Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016

Lausun­to AM-ohjelmasta

Palau­timme lausun­non AM-ohjel­mas­ta (asum­i­nen ja maankäyt­tö) odot­ta­maan val­tion ja kun­tien MAL-neu­vot­telu­jen tulosta. (MAL = maankäyt­tö, asum­i­nen ja liikenne) Nois­sa neu­vot­teluis­sa vahvis­tui val­tion osal­lis­tu­mi­nen raide-jok­eri-han­kkeeseen. Helsin­gin asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta nos­tet­ti­in vähän, mut­ta aivan liian vähän, noin 6 000 asun­toon vuodessa.

Minä halu­aisin lausun­toon main­in­nan, että voimme nopeut­taa kaavoitus­ta, jos val­tu­us­to nos­taa asun­to­tuotan­to­tavoitet­ta suun­nitel­tua korkeam­mak­si. Kaavoituk­sen nopeut­ta­mi­nen tietysti edel­lyt­tää voimavaro­ja, siis rahaa, mut­ta se on mitätön sum­ma ver­rat­tuna asun­to­tuotan­non hin­taan. Asun­to­tuotan­toa tulisi kiihdyt­tää nimeno­maan Helsingis­sä juuri sik­si, että kysyn­tä kohdis­tuu voimakkaim­min Helsinki­in. Kat­sokaa van­ho­jen asun­to­jen markkinahintoja!

Asun­to­tuotan­non kokosään­te­ly: Raken­nus­li­ikkeitä hiertää, kun ne eivät saa tehdä pieniä kanakoppe­ja, vaik­ka niistä saisi parhaan kat­teen. Asun­topoli­ti­ikan keskeisiä peruiaat­tei­ta on ollut ja tulee toiv­ot­tavasti ole­maan, lap­siper­hei­den puo­lus­t­a­mi­nen raaoil­la asun­tomarkki­noil­la. Sik­si vaa­timus siitä, että riit­tävän suuri osa asun­noista on vähin­tään kah­den maku­uhuoneen asun­to­ja, tulee säi­lyt­tää. Näi­den pin­ta-alavaa­timus voidaan kyl­lä pois­taa, jos joku uskoo saa­vansa kau­pak­si pieniä kolmioi­ta. Sel­l­aisen myön­ny­tyk­sen  voisin tehdä, että per­hea­sun­nok­si voidaan laskea myös asun­to, jos­sa on ulos vuokrat­tavis­sa ole­va sivua­sun­to, kun­han nämä pysyvät samal­la omis­ta­jal­la (ovat yhdel­lä osakekir­jal­la). Muuten sivua­sun­non liit­tämi­nen takaisin varsi­naiseen asun­toon on mah­dol­lista vain teoriassa.

Kru­unuvuoren asemakaava

Tämä kaa­va oli meil­lä 3.11.2015. Nyt se on palan­nut lausun­nol­ta, eikä siihen esitetä olen­naisia muu­tok­sia. Alueen eteläosaan tulee ker­rostaloalue noin 1600 asukkaalle. Pohjoisosa jää virk­istysalueek­si. Alueel­la on tai oikeas­t­aan on ollut huviloi­ta, joi­ta ei täl­lä ker­taa suo­jel­la, kos­ka mitään suo­jeltavaa ei ole jäänyt jäljelle.

Falkul­lan kiilan kaava

Tapani­lan ase­man viereen, radan itäpuolelle ja Suurmet­sän­tien eteläpuolelle tulee ker­rostalo­val­tainen alue 1300 ihmiselle. Alue vapau­tuu rak­en­tamiselle, kos­ka Heli-radan varaus on vapau­tunut ja kos­ka lentomelu pois­tuu Malmin lento­ken­tän mukana. Hyvä kaava.

Tämä sinetöi lop­ullis­es­ti Heli-radan kohtalon niin, ettei se ainakaan Öster­sun­domin kaut­ta tule kulkemaan.

Laa­jasa­lon raiti­otiey­htey­den yleissuunnitelma

Laa­jasa­lon ratikkay­hteyt­tä aja­vat taval­lisen 30-metriset ratikat rautatiease­man kaut­ta Diana-puis­toon ja 45 metriset ratikat rautatiease­man eteen. Reit­ti kul­kee Mer­i­haan ja Hakaniemen torin eteläpuolelta niin, ettei se kul­je nykyisen ratikkapysäkin kaut­ta. Mer­i­haas­sa halut­taisi­in, että yhteys kulk­isi Mer­i­haan pohjois­puolelta, jot­ta nykyi­nen ranta säi­ly­isi.  Vihreil­lä on ollut vähän har­ras­tus­ta tukea tätä vai­h­toe­htoa, mut­ta aika han­kalak­si se on osoit­tau­tunut: kallis, hidas ja voisi toteu­tua vas­ta, kun voimala on pois­tet­tu ja maa puhdis­tet­tu.  Täl­lä var­maankin men­nään. Mer­i­haan tilanne joka tapauk­ses­sa para­nee tämän ja muiden han­kkei­den myötä merkit­tävästi. Se ikään kuin liitetään osak­si Helsinkiä.

Täl­lä han­kkeel­la on pari oheis­vaiku­tus­ta, joi­ta ei ole julk­isu­udessa paljonkaan käsitel­ty. Pitkien ratikoiden päät­täri on ase­man edessä, jol­loin siihen tulee nyky­is­ten kah­den raiteen tilalle neljä raidet­ta. Pysäköin­tipaikat ase­man edestä pois­tu­vat ja Kai­vokadulle jää kumipyöräli­iken­teelle vain yksi kaista suuntaansa.

Toinen merkit­tävä muu­tos kos­kee Korkeasaar­ta. Se on yhtäkkiä ratikka­matkan päässä. Alueen käyt­tö tulee muut­tumaan merkit­tävästi. Korkeasaar­ta kan­nat­taisi nyt kehit­tää aivan toisen­laisek­si alueeksi.

= = = =

Täl­lä viikol­la siis 2900 asukasta.

 

116 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016”

  1. O.S. kir­joit­ti: “Toinen merkit­tävä muu­tos kos­kee Korkeasaar­ta. Se on yhtäkkiä ratikka­matkan päässä. Korkeasaar­ta kan­nat­taisi nyt kehit­tää aivan toisen­laisek­si alueeksi.”

    Halu­aako Osmo tai joku muu muut­taa apina­t­aloon, vai mitä ihmettä tuo kom­ment­ti oikein tarkoit­taa? Lisää Kalasatamaako? 

    Kaupun­gin ranto­jen kaavoit­ta­jat, mer­en­täyt­täjät ja rumaa kaupunkiku­vaa lisäävät rak­en­ta­jat sinne Korkeasaaren häkkei­hin parem­min kuu­luisi­vat, mieluiten tosi­aankin kalterei­den taakse! 

    Joku taisi ker­ran väit­tää, että jos riit­tävän iso joukko apinoi­ta saisi takoa kir­joi­tuskonet­ta tarpeek­si pitkään, voisi lop­ul­ta syn­tyä jopa Shake­speare’n teosten luokkaa ole­va tek­sti. Korkeasaa­res­sa voisi taasen jopa kokeil­la, osaisi­vatko apinat laa­tia nyky­istä parem­pia kaupunkikaavo­ja ja julk­i­sivu­ja kuin viereiseen häkki­in sijoitet­ta­vat kaavoittajat.

    Ehkä tuol­lainen kokeilu voisi jopa onnis­tua. Parem­paa tulosta tekevä tii­mi päästet­täisi­in häk­istään ulos. Sen ver­ran rumaa kaupunkia on viime aikoina tehty monin paikoin, että tuo­hon olisi kyl­lä syytä saa­da aikaan iso muu­tos kohti parempaa.

    1. Eläin­tarha säi­lyy eläin­tarhana, mut­ta sen kävi­jämäärä nousee jyrkästi. Siitä voi tehdä paikan, jos­sa on kahviloi­ta ja rav­in­toloi­ta ja merel­listä maise­maa — apinoiden lisäksi.

  2. Lop­ul­takin, nyt siis Laa­jasa­lon ratikoiden tieltä, rai­vataan kaupun­gin ytimestä, rautatiease­man edestä, pois sitä hal­lit­se­va 2+2‑kaistainen autoilu­väylä. Sekä ase­man oven edestä noin 10 parkkipaikkaa. On totis­es­ti aikakin. On kaiken jär­jen vas­taista, että kaupun­gin keskeisin paik­ka on edelleen varat­tuna muu­tamille jonos­sa tai paikallaan seiso­ville autoille. Joi­ta joutu­vat kiertämään ihmis­mas­sat, jot­ka kulke­vat omil­la jaloil­laan, polkupyöril­lä ja raiteilla.

    Vas­taaval­la taval­la Mer­i­haas­ta tosi­aan tulee yhtäkkiä osa kan­takaupunkia. Nyt se on moot­tori­tien vank­i­na ole­va saari, jonne kul­je­taan beton­in­har­maid­en tun­nelei­den ja parkkipaikko­jen tai moot­tori­tien ylit­tävän karun ja tuulisen sil­lan kautta.

    Mis­tä löy­ty­isi vielä vas­taa­va ratkaisu Man­ner­heim­intielle ja Esplanadeille, nyt kun Hämeen­tiekin saadaan päivitettyä.

  3. Falkul­lan kiilan kaava
    Tapani­lan ase­man viereen, radan itäpuolelle ja Suurmet­sän­tien eteläpuolelle tulee ker­rostalo­val­tainen alue 1300 ihmiselle. Alue vapau­tuu rak­en­tamiselle, kos­ka Heli-radan varaus on vapau­tunut ja kos­ka lentomelu pois­tuu Malmin lento­ken­tän mukana. Hyvä kaava.
    Tämä sinetöi lop­ullis­es­ti Heli-radan kohtalon niin, ettei se ainakaan Öster­sun­domin kaut­ta tule kulkemaan.

    Onpa äly­va­paa kaava! 

    Metro Öster­sun­domi­in tulee ole­maan erit­täin hidas ja jos ker­rostalo­ja raken­netaan syr­jäiseen paikkaan huonoin liiken­ney­hteyksin ja palveluin, tulee niitä automaat­tis­es­ti slum­mi, johon muut­taa vain henkilöt jot­ka eivät muualle pääse. 

    Tuo Tapani­las­ta lähtevä lin­jaus on taas puolestaan ain­ut sel­l­ainen Heli-radan lin­jaus, joka on nopea Por­vooseen, ja se ei myöskään vaa­di ollenkaan tun­neloin­tia, kun taas muut vai­h­toe­hdot vaa­ti­vat pitkät tun­nelio­su­udet ja ne tul­laan sik­si lykkäämään hamaan tule­vaisu­u­teen. Lin­jaus mah­dol­lis­taa myös juna-ase­man Malmin lento­ken­tän pohjois­re­unaan ja Tat­tarisuon pohjois­re­unaa sit­ten kun niille raken­netaan asun­to­ja, ja Jakomä­keen. Kun lin­jaus on raken­net­tu umpeen, Malmin lento­ken­tän pohjoisosaan ja Tat­tarisuolle ei enää saa mitenkään juna-asemia muuten kuin tun­neliasem­i­na pitkin tunnelein.

    Näistä kahdes­ta syys­tä varauk­sen alue pitäisi edelleen jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Suurmet­sän­tien pohjois­puolelle saa raken­net­tua talo­ja tiivi­isti kiin­ni tiehen ei vas­taavaa määrää, mut­ta kuitenkin joitain sato­ja asukkai­ta. Suurmet­sän­tien pohjois­puoleiset pel­lot ja niityt on tarpeet­to­mia, kun kuitenkin 2000-luvun alus­sa raken­net­tu­jen talo­jen eteläpuolel­la on pel­toa ja niiden keskel­lä kotieläintila.

  4. O.S. kir­joit­ti: “Kat­sokaa van­ho­jen asun­to­jen markkinahintoja!”

    Nehän ovat aivan liian alhaisia ver­rat­tuna uusien asun­to­jen hintoihin.. 

    Miten ihmeessä Osmo kuvit­telee, että Helsin­gin asukkaat voisi­vat muut­taa min­nekään uusi­in asun­toi­hin, kun hin­taero on tuol­lainen, eli liian suuri. Lisäk­si uudet talot ovat useim­miten aivan liian rumia. Ei sel­l­aisi­in halua tai kehtaa ainakaan kukaan helsinkiläi­nen muut­taa. Tästä seu­raa se, että ole­mas­saolevil­ta asukkail­ta ei vapaudu van­ho­ja asun­to­ja, joi­hin uudet tulokkaat voisi­vat muuttaa. 

    Koko ongel­ma on paljolti KSL:n aiheut­ta­ma, kun se ei huole­h­di kun­nol­la kaupunkiku­van viihty­isyy­destä vaan tuot­taa toimil­laan mielum­min kau­ni­in kaupun­gin irvikuvaa!

  5. Falkul­lan kaavas­ta — en vaan voi käsit­tää mik­si alueen parhaalle paikalle suun­nitel­lus­ta liiketi­la­raken­nuk­ses­ta (ihan ase­man välit­tömässä läheisyy­dessä) pitää tehdä parik­er­roksi­nen perus “lähiöostari”, kun siihen olisi voitu rak­en­taa alueen “maamerkik­si” ~10 ker­roksi­nen ker­rosta­lo jos­sa pari ekaa ker­rosta on varat­tu kyseisille liiketiloille.

    Siinä on jo nyt kaavoitet­tu viereen 8‑kerroksinen ker­rosta­lo, joten tämän ei pitäisi olla ongel­ma “kaupunkiku­val­lis­es­ti”. Mitä tulee parkkipaikkoi­hin niin tuol­laiselle sijain­nille tule­van talon pysäköin­ti­in saisi olla ole­mas­sa jotain norme­ja lieven­täviä seikko­ja, mut­ta vaik­ka niitäkään ei olisi, siitä silti löy­tyy parkki­ta­lo ihan seinän takaa, ja siihen ker­roksen lisäämi­nen ei pitäisi olla vaikeaa.

    Muuten hyvä kaa­va, mut­ta täl­läis­ten hyvien sijain­tien haaskaus on todel­la sääli.

  6. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kun lin­jaus on raken­net­tu umpeen, Malmin lento­ken­tän pohjoisosaan ja Tat­tarisuolle ei enää saa mitenkään juna-asemia muuten kuin tun­neliasem­i­na pitkin tunnelein.

    Tun­nelin­rak­en­ta­jat riemuitsevat.

  7. Sel­l­aisen myön­ny­tyk­sen voisin tehdä, että per­hea­sun­nok­si voidaan laskea myös asun­to, jos­sa on ulos vuokrat­tavis­sa ole­va sivua­sun­to, kun­han nämä pysyvät samal­la omis­ta­jal­la (ovat yhdel­lä osakekir­jal­la). Muuten sivua­sun­non liit­tämi­nen takaisin varsi­naiseen asun­toon on mah­dol­lista vain teoriassa.

    (juridi­ikan epäasiantun­ti­jana) eikö tuo (osakekir­ja­jako) ole talon rak­en­tamisen jäl­keen yhtiöjärjestyk­sel­lä muutet­ta­va asia, ja jos poten­ti­aa­li­nen muu­tos hyödyt­tää selkeästi joitain asukkai­ta ja on suu­nilleen yhden­tekevä toisille, sen läpivi­en­ti ei ole koivn vaikeaa…?

  8. Mik­si Helsinki­in pitää saa­da asun­to­ja noin paljon? Val­taosa Helsin­gin väestönkasvus­ta on siir­to­laisia ulko­mail­ta, joiden työl­listymi­nen kestää 5–10 vuotta.

    Tilas­tokeskuk­sen työssäkäyn­ti­ti­las­ton perus­teel­la Helsingis­sä varsi­naisia työ­paikko­ja on nyt yhtä paljon kuin vuon­na 2000 eli ne eivät ole lisään­tyneet. Työikäis­ten eli 18–64 vuo­ti­ait­ten Helsingis­sä asu­vien määrä on samaan aikaan kas­vanut 10 % eli 36000 ihmisel­lä sit­ten vuo­den 2000. Helsingis­sä asu­vien työikäis­ten määrä on siis kas­vanut roimasti, mut­ta Helsingis­sä työssä käyvien määrä on nous­sut vain 9000 yrit­täjä­nam­mat­tia har­joit­taval­la. Työl­lisiä Helsingis­sä on nyt noin 16000 enem­män kuin vuon­na 2000 eli työ­paik­ka on sen­tään löy­tynyt Helsin­gin ulkop­uolelta joillekin.

    Sit­ten vuo­den 2008 vuo­teen 2013 kun­tasek­torin työ­paikko­jen määrä on nous­sut 3000 paikalla, mut­ta yksi­tyis­sek­to­ril­la niiden määrä on vähen­tynyt 10000 paikalla. Val­tion ja val­tioen­em­mistöis­ten osakey­htiöi­den työ­paikat ovat vähen­tyneet 4000 paikalla. Nähdäk­seni viime aikaisten uutis­ten perus­teel­la paikko­jen kehi­tys on jatkunut saman suun­taise­na ellei jyrken­tynyt ainakin sit­ten vuodes­ta 2012 tähän päivään. Työl­lis­tenkin helsinkiläis­ten määrä on vähen­tynyt 2000 ihmisel­lä sit­ten vuo­den 2008. Työt­tömien määrä on kas­vanut 19000 ihmisel­lä eli se on kaksinker­tais­tunut sit­ten vuo­den 2008. Tukku- ja vähit­täiskau­pas­sa työ­paikko­ja on hävin­nyt sen ver­ran mitä ter­veys- ja sosi­aali­palvelui­hin on tul­lut lisää. 

    Ovathan nuo 36000 uut­ta työikäistä Helsingis­sä asu­vaa asun­non löytäneet, mut­ta eivät kuitenkaan työ­paikko­ja ainakaan Helsingistä. Ja kaikki­aan Helsin­gin väk­iluku on kas­vanut 65000 ihmisel­lä sit­ten vuo­den 2000, joista siis val­taosa ulko­mail­ta. Ei asun­to­jen tar­jon­ta tai asun­to­jen kalleus voi sil­loin olla ongel­ma työvoiman saan­nille. Eivät ulko­maalaiset ole voineet asun­tomarkki­noil­la olla muual­ta Suomes­ta Helsinki­in pyrkivien tulp­pana. Muual­ta Suomes­ta ei vuo­den 2000 jäl­keen vuo­teen 2014 ollut juuri lainkaan kumu­lati­ivista net­to­muut­toa. Jos asun­to­jen vähyys tai kalleus olisi ollut olleet esteenä muual­ta Suomes­ta tuleville, miten ihmeessä ulko­maalaiset ovat asun­non onnis­tuneet vuokra­ta tai ostaa? Helsinki­in ulko­mail­ta muut­ta­neet eivät ole keskimäärin parem­min toimeen­tule­via, vaan päin­vas­toin. Myöskään Tilas­tokeskuk­sen luokit­telun mukaises­ti ahtaasti asu­vien määrä ei ole kas­vanut. On myös tärkeää huo­ma­ta, että väestöön rek­isteröidyt siir­to­laiset asu­vat Helsingis­sä taval­li­sis­sa asun­tokun­nis­sa eivät asun­tolois­sa tai muuten sosi­aal­i­toimin erikois­es­ti tai huonom­pi­in muille suo­ma­laisille kel­paa­mat­tomi­in asun­toi­hin majoitet­tu­ja (tur­va­paikan­hak­i­joiden osu­us on ollut hyvin vähäinen).

    Jos ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut ei juuri nyt löy­dä hel­posti nuo­ria töi­hin (tämäkin olisi hyvä tutkia, pitääkö se edes paikkaansa) samaan aikaan kun muil­la aloil­la vähen­netään työvoimaa, on ongel­ma Helsingis­sä asu­vien ihmis­ten koulut­tamises­sa ja työhön ohjauk­ses­sa sekä kaiketi myös ulko­maalais­ten kotout­tamises­sa (joskin tätä on vaikea ratkaista, kun ei Ruot­sis­sakaan ratkaisua ole löy­det­ty moni­in vuosikym­meni­in). Osasyy on toki myös siinä, että Helsingis­sä on syn­tynyt 60-luvun lop­ul­ta läh­tien liian vähän lap­sia, mikä ongel­ma ei ole aiem­min tul­lut esille suurten ikälu­okkien työssäkäyn­nin ja las­ten saan­nin ansios­ta. Helsinki­in tulee 18–25 ikäis­inä paljon nuo­ria, mut­ta net­to­muut­to­su­un­ta kään­tyy pois­päin 25–40 ikäisil­lä. Hedelmäl­lisyysongel­man ja edel­lä maini­tun bipo­laarisen muut­toli­ik­keen tiede­tään liit­tyvän Helsin­gin tiivi­iseen ja kalli­iseen ker­rostaloa­sumiseen, joka ei per­heitä houkut­tele. Tiivistävä asun­torak­en­t­a­mi­nen ei siten tähän voi tuo­da ratkaisua, vaan ain­oas­taan pahen­taa asiaa.

    Asun­to­jen kalleus Helsingis­sä on taas toinen kysymyk­sen­sä, jon­ka perussyy on rahapoli­ti­ikas­sa eli alati piden­tyneis­sä laina-ajois­sa ja parem­pit­u­lois­t­en liial­lises­sa luo­tot­tamises­sa. Tätäkään ongel­maa ei rak­en­t­a­mi­nen ratkaise.

    1. Juha Heikki­nen oli kir­joit­ta­jana Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisessä ryh­mässä, jos­sa suositelti­in, ettei Helsinki­in saisi rak­en­taa asuntoja.
      Tämä kir­joi­tus jatkaa samaa tila­so­jen luo­vaa käyt­töä. Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on paljon yli sata. Se,m että se vähän vähe­nee, on vain hyvä, kos­ka työ­matkat lyhen­tyvät. Olen­naista on kat­soa työl­lis­ten määrän kehi­tys­tä ja sehän on nous­sut. Helsinkiläis­ten työl­lisyysaste on joka tapauk­ses­sa paljon suurem­pi kuin muual­la maas­sa, vaik­ka on paljon maa­han­muut­ta­jia, joten muut­to Helsinki­in ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

  9. Uskotko Osmo oikeasti, että Malmin lento­kent­tä lopet­taa toim­intansa? Kyl­lä Suomes­sa osa­taan tehdä hölmöjä päätök­siä, mut­ta tuo on kylä sen ver­ran type­rä, etten löisi vetoa sen puoles­ta. Helsin­ki tarvit­see kakkosken­tän lähelle keskustaa.

    Kru­unuvuoren kaa­va on on surulli­nen. Joko alue raken­netaan tai sitä ei raken­neta. Koko alue on sel­l­ainen seka­sotku, ettei siitä vuosikym­meni­in tule mitään käyt­tökelpoista. Alue on niin kaukana kaupungista, että se olisi pitänyt rak­en­taa kokon­aan pientalokaavalla,

  10. Daniel Fed­er­ley: Tun­nelin­rak­en­ta­jat riemuitsevat. 

    Espoos­sa koko Län­simetro joudu­taan rak­en­ta­maan kalli­isti maan alle koko pitu­udeltaan juuri sik­si, että Espoon päät­täjät kaavoit­ti­vat aikanaan maan­pääl­lisen lin­jan täy­teen raken­nuk­sia tarkoituk­se­na estää metron tulo. Kun ilmeni, että Espoon on pakko rak­en­taa metro tai muuten Helsin­ki rak­en­taa sen Espoos­ta pakkoli­itet­täville alueille, suun­nitel­mat muuttuivat.

    1. Espoon pään kään­si Nokia. Kuulin ensim­mäisenä Jor­ma Ollilal­ta, että Espooseen tulee metro, paljon ennen kuin moni espoolainen päättäjä. 🙂

  11. juk­ka heikki­nen:

    Osasyy on toki myös siinä, että Helsingis­sä on syn­tynyt 60-luvun lop­ul­ta läh­tien liian vähän lap­sia, mikä ongel­ma ei ole aiem­min tul­lut esille suurten ikälu­okkien työssäkäyn­nin ja las­ten saan­nin ansios­ta. Helsinki­in tulee 18–25 ikäis­inä paljon nuo­ria, mut­ta net­to­muut­to­su­un­ta kään­tyy pois­päin 25–40 ikäisil­lä. Hedelmäl­lisyysongel­man ja edel­lä maini­tun bipo­laarisen muut­toli­ik­keen tiede­tään liit­tyvän Helsin­gin tiivi­iseen ja kalli­iseen ker­rostaloa­sumiseen, joka ei per­heitä houkut­tele. Tiivistävä asun­torak­en­t­a­mi­nen ei siten tähän voi tuo­da ratkaisua, vaan ain­oas­taan pahen­taa asiaa. 

    Tarkoi­tatko “Helsingillä” vain Helsin­gin kaupunkia vai pääkaupunkiseu­tua? Pääkaupunkiseu­tu on yht­enäi­nen työssäkäyn­tialue, ja muo­dostaa yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen, eivätkä kaik­ki Helsingis­sä töis­sä käyvät asu Helsingis­sä tai päin­vas­toin. Asun­top­u­la tai asun­to­jen liian korkea hin­ta vaivaa koko pk-seu­tua eikä vain Helsinkiä. En ole myöskään kuul­lut että 25–40 vuo­ti­ai­ta muut­taisi suurin joukoin pois koko pk-seudul­ta, muual­ta Suomes­ta kun on niin vaikea löytää töitä.

  12. Kalle:
    Uskotko Osmo oikeasti, että Malmin lento­kent­tä lopet­taa toim­intansa? Kyl­lä Suomes­sa osa­taan tehdä hölmöjä päätök­siä, mut­ta tuo on kylä sen ver­ran type­rä, etten löisi vetoa sen puoles­ta. Helsin­ki tarvit­see kakkosken­tän lähelle keskustaa. 

    Van­taan lento­kent­tä on ihan riit­tävän lähel­lä keskus­taa ja sil­lä on laa­jen­tamis­varaa vaik­ka huru myck­et. Mitä Helsin­gin itäpuolen ilmailuhar­ras­ta­jat ehkä tarvit­si­si­vat olisi kor­vaa­va pienkonekent­tä kohta­laisen matkan päässä idässä. Län­nessä on jo Num­mela ja pohjoises­sa Räyskäälä ja Hyvinkää.

  13. juk­ka heikki­nen:
    Asun­to­jen kalleus Helsingis­sä on taas toinen kysymyk­sen­sä, jon­ka perussyy on rahapoli­ti­ikas­sa eli alati piden­tyneis­sä laina-ajois­sa ja parem­pit­u­lois­t­en liial­lises­sa luo­tot­tamises­sa. Tätäkään ongel­maa ei rak­en­t­a­mi­nen ratkaise.

    Jos Helsin­gin asun­to­jen korkeat neliöhin­nat johtu­vat siitä, että lainara­haa on tar­jol­la helpom­min ja halvem­mal­la, niin kai sitä samaa rahaa voisi käyt­tää asun­to­jen hakkimiseen myös Helsin­gin ulkopuolelta.

    Kalle:
    Kru­unuvuoren kaa­va … Alue on niin kaukana kaupungista, että se olisi pitänyt rak­en­taa kokon­aan pientalokaavalla,

    Täl­lä peri­aat­teel­la myös esimerkik­si Munkkinie­mi olisi pitänyt aikanaan rak­en­taa pien­talokaaval­la. Alla suo­ra lain­aus sivul­ta http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/laajasalo.html

    Kru­unuvuoren­ran­ta on 3 km:n etäisyy­del­lä Kaup­pa­torista. Yhtä kaukana Kaup­pa­torista ovat Vallila, Lin­nan­mä­ki, Tullinpuo­mi ja Jätkäsaari. Kata­janokan itäkär­keen, Ehrensvärd-lau­tan lai­turi­in etäisyys on 2 km. Suo­ra joukkoli­iken­ney­hteys merk­it­see, että Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulee Helsin­gin merel­lisen keskus­tan laa­jen­nus, ei kaukana automatkan päässä ole­va nukku­malähiö. Silti alue on ilta-aurinkoisel­la län­sir­an­nal­la, eikä siel­lä ole läpi­a­joli­iken­net­tä ja muu­ta rauhal­lisu­ut­ta häir­it­sevää toimintaa.

  14. Pyytäisin kiin­nit­tämään huomio­ta Kru­unuvuoren kaa­van yhtey­dessä alus­tavaan suun­nitel­maan raitio­vaunuvarikon sijoit­tamis­es­ta. Se on sijoitet­tu luon­non­suo­jelu­alueelle, aivan uimaran­nan kupeeseen. Sijoi­tu­s­paik­ka ilmestyi yllät­täen lisätiedot­teeseen Laa­jasa­los­sa jär­jeste­tyssä keskuste­lu­ti­laisu­udessa asi­as­ta ei ollut viitteitä. 

    Aivan liian arvokas paik­ka varikolle. Lähialueen asukkaat tyr­mistyneitä suun­nitel­mas­ta ja prosessista.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on paljon yli sata. Se,m että se vähän vähe­nee, on vain hyvä, kos­ka työ­matkat lyhen­tyvät. Olen­naista on kat­soa työl­lis­ten määrän kehi­tys­tä ja sehän on nous­sut. Helsinkiläis­ten työl­lisyysaste on joka tapauk­ses­sa paljon suurem­pi kuin muual­la maas­sa, vaik­ka on paljon maa­han­muut­ta­jia, joten muut­to Helsinki­in ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

    Helsinki­in pen­delöivien määrä on nous­sut kyseisel­lä 2000 — 2013 ajan­jak­sol­la 3500 kun taas Helsingistä pen­delöivien määrä on nous­sut 11000. Muu­tos on siis tarkoit­tanut pen­delöin­nin lisääntymistä. 

    Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on virunut hil­jalleen yhä pienem­mäk­si jo 30 vuo­den ajan, kun taas Espool­la ja Van­taal­la se on nous­sut. Van­taa ohit­ta­nee Helsin­gin tule­val­la yleiskaavakaudella.

    Helsin­gin 18–64 ikäis­ten työl­lisyysaste oli 2014 69,7 % eli vuodes­ta 2000 laskua oli 2 pros­ent­tiyk­sikköä. Espoos­sa ja Van­taal­la tämä työl­lisyysaste on yli 73 %. Koko Suomes­sa tämä työl­lisyysaste oli 2014 68 % eli kasvua yhden pros­ent­tiyk­sikön ver­ran vuodes­ta 2000. En pudot­taisi ummikkoa helikopter­ista Helsinki­in vaan vaik­ka mielu­um­min Espooseen tai Van­taalle asumaan. Muual­takin Suomes­ta löy­tyy parem­pia pudo­tu­s­paikko­ja, jos kaverin työl­listymistä tai Suomen työl­lisyysastet­ta ajatellaan.

    Helsin­gin yleiskaa­van ongel­ma on, että se perus­tuu 200000 lisäa­sukkaan asut­tamiseen vuo­teen 2050 men­nessä, kun vuodes­ta 2000 vuo­teen 2013 Helsinki­in ei ole saatu yhtään varsi­naista työ­paikkaa lisää vaik­ka väestö on kas­vanut 65000. Lisäa­sukkaista 67 % on tul­lut suo­raan ulko­mail­ta ja 80 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä.

    Jos­sain mät­tää. Ulko­maalaisilleko Helsinkiä raken­netaan (sin­isilmin)?

    Muista, että työl­lisiä tuli 2000 — 2013 lisää 16000 Helsingis­sä (työikäisiä lisää kaikki­aan 36000), mut­ta näistäkin 9000 oli yrit­täjiä (luul­tavasti pois­potkit­tu­ja, joiden ylpeys ei kestä kortis­toa). Olisi kiva tietää, miten näil­lä 9000 yrit­täjäl­lä nyt menee (onko net­to­tu­lo­ja lainkaan).

  16. Koti-isä: Jos Helsin­gin asun­to­jen korkeat neliöhin­nat johtu­vat siitä, että lainara­haa on tar­jol­la helpom­min ja halvem­mal­la, niin kai sitä samaa rahaa voisi käyt­tää asun­to­jen han­kkimiseen myös Helsin­gin ulkopuolelta.

    Puhuin perussyys­tä ja parem­pit­u­loi­sista. Val­taosa asun­to­jen osta­jista ja lainara­han käyt­täjistä kuu­luu kah­teen ylimpään tulodesiiliin.

    Kun pienem­pään taa­ja­maan tulee asukkai­ta lisää, hin­nat nou­se­vat uusien asukkaiden takia, no tietysti vain, jos heil­lä on rahaa. Kun Helsin­gin kokoiseen kaupunki­in pyrkii lisää asukkai­ta, se ei juuri vaiku­ta hin­tata­soon, kos­ka Helsin­gin sisäl­lä ja sisään/ulos jo tehdään niin paljon muut­to­ja vuosit­tain. Ilman net­to­tu­lokkaitakin asun­noista kil­pail­laan ja se määrää hin­tata­son nousun sen perus­teel­la, miten pankit luotottavat.

  17. Mikko Num­melin: Espoos­sa koko Län­simetro joudu­taan rak­en­ta­maan kalli­isti maan alle koko pitu­udeltaan juuri sik­si, että Espoon päät­täjät kaavoit­ti­vat aikanaan maan­pääl­lisen lin­jan täy­teen raken­nuk­sia tarkoituk­se­na estää metron tulo. Kun ilmeni, että Espoon on pakko rak­en­taa metro tai muuten Helsin­ki rak­en­taa sen Espoos­ta pakkoli­itet­täville alueille, suun­nitel­mat muuttuivat.

    Saman asian voi sanoa tois­in­päin: nythän kaupungista saadaan tosi tiivis, kun ei edes metron men­tävää aukkoa tarvitse jättää.

  18. R.Silfverberg: Tarkoi­tatko “Helsingillä” vain Helsin­gin kaupunkia vai pääkaupunkiseu­tua? Pääkaupunkiseu­tu on yht­enäi­nen työssäkäyn­tialue, ja muo­dostaa yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen, eivätkä kaik­ki Helsingis­sä töis­sä käyvät asu Helsingis­sä tai päin­vas­toin. Asun­top­u­la tai asun­to­jen liian korkea hin­ta vaivaa koko pk-seu­tua eikä vain Helsinkiä. En ole myöskään kuul­lut että 25–40 vuo­ti­ai­ta muut­taisi suurin joukoin pois koko pk-seudul­ta, muual­ta Suomes­ta kun on niin vaikea löytää töitä.

    Yllä tarkoitin ja käsit­telin Helsinkiä. Net­to­muut­to on muuhun Suomeen päin 30–44 ikäisil­lä niin Helsingistä, pääkaupunkiseudul­ta kuin Helsin­gin seudul­ta. Nousukausi­na tämä on lapset mukaan lukien huo­mat­tavaa ja ylit­tää 15–30 vuo­ti­aiden net­to­muu­ton alueelle. Laskukausi­na ja taan­tu­mas­sa 30–44 ikäis­ten ja las­ten net­to­muut­to muuanne Suomeen supis­tuu ja alueet saa­vat net­tovoit­toa muuttajista.

    Espoos­sa ja Van­taal­la nais­ten kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on läh­es 2 ja Nur­mi­järvel­lä yli 2,3 kun Helsingis­sä se on vain 1,34. Ero selit­tyy sil­lä, että Espoos­sa ja Van­taal­la ja Nur­mi­järvel­lä asun­not ovat isom­pia ja enem­män asu­taan omakoti- tai riv­i­talois­sa kuin Helsingis­sä. Alueet ovat myös lap­siys­täväl­lisem­piä kuin Helsingissä.

    Puu­tarhamaista pien­taloa­sum­ista siis olisi hyvä lisätä Espooseen, Van­taalle, Loh­jalle, Nur­mi­järvelle, jne. Helsinki­in ei pitäisi rak­en­taa ker­rostalo­ja enää lisää.

  19. juk­ka heikki­nen:
    En pudot­taisi ummikkoa helikopter­ista Helsinki­in vaan vaik­ka mielu­um­min Espooseen tai Van­taalle asumaan. 

    Mon­en ummikon tie pääkaupunkiseudulle käy Espoon ja Van­taan kaut­ta. Mis­sä se varsi­nainen ongel­ma on? Tai mä tiedän mikä se ongel­ma on: N O K I A .
    Mut­ta mikä on sin­un ja keskustapuolueen ratkaisu? Oulu­unko kaik­ki, siel­läkään ei ole Noki­aa ennää?

    juk­ka heikki­nen:
    Helsin­gin yleiskaa­van ongel­ma on, että se perus­tuu 200000 lisäa­sukkaan asut­tamiseen vuo­teen 2050 men­nessä, kun vuodes­ta 2000 vuo­teen 2013 Helsinki­in ei ole saatu yhtään varsi­naista työ­paikkaa lisää vaik­ka väestö on kas­vanut 65000. Lisäa­sukkaista 67 % on tul­lut suo­raan ulko­mail­ta ja 80 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä.

    Jos­sain mät­tää. Ulko­maalaisilleko Helsinkiä raken­netaan (sin­isilmin)?

    Joo, raken­netaan. Jos tulokkaat osaa­vat suomea tai ruot­sia tai englan­tia, eikä venäjä tai ara­bi­akaan ole pahit­teek­si, niin so what! Jonkun­han on ajet­ta­va busse­ja ja palvelta­va kaup­po­jen kas­soil­la ja ter­veyskekuk­sis­sa. Tai ohjel­moita­va IT-fir­moissa. Kyl­lä ne työ­paikat syn­tyy jos tulee väkeäkin. Helsin­ki on Suomen pääkaupun­ki ja pääkaupunkiseu­tu on Suomen ain­oa kun­nolli­nen kan­sain­vä­li­nen keskus. 

    juk­ka heikki­nen:
    Muista, että työl­lisiä tuli 2000 – 2013 lisää 16000 Helsingis­sä (työikäisiä lisää kaikki­aan 36000), mut­ta näistäkin 9000 oli yrit­täjiä (luul­tavasti pois­potkit­tu­ja, joiden ylpeys ei kestä kortis­toa). Olisi kiva tietää, miten näil­lä 9000 yrit­täjäl­lä nyt menee (onko net­to­tu­lo­ja lainkaan). 

    Helsingis­sä ei kukaan rupea “yrit­täjäk­si” ylpeyssy­istä, ei tää mikään Poh­jan­maa ole näet, ja ilman net­to­tu­lo­ja ei voi okein elää ellei ole rikas puoliso, rikkaat van­hem­mat tms.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Espoon pään kään­si Nokia. Kuulin ensim­mäisenä Jor­ma Ollilal­ta, että Espooseen tulee metro, paljon ennen kuin moni espoolainen päättäjä. 

    Ja Nokian myöhempi­en vai­hei­den jäl­keen olisi riit­tänyt jos metroa olisi jatket­tu vain Otaniemeen asti. Mut­ta hyvä että nyt joka tapauk­ses­sa jatketaan.

  21. juk­ka heikki­nen:
    Kun pienem­pään taa­ja­maan tulee asukkai­ta lisää, hin­nat nou­se­vat uusien asukkaiden takia, no tietysti vain, jos heil­lä on rahaa. Kun Helsin­gin kokoiseen kaupunki­in pyrkii lisää asukkai­ta, se ei juuri vaiku­ta hin­tata­soon, kos­ka Helsin­gin sisäl­lä ja sisään/ulos jo tehdään niin paljon muut­to­ja vuosit­tain. Ilman net­to­tu­lokkaitakin asun­noista kil­pail­laan ja se määrää hin­tata­son nousun sen perus­teel­la, miten pankit luotottavat. 

    Eivätkö pienetkin paikkakun­nat halua muut­ta­jia joil­la on rahaa?

    Toisin oli ennen van­haan. Eräs van­hempi suku­lais­mies kun muut­tii per­heen­sä kanssa Helsingistä takaisin kotiseudulleen, ei saanut rak­en­taa edes taloa oma­lle ton­tilleen. Naa­pu­rit estivät! Hei, maal­la on kivaa porukkaa!

  22. Kale­vi: Saman asian voi sanoa tois­in­päin: nythän kaupungista saadaan tosi tiivis, kun ei edes metron men­tävää aukkoa tarvitse jättää.

    Teo­ri­as­sa voitaisi­in saa­da. Espoon kaavoitus­ta voi sit­ten havain­noi­da käytän­nössä. Niit­tykum­mun ase­man lähistölle olti­in vis­si­in viimek­si laa­ti­mas­sa Mer­itu­u­len­tielle lisää kaisto­ja ja peräti meluaitoja.

  23. R.Silfverberg: Eivätkö pienetkin paikkakun­nat halua muut­ta­jia joil­la on rahaa?

    Toisin oli ennen van­haan. Eräs van­hempi suku­lais­mies kun muut­tii per­heen­sä kanssa Helsingistä takaisin kotiseudulleen, ei saanut rak­en­taa edes taloa oma­lle ton­tilleen. Naa­pu­rit estivät! Hei, maal­la on kivaa porukkaa!

    Kun tekee itses­tään oman naa­purin­sa, ei muista tarvitse välit­tää. Eli ton­tista erote­taan ulko­re­unas­ta kaista koko ton­tin ympäri omak­si ton­tik­seen. Sen jäl­keen voi kysyä itseltään naa­pu­ri­na saako rak­en­taa, jos huvittaa. 

    Se, että kun­ta hait­taa rak­en­tamista (kuten Sipoos­sa on tehty vuosikymmenet) ei tietysti tuol­la ratkea, mut­ta rajanaa­pureista pääsee kyl­lä eroon.

  24. juk­ka heikki­nen: Yllä tarkoitin ja käsit­telin Helsinkiä. Net­to­muut­to on muuhun Suomeen päin 30–44 ikäisil­lä niin Helsingistä, pääkaupunkiseudul­ta kuin Helsin­gin seudul­ta. Nousukausi­na tämä on lapset mukaan lukien huo­mat­tavaa ja ylit­tää 15–30 vuo­ti­aiden net­to­muu­ton alueelle. Laskukausi­na ja taan­tu­mas­sa 30–44 ikäis­ten ja las­ten net­to­muut­to muuanne Suomeen supis­tuu ja alueet saa­vat net­tovoit­toa muuttajista. 

    Kos­keeko 30–44 vuo­ti­aiden net­to­muut­to pk-seudul­ta muualle vain vain viimeistä noususuh­dan­net­ta joka joh­tui Noki­as­ta ja sen tuotan­to­laitosten perus­tamis­es­ta mui­hin kaupunkei­hin? Mik­sei yli 45-vuo­ti­aiden muut­tokäyt­täy­tymi­nen kiin­nos­ta tutkimuk­sis­sasi? Muo­dosta­vathan 45–65 vuo­ti­aat suurem­man joukon työssäkäyvistä kuin 30–44 vuo­ti­aat, vai ovtko he mielestäsi jo painolastia?

    juk­ka heikki­nen:
    Espoos­sa ja Van­taal­la nais­ten kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on läh­es 2 ja Nur­mi­järvel­lä yli 2,3 kun Helsingis­sä se on vain 1,34. Ero selit­tyy sil­lä, että Espoos­sa ja Van­taal­la ja Nur­mi­järvel­lä asun­not ovat isom­pia ja enem­män asu­taan omakoti- tai riv­i­talois­sa kuin Helsingis­sä. Alueet ovat myös lap­siys­täväl­lisem­piä kuin Helsingissä. 

    Mä en ole mikään sovin­isti, mut­ta ilman miestä ei nainen nor­maal­isti tule hedelmäl­lisek­si. Mitkähän ovat miesten vas­taa­vat luvut Helsingille, Espoolle, Nur­mi­järvelle ja muulle Suomelle? Moniko mies iässä 18–55 ruuh­ka-Suomen ulkop­uolel­la saa lapsen suh­teessa kaikki­in miehiin?

    juk­ka heikki­nen:
    Puu­tarhamaista pien­taloa­sum­ista siis olisi hyvä lisätä Espooseen, Van­taalle, Loh­jalle, Nur­mi­järvelle, jne. Helsinki­in ei pitäisi rak­en­taa ker­rostalo­ja enää lisää. 

    Nur­mi­järvi ja Loh­ja ok jos jär­jestetään työ­matkali­ikenne niistä rautati­etä pitkin pk-seudulle. Myös Por­vooseen toivoisin rataa, se alue on ollut täysin lap­sipuolen asiassa.

  25. Mikko Num­melin: Espoos­sa koko Län­simetro joudu­taan rak­en­ta­maan kalli­isti maan alle koko pitu­udeltaan juuri sik­si, että Espoon päät­täjät kaavoit­ti­vat aikanaan maan­pääl­lisen lin­jan täy­teen raken­nuk­sia tarkoituk­se­na estää metron tulo. Kun ilmeni, että Espoon on pakko rak­en­taa metro tai muuten Helsin­ki rak­en­taa sen Espoos­ta pakkoli­itet­täville alueille, suun­nitel­mat muuttuivat. 

    Espoon päät­täjät sai­vat kuitenkin lyhyet lai­turin­sa, kos­ka eivät tarvitse pitk­iä. Voisiko Helsin­ki pakkol­u­nas­taa Espoon lai­tu­rit ja rak­en­taa ne täysmittaisiksi?

  26. R.Silfverberg: Mut­ta mikä on sin­un ja keskustapuolueen ratkaisu? Oulu­unko kaik­ki, siel­läkään ei ole Noki­aa ennää?

    Puolueet laidas­ta laitaan halu­a­vat kehit­tää aluei­den elin­voimaa eikä keskit­tää panok­sia vain muu­tami­in keskuk­si­in. Muut­toli­ike ei ole itse­tarkoi­tus. Kunkin alueen vahvuuk­sien mukaan.

    Vien­tialalle ja tutkimus ja kehi­tysalalle tulisi laa­tia päivit­tyvä alueisi­in ja yksi­tyisko­hti­in ulot­tu­va Suomen kat­ta­va strate­gia, jon­ka tekevät insinööri, lääke, etc tietei­den asiantun­ti­jat. Nykyiset ovat liian väljiä ja liiak­si ekon­o­mistien laatimia.

    R.Silfverberg:
    Joo, raken­netaan. Jos tulokkaat osaa­vat suomea tai ruot­sia tai englan­tia, eikä venäjä tai ara­bi­akaan ole pahit­teek­si, niin so what! 

    Suuri ongel­ma on siinä, että he eivät työl­listy. Hei­dän työu­ransa jäävät liian lyhyiksi. 

    Helsin­ki on Suomen pääkaupun­ki, ei mikään globaalin maail­man­talouden työ- ja asuinalue, jota kaik­ki maail­man asukkaat käyt­tävät. Jos maa­han­muut­to jatkuu nykyisel­lään, Helsin­gin koul­u­lu­okissa suo­ma­laisju­uriset ovat vähem­mistönä jo täl­lä vuo­sisadal­la. Kiitos ei. Suo­ma­laisju­urisille käy samoin kuin venäjänkar­jalaisille paras­ta aikaa on käymässä Venäjäl­lä eli sukupu­ut­to on edessä.

  27. R.Silfverberg: Kos­keeko 30–44 vuo­ti­aiden net­to­muut­to pk-seudul­ta muualle vain vain viimeistä noususuh­dan­net­ta joka joh­tui Noki­as­ta ja sen tuotan­to­laitosten perus­tamis­es­ta mui­hin kaupunkei­hin? Mik­sei yli 45-vuo­ti­aiden muut­tokäyt­täy­tymi­nen kiin­nos­ta tutkimuk­sis­sasi? Muo­dosta­vathan 45–65 vuo­ti­aat suurem­man joukon työssäkäyvistä kuin 30–44 vuo­ti­aat, vai ovtko he mielestäsi jo painolastia? 

    Tein tämän 30–44 vuo­ti­aiden net­to­muut­to­havain­non jo 90-luvul­la ja sil­loin kat­soin myös 80-luvun nousukau­den dataa ja sitä seu­ran­neen lama-ajan dataa.

    Yli 44 vuo­ti­ail­la muut­toli­ike on jo sen ver­ran pientä.

    R.Silfverberg:

    Mä en ole mikään sovin­isti, mut­ta ilman miestä ei nainen nor­maal­isti tule hedelmäl­lisek­si. Mitkähän ovat miesten vas­taa­vat luvut Helsingille, Espoolle, Nur­mi­järvelle ja muulle Suomelle? Moniko mies iässä 18–55 ruuh­ka-Suomen ulkop­uolel­la saa lapsen suh­teessa kaikki­in miehiin?

    Täl­lä ei kuitenkaan ole vaiku­tus­ta väestön uusi­u­tu­mis­lasken­nan kannalta. 

    Helsingis­sä 18–30 vuo­ti­ai­ta naisia on muuten 20% enem­män kuin vas­taa­van ikäisiä miehiä (tämä on tietysti ikävää naisille). Olen joskus sanonut, että Helsin­ki on nuorten nais­ten kaupun­ki. Täl­lä mies/naismäärä erol­la on tietysti pieni osu­us siihen, että Helsingis­sä kokon­aishedelmäl­lisyys­luku naiselle on vain 1,34. Mut­ta vain pieni. Kallis ja ahdas ker­rostaloa­sum­i­nen kivikylässä on kaiken pahan alku ja juuri.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Juha Heikki­nen oli kir­joit­ta­jana Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisessä ryh­mässä, jos­sa suositelti­in, ettei Helsinki­in saisi rak­en­taa asuntoja.
    Tämä kir­joi­tus jatkaa samaa tila­so­jen luo­vaa käyt­töä. Helsin­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on paljon yli sata. Se,m että se vähän vähe­nee, on vain hyvä, kos­ka työ­matkat lyhen­tyvät. Olen­naista on kat­soa työl­lis­ten määrän kehi­tys­tä ja sehän on nous­sut. Helsinkiläis­ten työl­lisyysaste on joka tapauk­ses­sa paljon suurem­pi kuin muual­la maas­sa, vaik­ka on paljon maa­han­muut­ta­jia, joten muut­to Helsinki­in ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

    Tai­dat itse käyt­tää tilas­to­ja luo­vasti. Äkkiseltään näyt­täisi siltä, että Helsin­gin kaikissa naa­purikun­nis­sa työl­lisyysaste on Helsinkiä korkeampi. Eli sin­un mielestäsi pitäisi kai rak­en­taa naa­purikun­ti­in eikä Helsinki­in, kos­ka muut­to sinne (Hels­ingstä tai muual­ta) ennus­taa parem­paa työllisyyttä.

    Jos halu­ataan lyhen­tää työ­matko­ja, kan­nat­taisi kai siirtää osa Helsin­gin työ­paikoista noille hyvin työl­listäville alueille. Tämän voisi toteut­taa niin, että osa Helsin­gin toimis­toista muute­taan asunnoiksi.

    Mut­ta toisaal­ta, kos­ka asukkaat kan­nat­taisi mieu­um­min asut­taa noi­hin työl­listävi­in kun­ti­in, ehkä noille kaukana työn­tek­i­jöistä oleville toimis­toille voisi kek­siä jotain muu­ta käyt­töä. Mitä sanois­it ehdo­tuk­ses­ta muut­taa muu­ta­ma rumim­mista puis­toik­si? Kaupun­gin houkut­tele­vu­us voisi paran­tua, kun olisi vähän vihreyt­tä ja tilaa. Melu ja ruuhkatkin vähenisivät.

    😉

  29. juk­ka heikki­nen: Jos­sain mät­tää. Ulko­maalaisilleko Helsinkiä raken­netaan (sin­isilmin)?

    Suurin osa Helsin­gin rak­en­tamis­es­ta tehdään ihmisille jot­ka osta­vat tai vuokraa­vat valmi­in asun­non itselleen taik­ka per­heelleen. Tämä voi tietysti jonkun ver­ran poike­ta maaseudul­la totu­tus­ta tyylistä; raken­netaan jotain palvelu­a­sun­to­ja johon tulee kuka sat­tuu löy­tymään ja edel­ly­tyk­senä on että Kela mak­saa vuokran.

  30. juk­ka heikki­nen:

    Yli 44 vuo­ti­ail­la muut­toli­ike on jo sen ver­ran pientä. 

    Jos jät­tää ison joukon työikäisiä pois tilas­toin­nista niin se vääristää. Suuri osa jää paikalleen minne ovat 30–44 vuo­ti­aina muut­ta­neet, eli työikäisiä ei muu­takaan niin paljon kuin jotkut halu­a­vat todis­taa. Ja yli 44-vuo­ti­aat ovat kuitenkin ne jot­ka tekevät päätök­siä fir­moissa ja yhteiskun­nas­sa eivätkä ravaa kul­loinkin val­las­sa ole­van muodin mukana. Onko se huono vai hyvä asia?

    juk­ka heikki­nen:

    Helsingis­sä 18–30 vuo­ti­ai­ta naisia on muuten 20% enem­män kuin vas­taa­van ikäisiä miehiä (tämä on tietysti ikävää naisille). Olen joskus sanonut, että Helsin­ki on nuorten nais­ten kaupun­ki. Täl­lä mies/naismäärä erol­la on tietysti pieni osu­us siihen, että Helsingis­sä kokon­aishedelmäl­lisyys­luku naiselle on vain 1,34. Mut­ta vain pieni. Kallis ja ahdas ker­rostaloa­sum­i­nen kivikylässä on kaiken pahan alku ja juuri. 

    Nais­ten onnela olisi siis mah­dol­lisim­man kaukana kehäkol­mosen ulkop­uolel­la. Asum­i­nen halvem­paa, mies löy­tyy varmem­min ja jos ei vaa­di työ­paikaltaan ihan mah­dot­to­mia, niin työl­listymi­nenkin onnis­tu­isi. Mik­si siis naiset eivät oma-aloit­teis­es­ti hakeudu pois kasvukeskuksista? 

    Minä luulen että moni nuori nainen on valin­nut elää omaa eikä suku­lais­ten­sa elämää suurkaupungis­sa, ja sik­si han­kki­vat lap­sia myöhem­min tai ei ollenkaan.

    On tot­ta että pien­taloalueille Espooseen ja Van­taalle tai Nur­mi­järvelle hakeu­tuu nuo­ria per­heitä, Van­taal­la löy­tyi min­unkin pienen per­heeni ensim­mäi­nen yhteinen koti. Mut­ta nuorelle opiske­li­jalle tai juuri työelämän­sä aloit­tavalle jolle ihmis­suh­teet ja ystävien tapaami­nen ja kult­tuurista naut­timi­nen ovat tärkein­tä, sisään­päin­lämpiävät lap­siper­hei­den täyt­tämät pien­taloalueet eivät tar­joa yhtään mitään. Ei yhtään mitään! Ja yli 50-vuo­ti­aallekin Pris­mas­sa, City­mar­ketis­sa tms jät­tikau­pas­sa ostok­sil­la käymi­nen on mekas­tavien lap­si­lau­mo­jen takia yhtä tuskaa!

  31. juk­ka heikki­nen:
    Vien­tialalle ja tutkimus ja kehi­tysalalle tulisi laa­tia päivit­tyvä alueisi­in ja yksi­tyisko­hti­in ulot­tu­va Suomen kat­ta­va strate­gia, jon­ka tekevät insinööri, lääke, etc tietei­den asiantun­ti­jat. Nykyiset ovat liian väljiä ja liiak­si ekon­o­mistien laatimia. 

    Sit­ten kun se suun­nitel­ma on nähty niin palaan asi­aan. Toiv­ot­tavasti siitä ei tule niin vaikeasti ymmär­ret­tävä kuin liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön suun­nitelmista yhtiöit­tää koko val­tion nykyi­nen maa- ja vesiliikenneverkko. 

    juk­ka heikki­nen:
    Suuri ongel­ma on siinä, että he eivät työl­listy. Hei­dän työu­ransa jäävät liian lyhyiksi. 

    1. pol­ven siis­to­lai­sista van­hem­mat ihmiset ja naiset eivät aina työl­listy jos tule­vat Euroopan ulkop­uolelta. Nuorem­mat siir­to­laiset työl­listyvät läh­es aina jol­lain taval­la suurkaupungissa. 

    juk­ka heikki­nen:
    Helsin­gin koul­u­lu­okissa suo­ma­laisju­uriset ovat vähem­mistönä jo täl­lä vuo­sisadal­la. Kiitos ei. Suo­ma­laisju­urisille käy samoin kuin venäjänkar­jalaisille paras­ta aikaa on käymässä Venäjäl­lä eli sukupu­ut­to on edessä. 

    Toi on kyl­lä aika liioitel­tua. Itse voin suomen­ruot­salaise­na sanoa että suo­ma­laisil­la ei ole mitään hätää. Suomes­sa on vähiten siir­to­laisia län­si-euroopan maista ja siir­to­lais­ten lapset oppi­vat suomea. Mut­ta me suomen­ruot­salaiset voimme joutua siir­to­lais­ten jyrääämik­si jos emme ole varuillamme.

  32. Juho Laatu:
    Mut­ta toisaal­ta, kos­ka asukkaat kan­nat­taisi mieu­um­min asut­taa noi­hin työl­listävi­in kun­ti­in, ehkä noille kaukana työn­tek­i­jöistä oleville toimis­toille voisi kek­siä jotain muu­ta käyt­töä. Mitä sanois­it ehdo­tuk­ses­ta muut­taa muu­ta­ma rumim­mista puis­toik­si? Kaupun­gin houkut­tele­vu­us voisi paran­tua, kun olisi vähän vihreyt­tä ja tilaa. Melu ja ruuhkatkin vähenisivät.

    Mun mielestäni Helsin­gin keskus­tas­sa on jo riit­tävästi puis­to­ja. Helsin­gin keskus­ta ilman sen kaikkia työ­paikko­ja, palvelu­ja, kaup­po­ja, yleisö­ta­pah­tu­mia on kuin piha ilman sadet­ta­ja. Jos halu­aa naut­tia tilas­ta voi lähteä vähän matkan päähän, siel­lä sitä on.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki on opiskelukaupunki.

    Samoin Espoo. Opiske­li­joiden asuin­paikkakun­nis­sa ja kir­joil­laolopaikkakun­nis­sa olisi vielä vähän selviteltävää. Mut­ta kaik­ki tilas­tot todis­ta­vat tietenkin aina vah­vasti sen puoles­ta, että paras tapa kehit­tää Helsinkiä ei suinkaan ole sen viihty­isyy­den lisäämi­nen, vaan nimeno­maan kaikkien aluei­den rak­en­t­a­mi­nen mak­si­maalisen täyt­teen. Tämä on tilas­to­jen oikeaa käyttöä. 😉

  34. R.Silfverberg:
    Toi on kyl­lä aika liioitel­tua. Itse voin suomen­ruot­salaise­na sanoa että suo­ma­laisil­la ei ole mitään hätää. Suomes­sa on vähiten siir­to­laisia län­si-euroopan maista ja siir­to­lais­ten lapset oppi­vat suomea. Mut­ta me suomen­ruot­salaiset voimme joutua siir­to­lais­ten jyrääämik­si jos emme ole varuillamme.

    Ymmärsin kyl­lä, että nim­imerk­ki “juk­ka heikki­nen” kir­joit­ti Helsin­gin tilanteesta. Suo­ma­laisil­la, sekä ruotsin- että suomenkielisil­lä ei ole mitään hätää koko muu maa lukien. Ruotsinkielisil­lä on vank­ka ase­ma Poh­jan­maal­la, Itä- ja Län­si­u­udel­la­maal­la ja Turun saaris­tossa. Suomenkieliset eivät var­masti joudu jyrä­tyk­si pk-seudun ulkop­uolel­la (pois­lukien edel­lä­man­i­tut ruotsalaisalueet).

  35. Jos Laa­jasa­lon sil­ta raken­netaan, Korkeasaari on ehdot­tomasti raken­net­ta­va urbaaniksi asuinalueek­si, jot­ta lop­utkin 400.000 uut­ta helsinkiläistä saadaan asutet­tua. Mikäli asukas­tavoit­teisi­in ei muuten päästä, voidaan saarelle tehdä lisää maatäyt­töjä ja pengerryksiä.

    Näin saadaan raken­net­tua lisää urbaa­nia Helsinkiä. Tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kaupunki­laiset halu­a­vat lisää urbaa­nia ympäristöä, etenkin jos asun­noista on merinäköala.

  36. juk­ka heikki­nen: Yllä tarkoitin ja käsit­telin Helsinkiä. Net­to­muut­to on muuhun Suomeen päin 30–44 ikäisil­lä niin Helsingistä, pääkaupunkiseudul­ta kuin Helsin­gin seudulta.

    30–44-vuotiaat muut­ta­vat Helsin­gin seudul­ta ennen kaikkea ulkomaille. 

    Joka tapauk­ses­sa. Jos asi­at ovat kuten esität ja kaik­ki ihmiset halu­a­vat muut­taa omakoti­taloi­hin nur­mi­järville, eiköhän ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in lopu piakkoin. Ei niitä tyhjän pan­tik­si ole tapana rakentaa.

  37. R.Silfverberg: Mun mielestäni Helsin­gin keskus­tas­sa on jo riit­tävästi puis­to­ja. Helsin­gin keskus­ta ilman sen kaikkia työ­paikko­ja, palvelu­ja, kaup­po­ja, yleisö­ta­pah­tu­mia on kuin piha ilman sadet­ta­ja. Jos halu­aa naut­tia tilas­ta voi lähteä vähän matkan päähän, siel­lä sitä on. 

    Niin, keskus­tas­sa­han on mm. Esplanadin puis­to, joka pilaa kaik­ki mah­dol­lisu­udet viihty­isi­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in. Pitäisi rak­en­taa umpeen viihtyvyy­den lisäämiseksi. 😉

    P.S. Jos työ­paikko­ja vähen­netään, niin kan­nat­taisi ehkä aloit­taa sel­l­ai­sista toimis­toista, jot­ka eivät kon­tribuoi yleiseen viihtyvyy­teen. Näin keskus­taa kehitet­täisi­in Helsin­gin viihtyvyyskeskuk­sek­si (palveluineen, kaup­poi­neen, puis­toi­neen), eikä illal­la autioitu­vak­si toimistokeskustaksi.

  38. juk­ka heikki­nen: Puu­tarhamaista pien­taloa­sum­ista siis olisi hyvä lisätä Espooseen, Van­taalle, Loh­jalle, Nur­mi­järvelle, jne. Helsinki­in ei pitäisi rak­en­taa ker­rostalo­ja enää lisää. 

    Siis mitä ihmettä? Eihän kukaan kiel­lä nur­mi­järviä ja lohjia tuot­ta­mas­ta “puu­tarhamaista pien­taloa­sum­ista”. Helsin­gin ker­rostalotko sen muka estävät?

  39. juk­ka heikki­nen: Kallis ja ahdas ker­rostaloa­sum­i­nen kivikylässä on kaiken pahan alku ja juuri. 

    Etkös sinä ole se Kalasa­ta­man kaavas­ta val­i­tuk­sen tehnyt Heikki­nen, joka asuu Punavuores­sa :DD. Sehän on vain Suomen tiheim­min asut­tu kaupunginosa.

  40. Anony­mous: Ymmärsin kyl­lä, että nim­imerk­ki “juk­ka heikki­nen” kir­joit­ti Helsin­gin tilanteesta. Suo­ma­laisil­la, sekä ruotsin- että suomenkielisil­lä ei ole mitään hätää koko muu maa lukien. Ruotsinkielisil­lä on vank­ka ase­ma Poh­jan­maal­la, Itä- ja Län­si­u­udel­la­maal­la ja Turun saaris­tossa. Suomenkieliset eivät var­masti joudu jyrä­tyk­si pk-seudun ulkop­uolel­la (pois­lukien edel­lä­man­i­tut ruotsalaisalueet).

    Hill Kulun (Max-Planck Insti­tu­ut­ti) suo­ma­laisille naisille tekemän pitkit­täis­tutkimuk­sen mukaan tiivi­impi­en aluei­den alhaista kokon­aishedelmäl­lisyys­lukua selit­tää asum­i­nen kalli­isti ja ahtaasti kerrostaloissa.

    Huol­ta ei siis koko Suomen kannal­ta vielä liene, kos­ka yhäkin läh­es puo­let asuu omakoti­talois­sa tai riv­i­talois­sa. Ker­rostalostu­mi­nen kuitenkin ete­nee koko Suomes­sa ja varsinkin nuo­ril­la. Helsin­ki lie­nee jo menetetty.

  41. Jaapert­ti: Etkös sinä ole se Kalasa­ta­man kaavas­ta val­i­tuk­sen tehnyt Heikki­nen, joka asuu Punavuores­sa :DD. Sehän on vain Suomen tiheim­min asut­tu kaupunginosa. 

    Joo, ja sen takia hän var­maan käy ris­tiretkeään urban­is­mia vas­taan kos­ka on joutunut muut­ta­maan Helsinki­in naisen perässä.

  42. R.Silfverberg: Nais­ten onnela olisi siis mah­dol­lisim­man kaukana kehäkol­mosen ulkop­uolel­la. Asum­i­nen halvem­paa, mies löy­tyy varmem­min ja jos ei vaa­di työ­paikaltaan ihan mah­dot­to­mia, niin työl­listymi­nenkin onnis­tu­isi. Mik­si siis naiset eivät oma-aloit­teis­es­ti hakeudu pois kasvukeskuksista? 

    Näin­hän itse asi­as­sa moni tekee 30–44 iässä. Puoliso tai per­he on myös useille jo muo­dos­tunut. Kalli­il­ta ja ahtaal­ta työ­paik­ka-alueelta halu­taan pois ja siihen use­am­malle avau­tuu mah­dol­lisu­us kun on vähän enem­män ikää ja varsinkin nousukaudel­la. Helsinki­in tul­laan ja sieltä lähde­tään kym­menker­taisel­la volyymil­la ver­rat­tuna net­to­muut­tomääri­in, jol­loin asun­to­ja ja työ­paikko­ja aina vapau­tuu. Moni nuori saa näin työtä kasvukeskuk­ses­sa. Kasvukeskuk­ses­sa esim. sote-työ­paikat lisään­tyvät, kun ovat lak­isääteis­es­ti asukas­määrään suh­teutet­tu. Ja muutenkin pitäisi yleen­sä olla asukas­määrään suh­teelli­nen työ­paikkamäärä (tämä keskusteluhan lähti tosin siitä liik­keelle, että Helsin­ki on viime aikoina piiput­tanut tässä suhteessa). 

    R.Silfverberg:
    Minä luulen että moni nuori nainen on valin­nut elää omaa eikä suku­lais­ten­sa elämää suurkaupungis­sa, ja sik­si han­kki­vat lap­sia myöhem­min tai ei ollenkaan. 

    Hill Kulun suo­ma­laisille naisille tekemä pitkit­täis­tutkimus osoit­ti, ettei tämä selitä suurkaupun­gin alhaista kokon­aishedelmäl­lisyys­lukua. Nainen saa ker­rostaloalueel­la vähem­män lap­sia kuin omakoti­talos­sa senkin jäl­keen kun nais­ten elämänkaarien eri­laisu­udet ja niiden vaiku­tus asum­is­ta­van val­in­taan on huomioitu. Kokon­aishedelmäl­lisyys­lu­vun alueel­lisia vai­htelui­ta ei voi­da selit­tää muut­toli­ikkeil­lä. Jälkim­mäiset ovat liian pieniä siihen. Toisin sanoen Espoon korkeampi kokon­aishedelmäl­lisyys­luku Helsinki­in näh­den ei seli­ty sil­lä, että suurper­hekiel­teiset naiset val­it­si­si­vat mielu­um­min Helsin­gin ja suurper­he­myön­teiset Espoon. Myöskään Helsingis­sä syn­tynyt nainen ei ole sen suurper­hekiel­teisem­pi kuin Espoos­sa syn­tynyt. Väljyys ja asumisen hin­ta ja ympäristön lap­simyön­teisyys ratkai­se­vat. Naisen on toden­näköistä saa­da enem­män kuin kak­si las­ta omakoti­talos­sa vaik­ka ei alku­jaan omakoti­taloon muut­taes­saan näin ole suunnitellut.
    Nämä ovat kaik­ki Hill Kulun ja muidenkin väestö­tutk­i­joiden tuloksia.

  43. juk­ka heikki­nen: Hill Kulun (Max-Planck Insti­tu­ut­ti) suo­ma­laisille naisille tekemän pitkit­täis­tutkimuk­sen mukaan tiivi­impi­en aluei­den alhaista kokon­aishedelmäl­lisyys­lukua selit­tää asum­i­nen kalli­isti ja ahtaasti ker­rostalois­sa kaikkialla. 

    Huol­ta ei siis koko Suomen kannal­ta vielä liene, kos­ka yhäkin läh­es puo­let asuu omakoti­talois­sa tai riv­i­talois­sa. Ker­rostalostu­mi­nen kuitenkin ete­nee koko Suomes­sa ja varsinkin nuo­ril­la. Helsin­ki lie­nee jo menetetty.

    Lois­tavaa, eli jos kaupungis­tu­mi­nen ker­rostaloa­sum­isi­neen vähen­tää syn­tyvyyt­tä tulee maa­pal­lon ylikan­soi­tu­songel­ma ennen pitkään ratkaistuk­si. Eli kaupungis­tu­mista tulisi tukea voimakkaasti. Voisimme tietysti ottaa vuosit­tain noin satatuhat­ta siir­to­laista Suomeen, niin saisimme puret­tua muiden maid­en aku­ut­tia liikakansoitusongelmaa.

  44. Jaapert­ti: 30–44-vuotiaat muut­ta­vat Helsin­gin seudul­ta ennen kaikkea ulkomaille. 

    Joka tapauk­ses­sa. Jos asi­at ovat kuten esität ja kaik­ki ihmiset halu­a­vat muut­taa omakoti­taloi­hin nur­mi­järville, eiköhän ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in lopu piakkoin. Ei niitä tyhjän pan­tik­si ole tapana rakentaa.

    Ere­hdyt. 30–44 ikälu­okissa kuten kaikissa muis­sakin ikälu­okissa (pois lukien eläkeikäiset)maahanmuuton suun­ta on Helsin­gin seudulle. Samoin Helsinkiin.

    Ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen olisikin Helsingis­sä hyy­tynyt ilman maa­han­muut­toa. Keskusteluketjun alku­pointsi oli se, että 2000–2013 välil­lä Helsin­gin asukasluku nousi 65000, joista 67 % oli ulko­mail­ta ja 80 % mui­ta kuin suomen tai ruotsin kielisiä. Eli kysy­imme, mik­si Helsinkiä raken­netaan ulko­maalaisille? Ja vielä, kun varsi­naisia työ­paikko­ja ei 2000–2013 alueelle syntynyt.

  45. Jaapert­ti: Siis mitä ihmettä? Eihän kukaan kiel­lä nur­mi­järviä ja lohjia tuot­ta­mas­ta “puu­tarhamaista pien­taloa­sum­ista”. Helsin­gin ker­rostalotko sen muka estävät?

    Eivät estä, eivät myöskään Helsin­gin ker­rostalot. Eli mitä tarkoitit?

  46. juk­ka heikki­nen: Ere­hdyt. 30–44 ikälu­okissa kuten kaikissa muis­sakin ikälu­okissa (pois lukien eläkeikäiset)maahanmuuton suun­ta on Helsin­gin seudulle. Samoin Helsinkiin.

    Ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen olisikin Helsingis­sä hyy­tynyt ilman maa­han­muut­toa. Keskusteluketjun alku­pointsi oli se, että 2000–2013 välil­lä Helsin­gin asukasluku nousi 65000, joista 67 % oli ulko­mail­ta ja 80 % mui­ta kuin suomen tai ruotsin kielisiä. Eli kysy­imme, mik­si Helsinkiä raken­netaan ulko­maalaisille? Ja vielä, kun varsi­naisia työ­paikko­ja ei 2000–2013 alueelle syntynyt.

    Helsinkiä raken­netaan ulko­maalaisille, kos­ka Helsin­ki tarvit­see ulko­maalaisia. Keskilu­okkaises­sa 12 asun­non riv­i­talos­samme asuu ulko­maalais­taus­taisia 5 asun­nos­sa, kaik­ki keskilu­okkaisia, työssäkäyviä, hyvin toimeen­tule­via ihmisiä, joiden panok­ses­ta Helsin­ki ja toden­näköis­es­ti koko Suo­mi hyö­tyy. Helsingis­sä on usei­ta kan­sain­välisiä yri­tyk­siä ja yliopis­to­ja, jot­ka tarvit­se­vat asiantun­te­vaa työvoimaa ympäri maail­maa. Samoin päiväkodis­sa lapseni hoita­jista, eri­tyis­es­ti pien­ten las­ten ryh­mis­sä toisi­naan jopa enem­mistö on ollut maa­han­muut­ta­jia, yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä, ettei työn­tek­i­jöitä löy­dy kan­taväestöstä. Samoin siivous ym. alat oli­si­vat ongelmis­sa ilman maahanmuuttajia.

    Ongel­ma on se, että maakun­nis­sa kan­nat­taa parem­min olla työt­tömänä hal­vas­sa asun­nos­sa kuin muut­taa Helsinki­in töi­hin ja asua Helsin­gin seudun kalli­il­la vuokril­la. Jos työ­markki­nat toimi­si­vat, työt­tömät tosi­aan muut­taisi­vat mata­la­palkkatöi­hin Helsinki­in. Nyt töi­hin tul­laan eri­tyis­es­ti Virosta.

    Tässä nyt yritetään käyt­tää ulko­maalais­vas­taisu­ut­ta kep­pi­hevose­na ja luo­da kuvaa, että Helsinki­in raken­netaan slum­me­ja lähi-idän ja Afrikan mus­limeille, vaik­ka maa­han­muut­to suomeen on lähin­nä työperäistä muut­toa lähiseuduil­ta, opiske­li­joi­ta ja avioi­tu­mi­sista ym. per­hesy­istä tapah­tu­via muuttoa.

  47. Jaapert­ti: Etkös sinä ole se Kalasa­ta­man kaavas­ta val­i­tuk­sen tehnyt Heikki­nen, joka asuu Punavuores­sa :DD. Sehän on vain Suomen tiheim­min asut­tu kaupunginosa.

    Kyl­lä olen, ja hesalaiset ovat tekemääni val­i­tus­ta kiitelleet laidas­ta laitaan. Olen pal­jas­jalkainen ja Kata­janokalla Laivas­tokadul­la (kun köy­häkin per­he saat­toi asua täl­lä kadul­la) syn­tynyt urbaanikko ja 100 % inva­li­di. Olin myös pari vuosikym­men­tä puolisoni omaishoita­ja, jos­ta 7 vuot­ta oikein viral­lis­es­ti. 90-luvul­la heräsin kri­ti­soimaan niin päät­täjiä, arkkite­hte­jä, kuin rak­en­ta­jia Helsin­gin lain­vas­tais­es­ta ja moraalis­es­ta lap­si- ja vam­maiskiel­teisyy­destä, mis­tä myös kaavaval­i­tuk­seni lakipe­rus­teet ovat per­im­miltään juontaneet.

    Leik­ki- ja oleske­lu­tilo­ja ei kaavoite­ta riit­tävästi raken­nusten yhtey­teen eikä asuinaluei­den ter­veel­lisyyt­tä ja tur­val­lisu­ut­ta selvitetä ja taa­ta riit­tävästi kuten MRL vaatii. Ker­rostalo­ja raken­netaan jo jäämäkaistaleille, mikä esimerkik­si on Kes­ki-Euroopas­sa kiel­let­tyä. Sak­sas­sa vaa­di­taan lais­sa keskikaupungillakin 5–10 m² leikki­ti­laa asun­toa kohden. Nyt Helsin­ki on ryhtynyt ove­lasti pake­toimaan yhteen kaavaan usei­ta ker­rostaloko­rt­telei­ta, joiden kaikkien leik­ki- ja oleskelu­alueet on keskitet­ty yhteen kort­teli­in. Mitenkähän sokea sinne pääsee tai se, jon­ka liikku­mis­säde on 10–30 m. tai kehi­tys­vam­mainen lap­si? Pian ase­makaavaosas­to alkaa var­maan ehdot­taa raken­nuk­sen yhtey­teen MRL lain vaa­timien leik­ki- ja oleske­lu­tilo­jen sijoit­tamista ja keskit­tämistä puis­toi­hin, jot­ta tont­tien piha-alueillekin saadaan asuntoja. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta vähät välit­tää asi­as­ta. Lau­takun­nas­sa ja ase­makaavaosas­tossa on pysty­suo­ra kivi­seinä vas­tas­sa kun olen asian ottanut esille. Mai­ja Antti­la sanoi aikoinaan suo­raan min­ulle, että ain­oa oleelli­nen seik­ka heille on asun­torak­en­tamisen määrä­tavoite ja että val­i­tuk­set ovat turhia. Sil­loin tajusin, että MRL lain säätämä osal­lis­tu­mis- ja vuorovaiku­tus­menet­te­ly kun­nan ja kun­ta­lais­ten välil­lä onkin pelkkä vitsi.

    Liiken­net­tä ei ole riit­tävästi rajoitet­tu ja vam­maise­na on vaikeaa. Kaduista tehdään katukuilu­ja ja liiken­net­tä lisätään EU:n päästödi­rek­ti­ivin vas­tais­es­ti. Kalasa­ta­ma on inhoes­imerk­ki siitä, miten kaavoitus ja nyt myös rak­en­t­a­mi­nen voidaan tehdä lap­sikiel­teis­es­ti ja asukkaiden tur­val­lisu­ut­ta ja viihtyvyyt­tä vaaran­taen ja pilat­en MRL lainvastaisesti.

    Kaiken syynä on tarkoituk­se­ton (ja tästä tässä keskusteluketjus­sa nyt on kyse) asu­tuk­sen tiivistämi­nen, jon­ka taus­tavoim­i­na on rakennus‑, kiin­teistö- ja finanssi­bisnes sekä hei­dän lobbaajansa.

    Kun asuu tiheästi asu­tus­sa paikas­sa, on myös eväät arvostel­la tiivey­den hait­to­ja. Olen joskus myös käyt­tänyt ter­miä “city trap­ping” kuvatak­seni sitä, miten yksilöille ja yhteiskun­nalle vahin­golli­nen keskit­tymisen feed­back toimii.

    1. Eikö voisi ajatel­la, että se, joka kär­sii kan­takaupun­gin tiiviy­destä, kan­nat­taisi muut­taa vaik­ka Nur­mi­järvelle ja vapaut­taa asun­ton­sa jollekin niistä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti halu­aisi­vat päästä kär­simään kan­takaupun­gin asumisolosuhteista.

  48. Juho Laatu: Samoin Espoo. Opiske­li­joiden asuin­paikkakun­nis­sa ja kir­joil­laolopaikkakun­nis­sa olisi vielä vähän selviteltävää. Mut­ta kaik­ki tilas­tot todis­ta­vat tietenkin aina vah­vasti sen puoles­ta, että paras tapa kehit­tää Helsinkiä ei suinkaan ole sen viihty­isyy­den lisäämi­nen, vaan nimeno­maan kaikkien aluei­den rak­en­t­a­mi­nen mak­si­maalisen täyt­teen. Tämä on tilas­to­jen oikeaa käyttöä. 

    Miten rak­en­t­a­mi­nen on ris­tiri­idas­sa viihty­isyy­den kanssa? Mielestäni Helsin­ki on tänä päivänä huo­mat­tavasti viihty­isämpi kuin 90-luvul­la, vaik­ka asukkaista on yli 100 000 enem­män. Suurin osa asun­torak­en­tamis­es­ta nimeno­maan paran­taa viihty­isyyt­tä kun rän­sistyneet teol­lisu­us, sata­ma- ja varas­toalueet ja kaiken­lainen masen­ta­va joutomaa muut­tuu kaupungiksi.

  49. peksu: Lois­tavaa, eli jos kaupungis­tu­mi­nen ker­rostaloa­sum­isi­neen vähen­tää syn­tyvyyt­tä tulee maa­pal­lon ylikan­soi­tu­songel­ma ennen pitkään ratkaistuk­si. Eli kaupungis­tu­mista tulisi tukea voimakkaasti. 

    Ylikan­soituk­sen huoli ja globaali vas­tuu on Kiinal­la, Intial­la, etc muil­la väkirikkail­la alueil­la. Syn­tyvyys onkin alen­tunut siel­lä kaupungis­tu­misen ja myös lakien avulla.

    Kolikol­la on kuitenkin toinen puoli. Japani­lais­ten määrä alkaa laskea kahdel­la miljoon­al­la vuosit­tain heikon syn­tyvyy­den takia. Japanin hal­li­tus­läh­teet ker­toi­vat 2015 vaku­ut­tuneen­sa siitä, että tämä johtuu suurkaupungis­tu­mis­es­ta ja että hal­li­tus ryhtyy poli­it­tisin toimin estämään nuorten muut­toa suurkaupunkei­hin. Muun muas­sa The Econ­o­mist lehti ker­toi tästä äsket­täin näyttävästi.

    Sak­salais­ten nais­ten kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on 1,4 eli ei aivan niin alhainen kuin Japanis­sa mut­ta järkyt­tävän alhainen, joten aihet­ta huoleen on Merkelilläkin. 

    Kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on korkeampi muun muas­sa Bri­tan­ni­as­sa, Ran­skas­sa ja Yhdys­val­lois­sa, jois­sa ker­rostaloa­sum­i­nen ei ole niin suosit­tua kuin Sak­sas­sa eikä asum­i­nen niin ahdas­ta kuin Japanis­sa, ja useim­mil­la on oma piha.

  50. Tuo­mas L.: Helsinkiä raken­netaan ulko­maalaisille, kos­ka Helsin­ki tarvit­see ulkomaalaisia. 

    Tässä nyt yritetään käyt­tää ulko­maalais­vas­taisu­ut­ta kep­pi­hevose­na ja luo­da kuvaa, että Helsinki­in raken­netaan slum­me­ja lähi-idän ja Afrikan mus­limeille, vaik­ka maa­han­muut­to suomeen on lähin­nä työperäistä muut­toa lähiseuduil­ta, opiske­li­joi­ta ja avioi­tu­mi­sista ym. per­hesy­istä tapah­tu­via muuttoa.

    Ymmär­rän kan­tasi. Olen koulut­tanut ja ohjan­nut ulko­mail­ta tullei­ta tohtor­eik­si ja tutkimusti­imien jäseniksi. Ovat olleet Suomelle hyödyk­si. Ehekei ihan samaan tapaan kuin sak­salaiset las­in­puhal­ta­jat tai venäläiset met­sä­te­ol­lisu­u­den insinöörit men­neil­lä vuo­sisadoil­la, mut­ta kuitenkin.

    Tilas­tol­lis­es­ti muut­ta­jat kuitenkin työl­listyvät huonos­ti ja hei­dän työu­ransa jäävät lyhyik­si monista syistä. Voin suositel­la luet­tavak­si Ruotsin tilas­tokeskuk­sen (SCB) raport­tia Inte­gra­tion – utrikes föd­da på arbets­mark­naden, 2009 Ruotsin koke­muk­sista. Muut­toli­ike Ruot­si­in alkoi usei­ta vuosikym­meniä aiem­min kuin Suomeen. He eivät ole onnis­tuneet ratkaise­maan työllistymisongelmaa.

    Työl­listymisongel­ma siir­to­laisille on ratkaistu parem­min Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa, mut­ta tämä on onnis­tunut vain sik­si, että irti­sanomi­nen ja palkan alen­t­a­mi­nen työte­htävälle on näis­sä mais­sa helpom­paa kuin Pohjo­is­mais­sa. Luo­ja var­jelkoon meitä näi­den maid­en kevyem­mästä sään­telystä työmarkkinoilla.

  51. Ris­to: (juridi­ikan epäasiantun­ti­jana) eikö tuo (osakekir­ja­jako) ole talon rak­en­tamisen jäl­keen yhtiöjärjestyk­sel­lä muutet­ta­va asia, ja jos poten­ti­aa­li­nen muu­tos hyödyt­tää selkeästi joitain asukkai­ta ja on suu­nilleen yhden­tekevä toisille, sen läpivi­en­ti ei ole koivn vaikeaa…?

    Määäry voidana liit­tää kaavamääräyk­si­in, ja sen jäl­keen asia onkin vähän vaikempaaa.

    Åitäsin kyl­lä ihan mielekkäänä täl­laisetn ns. sivua­sun­ti­jen liitämistä asun­toi­hin. Se yleen­sä edel­lyt­tää, että van­hemat voivat tukea per­het­tä asun­non han­kkimises­sa, mut­ta se ei ole mitenkään tava­ton­ta, pikem­min päinvastoin.

  52. antti: Suurin osa Helsin­gin rak­en­tamis­es­ta tehdään ihmisille jot­ka osta­vat tai vuokraa­vat valmi­in asun­non itselleen taik­ka perheelleen. 

    Tämä on markki­na­toim­i­joiden näkökul­ma. Nyt onkin kyse, miten ja mil­lä perusteil­la kaupun­gin tulee ohja­ta rak­en­tamista ja sen määrää. Se on eri asia. Raken­nuskan­nan uusi­u­tu­mis­takaan ei pidä sal­lia yksilöi­den tai sijoit­ta­jien mieli­halu­jen mukaan.

  53. juk­ka heikki­nen: Tilas­tol­lis­es­ti muut­ta­jat kuitenkin työl­listyvät huonos­ti ja hei­dän työu­ransa jäävät lyhyik­si monista syistä. Voin suositel­la luet­tavak­si Ruotsin tilas­tokeskuk­sen (SCB) raport­tia Inte­gra­tion – utrikes föd­da på arbets­mark­naden, 2009 Ruotsin koke­muk­sista. Muut­toli­ike Ruot­si­in alkoi usei­ta vuosikym­meniä aiem­min kuin Suomeen. He eivät ole onnis­tuneet ratkaise­maan työllistymisongelmaa. 

    Mun mielestäni ovat ratkaisseet parem­min kuin Suo­mi. Ja Tukhol­ma rockkaa. 

    juk­ka heikki­nen: Työl­listymisongel­ma siir­to­laisille on ratkaistu parem­min Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa, mut­ta tämä on onnis­tunut vain sik­si, että irti­sanomi­nen ja palkan alen­t­a­mi­nen työte­htävälle on näis­sä mais­sa helpom­paa kuin Pohjo­is­mais­sa. Luo­ja var­jelkoon meitä näi­den maid­en kevyem­mästä sään­telystä työmarkkinoilla. 

    USA:lla ja Bri­tan­ni­al­la on kokon­aan eri his­to­ria kuin Suomel­la tai edes Ruot­sil­la. USA:n asukkaista n 90% lie­nee siir­to­lais­ten jälkeläisiä. Bri­tan­nia on van­ha suur­val­ta joka sal­li omista siir­tomais­taan muu­ton emä­maa­han aina tarpeen mukaan jo tois­tasa­taa vuot­ta sitten.

  54. juk­ka heikki­nen:
    Kolikol­la on kuitenkin toinen puoli. Japani­lais­ten määrä alkaa laskea kahdel­la miljoon­al­la vuosit­tain heikon syn­tyvyy­den takia. Japanin hal­li­tus­läh­teet ker­toi­vat 2015 vaku­ut­tuneen­sa siitä, että tämä johtuu suurkaupungis­tu­mis­es­ta ja että hal­li­tus ryhtyy poli­it­tisin toimin estämään nuorten muut­toa suurkaupunkei­hin. Muun muas­sa The Econ­o­mist lehti ker­toi tästä äsket­täin näyttävästi. 

    Japanin suurkaupun­git ovat niin iso­ja että Helsingillä on vielä matkaa saavut­taa niiden väestötiheys. 

    Japa­nia vaivaa ehkä se että samal­la kun maan pitää olla maail­man johtavimpia teol­lisu­u­den ja inno­vaa­tion mekko­ja niin van­hoista per­in­teistä pide­tään jääräpäis­es­ti kiin­ni. Olen jos­sain lukenut että japani­lais­ten seu­rustelukult­tuuri on kuin 1800-luvul­ta. Nuoren nei­don on sopi­ma­ton­ta men­nä köy­hem­män miehen kanssa naimisi­in ja miehen pitää pystyä elät­tämään koko per­he. Tom­mo­nen ei kävisi päin­sä nykyisessä kaupungis­tuneessa län­si-Euroopas­sa ja kaikkein vähiten Pohjoismaissa.

    Sak­sas­ta en tiedä mut­ta epäilen että alhainen syn­tyvyys on perua Itä- ja Län­si-Sak­san yhdistämistuskista.

  55. juk­ka heikki­nen:
    Liiken­net­tä ei ole riit­tävästi rajoitet­tu ja vam­maise­na on vaikeaa. Kaduista tehdään katukuilu­ja ja liiken­net­tä lisätään EU:n päästödi­rek­ti­ivin vas­tais­es­ti. Kalasa­ta­ma on inhoes­imerk­ki siitä, miten kaavoitus ja nyt myös rak­en­t­a­mi­nen voidaan tehdä lap­sikiel­teis­es­ti ja asukkaiden tur­val­lisu­ut­ta ja viihtyvyyt­tä vaaran­taen ja pilat­en MRL lainvastaisesti.
    .….….…..

    Kun asuu tiheästi asu­tus­sa paikas­sa, on myös eväät arvostel­la tiivey­den hait­to­ja. Olen joskus myös käyt­tänyt ter­miä “city trap­ping” kuvatak­seni sitä, miten yksilöille ja yhteiskun­nalle vahin­golli­nen keskit­tymisen feed­back toimii. 

    Olisi kan­nat­tanut alus­ta alka­en ker­toa taus­toista mik­si vaatii parem­pia asuinolo­suhtei­ta keskikaupungille liikun­tara­joit­teisille, lap­siper­heille, eläkeläisille ym kuin vaa­tia nuo­ria ole­maan muut­ta­mat­ta Helsinki­in ja nuo­ria per­heitä muut­ta­maan pois Helsingistä. Eli puhua asioista oikeal­la nimellä.

    Olkoot että käyt­tää tieteel­lisiä ana­lyy­se­jä mut­ta esim se että mik­si toiset naiset saa­vat mon­ta las­ta ja toiset ei yhtään ei ole ihan yksiselit­teinen juttu.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö voisi ajatel­la, että se, joka kär­sii kan­takaupun­gin tiiviy­destä, kan­nat­taisi muut­taa vaik­ka Nur­mi­järvelle ja vapaut­taa asun­ton­sa jollekin niistä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti halu­aisi­vat päästä kär­simään kan­takaupun­gin asumisolosuhteista.

    Vuosit­tain noin 30000 helsinkiläistä nos­taa kytk­in­tä ja muut­taa muualle Suomeen ja nelisen tuhat­ta ulko­maille. Uut­ta väkeä tulee vapau­tuneisi­in asun­toi­hin ja työ­paikkoi­hin, noin 30000 koti­maas­ta ja 6000–7000 ulkomailta.

    Uusi väki sit­ten aikansa asut­tuaan alkaa myös kär­siä ja läh­tee. Helsin­ki on muual­ta muut­ta­jien kaupun­ki, käy ilmi väestötilastoista.

    Vuo­den 2013 lop­ul­la Helsin­gin asukkaista vain noin 40 pros­ent­tia oli syn­tynyt nykyisessä kotikaupungis­saan. Val­taosas­sa Helsin­gin kaupungi­nosia syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä on selvästi alle puo­let. Esimerkik­si Kallion perus­pi­irin alueen asukkaista syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä on alle 30 prosenttia.

    Sel­l­ainen kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­h­ta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein. Tässä ajat­telus­sa on vähän samaa vinoutunut­ta henkeä kuin siinä, että kylpy­huonei­den koon sään­telystä tulisi luop­ua, eli jos tos vam­maudut tai sairas­tut, muu­ta muuanne, jos­sa kylpy­huone on riit­tävän iso. Viihtyvyy­den ja ter­veel­lisyy­den sekä tur­val­lisu­u­den jo alueel­la asuville pitäisi olla samoin kuin las­ten saan­nin kaupunkisu­un­nit­telun etusi­jal­la. Vas­ta hän­nän huip­puna ovat muual­ta pyrkivien tai sijoit­ta­jien toiveet. 

    Jos kaupunki­laisil­ta kysyt­täisi­in, halu­a­vatko he lisää asukkai­ta ja raken­nuk­sia alueilleen tai yleen­sä Helsinki­in, val­taen­em­mistö sanoisi ei.

    1. Helsingis­sä ei ole koskaan asunut niin paljon syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä kuin nyt. Helsinkiläi­sistä muut­taa kotikun­tansa uilkop­uolelle paljon vähem­män kuin mis­tään omuus­ta Man­ner-Suomen kunnasta.

  57. juk­ka heikki­nen: Mik­si Helsinki­in pitää saa­da asun­to­ja noin paljon? Val­taosa Helsin­gin väestönkasvus­ta on siir­to­laisia ulko­mail­ta, joiden työl­listymi­nen kestää 5–10 vuotta.

    Ulko­mail­ta tulev­as­ta siir­to­laisu­ud­es­ta päätämi­nen­hän ei kuu­lu kun­nal­lisen itse­hallinnon piiri­in, vaan siitä vas­taa val­tio. Jos ja kun val­tion maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on sel­l­ainen että ulko­maalaisväestö kas­vaa, Helsin­gin kaupun­gin ei auta kuin siihen sopeu­tua ja rak­en­taa ulko­maalaisille asun­to­ja, kahdestakin syystä.

    Ensin­näkin, ei ole kovin sopi­vaa syr­jiä ulko­maalaisia. Jos he tarvit­se­vat asun­to­ja, tulee tarpeeseen vas­ta­ta siinä mis­sä suo­ma­lais­tenkin kohdalla.

    Toisek­seen, jos ulko­maalaisille ei raken­neta asun­to­ja, asun­top­u­laa ei voi­da kohdis­taa vain ulko­maalaisi­in, vaan sen hai­tat osu­vat täysimääräis­inä suomalaisiinkin.

  58. Tuo­mas L.: Miten rak­en­t­a­mi­nen on ris­tiri­idas­sa viihty­isyy­den kanssa? Mielestäni Helsin­ki on tänä päivänä huo­mat­tavasti viihty­isämpi kuin 90-luvul­la, vaik­ka asukkaista on yli 100 000 enem­män. Suurin osa asun­torak­en­tamis­es­ta nimeno­maan paran­taa viihty­isyyt­tä kun rän­sistyneet teol­lisu­us, sata­ma- ja varas­toalueet ja kaiken­lainen masen­ta­va joutomaa muut­tuu kaupungiksi.

    On tietenkin makua­sia, mis­sä kukakin viihtyy. OS main­os­taa usein mah­dol­lisim­man tiivi­in kivikeskus­tan viihty­isyyt­tä, joten hänelle se ilmeis­es­ti toimii. Ehkä myös sin­ulle. Uskon kuitenkin, että on varsin paljon ihmisiä (myös helsinkiläisiä), jot­ka pitävät myös puis­toista, viher­alueista, rak­en­ta­mat­tomas­ta ran­nas­ta jne. osana hyvää asuinympäristöä.

    Mon­et halu­a­vat mak­saa isos­ta ton­tista suurem­man hin­nan kuin pien­estä, Ehkä mon­elle ihanne on se rauhalli­nen ranta­tont­ti ilman naa­pure­i­ta, mut­ta keskel­lä Helsin­gin palvelui­ta. Pääkaupunkiseudun kalleim­mat paikat eivät vält­tämät­tä ole niitä kaikkein täy­teen ahdetuimpia.

    Teol­lisu­usaluei­ta har­va rakas­taa asuinalueen yhtey­d­dessä, mut­ta ran­nat ja puis­tot ovat vähän eri asia. Ruuhk­istakaan ei yleen­sä pide­tä, pait­si iltar­avi­tolois­sa ja vappujuhlissa.

    Koko ja vahvu­us on yksi asia, jota ihmiset voivat myös rakas­taa (ja joka kor­reloi tiiviy­den ja täy­teenah­tamisen kanssa). Tap­pa­ran pitää vält­tämät­tä päi­hit­tää Ilves, oman kun­nan pitää olla mui­ta mah­tavampi, ja oman val­tion tulisi domi­noi­da muita.

    1. Koh­ta julk­istet­ta­van tutkimuk­sen mukaan noin 1/3 helsinkiläi­sistä on arfvoil­taan urban­is­te­ja ja 2/3 arvostaa enem­män asioi­ta, joi­ta saa lähiöistä. Tämän voi tulki­ta joko niin, että city-hip­ster­it ovat vähem­mistönä tai niin, että tiivistä kan­takaupunkia tarvi­taan paljon lisää, kos­ka nyt kan­takaupunki­in mah­tuu selvästi alle 1/3 helsin­gin seudun asukkaista.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö voisi ajatel­la, että se, joka kär­sii kan­takaupun­gin tiiviy­destä, kan­nat­taisi muut­taa vaik­ka Nur­mi­järvelle ja vapaut­taa asun­ton­sa jollekin niistä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti halu­aisi­vat päästä kär­simään kan­takaupun­gin asumisolosuhteista.

    Tuon kaltaiset ovat jo muut­ta­neet tai eivät ole koskaan tiivi­isi­in lähiöi­hin tai kivikaupungi­nosi­in muut­ta­neetkaan. Jos siirtäisimme vaikka­pa val­tion hallinnon jon­nekin muualle, tilaa vapau­tu­isi enem­män niille, jot­ka oikeasti halu­a­vat keskelle betonikaupunkia. Hin­natkin var­masti halpenisivat.

    P.S. Jos pelkäät että osa virkamiehistä ei halu­aisi muut­taa, hallinnon voisi siirtää Nur­mi­järvelle, niin pen­delöin­ti­matkat pysy­i­sivät suun­nilleen entisen kaltaisina. 😉

  60. Kat­selin Euoves­ta aus­ntoil­moituk­sia Kajaanin­lin­natiel­lä, Itäkeskuk­ses­sa. Koulut, myös lukio, kir­jas­to, koko Itäkeskuk­sen ostoparati­isi sekä metro aivan vier­essä. Putkire­mon­toidus­sa talos­sa 65 m²:n kolmion hp 215.000 eli 3.300e /m2. Ja puis­toakin on vieressä.

    Van­haa rahaa se kyl­läkin on 20.000 mk/m2.

    Tääl­lä Hekkiläss Kirkkon­um­meal remon­toimat­toman huoneis­ton hp 73 m² ja 114.000 egua eli 1560 e/m2. Lisää siihen 1000 euroa remonttikuluihin.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Koh­ta julk­istet­ta­van tutkimuk­sen mukaan noin 1/3 helsinkiläi­sistä on arfvoil­taan urban­is­te­ja ja 2/3 arvostaa enem­män asioi­ta, joi­ta saa lähiöistä. Tämän voi tulki­ta joko niin, että city-hip­ster­it ovat vähem­mistönä tai niin, että tiivistä kan­takaupunkia tarvi­taan paljon lisää, kos­ka nyt kan­takaupunki­in mah­tuu selvästi alle 1/3 helsin­gin seudun asukkaista.

    Jos lähde­tään siitä ole­tuk­ses­ta, että 1/3 halu­aa asua tiivi­is­sä kan­takaupungis­sa, ehkä kan­nat­taisi saat­taa näitä kah­ta yhteen.

    En usko että hirvän suuri osa noista ihmi­sistä ihailee suo­ranais­es­ti toimis­to­val­taista keskus­taa, vaan enem­mänkin elävää ja tiivistä sosi­aal­ista keskus­taa (kaup­poi­neen, kahviloi­neen, puis­toi­neen). Toimis­to­ja voisi siis vähen­tää ja asukkai­ta ottaa tilalle.

    Olisi hvyä selvit­tää, ihail­e­vatko nuo ihmiset mitä tahansa tiivistä aluet­ta vai nimeno­maan his­to­ri­al­lista kivikeskus­taa. Tuo­ta his­to­ri­al­lista kivikeskus­taa on saatavil­la vain nykyi­nen määrä. Uut­ta betoni­rak­en­tamista voi sen sijaan tuot­taa lisää, jos sille on kysyn­tää. Liiken­teel­li­sistä syistä järkevin paik­ka reken­taa tuol­laista uut­ta mas­si­ivista raken­net­ta olisi joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­jen asemil­la. Osa ihmi­sistä joka tapauk­ses­sa rakas­taa nimeno­maan van­haa kivikeskus­taa, joten sen luon­net­ta ei ehkä kan­na­ta uud­is­rak­en­tamisel­la muuttaa.

    1. Helsin­ki ei ole tekemässä mitään van­halle ruu­tukaa­va-alueelle vaan rak­en­taa uut­ta Jätkäsaa­reen, Kalasa­ta­maan ja ja muut­ta­mal­la moot­toriteitä kaduiksi.

  62. juk­ka heikki­nen:
    Sel­l­ainen kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­h­ta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein. Tässä ajat­telus­sa on vähän samaa vinoutunut­ta henkeä kuin siinä, että kylpy­huonei­den koon sään­telystä tulisi luop­ua, eli jos tos vam­maudut tai sairas­tut, muu­ta muuanne, jos­sa kylpy­huone on riit­tävän iso. Viihtyvyy­den ja ter­veel­lisyy­den sekä tur­val­lisu­u­den jo alueel­la asuville pitäisi olla samoin kuin las­ten saan­nin kaupunkisu­un­nit­telun etusi­jal­la. Vas­ta hän­nän huip­puna ovat muual­ta pyrkivien tai sijoit­ta­jien toiveet. 

    Jos kaupunki­laisil­ta kysyt­täisi­in, halu­a­vatko he lisää asukkai­ta ja raken­nuk­sia alueilleen tai yleen­sä Helsinki­in, val­taen­em­mistö sanoisi ei. 

    Helsin­gin varsi­nainen ongel­ma on että se on aika ykstoikkoinen. Helsingistä puut­tuu keski­aikainen van­hakaupun­ki, ja puut­tuu pil­ven­pi­irtäjä-city. Tietysti nämä voisi rak­en­taa jälkikä­teen mut­ta ei taide­ta rak­en­taa, vaik­ka olisi kuin­ka kiva jos Tölön­lah­den ran­nal­la olisi esim Viipurin van­hankaupun­gin kopio. 

    Läh­es koko kaupun­ki on raken­net­tu viime 100 vuo­den aikana ja uusi­akin raken­nuk­sia pitää rak­en­taa 1950-luvun normein. Ja syy on van­hol­li­sis­sa asukkaissa joiden mielestä Helsinki­in ei saisi rak­en­taa mitäään uut­ta eikä varsinkaan mitään korkeaa ja komeaa. Jos asuin­raken­nuk­sista voisi tehdä korkeampia niin ne vaati­si­vat vähem­män tont­ti­maa­ta ja asun­toi­hin saisi isom­mat kylp­pärit mah­tu­maan. Ja pihat oli­si­vat isompia. 

    Osa pääkaupungista on jo siir­tynyt Espooseen ja Van­taalle, teknolo­giayri­tyk­set pil­ven­pi­irtäji­neen ja tieteel­liset tutkimus­laitok­set Espooseen, toki ihan Helsin­gin rajaan kiin­ni, ja logis­ti­ik­ka- ja kaup­payri­tyk­set Van­taalle. Nur­mi­järvelle jonne on surkeat joukkoli­iken­ney­htey­det ei ole onnek­si pakotet­tu mitään. 

    Helsin­gin ulko­ra­joil­la on paljon sel­l­aista hukkakäytössä ole­vaa ei-kenenkään maa­ta jonne Helsin­ki halu­aisi että kaupun­ki laa­jen­tu­isi. Onko se niin paha asia? Lisäk­si muis­tu­tan että asukkaat eivät omista kaupunkia. Tietysti demokraat­tis­es­ti val­i­tut kaupung­in­val­tu­us­to ja lau­takun­nat yrit­tävät päät­tää asukkaiden toivei­den mukaan, mut­ta hei­dän on myös pakko tehdä kom­pro­mis­se­ja kaupun­gin elin­voimaisu­u­den takia. Ja joskus hei­dän tekemät päätök­set sat­ut­ta­vat joitakin. Ihan kuten val­takun­nankin päät­täjien tekemät päätökset.

  63. Olli Pot­to­nen: Ulko­mail­ta tulev­as­ta siir­to­laisu­ud­es­ta päätämi­nen­hän ei kuu­lu kun­nal­lisen itse­hallinnon piiri­in, vaan siitä vas­taa valtio. 

    Viime vuo­den syksyl­lä val­tio ei kyl­lä päät­tänyt yhtään mitään. Niitä vain tuli.

  64. juk­ka heikki­nen: Eivät estä, eivät myöskään Helsin­gin ker­rostalot. Eli mitä tarkoitit?

    Kir­joitit, että puu­tarhamaista pien­taloa­sum­ista pitäisi tuot­taa lisää, mut­ta ker­rostalo­ja ei pitäisi enää rak­en­taa. Minus­ta kan­nat­taa rak­en­taa molem­pia, jos molem­mille on kysyn­tää. Eivät ne ole toisil­taan pois.

    Viestistäsi sai sen kuvan, että ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in muka jotenkin estää pien­talo­jen rak­en­tamisen Loh­jalle ja Vihti­in. Voi olla, että tarkoitit jotain muu­ta, mut­ta se ei min­ulle välittynyt.

  65. juk­ka heikki­nen: Ymmär­rän kan­tasi. Olen koulut­tanut ja ohjan­nut ulko­mail­ta tullei­ta tohtor­eik­si ja tutkimusti­imien jäseniksi. Ovat olleet Suomelle hyödyk­si. Ehekei ihan samaan tapaan kuin sak­salaiset las­in­puhal­ta­jat tai venäläiset met­sä­te­ol­lisu­u­den insinöörit men­neil­lä vuo­sisadoil­la, mut­ta kuitenkin.

    Tilas­tol­lis­es­ti muut­ta­jat kuitenkin työl­listyvät huonos­ti ja hei­dän työu­ransa jäävät lyhyik­si monista syistä. 

    Ne tohtorit ja tutkimusteamien jäsenet eivät työl­listy huonos­ti eivätkä hei­dän työu­ransa jää lyhyik­si, vaan huonos­ti työl­listyviä maa­han­muut­ta­jia, joiden työu­rat jäävät lyhyik­si, pääsee näkemään vaik­ka istu­mal­la 5 min Itäkeskuk­sen metroase­mal­la. Sil­loin kun puhutaan maa­han­muut­ta­jista, tarkoite­taan tietysti pääsään­töis­es­ti pako­laisia, ja jos oikeasti tarkoite­taan maa­han­muut­ta­jia tuo­daan se asi­ay­htey­dessä esille.

  66. juk­ka heikki­nen: Ylikan­soituk­sen huoli ja globaali vas­tuu on Kiinal­la, Intial­la, etc muil­la väkirikkail­la alueil­la. Syn­tyvyys onkin alen­tunut siel­lä kaupungis­tu­misen ja myös lakien avulla.

    Kolikol­la on kuitenkin toinen puoli. Japani­lais­ten määrä alkaa laskea

    Niin alkaa kiinalais­tenkin, tosin vähän myöhem­min: http://en.people.cn/90001/90776/90882/7137446.html

  67. juk­ka heikki­nen: Sel­l­ainen kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­h­ta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein.

    Entä jos minä kan­natan lisärak­en­tamista, kos­ka kaiken­laista turhaa joutomaa­ta löy­tyy bön­deltä haitak­si asti, ja viih­dyn juurikin kaupunkialueel­la? Pitääkö min­un sit­ten muut­taa ulkomaille?

  68. juk­ka heikki­nen:

    Uusi väki sit­ten aikansa asut­tuaan alkaa myös kär­siä ja läh­tee. Helsin­ki on muual­ta muut­ta­jien kaupun­ki, käy ilmi väestötilastoista.…
    Sel­l­ainen kaupunkisu­un­nit­telun lähtöko­h­ta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein.

    Tässä viestiketjus­sa on paljon esimerkke­jä siitä kuin­ka tilas­toaineis­to­ja ver­taa­mal­la luo­daan kausali­teet­te­jä. Joskus sil­lä tavoin osu­taan oikeaan, useim­miten ei.

    Se, että Kallios­sa on vain 30 pros­ent­tia syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä johtuu siitä, että alueel­la, jol­la asun­noista 90 pros­ent­tia on yksiöitä ja kak­sioi­ta, vain har­va luo elämän­pi­tuisen asum­isuransa. Ja kos­ka alueen asun­noista puo­let on nimeno­maan pieniä, vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja, se muo­dostaa Helsingille ja koko seudulle tärkeän sisään­muut­tovyöhyk­keen, jonne nuoret aikuiset, sekä työssäkäyvät että opiske­li­jat pystyvät muut­ta­maan muual­ta Suomes­ta. Ja suurin osa­han nuorista edelleen per­heel­listyy jos­sain vai­heessa, ja sil­loin haetaan suurem­paa asun­toa, joko Helsingistä tai naa­purikaupungeista. Viime vuosi­na entistä use­ampi per­heelli­nenkin yrit­tää löytää sopi­van kom­pro­missin yhdis­tää per­hea­sum­i­nen ja pieni asun­to Kallios­sa. Las­ten määrä on läh­es kak­sik­er­tais­tunut van­han Kallion alueel­la 10 vuodessa. 

    Myös hedelmäl­lisyy­den analysoin­nis­sa miet­tisin syy-seu­raus­suhtei­ta tarkasti. Jos­sain määrin urbaani elämän­ta­pa saat­taa vaikut­taa yksilö­ta­sol­la elämän­val­in­toi­hin, mut­ta pitäisin kuitenkin mielessä sen, että Helsin­ki on vain osa laa­jaa n. 1,5 miljoo­nan asukkaan asun­to- ja työ­markki­na-aluet­ta, ja täl­lä alueel­la eri elämän­ta­vat ja per­he­vai­heet eri­tyvät asun­tokan­nan omi­naisuuk­sien mukaan. Helsingis­sä hedelmäl­lisyysikäi­sistä nai­sista huo­mat­ta­va osa on opiske­li­joi­ta ja muuten vakiintumattomia. 

    Aluei­den halut­tavu­ud­es­ta ker­too asun­to­jen hin­take­hi­tys omaa kieltään. Tässä tilanne 2016 ensim­mäisel­lä neljän­nek­sel­lä, indek­si 2010=100:

    Helsin­ki 113
    Helsin­ki 1. kalleusalue 118
    Espoo 102
    Van­taa 102
    Kehyskun­nat 98,5
    Koko maa-PKS 100

    Sinän­sä oikea havain­to on, että per­hea­sum­i­nen markki­navoimien puris­tuk­ses­sa siir­tyy hel­posti kauem­mas ydi­nalueil­ta. Niin­pä Helsin­ki on pitkään pyrkinyt vaikut­ta­maan tähän, paras esimerk­ki tästä on Hitas. Nyt uuden yleiskaa­van tavoit­teena on vas­ta­ta kaiken tyyp­pisen asumisen kysyn­tään, joka on aika vas­taansanomat­tomasti olemassa.

  69. R.Silfverberg: Jos asuin­raken­nuk­sista voisi tehdä korkeampia niin ne vaati­si­vat vähem­män tont­ti­maa­ta ja asun­toi­hin saisi isom­mat kylp­pärit mah­tu­maan. Ja pihat oli­si­vat isompia. 

    Näin ei voi tehdä, kos­ka funk­tion­al­isti­nen arkkite­htu­uri skaalau­tuu erit­täin huonos­ti ylöspäin. Ihan saman­laisia vaik­ka Tapi­olan ja Kon­tu­lan talot ja niiden ympäristö on, mut­ta Kon­tu­lan talot ovat selvästi korkeampia. Funk­tion­al­is­tiset omakoti­talot saat­ta­vat jopa näyt­tää hyviltä, mut­ta yli 10-ker­roksi­nen funk­tion­al­isti­nen ker­rosta­lo vain raas­taa sielua.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei ole tekemässä mitään van­halle ruu­tukaa­va-alueelle vaan rak­en­taa uut­ta Jätkäsaa­reen, Kalasa­ta­maan ja ja muut­ta­mal­la moot­toriteitä kaduiksi.

    Ruu­tukaa­va-aluet­takin on tiivis­tet­ty. Van­haa jugen­dia ei sen­tän enää pure­ta, mut­ta jotain muu­ta van­haa on mennyt.

    Jätkäsaari on ok siinä mielessä, että sata­man joutikin häätää pois, ja jotain muu­ta voi rak­en­taa tilalle. Auto­ton Jätkäsaari olisi ollut järkevä, autolli­nen val­lan hölmöä (pus­kee liiken­net­tä van­halle ruutukaava-alueelle).

    Kalasa­ta­man superkeskit­tymä on järkevä tapa rak­en­taa, jos on pakko rak­en­taa uut­ta tiivistä beto­nia. Ylimääräi­nen metropy­säk­ki tosin sabotoi Itä-Helsin­gin yhteyk­siä. No, ehkä Itäkeskus riit­tää sikäläisille, eikä nopea yhteys van­haan keskus­taan ole yhtä tärkeä kuin ennen.

    Moot­toritei­den (yms.) muut­ta­mi­nen kaduik­si on ehkä lähin­nä gryn­dausah­neut­ta ja Helsin­gin koon mak­si­mon­tia. Ehkä kurite­taan vähän autopa­ho­lais­takin. Liikenne voi hidas­tua, vaik­ka muu­ta todistellaankin.

  71. Juho Laatu: En usko että hirvän suuri osa noista ihmi­sistä ihailee suo­ranais­es­ti toimis­to­val­taista keskus­taa, vaan enem­mänkin elävää ja tiivistä sosi­aal­ista keskus­taa (kaup­poi­neen, kahviloi­neen, puis­toi­neen). Toimis­to­ja voisi siis vähen­tää ja asukkai­ta ottaa tilalle. 

    Toimis­tot kuu­lu­vat elävään keskus­taan; aika har­va kahvi­la pär­jää ilman lounasa­jan myyn­tiä. Kau­pat voivat kaup­pakeskuk­se­na selvitä ilman toimis­to­ja, mut­ta kaup­pakeskuk­set taas eivät ole sitä elävää kaupunkia mitä kaivataan.

    Kaikenkaikki­aan toim­into­jen sekoit­ta­mi­nen on avain hyv­in­voivaa kaupunkia tehtäessä. Suo­ma­laisil­la raken­nus­määräyk­sil­lä päällekkäi­nen sekoit­ta­mi­nen olisi myös tehokkain­ta maankäyt­töä: var­jokul­mavaa­timuk­set koske­vat vain asuin­huonei­ta, ja jos asun­non alla on muu­ta­ma ker­ros toimis­toa ja pari ker­rosta liiketi­laa, niin asun­toon saa riit­tävästi val­oa kapeam­mankin katukuilun var­relle. Lisäk­si sekoit­tuneessa kaupungis­sa infra on tehokkaam­mal­la käytöl­lä; esimerkik­si ne paljon puhutut pysäköin­tipaikat voivat hel­posti olla sekä toimis­to­jen että asukkaiden käytössä, kos­ka tarve pysäköin­tipaikalle osuu eri vuorokaudenaikaan.

  72. Janis Petke: Viime vuo­den syksyl­lä val­tio ei kyl­lä päät­tänyt yhtään mitään. Niitä vain tuli.

    Mut­ta joh­tuiko irak­i­lais­ten mas­savyöry viime syksyny Suomen maa­han­muut­to­laeista vai Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta? Juk­ka Heikkisen mielestä ilmeis­es­ti jälkimmäisestä.

  73. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näin ei voi tehdä, kos­ka funk­tion­al­isti­nen arkkite­htu­uri skaalau­tuu erit­täin huonos­ti ylöspäin. Ihan saman­laisia vaik­ka Tapi­olan ja Kon­tu­lan talot ja niiden ympäristö on, mut­ta Kon­tu­lan talot ovat selvästi korkeampia. Funk­tion­al­is­tiset omakoti­talot saat­ta­vat jopa näyt­tää hyviltä, mut­ta yli 10-ker­roksi­nen funk­tion­al­isti­nen ker­rosta­lo vain raas­taa sielua. 

    Tapi­o­las­sa on 12-ker­roksisia pis­te­talo­ja, ja vielä mäkien pääl­lä, ja ne istu­vat maise­maan ihan hyvin.

  74. teekkari: Toimis­tot kuu­lu­vat elävään keskus­taan; aika har­va kahvi­la pär­jää ilman lounasa­jan myyn­tiä. Kau­pat voivat kaup­pakeskuk­se­na selvitä ilman toimis­to­ja, mut­ta kaup­pakeskuk­set taas eivät ole sitä elävää kaupunkia mitä kaivataan.

    On tot­ta että lounasa­jan myyn­ti toden­näköis­es­ti vähenisi. Toisaal­ta uudet keskus­taelämäori­en­toituneem­mat asukkaat toisi­vat lisää sekä päivä- että ilta-ajan toim­intaa. Kaupungista tulisi elävämpi. Illal­la ja viikon­lop­puina toimis­tot ovat aika kuollei­ta (mainit­se­masi kaup­pakeskuk­set ova selvästi elävämpiä kaup­poi­neen, kahviloi­neen, rav­in­toloi­neen, eloku­vateat­tere­i­neen). Sen näkee keskus­tas­sa nytkin. Toimis­tokeskeiset alueet ovat “kuolleem­pia” kuin palvelukeskeiset alueet. Tavoit­teena olisi siis muut­taa kuol­lut­ta keskus­taa “etelä­maisem­mak­si” eläväk­si ravntola‑, kult­tuuri- ja tapaamiskeskus­tak­si (ja samal­la vähen­tää turhaan aikaa ja rahaa kulut­tavaa pen­delöin­tiä, ja siir­tyä enem­män käve­lyyn ja pyöräilyyn).

    Kaikenkaikki­aan toim­into­jen sekoit­ta­mi­nen on avain hyv­in­voivaa kaupunkia tehtäessä.

    ?

    Suo­ma­laisil­la raken­nus­määräyk­sil­lä päällekkäi­nen sekoit­ta­mi­nen olisi myös tehokkain­ta maankäyt­töä: var­jokul­mavaa­timuk­set koske­vat vain asuin­huonei­ta, ja jos asun­non alla on muu­ta­ma ker­ros toimis­toa ja pari ker­rosta liiketi­laa, niin asun­toon saa riit­tävästi val­oa kapeam­mankin katukuilun var­relle. Lisäk­si sekoit­tuneessa kaupungis­sa infra on tehokkaam­mal­la käytöl­lä; esimerkik­si ne paljon puhutut pysäköin­tipaikat voivat hel­posti olla sekä toimis­to­jen että asukkaiden käytössä, kos­ka tarve pysäköin­tipaikalle osuu eri vuorokaudenaikaan.

    Keskeis­ten joukkoli­iken­neasemien päälle voi (ympäristön sal­lies­sa) rak­en­taa beton­imöhkäleen, joka kasaa kuhi­naa, mut­ta ei päästä auringonva­l­oa sisälleen. Käve­lykeskus­tan, kahvi­lakeskus­tan, puis­tokeskus­tan ja asumiskeskus­tan olisi hyvä olla valoisampi.

  75. R.Silfverberg: Sak­sas­ta en tiedä mut­ta epäilen että alhainen syn­tyvyys on perua Itä- ja Län­si-Sak­san yhdistämistuskista.

    Kokon­aishedelmäl­lisyys­lu­vun alueit­tainen vai­htelu seu­raa pien­taloa­sumisen osu­ut­ta ja asun­to­jen keskimääräistä kokoa. Tämä sekä sen kausali­teet­ti on jo osoitet­tu tutkimuk­sis­sa. Esim. Why Fer­til­i­ty Lev­els Vary between Urban and Rural
    Areas?, Hill Kulu, Region­al Stud­ies, 2012 tai Fer­til­i­ty dif­fer­ences by hous­ing type: The effect
    of hous­ing con­di­tions or of selec­tive moves?, Hill Kulu and Andres Vikat, Demo­graph­ic Research, 2007. Vas­taa­va tutkimus on tehty Pohjo­is­mais­sa, Bri­tan­ni­as­sa ja Saksassa.

    DDR:n nais­ten kokon­aishedelmäl­lisyys­luku rom­ahti tasolle 1,5 jo 1964 ja Län­si-sak­sas­sa 1967. Se oli sitä ennen 2,5. Sama tapah­tui maail­man­laa­juis­es­ti kehit­tyneis­sä mais­sa ja myös Suomes­sa 60-luvul­la. Sak­san yhdis­tymisel­lä oli iso mut­ta ohimenevä hedelmäl­lisyy­den lasku­vaiku­tus 1990–94.

    Ker­rostaloe­fek­ti oli jo piilevästi syn­tynyt per­he-elämään ker­rostaloa­sumisen kasvun takia 1900-luvun alkupuolel­la, mut­ta vas­ta 60-luvul­la ehkäisykeino­jen tul­tua yhteiskun­nas­sa sal­li­tum­mik­si ja myös tehokkaam­mik­si se purkau­tui nopeasti nais­ten kokonaishedelmällisyyslukuun.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö voisi ajatel­la, että se, joka kär­sii kan­takaupun­gin tiiviy­destä, kan­nat­taisi muut­taa vaik­ka Nur­mi­järvelle ja vapaut­taa asun­ton­sa jollekin niistä, jot­ka into­hi­moi­ses­ti halu­aisi­vat päästä kär­simään kan­takaupun­gin asumisolosuhteista.

    Nyt taitaa Osmo uno­htaa, että kaupun­ki ei ole (yksin) tiivistäjien kaupun­ki, vaan se on MEIDÄN, eli Helsin­gin kaupun­gin nyky­is­ten asukkaiden. Mah­dol­lis­ten uusien asukkaiden mielip­iteil­lä EI OLE tässä merk­i­tys­tä kuin siltä osin, mitä kaupun­gin NYKYISET asukkaat (tai edus­ta­jansa) niistä ajattelevat. 

    Ain­oas­taan sen ver­ran kan­nat­taa rak­en­taa Helsinki­in, mitä kaupun­gin NYKYISET asukkaat katso­vat tarpeel­lisek­si tehdä kaupun­gin hyvän tule­vaisu­u­den varmis­tamisek­si. Tästä pitää kyetä keskustele­maan myös ilman, että osal­la keskustelijoista on mielip­itei­den­sä tuke­na lupauk­sia tai osoituk­sia vaalirahoituksesta.

    Val­tu­utet­tu­jenkin kan­nat­taisi kat­soa peili­in, sil­lä he ovat vain kaupun­gin ääni­val­tais­ten asukkaiden edus­ta­jia val­tu­us­tossa ja lau­takun­nis­sa. Kaik­ki helsinkiläiset eivät halua kaupungis­taan betoni­hel­vettiä, jol­laisek­si uudet, rumat raken­nuk­set, mm. ran­noil­lamme sen aivan liian hel­posti tekevät. 

    Ihmisil­lä on tietyt perus­tarpeet, se myön­net­täköön. Tarpeil­la on kuitenkin oma hier­arkiansa. Tiivistäjille riit­tää vain kaikkein alhaisimpi­en tarpei­den tyy­dyt­tämi­nen. Halu­am­meko, että Helsingistä tehdään vain tiivistäjien ehdoil­la asukas­määrältään voimakkaasti kas­va­va kaupun­ki, jos­sa vain alhaisim­mil­la tarpeil­la ja vieteil­lä on arvoa ja merk­i­tys­tä? Tuo­ta lin­jaus­ta on ainakin min­un vaikea, jopa mah­do­ton hyväksyä.

    Itse olen sitä mieltä, että kaupun­gin (varsinkin Helsin­gin) tulee tar­jo­ta kaikille asukkailleen asun­to­jen lisäk­si myös mm. kauneut­ta, kaup­po­ja, kirkko­ja, koulu­ja ja mui­ta opinahjo­ja, kult­tuuria, museoita, puis­to­ja, työ­paikko­ja, ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta, urheilukent­tiä, yri­tyk­siä, lento­kent­tä, liiketilo­ja, kku­jia, katu­ja ja teitä kaikille kulk­i­joille, vehreyt­tä, vene­sa­tamia (talvisäi­ly­tysaluei­neen), sekä VIIHTYISYYTTÄ.

    Hyvästä kaupungista löy­tyy myös tilaa hen­git­tää ja nähdä kau­ni­ita näkymiä sekä kauas, muual­takin kuin miljoo­nan tai pari mak­sav­ista ökya­sun­noista tai kapeal­ta kaistaleelta niiden ja rantavi­ivan välistä.

    Liian yksipuo­li­nen panos­t­a­mi­nen toisi­aan muis­tut­tavien asun­toko­rt­telei­den tiivi­iseen rak­en­tamiseen (meren ran­nalle tai muuallekin) on asukkaiden (myös tule­vien) kannal­ta, ja koko kaupun­gin kannal­ta, varsin vahin­gol­lista ja lop­ul­ta tuhoisaa kaupunkisu­un­nit­telua ja poli­ti­ikkaa. Asuinaluei­den, jopa kan­takaupun­gin viihty­isyy­den arvo on mittaamaton. 

    Ison kaupun­gin tulisi tar­jo­ta muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin Jätkäsaaren tai Kalasa­ta­man kaltaista rumuut­ta. Jo raken­netut alueet on raken­net­tu arkkite­htien suun­nitelmi­in perustuen. Mik­sei hei­dän työtään halu­ta kunnioittaa? 

    Ei jonkun taiteil­i­jan taului­hinkaan saa kymme­nen vuo­den välein joku toinen lisätä päälle omia töher­ryk­siään. Mitä tuumaisi Osmokaan siitä, jos johonkin hänen kir­jansa uus­in­ta­pain­ok­seen päästet­täisi­in Korkeasaaren pavi­aan­it tekemään omia irvokkai­ta lisäyksiään?

  77. Pekka Vuori:
    Myös hedelmäl­lisyy­den analysoin­nis­sa miet­tisin syy-seu­raus­suhtei­ta tarkasti. Jos­sain määrin urbaani elämän­ta­pa saat­taa vaikut­taa yksilö­ta­sol­la elämän­val­in­toi­hin, mut­ta pitäisin kuitenkin mielessä sen, että Helsin­ki on vain osa laa­jaa n. 1,5 miljoo­nan asukkaan asun­to- ja työ­markki­na-aluet­ta, ja täl­lä alueel­la eri elämän­ta­vat ja per­he­vai­heet eri­tyvät asun­tokan­nan omi­naisuuk­sien mukaan. Helsingis­sä hedelmäl­lisyysikäi­sistä nai­sista huo­mat­ta­va osa on opiske­li­joi­ta ja muuten vakiintumattomia. 

    Ei seli­ty opiske­li­joil­la. Jopa 36 pros­ent­tia Helsin­gin 40 vuot­ta täyt­täneistä nai­sista ei ole syn­nyt­tänyt las­ta. Tästä kun vähen­tää vielä vierask­ieliset pois, niin ollaan var­maan yli viidenkymme­nen pin­nan suo­ma­lais­ten osalta.

    Oikeampia seli­tyk­siä kaupunkien yleiseen alhaiseen syn­tyvyy­teen ovat lib­er­al­is­mi, itsekkyys (minä-minä ‑asenne), indi­vid­u­al­is­mi, maal­lis­tuneet arvot jne. Jotkut pitävät uskon­toa kaik­ista tärkeim­pänä tek­i­jänä. Ortodok­si­ju­u­ta­laiset tai lesta­di­o­laiset kyl­lä osaa­vat syn­nyt­tää hel­postikin sen kymme­nen lasta.

    Muis­tan luke­neeni joskus tutkimuk­ses­ta jos­sa todet­ti­in, että mis­säään muus­sa län­si­maises­sa pääkaupungis­sa vierask­ielisen väestön suh­teel­lisen osu­u­den kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa kuin Helsingissä.

    Juk­ka Heikkisen ennus­tus, että jois­sakin helsinkiläisk­ouluis­sa suo­ma­lais­lapset ovat vähem­mistönä tämän vuo­sisadan aikana on kat­teet­toman opti­misti­nen. Jo nyt on koulu­ja, jois­sa suo­ma­laiset ovat vähem­mistönä, tilas­to­ja löy­tyy kyl­lä asi­as­ta. Ei mene kuin 20–30 vuot­ta, niin suo­ma­lais­lapset ovat kaikissa Helsin­gin kouluis­sa vähemmistönä.

    1. Ihmisil­lä ei ole tässä ylikan­soit­tuvas­sa maail­mas­sa mitään moraal­ista velvol­lisu­ut­ta lisätä maa­pal­lon väestöä. Aja­tus, että asun­non sijain­ti aiheut­taa per­hekoon eikä päin vas­ton, on kyl­lä myös aika erikoinen. 

  78. Olli Pot­to­nen: Ensin­näkin, ei ole kovin sopi­vaa syr­jiä ulko­maalaisia. Jos he tarvit­se­vat asun­to­ja, tulee tarpeeseen vas­ta­ta siinä mis­sä suo­ma­lais­tenkin kohdal­la. Toisek­seen, jos ulko­maalaisille ei raken­neta asun­to­ja, asun­top­u­laa ei voi­da kohdis­taa vain ulko­maalaisi­in, vaan sen hai­tat osu­vat täysimääräis­inä suomalaisiinkin.

    Lähtöko­htana­han oli se, että Helsin­gin väestö on lisään­tynyt n. 77000 välil­lä 2000–2016, jos­ta 77 % on mui­ta kuin suomen ja ruotsinkielisiä. Ulko­mail­ta suo­raan Helsinki­in on tul­lut yli 60 % tästä lisäyk­ses­tä. Varsi­naisia työ­paikko­ja ei ole kuitenkaan tul­lut lisää.

    Helsin­gin sisäl­lä tehdään vuosit­tain 94000 muut­toa ja sisään tai ulos muut­taa 30000–40000. Net­to­muut­to Helsinki­in niin ulko­mail­ta kuin muual­ta Suomes­ta on vuosit­tain mitätön osa tästä eikä vaiku­ta markki­noi­hin. Vas­taavasti vuosit­tainen rak­en­t­a­mi­nen on mitätön­tä vuosit­taiseen kokon­ais­muut­toli­ik­keeseen nähden.

    Jos kaupun­ki ei rajoi­ta, rak­en­t­a­mi­nen syn­tyy kokon­ais­muu­ton seu­rauk­se­na markki­navoimien myötä. Osa asukkaista ja sijoit­ta­jista halu­aa aina uut­ta ja kyke­nee mak­samaan siitä. Rak­en­tamiselle ei ole olen­naista tuleeko Helsinki­in lisää väkeä vai vähe­neekö väki. Asun­to­jen hin­natkaan eivät väl­itä net­to­muu­ton määrästä, vaan ovat seu­raus kokon­ais­muu­ton inten­si­ivisyy­destä ja rahoituk­sen löysyy­destä. Tätä har­va ymmärtää.

    Jos net­to­muut­to on nol­la, rak­en­t­a­mi­nen luo tyhjiä asun­to­ja muut­toketju­jen var­relle tai muuten lisää asum­isväljyyt­tä. Tyhjät asun­not ja/tai asum­isväljyys aiheut­taa sit­ten net­to­muut­toa alueelle.

    Toisin sanoen näke­myk­sesi, että Helsingis­sä on ulko­maalaisia, joille pitää rak­en­taa asun­to­ja, ei pidä paikkaansa. Rak­en­t­a­mi­nen itse aiheut­taa net­to­muut­toa ulko­mail­ta. Kuten keskusteluketjun alus­sa todet­ti­in, häm­mästyt­tävää oli se, ettei rak­en­t­a­mi­nen ole aiheut­tanut net­to­muut­toa muual­ta Suomes­ta Helsinki­in, vaik­ka löy­ty­i­hän sillekin sit­ten syy, kun Helsin­gin työ­paikkamäärä ei ole kasvanut.

    Ulko­mail­ta tuli­joiden varas­to on poh­ja­ton. Ei ole mitään syytä vas­ta­ta siihen rak­en­ta­mal­la heille rajoituk­set­ta asun­to­ja. Jos työ­paikko­ja ei tule lisää tai jos niitä voi luo­da muuallekin Suomes­sa, Helsinki­in on sopi­vaa rak­en­taa sen mukaan kuin asun­to­ja menee lunas­tuskun­toon tai väki kas­vaa luon­nol­lisel­la taval­la Helsingis­sä. Tosin kokon­aishedelmäl­lisyys­lu­vun alhaisu­u­den takia itse asi­as­sa purkualuei­ta kan­nat­taa muut­taa ennem­min puis­toik­si tai pientaloalueiksi.

    1. Osa asukkaista ja sijoit­ta­jista halu­aa aina uut­ta ja kyke­nee mak­samaan siitä. Rak­en­tamiselle ei ole olen­naista tuleeko Helsinki­in lisää väkeä vai vähe­neekö väki. Asun­to­jen hin­natkaan eivät väl­itä net­to­muu­ton määrästä, vaan ovat seu­raus kokon­ais­muu­ton inten­si­ivisyy­destä ja rahoituk­sen löysyydestä.

      Muu­ta tuos­sa Helösin­gin paikalle Kemi­järvi niin huo­maat, että tämä aja­tus on ker­takaikkises­ti hölmö. Luu­laen, että on parem­pi, että Juk­ka Heikki­nen jatkaa tämän evanke­li­u­min julis­tamista jos­sain muualla.

  79. juk­ka heikki­nen:
    Helsin­gin sisäl­lä tehdään vuosit­tain 94000 muut­toa ja sisään tai ulos muut­taa 30000–40000. Net­to­muut­to Helsinki­in niin ulko­mail­ta kuin muual­ta Suomes­ta on vuosit­tain mitätön osa tästä eikä vaiku­ta markki­noi­hin. Vas­taavasti vuosit­tainen rak­en­t­a­mi­nen on mitätön­tä vuosit­taiseen kokon­ais­muut­toli­ik­keeseen nähden.

    Jos kaupun­ki ei rajoi­ta, rak­en­t­a­mi­nen syn­tyy kokon­ais­muu­ton seu­rauk­se­na markki­navoimien myötä. Osa asukkaista ja sijoit­ta­jista halu­aa aina uut­ta ja kyke­nee mak­samaan siitä. Rak­en­tamiselle ei ole olen­naista tuleeko Helsinki­in lisää väkeä vai vähe­neekö väki. Asun­to­jen hin­natkaan eivät väl­itä net­to­muu­ton määrästä, vaan ovat seu­raus kokon­ais­muu­ton inten­si­ivisyy­destä ja rahoituk­sen löysyy­destä. Tätä har­va ymmärtää.

    Jos net­to­muut­to on nol­la, rak­en­t­a­mi­nen luo tyhjiä asun­to­ja muut­toketju­jen var­relle tai muuten lisää asum­isväljyyt­tä. Tyhjät asun­not ja/tai asum­isväljyys aiheut­taa sit­ten net­to­muut­toa alueelle.

    Toisin sanoen näke­myk­sesi, että Helsingis­sä on ulko­maalaisia, joille pitää rak­en­taa asun­to­ja, ei pidä paikkaansa. Rak­en­t­a­mi­nen itse aiheut­taa net­to­muut­toa ulko­mail­ta. Kuten keskusteluketjun alus­sa todet­ti­in, häm­mästyt­tävää oli se, ettei rak­en­t­a­mi­nen ole aiheut­tanut net­to­muut­toa muual­ta Suomes­ta Helsinki­in, vaik­ka löy­ty­i­hän sillekin sit­ten syy, kun Helsin­gin työ­paikkamäärä ei ole kasvanut.

    Ulko­mail­ta tuli­joiden varas­to on poh­ja­ton. Ei ole mitään syytä vas­ta­ta siihen rak­en­ta­mal­la heille rajoituk­set­ta asun­to­ja. Jos työ­paikko­ja ei tule lisää tai jos niitä voi luo­da muuallekin Suomes­sa, Helsinki­in on sopi­vaa rak­en­taa sen mukaan kuin asun­to­ja menee lunas­tuskun­toon tai väki kas­vaa luon­nol­lisel­la taval­la Helsingis­sä. Tosin kokon­aishedelmäl­lisyys­lu­vun alhaisu­u­den takia itse asi­as­sa purkualuei­ta kan­nat­taa muut­taa ennem­min puis­toik­si tai pientaloalueiksi. 

    Syy mik­si raken­netaan on muut­toli­ik­keen lisäk­si että ihmiset halu­a­vat asum­isväljyyt­tä eli vai­h­taa isom­paan asun­toon. Pääkaupunkiseudun väk­iluku kas­vaa kanssa sik­si että ihmiset kuol­e­vat van­hempana kuin ennen.

    Se että mik­si asun­to­jen hin­nat eivät laske vaik­ka talous on muutenkin taan­tu­mas­sa johtuu liian löysästä lainanan­nos­ta. Ruot­si on varoit­ta­va esimerkki. 

    Työ­paikko­jen määrä ei ole nous­sut sik­si että niin paljon on jäänyt tai jäämässä eläk­keelle ja uusia ei ole palkat­tu samas­sa määrin. Valmis­ta­va kap­pale­tavara­te­ol­lisu­us on Suomes­ta siir­tynyt hal­van työvoiman mai­hin Aasi­aan. Nämä ovat kansan­taloudel­lisia ongelmia jot­ka kose­vat koko Suomea, ei vain Helsinkiä. Näitä ongelmia yrit­tävät hal­li­tus ja ekon­o­mistit ym ratkoa.

  80. Prometheus: Jopa 36 pros­ent­tia Helsin­gin 40 vuot­ta täyt­täneistä nai­sista ei ole syn­nyt­tänyt las­ta. Tästä kun vähen­tää vielä vierask­ieliset pois, niin ollaan var­maan yli viidenkymme­nen pin­nan suo­ma­lais­ten osalta.

    Väestöli­iton mukaan kaupunkisinkut eivät kuulem­ma löy­dä SOPIVAA puolisoa. Ilmeisen krant­tu­ja ovat. Tai sit­ten urbaanin kaupun­gin anonyymiys ei edesauta pariutumista.

  81. juk­ka heikki­nen: Helsinki­in on sopi­vaa rak­en­taa sen mukaan kuin asun­to­ja menee lunas­tuskun­toon tai väki kas­vaa luon­nol­lisel­la taval­la Helsingissä. 

    Rajat kiin­ni ei riitä, myös kun­nan­ra­jo­jen ylit­tämi­nen on tehtävä luvanvaraiseksi.
    Jos Helsinkiä olisi aina raken­net­tu täl­lä logi­ikalla, meil­lä olisi pikkuinen Hels­ing­forsin kaupun­ki, jos­sa ei asu­isi ketään Heikkisiä.

  82. ze: Mut­ta joh­tuiko irak­i­lais­ten mas­savyöry viime syksyny Suomen maa­han­muut­to­laeista vai Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta? Juk­ka Heikkisen mielestä ilmeis­es­ti jälkimmäisestä.

    Ei saa vääris­tel­lä. En ole sanonut näin. Datan osalta on ollut kyse ajas­ta ennen viime syksyn tapah­tu­mia. Kyse on ollut nor­maal­ista maahanmuutosta.

  83. JY: Väestöli­iton mukaan kaupunkisinkut eivät kuulem­ma löy­dä SOPIVAA puolisoa. Ilmeisen krant­tu­ja ovat. Tai sit­ten urbaanin kaupun­gin anonyymiys ei edesauta pariutumista. 

    Ja maaseudul­la vas­taavasti miesten “hedelmäl­lisyys­lu­vut” jäävät alhaiseksi. 

    Syn­tyvyys saadaan nouse­maan vain jos kek­sitän joku kon­sti saat­taa maaseudun yksinäiset miehet ja kaupunkien yksinäiset naiset yhteen.

  84. juk­ka heikki­nen: Kuten keskusteluketjun alus­sa todet­ti­in, häm­mästyt­tävää oli se, ettei rak­en­t­a­mi­nen ole aiheut­tanut net­to­muut­toa muual­ta Suomes­ta Helsinki­in, vaik­ka löy­ty­i­hän sillekin sit­ten syy, kun Helsin­gin työ­paikkamäärä ei ole kasvanut.

    Kos­ka Helsin­ki on osa laa­jem­paa, noin 1,5 miljoo­nan asukkaan työ­markki­na-aluet­ta, jos­sa asum­i­nen ja työ­paik­ka voi olla eri kun­nis­sa, niin sil­loin muual­ta Suomes­ta tule­vaa muut­toli­iket­tä pitää tarkastel­la koko seudun talouden ja työl­lisyy­den näkökulmasta.

    Täl­lä vuosikymmenel­lä Helsin­gin seudun työ­paikko­jen määrä on kas­vanut Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimuk­sen mukaan 22000:lla eli 3 pros­ent­tia. Vas­taavasti muun Suomen työ­paikkamäärä on vähen­tynyt 33600:lla eli 2 pros­ent­tia. Tämä aikaansaa muut­tovoit­toa Helsin­gin seudulle ja Helsinki­in muual­ta Suomesta.

    Niin­pä Helsin­ki onkin saanut seudun ulkop­uolelta muut­tovoit­toa täl­lä vuosikymmenel­lä 20600 henkeä (ulko­mail­ta 15600 henkeä).

    Helsin­gin ja naa­purikun­tien väli­nen muut­toli­ike perus­tuu taas mui­hinkin tek­i­jöi­hin kuin työ­paikko­jen sijoit­tumiseen, eri­tyis­es­ti asun­tomarkki­noil­la on suuri merkitys.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmisil­lä ei ole tässä ylikan­soit­tuvas­sa maail­mas­sa mitään moraal­ista velvol­lisu­ut­ta lisätä maa­pal­lon väestöä. Aja­tus, että asun­non sijain­ti aiheut­taa per­hekoon eikä päin vas­ton, on kyl­lä myös aika erikoinen. 

    Helsin­ki yrit­tää kas­vat­taa väestömäärään­sä radikaal­isti. Mitä lienevät OS:n ja Helsin­gin filosofi­at tässä asi­as­sa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maail­man kaik­ki Helsin­gin kokoiset kaupun­git kas­vat­ta­vat väkimäärään­sä vas­taavasti, eikä yksikään vähen­nä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­netään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riit­tää uusia asukkai­ta ilman, että maail­man väkimäärä kasvaa.

  86. Pekka Vuori:
    Niin­pä Helsin­ki onkin saanut seudun ulkop­uolelta muut­tovoit­toa täl­lä vuosikymmenel­lä 20600 henkeä (ulko­mail­ta 15600 henkeä).

    Sitähän viestiketjun alus­sa korostin, että työ­paikko­ja syn­tyy seudulle Helsin­gin ulkop­uolelle mut­ta ei Helsinki­in eli asun­to­jen olisi hyvä olla Helsin­gin ulkop­uolel­la. Totesin myös, että taantumassa/laskukaudella Helsin­ki pyrkii saa­maan net­to­muut­toa muual­ta Suomes­ta (kts. yllä lukuista kom­ment­timme nim­imerk­ki R.Silfverbergin kanssa). Lisää tarkastele­maasi aika­jän­teeseen myös vuosien 2000–2008 nousukausi, niin saat numeroi­ta, joi­ta voidaan käyt­tää pitkäaikaisem­pi­en ske­naar­i­oiden tuek­si kuten yleiskaavaa varten.

    1. Sitähän viestiketjun alus­sa korostin, että työ­paikko­ja syn­tyy seudulle Helsin­gin ulkop­uolelle mut­ta ei Helsinki­in eli asun­to­jen olisi hyvä olla Helsin­gin ulkopuolella.

      Tässä päät­telyssä ei ole jär­jen häivää. Jos todel­la halu­taan määrätä, mihin ihmis­ten on ase­tut­ta­va asumaan sen sijaan, että nämä saisi­vat vali­ta sen itse ja käytetään perus­teena työ­paikko­jen sijoit­tumista, asun­to­ja pitäisi rak­en­taa nyky­istäkin enem­män Helsinki­in, joka on työ­paikko­jen suh­teen yliomavarainen ja pan­na raken­nuskiel­toon kehyskun­nat kunnes nämä ovat saa­neet houkutel­luk­si alueelleen työ­paikko­ja niin paljon, että ovat omavaraisia.Kehyskunnissa on niin paljon kaavoitet­tua raken­nu­soikeut­ta, ettei mikään estä halukkai­ta aset­tumaan asumaan sinne. Halukkaista vain on pulaa.
      Juha Heikki­nen har­ras­taa vähän liian luo­vaa tilas­to­jen tulkintaa.
      Kos­ka en halua, että blogi­ni kaut­ta levitetään harhaan­jo­htavaa tietoa, enkä jak­sa vas­ta­ta jokaiseen vääris­te­lyyn, lopetan tämän keskustelun Juha Heikkisen osalta tähän.

  87. Juho Laatu: Helsin­ki yrit­tää kas­vat­taa väestömäärään­sä radikaal­isti. Mitä lienevät OS:n ja Helsin­gin filosofi­at tässä asi­as­sa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maail­man kaik­ki Helsin­gin kokoiset kaupun­git kas­vat­ta­vat väkimäärään­sä vas­taavasti, eikä yksikään vähen­nä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­netään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riit­tää uusia asukkai­ta ilman, että maail­man väkimäärä kasvaa. 

    Mä vas­taan omas­ta puolestani eli lähe­nee ykkös­vai­hte­htoa. Fak­ta on että Helsin­ki on aikamoinen maalais­läävä Euroopas­sa. Van­ho­jen EU-jäsen­ten päkaupungeista pienin ellei Lux­em­bur­gia, Mal­taa ja mui­ta lil­liput­ti­val­tioi­ta ote­ta luku­un. Uusista jäsen­maista vain Tallinna, Vil­na, Bratisla­va ja Lju­bil­jana taita­vat olla pienem­piä. Pohjo­is­maista Oslo on jo ohit­tanut Helsin­gin, vaik­ka Nor­ja on aina ollut ns alue­poli­ti­ikan mek­ka Pohjo­las­sa ja maa on pidet­ty asutet­tuna Huip­pu­vuo­ria myöten. 

    Kaikkien niiden maid­en joiden taloudel­la menee hyvin, kaupunkiseudut kas­va­vat kos­ka uut­ta työtä syn­tyy kaupunkei­hin. Pää- ja suurimpi­en kaupunkien asukas­määrä kor­reloi suo­raan elin­ta­son kanssa. 

    Niil­lä mail­la joil­la menee huonos­ti, muut­taa väki koko maas­ta pois, myös suurkaupungeista. Esim Lat­vian pääkaupun­gin Riian väk­iluku on vähen­tynyt n 900.000.sta n 650.000:een. Väki on muut­tanut pääasi­as­sa Sak­saan, Skan­di­navi­aan ja Brit­tein Saar­ille. Suomen on ensisi­jais­es­ti pidet­tävä taloudel­lis­es­ta kil­pailukyvys­tään huoli ettei näin pääse käymään. Se että totau­tuuko väestöen­nuste siinä aikataulus­sa kuin Soin­in­vaara kump­pan­it halau­vat, ei ole merk­i­tys­tä, sil­lä on merk­i­tys­tä että se toteu­tuu kos­ka muut menevät ohi. 

    Eli ei ole mis­tään pakot­tamis­es­ta kysymys. Ihmiset halu­a­vat rikas­tua ja han­kkia ystäviä ja kaupun­ki tar­joaa parhaat puitteet.
    Minä en halua että Helsingistä tulisi mikään museo jos­sa asuu vain van­huk­sia ja yliopis­ton opiske­li­joi­ta. Tämän kir­joi­tan vaik­ka asun riv­i­talos­sa Espoos­sa. Espoo ja vas­taa­vat esikaupun­git eivät herätä mitän into­hi­mo­ja, ovat vain asumiskoneita.

  88. juk­ka heikki­nen:
    DDR:n nais­ten kokon­aishedelmäl­lisyys­luku rom­ahti tasolle 1,5 jo 1964 ja Län­si-sak­sas­sa 1967. Se oli sitä ennen 2,5. Sama tapah­tui maail­man­laa­juis­es­ti kehit­tyneis­sä mais­sa ja myös Suomes­sa 60-luvul­la. Sak­san yhdis­tymisel­lä oli iso mut­ta ohimenevä hedelmäl­lisyy­den lasku­vaiku­tus 1990–94.

    Sak­san surkea tilanne sodan jäl­keen johti siihen että ei päässyt saman­laista baby-boo­mia syn­tymään siel­lä kuin voit­ta­javal­lois­sa. Kaupun­git rau­nioina, suuri osa miehistä sotavankeina. 

    Sak­san sodanaikainen johta­ja ja hänen puolueen­sa halusi maaansa kansalaisia rehvakkai­ta isän­tiä ja emän­tiä joi­ta varten piti han­kkia lisä­maa­ta muual­ta Euroopasta;)

  89. Osmo Soin­in­vaara: Tässä päät­telyssä ei ole jär­jen häivää. Jos todel­la halu­taan määrätä, mihin ihmis­ten on ase­tut­ta­va asumaan sen sijaan, että nämä saisi­vat vali­ta sen itse ja käytetään perus­teena työ­paikko­jen sijoit­tumista, asun­to­ja pitäisi rak­en­taa nyky­istäkin enem­män Helsinki­in, joka on työ­paikko­jen suh­teen yliomavarainen ja pan­na raken­nuskiel­toon kehyskun­nat kunnes nämä ovat saa­neet houkutel­luk­si alueelleen työ­paikko­ja niin paljon, että ovat omavaraisia.Kehyskunnissa on niin paljon kaavoitet­tua raken­nu­soikeut­ta, ettei mikään estä halukkai­ta aset­tumaan asumaan sinne. Halukkaista vain on pulaa.
    Juha Heikki­nen har­ras­taa vähän liian luo­vaa tilas­to­jen tulkintaa.
    Kos­ka en halua, että blogi­ni kaut­ta levitetään harhaan­jo­htavaa tietoa, enkä jak­sa vas­ta­ta jokaiseen vääris­te­lyyn, lopetan tämän keskustelun Juha Heikkisen osalta tähän.

    Kamoon, yksi tavoiteti­la toista vas­taan, ja luo­vaa väit­te­lyä tilas­to­jen luku­tavoista yhteen tai toiseen suun­taan painottaen. 🙂

    Kävisikö ratkaisuk­si se, että siir­retään osa Helsin­gin toim­stoista naa­purikun­ti­in, niin kaik­ki ovat tyy­tyväisiä ja pen­delöin­ti­tarve vähenee? 😉

    No ei tietenkään — vit­si, vit­si. Jokainen vetäköön oman kun­tansa mah­tavoitu­misen suun­taan maltil­lis­es­ti keskustellen. 🙂

    1. Yritin sanoa, että kiel­to rak­en­taa asun­to­ja Helsinki­in on jär­jen­vas­tainen sil­lä perus­teel­la, että Helsin­gin yliomava­rauisu­us työ­paikoista on vähän laskenut. Minus­ta ihmisil­lä pitää olla oikeus asua siel­lä, mis­sä halu­a­vat. Työ­paikatkon ovat ihan vapai­ta men­emään kesjhyskun­ti­in, mut­ta eivät halua, kos­ka kehyskun­nat eivät ole huole­hti­neet joukkoliikenteestä.

  90. Tuo­mas L.:
    Suurin osa asun­torak­en­tamis­es­ta nimeno­maan paran­taa viihty­isyyt­tä kun rän­sistyneet teol­lisu­us, sata­ma- ja varas­toalueet ja kaiken­lainen masen­ta­va joutomaa muut­tuu kaupungiksi. 

    Kaupunki­in saadaan tosi­aan paljon uusia tiivi­isti raken­net­tu­ja asuinaluei­ta, kun teol­lisu­us- ja sata­ma-alueet raken­netaan. Täl­lais­ten aluei­den rak­en­tamista vas­taan kel­lään ei kai ole mitään, vaik­ka uusien aluei­den viihty­isyy­destä voikin olla mon­taa mieltä.

    Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus sen sijaan hävit­täisi yli kol­man­nek­sen Helsin­gin met­sistä ja yli viiden­nek­sen muista viheralueista.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta ihmisil­lä pitää olla oikeus asua siel­lä, mis­sä haluavat.

    Aivan. Mut­ta tämä ei tarkoi­ta sitä, että Kaivopuis­to, Eira, Kask­isaari, Kulosaari, Suomen­lin­na, Eplanadin puis­to, Helsin­ki, Kau­ni­ainen ja Punka­har­ju pitäisi kaavoit­taa entistä täydempään.

  92. Juho Laatu: Helsin­ki yrit­tää kas­vat­taa väestömäärään­sä radikaal­isti. Mitä lienevät OS:n ja Helsin­gin filosofi­at tässä asi­as­sa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maail­man kaik­ki Helsin­gin kokoiset kaupun­git kas­vat­ta­vat väkimäärään­sä vas­taavasti, eikä yksikään vähen­nä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­netään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riit­tää uusia asukkai­ta ilman, että maail­man väkimäärä kasvaa.

    Kos­ka jokaikiseen ase­makaavoitet­tavaan paikkaan raken­netaan talo­ja ja jokainen asun­to myy­dään niistä, Helsinki­in on kysyn­tää ja se riit­tää. On myös hyvä huo­ma­ta, että läh­es kaik­ki pako­laiset tule­vat joka tapauk­ses­sa muut­ta­maan Helsinki­in yhteiskun­nan mak­saes­sa asumiskus­tan­nuk­set, ja asun­to­jen rak­en­ta­mat­to­muud­es­ta kär­sii muut ryh­mät kuten koti­maiset ja ulko­maiset opiske­li­jat ja pieni­palkkaiset työn­tek­i­jät, jos­sain määrin aiem­min aiem­min maini­tut tutkimusti­imien jäsenetkin.

  93. Satami­in vai viher­alueille: Kaupunki­in saadaan tosi­aan paljon uusia tiivi­isti raken­net­tu­ja asuinaluei­ta, kun teol­lisu­us- ja sata­ma-alueet raken­netaan. Täl­lais­ten aluei­den rak­en­tamista vas­taan kel­lään ei kai ole mitään, vaik­ka uusien aluei­den viihty­isyy­destä voikin olla mon­taa mieltä.

    Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus sen sijaan hävit­täisi yli kol­man­nek­sen Helsin­gin met­sistä ja yli viiden­nek­sen muista viheralueista.

    Jätkäsaa­res­sa ei ehkä ollut mitään eri­ty­istä säi­lytet­tävää, mut­ta en silti kat­so hyväl­lä jatku­vaa väestön kas­vat­tamista. Olisin ehkä äänestänyt puis­ton puoles­ta. Jol­lakul­la vihreästi ajat­tel­e­val­la voi siis olla jotain sitä vas­taan, että kaik­ki alueet pakataan mah­dol­lisim­man täy­teen ihmisiä.

  94. Juho Laatu: Jätkäsaa­res­sa ei ehkä ollut mitään eri­ty­istä säi­lytet­tävää, mut­ta en silti kat­so hyväl­lä jatku­vaa väestön kas­vat­tamista. Olisin ehkä äänestänyt puis­ton puoles­ta. Jol­lakul­la vihreästi ajat­tel­e­val­la voi siis olla jotain sitä vas­taan, että kaik­ki alueet pakataan mah­dol­lisim­man täy­teen ihmisiä. 

    Kun­han nyt edes saataisi­in nämä nykyiset met­sät ja viher­alueet säästymään rak­en­ta­jil­ta ja kaavoittajilta!

  95. R.Silfverberg:

    1) Helsin­gin ulko­ra­joil­la on paljon sel­l­aista hukkakäytössä ole­vaa ei-kenenkään maa­ta jonne Helsin­ki halu­aisi että kaupun­ki laajentuisi.

    2) Lisäk­si muis­tu­tan että asukkaat eivät omista kaupunkia.

    1) Hei, kuka voi oikeas­t­aan puhua Helsin­gin nimissä ?

    2) Ker­toisitko asi­as­ta enem­män? Viit­taatko nyt taval­lisi­in taloy­htiöi­hin (omil­la ton­teil­laan), val­tion mai­hin, vai ulko­maisi­in sijoi­tusy­htiöi­hin (joiden koti­paik­ka on esim. Panamassa)?

  96. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kos­ka jokaikiseen ase­makaavoitet­tavaan paikkaan raken­netaan talo­ja ja jokainen asun­to myy­dään niistä, Helsinki­in on kysyn­tää ja se riit­tää. On myös hyvä huo­ma­ta, että läh­es kaik­ki pako­laiset tule­vat joka tapauk­ses­sa muut­ta­maan Helsinki­in yhteiskun­nan mak­saes­sa asumiskus­tan­nuk­set, ja asun­to­jen rak­en­ta­mat­to­muud­es­ta kär­sii muut ryh­mät kuten koti­maiset ja ulko­maiset opiske­li­jat ja pieni­palkkaiset työn­tek­i­jät, jos­sain määrin aiem­min aiem­min maini­tut tutkimusti­imien jäsenetkin.

    Tarkoi­tatko tosi­aan, että se, että joil­lain kaupungeil­la on taipumus kas­vaa, riit­tää syyk­si kas­vat­taa väestömäärää globaal­isti? Tähän­hän tuo ykkös­vai­h­toe­hto johtaa.

  97. Satami­in vai viher­alueille: Kaupunki­in saadaan tosi­aan paljon uusia tiivi­isti raken­net­tu­ja asuinaluei­ta, kun teol­lisu­us- ja sata­ma-alueet raken­netaan. Täl­lais­ten aluei­den rak­en­tamista vas­taan kel­lään ei kai ole mitään, vaik­ka uusien aluei­den viihty­isyy­destä voikin olla mon­taa mieltä.

    Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus sen sijaan hävit­täisi yli kol­man­nek­sen Helsin­gin met­sistä ja yli viiden­nek­sen muista viheralueista.

    Olen aika tarkkaan syynän­nyt yleiskaavae­hdo­tuk­sen ja en oikein niele tuo­ta väitet­tä että yleiskaa­va hävit­tää kol­man­nek­sen Helsin­gin met­sistä. Kaaval­u­on­nok­sen ansio nimeno­maan mielestäni on se, että arvokkaat met­sät pystytään säi­lyt­tämään tule­vaisu­udessakin ja rak­en­t­a­mi­nen kohdis­tuu virk­istysar­voltaan tois­si­jaisi­in kohteisi­in, kuten liiken­teen melu­alueille, pusikoituneille pel­loille ja lai­turille ja saavutet­tavu­u­den huonoille alueille.

  98. Falkul­lan kiilan kaava

    Tapani­lan ase­man viereen, radan itäpuolelle ja Suurmet­sän­tien eteläpuolelle tulee ker­rostalo­val­tainen alue 1300 ihmiselle. Alue vapau­tuu rak­en­tamiselle, kos­ka Heli-radan varaus on vapau­tunut ja kos­ka lentomelu pois­tuu Malmin lento­ken­tän mukana. Hyvä kaava.

    -> 13v. Fal­lkul­las­sa asuneena voin ker­toa sin­ulle että Malmin lento­kent­tä ei aiheuta lentomelua, vaan aluet­ta reunus­ta­vat tiet, nyt aamuli­iken­teen äänet kan­tau­tu­vat Kehä I:seltä ja Lah­den moot­tori­tieltä (aikaisem­min näin ei kuu­lunut) sekä rautatie ja Hki-Van­taan yli-lennot. Mitä kaavaan tulee, niin teho­ton­ta rak­en­tamista, tuo­hon kul­maan mah­tu­isi tuplat mitä on suun­nitel­tu, ja kau­pan voi jät­tää rak­en­ta­mat­ta: Arvin kaup­pa ja Alepa palvel­e­vat ihan riit­tävästi, ja Malmin palve­lut muu­ta­man kilo­metrin päässä. Kaupun­gin tehot­to­muud­es­ta ker­too että Jäkälän ala-koulu sen alue on ollut 6 v. tyhjil­lään, siihen olisi myös voin­ut suun­nitel­la täydennysrakentamista.

    1. ja kau­pan voi jät­tää rak­en­ta­mat­ta: Arvin kaup­pa ja Alepa palvel­e­vat ihan riit­tävästi, ja Malmin palve­lut muu­ta­man kilo­metrin päässä.

      Alueelle on tulos­sa 25 000 asukas­ta lisää, joten kau­pal­lisia palvelu­jakin tarvitaan.

  99. Satami­in vai viher­alueille: Kun­han nyt edes saataisi­in nämä nykyiset met­sät ja viher­alueet säästymään rak­en­ta­jil­ta ja kaavoittajilta!

    Niin­pä. Tosin toive voi olla turha, sil­lä paikallisil­la poli­itikoil­la näyt­tää ole­van kova nälkä.

  100. Juho Laatu: Tarkoi­tatko tosi­aan, että se, että joil­lain kaupungeil­la on taipumus kas­vaa, riit­tää syyk­si kas­vat­taa väestömäärää globaal­isti? Tähän­hän tuo ykkös­vai­h­toe­hto johtaa.

    Miten globaali väestömäärä liit­tyy Helsin­gin kaavoitukseen?

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Yritin sanoa, että kiel­to rak­en­taa asun­to­ja Helsinki­in on jär­jen­vas­tainen sil­lä perus­teel­la, että Helsin­gin yliomava­rauisu­us työ­paikoista on vähän laskenut. Minus­ta ihmisil­lä pitää olla oikeus asua siel­lä, mis­sä haluavat.

    Minus­ta tuos­sa tulee vas­taan tiet­tyjä rajoituk­sia. Et kai siis voi olla tosissasi? 

    Mon­tako lip­pua olisit valmis myymään esimerkik­si yhteen teat­ter­inäytän­töön tai vesi­bussin kier­toa­jelulle, jos istuma­paikko­ja (ja pelas­tusvä­lineitä jälkim­mäisessä) on ain­oas­taan N kap­palet­ta? Oletko koskaan kokeil­lut, mitä tapah­tuu, jos sup­pailu­lau­dalle sijoite­taan sei­so­maan seit­semän melo­maan halukasta?

    Voisiko esim. jokin suuri päiväle­hti jär­jestää net­tipo­h­jaisen, kyse­lyn, jos­sa selvitetään kuin­ka moni halu­aisi asumaan koti­isi? (Rajaus voitaisi­in ulot­taa ehkä koske­maan kotisi lisäk­si myös asuinko­rt­teliasi. Tämä rajoi­tus tarvit­taisi­in vält­tämät­tä sen vuok­si, että tuho ei lev­iäisi liian laajaksi!) 

    Kyse­lyn laa­ju­us tulisi varmis­taa, kään­tämäl­lä se kaikille kielille ja pyytämäl­lä maamme medi­an ulko­maan­toim­i­tuk­sia levit­tämään sitä tehokkaasti mm. Aasi­as­sa ja Afrikas­sa, sekä Etelä- ja Väli-Amerikas­sa. Kyse­lyn lähtötiedois­sa tulisi tietenkin tuo­da esi­in nyky­hetken kaik­ki tiedot maas­tamme, kaupungis­tamme sekä sosi­aal­i­tur­van ja ter­vey­den­hoidon puit­teista. Mikä mah­taisi olla kyse­lyn lopputulos?

    Oletko­han omak­sunut liiak­si “Sip­ilän aja­tus­maail­maa”? Ottaisitko kan­toine­si myös vas­tu­un kaik­ista sen seu­rauk­sista elinympäristössäsi ja kaupungi­nosas­sa, jos­sa arve­len asu­van lisäk­sesi jo nyky­hetkel­lä riit­tävästi muitakin?

    Asukaslu­vun kas­va­tus, muista seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta, ei voi olla kaupun­gin itsetarkoitus!

  102. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Miten globaali väestömäärä liit­tyy Helsin­gin kaavoitukseen?

    Palataan takaisin siihen, mitä OS …

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmisil­lä ei ole tässä ylikan­soit­tuvas­sa maail­mas­sa mitään moraal­ista velvol­lisu­ut­ta lisätä maa­pal­lon väestöä. Aja­tus, että asun­non sijain­ti aiheut­taa per­hekoon eikä päin vas­ton, on kyl­lä myös aika erikoinen. 

    … ja minä kirjoitimme

    Juho Laatu: Helsin­ki yrit­tää kas­vat­taa väestömäärään­sä radikaal­isti. Mitä lienevät OS:n ja Helsin­gin filosofi­at tässä asi­as­sa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maail­man kaik­ki Helsin­gin kokoiset kaupun­git kas­vat­ta­vat väkimäärään­sä vas­taavasti, eikä yksikään vähen­nä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomes­sa tai ulko­mail­la tyh­jen­netään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riit­tää uusia asukkai­ta ilman, että maail­man väkimäärä kasvaa.

    Nos­tin siis esille ris­tiri­idan OS:n kah­den eri tavoit­teen välil­lä. Toisaala­ta hän ajaa yhden kaupun­gin (ja ilmeis­es­ti kaikkien vas­taavien kyn­nelle kykenevien kaupunkien) väestömäärän kas­vat­tamista, ja toisaal­ta sanoo ole­vansa huolis­saan maail­man väestön kas­vat­tamis­es­ta. Tämä johtaa joko ylika­soituk­seen (vai­h­toe­hto 1) tai siihen, että pitää osoit­taa joku alue, jos­sa väkimäärää vas­taavasti vähen­netään (vai­h­toe­hto 2). En tiedä kumpaa OS kan­nat­taa, vai kieltäy­tyykö näkemästä täl­laisia ongelmia.

  103. R.Silfverberg: Mä vas­taan omas­ta puolestani eli lähe­nee ykkös­vai­hte­htoa. Fak­ta on että Helsin­ki on aikamoinen maalais­läävä Euroopas­sa. Van­ho­jen EU-jäsen­ten päkaupungeista pienin ellei Lux­em­bur­gia, Mal­taa ja mui­ta lil­liput­ti­val­tioi­ta ote­ta luku­un. Uusista jäsen­maista vain Tallinna, Vil­na, Bratisla­va ja Lju­bil­jana taita­vat olla pienem­piä. Pohjo­is­maista Oslo on jo ohit­tanut Helsin­gin, vaik­ka Nor­ja on aina ollut ns alue­poli­ti­ikan mek­ka Pohjo­las­sa ja maa on pidet­ty asutet­tuna Huip­pu­vuo­ria myöten. 

    Kaikkien niiden maid­en joiden taloudel­la menee hyvin, kaupunkiseudut kas­va­vat kos­ka uut­ta työtä syn­tyy kaupunkei­hin. Pää- ja suurimpi­en kaupunkien asukas­määrä kor­reloi suo­raan elin­ta­son kanssa. 

    Niil­lä mail­la joil­la menee huonos­ti, muut­taa väki koko maas­ta pois, myös suurkaupungeista. Esim Lat­vian pääkaupun­gin Riian väk­iluku on vähen­tynyt n 900.000.sta n 650.000:een. Väki on muut­tanut pääasi­as­sa Sak­saan, Skan­di­navi­aan ja Brit­tein Saar­ille. Suomen on ensisi­jais­es­ti pidet­tävä taloudel­lis­es­ta kil­pailukyvys­tään huoli ettei näin pääse käymään. Se että totau­tuuko väestöen­nuste siinä aikataulus­sa kuin Soin­in­vaarakump­pan­it halau­vat, ei ole merk­i­tys­tä, sil­lä on merk­i­tys­tä että se toteu­tuu kos­ka muut menevät ohi. 

    Eli ei ole mis­tään pakot­tamis­es­ta kysymys. Ihmiset halu­a­vat rikas­tua ja han­kkia ystäviä ja kaupun­ki tar­joaa parhaat puitteet.
    Minä en halua että Helsingistä tulisi mikään museo jos­sa asuu vain van­huk­sia ja yliopis­ton opiske­li­joi­ta. Tämän kir­joi­tan vaik­ka asun riv­i­talos­sa Espoos­sa. Espoo ja vas­taa­vat esikaupun­git eivät herätä mitän into­hi­mo­ja, ovat vain asumiskoneita.

    Tämä jäi näköjään vielä vas­taus­ta vaille.

    Suurel­la maal­la on yleen­sä tosi­aan suuri pääkaupun­ki, ja pääkaupungis­sa on yleen­sä run­saasti rikkai­ta ihmisiä ja yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta. En kuitenkaan pidä lainkaan vaku­ut­tavina OS:n siihen tähtääviä todis­telu­ja, että tämä tarkoit­taisi sitä, että mak­si­maa­li­nen keskit­tämi­nen tuo­taisi taloudel­lis­es­ti ja yhteiskun­nal­lis­es­ti parhaan lopputuloksen.

    Kaupun­git tapaa­vat myös kas­vaa, mut­ta täl­lainen keskit­tymi­nen ei riipu lainkaan taloudel­lis­es­ta men­estyk­ses­tä, vaan pätee yleis­es­ti, sekä maanti­eteel­lis­es­ti että organ­isaa­tioiden siäisessä rak­en­teessa. Täl­laiseen luon­non­va­lin­nanomaiseen monop­o­lisoi­tu­miseen ja keskit­tymiseen liit­tyy myös ongelmia, ja sik­si täl­laista kehi­tys­tä yritetän usein myös akti­ivis­es­ti purkaa. Suuria kas­vavia kaupunke­ja on niin kehi­tys­mais­sa kuin teolis­tuneis­sa maissa.

    Kukaan ei pako­ta ihmisiä Helsinki­in. Sinne muute­taan yleis­es­ti esimerkik­si opiskelu­paikan vuok­si, tai sik­si, että oman urake­hi­tyk­sen kannal­ta on kan­nat­tavaa päästä lähelle hallinnon ja talouden pääkont­tor­e­i­ta ja korkeimpia päät­täjiä, ja lähtö­port­tia Brys­seli­in. Nämä liit­tyvät luon­taiseen keskit­tymiske­hi­tyk­seen, eivätkä vält­tämät­tä kor­reloi lainkaan tuot­tavu­u­den kanssa.

    Pääkaupun­ki voi siis monis­sa tapauk­sis­sa tar­jo­ta parhaat puit­teet henkilöko­htaiselle rikas­tu­miselle, mut­ta tämä ei tietenkään tarkoi­ta sitä, että suuri ryn­täys her­rahissi­in olisi eduk­si koko maan taloudelle. Ystäviä voi saa­da sekä maal­la että kaupungissa.

    Min­ua kiin­nos­taa enem­män viihty­isä Helsin­ki kuin umpeen­raken­net­tu Helsin­ki. On ihan kiva, että Suomes­sa on yksi yli 500 000 asukkaan kaupun­ki, mut­ta jos halu­an suurkaupunki­in, matkus­tan vähän pidem­mälle. Suomen kokoiselle maalle sopii Suomen kokoon sopi­va pääkaupun­ki. Turha ilman nielem­i­nen on turhaa, ja väestönkasvuakin pitäisi hillitä, ei kiihdyttää.

    Miljoon­akokoise­nakaan Helsin­ki ei tule ole­maan maail­mal­ta kat­soen merkit­tävä. Syyt mik­si Suo­mi ja Helsin­ki pär­jäävät ovat aivan muual­la. Hyvä koulu­tus ja toimi­va yhteiskun­tarakenne ovat sitä oleel­lista kamaa. Helsin­gin koko on tässä täysin sivu­seik­ka. Suomen koko on tärkeämpi. Suomikin on pieni, joten osaami­nen on tärkeäm­pää kuin koko. Ja Suomes­sa esim. vien­ti­te­ol­lisu­u­den osaamista on aika tasais­es­ti koko maas­sa. Helsin­ki tietenkin kuvit­telee, että kaik­ki viisaus on siel­lä, ja muual­la vain jar­ru­tus­ta. Muual­la saate­tan ajatel­la, että Helsin­gin keskushallinto on usein enem­män rasite kuin mahdolistaja.

    Talouden kannal­ta on järkev­in­tä lait­taa kun­toon koko maa, eikä vain yhtä rikkain­ta kul­maa. Työt­tömyy­den vähen­tämi­nen Utsjoel­la on yhtä järkevvää kuin Helsingis­sä. Utsjoen koulut­ta­mat­toman henkilön työl­listämi­nen on yhtä tärkeää kuin juuri yliopis­tos­ta valmis­tuneen työl­listämi­nen Helsinki­in tai muualle. OS kan­nat­taa val­tion tukea Helsinki­in muun Suomen kus­tan­nuk­sel­la. Tulos voi olla tas­apain­o­ton ja taloudel­lis­es­ti haitallinen.

    Jokaisel­la kun­nal­la on taipumus­ta kil­pail­la resurs­seista ja kasvus­ta, ja kun­ta­laiset ovat patri­o­tismis­saan joskus yliampu­via. Kuun­te­len mielu­um­min espoolais­ten ja muiden mielip­iteitä Helsingistä, ja päin­vas­tion. Espoolaisetkin ovat tosin jääve­jä Helsin­gin metropo­lia koske­vis­sa kysymyk­sis­sä. Mitä sanois­it vaika­pa Rovaniemen ja Utsjoen kehityksestä?

    P.S. Kir­joitit paljolti taloud­es­ta ja kaupungis­tu­misen vaiku­tuk­sista. Meni siinä melessä vähän ohi, että kir­joituk­ses­sanoi yritin foku­soitua eri­tyis­es­ti globaali­in väestönkasvu­un ja OS:n poli­ti­ikan rooli­in siinä (vai­h­toe­hdot 1 ja 2 ovat mielestäni molem­mat tässä suh­teessa ongelmallisia).

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.