Markkinaratkaisulla on vastustajia

Vaik­ka aika moni myön­tää, että pelkkä päästökaup­pa tuot­taisi parem­man tulok­sen kuin nykyjär­jestelmä, melkein kaik­ki kuitenkin vas­tus­ta­vat markki­nae­htoisia ratkaisu­ja, kos­ka jokin fusku on aina edullista jollekin osapuolelle.

Markki­nae­htoisel­la ratkaisul­la tarkoi­tan, että sähkön hin­noitel­laan kaikille sen käyt­täjille tun­ti­hin­nan perus­teel­la, sähköveros­ta luovu­taan kokon­aan ja se kor­vataan korkeal­la ja kat­taval­la hiiliv­erol­la tai päästöoikeu­den korkeal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ja sähkön siir­rossa pain­ot­tuu kiin­teän mak­sun osu­us, kos­ka kus­tan­nuk­setkin ovat kiinteitä.

Ilmalämp­pöpump­puläm­mit­täjät eivät halua sähkön tun­tiko­htaista lasku­tus­ta, kos­ka hei­dän kulu­tus­pi­ikkin­sä ajoit­tuu paukku­pakkasi­in, jol­loin läm­pöpumpun teho ei riitä ja lop­pu pitää ottaa suo­raan sähköläm­mi­tyk­senä. Jos on tot­ta, että hei­dän sähkönkäyt­tön­sä pain­ot­tuu aikaan, jol­loin sähkö on kallein­ta ja sen mar­gin­aal­i­tuotan­to saas­tut­tavin­ta, koko läm­mi­tys­muo­to ei ehkä ole niin ekol­o­gis­es­ti hyvä kuin sen väitetään ole­van. Ilmaläm­pöpump­pu ja varaa­va tak­ka tai jokin läm­mön varastointijärjestelmä?

Aurinkopa­neel­ien käyt­täjät eivät halua tun­tiko­htaista sähkön hin­noit­telua eivätkä kus­tan­nus­pe­rusteisia verkko­mak­su­ja, jois­sa verkko­lasku koos­t­uu pääasi­as­sa kiin­teistä mak­su­ista ja siir­re­tys­tä sähköstä veloite­taan vain huip­puku­lu­tuk­sen aikana jos sil­loinkaan. Aurinkosähköä tulee eniten kesäl­lä, jol­loin sähkön hin­ta on hal­paa (ja koko tuotan­to päästötön­tä). Mon­elle koko taloudelli­nen logi­ik­ka perus­tuu vapaa­matkus­tamiseen sähköverkos­sa. Minä tuen aurinkosähköä, kos­ka se kor­vaa fos­si­il­isia. Jos ei kor­vaa, en tiedä, mik­si sitä pitäisi tukea. Moni kesämökin heinäku­un käytössä ole­va aurinkopa­neeli ei säästä mitään, ei sähköverkkoa eikä fos­si­il­isia. Tähän suun­taan aurinkosähköä ei pidä kehit­tää, eikä siihen suun­taan tule myöskään kannustaa.

Kyl­lä aurinkosähkölle on käyt­töä kesäl­läkin, eri­tyis­es­ti siel­lä, minne ei kan­na­ta sähköjo­hto­ja vetää. Suomes­sa riit­tää aurinkosähkölle otol­lisia kuukau­sia, jol­loin aurinkosähkö kor­vaa oikeasti myös fos­si­il­isia polt­toainei­ta, jos ei Suomes­sa niin Virossa.

Niin kauan kun aurinkovoiman liikei­dea perus­tuu verkko­mak­su­jen vält­tämiseen, siitä ei voi koskaan tul­la merkit­tävä ener­gia­muo­to. Aika pienek­si jää tuotan­to, jos sähköä ei voi siirtää ton­til­ta toiselle. Hal­vat siir­tomak­sut oli­si­vat lop­ul­ta aurinkovoiman etu, kos­ka yli­jäämäen­er­giaa syn­tyy sil­loin, kun hin­ta on hal­pa. Siir­tomak­su ja sähkövero voivat viedä sen käytöltä kan­nat­tavu­u­den kokonaan.

Teol­lisu­us ei ylipään­sä halua tehdä ilmas­ton hyväk­si mitään eikä sik­si halua, että sähkön hin­ta nousee päästöoikeuk­sien hin­nan­nousun vuoksi.

Turvevä­ki ei hyväksy päästökaup­paa, kos­ka turpeen hiilid­iok­sidipäästöjä ei pidä huomioi­da, kos­ka ne ovat kotimaisia.

Tuulivoiman kan­nat­ta­jat eivät halua luop­ua nykyis­es­tä selvästi ylim­i­toite­tus­ta syöt­tö­tar­iff­ista. Kan­nat­taisi miet­tiä tule­vaisu­ut­ta 12 vuo­den päähän, jol­loin syöt­tö­tar­if­fi joka tapauk­ses­sa lop­puu. Sil­loin voisi olla edullista, että päästöoikeu­den hin­ta on korkea, jot­ta tuulisähköstäkin saisi hyvän hin­nan edes joskus. Talvelle­han tuulee, joten korkean hin­nan kau­sia tulee ole­maan run­saasti. Tuulivoiman tule­vaisu­us on siinä, että se kytkey­tyy nyky­istä suo­ravi­ivaisem­min säädet­tävään vesivoimaan. Helpoiten tämä käy niin, että niil­lä on sama omis­ta­ja, mut­ta voi sen markki­noidenkin kaut­ta hoitaa – kun­han markki­nat saa­vat toimia.

Keskusta­laiset halu­a­vat päästä puliveivaa­maan ilmastopoli­ti­ikkaa päämääränään kan­to­hin­to­jen nos­t­a­mi­nen. Sik­si markki­nae­htoisia ratkaisu­ja ei voi hyväksyä.

Kuitenkin, jos meil­lä annet­taisi­in markki­noiden toimia nyky­istä parem­min, lop­ul­ta kaik­ki voittaisivat.

Aurinkosähkö löytäisi markki­noil­ta sopi­van raon. Kat­to­jen ja seinien päällystämien aurinkopa­neeleil­la tulee ole­maan kan­nat­tavaa joka tapauk­ses­sa. Aurinkosähköin­vestoin­nit suun­tau­tu­isi­vat vähän toisel­la taval­la – taval­la, jon­ka ympäristöhyödyt ovat suuremmat.

Tuulivoimal­la olisi käyt­töä – myös 12 vuo­den päästä, jol­loin syöt­tö­tar­if­fi loppuu.

Teol­lisu­us jou­tu­isi lop­ul­ta mak­samaan ilmastopoli­ti­ikas­ta vähem­män kuin tässä järjestelmässä.

Keskusta­laiseen alue­poli­ti­ikkaankin olisi enem­män rahaa, jos tek­isimme tämän edullisemmin.

Sähkö olisi todel­la hal­paa kaikille käyt­täjille sil­loin, kun sen tukkuhin­ta on todel­la hal­pa. Tämä syn­nyt­tää hal­valle sähkölle paljon käyt­töä ja tuo siten käyt­töä myös kesäiselle aurinkovoimalle. Hal­van sähkön avul­la voidaan valmis­taa syn­teet­tisiä polt­toainei­ta ja sil­lä voidaan kor­va­ta ajoit­tain kaik­ki fos­si­iliener­gial­la tuotet­tu kaukoläm­pö. Ja niin edelleen.

= = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuoroon, jon­ka käytin 31.3. Enoro-päivillä.

67 vastausta artikkeliin “Markkinaratkaisulla on vastustajia”

  1. Tuulivoima-ala on saanut jo luop­ua syöt­tö­tar­iff­ista, uusia hake­muk­sia ei enää hyväksytä ja kiin­tiö on täynnä. 

    Olen “alan miehiltä” kuul­lut että yleis­es­ti eivät vas­tus­ta tar­iff­ista luop­umista, joku tuki uusi­u­tuville kyl­lä tarvi­taan näil­lä sähkön hin­noil­la tai niihin investoimi­nen lop­puu ja jos joskus myöhem­min halu­taan potkia vauhti­in, tarvi­taan taas isom­pia tukia — lähtök­it­ka on aina isom­pi kuin liukukitka.

  2. Minä tuen aurinkosähköä, kos­ka se kor­vaa fossiilisia.

    Ei kor­vaa (kuin joskus), eikä aurinkosähkö ole päästötöntä.

    Het­kel­lis­es­ti muun sähkön kulu­tus voi notkah­taa, kun aurinko aamul­la nousee, mut­ta jos ole­tamme, että tuet­tu aurinkosähkö las­kee sähkön hin­taa, on toden­näköistä, että aurinkosähkön mukaan­tu­lo lisää myös muun sähkön kulu­tus­ta, lisäten näin sekä omia että muiden sähkö­muo­to­jen päästöjä.

    Jos olete­taan, että aurikosähkö saa tuki­aisia enem­män kuin se mak­saa vero­ja, nuo tuet kai mak­se­taan val­taosin mui­ta sähkö­muo­to­ja käyt­tävän toimin­nan tuot­tamil­la vero­tu­loil­la. Lisää päästöjä tästäkin.

    Tuki­aiset siis pois kaik­il­ta ener­gia­muodoil­ta, ja hait­taverot päälle — kullekin tuot­tamien­sa hait­to­jen mukaan. Artikke­line ehdot­ta­ma yleinen hait­tavero- tai päästökaup­pa­malli toimisi parhait­en (ei siis eril­lisiä mak­su­ja ja säädök­siä erik­seen jokaiselle tuotan­to- ja kuulutustavalle).

  3. Keskusta­laiset halu­a­vat päästä puliveivaa­maan ilmastopoli­ti­ikkaa päämääränään kan­to­hin­to­jen nostaminen.

    Vihrei­den innokkaasti tuke­m­ana. Suomen luon­toon perus­tu­van bio­talouden ylösajo­han on molem­pi­en lempilapsi.

  4. Teol­lisu­us jou­tu­isi lop­ul­ta mak­samaan ilmastopoli­ti­ikas­ta vähem­män kuin tässä järjestelmässä.

    Miten perustelet tuon? Nythän ilmastopoli­ti­ik­ka ei juurikaan jar­ru­ta teol­lisu­ut­ta. Jatkos­sa fos­si­ilis­ten käyt­tö pitäisi ajaa alas. Var­mas­tikin tämä las­kee yksilöi­den ja teol­lisu­u­den kulu­tuk­sen määrää. Eli me kaik­ki mak­saisimme ilmastopoli­ti­ikas­ta ale­tuneen luon­non­va­ro­jen (lähin­nä fos­si­ilien) kulu­tuk­sen verran.

  5. Keskusta­laiseen alue­poli­ti­ikkaankin olisi enem­män rahaa, jos tek­isimme tämän edullisemmin.

    Nythän alue­poli­it­tisia tuki­ra­ho­ja näyt­tää riit­tävän vain rikkaim­mille kaupungeille (esim. paikallis­li­iken­teen tuk­i­na, asumistukina).

  6. Eikä vihreille kel­paa markki­naratkaisu ydin­voimaan, vaan niiden määrä pitää val­tion sään­nöstel­lä nollaan. 

    Markki­naratkais­us­sa nykyisen lupamenet­te­lyn sijas­ta on nimit­täin sem­moinen vaara, että niitä saat­taa joku men­nä rak­en­ta­maan. Vaara vain kas­vaa, mikäli vihrei­den lem­pi­lapset elikkä jät­tiverot hiilid­iok­sidille ja/tai sikahin­nat päästökaup­paan toteutuvat.

  7. Eri­no­mainen kir­joi­tus, tuo­hon markki­nae­htoisu­u­teen tulisi kuitenkin vielä siis lisätä se, että siihen on pakotet­ta­va myös maat, joista tuomme merkit­tävästi tavaraa Euroop­paan, muuten hiilivuo­to vain pahenee.

    En kyl­lä ole var­ma, asen­net­taisi­inko aurinkosähköä markki­nae­htois­es­ti min­nekään, mis­sä on sähköverkko, vielä pitkään aikaan. Itse aion asen­taa aurinkopa­neel­in pur­jeka­jakki­i­ni. Siel­lä, mis­sä aurinkopa­neeli näyt­tää tyy­likkäältä ja kor­vaa jonkin toisen, kalli­im­man julk­i­sivu­ma­te­ri­aalin, on sel­l­ainen var­mas­tikin kannattava.

  8. Kun ener­giaa opi­taan säilömään nyky­istä selvästi tuot­tavam­min (esim. autoi­hin), sit­ten ei enää ole mitään hal­van sähkön aikaa. Sik­si hiukan oudok­sut­taa lukea visio­ta, joka perus­tuu hal­van ja kalli­in sähkön vuodenaikoihin.

  9. Ei tuo ehdo­tus ole markki­nae­htoisu­ut­ta nähnytkään. 

    Oikeasti markki­nae­htoises­sa ratkais­us­sa pois­tet­taisi­in hiiliv­ero, päästöoikeuskaup­pa sekä ener­gian tuotan­non tukiaiset.

  10. “Ilmalämp­pöpump­puläm­mit­täjät … Jos on tot­ta, että hei­dän sähkönkäyt­tön­sä pain­ot­tuu aikaan, jol­loin sähkö on kallein­ta ja sen mar­gin­aal­i­tuotan­to saas­tut­tavin­ta, koko läm­mi­tys­muo­to ei ehkä ole niin ekol­o­gis­es­ti hyvä kuin sen väitetään olevan.”

    “Minä tuen aurinkosähköä, kos­ka se kor­vaa fossiilisia.”

    Sekä ilmaläm­pöpump­pu että aurinkosähkö kor­vaa­vat fos­si­il­isia. Ja kum­mas­sakin tapauk­ses­sa ongel­mana ovat vain jokatalviset viikon-parin paukkupakkasjaksot.

    Aika pieni hait­ta hyväksyä se, että noina muu­t­a­m­i­na päiv­inä näin pohjoises­sa käytetään fos­si­il­isia (tai uusi­u­tu­via) polt­toainei­ta, jos muuten niiden käytöltä väl­tytään. Ja ongel­ma ei voi olla kus­tan­nus­puolel­la, kos­ka esimerkik­si pelkästään Hele­nil­lä on lukuisia huip­puläm­pövoimaloi­ta, joiden vuosit­tainen käyt­töai­ka on pros­entin luokkaa.

    Suvi­lah­den aurinkovoimala on tänään ehtinyt tuot­taa jo megawat­ti­tun­nin ver­ran ener­giaa. Ei tarvin­nut sitäkään tuot­taa Venäjältä rah­dat­ul­la hiilel­lä tai uraa­ni­atome­ja halkomalla.

    1. Jos ongel­ma on noin pieni, ilmaläm­pöpumpun kan­nat­tavu­us ei var­maankaan kaadu siihen, että mak­se­taan sähköstä kus­tan­nusten mukaan tuntihintsa.

  11. Ener­gian varas­toin­ti­in taitaa vain olla vesial­taat niitä har­vo­ja tolkku­ratkaisu­ja. Ongel­maa ovat mon­et lasku­taitoisetkin pohtineet.
    Läm­pöpump­pu toimii kyl­lä talvel­lakin ja on suht help­po asen­taa ole­mas­saole­vi­in taloi­hin. Sen sijaan aurinkoa tai tuul­ta ei paljon talvel­la löydy.
    Mit­tasin talvel­la pihas­sa keskipäivän auringon­säteilyä ja surkeal­ta näyt­ti. Oli sen­ver­ran epäti­eteelli­nen mit­taus, etten kehtaa lukuar­voa kertoa.

  12. Markki­nae­htoisu­us on siis ihanaa — enkä väitä vas­taan. Mik­si siis eduskun­ta säätää lake­ja, jot­ka eivät tätä toteu­ta vaan jokainen kansane­dus­ta­ja ja näi­den muo­dosta­ma ryh­mä tyy­tyy vetämään koti­in­päin? Siinä todel­li­nen kysymys, johon Soin­in­vaara entisenä kansane­dus­ta­jana saat­taisi tietää vastauksen.

  13. On tot­ta että ilmaläm­pöpump­pu­jen kulu­tushuip­pu sat­tuu paukku­pakkasi­in ja sil­loin ilmaläm­pöpump­pu voi olla jopa yhtä huono kuin suo­ra sähköläm­mi­tys. Näitä ‑20 asteen päiviä ei mon­taa keskim­määräiseen vuo­teen mah­du. Kaikki­na muina päiv­inä se ilmaläm­pöpump­pu onkin sit­ten plussaa.

    Öljy- tai suo­rasähköläm­mi­tys­talon ener­gia­ront­ti­in ilmaläm­pöpump­pu on yksi tehokkaim­mista, helpoim­mista ja edullisim­mista tavoista ja säästää rahaa myös tun­ti­lasku­tuk­sel­la. Uusi­in­ntaloi­hin tietenkin maaläm­pö on järkeä.

  14. “sähkön hin­noitel­laan kaikille sen käyt­täjille tun­ti­hin­nan perusteella”

    “korkeal­la ja kat­taval­la hiiliv­erol­la tai päästöoikeu­den korkeal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ”

    Soin­in­vaara siis halu­aa että kaik­ki _paitsi hiilenkäyttäjät_ mak­sa­vat sähköstään todel­lista hintaa.

    Kun hiili on halvin tapa tehdä sähköä niin käytän­nössä siis mak­sate­taan puh­das ide­ologi­nen type­r­yys kaikil­la jot­ka sähköä käyttävät.

    Käytän­tö on jo osoit­tanut että CO2-päästöt eivät muu­ta ilmas­toa yhtään mitenkään edes nykyisel­lä tasol­la ja syk­li­nen läm­pen­e­m­i­nen on jo kään­tynyt yhtä syk­liseen jäähtymiseen, globaalisti. 

    Sitä vain ei yksikään “glob­al warming”-uskovainen tun­nus­ta kos­ka se on uskon­nol­lis-poli­it­ti­nen kult­ti eikä tiedettä.

    Tieteil­i­jä taas tietää että kum­masti maa­pal­lonkin keskiläm­pöti­la seu­raa auringon (suo­raan mitatun) säteilyte­hon muu­tok­sia, vuosien ja vuosikym­me­nien viiveel­lä, mut­ta seu­raa kuitenkin, aivan tarkasti.

    Se taas ei ilmas­tousko­vaisille käy, mut­ta eipä heil­läkään ole mitään seli­tys­tä siihen kysymyk­seen että miksi.

    Se siis ei eroa skien­tolo­gias­ta yhtään mitenkään ja tulisikin luokitel­la samaan osas­toon, kultiksi.

  15. Luin vähän huoli­mat­tomasti. Kaik­ki Osmo Soin­in­vaaran aja­tusten vas­tus­ta­jat yrit­tävt kumoi­ta markkoinoiden, fysi­ikan ja his­to­ri­an kumoa­mat­to­mia lakeja?

  16. Juho Laatu: Vihrei­den innokkaasti tuke­m­ana. Suomen luon­toon perus­tu­van bio­talouden ylösajo­han on molem­pi­en lempilapsi.

    Bio­hu­uhaa voi hyvin ja paksusti.

    Kaikesta paras­ta tässä on se, että jos tälle havupu­ulle syn­ty­isi oikeasti menekkiä, niin ei sitä raa­ka-ainet­ta Suomes­ta ostet­taisi vaan esimerkik­si Kanadan ja Venäjän jät­timäi­sistä met­sistä, joista yhtiöt voivat han­kkia tai perus­taa plantaaseja.

    Suomes­sa hin­nat nou­se­vat liian nopeasti ja Suomes­sa on liian vähän met­sää. Pui­ta Suomes­sa on paljon, mut­ta vähän metsää.

    Esimerkik­si jos piir­rämme 100 km halka­isi­jal­taan ole­vat ympyrät käyt­täen keskip­is­teinä Äänekoskea ja Kuo­pi­o­ta, niin nämä sisältävät paljon vesistöjä. Järvessä ei kas­va metsää.

    Sit­ten vielä molem­pi­en välis­sä on Keit­eleen sahat.

    Ei ole kauhean vaikea arvioi­da, että miten käy Kes­ki-Suomen ja Pohjois-Savon met­sille. Kun nyt itketään, että min­is­ter­iö aikoo lähet­tää 20 met­soa Puo­laan, niin koh­ta itketään kun ei ole met­so­ja ollenkaan.

    Mitä lähempää tehdas­ta kuor­ma saadaan, sitä halvem­mal­la se saadaan. Kun kat­soo kart­taa Äänekosken, Keit­eleen ja Kuo­pi­on seuduista, niin ei ole epäilystäkään siitä, että jäl­ki tulee ole­maan rumaa.

    Sen lisäk­si vielä Pohjois-Poh­jan­maalle suun­nitel­laan kiinalais­ten voimin bio­hu­uhaate­hdas­ta. Ongel­ma on vain se, että Etelä-Lapis­sa ja Pohjois-Poh­jan­maal­lakin on vähän met­sää, mut­ta paljon pui­ta soil­la. Lisäk­si mitä pohjoisem­mak­si men­nään, sitä hitaam­min puu kasvaa.

    Järvi-Suomes­ta ei tarvitse aloit­taa sen enem­pää kuin, että Saimaa ja raidey­hteys Venäjälle. Ei ole puu­ta Suomessa.

    Kouralli­nen tehtai­ta, val­ta­vat veron­mak­sajien vas­tu­ut ja investoin­nit, hyvin vähän työ­paikko­ja ja ennus­teena sel­l­un­hin­nan lasku 400–500 dol­lar­in kieppeille (10 miljoon­aa ton­nia uut­ta kap­a­siteet­tiä tulos­sa markkinoille).

    Mut­ta hei, kyl­lä veron­mak­sa­ja vip­paa kun taas kepupro­jek­tit ovat henkitoreissaan!

    Tuki­aisia met­sänkas­vatuk­seen -> tuki­aisia met­sän kor­ju­useen -> tuki­aisia puun polt­tamiseen biosähkök­si ja sel­l­un keit­tämisek­si. Siihen vielä maakun­tavero ja 3000 uut­ta poli­itikkoa, niin avot! Kyl­lä Kekko­nen hymy­ilee haudassaan.

  17. Soin­in­vaara, olet paljon puhunut siitä miten ydin­voima ei ole kan­nat­tavaa tulevaisuudessa.

    Olisiko ydin­voima kan­nat­tavaa tilanteessa, jossa:

    sähköveros­ta luovu­taan kokon­aan ja se kor­vataan korkeal­la ja kat­taval­la hiiliv­erol­la tai päästöoikeu­den korkeal­la hin­nal­la (100 €/tonni).

    Jos uno­hde­taan atom­ien pelko ide­ol­o­giselta poh­jal­ta, eikö ydin­voima ole suurin voit­ta­ja tilanteessa jos­sa hiiliv­ero tai päästöoikeus määrit­tää sähkön hinnan.

  18. KAte
    “Näitä ‑20 asteen päiviä ei mon­taa keskim­määräiseen vuo­teen mahdu”

    20 asteen pakkaset eivät ole uudelle ja hyvälle ilpille vielä mikään sähköläm­mi­tyk­sen paikka.

    http://www.scanoffice.fi/sites/default/files/pictures/fh35_kayra.jpg

    http://www.scanoffice.fi/fi/tuotteet/tuoteryhmat/ilmalampopumput/raportit-ja-sertifikaatit/vttn-testiraportit

    Tiet­ty tehot tip­pu­vat ja puut­tu­va osu­us pitää han­kkia jol­lain muul­la lämmityskeinolla. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ongel­ma on noin pieni, ilmaläm­pöpumpun kan­nat­tavu­us ei var­maankaan kaadu siihen, että mak­se­taan sähköstä kus­tan­nusten mukaan tuntihintsa.

    Ei var­masti kaadu, vaan aivan päin­vas­toin, ero suo­raan sähköläm­mi­tyk­seen vain kas­vaa. Mod­erni ja uusi ILP vas­taa suo­raa sähköläm­mi­tys­tä vas­ta 30 asteen pakkasil­la ja vielä ‑20 asteessakin sen läm­pök­er­roin on vielä lähempänä kakkos­ta kuin yhtä. 

    Jos sähkö on talvel­la kalli­im­paa ja kesäl­lä halvem­paa, niin kyl­lähän sil­loin siir­tymi­nen suo­ras­ta sähköläm­mi­tyk­ses­tä ilmaläm­pöpumpul­la avustet­tuun läm­mi­tyk­seen muut­tuu entistä kan­nat­tavam­mak­si. Vain sil­loin kan­nat­tavu­us heikke­nee, mikäli hin­to­jen nousu siir­tyy vain kovimpi­in pakkasi­in eli leu­to­jen kelien hin­nat laskevat,mutta 30-asteen pakkasil­la räjähtävät käsiin. 

    Ilmaläm­pöpump­puhan on sähköläm­mit­teiseen taloon jälki­asen­net­ta­va läm­mi­tysjär­jestelmä eikä sem­moi­seen oikein pysty asen­ta­maan kus­tan­nuste­hokkaasti mui­ta jär­jestelmiä niiden vaa­timien teknis­ten tilo­jen vuok­si. Ok, joku öljyläm­mit­täjähän voi asen­taa ilmaläm­pöpumpun apu­jär­jestelmäk­si, täl­löin voi olla vaiku­tuk­sia jos sähkön hin­ta on hal­pa leu­dom­mil­la ajoil­la ja hyvin kallista piikeissä.

    Mut­ta ei ILPpe­jä yleen­sä uud­is­raken­nuk­sis­sa käytetä. Eli kan­nat­tavu­usver­tailu pitää tehdä nimeno­maan suo­raa sähköläm­mi­tys­tä vas­taan. Ja jos sähkön hin­ta nousee pakkasil­la, mut­ta ei keski­ty vain kovimi­in huip­pui­hin, niin sehän voi monel­la ison talon sähköläm­mit­täjälä tarkoit­taa sitä, että kan­nat­taakin lait­taa kak­si ILP­piä yhden sijasta.

    Mut­ta kyl­lä niitä ilmaläm­pöpump­pua uusi­in kaukoläm­pö ja maaläm­pö­taloi­hinkin hom­mataan. Ne kun tup­paa­vat ole­maan niin lämpim­iä, että niihin tuke­htuu kesäl­lä (toki täl­laises­sa tapauk­ses­sa ei tarvitse vali­ta mallia, joka läm­mit­tää vielä kovil­la pakkasillakin).

    Nim­im. “ilmaläm­pöpump­pu & pörssisähkösopimus”

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ongel­ma on noin pieni, ilmaläm­pöpumpun kan­nat­tavu­us ei var­maankaan kaadu siihen, että mak­se­taan sähköstä kus­tan­nusten mukaan tuntihintsa.

    Ei voi kaat­ua, ellei halu­ta vapaa­matkus­taa muu­t­a­m­i­na huip­puku­lu­tus­päiv­inä. Aivan vas­taaval­la taval­la kaukoläm­mi­tyk­seen sido­tut mak­sa­vat luke­mat­tomien var­avoimaloiden ylläpi­don 100%:sti täl­läkin hetkellä.

    Kaukoläm­mön kan­nat­tavu­ud­es­ta voi keskustel­la, mut­ta ainakin nykyi­nen (luon­nolli­nen) monop­o­li­jär­jeste­ly sinäl­lään toimii. Toki edelleen paljolti fos­si­il­isia polt­ta­mal­la. Mut­ta ei aiheuta sähköverkkoon kulu­tus­pi­ikke­jä. Esimerkik­si Helen tulout­taa merkit­tävän sum­man vuodessa omis­ta­jansa eli kaupun­gin kassaan.

  20. Yllä koti-isä väit­ti, että Suvi­lah­den aurinkovoimala juuri nytkin kor­vaa sekä suo­ma­laista ydin­sähköä että venäläistä fos­si­il­isähköä. Näin ei ole. Noista kumpaakaan ei sääde­tä pienem­mälle sen mukaan, paljonko saamme aurinkosähköä kerättyä. 

    Suvi­lah­den voimala tuot­taa ener­giakus­tan­nuk­sil­taan läh­es ilmaista sähköä, jon­ka investoin­tikus­tan­nu­so­su­us on valitet­tavasti kansan­taloudel­lis­es­ti liian kallista. Mut­ta kos­ka laitos on jo mak­set­tu, annet­takoon sen tuot­taa ja täten edes vähän kui­tata tappioita.

  21. Vesikko: Bio­hu­uhaa voi hyvin ja paksusti.

    Kaikesta paras­ta tässä on se, että jos tälle havupu­ulle syn­ty­isi oikeasti menekkiä, niin ei sitä raa­ka-ainet­ta Suomes­ta ostet­taisi vaan esimerkik­si Kanadan ja Venäjän jät­timäi­sistä met­sistä, joista yhtiöt voivat han­kkia tai perus­taa plantaaseja.

    Suomes­sa hin­nat nou­se­vat liian nopeasti ja Suomes­sa on liian vähän met­sää. Pui­ta Suomes­sa on paljon, mut­ta vähän metsää.

    Esimerkik­si jos piir­rämme 100 km halka­isi­jal­taan ole­vat ympyrät käyt­täen keskip­is­teinä Äänekoskea ja Kuo­pi­o­ta, niin nämä sisältävät paljon vesistöjä. Järvessä ei kas­va metsää.

    Sit­ten vielä molem­pi­en välis­sä on Keit­eleen sahat.

    Ei ole kauhean vaikea arvioi­da, että miten käy Kes­ki-Suomen ja Pohjois-Savon met­sille. Kun nyt itketään, että min­is­ter­iö aikoo lähet­tää 20 met­soa Puo­laan, niin koh­ta itketään kun ei ole met­so­ja ollenkaan.

    Mitä lähempää tehdas­ta kuor­ma saadaan, sitä halvem­mal­la se saadaan.Kun kat­soo kart­taa Äänekosken, Keit­eleen ja Kuo­pi­on seuduista, niin ei ole epäilystäkään siitä, että jäl­ki tulee ole­maan rumaa.

    Sen lisäk­si vielä Pohjois-Poh­jan­maalle suun­nitel­laan kiinalais­ten voimin bio­hu­uhaate­hdas­ta. Ongel­ma on vain se, että Etelä-Lapis­sa ja Pohjois-Poh­jan­maal­lakin on vähän met­sää, mut­ta paljon pui­ta soil­la. Lisäk­si mitä pohjoisem­mak­si men­nään, sitä hitaam­min puu kasvaa.

    Järvi-Suomes­ta ei tarvitse aloit­taa sen enem­pää kuin, että Saimaa ja raidey­hteys Venäjälle. Ei ole puu­ta Suomessa.

    Kouralli­nen tehtai­ta, val­ta­vat veron­mak­sajien vas­tu­ut ja investoin­nit, hyvin vähän työ­paikko­ja ja ennus­teena sel­l­un­hin­nan lasku 400–500 dol­lar­in kieppeille (10 miljoon­aa ton­nia uut­ta kap­a­siteet­tiä tulos­sa markkinoille).

    Mut­ta hei, kyl­lä veron­mak­sa­ja vip­paa kun taas kepupro­jek­tit ovat henkitoreissaan!

    Tuki­aisia met­sänkas­vatuk­seen -> tuki­aisia met­sän kor­ju­useen -> tuki­aisia puun polt­tamiseen biosähkök­si ja sel­l­un keit­tämisek­si. Siihen vielä maakun­tavero ja 3000 uut­ta poli­itikkoa, niin avot! Kyl­lä Kekko­nen hymy­ilee haudassaan.

    Kepu ja vihreät ovat met­säpoli­ti­ikas­saan varsin samoil­la lin­joil­la. Turpeen käytössä ja vesialati­den rak­en­tamises­sa ero­ja löy­tyy, mut­ta puhutaan nyt metsistä.

    Poli­ti­ik­ka näyt­tää molem­mil­la ole­van se, että kun­han muu­ta­ma näytekap­pale säästetään pitkospuineen ja sepelöi­tyine polkuineen helsinkiläis­ten vihrei­den retkeil­i­jöi­den päiväretkiko­hteik­si, niin lop­ut voikin sit­ten rai­va­ta ja kul­jet­taa tehtaalle. Riit­tää että nuo alat tuot­ta­vat run­saasti bio­mas­saa talout­ta pyörittämään.

    Tähän suun­taan­han Suomes­sa on jatku­vasti men­ty. Met­sästä ei viedä vain tukkipu­u­ta, vaan kan­not ja risutkin. Sit­ten tuo­daan taim­i­tarhal­ta yht­enevä puukan­ta, ja kas­vate­taan taas yht­enäistä puu­pel­toa ilman yhtään turhaa, resursse­ja kulut­tavaa ja tuotan­toon kuu­luma­ton­ta kasvia. Se puolue, jon­ka olet­taisi täl­lais­es­ta kehi­tyk­ses­tä ensim­mäisenä metelin nos­ta­van ei puhu mitään, vaan on ensim­mäisenä vaa­ti­mas­sa uut­ta tehokas­ta bio­talout­ta Suomeen. Kepua voivat kyl­lä moit­tia, mut­ta käyt­täen tietenkin tiukasti eri sanaval­in­to­ja kuin sil­loin, kun puhu­vat omas­ta läh­es ident­tis­es­tä politiikastaan.

    Minä edus­tan luon­non­suo­jelus­sa enem­män sel­l­aista kym­menysa­jat­telua, jos­sa ihmisen on hyvä ottaa oma kym­menyk­sen­sä luon­non antimista, mut­ta jät­tää lop­ut ennalleen. Mielu­um­min myös pieniä 10%:n aukko­ja van­haan met­sään kuin 10% Suomen pin­ta-alas­ta muokat­tuna puu­pel­tona. Min­ulle Suomen met­sälu­on­to ei ole muu­ta­ma säi­lynyt retkeilyko­hde, vaan yht­enäi­nen pohjoinen met­sävyöhyke, joka tulee lähelle jokaista pihaa. Suomen luon­to kat­taa siis noin 100% Suomen pin­ta-alas­ta. Sen näkem­i­nen vain kulu­tus­ta­somme nos­tamiseen val­jastet­tavis­sa ole­vana resurssi­na (bio­taloute­na tai kan­to­hin­tat­aloute­na) on min­ulle vieras ajatus.

    Helsingis­sä keskustelti­in jokin aika sit­ten myös mah­dol­lisu­ud­es­ta lai­va­ta bio­mas­saa Helsin­gin (hiilestä luop­umis­es­ta kär­sivää) läm­pö­talout­ta paikkaa­maan muista Itämeren maista. On mie­lenki­in­toinen aja­tus, että met­särikkaas­ta Suomes­ta kaik­ki puut meni­sivät muuhun käyt­töön niin, että tarvit­taisi­in vielä naa­purei­denkin bio­mas­sat Suomen talout­ta tukemaan.

  22. Pet­teri:
    Ei tuo ehdo­tus ole markki­nae­htoisu­ut­ta nähnytkään. 

    Oikeasti markki­nae­htoises­sa ratkais­us­sa pois­tet­taisi­in hiiliv­ero, päästöoikeuskaup­pa sekä ener­gian tuotan­non tukiaiset.

    Onhan se vähän noinkin. Tosin oikeasti markki­nae­htoinen ratkaisu sit­ten vaatisi ulkoishai­tan tuot­ta­jien (saas­tut­ta­jien) osalta sen, että ne tek­i­sivät eril­liset sopimuk­set kor­vauk­sista jokaisen kanssa, jota nuo negati­iviset ulkoishai­tat koskettavat. 

    Jo pelkästään se, että aamul­la huris­telet autol­la vaikka­pa Kehä ykköstä töi­hin menisi aika han­kalak­si. Pelkästään hiukkaspäästöistä sin­un pitäisi sopia erik­seen usei­den kym­me­nien- tai sato­jen tuhan­sien ihmis­ten kanssa.

  23. “Keskusta­laiset halu­a­vat päästä puliveivaa­maan ilmastopoli­ti­ikkaa päämääränään kan­to­hin­to­jen nos­t­a­mi­nen. Sik­si markki­nae­htoisia ratkaisu­ja ei voi hyväksyä.
    Kuitenkin, jos meil­lä annet­taisi­in markki­noiden toimia nyky­istä parem­min, lop­ul­ta kaik­ki voittaisivat.”

    Mites oli ääni kel­los­sa kun risu­paketista päätettiin:

    ”Tämä on Suomen his­to­ri­an suurin ohjaus­paket­ti. Se ei liity pätkän ver­taa ydin­voimaan”, sanoo Mat­ti Van­hasen (kesk) hal­li­tuk­sen ilmastopoli­it­ti­nen asiantun­ti­ja, kansane­dus­ta­ja Oras Tynkky­nen (vihr).

    Kaikki­aan ener­giatukipaketin arvioidaan täy­dessä laa­ju­udessaan mak­sa­van val­ti­olle 340 miljoon­aa euroa vuodessa.

    Vihreät ovat olleet vankasti elinkeino­min­is­teri Mau­ri Pekkarisen kokoon käärimän risu­paketin takana ja samal­la vas­tus­ta­neet jyrkästi uuden ydin­voiman rakentamista.

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/suomi-ja-uusiutuva-energia-tasta-risupaketissa-on-kyse/

  24. Kat­sokaa nyt tätä silmil­lä, eikä uskon­nol­la ja klikatkaa vasem­mal­ta “all sources” ja viikko 16
    https://www.energy-charts.de/energy.htm

    Eletään huhtiku­un puo­liväliä ja Sak­sas­sa on n. 40GW tuuli ja 40GW kap­a­siteet­tia. 12–13.4. Aikana tuotan­to on ollut yhteen­sä n. 400GWh.

    Se on säälit­tävän pieni osa Sak­san koko kulu­tuk­ses­ta, eikä edes uusi­u­tu­vien kap­a­siteetin nelink­er­tais­t­a­mi­nen riit­täisi pois­ta­maan hiiltä verkosta.

    Antakaa yksikin edes etäis­es­ti toteutet­tavis­sa ole­va ske­naario, jos­sa tuo teho­va­je täytetään suh­teel­lisen hiilineu­traal­isti ja sille joku edes dekadin sisälle osu­va hintalappu.

    Omat hihavakioni ker­to­vat, että 100miljardilla Sak­sa saisi n. 375GWh ydin­voimaa päivässä, joka leikkaisi about suo­raan kaiken mus­tan hiilen pois tuotantomiksistä.

  25. erkki.niini:
    Ener­gian varas­toin­ti­in taitaa vain olla vesial­taat niitä har­vo­ja tolkku­ratkaisu­ja. Ongel­maa ovat mon­et lasku­taitoisetkin pohtineet.
    Läm­pöpump­pu toimii kyl­lä talvel­lakin ja on suht help­po asen­taa ole­mas­saole­vi­in taloi­hin. Sen sijaan aurinkoa tai tuul­ta ei paljon talvel­la löydy.
    Mit­tasin talvel­la pihas­sa keskipäivän auringon­säteilyä ja surkeal­ta näyt­ti. Oli sen­ver­ran epäti­eteelli­nen mit­taus, etten kehtaa lukuar­voa kertoa.

    Vaan ei ole Suomes­sa. Liian mata­la pan­nukakku koko maa. Esimerkik­si koko Saimaan ves­i­mas­so­ja voidaan hyö­dyn­tää yhdel­lä ain­oal­la 185 MW:n vesivoimalal­la. Kemi­joes­sa on pitu­ut­ta, mut­ta voimalat niin ikään pieniä, eikä altaiden kas­vat­ta­mi­nen auta.

    Jos vet­tä halu­taan pumpa­ta ylös, niin matkaa on lin­nun­ti­etä 350 km Kemi­joen ala­juok­sul­ta yläjuok­sun suurille tekoaltaille.

    Suomes­sa on kouralli­nen yli 100 MW vesivoimaloi­ta ja käytän­nössä kaik­ki suurten vesivoimaloiden paikat Teno­jokea, Ounasjokea ja Tornion­jokea luku­unot­ta­mat­ta on rakennettu.

    Pitäisi saa­da suuri putousko­rkeus ja usei­ta tur­bi­ine­ja rin­nakkain. Suomes­sa tämä ei onnis­tu muuten kuin rak­en­ta­mal­la vaikka­pa koko Poh­jan­maan suu­ru­inen allas ja sit­ten laske­mal­la vet­tä reunoil­ta vesivoimaloiden läpi ja sit­ten pumpataan se takaisin altaaseen aurinko- ja tuulivoimal­la. Rak­en­t­a­mi­nen kestäisi sata vuot­ta tai jotain vas­taavaa. Pitää muis­taa, että padot myös vuo­ta­vat, joten patopenkere­itä ei kan­na­ta rak­en­taa kaikkialle, kos­ka en ovat epä­vakai­ta ja kalli­ita ylläpitää.

    Akuis­sa se varas­toin­nin tule­vaisu­us on eikä vesivoimas­sa. Täy­tyy vain odot­taa teknolo­gian kehittymistä.

  26. “Niin kauan kun aurinkovoiman liikei­dea perus­tuu verkko­mak­su­jen vält­tämiseen, siitä ei voi koskaan tul­la merkit­tävä energiamuoto. 

    Aika pienek­si jää tuotan­to, jos sähköä ei voi siirtää ton­til­ta toiselle. Hal­vat siir­tomak­sut oli­si­vat lop­ul­ta aurinkovoiman etu, kos­ka yli­jäämä ener­giaa syn­tyy sil­loin, kun hin­ta on hal­pa. Siir­tomak­su ja sähkövero voivat viedä sen käytöltä kan­nat­tavu­u­den kokonaan.”

    Mä: Mik­si eriytel­lä uusi­u­tu­via ener­gioi­ta, — on löy­det­tävis­sä paljon syn­er­giae­tu­ja, joil­la mit­tavista siir­toverkoista vapaa uusi­u­tu­va lähiener­gia päi­hit­täisi jo nyt sekä fos­si­iliset että ydin­voiman, jos se vain sallitaan.

    Mit­tavien siir­toverkko­jen häviöistä ja muista kus­tan­nuk­sista sekä häir­iöistä vapaa uusi­u­tu­va lähiener­giaa tulee tietenkin tuot­taa ja varas­toi­da tarpeen mukaises­ti kaik­il­ta osin optimoidusti.

    Tietenkin uusi­u­tu­vien lähiener­gioiden syn­er­giamah­dol­li­si­udet tulee hyö­dyn­tää täysimääräisesti.
    Etä­työl­lä, talvi­a­sut­tavu­udel­la, maat­alous­naa­purei­den pel­loltakoti­in-tuotan­nol­la, varsinkin rato­jen var­sil­la ja yhteisel­lä uusi­u­tu­val­la ener­gial­la  “kesämökki­taa­ja­matkin” saadaan tehokkaasti käyttöön.

    Useim­miten vesivoima­paikkakun­nille on keskit­tynyt teol­lisu­ut­ta ja siten myös asu­tus­ta ja palvelu­ja sekä niihin on myös raidey­hteys, joten myös raitei­den vaa­ti­ma riit­tävä sähkövetkko ja sähkön tarve ovat sovel­tuvin osin oiva mahdollisuus.

    Varsinkin kesäku­umal­la aurinkosähkö­pa­neel­it tuot­taisi­vat parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la, jos niitä jäähdytetään, joten aurinkoläm­pö­pa­neel­it jäähdyt­tämään ja tuot­ta­maan kesäl­lä kuumuut­ta käyt­töve­den lämmönvaraajaan.

    Tietenkin aurinkopa­neel­ien tulisi olla samal­la myös vesikate, jol­loin myös vesikat­teen kaik­ki kus­tam­muk­set voidaan laskea aurinkopa­neel­ien hyväksi.

    Valmi­il­si läm­mitet­tyä vet­tä voitaisi­in käyt­tää myös kaikissa uusis­sa pesukoneis­sa, sähköl­lä läm­mitet­tävän sijaan ja lämpimän käyt­töve­den kier­rol­la voisi hoitua myös koko läm­mi­tys, jol­loin riit­tävä läm­mön­varaa­ja varau­tu­isi myös maalämmöllä.

    Bioen­er­giaa tarvi­taan myös ener­giavaras­toina ainakin siir­tymä­vai­heessa kunnes muut uusi­u­tu­vat vielä monipuolis­tu­vat ja tule­vat laa­jasti kättöön.

    Yhteisil­lä paikallisil­la ener­gia­ratkaisuil­la saavute­taan “valiet­tavastikin” merkit­täviä säästöjä han­k­in­nois­sa. — Tässä vain osa mah­dol­lisuuk­sista ja uusia löy­tyy jotakuinkin päivittäin.

  27. Tuulivoima-alan toim­i­jana tiedän, että alal­la kan­nate­taan teknolo­gia­neu­traalia ja markki­nae­htoista kil­pailutet­tua tuotan­to­tukea. Se on tuotan­tokus­tan­nusten ja rahoituk­sen kannal­ta järkevä vai­h­toe­hto. Kil­pailu­tuk­sel­la taas estetään yli­tukem­i­nen ja huole­hdi­taan, että tuen määrä reagoi jatkos­sa sähkön markkinahintaan.

  28. Täsä sopimus­va­pau­us, jota rajoit­ta­vat eräät per­sutell­tu määryk­set ja sopimukdset.

    Yleen­sä kulut­ta­ja ottaa kiit­nei­hin­taisen, tai läh­es kiit­neähin­taisen* sähköen­er­gian, kos­ka se on varmem­maa jayksin­ke­ti­aem­paa ja jareaa­likainen jatkvua etämit­taus aiheut­taisi kus­tan­nuk­sia, ehkä pieniä mut­ta silti.

    Ener­giay­htiö joutuu otta­man tämän huomioon hinnoittelussaan.

    * päivä/yösähkö tms.

  29. Off top­ic:

    Kun tässä nyt on kuu­laat illat, toiv­ot­tavsti vielä tänään, niin kan­nat­taa het­kek­si siirtää ajatuk­sen­sa taival­lisi­in korkeuksiin.

    Maanan­tain Komee­tan ker­hoil­las­sa sih­teer­imme Sep­po Lin­nalu­o­to ker­toi Merkuriuk­sen näkyvän illal­la n 21 mais­sa hyvin suun­nilleen luo­teessa. Viime viikol­la se oli kirkkaimmillaan

    Niin­pä sit­ten lähdin hänen suosi­tuk­ses­taan Vol­si­in Mariefredin tielle eli vähän Komakalli­olle vievän Bergvikin tien risteyk­ses­tä etelää kohti. Pysäytin autoni kohtaan, jos­sa Mariefredin huvi­lan mäki näkyi jok­seenkin luo­teen suun­nas­sa. Ja kun siten kiikar­il­la tarkkaan kat­soi, niin kirkas auringonväri­nen piste näkyi juuri puiden yläpuolella. 

    There she blows!!!

    Pal­jain silmin en olisi erot­tanut, vaikak Merkurius on nyt taivana kirkkaimpia kohtei­ta. Lohdut­taudun sil­lä, että itse Kopernikuskaan ei koskaan näh­nyt Merkuriusta.

    Lisäk­si kuu­lui met­sästä jout­sen­ten ääniä. Joten ilta oli täy­delli­nen. Paik­ka oli myös rauhalli­nen. Sinne ei liiken­teen melu kuulunut.

    Pla­nee­tan voi nähdä koilisel­la taivaal­la lähel­lä horison­tia siinä 10 asteen korkeudel­la. Näkymän on olta­va vapaa, met­sä väh­n­tään ½ kilo­metrin päässä. Suo­raan oje­nen­tun käden kämme­nen lev­eys on siinä 10 astetta.

    Merkurius näkyy huhtiku­un lop­pupuolelle saak­ka. Kan­nat­taa tark­istaa Ursan sivuil­ta https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/ tai https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html (Huom. Tähtikar­tois­sa län­si on oikel­la eli päin­vas­toin kuin taval­li­sis­sa kartoissa.)

  30. Kyl­lä tun­ti­hin­noitel­tu “spot­tisähkö” on aurinkosähköjär­jestelmän kanssa se järkevin vai­h­toe­hto. Sähköy­htiö mak­saa myös tuote­tus­ta sähköstä tun­ti­hin­noitel­lun markki­nahin­nan. Päiväl­lä voi myy­dä kalli­il­la ja yöl­lä ostaa hal­val­la takaisin. Tuo yö/päivä-hin­tavai­htelu on paljon suurem­pi kuin kesä/talvi.

    Oste­tus­ta sähköstä joutuu kyl­lä mak­samaan siir­to­hin­nan ja sähköveron, mut­ta myy­dessä veroa ei saa takaisin..

  31. Sem­moinen jut­tu vielä, että näis­sä ratkaisu­is­sa on otet­ta­va huomioon kansalais­ten oikeu­den­ta­ju jo ihan jär­jestelmän toimin­nankin kannalta. 

    Jos sähkön hin­ta tem­poilee aivan älyt­tömästi, niin kulut­ta­jan tun­ti­hin­tao­h­jaus tule lop­pumaan kun ensim­mäiset mum­mot menevät konkurssi­in. Sen jäl­keen hyvää tarkoit­ta­vat poli­itikot suit­si­vat tun­ti­hin­noit­telun jol­lain type­r­äl­lä tavalla.

    Ei hom­ma voi toimia niin, että omakoti­taloa­su­jalle tuleekin 200 euron sijas­ta 1000 euron sähkölasku, ellei satu seu­raa­maan silmä kovana sähkön hin­taa. Vaik­ka se ei meikäläiselle tuo­ta ongelmia, niin viimeistään hataris­sa harakan­pe­sis­sä asuvil­la mökin mum­moil­la ja vaareil­la ei tule ole­maan har­main­ta aav­is­tus­takaan Nordpoolista.

    Sinän­sä hin­nan leikkaami­nen läm­mi­tyssähkölaskus­ta ei ole kon­sti eikä mikään. Sehän onnis­tuu vaikka­pa kaa­su­toimisel­la läm­mit­timel­lä, hin­ta 90e, kun kaa­su mak­saa pul­lois­sa noin 17 snt/Kwh eli 170 e/MWh. Sem­moinen kan­nat­taa koh­ta hom­ma­ta ihan vain sähkökatko­jen varalta.

  32. Jos­sei sit­ten men­nä pakol­liseen spot-hin­taan. Kehi­tys mum­mo­jen ja muiden kannal­ta kuitenkin on, että,sähkölaskun suu­ru­us riip­puu miten sähkönsä,hankkii. Jatkos­sa lie­nee seu­raa­va järjestys kalleim­mas­ta tavas­ta halvim­paan (tai siis miten paljon mak­saa sähköyhtiölle

    - kiin­teähin­tainen sopimus
    — kiin­teähin­tainen, mut­ta automaat­tiset ohjauk­set ja sähköy­htiöl­lä oikeus ohjata
    — spot-hinta
    — spot- hin­ta ja oikeus ohjata

  33. Teemu:
    Kyl­lä tun­ti­hin­noitel­tu “spot­tisähkö” on aurinkosähköjär­jestelmän kanssa se järkevin vai­h­toe­hto. Sähköy­htiö mak­saa myös tuote­tus­ta sähköstä tun­ti­hin­noitel­lun markki­nahin­nan. Päiväl­lä voi myy­dä kalli­il­la ja yöl­lä ostaa hal­val­la takaisin. Tuo yö/päivä-hin­tavai­htelu on paljon suurem­pi kuin kesä/talvi.

    Oste­tus­ta sähköstä joutuu kyl­lä mak­samaan siir­to­hin­nan ja sähköveron, mut­ta myy­dessä veroa ei saa takaisin.. 

    Heti kun pari muu­takin tekee saman, keikah­taa sähkön hin­taero ympäri ja päivisin et saa sähköstä mitään tai joudut vielä mak­samaan, että pääset siitä eroon ja illal­la ja yöl­lä ostat sit­ten kalli­il­la sähköt telkkarin kat­selu­un ja ruoan laittoon.

    No, onnek­si sen­tään pesukoneet voi ajas­taa toim­i­maan hal­van sähkön aikaan ja mah­dol­lisen lämminvesivaraajankin.

    Ain­oa vika sen jäl­keen kn se, että se naa­pu­rus­ton ain­oa aurinkosähköön investoima­ton naa­puri nau­raa kip­puras­sa kun tuhan­sien euro­jen jär­jestelmät tuot­ta­vat negati­ivisen arvoista sähkö kesäl­lä ja ei mitään talvella.

    Vääräl­lä het­kel­lä tuote­tul­la tehol­la ei ole juuri arvoa. Ehkä sille vielä muo­dos­tuu sitä, mut­ta tois­taisek­si näin ei ole käynyt. Mitä enem­män aurinkopa­neelei­ta asen­netaan, sitä kan­nat­tavam­mak­si se kek­simi­nen taitaisi käydä.

  34. Elämme tek­nol­o­gisen val­lanku­mouk­sen aikakaut­ta ja jokin kau­nis päivä tulee ilmoi­tus, että jokin suuryri­tys on onnis­tunut kehit­tämään toimi­van fuusioreaktorin.

    Yhdys­val­tain puo­lus­tusvoimien moti­ivi pienen fuu­siore­ak­torin kehit­tämiseen on ener­gia-aseet, joi­ta on jo asen­net­tu koemielessä laivas­ton aluk­si­in ja kokeil­tu myös ilma-aluk­sis­sa. Esimerkik­si Yhdys­val­tain ilmavoimat kaavailee asen­ta­vansa ener­gia-aseet hävit­täjäkoneisi­in­sa vuo­teen 2030 mennessä.

    Mm. Lock­heed Mar­tin kehit­tää täl­lä het­kel­lä pienen auto­tallin suu­ruista fuu­siore­ak­to­ria. Kun tämän kokolu­okan yri­tyk­set sijoit­ta­vat suuria sum­mia fuu­siore­ak­tor­ei­den kehi­tyk­seen, niin on toden­näköistä, että myös tulok­sia syn­tyy. Aivan kuten avaru­us­te­ol­lisu­udessa on nähty.

    Ei olisi ensim­mäi­nen ker­ta, kun sota­te­ol­lisu­u­den tarpeista syn­tyy keksin­tö, joka lop­ul­ta tulee sivi­ilien käyttöön.

  35. Rolle:
    Jos­sei sit­ten men­nä pakol­liseen spot-hin­taan. Kehi­tys mum­mo­jen ja muiden kannal­ta kuitenkin on, että,sähkölaskun suu­ru­us riip­puu miten sähkönsä,hankkii. Jatkos­sa lie­nee seu­raa­va järjestys kalleim­mas­ta tavas­ta halvim­paan (tai siis miten paljon mak­saa sähköyhtiölle
    – kiin­teähin­tainen sopimus
    – kiin­teähin­tainen, mut­ta automaat­tiset ohjauk­set ja sähköy­htiöl­lä oikeus ohjata
    – spot-hinta
    – spot- hin­ta ja oikeus ohjata 

    Tämä kuu­lostaa samal­ta kuin lainako­rot: jos halu­aa vält­tää riskiä, mak­saa enem­män — mut­ta joskus riskin vält­tämi­nen voi kannattaa.

  36. “Keskusta­laiset halu­a­vat päästä puliveivaa­maan ilmastopoli­ti­ikkaa päämääränään kan­to­hin­to­jen nos­t­a­mi­nen. Sik­si markki­nae­htoisia ratkaisu­ja ei voi hyväksyä.”

    Yksi­tyisen läm­pölaitok­sen voi liike­taloudel­lisen laskel­man perus­teel­la olla kan­nat­tavin­ta polt­taa kivihiiltä.

    Kun­nal­lisen läm­pölaitok­sen kan­nat­taa useim­miten polt­taa puuhaket­ta sekä turvet­ta. Työl­listää lähiseudun ihmisiä ja palaut­taa rahaa kiertämään omas­sa kunnassa.

    Val­tion tasol­la pitää tehdä laskel­mat kansan­taloudel­lisin eikä liike­taloudel­lisin perustein. Koti­maisen ener­gian sub­ven­toimi­nenkin osoit­tau­tuu erit­täin kan­nat­tavak­si. CO2 velvoit­tei­den lisäk­si kor­vataan tuon­tiener­giaa. Suomen met­sien vuosit­tais­es­ta runk­op­u­un kasvus­ta kol­ma­sosa jää hyö­dyn­tämät­tä ja hakku­utähteistä / ener­gia­pu­us­ta val­taosa lahoaa metsiin. 

    Vas­ta kun yli­jäämäpu­u­raa­ka-aineelle kehitetään tuot­tavam­paa kuin ener­giakäyt­töä ja työt­tömien määrä on alle 75 000 henkilöä, voidaan koti­maisen met­säbio­mas­sa ener­giakäytön kansan­taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den järkevyyt­tä kyseenalaistaa.

  37. R. V.:
    Markki­nae­htoisu­us on siis ihanaa – enkä väitä vas­taan. Mik­si siis eduskun­ta säätää lake­ja, jot­ka eivät tätä toteu­ta vaan jokainen kansane­dus­ta­ja ja näi­den muo­dosta­ma ryh­mä tyy­tyy vetämään koti­in­päin? Siinä todel­li­nen kysymys, johon Soin­in­vaara entisenä kansane­dus­ta­jana saat­taisi tietää vastauksen. 

    Ei kai sen tietämiseen Soin­in­vaaraa tarvi­ta? Tuo koti­in­päin vetämi­nen­hän on luon­nolli­nen asi­ain­ti­la eri intres­siryh­mil­lä, kuten puolueil­la. Sik­si ne ovat jär­jestäy­tyneet puolueik­si, että aja­vat oman äänestäjäkun­tansa etua, tai aja­vat jotain tiet­tyä lin­jaa, jolle ne ovat etsi­neet riit­tävästi äänestäjäkuntaa.

    Markki­nae­htois­es­ti ajat­tele­vi­akin eduskun­nas­sa on. Jotkut puolueet voivat sanoa aja­vansa jopa kokon­aisku­van kannal­ta paras­ta ratkaisua ja esit­tää väit­teitä tämän sanomansa tuek­si ja osa äänestäjistä onkin samaa mieltä, vaik­ka kukaan ei tiedä, mikä se kokon­aisku­van kannal­ta paras ratkaisu on. Sit­ten on niitä koti­in­päin vetäjiä, kos­ka ilmeis­es­ti koti­in­päin myös halu­taan vetää.

    Vaan kun poli­ti­ikka­pa ei ole väl­itön mekanis­mi sen parhaan vai­h­toe­hdon etsimiseen vaan suosi­tu­im­muu­teen perus­tu­va tapa lait­taa eri vai­h­toe­hdot järjestyk­seen. Sil­lä siis men­nään, minkä suo­ma­laiset halu­a­vat vali­ta eduskun­taan ja aika näyt­tää, miten Suo­mi niil­lä ääneste­ty­il­lä asen­teil­la sit­ten pär­jää kil­pailus­sa muiden val­tioiden kanssa.

    Siinä mielessä poli­ti­ikalla on kyl­lä merk­i­tys­tä, että ne val­tiot pär­jäävät parhait­en, jon­ka kansalaiset älyävät äänestää eduskun­ti­in­sa ehdokkaat, jot­ka ovat päte­vimpiä pär­jäämään maail­man­laa­juises­sa kil­pailus­sa. Sil­lä tasol­la saat­taa itseasi­as­sa olla tärkeääkin vetää kotiinpäin.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäävätkö tuet met­sän kasvua?

    Suomen met­sä­taloushan ei pääsään­töis­es­ti toi­mi tukien varas­sa (eikä voisikaan, kun sen pitää pyörit­tää Suomen talout­ta, eikä vain kulut­taa tuki­aisia). Ne tuet joi­ta on mak­set­tu on kai yritet­ty kohdis­taa nimeno­maan met­sän kasvua lisäämään (oji­tus, nuorten met­sien hoito, lan­noi­tus), tai hakkui­ta lisäämään (tiestö).

  39. OS: “Keskusta­laiset halu­a­vat päästä puliveivaa­maan ilmastopoli­ti­ikkaa päämääränään kan­to­hin­to­jen nostaminen.”
    Myin v. 1989 män­ty­tukkia hin­taan 267 euroa kuu­ti­ol­ta ja vuon­na 2016 42 euroa kuu­ti­ol­ta. Täy­tyy kyl­lä tode­ta, että keskusta­laiset ovat eri­tyisen huono­ja tässä kan­to­hin­to­jen nos­tamises­sa. Pitäisi antaa ilmastopoli­ti­ik­ka SAK:n, STTK:n ja Aka­van hoitoon. Jospa sit­ten kan­to­hin­natkin alka­isi­vat seu­ra­ta yleistä hintakehitystä.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäävätkö tuet met­sän kasvua?

    Ener­gia­pu­un tuet kyl­lä lisäävät met­sän arvokasvua, kun se edesaut­taa tukkipu­un kasvua hait­taa­van roska­pu­us­ton pois­tamista. Puu kyl­lä on koh­ta niin hal­paa, että täl­lä ei ole kansan­taloudel­lista merkitystä.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäävätkö tuet met­sän kasvua?

    Mitä tukea tarkoitat?

    Harsin­ta­hakkuu met­sä­taloud­es­ta eroon pääsy ja mm val­tion MERA met­säo­hjel­ma 1960-luvul­la tavoit­te­liv­at nimeno­maan met­sän puun­tuotan­non lisäämistä. Vuosit­tainen kasvu on 50 vuodessa tuplaan­tunut nykyiselle yli 100 milj m3/v tasolle mm oji­tusten ansios­ta. “Tuki” on suurelta osin ollut neu­von­ta­jär­jestelmän rak­en­tamista ja ylläpitoa.

    Taimikon hoitoon yllyt­tämi­nen ei vält­tämät­tä lisää puuainek­sen kokon­aiskasvua, mut­ta arvokkaiden puu­la­jien järeän run­gon osu­ut­ta se lisää oleel­lis­es­ti tulevaisuudessa.

    Jo ojitet­tu­jen soiden kun­nos­tu­so­ji­tuk­sista huole­htimi­nen taa­tusti lisää puun kasvua. Val­tio­ta­son on myös syytä huole­htia kuusen maan­nouse­masienen lev­iämisen hillit­semis­es­tä. Nykyisel­lä hirvikan­nal­la vai­h­toe­hto­ja kuusen kas­vatuk­selle ei ole. 

    Met­säen­er­giaan liit­tyvät tuet saa­vat mon­esti nuorten met­sien hakku­un tuot­ta­maan met­sän­o­mis­ta­jalle edes +- nol­la tulok­sen tap­pi­on sijas­ta. Tap­pi­ol­la työ saat­taisi jäädä kokon­aan hoitamatta.

    Ker­ral­laan pin­nal­la on yksi asia. Ei niin kauan sit­ten bio­di­ver­si­teet­ti ajoi kaiken edelle. Nyt halu­taan tehdä met­säpoli­ti­ikkaa met­sien hiilen­si­d­on­takyvyn maksimoimiseksi.
    Tili tehdään edelleen järeäl­lä sahatukkipu­ul­la. Ener­gia­puu työl­listää ja kor­vaa fos­si­ilista energiaa.

    1. Kysymyk­seni lisäävätkö tuet met­sänkasvua liit­tyi väit­teeseen, että ener­giatu­ki jotenkin lisäisi puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

  42. Sepi:
    Kat­sokaa nyt tätä silmil­lä, eikä uskon­nol­la ja klikatkaa vasem­mal­ta “all sources” ja viikko 16
    https://www.energy-charts.de/energy.htm

    Eletään huhtiku­un puo­liväliä ja Sak­sas­sa on n. 40GW tuuli ja 40GW kap­a­siteet­tia. 12–13.4. Aikana tuotan­to on ollut yhteen­sä n. 400GWh.

    Se on säälit­tävän pieni osa Sak­san koko kulu­tuk­ses­ta, eikä edes uusi­u­tu­vien kap­a­siteetin nelink­er­tais­t­a­mi­nen riit­täisi pois­ta­maan hiiltä verkosta. 

    Sak­san osalta on toki myös muis­tet­ta­va, että Sak­sa lämpiää pääosin maakaa­sul­la. Kun on kylmää, kään­netään vaan kaa­suläm­mit­timeen lisää teho­ja. Suomes­sa on aika lail­la eri tilanne, suurin osa läm­mi­tyk­ses­tä on tapah­tuu sähköl­lä, joko suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä tai epä­suo­rasti (ilmaläm­pöpump­pu tai maalämpöpumppu).

  43. Jout­sen:
    Elämme tek­nol­o­gisen val­lanku­mouk­sen aikakaut­ta ja jokin kau­nis päivä tulee ilmoi­tus, että jokin suuryri­tys on onnis­tunut kehit­tämään toimi­van fuusioreaktorin.

    Yhdys­val­tain puo­lus­tusvoimien moti­ivi pienen fuu­siore­ak­torin kehit­tämiseen on ener­gia-aseet, joi­ta on jo asen­net­tu koemielessä laivas­ton aluk­si­in ja kokeil­tu myös ilma-aluk­sis­sa. Esimerkik­si Yhdys­val­tain ilmavoimat kaavailee asen­ta­vansa ener­gia-aseet hävit­täjäkoneisi­in­sa vuo­teen 2030 mennessä.

    Mm. Lock­heed Mar­tin kehit­tää täl­lä het­kel­lä pienen auto­tallin suu­ruista fuu­siore­ak­to­ria. Kun tämän kokolu­okan yri­tyk­set sijoit­ta­vat suuria sum­mia fuu­siore­ak­tor­ei­den kehi­tyk­seen, niin on toden­näköistä, että myös tulok­sia syn­tyy. Aivan kuten avaru­us­te­ol­lisu­udessa on nähty.

    Ei olisi ensim­mäi­nen ker­ta, kun sota­te­ol­lisu­u­den tarpeista syn­tyy keksin­tö, joka lop­ul­ta tulee sivi­ilien käyttöön.

    Tämähän on kiehtovaa.Saisipa kuul­la asi­as­ta enemmän.

    Ain­oa. mitäö­mu­si­atn amerki­ilais­es­ta fuuioen­er­gioas­ta oli Keskisen teo­reet­tisen mek­nai­ikan luen­noil­ta syksyl­lä 1973: ” Siinä kol­manne kon­jakin jälken varmis­tui, eteivät he asi­asa ole yhtään eden­neet.” Muisit­nvarais­es­ti. Luimme tietenkin oheis­lukemis­tona Feynmania.

    Meil­lä on joka päivä aivan silmiemme edessä Helios-tyyp­pinen fuu­siovoimala. Omi­nais­te­ho 0,272 w/m3. 60 m² asun­non kokon­ais­te­ho olisi n.40 W.

  44. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    Val­tion tasol­la pitää tehdä laskel­mat kansan­taloudel­lisin eikä liike­taloudel­lisin perustein. Koti­maisen ener­gian sub­ven­toimi­nenkin osoit­tau­tuu erit­täin kannattavaksi. 

    Onko tässä sama argu­ment­ti kuin LUKE:n tutk­i­jal­la, joka tote­si YLEn haas­tat­telus­sa, että maat­aloustuet ovat OK, kos­ka niitä ei mak­sa kulut­ta­ja vaan veronmaksaja.……

  45. Markki­namekanis­mien edis­tämisek­si matal­im­mal­la roikku­vat hedelmät ovat:

    1. Edel­lyt­tää jokaiselta Suomen markki­noil­la toimi­val­ta sähkön­myyjältä osana tuote­va­likoimaa myös tun­tiko­htaisen pörssisähkön hin­taan perus­tu­vaa tuotet­ta, jos­sa yhtiön pro­vi­sio on kiin­teä euromäärä myy­tyä ener­giayk­sikköä kohden. Kulut­ta­jal­ta ei edel­lytetä mitään.

    2. Edel­lyt­tää Fin­gridiä saat­ta­maan inter­neti­in pörssisähkön hin­nat veloituk­set­ta vapaasti saataville koneluet­tavas­sa muodossa.

    Ykkösko­hdan tarkoi­tus on hin­to­jen help­po ver­tail­tavu­us (vs. Euri­bor-sidon­naiset lainat) ja tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen siir­tymisen kyn­nyk­sen madaltaminen. 

    Kakkosko­h­ta johtaa siihen että ensin kaiken­maail­man pelle­pelot­tomat rak­en­ta­vat talo/töpselikohtaisia opti­moin­tivekot­timi­aan, ja vuosikymme­nen päästä kun sama poruk­ka on enenevästi työelämässä, koko sys­tee­mi on überisoitu ja kus­tan­nuk­set mur­to-osa nykyisestä.

    Tässä ske­naar­ios­sa asi­at etenevät oma­l­la pain­ol­laan eikä keneltäkään edel­lytetä eri­ty­istä akti­ivi­su­ut­ta. Laisku­u­teen taipu­vaiset pienku­lut­ta­jat (kuten minä) tekevät edelleen kiin­teähin­taisia sop­pare­i­ta kunnes samaan tuot­teeseen änkevät sähköläm­mit­täjät nos­ta­vat hin­to­ja kunnes ärsy­tyskyn­nys ylit­tyy. Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä pörssisähköön siir­tyvät vähitellen kaik­ki joille asial­la on rahal­lista käytän­nön merkitystä.

    Isom­pi ja vaikeampi jut­tu on kap­a­siteet­tipo­h­jaiseen sähkön­si­ir­toon siir­tymi­nen, mut­ta se olisi poli­it­tis­es­ti helpom­paa jos olisi paljon siitä hyö­tyviä läm­mit­täjiä. Esimerkik­si puun ja vaivan kor­vaami­nen automaat­tis­es­ti yön (lähes)ilmaissähköllä olisi aika hyvä porkkana.

  46. Sepi: Vääräl­lä het­kel­lä tuote­tul­la tehol­la ei ole juuri arvoa. Ehkä sille vielä muo­dos­tuu sitä, mut­ta tois­taisek­si näin ei ole käynyt. Mitä enem­män aurinkopa­neelei­ta asen­netaan, sitä kan­nat­tavam­mak­si se kek­simi­nen taitaisi käydä.

    Sveit­siläiset ovat jo keksi­neet. Pump­paa­vat ydin­voimaloiden yli­jäämäsähköä käyt­täen ylem­pänä ole­vi­in patoal­taisi­in vet­tä, jota käyt­tävät tasaa­maan kulutuspiikkejä.
    http://www.axpo.com/axpo/ch/en/about-us/production-facilities/hydro-energy.html

    Suomes­sa on kolmisen miljoon­aa moot­to­ri­a­joneu­voa, joista jokaises­sa on akku ja joista moni täl­läkin het­kel­lä seisoo toimet­tomana sähkö­tol­pan vier­essä. Jo esimerkik­si sit­o­ma­l­la auto­jen romu­tus­palkkio vähin­täänkin ladat­ta­van hybridin han­k­in­taan saataisi­in merkit­tävä määrä jous­tavaa varastointikapasiteettia.

    Luon­to puolestaan on keksinyt säilöä kemi­al­lista ener­giaa vuosim­iljooniksi maa­han. Käytämme sitä taas lop­pu­vuo­den, kun Suomes­sa ehdimme jo kulut­taa tämän vuo­den resurssit vuo­den vajaan neljän ensim­mäisen kuukau­den aikana.

  47. Taas off topic.

    Käteen oli tar­tun­tu dc-levy 50-luvun hit­te­jä. Mukavaa nos­tal­giaa viat­to­muu­den ajoilta.

    Viimek­si korvi­in jäi soimaan Eemelin ajanko­htais­tet­tu, ja hä vain ajanko­htaisem­pi ver­sio “Rovaniemen markki­noista”. Nyt jätkil­lä ei ollut repus­saan kul­taa vaan uraania!

    “Päältä uraani on pelkää moskaa,
    jotkut pöljät siitä rahaa tar­joaa niin kun roskaa…”

  48. Osmo Soin­in­vaara: Lisäävätkö tuet met­sän kasvua?

    Riip­puu mil­laista met­sää halu­aa kas­vataa, risukkoa vai tukkimet­sää — nim­im. van­ha raivaus­sa­haan käyttäjä.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Niin no tässähän vielä se puoli, että riip­puu mihin asi­aan tuki kohdis­tuu — ei ole mitenkään selvää että risu­jen keräämi­nen met­sästä ener­giak­si lisäisi met­sän kasvua, kos­ka rav­in­toaineet pois­tu­vat täl­löin luon­non nor­maal­ista kierrosta.

    Ainakin joskus kun itse met­sää hoidin näin san­ot­ti­in, en tiedä onko käsi­tyk­set muut­tuneet nyt kun risu­jen keräämi­nen on muodikasta.

    Tääl­lä on jotain aiheesta:
    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.2.pdf

    Sivul­la 53 esitetään huol­ta tästä aiheesta.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymyk­seni lisäävätkö tuet met­sänkasvua liit­tyi väit­teeseen, että ener­giatu­ki jotenkin lisäisi puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Kai voi ajatel­la niin, että tuki puun ener­giakäytölle mah­dol­lis­taa korkeam­man hin­nan, ja tämä kan­nus­taa met­sän­o­mis­ta­jia par­tur­oimaan viimeisetkin sääste­tyt län­tit. Lisäk­si kan­notkin kaive­taan maas­ta, ja risut kerätään poltet­tavak­si sekä hakku­uaukeil­ta että pystys­tä siel­lä mis­sä niitä on (koron­nei­den hin­to­jen vuok­si). Eli puumäärä voi näistä syistä lisään­tyä markki­noil­la. Tar­jon­ta ei siis ole vakio, vaan met­siä par­tur­oidaan aiem­paa enem­män ja tarkem­min. Met­siä myös kas­vate­taan tarkem­min, ain­oas­taan tukkia ja biotalouspuuta.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymyk­seni lisäävätkö tuet met­sänkasvua liit­tyi väit­teeseen, että ener­giatu­ki jotenkin lisäisi puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Usein esität (+Var­ti­ainen) työvoiman tar­jon­taa lisäävien poli­ti­ikka­toimien lisäävän työvoiman kysyntää.

    Voinee olet­taa myös puun tar­jon­taa lisäävien toimien lisäävän puun kysyn­tää. Kun kol­ma­sosa vuosikasvus­ta jää säästöön, niin pelkästään osto­toimen aktivoitu­mi­nen lisäisi tar­jon­taa. Toimi­vaan tiestöön panos­t­a­mi­nen, met­sätilo­jen sukupol­ven vai­h­dok­sen huo­jen­t­a­mi­nen, oji­tus, lan­noi­tus, jaloste­tun vil­je­ly­ma­te­ri­aalin käyt­tö lisäävät tar­jon­taa ja puus­ton kasvua.

    Kep­pimenetelmänä tar­jo­tut lisä veror­a­situk­set luo­vat puun kan­to­hin­nalle vain nousupaineita.

  52. Juho Laatu: Suomen met­sä­taloushan ei pääsään­töis­es­ti toi­mi tukien varas­sa (eikä voisikaan, kun sen pitää pyörit­tää Suomen talout­ta, eikä vain kulut­taa tuki­aisia). Ne tuet joi­ta on mak­set­tu on kai yritet­ty kohdis­taa nimeno­maan met­sän kasvua lisäämään (oji­tus, nuorten met­sien hoito, lan­noi­tus), tai hakkui­ta lisäämään (tiestö).

    Ei ole sel­l­aista toimen­pidet­tä suo­ma­laises­sa met­sä­taloudessa, johon ei mak­se­ta jotakin tukea.

    Lisäk­si on ole­mas­sa ihan tutkit­tuakin tietoa, että esimerkik­si met­säo­ji­tuk­ses­ta val­taosa on tehty täysin turhaan. Rahaa on kyl­lä palanut miljoo­nia ja miljoonia.

  53. Kana­hauk­ka: Ei ole sel­l­aista toimen­pidet­tä suo­ma­laises­sa met­sä­taloudessa, johon ei mak­se­ta jotakin tukea.

    Lap­sil­isiä ovat var­maankin kaik­ki saa­neet. Muuten en pidä met­säalaa eri­tyisen tuet­tuna, sil­lä sen tuot­ta­mat tulot tietenkin ylit­tävät selvästi tuet (vrt. esim. tuulivoima, jos­sa tilanne on tasaisem­pi). Muista että met­sä on yksi Suomen talouden tuk­i­jaloista, joten kyl­lä se tuot­taa enem­män kuin kulut­taa (tukia). Paljon tukia on jaet­tu, mut­ta on siis mah­dol­lista, että yhteiskun­ta on saanut nuo tuet (rahal­lis­es­ti, ei luon­toar­voina) takaisin kiihtyneen met­sä­talouden tuo­toksi­na, aivan suun­nitelmien­sa mukaan.

    Lisäk­si on ole­mas­sa ihan tutkit­tuakin tietoa, että esimerkik­si met­säo­ji­tuk­ses­ta val­taosa on tehty täysin turhaan. Rahaa on kyl­lä palanut miljoo­nia ja miljoonia.

    Osa var­masti, mut­ta val­taosa kuu­lostaa paljol­ta. Rahaa on tietenkin myös tul­lut miljoo­nia (ja luon­toar­vo­ja kadon­nut vaikeam­min määriteltävä määrä).

  54. Markku af Heurlin: Tämähän on kiehtovaa.Saisipa kuul­la asi­as­ta enemmän. 

    Lock­heed-Mar­tinin jut­tu on hyvin toden­näköis­es­ti puh­das­ta pup­pua. Se ei ole julkaissut suun­nilleen yhtään mitään sen reak­torin­sa toim­inta­pe­ri­aat­teista, eikä etenkään siitä, miten on ratkaissut neu­tro­n­isäteilyyn liit­tyvät ongel­mat, joista siis nyky­i­sis­sä per­in­tei­sis­sä fuu­siokoe­lait­teis­sa ei edes tarvitse juurikaan välit­tää, kun fuu­siote­hot ovat niin pieniä.

    Meil­lä on joka päivä aivan silmiemme edessä Helios-tyyp­pinen fuu­siovoimala. Omi­nais­te­ho 0,272 w/m3. 60 m² asun­non kokon­ais­te­ho olisi n.40 W. 

    Jep, auringon ener­giati­heys on huo­mat­tavasti pienem­pi kuin vaikka­pa ihmisen.

  55. Koti-isä:
    Suomes­sa on kolmisen miljoon­aa moot­to­ri­a­joneu­voa, joista jokaises­sa on akku ja joista moni täl­läkin het­kel­lä seisoo toimet­tomana sähkö­tol­pan vier­essä. Jo esimerkik­si sit­o­ma­l­la auto­jen romu­tus­palkkio vähin­täänkin ladat­ta­van hybridin han­k­in­taan saataisi­in merkit­tävä määrä jous­tavaa varastointikapasiteettia. 

    Näi­den auto­jen akkui­hin sähkön varas­toin­ti-ideoiden ongel­ma on siinä, että niis­sä ei ote­ta huomioon sitä, että lataami­nen ja purkami­nen kulut­ta­vat akkua. Vaikka­pa nor­maali lyi­jyakku kestää pari sataa syk­liä. Jos sel­l­aiseen varat­taisi­in vaikka­pa 1kWh sähköä ja akun hin­ta on (hatus­ta) 50 euroa, niin pelkkä akun kus­tan­nus tässä touhus­sa olisi 200:n sadan syk­lin kestol­la 25 senttiä/kWh.

    Hybri­di­en litiu­makut lienevät jos­sain määrin kestävämpiä, mut­ta vas­taavasti sit­ten myös kalli­impia. Touhu ei siis ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Ehkä se, mitä kan­nat­taa tehdä, on lada­ta sähköauton/hybridin ajoon tarvit­ta­vat akut sil­loin, kun sähkö on halvim­mil­laan. Pelkästään tämä voi jo tasoit­taa kulu­tus­pi­ikke­jä siinä vai­heessa, kun tuol­laiset autot yleistyvät.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Kysymyk­seni lisäävätkö tuet met­sänkasvua liit­tyi väit­teeseen, että ener­giatu­ki jotenkin lisäisi puu­ta markkinoilla.Yritin väit­tää, että jos tar­jon­ta vakio, nos­ta­vat vain hintaa.

    Ener­gia­pu­ulle ei ole vai­h­toe­htoista käyt­töä, joten se jää met­sään, jos sen kor­juu ei kannata.Nykyinen tuki on ollut sen ver­ran vähäistä, että sen turvin se voidaan kor­ja­ta ja kul­jet­taa käyt­tö­paikalle. Kan­to­hin­ta on ollut nimellinen.

    Muut tähä­nas­tiset met­sä­talouden tuet ovat kyl­lä olleet puun­tuotan­toa eli siis tar­jon­taa vahvis­tavia. Näin niiden vaiku­tus on ollut kan­to­hin­taa alen­ta­va. Sen sijaan eri­laiset met­sien suo­je­lu­toimen­piteet vähen­tävät puun tar­jon­taa ja siten nos­ta­vat kantohintaa.

  57. Markki­noil­la muuten on taipumus tar­jo­ta ratkaisui­ta näi­hin hin­noit­telu­on­gelmi­in. Niitä kut­su­taan kansankielessä nimel­lä “johdan­nainen” ja se on itseasi­as­sa ollut pitkään se nor­maalein tapa ostaa sähköä ihmisille. Sovi­taan kiin­teä hin­ta seu­raavak­si vuodek­si tai parik­si ja sil­lä mennään.

    Itse en oikein ymmär­rä mik­si lop­pukäyt­täjiä pitäisi pakot­taa siihen spot-hin­taan. Kaik­ki fir­mat kuitenkin lähtöko­htais­es­ti suo­jaa­vat jonkin ver­ran posi­tioitaan johdan­naisil­la. Mik­si me kulut­ta­jat emme saisi suo­ja­ta? Se hin­tavai­htelun ris­ki ei katoa johdan­naisil­la min­nekään, sen kan­ta­ja on vain joku muu kuin se itse lop­puku­lut­ta­ja. Jos pako­tamme ihmiset spot-sähköön ja uusi­u­tu­vat aiheut­ta­vat rajua hin­ta­heilahtelua, pako­tamme kaik­ki pelaa­maan ihmeel­listä keinotekoista sähkön­hin­taspeku­laa­tiopeliä. Tämä on aivan val­tavaa aivoka­p­a­siteetin tuh­laus­ta kun suo­ma­laiset alka­vat vah­da­ta sähköpörssin hin­taa ja kotinikkar­it koodaa­vat high-fre­quen­cy-sähkö­trad­ing algo­rit­mejä säästääk­seen rahaa.

    Vaik­ka sal­lisimme nykyisenkaltaiset “johdan­nais­di­ilit”, niin hin­tavai­htelun kas­vaes­sa kiin­teähin­tais­ten sähkö­sop­parei­den hin­taero spot­tisähköön tulee kas­va­maan kun riskiä hin­ta­heilun­nas­ta pitää “myy­dä” enem­män rahoi­tus­markki­noille. Tämä kan­nus­taa spotin käyt­töön kaikkia. Eniten kuitenkin niitä, joille spot-sähkön käytöstä ja siitä markki­nan vah­taamis­es­ta on vähiten hait­taa ja joille hyö­ty on kovin.

    Voin hyvin uskoa, että joku täysin robo­t­i­soitu teol­lisu­us­laitos voi sulkea itses­tään tiet­tyjä osia het­kel­lis­es­ti kun sen algo­rit­mi kat­soo sen kan­nat­tavak­si. Tämä ker­ta­laak­ista megawat­te­ja sähköverkos­ta pudot­ta­va säätö on kansan­taloudel­lis­es­ti paljon helpom­pi ja halvem­pi toteut­taa kuin se, että jokainen pihtiputaan mum­mo alkaa ram­pa­ta sähkömit­tar­il­la ja päivit­tämään fin­gridin net­ti­sivul­ta hintatietoja.

    Asi­as­ta on oikeas­t­aan aivan turha edes keskustel­la, kos­ka markki­nat hoita­vat tämänkaltaisen hin­noit­telu­on­gel­man niin hel­posti pois, että jaarit­telu on turhaa aivoka­p­a­siteetin rukkaamista.

    Tärkein asia mitä pitäisi tehdä on työn­tää fos­si­il­isil­la tuotet­tu sähkö mar­gin­aali­in. Sak­sas­sa jopa ydin­voimaa jous­taa tehois­sa ennenkuin rusko­hi­ilen polt­to putoaa alle 7GW teho­ta­solle, joten ilmeis­es­ti mitään kiiret­tä CO2 päästö­jen vähen­nyk­seen ei maail­mas­sa ole.

  58. Pet­teri: Sak­san osalta on toki myös muis­tet­ta­va, että Sak­sa lämpiää pääosin maakaa­sul­la. Kun on kylmää, kään­netään vaan kaa­suläm­mit­timeen lisää teho­ja. Suomes­sa on aika lail­la eri tilanne, suurin osa läm­mi­tyk­ses­tä on tapah­tuu sähköl­lä, joko suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä tai epä­suo­rasti (ilmaläm­pöpump­pu tai maalämpöpumppu).

    Tuo­ta en tien­nytkään. Min­ul­la oli pinei yllä­tys käy­dä Nor­drhein-Wsr­falenis­sa maailaiskylässä sijait­se­val­la maakaa­sun maastapump­pauase­mal­la. Pienii määrä, mut­ta kuitenkin…

  59. Marko Hami­lo:
    En kyl­lä ole var­ma, asen­net­taisi­inko aurinkosähköä markki­nae­htois­es­ti min­nekään, mis­sä on sähköverkko, vielä pitkään aikaan. 

    Ohhoh! Nyt tiedetoimit­ta­ja levit­tää kyl­lä ihan esi­his­to­ri­al­lista (ainakin kolme vuot­ta van­haa) tietoa. On tot­ta, ettei aurinkovoima vieläkään ole useim­mis­sa paikois­sa kan­nat­tavaa ilman tuki­aisia, mut­ta on niitä poikkeuk­si­akin jo sen ver­ran, että saumaa on maail­man­laa­juis­es­ti kym­me­nien mil­jar­di­en euro­jen investoin­neille. Ne itse asi­as­sa ovatkin käyn­nistymässä nopeasti. Ja samal­la siir­tymässä sieltä, mis­sä on tuki­aisia sinne, mis­sä on kau­pal­lista potentiaalia.

    Mis­sä sitä poten­ti­aalia sit­ten on? Ensin­näkin siel­lä, mis­sä aurinko pais­taa kirkkaasti ympäri vuo­den jok­seenkin joka päivä. Toisek­si siel­lä, mis­sä sähköä tarvi­taan eniten juuri sil­loin kun aurinko pais­taa. Kol­man­nek­si siel­lä, mis­sä joko kulu­tus­ta tai muu­ta tuotan­toa voi säätää niin edullis­es­ti, että aurinkoisen ajan sähkö on ihan markki­nae­htois­es­tikin melkein yhtä arvokas­ta kuin pimeän ajan sähkö. Neljän­nek­si siel­lä, mis­sä kil­pail­e­va sähkön­tuotan­to on ver­rat­en kallista esimerkik­si polt­toainei­den kul­je­tuskus­tan­nusten vuok­si tai sik­si, että polt­tovoimaloiden tarvit­se­ma vesi on kallista tai sik­si, ettei kysyn­tä riitä kuin ver­rat­en pieni­in laitok­si­in, jois­sa yksikköhin­ta jää korkeak­si. Viiden­nek­si siel­lä, mis­sä lähel­lä kulu­tus­ta tuote­tul­la aurinkosähköl­lä voidaan vält­tää kalli­ita lisäin­vestoin­te­ja sähköverkon vahvistamiseen.

    Kaikkien viiden tek­i­jän ei tarvitse olla voimas­sa, jot­ta aurinkosähkö kan­nat­taisi nykyte­knolo­gial­la markki­nae­htois­es­ti. Mut­ta mitä use­ampi on voimas­sa, sitä toden­näköisem­min aurinkovoima kannattaa.

    Maail­mas­sa on esimerkik­si nyt jo kym­meniä miljoo­nia sel­l­aisia kuumien maid­en raken­nuk­sia, joiden katoille kan­nat­taa asen­taa paneel­it tuot­ta­maan osa raken­nusten tarvit­se­mas­ta sähköstä, eri­tyis­es­ti ilmas­toin­tia varten. Viilen­tämiseen kun sähköä tarvi­taan run­saasti juuri sil­loin kun aurinkopa­neeli sitä tuot­taa. (Vielä parem­min kan­nat­taa usein käyt­töve­den läm­mit­tämi­nen aurinkok­eräimil­lä, mut­ta se on oma tarinansa.)

    Ja siel­lä mis­sä vesivoiman tai maakaa­sun osu­us sähkön­tuotan­nos­ta on suuri, säätämi­nen on usein tehtävis­sä niin edullis­es­ti, että markki­nae­htoinen ratkaisu olisi jo nyt aurinkosähköä päiväl­lä ja vesivoimaa tai kaa­su­voimaa yöllä.

    Nykyi­nen hal­pa kaa­su ja öljy ei suinkaan tarkoi­ta sitä, ettei aurinkovoima enää kan­na­ta. Usein todel­li­nen kil­pailu­ti­lanne on se, raken­netaanko kivi­hi­ilivoimala vaiko sel­l­ainen hybri­di, jos­sa on aurinkoen­er­giaa päiväl­lä ja kaa­sua tai öljyä yöl­lä. Täl­laises­sa asetel­mas­sa voi hyvinkin olla, että esimerkik­si halvem­pi maakaa­su paran­taa aurinkoen­er­gian kilpailukykyä.

    Siinä Hami­lo on oike­as­sa, että aurinkoen­er­gial­la on paljon poten­ti­aalia siel­lä, mis­sä sähköverkko­ja ei ole. Suo­ma­laiset kesämök­it saaris­tossa ja veneet ovat somia esimerkke­jä, mut­ta globaal­isti kiin­nos­tavim­mat mah­dol­lisu­udet ovat köy­hien maid­en maaseudul­la, oli­pa sit­ten kyse koti­talouk­sista, kän­nyverkko­jen tuki­asemista tai vaikka­pa kaivoksista.

    Jätän tuki­ase­mat ja kai­vok­set toiseen ker­taan ja kir­joi­tan nyt koti­talouk­sista. Maail­man köy­him­mäl­lä mil­jardil­la ihmisel­lä ei yleen­sä ole varaa sel­l­aisi­in sähkömääri­in, joil­la voitaisi­in keit­tää ruokaa tai jäähdyt­tää asun­to­ja. Köy­himpi­en kulu­tus­määrät jäävät usein niin pieniksi, ettei sähköjo­hto­ja kan­na­ta vetää maaseudun matali­in majoi­hin. Mut­ta köy­hilläkin on yleen­sä varaa niihin pieni­in sähkömääri­in, joil­la led-lamp­pu­un saa illak­si val­on ja joil­la kän­nykän saa ladat­tua. Ja näi­den pien­ten sähkömäärien tuot­tamiseen halvin tapa on yleen­sä paneeli katol­la, vähän niin kuin kym­me­nil­lä tuhan­sil­la suo­ma­laisil­la mökeillä.

    Tämä on vain yksi pieni nurk­ka maail­man ener­giabis­nek­ses­tä, mut­ta on se silti mil­jardilu­okan markkinarako.

  60. JaSa:
    Nykyi­nen hal­pa kaa­su ja öljy ei suinkaan tarkoi­ta sitä, ettei aurinkovoima enää kan­na­ta. Usein todel­li­nen kil­pailu­ti­lanne on se, raken­netaanko kivi­hi­ilivoimala vaiko sel­l­ainen hybri­di, jos­sa on aurinkoen­er­giaa päiväl­lä ja kaa­sua tai öljyä yöl­lä. Täl­laises­sa asetel­mas­sa voi hyvinkin olla, että esimerkik­si halvem­pi maakaa­su paran­taa aurinkoen­er­gian kilpailukykyä.

    Wärt­siläkin on havain­nut poten­ti­aalisen markki­nan tässä eli hybridi­voimalas­sa jos­sa Wärt­silän die­selvoimalal­la tuote­taan sähkö sil­loin kun aurinko ei paista. He näkevät mah­dol­lisu­u­den n. 300 miljoo­nan vuosili­ike­vai­h­toon täl­lä v. 2020, ks.

    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/04/21/rajusti-saastava-wartsila-luottaa-aurinkoon-kasvu-on-valtavaa/20164341/170?n=1

    Ensim­mäi­nen 46 MW:n aurinkovoimala toimite­taan Jor­da­ni­aan v. 2017. Se sijoite­taan v. 2014 toimite­tun 250 MW:n die­selvoimalaitok­sen viereen.

    http://www.wartsila.com/energy/references/middle-east/ipp4-engine-solar-pv-hybrid-jordan

    Investoinikus­tan­nuk­sista die­selvoimalaitok­sen ja aurinkovoimalaitok­sen välil­lä saa käsi­tyk­sen ver­taa­mal­la Wärt­silän aiem­min Jor­da­ni­aan toimit­ta­maa 573 MW:n die­selvoimalaitos­ta. Sen kokon­aish­in­ta oli USD 552 miljoon­aa, jos­ta Wärt­silän osu­us oli USD 334 miljoon­aa. Laitok­seen toimitet­ti­in 38 kpl Wärt­silän dieselgeneraattoria.

    Tuos­ta tulee ivestoin­tikus­tan­nuk­sek­si 0.963 USD/W.

    USA:ssa aurinkovoimalaitok­sen keskimääräi­nen investoin­tikus­tan­nus oli v. 2014 n. 3.123 USD/W (“base overnight cost” vuon­na 2016 valmis­tu­valle laitok­selle), ks.

    http://www.eia.gov/forecasts/aeo/assumptions/pdf/table_8.2.pdf

    Kun pelkän aurinkopa­neel­in kus­tan­nuk­set vai­htel­e­vat EU:ssa 0.37€ — 0.70€/Wp, keskimäärin 0.5€/Wp (Main­stream Mod­ules typ­i­cal­ly with 60 cells), ks.

    http://www.pv-magazine.com/investors/module-price-index/#axzz46XiZ7qDO

    niin tästä voi päätel­lä että ne muo­dosta­vat n. 18% kokonaiskustannuksista. 

    Pelkkä paneel­ien hin­nan­lasku ei siis riitä merkit­tävään aurinkovoimal­la tuote­tun sähkön hin­nan alenemiseen.

  61. Vin­ha Perä: Kun pelkän aurinkopa­neel­in kus­tan­nuk­set vai­htel­e­vat EU:ssa 0.37€ – 0.70€/Wp, keskimäärin 0.5€/Wp .. niin tästä voi päätel­lä että ne muo­dosta­vat n. 18% kokonaiskustannuksista.

    Jos olete­taan että kus­tan­nus­suhde on todel­li­nen eikä sub­ven­tion aiheut­ta­ma markki­nahäir­iö, ollaan nyky­is­ten aurinkopa­nee­l­iv­oimaloiden paneel­ien elinkaaren lopus­sa noin kol­menkymme­nen vuo­den päästä aika mie­lenki­in­toises­sa tilanteessa kun (myös) oheis­in­fra on kuo­letet­tu ja uuden­veroisen voimalan saa käytän­nössä ilmaisek­si vai­h­ta­mal­la paneel­it. Tätä voi ver­ra­ta vesivoimalaan jos­sa vai­hde­taan vain kulu­vat osat.

    Toisaal­ta, siinä vai­heessa raken­nus­tarvike­te­ol­lisu­us lie­nee herän­nyt ja taloko­htais­ten paneel­ien lisäämi­nen uud­is­raken­nusko­hteeseen mak­saa mur­to-osan nykyisestä.

Vastaa käyttäjälle Kuntaliitoskuntalainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.