Tukholma: ne jyrää meitin!

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja kiin­teistölau­takun­ta tekivät sem­i­naari­matkan Tukhol­maan. Tukhol­mas­sa tutus­tu­imme Tukhol­man kaupunkisu­un­nit­telu­un ja kaupun­gin kehittämiseen.

Yhteistä  Helsin­gin kanssa oli paljon. 

Tukhol­maan kohdis­tuu suuri muut­topaine, joka on nos­tanut asun­to­jen hin­nat pilviin. 

(Aika vaar­alli­nen jopa on tilanne, jos­sa korot ovat nol­las­sa ja asun­to­lainaa ei tarvitse lyhen­tää, vaan riit­tää, että mak­saa sen nol­lata­soisen koron, eli ei mak­sa mitään. Hirveää kuplaa kehitetään) 

Tukhol­mas­sakin muute­taan moot­toriteitä bule­vardeik­si. Ruot­salaisit­tain epä­tyyp­il­lis­es­ti tun­nus­ti­vat kopi­oi­neen­sa idean Helsingistä.

Myös Tukhol­mas­sa suurin paine kohdis­tuu keskus­taan, jonne kaik­ki halu­aisi­vat asumaan. Kun keskus­taan ei voi rak­en­taa lisää, Tukhol­mas­sa panos­te­taan kaupunki­maisi­in alakeskuk­si­in. Tätä voi vähän kade­htia. Helsingis­sä poten­ti­aaliset kesku­s­tat ovat naa­purikun­nis­sa, mut­ta ne eivät halua rak­en­taa alakeskuk­sia vaan lähiöitä ja kaup­pakeskuk­sia. Keskustal­la tarkoi­tan siis sel­l­aista, jos­sa on ruu­tukaa­va ja muis­tut­taa vaikka­pa Hämeen­lin­nan keskus­taa. Myön­net­täköön, että Helsinkikin on rak­en­tanut Itäkeskuk­sen, joka olisi voin­ut olla jotain aivan muuta. 

Ongel­mat ovat saman­laisia, mut­ta tapa ratkaista ne on aivan eri­lainen tai san­o­taan erikokoinen.

Tukhol­ma tähtää asukaslu­vun kas­vat­tamista 14 000 asukkaal­la vuodessa. Helsin­ki noin puoleen tästä. Tukhol­man seudulle aio­taan rak­en­taa vuosit­tain 36 000 asun­toa, eli yli kaksinker­tais­es­ti yli sen mitä Helsin­gin seudulla.

Mut­ta sit­ten. Vuo­teen 2021 men­nessä on tarkoi­tus investoi­da raideli­iken­teeseen 10 mil­jar­dia euroa. [KORJATTU 26 MILJARDIA 10 MILJARDIKSI.] Moninker­tais­es­ti sen, mihin me pystymme. 

Pohjo­is­maid­en suurkaupunkien kil­pailus­sa Tukhol­ma hakkaa Helsin­gin aivan lyt­tyyn! Ruot­sis­sa panos­te­taan kaupungistumiseen! 

85 vastausta artikkeliin “Tukholma: ne jyrää meitin!”

  1. Jutus­sasi oli mainit­tu Tukhol­man seudun asun­to­tuotan­to­tavoite, mikähän mah­toi olla pelkkä Tukhol­man kaupun­gin asun­to­tuotan­to­tavoite. Eli kuin­ka paljon asun­to­ja oli suun­nitel­tu raken­net­ta­van Tukhol­man kaupun­gin alueelle lähivuosina?

  2. Ruot­sista puhut­taes­sa on tietysti hyvä pitää mielessä, että kyseessä on maa jos­sa on melkein kak­si ker­taa suurem­pi väestö ja yli kak­si ker­taa suurem­pi talous kuin Suomes­sa. Suomes­sa väestö on jo nyt suh­teessa hie­man keskit­tyneem­pää pääkaupunkiseudulle, sil­lä 25% Suomen väestöstä asuu pk-seudul­la, mut­ta vain 22% ruot­salai­sista asuu Suur-Tukhol­man (Stor­stock­holm) alueel­la. Tukhol­mal­la on siten ken­ties hie­man suurem­mat paineet kas­vaa kuin Helsingis­sä ja toisaal­ta tuplas­ti isom­malle maalle sopi­nee tuplas­ti nopeampi kasvuvauhti.

    Toki kaiken kaikki­aan Ruot­si, etenkin Tukhol­man tasol­ta etelään, on tiheäm­min asutet­tu kuin juuri mikään alue Suomes­sa ja esimerkik­si Upp­salas­ta on vain 40 min­uutin juna­mat­ka paikallisju­nal­la Tukhol­man keskus­taan — ver­tailun vuok­si Län­simetron valmis­tut­tua Kiven­lahti-Rauta­tien­tori ‑mat­ka kestää 31 min­u­ut­tia, mut­ta Kiven­lahti ei ole Uppsala.

    Huolestut­tavin­ta on mielestäni se, että pk-seu­tu edus­taa täl­lä het­kel­lä Suomen kun­ni­an­hi­moisin­ta kaupungis­tu­mis­hanket­ta. Rak­en­tamis­tahti näyt­tää koti­maisit­tain kun­ni­an­hi­moi­selta, mut­ta Suomen ykkös­si­ja ei oikein riitä, kun pitäisi kil­pail­la kan­sain­välis­es­ti. Etenkään maakun­takaupun­git (ehkä Tam­peretta luku­unot­ta­mat­ta) eivät ole tätä vielä hif­fan­neet vaan puuhastel­e­vat kaiken­lais­ten epäolen­naisuuk­sien kanssa.

  3. Helsingis­sä poten­ti­aaliset kesku­s­tat ovat naa­purikun­nis­sa, mut­ta ne eivät halua rak­en­taa alakeskuk­sia vaan lähiöitä ja kauppakeskuksia.”

    Sanois­in, että Tikkuri­la näyt­täis ole­van menos­sa aika hyvään suun­taan. Tiivistys­su­un­nitelmis­sa on väl­tet­ty tripla­jum­bot. 560:n reit­ti on vaan raitotiek­si muut­tamisen kannal­ta vähän hankala.

    Lep­pä­vaarakin on selvä paran­nus van­han­malli­sista lähiöistä. Itse en vaan tykkää Sel­lo-möhkäleen paisut­tamis­es­ta edelleen (uudet suunnitelmat).

    Itäkeskus on tosi­aan moka, jota ilmeis­es­ti edelleen pahen­netaan. Mik­si ihmeessä Keskolle kaavoitet­ti­in vielä uusi kaup­pakeskuskolos­si entis­ten lisäk­si? Havain­neku­vis­sa myös Itäväylän päälle kaavail­lut tornikom­plek­sit näyt­tävät suun­nilleen yhtä ihmisvi­hamielisiltä. Vika ei siis ole tornien korkeudessa, vaan katu­ta­son ump­inaisu­udessa ja katu­verkon puut­tumises­sa. Pitää toivoa, että hin­ta estää kan­nen rak­en­tamisen siihen asti, että saadaan tolkkua suunnitelmiin.

  4. Kuin­ka suuri ero on ns kasautu­mise­dus­sa lähiön, kaup­pakeskuk­sen ja ruu­tukaa­van välil­lä? Eroaako Hämeen­lin­nan keskus­ta jotenkin ympäristöstään kasautu­mise­tu­jen suh­teen? Voiko kasautu­mise­tu­ja laskea, onko asukas­määräl­lä joku mak­si­mi, jon­ka jäl­keen kasautu­mise­tu­ja ei enää syn­ny vai ovatko edut loppumattomat?

  5. TÄMÄ! Itse asuin tukhol­mas­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten, enkä voin­ut enää sieltä palates­sani ymmärtää, että mikä näitä suo­ma­laisia kaupunkikaavot­ta­jia vaivaa?? Tukhol­man ympril­lä on monia pieniä “keskus­to­ja” joi­hin tuli ajel­tua sil­loin täl­löin lounaalle tai illaliselle käysken­telemään. Eri alueil­la oli hiukan oma tyylin­sä: esimerkik­si Nac­ka Strand on kiva merelli­nen alue kallion kyljessä. 

    Sanokaa­pa yksikin alue Helsin­gin ulkop­uolel­la johon halu­aisi samaan tapaan kul­jek­si­maan? Lisäk­si tun­tuu, että suun­nit­telus­sa oikein YRITETÄÄN vält­tää ympäristön hyö­dyn­tämistä: Laut­tasaa­res­sa ympärilleen kat­sel­lessa voisi yhtä hyvin olla keskel­lä Espoon met­siä. itäpuolen pien­ve­nen sata­man ympärillekään ei vahin­gos­sakaan ole raken­net­tu mitään ranta bule­var­dia ja paikko­ja puodeille, vaan siihen on laitet­tu liiken­neympyrä! Mitään söpöä tyyli­in Naan­tali tai Por­voo ei vahin­gos­sakaan rakennetta.

  6. “Tätä voi vähän kade­htia. Helsingis­sä poten­ti­aaliset kesku­s­tat ovat naa­purikun­nis­sa, mut­ta ne eivät halua rak­en­taa alakeskuk­sia vaan lähiöitä ja kauppakeskuksia”
    Ihan Helsingis­säkin poten­ti­aaliset kesku­s­tat Pasi­las­sa ja Kalasa­ta­mas­sa: kaup­pakeskus­ta pukkaa.

  7. 26 mil­jar­dia euroa taitaa olla kruunuja. 😀

    Tosin 26 mil­jar­dia kru­unua ei tai­da olla kuitenkaan ihan kym­menker­tais­es­ti, sil­lä eikös Kiven­lah­den metro raken­neta enim­mäk­seen tänä aikana, ja Raide-Jok­eri myös aloite­ta ennen vuot­ta 2021?

  8. Mikko H: Sanois­in, että Tikkuri­la näyt­täis ole­van menos­sa aika hyvään suun­taan. Tiivistys­su­un­nitelmis­sa on väl­tet­ty tripla­jum­bot. 560:n reit­ti on vaan raitotiek­si muut­tamisen kannal­ta vähän hankala.

    Puhutko ken­ties 562:sta? 560-runk­olin­ja menee Malmil­ta. Mut­ta en kyl­lä näe 562:ssa mitään eri­ty­istä vaikeut­ta ratikak­si. Onhan se ollut Van­taan ratikka­hah­motelmis­sa jo pitkään — tai ainakin Aviapolis-Tikkurila-ratikka.

  9. Puhutko ken­ties 562:sta? 560-runk­olin­ja menee Malmilta. 

    Aivan, anteek­si vaan sekaan­nus. Raiti­o­tien vai­h­toe­hdois­sa on se ongel­ma, että jos lin­jauk­sen halu­taan menevän ase­man oven edestä, niin täy­tyy tehdä aika hitaasti ajet­tavia kiemuroi­ta. Aliku­lut radan ali on suht han­kalis­sa paikois­sa, ellei sit­ten ruve­ta tekemään uut­ta tunnelia.

  10. Kari N:
    Kuin­ka suuri ero on ns kasautu­mise­dus­sa lähiön,kauppakeskuksen ja ruu­tukaa­van välil­lä? Eroaako Hämeen­lin­nan keskus­ta jotenkin ympäristöstään kasautu­mise­tu­jen suh­teen? Voiko kasautu­mise­tu­ja laskea, onko asukas­määräl­lä joku mak­si­mi, jon­ka jäl­keen kasautu­mise­tu­ja ei enää syn­ny vai ovatko edut loppumattomat?

    Tämä on mie­lenki­in­toisa kysymys.
    Mun mielestäni ainakin kaup­pakeskus jon­ka ympäril­lä on asu­tus­ta riit­tävästi ja hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det, niin että suuri osa asi­akkaista ei tule sinne autol­la, antaa samat kasautu­mise­dut kuin ruutukaava-kaupunki. 

    Niis­sä on sel­l­ainen vivahde-ero että ruu­tukaa­va-kaupun­ki ei mene kiin­ni klo 21:00 kuten kaup­pakeskus. Voi ihail­la näyteikkunoi­ta tai käy­dä rav­in­to­las­sa sen jäl­keenkin. Tosin jotkut kaup­pakeskus-rav­in­to­lat on varustet­tu toisel­la sisäänkäyn­nil­lä kadulle päin ettei tarvitse nou­dat­taa kaup­pakeskuk­sen sulkemisaikoja.

  11. “Ne jyrää meitin!”

    Jos tämä viit­taa rinke­byyläisi­in, hus­byylisi­in yms, vähän on rasistista. 

    Var­maan on kuitenkin uskot­tu pikem­min tukhol­malais­ten virkami­esten höpö­tyk­si­in. Ei voi kuin ihme­tel­lä, että tol­la koke­muk­sel­la … eikö tul­lut mieleen, että puhu­vat potaskaa? Mon­et Tukhol­man lähiöistä ovat kri­isipeäkkeitä. Itä-Helsin­ki on niiden rin­nal­la Westend

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_mellakat_2013¨

    Ja, joo, koh­ta pok­sah­taa Tukhol­mas­sa asun­toku­pla. Paljonko mah­ta­vat Helsin­gin korot koho­ta sen jäl­keen. Kan­sain­väliset rahoit­ta­jat kun kuulem­ma tarkastel­e­vat Suomea osana Skan­di­navi­aa. 5%? 

    Helsin­ki muut­tuu yhä vain utopis­tisem­mak­si, kun asun­to­jen hin­nat ovat tolkut­to­mia suh­teessa keskipalkkoi­hin ja pääl­lä tulee vielä kovat korot.

    Siis, oikeasti, nyt kan­nat­taa häip­pästä, jos vain on mahdollista.

  12. Suomes­sa on kak­si vuo­de­naikaa: lyhyt kesä ja erit­täin pitkä myöhäissyksy.

    Onko järkevää rak­en­taa sitä idyl­liä lyhyen kesän vuok­si, vai kan­nat­taisiko harki­ta, että rak­en­taisi jotain, jota voisi hyö­dyn­tää läpi vuoden?

    Esimerk­ki 1. Puis­to. Puis­tossa on kivaa kesäl­lä, mut­ta kesä on lyhyt. Lop­ut 10 kuukaut­ta se on aikalail­la käyt­tämät­tömänä. Kaisaniemen kasvi­ti­eteelli­nen puu­tarha on upea paik­ka. Eri­tyis­es­ti itse ihas­tu­in siihen raken­nuk­seen, jos­sa on ympäri maail­maa kasve­ja omis­sa mikroilmastoissaan. 

    Olisi paljon mukavam­paa, jos puis­tossa voisi oleskel­la läpi vuo­den. Mik­si ei siis raken­neta puis­toa, jos­sa voi oleskel­la läpi vuo­den vaikka­pa kuuman ja kostean ilmas­ton kasvien ympäröimänä?

    Tot­ta­han toki se veisi tuhot­tomasti ener­giaa pitää suuri raken­nus lämpimänä talvel­la, mut­ta sijoitet­tu raha tulisi takaisin virk­istäy­tymisen muodossa.

    Esimerkik­si Helsingis­sä on paljon puis­to­ja, jot­ka ovat pieniä pin­ta-alal­taan, eli pienehkön raken­nuk­sen tai pienen kort­telin suu­ruisia. Min­un visios­sani ympäri vuo­den toimi­va puis­to olisi tätä suu­ru­us­lu­okkaa. Sen arkkite­htu­uri­in voisi ottaa mallia mm. Iso-Bri­tann­ian Project Eden ‑han­kkeesta, jol­loin luon­non­va­lo pääsee sisälle.

    Esimerk­ki 2. Käve­lykadut ja torit. Helsin­gin kaup­pa­to­ril­la näkee laivo­ja, veneitä, koju­ja ja lok­it kirku­vat taustal­la. Oikein muka­va ja ren­to meinin­ki. Pait­si, jos on mar­raskuu, taivaal­ta tulee loskaa ja suur­paine­nar­tri­um­lamp­pu­jen masen­ta­van oranssi vaimea kajo on kaikkialla.

    Kaup­pakeskuk­sista raken­netaan tänä päivänä niin suuria, että Helsin­gin kaup­pa­torin suu­ru­inen tila mah­tuu heit­tämäl­lä hyper­mar­ketin sisälle.

    Ei ole mitään syytä, etteikö kaup­pakeskuk­ses­ta voisi tehdä miel­lyt­tävää paikkaa. Onhan esimerkik­si Tam­pereen kaup­pa­hal­li erit­täin elävä ja suosit­tu paik­ka. Mut­ta siel­läkin on aika kylmää talvel­la. Eikä top­patakeis­sa ole kiva asioi­da muutenkaan.

    Kaupunkien keskus­to­ja voi rak­en­taa myös sisätiloi­hin. Ei sille ole mitään estet­tä. Eikä se estä luon­non­va­l­on pääsyä sinne sisätiloi­hin läpinäkyvien mate­ri­aalien vuoksi.

    Kumpiko olisi miel­lyt­täväm­pää: torimyyn­ti 20 asteen pakkases­sa, pakokaa­su­jen ja katupö­lyn seassa, vaiko torimyyn­ti 20 asteen läm­mössä, kon­trol­loidus­sa ilmas­tossa ja vehrey­den keskellä?

    Suurim­man osan vuodes­ta suo­ma­laiset kaupun­git ovat erit­täin luo­taan­työn­täviä ja oikein eri­tyisen rumi­akin. Tam­pere on talvel­la erit­täin ruma kaupun­ki. Har­maa­ta, ruskea­ta ja beigeä, lehdet­tömät puut, taivaal­la har­maa mat­to ja pimeää. Eikä lumi tee kaupungista yhtään sen kau­ni­im­paa, kos­ka se sekoit­tuu likaisek­si vel­lik­si suo­lauk­sen ja hiekoituk­sen vuok­si. Käve­lyväylien reunat ovat koiran virt­san ja ulostei­den värjäämää.

    Tämä on ongel­mana Helsin­gin bule­vardis­u­un­nitelmis­sa. Ei sitä aurinkoa ja vehreyt­tä ole kuin se pari kuukaut­ta kesäl­lä. Lop­ut ajas­ta se on vain hyvin ruma katu, jos­sa ei kukaan halua liikkua, jos ei ole pakko.

    Tässä teille aja­tushar­joi­tus, jol­la pääsette syven­tymään jouluku­un alun tun­nel­maan Helsin­gin kaupunkibulevardilla:

    Lait­takaa taustalle soimaan Olivi­er Mes­si­aenin säveltämä kap­pale Quatuor pour la fin du temps: V. Louange a l’E­ter­nite de Jesus (löy­tyy spo­ti­fys­tä) ja sulkekaa silmänne.

    Ajatelkaa, että siinä kaupunkibule­vardil­la ajaa auto­ja, busse­ja, rekko­ja, paket­ti­au­to­ja, ylipäätään kaupunkiliikennettä.

    Sataa loskaa, on märkää, tuulee, on kylmä. 

    Käve­lykatu ja pyöräti­et ovat hiljaiset.

    Noin kuu­den min­uutin kohdal­la liikenne het­kek­si hilje­nee ja varis raakkuu taustal­la rikkoen hil­jaisu­u­den, kunnes Hanasaa­reen matkalla ole­va suuri pel­let­tirek­ka ajaa täy­del­lä kaa­sul­la ohit­sesi lennät­täen loskaa, vet­tä ja hiekkaa komeal­la kaarel­la pyörätielle ja kävelytielle.

    Ei tämä ilmas­to ole kiva ulkoil­man kaupunkielämälle.

  13. Mut­ta sit­ten. Vuo­teen 2021 men­nessä on tarkoi­tus investoi­da raideli­iken­teeseen 26 mil­jar­dia euroa. Tämä on yli kym­menker­tais­es­ti pääkaupunkiseudun suunnitelmat.

    No, Helsingis­sä on 17 metroase­maa ja Tukhol­mas­sa on sata metroase­maa. Eli tähänkin asti yli viisinker­tainen investointi

    Wikin mukaan Tukhol­mas­sa tehdään 1 070 000 matkaa päivässä metrol­la, Helsingis­sä 199 339. Suhdeluku 5x pätee tuossakin.

    Väk­iluku­un näh­den Tukhol­ma on kuitenkin rak­en­tanut aika paljon metroasemia -> Lon­toos­sa näyt­täisi ole­van 3.5 miljoon­aa matkaa päivässä ( 1300 miljoon­aa matkaa vuodessa) — suh­teessa väestömäärään Tukhol­mas­sa siis on enem­män raideli­iken­net­tä maan alla kuin Lon­toos­sa. New Yorkissa tehdään 5 miljoon­aa matkaa päivässä.

    Metroasemi­an lukumäärä näyt­täisi ker­to­van matkus­ta­jamäärät aika hyvin: Helsingis­sä on 17 ase­maa ja tehdään 200.000 matkaa, Tukhol­mas­sa 100 ase­maa ja miljoona matkaa, Lon­tossa 270 ase­maa ja 3.5m matkaa, NY 468 ase­maa ja 5m matkaa 


    Näyt­täisi siis siltä, että asemien määrään suh­teutet­tuna käyt­töaste metrol­la on noin 10.000 matkaa per ase­ma päivässä. Tämä siis vaikut­taa ole­van vakio riip­pumat­ta kaupun­gin koos­ta, tämän pienen otan­nan perusteella.

    Kysymys on tietenkin onko täm­möi­nen val­tion / yhteiskun­nan sub­ven­toima kulku­muo­to pitkän päälle järkevä tapa vai ei?

    Metron kohdal­la vas­taus lie­nee kyl­lä, kos­ka oikeas­t­aan kukaan muu ei pysty rak­en­ta­maan maan alle kuin yhteiskun­ta / julki­nen hallinto — maan päälle raken­net­ta­vat raiteet ovat siinä mielessä ikäviä että ne katkai­se­vat ihmis­ten ja eläin­ten luon­taiset kulkure­itit — rauta­tien ylit­tämi­nen on aina ris­ki ja se myös vie suh­teel­lisen paljon pin­ta-alaa jota voitaisi­in käyt­tää asumiseen tai muuhun.

    1. Todel­lakin var­maankin kru­unu­ja. Meille näyte­tyis­sä kalvois­sa puhut­tii euroista. Ensin tulk­itsin ne kru­unuik­si ja luvut tun­tu­i­v­at järkeviltä, mtu­ta sit­ten asun­torak­en­tamisen hin­ta oudon mata­lal­ta. Ilmeis­es­ti samal­la kalvol­la on sekä kuu­ru­ja että euro­ja. Pyy­dän anteeksi.

  14. Teleport.org:illa on mie­lenki­in­toinen kaupunkien saman­laisu­usver­tailu. Kaupunke­ja kuvaa­vat 15 eri para­me­tria mäpätään 2‑ulotteiselle kar­talle käyt­täen Sam­monin projektiota. 

    Kaupunkien saman­laisu­usver­tailus­sa Helsinkiä lähim­mät kaupun­git ovat Salt Lake City, Ham­puri, Cincin­nati ja Port­land (Ore­gon)

    Tukhol­maa lähin­nä ovat Min­neapo­lis, Dublin, Kööpen­ham­i­na, Tam­pa Bay Area ja Port­land (Ore­gon).

    KATSO KUVA

    Visu­al­iz­ing city similarity

    Tukhol­man ja Helsin­gin vertailu

  15. Sanokaa­pa yksikin alue Helsin­gin ulkop­uolel­la johon halu­aisi samaan tapaan kul­jek­si­maan? Lisäk­si tun­tuu, että suun­nit­telus­sa oikein YRITETÄÄN vält­tää ympäristön hyö­dyn­tämistä: Laut­tasaa­res­sa ympärilleen kat­sel­lessa voisi yhtä hyvin olla keskel­lä Espoon met­siä. itäpuolen pien­ve­nen sata­man ympärillekään ei vahin­gos­sakaan ole raken­net­tu mitään ranta bule­var­dia ja paikko­ja puodeille, vaan siihen on laitet­tu liiken­neympyrä! Mitään söpöä tyyli­in Naan­tali tai Por­voo ei vahin­gos­sakaan rakennetta. 

    Suo­ma­lainen ihanne on ollut tasa-arvoinen yhteiskun­ta, jos­sa kaik­ki asu­vat ker­rostalos­sa lähel­lä met­sää. Kivoista alueista kaupungis­sa lähel­lä rantaa muo­dos­tuu hel­posti rikkaiden asuinaluei­ta. Parem­pi kaavoit­taa vaik­ka liiken­neympyrä tai parkkipaik­ka siihen, jota voivat käyt­tää köy­hät siinä mis­sä rikkaatkin.

  16. Mikko H: Sanois­in, että Tikkuri­la näyt­täis ole­van menos­sa aika hyvään suun­taan. Tiivistys­su­un­nitelmis­sa on väl­tet­ty tripla­jum­bot. 560:n reit­ti on vaan raitotiek­si muut­tamisen kannal­ta vähän hankala.

    Lep­pä­vaarakin on selvä paran­nus van­han­malli­sista lähiöistä. Itse en vaan tykkää Sel­lo-möhkäleen paisut­tamis­es­ta edelleen (uudet suunnitelmat).

    Tikkuri­la ja Lep­pä­vaara ovat kyl­lä kumpikin van­has­ta lähiö­muo­tista valet­tu­ja ja niiden muut­ta­mi­nen kaupunki­maisek­si vaatisi merkit­tävää purkamista ja uudelleen rak­en­tamista. Jos aset­taa itsen­sä oikeaan kohtaan Tikkuri­lan ase­man viereen ja vähän sumen­taa silmiään, voi het­ken aikaa kuvitel­la ole­vansa kaupungis­sa, mut­ta siitä kun kävelee sata metriä sivu­un huo­maa, että tämä onkin ihan tavalli­nen lähiö jos­sa on lev­eät autoti­et, raken­nuk­set irti kadus­ta, toim­into­jen erot­telem­i­nen vierekkäin ole­vis­sa talois­sa ja paljon pin­ta­parkkipaikko­ja, tyl­sän näköisiä asumat­alo­ja ja ei mitään nähtävää eikä tehtävää jalankulk­i­jalle. Lep­pä­vaaras­sa taas ei nykyisel­lään syn­ny kaupunki­maista vaikutel­maa oikeas­t­aan ollenkaan sil­lä ase­mal­la maise­maa hal­lit­see se megaostari ja Turun­tien autoral­li, ja Sel­l­on toisel­la puolel­la on pelkkiä asuin­talo­ja. Eloisaa katuku­vaa ei ole missään.

    Suomen olisi pitänyt herätä kaupungis­tu­miseen aikaisem­min, on erit­täin surullista että Sel­l­on ja Etelä-Lep­pä­vaaran moka tehti­in niinkin myöhään kuin se tehti­in ja nyt jäl­keen­päin näitä virheitä on han­kala kor­ja­ta. Raide-Jok­erin tulo tietenkin paran­taa ilmet­tä ja Turun­tien bule­vardis­oin­ti aut­taisi jonkin ver­ran, mut­ta silti suuri mah­dol­lisu­us on jo menetetty.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Noin minäkin ensin luulin, mut­ta se oli 26 mil­jare­dia euroa,

    Tuo on kyl­lä las­ket­tu jol­lakin todel­la erikoisel­la taval­la, kos­ka tuo­hon hin­taan saa vaikka­pa 300 km metro­tun­nelia asem­i­neen. Tukhol­man metroa on tarkoi­tus laa­jen­taa seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana 19 km ja seu­raavak­si suurim­mat pro­jek­tit, jon­ka löy­dän on erään rauta­tien kun­nos­t­a­mi­nen 900 miljoon­al­la eurol­la ja 9 km lisää raitiotietä.

    1. Saa­mas­sani enge­lan­ninkielisessä kalvosar­jas­sa on mitä ilmeisem­min virhe näik­den raidein­vestoin­tien kohdal­la. Ne tai osa niistä on ilmeis­es­ti kru­unu­ja samal­la kun taloin­vestoin­nit ovat euro­ja. KORJAUS: KYLLÄ LUVUT OVAT EUROJA, OLIN VAIN LUKENUT YHDEN LUVUN VÄÄRIN, SE OLI MILJOONIA EIKÄ MILJARDEJA NIIN KUIN MUUT LUVUT. OIKEA RAIDEINVESTOINTIEN MÄÄRÄ ON 10,2 MILJARDIA EUROA. 

  18. Jaa, tuol­la­han se tulikin että se on kru­unu­ja ja kos­kee Tukhol­man metroa. Kaik­keen raideli­iken­teeseen taitaa men­nä ehkä puoli­toista mil­jar­dia euroa lisää, yhteen­sä noin neljä mil­jar­dia euroa.

  19. Lau­ri Kumpu­lainen: Tämä on ongel­mana Helsin­gin bule­vardis­u­un­nitelmis­sa. Ei sitä aurinkoa ja vehreyt­tä ole kuin se pari kuukaut­ta kesäl­lä. Lop­ut ajas­ta se on vain hyvin ruma katu, jos­sa ei kukaan halua liikkua, jos ei ole pakko.

    Bule­vardis­oin­nin point­ti ei ole niil­lä bule­vardeil­la liikku­mi­nen. Ei myöskään Meche­lininkadul­la, Mäkelänkadul­la, Man­ner­heim­intiel­lä, Hämeen­tiel­lä tai Sörnäis­ten Rantatiel­lä liiku­ta talvel­la ellei ole ihan pakko. Eipä juuri kesäl­läkään kun on niin paljon parem­pia vaihtoehtoja.

    Sen sijaan yksi kort­teli tai jopa yksi ump­inainen talorivi eristämässä sen bule­vardin ympäristöstään riit­tää ihan kelvol­lisen kaupunkim­iljöön luomiseen. Hyviä esimerkkikatu­ja ja ‑kort­telei­ta on Helsin­ki ja muu Euroop­pa täynnä.

  20. Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että moot­tori­tie-bule­vardit suun­nit­telisi isoi­hin saap­paisi­in mah­tu­va kaupunkiarkkite­hti, eikä sata keski­ta­son insinööriä neljän ton­nin kuukausi­pal­ka­lla. On nimit­täin taat­tua, että tilauk­ses­sa on kau­ni­ita ajatuk­sia keskinker­taisel­la toteu­tuk­sel­la. Lop­putu­losta ei tarvitse arvailla.

  21. Helsin­ki on rak­en­tanut Itäkeskuk­sen, joo…

    Tämä ilmeis­es­ti hurskaasti mainit­ti­in kos­ka siitä on tarpeek­si aikaa eikä nyky­isil­lä poli­itikoil­la ole tekemistä asian kanssa. 

    Mik­si ei mainit­tu ruu­tukaa­van jat­keena ole­vaa Kalasa­ta­maa kaup­pakeskuksi­neen ja ump­inai­sine kivi­jalkoi­neen…? Onko hirren­pätkä omas­sa silmässä liian lähel­lä jot­ta katse tarken­tu­isi siihen…

  22. Oikeam­paa on sanoa, että Tukhol­mas­sa on päätet­ty olla rak­en­ta­mat­ta lisää asun­to­ja ja sen takia ihmiset joutu­vat asumaan kaukana. Tukhol­man ja Helsin­gin keskus­taan olisi help­po rak­en­taa lisää kun sal­lit­taisi­in vähän korkeampi rak­en­t­a­mi­nen. Syd­neyssä on jätet­ty van­hanaikaisem­paa julk­i­sivua pari­in alak­er­rokseen ja korkea talo on fasadin takana. Ainakin omaa silmää miellyttää.
    Helsin­ki ei toki ole mail­man ain­oa taan­tu­muk­selli­nen peru­u­tus­peili­in kat­so­ja kaavoit­taes­saan matalia talo­ja uusille alueille kuten Jätkäsaareen.

  23. Min­ul­la oli noista raidein­vestoin­neista väärä luku. Oikea on 10,2 mil­jar­dia, ei 26 mil­jar­dia. Metroon menee 1,2 mil­jar­dia ja juni­in ja ratikoi­hin yhdek­sän mil­jar­dia. Näin oli meille jae­tus­sa kalvossa.
    Se on nyt kor­jat­tu alku­peräiseen artikkeliin.

  24. Tago Mago: Tikkuri­la ja Lep­pä­vaara ovat kyl­lä kumpikin van­has­ta lähiö­muo­tista valet­tu­ja ja niiden muut­ta­mi­nen kaupunki­maisek­si vaatisi merkit­tävää purkamista ja uudelleen rakentamista.

    Tikkuri­las­sa tuo purkami­nen ja uudelleen rak­en­t­a­mi­nen on meneil­lään, sanois­in. Varsin uusi­akin raken­nuk­sia on puret­tu ja kor­vataan ker­rostaloko­rt­teleil­la, mm. 25-vuo­tias Antti­la. Sopii kat­soa suun­nitelmia, vas­taavaa on siel­lä tulos­sa aika paljon.

    Lep­pä­vaaran ole­muk­ses­ta olen samaa mieltä ja sik­si kaup­pakeskus­möhkälet­tä edel­lä kri­ti­soinkin. Vaikutel­ma on kyl­lä silti mielestäni varsin eri­lainen kuin per­in­teisem­mis­sä lähiöis­sä, mis­sä talot eivät ole kadun reunas­sa kiin­ni. Lep­pä­vaaran lähi­t­ule­vaisu­u­den suun­nitelmis­sa on tun­tu­va annos lisää korkeaa rak­en­tamista Turun­tien pohjois­puolelle, mikä tulee muut­ta­maan näkymiä edelleen. 

    Mie­lenki­in­toista tai elävää kaupunkia ei tietysti syn­ny vain rak­en­ta­mal­la kort­telei­ta, jot­ka näyt­tävät tihey­den­puoles­ta sopivil­ta kilo­metrin korkeudelta kat­sot­tuna. Toimin­nan keskit­tämi­nen kaup­pakeskuk­si­in on yksi ongel­ma, mut­ta Suomes­sa tun­tuu ole­van osaami­nen hukas­sa vähän muutenkin, kun pitäisi tehdä miel­lyt­tävää katu­ti­laa. Liian usein syn­tyy kolkkoa aukeaa, vaik­ka sinän­sä panos­tet­taisi­in kiveyk­sien mate­ri­aalei­hin ja pros­ent­ti­taiteisi­in. Paikat eivät vaan silti kut­su oleilemaan.

  25. spot­tu: Bule­vardis­oin­nin point­ti ei ole niil­lä bule­vardeil­la liikku­mi­nen. Ei myöskään Meche­lininkadul­la, Mäkelänkadul­la, Man­ner­heim­intiel­lä, Hämeen­tiel­lä tai Sörnäis­ten Rantatiel­lä liiku­ta talvel­la ellei ole ihan pakko. Eipä juuri kesäl­läkään kun on niin paljon parem­pia vaihtoehtoja.

    Sen sijaan yksi kort­teli tai jopa yksi ump­inainen talorivi eristämässä sen bule­vardin ympäristöstään riit­tää ihan kelvol­lisen kaupunkim­iljöön luomiseen. Hyviä esimerkkikatu­ja ja ‑kort­telei­ta on Helsin­ki ja muu Euroop­pa täynnä.

    Kuitenkin havain­neku­vis­sa näkyy kaupunkibule­vardil­la mm.ratikka, pari autoa, auringos­ta naut­tivia ihmisiä ja ulkoil­makahviloi­ta. Ei ole tietoakaan ruuhk­ista, melus­ta tai ilmansaasteista. Luo­tu mieliku­va ja todel­lisu­us ovat siis kaukana toisistaan.

  26. Tago Mago: Lep­pä­vaaras­sa taas ei nykyisel­lään syn­ny kaupunki­maista vaikutel­maa oikeas­t­aan ollenkaan sil­lä ase­mal­la maise­maa hal­lit­see se megaostari ja Turun­tien autoral­li, ja Sel­l­on toisel­la puolel­la on pelkkiä asuin­talo­ja. Eloisaa katuku­vaa ei ole missään. 

    En tiedä kuin­ka paljon Lep­pä­vaaras­sa vierailet, mut­ta viime syksynä valmis­tuneen kature­mon­tin jäljiltä siel­lä on minus­ta tuo­ta “oikeaa kaupunkia” lyhyt pätkä radan pohjois­puolel­la. katu on käve­lykat­ua ase­matun­nelista puolisen kilo­me­tria pois­päin ja näin kesäisin tuon käve­lykadun ja torin var­relta löy­tyy jopa ruokakär­ryjä ja jäätelökioske­ja. Asuin­talo­ja ja kahviloi­ta ja kaup­po­ja ynnä mui­ta on aika tasais­es­ti saman kadun varrella.

    Toki kat­uelämää syö aikalail­la Sello.

    Paljon enem­mänkin voisi vielä olla, mut­ta tämä on sen­tään hyvä alku.

  27. Mis­ät johtuu tämä innos­tus Raide.Jokeriin? Eihän raitio­vaunu ole muu­ta kuin lin­ja-auto, joka kulke raiteilla.

    Sähköbus­sit vat hil­jaisia. J alsiäämäl­lä hiem­na alaatu­un ja tedine kun­toon saadana jokeenkin sama matkus­tus­mukavu­us kin raiteillakin.

    Min­uin on help­po ver­rtaa, kos­ka kul­jen sekä metroll,a busis­lla että ratikalla. En tosin järin usein.

  28. Olisiko mitenkään mah­dol­lista, että moot­tori­tie-bule­vardit suun­nit­telisi isoi­hin saap­paisi­in mah­tu­va kaupunkiarkkitehti 

    Ei kan­na­ta tila­ta mitään nimekkäiltä arkkite­hdeiltä, kun sit­ten arkkite­hdin kuoltua on ongel­ma että mitään ei saa koskaan purkaa eikä muut­taa kun kaik­ki on suojeltua.

    Kan­nat­taa varoa myös liian lah­jakkai­ta nuo­ria lupauk­sia, sil­lä niistä saat­taa kas­vaa liian nimekkäitä.

  29. Tosi­aan, ei uno­hde­ta, että Helsingis­säkin on kak­si alakeskus­ta, Itäkeskus ja Malmi.

    Itäkeskuk­ses­ta saisi ihan hyvän kaupunkikeskuk­sen, jos Puhok­sen 60-luvun jäl­keen raken­netut osat puret­taisi­in ja vapau­tu­va alue, liiketi­lat ja parkkipaikat kor­vat­taisi­in umpiko­rt­teleil­la ja kivi­jal­ka­li­iketiloil­la. Puhok­sen van­han osan voisi säi­lyt­tää ja parkkipaikat siirtää noiden umpiko­rt­telei­den alle. Turun­lin­nanti­estä tulisi itä-Helsin­gin pääkatu ja sen vart­ta ja sivukatu­ja voisi tiivistää muutenkin rak­en­ta­mal­la raken­nuk­sia kivi­jal­ka­li­iketiloil­la katu­un kiinni.

    Malmin kehit­tämi­nen alakeskuk­sek­si onkin sit­ten paljon vaikeam­paa, se kun 60-luvun väljän kaavoituside­olo­gian vuok­si niin väljää, ettei kaupunki­tun­nel­maa ole oikein kuin kesäl­lä malmintorin torikahvi­las­sa. Palve­lut ovat val­uneet ilmeis­es­ti Jum­boon ja seu­tu on muutenkin mum­moutunut. Kirkonkylän­tie, joka on per­in­teinen pääkatu, on melko masen­tavaa ympäristöä. Kaik­ki nuo 1–3‑kerroksiset liik­er­aken­nuk­set ja liike­si­ivet saisi purkaa ja rak­en­taa kaupunkia tilalle.

    Tikkuri­las­sa on tosi­aan käyn­nis­sä melkoinen muodon­muu­tos ja siitä kan­nat­taisi ottaa Helsingis­säkin mallia etenkin tuon Malmin kehit­tämisen suh­teen. Ihan oikeaa kaupunkia ovat sinne rakentamassa.

  30. aivoitus: Suo­ma­lainen ihanne on ollut tasa-arvoinen yhteiskun­ta, jos­sa kaik­ki asu­vat ker­rostalos­sa lähel­lä met­sää. Kivoista alueista kaupungis­sa lähel­lä rantaa muo­dos­tuu hel­posti rikkaiden asuinaluei­ta. Parem­pi kaavoit­taa vaik­ka liiken­neympyrä tai parkkipaik­ka siihen, jota voivat käyt­tää köy­hät siinä mis­sä rikkaatkin.

    Kau­nis kaupunkisu­un­nit­telu hyö­dyn­tää kaikkia. Kau­ni­ista kaupungista pääsee naut­ti­maan kaik­ki, kun taas pelkästä rikkaiden alueesta (wes­t­end) ei nau­ti muut kuin rikkaat. 

    Mielu­um­min muutenkin niin, että suun­nitel­laan kaik­ista alueista mah­dol­lisim­man kivo­ja, eikä niin, että “kos­ka kaikil­la ei oo varaa Bule­vardin kämp­pään, niin tehdään kaikesta tasaisen rumaa”. Usko­ma­ton­ta suo­ma­laista kateut­ta ajatel­la, että kau­nis asuinalue olisi jotenkin itseltä pois. 

    JA nyt kan­takaupun­ki on kallein­ta aluet­ta; jos tehdään lisää kau­ni­ita aluei­ta niin sehän tarkoit­taa, että yhä usem­mal­la on varaa asua hyvil­lä alueil­la. Sehän sil­loin lisää tätä “tasa-arvoa” eikä vähen­nä sitä.

  31. Mikko H:

    Itäkeskus on tosi­aan moka, jota ilmeis­es­ti edelleen pahen­netaan. Mik­si ihmeessä Keskolle kaavoitet­ti­in vielä uusi kaup­pakeskuskolos­si entis­ten lisäk­si? Havain­neku­vis­sa myös Itäväylän päälle kaavail­lut tornikom­plek­sit näyt­tävät suun­nilleen yhtä ihmisvi­hamielisiltä. Vika ei siis ole tornien korkeudessa, vaan katu­ta­son ump­inaisu­udessa ja katu­verkon puut­tumises­sa. Pitää toivoa, että hin­ta estää kan­nen rak­en­tamisen siihen asti, että saadaan tolkkua suunnitelmiin. 

    Minus­ta Itäkeskus ei ole moka, vaik­ka se onkin kaukana täy­del­lis­es­tä. Siel­lä on kak­si ongel­maa: Itäväylä ja Kehä I.

    Itäväylästä voi tehdä bule­vardin, vaik­ka vier­essä kulke­va metro­ra­ta muu­tos­ta vaikeut­taakin. Itik­sen ja Keskon uud­is­raken­nuk­sen välis­sä on tilaa kun­nol­liselle avoimelle puis­tokadulle tai sit­ten voidaan rak­en­taa kansivirityksiä. 

    Itik­sen pohjois­puolel­la Turun­lin­nanti­etä voisi ehostaa kun­nol­lisek­si puis­tokaduk­si ja Puot­in­har­jun ostoskeskuk­sen pysäköin­tiken­tän paikalle voisi rak­en­taa. Keskon raken­nusten eteläpuolel­la on Kaup­pakar­tanonkatu, jon­ka var­rel­la aika monis­sa raken­nuk­sis­sa on katu­ta­son liiketilaa.

    Itäkeskuk­sen kaup­pakeskusten (Itis ja CM) hyvä puoli on se, että ne ovat asu­tuk­sen keskel­lä eli niihin pääsee ihan oikeasti kävellen, pyöräl­lä tai joukkoli­iken­teel­lä. Pris­maa on sivus­sa ja jostain älyt­tömästä syys­tä sitä ei ole yhdis­tet­ty kävelysil­lal­la Itik­seen Kehä I:n yli, eikä sen suun­nit­telus­sa selvästikään ole otet­tu sijain­tia asu­tuk­sen keskel­lä mitenkään huomioon, kun­han on pykäisty tyyp­illi­nen automar­ket­ti keskelle asutusta.

    Pris­ma on suun­nitel­tu pieleen, sil­lä sinne ei tee mieli men­nä kävellen tai edes pyöräl­lä. Siel­lä on selvästi ajatel­tu vain autoil­i­joi­ta. Jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den sisäänkäyn­ti on jär­jet­tömästi vain keskel­lä pitkää seinää parkki­hallin ajoväylän vier­essä. Kul­je siinä sit­ten las­ten kanssa, kun parkki­hal­lista tule­vat autoil­i­jat seu­raa­vat vain mui­ta auto­ja, eivätkä piit­taa kevyestä liiken­teestä. Mik­si yhtä sisäänkäyn­tiä ei ole tehty luoteis­nurkkaan Itik­ses­tä tule­van suo­ja­tien kohdalle? Kulku parkki­hal­lista sisään lie­nee ihan ok, mut­ta siitä min­ul­la ei ole kokemusta.

    Pris­man valmis­tu­misen jäl­keen siel­lä ei ollut kelvol­lista pyörä­parkkia (tai jos oli, sitä ei löytänyt). Nyt siel­lä on kai jokin onneton pyöräte­line. City­mar­ketinkaan pyöräte­lineet eivät ole lois­ta­vat, mut­ta sinne sen­tään pääsee pyöräl­lä ja ostok­set voi tuo­da ostoskär­ryl­lä pyörän viereen. Kävel­lenkin pääsee niin, että ei tarvitse kulkea autol­la saa­pu­vien ajoväylän yli sel­l­aises­sa paikas­sa, jos­sa autoil­i­joiden huomio on vain muis­sa autois­sa. Toiv­ot­tavasti uud­is­raken­nuk­ses­sa tilanne on yhtä hyvä.

  32. R.Silfverberg: Tämä on mie­lenki­in­toisa kysymys.
    Mun mielestäni ainakin kaup­pakeskus jon­ka ympäril­lä on asu­tus­ta riit­tävästi ja hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det, niin että suuri osa asi­akkaista ei tule sinne autol­la, antaa samat kasautu­mise­dut kuin ruutukaava-kaupunki. 

    Niis­sä on sel­l­ainen vivahde-ero että ruu­tukaa­va-kaupun­ki ei mene kiin­ni klo 21:00 kuten kaup­pakeskus. Voi ihail­la näyteikkunoi­ta tai käy­dä rav­in­to­las­sa sen jäl­keenkin. Tosin jotkut kaup­pakeskus-rav­in­to­lat on varustet­tu toisel­la sisäänkäyn­nil­lä kadulle päin ettei tarvitse nou­dat­taa kaup­pakeskuk­sen sulkemisaikoja.

    Aika paljon aut­taisi jo se, että kaup­pakeskusten yleiset tilat oli­si­vat auki pitem­pään. Se on tietysti ongel­ma, että kaup­pakeskuk­sen läpi ei voi oikaista kos­ka tahansa, mut­ta auki­oloa­joil­la­han sen voi ratkaista.

  33. N: Aika paljon aut­taisi jo se, että kaup­pakeskusten yleiset tilat oli­si­vat auki pitem­pään. Se on tietysti ongel­ma, että kaup­pakeskuk­sen läpi ei voi oikaista kos­ka tahansa, mut­ta auki­oloa­joil­la­han sen voi ratkaista.

    Muis­taisin että Tapi­olan van­ha Heik­in­tori piti ennen van­haan ovi­aan auki pitkään kaup­po­jen sulkemisa­jan jäl­keen. Mut­ta ei sil­loin ollut myöskään pult­sare­i­ta eikä nuoriso­jenge­jä riehu­mas­sa siellä.

  34. N: Itik­sen ja Keskon uud­is­raken­nuk­sen välis­sä on tilaa kun­nol­liselle avoimelle puistokadulle 

    Tän het­ken suun­nitel­mat ovat kyl­lä täysin päin­vas­taisia, eli kan­si Itäväylän päälle ja 20-ker­roksisia torne­ja siihen, eikä yhtään jalakulk­i­jan näkövinkke­lista hah­motet­tavaa reit­tiä. Suun­nitelmis­sa on se hyvä puoli, että eivät tai­da koskaan toteu­tua hin­nan takia.

    Itse ajat­te­len, että Keskon kaup­pakeskus oli läh­es ratkai­se­va moka. Sen paikalle olisi voin­ut saa­da neljä umpiko­rt­telia, jot­ka yhdessä Kaup­pakar­tanonkadun täy­den­nyshankkei­den kanssa oli­si­vat luoneet kaupunkia. Nythän viras­to juuri esit­teli uuden umpiko­rt­telisu­un­nitel­man Kaup­pakar­tanonkadulle, ja suun­nitel­mas­sa on jopa suo­raan san­ot­tu, että malli on haet­tu Vallilan 1920-luvun umpikortteleista.

  35. Use­am­matkin ovat tässä ketjus­sa sanoneet aiheel­lis­es­ti Itäkeskuk­ses­ta. Itäkeskus kaupunkiym­päristönä — mikä ihana haaveku­va! Lisäisin tähän nyt yhden täysin epäkaupunkiym­päristömäisen asian: käve­ly- ja pyöräi­lyre­itin Itik­sen itäpäästä samal­la puolel­la, siis samal­la puolel­la Kehä I:tä/Meripellontietä sijait­seville asun­toalueille (Kaup­pakar­tanonkadun seudulle, Mar­janiemeen). Viidet liiken­neval­ot pitää odot­taa, jos ei halua laahus­taa koko Itik­sen läpi Itäväylän ylit­tävälle sil­lalle. (No, ylire­hellisyy­den nimis­sä: fil­lar­il­la olen päässyt joitakin ker­to­ja yhdel­lä odotuk­sel­la, kun suun­ta on ollut koti­in­päin.) Kaupunkius on tästä kaukana!

    Ole­tan sin­isilmäis­es­ti, että asia kor­jaan­tuu jos uusi Itäväylän ja Kehä I:n liit­tymä raken­netaan. Eipä ole taas muu­ta­maan aikaan kuu­lunut mitään.

  36. Tuo­mas L.:

    Malmin kehit­tämi­nen alakeskuk­sek­si onkin sit­ten paljon vaikeam­paa, se kun 60-luvun väljän kaavoituside­olo­gian vuok­si niin väljää, ettei kaupunki­tun­nel­maa ole oikein kuin kesäl­lä malmintorin torikahvi­las­sa. Palve­lut ovat val­uneet ilmeis­es­ti Jum­boon ja seu­tu on muutenkin mum­moutunut. Kirkonkylän­tie, joka on per­in­teinen pääkatu, on melko masen­tavaa ympäristöä. Kaik­ki nuo 1–3‑kerroksiset liik­er­aken­nuk­set ja liike­si­ivet saisi purkaa ja rak­en­taa kaupunkia tilalle. 

    Mal­mi on kokon­aisu­udessaan melko toiv­o­ton tapaus, mut­ta Kirkonkylän­tien alkupää ja torin ympäristö olisi tosi help­po muut­taa tehokkaik­si ja urbaaneik­si kaupunkiko­rt­teleik­si. Tähän saisi tuhan­sia asukkai­ta oikeal­la kaavoituk­sel­la, ja se estäisi tori­alueen ja keskus­tan nyky­istä “slum­mi­u­tu­mista”. Liiketi­lat ei katoaisi min­nekään, palve­lut ja liiken­ney­htey­det on jo paikallaan.

    Tämä olisi itse asi­as­sa aika ideaali pro­to­tyyp­piko­hde kokeil­la, että onnis­tuuko se kaupun­gin kaavoit­ta­mi­nen enää ollenkaan. Toisin kuin esim. Itik­sessä, tässä ei ole iso­ja motare­i­ta tai kaup­pakeskuk­sia tiel­lä, ja toisin kuin Puhok­ses­sa, pääkadun molem­mille puo­lille voi rak­en­taa kaupunkia.

  37. Lep­pä­vaaras­sa taas ei nykyisel­lään syn­ny kaupunki­maista vaikutel­maa oikeas­t­aan ollenkaan sil­lä ase­mal­la maise­maa hal­lit­see se megaostari ja Turun­tien autoral­li, ja Sel­l­on toisel­la puolel­la on pelkkiä asuin­talo­ja. Eloisaa katuku­vaa ei ole missään. 

    Kir­joit­ta­ja ei siis ole lep­uskissa edes viitsinyt kävel­lä Sel­l­oa kauem­mak­si raitin puolelle..

  38. Markku af Heurlin:
    Mis­ät johtuu tämä innos­tus Raide.Jokeriin? Eihän raitio­vaunu ole muu­ta kuin lin­ja-auto, joka kulke raiteilla.

    Yksi argu­ment­ti lie­nee ns elinkaarikus­tan­nuk­set. Stadisa iso osa spåral­in­joista liiken­nöidään 70-luvul­la han­ki­tu­il­la vaunuil­la. Kuinkanan moni edes 90-luvun bus­si on enää liikennekelpoinen..

    1. Tärkein seik­ka on kap­a­siteet­ti. Ratikkoista on suun­nitel­tu 60 metriä pitk­iä. Bussin mak­simip­itu­us on jotain alle 25 metriä .

  39. Toimin­nan keskit­tämi­nen kaup­pakeskuk­si­in on yksi ongel­ma, mut­ta Suomes­sa tun­tuu ole­van osaami­nen hukas­sa vähän muutenkin, kun pitäisi tehdä miel­lyt­tävää katu­ti­laa. Liian usein syn­tyy kolkkoa aukeaa,

    Katu­ti­lan ongel­ma on se että tekee sille mitä tahansa niin se on kolkkoa aukeaa tässä ilmas­tossa ainakin 7 kuukaut­ta vuodes­ta. Kaup­pakeskuk­sis­sa kaik­ki palve­lut ovat sen­tään saman katon alla ja mukavasti läh­estyt­tävis­sä vuo­den jokaise­na kuukautena.

  40. Juhana Rantavuori:
    Jutus­sasi oli mainit­tu Tukhol­man seudun … 

    Tukhol­ma on oikea metropo­lialue muo­dostuen useista pienem­mistä ja yhdestä suurem­mas­ta kun­nas­ta. Oleel­lista ei ole, paljonko kun­taan Tukhol­ma raken­netaan, vaan miten alue kehittyy.

    Samal­la taval­la kan­nat­taa miet­tiä pääkaupunkiseudun tule­vaisu­ut­ta. Helsin­ki voi olla yli 100 000 asukas­ta, jos vält­tämät­tä halu­taan, mut­ta muual­ta alueelta pitää saa­da tehot irti. Sil­loin yhden kun­nan koko on 10 000 — 40 000 asukasta.

  41. Mikko H: Tikkuri­las­sa tuo purkami­nen ja uudelleen rak­en­t­a­mi­nen on meneil­lään, sanois­in. Varsin uusi­akin raken­nuk­sia on puret­tu ja kor­vataan ker­rostaloko­rt­teleil­la, mm. 25-vuo­tias Antti­la. Sopii kat­soa suun­nitelmia, vas­taavaa on siel­lä tulos­sa aika paljon.

    Olen tietoinen suun­nitelmista ja ne ovat oikein miel­lyt­täviä, vielä ollaan vaan kaukana maalivi­ivas­ta. Taval­laan se on vaan hyvä asia, että esim. Kielo­tien ympäristössä on annet­tu niin val­tavasti tilaa autoille kos­ka siel­lä on nyt reilusti tyhjää tilaa jon­ka voi käyt­tää uudelleen kaupun­gin rak­en­tamiseen. Näk­isinkin että Tikkuri­lal­la on parem­pi tule­vaisu­us edessään kuin Lep­pä­vaar­al­la, jon­ka 2000-luvul­la raken­net­tua raken­nuskan­taa ei ihan nopeasti lähde­tä purka­maan. Onhan Sel­l­on eteläpuoli “mod­er­nia esikaupunkia” ja kau­ni­impi kuin joku Kor­so, mut­ta silti se on tuomit­tu ole­maan liian myöhään raken­net­tu asumalähiö jät­timäisen ostostöt­terön vieressä.

    Mie­lenki­in­toista tai elävää kaupunkia ei tietysti syn­ny vain rak­en­ta­mal­la kort­telei­ta, jot­ka näyt­tävät tihey­den­puoles­ta sopivil­ta kilo­metrin korkeudelta kat­sot­tuna. Toimin­nan keskit­tämi­nen kaup­pakeskuk­si­in on yksi ongel­ma, mut­ta Suomes­sa tun­tuu ole­van osaami­nen hukas­sa vähän muutenkin, kun pitäisi tehdä miel­lyt­tävää katu­ti­laa. Liian usein syn­tyy kolkkoa aukeaa, vaik­ka sinän­sä panos­tet­taisi­in kiveyk­sien mate­ri­aalei­hin ja pros­ent­ti­taiteisi­in. Paikat eivät vaan silti kut­su oleilemaan.

    Niin­hän se on ja syitä on monia, yksi siinä että mit­takaa­vat on usein liian iso­ja, tääl­lä on totut­tu tuh­laa­maan tilaa ja kun kaavoite­taan väljiä aluei­ta pienelle asukas­määrälle ja sinne tehdään liian lev­eitä katu­ja joiden var­rel­la ei ole mitään tai val­tavia aukioi­ta jois­sa tuuli vaan puhal­taa, niin eihän ne paikat kut­su oleskele­maan. Ja tietenkin käve­ly-ympäristön monot­o­n­isu­us jne. Kun esim. lähiöitä kehitetään ja yritetään muut­taa kaupunki­maisem­mik­si, täl­laisia asioi­ta pitäisi miet­tiä tarkkaan.

    Anonyy­mi: En tiedä kuin­ka paljon Lep­pä­vaaras­sa vierailet, mut­ta viime syksynä valmis­tuneen kature­mon­tin jäljiltä siel­lä on minus­ta tuo­ta “oikeaa kaupunkia” lyhyt pätkä radan pohjois­puolel­la. katu on käve­lykat­ua ase­matun­nelista puolisen kilo­me­tria pois­päin ja näin kesäisin tuon käve­lykadun ja torin var­relta löy­tyy jopa ruokakär­ryjä ja jäätelökioske­ja. Asuin­talo­ja ja kahviloi­ta ja kaup­po­ja ynnä mui­ta on aika tasais­es­ti saman kadun varrella.

    Asuin Lep­pä­vaaras­sa vielä pari vuot­ta sit­ten mut­ta en nykyään ja täl­laista en ole näh­nyt, pitääpä käy­dä kat­so­mas­sa. Hyvä jut­tu ja var­masti men­nään parem­paan suun­taan, mut­ta kuitenkin kismit­tää vielä pitkän aikaa se, että koko Turun­tien ja Turun­väylän välisen alueen olisi voin­ut rak­en­taa kun­non umpiko­rt­te­likaupungik­si ja sitä ei tehty.

  42. Leena: Kuitenkin havain­neku­vis­sa näkyy kaupunkibule­vardil­la mm.ratikka, pari autoa, auringos­ta naut­tivia ihmisiä ja ulkoil­makahviloi­ta. Ei ole tietoakaan ruuhk­ista, melus­ta tai ilmansaasteista. Luo­tu mieliku­va ja todel­lisu­us ovat siis kaukana toisistaan.

    Mik­si bule­vardin havain­neku­vaan laitet­taisi­in ruuh­ka kun yksi bule­var­di­en tarkoituk­sista on ehkäistä sisään­tuloväylien ruuhkau­tu­mista? Tai aivan hyvin havain­neku­van voi täyt­tää autoil­la, mut­ta sit­ten pitäisi tehdä väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si toinen, vai­h­toe­htoinen havain­neku­va vuo­den 2050 sisään­tuloväylästä joka on moot­tori­tiemuo­dos­sa vielä pahem­min tukos­sa autoista kuin se bulevardikuva.

  43. Jyri: Katu­ti­lan ongel­ma on se että tekee sille mitä tahansa niin se on kolkkoa aukeaa tässä ilmas­tossa ainakin 7 kuukaut­ta vuodesta.

    Ilmas­to on sama Tukhol­mas­sa, eli ainakin sille tasolle katu­tilois­sa ja niiden käytössä pitäisi olla mah­dol­lista päästä.

  44. Mikko H: Ilmas­to on sama Tukhol­mas­sa, eli ainakin sille tasolle katu­tilois­sa ja niiden käytössä pitäisi olla mah­dol­lista päästä.

    Ei ole. Pinei, noin asteen ero kek­siläm­pöti­las­sa on merkit­tävä. Noin kk enem­män kevät­tä ja läm­mintä syksyä.

    Golf-vir­ta lähempänä ja saaris­ton suojassa.

    1. Tukhol­maa läm­mit­tää län­si­tu­ulen aikana fön-tuuli, mikä nos­taa vuo­den keskiläm­pöti­laa merkit­tävästi, kun ilma lämpiää ylit­täessään vuoriston.

  45. Tuo­mas L.:
    Malmin kehit­tämi­nen alakeskuk­sek­si onkin sit­ten paljon vaikeam­paa, se kun 60-luvun väljän kaavoituside­olo­gian vuok­si niin väljää, ettei kaupunki­tun­nel­maa ole oikein kuin kesäl­lä malmintorin torikahvi­las­sa. Palve­lut ovat val­uneet ilmeis­es­ti Jum­boon ja seu­tu on muutenkin mum­moutunut. Kirkonkylän­tie, joka on per­in­teinen pääkatu, on melko masen­tavaa ympäristöä. Kaik­ki nuo 1–3‑kerroksiset liik­er­aken­nuk­set ja liike­si­ivet saisi purkaa ja rak­en­taa kaupunkia tilalle.

    Mitenköhän Mal­mi olisi kehit­tynyt, jos se olisi pysynyt itsenäisenä kun­tana sen sijaan, että siitä tuli Helsin­gin lähiö?

    Tun­tuu käsit­tämät­tömältä miten vaikeaa on rak­en­taa kaupunki­maista kaupunkia. Lähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen onnis­tui hel­posti kun vaan päätet­ti­in rak­en­taa niitä. Yhtäkkiä joka puolelle syn­tyi uusia aluei­ta, jois­sa nou­datet­ti­in tietyn­laista logi­ikkaa. Mik­si sama ei onnis­tu enää nykyään? 

    Kaik­ki kai kuitenkin ovat suun­nilleen yhtä mieltä siitä, että alueet kuten Töölö, Kallio tai Kru­u­nun­haka ovat ihan ok, vaik­ka joku ei niitä ideaali­na pitäisikään. Luulisi ole­van mah­dol­lista edes sil­loin täl­löin rak­en­taa johonkin lisää keskus­taa niiden lähiöi­den ja pien­taloaluei­den rin­nalle. Edes muu­ta­ma kortteli.

  46. Peter: Mik­si sama ei onnis­tu enää nykyään? 

    Normis­to on säädet­ty lähiöi­den mukaan ja vir­ka-ase­mis­sa ole­vat, eläkeikää läh­estyvät suun­nit­teli­jat on koulutet­tu tekemään niitä.

  47. Tago Mago: Mik­si bule­vardin havain­neku­vaan laitet­taisi­in ruuh­ka kun yksi bule­var­di­en tarkoituk­sista on ehkäistä sisään­tuloväylien ruuhkautumista? 

    Tälle väit­teelle halu­aisin nähdä matem­at­tisen perustelun, kiitos.

  48. mal­mi 2016!: Mal­mi… …Liiketi­lat ei katoaisi minnekään 

    Min­nekähän ne ovat nyt katoa­mas­sa? Tyhjiä katu­ta­son liiketilo­ja ei Malmil­la ole nor­maal­ista vuokraisen/omistajan vai­h­tu­vu­ud­es­ta johtu­vaa enem­pää ainakaan silmämääräis­es­ti arvioituna.

  49. Tago Mago: Mik­si bule­vardin havain­neku­vaan laitet­taisi­in ruuh­ka kun yksi bule­var­di­en tarkoituk­sista on ehkäistä sisään­tuloväylien ruuhkautumista? 

    Lau­ri Kumpu­lainen: Tälle väit­teelle halu­aisin nähdä matem­at­tisen perustelun, kiitos. 

    Jalankulk­i­joiden ja pyöräil­i­jöi­den olo­suhtei­den paran­t­a­mi­nen ja tilan otta­mi­nen pois autoil­ta voi yllät­täen nopeut­taa ajoneu­voli­iken­net­tä (link­ki) .

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Tukhol­maa läm­mit­tää län­si­tu­ulen aikana fön-tuuli, mikä nos­taa vuo­den keskiläm­pöti­laa merkit­tävästi, kun ilma lämpiää ylit­täessään vuoriston.

    Tämä on min­ulle kyl­lä hie­man epä­selvää. Tosin on myön­net­tävä, että tun­nen kli­ma­tolo­giaa huonos­ti. Käsit­tääk­snei Föhn-tuuli on ver­rat­en harv­inainen ilmiö, mut­ta sen vaik­tu­us tun­tuu meil­lä jopa Pohjanmaalla.

    Milenki­in­toista,. etä ruosinkielissessä wikipedi­as­sa fähn on käsitel­ty hyvin lyhyesti, jopa lyhyem­min kuin suomenkielisessä. Tämä voi viita­ta siihen, että se vaiku­tus läm­pöti­lan keskiar­voon on vähäi­nen. — On niitä kylmiäkin vuoristotuulia.

    1. Markku. Fön tuuli on hyvin yleinen Skan­di­navi­as­sa, kos­ka yleen­sä tuulee lännestä tai lounaasta.
      Se on help­po ymmärtää ihan lukiop­fysi­ikan poh­jal­ta. Kun klui­va ilma nousee vuor­ta ylit­täessään, sen läm­pöti­la las­kee — san­o­taan nyt vaik­ka 20 astet­ta. Kun se vuoren jäl­keen laskeu­tuu takaisin alas, sen läm­pöti­la nousee ennalleen.
      Jos ilma ei olekaan kuiv­aa, vaan märkää, koka se Atlantil­ta tulleessaqan usein on, ilman jäähtyssä vuoren rin­teil­lä kos­teus tiivistyy sateek­si. Tiivistymi­nen sateek­si fgvas­tus­taa ilman jäähtymistä — faasimuu­tos läm­mit­tää ilmaa. Sik­si se ylhääl­lä ei olekään jäähtynyt kah­takym­men­tä astet­ta vaan olen­nais­es­ti vähem­män. Alas laskeutues­saan se kuitenkin läm­pe­nee tuon 230 astet­ta ja on Ruotsin pujolel­la siten selvästi lämpimämpi kuin oli Nor­jan puolel­la. Häyrystymis­läm­pö on muut­tunut läm­pöasteik­si. Fön-tuulen läm­mit­tävä vaiku­tyus on tied­tysti heti Ruotsin pulel­la selvästi suurem­pi kuin ilman saa­pues­sa Suomeen, kos­ka sen läm­pä on Suomeen tul­lessa ja normalisoitunut.

  51. Asun­tomarkki­nat ovat itseasi­as­sa syy mik­si en jäänyt asumaan Ruot­si­in. Keskimääräisel­lä ruot­salaisel­la asun­to­lainan pitu­us on viral­lis­ten tieto­jen perus­teel­la n. 140–160 vuot­ta. Suomes­sa lainansa voi sen­tään mak­saa 25 vuodessa pois, kos­ka hin­nat eivät ole vielä löysän lainapoli­ti­ikan vuok­si tapis­sa. Ruot­sis­sa­han ne ovat, kos­ka lainaa saa suur­in­pi­irtein niin paljon kuin sat­tuu pyytämään ja riit­tää että mak­saa marginaalin.

  52. Jep, Helsingis­sä ei oikeas­t­aan ole ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la yhtään aluet­ta johon halu­aisi lähteä vain kul­jeskele­maan ja ihastele­maan paikko­ja. Se on suuri ongel­ma että aluei­den poten­ti­aali jätetään hyö­dyn­tämät­tä ja lähelle keskus­taakin raken­netaan aluei­ta, jot­ka eivät ole viihty­isiä. Jotenkin tun­tuu siltä että kaik­ki vede­tään pystyyn sil­lä per­in­teisel­lä met­sälähiökaaval­la. Asema+ostari ja sit­ten siihen ympärille kauak­si toi­sis­taan kant­tixkant­ti kuutioita. 

    Itse käyn taval­lis­es­ti vain kat­se­le­mas­sa Kallio­ta jos en ole ydinkeskus­tas­sa. Joskus käve­len Vallilaan. 

    Esimerkik­si Kata­janokas­sa ollessaan ei voisi kyl­lä arva­ta että on ihan lähel­lä ydinkeskus­taa. Hyvin kuol­lut alue. Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen on viimeaikana ollut posi­ti­ivista kehitystä.

  53. Tukhol­mas­sa kan­nat­taa seu­ra­ta myös uuden Vär­tanin kaupungi­nosan (ja nor­ra länken ‑tun­nelin) rak­en­tamista. Tulos­sa on “älykäs kaupun­ki” teemaan toteutet­tu han­ke. Vähän kuin Helsin­gin Kalasatama. 

    Tukhol­mas­sa on tehty paho­ja mokia ja niistä on otet­tu joa opik­si. Helsingis­sä taas tois­te­taan Ara­bi­an ongelmia ja van­han kun­non 70–80-lukujen ongel­malähiöt ja lähiöon­gel­mat saadaan takaisin — ostarin sijaan on van Pris­ma tai K — hel­vetti kor­vaa­mas­sa keskus­ta­maisia palveluita. 

    Ehkä kun­tali­itoskun­tia voi kan­nus­taa siihen hyvään use­an elävän keskuk­sen malli­in? Ainek­sia on enem­män kuin Heldingis­sä, käykää vaik­ka Viikin keskus­tas­sa. Espoo taas on nau­ret­tavu­u­den huip­pu, kun jopa Tapi­o­la saati­in sös­sit­tyä epävi­ihty­isäk­si jok­sikin liikennepysäkiksi.

  54. Enpä lähde väit­telemään Föhn-tuulen läm­mit­tävästä vaiktuksesta..
    Tukholm­man vuo­den keskimäääri­nen ylin vr. läm­pöti­la on 10, alin 3,6, aster­ta. helsingille vas­taa­vat luvut 9 ja 2,9. Tuoosa nol­lan lähel­lä iso merk­i­tys, sem­minin kun usein Helsin­gin nie­mi saa naut­ta free­seistäkoko Itämeren yli tule­vista lounaistuulista.

  55. Raino Järvi:

    JA nyt kan­takaupun­ki on kallein­ta aluet­ta; jos tehdään lisää kau­ni­ita aluei­ta niin sehän tarkoit­taa, että yhä usem­mal­la on varaa asua hyvil­lä alueil­la. Sehän sil­loin lisää tätä “tasa-arvoa” eikä vähen­nä sitä.

    Kävel­lään­pä kaik­ki vaik­ka Alek­san­terinkatu päästä päähän ja mitataan tasa-arvo näyteikkunoiden takana ole­vien tuot­tei­den kiin­nos­tavu­udel­la a) nais­näkökul­mas­ta ja b) mies­näkökul­mas­ta. Tasa-arvoon on meil­lä miehillä selvästikin vielä pitkä mat­ka, jos sitä alkaa löy­tyä vas­ta vastapäätä jotain Roi­hu­vuoren kir­sikka­puis­toa ja siel­läkin vas­ta sisätiloista. 

    Mik­si näin? Mik­si tasa-arvoa ei löy­dy kantakaupungista?

  56. Sakke: Kävel­lään­pä kaik­ki vaik­ka Alek­san­terinkatu päästä päähän ja mitataan tasa-arvo näyteikkunoiden takana ole­vien tuot­tei­den kiin­nos­tavu­udel­la a) nais­näkökul­mas­ta ja b) mies­näkökul­mas­ta. Tasa-arvoon on meil­lä miehillä selvästikin vielä pitkä mat­ka, jos sitä alkaa löy­tyä vas­ta vastapäätä jotain Roi­hu­vuoren kir­sikka­puis­toa ja siel­läkin vas­ta sisätiloista. 

    Mik­si näin? Mik­si tasa-arvoa ei löy­dy kantakaupungista?

    Tämä on kyl­lä melko väsynyt­tä pohd­in­taa Sakelta. Itse olen todis­tet­tavasti mies (mm. muu­ta­man lapsen isä) ja kyl­lä kiin­nos­tunut enem­män Alek­san­terinkadun tar­jon­nas­ta kuin Roi­hu­vuoren rautakaupoista. Pitäisikö mei­dän Sak­en mielestä säätää laki, jol­la määrätään rautakaup­po­ja keskus­toi­hin vai peräti perus­taa val­tion rautakaup­pa, jon­ka toimip­is­tei­den sijoit­telu tehdään tasa-arvonäkökul­mas­ta jokaisen Suomes­sa toimi­van H&M:n naapuriin.

  57. Osmolle ja vähän muillekin.

    Aina sitä oppii uut­ta, Tämän vas­tauk­sen sain Ilmati­eteen laitok­selta, kun kysyin asiaa:

    “Föhn-tuules­ta löy­dät seli­tyk­sen FMI-TV kanaval­ta. Tässä link­ki YouTuben kaut­ta katsottavaksi.
    https://youtu.be/C‑YqSo8L4sk

    Myös Ilmati­eteen laitok­sen sivuil­la on kir­joitet­tua tietoa föhn-tuulesta.
    http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli

    Ilmiö on melko tavalli­nen talvi­aikaan, mut­ta kesäl­lä sitä esi­in­tyy vähem­män. Oleel­lista föhn-tuulen syn­tymiselle on riit­tävän voimakas tuuli poik­ki Skan­di­en vuoriston.”

    Föhn ‑alueil­la, län­stisimässä Lapis­sa ja osas­sa Poh­jan­mana ran­nikkoa föh­niäe­sioityy use­maan kuimn 4 kere­taa vuodessa (talves­sa), muual­la Lapis­sa ja osa­puileen pitkin sel­l­aista n 200 km vyähyket­tä 2–4- ker­taa vuodessa. Vaiku­tus Sodankylän talviläm­pöti­laan suu­ruslsuokkaa 0,5 astet­ta. Ilmiö voisi esi­in­tyä Helsingis­säkin ker­ran tai kak­si (ehkä use­am­minkin) talves­sa, kart­to­jen mukaan

    Tuhkhol­ma ja Mälaren-jär­ven alu­en kuu­luu vielä föh­nin vaik­tus­pi­iri­in, kuin­ka vah­vasti, se ei selvin­nyt. Ruotsin ilmati­eteen ja hydrolo­gian laitok­sen sivuil­ta en löytänyt tarkem­paa karttaa.

    Ja yksi asia, jota en tien­nyt: Mälaren oli vielä 1200-luvulle, siis viikinki­aikana meren lahti. Birkan saares­ta oli siis todel­la hyvät yhteydet.

  58. Uno­hdin edel­lisen lisätä:

    Perus­teet on ykisnker­taista esit­tää. mut­tas en ver­rna on ilmiö mon­imutkainen,. että sitä ei ihan lukion fysi­ikalla selitetä. 

    Ilma­mas­so­jen liik­keet ovat muutenkin kiin­toisa. Torstaina oli hel­let­tä, ja sit­ten tuli rannkkasade. Ilman läm­pöti­la las­ki puo­lessa tun­nis­sa 8 astet­ta, auton ei kovin luotet­ta­van läpömit­tarin mukaan… Sen jäl­keen nousi n 6 astetta.

  59. Ruot­si taitaapi porskutel­la talouten­sa kanssa aivan eri sfääreis­sä kun Suo­mi, joten näil­lä mennään.

  60. Entä jos rak­en­taisimme Laa­jaalost itsenöisen alakaupun­guin. 40.000 sukas­taon aika hyvä asukaspo­h­ja apal­leluille. Paradok­sik­saal­lista kyl­lä, kru­unusil­lat voivat tho­ta tämä palvelupo­h­jan. Se vei niin paljon kysynyää muualle.

  61. Lau­ri Kumpu­lainen: Tälle väit­teelle halu­aisin nähdä matem­at­tisen perustelun, kiitos.

    Seudun asukkaiden sijoit­tumi­nen vaikut­taa autoilun määrään ja yllä­tyk­set­tömästi autoilun määrä syn­nyt­tää ruuhkia. Bule­vardeille tulee asun­not 80 000 ihmiselle. He pää­sevät kaik­ki lähelle keskus­taa, ratikkaradan var­relle ja käve­lyetäisyy­del­lä ole­vien lähipalvelu­jen äärelle. Jos ne samat 80k ihmistä asute­taan kehyskun­ti­in, sisään­tu­loteille syötetään sil­loin enem­män auto­ja kun autoilu on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto liikku­miseen. Kehyskun­tien autovyöhyk­keeltä ei tul­la keskus­taan kävellen tai ratikalla, sieltä tul­laan autol­la. Tämän var­maan ymmärtää kuka tahansa. Autoilu kas­vaa joka tapauk­ses­sa, mut­ta bule­var­di­vai­h­toe­hdos­sa se kas­vaa vähem­män kos­ka osa liiken­teestä kanavoituu mui­hin liikkumistapoihin.

    Autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mista ehkäistään rak­en­ta­mal­la kaupunki­raken­net­ta, jos­sa tehokkaam­mat liikku­mis­muodot ovat houkut­tel­e­vampia vai­h­toe­hto­ja kuin autoilu.

  62. Tago Mago
    Autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mista ehkäistään rak­en­ta­mal­la kaupunki­raken­net­ta, jos­sa tehokkaam­mat liikku­mis­muodot ovat houkut­tel­e­vampia vai­h­toe­hto­ja kuin autoilu. 

    Autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mista ei kyl­lä vähen­netä purka­mal­la moot­toriteitä ja vähen­tämäl­lä käytet­tävis­sä ole­vaa tiekapasiteettia.

    Toisaal­ta merkit­täviä siir­tymiä autoilus­ta joukkoli­iken­teeseen tapah­tuu käytän­nössä vain jos autoilu tai park­keer­aus on val­ta­van hidas­ta, vaival­loista tai kallista.

    Bule­var­doin­ti pahen­taa autoilun ruuhkia ja hidas­taa liiken­net­tä. Autoilun nyky­istä pahempi ruuhkaut­ta­mi­nen on yksi merkit­tävä Vihrei­den tavoite ja sitä bule­var­doin­ti kyl­lä palvelee, kos­ka väylien huonon­t­a­mi­nen pahen­taa autoilun ruuhkia ja paran­taa eri­tyis­es­ti eris­te­tyn joukkoli­iken­teen kilpailukykyä. 

    Kyl­lähän bule­varde­ja saa kan­nat­taa, jos pitää liiken­teen nyky­istä laa­jem­paa ruuhkaut­tamista tavoitelta­van arvoise­na, mut­ta tosi­asi­at on siitä huoli­mat­ta syytä tunnustaa. 

    Jos bule­var­doin­ti toteutetaan on kyl­lä syytä samal­la rak­en­taa iso-Pis­ara ja uusia merkit­tävältä osin tun­neloitu­ja tai eris­tet­tyjä pikaraiti­olin­jo­ja, että kaupungis­sa pääsee edes jotenkin liikku­maan kun kat­uli­ikenne menee entistä laa­jem­mal­la alueel­la tukkoon.

    1. Tätä moot­torit­e­den poiostamisen vaiku­tus­ta autoli­iken­teen ruuhki­in on kokeil­tu Yhdys­val­lois­sa, jos­sa maan­järistys poisti kaupunki­mo­tarin kokon­aan ja liikenne alkoi sujua paremmin.
      Ruuhkat eivät johdu moot­toriteka­p­a­siteetista vaan siitä, ettei katu­verkko pysty otta­maan enem­pää auto­ja vas­taan. Jos ajat­telet tätä katu­verkkoon kohdis­tu­vaa rasitet­ta, kumpi aiheut­taa sitä enem­män: 80 000 ihmistä asumas­sa autoa nopeam­man ratikkalin­jan äärel­lä vai samat 80 000 ihmi­istä sirote­tu­na hajalleen pitkin Uuden­maan savipel­to­ja suun­nit­telu­pe­ri­aat­teel­la “Juna tuo huumeet”?

  63. Kyl­läpäs onnis­tuneet moot­toritei­den purkues­imerk­it ovat vähissä, kun niitä pitää hakea maan­järistyk­sistä ja USA:n kaupungeista, joista monis­sa 80–90 % liiken­teestä perus­tuu autoilu­un ja keskus­tan läpi kul­kee use­ampia lev­eitä moot­toriteitä, joista osas­ta on todel­lakin han­kala päästä muuhun katuverkkoon.

    Jos kuitenkin pysytään Helsingis­sä, nykyään väyläka­p­a­siteet­ti on suurim­mal­la osalta seu­tua jo liiken­net­tä rajoit­ta­va tek­i­jä ja vielä selvem­min tulevaisuudessa. 

    Bule­var­doitavak­si suun­nitel­lut moot­toriväylät ovat keskeisiä moni­in suun­ti­in kulke­van autoli­iken­teen kannal­ta. Lisäk­si moot­toriväylien purkami­nen vaikeut­taa uusien parem­pi­en moot­toriväyläy­hteyk­sien, kuten vaik­ka keskus­tatun­nelin ja Pasi­lan väylän rak­en­tamista. Varsi­naiseen keskus­taan kulke­va liikenne nyt on muutenkin hil­jalleen vähen­tymässä kun toimis­tot siir­tyvät pois tukkois­es­ta keskus­tas­ta lähem­mäs moot­toritei­den liit­tymiä ja nie­mi muut­tuu enem­män asuinalueek­si. Kohti ydin­tä johta­vat moot­toriväylät eivät kuitenkaan ole pelkästään keskus­taan menevän liiken­teen käytössä, vaan ne palvel­e­vat myös jatku­vasti kas­vavaa poikit­tais­li­iken­net­tä. Voimakkaasti kas­vaval­la kaupunkiseudul­la ei ole syytä huonon­taa liiken­neväylien kap­a­siteet­tia, vaan lisätä sitä.

    Toki vähän epäilen, että ns. bule­var­doin­ti muut­taa matkalla muo­toaan, eri­ta­so­ratkaisut säi­lyvät, mut­ta väylien nopeudet laske­vat ja teitä raken­netaan kapeampi­in käytävi­in, samal­la asun­to­ja myös raken­netaan lähem­mäs noi­ta käytäviä.

  64. Mik­si Osmo näet aina vain kak­si vai­h­toe­htoa — uudet asukkaat tule­vat joko Helsinki­in tai sijoit­tuvat hajalleen pitkin Uuden­maan savipeltoja? 

    Minus­ta paljon mukavampi olisi asua esimerkik­si Tikkuri­las­sa, Lep­pä­vaaras­sa, Ker­aval­la, Tapi­o­las­sa tai Espoon­lahdessa, jois­sa olisi hyvät palve­lut, työ­paikat ja oman kylän leima kuin sisään­tuloväylien var­rel­la tyyli­in Vihdintie. 

    Olet ker­tonut, että Helsinki­in autol­la tule­vien määrä ei ole lisään­tynyt pari­in vuosikym­meni­in ja syynä on mm. pysäköin­tipoli­ti­ik­ka. Mik­si tuo muut­tuisi, jos uudet asun­not sijoit­tuisi­vat muualle kuin Helsin­gin rajo­jen sisälle? Eihän niitä pysäköin­tipaikko­ja ole tarkoi­tus ainakaan rak­en­taa lisää.

  65. http://yle.fi/uutiset/diesel-autot_myrkkya_ilmanlaadulle__katso_kartasta_pahimmat_paikat/8912319

    Polt­to­moot­torit eivät häviä mihinkään ellei tähän maa­han saa­da kat­tavaa sähköau­to­jen pikalatausjär­jestelmää sekä vero­helpo­tuk­sia sähköautoille.

    Raskaas­sa liiken­teessä näyt­täisi ole­van vai­h­toe­htona dieselille maa/biokaasu, mut­ta ei sekään toi­mi sähkömoottorilla.

    Suomen valt­tiko­rt­te­ja voisi­vat olla puh­das ilma ja väljähkö asum­i­nen kaupungeissa.

    Kun­han nousukausi tästä taas alkaa, niin Nur­mi­järvi-ilmiö jatkuu ja nuoret lap­siper­heet muut­ta­vat taas “maaseudulle” omakotitaloon.

    1. Kehyskun­ti­in muut­to kään­tyi jyrkkään lasku­un vuon­na 2005. Aika hyvin osasi­vat asun­nonos­ta­jat ennakoi­da kol­men vuo­den kulut­tua alka­van laman. Kum­masti tämä Suomen lama on vaikut­tanut kaikkial­la teol­lises­sa maailmassa.

  66. Pet­teri: Kyl­läpäs onnis­tuneet moot­toritei­den purkues­imerk­it ovat vähissä, kun niitä pitää hakea maan­järistyk­sistä ja USA:n kaupungeista, joista monis­sa 80–90 % liiken­teestä perus­tuu autoilu­un ja keskus­tan läpi kul­kee use­ampia lev­eitä moot­toriteitä, joista osas­ta on todel­lakin han­kala päästä muuhun katuverkkoon.

    Euroopan his­to­ri­ati­etoises­sa osas­sa ei moot­toriteitä ole tarvin­nut purkaa pääkaupunkien keskus­toista kos­ka niitä ei sinne koskaan raken­net­tu. Joku Helsin­ki, Tukhol­ma ja Oslo ovat sit­ten asia erikseen. 

    Madrid on jonk­in­moinen poikkeus Etelä-Euroopas­sa, mut­ta siel­lä a) val­lit­si dik­tatu­uri ja b) ne joen­var­si­mo­tar­it on puret­tu jo 2000-luvun alussa.

  67. Lau­ri Kumpu­lainen: Polt­to­moot­torit eivät häviä mihinkään ellei tähän maa­han saa­da kat­tavaa sähköau­to­jen pikalatausjär­jestelmää sekä vero­helpo­tuk­sia sähköautoille.

    Sähkön­jakelun jär­jestämi­nen on pelkkä tekni­nen detalji sen jäl­keen kun tarkoituk­sen­mukainen ener­giantuotan­to- ja varas­toin­tite­knolo­gia on ole­mas­sa. Täl­lä het­kel­lä sähköau­to­jen taloudel­lises­sa tukemises­sa on varsin vähän järkeä kun sähköau­toa­jelun mar­gin­aali-CO2-päästöt ylit­tävät polt­to­moot­to­ri­au­toilun eikä akku­jakaan maail­man­laa­juis­es­ti riitä kuin eri­tyisen maksukykyisille.

    Helsingis­sä valit­tu strate­gia eli diesel­bussien kor­vaami­nen jol­lain muul­la kuten nyt vaik­ka raide­jok­er­il­la on huo­mat­tavasti sähköau­toilun tukemista järkevämpää.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Kehyskun­ti­in muut­to kään­tyi jyrkkään lasku­un vuon­na 2005. Aika hyvin osasi­vat asun­nonos­ta­jat ennakoi­da kol­men vuo­den kulut­tua alka­van laman. Kum­masti tämä Suomen lama on vaikut­tanut kaikkial­la teol­lises­sa maailmassa.

    Kyl­lä muut­to kehyskun­ti­in on hidas­tunut täysin laman tahti­in. Lis­tauk­ses­sa Helsinki+Espoo+Vantaa muut­to­tap­pio kehyskun­ti­in Hyvinkää, Jär­ven­pää, Karkki­la, Ker­a­va, Kirkkon­um­mi, Loh­ja, Mäntsälä, Nur­mi­järvi, Por­nainen, Sipoo, Siun­tio, Tuusu­la ja Vihti 2000 luvulla.

    2000 . . 2818
    2001 . . 3493
    2002 . . 3359
    2003 . . 4382
    2004 . . 3908
    2005 . . 3874
    2006 . . 4268
    2007 . . 4766
    2008 . . 3313
    2009 . . 2991
    2010 . . 2662
    2011 . . 1751
    2012 . . 1542
    2013 . . 1592
    2014 . . 1292
    2015 . . 1124

    Täm­möi­nen kaupungis­tu­mi­nen meil­lä on menossa.

    1. JY,
      Mik­si las­ket noin. Las­ket kehyskun­tien muut­tovoiton vain niistä, jot­ka muut­ta­vat pääkaupunkiseudun kun­tien kaut­ta. Parem­man kuvan saisit, jos lask­isit niiden koko muuttovoiton.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    JY,
    Mik­si las­ket noin. Las­ket kehyskun­tien muut­tovoiton vain niistä, jot­ka muut­ta­vat pääkaupunkiseudun kun­tien kaut­ta. Parem­man kuvan saisit, jos lask­isit niiden koko muuttovoiton.

    Minä olen ymmärtänyt Nur­mi­järvi ‑ilmiön ole­van keskuskaupun­gin ja ympäryskun­tien väli­nen ilmiö. Se siis on edelleen ole­mas­sa. Jos huomioi muu­ton koko maan osalta, niin pääkaupunkiseudun kehyskun­nat ovat aina vuota­neet muualle Suomeen. Vuosi­na 2011, 2012 ja 2014 väkeä on vuotanut muualle enem­män kuin keskuskaupungeista on niille tul­lut muut­tovoit­toa. Taite­vu­osi tässäkin 2008.

    Kehyskun­tien yhteen­las­ket­tu muuttovoitto/tappio (kos­kee siis ain­oas­taan kun­tien välistä muut­toa) ja “vuo­to” muualle Suomeen.

    2000 . . 2651 …-167
    2001 . . 2996 …-497
    2002 . . 2117 . .-1242
    2003 . . 2944 . .-1438
    2004 . . 2198 . .-1710
    2005 . . 2156 . .-1718
    2006 . . 2464 . .-1804
    2007 . . 2982 . .-1784
    2008 . . 1884 . .-1429
    2009 . . 1210 . .-1781
    2010 … 703 . .-1959
    2011 . . .-142 . .-1893
    2012 .…-71 . .-1613
    2013 … 602 …-990
    2014 .…-85 . .-1377
    2015 .…156 …-968

  70. Lau­ri Kumpu­lainen: Polt­to­moot­torit eivät häviä mihinkään ellei tähän maa­han saa­da kat­tavaa sähköau­to­jen pikalatausjärjestelmää

    Eivät hevosetkaan ole mihinkään hävin­neet, niitä näkee vain vähem­män liiken­teessä nykyisin.

    Sähköau­ton lataus­piste voi olla peri­aat­teessa mis­sä tahansa, mis­sä auto joutuu sei­so­maan pidem­piä ajan­jak­so­ja, esimerkik­si kotona tai työ­paikan autoka­tok­ses­sa — täl­löin ei tarvi­ta pikalatausta.

    Kun polt­to­moot­to­ri­au­to alkoi yleistymään, sil­lä ei ollut täm­möistä etua.

    Joidenkin arvioiden mukaan kun sähköau­to­jen akku­jen hin­ta putoaa 150 dol­lari­in / kWh ne ovat kil­pailukyky­isiä polt­to­moot­to­rien kanssa, lähtöti­lanne vuon­na 2010 oli n. 1000 dol­lar­ia ja nyt hin­ta on 350 dol­lar­ia, jos kehi­tys jatkuu niin muu­ta­man vuo­den päästä sähköau­to ohit­taa polt­to­moot­torin ja mikäli tekni­ikan kehi­tys seu­raa 10 vuo­den syk­liä keksin­nöstä mas­samarkki­naan, joskus vuo­den 2030 kieppeil­lä per­in­teistä polt­to­moot­tria ale­taan hil­jalleen kuoppaamaan:

    http://www.techinsider.io/electric-vehicle-battery-cost-decreases-2016–3

    No itse asi­as­sa tämä ennuste oli vähän eri muo­dos­saan tuos­sa jutussakin:

    If bat­ter­ies keep decreas­ing in price at this rate, a report from Argonne Nation­al Lab­o­ra­to­ry pre­dicts that elec­tric cars will make up 58% of the light vehi­cle mar­ket by 2030. And by then, non-hybrid gas cars will com­prise less than one-fourth of the market.

    Ehkä vähän opti­mistista? Luul­tavasti. Kos­ka autot ovat aluk­si kalli­ita, ne eivät yleisty niin pian. Toisaal­ta, kun niiden hin­ta saavut­taa kri­it­tisen pis­teen, yleistymi­nen voi kiihtyä merkit­tävästi nykyis­es­tä ja ohit­taa ennus­teet hetkessä.

    Osmo tuos­sa joku aika sit­ten ihmetteli, mik­si öljyn­tuot­ta­javal­tiot myyvät öljyä pois kuin viimeistä päivää. Voi olla ne pelkäävät, että se viimeinen päivä kun öljys­tä vielä mak­se­taan hyvää hin­taa ei ole kaukana.

    Bloomberg kir­joit­taa aiheesta näin:

    http://www.bloomberg.com/features/2016-ev-oil-crisis/

    One thing is cer­tain: When­ev­er the oil crash comes, it will be only the begin­ning. Every year that fol­lows will bring more elec­tric cars to the road, and less demand for oil. Some­one will be left hold­ing the barrel.

  71. Suomen autokan­ta on van­haa, eikä sähköau­to, tai ylipäätään mikään uusi teknolo­gia siihen aku­ut­ti­in per­sauk­isu­u­teen tuo mitään muutosta.

    Kun ei ole varaa, niin on sama vaik­ka se auto kulk­isi pyhäl­lä hengellä.

  72. Soin­in­vaaran blogkikir­joi­tus tästä öljyn hin­nas­ta oli täällä:

    http://www.soininvaara.fi/2015/10/22/miksi-saudi-arabia-painaa-oljyn-hintaa-alas/

    “Tätä Opecin edus­ta­ja ei sanonut, mut­ta minä en voi pää­tyä muuhun. Sau­di-Ara­bi­an tais­telu markki­nao­su­ud­es­ta on järkevää vain, jos maa olet­taa, ettei kaikkea maail­mas­sa ole­vaa öljyä tul­la koskaan käyttämään”

    Vielä viitisen vuot­ta sit­ten olisi ollut melko epäuskot­tavaa väit­tää, että sähköau­to olisi jonkin­lainen uhka öljy­te­ol­lisu­udelle, mut­ta kehi­tys on ollut niin nopeaa, että Tes­lakin on aikaistanut 500,000 auton tavoitettaan.

    Luin juuri van­haa Bill Gatesin kir­jaa, mis­sä on kiin­nos­ta­va kuvaa­ja siitä kuin­ka uusim­mis­sa keksin­nöis­sä inno­vaa­tioiden lev­iämi­nen ympäri maa­pal­lon on jatku­vasti nopeutunut.

    Tähän on var­masti moni­akin syitä, mut­ta yksi minkä Gates nos­taa itse kir­jas­saan esi­in on tuotan­tomenetelmien kehit­tymi­nen — ohjelmis­to­jen ja automaa­tion avul­la pysys­tään rak­en­ta­maan yhä nopeam­min ja yhä var­ma­toimisem­pia tuot­tei­ta. Kir­jas­sa käytet­ty esimerk­ki on vaik­ka Intel, jon­ka tuotan­tomäärät ovat kas­va­neet mut­ta piireis­sä olleet viat vähen­tyneet, tai kir­japaino-ala, jos­sa ennen kir­jaa piti valmis­tel­la jopa vuosi ennenkuin se saati­in painoon.

    Itse en usko, että sähköau­to yleistyy sik­si että se on ympäristöys­täväl­lisem­pi, vaan sik­si että se tulee lop­ul­ta ole­maan edullisem­pi valmis­taa ja edullisem­pi käyt­tää kuin “klassi­nen” auto

    Vaik­ka Nor­jas­sa kaiketi kaavail­laan jopa uusien polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myyn­nin kieltämistä kymme­nen vuo­den sisällä.

    http://www.independent.co.uk/environment/climate-change/norway-to-ban-the-sale-of-all-fossil-fuel-based-cars-by-2025-and-replace-with-electric-vehicles-a7065616.html

Vastaa käyttäjälle Tompelo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.