Liberan analyysi (6): Rahat kaupungille

Asun­to­ja kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä niistä ollaan valmi­ita mak­samaan enite – siis sinne, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua. Jos ollaan tarkko­ja, sinne, mis­sä asun­noista on ylöikysyn­tää. Jos pääkaupunkiseudun asukkaista vain joka kol­mas esimerkik­si halu­aa asua kan­takaupungis­sa, kan­takaupunkia on raken­net­ta­va lisää, kos­ka sitä on vähem­män kuin yksi kol­mannes. Jos tämä olisi tietokone­peli, jos­sa resursse­ja voi siirtää miten tahansa, kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi kohdis­taa kan­takaupunki­in niin kauan kunnes markki­nat ovat tas­apain­os­sa. Näin ei kuitenkaan voi­da eikä kan­na­ta tehdä, joten raken­net­takoon niitä toisek­si parhaitakin.

Tämä kos­ki siis sijain­tia. Se ei tarkoi­ta, että kan­nat­taa rak­en­taa vain luk­susasun­to­ja pore­am­mei­neen, kos­ka niille ei ole juurikaan kysyntää.

Toisek­si rapor­tis­sa san­o­taan se itses­tään selvä asia, että kaupun­gin kan­nat­taa ottaa maao­maisu­ud­estaan rahaa niin paljon kuin vain saa siitä. Väk­ilu­vun kasvu on joka tapauk­ses­sa kaupungille erit­täin kallista.

Tämä ei ole kaikille itses­tään selvää. Raken­nus­li­ik­keet ovat saa­neet mon­et usko­maan, että ne myi­sivät hyvää hyvyyt­tään asun­to­ja halvem­mal­la, jos vain saisi­vat ton­tit halvem­mal­la. Jotkut usko­vat jopa joulupukki­in, mut­ta tämä väite ei pidä paikkaansa. Raken­nus­li­ike ottaa asun­nos­ta niin paljon kuin saa, eikä siihen, paljonko siitä saa, vaiku­ta mitään se, paljonko raken­nus­li­ike on mak­sanut tontista.

Mut­ta merkit­tävä huomio, jota en ole tul­lut ajatelleek­si. Anni Sin­nemä­ki sanoo toisaal­la netis­sä, ettei tämä 400 euroa kuus­sa alen­nus ARA-asun­noista ole tot­ta, kos­ka kaupun­gin pitää ver­ra­ta sitä, paljonko se saa maan­vuokrat­u­lo­ja eikä paljonko asukkaat mak­sa­vat vuokraa asunois­taan. Maan vuokras­sa ero on vain vas­jaat sata euroa/asunto.

Mis­tä tämä ero tulee? Jos kaupun­ki olisi raken­nut­tanut nuo asun­not itse ja vuokran­nut vapail­la markki­noil­la, se saisi niistä 400 € kuus­sa enem­män. Kenen tasku­un katoaa tuo 300 €? Se Jätkäsaaren olois­sa noin 30 miljoo­nan euron arvoinen kysymys.

Mut­ta ehkä ei sen­tään. Seu­raa­vat laskel­mat on tehty olet­taen, että asun­non keskikoko on 60 m².

Vesa Peipisen mukaan vuokran­tasaus tukee Jätkäsaaren asun­to­ja 2,5 €/m2/kk, mil­lä selit­tyy 150 € eli puo­let tuos­ta eros­ta. Tätä tukea ei mak­sa kaupun­ki vaan toiset ARA-asukkaat halvem­mil­la alueil­la. Samal­la min­un on myön­net­tävä, että kaupungille ei näistä asun­noista koidu 7 miljoo­nan euron kus­tan­nus­ta vaan noin viisi miljoonaa.Runsaat kak­si miljoon­aa on tukea muil­ta ARA-asukkail­ta. Vöäärin­bkäsi­tys­ten vält­tämisek­si: pidän vuokrien tasaus­ta ARA-kan­nan sisäl­lä perustel­tuna. [Tätä kap­palet­ta on julkaisemin­sen jäl­keen korjattu.]

Toinen puoli saat­taa selit­tyä pysäköin­nistä. Ara-kiin­teistöjä on kohdel­tu pysäköin­nis­sä mui­ta hel­lä­varaisem­min. Pysäköinti­nor­mi on 20 % löy­sem­pi ja niille on sal­lit­tu jopa maan­ta­soista pysäköin­tiä. (Se muuten on suurem­pi tuki kuin jos kaupun­ki olisi mak­sanut niiden kalli­it luo­la­paikat.) Tästä saat­taa selit­tyä toinen 150 €/kk.

Kan­nat­taisi kuitenkin selvit­tää, onko kaupun­ki antanut maao­maisuuten­sa tuo­ton val­ua vääri­in taskuihin.

 

= = =

Yksi tapa jakaa kaupun­gin maao­maisu­u­den tuot­toa syy yksi­ty­isi­in taskui­hin on tämä välimuodon vuokra-asun­not, jot­ka on velvol­lisu­us pitää vuokra-asun­tokäytössä 10 vuot­ta ja sit­ten myy­dä ne mak­si­maalisel­la voitol­la. Täl­läi­nen on julkisen omaisu­u­den var­tas­tamista. Tähän toim­intaa ei ole mitään syytä antaa tont­te­ja kuin huu­tokau­pan perusteella.

Muuten olen sitä mieltä, että kaupun­gin kan­nat­taisi alkaa tuot­taa markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­ja itse. Siis sel­l­aisia, joista Jätkäsaare3ssa saisi 400 € enem­män kuin Ara-asun­noista. Se on paljon parem­pi aja­tus kuin lahjoit­taa tont­te­ja sijoit­ta­jien rahas­tu­keen noille välimuodon ratkaisuil­la. Kaupun­ki voisi tyy­tyä osa­puilleen VVO-tasoiseen vuokraan, mut­ta ottaa rahat itselleen ja nopeut­taa niil­lä asun­to­jen tuotantoa.

Nor­maali­olois­sa en täl­laista esit­täisi, mut­ta asun­tomarkki­nat ovat nyt niin pahas­sa epä­tas­apain­os­sa, että yksi­tyi­nen tar­jon­ta – jon­ka liikei­dea perus­tuu toimeen­tu­lotuel­la ja asum­istuel­la hyö­tymiseen – ei toi­mi kun­nol­la. e tuot­taa paljon yli VVO-tasoista vuokraa.