Liikenneinfran yhtiöittäminen

Liiken­nevi­ras­to remon­toi Poh­jan­maan rataa tuskas­tut­ta­van hitaasti. Olisi paljon järkeväm­pää pan­na rata ker­ral­la kun­toon kuin remon­toi­da joka vuosi pikkupätkä.

Liiken­nevi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vainen val­tion vuosit­tai­sista bud­jet­ti­ra­hoista. Jos se olisi itsenäi­nen yhtiö, se ottaisi kor­jauk­sia vas­taan lainaa ja toteut­taisi ne taloudel­lis­es­ti järke­vim­mässä aikataulussa.

Tätä taus­taa vas­ten ei olisi aivan pöhköä yhtiöit­tää rato­jen omis­t­a­mi­nen. Sama logi­ik­ka pätee myös tietysti teihin.

Anne Berner­in esi­tys­tä yhtiöit­tää liiken­nein­fra on ehdit­ty sanoa vaar­al­lisek­si. Vaar­alli­nen se onkin, kun ei tiede­tä yksi­tyisko­htia, mut­ta vaar­alli­nen ei ole sama kuin huono. Bern­er on esi­in­tymisel­lään tehnyt kyl­lä kaikken­sa ruokki­aseen ennakkolu­u­lo­ja esi­tyk­siään kohtaan. Esi­tys muut­tuu sekä vaar­al­lisek­si että jär­jet­tömäk­si, jos joku kek­sii yksi­ty­istää infray­htiöt tai osan siitä.

Luon­nol­lisen monop­o­lin yksi­ty­istämi­nen on perustype­r­ää. Siihen on pakko lisätä jokin hallinnolli­nen monop­o­livoiton rajoitin, minkä jäl­keen siinä ei ole yhtään markki­namekanis­min hyvää puol­ta. Espoos­sa tätä ei ylipäätän­säkään taide­ta ymmärtää.

(Sähköverkos­ta saa ottaa kuu­den pros­entin tuo­ton sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle. Kan­nat­taa tehdä investoin­nit oikein kalli­ina ja tehot­tomasti, kos­ka korko yrit­tää lainako­ron selvästi.)

Tiev­erkon osalta aivan olen­naista on, mis­tä infray­htiö saa tulon­sa. Markki­nalogi­ikan mukaan sen pitäisi saa­da ne joko tienkäyt­tö­mak­suina autoil­i­joil­ta tai käytön perus­teel­la val­ti­ol­ta. Jos jokainen tien­pätkä vaatisi oman kan­nat­tavuuten­sa, tämä ohjaisi liiken­ner­a­hat tehokkaasti tarpeen mukaan. Tämän var­jop­uole­na on syr­jäseu­tu­jen tiev­erkon rappeu­tu­mi­nen. Kehä ykkösen satatuhat­ta päivit­täistä käyt­täjää saa­vat kokoon sievoisen sum­man, mut­ta syr­jäkylän muu­ta­makym­men­tä päivit­täistä käyt­täjää eivät pysty­isi kus­tan­ta­maan edes auraus­ta. Syr­jäseuduil­ta kan­nat­taisi muut­taa pois niin kauan kuin tie vielä kan­taa muuttoauton.

Jos taas investoin­neista edelleen päät­täisi val­tio­varain­valiokun­nan sil­tarumpu­jaos­to mieli­v­al­tais­ten käytän­tö­jen perus­teel­la, koko yhtiöit­tämis­es­tä menee idea, kos­ka mikä se sel­l­ainen osakey­htiö on, joka pakote­taan tekemään jär­jet­tömiä investointeja.

Tästä esi­tyk­ses­tä ei voi sanoa juu­ta eikä jaa­ta, ennen kuin on ker­rot­tu, mis­tä se saa tulonsa.

Rataverkon osalta asia on yksinker­taisem­pi. Tosin onhan siinäkin omat ongel­mansa eri­lais­ten Huu­tokosken rato­jen kanssa. Raitei­den osalta on perustel­tua vaa­tia, että jokainen pätkä vas­taa itse kus­tan­nuk­sis­taan. Jos tukipoli­ti­ikkaa halu­taan har­ras­taa, maakun­ta on oikeampi mak­sa­ja kuin val­tio. Näin­hän Helsin­gin seudul­la jo tehdäänkin.

146 vastausta artikkeliin “Liikenneinfran yhtiöittäminen”

  1. Kat­selin tiedo­tusti­laisu­u­den eilen ja Anne Berner­in esi­tys oli kyl­lä huono. Asioi­ta perustelti­in mielikuvil­la ja fak­to­ja ei ker­rot­tu. Se esi­tys jät­ti kyl­lä todel­la paljon speku­loin­nin varaa. Silti lehdet toitot­ta­vat, että Liikenne Infra Oy aloit­taa toimin­nan 2018 alusta.

    Olisi järkevää, jos tien käytöstä mak­set­taisi­in todel­lisen käytön mukaan. Eli vähän aja­va mak­saisi vähem­män ja jos auton jät­tää jon­ain päiv­inä koti­in, niin mak­sua ei olisi ollenkaan. Vähän kuitenkin pelkään, että käyt­tö­mak­su hoide­taan verolu­on­teisel­la kuukausimaksulla.

    Mitenkähän tuo­ta ajatel­laan sit­ten valvot­ta­van ja mil­laisen ran­gais­tuk­sen tämä yri­tys langet­taa, jos mak­sua ei olekaan maksanut?

    Olisiko sit­tenkin jotenkin mah­dol­lista hoitaa infra­hankkei­den rahoi­tus­ta val­tion tasol­la järkevämmin.

  2. Tien käytön verot­ta­mi­nen pelkkinä käyt­tö­mak­suina ja esimerkik­si auto- ja polt­toain­evero­tuk­ses­ta luop­umi­nen merk­it­sisi koko ympäristöo­h­jaavu­u­den pois­tu­mista. Markkib­nalogi­ikan mukaan tien ylläpitäjää ei kiin­nos­ta yhtään ulkoisvaikutukset.

    Tuo syr­jäkylän tien tilanne ker­too myös että kilo­m­eripo­h­jainen käyt­tö­mak­su ei poh­jaudu aiheiutet­tuy­i­hin kus­tan­nuk­si­in. Sen tien ylläpi­to mak­saa ihan saman ajakoot sil­lä yksi, kymme­nen tai sata autoa päivässä. Tästä syys­tä yksi­ty­is­tei­den tiekun­nat perivät tiestä kiin­teää vuosi­mak­sua kaik­il­ta tien var­res­sa olevil­ta kiin­teistöiltä, mak­su on sama autot­toma­l­ta eläkeläis­mum­mol­ta kuin työssäkäyvältä per­heeltäkin. Jokainen kun tarvit­see tietä ja halu­aa tien autrat­tuna joka aamu.

    Ihan sama logi­ik­ka toimii myös 99.99% Suomen teistä, poikkeuk­se­na on ne muu­ta­mat har­vat ruuhkau­tu­vat tiet muu­ta­mana har­vana tuntina.

  3. Berner­in esi­tys ei tai­da helpot­taa Perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tuk­ses­sa pysymistä.

  4. Tätä taus­taa vas­ten ei olisi aivan pöhköä yhtiöit­tää rato­jen omistaminen. 

    Väität että hal­li­tus on niin hölmö, ettei osaa ottaa velkaa ja kir­joit­taa suurem­paa sum­maa bud­jet­ti­in radan kor­jaus­ta varten, mut­ta on toisaal­ta niin fik­su, että ymmärtää, että tarvit­ta­van rahan saisi hal­li­tuk­sen tyh­myy­destä huoli­mat­ta jär­jestet­tyä niin, että hal­li­tus yhtiöit­täisi radan, ja sit­ten pääomis­ta­jana hyväksy­isi suuren lainan ottamisen.

    Eiköhän tuo toi­mi yhtä hyvin bud­jetin kaut­ta. En tiedä näky­i­sivätkö uuden val­tiony­htiön velat val­tion velka­an­tu­misas­teessa (= nuhtei­ta EU:lta), vai onko koko hom­man idea kir­jan­pidolli­nen kik­ka ottaa vielä lisää velkaa ja piilot­taa tuo velan­ot­to muo­dostet­tavaan uuteen firmaan.

    Esi­tys muut­tuu sekä vaar­al­lisek­si että jär­jet­tömäk­si, jos joku kek­sii yksi­ty­istään infray­htiöt tai osan siitä.

    Bern­er puhui suurista määristä ulkoista rahoi­tus­ta. Kai ulkoista rahaa saataisi­in hyviä bis­nes­su­un­nitelmia vas­taan. Rahaa Bern­er näki ainakin käyt­täjiltä kerät­tävis­sä mak­su­is­sa. Tuo yhtälö kuu­lostaa jo aika pitkälti henkiseltä yksi­ty­istämis­esltä siinä mielessä, että tule­vaisu­u­den sanelisi se, mil­lainen investoin­ti ja rahavuot tuot­taisi­vat rahoit­ta­jille riit­tävän tuoton.

    Berner­in tiedo­tusti­laisu­u­den infor­maaa­tio­sisältö jäi kovin köy­häk­si, joten paljon on vielä arvailu­jen varas­sa. Rautati­et poli­itikot voisi­vat halutes­san hel­posti yksi­ty­istääkin. Maanti­et ovat jo han­kalampi juttu.

    Jos tukipoli­ti­ikkaa halu­taan har­ras­taa, maakun­ta on oikeampi­mak­sa­ja kuin val­tio. Näin­hän Helsin­gin seudul­la jo tehdäänkin.

    Mitä Helsin­gin seudul­la tehdään?

  5. “Raitei­den osalta on peruste­lu­ta vaa­tia, että jokainen pätkä vas­taa itse kustannuksistaan”

    Olen eri mieltä. UK:ssa tämä peri­aate johti 60-luvul­la Beechin­gin kirveeseen (https://en.wikipedia.org/wiki/Beeching_cuts) ja sat­ut­ti myös runk­o­ra­to­ja, kun ei ollut enää pieniä puro­ja, jos­ta syn­ty­isi suurem­pia vir­to­ja. Suomes­sa samaa poli­ti­ikkaa on jo sovel­let­tu niinikään 60-luvul­ta läh­tien, kun hil­jaisimpi­en rataosien henkilöli­iken­net­tä on lopet­tet­tu. Suomen rataverkko itsessään on aina ollut niin har­va, ettei sen­tään kokon­aisia rato­ja ole muu­ta­maa vähämerk­i­tyk­sel­listä sivu­rataa luku­unot­ta­mat­ta pis­tet­ty paali­in, vaik­ka päivys­täjä kulk­isikin vain ker­ran viikossa.

    Jos halu­taan nos­taa jonkun rataosan taloudel­lisu­ut­ta, niin se yleen­sä edel­lyt­tää liiken­nemäärien nos­tamista ja siten liiken­teen tukemista (tyhjänä seiso­van väylän tukemisen sijaan). Tässä Ruot­si on erit­täin hyvä esimerk­ki, kun maakäräjät ovat jo pitkään saa­neet hyö­dyn­tää rautateitä alueel­lisen henkilöli­iken­teen kehit­tämiseen, Suomes­sa­han toimi­val­taiset vira­nomaiset HSL:ää luku­unot­ta­mat­ta eivät saa edes VR:ltä tila­ta junali­iken­net­tä. Nämä maakäräjien osto­ju­nat mak­sa­vat nor­maalin rata­mak­sun Trafikver­ketille, ja vaik­ka rata ei itsessään ole voitolli­nen, sil­lä on alue­talouden kannal­ta suuri merk­i­tys mah­dol­lis­taes­saan junapen­delöin­nin bus­sipen­delöin­tiä laa­jem­mal­ta alueelta. Täl­lä on varsinkin Skå­nes­sa ollut erit­täin huo­mat­ta­va vaiku­tus koko alueen dynamiikkaan.

  6. Syr­jäseu­tu­jen tei­den rappeu­tu­mis­es­ta seu­raisi se, että puut jäi­sivät met­sään ja met­al­lit kai­vok­si­in. Tien taloudel­lista vaiku­tus­ta ei voi laskea suo­raan kulkuneu­vo­jen määrästä.

  7. Entäpä jos liiken­nevi­ras­to jon­ain vuosi­na sat­saisi kun­nol­la tuon radan remon­toimiseen ja tek­isi sen ker­ral­la järkevästi kuntoon? 

    Olet­taisin heil­lä ole­van muitakin han­kkei­ta käyn­nis­sä kuin vain tuo Poh­jan­maan rata. Mikä pakko näitä on kaikkia tehdä samanaikaises­ti vähän ker­ral­laan, täy­tyy­hän viras­tol­la olla mah­dol­lisuuk­sia itsekin osal­lis­tua han­kkei­den­sa aikataulutukseen.

    Jos viras­tol­la ei tosi­aan ole tuos­sa aikataulu­tuk­ses­sa mitään sanaval­taa, niin mik­si ei. Voisiko tämä olla se kor­jause­hdo­tus poliitikoille.

    Voisi myös miet­tiä, että jos viras­to pieni ja jokin suurem­pi yksit­täi­nen han­ke tulos­sa niin voisiko sinä vuote­na bud­jet­ti olla taval­lista suurem­pi. Sil­lä ymmär­ryk­sel­lä, että seu­raa­van vuo­den bud­jet­ti on taas nor­maali eikä se paisutet­tu bud­jet­ti ole saavutet­tu etu.

    Sinän­sähän tuo ongel­ma viras­to­jen investoin­tien rahoituk­ses­ta koske­nee mon­taa muu­takin viras­toa kuin vain liikennevirastoa…

  8. Vaik­ka väylät yksi­ty­is­tet­täisi­in, niin se ei olisi mikään ongel­ma, kos­ka liike­toimin­nan perusedel­ly­tys on tar­jo­ta tuote, jol­la on mak­savia asiakkaita.

    Suomen ongel­ma on ylipäätään se, että taloud­es­ta on päät­tämässä henkilöitä, joil­la ei ole minkään val­takun­nan opin­to­ja kansan­taloud­es­ta tai taloud­es­ta ylipäätään, kuten eilisessä YLEn farssis­sa saati­in taas nähdä.

    Jos jonkin väylän ylläpi­toon ei ole riit­tävästi asi­akkai­ta, niin väylän kun­nos­s­api­toa tai tasoa täy­tyy laskea, tai lopet­taa väylä kokon­aan. Jos sen väylän päässä on pystyyn kuol­e­va kylä­pa­ha­nen, niin se joutaa lopet­taa tai asukkaat pala­ta omavaraistalouteen.

    “Per­in­teisen poro­talouden” har­joit­ta­jil­la on varaa pai­men­taa porokar­jaa helikoptereil­la, mut­ta ei kuulem­ma ole varaa mak­saa met­sähal­li­tuk­selle kor­vauk­sia käyt­tämistään teistä…

  9. “Liiken­nevi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vainen val­tion vuosit­tai­sista bud­jet­ti­ra­hoista. Jos se olisi itsenäi­nen yhtiö, se ottaisi kor­jauk­sia vas­taan lainaa ja toteut­taisi ne taloudel­lis­es­ti järke­vim­mässä aikataulussa.”

    Toisaal­ta, val­tio voisi ottaa tätä lainaa — huo­mat­tavasti yksi­ty­istä toim­i­jaa pienem­mäl­lä korol­la — ja tehdä kor­jauk­set ja hyö­tyä niistä itse, sen sijaan että yksi­tyi­nen toim­i­ja tekee omaa voit­to-tap­pio-arvio­taan siitä kan­nat­taako kor­jaus vai ei. Ja kaiken kukku­rak­si yleen­sä tämä yksi­tyi­nen toim­i­ja saa jotain tukea kuitenkin val­ti­ol­ta, tai parhaas­sa tapauk­ses­sa val­tio lainaa juuri sen tarvit­ta­van rahan yksi­tyiselle toimijalle.

  10. Poh­jan­maan rautatie ei kiin­nos­ta poh­jalaisia, kos­ka puu­tavara ja siitä tehdyt tuot­teet voidaan pien­im­min kuluin viedä ulko­maille asi­akkaille laivoil­la. Ran­nikon sahat siirtävät puu­tavaran valmi­ina tuot­teena satami­ihin, jois­sa las­taus tehdään. Kier­rät­tämi­nen Helsinki­in ei kiin­nos­ta, eikä Pönt­tövuoren tun­nelin kaut­ta matkustelu kiin­nos­ta kas, kun lentäen olisit jo per­il­lä. Muu­tos tulee ei edes EU:n tuki­aiset estä poh­jalais­ten järkevää taloudel­lista ajattelua.

  11. OS: Liiken­nevi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vainen val­tion vuosit­tai­sista bud­jet­ti­ra­hoista. Jos se olisi itsenäi­nen yhtiö, se ottaisi kor­jauk­sia vas­taan lainaa ja toteut­taisi ne taloudel­lis­es­ti järke­vim­mässä aikataulussa.

    Mie­lenki­in­toista, että poli­itikot eivät osaa ilmaista asioi­ta näin selkokielisesti.

    Mikä tietenkin antaa aiheen epäil­lä, että min­is­teri ei itse edes ymmär­rä mik­si jotain han­ket­ta ollaan tekemässä, vaan idea ja moti­vaa­tio on lähtöisin jostain muualta

    Mikä nyt ei sinän­sä ole ihme, kos­ka asioi­ta on var­masti paljon, mut­ta kuvas­taa sitä ongel­maa mikä nykysys­tee­mis­sä on.

    Se, että asi­at osat­taisi­in perustel­la, ei tarkoi­ta että ne pitäisi toteut­taa, mut­ta se olisi ainakin hedelmäl­lisem­pi lähtöko­h­ta keskustelulle kuin “Suo­mi myy­dään pala palal­ta ulko­maisille” huu­dot tai toisaal­la “tämä on vas­ta selvi­tystyötä” ‑tyyp­piset lausun­not, joista tulee lähin­nä mieleen se kuin­ka mon­ta ker­taa jotain asi­aa on selvitet­ty kunnes päätök­sen­teko­hetkel­lä on jo liian myöhäistä kään­tyä takaisin kos­ka “jotain pitää tehdä” ja kyseinen suun­nitel­ma on ain­oa mah­dolli­nen, kos­ka mitään muu­ta suun­nitel­maa ei ole edes aloitettu.

  12. Ainakin yksi asia askar­rut­taa Berner­in väit­teis­sä: Hän ver­tailee väyliä tietoli­ikenne-infraan joka yhtiöitet­ti­in ja yksi­ty­is­tet­ti­in 1990–2000-luvulla ja kulut­ta­jat mak­sa­vat nyt itse käytöstä. 

    Teleli­iken­teen kohdal­la tapah­tui suuria tek­nol­o­gisia muu­tok­sia tuona aikana ja Nokia + Son­era + Radi­olin­ja/Saunalahti/Elisa-ryh­mit­tymä teki suuria voit­to­ja sekä koti­maas­sa mut­ta etenkin ulko­mail­la kiitos kän­nykkäte­knolo­gian joka oli aivan uut­ta sil­loin. Kulut­ta­jahin­to­ja pystyi Suome­sa pitämään kohtu­ullisi­na kun taas ulko­maalaisia pystyt­ti­in rokot­ta­maan enem­män. Nythän se on tasoit­tunut, mut­ta kukaan ei kaipaa van­ho­ja aiko­ja ja lanka­puhe­lim­ia tai akustisia mod­eeme­ja enää. 

    Maantie ja rautatie ja vesi­tiepuolel­la ovat muu­tok­set tapah­tuneet hitaam­min, karkeasti kaik­ki toimii sel­l­aisel­la teknolo­gial­la jot­ka oli kek­sit­ty jo 1900-luvun alus­sa. Suomen väylä­op­er­aat­torit eivät voi myöskään rahas­taa ulko­mai­ta tai ulko­maisia käyt­täjiä pois lukien rekkali­ikene joka ajaa Suomen läpi. Eli fyy­si­sistä väylistä on käytännnössä vain kus­tan­nuk­sia ja liikenne on erit­täin ener­giain­ten­si­ivistä. Loikkaus uuteen tuot­tavam­paan merk­it­sisi sitä että tele­por­taa­tio pitäisi keksiä.

  13. Rataverkon osalta asia on yksinker­taisem­pi. Tosin onhan siinäkin omat ongel­mansa eri­lais­ten Huu­tokosken rato­jen kanssa. Raitei­den osalta on peruste­lu­ta vaa­tia, että jokainen pätkä vas­taa itse kus­tan­nuk­sis­taan. Jos tukipoli­ti­ikkaa halu­taan har­ras­taa, maakun­ta on oikeampi­mak­sa­ja kuin val­tio. Näin­hän Helsin­gin seudul­la jo tehdäänkin.

    Tarkoi­tatko nyt ylläpi­to- vai rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia? Kun siis rata pitäisi hin­noitel­la mah­dol­lisim­man täy­teen, kos­ka raideli­iken­teen ulkoishyödyt. Sikäli kun koko radan liiken­nöis­sä on ylipään­sä mieltä, tämä toden­näköis­es­ti kat­taa ylläpi­don kus­tan­nuk­set. Sen sijaan olisi täysin hul­lua per­iä niin suuria mak­su­ja, että se kar­sii liiken­net­tä, kalli­il­la raken­netul­la radalla.

  14. R.Silfverberg: Ainakin yksi asia askar­rut­taa Berner­in väit­teis­sä: Hän ver­tailee väyliä tietoli­ikenne-infraan joka yhtiöitet­ti­in ja yksi­ty­is­tet­ti­in 1990–2000-luvulla ja kulut­ta­jat mak­sa­vat nyt itse käytöstä. 

    Tietoli­iken­nein­fra­stakin löy­tyy varoit­tavia esimerkke­jä, eli kepun lem­mik­ki “laa­jakaista joka torp­paan”. Siinäkin piti tul­la markki­nae­htois­es­ti yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta palvelun­tar­joa­jik­si, vaan eipä tul­lutkaan. Infran rak­en­t­a­mi­nen Suomen kaltaiseen har­vaana­sut­tuun maa­han nyt vain ei onnis­tu markki­nae­htois­es­ti, ja jos alue­poli­ti­ikas­ta ja “koko maan asut­tuna pitämis­es­tä) ei halu­ta luop­ua, kan­nat­taa infran kil­pailut­tamis­es­ta haaveilem­i­nen unohtaa.

    Myös Van­hasen esi­tys YLE-veron käyt­tämis­es­tä tienkäyt­tö­mak­sun esiku­vana pelot­taa. Miten mitään markki­namekanis­mia voi olla, jos mak­su on kaikille sama valin­noista riippumatta?

    Markki­na­t­alouden ja kil­pailun tuomi­nen infraan(kin) on hyvä aja­tus, mut­ta Kepun ja Kokoomuk­sen esi­tyk­senä en kyl­lä osaa odot­taa siitä mitään posi­ti­ivista. Kepu tulee kyl­lä alue­poli­tikoimaan markki­na­t­alouden esi­tyk­ses­tä pois, samal­la kun Kokoomuk­sen etu­ryh­mät pitävät huolen siitä, että aitoa kil­pailua ei pääse syntymään.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin seudul­la kun­nat kus­tan­ta­vat junien kulun HSL:n kautta.

    Tuo tarkoitaa var­maankin paikallis­li­iken­net­tä eikä val­takun­nal­lista liiken­net­tä. Minus­ta sel­l­ainen jako, että val­tio kus­tan­taa val­takun­nal­lisen liiken­teen vaa­ti­mat investoin­nit ja kun­nat kus­tan­ta­vat itse paikalliset tarpeet on aika luon­te­va. Pääkaupunkiseudul­la ja muu­ta­mal­la muul­la paikkakun­nal­la paikallis­li­iken­nelin­jat voivat ylet­tyä myös naa­purikun­taan. Val­tio suos­tuu kai kus­tan­ta­maan suuris­sa kaupungeis­sa (kuten muual­lakin) jotkut pää­sisään­tu­loti­et ja ‑rautati­et.

    Kri­ti­soit tuol­la kom­men­til­la hal­li­tuk­sen har­joit­ta­maa tukipoli­ti­ikkaa. Tähän liit­tyen, onko 80 miljoon­aa pääkaupun­gin ja 70 miljoon­aa Tam­pereen paikallis­li­iken­teen tukemiseen järkevä lin­jaus hal­li­tuk­selta? Onko perustel­tua mak­saa (paikallis­li­iken­teen) tuki­aisia pääasi­as­sa tai vain kaikkein rikkaimmille?

  16. Juho Laatu: Väität että hal­li­tus on niin hölmö, ettei osaa ottaa velkaa ja kir­joit­taa suurem­paa sum­maa bud­jet­ti­in radan kor­jaus­ta varten, mut­ta on toisaal­ta niin fik­su, että ymmärtää, että tarvit­ta­van rahan saisi hal­li­tuk­sen tyh­myy­destä huoli­mat­ta jär­jestet­tyä niin, että hal­li­tus yhtiöit­täisi radan, ja sit­ten pääomis­ta­jana hyväksy­isi suuren lainan ottamisen.

    Tuo kuu­lostaa ihan uskot­taval­ta. Yhtiön sisäl­lä voi tehdä päätök­set helpom­min, ilman että poli­it­ti­nen peli sot­kee asi­aa. Eduskun­nan käsit­te­ly on välil­lä vähän raskas pros­es­si täl­lai­sista asioista päättämiseen.

  17. On väitet­ty että ha-liiken­teeltä kerätään vuodessa veroina 8 mil­jar­dia, joista tien­hoitoon palau­tuu 1 mil­jar­dia ja 7 mil­jar­dia menee mui­hin kohteisi­in. Bern­er ker­toi että auto- ja polt­toain­everoa alen­net­taisi­in ja tule­vatn tienkäyt­tö­mak­sut kor­vamerkit­täisi­in väylähankkeisi­in. Jotenkin tun­tuu että val­tion bud­jet­ti­in tulisi use­am­man mil­jardin aukko, (mikäli olisi oikeu­den­mukaista autoil­i­joiden riis­ton lopet­tamista). En vain oikein jak­sa uskoa näin käyvän kun muu­ta­man sadan miljoo­nan autoveron alen­nus vähäpäästöisille autoille aiheut­ti porua RKP: tä myöten.

  18. Puo­lus­tusvoimil­la on iso ongel­ma uusien hävit­täjä­len­tokonei­den rahoit­tamises­sa. Val­tion bud­jetista ei raho­ja löy­dy eikä val­tio voi ottaa uut­ta velkaa tarvit­tavaa 10 mil­jar­dia euroa. 

    Min­is­teri Berner­in esit­telemä liiken­n­ev­erkon yhtiöit­tämi­nen tar­joaa ratkaisun. Yhtiöitetään puo­lus­tusvoimat val­tion kokon­aan omis­ta­mak­si osakey­htiök­si. Uusi yhtiö voi ottaa markki­noil­ta lainaa hävit­täjien ostamiseen. Lainan yhtiö voi mak­saa takaisin asi­akkail­taan eli Suomen kansalaisil­ta perit­täväl­lä maan­puo­lus­tus­mak­sul­la. Yhtiö­muo­to myös mah­dol­lista nyky­isin hyvin laiskana makaa­van taseen eli kalus­ton tuot­tavalle käytölle maail­man eri sotatantereilla.

  19. Asi­aa sivua­vana seikkana tuli mieleen, että (jos tämä nyt ylipään­sä ete­nee) toiv­ot­tavasti ei herätetä henki­in aja­tus­ta sateli­it­tiseu­ran­taan perus­tu­vas­ta tiemak­sus­ta. Polt­toain­evero voitaisi­in sen sijaan ohja­ta tien­pitoon. Tässä on se hyvä puoli, että se on automaat­tis­es­ti suh­teessa ajomäärään ja ohjaa vielä lisäk­si taloudel­lisen ajokin val­in­taan. Ruuhka­mak­su­jen tarve on kum­minkin aika rajalli­nen ja jos niitä halu­taan ne voitaisi­in toteut­taa kevyem­minkin jär­jeste­lyin (esimerkik­si maail­mal­la laa­jas­sa käytössä olevil­la tien­var­teen asen­ne­tu­il­la kameroil­la, joista saadaan automaat­tis­es­ti kam­er­an ohit­tanei­den rek­ister­inu­merot; jotain sen tyylistä, että kam­er­a­tol­pan ohi­tus on euron tai pari, muu­ta­man kympin alle jäävää vuosik­er­tymää ei veloiteta). 

    Edelleen, jos syr­jäseu­tu­jen autoli­iken­net­tä ei halut­taisi verot­taa yhtä ankarasti kuin kaupuk­ili­iken­net­tä, voisi tämän ajatel­la tapah­tu­van niin, että tanka­tus­ta polt­toaineesta (polt­toain­everos­ta) voisi saa­da alen­nus­ta kan­ta-asi­akasko­rt­tia vas­taavaa kort­tia ostopaikas­sa näyt­tämäl­lä / automaatis­sa käyt­tämäl­lä. Moi­sen saisi, jos osoite on siel­lä syr­jäseudul­la. Ostomäärää suh­teessa kat­sas­tuk­ses­sa rek­isteröi­tyyn matkamit­tar­iluke­maan voitaisi­in automaat­tis­es­ti seu­ra­ta polt­toaineen edelleen­myyn­nin vält­tämisek­si. Em. alen­nus voisi vielä olla por­rastet­tu suh­teelisen syr­jäisyy­den / joukkoli­iken­nemah­dol­lisuuk­sien mukaan.

  20. tpyy­lu­o­ma: Tarkoi­tatko nyt ylläpi­to- vai rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia? Kun siis rata pitäisi hin­noitel­la mah­dol­lisim­man täy­teen, kos­ka raideli­iken­teen ulkoishyödyt. Sikäli kun koko radan liiken­nöis­sä on ylipään­sä mieltä, tämä toden­näköis­es­ti kat­taa ylläpi­don kus­tan­nuk­set. Sen sijaan olisi täysin hul­lua per­iä niin suuria mak­su­ja, että se kar­sii liiken­net­tä, kalli­il­la raken­netul­la radalla.

    Val­taos­al­la Suomen rataverkkoa ylläpi­toa ei saa katet­tua liiken­teen käyt­tö­mak­suil­la. Kepu­lainen ratkaisu tähän ongel­maan lie­nee se, että pääkaupunkiseudun lähili­ikenne pan­naan mak­samaan koko kor­pi­maan raitei­den ylläpito.

    Vielä suurem­pi ris­ki sisäl­tyi tosi­aan Berner­in kalvo­jen rahavir­takaavioon, jos­sa väyläy­htiö mak­saa val­ti­olle osinkoa. Jos yhtiöön siir­ret­tävän nykyisen väyläpääo­man pitää tuot­taa omis­ta­jalle muu­ta­ma pros­ent­ti lasken­nal­lis­es­ta tasear­vos­ta, käyt­tö­mak­sut vähin­tään tuplaan­tu­vat tiev­erkol­la ja moninker­tais­tu­vat rataverkol­la, mikä käytän­nössä lopet­taisi junali­iken­teen Suomesta.

    Uut­ta rataa ei Suomeen luul­tavasti raken­neta täl­lä rahoi­tus­mallil­la metriäkään. Pääkaupunkiseudun kun­tien olisi hul­lu­ut­ta sitoutua kohtu­ut­tomi­in käyt­tö­mak­sui­hin väyläy­htiön omaisu­udek­si jäävästä radas­ta, kun vai­h­toe­htona on kehit­tää omaan hallintaan jääviä metro- ja ratikkaverkko­ja. Matkalip­pu- tai rahti­t­u­lot taas eivät riitä mil­lään yhteysvälil­lä raken­nuskus­tan­nusten kat­tamiseen. Jos ulkois­vaiku­tuk­set maankäyt­töön ja ympäristöön uno­hde­taan, niinkuin LVM täl­lä het­kel­lä näyt­tää tekevän, Suomen rataverkkoa voidaan parhait­en kehit­tää liike­taloudel­lis­es­ti myymäl­lä se kierrätysmetalliksi.

  21. Jo britit tote­si­vat, ettei raideli­iken­teen yhtiöit­tämi­nen kokon­aisu­udessaan ole hyvä vai­h­toe­hto. Hyvin voidaan yhtiöit­tää joko liiken­nöin­ti tai radan­pito, mut­ta ei molem­pia. Molem­pi­en yhtiöit­tämi­nen aiheut­ti Iso-Bri­tan­ni­as­sa tilanteen, jos­sa mm. onnet­to­muus­lu­vut nousi­vat niin korkeik­si, ettei yhteiskun­ta kestänyt sitä. Rahaakin paloi enem­män, kuin päätöstä tehtäessä kuviteltiin.

    Kyse ei ole lop­ul­ta rahas­ta, kos­ka rahaa val­ti­ol­la on riit­tävästi. Kyse on pri­or­isoin­nista. Niin kauan kun rahaa tuh­lataan ilman mitään kon­trol­lia sosi­aal­i­hump­paan, niin infra kär­sii. Infran kär­siessä talous kär­sii, eikä lop­ul­ta ole enää mitään jaet­tavak­si sosiaalihumppaan.

    Paras vai­h­toe­hto on pri­or­isoi­da asi­at uudelleen niin, että infra ajaa aina sosi­aal­i­humpan ohi. Sil­lä taataan lop­ul­ta paras mah­dolli­nen sosi­aal­i­tur­va. Jotenkin vaikea ymmärtää, mik­si tätä perusasi­aa eivät kaik­ki tajua.

  22. Koko yhtiö-kuvios­sa on kyse kehys­bud­je­toin­nin pakkopaidan kiertämis­es­tä kun se estää myös investoin­nit juok­se­vien meno­jen lisäyk­sen lisäksi.

    Yhtiötä voi käyt­tää piilovelka­an­tu­miseen sekä alue­poli­it­tis­ten karkkien jakamiseen.

  23. Taustal­la kum­mit­tel­e­vat jo seu­raa­vat vaalit.Sipilän hal­li­tus on luvan­nut, että julkisen sek­torin ali­jäämä saadaan tal­tutet­tua 2020 alkupuolella. 

    Ja kun vero­ja ei voi nos­taa niin pitää kek­siä jotain

    Berner­il­lä on tavoit­teen saavut­tamisek­si hokkus-pokkus-konsti.

    Val­tio myy infran yhtiölle esim 20 mil­jardin hin­taan ja jak­sot­taa tulot esim viidelle vuodelle, joten joka vuosi kas­saan kolah­taa 4 miljardia+korot infrayhtiöltä

    Samal­la val­tion menot pienenevät muu­ta­mal­la miljardilla.

    Ja hokkus-pokkus-val­tion bud­jet­ti on yli­jäämäi­nen ja kansa taput­taa ja val­it­see SSS-joukon uudestaan

    Pait­si ne, jot­ka huo­maa­vat kat­soa lompakkoon:Infrayhtiö perii monop­o­lin turvin mak­sua, jol­la kate­taan tuo tuo myyntihinta+korot+ylläpitokulut+uudet investoinnit 

    Eli piilovero iskee ja kansa saa mak­saa tien­sä mon­een kertaan

  24. Kalle:
    Paras vai­h­toe­hto on pri­or­isoi­da asi­at uudelleen niin, että infra ajaa aina sosi­aal­i­humpan ohi. Sil­lä taataan lop­ul­ta paras mah­dolli­nen sosi­aal­i­tur­va. Jotenkin vaikea ymmärtää, mik­si tätä perusasi­aa eivät kaik­ki tajua.

    Voihan sen noinkin ymmärtää. Huolto­var­muus tarvit­see asian­mukaisia väyliä. Esim nälän­hädät jot­ka vaiva­si­vat Suomea katovu­osi­na aina 1800-luvun lop­pupuolelle asti joh­tu­i­v­at siitä että ei ollut kun­nol­lisia teitä eikä rato­ja ollenkaan eikä meriväylien jäitä mur­ret­tu, eikä ollut konevoimal­la kulke­via kulkuneu­vo­ja joil­la olisi voin­ut kul­jet­taa vil­jaa riit­täviä määriä.

  25. Mat­ti Kin­nunen:
    Min­is­teri Berner­in esit­telemä liiken­n­ev­erkon yhtiöit­tämi­nen tar­joaa ratkaisun. Yhtiöitetään puo­lus­tusvoimat val­tion kokon­aan omis­ta­mak­si osakey­htiök­si. Uusi yhtiö voi ottaa markki­noil­ta lainaa hävit­täjien ostamiseen. Lainan yhtiö voi mak­saa takaisin asi­akkail­taan eli Suomen kansalaisil­ta perit­täväl­lä maan­puo­lus­tus­mak­sul­la. Yhtiö­muo­to myös mah­dol­lista nyky­isin hyvin laiskana makaa­van taseen eli kalus­ton tuot­tavalle käytölle maail­man eri sotatantereilla. 

    Uusille kalli­ille hävit­täjä ym puo­lus­tus­ma­te­ri­aal­i­hank­in­noille on edullisem­pi vai­h­toe­hto: Nato-jäsenyys.

  26. Eikä infray­htiö sil­ta­pumpupoli­ti­ikkaa lopeta.

    Monop­o­liy­htiö voi tehdä mitä tahansa hyvä-veli-kok­ouk­ses­sa päätetään, kaiken roskan­han voi laskut­taa asi­akkaal­ta kun “asi­akkaal­la” ei ole vaihtoehtoa

    Ja poli­itikot istu­vat kuin kär­pä­nen p—a täl­laisen yhtiön hallinnossa

    Ja yhtiön johta­jat kor­vaa­vat kyl­lä hyvin sil­tarumpupoli­itikot Sil­tarumpuinsinööri voi hakea etu­ja aivan samoin kuin poliitikko

    Olin 60-luvul­la kesän TVL:ssa ja pääsin sisään toim­intaan. Piiri-insinööri oli Jumalas­ta seu­raa­va, jota kun­nan­jo­hta­jat pokka­si­vat syvään ja syöt­tivät ja juot­ti­vat hän­tä mon­ta päivää ker­ral­laan, jot­ta rumpu­ra­haa tuli kuntaan

  27. Seu­tuteitä on n 66000 km ja kan­ta-ja alueteitä n 14000 km

    On selvää, että jos yhtiö toimii kus­tan­nus­vas­taavasti niin suuri osa tuos­ta 66000 km on kan­nat­tam­a­ton­ta ja kun asukaat niiden var­rel­la ovat niitä Suomen köy­himpiä niin liike­taloudel­lis­es­ti toimi­va yhtiö vetää tien rullalle

    Toinen mie­lenki­in­toinen jut­tu on, että voidaanko ihmiset pakot­taa kulke­maan noista mak­sullisia teitä.

    Met­siä pitkin voi ajel­la kel­ka­lla tai porol­la tai hiihtää tai mopo­laa etc

    Ja tietysti tietä pitkin voisi kävel­läkin, mut­ta onko se ilmaista ?

    Tai jos henkilö on inva­li­di niin saako hän ajaa inva­lidi­mopol­la tietä pitkin vai onko mak­set­ta­va ajoneuvomaksu ?

    Onko rahat­toman kuolta­va kämp­pään kun tielle ei ole asiaa ?

    Pitäisikö n miljoona pien­i­t­u­loista vapaut­taa tiemaksuista ?

  28. Ossi Sare­so­ja: Tuo kuu­lostaa ihan uskot­taval­ta. Yhtiön sisäl­lä voi tehdä päätök­set helpom­min, ilman että poli­it­ti­nen peli sot­kee asi­aa. Eduskun­nan käsit­te­ly on välil­lä vähän raskas pros­es­si täl­lai­sista asioista päättämiseen.

    Jois­sain tilanteis­sa yhtiöt ovat tosi­aan nopeampia päätök­sen­tek­i­jöitä kun val­tion koneis­to. Tuos­sa OS:n esit­tämässä tilanteessa hölmöä oli se, että poli­itikoil­la itsel­lään ei näytä ole­van luot­ta­mus­ta itseen­sä, ja se että päätös­val­ta tuol­lai­sis­sa suuris­sa kysymyk­sis­sä olisi sekä ennen että jäl­keen muu­tok­sen poli­itikoil­la itsel­lään (joko maan hal­li­tuk­ses­sa tai yhtiön hallituksessa).

    Tietenkin tästä ris­tiri­itaiselta näyt­tävästä asetel­mas­ta voisi arvail­la myös, että jotain piilotet­tu­ja suun­nitelmia ehdo­tuk­sen tek­i­jöil­lä on. Piilos­sa voisi olla halu hallinnoi­da liiken­ney­htiötä kovem­mal­la kädel­lä (korkeat mak­sut, epä­tasa-aroisia ratkaisu­ja) kuin mihin poli­itikoil­la on valmi­ut­ta. Tai sit­ten takana voisi olla poli­itikko­jen halu ottaa lisää piilovelkaa ja kulut­taa pääo­maa sitä kaut­ta, että saadaan väylien omistajiksi/rahoittajiksi ulkop­uolisia. Ja joku voi hyvinkin uskoa myös siihen, että yhtiömäis­es­ti hallinnoitu toim­inta olisi aina (julkiseen hallintoon ver­rat­tuna) taloudel­lisem­pi tapa hallinnoi­da asioita.

  29. Antti Helin:
    “Liiken­nevi­ras­to ei voi kor­ja­ta nopeam­min, kos­ka se on riip­pu­vainen val­tion vuosit­tai­sista bud­jet­ti­ra­hoista. Jos se olisi itsenäi­nen yhtiö, se ottaisi kor­jauk­sia vas­taan lainaa ja toteut­taisi ne taloudel­lis­es­ti järke­vim­mässä aikataulussa.”

    Toisaal­ta, val­tio voisi ottaa tätä lainaa – huo­mat­tavasti yksi­ty­istä toim­i­jaa pienem­mäl­lä korol­la – ja tehdä kor­jauk­set ja hyö­tyä niistä itse, sen sijaan että yksi­tyi­nen toim­i­ja tekee omaa voit­to-tap­pio-arvio­taan siitä kan­nat­taako kor­jaus vai ei. Ja kaiken kukku­rak­si yleen­sä tämä yksi­tyi­nen toim­i­ja saa jotain tukea kuitenkin val­ti­ol­ta, tai parhaas­sa tapauk­ses­sa val­tio lainaa juuri sen tarvit­ta­van rahan yksi­tyiselle toimijalle.

    Val­tion hoita­mana kor­jaus on _aina_ liikevoit­to­pros­entin ver­ran halvem­paa kuin osakey­htiön, jon­ka jo lain mukaan on tuotet­ta­va omis­ta­jilleen voittoa.

  30. Juho Laatu:

    Kri­ti­soit tuol­la kom­men­til­la hal­li­tuk­sen har­joit­ta­maa tukipoli­ti­ikkaa. Tähän liit­tyen, onko 80 miljoon­aa pääkaupun­gin ja 70 miljoon­aa Tam­pereen paikallis­li­iken­teen tukemiseen järkevä lin­jaus hal­li­tuk­selta? Onko perustel­tua mak­saa (paikallis­li­iken­teen) tuki­aisia pääasi­as­sa tai vain kaikkein rikkaimmille?

    En tiedä, mut­ta val­tio mak­saa kokon­aisu­udessaan sisään­tu­lotei­den rak­en­tamisen ja ylläpi­don, ja luulen, että tarkoituk­se­na on kor­ja­ta vääristymää jos­sa kun­nat joutu­vat mak­samaan joukkoli­iken­teen han­kkeet kokon­aan kun taas jos sisään­tuloväyliä joudu­taan rak­en­ta­maan lisää ja niiden tasoa nos­ta­maan joukkoli­iken­teen puut­teen takia, mak­saa sen “joku muu”. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin seudul­la kun­nat kus­tan­ta­vat junien kulun HSL:n kautta.

    Kus­tan­taa, mut­ta sub­ven­toiko? Ker­a­van kaupun­gin tapauk­ses­sa oli aiem­min sel­l­ainen sopimus, että kaupun­ki kor­vasi menete­tyt lip­putu­lot VR:lle matkustet­taes­sa Ker­a­van alueelta HSL:n lipuil­la. Kun myöhem­min Ker­a­va siir­tyi samaan malli­in kuin muu HSL, kus­tan­nuk­set eivät nousseet. Eli lip­pu­jen kat­taa ilmeis­es­ti suun­nilleen kustannukset?

    1. Ker­ava­han sub­ven­toi rsu­tatieli­iken­net­tä jo ennen liit­tymistään ja sub­ven­toi yhä. HSL:n sub­ven­tio on noin 50% kuluista

  31. On veilä yksi näkökul­ma yhtiöittämiseen:Kun kaik­ki on yhtiöitet­ty ja yhtiöi­den hal­li­tuk­set ovat ns ammat­ti­lais­ten miehit­tämiä niin mihin poli­itikko­ja enää tarvitaan ?

    Ain­oa tehtävä on kansan kuris­sa pitämi­nen eli yhtiöt anat­vat ohjeet poli­itikoille, miten kansan halu­taan käyt­täy­tyvän ja poli­itikot toteut­ta­vat yhtiöi­den aset­tamia tavoitteita

  32. Yhta asi­aa ma en ymmarra.

    Ette kai te nyt tuo­ta Berne­r­ia ota jon­ain Suomen liiken­teen asiantuntijana.

    Sehan on vain tavalli­nen Persupoliitikko.

    t. Mikko

  33. Nyt menee kyl­lä kaikil­la yhtiöit­tämi­nen ja yksi­ty­istämi­nen pahasti sekaisin. 

    Val­tion omis­ta­maa yhtiö on eri asia kuin yksi­ty­is­ten omis­tuk­ses­sa ole­va pörssiyri­tys ja edelleenkin eri asia kuin val­tion virasto.

  34. Enklä myöskään ihmettele val­tion kyvyt­tömyyt­tä siirtää bud­jetista rahaa nykypäivään ja ottaa lainaan.

    Jos val­tio nyt ottaisi vaikka­pa vaa­likau­den lop­un infrabud­jetista 500 miljoon­aa ja siirtäisi ne tähän päivään, mitä tapahtuisi? 

    No vaalivuon­na olisi tietenkin 500 miljoon­aa vähem­män infrabud­jetis­sa, kun kyseiset väylät olisi jo raken­net­tu. Oppo­si­tio huu­taisi tot­ta kai koko vaa­likamp­pailun ajan sitä, kuin­ka hal­li­tus on leikan­nut tolkut­to­mia sum­m­mia liiken­nein­fran rak­en­tamis­es­ta, eli Suomen tule­vaisu­ud­es­ta! Niin­pä hal­li­tus tuskin leikkaisi bud­jet­tia, vaan jät­täisi sen jol­lakin vip­paskon­stil­la paisute­tulle tasolleen. Saisi sit­ten seu­raa­va hal­li­tus ensi töik­seen leika­ta infrabud­jetin siihen mis­sä se oli (tai jät­tää tekemät­tä, kun tuli vaaleis­sa luvat­tua niin).

    Ei val­tion bud­je­toin­ti nyt vain tun­nu toimi­van yhtä järkevästi kuin yritysten.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin seudul­la kun­nat kus­tan­ta­vat junien kulun HSL:n kautta. 

    Mikä sinän­sä on kyseenalaista verovaro­jen käyt­töä. Kun väylästö, radat, ovat verovaroin kus­tan­net­tua, ei voi olla mah­do­ton­ta ajaa liiken­net­tä kan­nat­tavasti. “Yrit­täjät” vain on sopeutet­tu tilanteeseen, jos­sa kus­tan­nuk­sil­la ei ole mitään väliä.

  36. Koko hom­ma haisee pahalle ja pahasti.

    Tosin Bern­er­hän ilmoit­ti, että kun mak­sut jakaan­tu­vat suurem­malle joukolle “asi­akkai­ta” niin kustannukset/ asi­akas laskevat.

    Taitaa pyöräil­i­jät ja käveli­jät päästä osal­lis­tu­maan myös kävely‑, ja pyörätei­den rahoit­tamiseen. Tietysti jol­lain näp­päräl­lä mobiilisovelluksella.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­ty­istämine ja yhtiöit­tämi­nen alka­vat molem­mat y:llä, mut­ta ne ovat eri asioita.

    Val­tion omaisu­us ja val­tion omaisu­u­den myyn­ti alka­vat v:llä, mut­ta ne ovat eri asioita.

    Ensin yhtiöitetään ja sit­ten joskus yksi­ty­is­tetään pala ker­ral­laan kuten vaikka­pa For­tum. Nämä asi­at vaan tapah­tu­vat vuosien aika­jän­teel­lä ja sitähän me kansalaiset emme muista vaaleissa.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­ty­istämine ja yhtiöit­tämi­nen alka­vat molem­mat y:llä, mut­ta ne ovat eri asioita.

    Käsit­teel­lis­es­ti ne ovat täysin eri asioi­ta. Keskustelus­sa niitä sekoite­taan osin vahin­gos­sa, osin tarkoituk­sel­lis­es­ti ja osin sik­si, että käytän­nössä niiden ero on yleen­sä n. 5–20 vuot­ta. Vai oletko valmis lyömään vetoa, että esim. Finavial­la ei ole ulko­maisia omis­ta­jia (ensin vähem­mistöo­su­udel­la) vielä tämän hal­li­tuskau­den aikana? Kiinalaiset investoi­jat ovat taa­tusti kiinnostuneita.

    Koko maan kat­ta­van väyläy­htiön ongel­ma tältä kannal­ta on, että sille on hyvin vaikea rak­en­taa tuot­tavu­u­teen riit­tävää tulo­rahoi­tus­po­h­jaa ilman verolu­on­teisia pakko­mak­su­ja, mikä Van­haselta jo lip­sahtikin ulos.

  38. Blogin­pitäjän use­asti vuosien var­rel­la tois­ta­ma toive on ollut että Helsin­ki saisi val­ti­ol­ta jonkun könt­tä­sum­man katu- ja teiverkon rak­en­tamiseen ja ylläpi­toon. Katu­verkko on jo kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, nyt kun hal­li­tus tyrkyt­täisi rahaa sen ylläpi­toon niin ei tietenkään Vihreille käy, kos­ka Pihtiputaan eläkemummot.

    1. antti,
      Oletko var­ma että tienkäyt­tö­mak­su­ja mak­set­taisi katu­jen käytöstä. Täl­lä blogilla kir­joi­ta omia ajatuk­siani. Olen lopet­tanut poli­ti­ikan val­takun­nal­lisel­la tasolla.

  39. Jouko Tuomis­to:
    Syr­jäseu­tu­jen tei­den rappeu­tu­mis­es­ta seu­raisi se, että puut jäi­sivät met­sään ja met­al­lit kai­vok­si­in. Tien taloudel­lista vaiku­tus­ta ei voi laskea suo­raan kulkuneu­vo­jen määrästä.

    Met­sä­te­ol­lisu­us ja met­sän­o­mis­ta­jat omis­taisi­vat tien­sä ja ylläpitäi­sivät ne omaan lasku­un­sa. Kus­tan­nus lisätään tuot­teen hintaan.

    Val­tion tehtävä on olla pelkästään se taho, joka määrit­telee ne raamit, joiden puit­teis­sa yri­tyk­set ja kulut­ta­jat toimivat.

    Val­tion tehtävänä ei ole omis­taa, har­joit­taa liike­toim­intaa tai olla jonkin kepu­laisen teol­lisu­u­de­nalan tukiaskassana.

  40. Mat­ti Kin­nunen:

    Min­is­teri Berner­in esit­telemä liiken­n­ev­erkon yhtiöit­tämi­nen tar­joaa ratkaisun. Yhtiöitetään puo­lus­tusvoimat val­tion kokon­aan omis­ta­mak­si osakey­htiök­si. Uusi yhtiö voi ottaa markki­noil­ta lainaa hävit­täjien ostamiseen. Lainan yhtiö voi mak­saa takaisin asi­akkail­taan eli Suomen kansalaisil­ta perit­täväl­lä maan­puo­lus­tus­mak­sul­la. Yhtiö­muo­to myös mah­dol­lista nyky­isin hyvin laiskana makaa­van taseen eli kalus­ton tuot­tavalle käytölle maail­man eri sotatantereilla.

    Nyky­isin mak­samme seu­raavia veroja:
    — val­tion tulovero
    — kunnallisvero
    — kirkollisvero
    — Yle-vero
    — ALV
    — Kiinteistövero
    — Autovero
    — Auton käyttömaksut

    Nyt tosi­aan viime aiko­jen ske­naar­i­ot­ten perus­teel­la vaikut­taa siltä, että saamme ylläol­e­van lis­tan jatkok­si lopulta:

    - Liiken­neväyläveron
    — Rataliikenneväyläveron
    — Maakuntahallintoveron

    ..ja sit­ten kun viedään hom­maa vielä eteen­päin, niin saamme:

    - Puo­lus­tusvoimaveron
    — Peruskoulutusveron
    — Jatkokoulutusveron
    — Poliisiveron

  41. Mikko H:
    Berner­in esi­tys ei tai­da helpot­taa Perus­suo­ma­lais­ten hal­li­tuk­ses­sa pysymistä.

    Niin puolin­han sen pitäisi olla että tämä esi­tys ei tai­da helpot­taa Berner­in pysymistä var­teen otet­ta­vana poli­itikkona. Oikeis­ton riveistähän hän­tä ei saa­da erotet­tua, oli hal­li­tusam­mat­ti­laise­na tai hal­li­tushar­rasteli­jana mis­sä tahansa niin hänelle on “siel­lä” kysyntää.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­ty­istämine ja yhtiöit­tämi­nen alka­vat molem­mat y:llä, mut­ta ne ovat eri asioita. 

    Kyl­lä, mut­ta koke­musten mukaan yhtiöit­tämis­es­tä ilman yksi­ty­istämistä ei ole hirveästi hyö­tyä. Usein enem­män hait­taa. Epäon­nis­timisia on Suomes­sakin lukuisia.

  43. Poh­jan­maan­radan kun­nos­tuk­sen kohdal­la meni läh­es kaik­ki mah­dolli­nen pieleen. Se aloitet­ti­in liian myöhään radan men­tyä siihen kun­toon, ettei se kestänyt muu­ta­maa kovaa talvea. Varsinkin alus­sa rahoi­tus oli riit­tämätön­tä ja pätkit­täistä. Työhön käyti­in vääristä kohdista: Kokkolan ja Ylivieskan väli­nen kak­sois­raide olisi pitänyt tehdä ensin eikä viimeisenä. Ylipään­sä han­ket­ta on leiman­nut tavoit­tei­den mata­la taso, syynä tietysti riit­tämätön rahalli­nen panostus.
    Erilli­nen yhtiö voisi tur­va­ta suurem­man ja pitkä-jän­teisem­män rahoituk­sen. Valitet­tavasti sekään ei mah­da mitään peru­songel­malle: raken­nustyöt on tehtävä val­lit­se­van liiken­teen seassa. Se hidas­taa toteu­tus­ta ja nos­taa hintaa.
    Kak­sois­raiteen rak­en­tamista koitet­ti­in saa­da myy­tyä eril­liselle yhtiölle, mut­ta ulko­maiset yri­tyk­set eivät olleet kiin­nos­tunei­ta, ilmeis­es­ti syynä riskit, jot­ka oli­si­vat tulleet liiken­teen seassa toimimisesta.
    Juha

  44. teekkari: Tietoli­iken­nein­fra­stakin löy­tyy varoit­tavia esimerkke­jä, eli kepun lem­mik­ki “laa­jakaista joka torp­paan”. Siinäkin piti tul­la markki­nae­htois­es­ti yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta palvelun­tar­joa­jik­si, vaan eipä tul­lutkaan. Infran rak­en­t­a­mi­nen Suomen kaltaiseen har­vaana­sut­tuun maa­han nyt vain ei onnis­tu markki­nae­htois­es­ti, ja jos alue­poli­ti­ikas­ta ja “koko maan asut­tuna pitämis­es­tä) ei halu­ta luop­ua, kan­nat­taa infran kil­pailut­tamis­es­ta haaveilem­i­nen unohtaa.

    Koko maas­sa asuu enem­män tai vähem­män nyt ja tule­vaisu­udessa. Ja jos esim. ter­veyskeskus­palve­lut muut­tuvat tule­vaisu­udessa etä­palveluk­si niin sille val­okuidulle on tarvetta. 

    Mökkiläi­sistä halu­aisi 30% tehdä etä­työtä mök­iltä, jos se olisi mah­dol­lista. Eli tarvet­ta on muillekin kuin vak­i­tu­isille asiakkalle. 

    Tuen jäl­keenkin liit­tymä mak­saa yleen­sä use­am­man tuhat euroa myös liittyjälle.

  45. Jos syr­jäseudun tie ei kan­na­ta, ostakoot alueen asukkaat sen tiekun­tana raaka­maan hin­nal­la ja kus­tan­ta­koot itse ylläpi­don, jos pitävät hin­tansa arvoisena.

    Kulut­ta­jan yli­jäämää on melkein kaik­ista yri­tyk­sistä ja verot päälle. Emme voi tukea kaikkien yri­tys­ten kiin­teitä kus­tan­nuk­sia, kos­ka mikä yri­tys sit­ten ne tuet rahoit­taisi? Myös verot tap­pa­vat kan­nat­tavaa toimintaa.

  46. Tiey­htiö saa ottaa lainaa, jot­ta järkevät kor­jauk­set saadaan tehtyä kus­tan­nuste­hokkaasti. Val­tio ei taas saa velka­an­tua, kos­ka se on haitallista. Kyse on samas­ta rahas­ta ja rahan käytöstä!

    Nyt sairaan­hoitopi­ir­it velka­an­tu­vat kiin­teistöin­vestoin­neil­laan. Ei ole kun­nan velkaa, ei ole val­tion velkaa. Hyvä hom­ma päät­täjistä, vaik­ka investoin­nit ovat pöhköjä kil­pavarustelun tulok­sia. Ei tun­nu hait­taa­van ketään. 

    Suurin ero on, että avoimuus­lain­säödän­tö ei koske yhtiöitä. Sik­si kaupun­git suo­si­vat yhtiöitä. 

    Olisiko oikea kysymys: miten käyt­täjät (kansalaiset ja yri­tyk­set) hyö­tyvät ratkais­us­ta vuo­sisadan jänteellä. 

    Des­t­ian yhtiöit­tämi­nen lie­nee jo varoit­ta­va esimerk­ki kuin­ka hom­ma sös­sitään vaik­ka aja­tus olikin ihan oikean suuntainen.

  47. Tuo pohj­na­maan rata, maan valtasuoni

    Kuu­lostaa vähän teen­näiseltä, eei voi otta pitkäaikaista val­tion­lainaa sen rahoittamsieen.

    Ja jos kyseessä on val­tion ratay­htiö, vltio takaa sen lainat viime kädessä. Kai sekin on julk­ista velkaa, vaik­ka ns. Fer­raran menetelmäl­lä voidaan osoit­taa että näin ei ole.

  48. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: En tiedä, mut­ta val­tio mak­saa kokon­aisu­udessaan sisään­tu­lotei­den rak­en­tamisen ja ylläpi­don, ja luulen, että tarkoituk­se­na on kor­ja­ta vääristymää jos­sa kun­nat joutu­vat mak­samaan joukkoli­iken­teen han­kkeet kokon­aan kun taas jos sisään­tuloväyliä joudu­taan rak­en­ta­maan lisää ja niiden tasoa nos­ta­maan joukkoli­iken­teen puut­teen takia, mak­saa sen “joku muu”. 

    Onko se vääristymä että kun­nat vas­taa­vat kaduista ja paikallis­es­ta raideli­iken­teestä? Kuten toises­sa postauk­ses­sa totesin, käsit­tääk­seni Suomes­sa on ollut sel­l­ainen yleinen lin­jaus, että val­tio jär­jestää koko Suomeen riit­tävän tasoisen val­takun­nal­lisen liiken­n­everon. Tämä tarkoit­taa muu­ta­maa moot­tori­ti­etä Helsinki­in ja yhtä asfalt­ti­ti­etä Utsjoelle. Ehdotitko että poli­ti­ikkaa pitäisi muut­taa niin, että val­tio kus­tan­ta­isi myös kadut?

    Sisään­tu­loti­et ovat mui­hin paikallis­tei­hin ver­rat­tuna eri­ty­isas­e­mas­sa sik­si, että ne välit­tävät val­takun­nal­lista liiken­net­tä. Mäntsäläl­lä ei ole omaa intres­siä rak­en­taa tietä helsinkiläis­ten Järvi-Suomeen suun­tatu­via mökkireis­su­ja tai läpikulke­vaa rahtili­iken­net­tä varten, joten on luon­te­vaa, että val­tio kus­tan­taa sen. Ja toisaal­ta Mäntsälän lähiöi­den katu­jär­jeste­lyt liit­tyvät läh­es yksi­no­maan mäntsäläläis­ten omi­in tarpeisi­in. Ja Helsin­gin paikallis­li­ikenne ei vas­taavasti palvele mäntsäläläisiä.

    Nykyi­nen jako on aika luon­te­va. Se että surim­mat kaupun­git yrit­tävät päästä eri­ty­isas­e­maan niin, että niiden paikallis­li­ikenne kus­tan­net­taisi­in osin val­tion varoin ei kuu­losta reilul­ta. Jos yhdelle, niin sit­ten kaikille.

  49. Oman koke­muk­seni infra-urakoiden kil­pailut­tamis­es­ta on ris­tiri­idas­sa Soin­in­vaaran “ker­ral­la kun­toon” ‑mallin kanssa.

    Isoon urakkaan (Poh­jan­maan rataverkon kor­jaus) kykeneviä tar­joa­jia voi olla vain muu­tamia. Iso urak­ka myös merk­it­see isoa riskiä tar­joa­jalle. Kos­ka tar­joa­jat hin­noit­tel­e­vat riskin­sä tar­joush­in­taan ja kun­non kil­pailua ei syn­ny, tulee isos­ta urakas­ta usein kallis, eikä vält­tämät­tä onnis­tunut (vrt. julk­ishallinnon mit­ta­vat IT-projektit).

    Vai­h­toe­htois­es­ti iso kokon­aisu­us voitaisi­in pilkkoa toimi­ala huomioiden luon­te­van kokoisi­in osaurakoi­hin. Jokainen osaurak­ka kil­pailute­taan erik­seen. Kun urakat ovat sopi­vankokoisia, kykeneviä tar­joa­jia on enem­män, tar­joush­in­toi­hin leiv­ot­ta­va riskil­isä on pienem­pi ja hin­tak­il­pailua syn­tyy. Tulok­se­na on usein parem­pi laatu ja halvem­pi kokon­aish­in­ta, kil­pailut­tamisen transak­tiokus­tan­nuk­set mukaanlukien.

    Infran kun­nos­s­api­don kannal­ta onkin järkevää, että sil­tarumpupoli­tikoin­nin sijaan urakoidaan infraverkkoa sys­temaat­tis­es­ti ja inkre­men­taalis­es­ti, huonokun­toisim­mas­ta päästä alka­en. Jos tähän tarvi­taan yhtiötä, niin fine by me.

  50. Janis Petke: Val­tion hoita­mana kor­jaus on _aina_ liikevoit­to­pros­entin ver­ran halvem­paa kuin osakey­htiön, jon­ka jo lain mukaan on tuotet­ta­va omis­ta­jilleen voittoa.

    Ei muuten ole, lue osakey­htiölain 5. pykälä. Yhtiöjärjestyk­sessä voidaan määrätä toisin.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­ava­han sub­ven­toi rsu­tatieli­iken­net­tä jo ennen liit­tymistään ja sub­ven­toi yhä. HSL:n sub­ven­tio on noin 50% kuluista

    Uskallan väit­tää, että Helsin­gin ja Ker­a­van välis­ten junien sub­ven­tio on 0 %. HSL:n sivuil­ta löy­tyvien yksikkökus­tan­nusten mukaan lähi­ju­nien kus­tan­nus on matkus­ta­jak­ilo­metriä kohti 0.13 €. Helsin­ki C:n ja Ker­a­van välisen juna­matkan kus­tan­nus olisi tuon perus­teel­la 3.77 €, jol­loin 44 matkan kus­tan­nuk­set oli­si­vat 165.88 €. Nuo junat ovat kuitenkin todel­la nopei­ta, mikä las­kee henkilökun­taku­lu­ja kilo­metriä kohti ja kus­tan­nuk­sis­sa päästään var­mas­tikin alle 140 euroon 44 matkaa kohti. Osal­la on alen­nus­lip­pu, toisaal­ta osa ostaa käsit­tämät­tömän hin­taisen kertalipun.

    HSL:n sub­ven­tio on toki 50 %, mut­ta se kuu­luu esimerkik­si siihen että kotikadul­leni aje­taan bus­sil­in­jaa johon on nousu­ja 0.6 matkustajaa/lähtö.

    Janis Petke: Val­tion hoita­mana kor­jaus on _aina_ liikevoit­to­pros­entin ver­ran halvem­paa kuin osakey­htiön, jon­ka jo lain mukaan on tuotet­ta­va omis­ta­jilleen voittoa.

    Kaik­ki tosielämän esimerk­it puhu­vat tätä vas­taan. Teo­ri­an mukaan Helsingistä Tam­pereelle bussin pitäisi olla 4 tai 5 % kalli­impi kuin junan. Tosi­asi­as­sa kuitenkin bus­si on huomen­na 57 % halvem­pi ja viikon kulut­tua 39 % halvem­pi. Tämä ajat­te­lu­ta­pa on yleinen ja aiheut­taa kansan­taloudel­lisia mene­tyk­siä tässä tapauk­ses­sa kolmel­la tapaa: junali­ikenne tuote­taan tehot­tomam­min, tehokkaan junan sijaan, jol­la on joka tapauk­ses­sa rautatie matkus­ta­jista osa siir­tyy tehot­tomam­paan bus­si­in ja syn­tyy merkit­tävät ajal­liset tap­pi­ot kun juna olisi 56 min­u­ut­tia nopeampi kuin bussi. 

    Kor­jausten tapauk­ses­sa siis, jos jollekin yhtiölle ei ole annet­tu monop­o­lia, vaan yhtiöt kil­pailee kor­jauk­sista, ne vaan hoituu jotenkin mys­tis­es­ti 10 tai 20 % halvemmalla.

    1. Ker­avalaisen kol­men vyöhyk­keen kuukausilip­pu mak­saa 152 sikuiselta. Sil­lä saa paljon muu­takin kuin sen junan. Esimerkik­si jatkoy­htey­det Helsingis­sä. VR joka tapauk­ses­sa velot­taa junista enem­män kuin HDL saa lip­putu­loista. Odotamme kieli pitkäl­lä kil­pailun avau­tu­mista paikallisliikenteessä.

  52. Huo­mau­tan kauhis­telijoille, että YLEkin on Oy. 

    Kyl­lä Val­tio ja poli­itikot voivat säi­lyt­tää täy­den kon­trol­lin, jos sitä haluavat.

    <block­quote cite=“comment-506671”

  53. Kate: Sen tien ylläpi­to mak­saa ihan saman ajakoot sil­lä yksi, kymme­nen tai sata autoa päivässä.

    Näin ei ole eikä pidä olla. Tie kuluu enem­män kun on enem­män liiken­net­tä ja sitä pitää kor­ja­ta use­am­min, mut­ta ehkä vielä tärkeäm­pää on, että kun paljon liiken­nöidyt tiet pide­tään parem­mas­sa kun­nos­sa kuin vähän liiken­nöidyt, tapah­tuu kokon­ais­val­tais­es­ti vähem­män onnet­to­muuk­sia. Näin on Suomes­sa toimit­tu jo pitkään ja tulok­set ovat olleet hyviä. Pri­or­isoin­tia tehdään kun­nos­tuk­sen lisäk­si esim. siinä, miltä teiltä ensin aurataan lumet ym.

  54. Bern­er­hän ilmoit­ti, että jatkos­sa mak­sajia on enem­män siinä jos­sain “mobi­il­isovel­luk­ses­sa” jol­la väylien kun­nos­s­api­to rahoitetaan.

    Tuo tarkoit­ta­nee, että myös pyörä‑, ja käve­lyti­et tule­vat mak­sullisik­si- siis käyttäjille.

    Ja kos­ka vero­tus las­kee kuulem­ma tässä yhtälössä?, niin ilmeis­es­ti sana vero kor­vataan käyt­tö­mak­sul­la tms.

    Yhtiöit­tämisessä en näe mitään muu­ta logi­ikkaa kuin ide­alo­gian jol­la kansal­li­so­maisu­us sit­ten aikanaan pala palal­ta myy­dään yksi­ty­isille suur­si­joit­ta­jille jot­ka vaa­ti­vat tuottoa(roi) joka aiheut­taa sen, että mak­sut nou­se­vat meille kansalaisille.

    Tämä hal­li­tus ei sitä(myymistä) vält­tämät­tä tee mut­ta seu­raa­va hal­li­tus voi sit­ten tehdä kun on valmi­ina Oy jon­ka voi eduskunnan/hallituksen yksinker­taisel­la enem­mistöl­lä myydä.

  55. OS:Kehä ykkösen satatuhat­ta päivit­täistä käyt­täjää saa­vat kokoon sievoisen sum­man, mut­ta syr­jäkylän muu­ta­makym­men­tä päivit­täistä käyt­täjää eivät pysty­isi kus­tan­ta­maan edes aurausta. 

    Yksi­ty­is­teitä Suomes­sa on 360.000 kilo­metriä mikä on 80% tiev­erkon pitu­ud­es­ta ja niille avus­tus­ta myön­netään nykyään enää muu­ta­ma miljoona vuodessa, viimeisin luku minkä löysin oli 8 miljoon­aa, joten kyl­lä aika mon­en syr­jäkylän tie toimii ja pysyy toimin­nas­sa läh­es ilman val­tion tukea.

    Noiden avus­tuk­seen oikeutet­tu­jen tei­den var­rel­la asuu puolisen miljoon­aa ihmistä, päälle vielä kesäa­sukkaat ja ne jot­ka asu­vat tukien ulkop­uolis­ten tei­den varrella.

  56. Tei­den ja rato­jen suun­nit­telu, ylläpi­to ja rak­en­t­a­mi­nen on 100 % ulkois­tet­tu, joten ulkois­tushyö­tyjä ei infray­htiöstä synny.

    Eikä rahoi­tushyö­tyjäkään, Lah­den moot­tori­tie raken­net­ti­in yksi­tyisel­lä rahal­la ja koke­musten mukaan se on toimi­va ratkaisu 

    Eikä laa­jen­t­a­mi­nen ole mah­dol­lista, rahoit­ta­jat eivät ole kiin­nos­tunei­ta sil­tarumpu­jen rahoit­tamis­es­ta vaan suurista kohteista.

    On vaikea kek­siä etu­ja yhtiöit­tämis­es­tä, siis liiken­teen kannalta. 

    Syyt ovat muual­la esim aikaisem­min esit­tämäni budjetti-hokkus-pokkus

  57. Keskustelus­sa ei mielestäni tähän men­nessä kauhean hyvin mietit­ty sitä, mihin tei­den mak­sullisu­us johtaisi. Voisiko esimerkik­si johtaa tehokkaam­paan tei­den ylläpi­toon, jos vaik­ka Kehä I:n ylläpitäjä toimisi tehokkaam­min kuin Kehä III:n ylläpitäjä, Kehä I:llä ajamisen hin­ta näin ollen lask­isi ja Kehä III:n ylläpitäjän toim­inta näin ollen tehos­tu­isi? Entä voivatko tei­den laadut eriy­tyä hie­man Stock­man­nin ja Tok­man­nin tapaan niin että osa teistä on karme­as­sa kun­nos­sa mut­ta niil­lä ajami­nen on vas­taavasti halvem­paa? Entä saat­taisiko sama ylläpitäjä har­joit­taa hin­tad­if­fer­oin­tia jos­sa vaikka­pa se omis­taisi val­ta­tien 1 eli Turun moot­tori­tien ja seu­tu­tien 110, ja val­tatiel­lä 1 ajami­nen olisi kalli­im­paa mut­ta toisaal­ta itaruk­sia houkuteltaisi­in halvem­mal­la 110-tiellä?

    Jonkin­laisen vira­nomaisen tuo joka tapauk­ses­sa vaatisi joka myisi tai vuokraisi sel­l­aiset tiet jot­ka ovat eivät ole luon­nol­lisia monopole­ja, ja pitäisi val­ti­ol­la tiet jot­ka ovat luon­nol­lisia monopole­ja. Ihan kaupun­gin katu­jen kanssa on vaikea kuvitel­la miten niitä yksi­ty­is­tet­täisi­in, kun kaupun­gin katu on aina jollekin kiin­teistölle ain­oa vaihtoehto.

  58. Junali­iken­teen kil­pailun vapaut­ta­mi­nen toimii, jos junien määrä lisään­tyy. Nyky­isin Helsin­gin ase­ma on ruuhkau­tunut ja sinne ei saa­da edes VR:n vaunu­ja per­ille asti. 

    Uusi toim­i­ja ilmeis­es­ti rak­en­taa itselleen pis­araradan, jot­ta saa ne junansa jon­nekin. Kepu onnis­tui estämään han­kkeen, infray­htiön aikana rata rakennettaisiin.

  59. JY: Koko maas­sa asuu enem­män tai vähem­män nyt ja tule­vaisu­udessa. Ja jos esim. ter­veyskeskus­palve­lut muut­tuvat tule­vaisu­udessa etä­palveluk­si niin sille val­okuidulle on tarvetta. 

    Taval­lisel­la pitkän matkan autoil­i­jal­lakin on ihan selkeä tarve mer­sun hyville ajo-omi­naisuuk­sille, pitäisikö val­tion kus­tan­taa nekin?

    Eli nyt kyl­lä kyseenalais­tan tämän tarpeen. Miten niin on tarvet­ta? Mitä tavalli­nen ihmi­nen sil­lä val­okuidul­la oikein tekee? ADSL-liit­tymäl­läkin kat­soo Net­flix­it ja pystyy käymään puhe­lut videoku­van kanssa. 

    Kallista val­okaapeliy­hteyt­tä eivät tarvitse (=pakolli­nen) kuin FPS-pelaa­jat. Heil­lä kymme­nen mil­lisekun­tia vastea­jas­sa ratkaisee.

    Mik­sei lan­ga­ton yhteys muka käy suurim­malle osalle haja-asutusalueella?

    Jopa etä­työt onnis­tu­vat val­lan main­iosti hitaahkol­lakin ADSL-ythey­del­lä. Onhan se ikäväm­pää kuin 100 megan val­okaapeliy­htey­del­lä, mut­ta sit­ten tul­laan taas niihin kus­tan­nuk­si­in. Jopa moni pien­työ­nan­ta­ja käyt­tää edelleenkin mui­ta kuin val­okuituy­hteyk­siä niiden kalli­in hin­nan takia.

    Minä väitän että val­okaapeli on net­tiy­hteyk­sien Mer­su. Tavalli­nen kotikäyt­täjälle riit­tää ford eli sel­l­ainen yhteys, joka on järkevään hin­taan saatavil­la. Jopa etä­työläi­nen malt­taa odot­tee ne ekstramin­uu­tit, kun niitä tulee niin harvoin.

    Tein töitä kotona 2v ADSL-yhtey­den takaa ja hyvin onnistui.

    Tuen jäl­keenkin liit­tymä mak­saa yleen­sä use­am­man tuhat euroa myös liittyjälle. 

    Liit­tymän veto voi mak­saa sen 30 000 euroa. Ei täl­laiselle liit­tymälle ole minkään­laista todel­lista tarvetta.

    Tässä on hyvä ja monipuo­li­nen artikke­li laa­jakaista­hankkeen ongelmista ja taloudellisuudesta:

    http://yle.fi/uutiset/laajakaista_oraville_poliitikkojen_lempihankkeessa_netti_yhteen_taloon_on_maksanut_jopa_kymmeniatuhansia/8775816

    Mult­ian kun­nan verkko:
    “Valmi­iseen verkkoon oli liit­tynyt noin 150 kohdet­ta. Kun kaik­ki han­kkeeseen käytet­ty raha jae­taan näi­den liit­tymien määräl­lä, yhden kohteen hin­naksi tulee yli 32 000 euroa. Jos kaik­ki mah­dol­liset liit­tymät saataisi­in joskus myy­tyä, yksit­täisen liit­tymän hin­ta lask­isi noin 20 000 euroon.”

    Mökeille laa­jakaistan vetämi­nen se vas­ta jär­jetön­tä onkin. Ne ovat har­vas­sa ja jonkun kah­den etä­työpäivän takia on kllä täysin jär­jetön­tä lähteä vetämään yhteiskun­nan rahoil­la mon­en ton­nin tai parin kymp­pi­ton­nin kuitua.

  60. Tero Tolo­nen:joten kyl­lä aika mon­en syr­jäkylän tie toimii ja pysyy toimin­nas­sa läh­es ilman val­tion tukea. 

    Ja pitää pysyäkin.

    Mei­dän mökin tie on juuri tuol­lainen yksi­ty­istie, mut­ta ei sitä kyl­lä aura­ta joka päivä kun lun­ta sataa, ei var­maan edes joka viikko. Eikä sil­lä voi ajaa kuin käve­lynopet­ta. Eivät täl­laiset pätkät tarvitse yhteiskun­nan tukea.

  61. Miten on muuten mah­dol­lista, että val­tio­val­ta ylläpitää mm. Län­siväylää, ja muitakin vas­taavia, vilka­sli­iken­teisiä teitä, piit­taa­mat­ta sen tuot­tamista ympäristöhaitoista melun, pien­hiukkas­ten ja muiden ilmansaastei­den ja päästö­jen muo­dos­sa? Eikö näi­den osalta ole mitään raja-arvo­ja, joi­ta ei saa ylit­tää? Vai saako val­tio­val­ta vapaasti altistaa osan kansalai­sis­taan omis­tamien­sa tei­den liiken­teen tuot­tamil­la haitoil­la? Tuo ei vaiku­ta lainkaan kansalais­ten tasa-arvoiselta kohtelulta.

    Miten vaikut­taisi em. hait­toi­hin nopeusra­joi­tus 60 km/h tai 50 km/h Helsin­gin rajal­ta alka­en? Liiken­nemelun vähen­tämisessä tuo aut­taisi var­masti paljon. Asian voisi selvit­tää esimerkik­si nopeuskokeilun ja melu­mit­tausten avulla.

    Muu­ta­ma nopeusvalvon­takam­era Län­siväylän jokaisel­la kaistal­la sekä automaat­ti­nen sako­tusjär­jestelmä aut­taisi­vat asi­aa. Kovapäisim­män Audi‑, Bemari- tai Corol­la-kuskinkin kaa­su­jal­ka kevenisi lop­ul­ta kum­masti, kun sakko­ja alka­isi rap­sahdel­la heille päivit­täin use­ampia. Ker­tyneil­lä varoil­la voisi paran­taa nyky­isin täysin riit­tämät­tömiä meluesteitä. 

    Liial­lis­ten hait­to­jen tuot­ta­mi­nen ympäristölle ja sen asukkaille pitäisi ainakin kieltää (ja estää) joko val­tio­val­lan tai kaupun­gin toimes­ta. Onko kyseessä virkarikos, jos näin ei tehdä? Kuka on vastuussa?

  62. JY: Koko maas­sa asuu enem­män tai vähem­män nyt ja tule­vaisu­udessa. Ja jos esim. ter­veyskeskus­palve­lut muut­tuvat tule­vaisu­udessa etä­palveluk­si niin sille val­okuidulle on tarvetta. 

    Mökkiläi­sistä halu­aisi 30% tehdä etä­työtä mök­iltä, jos se olisi mah­dol­lista. Eli tarvet­ta on muillekin kuin vak­i­tu­isille asiakkalle. 

    Tuen jäl­keenkin liit­tymä mak­saa yleen­sä use­am­man tuhat euroa myös liittyjälle.

    Koko Suomen läpi ja poik­ki on vedet­ty Telen toimes­ta yksimuo­to­val­okuitu, jon­ka väl­i­tyskyky on merkit­tävä. Jostain syys­tä tuo­ta ole­mas­sa ole­vaa, päätei­den var­res­sa ole­vaa yhteyt­tä ei ole laa­jem­min halut­tu käyt­tää. Se kuulem­ma sotk­isi kun­nal­lista itse­hallintoa. Tai jotain.

  63. Tapio:
    Huo­mau­tan kauhis­telijoille, että YLEkin on Oy. 

    Kyl­lä Val­tio ja poli­itikot voivat säi­lyt­tää täy­den kon­trol­lin, jos sitä haluavat. 

    Voivat jos halu­a­vat. Turhan paljon on tois­taisek­si löy­tynyt halu­ja myy­dä luon­nol­lisia monopoleja. 

    YLE ei ole rel­e­van­nti esimerk­ki. Eihän pysyvää rahareikää kukaan yksi­tyi­nen toim­i­ja ostaisi.

  64. Yhtiön hin­noit­telun ennuste on , että yhtiön kulut mak­sa­vat KehäI ‚Kehä III , Lah­den, Turun ja Hämeen­lin­nan väylää käyt­tävät yksi­ty­ishenkilöt eli henkilöau­to ja bussimatkustajat.

    Uut­ta yhtiötä ver­rataan Finavi­aan ja se kääri mon­ta kent­tään paket­ti­in eli sama kos­kee var­maan syr­jäseu­tu­jen teitäkin

    Yhtiö päätök­sen­tek­i­jänä on kasvo­ton ja salas­s­api­don vuok­si demokra­t­ian ulkop­uolel­la, joten poli­itikko­jen ei tarvitse tehdä muu­ta kuin levitel­lä käsiään ja yrit­tää leikkiä hämmästynyttä

    Maan suun­nan ohjaus on siir­tynyt kansalaisil­ta talouselämän eli­it­ille, joka pakot­taa poli­itikot hyp­pimään tuon pienen eli­itin tahdissa

    Kyl­lä Euroop­pa tekee nyt uusia punaisia prikaateja

  65. Eikö tässä Berner­in esi­tyk­sessä olla toteut­ta­mas­sa Jor­ma Ollilan gps ‑seu­ran­ta ajatuksia?

  66. Voisiko joku pyytää min­is­teri Berner­iä selvit­tämään, miten asi­at on hoidet­tu Sveitsin valali­itossa, eri­tyiset­si esim. Bernin tai Bern­er Ober­landin kanttooneissa?

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Oletko vaku­ut­tunut, että val­tion joukkoli­iken­netu­ki menee lähin­nä suurille kaupungeille?

    En tunne alaa riit­tävän hyvin van­noak­seni mitään.

    Vas­tauk­ses­sani Makkarat­alon Hau­tu­umaal­lle pohdin paikallis­li­iken­teen tukemista, mikä eroaa joukkoli­iken­netues­ta ainakin niin, että ei kata val­takun­nal­lisia lin­jo­ja, ja niin, että kat­taa myös kaiken­laisen autoilun ja paikallisti­et (rato­jen lisäksi).

    Siitä olen vaku­ut­tunut, että nyt Helsin­ki ja Tam­pere ovat saa­mas­sa ylimääräiset 80 ja 70 miljoon­aa paikallis­li­iken­teeseen­sä. En ole kuul­lut muista vas­taav­ista. Ehkä tun­net tilanteen parem­min ja ker­rot mitä muut ovat saa­neet paikallisliikenteeseensä.

    Vielä isom­pia, sato­jen miljoonien pot­te­ja on liikutel­tu Van­taan kehäradal­la, jon­ka voi kat­soa palvel­e­van pääasi­as­sa pääkaupunkiseudun paikallis­li­iken­net­tä. Lento­ken­tän vuok­si radal­la voisi olla jotain val­takun­nan liiken­teeseenkin liit­tyvää merk­i­tys­tä, mut­ta kos­ka se toteutet­ti­in paikallise­na Helsingistä lähtevänä sil­mukkana, se tar­joaa muille suo­ma­laisille vain vai­h­toy­htey­den Tikkuri­las­ta lentoase­malle. Ei siis suur­ta paran­nus­ta jo ole­mas­sa ole­vaan bus­sil­in­jaan ja sen mah­dol­liseen kehit­tämiseen verrattuna.

    Samoin Helsin­gin aie mak­sat­ut­taa suun­nit­tele­mansa pis­arara­ta osin val­tion varoil­la olisi paikallis­li­iken­teen tukemista sato­jen miljoonien kategoriassa.

    No, ehkä sin­ul­la on vas­taa­vat esimerk­it siitä, miten pilkkukun­tien paikallis­li­i­iken­nein­fraa tue­taan. Ainakin täl­lä het­kel­lä näyt­tää siltä, että paikallis­li­iken­teen alue­tuki­aisia jae­taan run­saasti nimeno­maan suurille kaupungeille (vaik­ka bud­jetin piti olla tiuk­ka, ja koulu­tuk­ses­takin leikataan jne.).

  68. Anony­mous: Koko Suomen läpi ja poik­ki on vedet­ty Telen toimes­ta yksimuo­to­val­okuitu, jon­ka väl­i­tyskyky on merkit­tävä. Jostain syys­tä tuo­ta ole­mas­sa ole­vaa, päätei­den var­res­sa ole­vaa yhteyt­tä ei ole laa­jem­min halut­tu käyt­tää. Se kuulemm

    Tele veti 1996 n 4000 km kuitua syr­jäseuduille .Sen päälle vedet­ti­in täy­den­täviä kuitupätk­iä myöhem­min n 1000 km

    Val­okuitu ylsi sil­loin kaikki­in keskuskoppei­hin syr­jäseuduil­la eli käytän­nössä kuitu oli n 2 km päässä jokaises­ta taloudesta.

    Mut­ta Telian omis­tuk­ses­sa Tele/Sonera halusi päästä eroon syr­jäseu­tu­jen verkos­ta .Liiken­ne­m­i­nis­ter­it oli­vat kuitenkin toista mieltä eikä purkulu­paa tullut.Vasta Van­hasen por­var­i­hal­li­tus antoi luvan ja Son­era kääri oitis verkot rul­lalle ja pät­ki kuitu­verkon käyttökelvottomaksi

    Nyt aurataan uut­ta verkkoa val­tion rahoil­la pätk­i­tyn verkon viereen

    Viralli­nen seli­tys on, että kuidut on kään­net­ty mobi­il­iasemille, mut­ta kun kuitu­pare­ja on usei­ta, useim­miten 6–12 niin kuitu­ja riit­tää kaik­keen käyttöön.

    TVssä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten uuti­nen Lis­man mobiliy­hteyk­sistä ja Son­er­an väite oli, ettei sinne saa­da oha­jusy­hteyt­tä tukiasemalle.Silmään sat­tui tutun­näköi­nen bok­si talon seinässä ja kun kilautin Lap­pi­in kol­le­galle niin hän ker­toi, että näin oikein: Kylässä oli kuituy­hteys, mut­ta sitä ei saa ottaa käyttöön.Johdon päätös.

    Kuvaa Son­er­an asennetta.

    Ja tulee kalli­ik­si veronmaksajille

  69. Sylt­ty, sua ei las­ke­ta kos­ka et ole vak­i­tu­inen asukas, mut­ta jos olisi puolen miljoo­nan — miljoo­nan ihmisen talousalue, paljonko se saisi val­tion tukea tieli­iken­nein­fraan vuodessa? Polt­toain­evero tai ajoneu­vovero voisi olla oikea lähde tälle, jon­nekin ne mil­jardit käytetään, mik­si ei vak­i­tu­is­ten asukkaiden tei­hin? Vaa­dit­ta­va sum­ma olisi vain 300m joka olisi suh­teel­lis­es­ti lähel­lä oikeaa

  70. Eikun ei se olisi kuin 55miljoonaa jos nykyi­nen käytän­tö, kos­ka tukeen oikeutet­tu­ja teitä vain 55.000 km ja ylläpi­to noin 1000/km. Veikkaus­varoista jae­taan urheilu­jär­jestöillekin suur­in­pi­irtein tuon ver­ran, mut­ta tie on kuitenkin perus­tarve jos mikä. 300m riit­täisi kaikki­in teihin

  71. Tero Tolo­nen: Yksi­ty­is­teitä Suomes­sa on 360.000 kilo­metriä mikä on 80% tiev­erkon pitu­ud­es­ta ja niille avus­tus­ta myön­netään nykyään enää muu­ta­ma miljoona vuodessa, viimeisin luku minkä löysin oli 8 miljoon­aa, joten kyl­lä aika mon­en syr­jäkylän tie toimii ja pysyy toimin­nas­sa läh­es ilman val­tion tukea.

    Noiden avus­tuk­seen oikeutet­tu­jen tei­den var­rel­la asuu puolisen miljoon­aa ihmistä, päälle vielä kesäa­sukkaat ja ne jot­ka asu­vat tukien ulkop­uolis­ten tei­den varrella.

    Näin on! Niitä yksi­ty­is­tetä ajele­mal­la muuten sit­ten voi tehdä päätelmän siitä, että mikä on tien käyt­täjien mielestä hin­ta- / laa­tusuh­teeltaan oikea taso ei-niin-vikkaasti liiken­nöidylle väylälle.

    Tästä havain­nos­ta sit­ten voi tehdä sel­l­aisen huomion, että kaiken kaikki­aan pitkin ja poikin Suomea julk­isil­la varoil­la raken­netut ja ylläpi­de­tyt ei-niin-vilkkasti liiken­nöidyt tiet, sil­lat ja sil­tarum­mut sun muut ovat järkyt­tävästi — ja järkyt­tävän kalli­isti — ylimitoitettuja.

  72. Eli tuo 55 miljoon­aa suh­teessa vaik­ka veikkausvaroihin:

    http://www.hs.fi/talous/a1349878027112

    “VIIME vuon­na veikkausvoit­tora­hoista myön­net­ti­in tukea 514,1 miljoon­aa euroa tieteelle, taiteelle, urheilulle ja nuorisotyölle.”

    Joista VTV toteaa että: “Tarkas­tuk­sen perus­teel­la voidaan tode­ta, että hak­i­jan hyväkään rahoi­tusase­ma ei näyt­täisi ole­van esteenä val­tion­avus­tuk­sen saan­nille”, rapor­tis­sa kirjoitetaan.

    Tai 55 miljoon­aa suh­teessa polttoaineveroon:

    “Vuon­na 2015 tul­li kan­toi vero­ja ja mak­su­ja yhteen­sä noin 10,4 mil­jar­dia euroa. Eniten sum­maa ker­ryt­ti nestemäis­ten polt­toainei­den valmis­tevero, jota kan­net­ti­in kaikki­aan 2,91 mil­jar­dia euroa.”

    Aina löy­tyy joku joka sanoo, että miten joku sum­ma pitäisi käytää parem­min, haen tässä nyt vain takaa sitä että ihmis­ten perus­tarpeisi­in investoimi­nen olisi mielestäni paras tapa käyt­tää julkises­ti hallinnoitu­ja varoja.

    Jos jär­jestelmä ei toi­mi oikeu­den­mukaises­ti, se aiheut­taa närää niidenkin kesku­udessa joil­la ei olisi mitään syytä valittaa.

    Ja tässä on siis vain muu­tamia esimerkke­jä, lis­taa voisi jatkaa vaik­ka kuin­ka pitkään… VTV tekee hyvää työtä, mut­ta kuka kuun­telee ja kuka on vastuussa?

  73. Sylt­ty: ADSL-liit­tymäl­läkin kat­soo Net­flix­it ja pystyy käymään puhe­lut videoku­van kanssa. 

    Ei ASDLkään toi­mi kaikkial­la, mobi­ilili­it­tymistä puhu­mat­takaan. Eikä nopea mobi­iliy­hteyskään toi­mi ilman sitä kaapelia. Ja kyse­hän ei ole tästä päivästä vaan tulevaisuudesta. 

    Mul­tia on tietysti herkulli­nen yksit­täistapaus. Läh­es kaik­ki näistä val­okaapelipro­jek­teista tehdään osu­uskun­tapo­h­jal­ta. Eikä niitä aloite­ta ennen kuin liit­tyjiä on riit­tävä määrä, että saadaan kulut peit­et­tyä. Ja kun se kaapeli on vedet­ty voivat siihen liit­tyä nekin, jot­ka eivät alu­nalka­en mukaan lähteneet.

  74. Sakke: Miten on muuten mah­dol­lista, että val­tio­val­ta ylläpitää mm. Län­siväylää, ja muitakin vas­taavia, vilka­sli­iken­teisiä teitä, piit­taa­mat­ta sen tuot­tamista ympäristöhaitoista melun, pien­hiukkas­ten ja muiden ilmansaastei­den ja päästö­jen muodossa?

    Tätä minäkin olen ihmetellyt.

    Eikö näi­den osalta ole mitään raja-arvo­ja, joi­ta ei saa ylittää?

    Kyl­lähän niitä taitaa olla, niistä ei vain välitetä. Eri­tyis­es­ti moot­toripyöräkul­jet­ta­jil­la tun­tuu ole­van jokin rajoit­tam­a­ton häiriköin­ti- ja melun­tuot­tamisoikeus ympäristöstä ja kel­lon­a­jas­ta riippumatta.

    Vai saako val­tio­val­ta vapaasti altistaa osan kansalai­sis­taan omis­tamien­sa tei­den liiken­teen tuot­tamil­la haitoilla?

    Siltä se tosi­aan usein vaikut­taa. Jos­sain päin maa­ta edes alkeel­lisia meluesteitä saati­in odot­taa moot­tori­tien­pätkälle sel­l­aiset 40 vuotta.

  75. JY: Mökkiläi­sistä halu­aisi 30% tehdä etä­työtä mök­iltä, jos se olisi mah­dol­lista. Eli tarvet­ta on muillekin kuin vak­i­tu­isille asiakkalle.

    Tuen jäl­keenkin liit­tymä mak­saa yleen­sä use­am­man tuhat euroa myös liittyjälle.

    Olen tehnyt etätöitä mök­iltä kän­nykkäli­it­tymän varas­sa, ilman mitään ongelmia.

  76. Val­tio kek­si nopeas­to 84 Me Raide-Jok­eri­in. Mik­si se ei yhtä nopeasti löy­dä raho­ja Poh­jan­maan rad­na peruskunnotamisen?

    Onko syy se, etät jälkim­mäi­nen on mielekäs hake, edelli­nen ei vältämättä.

  77. Tapio: Ei muuten ole, lue osakey­htiölain 5. pykälä. Yhtiöjärjestyk­sessä voidaan määrätä toisin.

    Huo­maa sana­muo­to: “voidaan määrätä”. Ei, “voidaan määrätä sekä tulee määrätä, kun val­tio yhtiöit­tää luon­nol­lisia monopoleja”. 

    Jälkim­mäisen idea olisikin erit­täin hyvä lisäys perus­tus­laki­in: muo­toilu voisi men­nä suun­nilleen näin “luon­nol­liset monop­o­lit ovat val­tion yksi­noikeus, ja päämin­is­ter­il­lä elinkautisen uhal­la on oikeus ja velvol­lisu­us sosial­isoi­da luon­nol­lises­sa monop­o­liase­mas­sa ole­vat yritykset”.

    1. Luon­nol­lisen monop­o­lin pitää olla asi­akkaiden omis­ta­ma. Usein kun­ta sovel­tuu parem­min kuin val­tio. En ikinä antaisi Helsin­gin kaukoläm­pöverkkoa val­tion hinnoittelemaksi.

  78. Markku af Heurlin:
    Val­tio kek­si nopeas­to 84 Me Raide-Jok­eri­in. Mik­si se ei yhtä nopeasti löy­dä raho­ja Poh­jan­maan rad­na peruskunnotamisen?

    Onko syy se, etät jälkim­mäi­nen on mielekäs hake, edelli­nen ei vältämättä.

    Sil­lä voi olla merk­i­tys­tä, että edelli­nen menee poli­itikko­jen ja virkami­esten oman kotikaupun­gin avustamiseen.

  79. Liian van­ha:
    Uut­ta yhtiötä ver­rataan Finavi­aan ja se kääri mon­ta kent­tään paket­ti­in eli sama kos­kee var­maan syr­jäseu­tu­jen teitäkin

    Finavia onnnis­tui hävit­tämään kym­meniä miljoo­nia johdan­naiskaupois­sa. Tämän takia kent­tiä joudu­taan sulka­maan. Myös Mal­mi. (heh, heh)

  80. anon­il­li: Olen tehnyt etätöitä mök­iltä kän­nykkäli­it­tymän varas­sa, ilman mitään ongelmia. 

    On mökke­jä jois­sa sig­naali on niin heikko että yhteys on nol­la G ‑tasoa.

    Seu­raavak­si suo­ma­laiset alka­vat vaa­tia että etätöitä pitäisi voi­da tehdä Por­tu­gal­ista käsin. Ja suo­ma­laisel­la palkalla.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Luon­nol­lisen monop­o­lin pitää olla asi­akkaiden omis­ta­ma. Usein kun­ta sovel­tuu parem­min kuin val­tio. En ikinä antaisi Helsin­gin kaukoläm­pöverkkoa val­tion hinnoittelemaksi.

    Sanois­in että on toimiv­in­ta, jos mitä tahansa yksikköä ohjaa­vat ne, joiden elämään se eniten vaikut­taa. SIk­si on hyvä, että helsinkiläiset päät­tävät sen, mihin suun­taan Helsin­gin kaukoläm­pöjär­jestelmää kehitetään.

    Paikalli­nen päätök­sen­teko on siis tässä mielessä hyvä ja tavoitelta­va asia. Kukaan ei halua joutua kauko-ohjat­tavak­si sel­l­ais­ten taho­jen toimes­ta, jot­ka eivät ymmär­rä, ja joil­la ei ole eri­tys­tä intres­siä toteut­taa paikallista toim­intaa hyvin tai asukkaiden toivo­ma­l­la tavalla.

    Valitet­tavasti tämä asenne ei nykyisel­lään koske pikkukun­tia, joil­ta aio­taan viedä oikeus päät­tää omista asiois­taan esim. sotes­sa. Hyviä ja toimivia jär­jestelmiä aio­taan romut­taa, eivätkä kun­nat tietenkään tästä kovin pidä. Ehkä OS tukee myös Helsinkiä pienem­pi­en kun­tien oikeut­ta päät­tää niistä asioista, jot­ka koske­vat lähin­nä niitä itseään. Tarvi­taan aika paina­vat peruste­lut viedä niiltä oikeus päät­tää sel­l­ai­sista asioista, jot­ka ovat selvästi paikallis­es­tikin päätettävissä.

    1. Ehkä OS tukee myös Helsinkiä pienem­pi­en kun­tien oikeut­ta päät­tää niistä asioista, jot­ka koske­vat lähin­nä niitä itseään. 

      Paikallik­seen päätök­sen­tekoon liit­tyy myös taloudelli­nen vas­tuu päätök­sistä. Päät­tämi­nen tois­t­en rahoista ei toikein toi­mi. Sen kun perus­tat­te LMei­dän kun­nan ter­veys Oy:n ja tar­joat­te sitä tuottajaorganisaatioksio.

  82. R.Silfverberg: On mökke­jä jois­sa sig­naali on niin heikko että yhteys on nol­la G ‑tasoa.

    Seu­raavak­si suo­ma­laiset alka­vat vaa­tia että etätöitä pitäisi voi­da tehdä Por­tu­gal­ista käsin. Ja suo­ma­laisel­la palkalla.

    Lisäan­ten­ni ja, jos ei vieläkään pelitä, vahvistin (löy­tyy lail­lise­na ja lait­tomana versiona).

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Luon­nol­lisen monop­o­lin pitää olla asi­akkaiden omis­ta­ma. Usein kun­ta sovel­tuu parem­min kuin val­tio. En ikinä antaisi Helsin­gin kaukoläm­pöverkkoa val­tion hinnoittelemaksi.

    Meil­lä Espoos­sa sen hin­noit­telee For­tum. Jos sil­lä tarkoitit varoit­tavaa esimerkkiä.

    1. Meil­lä Espoos­sa sen hin­noit­telee For­tum. Jos sil­lä tarkoitit varoit­tavaa esimerkkiä.

      Kyl­lä, Espoo on olev­inaan niin markki­na­t­alouskun­ta että mut­ta ei osa markki­namekanis­min alkeitakaan. Sähkölaitok­sen myymi­nen — siis ennen kaikkea sen kaukoläm­pöverkon — oli ker­takaikkisen hölmöä. Tämän seu­rauk­se­na aivan saman­lainen ker­rostaloa­sun­to mak­saa nyt kaukoläm­möstä 23 % enem­män Espoos­sa kuin Helsingis­sä ja silti Helebn tulout­taa merkit­tävästi voit­to­ja kaupungille. Mut­ta me kaik­ki muut kiitämme Espoo­ta, että val­tionen­em­mistöi­nen For­tum takoo help­poa rahaa mei­dän kaikkien suo­ma­la­sis­ten (ja muu­ta­man ulko­maisen omis­ta­jan ) hyväksi. 

  84. > Tämän var­jop­uole­na on syr­jäseu­tu­jen tieverkon
    > rappeu­tu­mi­nen. Kehä ykkösen satatuhatta
    > päivit­täistä käyt­täjää saa­vat kokoon sievoisen
    > sum­man, mut­ta syr­jäkylän muutamakymmentä
    > päivit­täistä käyt­täjää eivät pystyisi
    > kus­tan­ta­maan edes aurausta.

    On otet­ta­va huomioon tuot­to-odotusten kap­i­tal­isoi­tu­munen tien arvoon: Kehä ykkösen hin­ta markki­noil­la nousee niin korkeak­si, että siitä saata­va tuot­to on jok­seenkin sama kuin syr­jäkylän tiel­lä. Tämän seu­rauk­se­na syr­jäkylään tehty lisäin­vestoin­ti antaa merkit­tävästi korkeam­man tuo­ton kuin kehä ykköseen.

    Ilman tuo­ta tien tuo­ton kap­i­tal­isoi­tu­mista tien myyn­ti­hin­taan resurssien allokoin­ti on mah­do­ton­ta. Ja jot­ta kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen voisi ylipäätään tapah­tua on voita­va ostaa ja myy­dä eri tieo­suuk­sia erik­seen. Jos omis­ta­ja ei voi vapaasti pilkkoa omaisu­ut­taan, ostaa ja myy­dä, on kyseessä vain val­lit­se­van monop­o­lin siirte­ly taskus­ta toiseen. — Oste­taan ja myy­dään sikaa säkissä.

  85. Sini­ti­ainen:
    Kolme vuosikym­men­tä ja mökkeily on historiaa.

    Tuo totea­mus taitaa liit­tyä yksit­täisi­in pariskun­ti­in, joi­ta tympii liiak­si kaupungis­tunut ympäristö ilman riit­tävää viihty­isyyt­tä ja vehreyt­tä. He han­kki­vat mökin lop­ul­ta viisikymp­pis­inä, mut­ta joutu­vat luop­umaan siitä kahdek­sankymp­pis­inä. Voi tosin olla, että robot­ti­au­tot venyt­tävät tule­vaisu­udessa hei­dän osaltaan mökkeilykaut­ta neljään vuosikymmeneen.

    Mitä urbaan­im­mak­si ja tiheäm­min asu­tuk­si asuinympäristömme muut­tuu, sitä suurem­mak­si kas­vaa tarve lähilu­on­nolle ja/tai oman mökin tuo­ma­lle luon­non­rauhalle, alueel­la ja talos­sa, jos­sa päätän­tä­val­taa asioista on enem­män itsel­lä ja naa­pu­ritkin suo­ma­laiseen kult­tuuri­imme parem­min sopi­val­la etäisyydellä.

  86. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta me kaik­ki muut kiitämme Espoo­ta, että val­tionen­em­mistöi­nen For­tum takoo help­poa rahaa mei­dän kaikkien suo­ma­la­sis­ten (ja muu­ta­man ulko­maisen omis­ta­jan ) hyväksi. 

    Siis miten niin kiitämme? For­tumhan on tehnyt seu­raa­van jät­timokan myy­tyään eri­no­mais­es­ti ja var­masti tuot­ta­vat sähköverkot. Nyt kun raha polt­telee taskus­sa, For­tum on päät­tänyt alkaa kaataa sitä Inti­aan. Ei sit­ten yhtään järkeä siinä touhussa.

  87. Kat­selin eilen Eduskun­nan kyse­ly­tun­tia ja alkoi naurattaa. 

    Sip­ilä perusteli yhtiötä, että on helpom­pi tehdä sil­tarumpupoli­ti­ikkaa, kun sen voi piilot­taa yhtiön sisälle.

    Esimerkkinä oli Hailu­odon sil­ta, sitä ei val­tion han­kkeena tehdä, kos­ka se on kan­nat­tam­a­ton, mut­ta yhtiö voi sen tehdä, kos­ka sil­lä ei ole vas­tu­ullista kontrollia.

    Toinen ongel­ma on tiaa­ja-tuot­ta­ja­malli, joka oli muodis­sa yri­tyk­sis­sä 1990-luvul­la, mut­ta jos­ta on luovut­ta kalli­ina ja byrokraattisena
    mm Nokian alasa­jau­tu­misen yksi syy oli laa­ja matriisi-organisaatio,tilaaja-tuottaja-malli, joka esti lop­ul­ta kaiken kehittämisen

    Myös kun­nis­sa on luovut­tu tilaa­ja-tuot­ta­ja-mallista esim viimek­si enti­nen kotikaupunkin luopui siitä kalli­ina ja byrokraattisena.

    Tosin ei se paljoa paran­tanut, sil­lä han­k­in­ta-sopimus-osaami­nen on surkeaa julkisel­la sektorilla.Niinpä esim van­hus­ten­hoi­dos­ta on tul­lut rahastusautomaatti.

    Sama kos­kee uut­ta infray­htiötä, lop­pukäyt­täjän ja vas­tu­unkan­ta­jan väli on niin suuri, ettei vas­tu­ullista löydy.

    Lopuk­si pikku piristys:Uusi hal­li­tus on kiristänyt otet­taan työttömiin.

    Äiti­ni, 86-vuo­tias, sai tek­starin työkkäristä, että hänen on ilmoit­taudut­ta­va tuli­työkurssille maanantaina.
    Äiti­ni pelkäsi menet­tävän­sä eläk­keenä, uhkauk­set oli­vat sen ver­ran rankko­ja. Hän yrit­ti selvit­tää lähet­täjää, mut­ta kukaan ei ollut kiin­nos­tunut selvit­tämään oikeaa kohdetta.

    Niin­pä joku saa karenssin, sil­lä mil­läpä oikea henkilö voi todis­taa, ettei saanut tekstaria.

    Mut­ta tärkein­tä onkin jakaa karensse­ja niil­lä saadaan 600 miljoo­nan säästö työttömyyskorvauksiin

  88. Esite: Näin on! Niitä yksi­ty­is­tetä ajele­mal­la muuten sit­ten voi tehdä päätelmän siitä, että mikä on tien käyt­täjien mielestä hin­ta- / laa­tusuh­teeltaan oikea taso ei-niin-vikkaasti liiken­nöidylle väylälle.

    Tästä havain­nos­ta sit­ten voi tehdä sel­l­aisen huomion, että kaiken kaikki­aan pitkin ja poikin Suomea julk­isil­la varoil­la raken­netut ja ylläpi­de­tyt ei-niin-vilkkasti liiken­nöidyt tiet, sil­lat ja sil­tarum­mut sun muut ovat järkyt­tävästi – ja järkyt­tävän kalli­isti – ylimitoitettuja.

    Meil­lä päin kyl­lä yksi­ty­isti­et ovat aivan liiken­nöitävässä kun­nos­sa, mut­ta val­tion ylläpitämät eivät enää ole. Yksi­ty­is­teitä huol­letaan sään­nöl­lis­es­ti, mut­ta val­tion teil­lä viimeiset perus­teel­liset huolto­toimet ovat 50 vuo­den takaa, sil­loinkin perusko­r­jauk­sen teki tiekun­ta ehtona tien val­ti­ol­lis­tamiselle. Lev­eämpi­hän tämä val­tion ylläpitämä tien­runko on, mut­ta sekin on yksi­ty­istien ajalta.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Paikallik­seen päätök­sen­tekoon liit­tyy myös taloudelli­nen vas­tuu päätök­sistä. Päät­tämi­nen tois­t­en rahoista ei toikein toi­mi. Sen kun perus­tat­te LMei­dän kun­nan ter­veys Oy:n ja tar­joat­te sitä tuottajaorganisaatioksio.

    Pineil­lä kun­nil­la­han on nyt taloudelli­nen vas­tuu päätök­sistään ja sotes­taan, ja mon­et pienet kun­nat toteut­ta­vat soten erit­täin taloudel­lis­es­tikin. Taloudel­lisu­us ei siis anna syitä nykyiselle halulle rajoit­taa pien­ten kun­tien itsemääräämisoikeutta.

    Viit­taat myös päät­tämiseen tois­t­en rahoista. En tiedä tarkaan mitä tarkoi­tat, mut­ta ehkä viit­taat epä­suo­rasti kun­tien saami­in val­tiono­suuk­si­in. Niis­säkään ei itsemääräämisoikeu­den rajoit­tamisel­la paran­nus­ta saa­da eikä uut­ta rahaa ilmaan­nu. Köy­hän mum­moval­taisen kun­nan perus­palvelu­iden toteut­ta­mi­nen vaati muu­tok­sen jäl­keenkin saman ver­ran rahaa kuin nyt, eikä mum­moil­ta aio­ta kerätä enem­pää vero­ja kuin nyt.

    Mei­dän kun­nan ter­veys Oy:itä on muuten perustet­tu siten, että kun­nat ovat yrit­täneet betonoi­da hal­vat ja hyvät palvelun­sa yri­tysjär­jeste­lyi­den taa (esim. tekemäl­lä sopimuk­sia Pih­la­jalin­nan kanssa), estääk­seen val­tion toimes­ta tapah­tu­van palvelu­iden alasajon ja todis­taak­seen, että osaa­vat jär­jestää palve­lut itse ja hyvinä.

    Pelkkä kun­nan omis­ta­ma Mei­dän kun­nan ter­veys Oy voi olla iso ris­ki, sllä eikö hal­li­tus juuri sanonut, että kun­nil­ta ei aioi­ta ostaa mitään suun­nitel­lus­sa uud­is­tuk­ses­sa. Sik­si betonoin­ti mah­dol­lisim­man hyvin val­tion käden ulottumattomiin.

    Pien­ten kun­tien näkökul­mas­ta kat­sot­tuna tar­na näyt­tää siis aika vah­vasti siltä, että niiltä ollaan viemässä päätös­val­ta asiois­sa, jot­ka ne (= ainakn mon­et siistä) ovat jär­jestäneet tähän men­nessä itse parem­min ja taludel­lisem­min kuin suuret kaupun­git ovat ne jär­jestäneet tai oletet­taasti halu­aisi­vat jär­jestää (sotealueen nimis­sä) niiden puoles­ta. Toiv­ot­tavasti heruu vähän sym­pa­ti­aa sillekin ajatuk­selle, että halu ohja­ta itse omia asioi­ta ja vas­ta­ta niiden kehi­tyk­ses­tä kos­kee kaikkia kun­tia, eikä vain Helsinkiä.

    Helsin­ki halu­aa ohja­ta kaukoläm­pön­sä kehi­tys­tä, eikä halu­aisi antaa päätös­val­taa val­tolle tai Pietar­ille. Mut­ta toisaal­ta Hel­si­ki usein mielel­lään sanelisi itseään pienem­mille naa­pureilleen tai kaukauis­m­mille pikkukun­nille miten niiden tulisi asioitaan hoitaa. Sama dilem­ma kos­kee kaikkia kun­tia, pait­si niitä joil­la ei ole itseään pienem­piä komen­net­tavia eikä itseään suurem­pia komentajia.

  90. Yksi­ty­istien käyt­täjien tiestään saa­ma hyö­ty perus­tuu enim­mäk­seen siihen, että sieltä voi jatkaa muualle (vaik­ka lähikaupunki­in tai Helsinki­in) yleistä tiev­erkkoa pitkin. Muuten yksi­ty­isti­estä ei ole paljon iloa paikallisille asukkaille ja vielä vähem­män mökkiläisille.

  91. Juho Laatu: Valitet­tavasti tämä asenne ei nykyisel­lään koske pikkukun­tia, joil­ta aio­taan viedä oikeus päät­tää omista asiois­taan esim. sotes­sa. Hyviä ja toimivia jär­jestelmiä aio­taan romut­taa, eivätkä kun­nat tietenkään tästä kovin pidä. Ehkä OS tukee myös Helsinkiä pienem­pi­en kun­tien oikeut­ta päät­tää niistä asioista, jot­ka koske­vat lähin­nä niitä itseään. Tarvi­taan aika paina­vat peruste­lut viedä niiltä oikeus päät­tää sel­l­ai­sista asioista, jot­ka ovat selvästi paikallis­es­tikin päätettävissä.

    Eikö yksilö­ta­solle viety päätös­val­ta ole kaik­ista paikallis­in­ta päätösvaltaa?

    Pitää vielä tode­ta, että ensim­mäi­nen kom­ment­ti­ni luon­nol­lis­ten monop­o­lien kuu­lu­mis­es­ta val­ti­olle oli huonos­ti harkit­tu. Soin­in­vaara kor­jasi hyvin.

  92. Ossi Sare­so­ja: Tuo kuu­lostaa ihan uskot­taval­ta. Yhtiön sisäl­lä voi tehdä päätök­set helpom­min, ilman että poli­it­ti­nen peli sot­kee asi­aa. Eduskun­nan käsit­te­ly on välil­lä vähän raskas pros­es­si täl­lai­sista asioista päättämiseen.

    Ei tiedä itkeäkö vai nau­raisko! Voi hyvä tava­ton, sitä “poli­it­tista peliä ja raskas­ta pros­es­sia” kut­su­taan demokra­ti­ak­si, ystävä hyvä! Ville Niin­istö on sen­tään ansiokkaasti puo­lus­tanut kansan­val­taa ja ilmais­sut äimistyk­sen­sä päätös­val­lan luovut­tamis­es­ta demokraat­tis­es­ti val­i­tu­il­ta edus­ta­jil­ta yhtiön sisäisek­si kähminnäksi.

    20 mil­jardin väylät ja 27 mil­jardin sote pois­te­taan suo­ran julkisen päätök­sen­teon alaisu­ud­es­ta! Kyl­lä tässä saa nyt haukkoa henkeään.

    Tun­tuu että tässä maas­sa ovat jo uno­htuneet yhteiskun­nan perusasi­at, kuten d e m o k r a t i a. Uus­lib­er­al­is­tit pyörit­tävät mielipuolisil­la argu­menteil­laan medi­aa ja kansaa miten päin tahansa.

    Yhtiöit­tämi­nen tarkoit­taa väistämät­tä yksi­ty­istämistä, yhtiöitet­ty on help­po myy­dä ja siihen uus­lib­er­al­is­tit tähtäävät yhtiöit­tämishi­mossaan. He vihaa­vat yli kaiken julk­ista omis­tus­ta. Tielaitos yhtiöitet­tin Des­ti­ak­si ja kat­sos vaan, se on myy­ty yksityisille. 

    Jo ennen myyn­tiä yksi­ty­isille poli­itikot aje­taan pait­sioon, sehän on nähty omis­ta­jao­h­jauk­ses­sa viime aikoinakin. Ei saa puut­tua mihinkään tai nousee äläkkä. Min­is­ter­it ovat olleet pihal­la kuin lumiukko esim. For­tu­min käänteissä.

  93. Esite: Näin on! Niitä yksi­ty­is­tetä ajele­mal­la muuten sit­ten voi tehdä päätelmän siitä, että mikä on tien käyt­täjien mielestä hin­ta- / laa­tusuh­teeltaan oikea taso ei-niin-vikkaasti liiken­nöidylle väylälle.

    Tästä havain­nos­ta sit­ten voi tehdä sel­l­aisen huomion, että kaiken kaikki­aan pitkin ja poikin Suomea julk­isil­la varoil­la raken­netut ja ylläpi­de­tyt ei-niin-vilkkasti liiken­nöidyt tiet, sil­lat ja sil­tarum­mut sun muut ovat järkyt­tävästi – ja järkyt­tävän kalli­isti – ylimitoitettuja.

    Ns ylim­ioite­tun sil­lan rak­en­ta­mainen ei ole juuri sen kalli­im­pa kuin halvem­mankaan, Ja sen tulee ekstää suurin sal­lit­tu ajoneu­von paino, 60 ton­nia vai onko jo enemmän.

    Näil­lä teil­lä myös kul­kee omi­tu­ia yyppe­jä, jotia kiin­nosat­vat maise­may ja peinet tiet.

  94. Juha Korho­nen: Yksi­ty­istien käyt­täjien tiestään saa­ma hyö­ty perus­tuu enim­mäk­seen siihen, että sieltä voi jatkaa muualle (vaik­ka lähikaupunki­in tai Helsinki­in) yleistä tiev­erkkoa pitkin.

    Kat­selin juuri kar­tas­ta esim. Tam­pereen seudun yksi­ty­is­teitä — hyvin mon­taa pitkin olin itsekin ajanut autol­la, vaik­ka en ole tieo­su­uskun­nan jäsen.

    Hyvin mon­et näistä teistä ovat hoidet­tu­ja sik­si että ne vievät jon­nekin mil­lä on jotain merk­i­tys­tä alueen ihmisille. Siel­lä voi olla laavu­ja, retkeily­maas­to­ja, hiekka­mont­tu­ja, mar­japaikko­ja, jär­jestö­jen ylläpitämiä käve­lyre­it­te­jä, hiih­to­latu­ja, yleinen sauna tai uimaran­ta, armei­jan har­joit­telu­alue tai varikko.

    Toki yksi­ty­istien omis­ta­ja voisi kieltää autol­la ajamisen niitä pitkin, mut­ta har­va sitä jak­saa tehdä.

  95. R. V.: Eikö yksilö­ta­solle viety päätös­val­ta ole kaik­ista paikallis­in­ta päätösvaltaa?

    Kyl­lä, siihen kan­nat­taa tähdätä yksilö­ta­son kysymyk­sis­sä. Useim­mille kysymyk­sille löy­tyy jokin luon­te­va taso.

    Esimerkik­si perusk­oulu halu­taan rak­en­taa suh­teel­lisen lähelle las­ten kote­ja, ja sik­si niitä raken­netaan yleen­sä yksi tai muu­ta­ma yhden kun­nan alueelle. Sik­si kun­ta on varsin luon­te­va taso päät­tää paikallis­ten perusk­oulu­jen asioista.

    Samoin paikalli­nen ei-erikois­tunut ter­vey­den- ja sairaan­hoito kan­nat­taa toteut­taa jok­seenkin kun­nan mit­takaavaan sopiv­ina yksiköinö, joten tässäkin asi­as­sa kun­nat ovat luon­te­va päätöksentekijä.

    Lakien säätö toimii parhait­en Suomes­sa val­tion tasol­la, kos­ka yhteinen säädöstö helpot­taa kaikkia, ja yhteenku­u­lu­vaisu­u­den tunne on riit­tävän vah­va niin, että eri alueil­la ei tapaa olla intresse­jä säädel­lä omia lake­jaan. Tähän liit­tyy luon­tev­asti val­tion tason poli­isi ja oikeuslaitos.

    Per­hekin on yksi luon­te­va taso. Eikä pidä uno­htaa kyläy­hdis­tyk­siä eikä muitakaan itsen­sä luon­te­vak­si ja yht­enäisek­si koke­via suurem­pia ja pienem­piä intressiryhmiä.

    Kan­natan siis yleis­es­ti pätös­val­lan siirtämistä lähelle kohtei­ta sil­loin kun se on mah­dol­lista eikä ole eri­ty­isiä syitä päät­tää asoista keskite­tysti. Tämä vaatii jonkin ver­an tais­te­lu­tah­toa, sil­lä val­takoneis­to ja suuret vah­vat pelu­rit (hallinto, val­tiot, kaupun­git, fir­mat yms.) pyrkivät läh­es aina ja automaat­tis­es­ti keskit­tämään val­taa. Kansalais­ten kan­nat­taa siis vetää akti­ivis­es­ti koko ajan hie­man toiseen suun­taan, jot­ta paikallisu­us ja tehtävien (ihmis­ten kannal­ta) opt­maa­li­nen jako eri tasoille säilyy.

  96. Juho Laatu: Kyl­lä, siihen kan­nat­taa tähdätä yksilö­ta­son kysymyk­sis­sä. Useim­mille kysymyk­sille löy­tyy jokin luon­te­va taso.

    Esimerkik­si perusk­oulu halu­taan rak­en­taa suh­teel­lisen lähelle las­ten kote­ja, ja sik­si niitä raken­netaan yleen­sä yksi tai muu­ta­ma yhden kun­nan alueelle. Sik­si kun­ta on varsin luon­te­va taso päät­tää paikallis­ten perusk­oulu­jen asioista.

    Samoin paikalli­nen ei-erikois­tunut ter­vey­den- ja sairaan­hoito kan­nat­taa toteut­taa jok­seenkin kun­nan mit­takaavaan sopiv­ina yksiköinö, joten tässäkin asi­as­sa kun­nat ovat luon­te­va päätöksentekijä.

    Lakien säätö toimii parhait­en Suomes­sa val­tion tasol­la, kos­ka yhteinen säädöstö helpot­taa kaikkia, ja yhteenku­u­lu­vaisu­u­den tunne on riit­tävän vah­va niin, että eri alueil­la ei tapaa olla intresse­jä säädel­lä omia lake­jaan. Tähän liit­tyy luon­tev­asti val­tion tason poli­isi ja oikeuslaitos.

    Per­hekin on yksi luon­te­va taso. Eikä pidä uno­htaa kyläy­hdis­tyk­siä eikä muitakaan itsen­sä luon­te­vak­si ja yht­enäisek­si koke­via suurem­pia ja pienem­piä intressiryhmiä.

    Kan­natan siis yleis­es­ti pätös­val­lan siirtämistä lähelle kohtei­ta sil­loin kun se on mah­dol­lista eikä ole eri­ty­isiä syitä päät­tää asoista keskite­tysti. Tämä vaatii jonkin ver­an tais­te­lu­tah­toa, sil­lä val­takoneis­to ja suuret vah­vat pelu­rit (hallinto, val­tiot, kaupun­git, fir­mat yms.) pyrkivät läh­es aina ja automaat­tis­es­ti keskit­tämään val­taa. Kansalais­ten kan­nat­taa siis vetää akti­ivis­es­ti koko ajan hie­man toiseen suun­taan, jot­ta paikallisu­us ja tehtävien (ihmis­ten kannal­ta) opt­maa­li­nen jako eri tasoille säilyy.

    Päätös­val­lan siirtämi­nen lähelle kohtei­ta olisi mah­dol­lista toteut­taa suh­teut­ta­mal­la ääni­val­ta esimerkik­si kaavoitusasiois­sa kään­täen ver­ran­nol­lise­na päät­täjien (asukkaat tai hei­dän edus­ta­jansa) todel­lisen asuin­paikan etäisyy­den neliöön (etäisyys kohteesta asuin­paikkaan mitat­tuna). Täl­löin eniten ääni­val­taa saisi­vat käsit­tääk­seni ne, joi­ta päätös eniten kos­kee, ja joiden elämään päätös eniten vaikuttaa.

    Liiken­teen osalta pitäisi kysyä tien tai väylän käyt­täjiltä. Jos esimerkik­si lyhyt ja selkeä ajor­e­it­ti aio­taan kor­va­ta pitem­mäl­lä ja paljon mutkikkaam­mal­la ajor­e­it­il­lä, eikö olisi järkev­in­tä antaa päätös­val­ta sen ajor­e­itin käyttäjille?

    Liiken­teen hait­to­jen osalta taas tulee kysyä niiltä ihmisiltä, joi­hin hai­tat kohdis­tu­vat. Jonkin­lainen tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, joka estää kohtu­ut­tomat hai­tat asukkaille, saate­taan silti tarvi­ta edel­lisen jär­jestelmän lisäksi.

    Jos on kyse mas­si­ivis­es­ta rak­en­tamis­es­ta voisi olla syytä vai­h­taa etäisyy­teen perus­tu­vas­sa päätän­tä­val­lan laskukaavas­sa (neliön) toisen potenssin tilalle kol­mo­nen tai jokin vieläkin isom­pi luku.

  97. Tässä maas­sa on nyt yhtiöitet­ty jo tarpeek­si. Sille stop­pi nyt. Mikä yhtiöitetään, se yksi­ty­is­tetään, joko lyhyem­mäl­lä tai pitem­mäl­lä aikavälil­lä. Yhtiöit­tämisvim­ma on pääo­man juoni siirtää omaisu­ut­ta julkises­ta kon­trol­lista ja yhteis­es­tä kas­sas­ta yksi­ty­is­ten tileille ja päätösvaltaan. 

    Olli Pusa lis­taa main­iosti mui­ta syitä yhtiöittämishimolle: 

    -Ei tarvitse nou­dat­taa suh­teel­lisu­us­pe­ri­aatet­ta eli han­kalia pien­ryh­mien (taki­ais­puoluei­den!) edus­ta­jia voidaan kar­sia hallinnosta.

    -Osakey­htiön julk­isu­us­vaade pienem­pi eli avoimuus vähenee.

    -Voidaan tehdä päätök­siä pienem­mäl­lä porukalla. Suuri­akin päätök­siä salaisem­mal­la päätöksenteolla.

    -Voidaan mak­sel­la isom­pia palkkioita.

    Nyt jotkut “viisaat” pohti­vat, miten julkisen yhtiön avoimuut­ta pitäisi lisätä. Niin, se on kuin katkai­sisi ter­veen raa­jan ja sit­ten pohtisi mikä pro­teesi olisi mukavin. Siis, ihan oikeasti: ei pidä yhtiöit­tää ollenkaan. Varsinkaan jos edes uus­lib­er­al­is­mi­in yleen­sä pakot­ta­va EU ei edes sitä vaa­di. Sit­ten on kokon­aan toinen kysymys, mik­si on type­r­yyk­sis­sään hyväksyt­ty direk­ti­ive­ja, jot­ka tosi­aan pakot­ta­vat yhtiöit­tämään joitakin julk­isia laitoksia.

  98. Sakke: Päätös­val­lan siirtämi­nen lähelle kohtei­ta olisi mah­dol­lista toteut­taa suh­teut­ta­mal­la ääni­val­ta esimerkik­si kaavoitusasiois­sa kään­täen ver­ran­nol­lise­na päät­täjien (asukkaat tai hei­dän edus­ta­jansa) todel­lisen asuin­paikan etäisyy­den neliöön (etäisyys kohteesta asuin­paikkaan mitat­tuna). Täl­löin eniten ääni­val­taa saisi­vat käsit­tääk­seni ne, joi­ta päätös eniten kos­kee, ja joiden elämään päätös eniten vaikuttaa.

    Nykyisessä diskreetis­sä päätök­sen­teko­jär­jestelmässä, jos­sa on eri tasoisia luot­ta­mus­mies­r­gan­isaa­tioi­ta funk­tio aset­taa vielä jyrkem­mät rajat, eli nol­laa ulkop­uolis­ten muodol­lisen päätös­val­lan. Jos päätös kos­kee jotain rajat­tua aluet­ta (kuten kun­taa ja sen keräämää kiin­teistöveroa), etäisyys las­ke­taan kai kun­nan alueeseen, jol­loin kaikil­la kun­ta­laisil­la on yhtäläi­nen äänioikeus. Näis­sä tapauk­sis­sa ulkop­uolis­ten ääioikeu­den voisi leika­ta aika jyrkästi pois. Jos taas kyse olisi vaikka­pa jonkun asumat­toman alueen retkeilykäytön ohjaamis­es­ta, loivem­pikin rajaus voisi toimia. Näin kaik­ki retkeilyalueen käyt­täjät pää­si­sivät vaikut­ta­maan ainakin jonkin verran.

    Liiken­teen osalta pitäisi kysyä tien tai väylän käyt­täjiltä. Jos esimerkik­si lyhyt ja selkeä ajor­e­it­ti aio­taan kor­va­ta pitem­mäl­lä ja paljon mutkikkaam­mal­la ajor­e­it­il­lä, eikö olisi järkev­in­tä antaa päätös­val­ta sen ajor­e­itin käyttäjille?

    Retkeilyalueenkin kohdal­la malli jos­sa käyt­täjät päät­tävät voisi olla luon­te­va. On mah­dol­lista että kohtee­ta vas­tu­us­sa ole­va taho val­it­see päätös­mekanis­min, joka on sen mielestä kohteelle luon­te­vampi kuin sen nor­maali päätöksentekomenettely.

    Liiken­teessä tarvi­taan var­maankin myös asiantun­ti­joi­ta liiken­nevir­to­jen ja määrära­ho­jen ohjailu­un. Berner­in esi­tys kuu­losti tosin vähän siltä, että tule­vaisu­udessa markki­nat ja aja­jien ostovoima ratkai­se­vat sen, mil­lainen tiev­erkos­ta muodostuu.

    Liiken­teen hait­to­jen osalta taas tulee kysyä niiltä ihmisiltä, joi­hin hai­tat kohdis­tu­vat. Jonkin­lainen tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, joka estää kohtu­ut­tomat hai­tat asukkaille, saate­taan silti tarvi­ta edel­lisen jär­jestelmän lisäksi.

    Hait­to­jen huomioimiseen pitäisi kai panos­taa nyky­istä enem­män. Parhaimana esimerkkinä ilmas­to-ongel­mat, jois­sa voit­ta­jat voivat olla hyvin sat­un­naisia taho­ja, ja kär­si­jät jos­sain aivan muual­la, laa­jalle alueelle levin­neinä. Vaik­ka puhuin ensisi­jais­es­ti paikallis­tamisen hyödy­istä ja yleis­es­tä tarpeesta vetää siihen suun­taan, jois­sain asiois­sa globaali vas­tuu on ain­oa oikea läh­estymistapa. Tosin pidän ilmas­toa­siois­sa globaalia tasoa täysin riit­tämät­tömänä työkalu­na, jota pitäisi täy­den­tää paikallisem­mil­la (maan tasoisil­la, ei vain yksilö­ta­soisil­la) aloitteilla.

    Jos on kyse mas­si­ivis­es­ta rak­en­tamis­es­ta voisi olla syytä vai­h­taa etäisyy­teen perus­tu­vas­sa päätän­tä­val­lan laskukaavas­sa (neliön) toisen potenssin tilalle kol­mo­nen tai jokin vieläkin isom­pi luku.

    Aivan, funk­tion jyrkkyys voisi vai­hdel­la paljonkin.

    Päätös­val­lan rajoi­hin liit­tyy sekin seik­ka, että ihmisil­lä on taipumus­ta muo­dostaa yhteisöjä. Täl­lainen taipumus vetää jyrkähköi­den rajo­jen suun­taan. Per­he on per­he siinä mielessä, että voi aika tarkasti sanoa, ketkä kuu­lu­vat siihen ja ketkä eivät. Uusiop­er­heet voivat tosin olla vähän mon­imutkaisem­pia. Samoin maan kansalaisu­ud­es­ta ajatel­laan usein niin, että se joka mak­saa veron­sa tiet­tyyn maa­han on oikeutet­tu päät­tämään myös siitä, mitä noil­la verovaroil­la tehdään. Maan aseel­lises­sa puo­lus­tamises­sa raja on vielä tiukem­pi. Kansalaisia jot­ka siirtelevät varo­jaan maas­ta toiseen vero­ja väl­tel­läk­seen pahek­su­taan yleis­es­ti. On siis ole­mas­sa myös taipumus ryh­mit­tää ja ryh­mit­täy­tyä diskreet­tei­hin lokeroi­hin, ja tätä vas­taa­vat tietenkin myös eril­liset äänioikeudet eri lokerois­sa. Ryh­mit­täy­tymi­nen voi tarkoit­taa myös eristäy­tymistä ja pro­tek­tion­is­mia, mut­ta tässä viit­tasin ryh­mit­tymisen hyödyl­lisi­in vaikutuksiin.

    Tule­vaisu­us voi tuo­da tul­lessaan myös pehmeämpiä rajo­ja. Tiukoil­la rajoil­lakin on toisaal­ta se etu, että ne luo­vat yhteisöä, jos­sa jokainen voi luot­taa toiseen, kun yhteiset sään­nöt tiedoste­taan ja niitä valvotaan. Esimerkik­si per­heen­jäsenet luot­ta­vat siihen, että kukin ottaa jääkaapista vain hänelle kuu­lu­van määrän ruokaa, eikä myy pöytähopei­ta kiertävälle kaup­pi­aalle. Suo­ma­laiset luot­ta­vat tois­t­en­sa käytök­seen enem­män kuin täysin ulkop­uolis­ten. Päätök­sen­tekome­man­is­mit ovat siis myös liimaa, joka pitää yhteisöt koos­sa ja toimiv­ina. Tähän liit­tyy sekä eristäviä että yhteistyötä hake­via komponentteja.

  99. Sakke: Päätös­val­lan siirtämi­nen lähelle kohtei­ta olisi mah­dol­lista toteut­taa suh­teut­ta­mal­la ääni­val­ta esimerkik­si kaavoitusasiois­sa kään­täen ver­ran­nol­lise­na päät­täjien (asukkaat tai hei­dän edus­ta­jansa) todel­lisen asuin­paikan etäisyy­den neliöön (etäisyys kohteesta asuin­paikkaan mitat­tuna). Täl­löin eniten ääni­val­taa saisi­vat käsit­tääk­seni ne, joi­ta päätös eniten kos­kee, ja joiden elämään päätös eniten vaikuttaa.

    Liiken­teen osalta pitäisi kysyä tien tai väylän käyt­täjiltä. Jos esimerkik­si lyhyt ja selkeä ajor­e­it­ti aio­taan kor­va­ta pitem­mäl­lä ja paljon mutkikkaam­mal­la ajor­e­it­il­lä, eikö olisi järkev­in­tä antaa päätös­val­ta sen ajor­e­itin käyttäjille?

    Liiken­teen hait­to­jen osalta taas tulee kysyä niiltä ihmisiltä, joi­hin hai­tat kohdis­tu­vat. Jonkin­lainen tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, joka estää kohtu­ut­tomat hai­tat asukkaille, saate­taan silti tarvi­ta edel­lisen jär­jestelmän lisäksi.

    Jos on kyse mas­si­ivis­es­ta rak­en­tamis­es­ta voisi olla syytä vai­h­taa etäisyy­teen perus­tu­vas­sa päätän­tä­val­lan laskukaavas­sa (neliön) toisen potenssin tilalle kol­mo­nen tai jokin vieläkin isom­pi luku.

    Sak­en ehdo­tuk­ses­sa päästäisi­in nähdäk­seni aika lähelle todel­lista asukasdemokratiaa. 

    Olisi kai aika luon­nol­lista, että esimerkik­si Töölön asukkaille annet­taisi­in enem­män ääni­val­taa heitä eniten koske­vis­sa asiois­sa kuin esimerkik­si Suu­tar­i­lan asukkaille, ja tietysti myös päinvastoin. 

    Viimek­si­maini­tu­ille­han voi olla täysin yhden­tekevää, miten tiuhaan tai har­vaan vaikka­pa Meche­lininkadun raitio­vanupysäk­it sijoit­tuvat tule­vaisu­udessa. Lähistön asukkaille Töölössä asial­la on taasen hyvin paljon suurem­pi merkitys.

    Ihan vas­taa­va tilanne on (Helsin­gin Laut­tasaa­reen kuu­lu­van) Koivusaaren tapauk­ses­sa. Jollekin Vuosaaren tai Vat­tuniemen asukkaalle se voi olla ihan yksi ja sama, vaik­ka sinne raken­net­taisi­in mitä hyvän­sä. Asi­aa koskevil­la päätök­sil­lä ei ole/liene heille (yleen­sä) vält­tämät­tä mitään merk­i­tys­tä. Sen sijaan ihmiset, jot­ka kat­se­l­e­vat tai käyt­tävät ja liikku­vat siel­lä usein, mm. ulkoilu­lenkeil­lään, har­ras­tuk­sis­saan tai työ­matkoil­laan, mon­et jopa päivit­täin, ovat juuri niitä, joi­ta asia kos­kee eniten. Sen vuok­si olisi kai aika luon­nol­lista, että heil­lä olisi asi­as­sa myös päätäntävaltaa. 

    Vaik­ka kaupun­ki kerää jälleen mielip­iteitä ja kom­ment­te­ja Koivusaaren kaavoituk­ses­ta, on moni saat­tanut turhau­tua jo koko pros­essin aiem­pi­en vai­hei­den aikana. Mielip­iteitä on kerät­ty use­aan eri otteeseen, osayleiskaa­van ja jopa yleiskaa­van suun­nitelmien osalta. Mik­si näil­lä ei ole ollut juuri mitään vaiku­tus­ta koko han­kkeeseen? Miksi?

    Kaikissa Koivusaar­i­hankkeen vai­heis­sa on kaupun­gin julkeil­la mer­en­täyt­tö- & ökya­suinalue­su­un­nitelmil­la ollut enem­män asukkaiden vas­tus­tus­ta kuin kan­na­tus­ta. Koko surkea suun­nitel­ma heiken­täisi myös Laut­tasaaren län­siosan liiken­ney­hteyk­siä lännestä ja län­teen merkit­täväl­lä tavalla. 

    Onko kaupungilla ollut jo alun­perin ollut tarkoi­tus käyt­tää tässä asukkaiden väsy­tys­tak­ti­ikkaa, jot­ta vas­tus­ta­jien lukumäärä rom­ah­taisi tässä kaavoituk­sen ratkai­sevas­sa lop­pu­vai­heessa, kun aikaa Koivusaaren kaavoituk­sen kom­men­toin­nille on enää maanan­tai­hin 25.4.2015?

    Kuka halu­aa Jätkäsaaren korkeat soravuoret Koivusaa­reen ja sen vesialueille, lähelle Län­siväylää, sen molem­min puolin, ja samal­la peit­tää mitä upeim­mat mer­i­maise­mat? Kuka näis­sä kam­mot­tavis­sa suun­nitelmis­sa on takapiruna?

    1. Isoin päätös­val­ta kai Koivusaaren kaavoituk­ses­sa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mut­ta niitä ei ole vielä valit­tu. Jär­jest­gelmä, jkop­ka ei anna asunnnon tarvit­si­joille mitään päätös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

  100. Kor­jaus: Aika mielip­itei­den jät­tämiseen Koivusaaren tuor­eim­mista kaavoitus­su­un­nitelmista (Län­siväylän molem­min puolin, ja osin sen pääl­lä) päät­tyy siis ensi maanan­taina, eli 25.4.2016.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Isoin päätös­val­ta kai Koivusaaren kaavoituk­ses­sa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mut­ta niitä ei ole vielä valit­tu. Jär­jest­gelmä, jkop­ka ei anna asunnnon tarvit­si­joille mitään päätös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

    Tuo taitaa men­nä jo vähän yli. Kuu­luuko päätös­val­ta Kaivopuis­ton kaavoit­tamis­es­ta sen tuleville asukkaille? Ainakin määrät ja sijain­nit pitäisi päät­tää (naa­purei­den, kun­nan ja maakun­nan toimes­ta) ennen kuin tule­via asukkai­ta kuul­laan. Haiskah­taako tässä vähän halu rai­va­ta kaik­ki esteet pois kaiken Helsin­gin lisärak­en­tamisen tieltä?

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Alko Oy yhtiöitet­ti­in kai vuon­na 1932 mut­ta kukaan ei ole ehdot­tanut vielä sen yksityistämistä.

    Onko tuo sään­tö vai poikkeua? Aika paljon val­tion omaa on myös yksi­ty­is­tet­ty. Raha­pu­laan tuos­sa tiestön tapauk­ses­sakin viitatan, ja pääo­man vapaut­tamiseen, miten se sit­ten toteutetaankin. Ja raha tietenkin tarkoit­taa jonki­asteista päätös­val­taa tai halua ohja­ta toim­intaa parhaan tuo­ton mukaan.

  103. K‑Veikko: Jatkan kommenttiani:
    Yksi­tyi­nen tien­o­mis­tus ei lop­ul­takaan ole sen kum­mem­pi vai­h­toe­hto kuin on yksi­tyi­nen asun­to­jen omis­t­a­mi­nen. Syr­jäseudul­la tiet ovat halpo­ja ja kaupungis­sa kalli­ita. Mut­ta kun keskit­tymis­sä mak­saji­akin on paljon, ovat käyt­tö­mak­sut (yhtiö­vastik­keet) per käyt­täjä kuitenkin pienem­mät kuin syrjäseudulla.

    Nykyisessä tilanteessa on lop­ul­takin vain kyse tiev­erkon pant­taamis­es­ta velko­jille. Se ei onnis­tu ilman tätä “yksi­ty­istämistä”. – Lop­pu­pelis­sä kuitenkin kaik­ki mikä irti saadaan luovute­taan val­tion velkojille.

    Poli­it­tis­es­ti vaikein­ta on yksi­ty­istää niin, että omat kaver­it saa­vat isom­man siivun lihoik­si laitet­tavas­ta omaisu­ud­es­ta kuin muut. Niin. Ja lob­bar­it tietenkin, ovathan ne mak­sa­neet jo ennakkomaksun.

  104. Lasken­ta­toimen teo­ri­oi­hin pere­htynyt pro­fes­sorit tai vas­taa­va voisi kommentoida:

    Maamme tiestön arvo on 0 euroa, toden­näköis­es­ti vähem­män, kos­ka niistä on kuluja.

    Tilanne on sama kuin syr­jäseudun vuo­den ‑49 rin­ta­mami­estalol­la. Se on, mut­ta mitään arvoa sil­lä ei ole.

    Kun perustet­ta­va tiey­htiö menee kysymään lainaa “tieo­maisu­ut­ta” vas­taan, kysymys on, että tuot­taako se jotain. Ei sit­ten yhtään mitään, julk­isia palvelui­ta siinä kuin ilmake­hän hap­pi. — Kiitos, me soita­mme teille ei koskaan.

    Val­tion veikkausy­htiön kohdal­la yhtiön arvon yti­men muo­dostaa pelien tuot­to ja mah­dol­lisu­us lisätä sitä. Val­tion meriväyläy­htiön arvon ydin on sen mah­dol­lisu­udessa per­iä väylämaksuja. 

    Mitä tiey­htiö voi per­iä? — Joo, me saadaan ehkä rahaa val­ti­ol­ta. Tosin niitä teitä pitää kunnostaa.

    Ero näi­hin Helsin­ki-Lahti ‑tyyp­pisi­in ter­a­hoi­tu­mallei­hin on, että niil­lä mak­su tulee per tiel­lä ajet­tu kilo­metri. Val­tio mak­saa, kiva kik­ka, rahat ovat vain pois­sa perustien­pidos­ta, siis yhtiön kate ja kulut.

    Sijoit­ta­jan näkökul­mas­ta val­tio voi yksi­ty­istää vaik­ka ajoneu­voveron tai muun veron tai verolu­on­teisen mak­sun, se on tuloa. Sitä vas­taan voi saa­da lainaa, siis laiskan taseen käyttöön.

    Voidaan­han ne HX-hävit­täjäkoneet vaik­ka liisa­ta val­ti­olle. Eivät näy taseessa. Silti se 10 mil­jar­dia euroa rahaa niihin menee. Tei­den tai lenokonei­den osalta tilanne ei nyt parane kenellekkään bud­jet­tikikkailul­la, vaik­ka omis­tus olisi Neit­syt­saar­il­la olevas­sa yhtiössä.

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Isoin päätös­val­ta kai Koivusaaren kaavoituk­ses­sa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mut­ta niitä ei ole vielä valit­tu. Jär­jest­gelmä, jkop­ka ei anna asunnnon tarvit­si­joille mitään päätös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

    Yhteiskun­taky­berneet­tisen käsi­tyk­sen mukaan sekä luon­to, että luon­nono­liot voivat esi­in­tyä aktor­eina (ks. Y. Ahmavaara (1976) Yhteiskun­taky­ber­neti­ik­ka, W&G, s. 161). Kyseessä on luku, jos­sa käsitel­lään kyberneet­ti­nen kausaliteetti. 

    Jostain syys­tä kaupun­gin aja­tus­maail­maan ei mah­du kuin suun­nitel­ma, jos­sa Koivusaa­reen sijoite­taan n. 5000 asukas­ta, vaik­ka ajateltavis­sa ole­vien maaail­man­tilo­jen joukko on tältä osin yleisessä tapauk­ses­sa ääretön.

    Revi­ir­iään puo­lus­tavia, alueel­la pesiviä ja poika­sia tuot­tavia jout­se­nia on Koivusaa­res­sa nähty. Eikö tässä ole selvä kan­nan­ot­to lisärak­en­tamista vas­taan? Jout­sen­ten poikaset (tai ainakin osa niistä) ovat mitä ilmeisim­min Koivusaaren tule­via asukkai­ta, edel­lyt­täen, että niiden pes­imisaluei­ta ei peit­etä soravuorten alle. 

    Jout­senet ja alueen muut asukkaat hoita­vat tuon alueen tule­vien asukkaiden val­in­tapros­essin ihan itse. Jot­ta alueen pienem­piä asukkai­ta ei sor­sit­taisi, voisi niitä varten sijoit­taa ko. kaa­va-alueelle muu­ta­man lin­nun­pön­tön lisää.

  106. Ongel­ma siinä, että asukkaat saisi­vat päät­tää asuinalueen­sa rak­en­tamis­es­ta, olisi se että asukkaat vain vas­tus­taisi­vat kaikkea rak­en­tamista. Esimerkik­si tuon Koivusaaren alueen rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen olisi mielipuolista, kun vier­essä on metroase­ma jos­ta menee rautatiease­malle 7 ja Aal­to-yliopis­tolle 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: ökya­suinalue­su­un­nitelmil­la

    Kaikkien uusien asuinaluei­den tuleekin olla ökyasuinalueita.

  107. Sip­ilä ehdot­ti Val­tion Tietokonekeskus Oyn perustaamista.

    Sel­l­ainen oli aikoinaan, kunnes se yhtiöitet­ti­in ja lop­ul­ta myyti­in fuusioitten(Tietotehdas/Avancer/ VTK) kaut­ta yksi­ty­isille sijoittajilla.

    Lop­putule­ma oli jät­ti­mo­nop­o­li, sil­lä useim­mat val­tion käyt­tämistä ohjelmista ovat VTKn kehit­tämiä ja osa on 60-luvul­ta eli tietotekni­ikan historiaa

    Palvelui­ta ei voi kil­pailut­taa , kos­ka kenel­läkään ei ole tietotekni­ikan arke­olo­ge­ja ja Tiedol­la on säi­lynyt monop­o­li eli kultakaivos.

    Nyt tilanne on muut­tunut, joten val­tion tietoy­htiön perus­t­a­mi­nen ei tapah­du käden kään­teessä .Tietotekni­ik­ka on EU:n kil­pailusään­tö­jen alainen ja niin­pä han­ke on kil­pailutet­ta­va kuten tehti­in Apotille

    Eli yhtiöit­tämi­nen vain pistää uuden yhtiön kil­pailu­ti­lanteeseen ilman omia tuotteita.

    Ja kun tietää ongel­mat niin mitään ei ole toimin­nas­sa 2018–2019

    Nyt alkaa mopo keulia

  108. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Esimerkik­si tuon Koivusaaren alueen rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen olisi mielipuolista, kun vier­essä on metroase­ma jos­ta menee rautatiease­malle 7 ja Aal­to-yliopis­tolle 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Tuon metro on tarkoitet­tu Helsin­gin keskus­tas­ta län­teen johta­van joukkoli­iken­teen runk­olin­jak­si. Koivusaare­laisil­la olisi kyl­lä hyvät yhtey­det molem­pi­in suun­ti­in, mut­ta kan­nat­taako tuos­ta ilosta mak­saa hidas­tut­ta­mal­la paljon suurem­man matkus­ta­ja­joukon yhteyk­siä joka matkalla Koivusaaren pysähdyk­sen vaa­ti­man ajan verran?

    Jos runk­olin­ja raken­net­taisi­in nopeak­si, se olisi houkut­tel­e­vampi tapa matkus­taa kuin lukuisil­la pysäkeil­lä hitaak­si jar­rutel­tu rata. Län­siväylää autoillen olisit ehkä jo perillä.

    Koivusaari on joka tapauk­ses­sa vain pieni luo­to. Voisi olla järkeväm­pää rak­en­taa uut­ta tiivistä asu­tus­ta muu­ta­man keskeisem­män metroase­man viereen. Ehkä kyse on enem­män Helsin­gin halus­ta rak­en­taa kaik­ki mah­dolli­nen tila täy­teen kuin järkevästä liikennesuunnittelusta.

  109. Uuden val­tion tietokonekeskuk­sen perus­t­a­mi­nen on aika hupaisa aja­tus. Ehkä joku tulisi rikas­tu­maan kun se aikanan tul­taisi­in yksityistämään.

    Mik­si val­tion dig­i­taisoin­ti­hankkeet ovat jär­jestään katas­tro­fe­ja? Ainakaan kukaan ei ole käyt­täjän asial­la. Joku säästää omia kulu­jaan muiden kus­tan­nuk­sel­la, joku toinen haalii itselleen päätös­val­taa muiden asioihin.

    Sit­ten on van­han pol­ven joht­a­mi­nen ja käsi­tys sof­t­as­ta, joka ei enää kauheasti auta. Poli­it­ti­nen ohjaus on vielä pahen­tanut soppaa.

    Viro taas toimin­ut järkevästi, on stan­dar­d­oitu liit­tymisen rajap­in­nat. On use­ampia toim­i­joi­ta ja kood­ia ei ole kukaan saanut itselleen ikuisel­la yksi­noikeudel­la. Joku ne sof­t­at ylläpitää ja kor­jaa, monop­o­lis­sa hin­ta vain on kovin kannattava.

    Nyky­isin toki jokaises­sa kun­nas­sa on ostet­tu mitä sat­tuu, keskus­sairaalat ovat osta­neet omi­aan ja yliopis­to­sairaalat omi­aan. Kelan sairasker­to­musti­etokan­ta (kan­ta) ja resep­titeitokoan­ta ovat viimeinkin ole­mas­sa, ei kovinkaan hel­posti ta hal­val­la käytet­tävis­sä, mut­ta kuitenkin. HUS:n Apot­ti on aikansa vali­ta, lulat­vasti muual­la käytetään jotain muuta.

    Ainakin tiedämme, että uusi VTKK tulisi estämään vuosikymmenek­si kaiken kehit­tämisen ja uud­is­tamisen. Rajap­in­to­jen stan­daroin­ti riittää.

  110. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ongel­ma siinä, että asukkaat saisi­vat päät­tää asuinalueen­sa rak­en­tamis­es­ta, olisi se että asukkaat vain vas­tus­taisi­vat kaikkea rakentamista

    Jos asukkaat saa­vat päät­tää asuinalueen­sa asioista, voi käy­dä myös niin, ettei esim. tehdä remont­te­ja (mak­sa­vat liikaa), ei tule parem­pia liiken­nepalvelui­ta (tuo­vat ei-toiv­ot­tu­ja ulkop­uolisia ihmisiä alueelle), ei tule rav­in­toloi­ta (aiheut­ta­vat häir­iötä), ei tule kaup­po­ja (nekin voivat tuo­da ulkop­uolisia ihmisiä alueelle) jne.

  111. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Ongel­ma siinä, että asukkaat saisi­vat päät­tää asuinalueen­sa rak­en­tamis­es­ta, olisi se että asukkaat vain vas­tus­taisi­vat kaikkea rak­en­tamista. Esimerkik­si tuon Koivusaaren alueen rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen olisi mielipuolista, kun vier­essä on metroase­ma jos­ta menee rautatiease­malle 7 ja Aal­to-yliopis­tolle 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Kaikkien uusien asuinaluei­den tuleekin olla ökyasuinalueita.

    Eikö Helsingis­sä ole puutet­ta nimeno­maan kohtu­uhin­tai­sista asun­noista? Mis­tä muka löy­tyvät Koivusaa­reen ne 5000 ökya­sukas­ta, joil­la on jokaisel­la varaa mak­saa asun­nois­taan yli miljoona euroa per kappale? 

    Nyky­isil­lä ruplan kurs­seil­la ei itä­naa­purinkaan rikkaista tai­da olla enää osta­jik­si. Lisäk­si pääkaupunkiseudul­la on edullista toimis­toti­laa tyhjil­lään yllin kyllin, mikä las­kee vuokrata­so­ja alle kannattavuusrajan.

    Kuka halu­aa kat­sel­la korkei­ta louhe- ja soravuo­ria Län­siväylän molem­min puolin? Hyi h‑vetti!
    Tehdäänkö tänne uusi, Tal­vi­vaaran kaltainen ongel­ma-alue kym­me­nien vuosien ajaksi?

    Mihin Koivusaaren veneil­i­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­liset (?) uudet asukkaat veisivät jatkos­sa veneen­sä talvek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki eteläran­nikon ran­nat raken­netaan täy­teen pelkkiä asuntoja.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Alko Oy yhtiöitet­ti­in kai vuon­na 1932 mut­ta kukaan ei ole ehdot­tanut vielä sen yksityistämistä.

    Muis­telisin, että alku­peräis­es­tä Alkos­ta lohkaistua Alti­aa tai sen osia on kyl­lä aiot­tu yksi­ty­istää (tämän olen muis­tavinani syyk­si Pro Koskenko­r­va ‑liik­keen syntyyn) (?).

  113. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Ongel­ma siinä, että asukkaat saisi­vat päät­tää asuinalueen­sa rak­en­tamis­es­ta, olisi se että asukkaat vain vas­tus­taisi­vat kaikkea rak­en­tamista. Esimerkik­si tuon Koivusaaren alueen rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen olisi mielipuolista, kun vier­essä on metroase­ma jos­ta menee rautatiease­malle 7 ja Aal­to-yliopis­tolle 4 min, ja lisäk­si alue on meren lähellä.

    Kaikkien uusien asuinaluei­den tuleekin olla ökyasuinalueita.

    Mielipuolisu­ut­ta osoit­ta­vat pikem­minkin rak­en­tamista koske­vat suun­nitel­mat. Kuka muu kuin mielipuoli voi suun­nitel­la koko Laut­tasaaren län­siosaa palvele­vien selkei­den ramp­pi­en ja liit­tymien tilalle, mitä kum­mallisim­man zig-zag ajoväylän, joka kulk­isi sekä Koivusaaren etelä- ja pohjoisosan läpi, ja vielä Län­siväylän yli?

    Koivusaaren metroase­malle on tehty vain yksi sisäänkäyn­ti, Laut­tasaaren puolelle, käytän­nössä meren ran­nalle. Erään­laista mielipuolisu­ut­ta kai tuokin osoit­taa. Sen kalli­in sisäänkäyn­nin val­ta­van isoista maise­maikkunoista olisikin var­maan kiva kaikkien kat­sel­la niitä korkei­ta louhe- ja soravuo­ria, joista on esimerk­ki ollut jo pitkään näkyvil­lä Jätkäsaaren kär­jessä? Iltaisin ne pimen­täi­sivät koko Vask­i­lah­den. Jos Koivusaa­reen joskus raken­net­taisi­in nyky­su­un­nitelmien mukaisia korkei­ta talo­ja, ne aikaan­saisi­vat saman kiusal­lisen ongelman.

    Koko metroase­man ja sen sisäänkäyn­nin sijoi­tus tuonne meren rantaan on ollut aivan kum­malli­nen tapaus. Eikö kukaan tajun­nut päätöstä tehdessä, että sinne on alueen asun­noista varsin pitkä kulku­mat­ka? Asi­as­ta oli var­maankin pyy­det­ty asukkail­takin kom­men­tit ennen päätöstä, mut­ta minkäs teet, jos niitä ei välitetä edes lukea.

    Opiske­li­joil­lako olisi varaa asua Koivusaaren ökya­sun­nois­sa? Haloo! Är det pap­pa, som beta­lar? Val­tion leikkaus­poli­ti­ikan perus­teel­la veikkaan, ettei sinne olisi varaa sijoit­tua edes yliopis­ton pro­fes­sor­eil­la. Aal­lon ylim­mästä johto­por­taas­ta en tosin tiedä, mut­ta heitäkään on tuskin ihan vielä 5000 henkeä.

    Ajaisi­vatko Koivusaa­reen ajatel­tu­jen 5000 miljoon­akäm­pän asukkaat tosi­aankin junal­la esim. Pitäjän­mäelle tai Ker­avalle? Tuo taitaa olla jonkin­laista toivea­jat­telua. Eiväthän he edes ehtisi metro­ju­ni­in, väis­tel­lessään ase­man sisäänkäyn­nin eteen sijoit­tau­tunei­ta kerjäläis‑, nisti- ja spurgulaumoja!

    Jos Koivusaa­reen aio­taan rak­en­taa asun­to­ja, kan­nat­taisi ehkä ensin kat­soa asukasti­heyt­tä esim. Wes­t­endis­sä, Lehti­saa­res­sa tai Kulosaa­res­sa, tai muil­la vas­taav­il­la ökyalueil­la. Lisäk­si tulisi paikalle saa­da joitakin varakkaam­man väen houkut­timia, kuten taidet­ta yms. 

    Jopa Guggen­heim-museo­ta (ei mus­taa!) tai vas­taavaa on muis­taak­seni jos­sain taan­noises­sa keskustelus­sa esitet­ty paikalle. Jokin hillit­ty, korkealu­okkainen julki­nen tai yksi­tyi­nen käyt­töko­hde tai museo, mihin pääsee metroase­mal­ta jalan, voisi ehkä sopia saarelle hyvinkin. Esimerkik­si Laut­tasaaren asukkaiden ja ehkä jopa entis­ten kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen van­hainkodin voisi myös ajatel­la sopi­van alueelle, jos sen ruokalas­ta saisi syn­er­giahyö­tyä myös ulkoil­i­joi­ta ja pur­je­hti­joi­ta palvel­e­valle kahvila-ravintolalle. 

    Mer­ilu­on­non kauneus ja upeat maise­mat ovat kuitenkin sel­l­aisia arvo­ja, joi­ta tuol­la kan­nat­taisi ensisi­jais­es­ti vaalia, ilman ahneu­den kaltaista perisyn­tiä, jos­ta lienevät saa­neet alkun­sa ajatuk­set mer­en­täytöistä, julk­isten maisemien peit­tämis­es­tä ja koko alueen täy­teen ahtamisesta. 

    Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen nyky­su­un­nitelmien mukaises­ti olisi ympäristörikos. Laa­jo­ja mer­en­täyt­töjä ei pitänyt tul­la. Jos tuo ei ole rikol­lista jo tänä päivänä, niin viimeistään tulevaisuudessa.

  114. Pyy: Met­sä­te­ol­lisu­us ja met­sän­o­mis­ta­jat omis­taisi­vat tien­sä ja ylläpitäi­sivät ne omaan lasku­un­sa. Kus­tan­nus lisätään tuot­teen hintaan.

    Val­tion tehtävä on olla pelkästään se taho, joka määrit­telee ne raamit, joiden puit­teis­sa yri­tyk­set ja kulut­ta­jat toimivat.

    Val­tion tehtävänä ei ole omis­taa, har­joit­taa liike­toim­intaa tai olla jonkin kepu­laisen teol­lisu­u­de­nalan tukiaskassana.

    Ja var­maan myös helsinkiläi­nen Lap­pi­in hiih­tomatkalle meni­jä mak­saisi tien kulut osaltaan. Toisin sanoen Pyy kan­nat­taa Berner­in tiemaksuja.

  115. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mis­tä muka löy­tyvät Koivusaa­reen ne 5000 ökya­sukas­ta, joil­la on jokaisel­la varaa mak­saa asun­nois­taan yli miljoona euroa per kappale? 

    Nyky­isil­lä ruplan kurs­seil­la ei itä­naa­purinkaan rikkaista tai­da olla enää osta­jik­si. Lisäk­si pääkaupunkiseudul­la on edullista toimis­toti­laa tyhjil­lään yllin kyllin, mikä las­kee vuokrata­so­ja alle kannattavuusrajan.

    Kuka halu­aa kat­sel­la korkei­ta louhe- ja soravuo­ria Län­siväylän molem­min puolin? Hyi h‑vetti!
    Tehdäänkö tänne uusi, Tal­vi­vaaran kaltainen ongel­ma-alue kym­me­nien vuosien ajaksi?

    Mihin Koivusaaren veneil­i­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­liset (?) uudet asukkaat veisivät jatkos­sa veneen­sä talvek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki eteläran­nikon ran­nat raken­netaan täy­teen pelkkiä asuntoja.

    Markki­nat eivät toi­mi niin kuin ole­tat, vaan sel­l­aisille henkilöille, jot­ka halu­a­vat asua lähel­lä keskus­taa ja mer­ta, mut­ta eivät väl­itä raken­nusten ulkonäöstä, tulee lisää tar­jon­taa, ja täl­lais­ten asun­to­jen hin­nat las­kee sen ver­ran että jokainen asun­to Koivusaa­res­sa tulee täy­teen. Helsin­gin seudul­la ei tule sel­l­aista tilan­net­ta, että johonkin asun­toon ei tulisi asukas­ta vaan sinne tulee poikkeuk­set­ta asukas kun­han hin­taa on las­ket­tu tarpeeksi. 

    Suh­teessa niukimpia ovat lähel­lä keskus­taa ja mer­ta sijait­se­vat talot, joiden alueil­la raken­nuk­set ovat kau­ni­ita. Niukku­us johtuu siitä, ettei täl­laisia aluei­ta ole raken­net­tu vuo­den 1930 jälkeen.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Eikö Helsingis­sä ole puutet­ta nimeno­maan kohtu­uhin­tai­sista asunnoista? 

    Jos uusi asun­to hin­noitel­laan markki­noil­la ja on kohtu­uhin­tainen, on se merk­ki siitä että jotain on pielessä. Täl­löin on raken­net­tu uut­ta asun­tokan­taa, joka on vielä huonom­paa kuin Helsin­gin seudun asun­tokan­ta keskimäärin.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mihin Koivusaaren veneil­i­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­liset (?) uudet asukkaat veisivät jatkos­sa veneen­sä talvek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki eteläran­nikon ran­nat raken­netaan täy­teen pelkkiä asuntoja.

    Koivusaaren veneil­i­jät eivät ole valmi­ita mak­samaan yhtä paljoa alueesta kuin tule­vat asukkaat. Täl­löin pal­jas­tuu se, että 5 000 asukas­ta saa kuitenkin alueesta lop­ul­ta enem­män tyy­dy­tys­tä kuin huviveneil­i­jät. Voi esimerkik­si olla, että venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­lan luokse ei ole niin tärkeää päästä niin nopeasti kuin uusien asukkaiden päästä päivit­täin määränpäihinsä.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Isoin päätös­val­ta kai Koivusaaren kaavoituk­ses­sa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mut­ta niitä ei ole vielä valit­tu. Jär­jest­gelmä, jkop­ka ei anna asunnnon tarvit­si­joille mitään päätös­val­taa, on kyl­lä aika huono.

    Eivätkös uudet asukkaat saa päätös­val­taa aina lunas­tamien­sa osakkei­den suhteessa?

    Jahas, kuka ne asukkaat (KSL:n jäsenistöstä) val­it­see? Tehdäänkö val­in­ta vas­ta sit­ten, kun tiede­tään kuka äänesti kaava­muu­tok­sen puoles­ta “jaa”?

    Ovatko Kalasa­ta­man ran­nat mielestäsi kau­ni­ita? Kan­nat­ta käy­dä vaik­ka Mustikka­maan rannal­ta käsin kat­so­mas­sa ja viisastua.

    Kuka aset­ti Koivusaa­reen kaavail­tu­jen asukkaiden lukumääräk­si 5000 (jos ihmi­sistä puhumme)? Fau­nan edus­ta­jien määrä ylit­tää käsit­tääk­seni maini­tun lukumäärän siel­lä tois­taisek­si moninkertaisesti. 

    Eikö olisi pitänyt ensin selvit­tää mon­tako ihmisas­ukas­ta tuonne voisi sopia ilman laa­jo­ja mer­en­täyt­töjä? … ja olisiko heistä kaikil­la sit­tenkään heit­tää miljoo­nan edestä (rehellisin tavoin ansait­tu­ja) euro­ja ‘kaupun­gin kam­reerin’ tiskille? Tokkopa.

    Tuosta­han tulee jopa mieleen kysymys, antaisiko Koivusaari mon­elle jopa mah­dol­lisu­u­den rahan­pe­su­un. Varokaa vain, ettei Koivusaares­ta tehdä uut­ta Panamaa! 

    On aika mie­lenki­in­toista ver­ra­ta keskenään Koivusaaren ja Kulosaaren täy­den­nys­rak­en­tamis-suun­nitelmia. Jälkim­mäisen tapauk­ses­sa ollaan jostain kum­man syys­tä tavat­toman paljon maltil­lisem­pia. Kysyn­pä vain miksi? 

    Koivusaaren aluet­ta koske­vat mer­en­täyt­tö­su­un­ni-tel­mat oli­si­vat toteutues­saan peru­ut­ta­mat­to­mia. Tässä on iso ongel­ma ja vaara. Kan­nat­taa palaut­taa mieleen­sä myös Tal­vi­vaara. Koivusaarisu­un­nitel­mat eivät poista edes liiken­nemelu­on­gel­maa, ne vain lisäävät liiken­teen ongelmia.

    Eikö päätök­sen­tek­i­jöil­lä ole tosi­aankaan selkärankaa, ja kykyä nähdä, minkälainen karmea lop­putu­los tuos­ta Koivusaares­ta olisi tulos­sa? No ilmeis­es­ti ei. — Ei ainakaan, kun KSV toimit­taa kat­seltavak­seen vain pit­toreskik­si muokat­tua aineis­toa viis­toil­maku­vien kera, jos­ta kaava­muu­tossu­un­nitel­man mon­et tule­vat ongel­mat ja hai­tat ympäristölle eivät käy edes kun­nol­la ilmi!

    Koivusaari kan­nat­taisi säi­lyt­tää pur­siseu­ro­jen ja veneilyn keskuk­se­na, samoin vapaat näkymät meren ula­palle vielä tois­taisek­si maan upeim­mal­ta pyöräilybaanalta.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Alko Oy yhtiöitet­ti­in kai vuon­na 1932 mut­ta kukaan ei ole ehdot­tanut vielä sen yksityistämistä.

    Alokos­ta on tuotan­to-osa yhtiöi­et­ty erik­seen ja myyn­tiä hark­i­taan. Ei vält­tämät­tä perusteetta.

    Oskaey­htiä­muo­toli varsin hvyä tssä tapauksessa.

  118. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mis­tä muka löy­tyvät Koivusaa­reen ne 5000 ökya­sukas­ta, joil­la on jokaisel­la varaa mak­saa asun­nois­taan yli miljoona euroa per kappale? 

    Nyky­isil­lä ruplan kurs­seil­la ei itä­naa­purinkaan rikkaista tai­da olla enää osta­jik­si. Lisäk­si pääkaupunkiseudul­la on edullista toimis­toti­laa tyhjil­lään yllin kyllin, mikä las­kee vuokrata­so­ja alle kannattavuusrajan.

    Kuka halu­aa kat­sel­la korkei­ta louhe- ja soravuo­ria Län­siväylän molem­min puolin? Hyi h‑vetti!
    Tehdäänkö tänne uusi, Tal­vi­vaaran kaltainen ongel­ma-alue kym­me­nien vuosien ajaksi?

    Mihin Koivusaaren veneil­i­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­liset (?) uudet asukkaat veisivät jatkos­sa veneen­sä talvek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki eteläran­nikon ran­nat raken­netaan täy­teen pelkkiä asuntoja.

    Markki­nat eivät toi­mi niin kuin ole­tat, vaan sel­l­aisille henkilöille, jot­ka halu­a­vat asua lähel­lä keskus­taa ja mer­ta, mut­ta eivät väl­itä raken­nusten ulkonäöstä, tulee lisää tar­jon­taa, ja täl­lais­ten asun­to­jen hin­nat las­kee sen ver­ran että jokainen asun­to Koivusaa­res­sa tulee täy­teen. Helsin­gin seudul­la ei tule sel­l­aista tilan­net­ta, että johonkin asun­toon ei tulisi asukas­ta vaan sinne tulee poikkeuk­set­ta asukas kun­han hin­taa on las­ket­tu tarpeeksi. 

    Suh­teessa niukimpia ovat lähel­lä keskus­taa ja mer­ta sijait­se­vat talot, joiden alueil­la raken­nuk­set ovat kau­ni­ita. Niukku­us johtuu siitä, ettei täl­laisia aluei­ta ole raken­net­tu vuo­den 1930 jälkeen.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Eikö Helsingis­sä ole puutet­ta nimeno­maan kohtu­uhin­tai­sista asunnoista? 

    Jos uusi asun­to hin­noitel­laan markki­noil­la ja on kohtu­uhin­tainen, on se merk­ki siitä että jotain on pielessä. Täl­löin on raken­net­tu uut­ta asun­tokan­taa, joka on vielä huonom­paa kuin Helsin­gin seudun asun­tokan­ta keskimäärin.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mihin Koivusaaren veneil­i­jät (KoPu ja NJK) ja mah­dol­liset (?) uudet asukkaat veisivät jatkos­sa veneen­sä talvek­si, kun venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­laa ei ole koh­ta enää mis­sään, kun kaik­ki eteläran­nikon ran­nat raken­netaan täy­teen pelkkiä asuntoja.

    Koivusaaren veneil­i­jät eivät ole valmi­ita mak­samaan yhtä paljoa alueesta kuin tule­vat asukkaat. Täl­löin pal­jas­tuu se, että 5 000 asukas­ta saa kuitenkin alueesta lop­ul­ta enem­män tyy­dy­tys­tä kuin huviveneil­i­jät. Voi esimerkik­si olla, että venei­den huolto‑, kor­jaus- ja säi­ly­tys­ti­lan luokse ei ole niin tärkeää päästä niin nopeasti kuin uusien asukkaiden päästä päivit­täin määränpäihinsä. 

    Juho Laatu: Voisi olla järkeväm­pää rak­en­taa uut­ta tiivistä asu­tus­ta muu­ta­man keskeisem­män metroase­man viereen.

    Ja täl­laista aluet­ta tiivis­tet­täisi­in mihin? Toki esimerkik­si Kulosaaren metroase­man vier­essä ole­vat talot pitäisi purkaa ja moot­tori­tie lait­taa rul­lalle, mut­ta Koivusaari on kuitenkin listal­la ylem­pänä kos­ka asukkaat eivät vas­tus­ta yhtä paljoa, kun hei­dän talo­jaan ei kuitenkaan pureta.

  119. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Markki­nat eivät toi­mi niin kuin ole­tat, vaan sel­l­aisille henkilöille, jot­ka halu­a­vat asua lähel­lä keskus­taa ja mer­ta, mut­ta eivät väl­itä raken­nusten ulkonäöstä, tulee lisää tar­jon­taa, ja täl­lais­ten asun­to­jen hin­nat las­kee sen ver­ran että jokainen asun­to Koivusaa­res­sa tulee täyteen. 

    “… eivät väl­itä raken­nuk­sen ulkonäöstä, …” Eikö Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tehtävänä ole huole­htia tästä ulkonäöstä? Jos näin ei ole, ja siltä Helsingis­sä aika mon­es­sa paikas­sa tosi­aan jo näyt­tää, pitäisi kai vai­h­taa lau­takun­nan jäsenet.

    Tuo kuvat­tu markki­nape­ri­aate johtaa taas nähdäk­seni siihen, että rak­en­t­a­mi­nen ei enää vält­tämät­tä kan­na­ta kaikil­la huonopo­h­jaisil­la, työläil­lä alueil­la. Eikö se taas johtaisi siihen, että Koivusaar­ta raken­net­taisi­in vain hyvin vähän ker­ral­laan, mikä puolestaan johtaisi siihen, että louhe- ja soravuo­ria joudut­taisi­in kat­se­le­maan siel­lä hyvinkin pitkään? … varsinkin kun Keilaniemen alueelle, Jätkäsaa­reen, Her­ne­saa­reen, Kru­unuvuoren­ran­taan, Var­tiosaa­reen, Kalasa­ta­maan ja muuallekin ollaan koko ajan suunnittelemassa/rakentamassa lisää niitä kalli­ita, anteek­si, hal­val­la meneviä, meren­ran­ta-asun­to­ja parem­malle pohjalle. 

    Rak­en­ta­jatko tykkää tästä hin­to­jen laskus­ta? Veikkaan, että ainakaan kaik­ki eivät ota turhia riske­jä, varsinkaan jos varmem­piakin hyviä bis­nek­sen­tekopaikko­ja löytyy.

    Pahim­mil­laan­han tuos­sa kävisi niin, että mer­en­täytöt tehtäisi­in täysin turhaan. Paljon tulee tosin jäämään nou­se­van meren­pin­nan alle, kun man­ner­jäätiköt maail­mal­la sulavat. Veden­paisumus tulkoon vas­ta mei­dän jälkeemme!

  120. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Ja täl­laista aluet­ta tiivis­tet­täisi­in mihin? Toki esimerkik­si Kulosaaren metroase­man vier­essä ole­vat talot pitäisi purkaa ja moot­tori­tie lait­taa rul­lalle, mut­ta Koivusaari on kuitenkin listal­la ylem­pänä kos­ka asukkaat eivät vas­tus­ta yhtä paljoa, kun hei­dän talo­jaan ei kuitenkaan pureta.

    Koivusaaren ver­ran raken­nuk­sia voisi hajaut­taa var­maankin aika hel­posti muiden asemien yhtey­teen, tai jopa jonkun yhden kohdalle. Kulosaa­res­sa helpoin ratkaisu olisi kat­taa Itäväylää Koivusaaren kokoinen länt­ti metroase­man kohdalta.

    Ja kas kum­maa, Espoon ja Helsin­gin välisel­lä matkalla säästy­isi aikaa tuhan­sil­ta ihmisiltä min­u­ut­ti pari per päivä, ja alue jol­ta ihmiset hakeu­tu­vat metroon (oman auton sijaan) laa­jenisi lukuisil­la asemil­la min­uutin käve­ly­matkan ver­ran. Kulosaa­res­sa joku saisi korkean talon var­jon pihaansa, mut­ta toinen olisi tyy­tyväi­nen siitä, että Itäväylän melu katosi, ja metroase­man seudus­ta tuli uusi ostoskeskus.

    Raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa säästet­täisi­in yksi kokon­ainen metroase­ma. Kulu­ja tulisi Itäväylän betonikannes­ta ja siitä, että toiseenkin päähän metroase­maa raken­net­taisi­in sisäänkäynti.

    Koivusaa­reen on help­po rak­en­taa, kos­ka asukkai­ta ei juuri ole, eivätkä edes vihreät puo­lus­ta luon­to- tai sun­nun­tairetkeil­yarvo­ja, eivätkä ilmeis­es­ti edes tehokas­ta joukkoliikennettä.

    Samoila perusteil­la kuin Koivusaari raken­netaan, voisi var­maankin rak­en­taa myös Hanasaaren ja Karhusaaren (Espoo herä­tys, hyviä veron­mak­sajia ja citymäistä lookia tajoil­la 🙂 ). Tosin voi olla, että jo ensim­mäisenä päivänä metron matkus­ta­jat kyl­lästy­i­sivät istu­maan toimet­tom­i­na, kun metro tuon tuos­ta pysähtelee pikkupysäkeil­lä ja kulut­taa hei­dän kallista aikaansa.

    1. Keskustelu siitä, kan­nat­taako Koivusaa­reen rak­en­taa metroase­ma on kyl­lä vähän jälk­i­jät­töistä, kos­ka se on jo raken­net­tu. Keskustelua siitä, kan­nat­taako nopeasti kiihtyvä metro pysäyt­tää ase­malle, jon­ka lähistöl­lä asuu vain 7000 asukas­ta kan­nat­taa ver­ra­ta keskustelu­un siitä, kan­nat­taako kokon­ainen hitaasti kiihtyvä juna pysäyt­tää Inkoon ase­malle, jos­ta matkaan tulee alle kymme­nen henkeä, jos yhtään.

  121. Juho Laatu: Koivusaaren ver­ran raken­nuk­sia voisi hajaut­taa var­maankin aika hel­posti muiden asemien yhtey­teen, tai jopa jonkun yhden kohdalle. Kulosaa­res­sa helpoin ratkaisu olisi kat­taa Itäväylää Koivusaaren kokoinen länt­ti metroase­man kohdalta.

    Kulosaa­res­sa joku saisi korkean talon var­jon pihaansa, mut­ta toinen olisi tyy­tyväi­nen siitä, että Itäväylän melu katosi, ja metroase­man seudus­ta tuli uusi ostoskeskus.

    Har­voin olen Juhon kanssa samaa mieltä, mut­ta tässäpä kan­natet­ta­va aja­tus! Saataisi­in myös Kulosaa­reen palvelui­ta. Toki kaup­pakeskus REDI valmis­tuu parin vuo­den päästä, jol­loin kaup­po­ja ja rav­in­toiloi­ta on Kulosaares­ta kilo­metrin säteel­lä yllin kyllin.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskustelu siitä, kan­nat­taako Koivusaa­reen rak­en­taa metroase­ma on kyl­lä vähän jälk­i­jät­töistä, kos­ka se on jo raken­net­tu. Keskustelua siitä, kan­nat­taako nopeasti kiihtyvä metro pysäyt­tää ase­malle, jon­ka lähistöl­lä asuu vain 7000 asukas­ta kan­nat­taa ver­ra­ta keskustelu­un siitä, kan­nat­taako kokon­ainen hitaasti kiihtyvä juna pysäyt­tää Inkoon ase­malle, jos­ta matkaan tulee alle kymme­nen henkeä, jos yhtään.

    Kyl­lä tehdy­istä teoista kan­nat­taa keskustel­la jäkikä­teenkin. His­to­ria opet­taa. Emme kai halua julis­taa huonoimpia päätök­siä järke­viksi jälkikäteen.

    Inkoon ase­mal­la ongel­ma ei ole sama sik­si, että pidem­män matkan kulk­i­joista val­taosa matkus­taa kauko­ju­nis­sa. Täl­laiseen malli­in myös joka pysäkil­lä pysähtelevä rin­nakkainen lin­ja sopii main­iosti (jos matkus­ta­jia on riit­tävästi täl­laisi­in tarpeisi­in). Koivusaaren peru­songel­ma on se, että koko Helsin­gin ja Espoon väli­nen runk­olin­ja hidas­tuu yhden (var­ta vas­ten tarpeet­tomak­si hidas­teek­si raken­netun) luodon vuoksi.

  123. Brändöbo: Har­voin olen Juhon kanssa samaa mieltä, mut­ta tässäpä kan­natet­ta­va aja­tus! Saataisi­in myös Kulosaa­reen palvelui­ta. Toki kaup­pakeskus REDI valmis­tuu parin vuo­den päästä, jol­loin kaup­po­ja ja rav­in­toiloi­ta on Kulosaares­ta kilo­metrin säteel­lä yllin kyllin.

    REDI on näköjään Kalasa­ta­man uusi keskus. Tuol­lainen rak­en­tamistapa, jos­sa tiukasti metroase­man ympärille raken­netaan kokon­ainen minic­i­ty on järkevä tapa rak­en­taa jo ruuhkau­tu­mis­vaaras­sa ole­vaa kaupunkia. Kalasa­ta­man pysäkin rak­en­t­a­mi­nen tosin hidasti aikanaan itämetroa pysähtymisen ver­ran. Mut­ta jos raken­netaan, niin mas­si­ivis­es­ti sit­ten, mah­dol­lisim­man lähelle ase­maa. Näin saadaan toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä, ja säästyy ilmati­laa ja vihreää muual­la (pait­si että Helsingis­sä ei säästy, kos­ka kaik­ki vielä rak­en­ta­mat­tomat paikat raken­netaan joka tapauk­ses­sa umpeen).

  124. Juho Laatu: Koivusaaren ver­ran raken­nuk­sia voisi hajaut­taa var­maankin aika hel­posti muiden asemien yhtey­teen, tai jopa jonkun yhden kohdalle. 

    Ei saa hajautet­tua, kun yhtä lähel­lä keskus­taa kaik­ki tila on jo käytetty.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Keskustelu siitä, kan­nat­taako Koivusaa­reen rak­en­taa metroase­ma on kyl­lä vähän jälk­i­jät­töistä, kos­ka se on jo raken­net­tu. Keskustelua siitä, kan­nat­taako nopeasti kiihtyvä metro pysäyt­tää ase­malle, jon­ka lähistöl­lä asuu vain 7000 asukas­ta kan­nat­taa ver­ra­ta keskustelu­un siitä, kan­nat­taako kokon­ainen hitaasti kiihtyvä juna pysäyt­tää Inkoon ase­malle, jos­ta matkaan tulee alle kymme­nen henkeä, jos yhtään.

    Koivusaaren tapauk­ses­sa saat­taisi olla parem­pi hoitaa liikenne raitio­vaunul­la. Se tar­joaisi palvelua joi­hinkin osi­in Laut­tasaar­ta, joil­ta nyt ei tule ole­maan käve­ly­matkaa kum­mallekaan metroase­malle, ja metron matkus­ta­jat pää­si­sivät min­uutin nopeam­min eikä kallista metroase­maa olisi tarvin­nut rakentaa.

    Valitet­tavasti nyt on jo liian myöhäistä, kun liiken­nesu­un­nit­telun pakkomielle on se, että on ole­mas­sa vain rautati­et, metro ja bus­sit, ja pakkomiel­teen mukaises­ti on jo raken­net­tu Koivusaaren metroasema.

  125. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    Koivusaari on kuitenkin listal­la ylem­pänä kos­ka asukkaat eivät vas­tus­ta yhtä paljoa, kun hei­dän talo­jaan ei kuitenkaan pureta.

    Anteek­si vain, mut­ta väit­teesi ei pidä paikkansa. Jostain kum­man syys­tä Koivusaa­res­sa on tehty asukkaiden asuin­talon purkutöitä. Niiden seu­rauk­se­na asukkaiden palu­umuut­to ei enää onnistu.

    Sopii men­nä kat­so­maan, onko isom­mal­la, aidat­ul­la työ­maa-alueel­la enää ain­ut­takaan puna­mul­lal­la maalat­tua omakoti­taloa! Ei ole, kos­ka purku­työ on jo tehty.

    Ensin ajet­ti­in asukkaat tiehen­sä työ­maan alta, sit­ten raken­net­ti­in metro­rataa ja ase­maa, ja, vas­ta viime vuo­den puolel­la, estet­ti­in asukkaiden palu­umuut­to maini­t­ul­la hävitystyöllä.

  126. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Ei saa hajautet­tua, kun yhtä lähel­lä keskus­taa kaik­ki tila on jo käytetty.

    Metroasemien lipeil­lä on var­masti yhden Koivusaaren ver­ran tilaa. Kulosaaren tilat jo käsitelti­in (paljon on). Jos halut­taisi­in, Ruo­ho­lah­teen voisi rak­en­taa nyky­istä enem­män, vaikka­pa tien päälle. Laut­tasaa­reenkin kukat­en hie­man lisää. Ja Espoon puolelle paljonkin.

    Koivusaari oli siis huono paik­ka sik­si, että se lisää yhden turhan pysähdyk­sen kaikki­in län­nen metro­matkoi­hin. Liiken­teel­lis­es­ti oikea tyyli on rak­en­taa pitkän matkan runk­olin­jaan vain vähän asemia, mut­ta rak­en­taa niiden ympäristöt tiiviisti.

    Jos Koivusaari jätetään rak­en­ta­mat­ta, muut ase­mat siir­tyvät min­uutin lähem­mäs Helsin­gin keskus­taa (ja päin­vas­toin). Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen saat­taa hyvinkin tässä mielessä kas­vat­taa keskimääräistä etäisyyt­tä Helsin­gin keskustaan.

  127. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Anteek­si vain, mut­ta väit­teesi ei pidä paikkansa. Jostain kum­man syys­tä Koivusaa­res­sa on tehty asukkaiden asuin­talon purkutöitä. Niiden seu­rauk­se­na asukkaiden palu­umuut­to ei enää onnistu.

    Sopii men­nä kat­so­maan, onko isom­mal­la, aidat­ul­la työ­maa-alueel­la enää ain­ut­takaan puna­mul­lal­la maalat­tua omakoti­taloa! Ei ole, kos­ka purku­työ on jo tehty.

    Ensin ajet­ti­in asukkaat tiehen­sä työ­maan alta, sit­ten raken­net­ti­in metro­rataa ja ase­maa, ja, vas­ta viime vuo­den puolel­la, estet­ti­in asukkaiden palu­umuut­to maini­t­ul­la hävitystyöllä.

    Jos ihmisak­torit on sul­jet­tu tuol­laisel­la tem­pul­la pois päätök­sen­teosta, niin sil­loin­han ei Koivusaaren asukkaista jää jäl­jelle mui­ta kuin pro­fes­sori Ahmavaaran jo yli neljäkym­men­tä vuot­ta sit­ten esi­in nos­ta­mat luon­non aktorit, joista hyvänä esimerkkinä voidaan maini­ta omaa revi­ir­iään siel­lä pon­nekkaasti puo­lus­ta­vat lin­nut. Kyseessä on mielestäni mitä selkein kausaliteetti. 

    (Kausali­teet­ti on puolestaan yksi filosofi­an ja luon­non­his­to­ri­an merkit­tävimpiä käsit­teitä, joten sitä vas­taan on turha pullikoida!)

    Jout­sen on valit­tu aikoinaan Suomen kansal­lis­lin­nuk­si. Siinä onkin uljas lin­tu. mikä onkaan komeampi näky kuin valkea jout­sen­pari lentämässä sin­istä taivas­ta vas­ten! (Jos taka-alalle vai­hde­taan Jätkäsaaren tai Kalasa­ta­man rujot raken­nuk­set, on upea vaikutel­ma pilat­tu täysin.)

    Hyvän esimerkin jout­sen tar­joaa päät­täväisyy­del­lään myös Helsin­gin asukkaille, jot­ka saa­vat puis­tois­saan ja ran­noil­laan kär­siä mm. valko­poski­han­hista ja niiden jätök­sistä. Jout­sen antaisi Koivusaa­res­sa ylimääräis­ten tulokkaiden tois­tekin tietää huutia. 

    Lähilu­on­toa kun­nioit­ta­vat, rauhal­lis­es­ti ja ei-uhkaavasti käyt­täy­tyvät vier­aat voivat siel­lä sen sijaan kaikin mokomin käy­dä lin­tu­ja kauem­paa tarkkaile­mas­sa tai julk­isia, pitk­iä ja avaria maisemia ihaile­mas­sa. Niiden takia ne lin­nutkin ovat var­maankin sen pesä­paikak­seen valinneet.

  128. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: “… eivät väl­itä raken­nuk­sen ulkonäöstä, …”Eikö Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan tehtävänä ole huole­htia tästä ulkonäöstä? Jos näin ei ole, ja siltä Helsingis­sä aika mon­es­sa paikas­sa tosi­aan jo näyt­tää, pitäisi kai vai­h­taa lau­takun­nan jäsenet.

    Val­lit­se­vana muoti-ilmiönä on se, että raken­nuk­sis­sa ei saa olla orna­ment­ti­ikkaa, vaan niis­sä tulee olla vain se mikä on funk­tion­aal­isu­u­den kannal­ta vält­tämätön­tä. Sik­si raken­nuk­sista tulee mei­dän maal­likoiden näkökul­mas­ta rumia, ja sel­l­aisil­la alueil­la, jois­sa raken­nuk­set sisältävät paljon orna­men­ti­ikkaa, hin­nat nou­se­vat nousemis­taan. Oletet­tavasti päät­tävis­sä elimis­sä istu­vat eivät väl­itä raken­nusten ulkonäöstä tai sit­ten he arkkite­htien tapaan ajat­tel­e­vat, että orna­ment­ti on rikos.

    Ruuk­in­ma­tru­u­naksi itseään kut­su­val­la blo­gis­til­la on muuten aiheesta hyvä laa­ja kir­joi­tus­sar­ja: http://takkirauta.blogspot.fi/2007/12/huono-arkkitehtuuri.html

  129. Antti Helin:
    Toisaal­ta, val­tio voisi ottaa tätä lainaa – huo­mat­tavasti yksi­ty­istä toim­i­jaa pienem­mäl­lä korol­la – ja tehdä kor­jauk­set ja hyö­tyä niistä itse, sen sijaan että yksi­tyi­nen toim­i­ja tekee omaa voit­to-tap­pio-arvio­taan siitä kan­nat­taako kor­jaus vai ei. 

    En olisi tästä niin var­ma. Kaikkien luotet­tavien lainaa­jien korot ovat nykyään alhaiset. Ja Suomen val­tio­ta pidän jos­sain määrin riskaa­beli­na vel­l­lise­na, kos­ka sen poli­itikois­sa ja äänestäjis­sä on niin paljon Kreik­ka-tyyp­pistä syömävelka­an­tu­mista kannattavia.

    Ratay­htiöl­lä sen sijaan on lain­o­jen­sa vakuute­na kiin­teää omaisu­ut­ta ilman suur­ta määrää väkeä, joka kat­soo oikeudek­seen saa­da rahaa siltä ilman vastinetta.

    Minä lainaisin pienel­lä korol­la rahaa ratay­htiölle, mut­ta en Suomen valtiolle.

  130. Olemme melko villil­lä taval­la tulleet yhtäkkiä yhteiskun­taan, jos­sa kaik­ista tekemi­sistämme voidaan kerätä tietoa tietotekni­ikan palvelu­jen perusteella. 

    Taustapa­perei­den perus­teel­la liiken­nekaa­res­sa tun­tuu ole­van tavoit­teena yhdis­tää liiken­n­ev­erkko ja tietotekni­ik­ka. Tiev­erkon yhtiöit­tämi­nen on toimin­nan suo­ravi­ivais­tamisen ja mak­su­jär­jestelmän luomisen ja omis­ta­ju­u­den kau­pan olemisen alusta. 

    On väläytet­ty tiev­erkkoy­htiön tulo­jen tule­van yleis­ra­dioveron kaltais­es­ta liiken­n­ev­erkkoveros­ta. Paperei­hin tutustues­sa näyt­tää kuitenkin siltä, että tavoite on luo­da ansain­ta­logi­ik­ka sijain­ti­tiedon perus­teel­la mak­su­ja perivälle tietotekni­ikalle, joka mah­dol­lis­taisi per­iä mak­su­ja kaikesta liikku­mis­es­ta mis­sä tahansa. 

    http://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=200477

    http://www.lvm.fi/lausuntopyynnot/-/mahti/asianasiakirjat/69795

    Jos me luomme alus­tan, joka mah­dol­lis­taa käyt­täjän liikku­misen seu­raamisen esimerkik­si hänen älykän­nykkän­sä sijain­nin perus­teel­la niin täl­läi­nen edel­lyt­tää, että demokra­tia ottaa aske­lia suo­ran demokra­t­ian suun­taan. Kansalaisil­la pitää olla oikeus ja mah­dol­lisu­us kon­trol­loi­da niitä piire­jä, jot­ka tieto­ja keräävät ja käyttävät. 

    Kansalais­ten oikeuk­sia pitää lisätä, jos näitä isoveli valvoo seu­ran­ta­jär­jestelmiä lisätään. 

    “2 §

    Ryh­mäkan­teen edellytykset

    Asia voidaan käsitel­lä ryh­mäkan­teena, jos:

    1) useil­la henkilöil­lä on samaa vas­taa­jaa vas­taan vaa­timuk­sia, jot­ka perus­tu­vat samoi­hin tai samankaltaisi­in seikkoihin”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070444

    Suo­ras­sa demokra­ti­as­sa äänioikeutetut kansalaiset pystyvät kon­trol­loimaan val­tio­val­lan omi­naisu­udessa mitä kansalais­ten yhteiskun­nas­sa tapahtuu. 

    Edus­tuk­selli­nen demokra­tia pitää säilyttää. 

    Äänestäjän ja edus­ta­jan yhteys voidaan luo­da sil­lä, että äänestäjä saa kuitin äänestämis­es­tä. Äänestäjä saa äänestyk­sen alla koti­in ilmoituk­sen äänioikeud­es­ta läh­teenä väestörek­isterikeskuk­sen tiedot. Äänestäjä menee äänesty­s­paikalle, jos­sa hän saa lapun, joka sisältää uur­naan tiputet­ta­van osan ja kopi­opa­perin. Uur­naan tiputet­tavas­sa osas­sa ja kopi­opa­peris­sa lukee äänestäjän nimi, äänesty­s­paik­ka, äänestysa­janko­h­ta ja se onko vaal­i­toim­i­tus kun­nal­lis­vaalit, pormes­tar­in­vaalit, eduskun­tavaalit, pres­i­dentin­vaalit, kansanäänestys. Vaalien jäl­keen edus­ta­jak­si valit­tu henkilö saa kopi­ot äänestys­la­puista, jois­sa on äänestet­ty kyseistä edus­ta­jaa. Äänestäjä puolestaan pitää itsel­lään kopi­on, johon jäl­jen­tyi numero, jota äänestäjä äänesti. Vaal­isalaisu­u­den olois­sa edus­ta­jalle on häm­men­täväl­lä taval­la epä­selvää ketä hän edus­taa. Edus­ta­jal­la on vähem­män man­daat­tia kos­ka hän ei tiedä kuka hän­tä äänesti.

  131. Olen työ­matkail­i­ja, nykyisessä talouden tilanteessa ja vr:n toimin­nan joh­dos­ta, asumme Espoos­sa ja minä ajan autol­lani Saloon töi­hin. Työt ovat teol­lisu­usalueel­la, työa­jat vai­htel­e­vat, on asi­akasko­hte­ta, tosi paljon autol­la liikku­mista, palka­s­ta ei juuri jää käteen. Per­na­muusi ton­nikalal­la ja leipä ilman mitään on ruo­ka viikol­la. Paljon joutuu siis uhrautu­maan, että saa palkkatyöstä jonkin­laista palkkaa. Autol­la ejet­tu koh­ta 400 000 ja pitäisi saa­da vai­hdet­tua. Rahaa ei ole. Enää voin tin­kiä vain vaku­u­tuk­sista ja net­tili­it­tymästä. Tiedät­tekö miltä tun­tuu lukea näitä Berner­in visioi­ta kun tietää, että se on työn loppu.Otetaan esim. kilo­metriko­r­vaus, emme käy mis­sään mis­sä on parkki­mak­su, ain­ut haave min­ul­la on päästä välil­lä retkelle laavulle, pakkaan autoon kamat ja ajan Tei­jolle, jos joudun aja­maan sinne niin, että lasken mitä kilo­metri mak­saa, en lähde aja­maan, myyn sit­ten koko auton pois. Täl­lä het­kel­lä toimin paljon myös yleishyödyl­li­sis­sä asiois­sa ja nuorten paris­sa, kaik­ki tämä jäisi pois. Ihmette­len erit­täin paljon, mik­si kaik­ki täl­lainen pitää lopet­taa. Min­ul­la on koke­mus­ta miten ihmisen motivoin­nin kaut­ta syn­tyy kaiken­laisia hieno­ja jut­tu­ja, kat­sokaa maail­malle mitä tapah­tuu, kun tehdään toisin päin.Tässä vain pieni ote ajatuk­sis­tani, en saa enää öisin unta, kun ajat­te­len„ että joudun työt­tömäk­si. Polves­sani on nivel­rikko joten liiku­miseni ei ole yhtä help­poa kuin teil­lä ter­veil­lä. Ymmärtäkää„ halu­an mak­saa vero­ja kohtu­ullis­es­ti, suur­in­pi­irtein kuin nyt on. Jät­täkää autoni vapaak­si markki­navoimien ahmateil­ta. Halu­an tehdä töitä ja näyt­tää esimerkkiä lap­sil­leni. Onko tämä tosi­aan niin helkkarin väärin.

Vastaa käyttäjälle Anonymous Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.