Turvapaikkapolitiikkaa pitäisi järkevöittää

Keskustelu pako­lais­ti­lanteesta on niin tule­htunut­ta, ettei asi­aa voi julkises­sa keskustelus­sa käsitel­lä oikein mitenkään. Asi­aa ei mitenkään edesauta se, että niin san­otut maa­han­muut­tokri­it­tiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un esimerkik­si toivo­ma­l­la, että toiv­ot­tavasti maa­han­muut­ta­ja raiskaa sin­ut! [TEKSTIÄ MUUTETTU 7.2. klo 15:33] Tuol­laiseen ei kukaan itseään kun­nioit­ta­va koske edes pitkäl­lä kepillä.

On kuitenkin tyh­mää antaa vastapuolen määritel­lä oman ajat­telusi negaa­tion kaut­ta: noiden hul­lu­jen kanssa ei voi olla samaa mieltä mis­tään. Tämän älyl­lisen ansan vuok­si tupakoin­nin vas­tus­tus on Sak­sas­sa yhä vas­tatu­u­lessa. Oli­han Hitler tupakoin­nin vas­tus­ta­ja. Pres­i­dent­ti Niin­istön puheesta val­tiopäivien ava­jai­sis­sa voi olla mon­ta mieltä, mut­ta huono argu­ment­ti sitä vas­taan on, että joku perus­suo­ma­laisen on joskus sanonut vähän samaa.

Oma käsi­tyk­seni on, että tämä pako­laisaal­to on vas­ta alkua. Seu­raavien 20 vuo­den aikana Euroop­paan tulee pyrkimään aivan olen­nais­es­ti enem­män pako­laisia, ei miljoo­nia vaan kym­meniä miljoo­nia. Kat­sokaa Afrikan väestöen­nustei­ta! Kun tämä nykyi­nenkin on saanut Euroopan aivan sekaisin, pitäisi pelisään­töjä miet­tiä nyt.

On sekin mah­dol­lista, että EU:n ja Venäjän välit huononevat entis­es­tään ja Venäjä ryhtyy hor­jut­ta­maan EU:ta tar­joa­mal­la pako­laisille vapaan reitin maansa läpi EU:n rajoille. Oudon helpok­si on liikku­mi­nen Venäjän ennen niin tarkoin var­tioidul­la rajavyöhyk­keel­lä jo nyt muut­tunut. Varoitin jo puoli vuot­ta sit­ten, että perus­suo­ma­lais­ten vaa­timus Dublin­in sopimuk­sen tiukas­ta nou­dat­tamis­es­ta voi osoit­tau­tua hyvin epäitsekkääksi.

On hyvin eri­laisia käsi­tyk­siä siitä, kuin­ka suuri vas­tuu Euroopan ja Suomen on otet­ta­va pako­laiskysymyk­ses­tä. Jok­seenkin jokainen kai kuitenkin myön­tää, että jos­sakin se raja on.

Yritetään­pä erot­taa tur­va­paikkapoli­ti­ikan keinot irral­laan tuos­ta määrästä. Kiin­nitetään vas­taan­otet­tavien pako­lais­ten määrä ja mietitään, mikä on paras tapa sen puit­teis­sa vali­ta pako­laiset. Jokainen kiin­nit­täköön määrän sille tasolle, jon­ka itse sopi­vak­si näkee. Har­vas­sa var­maan ovat ne, joiden mielestä raja on yli miljoonas­sa pakolaisessa.

Nykyi­nen tapa vali­ta pako­laiset ei ole lähel­läkään opti­maal­ista, jos tarkoi­tus on tuon kiin­tiön puit­teis­sa helpot­taa pako­lai­sista aiheutu­vaa hätää mah­dol­lisim­man paljon. Annamme erit­täin hyvän oikeustur­van niille, jot­ka jotenkin ovat onnis­tuneet EU:n sisälle pääsemään, ja jätämme armot­ta tapet­taviksi ne, joil­la ei ole tähän rahaa ja voimia. Lentoy­htiö saa todel­la isot sakot, jos tuo tur­va­paikan hak­i­jan Suomeen. Tämä ei voi olla järkevää, jos tarkoituk­se­na on helpot­taa mak­si­maalis­es­ti pako­laisongel­mas­ta aiheutu­vaa inhimil­listä hätää.

Jos todel­la pidämme oikeana, että aut­ta­va käsi ojen­netaan vain niille, joil­la on varaa mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jille, eikö sil­loinkin olisi parem­pi, että mak­su tulisi Suomen val­ti­olle ja pako­laiset tuli­si­vat tänne tur­val­lis­es­ti lentokoneel­la – tai että tuo salakul­jet­ta­jille nyt mak­set­ta­va raha olisi pesä­mu­nana uuden elämän aloit­tamiselle ja asun­non han­kkimiselle Suomessa?

Jotenkin kuitenkin tun­tu­isi ratio­naalisem­mal­ta vali­ta pako­laiset ”paikan pääl­lä”, mitä se sit­ten tarkoittaakin.

Olemme tehneet myös itses­tämme nar­re­ja, kun sal­limme joidenkin asiana­ja­jien mak­saa kiel­teisen päätök­sen saaneille tur­va­paikan­hak­i­joille pro­vi­sio­ta siitä, että nämä valit­ta­vat päätök­ses­tä ja otta­vat hei­dät asianajajikseen.

Gen­even pako­lais­sopimus on nyky­olois­sa aika epä­tarkoituk­sen­mukainen. Sitä ei pidä kumo­ta, mut­ta sitä pitäisi päivit­tää nyky­olo­ja vas­taavak­si. Jokin sopimushan on pakko olla.

Muute­taan asetel­maa vielä vähän. Ei kiin­nitetä autet­tavien pako­lais­ten määrää, vaan heistä kansan­taloudelle koitu­va rasite. Kieli­taitois­es­ta koulute­tus­ta pako­lais­es­ta, joka pääsee oitis töi­hin ja alkaa mak­saa vero­ja, ei ole mitään rasitet­ta vaan peräti hyö­tyä. Luku­taidot­tomas­ta kes­ki-ikäis­es­tä, joka ei pysty koskaan työl­listymään, on rahan­menoa paljon enemmän.

Olisiko oikein vali­ta pako­laiset sen perus­teel­la, keil­lä on parhaat mah­dol­lisu­udet sopeu­tua Suomeen ja työl­listyä tääl­lä. Onko siis parem­pi valikoi­da 200 000 hyvin sopeu­tu­vaa sen sijaan, että val­i­taan 50 000 huonos­ti työl­listyvää, jos nämä vai­h­toe­hdot rasit­ta­vat kansan­talout­tamme yhtä paljon

Tämä on arvo­val­in­ta, johon ei ole kun­nol­lista vas­taus­ta, enkä osaa vas­ta­ta minäkään. Onhan se myös lähtö­maa­ta ajatellen vähän ikävä asia, että parhait­en koulute­tut lähtevät. Tosin maa, joka ei tar­joa väestölleen tur­val­lisia olo­ja, ei voi vaa­tia ihmis­ten pysymistä maas­sa. Koulutet­tui­hin pako­laisaal­to pain­ot­tuu nytkin, kos­ka köy­hillä ei ole varaa mak­saa salakul­jet­ta­jille. Irakin pako­lai­sis­sa on paljon koulutet­tua väkeä, jot­ka suh­tau­tu­vat halvek­sien myös joidenkin maan­mi­esten­sä edes­ot­ta­muk­si­in Suomes­sa peläten näi­den junt­tien (”lehmän takaa tullei­den”) pilaa­van myös koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten maineen.

Jos olisi taipumus­ta salali­it­to­te­o­ri­oi­hin, voisi jopa ajatel­la, että annamme ihmissalakul­jet­ta­jien vali­ta tänne pää­sevät pako­laiset, kos­ka näin saamme pystyväm­pää väkeä.

Olen aiem­min ehdot­tanut, että Irakin pako­lais­ten kesku­ud­es­ta valit­taisi­in suo­raan vaikka­pa aka­teemisen tutkin­non suorit­ta­neet ja tar­jo­taan näille mah­dol­lisu­ut­ta päästä maa­han siir­to­laiskri­teere­in, jos peru­vat tur­va­pakka­hake­muk­sen­sa. Sil­loin siis pitää vas­ta­ta itse omas­ta toimeentulostaan.

Koulutet­tu­jen valikoimista puoltaisi sekin, että yleen­sä vaino kohdis­tuu älymys­töön ja harvem­min suureen mas­saan. (Isisin pakkovärväyk­set ovat kyl­lä vähän eri asia.)

Min­ul­la ei ole tähän lop­ullista kan­taa, kos­ka tun­nen olo­suhtei­ta niin huonos­ti. Out­ona pidän, ettei tästä käy­dä mitään keskustelua.

Siihen min­ul­la sen sijaan on kan­ta, että Suomes­sa tehty­jen rötösten, esimerkik­si organ­isoitu­jen nais­ten ahdis­telu­jen, tulisi olla pääsään­töis­es­ti peruste hylätä maas­saololu­pa ja vielä nopeutetus­sa järjestyk­sessä. Pääsään­töis­es­ti, kos­ka var­maan kuole­maan nyt ei pidä ketään lähet­tää. Tätä kan­taa peruste­len sil­lä, että jos näin ei tehdä, yleinen mielipi­de kään­tyy voimakkaasti kaikkia tur­va­paikan­hak­i­joi­ta vastaan.

Sekin pitäisi ratkaista, mihin myön­teisen päätök­sen saa­neet pako­laiset asute­taan. Helsin­gin seudul­la heil­lä olisi parhaat mah­dol­lisu­udet saa­da töitä, mut­ta asun­to on sil­loin joltain toiselta pois. Muut­to­tap­pioalueil­la taas on vapai­ta asun­to­ja, mut­ta harvem­min töitä. Olisiko aivan väärin suosia Helsinki­in sijoit­tumises­sa eri­tyis­es­ti niitä pako­laisia, joil­la on osaamisen­sa puoles­ta hyvät mah­dol­lisu­udet työllistyä?

Kokon­aan oma pohdin­nan aihe on, tuleeko pako­laisille antaa samat taloudel­liset oikeudet kuin mitä kan­taväestöl­lä on nyt. Se on kokon­aan oman kir­joituk­sen arvoinen asia. On help­po sanoa kirka­sot­sais­es­ti, että pitää, mut­ta sil­loin tulee samal­la sanoneek­si, että pako­laisia ote­taan aika vähän. Tämä on niin vaikea asia, että en usko saa­vani ajatuk­siani ihan vähään aikaan kootuk­si niin, että pysty­isin siitä kirjoittamaan.

= = = = =

Se on kuitenkin selvää, että pää­vas­tu­un maail­man pako­laisongel­mas­ta tule­vat jatkos­sakin kan­ta­maan meitä paljon köy­hem­mät maat. Teol­lisu­us­maid­en velvol­lisu­us on tukea näitä taloudel­lis­es­ti ja vieläpä varsin suurin sum­min. Se on myös järkevää.

= = =

Tähän keskustelu­un täl­lä blogilla on sit­ten ihan turha edes yrit­tää osal­lis­tua, jos ei osaa esit­tää asi­aansa sivistynein sanankään­tein. Moderoin­tia tulee ole­maan tiukkaa.

189 vastausta artikkeliin “Turvapaikkapolitiikkaa pitäisi järkevöittää”

  1. Ehkä keskeisin ongel­ma on siinä, että keski­tytään maa­han­muut­toon eikä hädä­nalais­ten aut­tamiseen ja kri­isien ehkäisyyn. 

    Nykyi­nen jär­jestelmä on varsin puut­teelli­nen kun puhutaan pääasi­as­ta, eli pako­lais­ten aut­tamis­es­ta, mut­ta erinäi­sistä syistä johtuen itse avu­nan­toon ei kiin­nitetä juurikaan huomio­ta julkises­sa keskustelus­sa. Euroop­paan tule­vien pako­lais­ten määrä on vain muu­ta­man pros­entin luokkaa kaik­ista pako­lai­sista, mut­ta silti keskustelua hal­lit­see kuin­ka paljon ja mil­lä ehdoin tänne saa tulla.

  2. Suomes­sa tehty­jen rötösten, esimerkik­si organ­isoitu­jen nais­ten ahdis­telu­jen, tulisi olla pääsään­töis­es­ti peruste hylätä maas­saololu­pa ja vielä nopeutetus­sa järjestyksessä. 

    Tämä on nähdäk­seni selvässä ris­tiri­idas­sa vihrei­den tämän­hetkisen par­a­dig­man kanssa. Järkevä kan­nan­ot­to­han se kyl­lä on. 

    Itse muo­toil­isin asian niin, että rikok­sen törkey­den arvioin­nis­sa pitäisi olla käytet­tävis­sä pykälä “tur­va­paikkalu­ot­ta­muk­sen väärinkäyttö”.

    Se on rikos­ta törkeäm­mäk­si tekevä seik­ka, kos­ka se rikkoo pait­si isän­tien luot­ta­mus­ta, myös tuhoaa rehellis­es­ti tur­vaa hake­vien elämää.

  3. Oden pohd­in­ta:
    “Olisiko aivan väärin suosia Helsinki­in sijoit­tumises­sa eri­tyis­es­ti niitä pako­laisia, joil­la on osaamisen­sa puoles­ta hyvät mah­dol­lisu­udet työllistyä?”

    Ei olisi, jos kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmää kohtaan ei sit­ten oltaisikaan aivan niin kri­it­tisiä. Muus­sa tapauk­ses­sa olisi maakun­tia kohtaan aivan epäoikeu­den­mukaista viedä enem­män vero­tu­lo­ja toden­näköisim­min tuot­ta­vat pk-seudulle ja vähem­män vero­tu­lo­ja toden­näköis­es­ti tuot­ta­vat maakuntiin.

  4. Huo­maut­taisin, että tuo “uunit auki” ei ole oikeasti osa slo­ga­nia, vaan vasem­mis­toväen oma lisäys, jol­la pyritään leimaa­maan kyseiset mie­lenosoit­ta­jat natseiksi.

  5. Kiitos hyvästä pohdiskelusta.

    Oma lähtöko­htani asi­aan on rajal­lis­ten resurssiemme käyt­tämi­nen mah­dol­lisim­man mon­en aut­tamiseen. Tois­si­jaista on se, että Suomeen saataisi­in meitä hyödyt­tävää työvoimaa. Tehokkaim­mil­laan eurot voidaan hyö­dyn­tää niin, että pako­laisia aute­taan mah­dol­lisim­man lähel­lä koti­maataan. Suomeen tulleen pako­laisen kus­tan­nuk­sel­la kun voidaan paikallisolois­sa aut­taa 10–20 ihmistä. Eli vaikka­pa yhden irak­i­lais­miehen sijaan 4–5 per­het­tä lapsi­neen. Per­heet pysy­sivät yhdessä ja samal­la palaami­nen koti­maa­han olo­jen paran­nut­tua on helpointa.

    Voisiko joku perustel­la mik­si Suo­mi myön­tää tur­va­paikko­ja esim. irak­i­laisille? Irak­ista ainakin puo­let on viral­lis­es­ti kat­sot­tu tur­val­lisek­si. Mik­si siis irak­i­laisia ei velvoitet­taisi sisäiseen pako­laisu­u­teen. Eli jos koti­maas­saan voi elää tur­val­lis­es­ti niin sil­lon ei mielestäni ole perustet­ta tur­va­paikan myön­tämiselle. Täl­läkin tavoin resurssit voitaisi­in kohdis­taa suurim­mas­sa hädässä ole­vi­in eli tässä tilanteessa syyrialaisiin.

    Jos vaikka­pa Gen­even sopimus estää sisäiseen pako­laisu­u­teen vetoamisen, niin sil­loin sopimus­ta tai sen tulk­in­taa täy­tyy muuttaa.

  6. Mikä vas­tuu meil­lä on esimerkik­si Niger­ian väestönkasvus­ta? Tai Etiopi­an? Moni var­maan muis­taa vielä 1980-luvun Live Aid — kon­ser­tit, joil­la kerät­ti­in rahaa sil­loisille Etiopi­an nälkäänäkeville. 

    Kukaan ei tain­nut kuitenkaan ehdot­taa etiopi­alais­ten asut­tamista Euroop­paan, rahan lahjoit­ta­mi­nen Bob Geld­ofille riitti.

    Mikä on muut­tunut? Mik­si Afrikan ja Lähi-Idän väestöon­gelmia yritetään ratkaista siirtämäl­lä väkeä muutenkin ylikan­soitet­tuun Eurooppaan?

  7. Var­masti paras ratkaisu olisi pako­laiski­in­tiöi­den nos­t­a­mi­nen, samal­la pitäsi saa­da rajat taas kun­nol­la seu­ran­taan, lisäk­si pako­lasileirien olo­suhtei­ta pitäisi saa­da kohen­net­tu reilusti. Pako­laisleir­ille pitäsi saa­da viesti että hei­dät on huo­mat­tu, jol­loin kyn­nys lähtemiseen nousisi. Taas pako­laiski­in­tiöi­den nos­to antaisi rehellisen reitin päästä toiseen maa­han ja tulp­paisi ihmissalakul­jet­ta­jien bisnestä, samal­la jo pystyt­täisi­in jo vaikut­ta­maan keitä tänne päästetään. Ei ole kenenkään etu että tur­va­paikan­hak­i­jat tule­vat hal­lit­se­mat­tomasti eurooppaan.

  8. Muista ottaa jatkopo­hd­in­toi­hin mukaan yhdek­si muut­tu­jak­si myös EU:n sisäi­nen väestön vapaa liikku­mis- ja asumaanaset­tumisoikeus. Sikäli mikäli se on jatkos­sakin voimas­sa, niin jos­sain EU-maas­sa oleskelu­lu­van saanei­den maa ja maakun­ta parin vuo­den päästä siitä voi olla mikä muu tahansa, kuin myön­tämishetkel­lä. Tai ei ehkä mikä muu tahansa. Se tuskin on Roma­nia tai Bul­gar­ia vaik­ka taakkaa kuin­ka jaettaisiin.

    1. Oletko Jouni var­ma. Min­ul­la on sel­l­a­nen käsi­tys, että tuo vapaa liikku­vu­us ei koske tur­va­paikan saanei­ta — ainakaan niin, että he muut­taes­saan maas­ta toiseen voivic­vat viedä tur­va­paikan oikeu­teen liit­tyvät oikeuten­sa mukanaan. En tunne tätä asi­aa kun­nol­la. Sit­ten­joskus kun saa kansalaisu­u­den, asia muut­tuu toiseksi.

  9. “Olisiko oikein vali­ta pako­laiset sen perus­teel­la, keil­lä on parhaat mah­dol­lisu­udet sopeu­tua Suomeen ja työl­listyä täällä.”

    Minus­ta oppor­tunisti­nen ajat­telu on tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la todel­la kyseenalaista. Eli ei. Kaikkia henken­sä uhal­la pak­enevia pitää auttaa.

  10. Erit­täin hyvä blo­gi Soin­in­vaar­al­ta. Tähän ei ole mitään lisät­tävää. Kumpa kaik­ki osaisi­vat ajatel­la ja mielu­um­min oikein.

  11. Minus­ta Suomen olisi nyt syytä muut­taa poli­ti­ikkaansa Venäjän rajal­la ja kään­nyt­tää välit­tömästi takaisin kaik­ki henkilöt, jot­ka yrit­tävät tul­la Venäjältä Suomeen ilman lail­lisia matkustusasiakirjoja.

    Venäjä on allekir­joit­tanut Gen­even pako­lais­sopimuk­sen ja pako­laisil­la on mah­dol­lisu­us hakea tur­va­paikkaa sieltä.

  12. Kaik­ki rajat auki, markki­nat vapaik­si ja työvoima liikkeelle.

    Mitä nopeam­min sairaus nimeltä nation­al­is­mi häviää ihmiskun­nan kesku­ud­es­ta, sen parempi.

    Afrikas­ta voi siir­tyä vaik­ka sata miljoon­aa ihmistä Euroop­paan ja hyvä niin, kos­ka he ovat nuo­ria ja Euroop­pa van­he­nee kuten Japanikin.

    Rajat ovat vain kuvit­teel­lisia viivo­ja kar­toil­la ja aina tule­vat ole­maan, eikä mitkään muu­rit ole ikuisia.

  13. Hyvä aihe ja järkevää pohdintaa. 

    Mikä tahansa malli val­i­taan, pitää myös hyväksyä että paljon Suomea köy­hem­mät maat, esim. Turk­ki, Pak­istan, Egyp­ti, Libanon ja Jor­da­nia otta­vat tämän saman pako­lais­poli­ti­ikan käyt­töön, Afrikan maista nyt puhumattakaan. 

    Tule­vaisu­udessa pako­laisia lähel­lä ole­vat maat pistävät väki­val­loin rajat kiin­ni ja ihmiset tule­vat nään­tymään rajoille. Leireiltä voi sit­ten vali­ta parhaat jatkoon. 

    Ei ole mah­dol­lista vaa­tia muil­ta mail­ta YK:n pako­lais­sopimuk­sen nou­dat­tamista (sopimuk­ses­sa ei ole mitään rajo­ja) ja miljoonien ottamista sisään, samal­la itse valiten eri säännöt.

  14. Veron­mak­sajien mak­sama asun­to Helsingis­sä on kan­nustin­loukku, jol­la varmis­te­taan, että tuli­ja ei päädy töi­hin. Tajua­vat kyl­lä nopeasti, mikä asumisen hin­ta tääl­lä on, ja kuin­ka paljon pitäisi tien­ata, että saisi vas­taa­van asun­non pal­ka­llaan mak­set­tua. Huo­maa­vat pian, että kan­nat­taa jät­tää veron­mak­sajien mak­set­tavak­si, niin pääsee helpom­mal­la. Pätee toki myös kantaväestöön.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Oletko Jouni var­ma. Min­ul­la on sel­l­a­nen käsi­tys, että tuo vapaa liikku­vu­us ei koske tur­va­paikan saanei­ta – ainakaan niin, että he muut­taes­saan maas­ta toiseen voivic­vat viedä tur­va­paikan oikeu­teen liit­tyvät oikeuten­sa mukanaan. En tunne tätä asi­aa kun­nol­la. Sit­ten­joskus kun saa kansalaisu­u­den, asia muut­tuu toiseksi.

    Olet var­maankin oike­as­sa viral­lis­ten säädösten osalta. Toisaal­ta mikä estää liikku­mas­ta ja aloilleen aset­tumas­ta, jos rajakon­trolle­ja ei ole?

    Roman­ian ja Bul­gar­i­an otin esille, kos­ka ilmeis­es­ti niiden EU-maid­en kansalai­sista osa kat­soo näi­den maid­en olo­ja parem­mak­si vai­h­toe­hdok­si olla Helsin­gin sohjos­sa polvil­laan pahvimu­ki edessä. Tuskin sinne taakan­jae­tu­ille pako­laisille lie­nee tar­jol­la heitä paljonkaan rapoisem­pia olo­ja siellä.

    Roma­nia ja Bul­gar­ia toki ovat “liit­tyvät myöhem­min” ‑kat­e­go­ri­aa Schen­genin sopimuk­ses­sa, mut­ta veikkaisin, että mon­ta muu­takin maa­ta löy­tyy, joista poispyrkyä voi esi­in­tyä. Siis jos taakan­jako­ja koskaan toimeenpannaan.

  16. Tom Pesch:
    “Olisiko oikein vali­ta pako­laiset sen perus­teel­la, keil­lä on parhaat mah­dol­lisu­udet sopeu­tua Suomeen ja työl­listyä täällä.”

    Minus­ta oppor­tunisti­nen ajat­telu on tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la todel­la kyseenalaista. Eli ei. Kaikkia henken­sä uhal­la pak­enevia pitää auttaa.

    Jos maal­tamme ei liikene resursse­ja miljoonien aut­tamiseen, onko parem­pi käyt­tää liikenevät resurssit 10 000 nopeim­man vai parhait­en 100 000 sopeu­tu­vim­man auttamiseen?

    Huo­maut­taisin myös että sopeu­tu­misongel­mat eivät ole ongel­ma vain kan­taväestölle, yhtä lail­la se raas­taa tuli­joi­ta, kun omat muual­la ver­rat­en hyvänkin toimeen­tu­lon takaa­vat taidot kulu­vat tääl­lä hukkaan toisen­laisia tieto­ja ja taito­ja edel­lyt­tävässä ympäristössä.

  17. Huo­maut­ta­ja:
    Huo­maut­taisin, että tuo “uunit auki” ei ole oikeasti osa slo­ga­nia, vaan vasem­mis­toväen oma lisäys, jol­la pyritään leimaa­maan kyseiset mie­lenosoit­ta­jat natseiksi.

    On ensim­mäi­nen ker­ta kun näen nuo kak­si yhdis­tet­tynä. Joka tapuk­ses­sa Niin­istön ja Teemu Seläk­keen ulostu­lot ovat muut­ta­neet suh­tau­tu­mista asi­aan. Pres­i­den­til­lä on edelleen arvovaltaa.

  18. Hyvä kir­joi­tus.
    Ihmi­siset, joil­la on asi­as­ta jotain san­ot­tavaa, eivät saisi olla tuo­mat­ta niitä jul­ki siinä pelos­sa, ettei miel­lytä kaikkia luk­i­joi­ta. Muuten keskustelu ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa päätösten teko jää hur­moshenkisille ääri­a­jat­telijoille. Sil­loin häviävät kaikki.

  19. Tom Pesch:
    “Olisiko oikein vali­ta pako­laiset sen perus­teel­la, keil­lä on parhaat mah­dol­lisu­udet sopeu­tua Suomeen ja työl­listyä täällä.”

    Minus­ta oppor­tunisti­nen ajat­telu on tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la todel­la kyseenalaista. Eli ei. Kaikkia henken­sä uhal­la pak­enevia pitää auttaa.

    Miten selvität kuka todel­la pak­e­nee henken­sä uhal­la, varsinkin kun ks. maas­sa on tur­val­lisek­si todet­tu­ja aluei­ta ja henkilöt joutu­vat matkaa­maan läpi tur­val­lis­ten maid­en Suomeen. Eikai yksikään pako­lainen ole enää hen­gen hädässä kun siir­tyy EU:n rajo­jen sisälle. Lähtöko­h­ta on aika fal­s­ki jos tarkastel­laan muut­toaal­toon per­im­mäisiä vetovoi­matek­i­jöitä. Raha ratkaisee tässäkin ja sen ainakin Viro on ymmärtänyt.

  20. Tässä ei ole kyse mis­tään tur­vaa aidosti tarvit­se­vista ihmi­sistä, vaan sosi­aal­isin perustein tapah­tu­vas­ta kan­sain­vael­luk­ses­ta. Tämä on ensim­mäi­nen asia, joka asi­as­ta täy­tyy ymmärtää. Lähtö­maid­en näköalat­to­muus on kur­ja asia, mut­ta se ei voi olla syy käyt­tää jär­jestelmää hyväk­si. Täy­tyy tehdä selkeä erot­telu tur­va­paikkaa aidosti tarvit­se­vien ja parem­paa elämää hake­vien välille.

    Venäjältä on viime aikoina tul­lut Suomeen suh­teel­lisen paljon porukkaa Inti­as­ta ja Bangladeshista. Jokainen vähänkin asi­aa hie­man miet­tivä ymmärtää, että nämä ihmiset eivät ole tur­van tarpeessa, kuin eivät myöskään muut usei­den tur­val­lis­ten maid­en läpi tulleet.

    Oleskelu­lu­vat tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la pitäisi säätää aina määräaikaisik­si, aina siihen asti, kunnes koti­maan kri­isi on selvin­nyt. Nykyi­nen jär­jestelmä palk­it­see koko lop­puelämäk­si sen, että onnis­tuu ylit­tämään jonkun rajan ja hake­maan tur­va­paikkaa. Tämä täy­ty­isi ehdot­tomasti muut­taa. Tur­va­paikkaa tulisi kat­soa aina väli­aikaise­na ratkaisuna. Toki, jos on koulu­tus­ta ja muutenkin esim. uskon­nol­lis­es­ti maal­lis­tunut, niin voitaisi­in mah­dol­lis­es­ti antaa jatku­va oleskelulupa.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Pako­laista onmah­do­ton kään­nyt­tää Venäjälle, jos Venäjä ei ota vastaan.

    Laite­taan ne tavara­ju­naan sul­jet­tui­hin vaunui­hin ja aje­taan juna Venäjälle. 

    No, asi­as­ta toiseen, minä ja vai­moni löysimme jolu­un ja uuden­vuo­den välil­lä Tuo­mar­i­lan rautatiease­man roskik­sen päältä Nor­jan vira­nomais­ten myön­tämän laminoidun henkilöko­rtin jos­sa luki “ID-kort för asyl­sök­er” ara­bimiehen kuval­la ja nimel­lä varustet­tuna. Mietimme olisiko pitänyt ottaa kort­ti tal­teen ja viedä se poli­isille tääl­lä, mut­ta kun oli vähän kiire niin jätimme sen sinne.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Pako­laista onmah­do­ton kään­nyt­tää Venäjälle, jos Venäjä ei ota vastaan. 

    Tämä ei kyl­lä ole varsi­nainen ongel­ma, kyl­lä nykyään viisumit­tomien kään­nyt­tämi­nen yleen­sä onnis­tuu. Ongel­mana on, että rajal­la taikasanan “tur­va­paik­ka” sanoville kään­ny­tys­tä ei tehdä ja henkilöt rah­dataan vastaanottokeskuksiin. 

    Toim­intat­a­paa tulisi muut­taa niin, että kun raja-ase­malle tulee matkus­ta­ja, jol­la ei ole viisu­mi kun­nos­sa, hänet laite­taan välit­tömästi vanki­au­toon ja rah­dataan takaisin rajavyöhyk­keen Venäjän puolelle ilman sen kum­mem­pia selvityksiä.

  23. Prometheus:
    Tässä ei ole kyse mis­tään tur­vaa aidosti tarvit­se­vista ihmi­sistä, vaan sosi­aal­isin perustein tapah­tu­vas­ta kan­sain­vael­luk­ses­ta. Tämä on ensim­mäi­nen asia, joka asi­as­ta täy­tyy ymmärtää. Lähtö­maid­en näköalat­to­muus on kur­ja asia, mut­ta se ei voi olla syy käyt­tää jär­jestelmää hyväk­si. Täy­tyy tehdä selkeä erot­telu tur­va­paikkaa aidosti tarvit­se­vien ja parem­paa elämää hake­vien välille.

    Suomes­sa on kan­ta­suo­ma­laisia het­eromiehiä kym­meniä tuhan­sia, jot­ka aivan surut­ta käyt­tävät hyväk­si järjestelmää.

    Sik­si jär­jestelmä pitäisikin purkaa, kos­ka se ei kan­nus­ta yrit­tämiseen, eikä työsken­te­lyyn. Yhdys­val­lois­sa on korkeam­mat tulo­erot, mut­ta olema­ton työt­tömyysaste. Ei ole saman­laista pas­sivoivaa liimaa, jos­ta ei irti pääse siihen jämähdet­tyään, jota me kut­summe turvaverkoksi.

    Amerikkaan muut­taa vuodessa miljoona ihmistä parem­man elämän toivossa. 

    Suo­mi tar­joaa rauhal­lisen yhteiskun­nan jos­sa yrit­tää ja työsken­nel­lä, on aivan yksi ja sama mis­tä tuli­jat tule­vat, kun­han tule­vat ja tuo­vat yri­tysideansa, työ­panok­sen­sa ja rahansa mukanaan!

  24. Rohkea kir­joi­tus, niin rohkea että saatat joutua vihrei­den paaria-luokkaan. Olisi erit­täin ter­ve­tul­lut­ta, että nykyi­nen puolue­jo­hto opet­telisi keskustele­maan aiheesta ja kuun­tele­maan muiden mielipiteitä.

    V. Niin­istön tapa ylenkat­soa perus­suo­ma­laisia on vas­ten­mieli­nen ja valitet­tavasti kovin mon­et vihreät kiiruh­ti­vat tuomit­se­maan S. Niin­istön puheen harhaoppisena.

    V. Niin­istön kaudel­la tässäkin asi­as­sa vihreät on liikkunut lib­er­aalipuolueesta besser­wiss­er-ker­hon suuntaan.

  25. Hyvä Ode! Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku…

  26. LK: Mitä nopeam­min sairaus nimeltä nation­al­is­mi häviää ihmiskun­nan kesku­ud­es­ta, sen parempi.

    Nykyi­nen pako­laiskri­isi on oleel­lis­es­ti seu­raus­ta ara­bi­na­tion­al­is­min ja ‑sosial­is­min rap­pios­ta ja aate­ty­hjiöstä jon­ka ovat täyt­täneet mitä sekav­im­mat kap­inali­ik­keet. Lojali­teet­ti val­tio­ta kohtaan ei ole koskaan ollut ara­bi­en vah­va laji. Vah­va val­tio tarkoit­taa lähi-idässä käytän­nössä ylim­i­toitet­tua väkivaltakoneistoa.

    Pako­laisvir­rat suun­tau­tu­vat Euroop­paan, jos­sa nation­al­is­mi on edelleen voimis­saan ja mod­ernil­la val­ti­ol­la jo 500-vuo­tiset perinteet.

    Pako­laiskri­isin ytimessä on siis liian vähän nation­al­is­mia eikä liian paljon. En liene ain­oa joka haikailee ara­bisosial­is­min kul­taisia vuosia takaisin.

    Nation­al­is­mi toimii, nation­al­is­tiset val­tiot pystyvät takaa­maan kansalais­ten­sa tur­val­lisu­u­den, ja rak­en­ta­maan osal­lis­ta­van yhteiskun­nan jos­sa kansalaiset pystyvät paran­ta­maan itsen­sä ja kanssakansalais­ten­sa hyv­in­voin­tia. Käytän­nössä, nation­al­is­min puit­teis­sa pystytään toteut­ta­maan tulon­si­ir­to­ja tehokkaam­min kuin abstrak­tim­mis­sa ide­ol­o­gi­sis­sa konteksteissa.

    Nation­al­is­mia kohtaan tun­net­tu vas­ten­mielisyys on aika erikoinen ilmiö, ikään kuin fak­to­jen pitäisi väistää kun ne ovat usko­musten kanssa ristiriidassa.

    Karkeim­mil­laan nation­al­is­min käyt­tämi­nen lyömäaseena on sil­loin kun hallinto­ja jot­ka käyt­täy­tyvät niiden peri­aat­tei­den vas­tais­es­ti joille euroop­palainen kansal­lis­val­tio on raken­net­tu, ale­taan kut­sua nation­al­is­tisik­si, esimerkkinä nyt vaik­ka Unkari ja Turk­ki. Toisaal­ta, oli­han Itä-Sak­sakin viral­lis­es­ti niistä kahdes­ta se demokraattinen.

  27. Muu­ta­ma pointti: 

    “On “täysin epäre­al­is­tista” luul­la, että Sak­sa voisi kat­taa ammat­ti­taitoisen työn­voiman tarpeen­sa pelkästään pako­laisil­la. “15–20% heistä ei osaa lukea, eikä kir­joit­taa.” Val­taosa muista osaa lukea ja kir­joit­taa vain arabiaksi.

    58%:lla ei ollut minkään­laista ammat­tik­oulu­tus­ta. Myös Lawetz-säätiön vuon­na 2015 tekemässä tutkimuk­ses­sa, joka myös oli otos, noin 2/3‑osalta puut­tui ammat­tik­oulu­tus. Lisäk­si usei­den alku­perä­maid­en koulu­tus ei vas­taa Sak­san stan­dard­e­ja. Moni tur­va­paikan­hak­i­ja ei myöskään ole koskaan toimin­ut koti­maas­saan työssä, joka vas­taisi hänen koulu­tus­taan, vaan usein kyse oli päivä­palkkalaise­na tai käsi­työläisenä toimimisesta. 

    Sak­san psykoter­apeut­tiy­hdis­tyk­sen (Bun­de­spsy­chother­a­peutenkam­mer) mukaan vähin­tään puo­let Sak­sas­sa ole­vista pako­lai­sista on vakavasti sairai­ta psyykkises­ti. Näistä psyykkises­ti sairaista pako­lai­sista 40–50% kär­si post­trau­maat­tis­es­ta stres­si­häir­iöstä. Heistä taas 40% hau­toi itse­murha-aikei­ta.” Lähde: https://www.bayernkurier.de/inland/5766-die-maer-vom-gut-ausgebildeten-fluechtling

  28. Eri­no­maista, että kir­joitit tämän puheen­vuoron vaikken ole kanssasi samaa mieltä. Se var­masti puhdis­taa oma­l­ta osaltaan tule­htunut­ta keskusteluilmapi­ir­iä. Tun­tuu kuin iso osa ihmi­sistä olisi tul­lut täysin hul­luk­si, minkään­lainen julki­nen keskustelu ei ole mah­dol­lista leimaan­tu­mat­ta puolin ja toisin. Yksi­ty­i­sis­sä keskusteluis­sa ihmiset ovat todel­la turhau­tunei­ta tähän keskustelukult­tuuri­in, joka ruokkii sitä todel­lista rasismia.

  29. Toinen asia on väestöräjähdys nimeno­maan Syyr­i­as­sa ja Irakissa. Mitä sille voi tehdä? 

    “Irak ja Syyr­ia kuu­lu­vat Egyptin ja palesti­inalaisaluei­den ohel­la niihin, jois­sa väestönkasvu on ripein­tä. Syyr­i­as­sa, jos­sa 1960 luvun alus­sa väkimäärä ei paljoakaan poiken­nut Suomen luvuista, on arvioitu vuon­na 2055 ole­van jo 90 miljoon­aa ihmistä. Väestön rakenne Syyr­i­as­sa on jo nyt merkit­tävässä epä­tas­apain­os­sa, yli 60 pros­ent­tia väestöstä on alle 23 ‑vuo­ti­ai­ta.” http://www.finland.org.lb/public/default.aspx?contentid=181080&nodeid=41633&contentlan=1&culture=fi-FI

  30. Jos Osmo perus­taisi puolueen, niin äänestäisin sitä aina! Osmon puolueessa älylli­nen pohd­in­ta ja aka­teem­i­nen tieto voit­taisi­vat tun­teel­lisen ideologisoinnin.

    Mut­ta nykyään olen sen ver­ran nui­va, että en usko ole­van kan­nat­tavaa ottaa ketään maa­hamme human­itäärisin perustein. Samoil­la resurs­seil­la voidaan aina aut­taa moninker­tais­es­ti paikan pääl­lä tai naapurimaassa.
    Meille hyödyl­liset voidaan vas­taan­ot­taa, mut­ta esimerkik­si pelkkä aka­teemisu­us ei ole mikään tae hyödyl­lisyy­destä. Ja onhan tässäkin tosi­aan se aivoryöstö-aspekti.

  31. Euroop­palaiseen toimen­pide­palet­ti­in voisi kuu­lua myös investoin­tio­hjel­ma edes jotenkin vakaisi­in Lähi-idän mai­hin. Paras tapa kohen­taa pako­laisleireil­lä pää­tynei­den olo­ja on luo­da kasvua ja työ­paikko­ja kri­isialuei­den lähelle. Euroop­palaista rahaa voisi tässä hyvin käyt­tää han­kkeisi­in, joista on globaalia hyö­tyä, esimerkik­si uusi­u­tu­vaan ener­giantuotan­toon tai aavikoi­tu­misen pysäyt­tämiseen. Euroopas­sa koulute­tu­ista pako­lais­taus­tai­sista saataisi­in kieli­taitoisia asiantun­ti­joi­ta näi­hin han­kkeisi­in. Ehkäpä jokin euro tulisi vien­ti­t­u­loina euroop­palaisille firmoillekin.

  32. Suomel­la on ollut vaikeuk­sia saa­da palau­tus­sopimuk­sia lähtö­mai­hin. En tunne käytän­töjä, mut­ta voisiko pohjo­is­maat yhdessä neu­votel­la. Jos sopimuk­set olisi mah­dol­lista tehdä EU ‑tasol­la, niin aikaa ja esursse­ja säästyisi. 

    Toinen arkar­rut­ta­va asia on, että olem­meko (kehit­tyneet maat) net­tomak­sajia vai saa­jia, jos kehi­tys­a­pua ja kehi­tys­mais­sa tuote­tu­ista tuot­teista saatu­ja rahavir­to­ja tarkastellaan?

  33. “Se on kuitenkin selvää, että pää­vas­tu­un maail­man pako­laisongel­mas­ta tule­vat jatkos­sakin kan­ta­maan meitä paljon köy­hem­mät maat. Teol­lisu­us­maid­en velvol­lisu­us on tukea näitä taloudel­lis­es­ti ja vieläpä varsin suurin sum­min. Se on myös järkevää.”

    Onko mitään järkevää syytä, mik­si emme keskit­ty­isi nyt vain ja ain­oas­taan tähän. Rajat kiin­ni ja apu sinne, mis­sä sen vaikut­tavu­us on suur­in­ta eli telt­taleireistä kun­non kaupunke­ja, jonne koulut ja ter­vey­den­huolto ja jonkin­lainen tuotan­nolli­nen toim­inta myös kun­toon. Jos joku tarvit­see eri­ty­istä henkilöko­htaista suo­jelua jota ei pystytä takaa­maan leireil­lä esimerkik­si uskon­non tai etnisen kon­flik­tin takia, niin sit­ten voidaan harki­ta eri leire­jä eri ryh­mille. Ja aivan poikkeustapauk­ses­sa tur­va­paikan voisi myön­tää myös euroopalaiseen maa­han, jos suo­jelu ei muuten toteudu. 

    Tämä toteut­taa sen pienen vähem­mistön suo­jelun, jota varten Gen­even sopimus on ole­mas­sa, ja tämä aut­taa eniten sitä enem­mistöä, joka on paos­sa sotaa eikä ole henkilöko­htais­es­ti vain­ot­tu siinä merk­i­tyk­sessä, mitä pako­lais­sopimuk­ses­sa alun alka­en on tarkoitet­tu. Kus­tan­nuk­set koi­tu­isi­vat meille euroop­palaisile, joten toim­intamme olisi kaikin puolin vas­tu­ullista ja epäit­sekästä edelleen. 

    Omat yhteiskun­tamme säästy­i­sivät kuitenkin siltä kaikelta etnis­ten ryh­mien väliseltä kon­flik­til­ta, mitä voi kut­sua esimerkik­si rasis­mik­si tai vaik­ka monikult­tuurisek­si paina­jaisek­si, ja tietysti taloudelli­nen huolto­suh­teemme säästy­isi siltä katas­tro­fil­ta, mikä nyky­menol­la on edessä.

  34. Voisiko olla niin että tämän takana on venäjän ja län­nen uusi ‘sotati­la’. Venäjä on alus­ta läh­tien moit­tin­ut län­si­mai­ta lähi­idän poli­ti­ikas­ta. Ny käytetään aseena ter­ror­ipom­mi­tuk­sia ja aje­taan sivi­ilit liik­keelle kohden län­si­mai­ta. Tärkein olisi saa­da lop­pumaan ihmis­ten ajami­nen pois kotiseuduil­ta. Onko ehtona pakot­tei­den poisto ?

  35. Asiana­ja­jat eivät var­maan kom­men­tis­tasi riemas­tu. Olen läh­es var­ma, ettei heitä ulko­maalaisas­iois­sa avus­tavien hämärähem­mo­jen joukos­sa ole. Tulisi nopeasti potkut liitos­ta. Luvansaanei­ta oikeu­denkäyn­ti­avus­ta­jia sen sijaan kyl­lä löy­tyy, mut­ta olen siinä käsi­tyk­sessä, että palkkioi­ta tar­joa­vat asi­akashank­in­taan erikois­tuneet ei-lakimiehet, joko täl­laisen fir­man (usein mamu- ja tulkki­taus­taiset) omis­ta­jat tai muu vas­taa­va henkilökunta. 

    En myöskään ihan ymmärtänyt, mikä tässä ilmiössä eniten kismit­ti. Itse pidän sitä ennen kaikkea oikeustur­vaon­gel­mana, sil­lä hämärä­toimis­tot hoita­vat jut­tu­ja liukuhi­hnal­ta ja huonos­ti. Palkkiot oikeusavus­ta eivät ole ruhti­naal­liset, eli rahoik­si on ainakin asial­lisel­la toimin­nal­la vaikea lyödä. Se, että Migrin päätök­sistä valite­taan ei ole se ongel­ma. Mut­ta eipä ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun sieltä päin kuu­luu oikeusval­tio­ta vähät­televää tek­stiä aika heikoil­la pohjatiedoilla.

  36. “Irakin pako­lai­sis­sa on paljon koulutet­tua väkeä…”

    Onko tuolle ajatuk­selle näyt­töä? (Toivon blo­gistin luke­van ainakin Die Welt:in selvi­tyk­sen — “Totu­us pako­lais­ten työih­meestä” — aiheesta ennen vastaamista.) 

    http://www.welt.de/wirtschaft/article151637452/Die-Wahrheit-ueber-das-Fluechtlings-Jobwunder.html

    http://www.nrk.no/norge/eksperter_-syrere-kan-bli-vanskelig-a-fa-i-jobb‑1.12586205

  37. Maa­han­muut­to­tul­va alkoi elo-syysku­us­sa klas­sis­es­ti pyytämät­tä ja yllät­täen. Se on myös ollut säätelemätön­tä hal­li­tuk­sen vat­u­loin­nin vuoksi.

    Kak­si kolmes­ta tur­va­paikan­hak­i­jas­ta tekee sen perus­teet­tomasti ja saa palau­tus­päätök­sen, jota ei kuitenkaan toimeen­pan­na. Oikeat pako­laiset voivat olla tääl­lä muu­ta­man vuo­den elätettävinä.

    Kieli- ja ammat­ti­taidot­to­mia ihmisiä ei voi­da työl­listää nykyisen joukko­työt­tömyy­den olois­sa. He jäävät lop­puiäk­seen suo­ma­lais­ten kus­tan­ta­man sosi­aal­i­tur­van (ml.asunnot) varaan. Siitä tulee vuosikymme­nen mit­taan val­ta­vat kustannukset.

    Soin­in­vaara huo­maut­taa aivan oikein Afrikan väestönkasvun lisä­paineista holtit­toman maa­han­muu­ton paisumiseksi.

    Suh­taudun mm. näil­lä perusteil­la kiel­teis­es­ti rajoit­ta­mat­tomaan maa­han­tu­loon. Se on jo jakanut yhteiskun­nan kah­tia ja johtaa ennnem­min tai myöhem­min väki­val­taan myös miesten kesken (vas­taan­ot­tokeskusten ulkopuolellakin).

  38. Yksi ratkaisu asut­tamiseen oli­si­vat kasvukeskusten lähistölle, julkisen liiken­teen var­relle, tulisi kaavoit­taa kont­tiriv­i­taloi­hin perus­tu­va lähiöitä, joka rak­en­tu­isi­vat moni­toim­i­talon ympärille. Lähiö sijoitet­taisi­in lähelle jo raken­nett­tua kun­nal­lis­tekni­ikkaa ja pal­stavil­je­lymah­dol­lisu­us olisi suotava.

    Tarkoituk­se­na olisi rak­en­taa yhteisölli­nen ja edulli­nen asum­is­muo­to työ perässä muut­taville ja se olisi avoin niin maa­han­muut­ta­jille kuin kan­ta­suo­ma­laisille. Asumisen edullisu­us ja oma ryy­ti­maa mah­dol­lis­taisi­vat työn vas­taan­ot­tamisen pie­nil­läkin tulol­la kuten osa-aikaisil­la ja harjoittelijolla.

    Näin puret­taisi­in painei­ta asun­to­jonois­sa ja saataisi­in työvoimare­servit lähelle työpaikkoja.

  39. Osmo: Mitä mieltä olisit, että EU syn­nyt­täisi suur­pro­jek­tin, jos­sa raken­net­taisi­in esim. EU:n rajoille maa­han­muut­tometropole­ja, jot­ka eivät kuu­luisi Schen­gen-alueeseen? Maa­han­tuli­jat pää­si­sivät tur­vaan ja heil­lä olisi välit­tömästi töitä asun­to­jen ja infran rak­en­tamisen paris­sa. Mallia otet­taisi­in joil­tain osin Sin­ga­pores­ta, joka on ollut olo­suh­teet huomioon ottaen men­estys­ta­ri­na. Tule­vaisu­udessa näistä metropoleista voisi syn­tyä EU:n talouden veture­i­ta ja suunnannäyttäjiä:

    http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210951-pakolaiskriisi-on-euroopan-unionin-suuri-mahdollisuus

  40. Carl Haglund perustelee maa­han­muut­toa kestävyys­va­jeen kor­jaamisek­si, mis­tä on hänen mielestään aikaisem­min vallinnut kon­sen­sus (https://www.hbl.fi/artikel/sfp-kritik-mot-presidentens-tal/).

    Sanopas sinä, Osmo, tilas­tonis­senä, että onko tälle oikeis­to­lais­ten talousih­mis­ten a la Var­ti­ainen väit­teelle katet­ta? Mitä täl­lä kestävyys­va­jeel­la tarkkaan ottaen edes tarkoite­taan? Että ei riitä työläisiä mak­samaan eläköi­tynei­den eläkkeitä? 

    En vain ymmär­rä, miten työt­tömät maa­han­muut­ta­jat asi­aa ratkaisevat.

  41. “… niin san­otut maa­han­muut­tokri­it­tiset osal­lis­tu­vat keskustelu­un sen kaltaisil­la isku­lau­seil­la kuin Rajat kiin­ni – uunit auki!”.

    Eikö tuo ole aika pahasti yleis­tet­ty? Noin mölisee vain se pieni äänekäs vähem­mistö, jota ehkä voi rasis­teik­si kut­sua. Mut­ta hei­dän osuuten­sa on häviävän pieni, ehkä alle 2% suo­ma­lai­sista (toki siinäkin on läh­es kak­si pros­ent­tiyk­sikköä liikaa). Vas­taavas­to “Rajat auki” ‑mie­lenosoituk­sis­sa on nähty väki­val­tais­es­ti käyt­täy­tyviä anark­iste­ja, mut­ta uskon että heitäkin on äärim­mäisen vähän, ja että “Rajat auki” ‑mie­lenosoituk­si­in on osal­lis­tunut muitakin kuin anarkisteja. 

    Uskon että suurin osa ns. tolkun ihmi­sistä suh­tau­tuu hyvin kri­it­tis­es­ti maa­han­muut­toon. Sen vahvis­taa 21.1.2016 julk­istet­tu MTS:n Talous­tutkimus Oy:llä teet­tämä mielipi­de­tutkimus. Siinä 1005:ltä haas­tatel­lul­ta kysyt­ti­in mar­rasku­us­sa mm “Miten suh­taudutte tur­va­paikan­hak­i­joiden kas­vavaan määrään Suomes­sa?”. Vas­tauk­set tuo­hon kysymyk­seen jakau­tu­i­v­at näin:
    15% “erit­täin kiel­teis­es­ti”, 33% “melko kiel­teis­es­ti”, 29% “ei myön­teis­es­ti eikä kiel­teis­es­ti”, 1% “ei osaa sanoa”, ´19% “melko myön­teis­es­ti” ja 3% “erit­täin myönteisesti”.
    Siis vain 22% vas­tasi “melko myön­teis­es­ti” tai “erit­täin myön­teis­es­ti”. Läh­es puo­let 48% vas­tasi “erit­täin kiel­teis­es­ti” tai “melko kiel­teis­es­ti”, ts. heitä voita­neen kut­sua maa­han­muut­tokri­it­tisik­si eli tolkun ihmisik­si. Hei­dän joukos­saan voi toki olla joitakin rasis­te­ja, mut­ta uskon että heitä on alle 2%. Tuos­ta 29:n pros­entin ryh­mästä voi arvioi­da osan kuu­lu­van “melko myön­teis­es­ti”, osan “melko kiel­teis­es­ti” vas­tan­nei­den ryh­mään kuu­lu­viksi, jol­loin niitä maa­han­muut­tokri­it­tisä voi arvioi­da ole­van yli puo­let suomalaisista.

    Tutkimuk­sen virhe­mar­gin­aali on 3,2 pros­ent­tiyk­sikköä suun­taansa. Tutkimus löy­tyy kir­joit­ta­mal­la Kuukke­lin hakuriv­ille: mts mielipi­de­tutkimus 21.01.2016

  42. Inho­Re­al­isti
    Tule­vaisu­udessa pako­laisia lähel­lä ole­vat maat pistävät väki­val­loin rajat kiin­ni ja ihmiset tule­vat nään­tymään rajoille. 

    Tähänkin asti on ollut niin, että Suomea varakkaam­mat pako­laisia lähel­lä ole­vat maat, kuten Qatar, Kuwait ja Sau­di-Ara­bia, pitävät rajat kiinni.

  43. Taas hyvä kir­joi­tus vaikeas­ta aiheesta.

    Mielessäni on kak­si asi­aa, jot­ka pitäisi hoitaa pikimmiten: 

    On aivan selvä, ettää suurim­mal­la osal­la Suomeen pyrkivistä on ollut ja on täysin epäre­al­isti­nen, ruusun­punainen kuva Suomes­ta. Val­tion pitäisi tämän takia lait­taa tosi­ti­lanteesta ker­tovia ilmoituk­sia lähtö­maid­en lehti­in sekä palkata Suomes­sa tur­va­paikan saanei­ta esi­in­tymään lähtö­maid­en­sa sosi­aalises­sa medi­as­sa. Ei mitään trol­laus­ta, vaan väärien tieto­jen oikaisua ja tosi­a­sioiden kertomista.

    Viime vuon­na maa­han saa­puneista jää tänne ainakin 15000 ja lisää tulee koko ajan. Heille pitää jär­jestää koulu­tus­ta ja töitä. Jotain on yritet­ty, mut­ta kaik­ki aloit­teet tor­pataan esim. kieli­taito­vaa­timuk­si­in vedoten. Tässä ongel­man ratkaisemises­sa on eri­tyis­es­ti poli­it­tisel­la vasem­mis­tol­la suuri vas­tuu. Sehän on peri­aa­teessa suvait­se­vainen pako­laiskysymyk­sis­sä, mut­ta suvait­se­vaisu­ut­ta ei ole saatu tart­tumaan ammattiyhdistysliikkeeseen. 

    Tuli­joiden koulu­tus ja töi­hin­pääsy on kuitenkin jol­lakin lail­la järjestettävä.

  44. Peri­aat­teessa, arvo­valin­nan tasol­la, en kan­na­ta valikoimista. Kuka tahansa voi olla kansalli­nen voimavara tai taak­ka, mut­ta jokaisel­la on tästä yhteiskun­nal­lis­es­ta arvostaan erilli­nen oikeus tas­a­puoliseen mah­dol­lisu­u­teen. Lisäk­si, hie­man käytän­nön­läheisem­mäl­lä ja siten raadol­lisem­mal­la tasol­la: valin­noista tulee aina val­it­si­jansa näköisiä ja sel­l­aise­naan valin­nan kohteen alku­peräiseen kult­tuuri­in näh­den ulkop­uolisia, keinotekoisia. Keinotekoisu­us taas johtaa yleen­sä aina rak­en­teel­liseen epä­tas­apain­oisu­u­teen, mikä ennem­min tai myöhem­min oireilee tavoil­la, joi­ta on etukä­teen mah­do­ton­ta ennus­taa. Niin vaar­al­lista kuin se ihmi­sistä puhut­taes­sa onkin, niin tässä voisi käyt­tää analo­giana eläin­tarho­ja (korostan, etten pidä pako­laisia tai tur­va­paikan­hak­i­joi­ta eläim­inä ainakaan yhtään enem­pää kuin itseäni). Alku­jaan län­si­maiset eläin­tarhat val­it­si­vat luon­nos­ta yksit­täisiä eläinyk­silöitä, omaan silmään­sä uljaimpia lajin­sa edus­ta­jia, kul­jet­ti­vat ne pois kotiseuduil­taan ja sijoit­ti­vat ne omas­ta mielestään ihan toimivi­in eläin­tarhoi­hin. Men­estys oli huono, uljaus kui­h­tui nopeasti pois. Sit­tem­min laji­tyyp­il­lisen elinympäristön luomis­es­ta on opit­tu paljon, mut­ta edelleenkin vil­lieläin­ten tarhauk­ses­sa tapah­tuu totaal­isia epäon­nis­tu­misia, yllät­täviäkin. Parhait­en toimi­vak­si mallik­si on tain­nut osoit­tau­tua vil­lieläin­tarhat, jois­sa taval­laan pyritään siirtämään kokon­aisia elin­pi­ire­jä yksit­täis­ten eläinyk­silöi­den sijaan. Jos siis tur­va­paikan­hak­i­joi­ta joudu­taan peri­aat­teista huoli­mat­ta val­it­se­maan, niin val­in­ta kan­nat­taisi mielestäni kohdis­taa yksit­täis­ten ihmis­ten sijaan sopi­van kokoisi­in luon­nol­lisi­in ihmis­ryh­mi­in: laa­jen­net­tui­hin per­heisi­in, sukukun­ti­in, kyläy­hteisöi­hin, tai johonkin muuhun luon­taiseen sosi­aaliseen yksikköön.

    Taval­laan olisi mielestäni ihan hyvä pitää kiin­ni mallista, jos­sa tänne tulee ensisi­jais­es­ti sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka halu­a­vat Suomeen niin paljon, että ovat valmi­ita näkemään vaivan tänne asti pääsemisek­si. Niin kauan kuin kyseinen halu ei perus­tu virheel­liseen tai val­heel­liseen tietoon, antaa tuol­lainen sitou­tu­mi­nen Suomeen mielestäni aika hyvän poh­jan omak­sua myös suo­ma­lainen arvopo­h­ja. Rikolli­nen välistäve­to on tietysti tämän sys­teemin val­ta­va huono puoli, val­ti­ol­lis­es­ti organ­isoidus­ta tarkoi­tushakuis­es­ta ihmis­ten pakkosi­irtelystä puhu­mat­takaan. Näi­hin ei Suo­mi pelkästään omin voimin voi riit­tävästi vaikut­taa. Myös se, että kaikkein heikoim­mil­la ole­vat eivät nykyjär­jestelmäl­lä pääse Suomen avun piiri­in on toki suuri ongel­ma, mut­ta ehkä juuri tämän ongel­man ratkaisuna voisi toimia se, että omin keinoin tänne tule­vien ohel­la tehtäisi­in kuvatun kaltaista älykästä val­in­tapros­es­sia paikan päällä?

  45. Marko Kivelä:
    Ehkä keskeisin ongel­ma on siinä, että keski­tytään maa­han­muut­toon eikä hädä­nalais­ten aut­tamiseen ja kri­isien ehkäisyyn. 

    Nykyi­nen jär­jestelmä on varsin puut­teelli­nen kun puhutaan pääasi­as­ta, eli pako­lais­ten aut­tamis­es­ta, mut­ta erinäi­sistä syistä johtuen itse avu­nan­toon ei kiin­nitetä juurikaan huomio­ta julkises­sa keskustelussa. .

    Veitte sanat suus­tani, olen ajatel­lut samaa jo pitkään. Nylyään ei keskustel­la kehi­tys­maid­en ongelmien ratkaisemis­es­ta, kuten vielä 70–80-luvuilla, vaan miten se teol­lisu­us­mai­hin päässyt promille saisi mah­dol­lisim­man lokoisat olot tääl­lä. Syy johtunee keskustelijo­di­en moti­iveista, joi­hin ei asianti­lan muu­tos kuulu.

  46. Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta. Mik­si Kana­da onnis­tui itse val­it­se­maan pako­laiset, siis tuo­maan maa­han kokon­aiset per­heet? Se jos mikä aut­taa inte­groi­tu­mises­sa. Naisia ja lap­sia pitää pystyä auttamaan!

  47. Moni tääl­läkin miet­tii pako­lais­ten aut­tamista leireil­lä lähel­lä koti­maatan, kuten Syyr­i­alais­ten aut­tamista Jor­da­ni­as­sa ja Turkissa.

    Tämäkin on toki hyödyk­si. Vesi, ruo­ka ja tur­val­lisu­us ovat tarpeen. Mut­ta pitkän päälle pitäisi löy­tyä työ­paik­ka ja lap­sille koulu, pitäisi päästä rak­en­ta­maan elämään­sä. Kuten Kar­jalan evakot Suomessa.

    Palaamisen odot­ta­mi­nen voi venyä pitkäk­si. Lähi-Idässä jotkut ovat odot­ta­neet pako­laisleireil­lä palu­umah­dol­lisu­ut­ta vuodes­ta 1948 tai 1967 (tässä en ota kan­taa palesti­inalais­ten palu­umuu­ton oikeel­lisu­u­teen tai real­is­tisu­u­teen). Vuosikym­me­nien odotuk­sen sijaan pitäisi ihmisille antaa uuden elämän pysyvän poh­jan rak­en­tamisen mah­dol­lisu­us — jossakin.

  48. Tur­va­paik­ka-asiois­sa Pohjo­is­maid­en pitäisi tehdä yhteistyötä ja lähen­tyä toisi­aan. Onpa Ruot­sis­sa mm. Gun­nar Wet­ter­berg perustel­lut täl­lä Pohjolan liittovaltiotakin.

    Pohjo­is­mainen pas­si­va­paus onko­han mil­loin katkol­la, mikä tarkoit­taisi esim. Öster­sundin alueen ja mik­sei Tornio/Haaparannan työssäkäyn­ti- ja asioin­tialuei­den mm. vaarantumista.

    Pohjo­is­maid­en välis­ten rajo­jen avoimuus täy­ty­isi tur­va­ta, ja sopia Pohjo­is­maid­en ulko­ra­jo­jen yhteis­es­tä hallinnasta.

  49. Maa­pal­lon asukasluku reilut 7 MILJARDIA ihmistä.
    Pako­laisia maail­man­laa­juis­es­ti 60 miljoonaa.

    Väestön kasvu jatkaa kasvuaan hal­lit­se­mat­tomasti, eri­toten euroopan ulkop­uolel­la mata­lam­man bkt:n ja mata­lam­man demokra­t­ian mais­sa. Osal­la heistä on luon­nol­lis­es­ti suuri tarve/halu/vaino/hätä päästä euroop­paan tai pohjoisamerikkaan.

    Siinä sitä yhtälön ratkaisua ker­rak­seen päät­täjille- tääl­lä euroopas­sa ja pohjoisamerikassa.

  50. Afrikan väestönkasvu tulee tekemään kaiken muun pohdiskelun ja ideoin­nin ja aut­tamisen halun merk­i­tyk­set­tömäk­si. Mik­si ihmiset jäi­sivät alueelle kun elin­ta­so­ero on niin suuri, en ainakaan minä jäisi. Matkus­t­a­mi­nen on helpom­paa kuin aikaisem­min ja se voidaan rahoit­taa myös velak­si. Euroopas­sa taas kär­sivät eniten ne jot­ka saa­vat nyt sosi­aal­i­tur­vaa. Suomenkaan hyv­in­voin­ti­val­tio ei voi kestää. Hyvä­tu­loiset taas eivät niin paljoa häviä kos­ka verot alka­vat olla jo tapis­sa muutenkin ja sieltä ei voi ottaa.

  51. Oikea ratkaisu (joka tosin ei ole geopoli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen) olisi perus­taa Syyr­i­aan (ja Eritreaan, ja Israel/Palestiinaan, ja Pohjois-Kore­aan, jne) YK:n pro­tek­toraat­ti. Isol­la voimal­la, ei kyse­lemäl­lä dik­taat­to­ril­ta ja sen tuk­i­joil­ta sopi­iko kalen­teri­in neu­vot­telua. Siis de fac­to YK:n miehi­tys rajat­ulle alueelle, joka ei olisi pako­laisleiri vaan pieni val­tio YK:n hallinnos­sa. Pako­laiset saisi­vat sieltä tur­van läheltä ja tarvit­se­mat­ta pois­tua yhteisöstään, ja muu maail­ma mak­saa tur­val­lisu­u­den lisäk­si perus­in­fran. Tulisi halvem­mak­si ja olisi tas­a­puolista. Aikanaan voisi­vat sit­ten äänestys-ikäiset alueelle alle 10 vuo­ti­aina muut­ta­neet itse päät­tää alueen tulevaisuudesta.

  52. Kiitos Osmo rohkeud­es­ta osal­lis­tua keskustelu­un tuoreel­la näkökan­nal­la, joka ei liene kovin suosit­tu oman puoleesi sisäl­lä. Olen ollut jo jonkin aikaa suurin piirtein samoil­la lin­joil­la tästä asi­as­ta kanssasi ja kokenut kovin epäoikeu­den­mukaisek­si rasisti-leiman, jon­ka tässä keskustelus­sa on saanut ääret­tömän hel­posti, jos on yrit­tänyt läh­estyä käsil­lä ole­vaa ongel­maa ratio­naalis­es­ti ja käytännönläheisesti.

    Min­un mielestäni Suomen pitäisi lykätä tässäkin asi­as­sa ide­al­is­mi syr­jään ja miet­tiä miten voimme selvitä kansakun­tana, itsenäisenä val­tiona ja osana EU:ta tästä käsil­lä olev­as­ta kan­sain­vael­luk­ses­ta. Samal­la voisimme miet­tiä miten voimme oikeasti hyö­tyä Afrikan ja lähi-idän väestön liike­hdin­nästä, jos se edes on mah­dol­lista. Väitän, että tämä pohdiskelu käy kiivaana monis­sa EU:n mais­sa, jois­sa jäsenyyt­tä unionis­sa mietitään enem­män omaa kansaa ja kansan­talout­ta hyödyt­tävänä tai hait­taa­vana asiana.

  53. Hyvää pohd­in­taa taas ker­ran. Se on pakko kysyä asi­aa tun­tem­at­tomana, että onko tuo “uunit auki” joku läp­pä vai todel­la osa “rajat kiin­ni” porukoiden retoriikkaa?

  54. Kevääl­lä Suomen jär­jestelmä oli tehty 750 kiin­tiö­pako­laisen ja suu­nilleen yhtä suuren määrän suo­raan tur­va­paikkaa hake­vien hoita­miseen. Vielä kevääl­lä tästä pidet­ti­in kiin­ni, vaik­ka Ital­ian ja Kreikan tilanne oli var­masti tiedossa.

    On suuri onnis­tu­mi­nen, että olemme selvin­neet noin 30 000 hen­gen pako­lais­ten hoita­mis­es­ta. Iso kiitos SPR:lle! Maa­han­muut­tovi­ras­tokin on hoi­tanut asi­at kun­ni­al­la. Asia on tun­nus­tamisen arvoinen, paljon huonom­minkin asi­at oli­si­vat voineet mennä.

    Suomes­sa on liete­sot­to sys­temaat­tis­es­ti vihaa aivan kaikkia ulko­maalaisia kohtaan noin 2010 vuodes­ta saak­ka. Mik­si, sitä on vaikea ymmärtää. Joka tapauk­ses­sa ihmiset ovat tääl­lä, ei ehitä han­keenkaan voi jät­tää. Jos palaute­taan jon­nekin, siel­läpitä myös suos­tua otta­maan hei­dät vas­taan, e heitä lento­ken­tälle rajo­jen väli­in voi passittaa. 

    Kun maa­hamme on aiem­min tul­lut maa­han­muut­ta­jia, siinä on aikansa nikote­tu ja kipuil­tu. Sit­ten viet­nami­laiset, venäläiset ja viro­laiset ovat muut­tuneet osak­si maatamme. Lähi-idästä tullei­den osalta näin on jo myös käymässä, mitään aivan hirvit­tävää ei ole tapah­tunut. Ihmisiä on toki joka lähtöön, osa pär­jää tääl­lä ilman ongelmia ja hyvin pieni osa rötöstelee.

    Jos vira­nomaiset saa­vat resursse­ja hoitaa tur­va­paikkatutkin­nan asial­lis­es­ti val­i­tus­pros­es­sei­neen muu­ta­mas­sa kuukaudessa, nyky­istä reilusti nopeam­min, tilanne myös rauhoittuu. 

    Euroopan ja Suomen osalta rajavalvon­nan kanssa yhtä tärkeää on, että lail­lisia keino­ja tul­la tänne myös on ole­mas­sa — niin opsikelu­vi­isum­ien ja ‑stipen­di­en, kiin­tiö­tur­va­paikko­jen kuin työperäisen muu­ton osalta.

    Hoita­mal­la hom­ma asial­lis­es­ti, se on paras­ta mitä Suo­mi pystyy itselleen tekemään. Olemme sit­ten aikanaan maa, joka selvisi niin evakoista ja maaseudun autoi­tu­mis­es­ta ja maa­han­mut­ta­jien kanssa.
    Toiveikku­u­teen on mahdollisuus.

    Itse olen häm­men­tynyt äärisu­vakin leimas­ta, vaik­ka toiveena on lakien ja sopimusten mukaan toim­imi­nen, käsit­te­lypros­essien paran­t­a­mi­nen ja jokaisen ihmis­ar­von tun­nus­t­a­mi­nen. Naa­mas­ta ei myöskään näe onko tääl­lä työssä, opiske­li­jana, tur­isti­na, tur­van­paikan­hak­i­jana tai mitäuskon­toa edus­taa ja mis­tä maas­ta on tul­lut ja mitä tääl­lä pää­tyy tekemään.

    EU:lla on osansa rauhan saamiseen Syyr­i­as­sa ja Libanon­in ja Jor­dan­ian pitämisessä rauhallisena.

  55. Pako­lais­ten val­it­semises­sa on se ongel­ma, että noin val­i­tut pako­laiset tule­vat salakul­jet­ta­jien Suomeen tuomien lisäk­si, ei niiden asemesta.

    Niin kauan kun Suomeen saa salakul­jetet­tua henkilöitä tur­va­paikan­hak­i­jas­tatuk­selle kohtu­ullisel­la onnis­tu­mis­pros­en­til­la, kan­nat­taa heikois­sa olois­sa asu­vien mak­saa salakul­jet­ta­jille ja salakul­jet­ta­jien kan­nat­taa salakuljettaa.

    Jos tähän halu­taan muu­tos, joko naa­puri- ja läpikulku­maid­en rajo­jen pitää pitää, tai rajoil­ta pitää alkaa palaut­ta­maan ihmisiä takaisin, joka voi olla sopimusten vastaista.

  56. Timo Perälä: 48

    Ajat­te­len tässä aivan samoin. Pääkaupunkiseudun suosimi­nen jär­jestelmäl­lis­es­ti ei ole oikeu­den­mukaista. Köy­hät kun­nat kaukana rin­ta­maista saisi­vat eniten rahan­menoa aiheut­ta­vat uudet asukkaat vas­tu­ulleen. Ei hyvä.

  57. Rohke­nen tode­ta kak­si asi­aa, vaik­ka aihe on sel­l­ainen, jos­ta ei mielel­lään pienen piirin ulkop­uolel­la puhu, sil­lä sanoipa mitä tahansa, on yhden mielestä umpi­ra­sisti ja toisen mielestä yltiösuvaitsevainen.

    Ensin­näkin: Suo­mi ja suh­tau­tu­mi­nen maa­han­muut­toon on muut­tunut puo­lessa vuodessa val­tavasti. Tämä blogikir­joi­tus olisi viime kesänä voin­ut aivan hyvin olla suo­raan pelot­ta­van, kauhean ja rasis­tisen Hal­la-ahon Scrip­tas­ta. Nyt, helmiku­us­sa 2016 täl­lainen tek­sti onkin vihreän tolkun miehen kir­joit­ta­ma ja täysin salonkikelpoinen.

    Ja toisek­si: Aika moni niistä uhkaku­vista, joi­ta maa­han­muut­tokri­it­tiset ovat maalailleet, ovat toteu­tuneet. On väki­val­taa, on raiskauk­sia, on yleistä tur­vat­to­muut­ta, on lievem­piä käytöshäir­iöitä ja tänään taas ilmeis­es­ti jonkin­lainen uuden­vuo­denyön ase­matun­neli­tois­in­to ja niin edelleen.

    Vielä ehdo­tus. Moni tur­va­paikan­hak­i­ja tulee ilman henkilö­todis­tus­ta, eikä meil­lä ole mitään keinoa selvit­tää hei­dän henkilöl­lisyyt­tään, ikään­sä tai men­neisyyt­tään. Olisiko täysin kohtu­u­ton­ta ajatel­la, että täl­lais­ten totaal­i­tun­tem­at­tomien liikku­vu­ut­ta rajoitet­taisi­in tur­va­paikkakäsit­te­lyn ajak­si ja että hei­dät ohjat­taisi­in sul­jet­tui­hin vas­taan­ot­tokeskuk­si­in, kun taas ne, joiden henkilöl­lisyys voidaan luotet­tavasti tode­ta, voisi­vat jo hake­muk­sen käsit­te­ly­vai­heessa liikkua vapaam­min? Vaik­ka Suo­mi päästääkin kenet tahansa rajan yli, voimme kai sen­tään päät­tää, miten me sen teemme.

    1. ämä blogikir­joi­tus olisi viime kesänä voin­ut aivan hyvin olla suo­raan pelot­ta­van, kauhean ja rasis­tisen Hal­la-ahon Scrip­tas­ta. Nyt, helmiku­us­sa 2016 täl­lainen tek­sti onkin vihreän tolkun miehen kir­joit­ta­ma ja täysin salonkikelpoinen.

      Kesäku­un 24 kir­joitin näin

  58. Mar­jat­ta Itko­nen:
    Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta. Mik­si Kana­da onnis­tui itse val­it­se­maan pako­laiset, siis­tuo­maan maa­han kokon­aiset per­heet? Se jos mikä aut­taa inte­groi­tu­mises­sa. Naisia ja lap­sia pitää pystyä auttamaan!

    Ööööh… var­maan sik­si, että Altan­tin yli on melko vaikea kävel­lä, eikä kumive­neel­läkään onnistu.

  59. Suurin onge­ma koko pako­laiskri­i­sis­sä on ns. Dublin-menet­te­ly. Se estää tehokkaasti minkään­laisen ratkaisun löytämisen, sil­lä ensim­mäi­nen maa joka yrit­tää ratkaisun löytää joutuu käytän­nössä mak­samaan koko pako­laiskri­isin viu­lut. Oikean ratkaisun pitäisi olla koko EU:n yhteinen, mut­ta Dublin-menet­te­ly pakot­taa EU-maat pelaa­maan toisi­aan vastaan.

    Jos minä olisin EU:n dik­taat­tori, pistäisi EKP:n ensin paina­maan noin. 100 mil­jar­dia euroa lisää käteistä (mitätön kär­päsenkak­ka ver­rat­tuna pankkikri­isin hoita­miseen käytet­ty­i­hin varoi­hin), ja vuokraisin Kreikalta saaren EU:n yhteisek­si val­tavak­si vas­taan­ot­tokeskuk­sek­si. Tämän jäl­keen ohjaisin kaik­ki Euroop­paan pyrkivät tur­va­paikan­hak­i­jat tuon saaren kaut­ta: suurin osa suo­raan ilmaisil­la lau­toil­ta lähi-idästä ja Afrikas­ta, ihmissalakul­jet­ta­jien mukana man­tereelle päässeet lentokoneil­la. Tieto täl­lais­es­ta menet­telystä tuhoaisi tehokkaasti ihmissalakul­jet­ta­jien bis­nek­sen, mikä jo sel­l­aise­naan olisi iso voit­to ihmiskunnalle.

    Kun kaik­ki tur­va­paikan­hak­i­jat olisi saatu kulke­maan saman (tehoste­tun) pros­essin läpi, jakaisin tur­va­paikan saa­neet tasais­es­ti eri maille väk­ilu­vun, BKT:n tai vaik­ka pin­ta-alan mukaan pain­ote­tus­sa suh­teessa, ja lätkäi­sisin vielä päälle jonkun kymp­pi­ton­nin kotout­tamis­ra­haa tuos­ta EKP:n kas­sas­ta. Tur­val­li­sista maista tulleet rek­isteröitäisi­in bio­metris­ten tun­nis­tei­den kanssa ja lähetet­täisi­in takaisin; uudelleenyrit­täjät olisi help­po seu­loa nopeasti joukos­ta ja pikakäännyttää.

    Tur­va­paikan­hak­i­joiden valikoin­ti­in en sen sijaan usko; eihän Suomeen täl­läkään het­kel­lä pääse, vaik­ka osaisi todis­te­tusti englan­tia ja olisi vieläpä suorit­tanut suo­ma­laisen korkeak­oulu­tutkin­nonkin. Viit­taan siis tietysti ulko­maisi­in opiske­li­joi­hin, joille ei oleskelulu­paa heltiä.

  60. Niko L.:
    Veron­mak­sajien mak­sama asun­to Helsingis­sä on kan­nustin­loukku, jol­la varmis­te­taan, että tuli­ja ei päädy töi­hin. Tajua­vat kyl­lä nopeasti, mikä asumisen hin­ta tääl­lä on, ja kuin­ka paljon pitäisi tien­ata, että saisi vas­taa­van asun­non pal­ka­llaan mak­set­tua. Huo­maa­vat pian, että kan­nat­taa jät­tää veron­mak­sajien mak­set­tavak­si, niin pääsee helpom­mal­la. Pätee toki myös kantaväestöön.

    Tämä ei oikeas­t­aan liity maa­han­muut­toon tai tur­va­paikan­hak­i­joi­hin kuin korkein­taan välil­lis­es­ti. Jonkun aikaa olen jo miet­tinyt, että olisiko paikallaan muut­taa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää sil­lä tavoin, että jos ihmi­nen ei työl­listy esimerkik­si 12 kuukaudessa ja elää yhteiskun­nan tuil­la, niin yhteiskun­ta osoit­taa hänelle asuin­paikan. Ei ole mil­lään muo­toa järkevää asut­taa pitkäaikaistyötön­tä Helsinki­in, kun maas­sa on tyhjiä asun­to­ja vaik­ka mil­lä mital­la ja Helsingis­sä asun­top­u­la. Perus­tus­laki­akaan tämä ei riko, sil­lä eihän sitä Kajaanin-ker­rostalokämp­pää oleisi pakko ottaa vas­taan, mut­ta jos kieltäy­tyy, pitää pär­jätä omillaan.

    Vas­ta-argu­ment­ti “siel­lä syr­jäseuduil­la ei ainakaan ikinä työl­listy” muut­tuu irrel­e­van­tik­si siinä vai­heessa, kun tuo “koeai­ka” on riit­tävän pitkä. Kuka tahansa voi joutua työt­tömäk­si, mut­ta esim. 12 kuukaut­ta on kyl­lä hyvin kohtu­ulli­nen aika löytää se työ­paik­ka. Jos ei sitä vuodessa löy­dy, niin tuskin löy­tyy viidessäkään.

    Suurin ongel­ma, joka tässä tulee mieleen, on per­heet, joista toinen käy töis­sä ja toinen elää pysyvästi yhteiskun­nan tuil­la. Per­heitä ei voi erot­taa eikä työssäkäyvää osa­puol­ta pidä kan­nus­taa luop­umaan työpaikasta.

  61. Van­taalainen:

    En vain ymmär­rä, miten työt­tömät maa­han­muut­ta­jat asi­aa ratkaisevat.

    Tätä voit pohtia tarkasti, kun­han seu­raa­van ker­ran käyt kebabilla.

  62. “Oleskelu­lu­vat tur­va­paikan­hak­i­joiden kohdal­la pitäisi säätää aina määräaikaisik­si, aina siihen asti, kunnes koti­maan kri­isi on selvin­nyt. Nykyi­nen jär­jestelmä palk­it­see koko lop­puelämäk­si sen, että onnis­tuu ylit­tämään jonkun rajan ja hake­maan tur­va­paikkaa. Tämä täy­ty­isi ehdot­tomasti muut­taa. Tur­va­paikkaa tulisi kat­soa aina väli­aikaise­na ratkaisuna. Toki, jos on koulu­tus­ta ja muutenkin esim. uskon­nol­lis­es­ti maal­lis­tunut, niin voitaisi­in mah­dol­lis­es­ti antaa jatku­va oleskelulupa.”

    Tilapäi­nen oleskelulu­pa on 1vuoden voimas­sa. Jatkoa voi saa­da korkein­taan 4vuotta ker­ral­laan ja joka ker­ran arvioidaan lähtö­maan tilanne.Nelivuotisjakson jäl­keen voi hakea pysyvää oleskelulu­paa. Tämä siis nykyisen lain mukaan Suomessa.

    Tur­va­paikan saa EUssa n.500000 pako­laista (50% hak­i­joista) Näi­den asut­ta­mi­nen ja kotout­ta­mi­nen voi tul­la mak­samaan n.40mrd(EUn BKT on 14000mrd). Pako­lais­ten osu­us väestöstä on n.0,001%. Puhumi­nen sietora­jas­ta on aika kaukaa haet­tua. Turkille myön­net­ty n.3mrd euroa pako­laisvir­ran hillit­semisek­si on silmän­lumet­ta. Ehkä kyse on pelosta, että sosi­aal­i­tur­va tai elin­ta­so saat­taa heiken­tyä hieman.

    Aika karmeaa on, jos alamme val­it­se­maan koulu­tuk­sen tms. perus­teel­la vain nopeasti lisäar­voa tuot­tavia pako­laisia. On kuitenkin totta,että hyvin koulutet­tu­ja (lakimiehiä, toimit­ta­jia yms) on aika paljon tur­va­paikan­hak­i­joiden joukos­sa myös Suomessa.

    Siir­to­lai­s­paine maail­man rikkaim­man talousalueen alueelle tulee jatku­maan voimakkaana. Var­maan Euroopas­sa on piankin väestöä yli mil­jar­di. Tämä tulee muut­ta­maan kansal­lis­val­tioiden ase­man melkoisen ennakoimat­toma­l­la taval­la. Voi olla hyväksikin.

  63. Olet aika erikoinen poikkea­va vihreä. Näin niin kuin kri­it­tis­es­ti ipod-pako­laisi­in suh­tau­tu­vana sanon.

  64. Kansal­lisu­us on kuin aitaus jos­ta kurk­istamme mui­ta, mut­ta aina aitauk­sen suo­jas­sa. Ojen­netaan käsi bar­rikadimme yli kut­suen sitä ystävyy­dek­si vel­jey­dek­si, aut­tamisek­si. Aitauk­sen takana olemme tur­vas­sa omas­sa mukavas­sa elämässä, muiden ongel­mat tun­tu­vat etäiseltä, jopa epätodellisia.

    Halu­amme elämän mukavu­udet ja emme halua että muut häir­it­sevät meitä. Kaiken lisäk­si halu­amme hyvän tun­non, sik­si ojen­netaan kätemme aitauk­sen yli. Mut­ta kaikkea ei voi saada. 

    Ehkä tarvit­semme heikom­mas­sa ase­mis­sa ole­via ihmisiä tyy­dyt­tämään omaa tarvet­ta ”aut­taa”, samal­la lail­la kun pyhimyk­set tarvit­se­vat syn­tisiä oman päämäärän saavut­tamisek­si. Sehän on tavalli­nen tapa palvel­la hal­lit­se­vaa sta­tus­ta, läpimätää yhteiskun­taa, kult­tuuria, uskon­toa, ajat­te­lu­ta­paa ja toimintamallia.

    Kaik­ki me suu­tumme, masen­numme, ärsy­tymme luke­mat­to­mia ker­to­ja elämän aikana ja emme paljon opi, teemme samat virheet uud­estaan lop­ut­tomasti. Samat ongel­mat, samat sodat ja samat tur­va­paikan hak­i­jat vuo­sisadas­ta toiseen, sukupolves­ta toiseen Ihmiskun­nan his­to­ri­an aikana eikä mitään on opittu. 

    Uskomi­nen johonkin tarkoit­ta ei uskomista johonkin muuhun. Epäilys on uskomista, epäilys on pelkoa ja epäti­etoisu­ut­ta joka on peit­et­tävä muul­la. Mieliku­vi­tuk­sel­liset usko­muk­set kuten kansal­lisu­udet, uskon­not, ide­olo­giat anta­vat valmi­it mallit ja valmi­it vas­tauk­set, mut­ta lop­pu­vat aina jos­sain vai­heessa ja aina päädymme samaan lop­ut­tomaan oravanpyörään. 

    Koraani seisoo muu­ri­na mus­limeille kuten raa­mat­tu kris­ti­ty­ille. Suo­mi on muuri suo­ma­laisille, Venäjä venäläisille, jokainen puo­lus­taa oman muurin kuin Manun kän­nipäiset huli­gaan­it puo­lus­ta­vat omaa joukkuet­ta. Jotkut voit­ta­vat, enen­mistö häviää.

  65. kk:
    Afrikan väestönkasvu tulee tekemään kaiken muun pohdiskelun ja ideoin­nin ja aut­tamisen halun merk­i­tyk­set­tömäk­si. Mik­si ihmiset jäi­sivät alueelle kun elin­ta­so­ero on niin suuri, en ainakaan minä jäisi. Matkus­t­a­mi­nen on helpom­paa kuin aikaisem­min ja se voidaan rahoit­taa myös velak­si. Euroopas­sa taas kär­sivät eniten ne jot­ka saa­vat nyt sosi­aal­i­tur­vaa. Suomenkaan hyv­in­voin­ti­val­tio ei voi kestää. Hyvä­tu­loiset taas eivät niin paljoa häviä kos­ka verot alka­vat olla jo tapis­sa muutenkin ja sieltä ei voi ottaa.

    Afrikan väestöräjähdys on vas­ta tulos­sa, eli se on vielä estet­tävis­sä. Nais­ten ase­man paran­t­a­mi­nen läh­tee tyt­tö­jen koulu­tuk­ses­ta. Ehkäisyn puoles­ta tehtävis­sä paljon. 1–2 lapsen jäl­keen tehtävän naisen ster­il­isaa­tion kor­vauk­se­na ilmaista koulu­tus­ta, maa­ta tai muu­ta vas­taavaa. Afrikkalaiset naiset halu­a­vat parem­paa elämää kuten me kaik­ki. Oman etumme vuok­sikin mei­dän on tärkeää auttaa.

  66. Kestääkö jo lähellä vararikkoa oleva hyvinvointiyhteiskunta? sanoo:

    Onko mah­dol­lista, että nykyi­nen hal­lit­se­ma­ton kan­sain­vael­lus voisi johtaa pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta­mallimme rapis­tu­miseen tai siitä luop­umiseen? Vier­essäni istu­va lähi-itäläista per­imää omaa­va nainen pitää sitä rajat auki ‑poli­ti­ikan vakav­im­pana ongel­mana ja keskeisim­pänä kysymyksenä. 

    Äärilib­er­taari kaveri­ni taas pitää hal­lit­se­ma­ton­ta maa­han­muut­toa mah­dol­lisuute­na päästä eroon vas­tus­ta­mas­taan hyvinvointiyhteiskunnasta. 

    Jos hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ajau­tuu sekä taloudel­liseen että poli­it­tiseen “konkurssi­in”, niin olisiko se reilua Suomeen houkutel­tu­ja ihmisiä kohtaan? Min­ul­la käy ainakin heitä sää­lik­si, kos­ka on poli­it­tis­es­ti liian epäko­r­rek­tia ajatel­la asi­aa suo­ma­lais­ten heikko-osais­ten näkökul­mas­ta tai edes taval­lisen kansalaisen näkökulmasta.

    Rajal­lisil­la resurs­seil­la tulisi aut­taa vain kaikkein hädä­nalaisimpia vain­ot­tu­ja ja hätää kär­siviä. Suomeen ei tule luo­da syr­jäy­tynei­den vihais­ten miesten luokkaa. En jak­sa luot­taa suo­ma­laiseen kotou­tu­mis- ja työl­listymisih­meeseen, kun empiria antaa syytä epäil­lä heikkoa lop­putu­losta populaatiotasolla. 

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/professorin-kylmaava-arvio-maahanmuuton-kustannuksista-hyvinvointivaltio-voi-romahtaa/5350072

  67. Seu­raan akti­ivis­es­ti sekä vasem­mis­toa­nark­istien että rajatki­in­ni väenkin sivus­to­ja ja min­ullekin tuo “uunit auki” oli kyl­lä uusi jut­tu. Muuten Soin­in­vaaran kir­joi­tus oli täyt­tä asi­aa. Sivistynyt­tä järkevää keskustelua ilman uto­pi­oi­ta — kiitos.

  68. Maa­han­muu­ton seu­rauk­set kohden­tu­vat niin kovin epä­ta­sais­es­ti. Tun­nen eron­neen miehen joka menet­ti Evit­sko­gis­sa ain­oan asun­ton­sa kun se muut­tui VOK:ksi. Aikaa oli muut­taa kuun lop­pu­un johon asti vuokra oli mak­set­tu. Ole­tan että myös joillekin viro­laisille kävi samoin vaik­ka en tiedä kun heistä ketään tunne. Siihen ver­rat­tuna Sip­ilä on valmis luop­umaan kol­mosasun­nos­taan, joka on kuitenkin jotakin. Mut­ta moni, esimerkik­si arkkipi­is­pa Kari Mäki­nen puhuu vah­vasti maa­han­muu­ton puoles­ta mut­ta ei halua tai joudu luop­umaan oikeas­t­aan mis­tään. Ja päätök­set kuitenkin tekevät lop­ul­ta ne ihmiset joi­ta maa­han­muut­to joko hyödyt­tää tai sil­lä ei ole suun­taan tai toiseen merk­i­tys­tä. Ei kovin reilua minusta.

  69. Yksi väärinkäsi­tyk­siä aiheut­ta­va asia näyt­tää ole­van puut­teelli­nen ymmär­rys niistä juridista työkaluista, joil­la ongelmia ratkotaan.

    Kun joku sanoo puo­lus­ta­vansa län­si­maisia arvo­ja, hän puo­lus­taa ennen kaikkea oikeusval­tiope­ri­aatet­ta. Tämä tarkoit­taa mm. sitä, että kaikkien vira­nomais­päätösten on perus­tut­ta­va laki­in. Vira­nomainen ei voi sulkea rajo­ja tai palaut­taa tur­va­paikan­hak­i­joi­ta vain, jos siltä tuntuu.

    Lain­säädän­nölle on omi­naista hitaus. Mitään lake­ja ei sääde­tä yhdessä yössä. Tämän ymmärtävät useim­mat. Se sijaan moni ei näytä ymmärtävän sitä, miten suuresti oikeudelli­nen ympäristömme on viimeisen puolen vuo­sisadan aikana muuttunut.

    Koulus­sa opetet­tu tari­na kansal­lis­es­ta par­la­men­tista suvereen­i­na lain­säätäjänä ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkaansa. Mod­erni oikeus on mon­i­na­paista ja moniker­roksista. Kan­sain­väliset sopimuk­set sekä ylikansal­liset oikeuspe­ri­aat­teet rajoit­ta­vat kansal­lisen lain­säätäjän liikku­mavaraa. Aiem­min kansal­lis­val­tioille kuu­lunut val­taa on siir­tynyt YK:n tai WTO:n kaltaisille kan­sain­välisille organ­isaa­tioille — jopa yrityksille.

    Samal­la on muis­tet­ta­va, että mod­erni oikeus on posi­ti­ivista, ts. ihmisen säätämää. Se ei perus­tu Jumalan ilmoituk­seen tai luon­non­lakei­hin. Oikeu­den sisältö siis voi muut­tua, eikä muu­tos ole aina kohti parem­paa. Tämä kos­kee myös ihmisoikeuksia.

    Itse ymmärsin pres­i­dent­ti Niin­istön puheen juuri tästä (hie­man teo­reet­tis­es­ta) näkökul­mas­ta. Ihmisoikeudet eivät ole ihmiskun­nan saavutet­tu etu. Pelkki­in lakitek­stei­hin tai oikeuspe­ri­aat­teisi­in vetoami­nen ei riitä. Ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mi­nen käytän­nössä edel­lyt­tää toimi­vaa yhteiskuntaa.

  70. Vesa: Afrikan väestöräjähdys on vas­ta tulos­sa, eli se on vielä estet­tävis­sä. Nais­ten ase­man paran­t­a­mi­nen läh­tee tyt­tö­jen koulu­tuk­ses­ta. Ehkäisyn puoles­ta tehtävis­sä paljon. 1–2 lapsen jäl­keen tehtävän naisen ster­il­isaa­tion kor­vauk­se­na ilmaista koulu­tus­ta, maa­ta tai muu­ta vas­taavaa. Afrikkalaiset naiset halu­a­vat parem­paa elämää kuten me kaik­ki. Oman etumme vuok­sikin mei­dän on tärkeää auttaa.

    En voisi lämpimäm­min olla samaa mieltä. Mielestäni Suomen kehi­tys­a­pu ei ole aikaisem­min riit­tävästi näin suun­tau­tunut. Nyt tapah­tuneet kehi­tysavun leikkauk­set ovat siinä mielessä hyvä että suun­taa voidaan samal­la muut­taa. Kyl­lä, se edel­lyt­täisi taas määrära­ho­jen lisäys­tä mut­ta ei enää näille van­hoille organ­isaa­tioille. Lisäyk­set pitäisi kohdis­taa vain nais­ten ja tyt­tö­jen koulu­tuk­seen ja esim. Suomeen tule­vis­sa opiske­li­jois­sa pitäisi suosia tyt­töjä ja naisia.

  71. unel­ma, empiria ja tutkimus:
    “Irakin pako­lai­sis­sa on paljon koulutet­tua väkeä…”

    Onko tuolle ajatuk­selle näyt­töä? (Toivon blo­gistin luke­van ainakin Die Welt:in selvi­tyk­sen– “Totu­us pako­lais­ten työih­meestä” – aiheesta ennen vastaamista.) 

    http://www.welt.de/wirtschaft/article151637452/Die-Wahrheit-ueber-das-Fluechtlings-Jobwunder.html

    http://www.nrk.no/norge/eksperter_-syrere-kan-bli-vanskelig-a-fa-i-jobb‑1.12586205

    Ei min­ul­la tilas­tol­lista näyt­töä ole, mut­ta ker­ron, että tämä viimesyksy­nen Tornion kaut­ta meille tul­lut pako­laisaal­to on havain­to­jeni mukaan poiken­nut aivan oleel­lis­es­ti aikaisemmista.

    Oulus­sa on ollut vuosikau­sia (-kym­meniä?) pako­laiskeskus muu­tamien kilo­me­trien päässä kaupun­gin keskus­tas­ta. Oulu oli mm. ensim­mäisiä Viet­namin pako­lais­ten vas­taan­ot­ta­jia. Tääl­lä on totut­tu pako­lais­ten malek­simiseen kaupungilla. On nähty, että rahaa ei ole, vähän hukas­sa ovat, mut­ta kieli­taito on kasvamassa.

    Oulu­un otet­ti­in merkit­tävä määrä viime syksynä saa­punei­ta. Osa heistä on täysin eri­laista porukkaa aikaisem­paan ver­rat­tuina. He eivät malek­si keskus­tas­sa, vaan käyvät kaupois­sa ja istu­vat kahvilois­sa yms. Hel­posti näkee, että he eivät ole rep­panoi­ta. Heil­lä on rahaa ja monil­la kohtu­ulli­nen, jopa hyvä englan­nin taito.

    Kyl­lä sieltä löy­ty­isi osaa­jia, jos se Suomes­sa sallittaisiin.

  72. Olisiko esim. YK:n mah­dol­lista lähet­tää Välimeren pohjukkaan evakuioin­ti­laivas­to pelas­ta­maan ne, jot­ka ovat pahim­mas­sa hädässä, siis alueelle jääneet puo­lus­tuskyvyt­tömät ihmiset, jot­ka eivät ole päässeet edes leirille. 

    Näin mutu-ajatuk­se­na se tun­tu­isi poli­it­tis­es­ti ja soti­laal­lis­es­ti real­is­tiselta, kus­tan­nuste­hokkaal­ta ja ainakin inhimil­liseltä. Kaikkia ei tietenkään saisi pelastet­tua, mut­ta monia varmasti. 

    Oper­aa­tion väki­val­taisu­ut­ta ennal­taehkäi­sisi eval­u­oin­ti­saattueen monikansal­lisen suo­jali­it­touman murskaa­va soti­laalli­nen ylivoima. Siinä voisi­vat Venäjä, eräät ara­bi­maat, Israel, Euroop­pa, USA, Kiina ja Japani saa­da ylevän yhteisen päämäärän — ja toiv­ot­tavasti yhteisen onnis­tu­miselämyk­sen, yhdessä “hyvis­ten puolella”.

  73. Marko Hami­lo:

    Onko mitään järkevää syytä, mik­si emme keskit­ty­isi nyt vain ja ain­oas­taan tähän. Rajat kiin­ni ja apu sinne, mis­sä sen vaikut­tavu­us on suurinta ?

    Tätä kysymys­tä soisi esitet­täväk­si vähän use­am­minkin. Osmo­han jo tun­nustikin pin­nan alla kupli­vat demografiset tosi­asi­at jot­ka tekevät tästä lop­ul­ta väistämätön­tä. Nopeat oppi­jat jäävät tässäkin lop­ul­ta voitolle.

  74. pjt: Tähänkin asti on ollut niin, että Suomea varakkaam­mat pako­laisia lähel­lä ole­vat maat, kuten Qatar, Kuwait ja Sau­di-Ara­bia, pitävät rajat kiinni. 

    Näis­sä Per­sian­lah­den mais­sa on use­ampi sata tuhat­ta ellei reilusti yli miljoona syyr­i­alaista, ja “rajat kiin­ni” on tarkoit­tanut tähän men­nessä sitä, että syyr­i­alaisia ei ole kään­nytet­ty takaisin työlupi­en umpeutues­sa. Pitäisikö sin­un mielestä Suomen tehdä samoin, antaa ara­bisi­ir­to­laisille töitä mut­ta pitää tiuk­ka lin­ja tur­va­paikko­jen suhteen?

  75. Daniel Fed­er­ley: Tämä ei oikeas­t­aan liity maa­han­muut­toon tai tur­va­paikan­hak­i­joi­hin kuin korkein­taan välil­lis­es­ti. Jonkun aikaa olen jo miet­tinyt, että olisiko paikallaan muut­taa sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää sil­lä tavoin, että jos ihmi­nen ei työl­listy esimerkik­si 12 kuukaudessa ja elää yhteiskun­nan tuil­la, niin yhteiskun­ta osoit­taa hänelle asuin­paikan. Ei ole mil­lään muo­toa järkevää asut­taa pitkäaikaistyötön­tä Helsinki­in, kun maas­sa on tyhjiä asun­to­ja vaik­ka mil­lä mital­la ja Helsingis­sä asun­top­u­la. Perus­tus­laki­akaan tämä ei riko, sil­lä eihän sitä Kajaanin-ker­rostalokämp­pää oleisi pakko ottaa vas­taan, mut­ta jos kieltäy­tyy, pitää pär­jätä omillaan. … 

    Jos tätä ideaa sovel­letaan taan­nehti­vasti, täl­lä kon­stil­la vapau­tu­isi pääkaupunkiseudul­la tuhan­sia vuokra-asun­to­ja, kun niis­sä vuosia tai vuosikym­meniä asuneet sosi­aal­i­tur­van varas­sa eläneet per­heet muut­taisi­vat muualle Suomeen, taan­tuneisi­in taa­jami­in ja maalaiskyli­in. Maalle­muut­ta­ja-maa­han­muut­ta­jien suurper­heet tur­vaisi­vat syr­jöis­tenkin kyläk­oulu­jen säi­lymisen. Shi­aat ja sun­nit tietenkin eri paikkakun­nille, samoin turkki­laiset ja kur­dit. Myös kansal­lisu­us vaikut­taisi sijoi­tu­s­paikkakun­taan, näin koului­hin voidaan perus­taa yksi- tai kak­sikielisiä luokkia. ja palve­lut voidaan tar­jo­ta asukkaiden äidinkielel­lä siihen asti että he oppi­vat suomen kie­len tai paikallisen murteen.

    Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä tätä kon­s­tia voitaisi­in soveltaa myös kantasuomalaisiin.

    Tämä ideaa­li­nen ratkaisu tuskin kuitenkaan toteu­tuu, kos­ka aina löy­tyy änkyröitä, joiden mielestä tämä on rasis­mia (syr­jimistä tai suosimista kansalaisu­u­den tai uskon­non perus­teel­la). Ja lop­pu­jen lopuk­si, ehkä nuo “maalle pakko­muute­tut” muu­ta­man vuo­den kulut­tua kuitenkin palaisi­vat Etelä-Suomen suurimpi­in kaupunkei­hin, viimeistään sil­loin kun per­heen lapset aloit­ta­vat ammat­tiopin­not tai tulee työ­markki­noille (siitähän on Suomes­sa koke­muk­sia yli 20 vuo­den ajalta).

  76. On min­u­akin ihme­tyt­tänyt vähäi­nen keskustelu väk­ilu­vun kasvus­ta. Itse näk­isin, että vil­lakoiran ydin on juuri siinä kehi­tyk­sessä. Ei demokra­t­ian puut­teessa, sisäl­lis-sodis­sa tai talousti­lanteessa lähtö­mais­sa, ne lienevät vain seu­raus­ta tolkut­tomas­ta väestön kasvus­ta. Käp­pyröitä kat­sel­lessa voi myös havai­ta jonkin­laisen nyrkkisään­nön ole­van: jos väestö tuplaan­tuu, tai läh­es tuplaan­tuu kahdessakymme­nessä vuodessa (sukupol­ven aikana), seu­raa kri­isi. Kri­isin seu­rauk­se­na tapah­tuu noin 15% vähen­nys­tä, taval­la tai toisel­la. Ruan­das­sa se hoidet­ti­in aika ikäväl­lä taval­la, toisaal­la se lait­taa pako­laiset liik­keelle. Jos tuo nyrkkisään­tö pitää paikkansa, sen mukaan esim. Syyr­i­an väk­iluku piene­nee noin 3miljoonaa näis­sä karkelois­sa. Afgan­istanis­sa arvioidaan ole­van täl­lä het­kel­lä noin 30 miljoon­aa asukas­ta, vähen­nys­tä tulee tapah­tu­maan noin 4,5miljoonaa. Tämän sään­nön, siis mikäli se pitää paikkansa, avul­la voidaan myös ennus­taa tule­vaa. Ei näytä hyvältä, sieltä olisi listalle tulos­sa Pak­istan, Jemen, Ruanda(uudelleen), jopa Kenia. Lista on oikeasti masen­ta­van pitkä.
    On aivan selvää ettei rajo­ja voi Suomes­sakaan lait­taa kiin­ni, mut­ta mitä sit­ten asialle voi tehdä. En osaa sanoa muus­ta kuin määristä, joi­ta tänne lail­lis­es­ti ja viral­lis­es­ti voitaisi­in ottaa vas­taan. Se asia on kuitenkin helpoin päät­tää. Vas­taan voidaan ottaa juuri sen ver­ran kuin toiv­otaan väestönkasvun ole­van, mii­nustet­tuna suomes­sa syn­tynei­den las­ten määräl­lä. Tämä kaa­va toimii vain siinä tilanteessa, jos­sa tilanne on hallinnassa.
    On tämä kehi­tys ennustet­tu jo pitkään, mut­ta pahim­man vai­h­toe­hdon var­alle ei ilmeis­es­ti suomes­sakaan ole vielä kun­non suun­nitelmia. Se on se suun­nitel­ma, joka on ruske­as­sa kir­jekuores­sa päivys­täjän takana ja kaive­taan esi­in, jos rajalle tulee 300 000 tur­va­paikan­hak­i­jaa vuodessa. Onko siel­lä päivite­tyt ohjeet asu­tustiloista, jät­timäiset infra-han­kkeet työl­listämisek­si vai jotain muu­ta. Sil­lä ei ole väliä, mut­ta jotakin lin­jauk­sia ja resurssoin­te­ja olisi olta­va valmi­ina. Muuten käy hel­posti niin, että paikalliset joutomiehet otta­vat tilanteen haltuun.

  77. Timo Laak­so: … Tur­va­paikan saa EUssa n.500000 pako­laista (50% hak­i­joista) Näi­den asut­ta­mi­nen ja kotout­ta­mi­nen voi tul­la mak­samaan n.40mrd(EUn BKT on 14000mrd). Pako­lais­ten osu­us väestöstä on n.0,001%. Puhumi­nen sietora­jas­ta on aika kaukaa haettua. 

    Tosi pahasti heit­tävät Tim­on laskel­mat. EU:ssa asuu noin 510 miljoon­aa asukas­ta. Noin 510 000:n elin­ta­sopako­laisen ja pako­laisen osu­us on siten 0,1 pros­ent­tia väk­ilu­vus­ta. Jos tur­va­paikko­ja myön­netään yhtä paljon seu­raa­vat 10 vuot­ta, hei­dän osu­udek­seen tulee yksi pros­ent­ti. Mut­ta per­hei­den yhdis­täm­set ja kan­taväestöön ver­rat­tuna moninker­tainen syn­tyvyys saat­ta­vat kas­vat­taisi­vat tuo­ta osu­ut­ta moninker­taisek­si. Sen lisäk­si täy­tyy laskea jo täl­lä het­kel­lä Euroopas­sa asu­vat maa­han­muut­ta­jat (heistä eivät suinkaan kaik­ki ole kotoutuneet tai työl­listyneet; esim Ruot­sis­sa hei­dän osuuten­sa lie­nee ylit­tänyt 5% väkiluvusta). 

    Tuo 40 mrd euron kus­tan­nus on sekin reilusti alakant­ti­in arvioitu. On arvioitu että jo tänä vuon­na tur­va­paikan­hak­i­jat aiheut­ta­vat Suomelle noin 1,5 mil­jardin euron meno­erän, ja sum­ma saat­taa kas­vaa noin 7 mrd euron suu­ruisek­si vuo­teen 2020 men­nessä, jos tur­va­paikan­hak­i­joiden vir­ta jatkuu yhtä run­saana kuin viime vuo­den lop­ul­la. Puheet sietora­jas­ta ovat siten aivan aiheel­lisia. Näi­den taloudel­lis­ten tek­i­jöi­den lisäk­si tule­vat muut, vielä vaikeam­mat ongel­mat, joista on keskustel­tu laa­jasti ympäri Euroop­paa — niiden havait­semisek­si ei tarvitse men­nä Ruot­sia kauemmaksi.

  78. Hyvää argu­men­toin­tia. Sääli ettet ole Soin­in­vaara enää eduskunnassa.

    En itse ole koskaan ymmärtänyt, mitkä ovat moti­iv­it halu­ta nimeno­maan Suomeen asti ihan taval­lista kansaa, ellei peräti vaikei­ta tapauk­sia. Ain­ut seli­tys on nais­ten luon­tainen kiin­nos­tus rent­tui­hin. Mut­ta biolo­gia ei saisi määrätä isom­pia ratkaisu­ja koko yhteiskun­nan tasol­la. BKT kyl­lä absolu­ut­tis­es­ti kas­vaa, mut­ta elin­ta­somme per capi­ta las­kee. Puhu­mat­takaan mon­es­ta muus­ta ongelmasta.

    Sanon tässä omana tulk­in­tanani suorem­min sen, mitä kat­son Soin­in­vaaran halun­neen ilmaista:
    Tänne otet­takoon sopeu­tu­via ihmisiä, joista on hyö­tyä koko yhteisölle. Lop­pu­ja autet­takoon pako­laislereil­lä tai muual­la. Mak­sa­jan oikeus on myös hive­nen pain­ot­taa val­in­taa hyödyl­lisem­pi­in yksilöihin.

    Mut­ta samaan aikaan Euroopan pitää nos­taa viimein se pää hiekas­ta ja alkaa vaikut­ta­maan asioi­hin ongelmien syntysijoilla.

  79. Suurki­itos tästä fik­sus­ta, maltil­lis­es­ta puheen­vuoros­ta, jos­sa vaikeaa asi­aa pohdi­taan eri kan­teil­ta. Yleen­sähän maa­han­muut­tokeskustelua hal­lit­se­vat ääripäät. Ja kuten yleen­sä, kaikkein kiihkeimpiä ja ikävimpiä kan­nan­ot­to­ja tulee vas­tus­ta­jien riveistä (vaik­ka eivät sel­l­aiseen tietenkään sor­ru kaik­ki vastustajat).

    Veikkaan kuitenkin, että me maltil­liset olemme suo­ma­lai­sis­sakin enem­mistönä. Me, jot­ka tiedostamme, että hal­lit­se­ma­ton maa­han­muut­to on ongel­ma, mut­ta hyväksymme myös sen, että hädä­nalaisia, jopa ulko­maalaisia ja eriro­tu­isia, pitää pyrk­iä aut­ta­maan. Tähän vaikeaan ongel­maan pitäisi löytää vii­sai­ta ratkaisuja.

    Toiv­ot­tavasti tämä Osmo Soin­in­vaaran puheen­vuoro ja muut samankaltaiset kään­tävät keskustelua asial­lisem­paan suuntaan.

  80. Hyvä kir­joi­tus! Olen itsekin tavan­nut huip­puk­oulutet­tu­ja (poten­ti­aal­isia) pako­laisia (mm. Syyr­i­as­ta), jot­ka ovat esim. tohtori-ohjel­mas­sa tai työsken­televät post-doc tutk­i­joina mut­ta eivät voi tuo­da per­heitään pohjo­is­mai­hin ja joutu­vat kaiketikin aikanaan lähtemään esim. Turkki­in takaisin. Mik­si heitä (ja hei­dän koulutet­tu­ja per­heitään) ei voisi päästää Suomeen kiin­tiöi­den ja jono­jen ohi? Ongel­ma kai lie­nee, että hal­lit­se­ma­ton vir­ta pitäisi ensin saa­da tyre­hdytet­tyä. Ja tähän ei näytä ole­van mitään keino­ja, ainakaan nyky­is­ten sopimusten puit­teis­sa. Euroop­paan tuli­joiden määrä ylipäätään kai lask­isi jos esim. Sak­sa lakkasi otta­mas­ta vas­taan tai alka­isi tehdä rajatarkas­tuk­sia, joka taas saisi Itä­val­lan tekemään saman jne… Mut­ta tässäkin his­to­ri­alli­nen pain­o­lasti estää järkevää keskustelua. Ruot­si ainakin on jo toimin­ut, ja se on jo aut­tanut Suomen tilannetta.

  81. Jos Suo­mi leikkaisi het­kel­lis­es­ti 50% kehi­tysavus­ta ja investoisi tuon rahan tänne saa­pu­vi­in, tilanne voisi pysyä het­kel­lis­es­ti taloudel­lis­es­ti kurissa.

    OECD:n tilas­to­jen mukaan esim. USA antaa 0.19% BKT:sta kehi­tys­a­puna, Kana­da 0.24% ja Suo­mi 0.60% — jos siis tiput­taisimme tuon 0.30%:n tienoille en usko että lentäisimme ulos YK:sta.

    http://www.oecd.org/newsroom/aid-to-developing-countries-rebounds-in-2013-to-reach-an-all-time-high.htm

    Jär­jeste­lyä var­maan voisi pitää tilapäisenä, kunnes tilanne ja sopimuk­set saadaan vas­taa­maan käytet­tävis­sä ole­via resursseja.

  82. Huo­maut­ta­ja:
    Huo­maut­taisin, että tuo “uunit auki” ei ole oikeasti osa slo­ga­nia, vaan vasem­mis­toväen oma lisäys, jol­la pyritään leimaa­maan kyseiset mie­lenosoit­ta­jat natseiksi.

    Niin. Min­ulle tuo lisäys oli aivan uusi, vaik­ka seu­raan uuti­soin­tia ja näitä keskustelu­ja todel­la paljon. Vitsinäkin se on huono, myös tässä blo­gis­sa käytet­tynä asiaton.

  83. ij:
    Palaamisen odot­ta­mi­nen voi venyä pitkäk­si. Lähi-Idässä jotkut ovat odot­ta­neet pako­laisleireil­lä palu­umah­dol­lisu­ut­ta vuodes­ta 1948 tai 1967 (tässä en ota kan­taa palesti­inalais­ten palu­umuu­ton oikeel­lisu­u­teen tai realistisuuteen). 

    Hyvä että jollekulle muullekin tulee palesti­inalais­pako­lais­ten tilanne mieleen. Nehän liit­tyvät suo­raan myös Euroopan nykyiseen kri­isi­in kos­ka Syyr­i­an palesti­inalaiset ovat nyt myös liikkeellä.

    “An esti­mat­ed 240,000 Pales­tini­ans are liv­ing in Sau­di Ara­bia. They are not allowed to hold or even apply for Sau­di cit­i­zen­ship, because of Arab League instruc­tions bar­ring the Arab states from grant­i­ng them cit­i­zen­ship; the only oth­er alter­na­tive for them is to mar­ry a Sau­di nation­al.” (Wikipedia) Ja kaikki­aan­han palesti­inalais­pako­laisia on pari miljoonaa. 

    Ymmär­rän ettei tule omaa vas­tu­u­taan maail­man­paran­tamises­sa vält­tää sil­lä että viit­taa muiden syn­tei­hin. Silti, kun EU:n mai­ta nyt kri­ti­soidaan nihkeästä suh­tau­tu­mis­es­ta pako­laisi­in joista val­taosa tulee ara­bi­maista, niin tuo kri­ti­ik­ki kuu­lostaa jotenkin absur­dil­ta kun ajat­telee että ara­bi­maat ovat itse kat­e­goris­es­ti VUOSIKYMMENIEN ajan laimin­lyöneet palesti­inalais­pako­lais­ten inte­groimisen omi­in yhteiskun­ti­in­sa. Sen ei luulisi olleen kovin vaikea­ta kos­ka kieli ja kult­tuuri ovat samat. 

    Ja joo, ymmär­rän senkin että tämä asia taas liit­tyy ara­bi-Israel-kon­flik­ti­in, mut­ta veikkaan­pa etteivät leireis­sä kol­mat­ta sukupolvea edus­ta­vat palesti­inalaiset ole siel­lä vapaaehtoisesti.

    1. Paljonko Suo­mi on inte­groin­ut palesti­inalais­pako­laisia omaan yhteiskun­taan? Eikö vas­tuu palesti­inalais­ten asut­tamis­es­ta ole lähin­nä län­si­maid­en, jot­ka lahjoit­ti­vat opalesti­inalais­ten asut­ta­man maan Israelille ja antoi­vat näi­den häätää palesti­inalaiset omis­tamil­taan mailta?

  84. Ikäviä tosi­a­sioi­ta on pystyt­tävä käsit­telemään. Lääkäritkin joutu­vat päivit­täin tekemään päätök­siä siitä, kenelle annetaan hoitoa ja minkälaista. 

    Yksi ikävä tosi­a­sia on, että Afrikas­sa ja Lähi-idässä on nopeasti kas­va­va väestö, paljon työt­tömyyt­tä ja köy­hyyt­tä. Sik­si töitä lähde­tään etsimään kaukaa, vaik­ka pieni­palkkaistakin. Ymmärrettävää.

    Nyt jos Suomes­sa ale­taan jär­jestämään töitä näille maa­han­muut­ta­jille, kiertää sana takaisin, ja yhä use­ampi halu­aa Suomeen. Tarkkaa lukua ei voi kukaan sanoa, mut­ta veikkaan, että jokainen työl­listynyt lähet­tää ter­veisiä koti­in­sa ja saa kak­si — viisi uut­ta kave­ria lähtemään. 

    Voidaan puhua huolto­suh­teesta. Tuoko työl­listynyt vero­tu­lo­ja niin paljon, että veroil­la voidaan elät­tää 2 — 5 työtön­tä kave­ria? Tuskin­pa, varsinkin jos työl­listymi­nen tapah­tuu val­tion avus­tusten varas­sa, jos­sa työtätekevä on todel­lisu­udessa yhä kuluerä val­ti­olle. Merkit­tävä osa nyky­isinkin työl­listyneistä maa­han­muut­ta­jista on näitä tulkke­ja tai mui­ta val­tion mak­samien kor­vausten varas­sa töitä teke­viä avustajia.

  85. Vesa: Afrikan väestöräjähdys on vas­ta tulos­sa, eli se on vielä estet­tävis­sä. Nais­ten ase­man paran­t­a­mi­nen läh­tee tyt­tö­jen koulu­tuk­ses­ta. Ehkäisyn puoles­ta tehtävis­sä paljon. 1–2 lapsen jäl­keen tehtävän naisen ster­il­isaa­tion kor­vauk­se­na ilmaista koulu­tus­ta, maa­ta tai muu­ta vas­taavaa. Afrikkalaiset naiset halu­a­vat parem­paa elämää kuten me kaik­ki. Oman etumme vuok­sikin mei­dän on tärkeää auttaa. 

    Ehdo­tatko kel­lo­jen kään­tämistä n. 200 vuot­ta taak­sepäin ja Afrikan ottamista “valkoisen miehen” kon­trol­li­in, vai mitä (enpä uskoisi tuon onnis­tu­van)? Kos­ka muuten asia ei todel­lakaan ole mei­dän päätös­val­las­samme. Kehi­tysavun aikaansaan­nok­set ovat olleet vähäisen ja olemat­toman välil­lä. Niis­sä osin maail­maa, mis­sä väestönkasvun leikkaamisen ja mate­ri­aalisen elin­ta­son nos­tamisen suh­teen viime vuosikym­meninä on tapah­tunut merkit­tävää edis­tys­tä (kuten Itä-Aasi­as­sa) kehi­tysavun osu­us on samoin ollut vähisen ja olemat­toman välimaastossa.

    Afrikas­ta tulee hyvässä ja pahas­sa se, mitä afrikkalaiset siitä tekevät. On jul­me­tun korskea­ta kuvitel­la, että me siitä päät­täisimme. Se mihin me voimme kun­nol­la vaikut­taa, on se, mik­si Suomi/Eurooppa muut­tuu. Nyky­su­un­tauk­seen ei minus­ta voi olla tyy­tyväi­nen kuin naivi tai vankku­ma­ton oikeis­tolib­er­aali, jon­ka mielestä on vain ihan hyvä, että hyv­in­voin­ti­val­tio­ha­p­a­tus aje­taan alas ja sen rau­niolle kyl­vetään vielä suo­laa. En tosin ole var­ma keiltä hekään kuvit­tel­e­vat löy­tyvän moti­vaa­tio­ta maan­puo­lus­tuk­seen seu­raa­van ker­ran kuin Putinin seu­raa­ja päät­tää laa­jen­taa Pietarin etupiiriä.

  86. Kiitok­sia tolkullis­es­ta kir­joituk­ses­ta — sitä olen todel­la kaivan­nut, tässä täysin tolkut­tomas­sa loan heiton tuiskinassa.
    Kuten artikke­lis­sa san­ot­ti­in, niin rahas­takin on vaan puhut­ta­va, jot­ta saataisi­in jonk­in­moista järjestys­tä tähän asiaan.
    Mitä tämä maksaa?
    Ruotsin maa­han­muut­tovi­ras­to (Migra­tionsver­ket, Svd 4–2‑2016)arvioi, että Ruot­si­in tulee vuon­na 2016 arvi­ol­ta 70000 — 140000 tur­va­paikan­hak­i­jaa. Migra­tionver­ketin arvio on, että 100000 tur­va­paikan­hak­i­jan hake­musten käsit­te­ly ja muut toimen­piteet mak­sa­vat 59 mil­jar­dia kru­unua vuodessa, elikkä n. 6,5 mil­jar­dia euroa.
    Jos arvioimme, että Suomes­sa olisi 30000 tur­va­paikan­hak­i­jaa hakumenet­telyssä vuosi­ta­sol­la, niin kus­tan­nus olisi n. 2 mil­jar­dia euroa vuodessa. Selvää on, että osa saa tur­va­paikan ja siir­tyy toimeen­tu­lotuen varaan ja osa palaute­taan. Mut­ta kos­ka koko ajan tulee uusia, tur­va­paikan­hak­i­joi­ta tilalle, niin käsit­te­lypros­es­sista tulee kallis pul­lonkaula. Myöskin tur­va­paikan­hak­i­jat puhu­vat nopeam­man käsit­te­lyn puolesta.
    Täysin selvää lie­nee, että käsit­te­lyn nopeut­ta­mi­nen on kaikkien etu, ja että siihen sat­sat­ta­vat lisäresurssit ovat kansan­taloudel­lis­es­tikin eri­no­mainen sijoitus.
    Jos ole­tamme, että 50 pros­ent­tia hake­muk­sista hyväksytään, niin me saamme vuosit­tain n. 15000 ihmistä toimeen­tu­lotuen piiri­in. Kymme­nessä vuodessa tämä tarkoit­taisi 150000 ihmistä, joista ehkä 30 pros­ent­tia olisi työllistynyt. 

    Mitä mak­saa: Kiitok­sia tolkullis­es­ta kir­joituk­ses­ta — sitä olen todel­la kaivan­nut, tässä täysin tolkut­tomas­sa loan heiton tuiskinassa.Kuten artikke­lis­sa san­ot­ti­in, niin rahas­takin on vaan puhut­ta­va, jot­ta saataisi­in jonk­in­moista järjestys­tä tähän asiaan.Mitä tämä maksaa?Ruotsin maa­han­muut­tovi­ras­to (Migra­tionsver­ket, Svd 4–2‑2016)arvioi, että Ruot­si­in tulee vuon­na 2016 arvi­ol­ta 70000 — 140000 tur­va­paikan­hak­i­jaa. Migra­tionver­ketin arvio on, että 100000 tur­va­paikan­hak­i­jan hake­musten käsit­te­ly ja muut toimen­piteet mak­sa­vat 59 mil­jar­dia kru­unua vuodessa, elikkä n. 6,5 mil­jar­dia euroa.Jos arvioimme, että Suomes­sa olisi 30000 tur­va­paikan­hak­i­jaa hakumenet­telyssä vuosi­ta­sol­la, niin kus­tan­nus olisi n. 2 mil­jar­dia euroa vuodessa. Selvää on, että osa saa tur­va­paikan ja siir­tyy toimeen­tu­lotuen varaan ja osa palaute­taan. Mut­ta kos­ka koko ajan tulee uusia, tur­va­paikan­hak­i­joi­ta tilalle, niin käsit­te­lypros­es­sista tulee kallis pul­lonkaula. Myöskin tur­va­paikan­hak­i­jat puhu­vat nopeam­man käsit­te­lyn puolesta.Täysin selvää lie­nee, että käsit­te­lyn nopeut­ta­mi­nen on kaikkien etu, ja että siihen sat­sat­ta­vat lisäresurssit ovat kansan­taloudel­lis­es­tikin eri­no­mainen sijoitus.Jos ole­tamme, että 50 pros­ent­tia hake­muk­sista hyväksytään, niin me saamme vuosit­tain n. 15000 ihmistä toimeen­tu­lotuen piiri­in. Kymme­nessä vuodessa tämä tarkoit­taisi 150000 ihmistä, joista ehkä 30 pros­ent­tia olisi työllistynyt. 

    (Tässä jatkoa edel­liseen, tietokoneen kanssa oli hiukan häslinkiä).
    Olet­taen, että kymme­nen vuo­den kulut­tua on tur­va­paikan saaneista n. 100000 toimeen­tu­lotuen varas­sa, niin tämä tarkoit­taa rahas­sa vähin­tään 1,5 miljardia.
    Tämä laskuhar­joi­tus on pelkästään suun­taa anta­va, ja toivonkin, että joku henkilö, joka tun­tee asi­at voisi tehdä kun­nol­lisen laskelman.
    Tämä ker­too kuitenkin mielestäni muu­tamia asioita.
    Ensin­näkin meil­lä tulee ole­maan mil­jardilu­okan kus­tan­nuserä tur­va­paikan­hakumenet­telystä use­am­man vuo­den tähtäimellä
    Kak­si asi­aa mitä voimme tehdä heti on, ensin­näkin tur­va­paikan­hakumenet­te­lyä on nopeutet­ta­va ja tur­va­paikan saanei­den ohjaamista työelämään on tehostet­ta­va kaikin keinoin.
    Nämä toimen­piteet ovat vält­tämät­tömiä mon­es­ta muus­takin syys­tä, kuin pelkästään rahasta.

  87. Min­ua häm­men­tää, kuin­ka var­mat kan­nat ihmisil­lä on pako­lais­ten / siir­to­lais­ten moti­iveista olla liik­keel­lä. Mil­laisia uutis­lähteitä ja kristal­li­pal­lo­ja mah­dat­te käyt­tää? Mität­tömin vai­htelevin lööp­pi­ta­soisin tiedoin ker­ro­taan “mitä niille pitäisi tehdä” ja “sik­si ovat tääl­lä”. Samoin Euroopan tilanteesta ollan taka­puoli­tun­tu­mal­la sitä mieltä mitä nyt tun­tuu. “Väestönkasvun rasit­ta­ma Euroop­pakin” taitaa tuol­la edel­lä esi­in­tyä ;D Mitä pako­lais­määri­in tulee, Cen­ter for Glob­al Devel­op­mentin lokakuisen YK:n lukui­hin perus­tu­van kom­mentin mukaan määrä oli edel­lisen ker­ran yhtä suuri, itse asi­as­sa paljon suurem­pi, reilut 20v sitten.

    Jos jotain, nykyi­nen kri­isi on ihmis­ten päi­den sisäl­la ja liit­tyy viestin­tään ja poli­ti­ikkaan. Väite “ei me selvitä” on ker­ta kaikkisen surkeaa ininää. Niin surkeaa, että en tiedä, onko näin apat­tisel­la, arvon­sa ja toim­intakykyn­sä hylän­neel­lä porukalla edes oikeut­ta päästä tilanteesta eroon ilman todel­lista kri­isiä, jos­sa vas­ta pun­ni­taan, onko meistä enää mihinkään hyvän tekemiseen.

  88. Timo Laak­so:
    Tur­va­paikan saa EUssa n.500000 pako­laista (50% hak­i­joista) Näi­den asut­ta­mi­nen ja kotout­ta­mi­nen voi tul­la mak­samaan n.40mrd(EUn BKT on 14000mrd). Pako­lais­ten osu­us väestöstä on n.0,001%. Puhumi­nen sietora­jas­ta on aika kaukaa haettua. 

    Ker­ropa pros­ent­tisi tuhan­nel­la, niin ollaan lähempänä totu­ut­ta. Esimerkkinä Suo­mi: maas­sa lie­nee noin 50 000 human­itääristä tuli­jaa, siis noin 1% maan väestöstä. Ja tämä on tilanne täl­lä het­kel­lä — pitää osa­ta kat­soa ja nähdä, mihin suun­taan olemme olleet menossa.

  89. vta­pio:
    Lain­säädän­nölle on omi­naista hitaus. Mitään lake­ja ei sääde­tä yhdessä yössä. Tämän ymmärtävät useim­mat. Se sijaan moni ei näytä ymmärtävän sitä, miten suuresti oikeudelli­nen ympäristömme on viimeisen puolen vuo­sisadan aikana muuttunut. 

    Kyl­läpä oli opet­tavaista tekstiä. 

    Fak­ta: Tan­s­ka ja Nor­ja ovat säätäneet lake­ja. Suo­mi on vitkastel­lut, ja Suomes­sa tietyt tahot ovat vas­tus­ta­neet oikeaan suun­taan menemistä. 

    Suvereenin val­tion ei pidä antaa kan­sain­välis­ten sopimusten kahli­ta. Joskus pitää osa­ta toimia ensin ja neu­votel­la vas­ta sit­ten. Muis­sa mais­sa tämä ymmär­retään; esim. Bri­tan­nia ja Ruot­si pitävät pään­sä Assan­gen kohdal­la, Itä­val­ta aset­taa ylära­jan maa­han­tuli­joiden vuosit­taiselle määrälle, Dublinia ja Schen­geniä sovel­letaan miten tykätään. Suomes­sa päät­täjät taita­vat kuun­nel­la liikaa hurah­tanei­ta ihmisoikeu­sop­pinei­ta, joi­ta eit­tämät­tä ohjaa ide­olo­gia, ei niinkään tolkku.

  90. Hyvä kir­joi­tus, jos­sa nähdäk­seni harkit­tua tek­stiä Osmolta! 

    Ongel­mak­ent­tä on täl­lais­ten vaikei­den kysymys­ten kohdal­la todel­la han­kala kokon­aisu­us. Väli­aikaisratkaisuna olisi jo ehkä syytä ilmoit­taa maail­malle, että kiin­tiömme on tul­lut täy­teen, eikä uusille tuli­joille ole tilaa. Se olisi raa­ka peri­aate, mut­ta mielestäni mei­dän on syytä jo miet­tiä myös yhteiskun­ta­rauhan säi­lymistä omas­sa maas­samme jatkos­sa sekä sitä, miten voimme ratkaista nykyisetkin ongel­mamme. Jos ei parhaal­la, niin ainakin kelvol­lisel­la tavalla.

    Ehkä paras peri­aate tur­va­paikkapoli­ti­ikas­sa olisi tehdä ensin päätös siitä, mihin kansal­liset rah­keemme riit­tävät, ja mikä olisi paras tapa pain­ot­taa maa­han­tuli­joiden osalta eri­laisia ryh­miä. Valitet­tavasti näen kiin­tiöt ain­oana mah­dol­lisuute­na, kos­ka nyt syyspuolel­la näh­dyn hal­lit­se­mat­tomana tilanteen ei voi­da enää antaa jatkua. 

    Peri­aate, jos­sa ajatel­laan jatku­vasti, että aina on tilaa vielä yhdelle tai josko otet­taisi­in vielä tuo yksi prop­si, on tuli­joiden lop­ut­toman vir­ran edessä mah­do­ton. Se johtaa lop­ul­ta tilanteeseen, jos­sa reki aut­ta­mat­ta pysähtyy, kun Polle ei enää jak­sa. Sen jäl­keen sitä ei saa­da liik­keelle uud­estaan kuin vähen­tämäl­lä taakkaa paljon. 

    Salakul­je­tuk­sen pas­si­ivi­nen sal­lim­i­nen on kaikkein vihe­liäis­in­tä poli­ti­ikkaa, sil­lä tuos­sa hädä­nalais­ten rahat menevät täysin vääri­in taskui­hin. Tästä syys­tä suo­raan, esim. Turkki­in peruste­tul­ta isol­ta keskuk­selta val­in­takri­teeriemme perus­teel­la valit­tu­jen ryh­män pain­oar­voa pitäisi ehkä lisätä. Jos pako­laiskeskuk­ses­sa lev­iää tieto, että use­ampi tulee val­i­tuk­si sieltä, kuin tule­mal­la suo­raan maa­hamme, voisi jälkim­mäi­nen ryh­mä saa­da parem­min hallintaan. 

    Toisaal­ta voidaan tietysti kysyä, osoit­taako selviy­tymi­nen pitkän matkan kaut­ta suo­raan maa­hamme parem­paa elinkelpoisu­ut­ta ja mah­dol­lis­es­ti parem­paa ennustet­ta uuden, parem­man elämän alku­un tääl­lä? Tuli­joiden viestit “onnis­tu­mi­sista” EU:n alueelle pääsyssä lisän­nevät kuitenkin ketjureak­tion vaaraa, tuli­joiden määrän hal­lit­se­mat­toman kasvun suun­taan. Näin ilmeis­es­ti ehti jo käymään viime vuo­den puolel­la, mut­ta vaara voi olla entistä suurem­pi tule­vana keväänä ja sen jälkeen.

    Peru­songel­mana tässä taitaa olla huono, tai läpimätä hallinto monis­sa lähtö­mais­sa. Siihen puut­tumi­nen yhteis­tu­umin, esim. YK:n toimes­ta, tarvit­taes­sa kovinkin ottein, ja avun saan­ti läheltä, olisi kai kaikkein tehokkain tapa päästä edes kaikkein hädä­nalaisimpi­en kannal­ta siedet­täväm­pään lop­putu­lok­seen. Ei sit­ten muu­ta kuin toimeksi …

  91. Olemme siir­tymässä aikaan, mis­sä ihmisen työ­markki­na-arvo riip­puu melkein kokon­aan ulkonäöstä. Komeat ja kau­ni­it pär­jäävät, muut syr­jäy­tyvät. Olit­pa tutkija,urheilija, opet­ta­ja, myyjä tai mikä tahansa, niin työ­panok­sesi ja markki­na-arvosi riip­puu ulkonäöstäsi.

    Etnis­es­ti mon­imuo­toinen työelämä tulee johta­maan katas­trofi­in. Näemme jo nyt rumien syr­jäy­tymisen. On hyvin mah­dol­lista. että komeitakin etnis­es­ti eksoot­tisia ihmisiä syr­jitään töis­sä. He tule­vat katkeroitumaan. 

    Paljon parem­pi olisi aut­taa kotimaissa.

  92. Jysky:

    Ehkä paras peri­aate tur­va­paikkapoli­ti­ikas­sa olisi tehdä ensin päätös siitä, mihin kansal­liset rah­keemme riit­tävät, ja mikä olisi paras tapa pain­ot­taa maa­han­tuli­joiden osalta eri­laisia ryhmiä. 

    Pieni täs­men­nys edellseen: aut­ta­mi­nen lähtö­maan lähel­lä voisi olla

  93. Hyvää ja real­is­tista pohdiskelua, Osmo!
    Sille voi tosin käy­dä samoin kuin Niin­istön puheellekin.

  94. Eri­no­maista älyl­listä pohd­in­taa! Kun vain saisi edes osan jotenkin realisoitua.

  95. Ei sopimuk­sia tarvitse muut­taa, mut­ta voisi olla kiva kokeil­la pitää niistä kiin­ni. Ensim­mäi­nen koh­ta olisi palaut­taa pako­laisu­us sel­l­aisek­si kuin se on sopimuk­sia määriteltäessä säädet­ty ja jät­tää kaik­ki muu kan­sain­vael­lus keskustelun ulkopuolelle.

    Siis mitä on pako­laisu­us tai pako­lainen? Pako­lainen on henkilö, joka kokee HENKILÖKOHTAISTA VAINOA esim. etnisen taus­tansa, mielip­i­teen­sä tai uskon­ton­sa takia. Kaik­ki muu kuin HENKILÖKOHTAINEN VAINO on jotain muu­ta kuin pako­laisu­u­den edel­ly­tys. Lisäk­si pako­laiselle on myön­net­tävä tur­va­paik­ka vain siinä tapauk­ses­sa, että hän ei jo ole turvassa.

    Kun tämä lähtöko­h­ta hyväksyt­täisi­in taas poli­ti­ikan keskiöön, koko ongel­ma olisi ratkaistu. Vähin­tään 95 % Euroop­paan tule­vista siir­to­lai­sista pak­e­nee jotain muu­ta kuin henkilöko­htaista vain­oa. Yleisim­mät syyt ovat yleinen (globaali) huono-osaisu­us, näköalat­to­muus ja yhteiskun­nal­liset lev­ot­to­muudet ml. sota.

    Nämä eivät ole perustei­ta tur­va­paikalle, vaik­ka nykyään sopimuk­sia tulk­i­taan tarpeet­toman löysästi. Tulk­in­taon­gel­maakaan ei olisi, jos hake­muk­sia ei käsiteltäisi. Tässä on se vaikeus, että jokainen hake­mus on lähtöko­htais­es­ti käsiteltävä, mut­ta Suo­mi on siitä hyvässä tilanteessa, että olemme tur­val­lis­ten maid­en ympäröim­iä. Ei ole mitään syytä mik­si naa­puri­maas­samme oleskel­e­va henkilö ei hak­isi tur­va­paikkaa naa­puri­maas­samme, jos on sel­l­aisen tarpeessa. Nämä ihmiset siis ovat jo turvassa.

    Tästä seu­raa, ettei Venäjältä, Ruot­sista tai Viros­ta tule­van hake­mus­ta tarvitse ottaa käsit­te­lyyn mikäli he eivät hae tur­va­paikkaa nimeno­maan sil­lä perus­teel­la, että heitä henkilöko­htais­es­ti vain­o­taan Venäjäl­lä, Ruot­sis­sa tai Virossa. Lisäk­si täl­laisia henkilöitä ei tarvitse päästää maa­han ellei heil­lä ole voimas­sa ole­vaa viisum­ia (mikäli siis ovat kol­man­sien maid­en kansalaisia). Koko maa­han­tu­losään­nösten kier­toau­tomaatil­ta (ei viisum­ia -> asy­lum -> sisään) putoaa siis pohja.

    Sen jäl­keen kun tuo ongel­ma on ratkaistu voidaan alkaa puhua siitä mis­tä tässä kaikessa on oikeasti kysymys. Siis siir­to­laisu­ud­es­ta. Se ja pako­laisu­us ovat kak­si aivan eri asi­aa. Siir­to­laisu­u­teen liit­tyvät käytän­nöt ovat täysin kansal­lisen harkin­nan varas­sa ja minkään­laista pakkoa ei näi­hin päätök­si­in liity kun puhutaan muista kuin EU-kansalaisista.

  96. Suomeen jäävien kym­me­nien tuhan­sien tur­va­paikan­hak­i­joiden työl­listämi­nen ei mil­lään tem­puil­la yhtäkkiä onnis­tu, joten suurin osa tarvit­see katon päälleen ja jonkin­laisen peru­syl­läpi­don. Tuet­tu asum­i­nen tulee halvem­mak­si jär­jestää jos­sain muual­la kuin Helsingissä. 

    Suomen­maa on täyn­nä tyhjiä asun­to­ja, minne hädässä ole­vat pako­laiset voidaan sijoit­taa odot­ta­maan, että sota lähtö­mais­sa joskus lop­puu ja tuli­jat pää­sevät palaa­maan kotimaihinsa. 

    Kaikkien maa­han hakeu­tu­vien ei voi antaa val­ua hal­lit­se­mat­tomasti Helsinki­in ja muualle pääkaupunkiseudulle, jos­sa jo ennestään on pulaa työstä ja asun­noista. Ongel­ma ei Helsinki­in asun­to­ja rak­en­ta­mal­la ratkea.

  97. Marko Hami­lo: Onko mitään järkevää syytä, mik­si emme keskit­ty­isi nyt vain ja ain­oas­taan tähän. Rajat kiin­ni ja apu sinne, mis­sä sen vaikut­tavu­us on suur­in­ta eli telt­taleireistä kun­non kaupunke­ja, jonne koulut ja ter­vey­den­huolto ja jonkin­lainen tuotan­nolli­nen toim­inta myös kuntoon.

    Meil­lä on ole­mas­sa tääl­lä jo valmis infra — jos tänne joku tulee ulko­mail­ta, niin täl­löin investoimme rahaa koti­maas­sa. Jos tääl­lä investoidaan mil­jar­di tasais­es­ti ympäri Suomea se siir­tyy suo­raan työ­paikoik­si kotimaahan.

    Kaik­ki tänne saa­pu­vat eivät tänne voi jäädä — osa palaa takaisin itse, osa ei saa oleskelulu­paa, osalle ei löy­dy töitä ja he lähtevät muualle, osa ei ole tyy­tyväi­nen Suomeen mut­ta var­masti jonkin ver­ran jää. Voi olla että he tai hei­dän jälkeläisen­sä taas sit­ten kas­vat­ta­vat ja kehit­tävät Suomea ja heistä tulee ns. “aito­ja” Suo­ma­laisia, ken­ties jopa tolkun ihmisiä 🙂

    Sen sijaan, jos lähdemme rak­en­ta­maan jotain keinotekoista kaupunkia Syyr­i­aan, kuin­ka pitkään täm­möi­nen kaupun­ki oikeasti lentää ja paljonko sen tulisi maksamaan?

    Ja ennenkaikkea kuka sen rak­en­taa ja kuka saa nämä rahat?

    Jos se olisi niin help­poa, niin mik­si paikalliset eivät sitä tee itse? 

    Todel­lisu­udessa he tekivät sen jo ja osi­taain tämä jär­jestelmä on siel­lä jo toimin­nas­sa — tuskin me pystymme tekemään sitä sen parem­min ilman val­tavaa investoin­tia ja jos alamme kaata­maan rahaa tuo­hon poh­jat­tomaan kaivoon niin emme saa siitä juuri mitään takaisin ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa se hyödyt­tää vain terroristeja.

    On vain erikoista, että kun kyse on ihmis­ten vas­taan­ot­tamis­es­ta Suomeen niin vaikut­tavu­us on korkein­ta jos­sain muual­la — kun taas puhutaan kehi­tysavus­ta niin täl­löin sen vaikut­tavu­us kysenalaistetaan.

  98. sari: Voisiko olla niin että tämän takana on venäjän ja län­nen uusi ‘sotati­la’.

    Ei, ei ole. Tuo uusi “sotati­la” vaikut­taa lähin­nä vain Syyr­i­aan, jos­sa kyl­lä tap­pami­nen onkin kun­nol­la vauhdis­sa (Syyr­i­an sisäl­lis­so­das­sa on nyt kuol­lut kymme­nen ker­taa niin paljon ihmisiä kuin kaikissa Israelin ja palesti­inalais­ten väli­sis­sä sodis­sa vuodes­ta 1948 alkaen).

    Muut­toli­ike Euroop­paan ja eri­tyis­es­ti Suomeen tulee kuitenkin paljolti muual­ta kuin Syyr­i­as­ta. Tur­va­paikan­hak­i­joi­ta tulee Afgan­istanista ja Soma­lias­ta (jois­sa toki vaikut­taa jo Neu­vos­toli­iton ja län­nen *van­ha* sotati­la), Iranista (jos­sa vaikut­taa islamisti­nen hallinto), Egyp­tistä, Nige­ri­as­ta, Kamerunista, Bangladeshista, Inti­as­ta, Eritreas­ta, Pak­istanista, Marokosta.

    Afrikan ja Aasian mais­sa on kuo­huntaa ja väestön vauras­tu­misen ja tiedoku­lun paran­tu­misen — etenkin inter­netin — takia eri­tyis­es­ti vähän vau­raam­mat per­heet tietävät nyt minne lähet­tää jonkun pojis­taan etsimään parem­paa elämää suvulle. Tämä on täysin ymmär­ret­tävää, niin mekin tek­isimme samas­sa tilanteessa.

    Muut­ta­jat eivät ole tyh­miä (tyh­mät jäävät matkalle ja hui­jataan eroon rahois­taan), eivätkä ilkeitä (yleen­sä) joskin heil­lä on tietysti taus­tansa tuo­mat ajatuk­set, opit ja ennakkolu­u­lot, kuten meil­lä kaikilla. 

    Tuli­jois­sa on paljon ihmisiä, jot­ka ovat olleet pako­laisi­na jo vuosikymme­nen naa­puri­mais­saan, ja ovat nyt myöhem­min läht­e­neet liik­keelle Euroop­paan. Esim. tässä jut­telin erään pojan kanssa, joka oli afgan­istani­lainen, mut­ta asunut siel­lä vain neliv­uo­ti­aak­si. Sen jäl­keen vuosikym­men Iranis­sa toisen luokan ihmisenä (ei oikeut­ta käy­dä koulua tai tehdä työtä), sit­ten vuosien kier­ros Turkissa ja eri Euroopan mais­sa ja lop­ul­ta Suomessa.

    Pul­mana on vain se, että Euroopal­la ei ole muut­ta­jille töitä, ja laa­ja muut­toli­ike muut­taisi maat täysin. Euroopas­sa voi olla hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta jois­sa asum­is­pe­rusteinen sosi­aal­i­tur­va, tai voi olla tyystin avoimet rajat joil­la ketään ei tarkaste­ta, mut­ta ei voi olla molem­pia. Val­in­ta on tehtävä. Jos sitä ei tehdä, niin val­in­ta on avoimet rajat ja hyv­in­voin­ti­val­tioiden lopettaminen.

    Bri­tan­ni­as­sa ilmeis­es­ti kon­ser­vati­ivien johdol­la ollaan jo tekemässä val­in­taa rajatarkas­tusten ja hyv­in­voin­ti­val­tion puoles­ta, ja EU hajoaa. Ehkä se on ihan hyvä, kos­ka jatku­van laa­jen­tu­misen pakko oli niin tyystin val­lan­nut korvien­välit Brysselissä.

  99. Suomes­ta puut­tuu loogi­nen ulko­maalais­poli­ti­ik­ka, oikeas­t­aan se puut­tuu kokon­aan. Pako­laisas­i­at ovat siitä osa.

    Ulko­maalais­poli­ti­ikkaan kuu­lu­vat niin yri­tys­toim­inta ja sijoi­tusten han­kkimi­nen, avain­henkilöi­den vero­tus, kan­sain­väliset opsike­li­jat yliopis­tois­sa ja amk:ssa, ker­jäläiset ja tasku­varkaudet, perusk­oulun kie­lenope­tus ja virois­sa vaa­dit­ta­va kieli­taito, noin esimerkik­si. Kaik­ki vaikut­taa kaikkeen.

    Jos kansal­liskon­er­vati­iviset tekevät ulko­maalais­ten tai ylipäätään vier­aan näköis­ten ihmis­ten liikku­misen ja las­ten koulun käyn­nin vaikeak­si, se todel­lakin vaikut­taa yri­tys­maail­maan. Avi­o­li­it­to tai vas­taa­va, työ ja opiskelu, jopa urheilu ovat olleet syitä tul­la Suomeen. Lap­si­akin syn­tyy ja tulee maahan. 

    Tänne tulleen amerikkalaisen, sak­salaisen, ruot­salaisen, thaimaalaisen ja turkki­laisen ongel­mat ovat varsin samanlaisia.

    Herkkä asia on ainakin ruotsin kie­len pakol­lisu­us kaikille. Valin­naise­na sitä var­masti jatkos­sakin opiskel­laan. Aihet­ta on ennenkin puitu, jotenkin vain kotikie­len ja maail­mankielien ja suomen väli­nen suhde muut­tuu seu­raa­van vuosikymme­nen aikaan. Ruotsin kieli­taidon puut­tumi­nen ei jatkos­sa voi olla syy syr­jäy­tyä opin­noista, siihen ei ole varaa. 

    Kokon­aisu­us vaatisi tas­apain­oista pohd­in­taa ja ymmär­ryk­sen lisäämistä poli­itikko­jen ja muidenkin kesken. Suo­mi 2025 on eri­lainen. Silti maamme on aina ollut monikult­tuuri­nen, monikieli­nen ja moniuskon­toinen, sen kanssa peri­aat­teessa osaamme elää.

    Maas­sa pitkään ollei­den vähem­mistö­jen, kuten tataarien, venäläis­ten ja juu­ta­laisy­hteisö­jen näke­myk­siä olisi hyvä kuul­la. Samoin tänne lyhyek­si aikaa tullei­den opiske­li­joiden ja urheilijoiden.

    Maamme elää vien­nistä. Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka on tänne tule­vien osaamisen hyö­dyn­tämisen politiikkaa.Pienen maamme on saata­va kaik­ista paras kaikkien hyödyksi.

    Miten Suomen e‑kansalaisuus? Miten taas Suomes­ta pois muut­ta­neet ja ulko­mail­la asu­vien kanssa toimitaan?

    Ulko­maalais­poli­ti­ikan syn­tymi­nen on mah­dot­tomam­paa kuin sote-uud­is­tus. Sil­lä pystytään liian hel­posti keräämään pis­teitä ja se kos­ket­taa liian mon­taa liian herkkää asi­aa. Silti se olisi saata­va tehtyä.

  100. Jouni Mar­tikainen:
    Muista ottaa jatkopo­hd­in­toi­hin mukaan yhdek­si muut­tu­jak­si myös EU:n sisäi­nen väestön vapaa liikku­mis- ja asumaanaset­tumisoikeus. Sikäli mikäli se on jatkos­sakin voimas­sa, niin jos­sain EU-maas­sa oleskelu­lu­van saanei­den maa ja maakun­ta parin vuo­den päästä siitä voi olla mikä muu tahansa, kuin myön­tämishetkel­lä. Tai ei ehkä mikä muu tahansa. Se tuskin on Roma­nia tai Bul­gar­ia vaik­ka taakkaa kuin­ka jaettaisiin.

    EU-maid­en kansalaiset voivat vapaasti asua mis­sä EU-maas­sa tahansa. Oleskelu­lu­val­la ole­vat ei-kansalaiset voivat oleskel­la toises­sa EU-maas­sa max 3 kk. Jos halu­aa muut­taa toiseen maa­han pitää aloit­taa uusi lupa­pros­es­si ko maassa.

  101. v ron­s­ki: Kyl­läpä oli opet­tavaista tekstiä. 

    Fak­ta: Tan­s­ka ja Nor­ja ovat säätäneet lake­ja. Suo­mi on vitkastel­lut, ja Suomes­sa tietyt tahot ovat vas­tus­ta­neet oikeaan suun­taan menemistä. 

    Suvereenin val­tion ei pidä antaa kan­sain­välis­ten sopimusten kahli­ta. Joskus pitää osa­ta toimia ensin ja neu­votel­la vas­ta sit­ten. Muis­sa mais­sa tämä ymmär­retään; esim. Bri­tan­nia ja Ruot­si pitävät pään­sä Assan­gen kohdal­la, Itä­val­ta aset­taa ylära­jan maa­han­tuli­joiden vuosit­taiselle määrälle, Dublinia ja Schen­geniä sovel­letaan miten tykätään. Suomes­sa päät­täjät taita­vat kuun­nel­la liikaa hurah­tanei­ta ihmisoikeu­sop­pinei­ta, joi­ta eit­tämät­tä ohjaa ide­olo­gia, ei niinkään tolkku.

    Hyvä point­ti. Jos Suo­mi olisi viral­lis­es­ti osa liit­to­val­tio­ta, lail­lis­es­ti ei olisi tehtävis­sä mitään, mut­ta täl­lä het­kel­lä Suo­mi on vielä suvereeni val­tio jos­sa ylin val­ta on Suomes­sa äänioikeute­tu­il­la. Juridis­es­ti sen yläpuolel­la ei ole mitään — kun ottaa huomioon että riit­tävä äänestäjien enem­mistö voi muut­taa perus­tus­lakia vapaasti. Sil­loin astu­taan kan­sain­välisen oikeu­den hämärälle areenalle jos­ta voi olla seu­rauk­se­na pahek­sun­taa, pakot­tei­ta, ja lop­ul­ta ääripäässä sota. Nyt Sak­sa, Tan­s­ka, Nor­ja ja Itä­val­ta tulk­it­se­vat jo kan­sain­välisiä sopimuk­sia taval­la joka Suomes­sa käyte­tyn tulkin­nan mukaan rikkoo niitä. Kan­sain­välis­inä sank­tioina on ollut vain vähäistä pahek­sun­taa ja sama seu­raus olisi odotet­tavis­sa jos Suo­mi ottaisi vas­taa­vat toimet käyt­töön. Syyt mik­si Suo­mi ei tee vas­taavaa uudelleen­tulk­in­taa ovat kansal­lisia, ei voi syytä vyöryt­tää muualle. Olen kyl­lä vaku­ut­tunut että uudelleen­tulk­in­ta on pakon edessä vielä tehtävä joka tapauksessa.

  102. kk: Juridis­es­ti sen yläpuolel­la ei ole mitään

    Moni ymmärtää asian näin, ja joku voi toivoa, että asian tulisi olla näin.

    Nykyti­lanteen kuvauk­se­na väite on kuitenkin väärä. Esim. Euroopan union­in oikeus on juridis­es­ti suo­ma­laisen lan­säädän­nön (perus­tus­la­ki mukaan lukien) “yläpuolel­la”.

    Suo­ma­lainen mieltää kir­joite­tun lakitek­stin ain­oak­si oikeusläh­teek­si. Tähän on his­to­ri­al­lisia syitä. Todel­lisu­udessa maail­ma on muut­tunut. Nykyisen oikeu­den sisältö ei pal­jas­tu Fin­lex­iä luke­mal­la. Tarkastelu­un on otet­ta­va koko se oikeuspe­ri­aat­tei­den verkos­to, joka län­si­maista oikeut­ta kannattelee.

  103. Jysky: Pieni täs­men­nys edellseen: aut­ta­mi­nen lähtö­maas­sa tai sen lähel­lä voisi olla kuitenkin järkevin ja kus­tan­nuste­hokkain ratkaisu kaikkien osa­puolten kannalta. 

    Nyt tarvi­taan riit­tävän hyviä, yhteis­tu­umin tehtyjä ratkaisu­ja, jot­ka enem­mistö voi hyväksyä. Kaik­ki tarpee­ton hidastelu mak­saa ja aiheut­taa vain turhau­tu­mista eri tahoilla.

    1. Pieni täs­men­nys edellseen: aut­ta­mi­nen lähtö­maas­sa tai sen lähel­lä voisi olla kuitenkin järkevin ja kus­tan­nuste­hokkain ratkaisu kaikkien osa­puolten kannalta.

      Entä jos muut EU-maat toteaisi­vat, että pako­lais­ten asut­ta­mi­nen Suomeen on kus­tan­nuste­hokkain ratkaisu? Ihan OK? Kaikki­in osa­puoli­in kuu­luu esimerkik­si Libanon, joka on aivan helisemässä pako­lais­ten määrän kanssa.

  104. Huo­maut­ta­ja:
    Huo­maut­taisin, että tuo “uunit auki” ei ole oikeasti osa slo­ga­nia, vaan vasem­mis­toväen oma lisäys, jol­la pyritään leimaa­maan kyseiset mie­lenosoit­ta­jat natseiksi.

    Yritin tark­istaa tuon väit­teen ennen kuin sen julka­isin. Ilmeis­es­ti täl­lainen ohjel­malli­nen kitey­tys on Turus­sa kyl­lä kuul­tu. Kos­ka se on saat­tanut tul­la myös pro­vokaat­torin suus­ta eikä ainakaan edus­tane varsi­naista valtavirtaa,vaihdoin tämän esimerkin paljon edus­tavam­paan toiveeseen, että maa­han­muut­ta­jia tuke­vat naiset tule­vat raiska­tuik­si. Täl­laisia toivei­ta on kuul­tu jopa maa­han­muut­tokri­it­tis­ten jär­jestämässä muodol­lis­es­ti nais­rauhaa vaa­ti­vas­sa mielenosoituksessa. 

  105. Jos ajatel­laan suo­ma­laisia sukupolvia ja nykyti­lan­net­ta, niin van­him­mas­ta päästä olevil­la on mon­esti puut­teelli­nen luku­taito, kir­joi­tus­taito, kieli­taito ja koulu­tus­ta­so on vähäinen. 

    Jo hei­dän lap­sil­laan oli parem­pi mah­dol­lisu­us koulut­tau­tua ja lop­ul­ta perusk­oulun käyneil­lä entistäkin parempi.

    Se, että maa­han­muut­ta­jal­la olisi edel­lä mainit­tu­ja puut­tei­ta ei tarkoi­ta, etteivätkö hei­dän lapsen­sa voisi koulut­tau­tua korkeasti.

    Se, että viit­sii lähteä toiselle puolelle maa­pal­loa parem­man elämän toivos­sa, osoit­taa jo, että ei ole asennevammaa.

    Se, että Suo­mi tar­joaa vastik­keet­toman sosi­aal­i­tur­van ja ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van, ovat aivan Suomen omia ongelmi­aan, joista pitäisi ylipäätään irtautua.

    Kysyn siis suo­raan, että mikä ihmeen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta. Sekö on hyv­in­voin­tia, että meil­lä on sadat tuhan­net ihmiset tekemät­tä mitään, pas­si­ivisi­na kodeis­saan, läh­es miljoona syö masen­nus­lääkkeitä, alko­ho­lia ryypätään aivan liikaa ja tupak­ka tap­paa edelleenkin.

    Se, että jae­taan rahaa joka kuukausi ilman vastiket­ta, ei ole pois­tanut edel­lä mainit­tu­ja ongelmia Suomes­ta. Päin­vas­toin, voidaan väit­tää, että jois­sain tapauk­sis­sa jär­jestelmä on jopa pahen­tanut ongelmia.

    Suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va: ota tästä rahaa, ole hil­jaa ja pysy kotonasi!

    Nytkin meil­lä on tuhan­net nuoret miehet vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa toimet­tom­i­na. Siihen vielä lisäk­si omas­ta takaa monin ker­tainen määrä toimet­to­mia nuo­ria miehiä.

    Miten ihmeessä joku voi väit­tää, että nyt maa­han­muut­ta­jien vuok­si Suo­mi jotenkin muut­tuisi huonok­si, kun se on jo selvästi pahoinvointiyhteiskunta!

    En voi ymmärtää, että miten ihmeessä tarvi­taan näin mas­si­iviset jär­jeste­lyt esimerkik­si suomen kie­len opetuk­seen. Jos se toteutet­taisi­in lähtö­maas­sa, niin se tehtäisi­in taa­tusti 10 ker­taa halvemmalla.

    Suo­mi on maa, jos­sa kaik­ki toimii, mut­ta mikään ei järjesty!

  106. Suomes­sa pelätään, että maa­han­tuli­jat ovat pelkästään taak­ka, ja jos hei­dät päästetään töi­hin, he vievät meiltä työt. 

    Muiden muas­sa OECD, joka on seu­ran­nut ja tutk­in­ut maa­han­muut­toa vuosikau­sia, on pää­tynyt toisi­in tulok­si­in, esim:
    http://www.oecd.org/migration/OECD%20Migration%20Policy%20Debates%20Numero%202.pdf
    Jos maa­han­tuli­joista suuri osa on työikäisiä ja hei­dät päästetään töi­hin, heistä on monipuolista hyö­tyä kansan­taloudelle. On tot­ta, että suurin osa heistä työl­listyy ensik­si mata­la­palk­ka-aloille, mut­ta yllä­tys, yllä­tys, he eivät viekään työ­paikko­ja kan­taväestöltä, vaan kan­taväestö siir­tyy hie­man parem­min palkat­tui­hin töi­hin. Työ­paikko­ja syn­tyy lisää.

    Kaikel­la on toki vain rajansa, myös Suomen kap­a­siteetil­la. OS:n ehdo­tus:” Ei kiin­nitetä autet­tavien pako­lais­ten määrää vaan heistä kansan­taloudelle koitu­va rasite. Kieli­taitois­es­ta koulute­tus­ta pako­lais­es­ta, joka pääsee oitis töi­hin ja alkaa mak­saa vero­ja, ei ole mitään rasitet­ta vaan peräti hyö­tyä, luku­taidot­ta­mas­ta kes­ki-ikäis­es­tä, joka ei pysty koskaan työl­listymään, on rahan­menoa paljon enem­män.”, on mitä järkevin. Ei vain käy, sil­lä tuol­lainen luokit­telu olisi vähin­täänkin yksilön­suo­jan ja luul­tavasti myös perus­tus­lain vastaista.

  107. Kauko:
    Mikä vas­tuu meil­lä on esimerkik­si Niger­ian väestönkasvusta?Tai Etiopian?Moni var­maan muis­taa vielä 1980-luvun Live Aid – kon­ser­tit, joil­la kerät­ti­in rahaa sil­loisille Etiopi­an nälkäänäkeville.

    Kukaan ei tain­nut kuitenkaan ehdot­taa etiopi­alais­ten asut­tamista Euroop­paan, rahan lahjoit­ta­mi­nen Bob Geld­ofille riitti.

    Mikä on muuttunut?Miksi Afrikan ja Lähi-Idän väestöon­gelmia yritetään ratkaista siirtämäl­lä väkeä muutenkin ylikan­soitet­tuun Eurooppaan?

    Pyrkimys väestöon­gelmien ratkaisu­un muut­toli­ik­keen kaut­ta on tosi­asi­as­sa vas­tu­u­ton­ta ja moraali­ton­ta, sil­lä väestöon­gel­maa ei voi­da ratkaista muut­toli­ik­keen kaut­ta. Muut­toli­ik­keen kaut­ta sitä voidaan vain levit­tää ja pahen­taa. Sil­lä vahin­gote­taan ja tuho­taan sel­l­aisia aluei­ta, jot­ka ovat oma­l­ta osaltaan tämän ongel­man ratkais­us­sa onnis­tuneet ja joil­la on ehkä edel­ly­tyk­siä tukea ongel­ma-aluei­ta oman ongel­mansa ratkais­us­sa. Mut­ta viime kädessä väestö ongel­ma voidaan ratkaista vain niil­lä alueil­la ja niiden yhteiskun­tien toimes­ta, jois­sa väestöon­gel­ma esi­in­tyy. Näin tapah­tunut kaikissa niis­sä yhteiskun­nis­sa, jois­sa tässä on onnis­tut­tu tai ollaan onnistumassa.

    1. Pyrkimys väestöon­gelmien ratkaisu­un muut­toli­ik­keen kaut­ta on tosi­asi­as­sa vas­tu­u­ton­ta ja moraali­ton­ta, sil­lä väestöon­gel­maa ei voi­da ratkaista muut­toli­ik­keen kaut­ta. Muut­toli­ik­keen kaut­ta sitä voidaan vain levit­tää ja pahentaa.

      Niin kuin irlan­ti­lais­ten muut­to Yhdysvaltoihin?

  108. His­to­ri­as­sa on ollut mon­ta muut­toaal­toa, ja kaikki­in niihin on ainakin aikansa liit­tynyt riis­toa, lev­ot­to­muut­ta, onnis­tu­mista ja epä­toivoa. Tämän päivän tilanteeseen voi var­maan joku fik­sumpi löytää kro­nol­o­gisen ver­tausko­hdan. Toiv­ot­tavasti se ei löy­dy Rooman val­takun­nas­ta, mis­sä pitkään vaki­in­tunut poli­it­ti­nen jär­jestelmä rom­ahti inflaa­tioon, ulkoapäin tulleeseen väestö­paineeseen ja siitä seu­ran­neisi­in lev­ot­to­muuk­si­in. Seu­rauk­se­na parin vuo­sisadan kaaot­tisem­pi kausi joka tasoit­tui kaut­ta keski­a­jan — mikä myöskin oli melko lev­o­ton­ta aikaa.

    Joka tapauk­ses­sa, kun tämä kri­isi alkoi, niin jokainen EU-maa alkoi vetää koti­in­päin. Jos tämän kri­isin myötä­vaiku­tuk­ses­ta vaik­ka Bri­tan­nia eroaa EU:sta, heilah­taa EU:n pain­opiste itään. Tai käytän­nössähän se on siel­lä jo. Leikkisästi ilmais­tu­na, kat­sokkaa minkä ilman­su­un­nan val­tiot tule­vat men­estymään Eurovi­isu­is­sa tänäkin vuon­na. Siitä mil­laisen suun­nan EU saa jos itäiset jäsenet otta­vat aloit­teen ei kukaan osaa ennustaa.

  109. Suomes­sa voisi kehit­tää pako­laisongel­man seu­ran­taa varten äly­puhe­lin sovel­lus, jos­sa kri­isialueil­la ihmiset voisi­vat ker­toa itses­tään, hädästään ja ker­toa kuin­ka kovasti halu­a­vat lähteä pakoon. Sovel­luk­ses­sa voisi ker­toa mihin pyrk­isi, jos pää­sisi pois. Se palvelisi niin hädän hallintaa ihmisel­lä, että aut­ta­jien verkostoa.

    Tämän sovel­luk­sen keräämän aineis­ton poh­jal­ta mon­ta asi­aa saisi mietit­tyä ilman että vielä kukaan karkaa min­nekään. Tai ennen kuin salakul­jet­ta­jia käytetään. Ennakkopäätök­sen voisi arvioi­da vaik­ka eri maid­en sään­tö­jen pohjalta.

  110. On vain erikoista, että kun kyse on ihmis­ten vas­taan­ot­tamis­es­ta Suomeen niin vaikut­tavu­us on korkein­ta jos­sain muual­la– kun taas puhutaan kehi­tysavus­ta niin täl­löin sen vaikut­tavu­us kysenalaistetaan. 

    Se on erikoista vain jos kuvit­telee että koko Twit­ter tai vaikka­pa HS:n keskustelu­pal­s­ta on yksi ajat­tel­e­va jät­tiyk­silö — sil­loin sen ris­tiri­itaiset mielip­i­teet tosi­aan tun­tu­vat skit­sofreenisil­ta. Luul­tavasti — toiv­ot­tavasti? — lähtöalueil­la aut­tamista kan­nat­ta­vat ja kehi­tysavun kri­ti­soi­jat ovat kuitenkin eri henkilöitä.

    1. Luul­tavasti – toiv­ot­tavasti? – lähtöalueil­la aut­tamista kan­nat­ta­vat ja kehi­tysavun kri­ti­soi­jat ovat kuitenkin eri henkilöitä.

      Eivätkö perus­suo­ma­laiset tee niin jopa puolueena?

  111. Tapio:
    Suomes­sa pelätään, että maa­han­tuli­jat ovat pelkästään taak­ka, ja jos hei­dät päästetään töi­hin, he vievät meiltä työt.
    .…

    Jos maa­han­tuli­joista suuri osa on työikäisiä ja hei­dät­päästetään töi­hin, heistä on monipuolista hyö­tyä kansantaloudelle. 

    Minus­ta maa­han­muu­tossa on syytä erot­taa kak­si eri asi­aa, työperäi­nen maa­han­muut­to ja turvapaikanhakijat.

    Työperäi­nen maa­han­muut­to on usein hyvin hyödyl­listä vas­taan­ot­ta­van maan taloudelle. Sille tyyp­il­listä on koulute­tun väestön muut­to lähialueil­ta, esimerkik­si Suomen kohdal­la Viros­ta tai Venäjältä ja se, että osa työl­listyy nopeasti tai muut­taa takaisin.

    Toisaal­ta tur­va­paikan­hak­i­jat tul­vat usein kaukaa, merkit­tävä osa on koulut­ta­mat­to­mia onnenonki­joi­ta ja kult­tuurierot ovat huimia. Yhteiskun­tat­alouden kannal­ta tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka on kallista hyväntekeväisyyttä.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Pako­laista onmah­do­ton kään­nyt­tää Venäjälle, jos Venäjä ei ota vastaan.

    Kään­nytetään jo rajal­la. Tur­va­paikka­hake­mus­ta ei ote­ta vastaan.

    1. Pait­si, että Venäjä ilmoit­ti Nor­jalle, että se ei ota kään­nytet­täviä vas­taan. Kyl­lä pako­lais­tebn pitää olla ainakin metri Suy­omen pujolel­la ennen kuin Suo­mi pystyy hei­dät käänyttämään.

  113. OS: “Helsin­gin seudul­la heil­lä olisi parhaat mah­dol­lisu­udet saa­da töitä, mut­ta asun­to on sil­loin joltain toiselta pois. Muut­to­tap­pioalueil­la taas on vapai­ta asun­to­ja, mut­ta harvem­min töitä.”

    Opti­moidaan kokon­aise­tu: Pako­laiset ensin muut­to­tap­piokun­tien vapaisi­in asun­toi­hin. Jos saa­vat töitä muual­ta Suomes­ta, voivat muut­taa sinne ja han­kkia vuokrakäm­pän. Matko­ja haas­tat­telui­hin voidaan kor­va­ta ja asun­non han­kkimises­sa voidaan jeesata.

  114. vta­pio: Moni ymmärtää asian näin, ja joku voi toivoa, että asian tulisi olla näin.

    Nykyti­lanteen kuvauk­se­na väite on kuitenkin väärä. Esim. Euroopan union­in oikeus on juridis­es­ti suo­ma­laisen lan­säädän­nön (perus­tus­la­ki mukaan lukien) “yläpuolel­la”.

    Suo­ma­lainen mieltää kir­joite­tun lakitek­stin ain­oak­si oikeusläh­teek­si. Tähän on his­to­ri­al­lisia syitä. Todel­lisu­udessa maail­ma on muut­tunut. Nykyisen oikeu­den sisältö ei pal­jas­tu Fin­lex­iä luke­mal­la. Tarkastelu­un on otet­ta­va koko se oikeuspe­ri­aat­tei­den verkos­to, joka län­si­maista oikeut­ta kannattelee.

    Pitkä jut­tu, meneekö jo ohi aiheen?
    Asian ytimessä on val­tion suv­eren­i­teet­ti ja sen laa­ju­us. Siitä on eri­laisia mielip­iteitä ja kyl­lä moni var­maan mielel­lään näk­isi suv­eren­i­teetin noinkin rajal­lise­na. Kun­nioi­tan mielipidettäsi,
    mut­ta valitet­tavasti olen itse toista mieltä. Tosin myön­nän että suv­eren­i­teet­ti on ollut hil­jalleen liik­keessä mainit­se­maasi suuntaan,
    ei esimerkik­si kata Syyr­i­an myrkkykaa­sun käyt­töä omia kansalaisi­aan vas­taan. Mut­ta ei her­ra­paratkoon olla läh­eskään siellä.

    Se taas että Suomen lain­säädän­tö on Euroopan union­in oikeu­den alainen ei liity tähän mitenkään. Demokraat­tise­na val­tiona olemme
    vapaae­htois­es­ti siihen kul­taiseen häkki­in itse astuneet, mut­ta emme heit­täneet avain­ta pois. Uskon että olet kanssasi jokseenkin
    samaa mieltä että Suo­mi euroop­palaise­na val­tiona kuu­luu sinne. Eri mieltä olen vain että mik­si — Suo­mi on siel­lä sik­si kos­ka enem­mistö niin halu­aa. Suo­mi voi suvereen­i­na val­tiona irtisanoa
    yksipuoleis­es­ti sopimuk­sia, edelleenkin.

    Anteek­si jos tämä kuu­lostaa ärtyneeltä mut­ta en ole koskaan ymmärtänyt että demokra­t­ian yläpuolelle halu­taan kuvitel­la jokin salaperäi­nen korkeampi laki tai voima joka tarvi­taan pitämään demokra­tia kuris­sa. Mielestäni demokra­t­ian tärkein osa on luot­ta­mus. Jos ei voi luot­taa niin demokra­tia ei voi kun­nol­la toimia. Sen takia en ole oikein innos­tunut EU:n laa­juis­es­ta demokra­ti­as­ta. En usko että se toimii vielä pitkään aikaan jos koskaan.

  115. Aika karua luet­tavaa nuo “koulutet­tu­jen valikoimiset” pako­lais­ten joukos­ta, eli suosi­taan eli­it­tiä “lehmän takaa tullei­den junt­tien” ase­mes­ta. Jopa Teu­vo Hakkarainen on ehdot­tanut nais­ten ja las­ten suosimista, paljon humaan­impi lähtöko­h­ta kuin tämän pal­stan kommenteissa.

  116. Osmo Soin­in­vaara: Entä jos muut EU-maat toteaisi­vat, että pako­lais­ten asut­ta­mi­nen Suomeen on kus­tan­nuste­hokkain ratkaisu? Ihan OK? 

    Siitä seu­raisi toden­näköis­es­ti Suomen eroami­nen EU:sta samantien. Tämä on mielestäni esimerkk­ki siitä että kansal­lis­val­ti­ol­la on edelleen paikkansa myös tule­vaisu­u­den EU:ssa.

  117. Kai se kan­sain­vä­li­nen yhteisö voisi muo­dostaa Syyr­i­aan tur­va­paikkavyöhyk­keen, johon pako­laiset voisi­vat tul­la turvaan.

  118. Mar­jat­ta Itko­nen:
    Kiitos hyvästä kir­joituk­ses­ta. Mik­si Kana­da onnis­tui itse val­it­se­maan pako­laiset, siis­tuo­maan maa­han kokon­aiset per­heet? Se jos mikä aut­taa inte­groi­tu­mises­sa. Naisia ja lap­sia pitää pystyä auttamaan!

    Kanadaan ei tul­la kumiveneellä.

  119. juk­ka T: Kanadaan ei tul­la kumiveneellä. 

    Yhdys­val­lois­sa ei ole harv­inaista tava­ta ihmistä joiden per­heessä on joku joka on tul­lut venepako­laise­na Yhdys­val­toi­hin, joten ajat­telin tarkas­taa onko tuos­sa perää — tässä lain­aus­ta Wikipediasta:

    UNHCR sta­tis­tics for 1975 to 1997 indi­cate that 839,228 Viet­namese arrived in UNHCR camps in South­east Asia and Hong Kong. They arrived most­ly by boat, although 42,918 of the total arrived by land in Thai­land. 749,929 were reset­tled abroad. 109,322 were repa­tri­at­ed, either vol­un­tar­i­ly or invol­un­tar­i­ly. The resid­ual case­load of Viet­namese boat peo­ple in 1997 was 2,288, of whom 2,069 were in Hong Kong. The three coun­tries reset­tling most Viet­namese boat peo­ple and land arrivals were the Unit­ed States with 402,382; Aus­tralia with 108,808; and Cana­da with 100,012

    https://en.wikipedia.org/wiki/Vietnamese_boat_people

    Toisaal­la maini­taan että Kana­da otti vas­taan 163,415 pako­laista kyseisen kri­isin aikana.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Indochina_refugee_crisis

    Heti herää kysymys olisiko tuos­ta kri­i­sistä jotain opit­tavis­sa, joku on poht­in­ut tuotakin:

    http://www.dw.com/en/what-can-europe-learn-from-the-indochina-refugee-crisis/a‑18731341

    “I think Europe needs to set aside the Dublin Reg­u­la­tion, at least tem­porar­i­ly, and har­mo­nize its poli­cies to offer imme­di­ate sanc­tu­ary and human­i­tar­i­an aid to all arrivals, while also pro­vid­ing for sta­tus deter­mi­na­tion and asy­lum for those qual­i­fied.” — Court­land Robin­son, an asso­ciate pro­fes­sor at the Cen­ter for Refugee and Dis­as­ter Response

    Eli aika pitkälle lin­jas­sa Soin­in­vaaran kanssa. Uskoisin että viesti on jo pitkälle men­nyt perille.

  120. Pet­teri: Minus­ta maa­han­muu­tossa on syytä erot­taa kak­si eri asi­aa, työperäi­nen maa­han­muut­to ja turvapaikanhakijat.

    Tot­ta, mut­ta näistä val­taosa näistä nyky­i­sistä tur­va­paika­hak­i­joista hake­vat täältä parem­paa elämää. Tiukat tur­va­paikkakri­teer­it, mm. henkilöko­htaisen vain­on täyt­täviä on tuskin kol­ma­sosaa (oma arvio). 

    OECD:n aineis­toon sisäl­tyy Jugosla­vian hajoamis­sodista aiheutunut pako­laiskri­isi, joka oli suu­ru­udeltaan samaa luokkaa mitä Euroop­pa nyt kokee. Asuin sil­loin työni takia Kes­ki-Euroopas­sa, ja kri­isi näkyi asuinkaupunk­i­ni kaduil­la samaan tapään kuin nyt tääl­lä. Län­si-Euroop­pa pystyi pienen nikot­telun jäl­keen tuon kri­isin sulat­ta­maan ja kään­tämään eduk­seen. Kri­isi tosin kesti vain 3…4 vuotta.

    Pet­teri: Toisaal­ta tur­va­paikan­hak­i­jat tul­vat usein kaukaa, merkit­tävä osa on koulut­ta­mat­to­mia onnenonki­joi­ta ja kult­tuurierot ovat huimia. Yhteiskun­tat­alouden kannal­ta tur­va­paikkapoli­ti­ik­ka on kallista hyväntekeväisyyttä.

    Suuri osa Suomeen tuli­joista on Irak­ista. Sad­damin aikana se ei ollut mikään taka­pa­ju­la, vaan sen koulu­tusjär­jestelmä oli ara­bi­maak­si harv­inaisen hyvä. Eivät sen aikaansaan­nok­set vajaas­sa 20 vuodessa ole kadonneet.

    Pieni detalji: Irak­i­lais­ten (koriste‑, huonekalu- jne) puusep­pi­en puunkäsit­te­ly­taidot oli­vat ainakin 80-luvul­la usko­mat­tomat. Meikäläisit­täin arte­saan­i­ta­soista työtä syn­tyi rutiininomaisesti.

  121. kk: Anteek­si jos tämä kuu­lostaa ärtyneeltä mut­ta en ole koskaan ymmärtänyt että demokra­t­ian yläpuolelle halu­taan kuvitel­la jokin salaperäi­nen korkeampi laki tai voima joka tarvi­taan pitämään demokra­tia kurissa. 

    Täl­laista voimaa olisi tarvit­tu Sak­sas­sa vv. 1933..1934. Tämän koke­muk­sen muis­to on edelleen siinä EU:n parem­mas­sa ytimessä.

    1. Nämä prof. Hein­soinin esit­tämät luvut on min­ul­la perus­teena olet­taa, että pako­laiskri­isi on vas­ta alka­mas­sa ja sik­si pelisään­nöt tulisi uud­is­taa niin, että ne toimi­vat jotenkin järkevästi, kun volyymit moninker­tais­tu­vat. Kyseisen pro­fes­sorin ajatuk­si­in tosin en ole ennen törmännyt.

  122. Tapio: Asuin sil­loin työni takia Kes­ki-Euroopas­sa, ja kri­isi näkyi asuinkaupunk­i­ni kaduil­la samaan tapään kuin nyt täällä.

    Täs­men­nän: Hei­dän käyt­täy­tymis­es­tään ja silmistäänn näkyi, että jotain todel­la pahaa oli tapah­tunut. Sel­l­aista pelokku­ut­ta ja päämäärät­tömyyt­tä en nyky­i­sis­sä tur­va­paika­hak­i­jois­sa näe.

    Osa sil­loi­sista pako­lai­sista lie­nee palan­nut kotiseuduilleen, mut­ta val­taosa heistä jäi töi­hin Länsi-Eurooppaan.

  123. JTS: Ruotsin kieli­taidon puut­tumi­nen ei jatkos­sa voi olla syy syr­jäy­tyä opin­noista, siihen ei ole varaa.

    Onko siis niin, että ruotsin kie­len osaamista voidaan vaa­tia suo­ma­laisil­ta (esim. suomenkieliseltä alueelta tule­va ei kel­paa virkaan, jos ei opet­tele ruot­sia) mut­ta ei muut­ta­jil­ta (tur­va­paikan­hak­i­ja kel­paa vaikkei ruot­sia osaisikaan)?

    Täl­laisel­la asial­la voi olla aika suuri sym­bo­l­i­nen merk­i­tys, vaikkei se käytän­nössä hirveän iso asia olisikaan: se on fak­tis­es­ti etnistä syr­jin­tää val­taväestöä kohtaan, ja se taas var­masti aiheut­taa närää.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Niin kuin irlan­ti­lais­ten muut­to Yhdysvaltoihin?

    Oletko nyt aivan tosis­sasi, vai tyy­dytkö help­po­hin­taisi­in heit­toi­hin? Ver­taa Lähi-Idän ja Saha­ran eteläpuolisen Afrikan väestön kasvua Irlan­nin vas­taavaan ja sen jäl­keen Pohjois-Amerikan pin­ta-alaa ja väkimäärää Euroopan vas­taavi­in. Väitätkö edelleen, että esimerkkisi on tässä val­os­sa jol­lain lail­la vertailukelpoinen?

  125. Koti­in­palu­u­ta odotel­lessa: Suomen­maa on täyn­nä tyhjiä asun­to­ja, minne hädässä ole­vat pako­laiset voidaan sijoit­taa odot­ta­maan, että sota lähtö­mais­sa joskus lop­puu ja tuli­jat pää­sevät palaa­maan kotimaihinsa.

    Taitaa kuole­ma kor­ja­ta enne kuin maat rauhoit­tuvat. Afgan­istanis­sa sodan aloit­ti­vat englan­ti­laiset 1800-luvul­la ja sen jäl­keen sotaa on käy­ty vai­htel­e­val­la voimalla. 

    Eniten ovat yrit­täneet län­si­maat, mut­ta NL soti 10 vuotta

    Sama kos­kee muu­takin lähi-Itää , Ran­s­ka ja Englan­ti vete­liv­ät viiv­ot­timel­la rajo­ja ja jakoi­vat kansat mieli­v­al­tais­es­ti eri valtioihin

    Tämä syn­nyt­ti raken­nel­man, jos­sa jokaises­sa alueen val­tios­sa on eripu­raisia väestöryh­miä, jot­ka käyvät sataa keskenään val­tion sisäl­lä ja val­tion rajo­jen yli.

    Län­si ja Venäjä tehosta­vat riitaisu­ut­ta nos­ta­mal­la val­taan jul­mia ja kor­rup­toitunei­ta hal­lit­si­joi­ta ja tuke­mal­la niitä

    Niin­pä maid­en kehit­tämi­nen jäi sivu­un, riit­ti, kun ne pump­pa­si­vat hal­paa öljyä lännelle.

    Kehit­tymät­tömyys on ollut län­nen ja Venäjän yksi keskeisim­mistä tavoit­teista, ei sivistymätön kansa nouse hal­lit­si­joi­ta vastaan .

    Israel on osaltaan ruokkin­ut epä­vakaut­ta, sil­lä hajaniset ja heikot naa­pu­rit ovat sen etu

    Kun maal­lista sisvistys­tä ei ole ollut saatavil­la niin islam on tar­jon­nut koulu­tus­ta , sivistys­tä , ter­vy­den­huoltoa, sosi­aali­a­pua , mut­ta samal­la se on kaa­pan­nut hallinnon itselleen

    Suo­ma­laiset saa­vat kiit­tää Kus­taa Vaasaa, että hänen onnis­tui kaa­p­a­ta val­ta kirkolta.

    Muuten mekin kävisimme raa­mat­tuk­oulu­ja ja kävisimme uskonsotia.

  126. Osmo Soin­in­vaara:
    Pait­si, että Venäjä ilmoit­ti Nor­jalle, että se ei ota kään­nytet­täviä vas­taan. Kyl­lä pako­lais­tebn pitää olla ainakin metri Suy­omen pujolel­la ennen kuin Suo­mi pystyy hei­dät käänyttämään.

    Miten­hän tuo käytän­nössä toimisi jos suo­mi toimisi kuten venäjä eikä ottaisi epä­toiv­ot­tu­ja vas­taan, jäi­sivätkö he raja-asemien välille odot­ta­maan että jom­pikumpi luovuttaa?

  127. Liian van­ha: Afgan­istanis­sa sodan aloit­ti­vat englan­ti­laiset 1800-luvulla

    Ei se mikään sodan aloi­tus (ensim­mäi­nen sota) Afgan­istanis­sa ollut. 1700-luvul­lakin siel­lä sodit­ti­in, vuo­sisadan alus­sa turkki­laiset yrit­tivät val­la­ta sitä. 1738 irani­laiset val­ta­si­vat Kan­da­harin seudun, 1751 koko maan, sit­ten vähän myöhem­min sikhit val­ta­si­vat suuria osia maas­ta, sit­ten britit oli­vat siel­lä, sit­ten taas iranilaiset.

  128. Tero Tolo­nen: juk­ka T: Kanadaan ei tul­la kumiveneellä.
    Yhdys­val­lois­sa ei ole harv­inaista tava­ta ihmistä joiden per­heessä on joku joka on tul­lut venepako­laise­na Yhdysvaltoihin,

    He eivät ole tulleet veneel­lä Yhdys­val­toi­hin, vaan veneel­lä lähdet­ti­in Viet­namista Hong Kongi­in, Fil­ip­pi­ineille, Thaimaa­han, Indone­si­aan, Malesiaan.

    Yhdys­val­toi­hin he ovat tulleet näis­sä mais­sa olleil­ta pako­laisleireiltä ns. kiintiöpakolaisina.

  129. pjt: Onko siis niin, että ruotsin kie­len osaamista voidaan vaa­tia suo­ma­laisil­ta (esim. suomenkieliseltä alueelta tule­va ei kel­paa virkaan, jos ei opet­tele ruot­sia) mut­ta ei muut­ta­jil­ta (tur­va­paikan­hak­i­ja kel­paa vaikkei ruot­sia osaisikaan)?

    Täl­laisel­la asial­la voiol­la aika suuri sym­bo­l­i­nen merk­i­tys, vaikkei se käytän­nössä hirveän iso asia olisikaan: se on fak­tis­es­ti etnistä syr­jin­tää val­taväestöä kohtaan, ja se taas var­masti aiheut­taa närää.

    Veikkaan että lakimiehet ja virkamiehet menevät “sol­muun”, kun ensim­mäi­nen tp-hak­i­ja tai muu maa­han­muut­ta­ja hakee virkaa tai muu­ta työ­paikkaa Ahve­nan­maal­ta. Saako hän työtä ilman ruotsin kie­len taitoa (käytän­nössä kan­ta­suo­ma­lainen ei saa). Vas­taa­van­laisia työ­paikko­ja on myös muil­la Suomen ruotsinkielisil­lä alueilla.

    Muuten, joko Vokke­ja on perustet­tu Ahve­nan­maalle? Paljonko siel­lä on tp-hakijoita?

  130. jor­ma­nen: Nylyään ei keskustel­la kehi­tys­maid­en ongelmien ratkaisemis­es­ta, kuten vielä 70–80-luvuilla,

    Ehkäpä sik­sikin, että ratkaisu­is­sa on edet­ty niin paljon — ei ole kovin paljon keskusteltavaa.

    Köy­hyys on vähen­tynyt, elinikä piden­tynyt, lap­sikuolleisu­us vähen­tynyt, koulu­tus­ta­so paran­tunut. Näin on tapah­tunut useim­mis­sa köy­hissä mais­sa viimeisen 25 vuo­den aikana, Neu­vos­toli­iton kaa­tu­misen jälkeen.

    Jois­sain mais­sa toki on men­ty taka­pakkia (Venezuela oli joskus hyvin vauras ja nykyään sieltä ei vält­tämät­tä saa ves­s­apa­pe­ria, ja Afrikan ruo­ka-ait­ta Zim­bab­we tarvit­see ruo­ka-apua, kun maat on otet­tu valkoisil­ta kolo­nial­is­teil­ta ja annet­tu pres­i­dentin kavereille).

    Mut­ta enim­mäk­seen kehi­tys on ollut varsin main­io­ta. Ks. Hans Roslin­gin esitys:
    https://www.ted.com/talks/hans_rosling_reveals_new_insights_on_poverty

    Tosin tämä on tietysti myös syynä muut­toaal­toon: yhä use­am­mal­la on vara matkus­taa, yhä use­ampi tietää minne ja miten matkus­taa: Eurooppaan.

  131. Osmo Soin­in­vaara:
    Pait­si, että Venäjä ilmoit­ti Nor­jalle, että se ei ota kään­nytet­täviä vas­taan. Kyl­lä pako­lais­tebn pitää olla ainakin metri Suy­omen pujolel­la ennen kuin Suo­mi pystyy hei­dät käänyttämään. 

    Uusin käänne: Venäjä suos­tuu palau­tuk­si­in, mut­ta vain lentoteitse. http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/venaja-suostuu-palautuksiin-norjasta-mutta-vain-lentoteitse/719198/
    Lentoteitse tehtävät palau­tuk­set tietenkin lisäävät palau­tuskus­tan­nuk­sia, ja ne van­hat romuau­tot ja polkupyörät jäävät Suomen puolelle 🙂

  132. Pako­lais­ten vyöryyn on monia syitä

    Suurin syy on pitkään jatkunut sota alueel­la, se on ajanut paljon ihmisiä kodeistaan.

    YK:n mukaan Turkin, Libanon­in, Jor­dan­ian ja Egyptin pako­laisleireil­lä on yhteen­sä noin 3,9 miljoon­aa pako­laista. Näi­den lisäk­si Syyr­i­as­ta on paen­nut Pohjois-Irakin kur­dialueelle läh­es 250 000.

    On selvää, että suh­teel­lisen köy­hien maid­en kan­tokyky on lopussa(Turkin bkt/asukas on n 20000 $ ‚Libanon­in 16000, Joda­nia 6100, Egyp­ti 6600)

    Etenkin kun YK eikä mikään muukaan taho kykene aut­ta­maan leireil­lä asuvia.Leireillä ei voi har­joit­taa kuin hyvin pien­tä liike­toim­intaa, joten ne eivät kykene itse han­kki­maan elantoaan.

    Täysiltä leireiltä on pakko joidenkin lähteä, jot­ta ruokaa ja vetä riit­täisi jäljellejääneille

    http://fi.wfp.org/news/news-release/rahoituksen-puute-pakottaa-wfpt%C3%A4-leikkaamaan-syyrialaisten-pakolaisten-ruoka-avustuksia

    Sama tilanne on UNCHR leireillä 

    Todel­la rikkaat ara­bi­maat eivät halua pako­laisia, kos­ka he ovat poli­it­ti­nen uhka dik­daat­tor­eille. Sau­di-Ara­bia on epä­vakaa , samoin osa pienistä rikkaista arabivaltioista.

    Turkkikaan ei halua ottaa vas­taan kas­vavaa joukkoa , joten se las­kee läpi, nei joiden vah­timiseen eivät resurssit riitä ja Turk­ki pyrkii muutenkin kiristämään EUta pakolaistulvalla

    Kreik­ka on leikat­tu toim­intakyvyt­tömäk­si ja vaik­ka armei­ja on suuri ja han­k­in­nat val­tavia niin Kreikan armei­jalle on käynyt Suomen armei­jalle eli lentokoneet seiso­vat hangaareis­sa, lai­vat satamis­sa ja soti­laat kasarmeissa

    Kreikan saaris­to on n 5000 saar­ta, joten ran­nikkoa on kym­meniä tuhan­sia kilometrejä.Kun tuli­jat tule­vat pie­nil­lä matalil­la veneil­lä niin ne hav­i­taan vas­ta rannalla.

    Suomen itära­ja on tähän näh­den pikku jut­tu, on help­po var­tioi­da itära­jaa, jos­sa rajan takana on 100 km erämaata.Siitä taipaleesta ei moni selviä

    Ja maah­n­tuli­joiden leirit­tämi­nen Kreikas­sa on maalle täysin mahdotonta.Niinpä Kreik­ka on valin­nut sen ain­oan lin­jan, jon­ka se voi tehdä eli avan­nut rajat Euroopan suuntaan

    Jos pako­laisvir­taa halu­taan tukkia niin leirien olot on saata­va parem­mik­si: Vet­tä , ruokaa , koulu­tus­ta ‚ter­vey­den huoltoa ja pien­tä elinkeinotoimintaa

    Ja sodatkin pitäisi saa­da loppumaan

    Eikä ter­ror­is­mia vähen­nä se, että Ran­s­ka, Englan­ti, Venäjä, USA pom­mit­ta­vat aluet­ta kivikau­teen ja suo­ma­lisetkin ovat sielä avustamassa.Se tekee suo­ma­lai­sis­takin vihollisia.

    Ennen van­haan Suomen passin halti­jat sai­vat olla rauhas­sa, mut­ta nyt leikataan pää tai kuu­la kalloon

    Ter­ror­is­te­ja ei saa tapet­tua koskaan, esnin oli­vat tal­iban­it tilalle tuli AlQai­da, nyt Isis, Mus­lim­ivel­jeskun­ta ja koko ajan syn­tyy uusia

  133. Eero Palo­heimo on kan­sain­välisen nimenkeruukam­pan­jan, joka lev­iää . Kam­pan­jas­sa pyritään nos­ta­maan tietoisu­ut­ta ympäristökri­isimme syvyy­destä ja toisaal­ta esitetään mah­dolli­nen ratkaisu ongel­maan: Maa­pal­lon armei­jat ja niiden bud­jetit. Palo­heimo sanoo, että maa­pal­lon armei­joiden bud­jet­tien yhteen­las­ket­tu sum­ma on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Palo­hei­mon mukaan resep­ti ympäristökri­isi­in: raho­ja pitäisi sijoit­taa kaikki­in pros­es­sei­hin, mitkä vähen­täi­sivät ihmis­ten kuor­maa maalle: syn­tyvyys lasku­un ja eräi­den lasku­jen mukaan 20% armei­joiden bud­jetista riit­täisi Saha­ran aavikon muut­tamisek­si met­säk­si. PAlo­hei­mon on tarkoi­tus esit­tää vetoomus YK:lle kam­pan­jas­ta nimenkeru­un jälkeen.

    Palo­heimo ei pidä real­is­tise­na, että armei­joiden bud­jet­te­ja saataisi­in lyhyel­lä tähtäimel­lä ympäristöpro­jek­tei­hin, vaan hänen tavoit­teenaan on saa­da kam­pan­jalleen näkyvyyt­tä, joka johtaisi keskustelui­hin päät­täjien välil­lä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tin­kimään armei­jois­taan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaises­ti yhteisil­lä sopimuk­sil­la neu­vot­telu­jen jälkeen.

    tässä tietoa kam­pan­jas­ta:http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote‑2/
    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/

    Pistäkää tieo­ta eteen­päin kam­pan­jas­ta. Ihmiskun­ta on siinä tilas­sa, että viisaut­ta tarvi­taan. Nyt on kiire toimilla.

  134. Osmo Soin­in­vaara: Yritin tark­istaa tuon väit­teen ennen kuin sen julka­isin. Ilmeis­es­ti täl­lainen ohjel­malli­nen kitey­tys on Turus­sa kyl­lä kuul­tu. Kos­ka se on saat­tanut tul­la myös pro­vokaat­torin suus­ta eikä ainakaan edus­tane varsi­naista valtavirtaa,vaihdoin tämän esimerkin paljon edus­tavam­paan toiveeseen, että maa­han­muut­ta­jia tuke­vat naiset tule­vat raiska­tuik­si. Täl­laisia toivei­ta on kuul­tu jopa maa­han­muut­tokri­it­tis­ten jär­jestämässä muodol­lis­es­ti nais­rauhaa vaa­ti­vas­sa mielenosoituksessa. 

    Jep. Tark­istelin itsekin asi­aa vielä myöhem­min ja tein huomion, että joku sitä oli Turus­sa ilmeis­es­ti huu­tanut. Osa mie­lenosoituk­sen varsi­naista slo­ga­nia se ei tosi­aan siitä huoli­mat­ta ole.

    Kiitok­set vielä hyvästä kir­joituk­ses­ta. Mainit­takoon, että vaik­ka itse lukeudun maa­han­muut­tokri­itikok­si, niin olen seu­ran­nut sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti blo­giasi vuosikau­sia. Ehkä lähempänä vuosikym­m­men­tä. Tuo aiem­pi vies­ti­ni oli ensim­mäi­nen ker­ta kun kommentoin.

    En tiedä miten tyyp­illi­nen tai epä­tyyp­illi­nen mielipi­de se on, mut­ta mielestäni sinä ja Hal­la-aho olette kak­si järkev­in­tä suo­ma­laista poli­itikkoa. Tosin, har­mi ettet enää vaiku­ta eduskun­nas­sa. Eipä toisaal­ta Hal­la-ahokaan täl­lä hetkellä.

    Hal­la-aho on mielestäni turhaan leimat­tu Suomen poli­it­tisel­la ken­täl­lä, sekä medi­as­sa. En todel­lakaan löy­dä hänen tek­steistään sitä rasis­mia ja nat­sis­mia, mitä media ja moni muu taho siel­lä väit­tää ole­van. Olen lukenut hänen blo­giaan läh­es ensim­mäi­sistä blo­gauk­sista saak­ka ja pystyn allekir­joit­ta­maan hänen näke­myk­sen­sä maa­han­muut­toa­sioista täysin ja siitä huoli­mat­ta vas­tus­ta­maan rasismia.

    Olenkin viime aikoina miet­tinyt, että jos men­nään tästä vaik­ka muu­ta­ma vuosi ajas­sa eteen­päin, niin moniko Hal­la-ahon rotu­to­htorik­si haukkunut tun­teekin yhtäkkiä pis­ton sydämessään. Toiv­ot­tavasti edes muu­ta­ma ymmärtää, että ehkä se her­ran kri­ti­ik­ki on todel­lakin ollut ihan järkipuhet­ta, vaikkakin ajoit­tain sarkas­tiseen ja pro­vokati­iviseen sävyyn maustet­tuna. Rasis­tia tai nat­sia ne eivät kuitenkaan ken­estäkään tee.

    1. Onko Amerik­ka hävin­nyt, vaik­ka maa­han­muut­to on ollut val­tavaa jo yli sadan vuo­den ajan? Ei ole ei.

      Riip­puu keneltä, kysyy. Inti­aan­it saat­ta­vat vas­ta­ta myönteisesti

  135. pjt: Onko siis niin, että ruotsin kie­len osaamista voidaan vaa­tia suo­ma­laisil­ta (esim. suomenkieliseltä alueelta tule­va ei kel­paa virkaan, jos ei opet­tele ruot­sia) mut­ta ei muut­ta­jil­ta (tur­va­paikan­hak­i­ja kel­paa vaikkei ruot­sia osaisikaan)?

    Täl­laisel­la asial­la voiol­la aika suuri sym­bo­l­i­nen merk­i­tys, vaikkei se käytän­nössä hirveän iso asia olisikaan: se on fak­tis­es­ti etnistä syr­jin­tää val­taväestöä kohtaan, ja se taas var­masti aiheut­taa närää.

    Niin, luul­tavasti asia pitää miet­tiä kokon­aan uudelleen eri näkökul­mista. Aika moni luk­isi ruot­sia, jos jokin kieli pitää vali­ta. Osalle syn­type­r­äisiä suo­ma­laisia olisi tarpeen äidinkie­len tehostet­tu opetus.

    Jos olet Tex­a­s­ista ja tulos­sa Suomeen töi­hin puoli­son ja kol­men lapsen kanssa pidem­mäk­si aikaa, ruotsin opiskelu var­masti yllät­tää. Espan­ja voisi kan­sain­välisessä koulus­sa kiin­nos­taa enem­män, suomea vier­aana kie­lenä kun opiskel­laan kuitenkin.

    Yliopis­tot ja OAJ voisi­vat tehdä ihmeen ja paris­sa kuukaudessa saa­da aikaan opet­ta­jien muun­tok­oulu­tuk­sen, jos­sa kahdessa vuodessa saisi pätevöidyt­tyä kotikie­len jne opet­ta­jak­si. Sys­tee­mi olisi sama kuin ammatil­lises­sa opettajankoulutuksessa.

  136. Pako­laiskeskustelusssa koros­tuu liikaa talous.
    Sen sijaan pitäisi enem­män puhua pako­laisille annet­tavas­ta aikuisk­oulu­tuk­ses­ta ja kult­tuurin käytän­töi­hin pere­hdyt­tämis­es­tä — siihen ei nimit­täin riitä muu­ta­ma pere­hdy­tys­lu­en­to vaan tarvi­taan pitkäkestoista tasa-arvoon ja las­ten kas­vatuk­seen pere­hdyt­tämistä, ja lisäk­si se tulisi tehdä niin mie­lenki­in­toisel­la taval­la, että tuli­jat eivät koe itseään loukatuk­si. Ja näin uhka muut­tuisikin mah­dol­lisu­udek­si siitä kuin­ka välit­tää epä­vakaam­mista oloista tuli­joille niitä asen­tei­ta, joiden omak­sumiseen Suomes­sakin on men­nyt vuosisatoja.

    Lisäk­si tuli­joiden ripot­telu ympäri Suomea kan­nat­taisi pohtia uudelleen. Itse asi­as­sa tuli­jat voisi­vat rak­en­taa itse itselleen 10–50 000 asukkaan ekol­o­gisia kaupunke­ja tai asun­toaluei­ta yri­tys­ten ja maan­omis­ta­jien spon­soroidessa han­kkei­ta. Näin pako­laisu­us voisi näyt­täy­tyä uut­ta luo­vana, mie­lenki­in­toise­na voimavarana. Näil­lä alueil­la olisi tietysti vapaa liikku­vu­us puolin ja toisin ja paras­ta tietysti mitä enem­män han­kkeisi­in osal­lis­tu­isi myös ns. kan­ta­suo­ma­laisia. Täl­lai­sis­sa isom­mis­sa yksiköis­sä syn­ty­isi hel­posti itseään työl­listäviä kierteitä ja koko Suomea rikas­tut­tavaa yri­tys­toim­intaa. LIsäk­si tarvit­taisi­in iso määärä suo­ma­laisia työt­tömiä kon­sult­te­ja ja virkamiehiä organ­isoimaan asiaa.

    Kol­mas asia mihin kiin­nit­täisin huomio­ta olisi demokra­ti­aan osal­lis­tu­mi­nen. Kos­ka tuli­joi­ta on niin paljon niin lyhyessä ajas­sa, säätäisin, että vaaleis­sa äänestys- ja ehdol­leaset­tumisoikeu­den saa vas­ta 10vuotta kansalaisu­u­den saamisen jäl­keen. (Tätä var­maan joku pitää rasis­tise­na ajatuk­se­na, mut­ta itse näk­isin sen riit­tävänä jonkun maan asen­teisi­in, hyväk­si koet­tui­hin käytän­töi­hin ja saavu­tuk­si­in pere­htymisen aikana. Muuten tänne kohdis­tu­va kult­tuuri­nen muu­tos voisi olla liian nopeaa.)

    Mut­ta ihmi­nen on aina voimavara ja tääl­lä on todel­lakin tilaa: kyse on asen­teesta ja mieliku­vi­tuk­ses­ta. Ja rahaakin löy­tyy, jos yri­tyk­set motivoidaan mukaan rahoittajiksi.

    Se mis­sä olisin kuitenkin erit­täin varovainen olisi Venäjän rajan kaut­ta tule­vat pako­laiset. — Kuka pystyy selvit­tämään mitä sieltä tulee?

  137. LK: Järkyt­tävää roskaa. Euroop­pa ei häviä mihinkään.

    Onko Amerik­ka hävin­nyt, vaik­ka maa­han­muut­to on ollut val­tavaa jo yli sadan vuo­den ajan? Ei ole ei.

    Maa­han­muut­to ei ole ollut Amerikkaan voimakas­ta sataa vuot­ta. Sinne oli voimakas muut­toaal­to 1900-luvun alus­ta 20-luvulle. Tämän jäl­keen rajat laitet­ti­in kiin­ni 60-luvulle asti. Vuon­na 65 Ted Kennedy teki maa­han­muut­tou­ud­is­tuk­sen, mis­sä maa­han ei rajoitet­tu alku­perän mukaan tuli­joi­ta ja tuli­joi­ta alet­ti­in ottaa miljoona vuodessa. Niin san­ot­tu sula­tusu­u­ni toi­mi selvästi 1900-luvun alus­sa, mut­ta ei enää 60-luvun jäl­keen. Ihmiset ovat omien viiteryh­mien­sä kanssa.

    USA on selvästi jakau­tunut maa. Ovat­pa jotkut vet­er­aa­nipoli­itikot piäneet jopa mah­dol­lise­na, että maa dis­in­te­groi­tu­isi täl­lä vuo­sisadal­la. Pat Buchnan(republikaanihihhuli, joka ei usko ilam­sto­muu­tok­seen, mut­ta on hyvin sisäpoli­ti­ikas­ta ja ulkopoli­ti­ikas­ta selvil­lä) kir­joit­ti tästä kirjankin.

  138. Itse asia on erit­täin moni­u­lot­teinen, ja oma ajat­telu­ni on hyvin lähel­lä Osmon kir­joit­ta­maa — myös ne kysymyk­set jois­sa ajatuk­set ovat jäsen­tymät­tömiä tai jopa hie­man neu­vot­to­mia ovat kuta kuinkin samat.

    Yhden osatek­i­jän jol­la vyy­htiä ratko­taan, soisin ole­van tiukan pyrkimyk­sen sukupuolten määräl­liseen tasa-arvoon myön­net­täessä tur­va­paikko­ja tai määräaikaisia oleskelulupia. 

    Pyrkimys sukupuolten tasa-arvoon on merkit­tävä arvo jo itsessään, ja lisäk­si sil­lä olisi merkit­tävää posi­ti­ivista vaiku­tus­ta jär­jestelmän legit­imi­teet­ti­in kohde­mais­sa, sekä vaiku­tuk­si­in sekä lähtö- että kohde­maid­en väestörakenteessa.

  139. Todel­la hyvä kir­joi­tus. Oikea hel­mi ja toivon oras suo­ma­laisen pako­laiskeskustelun latri­ineista liet­tyneessä kyn­nöspel­los­sa. Asi­at oli­si­vat hyvin, jos maail­mas­sa ei olisi pako­laisia. Valitet­tavasti niitä on, mut­ta ei “Rajat auki”-politiikka ratkaise sitä ongel­maa. Maa­hamme sopeu­tu­vien pako­laisleireiltä valikoitu­jen kiin­tiö­pako­lais­ten määrää voisi kas­vat­taa. Olisi se taa­tusti nykyti­lanteessa “Rajat kiinni”-väellekin pienem­pi paha, kuin tämä nykyi­nen “lait­tomien” “pako­lais­ten” määrä. Ihmette­len mik­sei rikkaisi­in ara­bi­mai­hin ole jo vaeltanut Lähi-Idän pako­laisia ainakaan merkit­tävis­sä määrin. Maat eivät tiet­ty halua ottaa pako­laisia vas­taan, mut­ta ei hätä lue lakia. Maay­hteys olisi kulkea vaik­ka jalan, ei ole kie­limuuria ja ilmas­to ei ole kylmän raa­ka. Onko siel­lä kaikkien rikkaiden maid­en rajat tiukkaan aidattu?

  140. Olisi kiin­nos­tavaa tietää, mitä tämä “rajat kiin­ni” ‑menet­te­ly käytän­nössä tarkoit­taisi niiden mielestä, jot­ka nyt kiivaasti aja­vat tätä toteu­tus­ta. En ole tois­taisek­si näh­nyt yhtään konkreet­tista ehdotusta.

    Tarkoit­taako se piikki­lankaa ja muuria kaikille mah­dol­lisille rajoille Unkarin tyyli­in? Vai pass­in­tarkas­tus­ta jokaiseen rajanyl­i­tyspis­te­seen? Viisumei­ta joka matkalle? Sil­loin­han se koskisi myös jokaik­istä här­mäläistä, myös kaikkia Viron viinar­al­livet­er­aane­ja, jot­ka ramp­paa­vat vas­taran­nal­la har­va se päivä. Vai pan­naanko rajoille jonkun­lainen väriskan­neri, joka lajit­telee läpipäästet­tävää porukkaa asteikol­la kelmeä olmi — hyvin rus­ket­tunut häiskä?

  141. jok­eri: Maa­han­muut­to ei ole ollut Amerikkaan voimakas­ta sataa vuotta. 

    Pahoit­te­len, piti kir­joit­taa yli 300 vuotta.

    Eri­tyisen voimakas­ta se oli 1800-luvul­la, jol­loin lop­utkin maat jaet­ti­in halukkaille.

  142. Andy:
    Lisäk­si tuli­joiden ripot­telu ympäri Suomea kan­nat­taisi pohtia uudelleen. Itse asi­as­sa tuli­jat voisi­vat rak­en­taa itse itselleen 10–50 000 asukkaan ekol­o­gisia kaupunke­ja tai asun­toaluei­ta yri­tys­ten ja maan­omis­ta­jien spon­soroidessa han­kkei­ta. Näin pako­laisu­us voisi näyt­täy­tyä uut­ta luo­vana, mie­lenki­in­toise­na voimavarana. Näil­lä alueil­la olisi tietysti vapaa liikku­vu­us puolin ja toisin ja paras­ta tietysti mitä enem­män han­kkeisi­in osal­lis­tu­isi myös ns. kan­ta­suo­ma­laisia. Täl­lai­sis­sa isom­mis­sa yksiköis­sä syn­ty­isi hel­posti itseään työl­listäviä kierteitä ja koko Suomea rikas­tut­tavaa yri­tys­toim­intaa. LIsäk­si tarvit­taisi­in iso määärä suo­ma­laisia työt­tömiä kon­sult­te­ja ja virkamiehiä organ­isoimaan asiaa. 

    Miten min­ulle nyt jotenkin tulee tästä mieleen länsi­naa­purin Rosen­gård, Ten­s­ta ja muut…

  143. Ihmis­ten aut­tamishalu saat­taa olla joskus hie­man ratio­nal­isu­udelle sokeata.

    Nyt saadaan apua ehkä 30 000 hädä­nalaiselle Suomen maaperäl­lä, huonos­ti kohden­net­tuna. Rahaa menee ken­ties 500 milj eur.

    Jos kuvio toimisi ja hädä­nalaisia voitaisi­in aut­taa Turkissa tai Syyr­i­as­sa, voi vain miet­tiä kuin­ka mon­taa ihmistä tuol­laisel­la sum­mal­la voitaisi­in auttaa.

    Lisäk­si hädä­nalais­ten aut­tamises­sa määrä on tärkeäm­pää kuin laatu. On tärkeäm­pää aut­taa mah­dol­lisim­man mon­ta pois hädästä, eikä tar­jo­ta pienelle promil­lelle suo­ma­lainen elintaso.

    Tuo­hon tilanteeseen pitäisi pyrk­iä nyt kaikin tavoin. Ain­oat hyö­tyjät nykyti­lanteesta ovat salakul­jet­ta­jat ja vok-bisnes. 

    Suurin epäon­nis­tu­ja on jälleen EU, kos­ka juuri tämän­laisia ongelmia pitäisi val­tioiden ja val­ti­oli­it­to­jen ratkoa. Mon­et ehdote­tu­ista ratkaisu­ista, kuten taakan­jako ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan.

    Jos ongel­man ratkaisu­un paikan pääl­lä tar­jot­taisi­in edes puo­let siitä rahamäärästä mitä ongel­man murusten ratkaisem­i­nen tääl­lä nyt mak­saa, ongel­ma olisi jo historiaa.

  144. Jalankulk­i­ja: Olisi kiin­nos­tavaa tietää, mitä tämä “rajat kiin­ni” ‑menet­te­ly käytän­nössä tarkoit­taisi niiden mielestä, jot­ka nyt kiivaasti aja­vat tätä toteu­tus­ta. En ole tois­taisek­si näh­nyt yhtään konkreet­tista ehdotusta.

    Jotkut meistä fos­si­ileista ovat käyneet esimerkik­si matkaile­mas­sa Inter­railil­la pitkin Euroop­paa ennen Suomen EU- ja Schen­gen-jäsenyyt­tä, joka alkoi 1995. Tämä toki edel­lyt­tää, että on jo kamala kalkkis keski-ikäinen.

    Matkus­t­a­mi­nen oli sil­loinkin aivan mah­dol­lista ja toimi­vaa, vaik­ka rajo­ja valvottiin.

    Kan­nat­taa muuten muis­taa, että Schen­gen-jär­jestelmä kehitet­ti­in kokon­aan eril­lään EU-rak­en­teista, ja siitä on tul­lut uskonkap­pale vas­ta myöhemmin.

  145. Ver­tailun vuok­si US-Mek­siko raja on noin 2.5 ker­taa pitem­pi kuin Suomen ja Venäjän väli­nen raja. Paljonko US käyt­tää rajavalvon­taan vuodessa? Arvaus: mil­jardin. Kuin­ka moni pääsee silti läpi? Arvaus: ihmi­sistä yli puo­let, huumeista 90–99%.

  146. Tapio: Täl­laista voimaa olisi tarvit­tu Sak­sas­sa vv. 1933..1934. Tämän koke­muk­sen muis­to on edelleen siinä EU:n parem­mas­sa ytimessä.

    Ihme­tyt­tää miten voi olla joku ns. parem­pi ydin, joka kävelee koti­maisen demokra­t­ian yli. Ei liene ihme, etteivät koto-Suomes­sa ongel­mat tun­nu ratkea­van, jos joh­dos­sa ei alem­muu­den­tun­nos­sa suos­tu­ta tai uskalleta tehdä kansal­lisen kokon­aise­dun mukaisia ratkaisuja.

    Tuol­lainen vas­taa­va muis­to myös muuten estää jär­jel­lisen talous­poli­ti­ikan EU:ssa, kun Sak­sa tekee siitä syys­tä kri­isi­ti­lanteessa mui­ta mai­ta aivan jär­jet­tömästi hait­taavia asioita.

  147. anonyy­mi: Ihme­tyt­tää miten voi olla joku ns. parem­pi ydin, joka kävelee koti­maisen demokra­t­ian yli. Ei liene ihme, etteivät koto-Suomes­sa ongel­mat tun­nu ratkea­van, jos joh­dos­sa ei alem­muu­den­tun­nos­sa suos­tu­ta tai uskalleta tehdä kansal­lisen kokon­aise­dun mukaisia ratkaisuja.

    Tuol­lainen vas­taa­va muis­to myös muuten estää jär­jel­lisen talous­poli­ti­ikan EU:ssa, kun Sak­sa tekee siitä syys­tä kri­isi­ti­lanteessa mui­ta mai­ta aivan jär­jet­tömästi hait­taavia asioita.

    On demokra­tioi­ta ja demokratioita. 

    NSDAP ei saanut vapais­sa vaaleis­sa koskaan yli puol­ta äänistä (tärkeim­mis­sä vaaleis­sa n. 1/3), suurim­mak­si puolueek­si se kyl­lä pääsi. Noin vuodessa Hitler sit­ten kaap­pasi vallan.

    Useis­sa mais­sa on täl­läkin het­kel­lä menos­sa pros­esse­ja, jois­sa vaaleis­sa voit­tanut puolue pyrkii keino­ja kai­h­ta­mat­ta keskit­tämään kaiken val­lan itselleen ja varmis­ta­maan sen jatku­misen. Turk­ki on hyvä esimerkki.

    Demokra­tia mah­dol­lis­taa lail­lisu­u­den kaa­pu­un puetun val­lankaap­pauk­sen ja dik­tatu­urin. Mielestäni on aivan hyvä, että EU yrit­tää suit­sia täl­laista kehi­tys­tä jäsenmaissaan.

  148. ceterum censeo: Oletko nyt aivan tosis­sasi, vai tyy­dytkö help­po­hin­taisi­in heit­toi­hin? Ver­taa Lähi-Idän ja Saha­ran eteläpuolisen Afrikan väestön kasvua Irlan­nin vas­taavaan ja sen jäl­keen Pohjois-Amerikan pin­ta-alaa ja väkimäärää Euroopan vas­taavi­in. Väitätkö edelleen, että esimerkkisi on tässä val­os­sa jol­lain lail­la vertailukelpoinen?

    Soin­in­vaara on sinän­sä oike­as­sa irlan­ti­lais­ten kohdal­la suurel­la väestömääräl­lä ja sen purkami­nen maa­han­muu­tol­la Yhdys­val­toi­hin sil­lä irlan­ti­laisia muut­ti paljon 1900-luvun alus­sa Irlan­nin saarelta (Pohjois-Irlan­ti mukaan lukien) Yhdys­val­toi­hin ja etenkin Kanadaan.Voidaan ver­ra­ta sitä että Irlan­nin tasaval­las­sa asuu noin 4 635 400 ihmistä mut­ta Yhdys­val­lois­sa asuu noin 33 348 049 ihmistä jot­ka pitävät itseään amerikanir­lan­ti­laisi­na. Kanadas­sa asuu noin 4 544 870 irlan­ti­lais­taus­taista. Jopa man­ner-Bri­tan­ni­as­sa asuu noin 14 000 000 irlan­ti­lais­taus­taista. Joten ei ole mikään outo käsi­tys se että Bostonis­sa ja New Yorkissa asuu enem­män irlan­ti­laisia kuin Dublinis­sa. Irlan­ti­lais­ten maa­han­muut­to Atlantin taakse ja man­ner-Bri­tan­ni­aan pur­ki osit­tain hyvin laa­jaa väestön kasvua Irlan­nin saarel­la johtuen maan kato­lilais­es­ta vaiku­tuk­ses­ta sekä köyhyydestä.

  149. Irlan­ti­lais­ten kohdal­la voidaan myös viita­ta por­tu­galilaisi­in joi­ta asuu enem­män Brasil­ias­sa kuin itse Por­tu­galis­sa. Myös Ran­skas­sa on suuria por­tu­galilaisia diasporia.

  150. tuen mak­sa­ja:
    tämä on sit­ten sarkas­mia tai iro­ni­aa: Me tien­ataan täl­lä! http://yle.fi/uutiset/tem_turvapaikanhakijoista_vain_harvalla_edes_ammatillinen_koulutus/8661385

    Jos­sain on nyt joku painanut väärää nap­pia kun täl­laista panet­telua julka­istaan virkamiehen toimesta.

    Kyseessä on per­su eli Lind­strömin avustaja 

    Tuski­na per­sul­ta voi muu­ta odottaa.

    Mut­ta var­maan tuos­sa arvios­sa on perääkin, Syyr­i­as­sa on atis­tel­tu 5 vuot­ta ja Irakissa 25 vuot­ta, Afgan­istanis­sa yli 100 vuotta

    Kyl­lä pitkään kestänyt rom­ah­dut­taa sivistyksen.

    Suo­ma­laisetkin jäivät vaille koulu­tus­ta, kun viet­tivät 5–6 vuot­ta sodassa.

  151. Liian van­ha: Kyseessä on per­su eli Lind­strömin avustaja 

    Tuski­na per­sul­ta voi muu­ta odottaa.

    Mut­ta var­maan tuos­sa arvios­sa on perääkin, Syyr­i­as­sa on atis­tel­tu 5 vuot­ta ja Irakissa 25 vuot­ta, Afgan­istanis­sa yli 100 vuotta

    Kyl­lä pitkään kestänyt rom­ah­dut­taa sivistyksen.

    Suo­ma­laisetkin jäivät vaille koulu­tus­ta, kun viet­tivät 5–6 vuot­ta sodassa.

    Nois­sa mais­sa ei muutenkaan liiem­mälti suorite­ta ammat­tik­oulu­ta­soisia muodol­lisia tutk­in­to­ja ehkä sähköasen­ta­jia luku­unot­ta­mat­ta. Pätevöi­tymi­nen tapah­tuu mes­tarin opissa.

  152. Liian van­ha: Kyseessä on per­su eli Lind­strömin avustaja
    Tuski­na per­sul­ta voi muu­ta odottaa.

    Voi hän silti olla oike­as­sa, 20% on työkyky­isiä oli muis­taak­seni Sak­salais­ten yri­tys­ten tekemä arvio, joten hyvin lähel­lä tuo­ta arviota.

    Jotenkin min­un on hyvin vaikea kuvitel­la, että perus­suo­ma­lainen min­is­teri alka­isi tahal­laan syöt­tämään tele­vi­sios­sa pajunköyt­tä heti päästyään ministeriksi.

    Siitähän jäisi heti kiin­ni, mik­si kukaan tek­isi niin?

    Pait­si, Alexan­der Stubb. Sovi­taan, että kokoomus­laisia ei lasketa.

  153. koulu­tus­ta­sos­ta:
    Mik­si suo­ma­laisia työt­tömiä ei pide­tä työvoimare­serv­inä, kestävyys­va­jeen kor­jaa­ji­na tai voimavarana, vaik­ka hei­dänk­oulu­tus­ta­so-/kieli­taito­jakau­mansa näyt­tää selvästi tur­va­paikan­hak­i­joiden vas­taavaa paremmalta? 

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1455012435428.html

    Siinä on kohtaan­to- ja kehtaanko-ongel­maa. Monil­la on koti yhtääl­lä, mut­ta töitä vain toisaal­la. Joil­lakin taas tar­jot­tu työ ei vas­taa koulu­tus­ta tai mui­ta odotuksia. 

    Maa­hat­uli­joil­la ei ole kumpaakaan ongelmaa.

  154. Tapio: Siinä on kohtaan­to- ja kehtaanko-ongel­maa. Monil­la on koti yhtääl­lä, mut­ta töitä vain toisaal­la. Joil­lakin taas tar­jot­tu työ ei vas­taa koulu­tus­ta tai mui­ta odotuksia. 

    Maa­hat­uli­joil­la ei ole kumpaakaan ongelmaa.

    Maa­han­tuli­jat, mikäli ovat saman sosi­aal­i­tur­van ja tulon­si­ir­to­jen piiris­sä, tör­määvät kyl­lä aivan samoi­hin ongelmi­in mata­la­palkkaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisessa.

  155. karvi­nen: Maa­han­tuli­jat, mikäli ovat saman sosi­aal­i­tur­van ja tulon­si­ir­to­jen piiris­sä, tör­määvät kyl­lä aivan samoi­hin ongelmi­in mata­la­palkkaisen tai osa-aikaisen työn vastaanottamisessa.

    Var­masti niin, mut­ta jotenkin he kykenevät han­skaa­maan asian. Ehdotan, että teet vuorokau­den ajal­ta silmämääräisen kokeel­lisen tutkimuk­sen Helsin­gin mata­la­palk­ka- ja/tai han­kalil­ta aloil­ta, esim. siivoo­jat, bus­sikuskit, kioskimyyjät, etniset rav­in­to­lat jne.

  156. Mik­si ylipäätään otet­taisi­in muuten kuin harv­inai­sis­sa poikkeustapauk­sis­sa (mieleen tulee lähin­nä homot mus­lim­i­mais­sa, joille voi olla vaikea löytää tur­val­lista paikkaa) yhtään oikeitakaan pako­laisia asumaan nimeno­maan korkei­den elinkus­tan­nusten län­si­mai­hin? Hen­gen pelas­tamiseen riit­tää asut­ta­mi­nen kehi­tys­maid­en pako­laisleireil­lä, jois­sa he voivat odot­taa olo­jen rauhoit­tumista. Tämä myös kar­sisi elin­ta­sopako­laisu­ut­ta tehokkaasti.

    Ei ole mitään järkeä siinä, että Suo­mi ja Ruot­si käyt­tävät pako­laisi­in yhtä paljon rahaa kuin koko YK (Tur­va­paikkakri­isi mak­saa Suomelle ja Ruot­sille jo yhtä paljon kuin YK:n pako­lais­bud­jet­ti, Mikko Väli­maa, 9.2.2016, Helsin­gin Uutiset) — ja tule­vaisu­udessakaan jatku­vasti nou­sevil­la tuli­jamääril­lä sekään ei riitä.

    1. Sin­ul­ta oli sen­suroitu tasan yksi viesti, jon­ka nyt vapautin. Siinäkin san­ot­ti­in vain, että pitäisi ottaa vähem­män pakolaisia.

  157. Osmo Soin­in­vaara: Heik­ki Hiil­am­ol­ta hieno kirjoitus

    En oikein voi itse yhtyä tuo­hon — mielestäni siinä oli paljon virheitä.

    Ensin­näkin, Suo­ma­lais­ten epälu­u­loisu­us muukalaisia kohtaan on paljon pidem­pää perua ja ennenkaikkea on seu­raus­ta Euroopan yhteis­es­tä impe­ri­alis­es­ta perin­nöstä, jos­sa esimerkik­si Afrikkaa on alis­tet­tu. Meil­lä oli laku-Pet­ter­iä, mus­taa Pekkaa ja Tarza­nia lap­su­udessa ja kaik­ki tämä maalasi kuvaa Afrikas­sa kas­vavas­ta ali-ihmis­es­tä kau­ni­isti kult­tuurin ja taiteen keinoin. Kun olin lap­si oli ihan nor­maalia käyt­tää n- sanaa ja van­hem­mat ihmiset tekevät niin vieläkin.

    Toinen seik­ka: Suo­ma­laiseen kult­tuurin ei ole koskaan istunut kovin hyvin tois­t­en nurkissa loisimi­nen. Työmies ehkä osti per­jan­taip­ul­lon ja joi, mut­ta kapakas­sa kaiket päivät loisi­vaa työtön­tä ei kat­sot­tu hyväl­lä. San­o­taanko sitä sit­ten Luter­i­laisek­si työeti­ikak­si vai mik­si, mut­ta tässä suh­teessa Suo­ma­laiset ovat hyvin samankaltaisia Sak­salais­ten ja Sveit­siläis­ten kanssa. Suo­ma­laiset ovat ehkä tiukem­piakin, meil­lä ei esimerkik­si ole kesken työpäivän olu­en naut­timista pidet­ty hyväksyttävänä.

    Kol­mas seik­ka ovat päät­täjät, jot­ka ovat olleet täysin kyken­emät­tömiä vas­taa­maan 1990-luvul­la alka­neeseen kehit­tymät­tömämpi­en maid­en nousu­un, jos­ta puhutaan “glob­al­isaa­tiona”. Me uskoimme, että kun autamme köy­hempiä rikas­tu­maan, siitä seu­raa meille hyvää ja niin aluk­si seurasikin. 

    Mut­ta sit­tem­min työ­paikat ovat alka­neet hävitä, jopa siinä määrin että kym­me­nien tai jopa sato­jen vuosien etu­mat­ka on hävitet­ty het­kessä. Ja pros­es­si jatkuu — olemme luoneet maail­malle vau­rai­ta dik­tatu­ure­ja, jot­ka ovat kaukana siitä demokra­t­ian ihanteesta joka nämä keksin­nöt alun­perin loi.

    Turhau­tu­mi­nen mikä kansalaisil­la on siis mielestäni kohdis­tuu ennenkaikkea päät­täji­in, jot­ka ovat olleet niin näköalat­to­mia, että eivät ole pystyneet ennakoimaan tai ovat ainakin olleet täysin kyvyt­tömiä reagoimaan muutokseen.

    Turhau­tu­mi­nen johtuu myös siitä, että nyt kun Pan­do­ran lipas on avat­tu, niin päät­täjät syyl­listävät tästä kansaa; he ovat laisko­ja (lisää tun­te­ja), yli­palkat­tu­ja, heitä on liian vähän, liian jär­jestäy­tyneitä, liian demokraat­tisia, liian hitai­ta opiskele­maan ja kaiken lisäk­si vielä rasis­te­ja. Eli vähän kuin Hiil­amo tun­nel­moi; kansa on ikäänkuin vau­va, jol­la on kak­ka housus­sa ja se, että se itkee on ihan normaalia.

    Kyse ei siis ole mielestäni rasis­mista, vaan siitä että päät­täjät ovat osoit­tau­tuneet kyvyt­tömik­si hal­lit­se­maan sitä kaaos­ta, jota he ovat olleet luomassa.

    1. Suo­ma­laiset päät­täjätkö sai­vat aikaan sen, että Kiina kään­tyi markki­na­t­alouden tiel­lle ja lakkasi ole­mas­ta köy­hä ja surkea? Kehi­tys­maid­en olisi pitänyt pysyä köy­hinä ja kun eivät pysy, se on päät­täjien vika?

  158. Osmo Soin­in­vaara: Suo­ma­laiset päät­täjätkö sai­vat aikaan sen, että Kiina kään­tyi markki­na­t­alouden tiel­lle ja lakkasi ole­mas­ta köy­hä ja surkea? Kehi­tys­maid­en olisi pitänyt pysyä köy­hinä ja kun eivät pysy, se on päät­täjien vika?

    En sanonut Suo­ma­laiset päät­täjät — sama ilmiö on nähtävis­sä joka puolel­la EU:ssa ja Yhdysvalloissa.

    Ongel­ma on, että muu­tos on ollut liian nopea.

  159. Osmo Soin­in­vaara:
    Sin­ul­ta oli sen­suroitu tasan yksi viesti, jon­ka nyt vapautin. Siinäkin san­ot­ti­in vain, että pitäisi ottaa vähem­män pakolaisia. 

    Kyl­lä siinä minus­ta san­ot­ti­in vähän muu­takin, kuin vain se, että pitäisi ottaa vähem­män pako­laisia. Siinä käsitelti­in mm. kus­tan­nusten korkeut­ta ja suh­teutet­ti­in se YK:n pako­lais­bud­jet­ti­in lähde­vi­it­teen kera, sekä mainit­ti­in mis­sä tilanteis­sa Aus­tralian malli­in olisi syytä tehdä poikkeuksia.

  160. Heik­ki Hiil­am­ol­ta hieno kir­joi­tus muukaisvi­hamileikyy­destä ja keskilu­okan ahdin­gos­ta. Näin sen näen minäkin. 

    Minus­ta taas Hiil­a­m­on kir­joi­tus oli jäi ana­ly­y­sis­sään aika puoli­tiehen, veteli pahasti mutkia suorik­si ja puhui olen­nais­ten asioiden vier­estä. Ja esimerkik­si hänen aja­tus maa­han­muut­ta­jien onnis­tuneesta inte­groin­nista suo­ma­laiseen yhteiskun­taan näin suuren maa­han­muu­ton val­lites­sa, edus­taa lähin­nä silkkaa toiveajattelua.

    Kir­joituk­ses­sa ei esimerkik­si käsitel­ty juuri lainkaan täl­laisen mas­samuu­ton kestämät­tömyyt­tä hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta, vaik­ka sitä ehkä tan­gen­ti­aalis­es­ti sivut­ti­inkin. Kuten talousti­eteen nobelisti, Mil­ton Fried­man, tai talousti­eteen pro­fes­sori Mat­ti Viren ovat sanoneet, mas­samuut­to ei ole yhteen­sopi­va hyv­in­voin­ti­val­tion kanssa. Esimerkik­si Mat­ti Viren sanoi suo­raan, että: “Kas­va­neeseen maa­han­muut­toon on sit­tenkin vain kak­si mah­dol­lista ratkaisua: siir­to­laisu­u­den hallinnolli­nen rajoit­ta­mi­nen tai sit­ten julkisen val­lan tar­joamien palvelus­ten ja tulon­si­ir­to­jen supis­t­a­mi­nen ja vielä kaik­il­ta” (Talousti­eteen pro­fes­sori maa­han­muu­tos­ta: On vain nämä kak­si mah­dol­lista ratkaisua, Juha-Pekka Tik­ka , 7.10.2015, Verkkouutiset).

    Samoin maalailti­in varsin stereo­tyyp­pisiä ryh­miä maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jista — ja ehkä kan­nat­ta­jis­takin. Tosi­asi­as­sa human­i­taarisen maa­han­muu­ton vas­tus­ta­jis­sa on run­saasti korkeasti koulutet­tu­ja, kaupunki­laisia, ulko­mail­la asu­via jne. Lisäk­si myös maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa on run­saasti täl­laiseen human­i­taariseen mas­samuut­toon hyvin kri­it­tis­es­ti tai suo­ras­taan kiel­teis­es­ti suhtautuvia.

    Ja monel­la meistä maa­han­muut­tokri­itikoista on myös varsin läheiset välit maa­han­muut­ta­ji­in. On esimerkik­si parhaimp­ina ystäv­inä tai jopa per­heen­jäs­en­inä maa­han­muut­ta­jia. Usein tulee jopa mieleen toimit­ta­jien tai human­i­taariseen maa­han­muut­toon varsin kri­ti­ikit­tömästi suh­tau­tu­vien medi­akom­menteista mieleen, että näiltä ihmisiltä var­maankin usein puut­tuu läh­es täysin reaal­i­maail­man kos­ke­tus­pin­ta näi­hin asioi­hin, joista he niin suurel­la innol­la puhuvat.

    Lisäk­si muutenkin Hiil­a­m­on kir­joi­tus pyr­ki ikään kuin ohjaa­maan keskustele­maan olen­nais­ten asioiden vier­estä. Enem­mänkin keskustelua keskustelijoista ja keskustelus­ta, kuin siitä, että mil­laisik­si kus­tan­nuk­set ovat muo­dos­tu­mas­sa ajan funk­tiona ja mihin meil­lä on ja mihin ei ole varaa — ja mitä ovat seu­rauk­set, kun rahat alka­vat lop­pua nyky­muo­toisen human­i­taarisen maa­han­muu­ton ja hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpitämiseksi.

  161. Ihan hyviä ajatuk­sia ja ehdo­tuk­sia Osmol­la. Pari köm­pelöä stereo­tyyp­pistä huitaisua olisin kyl­lä jät­tänyt Osmona pois. Ilmeis­es­ti se oli sit­ten pakko leima­ta KAIKKI maa­han­muut­tokri­it­tiseet “raiskauk­si­in yllyt­täviksi”? (Huo­maatko Osmo kuin­ka hel­posti sinäkin sor­rut stereotypioihin?)

    Tuo­ta en ihan allekir­joi­ta, että vält­tämät­tä kaik­ki koulute­tut Irak­istakaan oli­si­vat län­teen sopeu­tu­vaa sakkia. 

    Ole­tan, että aika moni noista mitä tänne viime vuo­den aikana tuli — oli sit­ten niitä parem­pio­saisia eli oli rahaa taskus­sa mil­lä tul­la. Koulu­tuk­ses­ta­han se ei vält­tämät­tä sano mitään — ja ihmis­es­tä vielä vähem­män. Minkä olemme sit­ten saa­neet huo­matakkin ihan käytännössä.

  162. Enti­nen Vihrei­den äänestäjä: mas­samuut­to ei ole yhteen­sopi­va hyv­in­voin­ti­val­tion kanssa

    Ruotsin esimerk­ki ker­too, että maa voi selvitä varsin suures­ta maa­han­muu­tos­ta ja toimia silti jopa hyv­in­voin­ti­val­tion tai jopa “kansankodin” mallimaana. 

    Lisäk­si maail­mas­sa on muitakin hyv­in­voivia, mielestäni Suomea parem­min kansalais­ten hyv­in­voin­nin takaavia mai­ta, jois­sa maa­han­muut­to on ollut moninker­taista Suomeen verrattuna.

    Tietysti on toisaal­ta selvää, että liian suuri maa­han­muut­to — ilman työl­listymistä — murentaa hyv­in­voin­ti­rak­en­teet, kun raha ei yksinker­tais­es­ti riitä. Veroast­et­takaan ei voi lop­ut­tomi­in nos­taa, vaik­ka toki esim. Ruot­sis­sa se korkeampi onkin kuin Suomessa.

    Hiil­a­m­on kir­joi­tus taas luokit­teli kansaa kum­mallis­es­ti. Tietysti kaik­ki luokit­te­lut tekevät väki­val­taa todel­lisu­u­den mon­imuo­toisu­udelle, mut­ta onko pikkukaupun­gin vauras­ta idyl­liä kaipaa­va enti­nen teol­lisu­ustyön­tek­i­jä todel­lakin yksi keskeisim­mistä luok­ista? Veikkaisin heitä aika mar­gin­aalisek­si porukak­si. Enkä usko urbaanin ja koulute­tun glob­al­isaa­tion kan­nat­ta­jan ole­van kovin ongel­ma­ton ryh­mä näinä prekari­aatin aikoina.

    Itse jakaisin ihmiset suh­teessa nykyiseen maa­han­muut­toon kolmeen ryh­mään: tietämät­tömät jun­tit, fan­ta­sioi­hin tak­er­tu­vat pro­pa­gan­dis­tit ja ne, jot­ka ovat huolestunei­ta asial­lisen ana­lyysin jälkeen. 

    Viimeinen ryh­mä on mielestäni keskustelun keskus­ta ja siinä var­maankin on enem­män niitä, joi­ta maail­ma on kol­hin­ut tai uhkaa kol­hia. Kah­teen ensim­mäiseen ryh­mään kuu­luu sekä maa­han­muut­tokri­it­tisiä että sitä toista ääripäätä.

    Kaikki­in ryh­mi­in tun­tuu kuu­lu­van jengiä mitä eri­laisim­mista porukoista.

  163. Tur­va­paikka­jär­jestelmän käyt­tö on vaki­in­tunut köy­hyy­destä parem­pi­in oloi­hin lähtemiseen. Pako­laiset ovat pako­laisia, mut­ta tp-hak­i­jat suurim­mak­si tai ainakin suurek­si osak­si muista syistä kuin sodan ja vain­on alta parem­paa elämää hake­via. Myös unel­moi­jat ovat pää­tyneet tähän ajat­telu­un, koska­pa usein viit­taa­vat Amerikan-siir­to­laisi­in sanom­al­la että läh­tiväthän suomalaisetkin. 

    Kuu­luuko euroop­palaisen sosi­aal­i­tur­van suomi­nen kaikelle maail­malle niin kiin­teästi euroop­palaisi­in arvoihin, että tp-jär­jestelmää ei ole mah­dol­lista tarkastel­la sen muut­tuneen hyväk­sikäytön näkökulmasta?

    Suvait­se­vaisu­udel­la tai pikem­minkin suvait­se­mat­to­muudel­la ei ole mitään tekemistä tur­va­paikka­jär­jestelmän uudelleen­tarkastelun kanssa, vielä vähem­män kaikille avoimen siir­to­laisväylän hah­mot­telun kanssa, jota pitäisin hyvänä ratkaisuyri­tyk­senä. Tp-hak­i­joi­hin vihamielis­es­ti suh­tau­tu­van leirin suvak­ki-haukku­ma­nim­i­tys on väärä tässä yhtey­dessä. Kaikille avoimen siir­to­laisväylän voisi koet­taa luo­da siinä toivos­sa, että siten min­i­moitaisi­in väistämät­tä edessä ole­van maail­man rikkauk­sien uudelleen­jaon pahim­mat seuraukset.

    Tästä kir­joit­ti Paul Col­lier, jota, samoin kuin Suomes­sa esitelmöinyt­tä prof. Robert Put­namia, refer­oin Osmon blogikir­joituk­sen kom­men­tis­sa 15.11.2015.

  164. Sem­moinen strate­gisen ajat­telun puute, jos­ta Tep­po Turkin raport­ti ker­too on yksi syy mik­si län­si­mais­sa on ongelmia, vaik­ka avoin demokra­tia lähtöko­htais­es­ti vetää puoleen­sa parhai­ta yksilöitä ympäri maailman.

    Lentokoneessa neu­votaan vetämään ensin hap­pinaa­mari oman naa­man eteen ja sit­ten vas­ta lapsen. Eli jos olet ain­oa joka pystyy ja halu­aa aut­taa, sin­ul­la on velvol­lisu­us huole­htia omas­ta hyvinvoinnistasi.

    Gar­ry Kas­parov ihan­noi länt­tä, mut­ta rakas­taa koti­maataan. Hän on pitkään kri­ti­soin­ut länt­tä pehmey­destä Putinia kohtaan, mut­ta jos län­si hajoaa itse miten se voi edes toimia esimerkkinä muille.

    Suo­mi on vaike­as­sa tilanteessa, kos­ka mei­dän pitäisi luot­taa itseemme vaik­ka olemme tappiolla

    Esimerkik­si Apot­ti on keskeinen stragi­nen investoin­ti, jon­ka lan­gat päät­täjät vapaae­htois­es­ti luovut­ta­vat. Sähköverkot ja ener­gia­ratkaisut on nekin ulkois­tus­listal­la. Yliopis­to­ja kar­si­taan. Sys­tee­mi on hal­lit­se­ma­ton ja joku sen on luonut. 

    Kun nuoret pää­sivät eduskun­taan, he ihmette­liv­ät mik­si tänne tul­laan vas­ta illal­la väsyneenä tekemään tärkeitä päätök­siä. Kun luki sitä Turkin raport­tia, ihmetteli miten me oikein täl­lä sys­teemil­lä ollaan edes voitu pär­jätä, mon­et Aasian maid­en ideoista oli­vat aika yksinkertaisia.

    Kaikkea ei voi muut­taa, mut­ta kai poli­ti­ikalla jotain merk­i­tys­tä on. Tieto­jär­jestelmät ovat keskeinen osa tule­vaisu­ut­ta eikä niitä opi kun­nol­la muu­toin tekemäl­lä. Jos päätök­sen­tekoa varten olisi kun­nol­liset jär­jestelmät, mon­et näistä maa­han­muu­tonkin ongelmista olisi var­masti helpom­pia ratkoa, kun ei tarvit­sisi arpoa kenen pros­ent­tiluku on oikea. Olen­nainen tieto ja tren­dit oli­si­vat heti nähtävillä.

    Mut­ta sekään ei auta, jos sys­teemiä ei voi mitenkään ohja­ta, eli eletään vetokra­ti­aa tai jotain vieläkin pahempaa.

  165. Paa­vo Jan­tunen: Taval­laan olisi mielestäni ihan hyvä pitää kiin­ni mallista, jos­sa tänne tulee ensisi­jais­es­ti sel­l­aisia ihmisiä, jot­ka halu­a­vat Suomeen niin paljon, että ovat valmi­ita näkemään vaivan tänne asti pääsemiseksi. 

    Toisaal­ta ihmiset, jot­ka ovat valmi­ita tekemään mitä tahansa, ovat valmi­ita tekemään mitä tahansa.
    Se taas ei ole hyvä asia.

    Tero Tolo­nen: Kun olin lap­si oli ihan nor­maalia käyt­tää n- sanaa ja van­hem­mat ihmiset tekevät niin vieläkin. 

    Tässä näkyy amerikkalaisen kulttuuri(-imperialismi)n vaiku­tus. Suo­ma­laisen n‑sanan vas­tine ei suinkaan ole se yksiselit­teisen rasisti­nen* amerikkalainen n‑sana vaan muis­sa kielis­sä ole­vat mus­taa väriä tarkoit­ta­vat n‑sanat, jot­ka taas eivät itsessään ole rasis­tisia. Englan­ninkielessäkin on täl­lainen neu­traali, tosin van­hah­ta­va, n‑sana. Ikävä vain, etteivät sanas­ta meuhkaa­vat ihmiset tätä ilmeis­es­tikään tien­neet. Ongelma­han ei ole sanois­sa vaan asen­teis­sa. Haukkua voi neu­traaleil­lakin sanoilla.

    *) Minus­ta on silti aika kum­mallista, miten joku sana voi olla täysin okei yhden rodun sanomana mut­ta ei toisen. Eikö tämä juuri ole rodun perus­teel­la syr­jivää eli rasis­tista?

  166. Täysin selvää lie­nee, että käsit­te­lyn nopeut­ta­mi­nen on kaikkien etu, ja että siihen sat­sat­ta­vat lisäresurssit ovat kansan­taloudel­lis­es­tikin eri­no­mainen sijoitus.

    Ensin­näkin meil­lä tulee ole­maan mil­jardilu­okan kus­tan­nuserä tur­va­paikan­hakumenet­telystä use­am­man vuo­den tähtäimellä 

    Pikem­minkin hake­musten käsit­te­lyä ei pitäisi nopeut­taa. Nythän moni vapaae­htois­es­ti Iraki­in palan­nut on ker­tonut palaussyyk­si sen, ettei hake­mus­ta käsitel­ty nopeam­min. Hidas käsit­te­ly ei mil­lään tavoin vaaran­na todel­lises­sa vaaras­sa ole­vien tur­val­lisu­ut­ta, mut­ta on omi­aan kar­si­maan tuol­laista elin­ta­sopako­laisu­ut­ta. Myön­teisen tur­va­paikkapäätök­sen saaneista tulee erit­täin korkea — pidem­män päälle kestämät­tämän korkea — kuluerä yhteiskun­nalle, joten on syytä min­i­moi­da myön­teis­ten päätösten määrä kar­si­mal­la eri­laisil­la keinoil­la elintasopakolaisuutta.

    Mitä tulee kus­tan­nuk­si­in, niin on melkoista vähät­te­lyä kuvitel­la kus­tan­nuk­sien jäävän vain mil­jardi­in vuodessa. Nopeasti vuo­tuiset kulut nou­se­vat mm. toimeen­tu­lo­tu­ista, per­heeny­hdis­tämi­sistä yms use­am­paan mil­jardi­in vuodessa, kun tänne muut­taa aina vain lisää entis­ten lisäk­si ja kulut jatka­vat jatku­van muut­toli­ik­keen myötä nousuaan, kunnes hyv­in­voin­ti­val­tion rahoi­tus pet­tää, kun velka­ra­haa ei enää Suomelle myön­netä ja leikkausko­hteet ja myytävä val­tion omaisu­uskin alkaa ehtyä.

    Sak­sas­sa on esimerkik­si ekon­o­misti Bernd Raf­fel­hüschen arvioin­ut (“Flüchtlingskrise kön­nte fast eine Bil­lion Euro kosten”, Die Welt) jo nyt sinne tulleista tur­va­paikan­hak­i­joista seu­raa­van pidem­mäl­lä aikavälil­lä melkein 1000 mil­jardin euron kus­tan­nuk­set, vaik­ka he inte­groi­tu­isi­vat työelämään kuudessa vuodessa, mitä hän pitää opti­mistise­na ole­tuk­se­na. Hänestä kus­tan­nuk­set ovat niin suuria, ettei Sak­sal­la ole tähän varaa, vaan tur­va­paikan­hak­i­jat pitää sik­si palaut­taa takaisin.

  167. Ihan järkevää pohdiskelua. Olen itse miet­tinyt myös, että pako­lais-sta­tus pitäisi myön­tää vain pääsään­töis­es­ti vain niille jot­ka kul­jete­taan suo­raan kri­isialueil­ta. Val­in­ta­pe­rus­teet tulisi olla puh­taasti human­i­taariset eli ensin ne kenel­lä on suurin hätä ja heikoim­mat mah­dol­lisu­udet pär­jätä itse kri­isialueel­la. Maalaisjär­jen mukaan sairaat, naiset, lapset ja vahuk­set oli­si­vat tässä ryh­mässä yliedustet­tuina ter­veisi­in nuori­in miehi­in verrattuna. 

    Salakul­jet­ta­jien kyy­dil­lä tai oma­l­la autol­la saa­pu­vat pitäisi lähtöko­htais­es­ti käsitel­lä siir­to­laisi­na joiden osalta tulisi huomioi­da myös tuli­jan halu ja valmi­udet inte­groitua yhteiskun­taan ja sen lakei­hin ja tapoi­hin, sekä myös hak­i­jan real­is­tiset mah­dol­lisu­udet elät­tää itsen­sä uudessa kotimaassaan. 

    Rikol­li­si­u­den, ja varsinkin väki­val­ta ja sek­suaalirikol­lisu­u­den tulisi hyvin herkästi peru­ut­taa maas­saolon edel­ly­tyk­set molem­mil­ta ryh­miltä ja kansalaisu­us tulisi olla mah­dol­lista saa­da vas­ta kohtu­ullisen pitkän rik­keet­tömän maas­saolon, kieli- ja yhteiskun­taopin kokeen ja työssäkäyn­nil­lä osoite­tul­la integroitumisella. 

    Uskon että oikein toteutet­tuna tämä jär­jestelmä olisi nyky­istä halvem­pi ja oikeu­den­mukaisem­pi, mut­ta myös palaut­taisi suo­ma­lais­ten aut­tamishalun ja posi­ti­ivisen suh­tau­tu­misen maahanmuuttajiin. 

    Täl­lä het­kel­lä pako­laisjär­jestelmää käytetään laa­jamit­tais­es­ti väärin ja tämä aiheut­taa myös sen että kansan silmis­sä jokaises­ta pako­laisjär­jestelmän puit­teis­sa maa­han­tuli­jas­ta tulee tur­va­paikka­tur­isti. Suurim­mat voit­ta­jat ovat ihmissalakul­jet­ta­jat ja muut ihmisvir­roil­la bisnestä tekevät, ja suurim­mat häviäjät ovat ne ketkä apua eniten tarvitsevat.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.