Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia

Yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa pitäisi kään­tää voimakkaasti vasem­mis­to­laisen markki­nal­ib­er­al­is­min suuntaan.

Vasem­mis­to­laiseen suun­taan, kos­ka talouske­hi­tys on viemässä kohti kas­vavia tulo­ero­ja ja syr­jäy­tyvien pitkäaikaistyöt­tömien määrän kasvu­un. Sik­si poli­ti­ikkaa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Tälle päämäärälle on myös kansan ylivoimaisen enem­mistön tuki. Sen näkee esimerkik­si kysyt­täessä, pitääkö tulo­ero­ja kas­vat­taa vai pienen­tää. Melkein kaik­ki vas­taa­vat, että niitä pitää pienen­tä, jopa enem­mistö kokoomuslaisista.

Markki­nal­ib­er­al­is­min suun­taan,  kos­ka vasem­mis­ton per­in­teiset toim­intata­vat eivät toi­mi nyky­maail­mas­sa. Tämän näkee esimerkik­si siitä, miten nopeasti vasem­mis­to­hal­li­tusten kansan­su­o­sio las­kee, kun oikeis­to­laiseen poli­ti­ikkaan kyl­lästyneet kansalaiset sil­loin täl­löin nos­ta­vat johtoon demar­i­hal­li­tuk­sen. Näin on käynyt Ran­skas­sa ja Ruot­sis­sa ja osit­tain myös Suomes­sa. Vasem­mis­to­hal­li­tuk­set eivät ole pystyneet alku­unkaan pitämään mitä ovat luvan­neet, kos­ka yrit­tävät soveltaa men­neen maail­man keino­ja. Euroopas­ta ei löy­dy tältä vuosi­tuhan­nelta yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta vasem­mis­to­lais­es­ta hal­li­tuk­ses­ta, jos Lip­posen hal­li­tuk­sia ei pide­tä vasemmistolaisina.

Vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi tun­nus­taa markki­na­t­alouden voiman ja kyvyn tuot­taa inno­vati­ivisia ratkaisu­ja, mut­ta se pidät­tää yhteiskun­nalle oikeu­den puut­tua markki­na­t­alouden toim­intaan sen para­me­tre­ja säätämäl­lä.  Olisi silkkaa type­r­yyt­tä jät­tää markki­namekanis­min voima vain oikeis­to­lais­ten tavoit­tei­den haltuun.

Miten markki­nal­ib­er­al­isti­nen vasem­mis­to­laisu­us eroaa per­in­teis­es­tä vasemmistolaisuudesta?

Tun­tei­ta herät­tävin ero on, että markki­nal­ib­er­al­is­mi merk­it­see jous­tavia työ­markki­noi­ta, kos­ka ne merk­it­sevät korkeam­paa työl­lisyyt­tä ja korkeampi työl­lisyys on pait­si itsessään hyvä, se tukee hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpitämistä. Vuosikym­menten saatossa kehite­tyt työelämän jäykkyy­det on alun perin tehty heikom­pi­en suo­jelemisek­si, mut­ta ovat kään­tyneet itseään vas­taan. En myöskään pysty näkemään mitään vasem­mis­to­laisu­ut­ta työssä ole­vien suo­jelus­sa työt­tömiä vastaan.

Markki­nal­ib­er­al­isti­nen vasem­mis­to pain­ot­taa demokra­ti­aa ja eduskun­nan val­taa säädet­täessä sosi­aalipoli­ti­ikan perusteista, kun per­in­teinen vasem­mis­to halu­aa antaa sosi­aalipoli­it­tisen lain­säädän­nön tosi­asi­as­sa työ­markki­na­jär­jestö­jen päätös­val­taan. Eduskun­ta edus­taa koko kansaa, työ­markki­na­jär­jestöt suuria yri­tyk­siä ja työssä olevia.

Per­in­teinen vasem­mis­to kan­nat­taa min­imi­palkkasäädök­siä ja lib­er­aali vasem­mis­to pro­gres­si­ivista tuloveroa ja perus­tu­loa.  Pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on tyyp­illi­nen markki­na­t­alouden ohjauskeino. Se tuli ensim­mäisen Bri­tan­ni­aan lib­er­aalisen puolueen aloit­teesta. Nyky­isin työväen­li­ikekin on hyväksynyt sen sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan rin­nalle. Pro­gres­si­ivi­nen vero­tus leikkaa suuria ansioi­ta, mut­ta ei tasaa tulo­ero­ja pieni­palkkaisten ja vielä pieni­palkkaisem­pi­en välil­lä. Siihen tarvi­taan perus­tu­loa, mitä taas per­in­teinen työväen­li­ike ei hyväksy pien­i­t­u­lois­t­en tukimuo­tona. ”Pal­ka­lla on tul­ta­va toimeen”, vaik­ka se tarkoit­taa mon­en osalta, sitä, että jää kokon­aan ilman palkkaa.

Markki­nal­ib­er­aali vasem­mis­to hyväksyy sen, että julkises­ti rahoitet­tu­ja palvelu­ja voidaan tuot­taa yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä, kos­ka päätök­sen­teko on niis­sä jous­tavam­paa kuin byrokraat­tis­es­ti johde­tuis­sa julk­i­sis­sa organ­isaa­tiois­sa. Oikeis­to­laiseen markki­nal­ib­er­al­is­mi­in erona on se, että halu­taan rahaa julk­isi­in palvelui­hin ja ymmärtää, että jois­sakin tapauk­sis­sa kil­pailu voi julk­i­sis­sa palveluis­sa johtaa pahasti met­sään. Tarvi­taan siis talousti­eteel­listä osaamista.

(Päätök­sen­tekokykyä julk­i­sis­sa organ­isaa­tiois­sa voi toki yrit­tää paran­taa, mut­ta per­in­teinen vasem­mis­to on vas­tus­tanut sitäkin.)

Ympäristökysymyk­sis­sä markki­nal­ib­er­al­is­mi kan­nat­taa hait­tavero­ja, esimerkik­si hiiliv­ero­ja ilmastopoli­ti­ikas­sa, kos­ka ne ovat ohjauskeinoina tehokkaampia kuin hallinnol­liset määräykset.

Talousosaami­nen dog­ma­tismin sijalle

Ote­taan esimerkik­si min­imi­palk­ka. Kysymys min­imi­palka­s­ta on mon­imutkainen. Yleen­sä siihen suh­taudu­taan hyvin ide­ol­o­gis­es­ti, mut­ta hyvää yhteiskun­taa raken­net­taes­sa ongel­ma on lähin­nä prag­maat­ti­nen. Tuot­taako se enem­män hyö­tyä kuin haittaa?

Min­imi­palkan kiis­tat­tomi­in hait­toi­hin kuu­luu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den lisään­tymi­nen. Tämän vaiku­tuk­sen etumerk­istä on turha kiis­tel­lä: se lisää. Lähin­nä tieteel­lisek­si kiis­tak­si kuu­luu se, kuin­ka paljon min­imi­palk­ka lisää työt­tömyyt­tä. Jos vaiku­tus on vähäi­nen, min­imi­palkan hyödyt ylit­tävät sen hai­tat, sil­lä onhan myös yhteiskun­nalle halvem­paa, jos pieni­palkkaisia tuke­vi­in tulon­si­ir­toi­hin tarvit­see käyt­tää vähem­män rahaa. Talouden kasvu­vai­heessa min­imi­palkat edis­tävät luo­vaa tuhoa ja sitä kaut­ta kasvua ja vaurastumista.

Nykyti­lanteessa olisi selvästi parem­pi, että palkat määräy­ty­i­sivät nyky­istä markki­nae­htoisem­min ja jopa henkilöko­htaisem­min kunkin mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaises­ti. Tämä ei heiken­täisi yhteiskun­nal­lista tasa-arvoa, mut­ta toki se vaaran­taisi monia saavutet­tu­ja etu­ja (ja etuoikeuk­sia). Min­un ikäis­teni palkat lask­i­si­vat, mut­ta työl­lisyys paranisi.

Poli­it­tiselle päätök­sen­te­olle vähem­män tehtävää

Vaik­ka vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi kan­nat­taa nyky­istä voimakkaam­paa puut­tumista talouden toim­intaan, poli­it­tiselle päätök­sen­te­olle jää paljon vähem­män tehtäviä. Päätös perus­tu­lon tasos­ta kor­vaa kym­meniä, ellei sato­ja tapo­ja vaikut­taa tulon­jakoon ja päätös hiiliv­eron tasos­ta val­ta­van määrän nyky­isiä tukimuo­to­ja energiapolitiikassa.

= = = =

Kimmok­keen tälle kir­joituk­selle antoi HS julis­taes­saan Juhana Var­ti­aisen laitaoikeis­to­laisek­si. Yleen­sä laitaoikeis­to­lainen vas­tus­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja parhaim­mil­laan kan­nat­taa rotuerot­telua ja ulko­maalais­ten karkot­tamista. En ollut ilah­tunut Juhanan päätök­ses­tä siir­tyä demareista kokoomuk­seen, mut­ta ymmär­rän hänen tuskansa, kun hän näki läheltä, kuin­ka demar­it pikkuhil­jaa tuhoa­vat hyv­in­voin­ti­val­tion, jota luule­vat puo­lus­ta­vansa. En usko, että tilanne kokoomuk­ses­sa on olen­nais­es­ti parem­pi. Keinot ovat ehkä joil­tain osin mod­ern­im­mat (vaik­ka aika huonoa on talousosaami­nen myös kokoomuk­ses­sa), mut­ta parem­mista keinoista ei ole apua, jos päämäärä on väärä – jos hyv­in­voin­ti­val­tio todel­la halu­taan ajaa alas.

138 vastausta artikkeliin “Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia”

  1. Järkeä kehi­in, nyt kun Por­tu­gal­is­takin saadaan verotet­tua eläkkeitä, voisi eläkkei­den ulos­mak­set­tavia osuuk­sia indek­sien kaut­ta lisätä. Näin rahaa kiertäisi Suomes­sa, eikä sitä tarvi­sisi sijoit­taa veroparati­i­sei­hin, jos­ta rahan paluu voi lop­pua kuin seinään.

  2. Tämä on taas tätä suo­ma­laista touhua: kaikkein oikeis­to­laisin vihreä halu­aa pysytel­lä syväl­lä kaapis­sa ja väit­tää kuu­lu­vansa vasem­mis­toon. Mitä seu­raavak­si, Antero Var­tia väit­tää ole­vansa kommunisti?

    Näyt­täisi siltä, että Ode ei vain kehtaa sanoa ole­vansa oikeis­to­lainen. Ratkaisuna hän määrit­telee vasem­mis­to­laisu­u­den siten että mah­tuu itse mukaan.

    En nimit­täin ymm­mär­rä miten nuo kaik­ki luet­tele­masi tavoit­teet eroa­vat ns. maltil­lis­es­ta oikeis­tos­ta eli oikeis­tos­ta, joka ei lähtöko­htais­es­ti suh­taudu vihamielis­es­ti valtioon. 

    Lisäk­si aja­tus poli­it­tisen päätök­sen­teon vähen­tämis­es­tä on kyl­lä aika puh­taasti oikeis­to­lainen aja­tus. On oikeis­to­laista halu­ta hajaut­taa päätök­sen­teko markki­noille. Vas­tus­tan myös aja­tus­ta, että markki­noiden trim­maami­nen toim­i­maan hyvin olisi jotenkin vasem­mis­to­laista. Ei se ole. 

    Lisäk­si talous­poli­it­tiset päätök­set, kuten min­imi­palk­ka, eivät koskaan ole pelkästään prag­maat­tisia. Useim­mille vasem­mis­to­laisille, etenkin ay-akti­iveille on arvolka­s­ta, ettei kukaan pääse hyö­tymään pieni­palkkai­sista. Ts. hei­dän mielestän on parem­pi olla taloudel­lis­es­ti pitää ihmisiä vieläkin kur­jem­mas­sa tilanteessa täysin työt­töminä, kuin antaa mah­dol­lisu­us hyödyt­tää veriv­i­hol­lisia eli kap­i­tal­is­te­ja. Kts. vaikka­pa vasem­mis­toli­iton akti­ivien puhei­ta, kyl­lä niistä täl­lainen aja­tuskulku näkyy. Näin vasem­mis­to­laisil­la arvoil­la on ihan selvää, että hyväksytään suuretkin hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot, kos­ka kap­i­tal­istin kär­simä hyv­in­voin­ti­tap­pio las­ke­taan hyödyk­si. Niin­pä työt­tömän tap­pio voi kap­i­tal­istin tap­pi­ol­la lisät­tynä ollakin ay-akti­iville net­tona plus­san puolella.

    Osmo! Rohkeasti vain ulos kaapista! Ei se por­varik­si tun­nus­tau­tu­mi­nen niin paha tee, ker­ran­han se vaan kirpasee!

  3. Aika hyvä tek­sti. Var­ti­aista en ihan noin paljon hehkut­taisi kuitenkaan — luulen, että Soin­in­vaara olisi parempi…

  4. “Yleen­sä laitaoikeis­to­lainen vas­tus­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja parhaim­mil­laan kan­nat­taa rotuerot­telua ja ulko­maalais­ten karkottamista”

    Tämän voi nähdä useil­lakin tavoil­la. Esim. jenkeis­sä on tutkit­tu yhteisöl­lisyy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etnisil­lä ryh­mil­lä on sol­i­daarisu­ut­ta vain omi­aan kohtaan. Entä jos monikult­tuuri nimeno­maan kaataa sol­i­daarisu­u­den ja hyvinvointiyhteiskunnan?

  5. Toinen mikä tulee mieleen, niin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa kan­nat­taisi rak­en­taa oikeis­to­lais­es­ta vasem­mis­to­laiseen suun­taan eikä räväyt­tää heti täys­vasem­mis­to­laisek­si. Maail­mas­sa on täl­lä het­kel­lä yksi selvä hyv­in­voin­ti­man­ner, Euroop­pa. Jos Euroop­pa kaatuu, se ei tietäne kovin hyvää hyvinvointiyhteiskunnalle.

  6. “Vasem­mis­to­laiseen suuntaan…Tälle päämäärälle on myös kansan ylivoimaisen enem­mistön tuki” 

    Kyse­lyjä voidaan aina tehdä, mut­ta vaalit ne on, jot­ka ratkaisee ja niis­sä vasem­mis­ton osu­us on pienen­tynyt vaalit vaalilta.

    “Talousosaami­nen dog­ma­tismin sijalle”

    Eli tarkoit­taa suomek­si, että tehdään niin kuin minä sanon :-).

  7. Osmo, oli­han vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi sarkas­mia? Markki­nal­ib­er­al­is­mista olen suurin piirtein samaa mieltä, mut­ta vasem­mis­to­lainen poli­ti­ik­ka aiheut­taa poikkeuk­set­ta huonon taloudel­lisen tilanteen, mis­tä eniten kär­sivät vähä­varaiset. Ain­oa vasem­mis­to­lainen, jota suo­ma­laisen vähä­varaisen kan­nat­taa äänestää, on Nalle Wahlroos. 🙂 

    Sekä liian suuret että liian pienet tulo­erot aiheut­ta­vat ongelmia. Suomes­sa ongelmia aiheut­taa täl­lä het­kel­lä taloudelli­nen laskusuh­danne, liian pieni tulo­haitari ja järkyt­tävän korkea vero­tus. Yhtälö on viemässä Suomen taloudel­liseen kaaok­seen. Suomes­sa on varaa ja pitää kas­vat­taa tuloeroja.

  8. Aika hyvä ana­lyysi. Peru­songel­ma ei kuitenkaan ratkea koti­maisil­la jus­teer­auk­sil­la, ja peru­songel­ma on maail­man­ta­son suuret elin­ta­so- ja palkkaerot. On ollut nähtävis­sä ainakin parikym­men­tä vuot­ta, että kau­pan vapautues­sa varsinkin käsi­työtä vaa­ti­vat ammatit teol­lisu­us­mais­sa häviävät kil­van hal­pa­maille. Jol­lakin mekanis­mil­la pitäisi siis pystyä jar­rut­ta­maan elin­ta­son nimel­listä kasvua teol­lisu­us­mais­sa ja pysähtyä odot­ta­maan hal­pa­maid­en elin­ta­son nousua hiukan lähem­mäk­si. Muu­toin työt yksinker­tais­es­ti lop­pu­vat, emmekä voi pysyvästi perus­taa elin­ta­soamme hyvi­in palkkoi­hin ja halpoi­hin hal­pa­mais­sa tehty­i­hin tuotteisiin.

  9. Soin­in­vaara pal­jas­taa kar­vansa. OS:n viimeisim­män kir­jan lukeneille tietysti oli jo selvää, että Soin­in­vaara on vasem­mis­to­lainen, tarkem­min ottaen demari. Kir­jas­saan hän kuvailee ihas­tu­mis­taan demari­aat­teeseen ja siihen kuin­ka voisi edis­tää demari­aatet­ta parem­min vihrei­den kaut­ta kuin demareista käsin.

  10. Jos ja kun julkisen puolen tehot­to­muus johtuu byrokraat­tisu­ud­es­ta, eikö byrokra­ti­aa voitaisi yksinker­tais­es­ti vähen­tää sen sijaan, että tehtävät annet­taisi­in yksi­ty­isille? Byrokraat­tisu­us johtuu pitkälti val­lit­sev­as­ta ide­olo­gias­ta, jon­ka mukaan julk­isia organ­isaa­tioi­ta pitää johtaa niin kuin yri­tyk­siä kuvitel­laan johdet­ta­van. Vain pieni osa byrokra­ti­as­ta on tarpeel­lista — suurin osa on haitallista.

  11. Jotenkin huvit­ti tämä postaus suuresti. Se on aina somaa, kun vasem­mis­to­lainen huo­maa, että hei, maail­ma muuten toimii näin kuten ne pahat taloslib­er­aalit sanoi.

  12. bru­ut­tus:

    Tämän voi nähdä useil­lakin tavoil­la. Esim. jenkeis­sä on tutkit­tu yhteisöl­lisyy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etnisil­lä ryh­mil­lä on sol­i­daarisu­ut­ta vain omi­aan kohtaan. Entä jos monikult­tuuri nimeno­maan kaataa sol­i­daarisu­u­den ja hyvinvointiyhteiskunnan? 

    Monikult­tuurisu­us on osa vasem­mis­to­my­tolo­giaa. Tämän vuok­si Soin­in­vaarakaan ei kyseenalaista kyseistä vasem­mis­ton opinkappaletta.

  13. Juhana Var­ti­ainen kir­joit­ti ansiokkaasti jo vuon­na 2013 Suomen Kuvale­hden Ykkös­ketjun blo­gis­sa, kuin­ka hän kuu­luu siihen perus­de­marien joukkoon, joka halu­aa säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion mut­ta ei kai­h­da ottaa käyt­töön “oikeis­to­laisia” tai markki­nal­ib­er­aale­ja keinoja. 

    Itseäni Var­ti­aisen siir­tymi­nen Sosialidemokraateista Kokoomuk­seen rivei­hin ei het­kaut­tanut pätkääkään, sil­lä onhan van­has­taan selvää, että Kokoomus on vain hie­man oikeis­to­laisem­pi demaripuolue. Onhan lop­pu­jen lopuk­si saman­tekevää, mil­lä keinoil­la hyv­in­voin­ti­val­tio saadaan pelastet­tua, kun­han se saadaan pelastettua. 

    Toki Kokoomuk­sen riveis­säkin on viime aikoina esi­in­tynyt pien­tä hor­ju­mista hyv­in­voin­ti­val­tion puo­lus­tamises­sa. Lie­neepä hei­dän edus­ta­jien­sa joukos­sa niitäkin, jot­ka ovat ihas­tuneet hie­man liikaa Ayn Randin, Lud­wig von Mis­esin ja Ron Paulin ajatuk­sia ja hävit­täneet tyystin prag­maat­tisen poli­ti­ikan tajun­sa. Var­ti­ainen edus­taa varsin maltil­lista ajat­te­lu­ta­paa siinä mielessä, että hän ei halua rikkoa hyvin toimi­vaa jär­jestelmää teo­reet­tis­ten harhaku­vitelmien takia, vaan päin vas­toin paran­taa sen toimintaa.

    Nap­pikir­joi­tus, Osmo! Kuu­lut ehdot­tomasti Suomen mie­lenki­in­toisimpi­en ja terävimpi­en (ex-)poliitikkojen joukkoon Suvi-Anne Siimek­sen, Mikael Jungner­in ja Juhana Var­ti­aisen ohel­la. Näk­isin mielel­läni sen päivän, jol­loin löisitte viisaat päänne yhteen ja tek­isitte raikkai­ta poli­it­tisia avauk­sia isom­mil­lakin foorumeilla.

  14. Ensin huonot uutiset: Markki­na­t­aloudessa syn­tyy erään­laisia suuria kuplia, vaikka­pa Google

    Googlel­la on työn­tek­i­jöitä 55 419 eli se tuot­taa rahaa noin 909090 dol­lar­ia eli karkeasti noin miljoo­nan per työn­tek­i­jä vuodessa. Liikevoit­to on noin 12 mil­jar­dia, eli noin 200.000 per henkilö. Se on ihan liikaa.

    Vasem­mis­to­lainen ratkaisu olisi pilkkoa Google pienem­mik­si tai verot­taa se jotenkin kuiviin.

    Kap­i­tal­isti­nen ratkaisu on, että kuka tahansa voi käy­dä osta­mas­sa Googlen osak­keen pörssistä — täl­löin henkilö pääsee osal­lisek­si Googlen tar­joamien palvelu­iden voitoista osak­keen tuo­man osin­gon kautta.

    Kukaan ei kysy kuin­ka köy­hä olet, jos ostat muu­ta­man Googlen osak­keen. Ja jos tätä jatkaa vähän aikaa, voi olla että jon­ain päivänä et olekaan köyhä.

    Mitäpä luulette, jos Suomen kansa ostaisi lot­to- ja veikkaus­ra­hoil­la osakkei­ta, kuin­ka köy­hä kansa olisimme het­ken päästä? Veikkaus tekee vuodessa liike­vai­h­toa 1800 miljoon­aa — jos köy­hät lot­toamisen sijaan ostaisi­vat joka vuosi kahdel­la mil­jardil­la osakkei­ta, kymme­nen vuo­den aikana meille ker­ty­isi arvi­ol­ta 30–40 mil­jar­dia kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta, mikäli keskimääräi­nen 6% tuot­to toteutuu.

    Eli kär­jjistäen voisi sanoa, että kap­i­tal­is­min ja sosial­is­min ero on, että kap­i­tal­is­mis­sa köy­hyys on vapaaehtoista.

  15. Mulle ei artikke­li oikein avau­tunut. Min­un mielestäni Kokoomus­ta ja demare­i­ta erot­taa karkeasti vain ulkopoli­ti­ik­ka. Ainakin Urpi­laisen aikana demar­it oli niin lähel­lä kokoomus­ta kuin olla ja voi. Nyt suun­ta ehkö muut­tuu mut­ta minus­ta tun­tuu ettö demare­i­ta johtaa päteväm­män johta­jan puuttues­sa SAK ja tuomio­jais-haloslaiset. Myös Perusuo­ma­laiset yrit­tää peesa­ta Kokoomus­ta. Ja RKP. Ain­oas­taan Keskus­ta eroaa kos­ka se yrit­tää tosis­saan “hajasi­joit­taa” Suomen. 

    Vihrei­den kehu­mia sosi­aalilib­er­aal­isia arvo­ja löytää kaik­ista puolueista vaik­ka vivahde-ero­ja on. Vihreäil­lä on näke­my­sero­ja per­in­teisi­in por­varipuolueisi­in lähin­nä ympäristön­suo­jelun, sekä sitä lähel­lä ole­vien liiken­teen, ener­giatuotan­non ja luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämisen osalta. Valitet­tavasti suuri osa suo­ma­lai­sista ei usko ilmas­to­muu­tok­seen. Eikä monikult­tuurisu­u­teen. Asen­teet ovat mitkä ovat. 

    Ville Niin­istön taan­nois­es­ta puheesta ymmärsin että Vihreät halu­aisi nyt ainakin oppo­si­tio­vai­heessa liit­toutua RKP:n kanssa. Siinä on ideaa kos­ka mon­en ruotsinkielisen pikku­virkamieskun­taa edus­ta­van kaupunki­a­sukkaan ain­oa vai­h­toe­hto RKP:lle on Vihreät. Ajatellen tule­via vaale­ja ja mah­dol­lisia hal­li­tuskokoon­pano­ja niin yhdessä näil­lä kahdel­la puolueil­la voisi kan­na­tus nous­ta 20%:iin jos liit­touma hal­lit­see vaal­i­matem­ati­ikan ja kent­tä­työn. Vas­taan­pur­naa­jia tietenkin löy­tyy mut­ta jos se yhteistyö on heille liian vaikeaa niin hei­dän kai täy­tyy antaa val­ua mui­hin puolueisiin.

  16. bru­ut­tus:

    Tämän voi nähdä useil­lakin tavoil­la. Esim. jenkeis­sä on tutkit­tu yhteisöl­lisyy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etnisil­lä ryh­mil­lä on sol­i­daarisu­ut­ta vain omi­aan kohtaan. Entä jos monikult­tuuri nimeno­maan kaataa sol­i­daarisu­u­den ja hyvinvointiyhteiskunnan? 

    Silti USA on tänäpäivänä paljon yhteisöl­lisem­pi kuin Suo­mi. Ei huude­ta yhteiskun­taa apu­un, vaan mietitään, miten itse yhteisön sisäl­lä voidaan aut­taa ihmisiä. Com­mu­ni­ty on yhä tärkeämpi kuin munic­i­pal ainakin niis­sä paikois­sa, jois­sa olen käynyt.

    Suomes­sa “liian hyvä” sosi­aal­i­tur­va ja kaikkea hol­hoa­vat kukka­hat­tutädit ovat tap­pa­neet yhteisöl­lisyy­den. Jos halu­amme yhteisöl­lisyy­den palu­u­ta, on kyet­tävä säätämään sosi­aal­i­tur­va jär­jel­liselle, nyky­istä mata­lam­malle tasolle ja pystyt­tävä anta­maan kenkää kaiken­laisille hol­hoa­jille. Haluammeko?

  17. Vasem­mis­tol­ta puut­tuu oikea ana­lyysi. Euro on Suomelle väärä val­u­ut­ta, näin se vain on. Mut­ta sitä ei voi­da mil­lään myön­tää. Ei ole mikään ihme, että per­sut ovat saa­neet laa­jan kan­natuk­sen ja tule­vat saa­maan jatkos­sakin, ellei todel­lista vah­toe­htoa vasem­mal­ta esitetä. Vihreät voisi­vat jo kas­vaa aikuisik­si ja päät­tää, minne he poli­it­tis­es­ti sijoit­tuvat, oikeis­toon vai vasem­mis­toon. Älkääkä taas sanoko, kuin­ka olette muka mui­ta edel­lä mut­ta ette oikeal­la tai vasem­mal­la. Se on niin epäuskot­tavaa ja epä-älyllistä.

  18. Vasem­mis­to­laiseen suun­taan, kos­ka talouske­hi­tys on viemässä kohti kas­vavia tulo­ero­ja ja syr­jäy­tyvien pitkäaikaistyöt­tömien määrän kasvu­un. Sik­si poli­ti­ikkaa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Tälle päämäärälle on myös kansan ylivoimaisen enem­mistön tuki. Sen näkee esimerkik­si kysyt­täessä, pitääkö tulo­ero­ja kas­vat­taa vai pienen­tää. Melkein kaik­ki vas­taa­vat, että niitä pitää pienen­tä, jopa enem­mistö kokoomuslaisista.

    Enem­mistö suo­ma­lai­sista var­maankin kan­nat­taa maltil­lisia tulo­ero­ja. Kokoomus­laiset tämän lin­jan kan­nat­ta­jat tuskin kut­su­vat omaa lin­jaansa vasem­mis­to­laisu­udek­si. Ehkä olisi luon­te­vam­paa viita­ta per­in­teiseen pohjo­is­maiseen yht­eskun­ta­malli­in. Sen muo­dostamiseen ovat vah­vasti osal­lis­tuneet ainakin Ruotsin demar­it, mut­ta sen ovat allekir­joit­ta­neet aikanaan kaik­ki Suomenkin puolueet. Toinen tapa puhua olisi viita­ta suo­raan maltil­isi­in tuloeroihin.

    Entä mitä konkreet­tisia toimia tarkoit­taa poli­ti­ikan kään­tämi­nen mon­ta piirua vasem­malle? Ehkä viit­taat ensim­mäisen lauseen tulo­eroi­hin ja työt­tömyy­teen. Hyviä tavoit­tei­ta siis, mut­ta anna meille myös vink­ki siitä, mil­lä keinoil­la noi­hin tavoit­teisi­in päästäisi­in. Onko vasem­mis­to ehdot­tanut jotain, mikä olisi mielestäsi toimivaa?

    Toteat artikke­lis­sa myöhem­min, että vasem­mis­to ei vält­tämät­tä aja työt­tömien asi­aa. Toisaal­ta nykyi­nen ei-vasem­mis­to­lainen hal­li­tus on innokkaasti pyrkinyt aja­maan työt­tömyyt­tä alas (tekemäl­lä ehdo­tuk­sia, joi­ta vasem­mis­to ei ole tukenut).

    Tulo­ero­jen kas­vat­tamista kan­nat­ta­vat kai tavoit­teena vain jotkut ultra­l­ib­er­aalit. Käytän­nössä tulo­ero­jen kas­vat­tamista kan­nat­ta­vat kaik­ki, jot­ka ovat halun­neet ava­ta pääomien ja tavaroiden markki­nat globaal­isti (= vapaut­taa Suomen rikkaat muiden globaalei­den pelurei­den matkaan, vas­taav­il­la vapauk­sil­la jär­jestel­lä varo­jaan), ja kaik­ki, jot­ka ovat halun­neet vapaut­taa pääomien ja tavaroiden markki­nat globaal­isti (= vapaut­taa tuotan­non siir­tymisen kiinoi­hin ja luo painet­ta laskea täkäläisiäkin palkko­ja). Tämä tarkoit­taa siis läh­es kaikkia Suomen puoluei­ta. Jos tarkoi­tus on muut­taa tätä poli­ti­ikkaa, tarvi­taan joitain uusia konkreet­tisia ehdotuksia.

    Mitä siis ovat tarvit­ta­vat konkreet­tiset toimet, joil­la noi­hin tavoit­teisi­in päästäisi­in? Hmm, kos­ka et kuitenkaan vas­taa, vas­taan itse 😉 . OS kan­nat­ta lisäve­lan­ot­toa talouden kiihdyt­tämiseen ja köy­hien ase­man paran­tamiseen. OS kan­nat­taa julk­ista rikkaiden ahneu­den pahek­sun­taa, jät­täen kuitenkin rikkaille mah­dolisu­u­den edelleen siirtää rahansa siihen maa­han, joka tar­joaa heille pien­im­mät verot, halv­in­ta työvoimaa ja vaa­ti­mat­tomat ympäristö- ja työ­suo­jelu­lait. Suomes­sa rikkai­ta pitää pahek­sum­isverot­taa, jot­ta eivät aset­tuisi tänne. OS kan­nat­taa lisä­tuki­aisia Helsingille, kos­ka muu Suo­mi ei kykene jär­jel­liseen toim­intaan. OS kan­nat­taa perus­tu­loa, kos­ka se pois­taisi kan­nustin­loukku­ja (hmm, tässä on jotain järkeäkin 🙂 ).

  19. Sylt­ty:
    Mitä seu­raavak­si, Antero Var­tia väit­tää ole­vansa kommunisti?

    Antero Var­ti­a­han on vasem­mis­to­lainen, ei tästä ole mitään epäselvyyttä.

  20. Miten kun­nan tai maakun­nan palvelu­iden tilaamis­es­ta vas­taavalle virkamiehelle saadaan riit­tävät kan­nus­timet ottaa laadulliset tek­i­jät huomioon han­k­in­nois­sa? Miten mah­taa palvelu­iden inte­graa­tio toimia todellisuudessa?

  21. Kos­ka moitin OS:aa edel­lä ehdo­tusten puut­teesta, poimin kir­joituk­ses­ta vielä pari selvää ehdo­tukse poikasta.

    Markki­nal­ib­er­aali vasem­mis­to hyväksyy sen, että julkises­ti rahoitet­tu­ja palvelu­ja voidaan tuot­taa yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä, kos­ka päätök­sen­teko on niis­sä jous­tavam­paa kuin byrokraat­tis­es­ti johde­tuis­sa julk­i­sis­sa organisaatioissa. 

    Jaa että nyky­istäkin enem­män perus­palvelu­iden yksityistämistä.

    Ympäristökysymyk­sis­sä markki­nal­ib­er­al­is­mi kan­nat­taa hait­tavero­ja, esimerkik­si hiiliv­ero­ja ilmastopoli­ti­ikas­sa, kos­ka ne ovat ohjauskeinoina tehokkaampia kuin hallinnol­liset määräykset.

    Kan­natan, mut­ta en näe näi­den yhteyt­tä aiem­min esitet­ty­i­hin palkkaero- ja työttömyystavoitteisiin.

    min­imi­palk­ka

    Etkö luo­ta perus­tu­lon ja hyvin pien­ten palkko­jen yhdistelmään?

    Vaik­ka vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi kan­nat­taa nyky­istä voimakkaam­paa puut­tumista talouden toimintaan

    Ehdotit mielestäni yksinker­t­a­sitet­tu­ja sään­töjä (samaa mihin nykyi­nen hal­li­tus sanoo pyrkivän­sä), et tyyp­il­listä (ehkä lähin­nä demarei­den ja vihrei­den aja­maa) koko yhteiskun­nan mikro­man­ageroin­tia. Ehdotan että puu­tut­taisi­in ker­ral­la reip­paasti, mut­ta tehtäisi­in sään­nöt, jot­ka toimi­si­vat itses­tään, eikä poli­itikoiden tarvit­sisi niitä jatku­vasti kor­jail­la ja säätää.

  22. Min­imi­palkan kiis­tat­tomi­in hait­toi­hin kuu­luu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den lisään­tymi­nen. Tämän vaiku­tuk­sen etumerk­istä on turha kiis­tel­lä: se lisää.

    Eipä tuo mitenkään kiis­ta­ton­ta ole kuin korkein­taan liian yksinker­taisil­la malleil­la työskennellessä.

    http://davidcard.berkeley.edu/papers/min-wage-ff-nj.pdf

    we find that the
    increase in the min­i­mum wage increased
    employment. 

  23. Tero Tolo­nen:
    Kap­i­tal­isti­nen ratkaisu on, että kuka tahansa voi käy­dä osta­mas­sa Googlen osak­keen pörssistä – täl­löin henkilö pääsee osal­lisek­si Googlen tar­joamien palvelu­iden voitoista osak­keen tuo­man osin­gon kautta.

    Mitä tahansa osake­la­jia joutuu osta­maan todel­la isoil­la rahoil­la, jos halu­aa osinko­tuot­to­jen vas­taa­van edes pienehköä palkkaa. Ei onnis­tu edes keski­t­u­loiselle, jon­ka ain­oa moti­ivi osakekaupoille voi olla hyö­tymi­nen kurssimuu­tok­sista, mut­ta siinäkin on vaikea päästä kelvol­lisi­in tuloihin.

    Kukaan ei kysy kuin­ka köy­hä olet, jos ostat muu­ta­man Googlen osakkeen.

    Tämä ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa. Pien­i­t­u­loiset ovat tyyp­il­lis­es­ti ainakin yhden sosi­aal­i­tur­va­muodon, kuten yleisen asum­istuen, sovitel­lun päivära­han tai toimeen­tu­lotuen varas­sa, jol­loin osakeomis­tuk­set voidaan pakot­taa real­isoitaviksi ennen kuin tukea saa lisää. Uloso­tollekin osak­keet kel­paa­vat ja opiske­li­joillekin on tässä tar­jol­la vain kep­piä. Vaik­ka pääo­mat­u­lot vaikut­ta­vat opin­totuen tulo­rajoi­hin, ei myyn­ti­tap­pi­oi­ta saa vähen­tää tulo­rajoista, eli opin­tora­haa nos­ta­vatkin ovat käytän­nössä sul­jet­tu­ja pörssin ulkopuolelle.

  24. “Vasem­mis­to­laiseen suun­taan, kos­ka talouske­hi­tys on viemässä kohti kas­vavia tulo­ero­ja ja syr­jäy­tyvien pitkäaikaistyöt­tömien määrän kasvu­un. Sik­si poli­ti­ikkaa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. (—). Sen näkee esimerkik­si kysyt­täessä, pitääkö tulo­ero­ja kas­vat­taa vai pienen­tää. Melkein kaik­ki vas­taa­vat, että niitä pitää pienen­tä, jopa enem­mistö kokoomuslaisista.”

    Eli kokoomus on siis nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa keskus­tan ja PS:n vank­i­na — toteut­ta­mas­sa oikeis­to­laista tulo­ero­ja kas­vat­tavaa talous­poli­ti­ikkaa. Ehkä, voi se olla niinkin.

  25. “Nykyti­lanteessa olisi selvästi parem­pi, että palkat määräy­ty­i­sivät nyky­istä markki­nae­htoisem­min ja jopa henkilöko­htaisem­min kunkin mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaises­ti. Tämä ei heiken­täisi yhteiskun­nal­lista tasa-arvoa, mut­ta toki se vaaran­taisi monia saavutet­tu­ja etu­ja (ja etuoikeuk­sia). Min­un ikäis­ten palkat lask­i­si­vat, mut­ta työl­lisyys paranisi.”

    Vai­et­tavasti palkat eivät ole julk­isa, joten ei ole olamssa työmarkkinoita.TV on help­po ostaa ja kun kaikkien hin­nat ovat julkisia

    Työn hin­ta ons en sijaan salainen, työan­ta­jal­la on tiedot parem­min hallinnas­sa, kos­ka työ­nan­ta­jia on vähän ver­rat­tuna työn­tek­i­jöi­hin ja työ­nanat­ja­jär­jestöt jaka­vat palkkati­etoa tehokkaasti, kos­ka tieto on työ­nan­ta­jien hallinnassa.

    Työn­tek­i­jöil­lä ei ole vas­taavaa tietoa, hei­dän tieton­sa on yli­malkaisem­paa eikä yksit­täi­nen työn­tek­i­jä voi mitenkään tark­istaa , saako hän tuot­tavu­ut­taan vas­taavaa palkkaa ver­rat­tuna muihin

    Duu­nari saa läh­es aina tut­tavu­ut­taan vas­taa­van palkan, sil­lä edelleen suurin osa duunareista on suoritepal­ka­lla eli palk­ka riip­puu suorit­tei­den mukaan.Ja suorit­teet on hin­noitel­tu työehtosopimuksessa 

    Olisi aika suuri vääryys jos muu­rari saisi saman­laise­ta muu­rauk­ses­ta euron ja toinen 50 centtiä .

    Nor­maal­isti tuo­ta pide­tään hui­jauk­se­na ja kuse­tuk­se­na, mut­ta ilmeis­es­ti markki­na­t­alouteen kuu­luu kusettaminen ?

  26. Aika moni on kom­menteis­sa jo toden­nut, että sanakikkailul­la ei vasem­mis­to­laista ja markki­nal­ib­er­al­is­tista poli­ti­ikkaa yhdis­tetä. Kir­joi­tus­ta voisi luul­la sarkas­mik­si, mut­ta se, että Soin­in­vaara yrit­tää täl­laista ei pitäisi tul­la yllä­tyk­senä niille, jot­ka ovat luke­neet hänen kir­joituk­si­aan otsikkoa pitemmälle. 

    Soin­in­vaara on aina ollut pesunkestävä markki­nal­ib­er­al­isti, jolle tosin jotkin ympäristökysymyk­set aiheut­ta­vat sydän­su­ru­ja, ns. “kokoomuk­sen puis­to-osas­toa”. Tämä kir­joi­tus oli hyvin kon­sis­tent­ti hänen aikaisem­pi­en kir­joi­tusten­sa kanssa. 

    Niille, jot­ka liit­tävät Soin­in­vaaran nimeen ter­min “älykkö”, niin kehot­taisin miet­timään mis­tä ihmeestä tuo tulee. Siitä, että Soin­in­vaara siteer­at­taisi­in jos­sain älykkäässä keskustelus­sa tai julka­is­us­sa? Hän olisi keksinyt jonkin älykkään ajatuk­sen tai ratkaisun? Tun­tisi tutkimuskir­jal­lisu­ut­ta edes perus­ta­sol­la? Olisi kir­joit­tanut jotain älykästä? 

    Vai siitä, että Soin­in­vaaran habi­tus eroaa niin paljon per­in­teis­es­tä poli­itikos­ta, että hänen on pakko olla älykkö?

    Ei Kääriäis­es­tä saa älykköä kuluneil­la vaat­teil­la, pie­nil­lä rilleil­lä ja pujopar­ral­la. Ajatuk­set tekevät ihmis­es­tä älykön ja on todel­la vaikea nähdä mitään perustei­ta mik­si tuo leimaa liitet­täisi­in Soininvaaraan.

  27. Toim­i­henkilön palkkaus ja tuot­tavu­us ovat usein hyvin epämääräisiä

    Eikä toim­i­henkilön palkkaus edes 70-luvul­la ollut kiin­teä virka­palk­ka vaan esim min­ul­la val­tion työ­sopimus­suhteise­na puo­let palka­s­ta oli henkilöko­htaista lisää , joka määräy­tyi esimiehen arvion mukaan, ei työehtosopimuksen.Siellä oli vain minimi.

    Toisaal­ta mitä hyö­tyä firam­lle on insinööristä, jon­ka tuot­tavu­us ei ulo­tu edes palkan minimiin ??

    Kyl­lä työ­nanat­ja pyrkii val­it­se­maan tehtävään henkilön, jon­ka tuot­tavu­us vas­taa palkkaa

    Sama kos­kee kau­pan hyl­lyt­täjääkin , kyl­lä tehtävään val­i­taan henkilö, joka vas­taa työn tuot­tavu­us­vaa­timuk­sia ja siten myös alan minimipalkkaa

  28. Enem­mistö suo­ma­lai­sista on sitä mieltä, että tulo­ero­ja on pienennettävä.

    Enem­mistö suo­ma­lai­sista on myöskin sitä mieltä, että tulo­erot kas­va­vat voimakkaasti. Todel­lisu­udessa tulo­erot pienenevät, ja giniker­roin on laskenut vuodes­ta 2007 alkaen.

    Mielip­i­teet siis ovat kuin eräs ruumi­inosa: jokaisel­la on sellainen.

  29. Kalle: Silti USA on tänäpäivänä paljon yhteisöl­lisem­pi kuin Suo­mi. Ei huude­ta yhteiskun­taa apu­un, vaan mietitään, miten itse yhteisön sisäl­lä voidaan aut­taa ihmisiä. Com­mu­ni­ty on yhä tärkeämpi kuin munic­i­pal ainakin niis­sä paikois­sa, jois­sa olen käynyt.

    Suomes­sa “liian hyvä” sosi­aal­i­tur­va ja kaikkea hol­hoa­vat kukka­hat­tutädit ovat tap­pa­neet yhteisöl­lisyy­den. Jos halu­amme yhteisöl­lisyy­den palu­u­ta, on kyet­tävä säätämään sosi­aal­i­tur­va jär­jel­liselle, nyky­istä mata­lam­malle tasolle ja pystyt­tävä anta­maan kenkää kaiken­laisille hol­hoa­jille. Haluammeko?

    Jenkeis­sä olot ovat läh­es joka taval­la huonom­mat kuin Suomes­sa. Kodit­to­muut­ta, rikol­lisu­ut­ta, ja val­ta­va voit­toa tavoit­tel­e­va vankilateollisuus. 

    Miljoonien suu­ru­inen lain­suo­ja­ton “ille­gal immi­grant” alalu­ok­ka polke­mas­sa palkko­ja, kokon­ainen sukupolvi joka ei koskaan pysty mak­samaan sato­jen tuhan­sien opin­to­lain­o­jaan, ja avoimen fasisti­nen Don­ald Trump men­estymässä pres­i­dentin vaaleissa.

    Ei, emme halua olla saman­laisia kuin USA.

  30. Kalle: Silti USA on tänäpäivänä paljon yhteisöl­lisem­pi kuin Suo­mi. Ei huude­ta yhteiskun­taa apu­un, vaan mietitään, miten itse yhteisön sisäl­lä voidaan aut­taa ihmisiä. Com­mu­ni­ty on yhä tärkeämpi kuin munic­i­pal ainakin niis­sä paikois­sa, jois­sa olen käynyt. Suomes­sa “liian hyvä” sosi­aal­i­tur­va ja kaikkea hol­hoa­vat kukka­hat­tutädit ovat tap­pa­neet yhteisöl­lisyy­den. Jos halu­amme yhteisöl­lisyy­den palu­u­ta, on kyet­tävä säätämään sosi­aal­i­tur­va jär­jel­liselle, nyky­istä mata­lam­malle tasolle ja pystyt­tävä anta­maan kenkää kaiken­laisille hol­hoa­jille. Haluammeko? 

    Toden­näköis­es­ti suuri osa suo­ma­lai­sista ei halua. Omil­laan olem­i­nen ja suku­laisavus­ta riip­pu­vu­us tarkoit­taa käytän­nössä nais­ten syr­jäy­tymistä työelämästä kun hei­dän olete­taan “per­in­teis­es­ti” hoita­van esimerkik­si lapset ja van­hus­ten omaishoidon.

  31. Itse alku­peräiseen kir­joituk­seen, min­imi­palkan kor­vaami­nen niin, että liian pien­tä palkkaa tilkit­täisi­in perus­tu­lol­la tai muul­la sosi­aal­i­tur­val­la, voi koitua aivan jumalat­toman kalli­ik­si val­tion­taloudelle. Täl­laista jär­jestelmää hyväk­sikäyt­täviä yri­tyk­siä ja avun tarvit­si­joi­ta olisi sel­l­aisen muu­tok­sen jäl­keen paljon.

    Vah­va ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ja työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us voidaan kokea jäykkänä jär­jestelmänä, mut­ta se on vuosien aikana hyväk­si ja toimi­vak­si koet­tu ja hillit­see ajau­tu­mista moni­in vaikeam­min hal­lit­tavi­in ske­naar­i­oi­hin, kuten huonos­ti toteutetus­sa perus­tu­lo­jär­jestelmässä mata­la­palk­ka-alo­jen poli­it­tisi­in työ­tais­telui­hin perus­tu­lon korot­tamisen puoles­ta. Yhden euron muu­tos perus­tu­loon­han tarkoit­taa neljän miljoo­nan euron muu­tos­ta vas­taavaan val­tion talousarvion kohtaan.

    Minus­ta tun­tuu, että mon­et oikeis­to­laiset perus­tu­lon kan­nat­ta­jat haaveil­e­vat perus­tu­loa enem­män siitä jär­jestelmästä, jon­ka kuvit­tel­e­vat voivansa perus­taa val­tion­taloudel­li­sista syistä rom­ah­ta­neen perus­tu­lo­jär­jestelmän raunioille.

  32. Erit­täin hyvä tek­sti. Kiitos.

    Kom­men­tit kuvas­ta­vat lähin­nä sitä miten ide­ol­o­gis­tit vasem­mal­la ja oikeal­la halu­a­vat prag­mati­ikan sijaan tais­tel­la siitä kuka on oikeassa.

    Toki min­ul­lakin on oma ide­olo­giani mut­ta asioi­ta pitäisi hoitaa kuitenkin käytän­tö ja tehokku­us edel­lä eikä ideologia.

    “Vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi” kel­paa min­ulle ainakin fik­sun talous­poli­ti­ikan jos se muille kelpaa.

  33. Viime aikoina on tul­lut Osmoa ja Paa­vo Lip­pos­ta ikävä. Nyt meitä johtaa anti­hu­man­isti­nen insinööri, joka kysyy neu­vo­ja val­tion johtamiseen muu­ta­mal­ta yri­tyskaver­il­taan ja liiken­ne­m­i­nis­terik­si nousseelta sivistymät­tömältä raharuhti­nattarelta, jon­ka mielestä sisäl­lis­so­dan jälkeinen aika — “työn ja pääo­man liit­to” eli työläis­ten potkimi­nen ja rahan val­ta — oli Suomen paras­ta aikaa. Palaa, Osmo, eduskun­taan — ehdolle ensi vaaleissa.

  34. Pekka Pietilä:
    Järkeä kehi­in, nyt kun Por­tu­gal­is­takin saadaan verotet­tua eläkkeitä, voisi eläkkei­den ulos­mak­set­tavia osuuk­sia indek­sien kaut­ta lisätä. Näin rahaa kiertäisi Suomes­sa, eikä sitä tarvi­sisi sijoit­taa veroparati­i­sei­hin, jos­ta rahan paluu voi lop­pua kuin seinään.

    Järkeä kehi­in. Alen­ta­mal­la työn­tek­i­jöi­den eläke­mak­su­ja saataisi­in enem­män rahaa liik­keeseen. Eläler­a­has­to­jen riit­tävyyt­tä voisi tur­va­ta alen­ta­mal­la mak­set­tui­hin mak­sui­hin suh­teessa aivan ylim­i­toitet­tu­ja eläkkeitä ja nos­ta­mal­la välit­tömästi eläkeikä 70 vuoteen.

  35. Oikeis­tode­mari: työt

    Uno­hdit Arbeits- und Jus­tizmin­is­ter Jari Lind­strömin; joka pois­taa kan­nistin­loukun määräämäl­lä töi­hin työt­tömyysko­r­vaus­ta pienem­mäl­lä palkalla.

    Tulee ihan mieleen poli­isien palikkalaatikko-testi; jos­sa neliskul­maisenkin palikan saa mah­tu­maan kolmion malliseen reikään — kun käyt­tää voimaa.

  36. Henkilön tuot­tavu­us on mie­lenki­in­toinen juttu

    Yoim­i­tusjo­hatjien tuot­tavu­ut­ta on tutkit­tu eikä ole havait­tavis­sa kovinkaan suur­ta yhteyt­tä henkilön tuot­tavu­u­den ja palkkioiden välillä

    Sama kos­kee muitakin yem­piä toim­i­henkilöitä, ei tuot­tavu­u­den ja palkan/palkkioiden väli­ilä ole havait­tavaa yhteyttä.

    Palkkiot eivät juuri muu­tu tehti­in meni yri­tyk­sel­lä hyvin tai huonosti

    Samoin henkilöstön val­in­ta tuot­tavu­u­den mukaan on sekin käytän­nön tasol­la huuhaata

    Jos tehtävi­in valit­taisi­in aina tuot­tavin hak­i­joista niin verkos­toil­la eli suhteil­la ei olisi merkitystä.

    Kuienkin jokainen reykry­toin­tikon­sult­ti, rekry­toin­tiopas ja työkkäri pain­ot­ta­vat verkos­toi­tu­misen eli suhtei­den merk­i­tys­tä työ­paikkaa haettaessa.

    Niin­pä väite on, että val­taosa työ­paoikoista täytetään suhteil­la, ei siis val­it­se­mal­la tuot­tavin­ta hakijoista.Kun yhtä työ­paikkaa hakee 200–800 hak­i­jaa niin ei heilä ole suhtei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä val­in­ta kohdis­tuu vain pie­neen joukkoon.

    Sama kos­kee työtä, ei henkilön tuot­tavu­us riipu yksin henkilöstä vaan nykyään myös tieto­jär­jestelmistä ja koneista, työkaluista.

    Kun vika ja häir­iöaikaa on lat­ti­ata­son hom­mis­sa n 40 % ja kau­ushom­mis­sa jopa 60 % ja lisätään apu­veä­linei­dne vaiku­tus niin sinne katoaa henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien tuo­ma tuottavuus.

    Ja miten palkanko­ro­tuk­sia jae­taan. Pärstäk­er­toimen mukaan.

    Esimies suosii aina aina läheisiään eli ruskeakielisiä

  37. Eikä ihmisen jous­tavu­us ole ääretöntä

    Jokaisel­la yksilöl­lä on muitakin vevoit­tei­ta kuin työ : Ei lap­sia voi jät­tää hake­mat­ta tarhas­ta ja omat ja las­ten har­ras­tuk­set rajoit­ta­vat joustoa.

    Tai jos henkilö toimii omaishoita­jana niin jous­to­varat ovat vähäisiä

    Jous­to­jen vaa­timi­nen on johtanut siihen, ettei osa kansas­ta voi osal­lis­tua luot­ta­muste­htävi­in, kos­ka työt estävät sen.

    Niin­pä Eduskun­nas­ta puut­tuvat kokon­aan yksi­tyisen sek­torin työntekijät

    Kansane­dus­ta­jat ovat pääosin virkamiehiä ‚yrit­täjiä tai kokoaikaisia poliitikkoja.

    Esim joku Kan­er­va tai Zyskow­icz on tehnyt muu­ta­man kuukau­den nor­maalia palkkatyötä tai joku.

    Kun täysi-ikäi­sistä n 40% ei voi osal­lis­tua päätök­sen­tekoon edus­ta­jana niin demokra­tia on rikki

  38. Liian van­ha:
    Henkilön tuot­tavu­us on mie­lenki­in­toinen juttu

    Yoim­i­tusjo­hatjien tuot­tavu­ut­ta on tutkit­tu eikä ole havait­tavis­sa kovinkaan suur­ta yhteyt­tä henkilön tuot­tavu­u­den ja palkkioiden välillä

    Sama kos­kee muitakin yem­piä toim­i­henkilöitä, ei tuot­tavu­u­den ja palkan/palkkioiden väli­ilä ole havait­tavaa yhteyttä.

    Palkkiot eivät juuri muu­tu tehti­in meni yri­tyk­sel­lä hyvin tai huonosti

    Samoin henkilöstön val­in­ta tuot­tavu­u­den mukaan on sekin käytän­nön tasol­la huuhaata

    Jos tehtävi­in valit­taisi­in aina tuot­tavin hak­i­joista niin­verkos­toil­la eli suhteil­la ei olisi merkitystä.

    Kuienkin jokainen reykry­toin­tikon­sult­ti, rekry­toin­tiopas ja työkkäri pain­ot­ta­vat verkos­toi­tu­misen eli suhtei­den merk­i­tys­tä työ­paikkaa haettaessa.

    Niin­pä väite on, että val­taosa työ­paoikoista täytetään suhteil­la, ei siis val­it­se­mal­la tuot­tavin­ta hakijoista.Kun yhtä työ­paikkaa hakee 200–800 hak­i­jaa niin ei heilä ole suhtei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä val­in­ta kohdis­tuu vain pie­neen joukkoon.

    Sama kos­kee työtä, ei henkilön tuot­tavu­us riipu yksin henkilöstä vaan nykyään myös tieto­jär­jestelmistä ja koneista, työkaluista.

    Kun vika ja häir­iöaikaa on lat­ti­ata­son hom­mis­sa n 40 % ja kau­ushom­mis­sa jopa 60 % ja lisätään apu­veä­linei­dne vaiku­tus niin sinne katoaa henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien tuo­ma tuottavuus.

    Ja miten palkanko­ro­tuk­sia jae­taan. Pärstäk­er­toimen mukaan.

    Esimies suosii aina aina läheisiään eli ruskeakielisiä

    tot­ta. tulo­eroista kiin­nos­tuneille tässä lois­ta­va kir­ja: http://ecx.images-amazon.com/images/I/51qQmqxq5TL._SX373_BO1,204,203,200_.jpg

    palk­ka riip­puu pärstästä

  39. Hyvä kir­joi­tus. Use­am­mankin vasem­mis­to­laisen soisi ajat­tel­e­van juuri näin. Vaik­ka osa nykyisen hal­li­tuk­semme päätök­sistä vaikut­taa kau­ni­isti san­ot­tuna type­r­iltä, eikä toteu­tus­takaan voi kehua, niin ei oikein tun­nu siltä, että olisi ole­mas­sa poli­it­tista vai­h­toe­htoa. Antti Rinne ja Ville Niin­istö kun ovat valin­neet pöl­höpop­ulis­min tien ja otta­vat kaiken ilon irti oppo­si­tioon päätymisestä.

  40. karvi­nen: Jenkeis­sä olot ovat läh­es joka taval­la huonom­mat kuin Suomes­sa. Kodit­to­muut­ta, rikol­lisu­ut­ta, ja val­ta­va voit­toa tavoit­tel­e­va vankilateollisuus. 

    Miljoonien suu­ru­inen lain­suo­ja­ton “ille­gal immi­grant” alalu­ok­ka polke­mas­sa palkko­ja, kokon­ainen sukupolvi joka ei koskaan pysty mak­samaan sato­jen tuhan­sien opin­to­lain­o­jaan, ja avoimen fasisti­nen Don­ald Trump men­estymässä pres­i­dentin vaaleissa.

    Ei, emme halua olla saman­laisia kuin USA.

    Eivät lait­tomat siir­to­laiset ole lain­suo­jat­to­mia. Ne mak­sa­vat vero­ja ja niiden on pakko lait­taa lapsen­sa paikalliseen koulu­un. Aikaisem­minkin on täl­lä pal­stal­la ollut, että USA:ta ja Suomea ei voi ver­ra­ta mil­lään tasol­la. USA:n liit­to­val­tion ver­jär­jestelmä on vähen­nyk­siä suo­si­va ja latin latia ei laitet­taisi hyvän­tekeväisyy­teen ellei siitä saisi verovähennyksiä.

    “Tax deductible” on oikea pis­nis USA:ssa ja ilmeisen menestyksellinen.

    Myös veroil­moi­tus­te­ol­lisu­us on jatku­vasti kas­va­va ala ja tuot­taa mukavasti, vaik­ka kohtu­ullisen help­po ja kat­ta­va veroil­moi­tus­sivus­to on tar­jol­la ilmais­es­ki vira­nomaisen tahol­ta. Ensim­mäisen ker­ran kun sitä käyt­ti, niin oli jän­nää, mut­ta myöhem­min selvisi, että jos ilmoi­tus menee läpi automaat­ti­tark­istuk­ses­ta, niin enem­pää ei tarvitse huole­htia ja jos käy niin, että tulee tax audit (n. 10 % ilmoituk­sista), niin tahat­tomista virheistä ei ran­gaista, mut­ta kyl­läkin siitä, että mah­dol­lis­es­ti on yrit­tänyt huijata. 

    Tulon­si­ir­rot ovat myös mas­si­ivisia. Medicare ja Med­ic­aid ovat suurim­mat myön­täjät. Nämä kuu­luisat läskiskoot­ter­it, joi­ta suo­ma­laiset nau­ra­vat, ovat käyt­täjilleen mak­sut­to­mia tai niistä veloite­taan vähän, riip­puen osavaltiosta. 

    Myös kaiken­laiset opiskelu­ra­has­tot lap­sille ja hau­taus­ra­has­tot eläkeläisille ovat täysimääräis­inä vähen­nyskelpoisia. Hom­ma siis hoituu USA:ssa tuet­tuna niin, että kukaan ei mak­sa oikeas­t­aan oikeaa määrää vero­ja vaan kaik­ki mitä voi vähen­tää, on vähennetty.

  41. “Yleen­sä laitaoikeis­to­lainen vas­tus­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja parhaim­mil­laan kan­nat­taa rotuerot­telua ja ulko­maalais­ten karkottamista.” 

    Jaha, vain niin. Mikä on tuo laitaoikeis­to? Jotain uut­ta ter­mi­nolo­giaa, kun yritetään sijoit­taa rasisti­nen vasem­mis­to sinne, mihin se ei kuulu.

    Oikeal­la ei ole mitään tarvet­ta rotu­jen erot­telu­un, kyl­lä ne erot­taa erottelemattakin.

  42. Tero Tolo­nen:

    Mitäpä luulette, jos Suomen kansa ostaisi lot­to- ja veikkaus­ra­hoil­la osakkei­ta, kuin­ka köy­hä kansa olisimme het­ken päästä? Veikkaus tekee vuodessa liike­vai­h­toa 1800 miljoon­aa – jos köy­hät lot­toamisen sijaan ostaisi­vat joka vuosikahdel­la mil­jardil­la osakkei­ta, kymme­nen vuo­den aikana meille ker­ty­isi arvi­ol­ta 30–40 mil­jar­dia kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta, mikäli keskimääräi­nen 6% tuot­to toteutuu.

    Eli kär­jjistäen voisi sanoa, että kap­i­tal­is­min ja sosial­is­min ero on, että kap­i­tal­is­mis­sa köy­hyys on vapaaehtoista.

    Asia helpot­taisi paljon jos sosi­aal­i­tur­va olisi jotenkin järkevämpi. Eräs suku­laiseni nos­taa toimeen­tu­lo­tukea ja hänel­lä on noin 30 000 euroa käteisenä, kos­ka jos 30 000 eurol­la ostaisi osakkei­ta, menet­täisi oikeu­den saa­da toimeen­tu­lo­tukea. Ilmeis­es­ti toimeen­tu­lo­tu­ki on enem­män kuin osakkei­den arvon­nousu ja osin­got ovat, joten minkäs teet.

    Kalle: Osmo, oli­han vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi sarkas­mia? Markki­nal­ib­er­al­is­mista olen suurin piirtein samaa mieltä, mut­ta vasem­mis­to­lainen poli­ti­ik­ka aiheut­taa poikkeuk­set­ta huonon taloudel­lisen tilanteen, mis­tä eniten kär­sivät vähä­varaiset. Ain­oa vasem­mis­to­lainen, jota suo­ma­laisen vähä­varaisen kan­nat­taa äänestää, on Nalle Wahlroos.

    No onko esimerkik­si ääri­oikeis­to­laises­sa Yhdys­val­lois­sa työssä käyvän pieni­palkkaisen köy­hän ja työssä käymät­tömän köy­hän asi­at parem­min? Suomen kaltaises­sa maas­sa köy­hien tilanne on parem­pi, ja he ovat selvästi onnel­lisem­pia, ja rikkaiden tilanne huonom­pi, muta vaiku­tus onnel­lisu­u­teen on vähäi­nen jos on vaik­ka 87 206 dol­lar­in vuosi­t­u­lot 151 534 dol­lar­in sijaan. Edelli­nen on se mitä vaa­di­taan net­tona, ostovoimako­r­jauk­sen jäl­keen Suomes­sa rikkaim­paan pros­ent­ti­in pääsemisek­si ja jälkim­mäi­nen se mitä vaa­di­taan vas­taavaan Yhdysvalloissa.

    Vält­tämät­tä äärim­mäisen oikeis­to­lainen poli­ti­ik­ka, kuten Yhdys­val­lois­sa, tai äärim­mäisen vasem­mis­to­lainen poli­ti­ik­ka ei tuo­ta paras­ta lop­putu­losta, vaan Suomen kaltainen välimuo­to, jos­sa lähtöko­htais­es­ti markki­nat hin­noit­tel­e­vat kaiken, ja niiden toim­intaan puu­tu­taan tarvit­taes­sa, on paras. 

    Kalle: Suomes­sa “liian hyvä” sosi­aal­i­tur­va ja kaikkea hol­hoa­vat kukka­hat­tutädit ovat tap­pa­neet yhteisöl­lisyy­den. Jos halu­amme yhteisöl­lisyy­den palu­u­ta, on kyet­tävä säätämään sosi­aal­i­tur­va jär­jel­liselle, nyky­istä mata­lam­malle tasolle ja pystyt­tävä anta­maan kenkää kaiken­laisille hol­hoa­jille. Haluammeko?

    Puhut paljon sosi­aal­i­tur­van leikkauk­ses­ta, mut­ta mikä sopi­va taso konkreet­tis­es­ti on? Heit­etäänkö työtön kadulle 6, 12 vai 24 kuukau­den jälkeen?

    R.Silfverberg:
    Valitet­tavasti suuri osa suo­ma­lai­sista ei usko ilmastomuutokseen. 

    En ole ker­taakaan elämäni aikana tör­män­nyt suo­ma­laiseen, joka ei uskoisi ilmas­ton­muu­tok­seen. Vihreil­lä puolueena on eräitä dog­mia, kuten ydin­voiman vas­tus­tus, vaik­ka se on ympäristöys­täväl­listä, ja pyöräi­lyn kan­na­tus, vaik­ka se on ump­isurkea liiken­nemuo­to. Markki­noiden perus­teel­la Helsingis­sä on kysyn­tää 0 kap­paleelle kaupunkipyöräase­malle, ja pyöräi­ly vain hait­taa joukkoliikennettä.

    bru­ut­tus:
    “Yleen­sä laitaoikeis­to­lainen vas­tus­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja parhaim­mil­laan kan­nat­taa rotuerot­telua ja ulko­maalais­ten karkottamista”

    Tämän voi nähdä useil­lakin tavoil­la. Esim. jenkeis­sä on tutkit­tu yhteisöl­lisyy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etnisil­lä ryh­mil­lä on sol­i­daarisu­ut­ta vain omi­aan kohtaan. Entä jos monikult­tuuri nimeno­maan kaataa sol­i­daarisu­u­den ja hyvinvointiyhteiskunnan? 

    Monikult­tuuri hait­taa hyvin monel­la tapaa yhteiskun­nan toim­intaa. Kun Tukhol­man kun­ta muut­ti maas­ta perit­täviä vuokri­aan enem­män markkiehtoisik­si, riemu repe­si siitä suurim­mal­la ruotsinkielisel­lä keskustelu­fo­ru­mil­la. Tämä joh­tui siitä, että maan­vuokra las­ki sel­l­aisil­la alueil­la, jois­sa ei asu ollenkaan ruot­salaisia. Niinkin yksinker­taiseen asi­aan kuin maan­vuokra tulee etni­nen jän­nite, kos­ka jos niitä tasa­taan, rahaa siir­tyy ei-valkoisen väestön taskus­ta valkoisen väestön tasku­un ja jos niitä muute­taan markki­nae­htoisim­mik­si, valkois­t­en taskus­ta siir­tyy rahaa ei-valkois­t­en taskuun. 

    Uskon, että hyv­in­voin­ti­val­tion kan­na­tus alkaa tip­pua dra­maat­tis­es­ti siinä kohtaa, kun työt­tömyys ei ole mitenkään eri­tyisen suur­ta, mut­ta alkaa käy­dä niin että suurin osa sosi­aal­i­tu­ista menee toiseut­ta edus­taville henkilöille, eikä veron­mak­sajien oma­lle viiteryh­mälle, esimerkik­si län­si­maalaiset tai suomalaiset.

  43. Juho Laatu:

    Jaa että nyky­istäkin enem­män perus­palvelu­iden yksityistämistä.

    Mitä vikaa perus­palvelu­iden yksityistämisessä?

    Liian van­ha:
    Eikä ihmisen jous­tavu­us ole ääretöntä

    Jokaisel­la yksilöl­lä on muitakin vevoit­tei­ta kuin työ : Ei lap­sia voi jät­tää hake­mat­ta tarhas­ta ja omat ja las­ten har­ras­tuk­set rajoit­ta­vat joustoa.

    Tai jos henkilö toimii omaishoita­jana niin jous­to­varat ovat vähäisiä

    Jous­to­jen vaa­timi­nen on johtanut siihen, ettei osa kansas­ta voi osal­lis­tua luot­ta­muste­htävi­in, kos­ka työt estävät sen.

    Niin­pä Eduskun­nas­ta puut­tuvat kokon­aan yksi­tyisen sek­torin työntekijät

    Kansane­dus­ta­jat ovat pääosin virkamiehiä ‚yrit­täjiä tai kokoaikaisia poliitikkoja.

    Esim joku Kan­er­va tai Zyskow­icz on tehnyt muu­ta­man kuukau­den nor­maalia palkkatyötä tai joku.

    Kun täysi-ikäi­sistän 40% ei voi osal­lis­tua päätök­sen­tekoon edus­ta­jana niin demokra­tia on rikki

    Mis­tä syys­tä käytän­nössä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­televä ei voisi ryhtyä kansanedustajaksi? 

    Ateenas­sa oli niin, että samaa toin­ta sai pääsään­töis­es­ti hoitaa kak­si kaut­ta eli­naikanaan, ja nuo kak­si kaut­ta ei saanut olla peräkkäin. Toisaal­ta rajoituk­set kansane­dus­ta­jien kausi­in, jol­la siis estetään mainit­se­masi poli­it­tiset broi­ler­it, jotaisi siihen, että kansa ei saisi vali­ta täysin vapaasti kansane­dus­ta­ji­aan. Eri­tyisen hyvät kansane­dus­ta­jat eivät saisi palvel­la kah­ta kaut­ta enem­pää (esimerkik­si ateenalaisen mallin mukaisten rajoi­tusten ollessa voimas­sa), vaik­ka heitä kor­vaa­maan tule­vat kansane­dus­ta­jat oli­si­vat objek­ti­ivis­es­ti huonompia.

  44. Liian van­ha:

    Niin­pä väite on, että val­taosa työ­paoikoista täytetään suhteil­la, ei siis val­it­se­mal­la tuot­tavin­ta hakijoista.Kun yhtä työ­paikkaa hakee 200–800 hak­i­jaa niin ei heilä ole suhtei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä val­in­ta kohdis­tuu vain pie­neen joukkoon. 

    Tuos­sa on sel­l­ainen iso virhe ettei työ­paikko­ja enää luo­da siten että niitä olisi tarkoi­tuskaan lait­taa aidosti julkiseen haku­un. Jotkut halu­a­vat näyt­tää työn­väl­i­tyk­sen kaut­ta että he palkkaa­vat jengiä, mut­ta oikea ja toimi­va reit­ti tulee ihan muualta. 

    Hake­muk­sia voi tosi­aan tul­la sato­ja, mut­ta ilman hak­i­jan ihan oikeasti tun­net­tu­ja hyviä työsken­te­ly­tapo­ja, taus­ta­ti­eto­ja, suosit­telijoi­ta ja kon­tak­te­ja, ei kenenkään tarvitse uskaltaa ottaa ran­dom-hak­i­jaa edes työhaastatteluun.

    Viher-sdp-vasem­mis­to on tehnyt työl­listämis­es­tä niin vaar­al­lista, riskialtista ja kallista ettei virhe-rekry­toin­tei­hin ole yksinker­tais­es­ti varaa. Nämä AY-mafioosot ovat todel­lakin saa­neet jäyk­istet­tyä työ­markki­nat niin sol­muun ettei yri­tys pääse edes huonos­ta työn­tek­i­jästä eroon ilman että AKT pysäyt­tää lait­tomasti sata­mat tai julkisen liiken­teen, tai muu­ta yri­tyk­selle ja yhteiskun­nalle kallista sekä mafi­alle tyyp­il­listä kiristystoimintaa.

    Nyt vähäisetkin työ­paikat voidaan täyt­tää vain ja ain­oas­taan nimeno­maan suhteil­la. Tämä johtuu suo­raan siitä että virhe-rekiryt tuhoa­vat hel­posti koko fir­man, ja kun vasem­mis­to ja AY-mafia pää­sevät vielä anta­maan lisäar­voaan, voi yrit­täjä ja yri­tys lopet­taa työt kaik­il­ta muil­takin. Jos tosi­aan vielä joku palkkaa, pitää hak­i­ja tun­tea etukä­teen ja hyvin niin että hänestä ei saa­da koko fir­malle AY-jyrää ja ‑ajoankkuria.

    Ei ole sat­tumaa eikä sana­he­linää että työ­paikois­sa tarvi­taan ja vaa­di­taan yrit­täjähenkisyyt­tä. Tuo on aivan oikea sana ja tapa ker­toa että työn­tek­i­jän pitää pystyä tuo­maan työl­lään ja tulok­sil­laan fir­malle niin paljon lisäar­voa että kyseinen henkilö kan­nat­taa ja voidaan pitää töis­sä. Jos duu­nari kek­sii jatku­vasti saikku­jaan, lintsaa duu­nista, ja ulkois­taa omia hom­mi­aan muille, jne, hän ei var­masti ole sel­l­ainen henkilö mitä työ­nan­ta­ja, yrit­täjä ja muu työy­hteisö halu­a­vat kat­soa yhtään kauem­paa. Mut­ta, kun viher-SDP-vasem­mis­to­lainen AY-mafia on vaat­in­ut toisin, ei per­in­teisiä työ­paikko­ja enää voi­da eikä viit­sitä luoda.

    Tosin, nykyään on paljon helpom­paa ostaa työte­htävät muil­ta (mikro)yrittäjiltä. Työt etenevät, laatu on hyvää ja työn laadun tai toim­intat­apo­jen ongelmista pääsee tarvit­taes­sa eroon alle tunnissa. 

    Tämä ei tietenkään sovi laiskureille ja lor­vail­i­joille, mut­ta he eivät muutenkaan päädy tule­vaisu­udessa minkään organ­isaa­tion vaivak­si ja harmiksi.

    1. Viher-sdp-vasem­mis­to on tehnyt työl­listämis­es­tä niin vaar­al­lista, riskialtista ja kallista ettei virhe-rekry­toin­tei­hin ole yksinker­tais­es­ti varaa.

      Voitko ker­toa yksi­tyisko­htaisem­min, mikä on ollut vihrei­den rooli tässä työhönot­tokyn­nyk­sen nostamisessa?
      Sinän­sä olen samaa mieltä siitä, että mitä vaikeam­mak­si tulee huonon työn­tek­i­jän irti­sanomi­nen, sitä syr­jiväm­mäk­si tulee työhönot­to, eli taas ollaan työhön pääs­sei­den puolel­la työt­tömiä vastaan.

  45. Sep­po Ensio:
    Eli kokoomus on siis nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa keskus­tan ja PS:n vank­i­na – toteut­ta­mas­sa oikeis­to­laista tulo­ero­ja kas­vat­tavaa talouspolitiikkaa.

    THL:n arvion mukaan nyky­isn kepu-ps-kok hal­li­tuk­sen vuodelle 2016 tekemä bud­jet­ti on hie­man tulo­ero­ja tasoit­ta­va. Edel­lisen hal­li­tuk­sen, eli hal­li­tuk­sen jos­sa kokoomus oli päämin­is­teripuolue, tekemät uud­is­tuk­set vähen­sivät tulo­ero­ja enemmän.

    Kts. THL:n julka­isu “Vuo­den 2016 ta
    lousarvion vaiku­tuk­set perus­tur­vaan” sivu 4.

    “Vuo­den 2016 vero­tus-ja etu­us­lain­säädän­nön muu­tok­set eivät vaiku­ta pien­i­t­u­loisu­usas­teeseen, mut­ta muu­tok­set pienen­tävät hie­man tulo­ero­ja Gini-
    ker­toimel­la tarkastel­tuna. Sen sijaan vuosi­na 2012–2015 tehdyt etu­us- ja vero­tus­lain­säädän­nön muu­tok­set ovat pienen­täneet selvästi sekä tulo­ero­ja että pien­i­t­u­loisu­usastet­ta. Pien­i­t­u­loisu­usastet­ta on alen­tanut eniten vuo­den 2015 asumistuki
    uudistus. ”

    https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130275/URN_ISBN_978-952–302-629–2.pdf?sequence=1

    —————–

    Kyl­lä se on kauhea duunarei­den tur­ma tuo Kokoomus. Hal­li­tus tekee tulo­ero­ja kaven­tavaa poli­ti­ikkaa kun se on hal­li­tuk­ses­sa päämin­is­teripuolueena ja sil­loinkin, kun se on hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ei ei ole pääministeripuolue. 

    Tun­tuu että ei ole sel­l­aista het­keä, jol­loin­ka vasem­mal­ta ei kuu­lu val­i­tus­ta tulo­ero­jen kas­vamis­es­ta eikä siitä, että se on hal­li­tuk­sen syytä. Se on ihan sama mitä tulo­eroille tapah­tuu, SDP/vaseliitton nar­rati­ivis­sa ne vain kas­va­vat ikuisesti.

  46. Liian van­ha:Sama kos­kee muitakin yem­piä toim­i­henkilöitä, ei tuot­tavu­u­den ja palkan/palkkioiden väli­ilä ole havait­tavaa yhteyttä.

    Suomes­sa on maail­man jäykim­mät palkkarak­en­teet eli olisi­han se nyt eri­no­maisen outoa, jos täl­laises­sa maas­sa tuot­tavu­userot näky­i­sivät hyvin voimakkaasti palkoissa. 

    Palkkiot eivät juuri muu­tu tehti­in meni yri­tyk­sel­lä hyvin tai huonosti

    Ensin­näkin jos yksit­täisel­lä yri­tyk­sel­lä menee ensin menee hyvin ja sen jäl­keen huonos­ti, niin ei niitä palkko­ja voi oikein mil­lään laske. Toisek­si, kyl­lä yri­tys­ten tuot­tavu­us ja palkat oikeasti menevät käsi kädessä. Tuot­tavis­sa yri­tyk­sis­sä on parem­mat palkat kuin vähem­män tuottavissa.

    Kuienkin jokainen reykry­toin­tikon­sult­ti, rekry­toin­tiopas ja työkkäri pain­ot­ta­vat verkos­toi­tu­misen eli suhtei­den merk­i­tys­tä työ­paikkaa haettaessa.

    Sinä et ymmär­rä suhtei­den merk­i­tys­tä. Suh­teet tarkoit­tavt sitä, että niitä käytet­täessä työ­nan­ta­ja ei osta sikaa säkissä vaan tun­netun tekijän.

    Kun yhtä työ­paikkaa hakee 200–800 hak­i­jaa niin ei heilä ole suhtei­ta fir­maan kuin muu­ta­mal­la ja niin­pä val­in­ta kohdis­tuu vain pie­neen joukkoon.

    Jos yhtä työ­paikkaa hakee noin mon­ta tek­i­jää, sille ei ole kyl­lä mitään mui­ta vaa­timuk­sia, kuin että työn­tek­i­jä on jär­jis­sään. Sii­itä sak­ista jos val­it­see tun­netun “hyvän työn­tek­i­jän” niin var­masti onnis­tuu. Lisäk­si et voi tietää kuin­ka paljon suh­teet vaikut­tavt toiseen suun­taan. Tuos­sa 200–800 työn­tek­i­jän sakissa voi olla moninker­tainen määrä tun­net­tu­ja “näitä ei var­masti palkata”-tekijöitä. He taas jäävät palkkaa­mat­ta nimeno­maan suhtei­den­sa vuoksi.

    Sama kos­kee työtä, ei henkilön tuot­tavu­us riipu yksin henkilöstä vaan nykyään myös tieto­jär­jestelmistä ja koneista, työkaluista.

    Sen takia palkkaerot yri­tys­ten välil­lä ovatkin suurem­mat kuin työn­tek­i­jöi­den välil­lä yri­tys­ten sisäl­lä. Tuot­tavam­mis­sa fir­moissa voidaan mak­saa parem­paa palkkaa.

    sinne katoaa henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien tuo­ma tuottavuus.

    No sit­ten­hän ei ole väliä, vaik­ka rekry­toita­vat valit­taisi­in arval­la suhtei­den taik­ka pätevyy­den sijaan.

  47. Min­imi­palkan vaiku­tuk­sia teo­reti­soi­da lop­ut­tomasti, mut­ta koke­muk­sien mukaan jokaises­sa yhteiskun­nas­sa on ns luon­nolli­nen minimipalkka.

    Ihmi­nen tarvit­see ruokaa, juo­maa, suo­jaa säältä ja tääl­lä pohjoises­sa tuke­van suo­jan ja vaatteet.Eikä tropi­ikissakaan taivasal­la tule toimeen

    Ja ihmi­nenkin on eläin ja tarvit­see laji­tyyp­il­listä toimintaa

    Siitä voi arvioi­da määrän minim­i­t­u­lolle, jol­la tulee toimeen esim Suomes­sa tai Indone­si­as­sa tai Latviassa

    Ja sil­loin kun palkkatar­jous on alle tuon min­imin niin ei kukaan lähde töi­hin. Tai jos läh­tee niin hän puuhaa jotakin muu­takin eikä se ole useinkaan rehellistä .Sen vuok­si Indone­sia ja Latvia tai Viro tai moni muu maa on kor­rup­toitunut ja rikol­lisu­us on korkea.Tässä yhtey­dessä puhutaan katuko­ru­up­tios­ta, eli­it­ti on kaikissa yhteiskun­nis­sa korruptoitunut.

    Esim Latvi­as­sa kun pyrimme pois­ta­maan kor­rup­tio­ta yri­tyk­ses­tä niin ensim­mäi­nen tehtävä oli palkko­jen 2–3 kertaistaminen.Sen jäl­keen kor­rup­tio las­ki nopeasti.Toinen oli tietysti seu­ran­nan paran­t­a­mi­nen, joten toim­i­tuk­sia ei voin­ut hidastaa/jättää tekemättä.

    Ultra­l­ib­er­aalis­sa talousa­jat­telus­sa ajatel­laan, että ihmi­nen elää pyhäl­lä hengellä .

    Asi­aa voi tarkastel­la jos työ teetetään yrittäjällä.Pidetään aivan luon­nol­lise­na, että yrit­täjä laskut­taa mat­ka-ajat ja matkaku­lut ja sen päälle vähä­tuot­toi­sis­sakin töis­sä 30–40 euron tuntiveloituksen.
    Kau­pan kas­salle tuo­ta ei suvai­ta, hänen pitää tyy­tyä muu­ta­maan euroon parin tun­nin keikasta
    Yrit­täjä veloit­taa 3–4 tun­tia eli n100-160 euroa samas­ta keikasta.

    Eivätkä vas­takkain ole työl­liset ja työt­tömät ei työmäärä juuri kas­va vaik­ka min­imi­palkkaa ei ole, siitä huole­htii tuo luon­nolli­nen minimipalkka.

    Min­imi­palka­s­sa ovat vas­takkain edelleen työ­nan­ta­jat ja työn­tek­i­jät, ei tuo aset­telu ole mihinkään poistunut.

    Hyvä esimerk­ki vas­takkain aset­telus­ta on työnantajien/oikeiston tavoite palkka­jous­toille ja kri­isi­lausekkeille. Palkan halu­taan jous­ta­van alaspäin kri­isi­ti­lanteessa mut­ta tuo­ta mene­tys­tä ei halu­ta mak­saa takaisin kun ajat paranevat eli työn­tek­i­jät osal­lis­tu­vat riskinkan­toon, mut­ta eivät voitonjakoon.

    Kyl­lä tuo vas­takkainaset­telu on edeleen ole­mas­sa, oikeis­toeli­itin tavoita on vain häivyt­tää se ja pistää työn­tek­i­jät tais­tele­maan keskenään

  48. Työt­tömät ja työl­liset eivät ole vastakkain.Se on ehlp­po tde­ta tarkastele­mal­la yksilöitä.

    Ei ihmi­nen ole pysyvästi työtön tai työlli­nen vaan nykyaikana ihmi­nen on vuoroin työlli­nen ‚vuoroin työllinen.

    Työt­tömyys on vain tapa jakaa työtä,-Noin 100 vuot­ta työtä jaet­ti­in siirtämäl­lä osa tuot­tavu­u­den nousus­ta työa­jan lyhentämiseen.Ensin päivit­täistä työaikaa lyhen­tämäl­lä, sen jäl­keen lyhen­net­ti­in viikot­taista, sit­ten elinikäistä ja sen jäl­keen vuosittaista

    Nyt ne maat, jois­sa työt­tömyys on alhainen ovat jatka­neet työa­jan lyhentämistä.

    Suo­mi on har­vo­ja mai­ta, jois­sa kul­je­taan päin­vas­taiseen suuntaa

  49. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mitä vikaa perus­palvelu­iden yksityistämisessä?

    Tarkaan ottaen en tuos­sa sanonut, että olisi hait­taa, vaan huo­mautin OS:lle hänen sanomi­sis­taan. Mut­ta olen kuitenkin sitä mieltä, että perus­palvelui­ta voi yksi­ty­istää hel­posti “liikaa”.

    Pitää kai erot­taa toi­sis­taan kak­si tapaus­ta, perus­palvelu­iden (tai niiden osien) tilaami­nen yksi­ty­isiltä ja koko toimin­nan yksitystäminen.

    Yksi­ty­istämisessä kat­son järke­vien rajo­jen kulke­van jotenkin niin, että perus­tur­val­lisu­ut­ta ei kan­na­ta (Suomen kaltaises­sa val­tios­sa, jos­sa ihmiset pääsään­töis­es­ti luot­ta­vat valti­ioon) yksi­ty­istää, sil­lä samal­la toden­näköis­es­ti katoaisi liikaa perus­tur­val­lisu­ut­ta. Poli­isin ja puo­lus­tusvoimien on hyvä olla kaikkien yhteiskun­nan kuukausi­palkkaista työtä, ei esimerkik­si sakoil­la elan­ton­sa ansait­se­via yksi­ty­is­poli­ise­ja. Jos saan sydänko­htauk­sen, ja joudun sairaalaan tiedot­tomana, olisi kiva, jos min­ua hoita­va olisi lääkärin­valan ja vakaan kuukausi­palkan voimal­la toimi­va kut­sumustyöläi­nen kuin mak­sukykyni mukaan kalleimpia hoito­ja toteut­ta­va (tai toteut­ta­mat­ta jät­tävä) Pana­man tiliään kar­tut­ta­va ja työstä irrot­tau­tu­mis­taan odot­tel­e­va uraohjus.

    Perus­palveluista aika moni liit­tyy perus­tur­val­lisu­u­teen. Yksi­ty­istämistä perustel­laan usein tehokku­udel­la, ja tietyis­sä tapauk­sis­sa tehokku­us voi lisään­tyäkin, mut­ta yksi­tyisel­lä puolel­la on myös ongel­mansa, sil­lä tuo tehokku­us kohdis­tuu hel­posti palvelun lisäk­si myös mui­hin asioi­hin. Ei siis mikään ihmelääke. Myös pitkässä val­tion leivässä ja virkavas­tu­us­sa on etunsa.

    Perus­palve­lut ovat myös luon­teeltaan sel­l­aisia, että niitä halu­taan yleen­sä jakaa kaikille sovit­tu kiin­teä annos (vaikka­pa hyvä val­takun­nalli­nen tiey­hteys kaikille paikkakun­nille). Ei siis niin, että kukin saisi niitä kau­pal­lis­ten intressien sanele­man määrän.

    Sit­ten vielä palvelu­iden tilaamiseen yksi­ty­isiltä. Tässä näen nor­maalin kil­pailut­tamisen toim­van yksi­ty­istämiseen ver­rat­tuna useis­sa kohdis­sa riit­tävän hyvin. Esimerkik­si ruti­inikirur­giaa voisi hyvin tila­ta sel­l­aisil­ta yksi­ty­isiltä toim­i­joil­ta, jot­ka kykenevät tuot­ta­maan tilas­tol­lisin mittarein ja asi­akkaiden mielestä tehokas­ta ja miel­lyt­tävää palvelua. Yksi­ty­isiltä tilaamista voi käyt­tää tehokkaasti kirit­tämään julkisen puolen toim­intaa. Julkisel­la puolel­la ei ole varaa tuh­la­ta, jos on halvem­pi ver­rokkiko­hde vier­essä. Polisin ja puo­lus­tusvoimien yti­men kohdal­la en ostaisi toim­intaa yksi­ty­isiltä, mut­ta monel­la muul­la alal­la hal­litt­tu­ja pala­sia kyllä.

    Peruslin­ja siis on se, että perus­palveluis­sa yksi­tyiset voivat olla hyviä renke­jä, mut­ta eivät yhtä hyviä isäntiä.

    OS viit­tasi yksi­ty­is­ten yri­tys­ten jous­tavam­paan päätök­sen­tekoon (ei valite­tavasti aina pidä paikkaansa, eikä ole aina etu), ja näyt­ti kan­nat­ta­van nyky­istä reip­paam­paa yksi­ty­istämistä, kos­ka halusi asi­aa tuo­hon suun­taan painottaa.

  50. Pidän itseäni 1800-luvun suo­ma­laisu­us­li­ik­keen sosi­aalire­formis­mia aat­tel­li­siss­sa per­in­tötek­i­jöis­sään kan­ta­vana por­va­ri­na. Näistä lähtöko­hdista ymmär­rän oikein hyvin Soin­in­vaaran tässä esit­tämiä ajatuk­sia Suomen tilas­ta ja tarvit­tavista suun­nan­muu­tok­sista. Sen sijaan en ymmär­rä yhtään Soin­in­vaaran tarvet­ta luokitel­la tässä esitet­tyjä ajatuk­sia vasemmistolaisiksi!

  51. Sylt­ty: Suomes­sa on maail­man jäykim­mät palkkarak­en­teet eli olisi­han se nyt eri­no­maisen outoa, jos täl­laises­sa maas­sa tuot­tavu­userot näky­i­sivät hyvin voimakkaasti palkoissa.

    Kyl­lä se tuot­tavu­us muu­rarin palka­s­sa näkyy, palkaa tulee tasan niin paljon kuin seinää syntyy.Ja yleen­säkin maail­mas­sa nou­date­taan samaa käytän­töä, ei sen jous­tavam­paa ja tuot­tavu­u­teen sido­tumpaa mallia ole

    Tuo palkka­jäykkyys kos­keekin asi­natun­ti­joi­ta, ylem­piä toim­i­henkilöitä ja johtoa, hei­dän palkkansa ei jous­ta tuot­tavu­u­den mukaan

  52. Min­imi­palk­ka ei vain aiheuta työt­tömyyt­tä vaan myös on pois köy­hiltä. Ainakin Yhdys­val­lois­sa min­imi­palkkalainen on har­voin huono-osaisimpia, usein per­heen toinen tai kol­mas ansait­si­ja tai vain tilapäis­es­ti min­imi­pal­ka­lla. Hänen asi­akkaansa ovat yleen­sä hän­tä huono-osaisem­pia, ja joutu­vat hin­nois­saan kus­tan­ta­maan sen minimipalkan.

  53. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta pitäisi rak­en­taa pienel­lä perusulolla(jopa nyky­istä pienem­mäl­lä perus­tur­val­la) ja markki­na­maisil­la palkkaeroilla.

    Jos vapaut­taisi itsen­sä sta­tuskamp­pailus­ta, pienel­lä perus­tu­lol­la pär­jäisi kyl­lä. Ne, jot­ka halu­aisi­vat mate­ri­aa voisi­vat men­nä töi­hin ja tulo­erot voisi­vat olla nyky­istä suuremmat.

    Vasem­mis­to kuitenkin halu­aa kyykyt­tää pien­i­t­u­loisia omien intressien­sä vuok­si ja puo­lus­taak­seen yli­palkat­tu­ja vak­itöis­sä ole­via työt­tömien kanssa kilpailulta.

  54. Min­imi­palkan kiis­tat­tomi­in hait­toi­hin kuu­luu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den lisään­tymi­nen. Tämän vaiku­tuk­sen etumerk­istä on turha kiis­tel­lä: se lisää. Lähin­nä tieteel­lisek­si kiis­tak­si kuu­luu se, kuin­ka paljon min­imi­palk­ka lisää työttömyyttä.

    Tässä ei tarvitse edes ottaa kan­taa siihen, onko väite min­imi­palkan työt­tömyyt­tä lisäävästä vaiku­tuk­ses­ta oikea; se että se esitetään noin kiis­tat­toman tote­na on jo itsessään kuvaavaa, ver­rat­tuna esimerkik­si tähän:

    “Until the Card-Krueger study, most econ­o­mists, myself includ­ed, assumed that rais­ing the min­i­mum wage would have a clear neg­a­tive effect on employ­ment. But they found, if any­thing, a pos­i­tive effect. Their result has since been con­firmed using data from many episodes. There’s just no evi­dence that rais­ing the min­i­mum wage costs jobs”
    http://www.nytimes.com/2015/07/17/opinion/paul-krugman-liberals-and-wages.html?_r=1

    Euroopas­ta ei löy­dy tältä vuosi­tuhan­nelta yhtään esimerkkiä onnis­tuneesta vasem­mis­to­lais­es­ta hal­li­tuk­ses­ta, jos Lip­posen hal­li­tuk­sia ei pide­tä vasemmistolaisina.

    Itse kysy­isin, että mikä Lip­posen hal­li­tuk­ses­ta tekee onnis­tuneen? Suo­ma­laisen työläisen pitkän­tähtäi­men hyv­in­voin­nin perus­tan murskaami­nen eurokytkök­sel­lä vai demokraat­tisen päätök­sen­teon köytän­nölli­nen lopet­ta­mi­nen talous­poli­ti­ikan alal­la (kos­ka kohti euro­ryh­män dik­taat­te­ja­han tässä olaan ajau­tu­mas­sa — leikataan palkko­ja, leikataan eläkkeitä ja kaikkea muuta)?

    Kimmok­keen tälle kir­joituk­selle antoi HS julis­taes­saan Juhana Var­ti­aisen laitaoikeistolaiseksi. 

    Mitä sit­ten on Mil­ton Fried­manin oikeal­la puolel­la talous­poli­ti­ikas­sa, maltillen oikeis­to vai peräti vasem­mis­toko? Minään sosial­isti­na Fried­ma­nia ei yleen­sä ole pidet­ty, mut­ta hänenkin mielestään johti kohtu­ut­tomi­in kär­simyk­si­in jos ulkoisen kil­pailukyvyn heiken­tymiset pitäisi mak­sat­taa työläis­ten nimel­lispalka­s­ta val­u­ut­tapoli­ti­ikan sijaan.

  55. Vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi – keskitet­ty hajaut­ta­mi­nen? Kun (val­tion break-even tilanteessa) kol­men pienen lapsen äidille voidaan mak­saa 8000€ kuukausi­palkkaa, niin pitäisikö pala­ta sosi­aal­i­tur­van peruskysymys­ten äärelle?
    Teolli­nen val­lanku­mous ja kolonisaa­tio nos­ti­vat Euroopan vau­rauteen, nyt glob­al­isaa­tio iskee takaisin. Tule­vaisu­u­den poli­ti­ik­ka Suomes­sa on laske­van hyv­in­voin­nin jakamista oikeu­den­mukaisem­min, ei muuta.

  56. Liian van­ha:
    Ultra­l­ib­er­aalis­sa talousa­jat­telus­sa ajatel­laan, että ihmi­nen elää pyhäl­lä hengellä. 

    Ultra­l­ib­er­aalit Suomes­sa tun­tu­vat tar­joa­van kansalais­palkkaa lääk­keek­si tähän perustoimeentuloon. 

    Nykeisel­lään kansalais­palk­ka toimisi aika kivasti pk-seudun ulkop­uolel­la kaikkien perus­tarpei­den tyy­dyt­tämisessä. Pk-seudul­la etenkin yksin asu­van asum­is­menot ovat kas­va­neet niin suurik­si yksi­ty­isil­lä markki­noil­la, että pelkän kansalais­palkan pitäisi olla korkeampi kuin mihin ollaan tois­taisek­si kykeneviä.

  57. bru­ut­tus kir­joit­ti 24.4.2016 kel­lo 14:22:

    Esim. jenkeis­sä on tutkit­tu yhteisöl­lisyy­den kadon­neen osak­si sen takia, että etnisil­lä ryh­mil­lä on sol­i­daarisu­ut­ta vain omi­aan kohtaan. Entä jos monikult­tuuri nimeno­maan kaataa sol­i­daarisu­u­den ja hyvinvointiyhteiskunnan?

    HS:n pää­toimit­ta­jakolum­nisti nos­taa kir­joituk­ses­saan 8.10.2015 Jotain van­haa, jotain uut­ta, jotain kaikille yhteistä Helsingis­sä Suomes­sa vierailleen Har­vard-pro­fes­sori Robert Put­namin pitämästä esitelmästä esi­in mm. seu­raa­van Put­namin kannanoton:

    Mitä mon­imuo­toisem­pi ympäristö, sitä pienem­pi on luot­ta­mus eri ihmis­ryh­mien välil­lä – ja yllät­täen myös eri ryh­mien sisäl­lä. Ihmisil­lä on vähem­män ystäviä, eikä yhteinen tekem­i­nen tois­t­en kanssa huvi­ta. Poli­it­ti­nen akti­ivi­su­us vähe­nee ja tele­vi­sion kat­somi­nen lisääntyy.

    Kolum­nisti ker­too, että täl­laista kuul­lessaan suo­ma­lai­syleisö vetäy­tyi kuoreen­sa kuin kilpikon­nat eikä oikein tien­nyt, mitä ajatella.

    6.6.2015 HS haas­tat­teli Oxford-pro­fes­sori Paul Col­lieria (Oxfordin yliopis­ton pro­fes­sori palaut­taisi pako­laisia leirei­hin), joka kir­jas­saan Exo­dus nojaa vah­vasti Put­nami­in ja on samoil­la lin­joil­la etnis­ten enklaavien suh­teen. Molem­mat kan­nat­ta­vat voimakas­ta inte­graa­tiopoli­ti­ikkaa. Col­lier sanoo kir­jas­saan, että on valit­ta­va monikult­tuurisu­u­den ja täy­den kohde­maa­han sopeu­tu­misen välillä.

    Kalle kir­joit­ti 24.4.2016 kel­lo 16:35 :

    Silti USA on tänäpäivänä paljon yhteisöl­lisem­pi kuin Suomi.

    Tähän vas­tauk­sek­si sopii se, mitä Put­nam sanoi Ylen mukaan :

    – Tärkeitä ovat koulu, osal­lis­tu­mi­nen, kaupunkisu­un­nit­telu ja myös sym­bol­it. Tiedän, että mon­et euroop­palaiset pitävät hie­man huvit­ta­vana tähtilipun palvon­taa ja lip­pu­valaa, jon­ka jokainen amerikkalainen koul­u­lainen osaa. Mut­ta se otet­ti­in käyt­töön vas­ta vuon­na 1910, val­ta­van muut­toli­ik­keen aikaan. Tarkoi­tus oli ker­toa tuli­joille, että jakaes­sanne demokra­t­ian ja vapau­den ihanteet olette yhtä hyviä amerikkalaisia kuin vaikka­pa me Put­na­mit, joiden suku on elänyt tääl­lä 1640-luvul­ta lähtien.

  58. Liian van­ha:
    Vai­et­tavasti palkat eivät ole julk­isa, joten ei ole olamssa työmarkkinoita.TV on help­po ostaa ja kun kaikkien hin­nat ovat julkisia

    Työn hin­ta ons en sijaan salainen, työan­ta­jal­la on tiedot parem­min hallinnas­sa, kos­ka työ­nan­ta­jia on vähän ver­rat­tuna työn­tek­i­jöi­hin ja työ­nanat­ja­jär­jestöt jaka­vat palkkati­etoa tehokkaasti, kos­ka tieto on työ­nan­ta­jien hallinnassa. 

    Yrit­täjänä en koskaan saanut mis­tään tietoa siitä, että mitä muut mak­sa­vat lis­taa. Ehkä jotkut EK:n hirviporukat moista tietoa välit­tävät, mut­ta ei sinne ole mitään pääsyä ole.

    Sen sijaan työn­tek­i­jänä voit aivan hel­posti marssia vero­toimis­toon ja kysäistä niiden lähimpi­en kol­le­goiden ansio­tu­lot. Yksit­täisen henkilön palkkaa siitä ei toki näe aivan suo­raan, mut­ta kyl­lä sieltä nyt voi ainakin haarukoi­da ne mak­simisum­mat sille, että mitä työkaver­it tienaavat.

  59. Muuten oikke hyvä kir­joi­tus Soin­in­vaar­al­ta, vaik­ka “vasem­mis­to­lainen markki­nal­ib­er­al­is­mi” tun­tuu ter­minä aika vier­aal­ta ja sekaval­ta. Suo­ras­taan ottaa päähän täl­lais­ten ter­mien keksiminen.

    Ehkäpä pitäisi kansan­talouden tarkastelus­sa lähteä mielu­um­min akselil­ta klassi­nen taik­ka uusklassi­nen talousa­jat­telu ver­sus jälkikey­ne­siläisyys. Jääköön se oikeis­to­lainen ja vasem­mis­to­lainen ide­olo­giapo­h­jainen talousa­jat­telu mieluim­min vaa­likesksutelui­hin, jois­sa puhutaan paljon roskaa.

    Nythän näyt­tää käyneen niin, että Super Mario ja EKP ovat selvästi läh­estyneet Key­nesin makro­taloudel­lista ajat­telua, val­tavir­tainen talousa­jat­telu on vain syven­tänyt ongelmia euroalueella.

    Ja Suomen pitäisi ehdot­tomasti lähteä eurosta ja pala­ta takaisin omaan kel­lu­vaan markkaan ja omaan keskus­pankki­in. Muuten joudumme yhä syvem­mälle talousongelmi­in raho­jen lop­pues­sa Kreikan malli­in. Tästä pitäisi olla sekä vasem­mis­to­laiset että oikeis­to­laiset täysin samaa mieltä, kos­ka tämä ei ole mikään ide­ologi­nen kysymys vaan raa­ka käytän­nön kysymys.

  60. Sylt­ty: Sen takia palkkaerot yri­tys­ten välil­lä ovatkin suurem­mat kuin työn­tek­i­jöi­den välil­lä yri­tys­ten sisäl­lä. Tuot­tavam­mis­sa fir­moissa voidaan mak­saa parem­paa palkkaa.

    No ei se aivan näinkään mene, yhteinen teknolo­gia on käytössä alal­la kuin alal­la, joten erot fir­mo­jen välil­lä ovat pieniä ellei joh­dos­sa ole aivan täysiä tumpeloi­ta ja joku fir­ma ole aivan surkea.

    Best prac­tice-kopi­oin­ti tasaa tuot­tavu­u­den fir­mo­jen välillä

  61. Sepi: Yrit­täjänä en koskaan saanut mis­tään tietoa siitä, että mitä muut mak­sa­vat lis­taa. Ehkä jotkut EK:n hirviporukat moista tietoa välit­tävät, mut­ta ei sinne ole mitään pääsyä ole.

    Edel­lyt­tää yrit­täjäjär­jestön jäsenyyt­tä, ei sen kum­mem­paa, ei tarvitse liit­tyä hirviporukoihin

  62. Juho Laatu: OS viit­tasi yksi­ty­is­ten yri­tys­ten jous­tavam­paan päätök­sen­tekoon (ei valite­tavasti aina pidä paikkaansa, eikä ole aina etu), ja näyt­ti kan­nat­ta­van nyky­istä reip­paam­paa yksi­ty­istämistä, kos­ka halusi asi­aa tuo­hon suun­taan painottaa.

    Jos yri­tys on USAn pörs­seis­sä niin päätök­sen­teko on yhtä suju­vaa kuin ratakiskon taivut­telu käsin.

    Yki 500 euron ostok­set päät­tää vara­toim­i­tusjo­hta­ja tai tj. Samoin uuden henkilön työ­sopimuk­sen allekir­joit­taa sama taso

    Val­tion aitos oli paljon joustavampi.Kun alal­la miljoona on pikku­ra­ha niin päätök­sen­teko on todel­la jäykkää ja hidasta

    Sama kos­kee uud­is­tuk­sia: Pro­jek­tis­sa n 6 vai­het­ta ja yhe­den vai­heen läpivi­en­ti vaati aina päätös­menet­tlyn, joka kesti kuukausia.Niinpä organ­isaa­tio ehti muut­tua ennen kuin ehti edes vai­heeseen kolme ja sen jäl­keen kaik­ki piti aloit­taa alusta.

    Sen päälle on joka vuosi tark­ka toimin­nan­tarkas­tus, joka kuor­mit­taa organ­isaa­tio­ta 3–4 kuukautta.

    Eniten nau­rat­ti kun yri­tyk­sen kor­rup­tio­ta tuli tutki­maan kazak­stani­lainen kon­sult­ti­fir­ma. Ehkä hei­dät oli valit­tu kor­rup­tion tun­temisen vuoksi

  63. Mik­si me edes käytämme “vasem­mis­to” ja “oikeis­to”- ter­mi­nolo­giaa, kun ömmöm­möm­möm-oikeis­tolle kaik­ki on sosial­is­mia pait­si ilmaiset parkkipaikat ja öyhön­möy­hön-vasem­mis­tolle kaik­ki on ääri­oikeis­to­laisu­ut­ta pait­si ton­nin kansalais­palk­ka ja neljän ton­nin min­imi­palk­ka ja kaikkien “oikeis­to­lais­ten” karkot­ta­mi­nen maaasta. 

    Oikeasti tässä on kyse prag­maat­tisu­ud­es­ta ja poli­it­tis­es­ta tarkoituk­sen­mukaisu­ud­es­ta. Osmo edus­taa teknokraat­tista prag­ma­tismia jos­sa selvitetään mitä kansa halu­aa ja yritetään laa­tia yhteiskun­nan pelisään­nöt niin että se toteu­tuu mah­dol­lisim­man tehokkaasti. 

    Oikeis­to­laisu­us ja vasem­mis­to­laisu­us puolestaan ovat jonkin­laisia deon­tol­o­gisia moraal­i­filosofisia kat­son­tat­apo­ja, joil­la päätösten lop­putu­lok­sil­la on vähem­män merk­i­tys­tä kuin sil­lä ovatko val­i­tut poli­it­tiset keinot tarkoituk­sen­mukaisia. Tai siis, lop­putu­lok­sil­la on väliä sil­loin jos ne ovat huono­ja ja niitä voi käyt­tää poli­it­tisen vas­tus­ta­jan haukkumiseen. 

    Täy­tyy se sanoa, että en aluk­si uskonut että oikeis­to­laisia oikeasti on ole­mas­sa. Sip­ilän hal­li­tus on kyl­lä saanut min­ut usko­maan toisin. Oikeasti oikeis­to­laisia on ole­mas­sa, eikä heitä kiin­nos­ta val­tion velka­an­tu­mi­nen, vero­tus, tai mikään muukaan sel­l­ain höpöt­te­ly, vaan oikeas­t­aan vaan se että saataisi­in ne pirun pro­le­taar­it vih­doin kun­nol­la kyykkyyn. 

    Vasem­mis­ton ole­mas­sao­lo kyl­lä todet­ti­in jo jokin aika sit­ten, se on se poruk­ka jon­ka mielestä verot kuu­luu val­tion mak­set­tavak­si pait­si rikkailta. 

    Joten, mitä jos nimeäisit tämän opin jotenkin muuten. Vai yritätkö kosiskel­la vasem­mal­ta äänestäjiä? En ihan kek­si mitä täl­lä yrität saa­da aikaan. Sinän­sä yhteiskuntafilosofise­na kat­son­takan­tana allekir­joi­tan sen melkein­pä täysin ja äänestäisinkin jos tätä joku ajaisi.

    Vihreät sitä ei nyt valitet­tavasti tai­da ainakaan lähteä aja­maan. Sekin on nähty pari­in kertaan.

  64. Sylt­ty: Jos yhtä työ­paikkaa hakee noin mon­ta tek­i­jää, sille ei ole kyl­lä mitään mui­ta vaa­timuk­sia, kuin että työn­tek­i­jä on järjissään

    Näin se vähän on, kun vaa­timuk­se­na on perusk­oulu ja joku sen jälkeinen tutk­in­to ja koke­mus asi­akas­palve­lu­työstä niin moni täyt­tää tuon vaatimuksen.

    Yksi minkä se täyt­tää niin on työkkärin työn­hakuke­ho­tusten kri­teer­it ja kone suoltaa hel­posti 300 työnahkukehotusta

    Kun rekryjär­jestelmässä on 800 hake­mus­ta niin ain­oi­ta järke­viä tapo­ja on raja­ta hak­i­joiden määrää ikära­jaoil­la tai aloit­taa aakkosjärjestyk­sessä ja kun on saatu kasaan 20 sopi­van näköistä niin lähet­tää lopuille susrunvalittelukirje.

    Noista 20 löy­tyy var­maan sopi­va ja jos joukos­sa on jonkun tut­tu­ja niin puhe­lin on soin­ut mon­ta kertaa..

    Kun fir­mal­la on 20–40 omaa asi­akkuuk­si­in liit­tyvää tieto­jär­jestelmää ja niistä työn­tek­i­jä joutuu käyt­tämään aika mon­taa riip­puen tehtävästä niin eipä sitä valmista löydy

    Riit­tää, että on hyvä perusk­oulu­tus, jonkin ver­ran työkoke­mus­ta ja on järjissään

    Täl­laisia ne maail­man työt ovat, täl­laisia tekee 2/3 maail­man työllisistä. 

    Eikä se asiantun­ti­jatyökään tarvitse jatku­vaa huip­pu­osaamista , kyl­lä nekin ovat ruti­ini­hom­mia suurim­mak­si osaksi.

    Todel­li­nen asiantun­te­mus mitataankin kun vaa­di­taan jotain eri­ty­istä esim suur­ta luotet­tavu­ut­ta tai yksit­täisen vaikean ongel­man ratkaisemista

  65. Jäin häir­it­semään heti alus­sa EU-tuntemus.
    Tony Blairin hal­li­tuk­set pitäisi minus­ta laskea onnis­tuneisi­in vasem­mis­ton hallituksiin.

    Vai onko kir­joit­ta­ja toisel­la kannalla?

  66. Min­ul­la on yhteen­sä 15v koke­mus julkiselta puolelta ja 10v koke­mus yksi­tyiseltä puolelta (kahdessa pienyri­tyk­sessä ja yhdessä suuryrityksessä). 

    Sen rajal­lisen koke­muk­sen perus­teel­la koen, että hyvin johde­tus­sa julkises­sa organ­isaa­tios­sa on päätök­sen­tekomekanis­mi nyky­isin jous­tavam­paa ja byrokra­tia vähäisem­pää, kuin suuris­sa yrityksissä. 

    Pienyri­tyk­sis­sä toim­inta on sen sijaan mak­si­maalisen jous­tavaa — se on niille vält­tämätön elinehto.

  67. Liian van­ha: Jos yri­tys on USAn pörs­seis­sä niin päätök­sen­teko on yhtä suju­vaa kuin ratakiskon taivut­telu käsin.

    Yki 500 euron ostok­set päät­tää vara­toim­i­tusjo­hta­ja tai tj. Samoin uuden henkilön työ­sopimuk­sen allekir­joit­taa sama taso

    Val­tion aitos oli paljon joustavampi.Kun alal­la miljoona on pikku­ra­ha niin päätök­sen­teko on todel­la jäykkää ja hidasta

    Sama kos­kee uud­is­tuk­sia: Pro­jek­tis­sa n 6 vai­het­ta ja yhe­den vai­heen läpivi­en­ti vaati aina päätös­menet­tlyn, joka kesti kuukausia.Niinpä organ­isaa­tio ehti muut­tua ennen kuin ehti edes vai­heeseen kolme ja sen jäl­keen kaik­ki piti aloit­taa alusta.

    Sen päälle on joka vuosi tark­ka toimin­nan­tarkas­tus, joka kuor­mit­taa organ­isaa­tio­ta 3–4 kuukautta.

    Eniten nau­rat­ti kun yri­tyk­sen kor­rup­tio­ta tuli tutki­maan kazak­stani­lainen kon­sult­ti­fir­ma. Ehkä hei­dät oli valit­tu kor­rup­tion tun­temisen vuoksi

    Ruo­ho näyt­tää usein vihreäm­mältä aidan toisel­la puolel­la. Eri organ­isaa­tiois­sa pain­ot­tuvat eri­laiset ongel­mat, mut­ta jokaisel­la on taipumus jäyk­istyä. Yhdestä löytää aina vian, jon­ka perus­teel­la jokin toinen malli voi näyt­tää parem­mal­ta. Oman ide­ol­o­gisen suun­tau­tuneisu­u­den tiet­tyyn suun­taan ohjaa­ma mutu ei ole riit­tävä peruste, vaik­ka taitaakin olla yleisin peruste. Viisas­ta olisi tähdätä ainakin ensim­mäisenä hoito­to­ti­men­piteenä kul­loisenkin organ­isaa­tion nykyisen toim­intata­van korjaamiseen.

    Yksi­ty­istämisen suh­teen kaipaisin yleistä keskustelua siitä, mitä toim­into­ja yhteiskun­nas­sa peri­aat­teessa kan­nat­taa yksi­ty­istää ja mitä ei. Pelkkä köy­den­ve­to vuoroin yhteen ja vuoroin toiseen suun­taan ei ole järkevää.

    Näin juuri uutisen siitä, että hal­li­tus halu­aisi yksi­ty­istää osan Pos­tia ja Finnairia. Pelkään pahoin että yksi suuri moti­vaa­tio on halu paika­ta ali­jäämäistä bud­jet­tia, vaikkakin uutises­sa maini­tut min­is­ter­it saat­ta­vat uskoa aidosti myös yksi­ty­is­te­tyn Suomen autuuteen.

  68. Soin­in­vaara esit­tää hyviä kysymyk­siä, mut­ta hah­motel­lessaan visio­taan hän jät­tää huomiotta ilmeisen ja ole­mas­saol­e­van mallin.

    Kiinan kom­mu­nis­tisen puolueen johta­ma “kom­mu­nisti­nen markki­na­t­alous­lib­er­al­is­mi” on osoit­tau­tunut tehokkaam­mak­si talouskasvun aikaansaa­jak­si, kuin yksikään län­ti­nen demokra­tia. Sen lisäk­si, että kom­mu­nistien johdol­la Kiinan oma talous on ottanut harp­pauk­sia, se on sysän­nyt myös Afrikan maid­en talouskasvun nousuun.

    Kiinan malli on nerokas. Ver­rat­tuna mei­hin, jos­sa val­las­ta ja tulon­jaos­ta tais­telee 4 pääpuoluet­ta ja, joka kus­tan­taa meille vuosit­tan tulon­si­ir­toina mil­jarde­ja, Kiinas­sa val­tatais­telu tapah­tuu yhden mas­si­ivisen puolueen sisäl­lä. Samal­la kun sys­tee­mi säästää yhteiskun­nan resursse­ja, se raf­fi­noi älykkäitä ja visionäärisiä johta­jia joil­la on muitakin avu­ja kuin möreä ääni. Tästä on osoituk­se­na Kiinan viime vuosikym­menten men­estys ja glob­al­isaa­tio 2 ‑ilmiö.

    Mallil­la on myös se laa­jem­pi yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys, että yhteiskun­nan resursse­ja vapau­tuu poli­tikoin­nista, yhteiskun­nan kannal­ta rak­en­tavam­paan toim­intaan ja näin mon­es­sa suh­teessa yhteiskun­ta on avoimem­pi, sal­li­vampi ja pro­gres­si­ivisem­pi kuin län­si­mais­sa halu­taan ymmärtää. Ja jos ihmisiltä kysytään, he ovat maas­taa ylpeitä. Olem­meko me ylpeitä nyky Suomesta?

    Toisek­si Kiinan hallinnon­to on aset­tanut tavoit­tee­keen voit­taa län­si­maat hei­dän omil­la aseil­laan, eli talouskasvus­sa. Tähän se antaa kansalaisilleen kaiken mah­dol­lisen tuen ja vapau­den. Kiinas­sa hoetaan, että köy­häl­lä maal­la ei ole varaa huonoon koulu­tuk­seen, mut­ta rikkaal­la Suomel­la ilmeis­es­ti on. Kun meil­lä ulkois­te­taan kansal­li­so­maisu­u­den tuot­tavimpia palo­ja, Kiinas­sa niitä kootaan yhteen ja vir­tavi­ivais­te­taan, jot­ta elinkei­noelämä voi tehokkaam­min toteut­taa puolue­jo­hdon sille anta­maa ohjelmaa.

    Jos siis Soin­in­vaara olisi todel­la johdon­mukainen ajat­telus­saan esit­täisi hän tule­vaisu­u­den mallik­semme kom­mu­nis­tista markkinatalousliberalismia.

    Kun hän ei kuitenkaan näin tee, on kyse valitet­tavasti jälleen ker­ran ide­olo­gian sävyt­tämästä jar­gonista Se ei Suomea auta.

  69. Pahoin pelkään sin­un ole­van Liian Van­ha ollak­sesi per­il­lä mitä työelämään nykyään kuu­luu tai sit­ten ole­van vaan puh­taasti provosoidak­sesi liik­keel­lä. Olen yri­tyk­sessä töis­sä joka on amerikkalaises­sakin pörssis­sä lis­tat­tuna ja puheet 500 euron hyväksyt­tämis­es­tä eivät ole mil­lään lail­la tästä todel­lisu­ud­es­ta. Mitään kuukausien istu­tus­ta pro­jek­tin jos­sain vai­heessa ei meil­lä ainakaan har­raste­ta ja asi­akasyri­tyk­sis­säkään en ole moko­maan tör­män­nyt. Tuot­tavu­useroista en edes tiedä mitä sanoa, jos vale­htelemat­ta voit sanoa työurasi aikana kohtaamis­tasi kol­le­go­ista, että kaik­ki oli­vat täysin ident­tisiä työte­holtaan ja tuot­tavu­udeltaan, niin pakko se kai on uskoa, mut­ta taval­lista se ei ole.

    Edelleen jos parhaat toim­intata­vat oli­si­vat niin hel­posti kopi­oitavis­sa kuin mitä viit­taat niin mik­si Apple on edelleen siinä ase­mas­sa kuin on, kos­ka kyl­lähän heiltä nyt pitäisi toim­intata­vat pystyä kopi­oimaan? Tai Googlelta tai keneltä tahansa? Sen sijaan, että laukoo var­mo­ja fak­to­ja kol­men peräkkäisen viestin ver­ran, voisi olla fik­su vetäistä vaik­ka vähän henkeä ja miet­tiä, että josko fak­tat kuitenkaan ovat ihan niin var­mo­ja ja selkeitä, kuin miltä ne omas­sa mielessä tuntuvat.

  70. Minus­ta on jär­jetön­tä pro­jisoi­da hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamista Suomen oikeis­to-vasem­mis­to akselille nykyisessä rajat-ylit­tävässä, globaalis­sa kilpailussa.

    Pitäisi sen sijaan pitää lähteä purka­maan tätä seu­raavasti: Kaik­ki hyv­in­voin­ti on peräisin taloudel­lisen riskin ottamis­es­ta ja onnis­tuneen riskin­hallinnan tulok­se­na saatavas­ta voitosta.

    Koska­pa suuryri­tyk­set ovat jo hylän­neet Suomen ja julki­nen sek­tori ei har­ras­ta riski­talout­ta, jäl­jelle jää vain pk-sektori.

    Miten sit­ten kohtelemme ain­oaa toivoamme, eli pk-sektoriamme?

    Vas­taus: Olemme tehneet sen kan­nat­ta­van toimin­nan mah­dot­tomak­si hir­mu­vero­tuk­sel­la, maail­man jäykim­mil­lä työ­markki­noil­la, karmean korkeal­la kus­tan­nus­ta­sol­la, jne.

    Lisäk­si jos yri­tys epäon­nis­tuu, sysäämme kaik­ki tap­pi­ot yrit­täjän niskaan, mut­ta jos melkein lot­tovoiton toden­näköisyy­del­lä fir­ma tuot­taa voit­toa, jaamme sen “oikeu­den­mukaises­ti” kaikkien kesken.

    Sep­po Korppoo
    29 vuot­ta riski-vientiyrittäjänä

  71. Mil­lää ei meinan­nu jak­saa kela­ta tänne mui­jen vanavetee?

    Jaa ninku, jätetään ain­oa oikea vai­h­toe­hto mainit­se­mat­ta, nii viisas kansa val­it­see jopa peri­aat­teis­taan ja paatuneista tavois­taan piit­taa­mat­ta sekä jopa piru­ut­taan tule­vaisu­u­den ja Vihreät.

    Jopa ydin­voimade­mar­it ja savupi­ip­pu­per­sut kään­tävät kelkkansa ja hokaa­vat viimeinkin, ettei­hän mm. Soin­in­vaara ole läh­eskään niin suuri vaara kuin tal­vi­vaara ja Timp­pakin haluis saman suku­ni­menkin, eiksnii?

  72. vasem­mis­ton per­in­teiset toim­intata­vat eivät toi­mi nyky­maail­mas­sa. Tämän näkee esimerkik­si siitä, miten nopeasti vasem­mis­to­hal­li­tusten kansan­su­o­sio las­kee, kun oikeis­to­laiseen poli­ti­ikkaan kyl­lästyneet kansalaiset sil­loin täl­löin nos­ta­vat johtoon demarihallituksen.

    Tiedätkö, mik­si noiden hal­li­tusten suo­sio laskee?
    Sik­si, että nuokin hal­li­tuk­set toteut­ta­vat oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. En tiedä halu­a­vatko ne sitä oikeasti tehdä, mut­ta käyt­täessään oikeis­to­laista viiteke­hys­tä ja oikeis­to­laisia työkalu­ja he eivät voi muun­laista poli­ti­ikkaa tehdä. Voisi oikeal­takin laidal­ta suo­sio laskea ja löy­tyä synkkiä ilmeitä, jos Kokoomus lähtisi kansal­lis­ta­maan yri­tyk­siä, ja syynä olisi se, etteivät äänestäjät halun­neet puolueelta sel­l­aista politiikkaa.

  73. Liian van­ha: No ei se aivan näinkään mene, yhteinen teknolo­gia on käytössä alal­la kuin alal­la, joten erot fir­mo­jen välil­lä ovat pieniä ellei joh­dos­sa ole aivan täysiä tumpeloi­ta ja joku fir­ma ole aivan surkea. 

    Vis­si­inkin eri­tyis­es­ti pelialal­la kaik­ki muut pait­si Super­Cellin johta­jat ovat täysiä tumpeloi­ta, kun eivät kykene kopi­oimaan jät­timen­estyvien pelien tekemiseen tarvit­tavaa reseptiä.

  74. anonyy­mi: Tiedätkö, mik­si noiden hal­li­tusten suo­sio laskee?
    Sik­si, että nuokin hal­li­tuk­set toteut­ta­vat oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. En tiedä halu­a­vatko ne sitä oikeasti tehdä, mut­ta käyt­täessään oikeis­to­laista viiteke­hys­tä ja oikeis­to­laisia työkalu­ja he eivät voi muun­laista poli­ti­ikkaa tehdä.

    Vasem­mis­to­lais­ten ongel­mana­han on, että he myyvät äänestäjilleen keinot jot­ka eivät toi­mi. Sit­ten val­las­sa ollessaan voi vähän aikaa yrit­tää räpiköidä, kuten Hol­lande teki, mut­ta sit­ten kun siitä ei tule mitään joutuu otta­maan lusikan kau­ni­iseen käteen. Kun eivät ne vasem­mis­to­laiset hokkus­pokkus-tem­put vaan toimi.

    PS key­ne­siläisyys on kyl­lä minus­ta ihan val­tavir­taa makrotaloustieteessä

  75. Juho Laatu:

    Yksi­ty­istämisen suh­teen kaipaisin yleistä keskustelua siitä, mitä toim­into­ja yhteiskun­nas­sa peri­aat­teessa kan­nat­taa yksi­ty­istää ja mitä ei. Pelkkä köy­den­ve­to vuoroin yhteen ja vuoroin toiseen suun­taan ei ole järkevää.

    Allekir­joi­tan tämän, ja lisäk­si kaipaisin yleistä keskustelua siitä mil­loin pitää olla ris­tisub­ven­tio­ta, jos koskaan, ja mil­loin val­tion sub­ven­toi­da, jos koskaan. 

    Aina kun jonkin yksi­ty­istämistä ehdote­taan, alkaa valit­ta­mi­nen siitä yksi­tyiset yri­tyk­set vain kuori­vat ker­mat ja lop­ut jää val­tion hoidet­tavak­si, siis toisin sanoen täl­lainen henkilö kan­nat­taa täy­del­listä ris­tisub­ven­tio­ta, jos­sa helsinkiläiset kus­tan­taa inar­i­lais­ten postin­jaon ja Helsin­gin ja Tam­pereen väliset matkus­ta­jat Varkau­den ja Joen­su­un väliset matkus­ta­jat, mut­ta yleen­sä täl­laiset henkilöt eivät hirveän hyvin ymmär­rä mitä he kannattavat. 

    Jos päätet­täisi­in aluk­si, mil­loin julkisen val­lan sub­ven­tio on parem­pi ja mil­loin ris­tisub­ven­tio parem­pi, itse yksi­ty­istämis­es­tä olisi tämän jäl­keen helpom­paa keskustella.

  76. Sini­nen kaulu­s­pai­ta ja trade­nomin paper­it eivät tee kapitalistia.

  77. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Allekir­joi­tan tämän, ja lisäk­si kaipaisin yleistä keskustelua siitä mil­loin pitää olla ris­tisub­ven­tio­ta, jos koskaan, ja mil­loin val­tion sub­ven­toi­da, jos koskaan. 

    Aina kun jonkin yksi­ty­istämistä ehdote­taan, alkaa valit­ta­mi­nen siitä yksi­tyiset yri­tyk­set vain kuori­vat ker­mat ja lop­ut jää val­tion hoidet­tavak­si, siis toisin sanoen täl­lainen henkilö kan­nat­taa täy­del­listä ris­tisub­ven­tio­ta, jos­sa helsinkiläiset kus­tan­taa inar­i­lais­ten postin­jaon ja Helsin­gin ja Tam­pereen väliset matkus­ta­jat Varkau­den ja Joen­su­un väliset matkus­ta­jat, mut­ta yleen­sä täl­laiset henkilöt eivät hirveän hyvin ymmär­rä mitä he kannattavat. 

    Jos päätet­täisi­in aluk­si, mil­loin julkisen val­lan sub­ven­tio on parem­pi ja mil­loin ris­tisub­ven­tio parem­pi, itse yksi­ty­istämis­es­tä olisi tämän jäl­keen helpom­paa keskustella.

    Yksi­ty­istämistä ja sub­ven­tioi­ta olisi hyvä läh­estyä vaikka­pa samaan tapaan kuin puo­lus­tus­ta. Kaik­ki puolueet kir­joit­taisi­vat yhteisen paperin siitä, miten seu­raavien ehkä kymme­nen vuo­den aikana tuol­lai­sisa keskei­sis­sä asiois­sa aio­taan menetellä.

    Myös val­tiono­suuk­sien rooli, pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen rooli ym. tuolon­tasauk­set pitäisi kir­ja­ta samal­la taval­la paper­ille, niin ei tarvit­sisi aina vään­tää kät­tä siitä kuka kus­tan­taa kenenkin kulut. (Olin havait­sev­inani kom­menteis­sasikin pien­tä vinoumaa yhteen suuntaan. 🙂 )

  78. Sylt­ty: Vis­si­inkin eri­tyis­es­ti pelialal­la kaik­ki muut pait­si Super­Cellin johta­jat ovat täysiä tumpeloi­ta, kun eivät kykene kopi­oimaan jät­timen­estyvien pelien tekemiseen tarvit­tavaa reseptiä.

    Ei kan­na­ta ver­tail­la mar­gin­aal­i­jut­tu­ja esim auto­te­ol­lisu­us on val­ta­va busi­ness ja tehtais­sa käytetään suurin piirtein samaa teknologiaa .

    Tai tele­op­er­aat­torit käyt­tävät verkkoi­hin muu­ta­man toimit­ta­jan läh­es ident­tistä teknologiaa

    Tai öljyn jalostuk­ses­sa käytetään samo­ja teknologioita

    Kaivos­te­ol­lisu­udessa käytetään samo­ja konei­ta menetelmis­sä on jonkin ver­ran ero­ja Tal­vi­vaara liene tun­ne­tu­in poikkeus

    etc

  79. Sylt­ty: Vis­si­inkin eri­tyis­es­ti pelialal­la kaik­ki muut pait­si Super­Cellin johta­jat ovat täysiä tumpeloi­ta, kun eivät kykene kopi­oimaan jät­timen­estyvien pelien tekemiseen tarvit­tavaa reseptiä.

    Pelis­sä ratkaiseekin juoni ja miltä se näyt­tää, teknolo­gia ja tuotan­tomenetelmät ovat samoja.

    Ero ja men­estys syn­tyy pelin ideas­ta , markki­noin­nista ja että saa aikaan ihmisen toim­i­maan lau­mana eli hys­ter­ian, jos­sa peliä oste­taan kun naa­purikin osti.Se taas on usein sattumaa

  80. mmk:
    Hyvä kir­joi­tus. Use­am­mankin vasem­mis­to­laisen soisi ajat­tel­e­van juuri näin. Vaik­ka osa nykyisen hal­li­tuk­semme päätök­sistä vaikut­taa kau­ni­isti san­ot­tuna type­r­iltä, eikä toteu­tus­takaan voi kehua, niin ei oikein tun­nu siltä, että olisi ole­mas­sa poli­it­tista vai­h­toe­htoa. Antti Rinne ja Ville Niin­istö kun ovat valin­neet pöl­höpop­ulis­min tien ja otta­vat kaiken ilon irti oppo­si­tioon päätymisestä.

    Per­suthan nousi­vat pöl­höpop­ulis­mil­la hal­li­tuk­seen ja kään­sivät joka asi­as­sa takkinsa.

    Ja Kepu pet­tää aina

    Suomes­sa oppo­si­tios­sa pitää esit­tää pöl­höpop­ulis­mia, sil­lä se takaa men­estyk­sen vaaleissa

  81. Vähän vaikut­taisi siltä, että kansan­taloutemme on tör­män­nyt ja kun­nol­la use­am­paan sys­teemiseen omgel­maan yhtäaikaa. Tässä muutama:

    Moni asia on Suomes­sa tehty vaikeak­si: http://yle.fi/…/40_sivua_erilaisia_selvityksia…/8277915

    Työn aloit­ta­mi­nen on myös tehty vaikeak­si. Osa työstä on jo sel­l­aisia, että vaa­di­taan koulu­tus ja kort­ti. Kerää koko kort­ti­s­ar­ja… http://www.alertum.fi/koulutukset

    Mik­si meil­lä on “sään­tö-Suo­mi” ? Pari hypoteesia: 

    1) Paikalli­nen vira­nomainen lait­taa var­muu­den vuok­si 300 hen­gen kon­sert­ti­ta­pah­tu­maan nivaskan selvi­tyspyyn­töjä. Mm. tulee olla suun­nitel­ma mah­dol­lisen ydi­non­net­to­muu­den var­alle. (Tosi­ta­ri­na). Mik­si näin? Pelkona tietenkin virkavirhe, ja sen estämisek­si vaa­di­taan kaik­ki mah­dolli­nen ja mah­do­tonkin selvitet­täväk­si. Tämän ker­toi omana mielip­i­teenään poli­isi, kun häneltä kysyt­ti­in, että mik­si näin jär­jet­tömiä selvi­tyk­siä eri vira­nomaiset vaativat.

    2) Jani Kaaron hypo­teesi: Yhteiskun­nas­samme syväl­lä usko­muk­sis­sa ole­vat rak­en­teet ovat löytäneet vain uuden “tieteel­lisen” ilmi­a­sun. Van­ha usko­mus “pahas­ta silmästä” tms. on kor­vat­tu tilas­tol­lisel­la riskil­lä. Ajat­telu- ja toim­inta­mallit ovat pysyneet samankaltaisina.

    http://www.hs.fi/tiede/a1368408424824

    Tan­skas­sa näkyi katu­jen var­sil­la, kuin­ka kau­pat pitivät esil­lä myytäviä hedelmiä. Siis ihan avoimesti ja kadun var­res­sa kau­pan edustal­la. Ensim­mäi­nen aja­tus oli, että ei muuten onnis­tu­isi Suomes­sa. Kuva kyl­läkin kuva­palvelus­ta, mut­ta näitä siis oli joka kadun kulmassa.

    http://thumbs.dreamstime.com/z/fruit-veges-grocery-shop-copenhagen-denmark-april-vegetables-store-christianshavn-torv-photo-francis-joseph-dean-53350273.jpg

    Suomes­sa näitä riit­tää: “Pakko­han sen on olla kiel­let­tyä…” http://www.hs.fi/kaupunki/a1461300968175

    Se on salet­ti, että kun se maail­ma muut­tuu koko ajan melkoista kyytiä, ei kovin jäykkä ide­olo­gia vain voi taipua tuot­ta­maan hyvää tulosta muu­tok­sen myllertäessä. Kaik­ki tieto mitä meil­lä nyt on tuplaan­tuu puo­lessatoista vuodessa. Ja koko ajan luo­daan myös _uutta_ tietämys­tä. http://www-01.ibm.com/software/data/demystifying-big-data/

    Jos hypo­teesi siitä, että rahan pois­tu­mi­nen kansan­talouden kier­rosta on haitallista, niin sitähän isot jo tekevät. Ja pienet perässä. Tietenkin tekevät. Kos­ka johta­jat näyt­tävät mallia. Tässä vide­ol­la kansan­talousti­eteen perusteista osoite­taan seikkaperäis­es­ti, että miljoona euroa laitet­tuna kansan­talouteen saat­taa jopa kym­menker­tais­tua vaiku­tuk­seltaan. Sil­loin myös pois­tu­va miljoona on vaiku­tuk­seltaan paljon enem­män, kuin pelkkä “milt­si”. https://www.khanacademy.org/…/MPC…/v/mpc-and-multiplier

    Jos on niin, että kansan­taloudessa on de fac­to jo nyt toim­i­joi­ta, joil­la on vero­jen mak­sun suh­teen eri sään­nöt kuin muil­la, rapaut­taa se myös moraalia laa­jem­minkin yhteiskunnassa. 

    Esim. veron­mak­suhalukku­us ei siitä nouse, että kansakun­nan eturiv­in toim­i­jat näyt­tävät tässä suh­teessa väärän­laista johta­ju­u­den esimerkkiä. Suomen perus­tus­la­ki perus­tuu yhden­ver­taisu­u­teen lain edessä. Nyt jo on de fac­to tilanne se, että osa toim­i­joista ei enää ole yhden­ver­taisia sen suh­teen, että paljonko tulee mak­saa vero­ja. Sil­lä on väistämät­tä vaiku­tus. Jos esim. kone­sal­i­fir­ma ei mak­sa vero­ja kuin alle pros­entin Suomeen, niin tulisiko heille tar­jo­ta yhden­ver­taiset poli­isi- ja palo­laitospalve­lut, kuten muille toim­i­joille Suomes­sa? http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    On myös ongel­ma, jos päät­täjät saisi­vat hyö­tyä sel­l­ai­sista asioista, jot­ka ovat tuhoisia Suomen kansan­taloudelle. Jos vaik­ka päät­täjis­sämme olisi taho­ja, jot­ka hyö­tyvät verokikkailus­ta, on se ongel­ma, kun määritel­lään sään­töjä uusik­si. Miten varmis­te­taan, että Suo­mi hyö­tyy, eikä pääasi­as­sa yksit­täiset toimijat.
    http://ssir.org/articles/entry/wicked_problems_problems_worth_solving

    Tässä aika tymäkkää tek­stiä libertaarisuudesta.
    http://www.theguardian.com/books/2016/apr/15/neoliberalism-ideology-problem-george-monbiot

    Selväk­si alkaa tul­la, että kun yhtei­sistä asioista päätetään ide­olo­gian lip­palak­ki päässä, niistä yhtei­sistä asioista ei meinaa tul­la ainakaan parempia. 

    Ehkäpä prag­maat­tisu­us ja “tieteelli­nen meto­di” tai lean start­up metodi­ik­ka tilalle. Eli pide­tään se mikä toimii, ja pie­nil­lä kokeiluil­la kat­so­taan, että toimisiko tämä, juuri tässä tilanteessa. Jos ei juuri nyt toi­mi, kokeil­laan jotain muu­ta kom­bi­naa­tio­ta ja laite­taan toim­i­ma­ton kom­bi­naa­tio laatikkoon odot­ta­maan. Ehkä se toimii jos­sain toises­sa yhtey­dessä tai toimii raken­nusalus­tana jollekin fik­sum­malle jne.

  82. Pari toim­i­ma­tont linkkiä näyt­ti lipsahtaneen:

    Ylen kir­joi­tus, jos­sa ker­ro­taan, että taval­lisen markki­nat­a­pah­tu­man jär­jestämi­nen vaatii 40 sivua eri­laisia selvi­tyk­siä. Paikallisen har­ras­ta­jay­hteisön aikaa kuluu usei­ta päiviä pelkästään selvi­tyk­sien ja suun­nitelmien kir­joit­tamiseen. Joka siis ei luo yhteiskun­nalle tai muillekaan juurikaan mitään ylimääräistä arvoa.

    http://yle.fi/uutiset/40_sivua_erilaisia_selvityksia_saanto-suomen_byrokratia_vaatii_markkinajarjestajalta_liikaa/8277915

    Khan acad­e­myn 10 min­uutin luen­to, jos­sa ker­ro­taan, että mik­si yksi euro kansan­talouteen laitet­tuna vaikut­taa paljon enem­män. TKK:n kansan­talousti­eteen pro­fes­sori Osmo Jaskari ker­toi 1990-luvun alus­sa, että miljoona laitet­tuna kansan­talouteen on vaiku­tuk­seltaan 10 miljoo­nan suu­ru­inen. Ter­mi tälle on:Marginal Propen­si­ty to Con­sume MPC ja Mul­ti­pli­er effect. (Rajaku­lu­tusalt­tius ja kerroinvaikutus).

    https://www.khanacademy.org/economics-finance-domain/macroeconomics/income-and-expenditure-topic/MPC-tutorial/v/mpc-and-multiplier

  83. Jo pelkän otsikon perus­teel­la luke­mat­ta vielä juuri lainkaan ole­tan huo­let­ta, että tämä tulee ole­maan yksi kiin­toisim­mista ja ehkä miel­lyt­tävim­mistä(?) tek­steistä. “Kaikissa” polit­tisen kar­tan kyse­lyis­sä sijoitun aina vasem­m­mis­tolib­er­aa­lik­si. Jopa aika äärim­mäisek­si sel­l­aisek­si. Antaisin yri­tys­maail­mal­la ja maail­man eli­it­tille mil­tei kaik­ki kuviteltavis­sa ole­vat vapaudet. Hin­tana tästä olisi vain absolu­ut­tisen vastik­kee­ton perus­toimeen­tu­lon tur­vaa­va perus­tu­lo (kos­ka kult­tuuri l. mielu­um­min kir­jo­jen lukua ja eloku­vien kat­selua kuin uusia härpäkkeitä).

  84. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    …, jos­sa helsinkiläiset kus­tan­taa inar­i­lais­ten postinjaon …

    “Posti halu­aa ker­rostaloi­hin lok­erikot” (ks. HS/26.4.2016/s. A10)

    Seu­raavak­si Posti var­maankin halu­aa, että postin saa­jat Helsingis­sä (ehkä myös Inaris­sa) hake­vat kaiken postin­sa suo­raan lähet­täjiltä. Se alen­taisi var­masti vielä enem­män Postin jakelukus­tan­nuk­sia (vaik­ka toisaal­ta postin jakelukus­tan­nuk­set kokon­aisu­udessaan kas­vaisi­vatkin). Tätäkö tarkoit­taa päämin­is­terin kaipaa­ma “tehokku­us­loik­ka” tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa? Minus­ta tuo on kuin loik­ka ojas­ta allikkoon.

    Toisaal­ta voinemme olet­taa, että näin tapah­tuu vas­ta sit­ten kun Posti on yhtiöitet­ty ja osak­keet saatu jaet­tua kaverei­den kesken. 

    - — - — -
    Mil­loin saamme nähdä POSITIIVISIA tulok­sia min­is­terei­den työn tehokkuudesta? 

    Tähän asti on val­tio­val­takin (monien yri­tys­ten tavoin) vain potk­in­ut väkeä pel­lolle, ilmeis­es­ti jopa enem­män kuin yri­tyk­set(!), ymmärtämät­tä, että maa­jus­sit saa­vat hoidet­tua siel­lä hom­mansa trak­tor­ei­neen ilman ylimääräistä joutoväkeä, jota pitää vielä väistellä. 

    Kah­den pis­teen väli­nen lyhin mat­ka on suo­ra. Se ei mitenkään lisää tehokku­ut­ta, jos trak­to­ril­la pitää ajel­la aivan turhan päiten mutkitellen. 

    Karka­si­vatko hal­li­tuk­sen jäsenet lukkarin tuvas­ta ennen aiko­jaan, kuten Alek­sis Kiv­en vel­jeska­tras? Hei­dät pitäisi palaut­taa joka iki­nen kor­vas­ta talut­taen takaisin kinkereille! 

    Kuka ryhty­isi lukkarik­si? (Ei tuo­hon tehtävään tai­da sopia maas­samme kuin yksi ain­oa henkilö. Enti­nen vähähiuksi­nen her­ra Tam­miniemestä olisi sen jo tehnyt.)

    Fik­sum­mat min­is­ter­it oli­si­vat leikkausten sijaan sat­san­neet aiem­paa ENEMMÄN opetuk­seen ja tutkimuk­seen. … ja tehneet sen aloil­la, jot­ka tuot­ta­vat Suomelle ja suo­ma­laisille töitä, tulo­ja ja todel­lista tulosta kaiken­laisen hölmöi­lyn ja vähäpätöisen piiper­ryk­sen sijaan. Suo­mi tarvit­see kasvupoli­ti­ikkaa leikkausten sijaan. 

    Ker­ta toisen­sa jäl­keen tois­tu­vat leikkauk­set eivät kas­va­ta Suomen hyv­in­voin­tia. (Kissakin her­mos­tui vain jatku­via leikkauk­sia tehneeseen räätäli-hiireen­sä, ja söi sen lop­ul­ta. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi ollut koulut­taa hiiri oikeak­si, osaavak­si räätä­lik­si jo ennen ensim­mäistä hiiren tekemää leikkaus­ta. Sil­loin kissakin olisi saanut piloille leikel­lyn kankaan­palan sijaan takkin­sa, jota alun­perin tarvitsi.)

    Pitää yrit­tää Osmon tavoin miet­tiä viisaam­min, mikä voisi paran­taa tilanteen, ja uskaltaa tart­tua rivakasti toimeen. 

    PS. Maas­samme on täl­läkin het­kel­lä iso, vieläpä kas­va­va työvoimare­servi, johon kuu­luu myös paljon osaavaa väkeä.

  85. Liian van­ha: Pelis­sä ratkaiseekin juoni ja miltä se näyt­tää, teknolo­gia ja tuotan­tomenetelmät ovat samoja.

    On paljon samaa, mut­ta on myös huo­mat­tavia eroja.

    Ihan esimerkke­jä eri­lai­sista teknolo­gioista: Vir­tu­aal­i­todell­su­uste­knolo­giat, mobi­ilite­knolo­giat, kuten iOS / Android, Pelikon­son­so­lite­knolo­giat, kuten PlaySta­tion, XBox, fyy­sisiä lait­tei­ta ohjaa­vat pelite­knolo­giat tai liik­keen tun­nistamiseen perus­tu­vat teknolo­giat (Kinect, mCube), usei­ta alus­to­ja yhdis­televät teknolo­giat, kuten Unity3D, Unreal…

    Ja se tuotan­to­pros­es­si var­masti vai­htelee suuresti sen mukaan minkä tyyp­pistä peliä ollaan tekemässä ja minkälaiselle asiakasryhmälle. 

    Peli­in käytössä ole­va bud­jet­ti vaikut­taa — yksi tut­tuni väit­ti että Angry Birdsin tek­i­jät oli­si­vat itse nauhoit­ta­neet niitä has­su­ja lin­tu­jen ääniä — toisaal­ta Max Pay­nen tek­i­jät oli­si­vat käyneet itse jenkeis­sä kat­so­mas­sa mil­laista ympäristö oli, jot­ta osaisi­vat eläy­tyä tunnelmaan.

    Jol­lain Dis­neyl­lä taas on hie­man eri­laiset resurssit taas tar­jo­ta valmi­ita brän­de­jä, ääniä, taidet­ta etc. pelei­hin — joku pienem­pi nyrkkipa­ja joutuu käyt­tämään enem­män mielikuvitusta.

  86. Jukkis:
    Pahoin pelkään sin­un ole­van Liian Van­ha ollak­sesi per­il­lä mitä työelämään nykyään kuu­luu tai sit­ten ole­van vaan puh­taasti provosoidak­sesi liik­keel­lä. Olen yri­tyk­sessä töis­sä joka on amerikkalaises­sakin pörssis­sä lis­tat­tuna ja puheet 500 euron hyväksyt­tämis­es­tä eivät ole mil­lään lail­la tästä todel­lisu­ud­es­ta. Mitään kuukausien istu­tus­ta pro­jek­tin jos­sain vai­heessa ei meil­lä ainakaan har­raste­ta ja asi­akasyri­tyk­sis­säkään en ole moko­maan tör­män­nyt. Tuot­tavu­useroista en edes tiedä mitä sanoa, jos vale­htelemat­ta voit sanoa työurasi aikana kohtaamis­tasi kol­le­go­ista, että kaik­ki oli­vat täysin ident­tisiä työte­holtaan ja tuot­tavu­udeltaan, niin pakko se kai on uskoa, mut­ta taval­lista se ei ole.

    Edelleen jos parhaat toim­intata­vat oli­si­vat niin hel­posti kopi­oitavis­sa kuin mitä viit­taat niin mik­si Apple on edelleen siinä ase­mas­sa kuin on, kos­ka kyl­lähän heiltä nyt pitäisi toim­intata­vat pystyä kopi­oimaan? Tai Googlelta tai keneltä tahansa? Sen sijaan, että laukoo var­mo­ja fak­to­ja kol­men peräkkäisen viestin ver­ran, voisi olla fik­su vetäistä vaik­ka vähän henkeä ja miet­tiä, että josko fak­tat kuitenkaan ovat ihan niin var­mo­ja ja selkeitä, kuin miltä ne omas­sa mielessä tuntuvat.

    On tot­ta, että en ole enää työelämässä, mut­ta olen ollut eläk­keel­lä vas­ta pari vuot­ta ja kilaut­ta­mi­nen työsä ole­valle kol­le­galle vahvisti, ettivät pros­es­sit ole muut­tuneet, tarkas­ta­jat oli­vat nytkin nyysi­neet kolme kuukaut­ta fir­maa ja kol­le­ga oli joutunut viet­tämään pari viikkoa hei­dän kanssaan

    En väit­tänyt, että se olisi säätö vaan ker­too sen, ettei yhtiö­muo­to takaa muu­ta jous­tavu­ut­ta kuin johdon palkan ja palkkioiden määrit­telemiseen ja sukulaisten/poliittisn perustein tapah­tu­vi­in nimityksiin

    Olen työuras­ta­nis uuren osa tehnyt selvit­telemäl­lä eri­laisia ongel­mayk­siköitä ja pro­jek­te­ja, Osa koti­maas­sa ja yli 10 vuot­ta muis­sa maissa.Ja 80-luvul­la min­ua vuokrat­ti­in mui­hinkin selvit­telemään epäon­nis­tunei­ta projekteja.

    Ja kun täl­laiseen onelmayksikköön/projektiin astuu niin yleen­sä ei ole aikaa vai­h­taa henkilöitä ja sil­loin pitää saa­da tavoite tehtyä sil­lä “huonol­la” henkilökunnalla.

    Toinen tapa on ollut, että olen tavan­nut porukan lento­ken­täl­lä ja sil­lä porukalla on ollut pakko pär­jätä, uuden henkilön han­kkimi­nen olisi romut­tanut koko projektin

    Jokaises­sa ihmisessä on omat vahvuuten­sa ja on tärkeää organ­isoi­da työt noiden vahvuuk­sien mukaan , se moninker­tai­is­taa tuottavuuden.Ja aivo­jen pistämi­nen rin­nakkain paran­taa sekin tuot­tavu­ut­ta. Toki tuot­tavu­udessa on yksilöl­lisiä eoja, mut­ta niiden merk­istys­tä liioitel­laan, tuot­tavu­us kun on duu­nar­i­hom­mia luku­unot­ta­mat­ta arvioi­jan silmässä ja asiantun­ti­jankin työn tuot­tavu­u­teen vaikut­ta­vat apu­vä­li­neet ja muut työntekijät.

    Rönt­gen­lääkärinkin tuot­tavu­us on nol­la , jos rön­nt­gen on rikki.

    Eikä noi­ta luotet­tavia tuot­tavu­u­den mittare­i­ta ole kaulusväelle onnis­tut­tu kehit­tämään ja jos jotain mitataan niin numeroi­ta on help­po manipuloida.Etenkin johto voi manip­u­loi­da tulosta aika laajasti

    Mitä tulee Appleen niin se on samal­la ural­la kuin Nokian kän­nykät. Applekin hyö­dyn­tää tuo­ta ihmisen lau­maeläi­nom­i­naisu­ut­ta , mut­ta se on aina het­ken hypeä ja kun tulee jotain uut­ta niin ihmiset ryn­täävät sen perään.

    Mitenkään Job­sin ansioi­ta vähättelemättä,mutta noi­ta huip­pu­ja kun oikeasti on vähän , n 1 % eikä ole vielä koskaan sat­tunut sel­l­aista tähteä johdettavaksi.Sellainen olisi var­mana kor­van­nut minut.

    Kyl­lä ne asiantun­ti­jatkin ovat useim­miten taviksia, tosin koulutet­tu­ja ja joskus kokeneitakin

    http://www.talouselama.fi/uutiset/apple-menettamassa-maailman-arvokkaimman-yhtion-tittelin-toiselle-a-lla-alkavalle-yritykselle-6247485

  87. Osmo, Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta! Jos työ­sopimusten yleis­si­tovu­us pois­tet­taisi­in ja tilalle tulisi min­imi­palk­ka, lisäisikö se työl­lisyyt­tä kasvukeskusten ulkop­uolel­la? Jos muut­to­tap­pi­opaikkakun­nal­la työvoimakus­tan­nuk­set oli­vat alhaisem­pia, kun elinkus­tan­nuk­setkin ovat, olisiko sil­lä vaiku­tus­ta työllisyyteen?

  88. Sakke: “Posti halu­aa ker­rostaloi­hin lok­erikot” (ks. HS/26.4.2016/s. A10)

    Seu­raavak­si Posti var­maankin halu­aa, että postin saa­jat Helsingis­sä (ehkä myös Inaris­sa) hake­vat kaiken postin­sa suo­raan lähet­täjiltä. Se alen­taisi var­masti vielä enem­män Postin jakelukus­tan­nuk­sia (vaik­ka toisaal­ta postin jakelukus­tan­nuk­set kokon­aisu­udessaan kas­vaisi­vatkin). Tätäkö tarkoit­taa päämin­is­terin kaipaa­ma “tehokku­us­loik­ka” tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa? Minus­ta tuo on kuin loik­ka ojas­ta allikkoon.

    Toisaal­ta voinemme olet­taa, että näin tapah­tuu vas­ta sit­ten kun Posti on yhtiöitet­ty ja osak­keet saatu jaet­tua kaverei­den kesken. 

    Nuo lokerot ovat oikein toimi­va ratkaisu. Vielä kun ne saisi myös kuri­ir­ili­ikkei­den käyt­töön, niin mikäs olisi verkos­ta ostamisessa. 

    Nythän kuri­ir­ili­ikkei­den ns. toim­i­tus kul­kee seu­raavaa kaavaa nou­dat­taen: asi­akas tilaa tavaraa netistä. Tilaus rek­isteröidään lähete­tyk­si. Pii­i­i­i­itkä bläkäri. Päivän — kuukausien viiveel­lä tulee ilmoi­tus, että paket­tia ei voitu toimit­taa ( ei tietenkään kun ihmiset ovat päivisin töis­sä, eivätkä vas­taan­ot­ta­mas­sa paket­te­ja). Seu­raa muu­ta­man päivän härdel­li kun selvitetään mis­sä paket­ti on ja sit­ten asi­akas voi noutaa paketin 8 ja 16 välil­lä Van­taal­ta. Posti taas tekee niin, että paket­ti yritetään toimit­taa ja sit­ten jätetään lap­pu että se on noudet­tavis­sa lähim­mästä automaatista tai postin palvelupisteestä.

  89. Liian van­ha: teknolo­gia ja tuotan­tomenetelmät ovat samoja.

    Tästä vielä yksi artikkeli:

    http://www.pocketgamer.biz/feature/45814/chart-rush-making-of-clash-of-clans/

    Eli tuos­sa on kysyt­ty miten Clash of Clans on koo­dat­tuna. Itseäni tuos­sa kiin­nos­taa kohta

    All client code is writ­ten in Objective‑C and C++, and serv­er code in Java. 

    Jokainen joka on koodan­nut viimeis­ten vuosien aikana jotain tietää, että nuo eivät ole läh­eskään ain­oat vai­h­toe­hdot tehdä edes tuo­ta client ‑osu­ut­ta, serveripuoles­ta puhumattakaan.

    Esimerkik­si tuo Objective‑C on jo taval­laan “van­hen­tunut” kieli, vaik­ka se ei sitä oikeasti ole, mut­ta Apple kehit­ti uuden kie­len, Swiftin, iOS kehitykseen.

    En edes oikeasti jak­sa men­nä tarkem­min siihen kuin­ka monel­la taval­la tuo olisi voitu tehdä, kun joka kohdas­sa kun teknolo­gioi­ta val­i­taan avau­tuu aina uusia mah­dol­lisia polku­ja men­nä eteenpäin.

    Tämän takia isois­sa fir­moissa on usein aika vaikea päät­tää pros­es­seista, kos­ka ihmis­ten pitäisi pystyä siir­tymään ryh­mästä toiseen nopeasti — kun val­i­taan joku tiet­ty tuotan­to­ta­pa, niin siinä hel­posti jämähde­tään pysymään vaik­ka se ei olisi enää ihan uus­in­ta muotia.

    Pikku­fir­mat, jois­sa ei ole tiukko­ja pros­es­sikaavioi­ta voivat hel­posti hypätä johonkin uuteen tai parhait­en sopi­vaan teknolo­giaan ilman että pitää kysyä lupaa keneltäkään.

    Mut­ta sit­ten kun pelil­lä on ne 500 miljoon­aa päivit­täistä käyt­täjää, sitä code­basea ei ole enää niin help­poa vai­h­taa toiseen.

    Tämän vuok­si siis eri fir­mo­jen välil­lä on todel­la paljon eroja.

    Aasin­sil­tana voisi tästä vielä pala­ta val­tioi­hin ja niiden toim­inta­malli­in. Viro alkoi ikäänkuin nol­las­ta ja pystyi sen vuok­si luo­maan läh­es tyhjästä paljon mod­ern­im­man yhteiskun­ta­mallin kuin Suomi.

    Suomes­sa ikäänkuin puut­tuu sem­moinen vaka­va keskustelu siitä, onko tämä mei­dän nykyi­nen toim­inta­mallimme oikea.

  90. Liian van­ha:Mitenkään Job­sin ansioi­ta vähättelemättä,muttanoita huip­pu­ja kun oikeasti on vähän , n 1 %

    “Win­ner takes it all”-toimialoilla vain parhaim­mal­la on merk­i­tys­tä ja lop­pu­jen työ­panos lähen­telee arvotonta.

    Tämä on olen­nainen ero aikaisem­paan. Lapi­o­hom­mis­sa surkean ja parhaan ero ei ole kovinkaan suuri, pelialal­la parhaim­man ja toisek­si parhaim­man pelin väli­nen ero tuo­tois­sa voi olla sata miljoon­aa tai vaikka­pa mil­jar­di euroa. Parhaan, toisek­si parhaan ja kol­man­nek­si parhaan ekosys­teemien välis­si­in tuot­to­eroi­hin voi tosi­aan tutus­tua ver­taile­mal­la Applen, Sam­sun­gin ja NOkian tuot­tei­den men­estys­tä. Nokian käyt­tämä käyt­töjär­jestelmä oli kol­man­nek­si paras ja sen seu­rauk­se­na koko Suomen talous rom­ahti (kar­rikoidusti).

    “Mitä tulee Appleen niin se on samal­la ural­la kuin Nokian kän­nykät. Applekin hyö­dyn­tää tuo­ta ihmisen lau­maeläi­nom­i­naisu­ut­ta , mut­ta se on aina het­ken hypeä ja kun tulee jotain uut­ta niin ihmiset ryn­täävät sen perään.”

    Turha dis­sa­ta Applen men­estys­tä hypeksi. Sen tuot­teet ovat yksinker­taiesti omas­sa seg­men­tis­sään parhaimpia ja parhaim­mil­la tuot­teil­la tehdään todel­la paljon fyrkkaa aloil­la, joisa toisek­si tai kol­man­ne­ki parhaim­malle ei jää muu­ta kuin muruset. Ja Noki­akin nousi tuot­teil­la, jot­ka oli­vat aikoinaan omas­sa lajis­saan parhaimpia.

    Keskinker­taisel­la porukalla ei saa pri­imaa aikaisek­si, vaik­ka olisi minkälaiset pros­es­sit. Voit­ta­ja vie kaiken-toimi­aloil­la ei keskinker­taisel­la juhlita.

  91. …siis toisin sanoen täl­lainen henkilö kan­nat­taa täy­del­listä ris­tisub­ven­tio­ta, jos­sa helsinkiläiset kus­tan­taa inar­i­lais­ten postin­jaon ja… 

    [cut]

    …Jos päätet­täisi­in aluk­si, mil­loin julkisen val­lan sub­ven­tio on parem­pi ja mil­loin ris­tisub­ven­tio parem­pi, itse yksi­ty­istämis­es­tä olisi tämän jäl­keen helpom­paa keskustella.

    Detalji: mikään asia ei itsessään nyky­isin edel­lytä kir­je­postin käyt­töä. Aivan kaiken kir­je­postin voi kor­va­ta sähköisil­lä menet­te­ly­il­lä. Jos itsel­lä ei ole lait­tei­ta tai yhteyk­siä saatavil­la, voi aina matkus­taa lähim­pään kir­jas­toon tms. paikkaan, jos­sa palve­lut ovat tarjolla. 

    Jos joku nimeno­maan halu­aa vas­taan­ot­taa kir­je­pos­tia, mak­sakoon siitä palvelus­ta itse ja täysimääräisesti. 

    Posti on ehdot­tanut, että Suomen voisi jakaa kah­teen alueeseen. Jaon mukaan kir­je­posti jaet­taisi­in joko 3- tai 5‑kertaa viikos­sa. En ymmär­rä, mik­si mis­sään päin Suomea olisi todel­lista tarvet­ta 5‑päiväiselle jakelulle. Minus­ta ker­ran viikos­sa riit­täisi val­lan mainiosti.

  92. Tero Tolo­nen:
    Aasin­sil­tana voisi tästä vielä pala­ta val­tioi­hin ja niiden toim­inta­malli­in. Viro alkoi ikäänkuin nol­las­ta ja pystyi sen vuok­si luo­maan läh­es tyhjästä paljon mod­ern­im­man yhteiskun­ta­mallin kuin Suomi.

    Suomes­sa ikäänkuin puut­tuu sem­moinen vaka­va keskustelu siitä, onko tämä mei­dän nykyi­nen toim­inta­mallimme oikea.

    Tätä on meikäläi­nenkin miet­tinyt niin asi­akasyri­tyk­sistä kuin Suomenkin tilanteesta: pitäisi olla joku val­lanku­mous­ta yksinker­taisem­pi tapa painaa reset­tiä niin val­tioiden kuin yri­tys­tenkin hallinnolle ja aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä. Joku perus­tu­lonkin toteut­ta­mi­nen olisi niin paljon yksinker­taisem­paa ja samal­la saataisi­in kaivet­tua kaik­ki omi­tuiset vain har­vo­jen ja valit­tu­jen vero-oikeudet pois, kun siltäkin osalta voisi aloit­taa tyhjän päältä.

  93. Liian van­ha: Pelis­sä ratkaiseekin juoni ja miltä se näyt­tää, teknolo­gia ja tuotan­tomenetelmät ovat samoja. 

    Kaik­ki fir­mat pykäävät pele­jä Super­cell-tuotan­tomenetelmäl­lä? Pikkaisen kan­nat­taisi lisätä yri­tys­tä tuos­sa trollaamisessä.

    Super­cell on hionut kän­nykkäpelien tuot­tamiseen sovel­tu­vat pros­es­sit kohdalleen. Peli­raak­ile syn­tyy vauhdil­la ja voidaan kat­soa onko siitä juon­es­ta ja ulkonäöstä mihinkään. 

    Lisenssipele­jä tuote­taan ihan eri taval­la, samoin yhden pelin ihmeet tekevät hom­mia kukin oma­l­la tavallaan.

  94. Jukkis: pitäisi olla joku val­lanku­mous­ta yksinker­taisem­pi tapa painaa reset­tiä niin val­tioiden kuin yri­tys­tenkin hallinnolle ja aloit­taa puh­taal­ta pöydältä.

    Muu­tok­sen tarpeesta on aina helpom­pi päästä yhteisym­mär­ryk­seen kuin muu­tok­sen suunnasta.

    Yri­tyk­sil­lä on yksi algo­rit­mi­etu suh­teessa julk­ishallintoon: yri­tys voi men­nä konkurssiin.

    Julk­ishallinto taas ei voi men­nä konkurssi­in — ainakaan useim­miten — tai jos se menee, niin yleen­sä se kuitenkin selviää siitä jotenkin.

    Tämän vuok­si voisi olet­taa, että julk­ishallinnon rak­en­teet ovat hyvin van­haa perua.

    Esimerkik­si Wikipedi­as­ta voi lukea että “Suomen par­la­ment­ti sai nykyisen muo­ton­sa eduskun­tau­ud­is­tuk­ses­sa vuon­na 1906.”

    Artikke­lista selviää myös, että muu­tos oli tarpeen, kos­ka “Eduskun­tau­ud­is­tuk­ses­sa kor­vat­ti­in tuol­loin Euroopan van­hanaikaisim­mat, 1600-luvul­ta periy­tyvät sää­ty­val­tiopäivät aikansa uude­naikaisim­mal­la yksika­marisel­la eduskunnalla.”

    Tätä ei ole var­maan sen jäl­keen kauheasti kyseenalaistettu

    Artikke­li jatkuu myös seuraavasti;

    “Eduskun­ta on Suomes­sa poikkeuk­selli­nen elin, sil­lä sitä ei val­vo kukaan. Siel­lä tapah­tu­vi­in epä­selvyyk­si­in eivät voi puut­tua ylei­nen syyt­tä­jä tai korkeim­mat oikeusvalvo­jat, oi­keus­kans­le­ri tai edus­kun­nan oikeusasiamies”

    Eli meil­lä on siis yli sata vuot­ta van­ha sys­tee­mi jota ei val­vo kukaan ja johon kukaan ei voi puut­tua mitenkään. Voisiko parem­min mennä?

  95. Sylt­ty: Keskinker­taisel­la porukalla ei saa pri­imaa aikaisek­si, vaik­ka olisi minkälaiset pros­es­sit. Voit­ta­ja vie kaiken-toimi­aloil­la ei keskinker­taisel­la juhlita.

    Nuo alat ovat aika pieniä työl­listäjinä ja ei Sam­saung, Sony tai Leno­vo tai HP tai IBM ole mihinkään hävinneet

    Ja kuten uutiset ker­to­vat Applenkin hype on tul­lut elinkaaren­sa päähän ja arvo on tippumassa.

    Eikä tarvitse olla tekniseti paras esim aikoinaan beta-ja VHS kil­paili­vat video­markki­noil­la, beta oli teknis­es­ti parem­pi mut­ta VHS voit­ti kun joukko­hys­te­ria vei sen huipulle

  96. Ovatko kaik­ki kom­men­taat­torit mies­näkökul­maisia miehiä? Homo eco­nom­i­cus- autonomisen, muista riip­pumat­toman kil­pailuhenkisen men­estyvän mies­normin luon­nol­lis­ta­jia ja sokei­ta neu­traalin talous­poli­ti­ikan usko­vaisia. Kun van­hem­muu­den sosi­aaliset, eläkek­er­tymän jne. vaiku­tuk­set yhä kasaan­tu­vat naisille palkkakuopis­saan, ja naisys­tävälli­nen hyv­in­voin­ti­val­tio on jo ajet­tu alas, miten se mon­en lapsen hoivaa­ja, nyky­isin myös omaishoita­ja ja sairaiden hoivaa­ja joka biolo­giansa patri­arkaalisen tulkin­nan täh­den ei olekaan kil­pailukykyi­nen, riip­puma­ton, vale-autonomi­nen, miten tämä homo eco­nom­i­cus- vari­aa­tio pär­jää viidakon lakien keskel­lä? Tarvi­taan punav­ihreä nais­ten puolue sil­lä har­va mies on poli­ti­ikan his­to­ri­as­sa osan­nut tehdä sel­l­aista jär­jestelmää jos­sa naiset eivät olisi kipei­den päätösten kipu­sisko­ja, suh­dan­ne­puskure­i­ta ja vien­ti­te­ol­lisu­u­den kaa­supolkimia. Aina ja kaikkial­la ei ole ollut näin. Esim. iro­keesien alkudemokratia–matriarkaatti jon­ka mallista syn­tyi patri­arkaa­li­nen käsi­tys sosial­is­mista ja kom­mu­nis­mista, siis 50% väärä malli kos­ka se ei pystynyt huomioimaan sukupuolen merk­i­tys­tä resurssien ja val­lan­jaos­sa. Ei siis ole kyse vain vas-oikeis­to- jaos­ta vaan että kaik­ki mieskasvoiset jär­jestelmät kloon­aa­vat eri tasol­la her­ru­usjär­jestelmät joka pyra­midin huip­ul­la ovat ruumi­il­lisu­ud­estaan vapaute­tut eli­it­timiehet ja alla tuot­ta­mat­tomak­si määritel­lyt naiset ja naisalat, sit­ten alku­peräiskansat, eläimet. SSS-hal­li­tus on oiva esimerk­ki tästä jär­jestelmästä jos­sa keskiössä ovat hege­moni­nen miesaatelis­to ja alla naiset, eläkeläiset, työt­tömät, kehi­tys­vam­maiset, saame­laiset, eläimet…
    Markki­na­t­alous ei koskaan hoi­da näitä eri­ar­voisu­uskysymyk­siä kos­ka niitä ei voi hoitaa kuin edis­tämäl­lä ja usko­ma­l­la ihmis- ja eläi­noikeuk­si­in ja syväekolo­gien radikaali­in kaikkien elävien olen­to­jen itseis­ar­voon hyö­tyra­tional­is­min tuol­la puolen.
    Tämä keskustelu ei vie kehi­tys­tä mihinkään muuhun suun­taan kuin uusiopa­tri­arkaat­ti­in se aina yhtä sor­to­hakui­sis­sa muodois­sa. Kiin­nos­taako ketään tässä ketjus­sa niiden ase­ma, jon­ka markki­na­t­alous jo peru­so­le­tuk­sil­taan alis­taa rahan­val­lalle rak­en­teel­lis­es­ti, insti­tu­tion­aalis­es­ti jne. Miehet kun eivät tunnista/tunnusta riip­pu­vaisu­ut­taan äideistä, luon­nos­ta, eläimistä, joi­ta päin­vas­toin riistävät eri verukkein. Rikkaat pro­jisoi­vat syyl­lisyyten­sä työt­tömi­in ns. loisi­na, vien­ti­te­ol­lisu­u­den miehet naisi­in muka tuot­ta­mat­toman työn edus­ta­ji­na. TOtu­us on että veronkiertäjä- patri­arkaat­ti on suurin loiseliö . Kun se alkaa tun­nista­maan val­lan epäsym­me­tri­at ja bkt-mallin jär­jet­tömyy­den, ehkä jotain liikah­taa, jossain.…

  97. Tero Tolo­nen tuos­sa edel­lä kir­joit­ti viisaita.

    Suomes­sa ei ole muit­ten sivistys­val­tioit­ten tapaan poli­itikoista riip­puma­ton­ta Perustuslakituomioistuinta. 

    Suomes­sa on loba­tu­ista pop­ulisti-poli­itikoista koos­t­u­va Perus­tus­laki­valiokun­ta. Siel­lä voi vaikka­pa perus­tus­lain PERU­SOIKEUK­SiA rajoit­taa vajaamiehi­tyk­sel­lä ja yhden äänen enem­mistöl­lä! Kuten on tehtykin…

    Lisäk­si merkit­tävä osa julk­ishallintoa toimii Hallinto­lain puit­teis­sa, jol­loin esit­telijä on vas­tu­us­sa päätök­ses­tä, eikä itse päät­täjä! Tässä sys­tee­mis­sä esit­telijä voi vatka­ta vaik­ka kuin­ka pitkään, ennen kuin esit­telee asian päätettäväksi. 

    Sit­ten päätök­ses­tä voi valit­taa, jos­ta syn­tyvä rum­ba voi kestää vuosikau­sia. Jos esit­telijä on tehnyt virheen, siitä hän­tä ei saa käytän­nössä mil­lään siitä vastuuseen.

    Omas­sa yhtiössäni 90% päätök­sistä syn­tyy alle 5 minuutissa. 

    Täl­laiseen päätök­sen­teko­vauhti­in voisi päästä myös julkis-omis­teises­sa yhtiössä, jos vain niin halutaan. 

    Tästä syys­tä kan­natankin sitä, että suuri osa julk­ishallinnon asioista yhtiöitetään.

    Sep­po Korppoo
    Toim­i­tusjo­hta­jana 29 vuotta
    Rate Inter­na­tion­al Oy

  98. Soin­in­vaaran aivoituk­sen suuret lin­jat ovat kohdal­laan. Globaali talous pyörii yhä enem­män sys­teemis­ten vaiku­tusten alaise­na keskit­täen vau­raut­ta, minkä pitkän aikavälin vaiku­tuk­set tule­vat ole­maan katas­tro­faaliset. Kun 62 rikkaim­man omaisu­us on sama kuin puolel­la maail­man väestöstä, kun rikkain 1% omis­taa yhtä paljon kuin lop­ut 99%:a maail­man väestöstä (Oxfam) tai kun Yhdys­val­lois­sa 1% tien­asi 1970-luvul­la muis­taak­seni 8% kaik­ista tuloista ja 2000-luvun puo­livälis­sä luku oli nous­sut jo 23%:iin, puisim­mas­sakin päässä pitäisi jo häly­tyskel­lo­jen alkaa soi­da. Kyseessä on tren­di, jota tavis­ten ei pitäisi mis­sään nimessä tukea. Soin­in­vaaran “vasem­mis­to­laisu­us” on nähdäk­seni pis­tet­tävä tämän­ta­paisi­in mit­ta­suhteisi­in. Kyse ei nimeno­maan ole palu­us­ta van­haan vasem­mis­to­laisu­u­teen, vaan jär­jel­lisyy­den hakemista jär­jet­tömäk­si muut­tuvas­sa maail­mas­sa. Aja­tus on markki­nal­ib­er­al­is­mi­in luon­tais­es­ti kuu­lu­vien polar­isoivien ten­denssien — eri­tyis­es­ti vau­rau­den keskit­tymisen ja kur­ju­u­den mas­si­fikaa­tion — hallinnas­ta, jon­ka poli­it­tiset valt­tiko­r­tit ovat tämän päivän keskilu­okan käsis­sä. Samal­la, yhtä paradok­saalis­es­ti kuin miltä Soin­in­vaaran otsikko vaikut­taa, yrit­täjyy­den tukemis­es­ta tulee yksi “vasem­mis­to­laisen markki­nal­ib­er­al­is­min” tärkeimpiä prin­si­ippe­jä, mut­ta tässäkään tapauk­ses­sa ei van­han “oikeis­to­laisu­u­den” viiteke­hyk­sessä vaan omaan aikaamme sovite­tus­sa sol­i­daris­tises­sa viiteke­hyk­sessä, jos­sa on tietysti pidet­tävä huol­ta muun ohel­la kan­nus­tavu­ud­es­ta. Poli­ti­ikan tehtäväk­si ei tässäkään tapauk­ses­sa saa tul­la speku­lati­ivisen pääo­man ja miljonäärien hyysäämi­nen, mil­laisia merkke­jä valitet­tavasti nykyi­nenkin hal­li­tus on antanut hallintarek­isteri- ym. tem­pauk­sil­laan. Pienyrit­täjä on tässä kat­san­nos­sa ihan eri asia kuin suur­si­joit­ta­ja. Paljon jäi sanomat­ta, mut­ta eiköhän täl­lä päästä alkuun …

  99. Liian van­ha: Eikä tarvitse olla tekniseti paras esim aikoinaan beta-ja VHS kil­paili­vat video­markki­noil­la, beta oli teknis­es­ti parem­pi mut­ta VHS voit­ti kun joukko­hys­te­ria vei sen huipulle

    Teknis­es­ti parem­pi? Betas­sa oli parem­man laa­tu­inen kuva, mut­ta VHS kasetille mah­tui enem­män tavaraa, jopa niin paljon, että pystyi nauhoit­ta­maan kokon­aisen elokuvan!

    Ja kun videon pääasialli­nen tarkoi­tus on nauhoit­taa eloku­via, niin 60 min­uutin kesto on kyl­lä erit­täin paha ja perus­ta­van­laa­tu­inen tekni­nen puute.

    Väit­täisin että videokaset­ti johon menee kokon­ainen eloku­va on teknis­es­ti parem­pi kuin videkaset­ti, jolle menee vain tun­ti mut­ta jos­sa on parem­pi kuvan­laatu. Ja kun betankasetin pitu­ut­ta lisät­ti­in, lop­utu­lok­se­na kuvan­laatu oli sama kuin VHS-kasetissa.

    “Teknis­es­ti parem­pi” ei tarkoi­ta sitä, että jokin sat­un­nais­es­ti valit­tu yksit­täi­nen tekni­nen speksi tek­isi jostakin tuot­teesta parem­man. Oli­han Nokian puhe­limis­sa ymmärtääk­seni paljon enem­män teknisiä omi­naisuuk­sia kuin iPhoneis­sa (esim. yhteen väli­in oli lan­ga­ton lataus), mut­ta har­va väit­tää niitä teknis­es­ti paremmiksi.

  100. Tero Tolo­nen:“Eduskun­ta on Suomes­sa poikkeuk­selli­nen elin, sil­lä sitä ei val­vo kukaan. Siel­lä tapah­tu­vi­in epä­selvyyk­si­in eivät voi puut­tua ylei­nen syyt­tä­jä tai korkeim­mat oikeusvalvo­jat, oi­keus­kans­le­ri tai edus­kun­nan oikeusasiamies”

    Eli meil­lä on siis yli sata vuot­ta van­ha sys­tee­mi jota ei val­vo kukaan ja johon kukaan ei voi puut­tua mitenkään. Voisiko parem­min mennä?

    Mielestäni tuo on ihan perustel­tua. Muus­sa tapauk­ses­sa yhteiskun­ta voi tarpeek­si vah­van zeit­geistin saavutet­tuaan pyrk­iä käyt­tämään poliisia/oikeuslaitosta jonkun ei-suosi­tun näke­myk­sen omis­tavien kansane­dus­ta­jien vanki­laan toimittamiseen. 

    Ei ole minus­ta mitenkään mah­do­ton­ta, että YYA-aikana olisi vaikka­pa saadet­ty laki “neu­vos­to­vas­taisu­ud­es­ta” tai “rauhan ja hyvien suhtei­den häir­it­semis­es­tä”, jota olisi käytet­ty sit­ten joitakin kansane­dus­ta­jia vastaan.

    Sisämin­is­terikin voisi var­maan kohtu­ullisien hel­posti käyn­nistää rikos­tutkimuk­sia oppo­si­tios­ta ilman sen kum­mem­pia valmis­telui­ta. Samat­en ulko­maiset tiedustelu­palve­lut var­masti ottaisi­vat ilol­la vas­taan mah­dol­lisu­u­den lavas­taa rikok­sia ja näin saa­da hei­dän maansa kannal­ta ongel­malliset edus­ta­jat pois päiväjärjestyksestä.

  101. Äh, nyt tuli edel­liseen väärää todis­tus­ta. Eihän se kansane­dus­ta­jan syyte­suo­ja koske kuin eduskun­nas­sa toim­imista! Hal­la-aho­han sai oikeud­es­ta rikos­tuomion puheistaan. 

    Olisi pitänyt taas tark­istaa ja miet­tiä ensin ja kir­joit­taa vas­ta sitten. 


    “Kansane­dus­ta­jaa ei saa aset­taa syyt­teeseen eikä hänen vapaut­taan riistää hänen val­tiopäivil­lä lausum­ien­sa mielip­itei­den tai asian käsit­telyssä nou­dat­ta­mansa menet­te­lyn joh­dos­ta, ellei eduskun­ta ole siihen suos­tunut 5/6 enem­mistön päätök­sel­lä (PL 30 §).”


    “Jos kansane­dus­ta­jak­si valit­tu on täytän­töön­panokelpoisel­la päätök­sel­lä tuomit­tu tahal­lis­es­ta rikok­ses­ta vankeu­teen taik­ka vaalei­hin kohdis­tuneesta rikok­ses­ta ran­gais­tuk­seen, eduskun­ta voi tutkia, sal­li­taanko hänen edelleen olla kansane­dus­ta­jana. Jos rikos osoit­taa, ettei tuomit­tu ansaitse edus­ta­jan­toimen edel­lyt­tämää luot­ta­mus­ta ja kun­nioi­tus­ta, eduskun­ta voi han­kit­tuaan asi­as­ta perus­tus­laki­valiokun­nan kan­nan­oton julis­taa hänen edus­ta­jan­toimen­sa lakan­neek­si päätök­sel­lä, jota on kan­nat­tanut vähin­tään kak­si kol­ma­sosaa anne­tu­ista äänistä. (PL 28 §)”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L3P28

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L3P30

  102. Sylt­ty: Teknis­es­ti parem­pi? Betas­sa oli parem­man laa­tu­inen kuva, mut­ta VHS kasetille mah­tui enem­män tavaraa, jopa niin paljon, että pystyi nauhoit­ta­maan kokon­aisen elokuvan!

    Min­ul­lakin oli täl­lainen, ei ollut ongal­maa eloku­van tal­len­tamis­es­ta. VHSn val­in­tan vaikut­ti suurten ohje­matuot­ta­jien tekemä val­in­ta jär­jestelmien välilä, ei kulut­ta­jien valinta

    “Beta­max-jär­jestelmän videokaseteis­sa käytetään puolen tuuman (12,7 mm) levy­istä mag­neet­tin­auhaa kuten useim­mis­sa muis­sakin anal­o­gi­sis­sa videokaset­ti­jär­jestelmis­sä. Nauhan kulkunopeus on vain 1,87 cm/s, jol­loin pienikokoiseen kaset­ti­in voidaan mah­dut­taa nauhaa jopa 3,5 tun­nin tal­len­tamista varten.”

  103. Sylt­ty: Mielestäni tuo on ihan perustel­tua. Muus­sa tapauk­ses­sa yhteiskun­ta voi tarpeek­si vah­van zeit­geistin saavutet­tuaan pyrk­iä käyt­tämään poliisia/oikeuslaitosta jonkun ei-suosi­tun näke­myk­sen omis­tavien kansane­dus­ta­jien vanki­laan toimittamiseen

    Kyl kyl. Mut­ta taval­laan mis­saa nyt vähän pointtia.

    Eli siis maail­ma on muut­tunut 100 vuo­den aikana — se että kokoon­nut­ti­in val­tiopäiville ja sinne lähetet­ti­in fyysi­nen edus­ta­ja oli ihan käytän­nön pakko vielä 1900-luvun alussa.

    Nykyään eletään aikaa, jos­sa ihmiset on Inter­net, joka mah­dol­lis­taisi asioista äänestämisen ja tiedot­tamisen tehokkaasti.

    Tietenkin on hyvä asia, että on ole­mas­sa esimerkik­si virkamiehiä, jot­ka valmis­tel­e­vat päätök­siä, mut­ta se että tarvit­seeko edus­ta­jan olla fyysi­nen henkilö joka on läs­nä jos­sain äänestämässä?

    Voisiko edus­ta­ja olla ikäänkuin vir­tu­aa­li­nen kansane­dus­ta­ja, jon­ka äänestyspäätös syn­tyy ihmis­ten todel­lisen mielip­i­teen kanavoimana esim. Inter­netin kautta.

    Vir­tu­aa­li­nen kansane­dus­ta­ja voisi olla ikäänkuin hybri­di valit­tu­jen asiantun­ti­joiden, kun­nal­lis­ten luot­ta­mus­mi­esten ja mah­dol­lis­es­ti joskus jopa koko kansan äänestyspäätöksestä.

    Esimerkik­si jos suurin osa kansas­ta halu­aa pois­taa pakko­ruotsin, mut­ta jokin lob­bauskoneis­to aina onnis­tuu estämään han­kkeen eduskun­nas­sa, täm­möi­nen ei olisi mah­dol­lista mikäli päätök­sen tekemiseen osal­lis­tu­isi tarpeek­si suuri joukko ihmisiä.

    Tämä mah­dol­lis­taisi myös paikall­ishallinnon, esim. kaupunkien ja kun­tien val­tu­us­to­jen osal­lis­tu­misen val­ti­ol­liseen päätök­sen­tekoon — näil­lä tasoil­la on usein hyvin tietoa sen het­kises­tä tilanteesta.

  104. A.-V. Anttiroiko:
    Soin­in­vaaran aivoituk­sen suuret lin­jat ovat kohdal­laan. Globaali talous pyörii yhä enem­män sys­teemis­ten vaiku­tusten alaise­na keskit­täen vau­raut­ta, minkä pitkän aikavälin vaiku­tuk­set tule­vat ole­maan katas­tro­faaliset. Kun 62 rikkaim­man omaisu­us on sama kuin puolel­la maail­man väestöstä, kun rikkain 1% omis­taa yhtä paljon kuin lop­ut 99%:a maail­man väestöstä
    (Oxfam)

    Nuo ver­tailut ovat surkuhu­paisia. Esimerkik­si mon­en yhdys­val­ta­laisen vas­tavalmis­tuneen lääkärin/asianajajan net­to­var­al­lisu­us on opin­to­lain­o­jen takia pakkasen puolel­la, toisin sanoen he kuu­lu­vat nois­sa laskelmis­sa tuo­hon “köy­him­pään puoliskoon” joka ei omista pen­nin hyörylää, vaik­ka tien­aa­vat aika paljon.

    Samaan aikaan viimeisen 20 vuo­den aikana sadat miljoonat ihmiset kehit­tyvis­sä mais­sa ovat nousseet nälkäkuole­man par­taal­ta keskiluokkaan. 

    Täl­läkö ei tosi­aan ole mitään arvoa?

    Poli­ti­ikan tehtäväk­si ei tässäkään tapauk­ses­sa saa tul­la speku­lati­ivisen pääo­man ja miljonäärien hyysäämi­nen, mil­laisia merkke­jä valitet­tavasti nykyi­nenkin hal­li­tus on antanut hallintarek­isteri- ym. tempauksillaan. 

    Jän­nä, että raip­pa- eli sol­i­daarisu­usveron eli veron, joka osuu vain todel­la hyvä­tu­loisi­in, muut­ta­mi­nen määräaikaises­ta pysyväk­si nähdään hyysäämisenä. Samat­en verosopimuk­set menevät nyt uusik­si. Outoa hyysäämistä lait­taa eläkeläis­ten tulot verolle, kuin­ka sat­tuikaan juuri kun pari miljonääriä on muut­tanut tuonne.

  105. Eiköhän olisi jo aika puhua asioista aikuisen-rehellis­es­ti läpi nämä 10 faktaa:

    1) Suomes­ta on tehty kil­pailukyvytön rak­en­ta­mal­la hirvit­tävä julki­nen sek­tori, nos­ta­mal­la palkat ja vero­tus hup­pu­un­sa, sekä tekemäl­lä työ­markki­noista maail­man joustamattomimmat
    2) Suur­te­ol­lisu­utemme on jo hylän­nyt Suomen ja karan­nut veroparatiiseihin
    3) Kaik­ki pankit, ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keet, val­tio­val­ta, eläkey­htiöt, jne. käyt­tävät ruti­ini­no­mais­es­ti veroparati­ise­ja, mut­ta tekopy­hästi ne kuitenkin julk­isu­udessa tuomitsevat
    4) Itsekkään härskisti hyväo­sais­ten etu­ja aja­vat ay-liik­keet ovat yleis­si­tovu­udel­la aja­neet 500 000 ihmistä työt­tömyys-kur­ju­u­teen, jos­ta myös hei­dän yli miljoona läheistään kärsivät
    5) Taloutemme ain­oa toi­vo, 90% uusista työ­paikoista luo­van pk-sek­torin ris­ki-yrit­täjät tupla-verote­taan kuralle.
    6) Jos yrit­täjä epäon­nis­tuu hänen pääl­len­sä kaade­taan kaik­ki tap­pi­ot, mut­ta jos ihmeen kau­pal­la saa voit­toa, se jae­taan “oikeu­den­mukaises­ti” kaikkien kesken.
    7) Rajat ylit­tävät, globaal­isti toimi­vat veroparati­isi-yhtiöt hyökkäävät esteet­tä Suomeen ja aja­vat koti­maiset yri­tyk­set konkurssiin.
    8) Ihmis­ten palkkaamis­es­ta on tehty päätähuimaa­van kallista ja riskialtista.
    9) Tässä tilanteessa parhaat pk-yri­tyk­semme joko myy­dään ulko­maille tai ne siir­tyvät sinne itse, heti kun mah­dol­lisu­us tulee.
    10) Suomen polulisti-poli­itikot, älymys­tö, koulu­tussek­tori, työ­markki­na­jär­jestöt ja media ovat katas­tro­faalisel­la taval­la harhaan­jo­hta­neet Suomen kansan tähän tilanteeseen.

    Mut­ta toivoakin on: Se on Suomen pk-sek­troin melkein 300 000 yri­tyk­sessä. Tehdään niiden kan­nat­ta­va toim­inta mah­dol­lisek­si laa­jal­la paikallisel­la sopimisel­la ja palk­it­se­mal­la toisi­akin työl­listävä ris­ki-yrit­täjä oikeudenmukaisesti.

    Sep­po Korppoo
    Toim­i­tusjo­hta­ja, 29 vuot­ta pk-vinetiyrittäjänä
    Rate Inter­na­tion­al Oy

  106. Sep­po Korp­poo:
    Eiköhän olisi jo aika puhua asioista aikuisen-rehellis­es­ti läpi nämä 10 faktaa:

    Hyvä lista. Yritän vähän tarken­taa ja pehmen­tää joitain osia.

    1) Palkat, verot ja jous­ta­mat­to­muus ovat täl­lä het­kel­lä ongelmia. Julki­nen sek­tori voi olla myös val­in­takysymys. Tarkoi­tan että en näe julkisen sek­torin leikkauk­sia vält­tämät­töminä, jos vain palkat jous­taisi­vat nykyisen kaltais­ten talousongelmien iskiessä. Pitää vain vali­ta palvelu­iden leikkausten ja palkko­jen laskemisen välil­lä (kol­mas ja suosi­tu­in ja OS:n vai­h­toe­hto näyt­tää ole­van velan­oton jakami­nen puut­tumat­ta kumpaankaan edelliseen).

    2) Ei hirveän mas­si­ivis­es­ti. Met­sät ja konepa­jat ovat edelleen tääl­lä. Mut­ta vaate­te­ol­lisu­us ja muut mata­la­palkkaiset ovat karan­neet. Ja raja nousee.

    3) Aivan. Nor­mi­toim­intaa iso­jen raho­jen halti­joille nykyään. Poli­itikot ovat hölmöimpiä, kun ovat ensin vapaut­ta­neet pääomien liik­keet, ja sit­ten moral­isoi­vat sil­lä, että ei pitäisi siirtää varo­ja sinne, mis­sä ne tuot­ta­vat eniten. Lain vas­tainen veronkier­to on tietenkin asia erik­seen ja aina tuomit­tavaa, mut­ta siinäkin asi­as­sa poli­itikot saa­vat hie­man moit­tei­ta, kos­ka ovat hyvin aikaansaamattomia.

    4) Sanois­in vähän pehmeäm­min, mut­ta se on tot­ta, että hyvässä työ­paikas­sa ole­vien eduista ei olla valmi­ita tin­kimään, vaik­ka Suomen talous ei jak­sa tuon sek­torin kulu­tus­tot­tumuk­sia täl­lä het­kel­lä oikein kan­taa. Ongel­ma on läht­enyt siitä, että vaivihkainen devalvoitu­mi­nen ei enää kor­jaa vinoutunut­ta taloutta.

    5) Suuris­sa pöy­dis­sä PK-yri­tyk­set ovat olleet läh­es näkymät­tömiä, vaik­ka ovat taloutemme ehkä keskeisin tekijä.

    6) Sanois­in että sil­loin kun yrit­täjä joskus onnis­tuu saa­maan vähän isom­man sum­man rahaa vuosikausien työn jäl­keen, se kaive­taan mielel­lään esi­in esimerkkinä kaikkien yrit­täjien törkeän isoista voitoista.

    7) Suo­mi tosi­aan näyt­tää tar­joa­van mielel­lään ulko­maalaisille hie­man “tasa-arvoisem­paa” kohtelua kuin omille yri­tyk­silleen ja kansalaisilleen.

    8) Ei vielä huimaa päätäni, mut­ta täl­lä het­kel­lä työl­listämi­nen on selvästi niin kallista ja riskialtista, että töpaikko­ja ei sik­si perusteta.

    9) Aivan. Ei koske kaikkia, mut­ta selvästikin yri­tys­ten myyn­te­jä ja siir­to­ja tapah­tuu aivan liikaa aivan turhaan.

    10) Kyl­lä. Nuo ryh­mät ja itse olemme itsemme tähän tilaan saat­ta­neet. (Koulu­tussek­to­ria en tosin ymmärtänyt, ja medi­akin on vain aika epä­suo­ras­sa roolissa.)

    Mut­ta toivoakin on: Se on Suomen pk-sek­troin melkein 300 000 yri­tyk­sessä. Tehdään niiden kan­nat­ta­va toim­inta mah­dol­lisek­si laa­jal­la paikallisel­la sopimisel­la ja palk­it­se­mal­la toisi­akin työl­listävä ris­ki-yrit­täjä oikeudenmukaisesti.

    Paikalli­nen sopimi­nen on tosi­aan jonk­i­nasteinen lupaus, vaikkakin vas­ta van pieni alku ja yksityiskohta.

    Se on jär­jetön­tä että ratkaisu­ja val­tion ongelmi­in on nyt haet­tu pääasi­as­sa työ­markki­na­neu­vot­telu­jen kaut­ta. Poli­itikoil­la pitäisi olla enem­män rohkeut­ta tehdä tarvit­ta­vat kor­jauk­set koko jär­jestelmään, eikä vetäy­tyä muiden selän taa, selvästikin huonos­ti toimi­van ja mui­hin tarkoituk­si­in virite­tyn pros­essin varaan. Nyt vuosit­taiset työ­markki­na­neu­vot­te­lut ja val­tion har­joit­ta­ma koko jär­jestelmää (myös työ­markki­noi­ta) ohjaa­va talous­poli­ti­ik­ka ovat men­neet pahasti sekaisin. Ehkä näinkin voi hitaasti ede­tä, mut­ta tavoit­teena pitäisi olla uusi euroa­jas­sakin toimi­va val­tion talous.

  107. Kiitos Juho hyvistä kommenteista.

    Koulu­tussek­torin arvostelul­la tarkoitin kah­ta asiaa:

    1) Koulu­tussek­torimme on koulut­tanut 500 000 ihmistä työt­tömik­si. Kyl­lä tässä on jotain men­nyt oikein kun­nol­la pieleen.
    2) Suomes­sa on yli 60 korkeak­oulu­ta­soista yksikköä. Tämä on aivan liian paljon 5,5 miljoo­nan väestölle. Kaikkien tiedos­sa on se, että näis­sä laitok­sis­sa pitää ylit­tää tiet­ty kri­it­ti­nen mas­sa, ennen kuin voi toivoakaan saavutet­ta­van korkeata­soista ope­tus­ta ja tutkimusta.

    Tästä syys­tä annan Suomen koulu­tussek­to­rille vält­tävän arvosanan.

    Mitä tulee medi­aamme tarkoitin seuraavaa:

    Medi­an tärkeimpiä tehtävi­in kuu­luu toisaal­ta kri­it­tis­es­ti seu­ra­ta julkisen, ay-liik­keen, yksi­tyisen sek­torin, yms. toim­intaa ja pal­jas­taa sil­lä tapah­tu­via väärinkäytök­siä ja taita­m­a­ton­ta toimintaa.

    Toisaal­ta medi­an pitää objek­ti­ivis­es­ti ja kri­it­tis­es­ti infor­moi­da kansaa kaik­ista tärkeistä tapahtumista.

    Se ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi lange­ta yksipuolisu­u­teen tai jonkin intres­siryh­män propaganda-äänitorveksi.

    Mielestäni medi­amme on tässä tehtävässään täy­del­lis­es­ti epäon­nis­tunut, sil­lä se on sop­ulilau­man tavoin juos­sut kaiken­lais­ten pop­ulisti-uutis­ten perässä ja näin laimin­lyönyt tärkeim­män tehtävänsä. 

    Medi­amme ei ole riit­tävästi infor­moin­ut kansaamme taloutemme syöksykier­teestä ja sen todel­li­sista syistä. Tästä johtuen Suomen kansa on traagisel­la taval­la joutunut harhaanjohdetuksi.

    Tämä on vieläpä tapah­tunut tilanteessa, jol­loin Suomen tur­val­lisu­usti­lanne on oleel­lis­es­ti vaikeu­tunut ja maamme tarvit­sisi sen vuok­si mah­dol­lisim­man vah­van talouden…

  108. Sep­po Korp­poo:
    Kiitos Juho hyvistä kommenteista.

    Koulu­tussek­torin arvostelul­la tarkoitin kah­ta asiaa:

    1) Koulu­tussek­torimme on koulut­tanut 500 000 ihmistä työt­tömik­si. Kyl­lä tässä on jotain men­nyt oikein kun­nol­la pieleen.
    2) Suomes­sa on yli 60 korkeak­oulu­ta­soista yksikköä. Tämä on aivan liian paljon 5,5 miljoo­nan väestölle. Kaikkien tiedos­sa on se, että näis­sä laitok­sis­sa pitää ylit­tää tiet­ty kri­it­ti­nen mas­sa, ennen kuin voi toivoakaan saavutet­ta­van korkeata­soista ope­tus­ta ja tutkimusta.

    Tästä syys­tä annan Suomen koulu­tussek­to­rille vält­tävän arvosanan.

    Mitä tulee medi­aamme tarkoitin seuraavaa:

    Medi­an tärkeimpiä tehtävi­in kuu­luu toisaal­ta kri­it­tis­es­ti seu­ra­ta julkisen, ay-liik­keen, yksi­tyisen sek­torin, yms. toim­intaa ja pal­jas­taa sil­lä tapah­tu­via väärinkäytök­siä ja taita­m­a­ton­ta toimintaa.

    Toisaal­ta medi­an pitää objek­ti­ivis­es­ti ja kri­it­tis­es­ti infor­moi­da kansaa kaik­ista tärkeistä tapahtumista.

    Se ei mis­sään tapauk­ses­sa saisi lange­ta yksipuolisu­u­teen tai jonkin intres­siryh­män propaganda-äänitorveksi.

    Mielestäni medi­amme on tässä tehtävässään täy­del­lis­es­ti epäon­nis­tunut, sil­lä se on sop­ulilau­man tavoin juos­sut kaiken­lais­ten pop­ulisti-uutis­ten perässä ja näin laimin­lyönyt tärkeim­män tehtävänsä. 

    Medi­amme ei ole riit­tävästi­in­for­moin­ut kansaamme taloutemme syöksykier­teestä ja sen todel­li­sista syistä. Tästä johtuen Suomen kansa on traagisel­la taval­la joutunut harhaanjohdetuksi.

    Tämä on vieläpä tapah­tunut tilanteessa, jol­loin Suomen tur­val­lisu­usti­lanne on oleel­lis­es­ti vaikeu­tunut ja maamme tarvit­sisi sen vuok­si mah­dol­lisim­man vah­van talouden…

  109. Sep­po Korp­poo:
    Koulu­tussek­torin arvostelul­la tarkoitin kah­ta asiaa:

    Koulu­tus siis hyvä, koulutet­tu­jen työt­tömänä pitämi­nen jär­jetön­tä. Korkeak­ouluik­si luokitel­tu­ja voi olla jo liikaakin. Toisaal­ta isoim­mat yrit­tävät vain haalia resursse­ja itselleen muiden kus­tan­nuk­sel­la. Ammat­tei­hin koulut­tamiseen sopi­vat pienem­mätkin yksiköt, tarvit­taes­sa vaik­ka koulut­ta­jia kier­rät­tämäl­lä. Tutkimusy­hteistyön eri yksiköi­den välil­lä pitäisi peri­aat­teessa olla yhtä help­poa Suomen sisäl­lä kuin yli rajo­jen. Hallinto pitäisi vain jär­jestää niin, että tieto var­masti kul­kee, eikä syn­ny eristävää nurkkakun­taisu­ut­ta. Isoimpia alo­ja ja koulu­tusve­toisia alo­ja voi jakaa muu­ta­maankin korkeak­oulu­un, pienem­mille ehkä vain yksi kotikunta.

    Mitä tulee medi­aamme tarkoitin seuraavaa:

    Media ei toi­mi aina järkevästi. Joskus sil­lä on joitain hämäriä taipumuk­sia, joskus kyse on vain taita­mat­to­muud­es­ta tai ymmärtämät­tömyy­destä. Olen havain­nut myös hyvää toim­intaa. Poli­ti­ikan käsit­telyssä lasken hyväk­si toimin­naksi suun­nilleen kainken sen, mis­sä media kyke­nee purka­maan poli­itikko­jen virit­tämiä sotku­ja, ja tuo­maan asioi­hin selkeyt­tä. Juorut, pop­ulis­tiset vedot ja toimit­ta­jien oman mielip­i­teen pais­t­a­mi­nen läpi on läh­es aina tarpee­ton­ta ja haitallis­takin. Anta­maasi kokon­ais­ar­vosanaa voisin nos­taa pykälän tai pari.

    Medi­amme ei ole riit­tävästi­in­for­moin­ut kansaamme taloutemme syöksykier­teestä ja sen todel­li­sista syistä.

    Erit­täin valitet­tavaa. Uskon että tässä on usein kyse myös siitä, että toimit­ta­jienkin ymmär­ryk­sel­lä on rajansa. Myös kun­nioi­tus poli­itikko­jen latelemia väit­teitä (ja hätäseli­tyk­siä) kohtaan on turhan suuri. Ide­ol­o­gisia dosent­te­ja on kuun­nel­tu vähän liikaa. Jos keis­ar­il­la ei ole vaat­tei­ta, se pitäisi uskaltaa sanoa.

  110. Sep­po Korp­poo:

    1) Koulu­tussek­torimme on koulut­tanut 500 000 ihmistä työt­tömik­si. Kyl­lä tässä on jotain men­nyt oikein kun­nol­la pieleen.
    2) Suomes­sa on yli 60 korkeak­oulu­ta­soista yksikköä. Tämä on aivan liian paljon 5,5 miljoo­nan väestölle. Kaikkien tiedos­sa on se, että näis­sä laitok­sis­sa pitää ylit­tää tiet­ty kri­it­ti­nen mas­sa, ennen kuin voi toivoakaan saavutet­ta­van korkeata­soista ope­tus­ta ja tutkimusta.

    Vas­taan: 1) Olen täysin samaa mieltä. On men­nyt pieleen. Ongelmia on kak­si. A) On koulutet­tu väärille aloille ja B) on koulutet­tu liikaa. Oikeas­t­aan B on kak­si eri asi­aa: On koulutet­tu toisaal­ta liikaa kysyn­tään näh­den ja toisaal­ta liikaa tar­jon­taan näh­den. Suomes­sa tätä ei saisi sanoa mut­ta sanon sen silti: Ihmis­ten älykkyys ja oppimiskyvyt sun muut ovat osa­puilleen nor­maal­i­jakau­tunei­ta siten, että vaa­tivimpia asioi­ta ei voi opet­taa kuin ehkä 25% ihmi­sistä. Tästä 25% ikälu­okas­ta ei riitä Suomes­sa kovin suur­ta väkimääärää mon­elle eri alalle. Sik­si kar­simista tarvi­taan; mis­tä, sitä en nyt suo­ral­ta kädeltä sano. 

    2) Tämä on väärä argu­ment­ti. Suomes­sa on sel­l­ainen mieli­sairaut­ta lähen­televä pienen p****lin oirey­htymä, että kaik­ki pitää rak­en­taa SUUREKSI. “Kaikkien tiedos­sa” ole­va asia ei ole lähellekään tosiasia.

    Maail­man huipuik­si rankatut yliopistot:
    1. Cal­tech, Pasade­na, Kali­for­nia: 2255 opiske­li­jaa, 1000 perus­tutk­in­to- ja 1200 jatko-opiske­li­jaa (noin). Ope­tus- ja tutkimushenkilökun­taa 300. 

    2. Oxford, Oxford, UK: 22348 opiske­li­jaa, noin 50/50 jatko- ja peru­sopiske­li­joi­ta. 12 0000 työn­tek­i­jää. (en pystynyt löytämään mikä osa on ope­tus- ja tutkimushenkilöstöä)

    3. Stan­ford, Stan­ford, Kali­for­nia: 15 000 opiske­li­jaa, 2188 ope­tus- ja tutkimushenkilökuntaa.

    4. Cam­bridge (no en jak­sa kaivaa, vähän pienen­mpi kuin Oxford)

    5. MIT, Cam­bridge, Mass­a­chu­setts: 11 000 opiske­li­jaa, 40/60 jatko-opiske­li­joi­ta. 1012 henkilöä ope­tus- ja tutkimushenkilöstöä.

    Ja sit­ten Suomi:

    - Helsin­gin yliopis­to: 36 000 opiske­li­jaa, joista 6500 on jatko-opiske­li­joi­ta. Henkilökun­taa 10 000. 

    - Aal­to: 18 000+ opiske­li­jaa, 4700 henkilökuntaa.

    - Tam­pereen yliopis­to: 22000 opiske­li­jaa, 2000 henkilökuntaa. 

    Jne.

    Tässä ei nyt ole yksikön kool­la yhtään mitään tekemistä asian kanssa. Mitään “kri­it­tistä mas­saa” ei ole ole­mas­sakaan. Meil­lä on yksinker­tais­es­ti väärä asenne. 

    Sanon vähän ilkeästi, mut­ta Suomes­sa on mon­es­sa asi­as­sa vähän sel­l­aisia Car­go Cult- usko­muk­sia. On Car­go Cult- markki­na­t­alout­ta, jos­sa apinoidaan pääl­lisin puolin vapai­ta markki­noi­ta. On Car­go Cult- tiedey­hteisöä, jos­sa tui­jotel­laan mil­loin mitäkin tun­nus­luku­ja ja yritetään säätää sys­teemiä ymmärtämät­tä tutkimuk­ses­ta ja sen tekemis­es­tä yhtään mitään. On kaiken­laisia “kaikkien tiedos­sa” ole­via asioi­ta kuten tämä taikausko jostain “kri­it­tis­es­tä massasta”. 

    Tutkimus­ta tehdään luovu­udel­la ja osaamisel­la. Sitä ei tehdä sil­lä että excel-apinat laske­vat tun­nus­luku­ja ja siirtelevät rahaa taskus­ta toiseen. Toki, en väheksy ns. mon­ey­ball- argu­ment­tia mut­ta Suomes­sa ne mit­tar­it joi­ta käytetään ovat empi­iris­es­ti vääriä.

  111. Tiedemies: Vas­taan: 1) Olen täysin samaa mieltä. On men­nyt pieleen. Ongelmia on kak­si. A) On koulutet­tu väärille aloille ja B) on koulutet­tu liikaa.

    Mielestäni ongel­man voisi kiteyt­tää yhteen sanaankin: tutkintovaatimukset.

    Nykypäivänä alkaa olla vaikeaa saa­da kasaan sem­moista tutk­in­toa, joka jotenkin vas­taisi todel­lisen elämän tarpeita.

    Jos­sain työt­tömyys- tai talousil­las­sa jotkut nuoret esit­tivät tästä mielestäni hyvän havain­non, eli aikuisk­oulu­tus­ra­haa pitäisi saa­da muuhunkin, kuin vain jonkun tietyn opin­tokokon­aisu­u­den suorit­tamiseen tähtäävään kurssiin.

    Esimerkik­si: erit­täin hyvä Microsoft CRM osaa­ja voisi saa­da tänä päivänä töitä, samoin joku joka osaa hyvin SalesForcea.

    En usko että on ole­mas­sa tutk­in­toa, joka tähtää noi­hin — on ehkä jotain “taloushallinnon” tutk­in­to­ja tai mui­ta, jois­sa opetel­laan jotain yleisiä peri­aat­tei­ta siitä miten joku taloushallinto tai asi­akas­palvelu toimii, mut­ta koke­muk­seni mukaan suuri osa tästä teo­ri­as­ta ei ole kovin tarpeel­lista ja 99% siitä uno­htuu muu­ta­man vuo­den sisäl­lä kokonaan.

    Ja toinen ongel­ma tutkin­nos­sa on, että sen jäl­keen kun se on suoritet­tu kat­so­taan että olet esimerkik­si “tohtori”, vaik­ka se ei suo­ranais­es­ti tarkoi­ta vielä mitään.

    Mut­ta kuulin juuri ker­to­muk­sen työt­tömästä tohtorista, joka ei enää voi yhteiskun­nan tuel­la lähteä opiskele­maan mitään tohtoritutkin­non ala­puolelta, vaik­ka alan­vai­h­to sitä edellyttäisi.

    Koulu­tusjär­jestelmän pitäisi mielestäni mukau­tua tähän ja mah­dol­lis­es­ti luop­ua koko tutkin­non käsit­teestä ja siir­tyä osaamis­po­h­jaiseen tai kurssipo­h­jaiseen tutk­in­to­jär­jestelmään, jos­sa kukaan ei koskaan “valmis­tu­isi”, vaan osaamista täy­den­net­täisi­in jatku­vasti, mikäli siihen on tarvetta.

  112. Tiedemies, yliopis­to­jen ei ehkä tarvitse olla suuria, mut­ta kyl­lä niiden pitää sijai­ta jos­sain jär­jel­lisessä paikas­sa. Aika moni opinahjo on jos­sain peräkylässä ja niihin edem­män joudu­taan kuin päästään.

  113. Sylt­ty:
    Tiedemies, yliopis­to­jen ei ehkä tarvitse olla suuria, mut­ta kyl­lä niiden pitää sijai­ta jos­sain jär­jel­lisessä paikas­sa. Aika moni opinahjo on jos­sain peräkylässä ja niihin edem­män joudu­taan kuin päästään.

    Tarkoititko ehkä Suomen laidal­la, kaik­ista kaukana sijait­se­vaa Helsinkiä? 😉

  114. Minus­ta Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta pitäisi ottaa käyt­töön maamme suurin ylivoima-tek­i­jä, joka on tämä:

    Kyky yhdis­tää yllät­tävän-nerokkaal­la taval­la mon­en eri tieteenalan huip­pu-tukimuk­sen tulok­sia käytän­nön tuote-sovelluksiin.

    Tästä on his­to­ri­as­sa paljonkin esimerkke­jä, mut­ta halu­an­pa tässä maini­ta yhden start-upin, Brain­shake Oyn. (http://www.brainshake.fi/about)

    Tämä yhtiö on kehit­tänyt fan­tas­tisen uuden jär­jestelmän, joka kyke­nee yhdestä ver­inäyt­teestä otta­maan 225 markke­ria nopeasti ja halvalla.

    Täl­lä sys­teemil­lä saadaan selville henkilön ter­vey­den­ti­lan kokonasi-profi­ili yhdel­lä “laukauk­sel­la”. Saadaan siis heti selville mikä ihmistä oikein vaivaa, kuin­ka hänen elim­istön­sä reagoi eri lääkkeisi­in, ruoki­in, kemi­al­lisi­in aineisi­in, jne.

    Sys­teemil­lä on laa­jat käyt­tömah­dol­lisu­udet esimerkik­si uusien lääkkei­den kehit­tämisessä, lääkärin vas­taan­otol­la, sairaalois­sa, lai­h­dut­tamises­sa, urheilus­sa, ympäristö-tekni­ikas­sa, jne. 

    Ei ihme, että Brain­shake on kuulem­ma nyt Euroopan kiin­nos­tavin start-up.

    Kan­nat­taisiko­han tehdä jotain, ettei tämäkin fir­ma myy­dä pika-pikaa ulko­maille, suo­jaan Suomen hirmu-verotukselta?

    Sep­po Korp­poo, joka toivoo, että pitäisimme huol­ta uusista start-upeistamme.

  115. Argu­ment­ti­ni on tämä: Rahal­la ja kokoa kas­vat­ta­mal­la ei saa­da aikaan huip­puyliopis­toa. Ilman rahaa tietysti ei saa­da mitään, mut­ta varsinkaan car­go cult/ex­cel-taulukko/mikro­man­ageroin­ti- kult­tuuris­sa ei syn­ny yhtään mitään huippututkimusta. 

    Se ei syn­ny sil­lä että joku kek­sii että vika siinä että Suomes­sa ei ole riit­tävän kovata­soisia yliopis­to­ja on X. Pois­te­taan X niin sit­ten meille tulee sel­l­ainen. Tai vika on siinä että meil­lä ei ole Y, jos me pakote­taan ihmiset Y, niin sit­ten meille tulee sellainen.

    Vrt, jos me raken­namme lento­ken­tän ja bam­bus­ta lennon­jo­hto­tornin, niin ken­tälle laskeu­tuu taivaas­ta lentokone ja tuo meille kaiken­laista tavaraa. 

    Tiedet­tä syn­tyy tutki­mal­la. Jot­ta voi tutkia, pitää olla ensin­näkin osaamista siitä asi­as­ta jota tutk­i­taan mut­ta a) se ei riitä, ja b) sitä ei voi mita­ta viiv­ot­timel­la. Esitän hypo­teesin joka voi tietenkin olla väärä mut­ta epäilen suuresti: Kaiken maail­man mit­tar­it joil­la tutkimuk­sen laat­ua yritetään man­ageroi­da kansal­lisel­la tasol­la ja joi­ta käytetään rahan­jaon perus­teena, ovat äärim­mäisen kohi­naisia ja toden­näköis­es­ti nykyisel­lä taval­la käytet­tynä hait­taa­vat tutkimuk­sen laat­ua enem­män kuin se että jos mit­tar­ille annet­ta­va pain­oar­vo olisi pienem­pi ja käytet­täisi­in sen sijaan arvon­taa ja satunnaistamista. 

    Tämän hypo­teesin perus­tana ole­va “teo­ria” on hyvin yksinker­tainen: Meil­lä ei ole kun­nol­lista teo­ri­aa eikä näyt­töä siitä, mil­lä keinoin todel­la korkealaa­tu­inen yliopis­to­tutkimus ja ‑ope­tus saadaan aikaan. Meil­lä on tilas­tol­lisia viit­teel­lisiä mittare­i­ta mut­ta mikään niistä ei toi­mi niin, että jos kyseistä mit­taria manip­u­loidaan anta­mal­la rahaa siitä että mit­tarin mit­taa­ma suure kas­vaa, myös yliopis­to­jen laatu kasvaisi. 

    Rahaa selvästi tarvi­taan, mut­ta kukaan ei tun­nu tietävän mihin lait­ta­mal­la saadaan paras panos/tuotto suhde. Kun kukaan ei edes oikeasti tiedä miten se “tuot­to” mitataan. 

    Voidaan jatkaa autoritäärisel­lä car­go cult- lin­jal­la tai sit­ten voidaan hyväksyä se että ihmis­ten toim­inta on usein ennakoima­ton­ta ja vaikeasti man­ageroitavaa eri­tyis­es­ti sil­loin kun kyse on luo­vas­ta ajat­telus­ta. Minä en pysty ennus­ta­maan edes omas­ta tutkimuk­ses­tani mil­loin se tuot­taa hyviä tulok­sia ja mil­loin ei. En vaan pysty sanomaan. Eikä kukaan sel­l­ainen tutk­i­ja joiden kanssa olen asi­as­ta keskustel­lut, ole pystynyt sanomaan. Jos tutk­i­ja itse ei voi ennakoi­da oman työn­sä tulok­sia, mut­ta rahaa jae­taan jonkun asi­as­ta tietämät­tömän hallintoap­inan mit­tarien perus­teel­la, niin mitä luulette että lop­putu­los on? 

    Se on huonom­paa kuin sat­un­nainen sik­si, että raha menee sinne mis­sä parhait­en osa­taan rak­en­taa bam­bus­ta lennon­jo­hto­tornin näköi­nen raken­nel­ma, ei sinne, mis­sä kehitetään jotain hyödyllistä.

  116. Tiedemies: Rahaa selvästi tarvi­taan, mut­ta kukaan ei tun­nu tietävän mihin lait­ta­mal­la saadaan paras panos/tuotto suhde. Kun kukaan ei edes oikeasti tiedä miten se “tuot­to” mitataan.

    Suosi­tu­in mit­tar­i­han on help­po ja toimi­va. Sinne rahaa, mihin yri­tyk­set ovat sitä valmi­ita sijoit­ta­maan. Investoin­tikelpoinen tiede on siis oikeaa tiedet­tä, muu tiede on humanistitiedettä. 😉

  117. Tiedemies: toden­näköis­es­ti nykyisel­lä taval­la käytet­tynä hait­taa­vat tutkimuk­sen laat­ua enem­män kuin se että jos mit­tar­ille annet­ta­va pain­oar­vo olisi pienem­pi ja käytet­täisi­in sen sijaan arvon­taa ja satunnaistamista.

    Jos arvon­ta ja sat­un­nais­t­a­mi­nen tarkoit­taa sitä, että kuka tahansa pert­ti ja rit­va voi perus­taa sovelta­van matem­ati­ikan huip­pututkimus­ryh­män ja osal­lis­tua arvon­taan täysin riip­pumat­ta siitä osaa­vatko pert­ti ja rit­va laskea kuin­ka paljon 50 euron tuote mak­saa 30 pros­entin alen­nuk­sen jäl­keen, väit­teesi on aika vah­va, ja uskaltaisin olla eri mieltä. 

    Jos taas on ole­mas­sa joitain kri­teere­itä kuka voi osal­lis­tua arvon­taan, on min­un aika vaikea nähdä miten se tapah­tuu ilman että joku hallintoap­ina niitä kri­teere­itä tekee. Enkä oikein osaa nähdä kovin isoa eroa sen välil­lä päät­tääkö hallintoap­ina kuka saa rahaa vai päät­tääkö hallintoap­ina kuka saa osal­lis­tua arvontaan.

    Mut­ta jos Suomeen halut­taisi­in yliopis­to, joka on maail­man terävim­män kär­jen tun­tu­mas­sa (san­o­taan nyt vaik­ka tek­nis-talous-lääke/bi­oti­eteel­lisessä kokon­aisu­udessa), niin mikä on sin­un näke­myk­sesi siitä mil­lä toimil­la tuo­hon suun­taan pitäisi lähteä yrittämään? 

    Tiedemies: Ihmis­ten älykkyys ja oppimiskyvyt sun muut ovat osa­puilleen nor­maal­i­jakau­tunei­ta siten, että vaa­tivimpia asioi­ta ei voi opet­taa kuin ehkä 25% ihmisistä. 

    Minä ruu­vaisin kyl­lä tuo­ta pros­ent­tia aika paljon alaspäin, mut­ta älykkyys ilmiönä on kyl­lä poikkeuk­sel­lisen kaukana nor­maal­i­jakau­mas­ta mil­lään mielekkääl­lä taval­la ymmär­ret­tynä. Se, että yksi älykkyy­den mit­tari on sovitet­tu nor­maal­i­jakau­malle on täysin toinen asia.

  118. Sylt­ty:
    Tämä on taas tätä suo­ma­laista touhua: kaikkein oikeis­to­laisin vihreä halu­aa pysytel­lä syväl­lä kaapis­sa ja väit­tää kuu­lu­vansa vasemmistoon.Mitä seu­raavak­si, Antero Var­tia väit­tää ole­vansa kommunisti?

    Näyt­täisi siltä, että Ode ei vain kehtaa sanoa ole­vansa oikeis­to­lainen. Ratkaisuna hän määrit­telee vasem­mis­to­laisu­u­den siten että mah­tuu itse mukaan.

    En nimit­täin ymm­mär­rä miten nuo kaik­ki luet­tele­masi tavoit­teet eroa­vat ns. maltil­lis­es­ta oikeis­tos­ta eli oikeis­tos­ta, joka ei lähtöko­htais­es­ti suh­taudu vihamielis­es­ti valtioon. 

    Lisäk­si aja­tus poli­it­tisen päätök­sen­teon vähen­tämis­es­tä on kyl­lä aika puh­taasti oikeis­to­lainen aja­tus. On oikeis­to­laista halu­ta hajaut­taa päätök­sen­teko markki­noille. Vas­tus­tan myös aja­tus­ta, että markki­noiden trim­maami­nen toim­i­maan hyvin olisi jotenkin vasem­mis­to­laista. Ei se ole. 

    Lisäk­si talous­poli­it­tiset päätök­set, kuten min­imi­palk­ka, eivät koskaan ole pelkästään prag­maat­tisia. Useim­mille vasem­mis­to­laisille, etenkin ay-akti­iveille on arvolka­s­ta, ettei kukaan pääse hyö­tymään pieni­palkkai­sista. Ts. hei­dän mielestän on parem­pi olla taloudel­lis­es­ti pitää ihmisiä vieläkin kur­jem­mas­sa tilanteessa täysin työt­töminä, kuin antaa mah­dol­lisu­us hyödyt­tää veriv­i­hol­lisia eli kap­i­tal­is­te­ja. Kts. vaikka­pa vasem­mis­toli­iton akti­ivien puhei­ta, kyl­lä niistä täl­lainen aja­tuskulku näkyy. Näin vasem­mis­to­laisil­la arvoil­la on ihan selvää, että hyväksytään suuretkin hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot, kos­ka kap­i­tal­istin kär­simä hyv­in­voin­ti­tap­pio las­ke­taan hyödyk­si. Niin­pä työt­tömän tap­pio voi kap­i­tal­istin tap­pi­ol­la lisät­tynä ollakin ay-akti­iville net­tona plus­san puolella.

    Osmo! Rohkeasti vain ulos kaapista! Ei se por­varik­si tun­nus­tau­tu­mi­nen niin paha tee, ker­ran­han se vaan kirpasee!

    En oikein ymmär­rä, mik­si kom­men­toi­jille tun­tuu vasem­mis­to-oikeis­to ‑jako ole­van kiin­nos­tavam­paa, kuin itse point­ti; uuden suun­nan hakem­i­nen yhteiskuntapolitiikalle?

  119. Juk­ka: En oikein ymmär­rä, mik­si kom­men­toi­jille tun­tuu vasem­mis­to-oikeis­to ‑jako ole­van kiin­nos­tavam­paa, kuin itse point­ti; uuden suun­nan hakem­i­nen yhteiskuntapolitiikalle?

    Tärkein keskustelu­nai­he olisi tosi­aan uuden suun­nan hakem­i­nen yhteiskuntapolitiikalle.

    Mut­ta vasem­mis­to-oikeis­to-jaos­ta keskustelem­i­nen on ymmär­ret­tävää sik­si, että alku­peräi­nen kor­jo­tus lähti itsekin leikkimään tuol­la ajatuk­sel­la ja nim­i­leikil­lä. Otsikon voi hah­mot­taa niin, että vasem­mis­to­lais­ten tulisi siir­tyä markki­nal­ib­er­al­is­teik­si, tai niin, että markki­nal­ib­er­al­is­mia tulisi ohja­ta vasem­mis­to­laiseen suuntaan.

    Olisi tietenkin hyvä keskustel­la suorem­min, vaikka­pa siitä, mitkä kom­po­nen­tit noista ide­olo­gioista kan­nat­taa säi­lyt­tää tai ottaa käyt­töön, ja mitkä unohtaa.

  120. Juk­ka: En oikein ymmär­rä, mik­si kom­men­toi­jille tun­tuu vasem­mis­to-oikeis­to ‑jako ole­van kiinnostavampaa

    Liit­ty­isikö se jotenkin otsikkoon?

  121. Juho Laatu: Tarkoititko ehkä Suomen laidal­la, kaik­ista kaukana sijait­se­vaa Helsinkiä? 

    Helsingistä on vain noin 100 km Suomen väestöl­liseen keskip­is­teeseen Hauhoon.

  122. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Helsingistä on vain noin 100 km Suomen väestöl­liseen keskip­is­teeseen Hauhoon.

    Tuon laskukaa­van mukaan Hämeen­lin­na voisi olla opti­maa­li­nen sijain­ti Etelä-Suomen yliopis­toille. Muille alueille sit­ten omansa.

  123. tcrown: Mut­ta jos Suomeen halut­taisi­in yliopis­to, joka on maail­man terävim­män kär­jen tun­tu­mas­sa (san­o­taan nyt vaik­ka tek­nis-talous-lääke/bi­oti­eteel­lisessä kokon­aisu­udessa), niin mikä on sin­un näke­myk­sesi siitä mil­lä toimil­la tuo­hon suun­taan pitäisi lähteä yrittämään? 

    Lainasin pelkästään tämän kohdan kom­men­tis­tasi ja vas­taan siihen, mut­ta samal­la aiem­pi­in kysymyk­si­isi; En väitä että kuka tahansa voi perus­taa huip­puta­son tutkimus­ryh­män, enkä väit­tänyt niin kom­men­tis­sani, eikä mielestäni edes antanut ymmärtää niin. Sanoin että mittarei­den, joi­ta käytetään, pitäisi saa­da alhaisem­pi painoarvo. 

    En väitä ettei meil­lä pitäisi olla kri­teere­itä vaan väit­teeni voidaan konkreti­soi­da seu­raaval­la taval­la: Jos meil­lä on isos­sa han­ke­haus­sa 100 hak­i­jaa joista 10 voi ylipäätään saa­da rahoi­tus­ta, niin sen­si­jaan että val­i­taan 10 nyky­isil­lä mittareil­la paras­ta, niin kat­soaan jokin sel­l­ainen raja, jos­sa rahoitet­taisi­in jos rahaa olisi vaikka­pa viisinker­tainen määrä nykyiseen ver­rat­tuna. 5 paras­ta mit­tar­il­la mitat­tuna saisi edelleen rahaa, mut­ta lop­ut 5 päätetään arval­la tästä joukos­ta. Tämä on esimerk­ki. Point­ti­na on että mit­tari ei pääse domi­noimaan, kos­ka mit­tarin manip­u­loimi­nen on mahdollista. 

    Tämä muu­tos on hyvin kon­ser­vati­ivi­nen siihen ver­rat­tuna mitä pidän ideaali­na; ideaali olisi että arvon­ta suorite­taan kaikkien sel­l­ais­ten hak­i­joiden välil­lä joil­la täyt­tyy jokin melko min­i­maa­li­nen määrä kri­teere­itä, ja että osa rahoituk­ses­ta annet­taisi­in sel­l­aisi­in han­kkeisi­in jois­sa kri­teer­it nimeno­mais­es­ti *eivät* täy­ty. Rahoi­tusalaa tun­te­vana ymmärtänet tämän idean perustelun. Se on erään­lainen hedge. 

    Tuos­ta terävim­mästä kär­jestä: Minä tek­isin asian niin, tämän ehdo­tuk­sen hengessä, että pitäisin huolen että opiske­li­joista ja ope­tus- ja tutkimushenkilökun­nas­ta isohko osa olisi valit­tu use­an *eri­lais­ten* kri­tee­rien perus­teel­la, so. olisi mon­ta eri­laista väylää ede­tä ural­la ja opin­nois­sa. Vaikka­pa näin että 20% rekryt­täisi­in vaki­in­tuneen aka­teemisen näytön perus­teel­la, 20% sen perus­teel­la että toisi mukanaan teol­lisu­u­sos­a­puo­lia ja rahoi­tus­ta, 20% jonkin­laisen teknisen näytön perus­teel­la (eri­laiset inno­vaa­tio- yms kil­pailut), 20% “väärältä alal­ta”, so. ihmisiä jot­ka ovat mer­i­toituneet toisel­la alal­la ja halu­a­vat vai­h­taa alaa, ja 20% min­i­maal­is­ten lähtö­ta­sokri­tee­rien ja tutkimus­su­un­nitel­man perus­teel­la. Pros­ent­te­ja voi viila­ta 50/20/10/10/10 tai jotain, ne ovat vähem­män olennaisia. 

    Ulko­maalaisille pitäisi tehdä todel­la helpok­si tul­la töi­hin. Parhaat tietämäni tutk­i­jat eivät pidä säh­läyk­ses­tä lainkaan, raha on vähem­män olen­naista kuin se, että kun vas­taa ilmoituk­seen, hakem­i­nen on help­poa ja val­i­tuk­si tul­lessa paper­i­työt hoitu­vat täysin ilman häslinkiä. 

    Tämän päälle rahaa, mut­ta mielu­um­min pitkäjän­teis­es­ti ja kohtu­ullis­es­ti kuin paljon ja peri­aat­tel­la että äkkiä tulok­sia. Tutkimus­ryh­mille mah­dol­lisim­man paljon autono­mi­aa ja help­po saplu­u­na jol­la yri­tyk­set voivat rahoit­taa halu­a­maansa tutkimusta. 

    Mikä tahansa sel­l­ainen tapa rak­en­taa asia joka sekoit­taa pakkaa, on toden­näköis­es­ti hyödylli­nen. Tämä perus­tuu yksinker­tais­es­ti sel­l­aiseen yksinker­taisehkoon hypo­teesi­in että jäykät ja yhden­mukaiset kri­teer­it aja­vat sys­teemin lokaali­in opti­mi­in jos­sa aito inno­vati­ivi­su­us on toden­näköis­es­ti tois­si­jaista tai jopa haitallista, kun resurssit ovat niukat ja mata­lal­la roikku­vat hedelmät on poimit­tu. Lisäk­si tämä perus­tuu osin myös tekemi­i­ni havain­toi­hin siitä, mil­laiset ryh­mät maail­mal­la ovat oikeasti saa­neet jotain aikaan.

  124. Juho Laatu: Se on jär­jetön­tä että ratkaisu­ja val­tion ongelmi­in on nyt haet­tu pääasi­as­sa työ­markki­na­neu­vot­telu­jen kaut­ta. Poli­itikoil­la pitäisi olla enem­män rohkeut­ta tehdä 

    Kysymyshän on kansalais­toimin­nas­ta, kansalaisaktivismista

    Eli­it­ti tietysti halu­aa , ettei kans asotekudu päätök­sen­tekoon vaian toim­i­taan kuten NL eli joka neljäs vuosi saa äänestää vataa eli­itin edus­ta­jat, jot­ka ovat saman­mielisiä puolueesta riippumatta.

    Ja kuten tiede­tään puouekuri huole­htii siitä, ettei yksit­täi­nen kansane­dus­ta­ja saa äänestää puolueen eli­itin mielipi­det­tä vastaan

    Ja kansane­dus­ta­jien taus­to­jen perus­teel­la voi tehdä arvion, että Eduskun­ta edus­taa n 20 % parhait­en ansaitsevaa.

    Edukun­ta ei ole nää pokkileikkaus kansasa vaan selvä eli­itin kerho

    Kansalaisak­tivis­mi­akin pyritään rajaa­maan: Jotain tukki­jäärää saa puo­lus­taa vaik­ka väki­val­lal­la mut­ta työn­tek­i­jän on vai­et­ta­va seurakunnassa

  125. Suo­mi on luop­unut omas­ta rahapoli­ti­ikas­ta (korko ja val­u­ut­takurssi) sekä käytän­nössä myös finanssipoli­ti­ikan itsel­lisyy­destä. Miten ihmeessä vasem­mis­to voi val­lit­se­vis­sa olois­sa toteut­taa mitään uskot­tavaa poli­ti­ikkaa, kun makropoli­it­ti­nen päätös­val­ta on annet­tu EU:n tasol­la toimi­valle oikeis­tokoneis­tolle. Kreik­ka yrit­ti vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa ja miten kävi. EKP ilmoit­ti, että se ei takaa Kreikan rahoi­tussek­torin toimivu­ut­ta. Toisin sanoen keskus­pank­ki kieltäy­tyi siitä, mitä varten keskus­pankit ovat ole­mas­sa. Mitä tekemistä markki­noil­la on koko nyky­on­gelmien kanssa?

  126. Liian van­ha: Kysymyshän on kansalais­toimin­nas­ta, kansalaisaktivismista

    Eli­it­ti tietysti halu­aa , ettei kans asotekudu päätök­sen­tekoon vaian toim­i­taan kuten NL eli joka neljäs vuosi saa äänestää vataa eli­itin edus­ta­jat, jot­ka ovat saman­mielisiä puolueesta riippumatta.

    Ja kuten tiede­tään puouekuri huole­htii siitä, ettei yksit­täi­nenkansane­dus­ta­ja saa äänestää puolueen eli­itin mielipi­det­tä vastaan

    Ja kansane­dus­ta­jien taus­to­jen perus­teel­la voi tehdä arvion, että Eduskun­ta edus­taa n 20 % parhait­en ansaitsevaa.

    Edukun­ta ei ole nää pokkileikkaus kansasa vaan selvä eli­itin kerho

    Kansalaisak­tivis­mi­akin pyritään rajaa­maan: Jotain tukki­jäärää saa puo­lus­taa vaik­ka väki­val­lal­la mut­ta työn­tek­i­jän on vai­et­ta­va seurakunnassa

    Äänestämi­nenkin on erään­laista kansalaisak­tivis­mia. On san­ot­tu, että kansa saa sen tasoiset hal­li­tis­jat kuin se ansait­see. Demokra­ti­as­sa kansal­la on oikeus äänestää tyh­miä tai tyhjiä lupauk­sia antavia poli­itikko­ja maan johtoon. Ja kai poli­itikoil­lakin on oikeus pyörit­tää sel­l­as­ta sirkus­ta, joka parhait­en kansalle myy. 🙂

    Puoluekuri on myös ongel­ma. Puoluekuripäätök­set saat­ta­vat usein hei­jas­taa puolueen sisäpi­irin ja sen taus­tavaikut­ta­jien etu­ja (tämä ei tarkoi­ta pelkästään kau­pal­lisia toim­i­joi­ta, vaan kaikkia vahvo­ja pelureita).

    Samal­la taval­la poli­itikol­la voi olla ongelmia uudelleen­valin­nan kanssa, jos hän ker­too kansalle ikävistä tosi­a­sioista, piilot­telun ja pehmei­den toivei­den värit­te­lyn sijaan.

    Kansane­dus­ta­jat ovat tosi­aan aika hyvin ansait­se­via. Lisäk­si he voivat päästä näi­den luot­ta­muste­htävien kaut­ta eri­laisi­in her­rahis­sei­hin. Heitä esimerkik­si värvätään mielel­lään val­ti­ol­lis­ten ja yksi­ty­is­ten yri­tys­ten hal­li­tuk­si­in. On siis selvä että he usein kuu­lu­vat, tai heil­lä on mah­doll­su­us kuu­lua niihin sisäpi­irei­hin, jot­ka päätök­siä kulisi­ien takana junail­e­vat, ja jot­ka junail­e­vat myös etuuk­sia toisilleen. Aika vah­vasti siis osa mainit­se­maasi ja koko yhteiskun­nan johto­por­taat kat­tavaa “eli­itin kerhoa”.

    Jos saisin päät­tää, Mon­tesquie­un kolmi­jako-oppia laa­jen­net­taisi­in jonkin ver­ran, eristämään (kansaa edus­tavia) päät­täjiä eri­lai­sista intressiryhmistä.

    Kansalais­ten soisi ole­van akti­ivisem­pia. Yhteiskun­ta on viime vuosi­na käynyt aiem­paa mon­imutkaisem­mak­si. Valitet­tavasti käsi­tyk­seni on, että on sisäpi­irin lob­barei­den intressien mukaista rak­en­taa jär­jestelmä niin mon­imutkaisek­si, että kansalaiset ja media eivät “varsi­naiseen päätök­sen­tekoon” yllä. Tämä mon­imukaistu­mi­nen/-tami­nen ei aina ole tosin tietoista, vaan joskus vain huonon lain­säädän­tö­työn sivu­vaikus­tus, jota sisäpi­ir­it sit­ten voivat (mui­ta taitavamp­ina) käyt­tää hyödykseen.

    Kansalais­vaikut­ta­mi­nen myös kehit­tyy, ja meil­lä on uusia viral­lis­es­ti hyväksyt­tyjä työkalu­jakin, kuten kansalaisa­loit­teet eduskun­nas­sa. Samoin net­ti on mah­dolis­tanut oma­l­ta osaltaan kansalais­ten aktivoitu­mista. Mut­ta kokon­aisuute­na tas­apaino siir­tyy käsit­tääk­seni toiseen suun­taan, eli kohti tilan­net­ta, jos­sa kansa ei enää ymmär­rä miten päätök­set syn­tyvät ja mieten he voisi­vat niihin mitenkään vaikut­taa. Täl­lainen kehi­tys voi johtaa toiv­ot­to­muu­teen, yhteiskun­nas­ta vier­aan­timiseen ja huonom­min toimi­vaan demokratiaan.

    Järkev­in­tä toim­intaa (demokratan kaut­ta hal­lit­tavak­si tarkoite­tus­sa yhteisössä) olisi jär­jestelmän yksinker­tais­t­a­mi­nen niin selkeäk­si, että kansalaiset ymmärtävät mik­si mikäkin sään­tö on tehty, ja mitä vaiku­tuk­sia sil­lä ja mah­dol­lisil­la muu­tok­sil­la olisi. Myös jär­jestöt ja media (ja kukaties jopa joku puolue) voivat yrit­tää esit­tää jär­jestelmän toim­intaa ymmär­ret­tävästi. Ehkä kehi­tys­su­un­ta tule­vian vuosi­na muut­tuu, ehkä ei. Yrit­tää kai pitää tuo­ta kään­nöstä odoteltaessa.

  127. Tämä vaatisi kokon­aan eril­lisen keskustelun mutta…

    tcrown: Minä ruu­vaisin kyl­lä tuo­ta pros­ent­tia aika paljon alaspäin, mut­ta älykkyys ilmiönä on kyl­lä poikkeuk­sel­lisen kaukana nor­maal­i­jakau­mas­ta mil­lään mielekkääl­lä taval­la ymmärrettynä.

    Tuo­ta noin, älykkyys ei ole kiltisti oper­a­tional­isoitu­va suure, joten tämä vaatii nyt jonkin­laisen eril­lisen mit­tarin. Tot­ta on, että mit­tayk­siköt mitoite­taan taval­la joka on useim­miten normaalijakautunut. 

    Mut­ta mut­ta, jos nyt lähde­tään siitä, että älykkyys on “jotain” mikä johtuu hur­jan mon­es­ta eri tek­i­jästä, niin väit­täisin että pois­lukien aivan patol­o­giset oper­a­tional­isoin­tiyri­tyk­set, kyl­lä se melko lail­la nor­maal­i­jakau­tuneek­si pää­tyy. Eihän siinä ole mitään takaisinkytken­nän ja verkos­to­vaiku­tuk­sen kaltaisia ilmiöitä. 

    Jos ote­taan hyvin yksinker­tainen malli jos­sa tutk­i­taan vaikka­pa pelkästään geene­jä, niin parhaan tietoni mukaan älykkyyt­tä selit­täviä geene­jä on vaik­ka kuin­ka paljon. Jo tämä yksin riit­tää tuot­ta­maan jotain mikä on koko­lail­la var­masti normaalijakautunutta.

  128. nos:
    Suo­mi on luop­unut omas­ta rahapoli­ti­ikas­ta (korko ja val­u­ut­takurssi) sekä käytän­nössä myös finanssipoli­ti­ikan itsellisyydestä.

    Olen samaa mieltä siitä, että nykyi­nen koneis­to ei toi­mi kelvol­lisel­la taval­la. Asi­aa voi kuitenkin tarkastel­la mon­es­ta näkökul­mas­ta. Ks. alla.

    Miten ihmeessä vasem­mis­to voi val­lit­se­vis­sa olois­sa toteut­taa mitään uskot­tavaa poli­ti­ikkaa, kun makropoli­it­ti­nen päätös­val­ta on annet­tu EU:n tasol­la toimi­valle oikeistokoneistolle.

    Mik­si EU pitäisi nähdä oikeis­tokoneena? Eivätkö vasem­mis­to ja keskus­takin ole olleet yhtä innokkai­ta siirtämään val­taa EU:lle kuin oikeis­to? Eivätkö ne ole ihan yhtä vah­vasti (tai heikosti) ohjak­sis­sa EU:ssa? (Perus­suo­ma­laiset lienevät Suomen ain­oa poikeus.)

    Vai halusitko sanoa, että rahapi­ireil­lä on liikaa val­taa? Tästä asi­as­ta olen yhtä mieltä. Rahapi­ir­it voisi mieltää oikeistopoli­itikko­jen kavereik­si, vaik­ka kaveru­us pätee var­masti myös mui­hn val­taa käyt­tävi­in poli­itikkoi­hin. Ja val­taa rahapi­ireille ovat siis anta­neet ja ovat anta­mas­sa myös keskus­ta- ja vasemmistopuolueet.

    Kaikki­nainen val­lan keskit­tämi­nen tyyp­il­lis­es­ti lisää sisäpi­irien, ja siis myös noiden rahapi­irien val­taa. Johta­vat poli­itikot ovat osa noi­ta piire­jä, eli yhteistyössä kulissien takana asioi­ta pyörit­täviä piire­jä. Siihen en usko, että val­taa voisi keskit­tää jon­nekin niin, että täl­laisia eri intres­siryh­mien (johta­vat poli­itikot, hallinto, lob­bar­it, pankki­ir­it) sisäpi­ire­jä ei syn­tysi. Tässä mielessä ei ole sel­l­aista rajaa lob­baavien “hyvis­ten” ja “pahis­ten” välil­lä, jota myöten val­lan voisi jakaa vain toiselle puolelle. Eri henkilöil­lä on myös eri­laisia käsi­tyk­siä siitä, ketkä ovvat hyviksiä ja ketkä pahik­sia, joten erot­telu ei voi toimia.

    Kreik­ka yrit­ti vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa ja miten kävi. EKP ilmoit­ti, että se ei takaa Kreikan rahoi­tussek­torin toimivu­ut­ta. Toisin sanoen keskus­pank­ki kieltäy­tyi siitä, mitä varten keskus­pankit ovat ole­mas­sa. Mitä tekemistä markki­noil­la on koko nyky­on­gelmien kanssa?

    Ennen Kreikan kri­isiä euron ja EU:n peri­aate oli, että jokainen val­tio vas­taa omista velois­taan. Vas­ta tuon Kri­isin myötä jäsen­val­tiot ja EKP ryhtyivät osal­lis­tu­maan ja kan­ta­maan vas­tu­u­ta (rikkoen omia sään­töjään). Vas­tu­un otta­mi­nen on siis lisään­tynyt. Se tun­tuu hie­man oudol­ta, että tässä kohdas­sa kan­natat suurem­paa keskus­pankin roo­lia, kun edel­lä val­i­tit val­lan antamis­es­ta “oikeis­tokoneis­tolle”.

  129. Liian van­ha: Kysymyshän on kansalais­toimin­nas­ta, kansalaisaktivismista

    Eli­it­ti tietysti halu­aa , ettei kans asotekudu päätök­sen­tekoon vaian toim­i­taan kuten NL eli joka neljäs vuosi saa äänestää vataa eli­itin edus­ta­jat, jot­ka ovat saman­mielisiä puolueesta riippumatta.

    Kor­po­raa­tiois­sa hom­ma tomii paljon jouheam­min: turha sitä on kansalaisil­ta kysel­lä, kenen pitäisi SAK:ta johtaa. Ääne­tyk­set vain häir­it­si­sivät, kun “poruk­ka päättää”.

  130. Keskus­pankin pääte­htävä on pitää rahoi­tussek­tori toimin­nas­sa. Keskus­pankin ensi sijaise­na tehtävänä ei ole toimia aseena tietyn­laisen poli­ti­ikan tekemiseen. Kri­isiä käytetään myös Suomes­sa hyväk­si sel­l­ais­ten muu­tosten ajamiseen, joi­ta ei muuten saataisi aikaisek­si. Kansal­liset par­la­men­tit eivät ole täy­del­lisiä, mut­ta vaikut­taa siltä, että rahan voimal­la vähem­mistö kyke­nee EU:n kaut­ta aja­maan tehokkaam­min omaa agen­daa eli tulo- ja var­al­lisu­usero­jen kas­vat­tamista. Joka vit­saa säästää se las­tansa vihaa on van­ha oikeistop­sykopaatin peruste sadis­mille, mitä joukko puupäitä kut­suu kannustimiksi.

  131. Tiedemies: En väitä että kuka tahansa voi perus­taa huip­puta­son tutkimus­ryh­män, enkä väit­tänyt niin kom­men­tis­sani, eikä mielestäni edes antanut ymmärtää niin. Sanoin että mittarei­den, joi­ta käytetään, pitäisi saa­da alhaisem­pi painoarvo.

    Myön­nän luke­neeni kom­ment­tisi tarpeet­toman mustavalkoisesti. 

    Kiitos näke­myk­ses­täsi, min­un kor­vaan vaikut­taa tolkullisil­ta ajatuk­sil­ta, en vain kek­si miten noiden suh­teen voitaisi­in käytän­nössä ede­tä. Muu­tosvas­tar­in­ta ja saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­t­a­mi­nen on aika syvällä.

    Tiedemies: , kyl­lä se melko lail­la nor­maal­i­jakau­tuneek­si päätyy. 

    (vähän off-top­ic mut­ta menköön)

    Minä ajat­te­len yksilön älykkyyt­tä jotakuinkin niiden (kog­ni­ti­ivis­ten) ongelmien joukkona, jon­ka ko. yksilö pystyy ratkaise­maan. Ja ongelmien joukko on (erit­täin) moni­u­lot­teinen avaru­us. Jos ote­taan jonkin ongel­ma, jota minä en pysty ratkaise­maan, ei auta vaik­ka otet­taisi­in kuin­ka mon­ta samal­la taval­la älykästä yksilöä ratko­maan ongel­maa, se ei ratkea. Nyt kun ver­rataan min­un älykkyyt­täni yksilöön, joka tuon ongel­man pystyy ratkaise­maan, niin voidaan ver­tailu tehdä vaikka­pa seu­raaval­la kahdel­la tavalla:

    1. Tuon henkilön älykkyysosamäärä on 10% korkeampi kuin min­un, joten hän on 10% älykkäämpi. 

    2. Tuo henkilö pystyy ratkaise­maan ongelmia, joi­ta ääretön määrä min­unkaltaisiani ei pysty, joten hän on ääret­tömän paljon älykkäämpi kuin minä.

    Ensim­mäisel­lä taval­la ajatel­tuna älykkyys voi olla nor­maal­i­jakau­tunut. Toisel­la taval­la (joka min­un mielestäni on perustel­lumpi tapa ajatel­la älykkyyt­tä ilmiönä) nor­maal­i­jakau­ma on aika omi­tu­inen oletus.

    Kokeil­laan vielä ver­tausku­vaa. Meil­lä on sata kap­palet­ta, joiden eräs mit­ta on nor­maal­i­jakau­tunut. Kun tuo­ta mit­taa tarkastel­laan tarkem­min, huo­mataan, että mit­ta on kap­paleen suurin dimen­sio. Ja kun tarkastel­laan kap­palei­ta tarkem­min, huo­mataan, että joukos­sa on 99 noin metrin mit­taista ompelu­lan­gan pätkää, ja yksi metrin halka­isi­jal­taan ole­va grani­it­ti­pal­lo. Onko mielekästä pitää kap­palei­ta normaalijakautuneena?

  132. Yleishen­geltään eri­no­mainen kirjoitus. 

    Markki­noi­ta voidaan kuitenkin läh­estyä eri tavoin. Olen ollut min­imi­palk­ka-asi­as­sa eri mieltä. Ajat­te­len, että sel­l­ainen työ, jon­ka tulos ei riitä tek­i­jän­sä elät­tämiseen ei ole tekemisen arvoista. Kun vaa­di­taan, että työ elät­tää tek­i­jän­sä, markki­na luo sel­l­aisia töitä tuk­itöi­den sijaan. Tuk­itöitä tarvi­taan vain vajaatyökykyisille.

    Min­imi­palkan markki­nae­fek­ti toimii siis siten, että (a) teetetään vain töitä, jot­ka ylläpitävät tek­i­jän­sä ja (b) talouden rakenne muut­tuu tuot­tavam­mak­si kun tue­tut työt pois­tu­vat. Jälkim­mäis­es­tä syys­tä myös perus­tu­loon tulee liit­tää (min­i­maa­li­nen) minimipalkka.

    Ay-liik­keen kyken­emät­tömyys aitoon sol­i­daarisu­u­teen näkyy mm. siinä, että kunkin SAK:n liiton sopimuk­ses­sa on eri alin palk­ka yksinker­taisim­mas­ta työstä, eri julkisel­la kuin yksi­tyisel­lä puolella.

  133. nos:
    Keskus­pankin pääte­htävä on pitää rahoi­tussek­tori toimin­nas­sa. Keskus­pankin ensi sijaise­na tehtävänä ei ole toimia aseena tietyn­laisen poli­ti­ikan tekemiseen.

    Tästä olen ehdot­toman samaa mleltä. Euron olisi ollut hyvä pysyä alku­peräi­sis­sä neu­traali­in ja vakaaseen euroon tähtäävis­sä sään­nöis­sään. Nyt siitä on tul­lut työkalu, jol­la keskeisim­mät poli­itikot ja pankki­ir­it voivat pelail­la omia tavoit­teitaan suosien.

    Kri­isiä käytetään myös Suomes­sa hyväk­si sel­l­ais­ten muu­tosten ajamiseen, joi­ta ei muuten saataisi aikaiseksi.

    Tämä on myös min­un käsi­tyk­seni. Nyt esimerkik­si leikataan yhteiskun­nan palvelui­ta ja muute­taan sitä näin aiem­paa kovem­mak­si. Laman tor­ju­misen var­jol­la voi siis myös muut­taa yhteiskuntamallia.

    Laman (lyhyen tähtäi­men) tor­jun­nas­sa on ehkä karkeasti kolme vai­h­toe­htoa: 1) yhteiskun­nan palvelu­iden leikkaami­nen, 2) kansalais­ten kulu­tus­ta­son laskem­i­nen, ja 3) velan­oton jatkami­nen. Ykkö­nen jää hel­posti pysyväk­si muu­tok­sek­si. Kakko­nen ei kel­paa vasem­mis­tolle eikä monille muillekaan, kos­ka palkko­jen nimel­lis­ar­von laskem­i­nen näyt­tää pahal­ta (markan devalvoitu­mi­nen oli huo­maa­mat­tomampi tapa tehdä sama asia, mut­ta tuo­ta mah­dol­lisu­ut­ta meil­lä ei siis nyt ole). Kol­mo­nen alkaa käy­dä raskaak­si, kun on pian oltu vuosikym­men laskus­sa, eikä Suomen ase­ma kor­jaudu pelkäl­lä velak­si elämisel­lä. Per­in­teisen pohjo­is­maisen yhteiskun­ta­mallin voisi säi­lyt­tää helpoiten kakkos­vai­h­toe­hdol­la, mut­ta kos­ka se ei käy, ykkö­nen ja kol­mo­nen jyräävät, ja yhteiskun­tarakenne muut­tuu. Jos­sain mielessä vasem­mis­ton oma val­in­ta siis.

    Kansal­liset par­la­men­tit eivät ole täy­del­lisiä, mut­ta vaikut­taa siltä, että rahan voimal­la vähem­mistö kyke­nee EU:n kaut­ta aja­maan tehokkaam­min omaa agen­daa eli tulo- ja var­al­lisu­usero­jen kas­vat­tamista. Joka vit­saa säästää se las­tansa vihaa on van­ha oikeistop­sykopaatin peruste sadis­mille, mitä joukko puupäitä kut­suu kannustimiksi.

    Yhteiskun­tamme ajau­tuu tosi­aan tulo– ja var­al­lisu­usero­ja kas­vat­tavaan suun­taan. (Toisen­laisia tulok­si­akin on giniker­roin­mit­tauk­sis­sa saatu, mut­ta kat­son yleisen kehi­tyk­sen vetävän kuitenkin tuo­hon mainit­se­maasi suuntaan.)

    Yksi syy muu­tok­seen on ollut pääo­mavir­to­jen vapaut­ta­mi­nen. Myös Suomen pääo­mat voivat vir­ra­ta vapaasti. Tämä tarkoit­taa, että pääomapire­jä ei voi verot­taa Suomes­sa enää mui­ta mai­ta ankarammin.

    Toinen syy on se, että val­lan keskit­tyessä sisäpi­irien val­ta kas­vaa. Etäisyys äänestäji­in kas­vaa, ja keskite­tyis­sä sisäpi­ireis­sä lob­bailu­un kan­nat­taa panos­taa. Sik­si ne joil­la on val­taa ja rahaa, saa­vat sitä entit­stä keskite­t­ym­mässä jär­jestelmässä entistä paremmin.

    Kuten san­ot, val­taa on siir­ret­ty pois kansal­li­sista par­la­menteil­ta kohti EU:ta, ja tuos­sa mallis­sa “vähem­mistö” (= sisäpi­ir­it jot­ka sisältävät keskeisiä poli­itikko­ja, virkamiehiä, lob­bare­i­ta, pankki­ire­i­ta), kyke­nee aja­maan poli­ti­ikkaansa tehokkaammin.

    Kol­mas syy on markki­noiden vapaut­tamisen mah­dol­lis­ta­ma tuotan­non siir­tymi­nen Kiinaan ja mui­hin kehit­tyvi­in mai­hin. Pudot­taa väk­isinkin mah­dol­lisuuk­sia jär­jestää Suomen perus­du­unareille hyviä työpaikkoja.

    Neljäs syy on työvoiman vapaa liikku­vu­us höys­tet­tynä löysäl­lä kon­trol­lil­la. Tämä mah­dol­lis­taa esim. sen, että Suomes­sa mon­taa perus­du­u­nia tekevät nyt alhaisi­in palkkoi­hin tyy­tyvät ulko­maalaiset työn­tek­i­jät. Tulo­ero­ja kas­vat­tavaa / alimpia palkko­ja alaspäin puske­vaa toim­intaa tämäkin.

    On tot­ta että “rahapi­ir­it” tekevät kaikken­sa haali­ak­seen lisää val­taa ja rahaa, ja että oikeis­to­laiset poli­itikot suh­tau­tu­vat tyyp­il­lis­es­ti tulo­ero­jen kasvu­un myötämielisem­min kuin vasem­mis­to­laiset poli­itikot. Mut­ta myös kaikissa nois­sa edel­lä lis­ta­tuis­sa kohdis­sa voi tode­ta, että kaik­ki tuo on tapah­tunut vasem­mis­ton myötävaikutuksella.

  134. Liian van­ha:

    Ja kuten tiede­tään puoluekuri huole­htii siitä, ettei yksit­täi­nenkansane­dus­ta­ja saa äänestää puolueen eli­itin mielipi­det­tä vastaan

    Ja kansane­dus­ta­jien taus­to­jen perus­teel­la voi tehdä arvion, että Eduskun­ta edus­taa n 20 % parhait­en ansaitsevaa.

    Edukun­ta ei ole nää pokkileikkaus kansasa vaan selvä eli­itin kerho.

    Kansalaisak­tivis­mi­akin pyritään rajaa­maan: Jotain tukki­jäärää saa puo­lus­taa vaik­ka väki­val­lal­la mut­ta työn­tek­i­jän on vai­et­ta­va seurakunnassa.

    Luin äsket­täin Hen­ric Borgströmin ja Mar­tin Haa­gin jo hie­man van­han kir­jan “Gyl­len­ham­mar — Tutkiel­ma val­las­ta” (Ota­va, 1989) lop­pu­sanat, jois­sa todet­ti­in mm.: “Val­ta on samal­la hai­h­tu­vaa — se ei perus­tu per­in­töön eikä omaisu­u­teen, vaan kykyyn saa­da toiset vaku­ut­tuneek­si siitä, että hän on oikeassa.”

    Vain siihen asti ulot­tuu min­unkin mielestäni todel­li­nen valta.

  135. Keskustelua täy­den­tämään suosit­te­len Jörn Fon­neron SuomiFin­land kir­jan lukemista. Se on lyhyt mut­ta ker­too paljon.

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.