Rooma-Firenze, ensimmäinen päivä

Kir­joi­tan mat­ka­päi­vä­kir­jaa pyö­rä­mat­kal­ta­ni, joka lopul­ta suun­tau­tui Roo­mas­ta Firenzeen. Minun piti pitää tätä päi­vä­kir­jaa mat­kan var­rel­ta, mut­ta mukaa­ni otta­ma­ni tie­to­ko­ne kiel­täy­tyi yhteis­työs­tä ja sik­si tämä ker­to­mus tulee näin jäl­ki­kä­teen – suun­nil­leen ker­ran päi­väs­sä kui­ten­kin. Luki­joil­ta täs­sä menee tie­tys­ti osa jän­ni­tyk­ses­tä, kos­ka tie­tä­vät, että olen saa­pu­nut elä­vä­nä takai­sin. Haluan kir­joit­taa mat­kois­ta­ni mai­nos­taak­se­ni pyö­rä­mat­kai­lua hie­no­na elämyksenä.

Pyö­rä­ni oli Rid­leyn maan­tie­pyö­rä, jos­sa oli edes­sä tripla­vai­heet. Maan­tie­pyö­räs­sä (kil­pa­fil­la­ri) ei ole pakkaria.

Tava­ra­ni minul­la on repus­sa, ohjaus­tan­ko­lau­kus­sa ja satu­lan alle kiin­ni­te­tys­sä lau­kus­sa.  Olin har­kin­nut satu­la­put­keen kiin­ni­tet­tä­vää lauk­kua, johon oli­si voi­nut lait­taa yhdek­sän kiloa tava­raa, mut­ta pää­dyin rep­puun. Rep­pu on hel­teel­lä hios­ta­va, mut­ta nyt oli huh­ti­kuu. Repun hyvin puo­liin kuu­luu mon­ta tas­kua ja kak­si verk­ko­tas­kua, joi­hin voi lait­taa märik­si jää­nyt­tä pyykkiä.

Suun­nis­tus­ta var­ten puhe­li­mes­sa­ni oli Here-kar­tas­to ja lisäk­si pyö­räs­sä Gar­mi­nin navi­gaat­to­ri, joka kerää mat­kas­ta kai­ken tie­don: rei­tin, nousun ja las­kun mää­rän, nopeu­den, kilo­met­rit, läm­pö­ti­lan ja puls­sin. Se myös ker­too mäen jyrk­kyy­den pro­sent­tei­na. (En tie­dä, onko jaka­ja­na hypo­te­nuusa vai vaa­ka­suo­ra kateet­ti, mut­ta sen mer­ki­tys on pieni)

Tark­kaa reit­ti­suun­ni­tel­maa minul­la ei ollut, mut­ta Roo­mas­ta oli­si tar­koi­tus suun­na­ta poh­joi­seen Tosca­naan ja mah­dol­li­ses­ti Firenzeen saak­ka ja takai­sin. Etsi­sin Google Map­sin avul­la mie­len­kiin­toi­sia tei­tä ja vähän suun­tai­sin myös tuu­len mukaan, sil­lä olin­han lomai­le­mas­sa ja matkailemassa.

Kes­ki­viik­ko 13.4.2016

Kartta 1Fin­nai­rin puo­li­tyh­jä kone toi ongel­mit­ta Roo­man ken­täl­le. Koko­sin fil­la­rin ja jätin kul­je­tus­lau­kun säi­ly­tyk­seen. Ennal­ta valit­tu reit­ti Roo­maan löy­tyi helposti.

Olen siir­tä­nyt joka­ke­säi­sen pyö­rä­mat­ka­ni huh­ti­kuul­le nyt kun sään­nöl­li­nen työ ei häi­rit­se yrit­tä­jän almanakkaa.

Tar­koi­tuk­se­ni on kes­kit­tyä turis­miin, valo­ku­vauk­seen ja kevyeen lii­kun­taan. Aiem­mil­la mat­kois­sa­ni pyö­räi­ly on vie­nyt tilaa kah­del­ta edelliseltä.

Ensin olin aja­tel­lut kier­tää Roo­man, mut­ta olin huo­man­nut Opencyclemap.org:issa Tibe­rin ran­taa pit­kin kul­ke­van pyö­rä­rei­tin. Se piti nähdä.

Reit­ti Roo­maan oli help­po ja sik­si mat­kai­lu­mie­les­sä tyl­sä. Vaik­ka itse Roo­man alu­eel­la lii­ken­ne vai­kut­ti lähin­nä kaoot­ti­sel­ta, pyö­räl­lä ajo oli help­poa. Autol­la oli­si ehkä vähän hermostuttanut.

Tiber-joen ran­taa kul­ki todel­la­kin baa­na-tasoi­nen pyö­rä­tie. Pyö­räi­li­jöi­tä oli aika vähän, lenk­kei­li­jöi­tä sitä enem­män. Oli hie­noa ajaa läpi Roo­man his­to­rial­li­sen kes­kus­tan vai­vat­to­mas­ti joen ran­taa pit­kin, tai­sin käy­dä Vati­kaa­nin­kin puolella.

(Kuvat suu­re­ne­vat klikkaamalla)

P1000895
Tiber-joen ran­taa kul­ke­va pyö­rä­tie on fil­la­roi­jan unel­ma. Sopii myös lenkkeilijöille. 

Hyvä­ta­soi­nen pääl­lys­te muut­tui huo­nok­si beto­nik­si ja lopul­ta kivi­laa­toik­si, joi­den täri­nä pakot­ti aja­maan hyvin hitaas­ti. Ita­lia­lai­nen mies pie­nen poi­kan­sa kans­sa valis­ti minua, että pyö­rä­reit­ti kul­kee vähän ylem­pä­nä kadun vart­ta pit­kin. Mitään opas­tus­ta ei ollut ollut asiasta.

Ensim­mäi­nen takais­ku mat­kal­la oli, että jokin oli men­nyt vikaan ladat­taes­sa opencycle­ma­pin kart­taa Gar­mi­nin pyö­rä­na­vi­gaat­to­ril­le. Oli­ko muis­ti­kort­ti alus­tet­tu vää­rin? Vas­taa­vat tie­dos­tot Sak­sas­ta toi­mi­vat vii­me kesä­nä moit­teet­ta. Pyö­rä­rei­tin nou­dat­ta­mi­nen on jok­seen­kin mah­do­ton­ta, ellei se ole navi­gaat­to­ris­sa, kos­ka se on mer­kit­ty maas­toon huo­nos­ti, jos olleenkaan.

P1000900
Joel­la oli­vat meneil­lään vaka­vam­man tun­tui­set kil­pa­sou­tu­har­joi­tuk­set. Täs­sä ollaan juu­ri tul­tu maa­liin.

Tämä var­sin mai­nio baa­na-yhteys jat­kui pit­käl­le Roo­man poh­jois­puo­lel­le ja päät­tyi isoon ker­ros­ta­lo­lä­hi­öön. Ei mitään mer­kin­tää, mihin se pyö­rä­reit­ti jatkuisi.

Sit­ten tuli toi­nen takais­ku. Ajat­te­lin kat­so puhe­li­mes­ta­ni, mihin nyt pitäi­si jat­kaa, mut­ta ei verk­koa. Lumias­ta, Eli­sas­ta tai Ita­lias­ta joh­tu­vis­ta syis­tä puhe­lin toi­mi vain satunnaisesti.

Luo­vuin seu­raa­mas­ta pyö­rä­reit­tiä ja valit­sin tiet ihan itse. Vaik­ka lii­ken­net­tä oli pal­jon, pyö­räl­lä oli help­po ajaa, sil­lä autot otta­vat fil­la­rin hyvin huomioon.

Tei­den var­sil­la oli noin kilo­met­rin välein nuo­ria, maa­han­muut­ta­jan näköi­siä nai­sia istu­mas­sa vähä­pu­kei­si­na muo­vi­tuo­leil­la. Yksi pako­lai­son­gel­man var­jo­puo­lia tämä­kin. Ei hyvä.

P1000902
His­to­rias­ta ollaan kiin­nos­tu­nei­ta. Eri­lai­set histroi­al­li­siin asuin­hin perus­tu­vat tapah­tu­mat ja tur­na­jai­set oli­vat var­sin yleisiä.

Puhe­lin­verk­ko ei vain toi­mi­nut. Olen pitä­nyt tapa­na­ni vara­ta hotel­lin noin tun­tia etu­kä­teen ollak­se­ni var­ma, että saan huo­neen ja kos­ka näin saa huo­neen hal­vem­mal­la. Ei pelit­tä­nyt täl­lä ker­taa. Elä­mä ilman net­tiyh­teyt­tä on han­ka­laa. Esi­mer­kik­si sana­kir­ja ei toimi.

Lumian Here-kart­ta­pal­ve­lu osoit­ti minul­le hotel­lin pie­nes­tä Mon­te Perazzon kyläs­tä.  Oli­si ehkä kan­nat­ta­nut ajaa eteen­päin, kos­ka täs­tä kyläs­tä sai syö­tä­vää joka tapauk­ses­sa vas­ta klo 21 jäl­keen eikä täs­sä kyläs­sä muu­ten­kaan ollut mitään nähtävää.

Vuo­ros­sa oli kol­mas takais­ku. Muka­na­ni kul­ke­va Mic­ro­sof­tin Sur­face ei suos­tu­nut toi­mi­maan, niin ettei esi­mer­kik­si mat­ka­päi­vä­kir­jan pitä­mi­ses­tä tul­lut mitään. Lait­teen kos­ke­tus­näy­töön oli tul­lut hal­kea­ma jo koti­maas­sa. Ilman kos­ke­tus­näyt­töä voi elää, mut­ta rik­kou­tu­nut näyt­tö ei suos­tu­nut vai­ke­ne­maan vaan ohjai­li hiir­tä ihan min­ne hyvän­sä. Näin meni käy­tös­tä­ni myös Google Maps ja olin koko Ita­lian käsit­tä­vän pape­ri­kar­tan ja Here-kar­tan varassa.

Puhe­lin toi­mi vain osas­sa hotel­lin tilo­ja. Sain kui­ten­kin tar­kis­te­tuk­si miten se Roo­ma-Firenze ‑pyö­rä­reit­ti nyt kulkee.

Olin hotel­lin ovel­la tar­kis­ta­nut, että hotel­lis­sa­ni on wlan-yhteys. Mis­sään muu­al­la se ei toi­mi­nut­kaan kuin sii­nä ovel­la. Ilmei­ses­ti ei ollut tar­koi­tet­tu asiak­kai­den käyt­töön. Oli kuin oli­si palan­nut elä­mäs­sä 25 vuot­ta taak­se­päin aikaan ennen nykyis­tä tietotekniikkaa.

Hotel­lin omis­ta­ja ei puhu­nut kuin ita­li­aa, joten kom­mu­ni­koin­ti jäi hei­kok­si. Yri­tin kysyä ruo­kai­lus­ta ja ymmär­sin vas­tauk­sen niin, että myö­hem­min. Yri­tin sanoa, että voin men­nä kylän pizze­ri­aan, mut­ta hän vas­tus­ti pizze­ri­aa voi­mak­kaas­ti ja lupa­si minul­le ruo­kaa ensin klo 19:30, sit­ten klo 20 ja edel­leen myö­hem­min. Lopul­ta hän vei vähän klo 21:n jäl­keen minut autol­la (400 m) ravin­to­lan eteen ja käs­ki kävel­lä takai­sin.  Tämä ravin­to­la, jota hän ehdot­to­mas­ti halusi minun käyt­tä­vän, ei ollut auen­nut aikei­sem­min. Se, että hän halusi vie­dä minut eikä neu­voa paik­kaa var­maan­kin liit­tyi joi­hin­kin lii­ke­suh­tei­siin ravin­to­lan kanssa.

Pyö­räi­lyn kan­nal­ta help­po päi­vä, kos­ka maas­to aika tasais­ta. 68 kilo­met­rin mat­kal­la nousua yhteen­sä 418 met­riä, mis­tä sata met­riä vii­mei­sen kilo­met­rin aikana.

Korkeus 1
Pro­fii­lil­taan help­po päi­vä­mat­ka. Ennen Roo­maa oli vähän mäkis­tä. Lopus­sa oli lähes sadan met­rin nousu hotel­lil­le.

17 vastausta artikkeliin “Rooma-Firenze, ensimmäinen päivä”

  1. Hie­noa lukea, että mat­ka taas taittuu. 

    Tuos­ta int­ter­nets­kus­ta ja pyö­rä­mat­kai­lus­ta oma mie­li­pi­tee­ni on, että ei se mobii­li­net­ti miten­kään eri­tyi­sen vält­tä­mä­tön ole. Yleen­sä sitä on kui­ten­kin menos­sa jota­kin suur­piir­tei­ses­ti ennal­ta mie­tit­tyä reit­tiä ja kar­tat ja poten­ti­aa­li­set yöpai­kat on help­po prin­ta­ta koto­na mat­kaan mukaan. 

    Mut­ta jokai­nen omal­la tyylillään.

  2. teep­pä soik­ku jos­kus blo­gi sii­tä, miten ostaa pyö­rä. Mikä kan­nat­taa ostaa ja mil­lä hinnalla

  3. Itse han­kin Roo­mas­sa ita­lia­lai­sen sim­kor­tin puhe­li­meen, jot­ta myös jouk­ko­lii­ken­teen rei­ti­tys & aika­tau­lut Here Tran­si­til­la toimisivat. 

    Paril­la­kym­pil­lä kor­til­la oli puhe­lu­jen lisäk­si muu­ta­ma giga tie­toa siir­ret­tä­vä­nä ja hyvin riit­tää vii­kon kah­den käyt­töön. Eri ope­raat­to­reil­la oli vas­taa­vat “turis­ti­kor­tit”.

    Hyvä vaih­toeh­to kun tie­don­siir­to suo­ma­lai­sel­la kor­til­la on vie­lä “ros­vo­hin­tais­ta”.

    Jos tar­vit­see pitää omaa nume­roa käy­tös­sä kak­kos­pu­he­li­meen, paril­la kym­pil­lä saa perus­pu­he­li­men ja alle sata­sel­la älypuhelimen.

  4. Minul­la on reis­suil­la muka­na yleen­sä aina: ham­mas­har­ja, kart­ta (printattu/painotuote), kom­pas­si (pie­ni), lom­pak­ko, muis­tiin­pa­no­vä­li­neet (vih­ko ja kynä), pas­si sekä pie­ni sana­kir­ja. (… ja kai­ken varal­ta myös sis­si­muo­na­pak­kaus. Jos­kus voi ruo­kai­lu­pai­kan löy­tä­mi­nen olla yllät­tä­vän vai­ke­aa.) Kun­non varus­tei­den kans­sa ent. par­tio­lai­nen pär­jää päi­vi­sin, vaik­ka mis­sä, jopa pit­kän säh­kö­kat­kon­kin aikana.

    Jos reit­ti­si kul­kee Orvie­ton kaut­ta, poik­kea ihmees­sä tuo­hon kal­lioi­sen kuk­ku­lan lael­le raken­net­tuun pik­ku­kau­pun­kiin. Se on näke­mi­sen arvoi­nen. Ihmi­sen kokois­ta ark­ki­teh­tuu­ria kaik­ki­ne kuji­neen. (Toi­vot­ta­vas­ti vink­ki ei tule lii­an myöhään!)

  5. Tiber-baa­nas­sa näyt­ti ole­van se huo­no puo­li, että se muut­tuu osak­si jokea veden olles­sa korkealla.

  6. Kake: Tiber-baa­nas­sa näyt­ti ole­van se huo­no puo­li, että se muut­tuu osak­si jokea veden olles­sa korkealla.

    Tämä on ihan nor­mi joka puo­lel­la maa­il­maa eli veden olles­sa kor­keal­la ran­ta­tiet peit­ty­vät eikä myrs­kyl­lä meren­ran­taan ole asiaa.

    Vain Hel­sin­gis­sä ran­nat on pää­tet­ty pila­ta raken­ta­mal­la ne bunk­ke­ri­mai­sik­si sil­lä veruk­keel­la että jos­kus kah­den­sa­dan vuo­den kulues­sa vesi saat­taa nous­ta jopa 2,3 metriä.

  7. Kake:
    Tiber-baa­nas­sa näyt­ti ole­van se huo­no puo­li, että se muut­tuu osak­si jokea veden olles­sa korkealla.

    Sil­loin pitää vaih­taa fil­la­ri pol­ku­ve­nee­seen tai ‑laut­taan.

    Näp­pä­rä tee-se-itse-mies (tai ‑nai­nen) kyke­nee luul­lak­se­ni mel­kein käden kään­tees­sä väsää­mään ket­ju­vä­li­tyk­sen fil­la­ris­ta lau­tan sii­pi­rat­taa­seen. Eikä sii­nä tar­vi­ta kuin vain väli­tyk­sel­tään sopi­vat, yli­mää­räi­set rat­taat, laa­ke­roin­ti, tuki­pu­kit ja lisä­ket­ju. Ehkä myös jon­kin­lai­nen perä­sin ja sen käyttömekanismi.

  8. spot­tu: Tämä on ihan nor­mi joka puo­lel­la maa­il­maa eli veden olles­sa kor­keal­la ran­ta­tiet peit­ty­vät eikä myrs­kyl­lä meren­ran­taan ole asiaa.

    Vain Hel­sin­gis­sä ran­nat on pää­tet­ty pila­ta raken­ta­mal­la ne bunk­ke­ri­mai­sik­si sil­lä veruk­keel­la että jos­kus kah­den­sa­dan vuo­den kulues­sa vesi saat­taa nous­ta jopa 2,3 metriä.

    Eikö se ennus­te Grön­lan­nin jää­ti­köi­den sula­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta meren­pin­nan kohoa­mi­seen ollut noin 7 metriä?

  9. Ano­ny­mous:
    Sisäl­tää tuotesioittelua… 

    Enem­män­kin kulut­ta­ja­neu­von­taa kai­pai­sin. Kuva pyö­räs­tä ja varus­teis­ta oli­si infor­ma­tii­vis­ta ja antai­si vink­kiä omiin mat­ka­suun­ni­tel­miin. Samoin kon­kreet­ti­set luvut väli­tyk­ses­tä ja ren­gas­koos­ta — onko pie­nin etu­ra­tas 36 vai 39 tai ren­kaat 23 vai 28-mil­li­set. Vai jotain muu­ta. Ja pal­jon­ko pyö­rä painaa? 

    Näi­tä kau­pai­lin jo nizza-kir­jas­ta, var­sin­kin kun väli­tyk­siin ja ren­gas­ko­koon vii­tat­tiin monis­sa koh­dis­sa. Voi vai­kut­taa nip­pe­li-insi­nöö­ri­tie­doil­ta mut­ta oikeas­ti nois­ta oli­si hyö­tyä monille.

    Nii­tä ilman­kin näi­tä toki lukee mie­lel­lään, kii­tos siis!

  10. Giar­di­nie­ra: Enem­män­kin kulut­ta­ja­neu­von­taa kai­pai­sin. Kuva pyö­räs­tä ja varus­teis­ta oli­si infor­ma­tii­vis­ta ja antai­si vink­kiä omiin mat­ka­suun­ni­tel­miin. Samoin kon­kreet­ti­set luvut väli­tyk­ses­tä ja ren­gas­koos­ta – onko pie­nin etu­ra­tas 36 vai 39 tai ren­kaat 23 vai 28-mil­li­set. Vai jotain muu­ta. Ja pal­jon­ko pyö­rä painaa? 

    Näi­tä kau­pai­lin jo nizza-kir­jas­ta, var­sin­kin kun väli­tyk­siin ja ren­gas­ko­koon vii­tat­tiin monis­sa koh­dis­sa. Voi vai­kut­taa nip­pe­li-insi­nöö­ri­tie­doil­ta mut­ta oikeas­ti nois­ta oli­si hyö­tyä monille.

    Nii­tä ilman­kin näi­tä toki lukee mie­lel­lään, kii­tos siis!

  11. Jokke49:

    Oho meni tuplak­si tämä mut­ta tosi­aan pyö­rä­sel­fie oli­si muka­vaa näh­dä. Ja vähem­män elekt­ro­nis­ten här­päk­kei­den selos­tus­ta. Mut­ta kai­ken­kaik­ki­aan hie­noa lukea taas tätä mat­ka­ku­vaus­ta kun oma­kin pyö­rä­reis­su on suun­nit­teil­la taas kesäksi.

  12. Olen pitä­nyt tapa­na­ni vara­ta hotel­lin noin tun­tia etu­kä­teen ollak­se­ni var­ma, että saan huo­neen ja kos­ka näin saa huo­neen halvemmalla. ”

    Se ei tun­nu pitä­vän enää paik­kaan­sa. Itse­kin olen jokusen ker­ran kävel­lyt hotel­liin ja sano­nut. että teil­lä on jol­lain netin hotel­li­si­vul­la huo­ne hin­taan XX ja että saa­ko sen tis­kil­tä sii­hen hin­taan. Ei ole saa­nut. Hin­tae­ro on jos­kus ollut suu­ri­kin. Ja on sit­ten pitä­nyt mak­saa huo­ne hotel­lin aulas­sa jon­kun varaus­pal­ve­lun kautta.

    Nyt vii­me vuo­si­na on taas vai­kut­ta­nut sil­tä, että hotel­lit anta­vat lähes poik­keuk­set­ta suo­raan varaa­mal­la hal­vem­man hin­nan, mitä mil­lään varaus­si­vul­la. Esim. puna­vuo­res­sa Alber­tis­sa sanoi­vat seu­raa­van­sa net­ti­hin­to­ja ja pitä­vän huo­len, että omil­ta sivuil­ta saa huo­neen hal­vem­mal­la mitä mil­tään netin varauspalvelusivulta.

  13. Luki­joil­ta täs­sä menee tie­tys­ti osa jän­ni­tyk­ses­tä, kos­ka tie­tä­vät, että olen saa­pu­nut elä­vä­nä takaisin.”

    Tätä sai­kin jän­nit­tää vii­me ker­ral­la ihan tar­peek­si, kun rapor­toit kuu­mees­sa pyö­räi­lyis­tä­si Sak­sas­sa. Ihan hyvä, että tänä vuon­na on jokin toi­nen teema.

    Tei­den var­sil­la oli noin kilo­met­rin välein nuo­ria, maa­han­muut­ta­jan näköi­siä nai­sia istu­mas­sa vähä­pu­kei­si­na muo­vi­tuo­leil­la. Yksi pako­lai­son­gel­man var­jo­puo­lia tämä­kin. Ei hyvä.”

    Avo­puo­li­so­ni vie­rai­li Roo­mas­sa joi­tain vuo­sia sit­ten, ja ilmiö oli ole­mas­sa jo sil­loin. Se sel­väs­ti hät­käh­dyt­ti hän­tä jos­sain mää­rin, sil­lä hän tote­si pian mat­kan­sa jäl­keen kadun kul­mas­sa tupa­koi­vis­ta tei­ni­ty­töis­tä, että jos Roo­mas­sa sei­soi­si joku noin, hin­ta­tie­dus­te­lut oli­si­vat var­maan jo käyn­nis­sä. Näky oli siis jää­nyt vähän vaivaamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.