AM-ohjelman kommentointia (5)

6 vastausta artikkeliin “AM-ohjelman kommentointia (5)”

1. Mitä kaikkea sisäl­tyy käyt­tämääsi käsit­teeseen ‘kaavoitus’?

   Esimerkkialueina voinet käyt­tää vaikka­pa aluet­ta pohjoiseen vievän rauta­tien ja Van­hankaupungin­lah­den välissä. 

   Entä mitä kaikkea pitää Helsingis­sä sisäl­lään ns. käsite ‘uudelleenkaavoitus’ alueel­la, jos­sa on jo likip­itäen kaik­ki ns. perusinfra? 

   Uudelleenkaavoituk­sen voisi ajatel­la ole­van kaupungille karkeasti kat­soen läh­es puoli-ilmaista, läh­es pelkkää toimis­to­työtä, jos alueen uusien ja van­ho­jen asukkaiden kuvitel­laan selviävän van­ho­jen, nopeasti alim­i­toite­tuik­si muut­tuvien kun­nal­lis­ten palvelu­jen varas­sa (kuten tapana tun­tuu ainakin tiety­il­lä alueil­la olevan).

   — - — - -
   Ver­rataan­pa tilan­net­ta ravintolaan:

   Mitä mah­taisi tuuma­ta “Ismo” rav­in­toloit­si­jas­ta, tai tois­es­ta, joka myy hänelle yhden lau­tasel­lisen hernekeit­toa (tai kaal­isop­paa), antaa lusikan ja osoit­taa pitkään vapaana olleen paikan ikku­napöy­dän ääressä, jot­ka kuu­lu­vat molem­mat kalli­im­man sop­pa-annok­sen hin­taan? “Ismon” odotel­lessa keiton jäähtymistä, sitä nuuhkien ja ehkä jo mais­tel­lessa varovais­es­ti kuumaa keit­toaan, päät­täisi rav­in­toloit­si­ja aset­taa itse vuokra­ta nopeasti tai myy­dä heti sen jäl­keen tuon ikku­napöy­dän vier­essä ole­van ikku­nan isokokois­t­en julis­tei­den main­os­ti­lak­si, julis­tei­den, jois­sa main­os­te­taan rav­in­toloit­si­jan myyvän lusikoi­ta kaikille, jot­ka halu­a­vat syömään ikku­napöy­dässä, mut­ta vähän edullisem­min ja, yllä­tys yllä­tys, “Ismon”(!) lautaselta.

   Pöytäkump­panien tuo­ma yllä­tys, hei­dän määrän­sä kasvu, sekä ennen­näkemät­tömät, poikkeuk­sel­liset “pöytä­ta­vat” nos­taisi­vat punan “Ismon” niskaan. Sil­loin tulisi avu­lias rav­in­toloit­si­ja toki paikalle kylmän vesikan­nun kanssa, mut­ta ei kuten ehkä luulit, vaan tarkoituk­se­naan jatkaa “Ismon” sop­paa vedel­lä, jot­ta sitä lai­hempaa sop­paa riit­täisi parem­min kaikille. Jos sopan vesi­tys ei “Ismolle” kel­paa, vetoaa rav­in­toloit­si­ja seinäl­lään ole­vi­in ‘sään­töi­hin’ joiden mukaan tyy­tymät­tömät asi­akkaat voidaan heit­tää tuos­ta rav­in­to­las­ta ulos. 

   Lisä­tuoli- ja lusikkain­vestoin­tei­hin jou­tu­isi (kapenevan pöytäti­lansa jakamisen lisäk­si) osal­lis­tu­maan ainakin “Ismo”. Näinkö pitäisi tehdä “Ismon” lisäk­si myös Osmon? 

   Ehkä tuo Osmon kir­joi­tus yllä antaa vih­doin jotain vinkke­jä asi­as­ta. Taidan­pa lukea sen illal­la toisenkin ker­ran, vaik­ka mm. Malmin lento­ken­tän käytöstä saatankin olla toista mieltä.

   Vastaa

2. Kaavoituk­ses­ta aiheutu­va maapo­h­jan arvon­nousu on täysin oikeutet­tua rahas­taa kun­nalle, eri­tyis­es­ti, kos­ka kun­ta huole­htii tarvit­tavista infrain­vestoin­neista. Lunas­r­tushin­nan ja vapaae­htois­t­en kaup­po­jen hin­nan on tarkoi­tus vaikut­taa toisin päin kuin tässä on esitet­ty. Lunas­tus­mah­dol­lisu­u­den on tarkoi­tus pitää hin­tapyyn­nöt kohtu­ullisi­na. Sik­si on aivan hölmöä sanoa, ettei lunas­tus­mah­dol­lisu­ut­ta käytetä ja että kaupois­sa pyritään markkinahintaan.

   Täs­mälleen samaa mieltä! Jos kaupunkikin osal­lis­tuu ilman pump­paamiseen tont­tien hin­toi­hin, ei asumisen hin­taa saa­da mil­loinkaan järkevälle tasolle. Van­taa teki muu­ta­ma vuosi sit­ten älyt­tömän mokan mak­saes­saan Kivistön alueen ton­teista ihan jär­jet­tömän määrän rahaa. Outoa, ettei asi­as­ta ole kohut­tu oikeas­t­aan ollenkaan.

   Vastaa

3. “… etu­os­to-oikeut­ta ja lunas­tus­ta, voidaan käyt­tää poikkeustapauk­sis­sa. Vapaae­htoisi­in kaup­poi­hin perus­tu­vaa maan­hank­in­taa voidaan tarvit­taes­sa täy­den­tää raaka­maan lu- nas­tamisel­la… Mah­dol­li­sis­sa lunas­tusti­lanteis­sa maan käypä hin­tata­so määräy­tyy alueel­la toteutet­tu­jen vapaae­htois­t­en kaup­po­jen perusteella.
   ”
   Erit­täin ok! Tiedok­si, että raaka­maan markki­nahin­taan perus­tu­va lunas­tush­in­ta tulee suo­raan laista, ei AM ‑ohjel­mas­ta. Raaka­maan markki­nahin­ta on vain mur­to-osa tont­ti­maan markkinahinnasta.

   Vastaa

4. “Olen tästä kyl­lä aivan eri mieltä. Kaavoituk­ses­ta aiheutu­va maapo­h­jan arvon­nousu on täysin oikeutet­tua rahas­taa kun­nalle, eri­tyis­es­ti, kos­ka kun­ta huole­htii tarvit­tavista infrainvestoinneista.”

   Mut­ta eikö se juuri näin menekin? Sipoolaisel­la pel­lol­la on markki­nahin­ta pel­tona ja sit­ten sil­lä on markki­nahin­ta pien­taloalueena tjms. Jos hin­nan­nousu pel­losta pien­taloalueek­si ei ole riit­tävän suur­ta poli­itikko­jen mielestä, ei sitä silti oikein voi luo­da keinotekois­es­tikaan mak­samal­la pel­tomaas­ta pakol­la alihintaa. 

   Tuos­sa­han sitä pait­si puhutaan maan han­kkimis­es­ta hyvis­sä ajoin eli kyse ei voi olla siitäkään, että ilkeät pel­lon­o­mis­ta­jat oli­si­vat tehneet ylisu­uria kaup­po­ja speku­lati­ivises­sa mielessä. Kyl­lä pel­lon hin­taan vaikut­taa enem­män maat­alous­tu­ki kuin odotus tule­vaisu­udessa mah­dol­lis­es­ti tapah­tu­vas­ta rakentamisesta.

   Vastaa

   1. Helsin­ki mak­saa Sipoon pel­loista paljon enem­män kuin pel­loista mak­se­taan vaikka­pa Paimios­sa. Ei pitäisi mak­saa kuin kymme­nen pros­ent­tia enem­män (kit­ka) muta nyt mak­se­taan moninker­tais­es­ti enem­män, kos­ka on ilmoitet­tu että lunas­tuk­seen ei tur­vaudu­ta kuin jos joku yksit­täi­nen maan­omis­ta­ja yrit­tää pul­likoi­da keskel­lä aluet­ta, jos­sa on jo tehty yli­hin­tainen kaup­pa yrit­tää rahas­taa vielä enemmän.
      Tässä on kyse kokoomus­laisu­ud­es­ta, ei markkinataloudesta

      Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:
   Helsin­ki mak­saa Sipoon pel­loista paljon enem­män kuin pel­loista mak­se­taan vaikka­pa Paimios­sa. Ei pitäisi mak­saa kuin kymme­nen pros­ent­tia enem­män (kit­ka) muta nyt mak­se­taan moninker­tais­es­ti enem­män, kos­ka on ilmoitet­tu että lunas­tuk­seen ei tur­vaudu­ta kuin jos joku yksit­täi­nen maan­omis­ta­ja yrit­tää pul­likoi­da keskel­lä aluet­ta, jos­sa on jo tehty yli­hin­tainen kaup­pa yrit­tää rahas­taa vielä enemmän.
   Tässä on kyse kokoomus­laisu­ud­es­ta, ei markkinataloudesta 

   Markki­na­t­aloudessa ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus ja hin­ta ratkeaa parhait­en sil­lä, mis­tä mak­se­taan eniten. Vaik­ka maan käyt­tö­tarkoi­tus säi­ly­isi vil­jelysmaana, hin­ta on ihan eri sil­loin, kun myyjä halu­aa myy­dä tai osta­ja halu­aa ostaa. Käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­ses­ta voidaan ottaa sopi­va kaavoitusmaksu.
   Varsinkin lunas­tuk­si­in liit­tyvässä lain­säädän­nössä on iso epäko­h­ta, että sub­jek­ti­ivisia arvo­ja ei voi­da kor­va­ta rahal­lis­es­ti mitenkään. Ei ole sama asia asua per­in­töti­lal­la Sipoos­sa kuin saa­da tilalle mil­lainen tahansa samankokoinen tila Paimios­ta tai muual­ta Suomesta.

   Vastaa