Aurinkosähkö tulee ja jyrää

Uusi­u­tu­vista ener­gialähteistä aurinkosähkö on ylivoimais­es­ti lupaavin – niin ylivoimais­es­ti, että mui­hin ei oikeas­t­aan kan­nat­taisi paljonkaan panostaa.

Olen hyvin vähän innos­tunut bio­mas­san polt­tamis­es­ta ”päästöt­tömänä” ener­gia­muo­tona. Ensin­näkin hitaasti uusi­u­tu­va suo­ma­lainen havupuu uusi­u­tuu niin hitaasti, ettei siitä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäisi pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä. Eikä se hiil­i­ta­so ole tas­apain­os­sa edes pitkäl­lä aikavälil­lä. Globaal­isti bio­mas­sas­ta ei ole ener­gialäh­teek­si, kos­ka se kil­pailee maas­ta ruuan­tuotan­non kanssa. En pidä siitäkään, että Suomes­sa ei ole enää juuri lainkaan met­siä, jos met­sänä ei pide­tä lajis­toltaan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Linko­la sanoi joskus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Helsinki­in, jot­ta näk­isi van­ho­ja puita.

Tuulivoima on viime aikoina petran­nut vähän, mut­ta sen hin­ta ei voi pudo­ta kymme­ne­sosaan niin kuin aurinkoen­er­gian. Se tulee toiv­ot­tavasti jäämään väli­vai­heek­si. Tuulivoimaloi­ta kan­nat­taa kyl­lä vielä rak­en­taa, sil­lä niiden käyt­töikähän on aika lyhyt. Ne ehditään käyt­tää lop­pu­un ennen kuin aurinkosähkö jyrää ne.

Koh­ta aurinkosähkössä mak­saa vain se alus­ta johon se kiin­nitetään. Kan­nat­taa käyt­tää valmi­ita alus­to­ja – kat­to­ja ja seiniä – vaik­ka ne eivät olekaan aivan opti­maalises­sa kulmassa.

Aurinkosähkön suurin ongel­ma on tuotan­non ailahtele­vu­us. Sik­si se puoltaa hyvin vah­vaa sähköverkkoa ja eri­laisia tapo­ja varas­toi­da sähköä. Myös sitä, että etsitään käyt­töä liki ilmaiselle sähkölle sil­loin kun siitä on ylitarjontaa.

Pump­pu­voimaloille tulee käyt­töä (mik­si kaikessa nor­jalaisil­la on etu­lyön­ti­ase­ma?), mut­ta voihan sähkön avul­la nos­taa muu­takin kuin vet­tä. Insinööri ilmeis­es­ti osaa tehdä tarpeek­si vah­van vaijerin.

(Näin ker­ran Bel­gias­sa, kuin­ka jok­i­lai­va nos­tet­ti­in 50 metriä korkeam­mal­la kulke­vaan kanavaan niin, että se ajet­ti­in isoon altaaseen ja allas laivoineen ja vesineen nos­tet­ti­in vai­jereil­la ylös! Allas pain­oin arvi­ol­ta 2000 — 3000 tonnia)

Kun aurinkosähkö on mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista, sitä kan­nat­taa varas­toi­da aika huonol­lakin hyö­ty­suh­teel­la käytet­täväk­si myöhem­min kun sähkölle on tarvet­ta. Joku val­opää on keksinyt varas­toi­da sähköä hyvin kuumaan nestemäiseen suo­laan (faasimuu­tos). Jos se muute­taan takaisin sähkök­si, hukkau­tuu matkalla ymmärtääk­seni 70 % sähköstä. (Hukkaläm­mölle voi tietysti olla käyttöä )

Aurinkosähkö on Espan­jas­sa puol­ta halvem­paa kuin Suomes­sa. Se voi ennakoi­da ener­giaval­taisen tuotan­non siir­tymistä etelään. Inti­as­sa esimerkik­si on mas­si­iviset aurinkoen­er­gia­su­un­nitel­mat, jot­ka ovat ilmeisti taloudel­lis­es­ti kannattavia.

 

= = =

Tek­sti perus­tuu puheen­vuoroon, jon­ka pidin Enoro-päivil­lä 31.3.2016