Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

Parii­sis­sa sovit­tiin, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen pyri­tään pysäyt­tä­mään 1,5 cel­siusas­tee­seen ver­rat­tu­na esi­teol­li­seen aikaan (Raja muu­ten ylit­tyi vii­me­kuus­sa, toi­vot­ta­vas­ti tila­päi­ses­ti). Onko lupaus uskot­ta­va. Kysy­tään markkinoilta.

Tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tun­ne­tuis­ta fos­sii­li­sis­ta varan­nois­ta jäte­tään maa­han 80 %. Tämä tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si öljy­va­rat muut­tu­vat tuon 80 %:n osal­ta arvot­to­mik­si. Vain paran 20 % kan­nat­taa hyö­dyt­tää. Sen­kin osan arvon las­kee tasol­le, joka vas­taa tämän par­haan osan ja toi­sek­si par­haan osan pump­paus­kus­tan­nus­ten erotusta.

Val­ta­vat arvon­alen­nuk­set ovat siis odo­tet­ta­vis­sa. Kes­kus­pank­ki­pii­reis­sä kuu­lem­ma puhu­taan hii­li­kuplas­ta, joka tulee raha­mark­ki­noi­den rie­sak­si kun asun­to ja tek­no­lo­gia­kuplas­ta on selvitty.

Käyt­täy­ty­vät­kö eri osa­puo­let kuin uskoi­si­vat tähän?

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten eivät aina­kaan käyt­täy­ty­neet. Shell esi­mer­kik­si etsi suu­rin kus­tan­nuk­sin öljyä ark­ti­sil­ta meria­lueil­ta. Rahaa ei oikein kan­na­ta pan­na öljyn etsin­tään yli­pään­sä, kun tun­net­tu­ja­kaan varan­to­ja ei voi­da käyt­tää. Eri­tyi­sen type­rää on etsiä öljyä alueil­ta, joil­ta pump­paa­mi­nen on niin kal­lis­ta, ettei esiin­ty­mä tule mis­sään olois­sa kuu­lu­maan noi­den 20 par­haan esiin­ty­män joukkoon.

Kana­da panos­taa val­ta­via pää­omia öljy­hiek­kaan, joka on tur­vet­ta­kin hai­tal­li­sem­pi polttoaine.

Toi­saal­ta. Shell on lopet­ta­nut öljyn etsin­nän ark­ti­sil­la meria­lueil­la eikä uusia öljy­läh­tei­tä noin yli­pään­sä­kään olla otta­mas­sa käyt­töön. Se on help­po selit­tää öljyn tämän­het­ki­sel­lä hin­nal­la, mut­ta kun Shell on pan­nut pil­lit pus­siin ark­ti­sil­la alueil­la, sen täy­tyy olet­taa , että öljy on hal­paa myös kym­me­nen vuo­den kulut­tua. Sil­loin­han nuo esiin­ty­mät aikai­sin­taan voi­si­vat aloit­taa öljyntuotannon.

Öljyn nykyi­nen pol­ku­myyn­ti on seli­tet­tä­vis­sä niin­kin, että myy­jät eivät arvos­ta omia varan­to­jaan. Sik­si niis­tä on jär­ke­vää myy­dä mie­luum­min pal­jon hal­val­la kuin vähän kal­liil­la. Mata­la hin­ta voi­daan selit­tää myös sil­lä, että jos vain 20 % öljys­tä hyö­dyn­net­täi­siin, sen hinr­ta tuot­ta­jil­le oli­si hyvin mata­la, perus­tui­si vain pump­paa­mis­kus­tan­nustren eroihin.

Toi­nen seli­tys voi tie­tys­ti olla se, että öljyn­vie­jä­mai­den hal­li­tuk­set eivät luo­ta omaan poliit­ti­seen tule­vai­suu­ten­sa. (Sau­di-Ara­bia) tai nii­den talous nyt vain on niin kural­la, ettei tule­vai­suut­ta ole varaa aja­tel­la (Venä­jä, Venezuela).

Öljy-yhtiöt eivät ole kir­jan­neet alas omis­ta­mi­seen öljye­siin­ty­miä. Sitä ne eivät tosin voi teh­dä­kään, kos­ka taseet eivät tai­da kestää.

Mark­ki­noil­la on annet­tu varoi­tuk­sia fos­sii­li­seen ener­gi­aan koh­dis­tu­vis­ta inves­toin­neis­ta. Osa näis­tä perus­tuu eet­ti­seen sijoit­ta­mi­seen, mut­ta jois­sa­kin varoi­tuk­sis­sa vii­ta­taan alan huo­noon tulevaisuuteen.

Sano­taan nyt vaik­ka, ettei­vät mark­ki­nat ole otta­neet ilmas­to­po­li­tiik­kaa täy­sin tosis­saan, mut­ta jotain se jo mark­ki­noil­la vai­kut­taa. Jotain voi pää­tel­lä sii­tä­kin, että Sau­di-Ara­bia on käyn­nis­tä­nyt mas­sii­vi­sen ydinvoimaohjelman.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että tämä oli­si aika fos­sii­li­seen ener­gi­aan koh­dis­tu­vien vero­jen rank­kaan korot­ta­mi­seen. Kulut­ta­ja­hin­nat palai­si­vat tasol­la, jol­la ne oli­vat ja taat­tai­siin, ettei­vät tuot­ta­ja­hin­nat palai­si kos­kaan tasol­le, jol­la ne olivat.

= = =

Kir­joi­tus perus­tuu puheen­vuo­roon, jon­ka pidin Eno­ro-päi­vil­lä 31.3.2016.

 

 

51 vastausta artikkeliin “Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?”

  1. Ei olla. Luu­len, että Osmo Sonin­vaa­ra osuu arvios­saan oike­aan: mark­ki­nat alka­vat vähi­tel­len tie­dos­taa ilmas­to­po­li­tii­kan ole­mas­sa olon ja tar­peen, mut­ta tämä kos­kee tois­tai­sek­si vain suh­teel­li­sen pien­tä osaa markkinoista.

    Pal­jon on vie­lä toi­mi­joi­ta, jot­ka eivät juu­ri kor­vaan­sa het­kau­ta ilmas­to­po­li­tii­kal­le, ja jon­kin ver­ran on jopa nii­tä, jot­ka kes­kit­tä­vät voi­man­sa koko ilmas­to-ongel­man kiis­tä­mi­seen. Usko on voi­ma­kas, kun luul­laan oman asen­teen ole­van oikeam­pi kuin tie­de­mies­ten val­tao­san näkemys.

    Parii­sin 1,5 asteen raja sovit­tiin, kos­ka enem­mis­tö vas­tuul­li­sis­ta päät­tä­jis­tä on tie­dos­ta­nut tosi­asiat. Sii­tä on kui­ten­kin vie­lä tur­han pit­kä askel riit­tä­viin käy­tän­nön toi­miin. Antai­si­ko tilan­ne edun var­hai­sil­le toimijoille?

  2. Nuo arvai­lusi ovat inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­den kehi­tyk­sen suun­nas­ta, ei suuruusluokista. 

    Alla ole­van lin­kin graa­fiin vii­ta­ten, jos siir­rym­me base­li­ne ske­naa­rios­ta cur­rent policy ske­naa­rioon, öljy-yhtiöt voi­vat odot­taa vähe­ne­viä voit­to­ja, mut­ta maa­pal­lo läm­pe­nee sil­ti 3.3 — 3.9 C.

    YK:n arvion mukaan Parii­sis­sa sovi­tut hii­li­pääs­tö­jen vähen­nyk­set vas­taa­vat 2.7 asteen läm­pe­ne­mis­tä. Tämä siis mata­lin pro­jek­tio jos ei-sito­vat lupauk­set pide­tään. Tämä­kin käsit­tääk­se­ni edel­lyt­tää hii­len takai­son­ot­to­tek­no­lo­gian kehittämistä. 

    http://climateactiontracker.org/global.html

    http://climateactiontracker.org/news/224/indcs-lower-projected-warming-to‑2.7c-significant-progress-but-still-above-2c-.html

  3. En käy­nyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suo­men val­tio­ta epä­luo­tet­ta­va­na ja arvaa­mat­to­ma­na “osa­puo­le­na” jär­jes­tää oma autoi­lu täys-säh­kö­au­tol­la lähi­vuo­si­na. Säh­kö­au­toil­le lie­nee luvas­sa enem­män kep­piä kuin pork­ka­naa. Eri­kois­ta täs­sä kuvios­sa on että kaik­ki osa­puo­let taval­laan hävi­si­vät, tiet­ty omat pen­no­set säästyi.

  4. Polii­tik­koi­hin voi aina luot­taa 🙂 . He teke­vät kaik­ken­sa vält­tääk­seen totut­tuun kulu­tus­taoon puut­tu­mis­ta. Kos­kee vali­tet­ta­vas­ti kaik­kia puolueita.

  5. Pek­ka T.:Antai­si­ko tilan­ne edun var­hai­sil­le toimijoille?

    Vali­tan, mut­ta var­hai­set toi­mi­jat saa­vat käyt­töön­sä vähem­män ener­gi­aa kuin muut. Ilmas­to on sama kaikille.

    Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni polii­ti­koil­ta tai ex. polii­ti­koil­ta, miten fos­sii­lien kulu­tus aio­taan ajaa alas. Kuka vähen­tää 80% ensim­mäi­se­nä? Miten saa­daan mukaan ne maat, jot­ka kat­so­vat, ettei niil­lä juu­ri nyt ole varaa leik­kauk­siin? Kuu­luu­ko muu­ten Suo­mi tuo­hon vii­mei­seen kate­go­ri­aan, vai voi­sim­me­ko läh­teä liik­keel­le jo nyt?

  6. Aina­kin Fen­no­voi­man puu­ha­mie­het usko­vat, että ilmas­ton­muu­tok­seen tul­laan tart­tu­maan ja verojen/päästökaupan takia säh­kön hin­ta nousee sin­ne 50 e/MWh parem­mal­le puolelle.

    Sub­ven­toi­tu tuu­li­voi­ma voi tosin pila­ta koko suunnitelman.

  7. Jos öljys­tä ei luo­vu­ta, seu­raa ehkä ilmas­to­ka­ta­stro­fi. Jos öljys­tä luo­vu­taan, seu­raa talous­ka­ta­stro­fi ja sen myö­tä näl­kä­ka­ta­stro­fi, siir­to­lais­ka­ta­stro­fi, väes­tö­ka­ta­stro­fi ja toden­nä­köi­ses­ti lukui­sia soti­laal­li­sia katastrofeja.

    Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    Ydin­e­ner­gia ja uusiu­tu­vat, säh­kö­au­tot ja nol­lae­ner­gia­ta­lot ovat rat­kai­su vain ihmi­sil­le ja mail­le, joil­la on nii­hin varaa. Muut kär­si­vät, kuo­le­vat tai läh­te­vät liik­keel­le, nouse­vat kapinaan.

  8. entä jos euta­na­sia oli­si käy­tös­sä? Aivan hul­lua on se, että pal­lo pitää tuhoa talous­kas­vul­la, jot­ta elä­män­ha­lut­to­mia voi­daan pitää hengissä

  9. E39&e61:
    En käy­nyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suo­men val­tio­ta epä­luo­tet­ta­va­na ja arvaa­mat­to­ma­na “osa­puo­le­na” jär­jes­tää oma autoi­lu täys-säh­kö­au­tol­la lähi­vuo­si­na. Säh­kö­au­toil­le lie­nee luvas­sa enem­män kep­piä kuin pork­ka­naa. Eri­kois­ta täs­sä kuvios­sa on että kaik­ki osa­puo­let taval­laan hävi­si­vät, tiet­ty omat pen­no­set säästyi.

    Tes­la­si säh­kö täy­tyy tuo­ta jol­la­kin enegri­läh­teel­lä. Erään vis­sin Osmo Ssoi­nin­vaa­ran mukaan vii­mei­set säh­köwa­tit tuo­te­taan hii­lel­lä, joten las­ke sii­tä ko.koslan CO2-kuor­ma /km.

    On vähän tur­han sty­di mot­to­ri­kin, noin ener­gian­sääs­tön kannalta.

    1. Hii­li­lauh­de on nyt­tem­min pois­tu­nut mel­kein koko­naan mar­gi­naa­lis­ta, joten tuo aiem­min päte­nyt argu­ment­ti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt pol­te­taan Viron palaa­vaa kiveä)

  10. Tulee väis­tä­mät­tä mie­leen, että jos vih­reät & kump­pa­nit oikeas­ti ovat tosis­saan ilmas­to­muu­tok­sen uhkas­ta, niin sit­ten oli­si halua sat­sa­ta pal­jon­kin resurs­se­ja ydin­voi­man kehit­tä­mi­seen ja rakentamiseen.

    Käy­tän­nös­sä vaan näyt­tää sil­tä, että vih­reät tosia­sias­sa arvioi­vat ilmas­to­muu­tok­sen uhat ihmis­kun­nal­le aika pie­nik­si — jopa siis pie­nem­mäk­si kuin se var­sin pie­ni ris­ki, mikä syn­tyi­si lisäy­din­voi­man käyttöönotosta.

    T: Vil­le

    1. Onko meil­lä jotain estei­tä ydin­vo­man raken­ta­mi­sen tiel­lä? TVO:lla oli lupa seit­se­män­teen ydin­vo­ma­laan, mut­ta eivät halun­neet käyt­tää sitä.

  11. Tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tun­ne­tuis­ta fos­sii­li­sis­ta varan­nois­ta jäte­tään maa­han 80 %. Tämä tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si öljy­va­rat muut­tu­vat tuon 80 %:n osal­ta arvottomiksi.

    en var­si­nai­ses­ti väi­tä epä­luu­loa­si vas­taan, mutta 

    A) 80% kes­ki­mää­rin ei kai tar­koi­ta, että 80% tasai­ses­ti kai­kis­ta fos­sii­li­sen polt­toai­neen muo­dois­ta. Ensim­mäi­se­nä mutu­na hii­len­käyt­tö lop­puu ennen öljyä.

    B) CCS-tek­no­lo­gioil­la (=hii­len tal­teen­ot­to) kai vie­lä on aina­kin jon­kin­lai­nen mah­dol­li­suus aut­taa käyt­tä­mään fos­sii­li­sia kuor­mit­ta­mat­ta ympä­ris­töä koko mää­räl­lä. Tekonologiseen/taloudelliseen rea­lis­miin en ota kan­taa. Toi­saal­ta jos uskoi­si innok­kaimm­min uusi­tu­viin ener­gia­muo­ti­hin valaistuneita/hurahtaneita (kukin valit­kooon oman vaih­toeh­ton­sa) fos­sii­lis­ten­han pitäi­si kuol­la ihan koh­ta pois joka tapauk­ses­sa uuusiu­tu­vien lähin­nä kai aur­ni­koe­ner­gian) tuo­tan­to­muo­to­jen kus­tan­nus­ten las­kies­sa koh­ti nol­laa. Sik­si­hän me emme tar­vit­se ydinergiaakaan?

  12. Tuo vaa­ti­si hii­li­tul­lien käyt­töö­not­ta­mis­ta, muu­ten seu­rauk­se­na oli­si mas­sii­vis­ta hii­li­vuo­toa kehit­ty­viin maihin.

  13. Tom­pe­lo:
    Jos öljys­tä ei luo­vu­ta, seu­raa ehkä ilmas­to­ka­ta­stro­fi. Jos öljys­tä luo­vu­taan, seu­raa talous­ka­ta­stro­fi ja sen myö­tä näl­kä­ka­ta­stro­fi, siir­to­lais­ka­ta­stro­fi, väes­tö­ka­ta­stro­fi ja toden­nä­köi­ses­ti lukui­sia soti­laal­li­sia katastrofeja.

    Eivät tuol­lai­set kata­stro­fit ole mikään vält­tä­mä­tön seu­raus fos­sii­lien kulu­tuk­sen alas­ajos­ta. Vii­mek­si kun öljys­tä oli pulaa, meil­lä oli häkä­pönt­tö­jä, jot­ka toi­mi­vat ihan riit­tä­väs­ti. Nyt oli­si kai sähkö‑, alko­ho­li- ja/tai bio­die­se­lau­to­ja. Näl­kä on aika kau­ka­na, kun nyky­tek­nii­kal­la yksi vil­je­li­jä voi tuot­taa vuo­des­sa sata ton­nia kau­ra­hiu­ta­lei­ta. Siir­to­lais­tul­vaa ei ole, jos ei ole mui­ta kata­stro­fe­ja aja­mas­sa hei­tä liik­keel­le. Väes­tö kas­vaa eni­ten kehi­tys­mais­sa, jot­ka eivät pal­jon fos­sii­le­ja kulu­ta nyt­kään, enkä näe Suo­men väes­tön­kas­vun räjäh­tä­vän, vaik­ka fos­sii­lien­ku­lu­tus­tot­tu­muk­set alenisivat.

    Sodat saat­tai­si­vat vähän lisään­tyä, kun maa­il­man­jär­jes­tyk­seen tuli­si kulu­tus­muu­tos­ten myö­tä pien­tä tur­bu­lens­sia. Ja talous­kin voi­si muu­tok­sen toteut­ta­mi­sen aika­na hei­lah­del­la. Suo­mes­sa talous on näkö­jään sekai­sin ker­ta­luok­kaa pie­nem­mis­tä­kin syis­tä. Toi­saal­ta suo­ma­lais­ten sano­taan toi­mi­van krii­sin tul­len jär­ke­väm­min kuin hyvin­voin­nin vallitessa.

    Väi­tän että tuol­lai­sia krii­si­pel­ko­ja ruok­kii osin yksin­ker­tai­ses­ti se, että ei halu­ta mil­lään luo­pua kai­kes­ta sii­tä kivas­ta, mitä fos­sii­lien kulut­ta­mi­nen tuo tul­les­saan. Saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mis­ta siis. Kek­si­tään seli­tyk­siä, jot­ka aut­ta­vat vält­te­le­mään sitä, mitä pitäi­si teh­dä. Toi­ses­ta autos­ta luo­pu­mi­nen oli­si kova paik­ka lii­an monelle.

    Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    Ydin­e­ner­gia ja uusiu­tu­vat, säh­kö­au­tot ja nol­lae­ner­gia­ta­lot ovat rat­kai­su vain ihmi­sil­le ja mail­le, joil­la on nii­hin varaa. Muut kär­si­vät, kuo­le­vat tai läh­te­vät liik­keel­le, nouse­vat kapinaan.

    Ei autot­ta elä­mi­nen ole kär­si­mys­tä, vaik­ka autos­ta luo­pu­mi­nen oli­si­kin. Kapi­naa ei syn­ny, jos sää­nöt ovat jär­ke­viä ja samat kai­kil­le. Minul­le fos­sii­lis­ten alas­ajo kym­me­nes­sä vuo­des­sa ei oli­si ongel­ma. Mitä sano­vat muut?

  14. Juho Laa­tu:
    Polii­tik­koi­hin voi aina luot­taa . He teke­vät kaik­ken­sa vält­tääk­seen totut­tuun kulu­tus­taoon puut­tu­mis­ta. Kos­kee vali­tet­ta­vas­ti kaik­kia puolueita.

    Kos­kee vali­tet­ta­vas­ti myös kaik­kia mai­ta, kuten pahim­pi­na esi­merk­kei­nä Puo­la, Intia ja Kii­na. Näis­sä mais­sa kivi­hii­len lou­hin­ta ja käyt­tö tulee kas­va­maan vie­lä aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta. Mah­taa­ko kukaan osa­ta edes las­kea, kuin­ka mon­ta astet­ta se vai­kut­taa ilmas­ton läm­pä­mi­seen, veik­kaan kym­men­tä astetta. 

    Suo­mes­sa ollaan läh­det­ty kivi­hii­len tap­po­lin­jal­le. Mut­ta kun meil­lä teh­tä­vät rat­kai­sut eivät vai­ku­ta kivi­hii­len lou­hin­taan. Jos me emme osta hiil­tä, ostaa sen joku toinen.

    Väes­tön­kas­vu yhdis­tet­ty­nä kulu­tus­ta­son kas­vun tavoit­te­luun on tur­miol­li­nen yhdis­tel­mä. Mikä sen pysäyttäisi?

  15. Tämän­het­ki­nen öljyn yli­tuo­tan­to on suu­ruus­luok­kaa 1,5 mil­joo­naa bar­re­lia per päi­vä. Ei siis kovin pal­jon mut­ta sil­ti öljyn hin­ta on nopeas­ti pai­nu­nut yhteen kol­man­nek­seen aiem­mas­ta. Tosin yli­tuo­tan­to on ilmei­ses­ti pikem­min­kin kas­va­maan kuin vähe­ne­mään päin ja mark­ki­nat saat­ta­vat dis­kon­ta­ta tämän hintoihin. 

    Sau­dit ovat ilmoit­ta­neet, että heil­le öljyn mark­ki­nao­suus on tär­keäm­pää kuin hin­ta. Samoin on tilan­net­ta luon­neh­ti­nut uudes­taan öljy­mark­ki­noil­le pyr­ki­vä Iran. Tämä ker­too sii­tä, että öljyn suu­ris­sa tuot­ta­ja­mais­sa nykyi­nen tilan­ne tul­ki­taan niin, että öljyä tulee aika­naan jää­mään maa­han mer­kit­tä­viä mää­riä. Kyse on sii­tä, kenen öljyä myy­dään viimeiseksi. 

    Öljyn tuo­tan­to vaa­tii pal­jon pää­omia. Jos inves­toin­nit tuo­tan­toon lak­kaa­vat tulo­jen puut­tees­sa vai­kut­taa se vää­jää­mät­tä öljyn tuo­tan­to­mää­riin muu­ta­man vuo­den aika­vä­lil­lä. Venä­jä on hyvä mal­lie­si­merk­ki öljyn­tuot­ta­ja­maas­ta, jos­sa inves­toin­nit tuo­tan­toon ovat nyt pysäh­ty­mäs­sä. Sit­ten kun öljyn tuo­tan­to­mää­rät siel­lä alka­vat kään­tyä sel­vään ja kroo­ni­seen las­kuun mita­taan aikaa Venä­jän talou­del­li­seen romah­ta­mi­seen kuu­kausis­sa, ei enää vuosissa.

    Voi olla, että tämä on se mal­li, jon­ka kaut­ta öljyn­tuo­tan­to las­kee mer­kit­tä­väs­ti ja pysy­väs­ti. Öljyn tuot­ta­ja­maat köyh­ty­vät lii­an nopeas­ti (pois­lu­kien Nor­ja) ja sen seu­rauk­se­na öljyn tuo­tan­to­ko­neis­to rapau­tuu nopeasti.

  16. E39&e61: En käy­nyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suo­men val­tio­ta epä­luo­tet­ta­va­na ja arvaa­mat­to­ma­na “osa­puo­le­na” jär­jes­tää oma autoi­lu täys-säh­kö­au­tol­la lähivuosina.

    Tuo­kaa koti­kau­pun­kii­ni Tes­la 3 niin mak­san sii­tä heti pyy­de­tyt $35000. Mut­ta jos sen Suo­men hin­ta on 49990€ niin en osta, vaan sääs­tän raha­ni 10k van­haan polt­to­moot­to­ri­au­toon joka vie sadal­la 6 lit­raa Lukoi­lin polttoainetta.

    Tie­tys­ti EU voi­si kiel­tää polt­to­moot­to­ri­au­tot vuo­teen 2025 men­nes­sä, mut­ta epäi­len että Suo­mi saa poik­keus­lu­van jat­kaa polt­to­moot­to­reil­la aina­kin vuo­teen 2100 asti:

    http://www.digitaltrends.com/cars/holland-wants-to-ban-gas-cars-by-2025-news-report/

  17. Mark­ki­noi­den usko sii­hen että 80% öljys­tä jäi­si maa­han on näkeäk­se­ni hyvin pie­ni. Raa­ka ainee­na se on kui­ten­kin niin erin­omais­ta hal­paa ener­gi­aa. Kivi­hii­les­sä se näkyy jo var­mas­ti pal­jon enemmän.

    Alhai­nen hin­ta joh­tuu yli­tar­jon­nas­ta. Arku­ment­ti sii­tä, että kan­na­tai­sin rajoit­taa tuo­tan­to­aan on vali­di, mut­ta perin­tei­nen ongel­ma mis­sä yksi tekee itsel­leen hal­laa ja kaik­ki muut voit­ta­vat. Poliit­ti­ses­ti hom­ma toi­mii kuten suo­men kai­vos­po­li­tiik­ka. Halu­taa nyt kaik­ki vähä mitä sii­tä saa­daan irti, vaik­ka jos aja­tel­laan pidem­mäl­le on nii­den arvo tule­vai­suu­des­sa luul­ta­vas­ti isompi.

    Sen kuvit­te­lu että Putin esi­mer­ki­ki­si rupei­si sääs­te­le­mään öljyn­tuo­tan­toa sii­nä uskos­sa että 15 vuo­den pääs­tä se on arvok­kaam­pi on aina­kin minus­ta täy­sin uto­pis­ti­nen. Uskon että sama pätee niin sau­dei­hin kuin mui­hin suu­riin tuot­ta­jiin. Edes Nor­jan en usko pys­ty­vän sääs­tä­mään tuo­tan­nos­ta hal­van öljyn aikaan, vaik­ka hei­dän näki­sin sen ole­van eni­ten mahdollista.

  18. Ei fos­sii­li­sia kor­va­ta kuin sitä tah­tia kuin jokin muu tek­no­lo­gia on hal­vem­pi. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä mikä tahan­sa muu on hal­vem­pi, kun fos­sii­li­set on pol­tet­tu lop­puun. Ilmas­tol­le tämä ei ennus­ta hyvää.

    Ja jos vaih­toeh­dot ovat talous­kas­vu tai pääs­tö­vä­hen­nyk­set, niin talous­kas­vu voit­taa aina. Ja rebound-ilmiö on todel­li­nen, joten tehos­ta­mis­toi­mis­ta ulos­mi­ta­taan vähin­tään osa talouskasvuksi.

    Jos ilmas­tol­le oikeas­ti aio­taan teh­dä jotain, tar­vi­taan kan­sain­vä­li­nen all-or-not­hing ilmas­to­kam­pan­ja, joka kes­kit­tyy tehok­kaim­piin toi­men­pi­tei­siin ja jol­la on val­tuu­det ohit­taa kan­sal­li­set lain­sää­dän­tö­eli­met. Bud­jet­ti vaik­ka 10% maa­il­man bkt:sta. 1000 uut­ta ydin­voi­ma­laa vuo­des­sa, täys­kiel­to hajaut­ta­val­le yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lul­le (myös jo teh­dyt pää­tök­set kumot­ta­va ja mah­dol­li­suuk­sien mukaan subur­bia-mat­to puret­ta­va), drop-in-replace­ment miniy­din­reak­to­rei­ta kor­vaa­maan hii­li­kat­ti­lat (ja sen jäl­keen kaik­ki muu polt­toon perus­tu­va säh­kön­tuo­tan­to), maa­il­man­laa­jui­nen kiel­to kivi­hii­len lou­hin­nal­le voi­maan por­ras­te­tus­ti 5 vuo­des­sa, kaik­ki yksi­tyi­sau­toi­lun ja len­to­lii­ken­teen tuet välit­tö­mäs­ti pois, jne. jne.

    En näe esit­tä­mää­ni rea­lis­ti­se­na, vaik­ka­kin toi­vot­ta­va­na kyllä.

  19. Tom­pe­lo:

    Suo siel­lä, vete­lä täällä.

    Öljy lop­puu joka tapauk­ses­sa jos­sain vai­hees­sa, ja aiheut­taa sii­nä vai­hees­sa monen­lai­sia mur­hei­ta. Ellei tilan­tee­seen ole varau­dut­tu tilan­ne äityy kata­stro­fik­si. Vuo­si tai ‑kym­men sin­ne tän­ne, kehi­tys­kul­ku on fakta. 

    Ilmas­to­ka­ta­stro­fi on par­haan nyky­tie­don mukaan jos ei fak­ta, niin var­sin toden­nä­köi­nen ske­naa­rio, ellei hii­li­ta­set­ta saa­da hallintaan.

    Teke­mät­tä jät­tä­mi­nen on valin­ta, jossa
    pela­taan venä­läis­tä rulet­tia kuu­del­la panok­sel­la, mut­ta aloi­te­taan peli vas­ta “huo­men­na”.

  20. Sylt­ty: Aina­kin Fen­no­voi­man puu­ha­mie­het usko­vat, että ilmas­ton­muu­tok­seen tul­laan tart­tu­maan ja verojen/päästökaupan takia säh­kön hin­ta nousee sin­ne 50 e/MWh parem­mal­le puolelle.

    En usko että nuo noin nai­ve­ja oli­si­vat. Eikö­hän tuo perus­tu ennem­min sii­hen itses­tään­sel­vään tie­toon, että öljy lop­puu aivan näil­lä näp­päi­mil­lä ja sen seu­rauk­se­na ener­gian hin­ta läh­tee rajuun nousuun. 

    Sylt­ty: Sub­ven­toi­tu tuu­li­voi­ma voi tosin pila­ta koko suunnitelman.

    Sil­lä on kii­re jos mei­naa ehtiä ennen kuin hal­pa aurin­ko­säh­kö pilaa suun­ni­tel­man ensin.

  21. Tom­pe­lo:
    Jos öljys­tä ei luo­vu­ta, seu­raa ehkä ilmas­to­ka­ta­stro­fi. Jos öljys­tä luo­vu­taan, seu­raa talous­ka­ta­stro­fi ja sen myö­tä näl­kä­ka­ta­stro­fi, siir­to­lais­ka­ta­stro­fi, väes­tö­ka­ta­stro­fi ja toden­nä­köi­ses­ti lukui­sia soti­laal­li­sia katastrofeja. 

    Poh­jim­mai­se­na ongel­ma­na ilmas­ton­muu­tos­ky­sy­myk­ses­sä ja muis­sa glo­baa­leis­sa ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä on siis tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­ta­ma lii­ka väes­tön­kas­vu vii­mei­sen puo­len­tois­ta vuo­si­sa­dan aika­na. Ihmi­soi­keus­syis­tä tee­ma on kui­ten­kin monil­la foo­ru­meil­la niin epä­kor­rek­ti lähin­nä Kii­nan yhden lap­sen poli­tii­kan sovel­ta­mis­me­ne­tel­mien takia, että kes­kus­te­lu on kor­vat­tu absur­diu­teen asti ulot­tu­vil­la ilmas­to­ta­voit­teil­la ilman rea­lis­ti­sia mene­tel­miä nii­hin pääsemiseksi.

    Jois­sain eko­so­sia­lis­ti­sis­sa lähes­ty­mis­kul­mis­sa, kuten Nao­mi Klei­nin “Tämä muut­taa kaiken”-kirjassa tai useam­man kir­joit­ta­jan “Suo­mi öljyn jälkeen”-artikkelikokoelmassa, syy on vie­ri­tet­ty län­si­mai­sen kes­ki­luok­kai­sen elä­män­ta­van piik­kiin, jota on pidet­ty lii­an kulu­tus­kes­kei­se­nä. Täl­löin on kat­sot­tu myös vapaan mark­ki­na­ta­lou­den ja yksi­tyi­sen voi­ton­ta­voit­te­lun ole­van sovit­ta­mat­to­mas­sa ris­ti­rii­das­sa maa­pal­lon eko­sys­tee­min kan­to­ky­vyn kanssa.

  22. Olen aset­tu­mas­sa sen kan­nal­le, että muu­tos tapah­tuu juu­ri nyt ja nime­no­maan markkinaehtoisesti.

    Lähes jokai­sel­la toi­mia­lal­la “vih­reys” on tär­ke­ää, eikä net­ti­pals­to­jen krii­ti­koil­la tai val­tioi­den hal­li­tuk­sil­la ole sii­hen vas­taan sanomista.

    Nimit­täin on havait­tu, että täl­lä “vih­rey­del­lä” voi teh­dä rahaa. Se moti­voi. Tur­hat pääs­töt ovat merk­ki tehottomuudesta.

    Suo­mes­sa voi­si ehkä eri­tyi­ses­ti nos­taa met­sä­teol­li­suu­den esi­mer­kik­si ja ver­ra­ta nykyis­tä tuo­tan­toa 1980-luvun alun tuo­tan­toon. Muu­tos on järi­syt­tä­vän suuri.

    Samoin lii­ken­tees­sä on tapah­tu­mas­sa mas­sii­vi­nen muu­tos, kos­ka robot­tia­jo­neu­vot, säh­kö­au­tot, polt­to­ken­noau­tot ja kuu­kausi­mak­sul­li­set ajo­neu­vot muut­tu­vat joka­päi­väi­sek­si ensi vuo­si­kym­me­nen alussa.

    Mitä täl­lä yri­tän sanoa on se, että rat­kai­sut on jo kek­sit­ty ja mark­ki­nat hoi­ta­vat loput. Tek­no­lo­giat tule­vat kyl­lä kehit­ty­mään pal­jon­kin, mut­ta poh­ja on jo ole­mas­sa ja sitä sovel­le­taan kuumeisesti.

    Toki “fos­sii­li­teol­li­suus” ja eräät kon­ser­va­tii­vi­set hal­li­tuk­set maa­il­mas­sa yrit­tä­vät vie­lä pön­kit­tää omaa ase­maan­sa, mut­ta väi­tän, että hei­dän pelin­sä on jo pelattu.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta tus­kin pys­ty­tään pysäyt­tä­mään täl­lä vuo­si­sa­dal­la, kos­ka esi­mer­kik­si vie­lä ei tie­de­tä, että onko läm­pö­ti­lan nousu esi­mer­kik­si peruut­ta­ma­ton­ta. Sekin on nimit­täin mah­dol­lis­ta, kos­ka nousu on ollut niin nope­aa, eikä joi­den­kin mie­les­tä sel­lais­ta ole kos­kaan aiem­min tapah­tu­nut nyky­muo­toi­sen ilma­ke­hän aikana.

    En mal­ta olla ihai­le­mat­ta mark­ki­noi­den toimintaa.

  23. Veik­ko Kek­ko­nen: Kos­kee vali­tet­ta­vas­ti myös kaik­kia mai­ta, kuten pahim­pi­na esi­merk­kei­nä Puo­la, Intia ja Kii­na. Näis­sä mais­sa kivi­hii­len lou­hin­ta ja käyt­tö tulee kas­va­maan vie­lä aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta. Mah­taa­ko kukaan osa­ta edes las­kea, kuin­ka mon­ta astet­ta se vai­kut­taa ilmas­ton läm­pä­mi­seen, veik­kaan kym­men­tä astetta. 

    Suo­mes­sa ollaan läh­det­ty kivi­hii­len tap­po­lin­jal­le. Mut­ta kun meil­lä teh­tä­vät rat­kai­sut eivät vai­ku­ta kivi­hii­len lou­hin­taan. Jos me emme osta hiil­tä, ostaa sen joku toinen.

    Väes­tön­kas­vu yhdis­tet­ty­nä kulu­tus­ta­son kas­vun tavoit­te­luun on tur­miol­li­nen yhdis­tel­mä. Mikä sen pysäyttäisi?

    Väes­tön­kas­vun voi jokai­nen maa pysäyt­tää itse, itsel­leen sopi­vim­mil­la konsteilla.

    Fos­sii­lien pol­ton­kin voi yksit­täi­nen maa tai talous­a­lue lopet­taa, jos aset­taa vaik­ka­pa hii­li­tul­lit ulko­puo­li­sil­le. Jos kes­kei­set maat menet­te­le­vät näin, muut maat jou­tu­vat seu­raa­maan peräs­sä. Jos kaik­ki kes­kei­set maat eivät ole alus­sa muka­na, jon­kin aikaa voi­daan men­nä tilan­tees­sa, jos­sa osa val­tiois­ta lulut­taa fos­sii­li­sia ja osa ei. Tul­lit tulee aset­taa niin kor­keik­si, että ne estä­vät hiilivuodon.

  24. Oli­ko Hel­sin­gin kau­pun­gil­la 6000 työ­suh­deau­toa vai miten mon­ta nii­tä oli?

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kii­nas­sa väi­te­tään kivi­hii­len käy­tön kas­vun pysähtyneen.

    Ei pidä uskoa ihan kaik­kia väit­tei­tä. Green­peacen on todet­tu levit­tä­neen täl­lais­ta­kin disinformaatiota.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko meil­lä jotain estei­tä ydin­vo­man raken­ta­mi­sen tiel­lä? TVO:lla oli lupa seit­se­män­teen ydin­vo­ma­laan, mut­ta eivät halun­neet käyt­tää sitä.

    Tai­taa ener­gia­mark­ki­nat olla aika sekai­sin tuet­tu­jen ener­gian­tuo­tan­to­muo­to­jen suur­ten osuu­den vuok­si. Näil­le mark­ki­noil­le ei tai­da kukaan inves­toi­da markkinaehtoisesti.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hii­li­lauh­de on nyt­tem­min pois­tu­nut mel­kein koko­naan mar­gi­naa­lis­ta, joten tuo aiem­min päte­nyt argu­ment­ti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt pol­te­taan Viron palaa­vaa kiveä)

    Tämä­hän on hyvä tie­tää. Koh­tah­na jokai­en säh­kö­au­toil­ja voi tun­tea aja­van­sa ele­gan­til­la rans­kai­sel­la tai tur­val­li­sel­la venä­läi­sel­lä ydinvoimalla.

    Hii­li­voi­ma­la tai­taa edel­leen olla Kes­ki-Euroo­pa­sa mer­kit­tä­vä energianlähde?

  28. Mark­ku af Heur­lin: Tes­la­si säh­kö täy­tyy tuo­ta jol­la­kin enegri­läh­teel­lä. Erään vis­sin Osmo Ssoi­nin­vaa­ran mukaan vii­mei­set säh­köwa­tit tuo­te­taan hii­lel­lä, joten las­ke sii­tä ko.koslan CO2-kuor­ma /km.

    On vähän tur­han sty­di mot­to­ri­kin, noin ener­gian­sääs­tön kannalta.

    Meil­lä säh­kö­au­to kor­vai­si 203g/km tuprut­te­le­van ben­sa-auton jol­la aje­taan lähes joka aamu ja ilta kehäIII:n sisäl­lä yhteen­sä n. 50 km. Myös aurin­ko­pa­nee­lit on suun­ni­tel­mis­sa, nii­den­kin suh­teen pitäi­si saa­da takuut että oma­käyt­tö pysyy vero­va­paa­na koko panee­lien käyttöiän.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hii­li­lauh­de on nyt­tem­min pois­tu­nut mel­kein koko­naan mar­gi­naa­lis­ta, joten tuo aiem­min päte­nyt argu­ment­ti ei päde enää yhtä hyvin. (Nyt pol­te­taan Viron palaa­vaa kiveä)

    HS:n uuti­ses­ta:” Kiven pala­mi­nen aiheut­taa kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä, joi­den vähen­tä­mi­nen on EU:n ilmas­to­po­li­tii­kan pää­ta­voi­te. Lisäk­si ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set näky­vät poh­ja­ve­sis­sä ja tuh­ka­vuo­ri­na Koil­lis-Viron maastossa.”

    Onko täl­lai­nen vas­tuul­lis­ta ener­gia­po­li­tiik­kaa Hel­sin­gin kau­pun­gin joh­to ? Riit­tää­kö eet­ti­sek­si ohjeek­si se , että pala­va kivi on halpaa ?

    Kai­kis­sa muis­sa ostet­ta­vis­sa hyö­dyk­keis­sä pide­tään tar­keä­nä , että se on tuo­tet­tu kes­tä­väl­lä taval­la, mut­ta ener­gia­raa­ka-aineis­sa se ei näy­tä­kään pitä­vän paikkaansa.

    1. Hel­sin­gis­sä ei käy­te­tä pala­vaa kivea viral­li­sel­ta nimel­tään kai öljy­lius­ke. Nämä voi­ma­lat sijais­te­vat Virossa.

  30. E39&e61: Meil­lä säh­kö­au­to kor­vai­si 203g/km tuprut­te­le­van ben­sa-auton jol­la aje­taan lähes joka aamu ja ilta kehäIII:n sisäl­lä yhteen­sä n. 50 km. Myös aurin­ko­pa­nee­lit on suun­ni­tel­mis­sa, nii­den­kin suh­teen pitäi­si saa­da takuut että oma­käyt­tö pysyy vero­va­paa­na koko panee­lien käyttöiän.

    Säh­kän­tuo­tan­to oma­na käyt­töön voi hyvin­kin säi­lyä vero­va­paa­na. Sen sijaan auton lataus­sä’h­köä tulee verot­taa kuten polt­toai­net­ta­kin. sil­lä ben­sa­ve­roil­la yllä­pi­de­tään tei­tä, ml. tei­den ja auto­jen puo­lus­ta­mi­nen vihol­li­sil­ta, tule­vien tien­käyt­tä­jien opett­mai­ne perus­kou­lus­sa jne.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­gis­sä ei käy­te­tä pala­vaa kivea viral­li­sel­ta nimel­tään kai öljy­lius­ke. Nämä voi­ma­lat sijais­te­vat Virossa.

    Olen­ko kuun­nel­lut lii­kaa ekstre­mis­tien ropa­kan­taa: pala­va kivi (öljy­lius­ke) on ympä­ris­tön kan­nal­ta vie­lä­kin hai­tal­li­sem­paa kuin kivi­hii­li? Hel­sin­gin kau­pun­gil­la ei luon­nol­li­ses­ti voi olla mitään tilaa­ja­vas­tuu­ta sen suh­teen, mil­lä toi­mitt­jat sen osta­man ener­gian tuottamat.

    1. Hel­sin­ki ei osta säh­köä Viros­ta vaan säh­kö­pörs­sis­tä. Pörs­sis­tä osta­va ei voi vali­ta, mitä säh­kö­ver­kos­sa liikkuu.

  32. E39&e61: En käy­nyt tilaa­mas­sa tänään Tes­la 3‑mallia, kos­ka pidän suo­men val­tio­ta epä­luo­tet­ta­va­na ja arvaa­mat­to­ma­na “osa­puo­le­na” jär­jes­tää oma autoi­lu täys-säh­kö­au­tol­la lähi­vuo­si­na. Säh­kö­au­toil­le lie­nee luvas­sa enem­män kep­piä kuin pork­ka­naa. Eri­kois­ta täs­sä kuvios­sa on että kaik­ki osa­puo­let taval­laan hävi­si­vät, tiet­ty omat pen­no­set säästyi.

    No, ympä­ris­tö luul­ta­vas­ti voit­ti. Jos säh­kö­au­ton pääs­tö­jä tar­kas­tel­laan miten­kään rea­lis­ti­ses­ti, ja säh­kön mar­gi­naa­li­tuo­tan­non osal­ta kuten Nord­poo­lin kal­tai­sil­la mark­ki­noil­la pitää­kin, on säh­kö­au­ton han­kin­taa Suo­mes­sa aika vai­kea perus­tel­la eko­lo­gi­ses­ti. Täs­tä syys­tä kep­pi pork­ka­nan sijaan on ihan paikallaan.

    Suo­mes­sa säh­kö­au­to­jen muut­tu­mi­nen eko­lo­gi­ses­ti perus­tel­luik­si edel­lyt­täi­si joko hatus­ta vedet­tä­vää tek­no­lo­gia­jä­nis­tä tai sel­lai­sia poliit­ti­sia pää­tök­siä joi­hin ei (vie­lä) ole val­miuk­sia. Näis­tä poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä hel­poim­pia oli­si säh­kön­ja­ke­lu­ta­rif­fin muut­ta­mi­nen kapasiteettipohjaiseksi.

  33. eemil: Kai­kis­sa muis­sa ostet­ta­vis­sa hyö­dyk­keis­sä pide­tään tar­keä­nä , että se on tuo­tet­tu kes­tä­väl­lä taval­la, mut­ta ener­gia­raa­ka-aineis­sa se ei näy­tä­kään pitä­vän paikkaansa.

    No, meil­lä kau­pun­gin vih­reät iloit­se­vat sii­tä että Hana­saa­ren yhteis­tuo­tan­to­voi­ma­la lak­kau­te­taan, jol­loin Viroon vie­tä­väk­si riit­tää vähem­män säh­köä joka sit­ten käy­tän­nös­sä kor­va­taan öljy­lius­keel­la. Go figure..

  34. Myös aurin­ko­pa­nee­lit on suun­ni­tel­mis­sa, nii­den­kin suh­teen pitäi­si saa­da takuut että oma­käyt­tö pysyy vero­va­paa­na koko panee­lien käyttöiän.

    Tie­tä­mä­tön ja ute­lias kyselee:
    — Mon­ta­ko neliö­tä aurin­ko­pa­nee­lia tar­vi­taan esim. 200 kW:n tuot­ta­mi­seen Suo­mes­sa keväällä?
    — Mon­ta­ko ton­nia maa-aines­ta tar­vit­see lou­hia ja käsi­tel­lä näi­den panee­lien valmistamiseksi?
    — ENtä mon­ta­ko ton­nia vettä?
    — Pal­jon­ko panee­lien val­mis­tus vaa­tii energiaa?
    — Mis­sä tämä kaik­ki teh­dään, Kiinassa?

  35. Mark­ku af Heur­lin: Sen sijaan auton lataussä’hköä tulee verot­taa kuten polt­toai­net­ta­kin. sil­lä ben­sa­ve­roil­la yllä­pi­de­tään tei­tä, ml. tei­den ja auto­jen puo­lus­ta­mi­nen vihol­li­sil­ta, tule­vien tien­käyt­tä­jien opett­mai­ne perus­kou­lus­sa jne.

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä säi­lyy sinun henk. koht. fan­t­asia­na, ei ole näkö­pii­ris­sä että säh­kö­au­tol­la aja­mi­nen tuli­si lop­pu­käyt­tä­jäl­le Suo­mes­sa edul­li­sem­mak­si kuin vas­taa­val­la polt­to­moot­to­ri­au­tol­la. Kaik­ki “lisä­ve­rot” ehkäi­se­vät tehok­kaas­ti uuden tek­nii­kan yleis­ty­mis­tä. Mik­si auto­ja ei koh­del­la vero­tuk­ses­sa samoin kuin esim. huvi­ve­nei­tä? Onko hen­ki­lö­au­ton ja nii­den polt­toai­nei­den vero­tus yhteis­kun­nal­le ns. saa­vu­tet­tu etu?

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ei osta säh­köä Viros­ta vaan säh­kö­pörs­sis­tä. Pörs­sis­tä osta­va ei voi vali­ta, mitä säh­kö­ver­kos­sa liikkuu.

    Ei tie­ten­kään. Muis­taaks­nei jos­kus 70-luvul­la kes­kust­leim­me sii­tä, miten puhas rajoitt­ma­ton mark­ki­na­ta­lous, esi­merk­ki­nä säh­kö­pörs­si, joh­taa luon­non­va­ro­jen tuh­laa­mi­seen sen oman logiik­na johdista..

  37. spot­tu: No, ympä­ris­tö luul­ta­vas­ti voit­ti. Jos säh­kö­au­ton pääs­tö­jä tar­kas­tel­laan miten­kään rea­lis­ti­ses­ti, ja säh­kön mar­gi­naa­li­tuo­tan­non osal­ta kuten Nord­poo­lin kal­tai­sil­la mark­ki­noil­la pitää­kin, on säh­kö­au­ton han­kin­taa Suo­mes­sa aika vai­kea perus­tel­la eko­lo­gi­ses­ti. Täs­tä syys­tä kep­pi pork­ka­nan sijaan on ihan paikallaan.

    Suo­mes­sa säh­kö­au­to­jen muut­tu­mi­nen eko­lo­gi­ses­ti perus­tel­luik­si edel­lyt­täi­si joko hatus­ta vedet­tä­vää tek­no­lo­gia­jä­nis­tä tai sel­lai­sia poliit­ti­sia pää­tök­siä joi­hin ei (vie­lä) ole val­miuk­sia. Näis­tä poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä hel­poim­pia oli­si säh­kön­ja­ke­lu­ta­rif­fin muut­ta­mi­nen kapasiteettipohjaiseksi.

    Mis­tä­hän se joh­tuu että jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen säh­köl­lä polt­to­öl­jyn sijaan on perus­tel­tua sinun ja minun rahoil­la, mut­ta sama asia hen­ki­lö­au­to­puo­lel­la ei ole kan­na­tet­ta­vaa edes ras­kaan net­to­ve­ron­mak­sun siivittämänä?

    Eikö pai­kal­li­set nol­la­pääs­töt ole Hel­sin­gis­sä tavoi­tel­ta­va asia? Maa­il­mal­ta kuu­luu uuti­sia että useam­pi­kin maa oli­si har­kit­se­mas­sa polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myy­mi­sen kiel­tä­mis­tä 10 vuo­den kulut­tua. Ollaan­ko meil­lä taas vii­saam­pia kuin muualla?

    1. Suo­sit­tua on myös rajoi­tuk­set sil­le, mil­lai­sil­la autoil­la saa ajaa kau­pun­gis­sa. Moni euroop­pa­lai­nen kau­pun­ki on kiel­tä­nyt die­sel­hen­ki­lö­au­tot, kos­ka ne syn­nyt­tä­vät pal­jon NOX-päästöjä.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ei osta säh­köä Viros­ta vaan säh­kö­pörs­sis­tä. Pörs­sis­tä osta­va ei voi vali­ta, mitä säh­kö­ver­kos­sa liikkuu.

    Pitäi­si perus­taa kaukolämpöpörssi.

    Hel­sin­gin kau­ko­läm­pö oy vetäi­si kau­ko­läm­pö­put­ken meren poh­jaa pit­kin Virosta.
    Väl­tyt­täi­siin ikä­vil­tä puu­pel­let­ti inves­toin­neil­ta ja tur­peen käy­tön sijas­ta voi­si ostaa kau­ko­läm­pö­pörs­sis­tä viro­lais­ta pala­van kiven lämpöä.

    1. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen kuvit­te­lee näkö­jään, että Viron pala­van kiven voi­ma­lai­tok­set ovat jot­gen­kin Hel­sin­gin vas­tuul­la. Kaik­ki säh­kön kulu­tus pitää yllä hin­ta-alu­een huo­noin­ta voma­lai­tos­ta, joten jokai­nen suo­ma­lai­nen säh­kön käyt­tä­jä pitää sitöä ajoit­tain pys­tys­sä, jopa vesi­säh­köä mai­nos­ta­va VR.
      Hel­sinkli on säh­kön suh­teen ylio­ma­va­rai­nen, joten se on teh­nyt täs­sä asias­sa enem­män kuin oman osuutensa.

  39. Säh­kö­au­ton suu­rin etu on se, ettei se tuo­ta pääs­tö­jä katu­ta­sol­le, ihmis­ten keuhkoihin.

  40. Mark­ku af Heur­lin: Tes­la­si säh­kö täy­tyy tuo­ta jol­la­kin enegri­läh­teel­lä. Erään vis­sin Osmo Ssoi­nin­vaa­ran mukaan vii­mei­set säh­köwa­tit tuo­te­taan hii­lel­lä, joten las­ke sii­tä ko.koslan CO2-kuor­ma /km.

    Täs­sä aja­tus­ku­lus­sa on perus­ta­vaa laa­tua ole­va ongel­ma. Olet­ta­muk­se­si on, että kaik­ki van­hat säh­kön käyt­tä­mis­muo­dot ovat oikeu­tet­tu­ja ja uudet inno­vaa­tiot ovat nii­tä hii­lel­lä tuo­tet­tu­ja. Kat­se­lin alku­tal­ves­ta kun Van­taan kau­pun­ki syy­ti kilowat­te­ja tai­vaal­le tyk­ki­lu­men muo­dos­sa. Onko latu­jen lumit­ta­mi­nen ete­län läm­mös­sä joten­kin oikeu­te­tum­paa säh­kön käyt­töä kuin liik­ku­mi­nen kodin ja työn välil­lä? Vas­taa­via esi­merk­ke­jä löy­tyy lukuisia.

  41. E39&e61:Onko latu­jen lumit­ta­mi­nen ete­län läm­mös­sä joten­kin oikeu­te­tum­paa säh­kön käyt­töä kuin liik­ku­mi­nen kodin ja työn välil­lä? Vas­taa­via esi­merk­ke­jä löy­tyy lukuisia.

    Tuo onkin ihan eri kysy­mys, sil­lä ei säh­kö­verk­ko tie­dä, että vähen­ne­tään moraa­li­ses­ti kor­kea­ta­soi­seen toi­min­taan kulu­van säh­kön käyttöä.

    Jos sam­mu­te­taan kes­ko­sen kes­kos­kaap­pi ja pis­te­tään koko sai­raa­lan osas­to säp­piin, niin kyl­lä se vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ihan sii­nä mis­sä yhden sau­na­ker­ran väliin jättäminen.

    (olet­taen että mar­gi­naa­lis­sa on voi­ma­lai­tos, joka tuprut­te­lee CO2-päästöjä)

    Kyl­lä säh­kö­au­to­jen tuke­mi­nen on vain ja ainoas­taan veron­mak­sa­jien raho­jen lah­joit­ta­mis­ta hyvä­tu­loi­sil­le. En oikein kek­si mitä ihmeen jär­keä sii­nä on. Kyl­lä minä ymmär­rä n että Tes­lal­la oli­si kiva ajaa, eten­kin jos sii­tä saa jät­ti­mäi­sen verohyödy. .

  42. Sylt­ty:

    Kyl­lä säh­kö­au­to­jen tuke­mi­nen on vain ja ainoas­taan veron­mak­sa­jien raho­jen lah­joit­ta­mis­ta hyvä­tu­loi­sil­le. En oikein kek­si mitä ihmeen jär­keä sii­nä on. Kyl­lä minä ymmär­rä n että Tes­lal­la oli­si kiva ajaa, eten­kin jos sii­tä saa jät­ti­mäi­sen verohyödy. .

    Aina­kaan Suo­mes­sa säh­kö­au­to­ja ei tue­ta miten­kään, niis­tä mak­se­taan täy­si alv, lisäk­si niis­tä mak­se­taan CO2-poh­jais­ta auto­ve­roa, vaik­ka pääs­töt ovat 0g/km. Kai­ken huip­pu­na peri­tään vie­lä käyt­tö­voi­ma­ve­roa. Eli mis­sä näet tuen rikkaille?

  43. Sylt­ty: Kyl­lä säh­kö­au­to­jen tuke­mi­nen on vain ja ainoas­taan veron­mak­sa­jien raho­jen lah­joit­ta­mis­ta hyvä­tu­loi­sil­le. En oikein kek­si mitä ihmeen jär­keä sii­nä on.

    Idea kai on, että ensin teh­dään rik­kail­le ja sit­ten tek­no­lo­gia hal­pe­nee kes­ki­luok­kai­sek­si ja lopul­ta arki­päi­väi­sek­si. Vai­ke­aa on tiet­ty arvuu­tel­la, että mis­sä meka­nis­mi toimii.

  44. E39&e61: Mis­tä­hän se joh­tuu että jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­nen säh­köl­lä polt­to­öl­jyn sijaan on perus­tel­tua sinun ja minun rahoil­la, mut­ta sama asia hen­ki­lö­au­to­puo­lel­la ei ole kan­na­tet­ta­vaa edes ras­kaan net­to­ve­ron­mak­sun siivittämänä?

    Kysy­mys vähän laa­jen­net­tu­na: Pitäi­si­kö jouk­ko­lii­ken­teen kuten bus­sien, rati­kan, met­ron, lähi­ju­nien ja kau­ko­ju­nien käyt­tää polt­toai­nee­naan säh­köä vai hii­li­ve­ty­jä? Mil­loin säh­kön käy­tös­tä kan­nat­taa mak­saa preemio?

    Vas­taus on luul­ta­vas­ti että riip­puu tapauk­ses­ta. Pis­te­mäis­ten NOx- ja pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen eli­mi­noin­nis­ta kan­nat­taa minus­ta mak­saa yli­mää­räis­tä. Säh­kö­käyt­töi­syys rai­de­lii­ken­tees­sä on niin kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ettei sitä käsit­tääk­se­ni tar­vit­se erik­seen subventoida.

    Eikö pai­kal­li­set nol­la­pääs­töt ole Hel­sin­gis­sä tavoi­tel­ta­va asia? 

    Riip­puu pääs­töis­tä. CO2-pääs­tö­jen pai­kal­li­nen mini­moin­ti on yleen­sä joko tyh­mää, ympä­ris­töl­le hai­tal­lis­ta tai molem­pia. Pis­te­mäis­ten NOx- tai pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen on tehok­kaam­pia­kin tapo­ja kuin sähkö(henkilö)autojen sub­ven­toin­ti. Bus­sien kor­va­mi­nen rati­koil­la, met­rol­la ja junil­la tulee nyt ensim­mäi­se­nä mieleen.

    Maa­il­mal­ta kuu­luu uuti­sia että useam­pi­kin maa oli­si har­kit­se­mas­sa polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myy­mi­sen kiel­tä­mis­tä 10 vuo­den kulut­tua. Ollaan­ko meil­lä taas vii­saam­pia kuin muualla?

    Ehkä tähän kysy­myk­seen kan­nat­taa pala­ta 10 vuo­den kuluttua.

    Täl­lä het­kel­lä kiel­tos­ke­naa­rio tun­tuu epä­to­den­nä­köi­sel­tä, kos­ka jos kym­me­nen vuo­den kulut­tua polt­to­moot­to­ri­au­to­jen kiel­tä­mi­nen on rea­lis­tis­ta, on tek­no­lo­gia­jä­nik­siä vedet­ty hatuis­ta niin pal­jon, että säh­kö­au­to­tek­no­lo­gia joko on tai sii­tä on kehit­ty­mäs­sä tek­nis­ta­lou­del­li­ses­ti yli­voi­mais­ta eli polt­to­moot­to­ri­au­tot ovat häviä­mäs­sä mark­ki­noil­ta muutenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.