väs­sä. Tule­vaa Hämeen­tien huk­ka­käyt­töä odotellessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos ryös­tö­kapåi­ta­lis­min hen­ges­sä jokai­nen sai­si kaa­voit­taa ton­til­leen niin paljn ja mitä halu­aa, miten kau­pun­kiin syn­tyi­si yhtään puis­toa. Kuka rahoit­tai­si rai­dein­ves­toin­nit? Pai­ne kor­rup­tioon aina­kin nousi­si suu­rek­si, kun rai­de­lii­ken­teen inves­toin­niut lisä­si­vät joi­den­kin tont­tien arvon kor­vauk­set­ta moninkertaiseksi.
    Tämän lisäk­si kau­pun­gis­ta tuli­si erit­täin ruma, jos­sa talo­jen räys­täs­kor­keu­del­la ja väreil­lä ei ole mitään yhte­näi­syyt­tä, vaan kaik­ki talot ovat vähän eri­kor­kui­sia ja eri etäi­syy­del­la kadusta
    Se oli­si titys­ti hyvä, että kukaan ei tuh­lai­si maa­ta pien­ta­lo­ra­ken­ta­mi­seen kuin jos­sa­kin Huit­sin nevadassa.

    1994 Hel­sin­gis­sä, Espoos­sa ja Van­taal­la oli kus­sa­kin liki­mää­rin sama mää­rä oma­ko­ti­ta­lo­ja, Hel­sin­gis­sä eni­ten. Näi­tä Huit­sin Nea­void­ta oli mm. Hert­to­nie­mes­sä, Käpy­läss, Mal­mil­la, Tapa­ni­las­sa ja Pitäjänmäellä.

    Panin HS:sta uuti­sen 50 vuo­den takaa: enää ei löy­dä tilaa pene­ra­ken­ta­mi­sel­le. tosin riva­rei­ta edel­leen raken­net­tiin aina­kin 70-luvul­le saakka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalan­kuil­ki­ja­na toi­vo­sin, ettei lii­ken­ne­va­lo­ja oli­si lain­kaan, jol­loin jalan­kuil­ki­ja menee aina ensin ja auto­lii­ken­ne pys­tyi­si ete­ne­mään vain, jos todel­la­kaan ei ole yhtään jalan­kul­ki­jaa aikeis­sa ylit­tää suo­ja­tie. Pois­tim­me joi­ta­kin lii­ken­ne­va­lo­ja Espal­ta, mut­ta nii­tä on tuo­tu takai­sin, kos­ka autot eivät pääs­seet eteen­päin lain­kaan, kos­ka jalan­kul­ki­joi­den vir­ta oli jatkuva.

    Välil­lä syy­tä muis­taa, ette emme ole kau­pun­gis­sa yksin. Valo­jen vaih­tu­mis­ta on syy­tä itse­kun­kin malt­taa odot­taa. — Tosin vä’­häöi­sen lii­ken­te­ne aikan minul­la on tpaa­na jok­su kvel­lä punai­sia vas­ten. Auto­lal en tee sitä kos­ka­na, ja yri­tän olla kiih­dyt­tä­mä­tä pääs­täks­nei juu­ri ja juu­ri vih­reil­leä yli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Osaop­ti­moin­ti tun­tuu ole­van kiro­sa­na. Kuka sit­ten osai­si mää­ri­tel­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun koko­nai­se­dun? Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­to? Kenen etu on, että tän­ne muut­taa lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä suun­ni­tel­mien mukaan tuhan­sia uusia helsinkiläisiä? 

    Ei se aina­kaan nykyis­ten hel­sin­ki­läis­ten etu ole. Tääl­lä on jo kaik­ki pal­ve­lut ja täl­lä väes­töl­lä ne myös kye­tään pitä­mään, ei tän­ne enää tar­vi­ta lisää väkeä. Kan­nat­taa muu­ten tutus­tua San Franciscon kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, kun seu­raa­vaa mat­kaa mietitte.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Juho Laa­tu: “Talon raken­ta­mi­nen omil­le mail­le on taas ollut his­to­rias­ta periy­ty­vä luon­te­va oikeus. Jos­sain­han jokai­sen on täy­ty­nyt asua. ” Juu­ri näin. Tilaa koh­ti yksi raken­nus­paik­ka ja lop­pu­jen kaa­voi­tus­hyö­ty kun­nal­le, niin­kuin vaa­ti­mus Nah­ka­housun­tiel­lä. Mök­ki­seu­dul­la­ni Lou­nais-Suo­mes­sa tila­no­mis­ta­jil­le on ran­ta­kaa­vas­sa osoi­tet­tu kym­me­niä­kin raken­nus­paik­ko­ja. Ei nii­tä poik­keus­lu­vil­la oli­si, vaan hyvä­ve­li mei­ni­gil­lä kunn­an­toi­mis­tos­sa. Yhtä vähän ovat saa­vu­tet­tu etu kuin lupa toi­mis­tol­le. Ros­vot kiinni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Käve­li­jöi­tä ei yleen­sä huo­mioi­da kun­nol­la. Hei­tä on aina enem­män kuin fillaristeja. 

    Ja lisäk­si Hel­sin­gis­tä on tulos­sa yksi ylei­nen ves­sa. Kof­fin puis­to hai­see kusel­le. Her­ne­saa­ren ja löy­lyn kesä­kal­joit­te­li­jat kuse­vat pit­kin ran­to­ja. Hel­sin­gis­tä läh­tee kun­non duu­nit ja jäl­jel­le jää raflat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. R.Silfverberg: On van­han­ai­kais­ta yleis­tää kaik­kia tie­to­tek­niikk­ka-alan ihmi­siä sel­lai­sik­si jot­ka kul­kee työ­mat­kan­sa aina autolla. 

    Tuo on oikein ja laa­jem­min­kin on paha yleis­tää. Tie­to­tek­niik­ka-alal­la pal­kat eivät myös­kään kai­kil­la ole niin kor­kei­ta, että kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus asua spå­ra Hel­sin­gis­sä ja käyt­tää mie­lel­lään julksia. 

    Kuten olen tuo­nut aikai­sem­min­kin esil­le, tar­vi­taan normaalisti:
    — riit­tä­väs­ti parkkipaikkoja,
    — rai­de­lii­ken­teen lähei­syys ja
    — var­tioi­tu pyö­rä­park­ki sekä sosi­aa­li­ti­lat työmatkaliikkujille. 

    Tie­to­tek­niik­ka-ala on, jol­lei las­ke­ta lai­tos­tu­nei­ta kon­sult­ti­fir­mo­ja mukaan, luo­vaa, mut­ta samal­la kovaa ja hek­tis­tä. Sen takia mm. työ­mat­ka­liik­ku­jia on kes­ki­ver­toa enem­män fir­mois­sa, jois­sa työn­te­ki­jät ovat yli 40.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Myös ulko­kun­ta­lai­sis­ta suu­rin osa tulee kes­kus­tan työ­paik­koi­hin joukkoliikenteellä… 

    Mut­ta pää­osin vain pakos­ta. Eli tuol­lai­ses­sa tapauk­ses­sa työn­te­ki­jä, joka on niin hyvä, että voi vali­ta, valit­see työ­nan­ta­jan, jol­la on park­ki­paik­ka tar­jo­ta. Olen ollut palk­kaa­jan puo­lel­la ja tie­dän sen. Emme kyen­neet kil­pai­le­maan pal­kal­la, mut­ta kyl­lä­kin kai­kil­la kol­mel­la yllä­mai­ni­tul­la tekijällä.

    Hel­sin­gin ympä­ris­tös­sä ei ole saman­lai­sia pend­laus­kau­pun­ke­ja, kuin suur­ten euroop­pa­lais­ten kau­pun­kien ympä­ris­tös­sä on: 10 000 asu­kas­ta käve­lye­täi­syy­del­lä ase­mas­ta ja kaik­ki kau­pun­gin pal­ve­lut mini­koos­sa. Emme irroi­ta ase­man­seu­tu­ja emo­kun­nis­ta, kuten esi­mer­kik­si bri­tit teke­vät kehit­täes­sään aluei­ta. Toi­saal­ta siir­räm­me väki­sin, mm. hait­taa­mal­la pai­koi­tus­ta ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, yri­tyk­siä pois kes­kus­ta alu­eel­ta, johon voi­si pend­la­ta, siis jos oli­si jos­tain mah­dol­li­suus pendlata.

    Yri­täm­me kaik­kem­me estääk­sem­me met­ro­po­lia­lu­een muo­dos­tu­mi­sen Hel­sin­gin ympä­ril­le. Hel­sin­gin ainoa teh­tä­vä täs­sä kuvios­sa on raken­taa tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa tii­viis­ti kuu­teen ker­rok­seen. No Pasi­las­sa 60, mut­ta joka tapauk­ses­sa tii­vis­tä. Val­tion on teh­tä­vä kun­ta­uu­dis­tus, jos­sa radan­var­ren ase­ma­seu­dut irro­te­taan emo­kun­nis­taan, jot­ta ne kehit­ty­vät järkevästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Mik­koM:
    Juho Laa­tu: “Talon raken­ta­mi­nen omil­le mail­le on taas ollut his­to­rias­ta periy­ty­vä luon­te­va oikeus. Jos­sain­han jokai­sen on täy­ty­nyt asua. ” Juu­ri näin. Tilaa koh­ti yksi raken­nus­paik­ka ja lop­pu­jen kaa­voi­tus­hyö­ty kun­nal­le, niin­kuin vaa­ti­mus Nah­ka­housun­tiel­lä. Mök­ki­seu­dul­la­ni Lou­nais-Suo­mes­sa tila­no­mis­ta­jil­le on ran­ta­kaa­vas­sa osoi­tet­tu kym­me­niä­kin raken­nus­paik­ko­ja. Ei nii­tä poik­keus­lu­vil­la oli­si, vaan hyvä­ve­li mei­ni­gil­lä kunn­an­toi­mis­tos­sa. Yhtä vähän ovat saa­vu­tet­tu etu kuin lupa toi­mis­tol­le. Ros­vot kiinni.

    Täs­tä olen jok­seen­kin samaa miel­tä. Sekä kau­pun­ki­kaa­voi­tuk­sen että mök­ki­kaa­voi­tuk­sen tulee olla taspuolista.

    Ongel­ma Nah­ka­housun­tiel­lä on sii­nä, että OS:n kir­joi­tus­ten perus­teel­la voi epäil­lä, että kaa­voit­ta­ja ei aio pitää kaa­voi­tus­hyö­ty­jä isel­lään, vaan aikoo lah­joit­taa ne jol­le­kin yksi­tyi­sel­le. Esiin­ty­nei­den nume­roi­den perus­teel­la voi jopa pelä­tä, että 65% arvioi­dus­ta arvon­nousus­ta oltai­siin lah­joit­ta­mas­sa pois. Ehkä OS täs­men­tää, kun ker­ran tietää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Miten suu­ri on kaa­voi­tuk­sen tai uudel­leen­kaa­voi­tuk­sen oma­kus­tan­nus­hin­ta kau­pun­gil­le, jos tontilla
    A) ei ole aluk­si muu­ta kuin ora­via, ja tie­tys­ti pesäpuita,
    B) on oma­ko­ti­ta­lo, asuk­kai­na ton­til­la vaik­ka­pa Sauk­ki ja pikkuoravat,
    C) rivitalo(ja),
    D) pienkerrostalo(ja), jois­sa 2 asuinkerrosta,
    E) talo(ja), jois­sa ker­rok­sia 3–4, (vaan ei hissiä),
    F) talo(ja), jois­sa ker­rok­sia K kap­pa­let­ta, (talos­sa hissi),
    ja kau­pun­ki haluai­si kaa­voit­taa tont(e)ille talon tai talo­ja, jo(i)ssa on N‑kerrosta?

    Löy­tyy­kö mis­tään jotain las­ken­ta­kaa­vaa, jol­la voi­si sel­vit­tää, min­kä­kor­kui­sia uusia talo­ja pitäi­si em. tapauk­sis­sa vähin­tään raken­taa, jot­ta aiem­mat asuk­kaat voi­si­vat muut­taa nii­hin yhtä lähel­le kat­toa lisä­kus­tan­nuk­sit­ta, ikku­nat ilman­suun­nat säi­lyt­täen? (… ja raken­nusai­kai­nen asu­mi­nen jos­sain muu­al­la mukaanlukien.) 

    Lisäeh­to­na oli­si, että EI teh­täi­si mitään anke­aa Kala­sa­ta­maa, jos­sa puis­to­ka­duil­la­kaan ei ole pui­ta, tai Vat­tu­nie­men kal­tais­ta tii­vis­tä­möä, vaan aivan uut­ta ja eri­lais­ta, asuk­kai­den ja satun­nais­ten­kul­ki­joi­den kan­nal­ta viih­tyi­sää aluetta.
    — - — - — 

    PS. Kävin äsken Mus­tik­ka­maal­la, jon­ne Kala­sa­ta­mas­ta sin­ne raken­ne­tun sil­lan tar­peen ymmär­rän kol­hon asui­na­lu­een asuk­kai­den ulkoi­lu­tar­peen kan­nal­ta, mut­ta ympä­ris­tön pahas­ti lisään­ty­neen ros­kaa­mi­sen syy­tä en tajua. Kenen idea on levi­tel­lä ros­kaa suu­rin mää­rin täpö­täy­sien ros­kis­ten ympä­ril­le. Se on erit­täin vas­ten­mie­li­nen näky! Uima­ran­nan luo­na­kin oli rikot­tu pul­lo­ja ja kaik­kea muu­ta ros­kaa ja jätet­tä. Näin tai­taa käy­dä, jos ulkoi­lua­luet­ta per asu­kas on lii­an vähän!

    Kenen polii­ti­kon suku­lai­nen on mah­ta­nut suun­ni­tel­la nykyi­sin käy­tös­sä ole­van, type­rän ros­kis­mal­lin, jos­ta lin­tu­jen on kai­ken lisäk­si äärim­mäi­sen help­po kis­koa nii­tä ulos, ympä­ris­töä sot­ke­maan? Mik­sei enää käy­te­tä aiem­min käy­tös­sä ollei­ta, isom­pia, kan­nel­li­sia ros­kik­sia, joi­ta tie­tääk­sen aina­kaan lokit ja varik­set eivät osan­neet avata?

    Mil­lä tämä kas­va­van urbaa­niu­den ylis­tä­jien tavoit­tei­den toteu­tuk­sen muka­na kas­va­va ja leviä­vä ongel­ma saa­tai­siin edes jon­kin­lai­siin aisoi­hin? Otet­tai­siin­ko käyt­töön Sin­ga­po­ren ros­kaa­mis­sa­ko­tuk­sen mal­li? Riit­täi­si­kö 250 euron sak­ko per näky­viin jätet­ty tölk­ki, ros­ka tai sirpale? 

    Vai pitäi­si­kö Hel­sin­gis­tä kar­kot­taa pois ne hen­ki­löt (port­ti­kiel­lon kera), jot­ka eivät osaa käyt­täy­tyä tääl­lä siis­tien kau­pun­ki­lais­ten tavoin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Tuuk­ka: Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­set 2014-tilas­ton mukaan työ­mat­kois­ta vain 24% teh­tiin autol­la. Ver­tai­lun vuok­si pol­ku­pyö­räl­lä teh­tiin 15%. Eli jos pyö­räi­ly jat­kaa kas­vu­aan, luvut ovat koh­ta samaa luok­kaa. Jouk­ko­lii­ken­ne oli yli­voi­mai­ses­ti suo­si­tuin kul­ku­muo­to (49%).

    Tuo pyö­räi­lyn luku antaa pyö­röi­lyn mark­ki­nao­suu­des­ta aika mai­rit­te­le­van kuvan. Ko. tut­ki­mus on teh­ty ajal­la 2.9.–7.10.2014. Käy­tän­nös­sä se kuvaa aika lail­la syys­kuun tilannetta.

    Jos ote­taan esi­mer­kik­si baa­nan käyt­tä­jien vuo­ro­kausi­las­ku­ri vuo­del­ta 2014, se näyt­tää tältä:

    Tam­mi­kuu: 537
    Hel­mi­kuu: 542
    Maa­lis­kuu: 1115
    Huh­ti­kuu: 2107
    Tou­ko­kuu: 2827
    Kesä­kuu: 2927
    Hei­nä­kuu: 3338
    Elo­kuu: 3521
    Syys­kuu: 3294
    Loka­kuu: 2050
    Mar­ras­kuu: 1340
    Jou­lu­kuu: 748

    Läh­de: Pyö­rä­lii­ken­teen las­ken­nat Hel­sin­gis­sä 2015

    Pyö­räi­lyn osuus näyt­tää noi­den luku­jen ja Hel­sin­ki­läis­ten lii­kun­ta­tot­tu­muk­set rapor­tin luku­ja yhdis­te­le­mäl­lä ole­van hei­nä-syys­kuus­sa 14–17 % ja jou­lu-hel­mi­kuus­sa 2–4 %. Vuo­den kes­kiar­vo työ­mat­ka­pyö­räi­lyl­le on 9–10 %.

    Toi­saal­ta autoi­lun ja jouk­ko­lii­ken­teen luvut ovat toden­nä­köi­ses­ti kor­keam­pia tal­vel­la kuin kesällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jalan­kuil­ki­ja­na toi­vo­sin, ettei lii­ken­ne­va­lo­ja oli­si lain­kaan, jol­loin jalan­kuil­ki­ja menee aina ensin ja auto­lii­ken­ne pys­tyi­si ete­ne­mään vain, jos todel­la­kaan ei ole yhtään jalan­kul­ki­jaa aikeis­sa ylit­tää suo­ja­tie. Pois­tim­me joi­ta­kin lii­ken­ne­va­lo­ja Espal­ta, mut­ta nii­tä on tuo­tu takai­sin, kos­ka autot eivät pääs­seet eteen­päin lain­kaan, kos­ka jalan­kul­ki­joi­den vir­ta oli jatkuva.

    Joten­kin ei yllä­tä, että Hel­sin­gis­sä pää­tet­tiin vie­dä valo­ja pois juu­ri Espal­ta. Ikään kuin oli­si halut­tu kokei­lun epä­on­nis­tu­van. Tai onnis­tu­van, jos kokei­lun tar­koi­tuk­se­na oli nimen­omai­ses­ti olla paran­ta­mat­ta lii­ken­neo­lo­suh­tei­ta. Espaa parem­pia paik­ko­ja valo­jen pois­ta­mi­sel­le oli­si esim. Man­ner­hei­min­tie Kias­mas­ta poh­joi­seen tai Hämeentie.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Man­ner­hei­min­tiel­lä on niin vil­kas lii­ken­ne — sekä jalan­kul­ki­joi­ta että auto­ja — että syn­tyi­si valt­ga­vat ruuh­kat, jos lii­ken­teen pitäi­si pysäh­tyä aina, kun joku on ylit­tä­mäs­sä katua, eikä autoil­le ja rai­tio­vau­nuil­le oli­si yli­pää­syä lain­kaan. Muis­ta­kaa tgä­mä. Jos suo­ja­tiel­lä ei ole valo­ja se on täs­mäl­leen sama asia kujin että jalan­kul­ki­jal­le palaa aina vih­reä valo.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Kal­le:
    Hel­sin­gin ympä­ris­tös­sä ei ole saman­lai­sia pend­laus­kau­pun­ke­ja, kuin suur­ten euroop­pa­lais­ten kau­pun­kien ympä­ris­tös­sä on: 10 000 asu­kas­ta käve­lye­täi­syy­del­lä ase­mas­ta ja kaik­ki kau­pun­gin pal­ve­lut mini­koos­sa. Emme irroi­ta ase­man­seu­tu­ja emo­kun­nis­ta, kuten esi­mer­kik­si bri­tit teke­vät kehit­täes­sään alueita. 

    Kau­niai­nen, Kera­va, Jär­ven­pää ja Hyvin­kää ovat syn­ty­neet juu­ri tuol­la taval­la ja ne ovat juu­ri kuvaa­ma­si kal­tai­sia mini­kau­pun­ke­ja. Ylei­ses­ti ottaen koko pää­ra­dan var­si on täyn­nä noi­ta pik­ku­kau­pun­ki­mai­sia taa­ja­mia jois­ta on max 30 minuu­tin mat­ka junal­la Hel­sin­gin keskustaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tys joka tuot­taa luon­teen­sa vuok­si suu­ria logis­tiik­kaa, tava­roi­ta tai ihmi­siä – ei oikein kuu­lu kau­pun­gin keskustaan… 

    Eli haluat ame­rik­ka­lais­ta auto­kau­pun­kia? Minus­ta euroop­pa­lai­nen suur­kau­pun­ki, jos­sa on sekä asun­to­ja että toi­mi­ti­laa, on viihtyisämpi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asiois­ta pää­te­tään joko seu­dul­li­ses­ti, jol­loin peri­aat­tees­sa koko­nai­sop­ti­moin­ti, tai kun­nal­li­ses­ti, jol­loin osaop­ti­moin­ti. Eio voi olla niin, että Hel­sin­gin asiois­ta pää­te­tään seu­dul­li­ses­ti ja mui­den kun­nal­li­ses­ti. Joko tai.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti: Löy­tyy­kö mis­tään jotain las­ken­ta­kaa­vaa, jol­la voi­si sel­vit­tää, min­kä­kor­kui­sia uusia talo­ja pitäi­si em. tapauk­sis­sa vähin­tään raken­taa, jot­ta aiem­mat asuk­kaat voi­si­vat muut­taa nii­hin yhtä lähel­le kat­toa lisä­kus­tan­nuk­sit­ta, ikku­nat ilman­suun­nat säi­lyt­täen? (… ja raken­nusai­kai­nen asu­mi­nen jos­sain muu­al­la mukaanlukien.)

    Lyö kaa­vat Exce­liin. Tont­ti­maan hin­nak­si voi­si arvioi­da kan­ta­kau­pun­gin lai­doil­la n 1000 e / ker­ros­ne­liö­met­ri. Olew­te­taan että on heh­taa­ri­tont­ti, 10 000 m², mikä raken­ne­taan tehok­kuu­del­la 2.0 (eikös tämä ollut jotain sitä larun tehok­kuut­ta?). Ton­tin arvok­si tuli­si siis n 20 mil­joo­naa euroa. Ora­van­pe­sä­ton­til­le ja oma­ko­ti­ton­til­le tämä oli­si lot­to­voit­toa. Rivi­ta­lo- tai pien­ker­ros­ta­lo­tont­ti voi­si olla raken­net­tu esim tehok­kuu­del­la 0.5, täl­löin kiin­teis­tön mark­ki­na­hin­ta oli­si luok­kaa 5000 m² * 3000 e/m2 eli n 15 mil­joo­naa euroa, eli uusi kaa­va ei oikein mitään tuo jos van­hat pitää alta pur­kaa. Tiet­ty jos muu­ten pys­tyy tont­tia tii­vis­tä­mään niin jotain tuot­toa sii­tä tulee, mut­ta ei mitään uusia kämp­piä van­hoil­le asuk­kail­le kumminkaan. 

    Ja jos ennes­tään on jo ton­til­la kun­nol­li­nen ker­ros­ta­lo suu­rem­mal­la tehok­kuu­del­la niin aika haas­ta­vaa tuos­ta suu­rem­pia voit­to­ja saa­da, ellei sit­ten just jotain Kala­sa­ta­man tor­ne­ja ale­ta tekemään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Kal­le: Eli haluat ame­rik­ka­lais­ta auto­kau­pun­kia? Minus­ta euroop­pa­lai­nen suur­kau­pun­ki, jos­sa on sekä asun­to­ja että toi­mi­ti­laa, on viihtyisämpi.

    Kun seu­raa­van ker­ran menet­te fil­la­ril­la Kau­niai­siin, käy­kää ihai­le­mas­sa osuus­kau­pan kes­kus­va­ras­toa Keran ase­man vie­res­sä. Heh­taa­ri­hal­li, toi­nen heh­taa­ri rek­ko­jen kään­ty­mis­pai­koil­le ja kol­mas heh­taa­ri hen­ki­lö­au­to­jen park­ki­paik­ka­na. Tämä tai­taa olla osa Kal­len Kauniaisidylliä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. ant­ti: Kun seu­raa­van ker­ran menet­te fil­la­ril­la Kau­niai­siin, käy­kää ihai­le­mas­sa osuus­kau­pan kes­kus­va­ras­toa Keran ase­man vie­res­sä. Heh­taa­ri­hal­li, toi­nen heh­taa­ri rek­ko­jen kään­ty­mis­pai­koil­le ja kol­mas heh­taa­ri hen­ki­lö­au­to­jen park­ki­paik­ka­na. Tämä tai­taa olla osa Kal­len Kauniaisidylliä?

    Osuus­kau­pan kes­kus­va­ras­to on muu­ten muut­ta­mas­sa (ellei perä­ti jo muut­ta­nut) jon­ne­kin Sipoon ja Kera­van rajal­le, var­maan ettei kenel­le­kään tuli­si hou­ku­tus­ta käy­dä jul­ki­sil­la töis­sä… Sii­nä radan­var­res­sa­han on suun­nil­leen Inexin naa­pu­ri­na jo val­miik­si aina­kin Agan ja Algo­lin hylä­tyt isot kiin­teis­töt, ehkä alu­eel­le jos­sain vai­hees­sa kek­si­tään jotain parem­paa­kin käyt­töä. (Mikään näis­tä kol­mes­ta ei muu­ten sijait­se Kauniaisissa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asiois­ta pää­te­tään joko seu­dul­li­ses­ti, jol­loin peri­aat­tees­sa koko­nai­sop­ti­moin­ti, tai kun­nal­li­ses­ti, jol­loin osaop­ti­moin­ti. Eio voi olla niin, että Hel­sin­gin asiois­ta pää­te­tään seu­dul­li­ses­ti ja mui­den kun­nal­li­ses­ti. Joko tai.

    Kävi­si­kö Hel­sin­gil­le kaa­voi­tus­po­li­tii­kan muut­ta­mi­nen nur­mi­jär­ve­läis­ten mie­len mukai­sek­si? Veik­kaan että ei. Ehkä tar­koi­tus on enem­män­kin muut­taa Nur­mi­jär­ven poli­tiik­ka Hel­sin­gil­le mie­lui­sak­si. Veik­kaan että kyllä.

    Maa­kun­ta­kaa­va meil­lä jo on. Eikö sen pitäi­si olla sopi­va ja riit­tä­vä ohjeis­tus kun­nil­le pai­kal­lis­ta kaa­voi­tus­ta var­ten? Vai onko Hel­sin­gil­lä jokin eri­tyi­nen lisä­tar­ve vai­kut­taa naapureihinsa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. max: Onko maailmassa(si) jokin paik­ka jota saa roskata.

    Me and my world!” Hmm …, aika mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, var­sin­kin psy­ko-sosi­aa­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta asi­aa tar­kas­tel­len … Eikö käsi­te “ros­kaa­mi­nen” ole oikeas­taan syn­ty­nyt kas­va­neen sivis­tyk­sen myö­tä? Voi­ko sivis­ty­nyt ihmi­nen ros­ka­ta ympäristöään?

    Ämmäs­suon kaa­to­paik­ka Espoos­sa tai­taa ehkä olla ykkös­si­jal­la niis­tä (har­va­lu­kui­sis­ta) pai­kois­ta, jois­ta kysyit. 

    Ter­ve­me­noa sin­ne … , saa­tan tul­la jos­kus peräs­sä, … jos vain ymmär­täi­sin sitä ennen, mik­si joku voi saa­da ros­kaa­mi­ses­ta sel­lai­sen sub­jek­tii­vi­sen tai ryh­mäs­sä koe­tun nau­tin­non, joka ylit­tää mää­räl­tään aiheut­ta­man­sa kumu­la­tii­vi­sen mie­li­pa­han kaik­kien mui­den kans­sae­lä­jiem­me kes­kuu­des­sa. … tai voi­sin kuvi­tel­la itse­ni osak­si tuol­lais­ta ryhmää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:

    Ämmäs­suon kaa­to­paik­ka Espoos­sa tai­taa ehkä olla ykkös­si­jal­la niis­tä (har­va­lu­kui­sis­ta) pai­kois­ta, jois­ta kysyit. 

    Ei muu­ten ole. Tyt­tä­re­ni oli pari vuot­ta sit­ten siel­lä kesä­töis­sä. Kak­si ker­taa ajoin hänet työ­pai­kal­leen kaa­su­voi­ma­lai­tok­sel­le, joka on kau­ka­na pää­por­tis­ta. Yhtään ros­kaa ei näky­nyt mis­sään. Kaik­ki on huo­lel­li­ses­ti orga­ni­soi­tu­nut­ta. Ros­kan lait­ta­mi­nen ros­kik­seen ja kaa­to­pai­kal­le ovat sama asia, muu­ta eri mit­ta­kaa­vas­sa. Ros­kaa­mis­ta ei ole kumpikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.