Pariisissa sovittiin, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan (Raja muuten ylittyi viimekuussa, toivottavasti tilapäisesti). Onko lupaus uskottava. Kysytään markkinoilta.
Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tunnetuista fossiilisista varannoista jätetään maahan 80 %. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi öljyvarat muuttuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi. Vain paran 20 % kannattaa hyödyttää. Senkin osan arvon laskee tasolle, joka vastaa tämän parhaan osan ja toiseksi parhaan osan pumppauskustannusten erotusta.
Valtavat arvonalennukset ovat siis odotettavissa. Keskuspankkipiireissä kuulemma puhutaan hiilikuplasta, joka tulee rahamarkkinoiden riesaksi kun asunto ja teknologiakuplasta on selvitty.
Käyttäytyvätkö eri osapuolet kuin uskoisivat tähän?
Muutama vuosi sitten eivät ainakaan käyttäytyneet. Shell esimerkiksi etsi suurin kustannuksin öljyä arktisilta merialueilta. Rahaa ei oikein kannata panna öljyn etsintään ylipäänsä, kun tunnettujakaan varantoja ei voida käyttää. Erityisen typerää on etsiä öljyä alueilta, joilta pumppaaminen on niin kallista, ettei esiintymä tule missään oloissa kuulumaan noiden 20 parhaan esiintymän joukkoon.
Kanada panostaa valtavia pääomia öljyhiekkaan, joka on turvettakin haitallisempi polttoaine.
Toisaalta. Shell on lopettanut öljyn etsinnän arktisilla merialueilla eikä uusia öljylähteitä noin ylipäänsäkään olla ottamassa käyttöön. Se on helppo selittää öljyn tämänhetkisellä hinnalla, mutta kun Shell on pannut pillit pussiin arktisilla alueilla, sen täytyy olettaa , että öljy on halpaa myös kymmenen vuoden kuluttua. Silloinhan nuo esiintymät aikaisintaan voisivat aloittaa öljyntuotannon.
Öljyn nykyinen polkumyynti on selitettävissä niinkin, että myyjät eivät arvosta omia varantojaan. Siksi niistä on järkevää myydä mieluummin paljon halvalla kuin vähän kalliilla. Matala hinta voidaan selittää myös sillä, että jos vain 20 % öljystä hyödynnettäisiin, sen hinrta tuottajille olisi hyvin matala, perustuisi vain pumppaamiskustannustren eroihin.
Toinen selitys voi tietysti olla se, että öljynviejämaiden hallitukset eivät luota omaan poliittiseen tulevaisuutensa. (Saudi-Arabia) tai niiden talous nyt vain on niin kuralla, ettei tulevaisuutta ole varaa ajatella (Venäjä, Venezuela).
Öljy-yhtiöt eivät ole kirjanneet alas omistamiseen öljyesiintymiä. Sitä ne eivät tosin voi tehdäkään, koska taseet eivät taida kestää.
Markkinoilla on annettu varoituksia fossiiliseen energiaan kohdistuvista investoinneista. Osa näistä perustuu eettiseen sijoittamiseen, mutta joissakin varoituksissa viitataan alan huonoon tulevaisuuteen.
Sanotaan nyt vaikka, etteivät markkinat ole ottaneet ilmastopolitiikkaa täysin tosissaan, mutta jotain se jo markkinoilla vaikuttaa. Jotain voi päätellä siitäkin, että Saudi-Arabia on käynnistänyt massiivisen ydinvoimaohjelman.
Muuten olen sitä mieltä, että tämä olisi aika fossiiliseen energiaan kohdistuvien verojen rankkaan korottamiseen. Kuluttajahinnat palaisivat tasolla, jolla ne olivat ja taattaisiin, etteivät tuottajahinnat palaisi koskaan tasolle, jolla ne olivat.
= = =
Kirjoitus perustuu puheenvuoroon, jonka pidin Enoro-päivillä 31.3.2016.
Ei olla. Luulen, että Osmo Soninvaara osuu arviossaan oikeaan: markkinat alkavat vähitellen tiedostaa ilmastopolitiikan olemassa olon ja tarpeen, mutta tämä koskee toistaiseksi vain suhteellisen pientä osaa markkinoista.
Paljon on vielä toimijoita, jotka eivät juuri korvaansa hetkauta ilmastopolitiikalle, ja jonkin verran on jopa niitä, jotka keskittävät voimansa koko ilmasto-ongelman kiistämiseen. Usko on voimakas, kun luullaan oman asenteen olevan oikeampi kuin tiedemiesten valtaosan näkemys.
Pariisin 1,5 asteen raja sovittiin, koska enemmistö vastuullisista päättäjistä on tiedostanut tosiasiat. Siitä on kuitenkin vielä turhan pitkä askel riittäviin käytännön toimiin. Antaisiko tilanne edun varhaisille toimijoille?
Nuo arvailusi ovat investointien kannattavuuden kehityksen suunnasta, ei suuruusluokista.
Alla olevan linkin graafiin viitaten, jos siirrymme baseline skenaariosta current policy skenaarioon, öljy-yhtiöt voivat odottaa väheneviä voittoja, mutta maapallo lämpenee silti 3.3 – 3.9 C.
YK:n arvion mukaan Pariisissa sovitut hiilipäästöjen vähennykset vastaavat 2.7 asteen lämpenemistä. Tämä siis matalin projektio jos ei-sitovat lupaukset pidetään. Tämäkin käsittääkseni edellyttää hiilen takaisonottoteknologian kehittämistä.
http://climateactiontracker.org/global.html
http://climateactiontracker.org/news/224/indcs-lower-projected-warming-to-2.7c-significant-progress-but-still-above-2c-.html
En käynyt tilaamassa tänään Tesla 3-mallia, koska pidän suomen valtiota epäluotettavana ja arvaamattomana ”osapuolena” järjestää oma autoilu täys-sähköautolla lähivuosina. Sähköautoille lienee luvassa enemmän keppiä kuin porkkanaa. Erikoista tässä kuviossa on että kaikki osapuolet tavallaan hävisivät, tietty omat pennoset säästyi.
Poliitikkoihin voi aina luottaa 🙂 . He tekevät kaikkensa välttääkseen totuttuun kulutustaoon puuttumista. Koskee valitettavasti kaikkia puolueita.
Valitan, mutta varhaiset toimijat saavat käyttöönsä vähemmän energiaa kuin muut. Ilmasto on sama kaikille.
Kuulisin mielelläni poliitikoilta tai ex. poliitikoilta, miten fossiilien kulutus aiotaan ajaa alas. Kuka vähentää 80% ensimmäisenä? Miten saadaan mukaan ne maat, jotka katsovat, ettei niillä juuri nyt ole varaa leikkauksiin? Kuuluuko muuten Suomi tuohon viimeiseen kategoriaan, vai voisimmeko lähteä liikkeelle jo nyt?
Ainakin Fennovoiman puuhamiehet uskovat, että ilmastonmuutokseen tullaan tarttumaan ja verojen/päästökaupan takia sähkön hinta nousee sinne 50 e/MWh paremmalle puolelle.
Subventoitu tuulivoima voi tosin pilata koko suunnitelman.
Jos öljystä ei luovuta, seuraa ehkä ilmastokatastrofi. Jos öljystä luovutaan, seuraa talouskatastrofi ja sen myötä nälkäkatastrofi, siirtolaiskatastrofi, väestökatastrofi ja todennäköisesti lukuisia sotilaallisia katastrofeja.
Suo siellä, vetelä täällä.
Ydinenergia ja uusiutuvat, sähköautot ja nollaenergiatalot ovat ratkaisu vain ihmisille ja maille, joilla on niihin varaa. Muut kärsivät, kuolevat tai lähtevät liikkeelle, nousevat kapinaan.
entä jos eutanasia olisi käytössä? Aivan hullua on se, että pallo pitää tuhoa talouskasvulla, jotta elämänhaluttomia voidaan pitää hengissä
Teslasi sähkö täytyy tuota jollakin enegrilähteellä. Erään vissin Osmo Ssoininvaaran mukaan viimeiset sähköwatit tuotetaan hiilellä, joten laske siitä ko.koslan CO2-kuorma /km.
On vähän turhan stydi mottorikin, noin energiansäästön kannalta.
Hiililauhde on nyttemmin poistunut melkein kokonaan marginaalista, joten tuo aiemmin pätenyt argumentti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt poltetaan Viron palaavaa kiveä)
Tulee väistämättä mieleen, että jos vihreät & kumppanit oikeasti ovat tosissaan ilmastomuutoksen uhkasta, niin sitten olisi halua satsata paljonkin resursseja ydinvoiman kehittämiseen ja rakentamiseen.
Käytännössä vaan näyttää siltä, että vihreät tosiasiassa arvioivat ilmastomuutoksen uhat ihmiskunnalle aika pieniksi – jopa siis pienemmäksi kuin se varsin pieni riski, mikä syntyisi lisäydinvoiman käyttöönotosta.
T: Ville
Onko meillä jotain esteitä ydinvoman rakentamisen tiellä? TVO:lla oli lupa seitsemänteen ydinvomalaan, mutta eivät halunneet käyttää sitä.
en varsinaisesti väitä epäluuloasi vastaan, mutta
A) 80% keskimäärin ei kai tarkoita, että 80% tasaisesti kaikista fossiilisen polttoaineen muodoista. Ensimmäisenä mutuna hiilenkäyttö loppuu ennen öljyä.
B) CCS-teknologioilla (=hiilen talteenotto) kai vielä on ainakin jonkinlainen mahdollisuus auttaa käyttämään fossiilisia kuormittamatta ympäristöä koko määrällä. Tekonologiseen/taloudelliseen realismiin en ota kantaa. Toisaalta jos uskoisi innokkaimmmin uusituviin energiamuotihin valaistuneita/hurahtaneita (kukin valitkooon oman vaihtoehtonsa) fossiilistenhan pitäisi kuolla ihan kohta pois joka tapauksessa uuusiutuvien lähinnä kai aurnikoenergian) tuotantomuotojen kustannusten laskiessa kohti nollaa. Siksihän me emme tarvitse ydinergiaakaan?
Tuo vaatisi hiilitullien käyttöönottamista, muuten seurauksena olisi massiivista hiilivuotoa kehittyviin maihin.
Eivät tuollaiset katastrofit ole mikään välttämätön seuraus fossiilien kulutuksen alasajosta. Viimeksi kun öljystä oli pulaa, meillä oli häkäpönttöjä, jotka toimivat ihan riittävästi. Nyt olisi kai sähkö-, alkoholi- ja/tai biodieselautoja. Nälkä on aika kaukana, kun nykytekniikalla yksi viljelijä voi tuottaa vuodessa sata tonnia kaurahiutaleita. Siirtolaistulvaa ei ole, jos ei ole muita katastrofeja ajamassa heitä liikkeelle. Väestö kasvaa eniten kehitysmaissa, jotka eivät paljon fossiileja kuluta nytkään, enkä näe Suomen väestönkasvun räjähtävän, vaikka fossiilienkulutustottumukset alenisivat.
Sodat saattaisivat vähän lisääntyä, kun maailmanjärjestykseen tulisi kulutusmuutosten myötä pientä turbulenssia. Ja talouskin voisi muutoksen toteuttamisen aikana heilahdella. Suomessa talous on näköjään sekaisin kertaluokkaa pienemmistäkin syistä. Toisaalta suomalaisten sanotaan toimivan kriisin tullen järkevämmin kuin hyvinvoinnin vallitessa.
Väitän että tuollaisia kriisipelkoja ruokkii osin yksinkertaisesti se, että ei haluta millään luopua kaikesta siitä kivasta, mitä fossiilien kuluttaminen tuo tullessaan. Saavutettujen etujen puolustamista siis. Keksitään selityksiä, jotka auttavat välttelemään sitä, mitä pitäisi tehdä. Toisesta autosta luopuminen olisi kova paikka liian monelle.
Ei autotta eläminen ole kärsimystä, vaikka autosta luopuminen olisikin. Kapinaa ei synny, jos säänöt ovat järkeviä ja samat kaikille. Minulle fossiilisten alasajo kymmenessä vuodessa ei olisi ongelma. Mitä sanovat muut?
Koskee valitettavasti myös kaikkia maita, kuten pahimpina esimerkkeinä Puola, Intia ja Kiina. Näissä maissa kivihiilen louhinta ja käyttö tulee kasvamaan vielä ainakin parikymmentä vuotta. Mahtaako kukaan osata edes laskea, kuinka monta astetta se vaikuttaa ilmaston lämpämiseen, veikkaan kymmentä astetta.
Suomessa ollaan lähdetty kivihiilen tappolinjalle. Mutta kun meillä tehtävät ratkaisut eivät vaikuta kivihiilen louhintaan. Jos me emme osta hiiltä, ostaa sen joku toinen.
Väestönkasvu yhdistettynä kulutustason kasvun tavoitteluun on turmiollinen yhdistelmä. Mikä sen pysäyttäisi?
Kiinassa väitetään kivihiilen käytön kasvun pysähtyneen.
Tämänhetkinen öljyn ylituotanto on suuruusluokkaa 1,5 miljoonaa barrelia per päivä. Ei siis kovin paljon mutta silti öljyn hinta on nopeasti painunut yhteen kolmannekseen aiemmasta. Tosin ylituotanto on ilmeisesti pikemminkin kasvamaan kuin vähenemään päin ja markkinat saattavat diskontata tämän hintoihin.
Saudit ovat ilmoittaneet, että heille öljyn markkinaosuus on tärkeämpää kuin hinta. Samoin on tilannetta luonnehtinut uudestaan öljymarkkinoille pyrkivä Iran. Tämä kertoo siitä, että öljyn suurissa tuottajamaissa nykyinen tilanne tulkitaan niin, että öljyä tulee aikanaan jäämään maahan merkittäviä määriä. Kyse on siitä, kenen öljyä myydään viimeiseksi.
Öljyn tuotanto vaatii paljon pääomia. Jos investoinnit tuotantoon lakkaavat tulojen puutteessa vaikuttaa se vääjäämättä öljyn tuotantomääriin muutaman vuoden aikavälillä. Venäjä on hyvä malliesimerkki öljyntuottajamaasta, jossa investoinnit tuotantoon ovat nyt pysähtymässä. Sitten kun öljyn tuotantomäärät siellä alkavat kääntyä selvään ja krooniseen laskuun mitataan aikaa Venäjän taloudelliseen romahtamiseen kuukausissa, ei enää vuosissa.
Voi olla, että tämä on se malli, jonka kautta öljyntuotanto laskee merkittävästi ja pysyvästi. Öljyn tuottajamaat köyhtyvät liian nopeasti (poislukien Norja) ja sen seurauksena öljyn tuotantokoneisto rapautuu nopeasti.
Tuokaa kotikaupunkiini Tesla 3 niin maksan siitä heti pyydetyt $35000. Mutta jos sen Suomen hinta on 49990€ niin en osta, vaan säästän rahani 10k vanhaan polttomoottoriautoon joka vie sadalla 6 litraa Lukoilin polttoainetta.
Tietysti EU voisi kieltää polttomoottoriautot vuoteen 2025 mennessä, mutta epäilen että Suomi saa poikkeusluvan jatkaa polttomoottoreilla ainakin vuoteen 2100 asti:
http://www.digitaltrends.com/cars/holland-wants-to-ban-gas-cars-by-2025-news-report/
Markkinoiden usko siihen että 80% öljystä jäisi maahan on näkeäkseni hyvin pieni. Raaka aineena se on kuitenkin niin erinomaista halpaa energiaa. Kivihiilessä se näkyy jo varmasti paljon enemmän.
Alhainen hinta johtuu ylitarjonnasta. Arkumentti siitä, että kannataisin rajoittaa tuotantoaan on validi, mutta perinteinen ongelma missä yksi tekee itselleen hallaa ja kaikki muut voittavat. Poliittisesti homma toimii kuten suomen kaivospolitiikka. Halutaa nyt kaikki vähä mitä siitä saadaan irti, vaikka jos ajatellaan pidemmälle on niiden arvo tulevaisuudessa luultavasti isompi.
Sen kuvittelu että Putin esimerkikisi rupeisi säästelemään öljyntuotantoa siinä uskossa että 15 vuoden päästä se on arvokkaampi on ainakin minusta täysin utopistinen. Uskon että sama pätee niin saudeihin kuin muihin suuriin tuottajiin. Edes Norjan en usko pystyvän säästämään tuotannosta halvan öljyn aikaan, vaikka heidän näkisin sen olevan eniten mahdollista.
Ei fossiilisia korvata kuin sitä tahtia kuin jokin muu teknologia on halvempi. Pitkällä aikavälillä mikä tahansa muu on halvempi, kun fossiiliset on poltettu loppuun. Ilmastolle tämä ei ennusta hyvää.
Ja jos vaihtoehdot ovat talouskasvu tai päästövähennykset, niin talouskasvu voittaa aina. Ja rebound-ilmiö on todellinen, joten tehostamistoimista ulosmitataan vähintään osa talouskasvuksi.
Jos ilmastolle oikeasti aiotaan tehdä jotain, tarvitaan kansainvälinen all-or-nothing ilmastokampanja, joka keskittyy tehokkaimpiin toimenpiteisiin ja jolla on valtuudet ohittaa kansalliset lainsäädäntöelimet. Budjetti vaikka 10% maailman bkt:sta. 1000 uutta ydinvoimalaa vuodessa, täyskielto hajauttavalle yhdyskuntasuunnittelulle (myös jo tehdyt päätökset kumottava ja mahdollisuuksien mukaan suburbia-matto purettava), drop-in-replacement miniydinreaktoreita korvaamaan hiilikattilat (ja sen jälkeen kaikki muu polttoon perustuva sähköntuotanto), maailmanlaajuinen kielto kivihiilen louhinnalle voimaan porrastetusti 5 vuodessa, kaikki yksityisautoilun ja lentoliikenteen tuet välittömästi pois, jne. jne.
En näe esittämääni realistisena, vaikkakin toivottavana kyllä.
Öljy loppuu joka tapauksessa jossain vaiheessa, ja aiheuttaa siinä vaiheessa monenlaisia murheita. Ellei tilanteeseen ole varauduttu tilanne äityy katastrofiksi. Vuosi tai -kymmen sinne tänne, kehityskulku on fakta.
Ilmastokatastrofi on parhaan nykytiedon mukaan jos ei fakta, niin varsin todennäköinen skenaario, ellei hiilitasetta saada hallintaan.
Tekemättä jättäminen on valinta, jossa
pelataan venäläistä rulettia kuudella panoksella, mutta aloitetaan peli vasta ”huomenna”.
En usko että nuo noin naiveja olisivat. Eiköhän tuo perustu ennemmin siihen itsestäänselvään tietoon, että öljy loppuu aivan näillä näppäimillä ja sen seurauksena energian hinta lähtee rajuun nousuun.
Sillä on kiire jos meinaa ehtiä ennen kuin halpa aurinkosähkö pilaa suunnitelman ensin.
Pohjimmaisena ongelmana ilmastonmuutoskysymyksessä ja muissa globaaleissa ympäristökysymyksissä on siis teknologisen kehityksen mahdollistama liika väestönkasvu viimeisen puolentoista vuosisadan aikana. Ihmisoikeussyistä teema on kuitenkin monilla foorumeilla niin epäkorrekti lähinnä Kiinan yhden lapsen politiikan soveltamismenetelmien takia, että keskustelu on korvattu absurdiuteen asti ulottuvilla ilmastotavoitteilla ilman realistisia menetelmiä niihin pääsemiseksi.
Joissain ekososialistisissa lähestymiskulmissa, kuten Naomi Kleinin ”Tämä muuttaa kaiken”-kirjassa tai useamman kirjoittajan ”Suomi öljyn jälkeen”-artikkelikokoelmassa, syy on vieritetty länsimaisen keskiluokkaisen elämäntavan piikkiin, jota on pidetty liian kulutuskeskeisenä. Tällöin on katsottu myös vapaan markkinatalouden ja yksityisen voitontavoittelun olevan sovittamattomassa ristiriidassa maapallon ekosysteemin kantokyvyn kanssa.
Olen asettumassa sen kannalle, että muutos tapahtuu juuri nyt ja nimenomaan markkinaehtoisesti.
Lähes jokaisella toimialalla ”vihreys” on tärkeää, eikä nettipalstojen kriitikoilla tai valtioiden hallituksilla ole siihen vastaan sanomista.
Nimittäin on havaittu, että tällä ”vihreydellä” voi tehdä rahaa. Se motivoi. Turhat päästöt ovat merkki tehottomuudesta.
Suomessa voisi ehkä erityisesti nostaa metsäteollisuuden esimerkiksi ja verrata nykyistä tuotantoa 1980-luvun alun tuotantoon. Muutos on järisyttävän suuri.
Samoin liikenteessä on tapahtumassa massiivinen muutos, koska robottiajoneuvot, sähköautot, polttokennoautot ja kuukausimaksulliset ajoneuvot muuttuvat jokapäiväiseksi ensi vuosikymmenen alussa.
Mitä tällä yritän sanoa on se, että ratkaisut on jo keksitty ja markkinat hoitavat loput. Teknologiat tulevat kyllä kehittymään paljonkin, mutta pohja on jo olemassa ja sitä sovelletaan kuumeisesti.
Toki ”fossiiliteollisuus” ja eräät konservatiiviset hallitukset maailmassa yrittävät vielä pönkittää omaa asemaansa, mutta väitän, että heidän pelinsä on jo pelattu.
Ilmastonmuutosta tuskin pystytään pysäyttämään tällä vuosisadalla, koska esimerkiksi vielä ei tiedetä, että onko lämpötilan nousu esimerkiksi peruuttamatonta. Sekin on nimittäin mahdollista, koska nousu on ollut niin nopeaa, eikä joidenkin mielestä sellaista ole koskaan aiemmin tapahtunut nykymuotoisen ilmakehän aikana.
En malta olla ihailematta markkinoiden toimintaa.
Väestönkasvun voi jokainen maa pysäyttää itse, itselleen sopivimmilla konsteilla.
Fossiilien poltonkin voi yksittäinen maa tai talousalue lopettaa, jos asettaa vaikkapa hiilitullit ulkopuolisille. Jos keskeiset maat menettelevät näin, muut maat joutuvat seuraamaan perässä. Jos kaikki keskeiset maat eivät ole alussa mukana, jonkin aikaa voidaan mennä tilanteessa, jossa osa valtioista luluttaa fossiilisia ja osa ei. Tullit tulee asettaa niin korkeiksi, että ne estävät hiilivuodon.
Oliko Helsingin kaupungilla 6000 työsuhdeautoa vai miten monta niitä oli?
Ei pidä uskoa ihan kaikkia väitteitä. Greenpeacen on todettu levittäneen tällaistakin disinformaatiota.
Taitaa energiamarkkinat olla aika sekaisin tuettujen energiantuotantomuotojen suurten osuuden vuoksi. Näille markkinoille ei taida kukaan investoida markkinaehtoisesti.
Tämähän on hyvä tietää. Kohtahna jokaien sähköautoilja voi tuntea ajavansa elegantilla ranskaisella tai turvallisella venäläisellä ydinvoimalla.
Hiilivoimala taitaa edelleen olla Keski-Euroopasa merkittävä energianlähde?
Meillä sähköauto korvaisi 203g/km tupruttelevan bensa-auton jolla ajetaan lähes joka aamu ja ilta kehäIII:n sisällä yhteensä n. 50 km. Myös aurinkopaneelit on suunnitelmissa, niidenkin suhteen pitäisi saada takuut että omakäyttö pysyy verovapaana koko paneelien käyttöiän.
HS:n uutisesta:” Kiven palaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjä, joiden vähentäminen on EU:n ilmastopolitiikan päätavoite. Lisäksi ympäristövaikutukset näkyvät pohjavesissä ja tuhkavuorina Koillis-Viron maastossa.”
Onko tällainen vastuullista energiapolitiikkaa Helsingin kaupungin johto ? Riittääkö eettiseksi ohjeeksi se , että palava kivi on halpaa ?
Kaikissa muissa ostettavissa hyödykkeissä pidetään tarkeänä , että se on tuotettu kestävällä tavalla, mutta energiaraaka-aineissa se ei näytäkään pitävän paikkaansa.
Helsingissä ei käytetä palavaa kivea viralliselta nimeltään kai öljyliuske. Nämä voimalat sijaistevat Virossa.
Sähkäntuotanto omana käyttöön voi hyvinkin säilyä verovapaana. Sen sijaan auton lataussä’hköä tulee verottaa kuten polttoainettakin. sillä bensaveroilla ylläpidetään teitä, ml. teiden ja autojen puolustaminen vihollisilta, tulevien tienkäyttäjien opettmaine peruskoulussa jne.
Olenko kuunnellut liikaa ekstremistien ropakantaa: palava kivi (öljyliuske) on ympäristön kannalta vieläkin haitallisempaa kuin kivihiili? Helsingin kaupungilla ei luonnollisesti voi olla mitään tilaajavastuuta sen suhteen, millä toimittjat sen ostaman energian tuottamat.
Helsinki ei osta sähköä Virosta vaan sähköpörssistä. Pörssistä ostava ei voi valita, mitä sähköverkossa liikkuu.
No, ympäristö luultavasti voitti. Jos sähköauton päästöjä tarkastellaan mitenkään realistisesti, ja sähkön marginaalituotannon osalta kuten Nordpoolin kaltaisilla markkinoilla pitääkin, on sähköauton hankintaa Suomessa aika vaikea perustella ekologisesti. Tästä syystä keppi porkkanan sijaan on ihan paikallaan.
Suomessa sähköautojen muuttuminen ekologisesti perustelluiksi edellyttäisi joko hatusta vedettävää teknologiajänistä tai sellaisia poliittisia päätöksiä joihin ei (vielä) ole valmiuksia. Näistä poliittisista päätöksistä helpoimpia olisi sähkönjakelutariffin muuttaminen kapasiteettipohjaiseksi.
No, meillä kaupungin vihreät iloitsevat siitä että Hanasaaren yhteistuotantovoimala lakkautetaan, jolloin Viroon vietäväksi riittää vähemmän sähköä joka sitten käytännössä korvataan öljyliuskeella. Go figure..
Myös aurinkopaneelit on suunnitelmissa, niidenkin suhteen pitäisi saada takuut että omakäyttö pysyy verovapaana koko paneelien käyttöiän.
Tietämätön ja utelias kyselee:
– Montako neliötä aurinkopaneelia tarvitaan esim. 200 kW:n tuottamiseen Suomessa keväällä?
– Montako tonnia maa-ainesta tarvitsee louhia ja käsitellä näiden paneelien valmistamiseksi?
– ENtä montako tonnia vettä?
– Paljonko paneelien valmistus vaatii energiaa?
– Missä tämä kaikki tehdään, Kiinassa?
Toivottavasti tämä säilyy sinun henk. koht. fantasiana, ei ole näköpiirissä että sähköautolla ajaminen tulisi loppukäyttäjälle Suomessa edullisemmaksi kuin vastaavalla polttomoottoriautolla. Kaikki ”lisäverot” ehkäisevät tehokkaasti uuden tekniikan yleistymistä. Miksi autoja ei kohdella verotuksessa samoin kuin esim. huviveneitä? Onko henkilöauton ja niiden polttoaineiden verotus yhteiskunnalle ns. saavutettu etu?
Ei tietenkään. Muistaaksnei joskus 70-luvulla keskustleimme siitä, miten puhas rajoittmaton markkinatalous, esimerkkinä sähköpörssi, johtaa luonnonvarojen tuhlaamiseen sen oman logiikna johdista..
Mistähän se johtuu että joukkoliikenteen järjestäminen sähköllä polttoöljyn sijaan on perusteltua sinun ja minun rahoilla, mutta sama asia henkilöautopuolella ei ole kannatettavaa edes raskaan nettoveronmaksun siivittämänä?
Eikö paikalliset nollapäästöt ole Helsingissä tavoiteltava asia? Maailmalta kuuluu uutisia että useampikin maa olisi harkitsemassa polttomoottoriautojen myymisen kieltämistä 10 vuoden kuluttua. Ollaanko meillä taas viisaampia kuin muualla?
Suosittua on myös rajoitukset sille, millaisilla autoilla saa ajaa kaupungissa. Moni eurooppalainen kaupunki on kieltänyt dieselhenkilöautot, koska ne synnyttävät paljon NOX-päästöjä.
Pitäisi perustaa kaukolämpöpörssi.
Helsingin kaukolämpö oy vetäisi kaukolämpöputken meren pohjaa pitkin Virosta.
Vältyttäisiin ikäviltä puupelletti investoinneilta ja turpeen käytön sijasta voisi ostaa kaukolämpöpörssistä virolaista palavan kiven lämpöä.
Kuntaliitoskuntalainen kuvittelee näköjään, että Viron palavan kiven voimalaitokset ovat jotgenkin Helsingin vastuulla. Kaikki sähkön kulutus pitää yllä hinta-alueen huonointa vomalaitosta, joten jokainen suomalainen sähkön käyttäjä pitää sitöä ajoittain pystyssä, jopa vesisähköä mainostava VR.
Helsinkli on sähkön suhteen yliomavarainen, joten se on tehnyt tässä asiassa enemmän kuin oman osuutensa.
Sähköauton suurin etu on se, ettei se tuota päästöjä katutasolle, ihmisten keuhkoihin.
Tässä ajatuskulussa on perustavaa laatua oleva ongelma. Olettamuksesi on, että kaikki vanhat sähkön käyttämismuodot ovat oikeutettuja ja uudet innovaatiot ovat niitä hiilellä tuotettuja. Katselin alkutalvesta kun Vantaan kaupunki syyti kilowatteja taivaalle tykkilumen muodossa. Onko latujen lumittaminen etelän lämmössä jotenkin oikeutetumpaa sähkön käyttöä kuin liikkuminen kodin ja työn välillä? Vastaavia esimerkkejä löytyy lukuisia.
Tuo onkin ihan eri kysymys, sillä ei sähköverkko tiedä, että vähennetään moraalisesti korkeatasoiseen toimintaan kuluvan sähkön käyttöä.
Jos sammutetaan keskosen keskoskaappi ja pistetään koko sairaalan osasto säppiin, niin kyllä se vähentää hiilidioksidipäästöjä ihan siinä missä yhden saunakerran väliin jättäminen.
(olettaen että marginaalissa on voimalaitos, joka tupruttelee CO2-päästöjä)
Kyllä sähköautojen tukeminen on vain ja ainoastaan veronmaksajien rahojen lahjoittamista hyvätuloisille. En oikein keksi mitä ihmeen järkeä siinä on. Kyllä minä ymmärrä n että Teslalla olisi kiva ajaa, etenkin jos siitä saa jättimäisen verohyödy. .
Ainakaan Suomessa sähköautoja ei tueta mitenkään, niistä maksetaan täysi alv, lisäksi niistä maksetaan CO2-pohjaista autoveroa, vaikka päästöt ovat 0g/km. Kaiken huippuna peritään vielä käyttövoimaveroa. Eli missä näet tuen rikkaille?
Idea kai on, että ensin tehdään rikkaille ja sitten teknologia halpenee keskiluokkaiseksi ja lopulta arkipäiväiseksi. Vaikeaa on tietty arvuutella, että missä mekanismi toimii.
Kysymys vähän laajennettuna: Pitäisikö joukkoliikenteen kuten bussien, ratikan, metron, lähijunien ja kaukojunien käyttää polttoaineenaan sähköä vai hiilivetyjä? Milloin sähkön käytöstä kannattaa maksaa preemio?
Vastaus on luultavasti että riippuu tapauksesta. Pistemäisten NOx- ja pienhiukkaspäästöjen eliminoinnista kannattaa minusta maksaa ylimääräistä. Sähkökäyttöisyys raideliikenteessä on niin kustannustehokasta ettei sitä käsittääkseni tarvitse erikseen subventoida.
Riippuu päästöistä. CO2-päästöjen paikallinen minimointi on yleensä joko tyhmää, ympäristölle haitallista tai molempia. Pistemäisten NOx- tai pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen on tehokkaampiakin tapoja kuin sähkö(henkilö)autojen subventointi. Bussien korvaminen ratikoilla, metrolla ja junilla tulee nyt ensimmäisenä mieleen.
Ehkä tähän kysymykseen kannattaa palata 10 vuoden kuluttua.
Tällä hetkellä kieltoskenaario tuntuu epätodennäköiseltä, koska jos kymmenen vuoden kuluttua polttomoottoriautojen kieltäminen on realistista, on teknologiajäniksiä vedetty hatuista niin paljon, että sähköautoteknologia joko on tai siitä on kehittymässä teknistaloudellisesti ylivoimaista eli polttomoottoriautot ovat häviämässä markkinoilta muutenkin.