Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila

20 vastausta artikkeliin “Käsittämättömän korkea helmikuun lämpötila”

1. Pahim­mil­laan se voi olla osoi­tus siitä, että läm­pen­e­m­i­nen on vas­ta alka­mas­sa, esimerkik­si Venuk­sen läm­pöti­la on kai luokkaa 460 °C ja sen etäisyys 108 200 000km kun maan etäisyys on 149 600 000 km — pla­neet­to­jen mit­takaavas­sa joku 1.5 astet­ta ei ole mitään.

   Käsit­tääk­seni Auringon akti­ivi­su­us on ollut viimeaikoina mata­la, joten läm­pöti­lan nousu voisi kai olla paljon jyrkempikin?

   http://phys.org/news/2015–08-solar-decliningwhat.html

   Look­ing at the decreas­ing num­ber of sunspots, it may seem that we are enter­ing a near­ly spot­less solar cycle which could result in low­er tem­per­a­tures for decades.

   Eli nyky­isi­in läm­pötiloi­hin tui­jot­ta­mi­nen voi olla harhaan­jo­htavaa, kos­ka on ihan mah­dol­lista että nor­maal­i­ti­lanteessa olisimme matkalla kohti jonkin­laista jääkautta.

   http://astronomynow.com/2015/07/17/diminishing-solar-activity-may-bring-new-ice-age-by-2030/

   Hyvä kysymys lie­nee, mikäli auringon akti­ivi­su­us nousee “nor­maa­lik­si” paljonko läm­pöti­lan nousee ja paljonko se voi nous­ta, jos akti­ivi­su­us muut­tuu nor­maalia korkeammaksi?

   Vastaa

2. Täl­lainen harp­paus saa miet­timään, kuin­ka hyvin ollaan jo valmis­taudut­tu nopean aikavälin ilmas­ton­vi­ilen­nyk­seen keinotekois­es­ti. Rik­ki ilmake­hässä taitaa olla tehokkain tapa.

   “Jos ruisku­tuk­set aloitet­taisi­in vuon­na 2020, rikki­hap­poa tarvit­taisi­in 25 000 ton­nia läm­pen­e­misen puolit­tamiseen vuodessa. Jos lev­i­tys aloitet­taisi­in vas­ta vuon­na 2040, tarvit­taisi­in jo 250 000 ton­nin levit­tämistä ilmake­hään. Lev­i­tys onnis­tu­isi noin 11 hävit­täjäl­lä, jot­ka lentäi­sivät yötä päivää. Oper­aa­tio mak­saisi 700 miljoon­aa dol­lar­ia (540 miljoon­aa euroa) vuodessa.”

   http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013–03-08/Villi-idea‑j%C3%A4%C3%A4hdytet%C3%A4%C3%A4n-ilmasto-lentokoneista-suihkutetulla-rikkihapolla-3313110.html

   Vastaa

3. Kaupunkisu­un­nit­telu­un tule uusia haasteita.
   Ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa Suomes­sa tiivis­te­tysti juuri näin, _säät tun­tu­vat oudoilta_. Välil­lä on ennä­tys­läm­mintä ja välis­sä on ennä­tyskylmä kuukausi, sadet­ta tulee enem­män, joskus talvel­la rajusti lun­ta, kesäl­lä vet­tä. Myrskyjä onkin jo ollut.

   Tiivistämi­nen muut­taa myös infraa.

   Sade/hulevesiien imeyt­tämi­nen on asvaltissa vaikeaa, nykyiset sade­viemärit ja purot eivät vedä. Tulok­se­na kaupunki­t­ul­via. Sade­viemärien lisäämi­nen ei ole ihan hal­paa infraa.

   Lumika­so­ja pitäisi saa­da varas­toitua tarvit­taes­sa jonnekin.
   Nur­mikkoakin tarvi­taan sateen imeyt­tämiseen. Puis­to­ja olisi suun­nitelta­va aiem­paa huolellisemmin.

   Myrksyt ja Itämeren aal­lot ja veden pin­nan nousu ovat jo nyt ongel­ma, jol­loin rantarak­en­t­a­mi­nen tulee kalliimmaksi.

   Vastaa

4. Keinotekoinen viilen­nys on mah­dol­lista monin tavoin, mut­ta kaikil­la tun­temil­lani tavoil­la on omia hait­to­jaan. Esim. maa­pal­lolle tule­van auringon säteilyn rajoit­ta­mi­nen lask­isi kyl­lä pin­taläm­pötilo­ja, mut­ta toden­näköis­es­ti myös yläil­make­hän läm­pöti­laa ja aiheut­taisi siten otsonikatoa.

   Vastaa

5. Keinotekoinen viilen­nys ei myöskään aut­taisi merten hap­pamoi­tu­miseen tai mui­hin hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den nousun aiheut­tami­in mah­dol­lisi­in hait­toi­hin, kuten siihen, että raikkaan sisäil­man ylläpi­to käy vaikeam­mak­si, jos jo ulkoil­mas­sakin on paljon hiilid­iok­sidia. ks. https://ilmastotieto.wordpress.com/2013/10/29/tunkkainen-tulevaisuus‑2/
   Mut­ta on silti hyvä tiedostaa, että pystymme kyl­lä hädän tullen estämään yliku­umen­e­misen – tosin aiheut­taen samal­la mui­ta murheita.

   Vastaa

6. Veik­sel jääkau­den mak­si­imis­sa (LGM) 25 000 vuot­ta sit­ten meren­pin­ta oli 116 metriä nyky­istä alem­pana. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Post-Glacial_Sea_Level.png

   Bölling-kau­den läm­pen­e­misen väitetään olleen 14670 vuot­ta sit­ten muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa 15–25 astet­ta https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%B6lling-interstadiaali

   Meren­pin­nan nousu Antark­tik­sen sulamisen takia lie­nee noin 60 metriä. Lin­eaariseen logi­ikkaan pitäy­dyt­täessä Oden esit­tämil­lä helmiku­un 2016 läm­pen­e­mis­lu­vuil­la tämä tapah­tunee noin 200 vuodessa. Helsin­gin kun­nal­lispoli­itikko­jen tärkein tehtävä lie­nee nyt Tan­skan salmien patoami­nen ja pump­puasemien rahoit­ta­mi­nen. Muuten lie­nee viisaam­paa tehdä raken­nus­in­vestoin­nit Salpausselälle.

   Vastikään Bri­an Cox­in kiin­nos­ta­va sar­ja Ihmisen Uni­ver­su­mi ehdot­ti, että ihmiskun­nan evoluu­tion aiheut­ti ilmas­ton­muu­tos Etiopi­an ylä­mail­la. Voisim­meko ajatel­la nyky­istä ilmas­ton­muu­tos­ta posi­ti­ivise­na askeleena evoluu­tios­sa kohti ihmistä kyvykkääm­pää tantereentallaajaa?

   Vastaa

7. Tähän saak­ka on pom­mitet­tu öljyn takia tai jos joku ei ole kaveri. Voisko­han jo harki­ta pom­mit­tamista kovien co2-päästö­jen takia?

   Vastaa

8. Mah­taisiko­han olla aika kaivaa muu­ta­man vuo­den takaisia aikasar­ja-anayytikko­ja esi­in kom­men­toimaan nyky­istä sar­jaa? Täl­lä pal­stal­la kiin­nos­taisi esimerkik­si nim­imerkin Poth1ue1 viimeisin aikasarja-analyysi.

   http://www.soininvaara.fi/2013/08/02/a‑satudion-uutisankka-ei-valitettavasti-ole-totta/#comment-294789

   Vastaa

9. alek­sis salusjärvi:
   Täl­lainen harp­paus saa miet­timään, kuin­ka hyvin ollaan jo valmis­taudut­tu nopean aikavälin ilmas­ton­vi­ilen­nyk­seen keinotekois­es­ti. Rik­ki ilmake­hässä taitaa olla tehokkain tapa.

   “Jos ruisku­tuk­set aloitet­taisi­in vuon­na 2020, rikki­hap­poa tarvit­taisi­in 25 000 ton­nia läm­pen­e­misen puolit­tamiseen vuodessa. Jos lev­i­tys aloitet­taisi­in vas­ta vuon­na 2040, tarvit­taisi­in jo 250 000 ton­nin levit­tämistä ilmake­hään. Lev­i­tys onnis­tu­isi noin 11 hävit­täjäl­lä, jot­ka lentäi­sivät yötä päivää. Oper­aa­tio mak­saisi 700 miljoon­aa dol­lar­ia (540 miljoon­aa euroa) vuodessa.”

   http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2013–03-08/Villi-idea‑j%C3%A4%C3%A4hdytet%C3%A4%C3%A4n-ilmasto-lentokoneista-suihkutetulla-rikkihapolla-3313110.html

   Venäläisessä kansansadus­sa mies lähti sut­ta pakoon ja karhu tuki vastaan…

   Vastaa

10. Krtek:
    Tähän saak­ka on pom­mitet­tu öljyn takia tai jos joku ei ole kaveri. Voisko­han jo harki­ta pom­mit­tamista kovien co2-päästö­jen takia?

    Tämä on erit­täin hyvä kysymys. Ennen pom­mit­tamista voisi harki­ta esim. vapaakaup­pa­sopimusten vas­taisia rankai­se­via CO2 tulle­ja, eli kaup­pa­so­taa ilmas­ton läm­pen­e­mistä vastaan.

    Vas­tauk­sen miet­timi­nen pal­jas­taa totu­u­den jos­ta ei ole poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia puhua. 

    Talouskasvu keskip­itkäl­lä aikavälil­lä on län­si­mais­sa paljon tärkeäm­pää kuin ilmas­ton läm­pen­e­misen aiheut­ta­ma uhka. Läm­pen­e­misen pysäyt­tämi­nen leikkaisi ehkä pros­entin maail­man brut­tokansan­tuot­teesta eikä se ole hyväksyt­tävää. Poli­itikko­jen pitää puhua vihreän talouden luo­mas­ta talouskasvus­ta ja työ­paikoista. Muu­ta ei hyväksytä. 

    Poli­it­ti­nen liikku­mavara kasvi­huonepäästö­jen hillit­semisek­si on siis vähin­tään ker­talu­okkaa pienem­pi kuin tarve. Vaik­ka mon­et Vihreat poli­itikot ymmärtävät kuin­ka epä­toivoinen tilanne on, täy­tyy pysyä niis­sä raameis­sa jot­ka poli­it­tiset reali­teetit aset­ta­vat tai joutuu mar­gin­aali­in. Linko­lat ja Palo­heimot eivät saa ääniä eivätkä vaikuta.

    Vastaa

11. Hyvä kysymys lie­nee, mikäli auringon akti­ivi­su­us nousee “nor­maa­lik­si” paljonko läm­pöti­lan nousee ja paljonko se voi nous­ta, jos akti­ivi­su­us muut­tuu nor­maalia korkeammaksi? 

    Auringon akti­ivi­su­u­den vai­hte­lut vaikut­ta­vat läm­pötiloi­hin lop­ul­ta aika vähän. Meehl, Arblaster ja Marsh (2013) laskeske­li­v­at, paljonko läm­pötiloi­hin vaikut­taisi, jos vuosi­na 2025–2065 olisi Maun­derin min­imin kaltainen suuri aurinko­min­i­mi. Aurinko­min­imin ajan läm­pöti­la olisi pari asteen kym­menys­tä mata­lampi, ja vaiku­tus lakkaisi pian min­imin päätyttyä.

    Vastaa

12. Har­ri Haan­pää: Auringon akti­ivi­su­u­den vai­hte­lut vaikut­ta­vat läm­pötiloi­hin lop­ul­ta aika vähän

    Niin, en tiedä sit­ten miten tuo “vähän” pystytään määrit­tämään esim. tässä on Nasan artikke­li aiheesta:

    http://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2013/08jan_sunclimate/

    There is, how­ev­er, a dawn­ing real­iza­tion among researchers that even these appar­ent­ly tiny vari­a­tions can have a sig­nif­i­cant effect on ter­res­tri­al climate.

    Toisen mielestä se on vähän, tois­t­en mielestä “sig­nifi­gant”, kaik­ki on tietenkin suhteellista.

    Vastaa

13. Mik­si muuten tätäkään läm­pöti­lan muu­tos­ta eivät ilmas­tom­a­llit johon tämä CO2 hössö­tys perus­tuu ennus­ta­neet, kuten eivät sitä nyt päät­tynyt­tä satel­lit­ti­s­ar­jo­jen lämpenemispaussiakaan.

    Jos nyt sit­ten olemme menet­täneet pelin 1.5 asteen ilmas­to­tavoit­teen suh­teen niin herää kysymys mitä sit­ten? Mikä asia olisi parem­min jos globaali keskiläm­pöti­la olisi 1.5 astet­ta alempi? 

    Silkkaa poli­ti­ikkaa, kon­trol­liy­hteiskun­taan ihas­tuneet saa­neet uuden his­to­ri­al­lisen vääjäämät­tömyy­den jol­la perustel­la omia intohimojaan.

    Vastaa

14. tcrown:
    Mah­taisiko­han olla aika kaivaa muu­ta­man vuo­den takaisia aikasar­ja-anayytikko­ja esi­in kom­men­toimaan nyky­istä sar­jaa? Täl­lä pal­stal­la kiin­nos­taisi esimerkik­si nim­imerkin Poth1ue1 viimeisin aikasarja-analyysi.

    No, tähän voisi ehkä vas­ta­ta samal­la argu­men­til­la, jol­la 10–15 vuo­den “hia­tus” tyr­mät­ti­in merk­i­tyk­set­tömäk­si — eli pitää kat­soa vähin­tään 30 vuo­den tilastoja…

    Jotenkin on has­sua, että samat tyyp­it jot­ka ilkku­vat “denial­is­teille” jostain ennä­tys­pakkas­ten, ‑lumipeit­teen tai ‑jääti­lan­e­teen huomioin­nista tyyli­in “se on vain säätä eikä ilmas­toa” tun­tu­vat nyt itse ole­van aivan pähk­inöinä jostain muu­ta­man kuukau­den ennä­tyk­sistä — vaik­ka moni heistä ilmeis­es­ti tajuaakin, että kyse on ENSOsta.

    No, jos tämä tästä heilah­taa heti perään ennä­tyk­sel­lisek­si La Ninaksi (kuka on syönyt tilden näp­pik­seltäni?), niin miten­hän mah­dol­lisia ennä­tysvi­ilen­tymisiä sil­loin selitellään?

    Vastaa

15. Poth1ue1:

    Jotenkin on has­sua, että samat tyyp­it jot­ka ilkku­vat “denial­is­teille” jostain ennä­tys­pakkas­ten, ‑lumipeit­teen tai ‑jääti­lan­e­teen huomioin­nista tyyli­in “se on vain säätä eikä ilmas­toa” tun­tu­vat nyt itse ole­van aivan pähk­inöinä jostain muu­ta­man kuukau­den ennä­tyk­sistä – vaik­ka moni heistä ilmeis­es­ti tajuaakin, että kyse on ENSOsta.

    En yleen­sä kom­men­toi yksit­täistä kuukaut­ta, mut­ta näkee­hän kuvas­ta selvästi että pari viimeistä havain­toa ovat niin poikkeuk­sel­lisia, että ne menevät kaikkien keski­ha­jon­tara­jo­jen ulkop­uolelle ja ovat sik­si yksit­täis­inä havain­to­ja merkit­täviä. Mitä ne ennus­ta­vat tule­vaisu­ud­es­ta, sitähän me emme tiedä vielä.

    Vastaa

16. Näkee ja näkee.

    Ensin­näkin asi­aa olisi hie­man helpom­pi kom­men­toi­da, jos olisi edes joku haju siitä mis­tä läh­teestä kir­joituk­ses­sa esitet­ty kuvaa­ja on peräisin. Tilanteesta kun löy­tyy hive­nen vähem­män raflaavi­akin kuvia esim. satel­li­it­timit­tausten perus­teel­la. Toki base­line on eri, mut­ta ero viime kuun arvon ja 1998 tilanteen välil­lä on silmin­näh­den vähem­män dramaattinen.

    Kan­nat­taa myös muis­taa se, että “Tiede Sanoo” satel­li­it­timit­tausten reagoivan voimakkaam­min ENSOon…

    Vastaa

17. Osmo Soin­in­vaara: En yleen­sä kom­men­toi yksit­täistä kuukaut­ta, mut­ta näkee­hän kuvas­ta selvästi että pari viimeistä havain­toa ovat niin poikkeuk­sel­lisia, että ne menevät kaikkien keski­ha­jon­tara­jo­jen ulkop­uolelle ja ovat sik­si yksit­täis­inä havain­to­ja merkit­täviä. Mitä ne ennus­ta­vat tule­vaisu­ud­es­ta, sitähän me emme tiedä vielä. 

    Ilmas­toa ei ennuste­ta näistä käyristä vaan ilmas­tom­a­lleista jot­ka perus­tu­vat fysi­ikkaan ja kemiaan. 

    Lyhyen aikavälin ilmas­toennnustei­den teko ovat vas­ta alkutek­i­jöis­sään. Säätä ei voi ennus­taa hyvin viikkoa pidem­mälle, ja ilmas­toen­nus­teet ovat hyvin epä­tarkko­ja lyhyel­lä (muu­ta­man vuo­den) aikavälil­lä. Vas­ta 10 vuot­ta pidem­mil­lä ajan­jak­soil­la ilmas­tom­a­llit alka­vat olla tarkkoja. 

    http://www.nature.com/news/climate-change-the-forecast-for-2018-is-cloudy-with-record-heat‑1.13344

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara: En yleen­sä kom­men­toi yksit­täistä kuukaut­ta, mut­ta näkee­hän kuvas­ta selvästi että pari viimeistä havain­toa ovat niin poikkeuk­sel­lisia, että ne menevät kaikkien keski­ha­jon­tara­jo­jen ulkop­uolelle ja ovat sik­si yksit­täis­inä havain­to­ja merkit­täviä. Mitä ne ennus­ta­vat tule­vaisu­ud­es­ta, sitähän me emme tiedä vielä.

    Useim­mat isot poikkea­mat ovat ainakin oman koke­muk­seni perus­teel­la usein seu­raus­ta mit­tauk­sen yhtey­dessä, tai sen jäl­keen tapah­tuneesta virheestä. Kun nuo (triv­i­aalit) tapauk­set, joiden tulisi vaikut­taa tutkimustyön pros­essin laadun­varmis­tuk­seen, on sul­jet­tu joukon ulkop­uolelle, jäl­jelle jäävät “pis­teet” ovatkin sit­ten jo mie­lenki­in­toisem­pi kysymys. 

    Mit­taus­tu­lok­si­in perus­tu­vien, ehkä yllät­tävienkin poikkeavuuk­sien (anom­alioiden) perus­teel­la on usein löy­det­ty uusia ilmiöitä. Niiden avul­la on ainakin aiem­min ollut monas­ti mah­dol­lista laa­jen­taa tietopo­h­jaamme ja, mikä tärkein­tä, ymmär­rystämme meitä ympäröivästä maailmasta. 

    Miten hyvin on nyky­isin esimerkik­si tiedos­sa, mis­tä joh­tu­i­v­at aikoinaan “suuret euroop­palaiset jää­tal­vet” (muistinko­han ter­min nimen oikein?), jol­loin esimerkik­si viiniä myyti­in briteille Lon­toos­sa ja kaiketi myös Ran­skas­sa kilo­hin­taan, paloina, ja jopa Thames-joki jää­tyi umpeen? Miten Suomes­sa pär­jät­ti­in silloin? 

    Pakkas­ten vaiku­tuk­si­in sopeu­tu­mises­sa olisi var­maankin suo­ma­laisil­la ollut annet­tavaa eri puo­lil­la Euroop­paa jo tuol­loin, kun esimerkik­si meri Hol­lan­nin edustal­la oli kovimp­ina talv­ina ilmeis­es­ti jäässä aina horisont­ti­in saakka.

    Jos merkit­tävä piik­ki läm­pöti­lakäyrässä ylöspäin on mah­dolli­nen, voiko vas­taa­va piik­ki alaspäin olla myös mahdollinen? 

    Kun yliopis­toista säästetään, voi vas­tausten saami­nen (mm. min­is­tereille) kestää paljon aiem­paa kauem­min, mikä tuo mieleeni (jälleen ker­ran) tari­nan suo­hon kiin­ni jää­tyneestä kur­jes­ta, joka odot­teli nälis­sään kevät­tä ja lämpimämpiä säitä. Miten kur­jen mah­toi käydä? 

    Helsin­gin Koivusaaren yllä näin niitä vielä tois­taisek­si viime keväänä kohta­laisen ison par­ven matkallaan kohti seu­raavaa väli­etap­pia, luul­lak­seni Laajalahtea …

    Vastaa

19. Poth1ue1:
    Näkee ja näkee.

    Ensin­näkin asi­aa olisi hie­man helpom­pi kom­men­toi­da, jos olisi edes joku haju siitä mis­tä läh­teestä kir­joituk­ses­sa esitet­ty kuvaa­ja on peräisin. Tilanteesta kun löy­tyy hive­nen vähem­män raflaavi­akin kuvia esim. satel­li­it­timit­tausten perus­teel­la. Toki base­line on eri, mut­ta ero viime kuun arvon ja 1998 tilanteen välil­lä on silmin­näh­den vähem­män dramaattinen.

    Kan­nat­taa myös muis­taa se, että “Tiede Sanoo” satel­li­it­timit­tausten reagoivan voimakkaam­min ENSOon…

    Joko pelot­taa, että bemar­it kiel­letään? Menee koko itse­tun­to samalla?

    Vastaa

20. Poth1ue1: Jotenkin on has­sua, että samat tyyp­it jot­ka ilkku­vat “denial­is­teille” jostain ennä­tys­pakkas­ten, ‑lumipeit­teen tai ‑jääti­lan­e­teen huomioin­nista tyyli­in “se on vain säätä eikä ilmas­toa” tun­tu­vat nyt itse ole­van aivan pähk­inöinä jostain muu­ta­man kuukau­den ennä­tyk­sistä – vaik­ka moni heistä ilmeis­es­ti tajuaakin, että kyse on ENSOsta.

    Pata, kat­ti­la, mal­ka omas­sa silmässä ja mitä niitä nyt oli. Linkkaa­mas­sani ketjus­sa vedät hyvin vahvo­ja johtopäätök­siä nor­maali­in sat­un­nais­vai­htelu­un kuu­lu­vas­ta ilmiöstä (mitä Osmo ko. artikke­lis­sa yrit­ti jo selit­tää, joten tämä ei ole jälkivi­isaut­ta.) “Mutku kaik­ki muut ja sitä­pait­si ne aloit­ti” ei ole hyväksyt­tävä syy edes päiväkodissa.

    Linkkaa­mas­sani kom­men­tis­sa esi­tit mallin “X °C/vuosisata + sinikäyrä”.

    Tukeeko nykyi­nen aikasar­ja ko. mallia?

    Jos ei, miten olet muut­tanut ajat­telu­asi ja mitä olet oppinut?

    Jos kyl­lä, voitko kvan­tifioi­da kuin­ka paljon ja mis­sä ajas­sa läm­pöti­lan pitää nous­ta, jot­ta voisimme tode­ta ko. mallin ole­van puutaheinää?

    Poth1ue1: No, jos tämä tästä heilah­taa heti perään ennä­tyk­sel­lisek­si La Ninaksi (kuka on syönyt tilden näp­pik­seltäni?), niin miten­hän mah­dol­lisia ennä­tysvi­ilen­tymisiä sil­loin selitellään?

    Miten sinä selit­täisit ko. mas­si­ivisen volaitili­teetin yhtäkkisen kasvun? En minä kek­si kovin mon­taa muu­ta poten­ti­aal­ista syn­tipukkia kuin kasvi­huonekaa­sut. Ilmas­to on kom­plek­si sys­tee­mi monin eri­laisin (toden­näköis­es­ti epä­lin­eaarisin) takaisinkytken­nöin, ja har­va muu sys­teemin muut­tu­ja on mil­lään taval­la merkit­tävästi muut­tunut viimeisen sadan vuo­den aikana.

    Vastaa