Kapasiteettimarkkinat?

Viime tal­ve­na oli paljon puhet­ta sähköka­p­a­siteetin lop­pumis­es­ta. Ris­ki on ilmeinen, kos­ka näis­sä olois­sa kenenkään ei kan­nat­ta investoi­da per­in­teiseen sähkön tuotan­toon. Helsinkikin kor­vaa hanasaaren voimalaitok­sen lämpökattilalla.

Yhdek­si ratkaisuk­si on esitet­ty kap­a­siteet­ti­markki­noi­ta. Tar­jouskil­pailun perus­teel­la mak­set­taisi­in varaka­p­a­siteetin ylläpitämisestä.

On arvailu­jen varas­sa, mitä tuos­ta kap­a­siteetista mak­set­taisi­in. Arvataan siis vaik­ka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopi­oitu sivus­tol­ta Uusi ener­giapoli­ti­ik­ka.) Tuhat megawat­tia mak­saisi siis 60 M€/vuosi. Ihan siedet­tävä vaku­u­tus­mak­su. Ovathan taloudel­liset seu­rauk­set sähkön katkeamis­es­ta paljon suurem­mat. On siis kehit­tämisen arvoinen ajatus.

Toisaal­ta las­ke­taan­pa, mitä tuo varaka­p­a­siteet­ti mak­saisi ener­giayk­sikköä kohden. Arvataan siis lisää. Olete­taan, että se on käytössä keskimäärin 100 tun­tia vuodessa. Arvaus voi olla yläkant­ti­in, kos­ka viime tal­ve­na esimerkik­si ei olisi tarvit­tu lainkaan.

Ener­gian hin­naksi tulisi näin 600 €/MWh. Aika paljon siis. Aivan var­masti on ole­mas­sa kulu­tus­ta, joka kan­nat­taa pan­na pois päältä mielu­um­min kuin mak­saa 600 €/MWh.

Ääri­vai­h­toe­htona sul­je­taan paperite­hdas. Se mak­saa miljoo­nia, mut­ta ei se kym­meniä miljoo­nia maksa.

Teol­lisu­udessa ollaan var­maankin heräämässä sähkön hin­nan voimakkaaseen vai­htelu­un. Vaik­ka olisi ostanut tehtaalleen sähköä Mankala-yhtiöstä tai omis­taisi peräti oman voimalan, kan­nat­taa silti kat­sel­la sähkön pörssi­hin­taa. Aina­han sen sähkön voi myydä.

Olen aika vaku­ut­tunut, että kap­a­siteet­ti­markki­noiden sijaan kan­nat­taa kehit­tää kulu­tuk­sen ohjaus­ta. Kap­a­siteet­ti­markki­nat oli­si­vat taas yksi este markki­noiden vapaalle toimin­nalle. Markki­noiden toim­intaa tulisi tehostaa eikä estää.

Tämä vai­h­toe­hto edel­lyt­tää, että hin­ta pääsee kun­nol­la ohjaa­maan kulu­tus­ta, että kallis sähkö on kallista myös kulut­ta­jalle, siis koti­talouk­sille ja yrityksille.

= = =

Tämä kir­joi­tus on osa puheen­vu­osoa, jon­ka pidin Enoro-päivil­lä 31.3.2016

28 vastausta artikkeliin “Kapasiteettimarkkinat?”

  1. Pros­es­si­te­ol­lisu­u­den sam­mut­ta­mi­nen ajoit­tain ilmas­totalkoiden ja epä­vakaan sähkön­tuotan­non nimis­sä on ollut kovin ujostel­tu teema, mut­ta nythän se san­o­taan blogikir­joituk­ses­sakin jul­ki. Jos paperite­hdas sul­je­taan ja tap­pi­oi­ta on tulos­sa, kuka ne kat­taa? Tehtaan omis­ta­jat vai veron­mak­sa­jat? Jos ne sälytetään tehtaan omis­ta­jille, niin kyseinen teol­lisu­u­de­nala hakeu­tuu sel­l­aisi­in mai­hin, jot­ka voivat luva­ta tasaisen sähkön­saan­nin tai ainakin isot kor­vauk­set sähkökatkoista. Paperite­htaan alkuin­vestoin­nitkin ovat valtavat.

    1. Ne tekevät paperite­htaan sulkemisen ihan oma­l­la päätök­sel­lään. Tehtaat ovat yleen­sä osat­neet sähkön­sä suo­jat­tu­j­na tai omis­ta­vat voimaloi­ta itse (UPM), mut­ta kun sähkön hin­ta mnousee satoi­hin euroi­hin megawat­ti­tun­nil­ta, alkaa tul­la houk­t­tel­e­vak­si sulkea tehdä ja myy­dä sähkö. Se on siis voit­toa tuot­ta­va toi­mi, ei tap­pi­o­ta tuottava.

  2. “Ääri­vai­h­toe­htona sul­je­taan paperite­hdas. Se mak­saa miljoo­nia, mut­ta ei se kym­meniä miljoo­nia maksa.”

    UPM on pari vuot­ta van­han tiedon mukaan Suomen toisek­si suurin sähkön tuot­ta­ja. Kyl­lä ne seu­raa sähköpörssiä ja vat­u­loi, myy­däkö sähköä vai tehdäkö sil­lä mekaanista puumassaa.

  3. Tar­jouskil­pailun perus­teel­la mak­set­taisi­in varaka­p­a­siteetin ylläpitämisestä.

    Kuka mak­saisi? Et kai ajatel­lut, että yhteiskunta?

    Varaka­p­a­siteet­tia tarvi­taan, jos halu­taan taa­ta sähköt hel­laan kaikissa olo­suhteis­sa. Joskus ei tuule ja joskus voimala rikkuu.

    Kulu­tuk­sen ohjauk­sen voi rin­nas­taa varaka­p­a­siteetin varaamiseen, sil­lä molem­pi­en vaiku­tus on sama. Sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa voi käyt­tää kumpaa tahansa keinoa sähkön saatavu­u­den varmis­tamiseen olisi hyvä.

    Yksi luon­te­va näkökul­ma voisi olla se, että jokaisen sähköä myyvän yri­tyk­sen pitää esit­tää laskel­ma siitä, miten ne kykenevät tuot­ta­maan lupaa­mansa sähkön, vaik­ka tarve olisi tietyn määrän tavanomaista korkeampi, ja vaik­ka niiden voimaloista osa ei kykenisi tuot­ta­maan sähköä.

    Olisi saman­tekevää, miten kukin yhtiö velvoit­teen­sa hoitaa. Joku han­kkisi asi­akkai­ta, jot­ka lupaa­vat kytkeä kuor­maa irti pyy­det­täessä. Joku ostaisi kap­a­siteet­tia kylmänä seiso­vas­ta kaa­su­tur­bi­inivoimalas­ta. Jos yhtiö käyt­täisi vai­htel­e­vaa sähkön hin­taa (joka ohjaa kulu­tus­ta alaspäin, kun tuotan­non rajat läh­estyvät), tämä otet­taisi­in huomioon mit­tauk­sil­la havaitun kulu­tuk­sen laskun mukaisesti.

    Tässä jär­jestelmässä kulu­tus­ta ei pyrit­täisi lisäämään verovaroin / val­tion tuki­aisil­la. Ja hin­nat muo­dos­tu­isi­vat markki­noiden mukaan. Velvoit­teet aset­ta­vat varaka­p­a­siteet­ti­laskel­mat pitää suun­nitel­la riit­tävän reiluik­si (alan asiantun­ti­jat voivat määritel­lä tarkemmin).

    1. Kaavailut kap­a­siteet­ti­markki­noista ovat ymmärtääk­seni läht­enet siitä, että sähkön käyt­täjät mak­sa­vat sen. 60 miljoon­aa eruoa nos­taisi sähkön hin­taa 0,06 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Ökjy­tuot­tei­den hin­nas­sa on myös huolto­var­muus­mak­su. Minä en kuitenkaan ehdo­ta mitään, kos­ka en tätä kannata.

  4. Ei tuo­ta pelkän kulu­tuk­sen säädön varaan voi jät­tää, kos­ka mikään säätö ei riitä vikati­lantei­ta varten. Vai riit­tävätkö nykyiset var­avoimalat myös jatkos­sa, jos joko siir­toy­htey­det tai iso voimalaitos vikaan­tuu eikä tuule?

    Kukan ei han­ki sys­teemeitä sel­l­aista tilan­net­ta varten,joka sat­tuu ker­ran kolmes­sa vuodessa. 

    Kaikkein paras ratkaisu olisi sel­l­ainen, jos­sa jokaisen pitäisi sähkön lisäk­si ostaa teho ja sen ylit­tyewsä saan­tia kuris­tet­taisi­in. Menee vain todel­la kali­ik­si raken­nel­la täl­laisia jär­jestelmiä jokaiseen torppaan.

  5. Juho Laatu: Kuka mak­saisi? Et kai ajatel­lut, että yhteiskunta?

    Varaka­p­a­siteet­tia tarvi­taan, jos halu­taan taa­ta sähköt hel­laan kaikissa olo­suhteis­sa. Joskus ei tuule ja joskus voimala rikkuu.

    Kulu­tuk­sen ohjauk­sen voi rin­nas­taa varaka­p­a­siteetin varaamiseen, sil­lä molem­pi­en vaiku­tus on sama. Sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa voi käyt­tää kumpaa tahansa keinoa sähkön saatavu­u­den varmis­tamiseen olisi hyvä.

    Yksi luon­te­va näkökul­ma voisi olla se, että jokaisen sähköä myyvän yri­tyk­sen pitää esit­tää laskel­ma siitä, miten ne kykenevät tuot­ta­maan lupaa­mansa sähkön, vaik­ka tarve olisi tietyn määrän tavanomaista korkeampi, ja vaik­ka niiden voimaloista osa ei kykenisi tuot­ta­maan sähköä.

    Olisi saman­tekevää, miten kukin yhtiö velvoit­teen­sa hoitaa. Joku han­kkisi asi­akkai­ta, jot­ka lupaa­vat kytkeä kuor­maa irti pyy­det­täessä. Joku ostaisi kap­a­siteet­tia kylmänä seiso­vas­ta kaa­su­tur­bi­inivoimalas­ta. Jos yhtiö käyt­täisi vai­htel­e­vaa sähkön hin­taa (joka ohjaa kulu­tus­ta alaspäin, kun tuotan­non rajat läh­estyvät), tämä otet­taisi­in huomioon mit­tauk­sil­la havaitun kulu­tuk­sen laskun mukaisesti.

    Tässä jär­jestelmässä kulu­tus­ta ei pyrit­täisi lisäämään verovaroin / val­tion tuki­aisil­la. Ja hin­nat muo­dos­tu­isi­vat markki­noiden mukaan. Velvoit­teet aset­ta­vat varaka­p­a­siteet­ti­laskel­mat pitää suun­nitel­la riit­tävän reiluik­si (alan asiantun­ti­jat voivat määritel­lä tarkemmin).

    Sähköä myyvät liike­toim­intayk­siköt eivät itse tuo­ta sähköään vaan osta­vat sen pörssistä.

    Ei edes Helen ja Osmokin tiedät sen. Tai sil­lä kap­a­siteetil­la ei myyn­nin näkökul­mas­ta ole väliä.

  6. Kap­a­siteet­ti­markki­noiden ongel­ma on, että ne kor­rup­toi­vat itse itsen­sä. Jos kap­a­siteetille mak­se­taan, että se on ole­mas­sa, se samal­la heiken­tää muun kap­a­siteetin arvoa ja luo ylika­p­a­siteet­tia markki­noille. Taval­laan uusi­u­tu­van tuetkin ovat kapasiteettikorvauksia.

    Mitä kap­a­siteet­ti­markki­noil­la lop­ul­ta voidaan tehdä, on suosia jotain voiman­tuotan­to­muo­toa. Uusi­u­tu­van tuet suo­si­vat tuul­ta ja aurinkoa (ja valitet­tavasti bio­mas­saa). Mon­es­sa maas­sa suun­nitel­laan kap­a­siteet­ti­mak­su­ja, joi­ta mak­set­taisi­in kaa­su­tur­bi­ineille, eli tuet­taisi­in jälleen yhden­laista kap­a­siteet­tia. Tämä tuki lisää kaa­sun käyt­töä ja heiken­tää taas muiden tuotan­to­muo­to­jen kannattavuutta…

    Hyvä gradu-aihe jollekin sopi­vaa teemaa etsivälle wannabe-ekonomistille..

  7. Joitakin vuosia sit­ten olimme talvipäivänä pitämässä palave­ria paikallises­sa Saimaan Hov­is­sa joka palaverin takia läm­mitet­ti­in ylös sähköl­lä peruslämmöstä.
    Kos­ka yliopis­tol­la kiin­teä hin­ta ei hai­tan­nut vaik­ka sil­loin kaikkien aiko­jen sähköhin­tapi­ik­ki 1400e/MWh.
    Ehkä kan­nat­taisi sopia että myös kulut­ta­ja voisi säätää omaa tarvet­taan ja myös hyö­ty­isi tästä.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaavailut kap­a­siteet­ti­markki­noista ovat ymmärtääk­seni läht­enet siitä, että sähkön käyt­täjät mak­sa­vat sen. 60 miljoon­aa eruoa nos­taisi sähkön hin­taa 0,06 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Ökjy­tuot­tei­den hin­nas­sa on myös huolto­var­muus­mak­su. Minä en kuitenkaan ehdo­ta mitään, kos­ka en tätä kannata.

    Sähkäni taitaa mak­saa nyt 11 snt/kWh joten var­muus­mak­su lisäisi sähkölaskuani noin 0.54 pros­ntil­la. Kak­siosa se ei ole suuri ru,mma.

    Mitä takee sit­ten maaläm­pölämi­it­teisessä omakoti­talos­sa: 20.000 kWh 1200 snt eli 12 e /vuosi. Ehkä eri­laiset ener­giana­joi­tusvirit­tyk­set mak­sa­vat enem­män , siis sekä rahaa että ener­gri­aa ja mui­ta voimavaro­ja. Mui­ta syotä saat­ta tietenkin olla tehdä läm­pä­varaa­ja sanokaamme van­haan öljysäiliöön.

    Papepripros­essin alasjo saat­taaa olla turhan kallista enr­giankäytön säätämistä. En voi sanoa tun­te­vani asi­aa, mut­ta peri­aat­teessa uusim­mat paperikoneet käyvät keskey­tyk­set­tä neljä vuotta.

    Mikä on tuol­laisen koah­ta­laisen kokoisen nykaikaisen paperikoneen (yksikköä kohti) sähkönkäyt­tö? 100 MW? 500 MW. Min­ul­la ei ole käsitystä.

  9. Eikö se ole kuitenkin aika markki­nae­htoinen ratkaisu, että Hele rak­en­taa 50MW kaa­su­tur­bi­ilaitok­sen Van­taalle ja myy asi­akkailleen sen avul­la hin­taka­ton pörssi­hin­noitel­tu­un sähköön, jos se on taloudel­lis­es­ti kannattavaa?

    Tosin teknis­es­ti se sähkön­saan­ti­taku­un myyn­ti kulut­ta­jille ei tai­da nykyisel­lä verkkotekni­ikalla onnistua.

  10. “Papepripros­essin alasjo saat­taaa olla turhan kallista enr­giankäytön säätämistä. En voi sanoa tun­te­vani asi­aa, mut­ta peri­aat­teessa uusim­mat paperikoneet käyvät keskey­tyk­set­tä neljä vuotta.”

    Suurin sähkösyöp­pö paperin teossa on mekaanisen mas­san teko. Jos hiertämössä riit­tää kap­a­siteet­tia, niin väli­varas­tot voidaan tehdä täy­teen yöl­lä. Paperikonei­ta voidaan pyörit­tää edelleen 24h tai pysäyt­tää vain yksi kone.

    Nämä tem­put voi tasa­ta vuorokausiku­lu­tus­ta, mut­ta ei helpota tilan­net­ta, jos­sa kesäl­lä on ilmaista sähköä ja talvel­la krooni­nen sähkönpuute.

  11. Aus­tri­an: Sähköä myyvät liike­toim­intayk­siköt eivät itse tuo­ta sähköään vaan osta­vat sen pörssistä.

    Ei edes Helen ja Osmokin tiedät sen. Tai sil­lä kap­a­siteetil­la ei myyn­nin näkökul­mas­ta ole väliä.

    Siitä riip­pumat­ta tuot­ta­vatko sähkön myyjät sähkön­sä itse vai osta­vatko toisil­ta fir­moil­ta, tuo sään­tö, jon­ka mukaan sähkön myyjä jou­tu­isi takaa­maan varaka­p­a­siteetin, toimisi hyvin.

    Vas­tu­un voisi toki siirtää seu­raavallekin por­taalle, eli sähkön tuot­ta­jalle, jos niin halut­taisi­in. Tämä tarkoit­taisi vain sitä, että sähkön myyjä jou­tusi nyt mak­samaan korkeam­man hin­nan osta­mas­taan sähköstä (mut­ta vapau­tu­isi siis varakapasiteettikuluista).

  12. Konepa­jal­la laser­leikkaami­nenkin vie niin vähän sähköä suh­teessa lait­teen hin­taan, ettei edes sem­moista kan­na­ta pysätt­tää sähkön hin­nan 10-kertaistuessa.

    Kyl­lä voi olla kallista kerätä tuo­ta mak­sua säätämäl­lä kulu­tus­ta. Vain todel­la suuris­sa yksiköis­sä onnis­tuu, kos­ka pienis­sä yksiköis­sä ei voi säästää mitään. Ja ongel­mana­han näis­sä kan­nat­tavu­us­laskelmis­sa on, että säästämis­es­täkin suurin hyö­ty val­uu pääasi­as­sa muille sähkön käyttäjille.

    1. Sähköläm­mit­tei­sis­sa talois­sa voi sytyt­tää takko­ja, laskea vähän läm­pöti­laa. Yleen­sä nuo huip­putun­nit kestävät vain tun­nin tai pari, joten pakas­timet voi kytkeä pois päältä ja niin edelleen. Vaatii paljon automati­ikkaa, ja sää­timien kytkemistä net­ti­in, jota säädin tietää sähkön hinnan.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähköläm­mit­tei­sis­sa talois­sa voi sytyt­tää takko­ja, laskea vähän läm­pöti­laa. Yleen­sä nuo huip­putun­nit kestävät vain tun­nin tai pari, joten pakas­timet voi kytkeä pois päältä ja niin edelleen. Vaatii paljon automati­ikkaa, ja sää­timien kytkemistä net­ti­in, jota säädin tietää sähkön hinnan.

    Tkat ovat jo yleisiä sähkälöm­mitei­sis­sä talois­sa. Oaksin vie tieääksm­nei ener­gia 1kWh/vrk. eli teho on n 50 W. (min­ul­la onnin muka­vat­si, että 1972 raken­n­tus­sa ara­va-talosa ei alun­perin ollut jääkaap­pia, vaan ruokaapista oli tuule­tus ulos. Talvelel siis jäähd­tys on edullisempaa.

    Miljoona pakat­in­ta tek­si siis 50 MW tehoa. Ios määrä, mut­ta säätelem­ine vooi aiheuta enmäön onglemia (uno­htuu pan­na päälle jne.)

  14. ja vielä parem­pi. Lopete­taan ääliömäiset tuet ja palataan markki­na­t­alouteen. Las­kee vero­tus ja inven­stoin­nit muut­tuvat kan­nat­taviksi. Täy­delli­nen Win-Win ja lisäk­si teknis­es­ti toteutettavissa.Mitä ei voi sanoa tuos­ta kulu­tuk­sen ohjauksesta

  15. Voimakkaasti heit­televän sähkön hin­nan ja kulu­tuk­sen ajas­tamisen suh­teen pitäisi muut­taa yhteiskun­nan rakenteitakin. 

    Aurinkosähkön domi­noidessa pitäisi kulut­ta­jienkin pyrk­iä säätämään sähkönkäyt­tön­sä päiväsa­jak­si. Tässä tör­mätään koti­vaku­u­tuk­sen ehtoi­hin: pesu- tai tiskikoneen ollessa käyn­nis­sä pitää kotona olla ihmisiä paikalla. Tuo­hon aikaan ollaan useis­sa per­heis­sä kyl­lä töissä.

    Toinen esimerk­ki: mil­lä sähkön hin­nal­la pysäytetään ratikat, metrot tai junat?

    1. Talo­jen läm­mi­tys kestää parin tun­nin tauon hyvin. Sähköläm­mi­tyk­sen säätö on ehdot­tomasti edullis­in­ta kulu­tuk­sen säätöä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Talo­jen läm­mi­tys kestää parin tun­nin tauon hyvin. Sähköläm­mi­tyk­sen säätö on ehdot­tomasti edullis­in­ta kulu­tuk­sen säätöä.

    Tuos­ta olemme samaa mieltä. Itse asi­as­sa talo voi olalv uorkaudne ilman läm­mi­tys­tä ilman vakavia seu­rauk­sia Entä jos huip­pukul­tus olisikin usei­ta vuorokausia?

    Jos olikein muis­tan, Inkoon hiilivoimalan kap­site­teet­ti on 1000 MW. Teknis­es­tise on edelleen käyt­tökelpoinen. Mitä ko laitok­sen ylläpi­to 3 vrk:n valmi­udessa vuodessa mak­saa? Voisiko joku min­ua viisaampi kertoa?

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Talo­jen läm­mi­tys kestää parin tun­nin tauon hyvin. Sähköläm­mi­tyk­sen säätö on ehdot­tomasti edullis­in­ta kulu­tuk­sen säätöä. 

    Ei se enää ole edullista sen jäl­keen kun sitä yritetään automa­ti­soi­da. Ihmistyö on kallista, ei kukaan jak­sa alkaa veivaa­maan ter­mostaat­te­ja ylös alas käsi­työnä. Lisäk­si siinä tulee vielä hel­posti takki­in, kun ainakaan on/off-nap­pi ei kestä päivit­täistä ränkkäämistä ja sää­ti­men pyörit­te­ly vie taas aikaa.

  18. Sylt­ty:
    Kukan ei han­ki sys­teemeitä sel­l­aista tilan­net­ta varten,joka sat­tuu ker­ran kolmes­sa vuodessa. 

    Esimerkik­si jokainen kaukoläm­mön tuot­ta­ja han­kkii. Läh­es joka talvi korkea­paine ja paukku­pakkaset tuo­vat kulu­tushuipun viikok­si parik­si ja silti jokaises­sa kaukoläm­mite­tyssä asun­nos­sa läm­pöti­la pysyy vakiona. Samal­la kun sähkön kulu­tus on päivästä toiseen läh­es vakio. 

    Esimerkik­si Hele­niltä löy­tyy var­masti laskel­mat, mitä ain­oas­taan paukku­pakkasil­la käytet­tävien eli noin 99% ajas­ta seiso­vien huip­puläm­pökeskusten ylläpi­to mak­saa. Vaik­ka sähkön tuot­ta­mi­nen vaatii ain­oas­taan läm­pökat­ti­lan perään gen­er­aat­torin, on kaukoläm­pö tehokas tapa tasa­ta kulutushuippuja.

    Paperite­htaiden pysäyt­tämistä tehokkaam­paa lie­nee vähen­tää Tornion teräste­htaan teho­ja kovim­mil­la pakkasilla.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähköläm­mit­tei­sis­sa talois­sa voi sytyt­tää takko­ja, laskea vähän läm­pöti­laa. Yleen­sä nuo huip­putun­nit kestävät vain tun­nin tai pari, joten pakas­timet voi kytkeä pois päältä ja niin edelleen. Vaatii paljon automati­ikkaa, ja sää­timien kytkemistä net­ti­in, jota säädin tietää sähkön hinnan.

    Itse asi­as­sa se automaa­tiop­uoli olisi help­po, jos jokaises­sa yli x watin sähkölait­teesta olisi piiri, joka kytk­isi lait­teen pois/päälle, kun se saa a.o. (stan­dard­in mukaisen) ohjauskäskyn. Myös spot-hin­nat pitäisi saa­da stan­dard­imuo­dos­sa ja mielel­lään voima­l­in­ja pitkin.

    Useis­sa kiin­teästi asen­net­tavis­sa sähkö­pat­tereis­sa tuol­lainen etäo­h­jaus­mah­dol­lisu­us on ollut jo iät ajat.

  20. Sähköläm­mi­tyk­ses­tähän taitaa tul­la taas muodikasta. 

    Sähköläm­mit­teisi­in taloi­hin asen­netaan yleen­sä kak­si­tar­if­fimit­tari, jos­sa toinen asteikko mit­taa yö- ja toinen päiväsähköä. Ener­gialaitos antaa verkkoa pitkin mit­tar­ille käskyn vai­h­taa asteikkoa. Samal­la verkkokäskyl­lä voidaan ohja­ta kulu­tus­pis­teitä, esim. läm­min vesi varataan yöl­lä hal­val­la sähköl­lä, myös sähköi­nen lat­tialäm­mi­tys on fik­sua läm­mit­tää hal­val­la yösähköl­lä. Paljon sauno­van kan­nat­taa sähköläm­mit­teisessä talos­sa panos­taa ns. het­i­valmi­iseen kiukaaseen, ajas­taa pyykin- ja astian­pe­su yöhön jne.

    Jos ja kun tun­tipe­rusteinen lasku­tus tulee yksi­ty­istalouk­si­in, sähköläm­mitei­sis­sä talois­sa automati­ik­ka on jo aika pitkälti valmi­ina. Kyse on oikeas­t­aan vain siitä tuleeko ohjaus sähköverkos­ta, netistä vai lan­gat­tomasti. Asukas sit­ten päät­tää hin­ta- ja läm­pöti­la­ra­jat, joil­la läm­mi­tyk­set yms. saa­vat tarvit­taes­sa luvan men­nä päälle.

  21. Rolle: Jos kap­a­siteetille mak­se­taan, että se on ole­mas­sa, se samal­la heiken­tää muun kap­a­siteetin arvoa ja luo ylika­p­a­siteet­tia markkinoille. 

    Entäs jos säätöka­p­a­siteetille mak­set­taisi­in käyt­tö­valmi­ud­es­ta ja niiden tuot­ta­malle sähkölle laitet­taisi­in ylimääräi­nen kulu­tus­mak­su sil­loin, kun sitä käytetään? Tämä siis hiiliv­ero­jen jne. päälle.

  22. Koti-isä:

    Paperite­htaiden pysäyt­tämistä tehokkaam­paa lie­nee vähen­tää Tornion teräste­htaan teho­ja kovim­mil­la pakkasilla.

    Out­okumpu toimii jo noin spot-hin­to­jen kan­nus­ta­mana. Vält­televät osta­mas­ta sähköä kalleimp­ina tunteina.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.