Pääkaupunkiseudun kuntien tulot elämänvaiheen mukaan.

Pekka Vuoren lähet­tämä link­ki tulo­jen kehit­tymis­es­tä alueit­tain pääkaupunkiseudul­la osoit­tau­tui todel­la mie­lenki­in­toisek­si. Ajat­telin lait­taa tälle blogille sar­jan kir­joituk­sia, jos­sa esit­te­len mie­lenki­in­toisia havain­to­ja. Ensin kuitenkin kun­tien välisiä ero­ja koske­via havaintoja.

Seu­raavas­sa on koti­talouk­sien tulo­ja per­hetyypin ja viite­henkilön iän mukaan vuo0delta 2013. Viite­henkilö on koti­taloudessa eniten ansait­se­va. Nämä ovat val­tion vero­tuk­ses­sa verotet­tavia tulo­ja. Niis­sä ei siten ole mukana toimeen­tu­lo­tu­ki eikä asum­is­tu­ki, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­set ovat.

Olen jakanut parien tulot kahdel­la, jot­ta ne suh­teu­tu­isi­vat parem­min yksin asu­vien tuloi­hin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asun­tokun­tien tuloi­hin, kos­ka se vaatisi vähän lasku­työtä. Myös kah­den huolta­jan lap­siper­heis­sä tulot on jaet­tu kahdella.

Lukemisen helpot­tamisek­si olen suh­teut­tanut vielä Espoon ja Van­taan tulota­son Helsin­gin tulotasoon.

Tulot PKS

 Kaikkien koti­talouk­sien tulot ovat Espoos­sa 31,6 % suurem­mat kuin Helsingis­sä. Van­taal­la ne ovat suun­nilleen samaa luokkaa Helsin­gin kanssa. Nuo­ria sinkku­talouk­sia luku­un otta­mat­ta espoolaiset ovat suu­rit­u­loisem­pia kuin helsinkiläiset, mut­ta yhdessäkään ryh­mässä ero ei ole niin suuri kuin ero kaikkien koti­talouk­sien kohdal­la. Toisin sanoen Espoon ja Helsin­gin ero johtuu ennen kaikkea siitä, että näis­sä kaupungeis­sa asuu eri elämän­vai­heessa olevia.

Sama pätee van­taalaisi­in. He ovat kaikissa ryh­mis­sä kun­nista pien­i­t­u­loisimpia, luku­un otta­mat­ta alle 25-vuo­ti­ai­ta. Van­taal­la he ovat töis­sä ja muual­la opiskelemassa.

Espoon ero mui­hin selit­ty ennen kaikkea lap­siper­heil­lä, jot­ka ovat Espoos­sa selvästi suu­rit­u­loisem­pia kuin Helsingis­sä ja ennen kaikkea Vantaalla.

Seu­raavas­sa on tulo­jen kasvu vuodes­ta 2005 vuo­teen 2013tulojen kasvu PKS

Kun kat­somme tulo­jen nousua näis­sä ryh­mis­sä, huo­maamme, että kasvunopeudessa ei kun­tien välil­lä ole suuria ero­ja kaikkien koti­talouk­sien kohdal­la. Van­taal­la kehi­tys on ollut hie­man heikom­paa kuin Espoos­sa ja Helsingis­sä, mut­ta ero ei ole suuri.

Huomio­ta kiin­nit­tää se, kuin­ka paljon eläkeläis­ten suh­teelli­nen ase­ma on paran­tunut. Kum­mallista, kun tämä ei näy kansalais­palaut­teessa. Espoos­sa eläkeläis­ten tulota­so on nous­sut nopeam­min kuin Helsingissä.

Espoo on vetänyt kaulaa Helsinki­in lap­siper­hei­den kohdal­la. Sen sijaan alle 35-vuo­ti­aiden nuorten sinkku­jen ja dinkku­jen kohdal­la tulota­so on nous­sut Helsingis­sä selvästi mui­ta nopeammin.

Tämä suo­ras­taan vaatii tutki­maan asi­aa tarkem­min kaupunginosittain.

12 vastausta artikkeliin “Pääkaupunkiseudun kuntien tulot elämänvaiheen mukaan.”

  1. Huomio­ta kiin­nit­tää se, kuin­ka paljon eläkeläis­ten suh­teelli­nen ase­ma on paran­tunut. Kum­mallista, kun tämä ei näy kansalaispalautteessa.

    Palaute kai perus­tuu jokaisen omi­in koke­muk­si­in. Esimerkik­si sitä joka on nyt 78-vuo­tias tuskin paljoa piristäisi tieto, että nykyiset 70-vuo­ti­aat tien­aa­vat selvästi enem­män kuin hän itse kahdek­san vuot­ta aikaisem­min. Siitä kai tässä kuitenkin on enem­män kysymys; eläkkei­den nousus­ta sukupolvien välil­lä, ei yksit­täisen eläke­saa­jan tulokehityksestä?

    Vastaa

  2. “Tämä suo­ras­taan vaatii tutki­maan asi­aa tarkem­min kaupunginosittain.”

    Ehdot­tomasti.

    Olisi kiva, jos taulukois­sa olisi myös eri ryh­mi­in kuu­lu­vien määrä, sil­lä se toisi hyödyl­listä lisäti­etoa. Minkä vuo­den luku­ja nuo ovat? Se var­maan selviää tuos­ta alku­peräis­es­tä läh­teestä, mut­ta olisi var­maan hyvä maini­ta tässäkin.

    Jäi vaivaa­maan, miten tuos­sa tilas­tossa käsitel­lään per­heet, jois­sa on vielä kotona asu­via yli 18-vuo­ti­ai­ta lap­sia. Merkit­tävä ryh­mä näis­sä ovat lukion kol­man­nen vuo­den opiske­li­jat, jot­ka siis vuo­den lopus­sa käyvät lukio­ta, mut­ta asu­vat läh­es var­masti kotona. Moni toki asuu kotona vielä vuo­den tai pari lukion jälkeenkin.

    Vastaa

    1. Tiedot ovat vuodelta 2013. Olen ymmärtänyt, että täysi-ikäiset lapsen ase­mas­sa ole­vat ovat mukana, mut­ta tarkoituk­seni on tark­istaa tuo, kos­ka pohdin sitä itsekin.

      Vastaa

  3. Erot ovat var­masti suuria eri alueil­la Helsingis­sä mut­ta var­masti myös Espoos­sa (ehkä jopa suurem­pia). Toden­näköis­es­ti kaupungi­nosien välil­lä on suurem­pia ero­ja joka tapauk­ses­sa kuin kaupunkien välillä

    Vastaa

  4. “Olen jakanut parien tulot kahdel­la, jot­ta ne suh­teu­tu­isi­vat parem­min yksin asu­vien tuloi­hin. Tätä jakoa en ole tehnyt kaikkien asun­tokun­tien tuloi­hin, kos­ka se vaatisi vähän laskutyötä.”

    Tarkoit­taako tämä, että Helsingis­sä 35–64-vuotiaat par­it ansait­se­vat selvästi parem­min kuin yksi­na­su­vat (37 k€ vs.46 k€ / tulon­saa­ja) ja suun­nilleen kak­si ker­taa niin paljon kuin lap­siper­heet (46 k€ / tulon­saa­ja vs. 48 k€ / kak­si tulonsaajaa)?

    Vastaa

    1. Sinkut ovat pieni tuloisia, mut­ta kah­den huolta­jan lap­siper­heis­sä on tehty sama jako kahdel­la, eli tulota­so dinkuil­la ja lap­siper­heil­lä on on suun­nilleen samaa luokkaa. Lisäsin tästä vielä täs­men­nyk­sen itse artikke­li­in, kos­ka asi­as­ta on syn­tynyt väärinkäsitys. 

      Vastaa

  5. Huomio­ta kiin­nit­tää se, kuin­ka paljon eläkeläis­ten suh­teelli­nen ase­ma on parantunut.

    Tarkoit­ta­nee sitä, että yhä parem­pit­u­loisia on tul­lut eläkeikään.

    Näi­den kun­tien väli­sis­sä kiis­to­jen takana on tosi­aan objektiivisia(kin) syitä. Eri­lais­ten tulo­ryh­mien vai­htele­vien intressien lisäk­si asum­is- ja liikku­mis­muodot ovat erilaisia.

    Vastaa

  6. Eläkeläis­ten tulota­son suh­teelli­nen parane­m­i­nen selit­tyy osin sil­lä, että työeläke­jär­jestelmämme on sit­tenkin ihmis­ten keskimääräiseen elinikään suh­teutet­tuna varsin nuori. Työeläke­la­ki tuli voimaan 1.7.1962 eli täy­delle 60% työeläk­keelle on ollut edes peri­aat­teessa mah­dol­lista päästä vas­ta vuon­na 2002.

    Vastaa

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedot ovat vuodelta 2013. Olen ymmärtänyt, että täysi-ikäiset lapsen ase­mas­sa ole­vat ovat mukana, mut­ta tarkoituk­seni on tark­istaa tuo, kos­ka pohdin sitä itsekin.

    Asun­tokun­tatyyp­pi­en määrit­te­ly­i­hin jäi har­mit­tavasti joitakin puut­teel­lisuuk­sia, ja joudumme vielä täy­den­tämään aineis­toti­laus­tamme. Kaikkia tieto­ja ei saa­da sum­maa­mal­la luokkia yhteen (tärkeim­pänä medi­aani ja lisäk­si alku­peräisessä aineis­tossakin salatut solut). Sik­si aineis­tos­ta puut­tuu tiet­tyjä luokkia, esim. juuri lap­siper­heet yhteen­sä, kah­den huolta­jan ja yksin­huolta­jalap­siper­heet yhteensä. 

    Tarken­nuk­se­na vielä se, että luok­ka ”Pari ja lap­sia / Kaik­ki lapsen ase­mas­sa ote­taan mukaan” sisältää myös per­heitä, jois­sa on vain yli 18-vuo­ti­ai­ta lap­sia, eli se ei täs­mäl­lis­es­ti ottaen kuvaa lapsiperheitä.

    Vastaa

    1. Paras kuvaa­ja kaupungi­nosan tulota­sos­ta olisi ker­tymä­funk­tio vaik­ka viiden pros­ent­tiyk­sikön eris­sä. Suisältäisi siis 20 lukua.
      Itse kuu­lun lap­siper­heeseen, jon­ka nuorin lap­si on 18 vuo­tias. Kyl­lä se edelleen on lap­siper­he, jos­sa van­hem­mat elät­tävät lapsia.
      Tieto­suo­jas­ta puheenollen. Minus­ta sitä liioitel­laan, mut­ta sen yksit­täisin super­rikkaan tulot Jätkäsaa­res­sa on kyh­llä aika help­po lase­ka noin kymme­nen miljoo­nan euron tarkku­udel­la. Mut­ta onhan ne ollut lehdessäkin.

      Vastaa

  8. Eläkeläis­ten ansioiden näen­näisen nopea kasvu johtuu siitä, että työeläke­jär­jestelmä on tul­lut voimaan vuon­na 1962 ja se on koskenut tuol­loin 21 vuot­ta täyt­täneitä. Ensim­mäi­nen täysi ikälu­ok­ka, joka on voin­ut ansai­ta “täy­den” työeläk­keen ovat vuon­na 1941 syn­tyneet. Nämä ovat voineet jäädä eläk­keelle noin kymme­nen vuot­ta sitten.

    Tuon jäl­keen syn­tyneistä miehistä iso osa on tehnyt täy­den työu­ran, mut­ta nais­ten työl­lisyysaste on kas­vanut pitkään ja merkit­tävästi 1960-luvulta.

    Tämä johtaa siihen, että vielä jonkin aikaa eri­tyis­es­ti uusien naiseläk­keen­saa­jien keskieläk­keet ovat työu­ran pitu­ud­es­ta (ei siis inflaatiosta/indeksikorotuksista) johtuen suurem­pia kuin van­hem­mil­la ikälu­okil­la. Samaan aikaan kuole­vis­sa eläkeläi­sis­sä on vielä tois­taisek­si paljon, mut­ta jatku­vasti vähem­män, pelkkää kansaneläket­tä saavia.

    Eläkeläis­ten osalta kyse onkin ennem­min siitä, että van­hat ikälu­okat eivät ole valit­ta­neet tilanteestaan yhtä akti­ivis­es­ti. On tyy­dyt­ty kansaneläk­keeseen ja sen (yhdis­tet­tynä asum­is- ja mui­hin tuki­in) tuo­maan elintasoon.

    Vastaa

  9. Pekka Vuori:

    Tarken­nuk­se­na vielä se, että luok­ka ”Pari ja lap­sia / Kaik­ki lapsen ase­mas­sa ote­taan mukaan” sisältää myös per­heitä, jois­sa on vain yli 18-vuo­ti­ai­ta lap­sia, eli se ei täs­mäl­lis­es­ti ottaen kuvaa lapsiperheitä.

    “kaik­ki lapsen ase­mas­sa olevas­sa ‑per­heis­sä” näyt­täisi ole­van suurem­mat tulot kuin niis­sä, jois­sa on alle 17 vuo­ti­ai­ta lap­sia. Vääristävätkö työssäkäyvät aikamiespo­jat ja ‑tytöt tilas­toa (varsinkin yksinhuoltajaperheissä)?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Sinkut ovat pieni tuloisia, mutta…

    Hyvin ansait­se­vat ovat huono­tu­loisia parem­mas­sa ase­mas­sa parisuhdemarkkinoilla?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Lauri Ojala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.