Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

Pari­i­sis­sa sovit­ti­in, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen pyritään pysäyt­tämään 1,5 cel­siusas­teeseen ver­rat­tuna esi­te­ol­liseen aikaan (Raja muuten ylit­tyi viimeku­us­sa, toiv­ot­tavasti tilapäis­es­ti). Onko lupaus uskot­ta­va. Kysytään markkinoilta.

Tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tun­ne­tu­ista fos­si­il­i­sista varan­noista jätetään maa­han 80 %. Tämä tarkoit­taa, että esimerkik­si öljy­varat muut­tuvat tuon 80 %:n osalta arvot­tomik­si. Vain paran 20 % kan­nat­taa hyödyt­tää. Senkin osan arvon las­kee tasolle, joka vas­taa tämän parhaan osan ja toisek­si parhaan osan pump­pauskus­tan­nusten erotusta.

Val­ta­vat arvonalen­nuk­set ovat siis odotet­tavis­sa. Keskus­pankkipi­ireis­sä kuulem­ma puhutaan hiiliku­plas­ta, joka tulee rahamarkki­noiden riesak­si kun asun­to ja teknolo­giaku­plas­ta on selvitty.

Käyt­täy­tyvätkö eri osa­puo­let kuin uskoisi­vat tähän?

Muu­ta­ma vuosi sit­ten eivät ainakaan käyt­täy­tyneet. Shell esimerkik­si etsi suurin kus­tan­nuksin öljyä ark­tisil­ta meri­alueil­ta. Rahaa ei oikein kan­na­ta pan­na öljyn etsin­tään ylipään­sä, kun tun­net­tu­jakaan varan­to­ja ei voi­da käyt­tää. Eri­tyisen type­r­ää on etsiä öljyä alueil­ta, joil­ta pump­paami­nen on niin kallista, ettei esi­in­tymä tule mis­sään olois­sa kuu­lumaan noiden 20 parhaan esi­in­tymän joukkoon.

Kana­da panos­taa val­tavia pääo­mia öljy­hiekkaan, joka on turvet­takin haitallisem­pi polttoaine.

Toisaal­ta. Shell on lopet­tanut öljyn etsin­nän ark­tisil­la meri­alueil­la eikä uusia öljylähteitä noin ylipään­säkään olla otta­mas­sa käyt­töön. Se on help­po selit­tää öljyn tämän­hetkisel­lä hin­nal­la, mut­ta kun Shell on pan­nut pil­lit pus­si­in ark­tisil­la alueil­la, sen täy­tyy olet­taa , että öljy on hal­paa myös kymme­nen vuo­den kulut­tua. Sil­loin­han nuo esi­in­tymät aikaisin­taan voisi­vat aloit­taa öljyntuotannon.

Öljyn nykyi­nen polkumyyn­ti on selitet­tävis­sä niinkin, että myyjät eivät arvos­ta omia varan­to­jaan. Sik­si niistä on järkevää myy­dä mielu­um­min paljon hal­val­la kuin vähän kalli­il­la. Mata­la hin­ta voidaan selit­tää myös sil­lä, että jos vain 20 % öljys­tä hyö­dyn­net­täisi­in, sen hin­r­ta tuot­ta­jille olisi hyvin mata­la, perus­tu­isi vain pump­paamiskus­tan­nus­tren eroihin.

Toinen seli­tys voi tietysti olla se, että öljyn­viejä­maid­en hal­li­tuk­set eivät luo­ta omaan poli­it­tiseen tule­vaisuuten­sa. (Sau­di-Ara­bia) tai niiden talous nyt vain on niin kural­la, ettei tule­vaisu­ut­ta ole varaa ajatel­la (Venäjä, Venezuela).

Öljy-yhtiöt eivät ole kir­jan­neet alas omis­tamiseen öljye­si­in­tymiä. Sitä ne eivät tosin voi tehdäkään, kos­ka taseet eivät tai­da kestää.

Markki­noil­la on annet­tu varoituk­sia fos­si­iliseen ener­giaan kohdis­tu­vista investoin­neista. Osa näistä perus­tuu eet­tiseen sijoit­tamiseen, mut­ta jois­sakin varoituk­sis­sa viitataan alan huonoon tulevaisuuteen.

San­o­taan nyt vaik­ka, etteivät markki­nat ole otta­neet ilmastopoli­ti­ikkaa täysin tosis­saan, mut­ta jotain se jo markki­noil­la vaikut­taa. Jotain voi päätel­lä siitäkin, että Sau­di-Ara­bia on käyn­nistänyt mas­si­ivisen ydinvoimaohjelman.

Muuten olen sitä mieltä, että tämä olisi aika fos­si­iliseen ener­giaan kohdis­tu­vien vero­jen rankkaan korot­tamiseen. Kulut­ta­jahin­nat palaisi­vat tasol­la, jol­la ne oli­vat ja taat­taisi­in, etteivät tuot­ta­jahin­nat palaisi koskaan tasolle, jol­la ne olivat.

= = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuoroon, jon­ka pidin Enoro-päivil­lä 31.3.2016.

 

 

51 vastausta artikkeliin “Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?”

  1. Ei olla. Luulen, että Osmo Son­in­vaara osuu arvios­saan oikeaan: markki­nat alka­vat vähitellen tiedostaa ilmastopoli­ti­ikan ole­mas­sa olon ja tarpeen, mut­ta tämä kos­kee tois­taisek­si vain suh­teel­lisen pien­tä osaa markkinoista.

    Paljon on vielä toim­i­joi­ta, jot­ka eivät juuri kor­vaansa het­kau­ta ilmastopoli­ti­ikalle, ja jonkin ver­ran on jopa niitä, jot­ka keskit­tävät voimansa koko ilmas­to-ongel­man kiistämiseen. Usko on voimakas, kun luul­laan oman asen­teen ole­van oikeampi kuin tiedemiesten val­taosan näkemys.

    Pari­isin 1,5 asteen raja sovit­ti­in, kos­ka enem­mistö vas­tu­ulli­sista päät­täjistä on tiedostanut tosi­asi­at. Siitä on kuitenkin vielä turhan pitkä askel riit­tävi­in käytän­nön toimi­in. Antaisiko tilanne edun varhaisille toimijoille?

  2. Nuo arvailusi ovat investoin­tien kan­nat­tavu­u­den kehi­tyk­sen suun­nas­ta, ei suuruusluokista. 

    Alla ole­van linkin graafi­in viitat­en, jos siir­rymme base­line ske­naar­ios­ta cur­rent pol­i­cy ske­naar­i­oon, öljy-yhtiöt voivat odot­taa väheneviä voit­to­ja, mut­ta maa­pal­lo läm­pe­nee silti 3.3 — 3.9 C.

    YK:n arvion mukaan Pari­i­sis­sa sovi­tut hiilipäästö­jen vähen­nyk­set vas­taa­vat 2.7 asteen läm­pen­e­mistä. Tämä siis matal­in pro­jek­tio jos ei-sito­vat lupauk­set pide­tään. Tämäkin käsit­tääk­seni edel­lyt­tää hiilen takaisonot­tote­knolo­gian kehittämistä. 

    http://climateactiontracker.org/global.html

    http://climateactiontracker.org/news/224/indcs-lower-projected-warming-to‑2.7c-significant-progress-but-still-above-2c-.html

  3. En käynyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suomen val­tio­ta epälu­otet­ta­vana ja arvaa­mat­tomana “osa­puole­na” jär­jestää oma autoilu täys-sähköau­tol­la lähivu­osi­na. Sähköau­toille lie­nee luvas­sa enem­män kep­piä kuin porkkanaa. Erikoista tässä kuvios­sa on että kaik­ki osa­puo­let taval­laan hävi­sivät, tiet­ty omat pen­noset säästyi.

  4. Poli­itikkoi­hin voi aina luot­taa 🙂 . He tekevät kaikken­sa vält­tääk­seen totut­tuun kulu­tus­taoon puut­tumista. Kos­kee valitet­tavasti kaikkia puolueita.

  5. Pekka T.:Antaisiko tilanne edun varhaisille toimijoille?

    Val­i­tan, mut­ta varhaiset toim­i­jat saa­vat käyt­töön­sä vähem­män ener­giaa kuin muut. Ilmas­to on sama kaikille.

    Kuulisin mielel­läni poli­itikoil­ta tai ex. poli­itikoil­ta, miten fos­si­ilien kulu­tus aio­taan ajaa alas. Kuka vähen­tää 80% ensim­mäisenä? Miten saadaan mukaan ne maat, jot­ka katso­vat, ettei niil­lä juuri nyt ole varaa leikkauk­si­in? Kuu­luuko muuten Suo­mi tuo­hon viimeiseen kat­e­go­ri­aan, vai voisim­meko lähteä liik­keelle jo nyt?

  6. Ainakin Fen­novoiman puuhamiehet usko­vat, että ilmas­ton­muu­tok­seen tul­laan tart­tumaan ja verojen/päästökaupan takia sähkön hin­ta nousee sinne 50 e/MWh parem­malle puolelle.

    Sub­ven­toitu tuulivoima voi tosin pila­ta koko suunnitelman.

  7. Jos öljys­tä ei luovu­ta, seu­raa ehkä ilmas­tokatas­trofi. Jos öljys­tä luovu­taan, seu­raa talouskatas­trofi ja sen myötä nälkäkatas­trofi, siir­to­laiskatas­trofi, väestökatas­trofi ja toden­näköis­es­ti lukuisia soti­laal­lisia katastrofeja.

    Suo siel­lä, vetelä täällä.

    Ydinen­er­gia ja uusi­u­tu­vat, sähköau­tot ja nol­laen­er­giat­alot ovat ratkaisu vain ihmisille ja maille, joil­la on niihin varaa. Muut kär­sivät, kuol­e­vat tai lähtevät liik­keelle, nou­se­vat kapinaan.

  8. entä jos eutana­sia olisi käytössä? Aivan hul­lua on se, että pal­lo pitää tuhoa talouskasvul­la, jot­ta elämän­halut­to­mia voidaan pitää hengissä

  9. E39&e61:
    En käynyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suomen val­tio­ta epälu­otet­ta­vana ja arvaa­mat­tomana “osa­puole­na” jär­jestää oma autoilu täys-sähköau­tol­la lähivu­osi­na. Sähköau­toille lie­nee luvas­sa enem­män kep­piä kuin porkkanaa. Erikoista tässä kuvios­sa on että kaik­ki osa­puo­let taval­laan hävi­sivät, tiet­ty omat pen­noset säästyi.

    Tes­lasi sähkö täy­tyy tuo­ta jol­lakin ene­griläh­teel­lä. Erään vissin Osmo Ssoin­in­vaaran mukaan viimeiset sähköwatit tuote­taan hiilel­lä, joten laske siitä ko.koslan CO2-kuor­ma /km.

    On vähän turhan sty­di mot­torikin, noin ener­gian­säästön kannalta.

    1. Hiililauhde on nyt­tem­min pois­tunut melkein kokon­aan mar­gin­aal­ista, joten tuo aiem­min pätenyt argu­ment­ti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt polte­taan Viron palaavaa kiveä)

  10. Tulee väistämät­tä mieleen, että jos vihreät & kump­pan­it oikeasti ovat tosis­saan ilmas­to­muu­tok­sen uhkas­ta, niin sit­ten olisi halua sat­sa­ta paljonkin resursse­ja ydin­voiman kehit­tämiseen ja rakentamiseen.

    Käytän­nössä vaan näyt­tää siltä, että vihreät tosi­asi­as­sa arvioi­vat ilmas­to­muu­tok­sen uhat ihmiskun­nalle aika pieniksi — jopa siis pienem­mäk­si kuin se varsin pieni ris­ki, mikä syn­ty­isi lisäy­d­in­voiman käyttöönotosta.

    T: Ville

    1. Onko meil­lä jotain esteitä ydin­vo­man rak­en­tamisen tiel­lä? TVO:lla oli lupa seit­semän­teen ydin­vo­ma­laan, mut­ta eivät halun­neet käyt­tää sitä.

  11. Tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tun­ne­tu­ista fos­si­il­i­sista varan­noista jätetään maa­han 80 %. Tämä tarkoit­taa, että esimerkik­si öljy­varat muut­tuvat tuon 80 %:n osalta arvottomiksi.

    en varsi­nais­es­ti väitä epälu­u­loasi vas­taan, mutta 

    A) 80% keskimäärin ei kai tarkoi­ta, että 80% tasais­es­ti kaik­ista fos­si­ilisen polt­toaineen muodoista. Ensim­mäisenä mutu­na hiilenkäyt­tö lop­puu ennen öljyä.

    B) CCS-teknolo­gioil­la (=hiilen tal­teenot­to) kai vielä on ainakin jonkin­lainen mah­dol­lisu­us aut­taa käyt­tämään fos­si­il­isia kuor­mit­ta­mat­ta ympäristöä koko määräl­lä. Tekonologiseen/taloudelliseen real­is­mi­in en ota kan­taa. Toisaal­ta jos uskoisi innokkaim­m­min uusi­tu­vi­in ener­gia­muoti­hin valaistuneita/hurahtaneita (kukin val­itkooon oman vai­h­toe­hton­sa) fos­si­ilis­ten­han pitäisi kuol­la ihan koh­ta pois joka tapauk­ses­sa uuu­si­u­tu­vien lähin­nä kai aurnikoen­er­gian) tuotan­to­muo­to­jen kus­tan­nusten lask­ies­sa kohti nol­laa. Sik­si­hän me emme tarvitse ydinergiaakaan?

  12. Tuo vaatisi hiil­i­t­ul­lien käyt­töönot­tamista, muuten seu­rauk­se­na olisi mas­si­ivista hiilivuo­toa kehit­tyvi­in maihin.

  13. Tom­pe­lo:
    Jos öljys­tä ei luovu­ta, seu­raa ehkä ilmas­tokatas­trofi. Jos öljys­tä luovu­taan, seu­raa talouskatas­trofi ja sen myötä nälkäkatas­trofi, siir­to­laiskatas­trofi, väestökatas­trofi ja toden­näköis­es­ti lukuisia soti­laal­lisia katastrofeja.

    Eivät tuol­laiset katas­tro­fit ole mikään vält­tämätön seu­raus fos­si­ilien kulu­tuk­sen alasajos­ta. Viimek­si kun öljys­tä oli pulaa, meil­lä oli häkäpönt­töjä, jot­ka toimi­vat ihan riit­tävästi. Nyt olisi kai sähkö‑, alko­holi- ja/tai biodiese­lau­to­ja. Nälkä on aika kaukana, kun nykytekni­ikalla yksi vil­jeli­jä voi tuot­taa vuodessa sata ton­nia kau­rahi­u­talei­ta. Siir­to­lais­tul­vaa ei ole, jos ei ole mui­ta katas­tro­fe­ja aja­mas­sa heitä liik­keelle. Väestö kas­vaa eniten kehi­tys­mais­sa, jot­ka eivät paljon fos­si­ile­ja kulu­ta nytkään, enkä näe Suomen väestönkasvun räjähtävän, vaik­ka fos­si­ilienku­lu­tus­tot­tumuk­set alenisivat.

    Sodat saat­taisi­vat vähän lisään­tyä, kun maail­man­järjestyk­seen tulisi kulu­tus­muu­tosten myötä pien­tä tur­bu­lenssia. Ja talouskin voisi muu­tok­sen toteut­tamisen aikana heilahdel­la. Suomes­sa talous on näköjään sekaisin ker­talu­okkaa pienem­mistäkin syistä. Toisaal­ta suo­ma­lais­ten san­o­taan toimi­van kri­isin tullen järkeväm­min kuin hyv­in­voin­nin vallitessa.

    Väitän että tuol­laisia kri­isipelko­ja ruokkii osin yksinker­tais­es­ti se, että ei halu­ta mil­lään luop­ua kaikesta siitä kivas­ta, mitä fos­si­ilien kulut­ta­mi­nen tuo tul­lessaan. Saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­tamista siis. Kek­sitään seli­tyk­siä, jot­ka aut­ta­vat vält­telemään sitä, mitä pitäisi tehdä. Tois­es­ta autos­ta luop­umi­nen olisi kova paik­ka liian monelle.

    Suo siel­lä, vetelä täällä.

    Ydinen­er­gia ja uusi­u­tu­vat, sähköau­tot ja nol­laen­er­giat­alot ovat ratkaisu vain ihmisille ja maille, joil­la on niihin varaa. Muut kär­sivät, kuol­e­vat tai lähtevät liik­keelle, nou­se­vat kapinaan.

    Ei autot­ta elämi­nen ole kär­simys­tä, vaik­ka autos­ta luop­umi­nen olisikin. Kap­inaa ei syn­ny, jos säänöt ovat järke­viä ja samat kaikille. Min­ulle fos­si­ilis­ten alasajo kymme­nessä vuodessa ei olisi ongel­ma. Mitä sanovat muut?

  14. Juho Laatu:
    Poli­itikkoi­hin voi aina luot­taa . He tekevät kaikken­sa vält­tääk­seen totut­tuun kulu­tus­taoon puut­tumista. Kos­kee valitet­tavasti kaikkia puolueita.

    Kos­kee valitet­tavasti myös kaikkia mai­ta, kuten pahimp­ina esimerkkeinä Puo­la, Intia ja Kiina. Näis­sä mais­sa kivi­hi­ilen louhin­ta ja käyt­tö tulee kas­va­maan vielä ainakin parikym­men­tä vuot­ta. Mah­taako kukaan osa­ta edes laskea, kuin­ka mon­ta astet­ta se vaikut­taa ilmas­ton läm­pämiseen, veikkaan kym­men­tä astetta. 

    Suomes­sa ollaan lähdet­ty kivi­hi­ilen tap­polin­jalle. Mut­ta kun meil­lä tehtävät ratkaisut eivät vaiku­ta kivi­hi­ilen louhin­taan. Jos me emme osta hiiltä, ostaa sen joku toinen.

    Väestönkasvu yhdis­tet­tynä kulu­tus­ta­son kasvun tavoit­telu­un on turmi­olli­nen yhdis­telmä. Mikä sen pysäyttäisi?

  15. Tämän­hetki­nen öljyn yli­tuotan­to on suu­ru­us­lu­okkaa 1,5 miljoon­aa bar­relia per päivä. Ei siis kovin paljon mut­ta silti öljyn hin­ta on nopeasti painunut yhteen kol­man­nek­seen aiem­mas­ta. Tosin yli­tuotan­to on ilmeis­es­ti pikem­minkin kas­va­maan kuin vähen­emään päin ja markki­nat saat­ta­vat diskon­ta­ta tämän hintoihin. 

    Sau­dit ovat ilmoit­ta­neet, että heille öljyn markki­nao­su­us on tärkeäm­pää kuin hin­ta. Samoin on tilan­net­ta luon­neht­in­ut uud­estaan öljy­markki­noille pyrkivä Iran. Tämä ker­too siitä, että öljyn suuris­sa tuot­ta­ja­mais­sa nykyi­nen tilanne tulk­i­taan niin, että öljyä tulee aikanaan jäämään maa­han merkit­täviä määriä. Kyse on siitä, kenen öljyä myy­dään viimeiseksi. 

    Öljyn tuotan­to vaatii paljon pääo­mia. Jos investoin­nit tuotan­toon lakkaa­vat tulo­jen puut­teessa vaikut­taa se vääjäämät­tä öljyn tuotan­tomääri­in muu­ta­man vuo­den aikavälil­lä. Venäjä on hyvä mallies­imerk­ki öljyn­tuot­ta­ja­maas­ta, jos­sa investoin­nit tuotan­toon ovat nyt pysähtymässä. Sit­ten kun öljyn tuotan­tomäärät siel­lä alka­vat kään­tyä selvään ja krooniseen lasku­un mitataan aikaa Venäjän taloudel­liseen rom­ah­tamiseen kuukau­sis­sa, ei enää vuosissa.

    Voi olla, että tämä on se malli, jon­ka kaut­ta öljyn­tuotan­to las­kee merkit­tävästi ja pysyvästi. Öljyn tuot­ta­ja­maat köy­htyvät liian nopeasti (pois­lukien Nor­ja) ja sen seu­rauk­se­na öljyn tuotan­tokoneis­to rapau­tuu nopeasti.

  16. E39&e61: En käynyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suomen val­tio­ta epälu­otet­ta­vana ja arvaa­mat­tomana “osa­puole­na” jär­jestää oma autoilu täys-sähköau­tol­la lähivuosina.

    Tuokaa kotikaupunki­i­ni Tes­la 3 niin mak­san siitä heti pyy­de­tyt $35000. Mut­ta jos sen Suomen hin­ta on 49990€ niin en osta, vaan säästän rahani 10k van­haan polt­to­moot­to­ri­au­toon joka vie sadal­la 6 litraa Lukoilin polttoainetta.

    Tietysti EU voisi kieltää polt­to­moot­to­ri­au­tot vuo­teen 2025 men­nessä, mut­ta epäilen että Suo­mi saa poikkeuslu­van jatkaa polt­to­moot­tor­eil­la ainakin vuo­teen 2100 asti:

    http://www.digitaltrends.com/cars/holland-wants-to-ban-gas-cars-by-2025-news-report/

  17. Markki­noiden usko siihen että 80% öljys­tä jäisi maa­han on näkeäk­seni hyvin pieni. Raa­ka aineena se on kuitenkin niin eri­no­maista hal­paa ener­giaa. Kivi­hi­ilessä se näkyy jo var­masti paljon enemmän.

    Alhainen hin­ta johtuu yli­tar­jon­nas­ta. Arku­ment­ti siitä, että kan­nataisin rajoit­taa tuotan­toaan on vali­di, mut­ta per­in­teinen ongel­ma mis­sä yksi tekee itselleen hal­laa ja kaik­ki muut voit­ta­vat. Poli­it­tis­es­ti hom­ma toimii kuten suomen kaivospoli­ti­ik­ka. Halu­taa nyt kaik­ki vähä mitä siitä saadaan irti, vaik­ka jos ajatel­laan pidem­mälle on niiden arvo tule­vaisu­udessa luul­tavasti isompi.

    Sen kuvit­telu että Putin esimerkik­isi rupeisi säästelemään öljyn­tuotan­toa siinä uskos­sa että 15 vuo­den päästä se on arvokkaampi on ainakin minus­ta täysin utopisti­nen. Uskon että sama pätee niin saudei­hin kuin mui­hin suuri­in tuot­ta­ji­in. Edes Nor­jan en usko pystyvän säästämään tuotan­nos­ta hal­van öljyn aikaan, vaik­ka hei­dän näk­isin sen ole­van eniten mahdollista.

  18. Ei fos­si­il­isia kor­va­ta kuin sitä tah­tia kuin jokin muu teknolo­gia on halvem­pi. Pitkäl­lä aikavälil­lä mikä tahansa muu on halvem­pi, kun fos­si­iliset on poltet­tu lop­pu­un. Ilmas­tolle tämä ei ennus­ta hyvää.

    Ja jos vai­h­toe­hdot ovat talouskasvu tai päästövähen­nyk­set, niin talouskasvu voit­taa aina. Ja rebound-ilmiö on todel­li­nen, joten tehostamis­toimista ulos­mi­tataan vähin­tään osa talouskasvuksi.

    Jos ilmas­tolle oikeasti aio­taan tehdä jotain, tarvi­taan kan­sain­vä­li­nen all-or-noth­ing ilmas­tokam­pan­ja, joka keskit­tyy tehokkaimpi­in toimen­piteisi­in ja jol­la on val­tu­udet ohit­taa kansal­liset lain­säädän­töe­limet. Bud­jet­ti vaik­ka 10% maail­man bkt:sta. 1000 uut­ta ydin­voimalaa vuodessa, täyskiel­to hajaut­tavalle yhdyskun­ta­su­un­nit­telulle (myös jo tehdyt päätök­set kumot­ta­va ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan sub­ur­bia-mat­to puret­ta­va), drop-in-replace­ment miniy­d­in­reak­tor­e­i­ta kor­vaa­maan hiilikat­ti­lat (ja sen jäl­keen kaik­ki muu polt­toon perus­tu­va sähkön­tuotan­to), maail­man­laa­juinen kiel­to kivi­hi­ilen louhin­nalle voimaan por­raste­tusti 5 vuodessa, kaik­ki yksi­ty­isautoilun ja lentoli­iken­teen tuet välit­tömästi pois, jne. jne.

    En näe esit­tämääni real­is­tise­na, vaikkakin toiv­ot­ta­vana kyllä.

  19. Tom­pe­lo:

    Suo siel­lä, vetelä täällä.

    Öljy lop­puu joka tapauk­ses­sa jos­sain vai­heessa, ja aiheut­taa siinä vai­heessa mon­en­laisia murhei­ta. Ellei tilanteeseen ole varaudut­tu tilanne äityy katas­trofik­si. Vuosi tai ‑kym­men sinne tänne, kehi­tyskulku on fakta. 

    Ilmas­tokatas­trofi on parhaan nykytiedon mukaan jos ei fak­ta, niin varsin toden­näköi­nen ske­naario, ellei hiil­i­taset­ta saa­da hallintaan.

    Tekemät­tä jät­tämi­nen on val­in­ta, jossa
    pelataan venäläistä rulet­tia kuudel­la panok­sel­la, mut­ta aloite­taan peli vas­ta “huomen­na”.

  20. Sylt­ty: Ainakin Fen­novoiman puuhamiehet usko­vat, että ilmas­ton­muu­tok­seen tul­laan tart­tumaan ja verojen/päästökaupan takia sähkön hin­ta nousee sinne 50 e/MWh parem­malle puolelle.

    En usko että nuo noin naive­ja oli­si­vat. Eiköhän tuo perus­tu ennem­min siihen itses­tään­selvään tietoon, että öljy lop­puu aivan näil­lä näp­päimil­lä ja sen seu­rauk­se­na ener­gian hin­ta läh­tee raju­un nousuun. 

    Sylt­ty: Sub­ven­toitu tuulivoima voi tosin pila­ta koko suunnitelman.

    Sil­lä on kiire jos meinaa ehtiä ennen kuin hal­pa aurinkosähkö pilaa suun­nitel­man ensin.

  21. Tom­pe­lo:
    Jos öljys­tä ei luovu­ta, seu­raa ehkä ilmas­tokatas­trofi. Jos öljys­tä luovu­taan, seu­raa talouskatas­trofi ja sen myötä nälkäkatas­trofi, siir­to­laiskatas­trofi, väestökatas­trofi ja toden­näköis­es­ti lukuisia soti­laal­lisia katastrofeja. 

    Pohjim­maise­na ongel­mana ilmas­ton­muu­toskysymyk­sessä ja muis­sa globaaleis­sa ympäristökysymyk­sis­sä on siis tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­ma liika väestönkasvu viimeisen puo­len­toista vuo­sisadan aikana. Ihmisoikeussy­istä teema on kuitenkin monil­la foo­rumeil­la niin epäko­r­rek­ti lähin­nä Kiinan yhden lapsen poli­ti­ikan soveltamis­menetelmien takia, että keskustelu on kor­vat­tu absur­di­u­teen asti ulot­tuvil­la ilmas­to­tavoit­teil­la ilman real­is­tisia menetelmiä niihin pääsemiseksi.

    Jois­sain ekososial­is­ti­sis­sa läh­estymiskul­mis­sa, kuten Nao­mi Kleinin “Tämä muut­taa kaiken”-kirjassa tai use­am­man kir­joit­ta­jan “Suo­mi öljyn jälkeen”-artikkelikokoelmassa, syy on vieritet­ty län­si­maisen keskilu­okkaisen elämän­ta­van piikki­in, jota on pidet­ty liian kulu­tuskeskeisenä. Täl­löin on kat­sot­tu myös vapaan markki­na­t­alouden ja yksi­tyisen voiton­tavoit­telun ole­van sovit­ta­mat­tomas­sa ris­tiri­idas­sa maa­pal­lon ekosys­teemin kan­tokyvyn kanssa.

  22. Olen aset­tumas­sa sen kan­nalle, että muu­tos tapah­tuu juuri nyt ja nimeno­maan markkinaehtoisesti.

    Läh­es jokaisel­la toimi­alal­la “vihreys” on tärkeää, eikä net­ti­pal­sto­jen kri­itikoil­la tai val­tioiden hal­li­tuk­sil­la ole siihen vas­taan sanomista.

    Nimit­täin on havait­tu, että täl­lä “vihrey­del­lä” voi tehdä rahaa. Se motivoi. Turhat päästöt ovat merk­ki tehottomuudesta.

    Suomes­sa voisi ehkä eri­tyis­es­ti nos­taa met­sä­te­ol­lisu­u­den esimerkik­si ja ver­ra­ta nyky­istä tuotan­toa 1980-luvun alun tuotan­toon. Muu­tos on järisyt­tävän suuri.

    Samoin liiken­teessä on tapah­tu­mas­sa mas­si­ivi­nen muu­tos, kos­ka robot­ti­a­joneu­vot, sähköau­tot, polt­to­ken­noau­tot ja kuukausi­mak­sulliset ajoneu­vot muut­tuvat jokapäiväisek­si ensi vuosikymme­nen alussa.

    Mitä täl­lä yritän sanoa on se, että ratkaisut on jo kek­sit­ty ja markki­nat hoita­vat lop­ut. Teknolo­giat tule­vat kyl­lä kehit­tymään paljonkin, mut­ta poh­ja on jo ole­mas­sa ja sitä sovel­letaan kuumeisesti.

    Toki “fos­si­ili­te­ol­lisu­us” ja eräät kon­ser­vati­iviset hal­li­tuk­set maail­mas­sa yrit­tävät vielä pönkit­tää omaa ase­maansa, mut­ta väitän, että hei­dän pelin­sä on jo pelattu.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta tuskin pystytään pysäyt­tämään täl­lä vuo­sisadal­la, kos­ka esimerkik­si vielä ei tiede­tä, että onko läm­pöti­lan nousu esimerkik­si peru­ut­tam­a­ton­ta. Sekin on nimit­täin mah­dol­lista, kos­ka nousu on ollut niin nopeaa, eikä joidenkin mielestä sel­l­aista ole koskaan aiem­min tapah­tunut nyky­muo­toisen ilmake­hän aikana.

    En mal­ta olla ihailemat­ta markki­noiden toimintaa.

  23. Veikko Kekko­nen: Kos­kee valitet­tavasti myös kaikkia mai­ta, kuten pahimp­ina esimerkkeinä Puo­la, Intia ja Kiina. Näis­sä mais­sa kivi­hi­ilen louhin­ta ja käyt­tö tulee kas­va­maan vielä ainakin parikym­men­tä vuot­ta. Mah­taako kukaan osa­ta edes laskea, kuin­ka mon­ta astet­ta se vaikut­taa ilmas­ton läm­pämiseen, veikkaan kym­men­tä astetta. 

    Suomes­sa ollaan lähdet­ty kivi­hi­ilen tap­polin­jalle. Mut­ta kun meil­lä tehtävät ratkaisut eivät vaiku­ta kivi­hi­ilen louhin­taan. Jos me emme osta hiiltä, ostaa sen joku toinen.

    Väestönkasvu yhdis­tet­tynä kulu­tus­ta­son kasvun tavoit­telu­un on turmi­olli­nen yhdis­telmä. Mikä sen pysäyttäisi?

    Väestönkasvun voi jokainen maa pysäyt­tää itse, itselleen sopivim­mil­la konsteilla.

    Fos­si­ilien poltonkin voi yksit­täi­nen maa tai talousalue lopet­taa, jos aset­taa vaikka­pa hiil­i­t­ul­lit ulkop­uolisille. Jos keskeiset maat menet­televät näin, muut maat joutu­vat seu­raa­maan perässä. Jos kaik­ki keskeiset maat eivät ole alus­sa mukana, jonkin aikaa voidaan men­nä tilanteessa, jos­sa osa val­tioista lulut­taa fos­si­il­isia ja osa ei. Tul­lit tulee aset­taa niin korkeik­si, että ne estävät hiilivuodon.

  24. Oliko Helsin­gin kaupungilla 6000 työ­suhdeau­toa vai miten mon­ta niitä oli?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinas­sa väitetään kivi­hi­ilen käytön kasvun pysähtyneen.

    Ei pidä uskoa ihan kaikkia väit­teitä. Green­pea­cen on todet­tu levit­täneen täl­lais­takin disinformaatiota.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko meil­lä jotain esteitä ydin­vo­man rak­en­tamisen tiel­lä? TVO:lla oli lupa seit­semän­teen ydin­vo­ma­laan, mut­ta eivät halun­neet käyt­tää sitä.

    Taitaa ener­gia­markki­nat olla aika sekaisin tuet­tu­jen ener­giantuotan­to­muo­to­jen suurten osu­u­den vuok­si. Näille markki­noille ei tai­da kukaan investoi­da markkinaehtoisesti.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Hiililauhde on nyt­tem­min pois­tunut melkein kokon­aan mar­gin­aal­ista, joten tuo aiem­min pätenyt argu­ment­ti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt polte­taan Viron palaavaa kiveä)

    Tämähän on hyvä tietää. Kohtah­na jokaien sähköau­toil­ja voi tun­tea aja­vansa ele­gan­til­la ran­skaisel­la tai tur­val­lisel­la venäläisel­lä ydinvoimalla.

    Hiilivoimala taitaa edelleen olla Kes­ki-Euroopasa merkit­tävä energianlähde?

  28. Markku af Heurlin: Tes­lasi sähkö täy­tyy tuo­ta jol­lakin ene­griläh­teel­lä. Erään vissin Osmo Ssoin­in­vaaran mukaan viimeiset sähköwatit tuote­taan hiilel­lä, joten laske siitä ko.koslan CO2-kuor­ma /km.

    On vähän turhan sty­di mot­torikin, noin ener­gian­säästön kannalta.

    Meil­lä sähköau­to kor­vaisi 203g/km tuprut­tel­e­van ben­sa-auton jol­la aje­taan läh­es joka aamu ja ilta kehäIII:n sisäl­lä yhteen­sä n. 50 km. Myös aurinkopa­neel­it on suun­nitelmis­sa, niidenkin suh­teen pitäisi saa­da taku­ut että omakäyt­tö pysyy verova­paana koko paneel­ien käyttöiän.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Hiililauhde on nyt­tem­min pois­tunut melkein kokon­aan mar­gin­aal­ista, joten tuo aiem­min pätenyt argu­ment­ti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt polte­taan Viron palaavaa kiveä)

    HS:n uutis­es­ta:” Kiv­en palami­nen aiheut­taa kasvi­huonepäästöjä, joiden vähen­tämi­nen on EU:n ilmastopoli­ti­ikan pää­tavoite. Lisäk­si ympäristö­vaiku­tuk­set näkyvät poh­javesis­sä ja tuhkavuo­ri­na Koil­lis-Viron maastossa.”

    Onko täl­lainen vas­tu­ullista ener­giapoli­ti­ikkaa Helsin­gin kaupun­gin johto ? Riit­tääkö eet­tisek­si ohjeek­si se , että pala­va kivi on halpaa ?

    Kaikissa muis­sa ostet­tavis­sa hyödykkeis­sä pide­tään tarkeänä , että se on tuotet­tu kestäväl­lä taval­la, mut­ta ener­gia­raa­ka-aineis­sa se ei näytäkään pitävän paikkaansa.

  30. E39&e61: Meil­lä sähköau­to kor­vaisi 203g/km tuprut­tel­e­van ben­sa-auton jol­la aje­taan läh­es joka aamu ja ilta kehäIII:n sisäl­lä yhteen­sä n. 50 km. Myös aurinkopa­neel­it on suun­nitelmis­sa, niidenkin suh­teen pitäisi saa­da taku­ut että omakäyt­tö pysyy verova­paana koko paneel­ien käyttöiän.

    Sähkän­tuotan­to omana käyt­töön voi hyvinkin säi­lyä verova­paana. Sen sijaan auton lataussä’hköä tulee verot­taa kuten polt­toainet­takin. sil­lä ben­saveroil­la ylläpi­de­tään teitä, ml. tei­den ja auto­jen puo­lus­t­a­mi­nen vihol­lisil­ta, tule­vien tienkäyt­täjien opettmaine perusk­oulus­sa jne.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä ei käytetä palavaa kivea viral­liselta nimeltään kai öljyliuske. Nämä voimalat sijais­te­vat Virossa.

    Olenko kuun­nel­lut liikaa ekstrem­istien ropakan­taa: pala­va kivi (öljyliuske) on ympäristön kannal­ta vieläkin haitallisem­paa kuin kivi­hi­ili? Helsin­gin kaupungilla ei luon­nol­lis­es­ti voi olla mitään tilaa­javas­tu­u­ta sen suh­teen, mil­lä toimit­t­jat sen osta­man ener­gian tuottamat.

    1. Helsin­ki ei osta sähköä Viros­ta vaan sähköpörssistä. Pörssistä osta­va ei voi vali­ta, mitä sähköverkos­sa liikkuu.

  32. E39&e61: En käynyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suomen val­tio­ta epälu­otet­ta­vana ja arvaa­mat­tomana “osa­puole­na” jär­jestää oma autoilu täys-sähköau­tol­la lähivu­osi­na. Sähköau­toille lie­nee luvas­sa enem­män kep­piä kuin porkkanaa. Erikoista tässä kuvios­sa on että kaik­ki osa­puo­let taval­laan hävi­sivät, tiet­ty omat pen­noset säästyi.

    No, ympäristö luul­tavasti voit­ti. Jos sähköau­ton päästöjä tarkastel­laan mitenkään real­is­tis­es­ti, ja sähkön mar­gin­aal­i­tuotan­non osalta kuten Nord­poolin kaltaisil­la markki­noil­la pitääkin, on sähköau­ton han­k­in­taa Suomes­sa aika vaikea perustel­la ekol­o­gis­es­ti. Tästä syys­tä kep­pi porkkanan sijaan on ihan paikallaan.

    Suomes­sa sähköau­to­jen muut­tumi­nen ekol­o­gis­es­ti perustel­luik­si edel­lyt­täisi joko hatus­ta vedet­tävää teknolo­gia­jänistä tai sel­l­aisia poli­it­tisia päätök­siä joi­hin ei (vielä) ole valmiuk­sia. Näistä poli­it­ti­sista päätök­sistä helpoimpia olisi sähkön­jake­lu­tar­if­fin muut­ta­mi­nen kapasiteettipohjaiseksi.

  33. eemil: Kaikissa muis­sa ostet­tavis­sa hyödykkeis­sä pide­tään tarkeänä , että se on tuotet­tu kestäväl­lä taval­la, mut­ta ener­gia­raa­ka-aineis­sa se ei näytäkään pitävän paikkaansa.

    No, meil­lä kaupun­gin vihreät iloit­se­vat siitä että Hanasaaren yhteis­tuotan­tovoimala lakkaute­taan, jol­loin Viroon vietäväk­si riit­tää vähem­män sähköä joka sit­ten käytän­nössä kor­vataan öljylius­keel­la. Go figure..

  34. Myös aurinkopa­neel­it on suun­nitelmis­sa, niidenkin suh­teen pitäisi saa­da taku­ut että omakäyt­tö pysyy verova­paana koko paneel­ien käyttöiän.

    Tietämätön ja utelias kyselee:
    — Mon­tako neliötä aurinkopa­neel­ia tarvi­taan esim. 200 kW:n tuot­tamiseen Suomes­sa keväällä?
    — Mon­tako ton­nia maa-aines­ta tarvit­see louhia ja käsitel­lä näi­den paneel­ien valmistamiseksi?
    — ENtä mon­tako ton­nia vettä?
    — Paljonko paneel­ien valmis­tus vaatii energiaa?
    — Mis­sä tämä kaik­ki tehdään, Kiinassa?

  35. Markku af Heurlin: Sen sijaan auton lataussä’hköä tulee verot­taa kuten polt­toainet­takin. sil­lä ben­saveroil­la ylläpi­de­tään teitä, ml. tei­den ja auto­jen puo­lus­t­a­mi­nen vihol­lisil­ta, tule­vien tienkäyt­täjien opettmaine perusk­oulus­sa jne.

    Toiv­ot­tavasti tämä säi­lyy sin­un henk. koht. fan­tasiana, ei ole näköpi­iris­sä että sähköau­tol­la ajami­nen tulisi lop­pukäyt­täjälle Suomes­sa edullisem­mak­si kuin vas­taaval­la polt­to­moot­to­ri­au­tol­la. Kaik­ki “lisäverot” ehkäi­sevät tehokkaasti uuden tekni­ikan yleistymistä. Mik­si auto­ja ei kohdel­la vero­tuk­ses­sa samoin kuin esim. huviveneitä? Onko henkilöau­ton ja niiden polt­toainei­den vero­tus yhteiskun­nalle ns. saavutet­tu etu?

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei osta sähköä Viros­ta vaan sähköpörssistä. Pörssistä osta­va ei voi vali­ta, mitä sähköverkos­sa liikkuu.

    Ei tietenkään. Muis­taak­snei joskus 70-luvul­la keskustleimme siitä, miten puhas rajoittma­ton markki­na­t­alous, esimerkkinä sähköpörssi, johtaa luon­non­va­ro­jen tuh­laamiseen sen oman logi­ik­na johdista..

  37. spot­tu: No, ympäristö luul­tavasti voit­ti. Jos sähköau­ton päästöjä tarkastel­laan mitenkään real­is­tis­es­ti, ja sähkön mar­gin­aal­i­tuotan­non osalta kuten Nord­poolin kaltaisil­la markki­noil­la pitääkin, on sähköau­ton han­k­in­taa Suomes­sa aika vaikea perustel­la ekol­o­gis­es­ti. Tästä syys­tä kep­pi porkkanan sijaan on ihan paikallaan.

    Suomes­sa sähköau­to­jen muut­tumi­nen ekol­o­gis­es­ti perustel­luik­si edel­lyt­täisi joko hatus­ta vedet­tävää teknolo­gia­jänistä tai sel­l­aisia poli­it­tisia päätök­siä joi­hin ei (vielä) ole valmiuk­sia. Näistä poli­it­ti­sista päätök­sistä helpoimpia olisi sähkön­jake­lu­tar­if­fin muut­ta­mi­nen kapasiteettipohjaiseksi.

    Mis­tähän se johtuu että joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen sähköl­lä polt­toöljyn sijaan on perustel­tua sin­un ja min­un rahoil­la, mut­ta sama asia henkilöau­top­uolel­la ei ole kan­natet­tavaa edes raskaan net­toveron­mak­sun siivittämänä?

    Eikö paikalliset nol­lapäästöt ole Helsingis­sä tavoitelta­va asia? Maail­mal­ta kuu­luu uutisia että use­ampikin maa olisi hark­it­se­mas­sa polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myymisen kieltämistä 10 vuo­den kulut­tua. Ollaanko meil­lä taas viisaampia kuin muualla?

    1. Suosit­tua on myös rajoituk­set sille, mil­laisil­la autoil­la saa ajaa kaupungis­sa. Moni euroop­palainen kaupun­ki on kieltänyt diesel­henkilöau­tot, kos­ka ne syn­nyt­tävät paljon NOX-päästöjä.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ei osta sähköä Viros­ta vaan sähköpörssistä. Pörssistä osta­va ei voi vali­ta, mitä sähköverkos­sa liikkuu.

    Pitäisi perus­taa kaukolämpöpörssi.

    Helsin­gin kaukoläm­pö oy vetäisi kaukoläm­pöputken meren poh­jaa pitkin Virosta.
    Väl­tyt­täisi­in ikäviltä puu­pel­let­ti investoin­neil­ta ja turpeen käytön sijas­ta voisi ostaa kaukoläm­pöpörssistä viro­laista pala­van kiv­en lämpöä.

    1. Kun­tali­itoskun­ta­lainen kuvit­telee näköjään, että Viron pala­van kiv­en voimalaitok­set ovat jot­genkin Helsin­gin vas­tu­ul­la. Kaik­ki sähkön kulu­tus pitää yllä hin­ta-alueen huonoin­ta voma­laitos­ta, joten jokainen suo­ma­lainen sähkön käyt­täjä pitää sitöä ajoit­tain pystyssä, jopa vesisähköä main­os­ta­va VR.
      Helsin­kli on sähkön suh­teen yliomavarainen, joten se on tehnyt tässä asi­as­sa enem­män kuin oman osuutensa.

  39. Sähköau­ton suurin etu on se, ettei se tuo­ta päästöjä katu­ta­solle, ihmis­ten keuhkoihin.

  40. Markku af Heurlin: Tes­lasi sähkö täy­tyy tuo­ta jol­lakin ene­griläh­teel­lä. Erään vissin Osmo Ssoin­in­vaaran mukaan viimeiset sähköwatit tuote­taan hiilel­lä, joten laske siitä ko.koslan CO2-kuor­ma /km.

    Tässä aja­tusku­lus­sa on perus­tavaa laat­ua ole­va ongel­ma. Olet­ta­muk­sesi on, että kaik­ki van­hat sähkön käyt­tämis­muodot ovat oikeutet­tu­ja ja uudet inno­vaa­tiot ovat niitä hiilel­lä tuotet­tu­ja. Kat­selin alku­talves­ta kun Van­taan kaupun­ki syyti kilo­wat­te­ja taivaalle tykkilu­men muo­dos­sa. Onko latu­jen lumit­ta­mi­nen etelän läm­mössä jotenkin oikeutetumpaa sähkön käyt­töä kuin liikku­mi­nen kodin ja työn välil­lä? Vas­taavia esimerkke­jä löy­tyy lukuisia.

  41. E39&e61:Onko latu­jen lumit­ta­mi­nen etelän läm­mössä jotenkin oikeutetumpaa sähkön käyt­töä kuin liikku­mi­nen kodin ja työn välil­lä? Vas­taavia esimerkke­jä löy­tyy lukuisia.

    Tuo onkin ihan eri kysymys, sil­lä ei sähköverkko tiedä, että vähen­netään moraalis­es­ti korkeata­soiseen toim­intaan kulu­van sähkön käyttöä.

    Jos sam­mute­taan keskosen keskoskaap­pi ja pis­tetään koko sairaalan osas­to säp­pi­in, niin kyl­lä se vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä ihan siinä mis­sä yhden saunaker­ran väli­in jättäminen.

    (olet­taen että mar­gin­aalis­sa on voimalaitos, joka tuprut­telee CO2-päästöjä)

    Kyl­lä sähköau­to­jen tukem­i­nen on vain ja ain­oas­taan veron­mak­sajien raho­jen lahjoit­tamista hyvä­tu­loisille. En oikein kek­si mitä ihmeen järkeä siinä on. Kyl­lä minä ymmär­rä n että Tes­lal­la olisi kiva ajaa, etenkin jos siitä saa jät­timäisen verohyödy. .

  42. Sylt­ty:

    Kyl­lä sähköau­to­jen tukem­i­nen on vain ja ain­oas­taan veron­mak­sajien raho­jen lahjoit­tamista hyvä­tu­loisille. En oikein kek­si mitä ihmeen järkeä siinä on. Kyl­lä minä ymmär­rä n että Tes­lal­la olisi kiva ajaa, etenkin jos siitä saa jät­timäisen verohyödy. .

    Ainakaan Suomes­sa sähköau­to­ja ei tue­ta mitenkään, niistä mak­se­taan täysi alv, lisäk­si niistä mak­se­taan CO2-poh­jaista autoveroa, vaik­ka päästöt ovat 0g/km. Kaiken huip­puna per­itään vielä käyt­tövoimaveroa. Eli mis­sä näet tuen rikkaille?

  43. Sylt­ty: Kyl­lä sähköau­to­jen tukem­i­nen on vain ja ain­oas­taan veron­mak­sajien raho­jen lahjoit­tamista hyvä­tu­loisille. En oikein kek­si mitä ihmeen järkeä siinä on.

    Idea kai on, että ensin tehdään rikkaille ja sit­ten teknolo­gia halpe­nee keskilu­okkaisek­si ja lop­ul­ta arkipäiväisek­si. Vaikeaa on tiet­ty arvuutel­la, että mis­sä mekanis­mi toimii.

  44. E39&e61: Mis­tähän se johtuu että joukkoli­iken­teen jär­jestämi­nen sähköl­lä polt­toöljyn sijaan on perustel­tua sin­un ja min­un rahoil­la, mut­ta sama asia henkilöau­top­uolel­la ei ole kan­natet­tavaa edes raskaan net­toveron­mak­sun siivittämänä?

    Kysymys vähän laa­jen­net­tuna: Pitäisikö joukkoli­iken­teen kuten bussien, ratikan, metron, lähi­ju­nien ja kauko­ju­nien käyt­tää polt­toaineenaan sähköä vai hiilivetyjä? Mil­loin sähkön käytöstä kan­nat­taa mak­saa preemio?

    Vas­taus on luul­tavasti että riip­puu tapauk­ses­ta. Pis­temäis­ten NOx- ja pien­hiukkaspäästö­jen elim­i­noin­nista kan­nat­taa minus­ta mak­saa ylimääräistä. Sähkökäyt­töisyys raideli­iken­teessä on niin kus­tan­nuste­hokas­ta ettei sitä käsit­tääk­seni tarvitse erik­seen subventoida.

    Eikö paikalliset nol­lapäästöt ole Helsingis­sä tavoitelta­va asia? 

    Riip­puu päästöistä. CO2-päästö­jen paikalli­nen min­i­moin­ti on yleen­sä joko tyh­mää, ympäristölle haitallista tai molem­pia. Pis­temäis­ten NOx- tai pien­hiukkaspäästö­jen vähen­tämiseen on tehokkaampiakin tapo­ja kuin sähkö(henkilö)autojen sub­ven­toin­ti. Bussien kor­vami­nen ratikoil­la, metrol­la ja junil­la tulee nyt ensim­mäisenä mieleen.

    Maail­mal­ta kuu­luu uutisia että use­ampikin maa olisi hark­it­se­mas­sa polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myymisen kieltämistä 10 vuo­den kulut­tua. Ollaanko meil­lä taas viisaampia kuin muualla?

    Ehkä tähän kysymyk­seen kan­nat­taa pala­ta 10 vuo­den kuluttua.

    Täl­lä het­kel­lä kiel­toske­naario tun­tuu epä­to­den­näköiseltä, kos­ka jos kymme­nen vuo­den kulut­tua polt­to­moot­to­ri­au­to­jen kieltämi­nen on real­is­tista, on teknolo­gia­jäniksiä vedet­ty hatu­ista niin paljon, että sähköau­tote­knolo­gia joko on tai siitä on kehit­tymässä teknistaloudel­lis­es­ti ylivoimaista eli polt­to­moot­to­ri­au­tot ovat häviämässä markki­noil­ta muutenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.