Helsingin asuntorakentaminen tuplattava

Helsin­gin tulee kaksinker­tais­taa asun­to­tuotan­to kymme­neen tuhanteen asun­toon vuodessa. Jot­ta tämä olisi taloudel­lis­es­ti toteutet­tavis­sa, uudessa MAL-ohjel­mas­sa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non tavoite (20 %) tulee muut­taa määräl­lisek­si (1 000 asun­toa) ja toteut­taa asun­to­tuotan­non kasvu kovan rahan asun­toina. Näin Helsin­ki pysty­isi rahoit­ta­maan tarvit­ta­vat investoin­nit tontinluovutustuloilla. 

Asun­top­u­la ja sitä kuvas­ta­vat asun­to­jen korkeat hin­nat ja vuokrat suo­ras­taan velvoit­ta­vat Helsin­gin lisäämään merkit­tävästi asun­to­tuotan­toa. Asun­to­tuotan­to onkin lisään­tynyt niin, että aloitet­tu­jen raken­nusko­htei­den perus­teel­la arvioitu­na valmis­tu­vien asun­to­jen määrä saat­taa nous­ta 6000:een vuodessa. Tämäkin on aivan liian vähän. Helsinki­in pitäisi tulev­ina vuosi­na rak­en­taa ainakin kymme­nen­tuhat­ta asun­toa vuodessa. Jos­sain vai­heessa pula var­maankin helpot­tuu. Sil­loin voi tah­tia taas vähän löysätä.

Asun­to­tuotan­non nopeut­ta­mi­nen on myös hyvää talous­poli­ti­ikkaa. Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen itsessään tuot­taa paljon työ­paikko­ja – ei vain raken­nus­miehille Helsingis­sä vaan myös raken­nus­tarvike­te­ol­lisu­u­teen ympäri maata.

Uudet asun­not helpot­ta­vat muut­tamista työn perässä. Lisäk­si kaikkial­la teol­li­sis­sa mais­sa uudet työ­paikat syn­tyvät kaupunki­maisi­in elinkeinoi­hin ja voit­top­uolis­es­ti suuris­sa kaupungeis­sa. Mitä enem­män kaupunkia, sitä enem­män työpaikkoja.

Asun­to­tuotan­toa pitää lisätä nimeno­maan Helsingis­sä, kos­ka suurin ylikysyn­tä kohdis­tuu Helsinki­in. Tästä olen kir­joit­tanut jo vuon­na 2014 artikke­lis­sa Helsin­gin seudun asun­top­u­la ei ole määrälli­nen vaan laadullinen.

Kaupunki­talousti­eteil­i­jöi­den mukaan tehokkaim­min kaikkien asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria kaupungis­sa alen­taa asun­to­tuotan­to, joka kohdis­tuu halu­tu­im­mille alueille. Halu­tu­ille paikoille rak­en­t­a­mi­nen alen­taa asun­to­jen hin­taa koko kaupun­gin alueel­la, huonoille paikoille rak­en­t­a­mi­nen lähin­nä vain huonoil­la paikoil­la. Sik­si ennen kaikkea Helsin­gin on kiihdytet­tävä asuntotuotantoa.

Myös Espool­la ja Van­taal­la on nyt paljon aiem­paa parem­mat mah­dol­lisu­udet tar­jo­ta halut­tua asum­ista metron ja Kehäradan ansioista. Tämä helpot­taa painet­ta Helsinki­in, mut­ta ei poista sitä. Mitään vikaa ei olisi siinäkään, että pääkaupunkiseudul­la nousisi yhteen­sä 20 000 asun­toa vuodessa. Tuli­joi­ta kyl­lä riittää.

Mitään fyy­sisiä esteitä asun­to­tuotan­non kiihdyt­tämiselle ei ole. Kaavoitus­ta voidaan nopeut­taa ja aloit­taa vaik­ka Kalasa­ta­man ja Jätkäsaaren suun­nitel­tua nopeam­mas­ta toteut­tamis­es­ta. Esteet liit­tyvät kunnallistalouteen.

Jokainen uusi asukas tuot­taa kaupungille investoin­ti­meno­ja 30 000 euroa – ehkä jopa 50 000 euroa, kos­ka edessä on voimakas panos­t­a­mi­nen pikaraitiotei­hin ja kos­ka kaupunkibule­var­di­en toteut­ta­mi­nen mak­saa. Kymme­nen tuhat­ta asun­toa tarkoit­taa 18 000 asukas­ta. Rahaa menisi vuodessa liki mil­jar­di. Tämän takia rak­en­tamista jarrutellaan.

Ilmeinen rahan­lähde on kuitenkin ole­mas­sa. Uudet asun­not mak­sa­vat Helsingis­sä läh­es 6000 € neliöltä. Betoni on kuitenkin koko maas­sa saman hin­taista. Mitään ongel­maa rahoit­taa kaupun­gin investoin­te­ja ei olisi, jos tuos­ta 6 000 eurosta saisi vaikka­pa vain tuhat euroa kaupungille sen sijaan, että se val­uu aivan vääri­in taskuihin.

Kaupun­ki saa rahaa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina joko myymäl­lä tai vuokraa­mal­la maa­ta. Myymistä ei tarvitse lait­taa etusi­jalle. Maan­vuokrat­u­lot voidaan kir­ja­ta nyk­yarvostaan ”tulok­si” sum­mas­ta, joka saadaan ker­toma­l­la vuo­sivuokra suun­nilleen kolmel­lakymmenel­lä. Var­maa, indek­si­in sidot­tua vuokrat­u­loa vas­taan voi hyvin ottaa lainaa.

Helsin­ki toteut­taa kovan rahan kohteina vain 40 % asun­to­tuotan­nos­ta. Lopus­ta se ei saa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­ja läh­eskään samaa määrää.

Ehdotan tämän takia, että koko asun­to­tuotan­non lisäys toteutetaan kovan rahan tuotantona.

Nykyisessä MAL-ohjel­mas­sa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non määrä on 20 % tuotan­nos­ta eli tuhat asun­toa vuodessa, kun tuotan­non tavoite on 5 000 asun­nos­sa. Välimuodon tuotan­toa on 24 % (2 000 asun­toa) ja lop­ut 40 % on kovan­ra­han tuotan­toa. Kiin­nitetään sosi­aalisen asun­to­tuotan­non määrä nykyiseen tuhanteen asun­toon vuodessa ja tuo välimuo­to 2 000 asun­toon. Jos asun­to­tuotan­non määrää nos­te­taan, toteutetaan koko lisäys kovan rahan tuotan­tona, jol­loin kaupun­ki voi rahoit­taa investoin­nit tont­tien myyn­nil­lä tai vuokrauk­sel­la. Hitas-poli­ti­ikkaa pitäisi sinän­sä miet­tiä uud­estaan, mut­ta ei sotke­ta sitä nyt tähän.

Muut­tuisiko asun­topoli­ti­ik­ka epä­sosi­aalisem­mak­si, kun sosi­aalisen asun­to­tuotan­non osu­us alenisi ehkä jopa kymme­neen prosenttiin?

Ihmiset eivät asu pros­en­teis­sa vaan asun­nois­sa. Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non määrä ei laske. Kovan­ra­han tuotan­to nousisi 5 000 asun­nol­la. Siis lisää asun­to­ja rikkaille?

Rikkail­la ei ole ollut mitään vaikeuk­sia saa­da asun­toa Helsingistä, eikä rikkaiden määrä tämän seu­rauk­se­na kas­va. Asun­top­u­la kohtelee epäoikeu­den­mukaisem­min niitä pieni­palkkaisia, jot­ka eivät onnis­tu pääsemään sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon. He ovat asun­top­u­lan mak­sajia. Pien­i­t­u­loisille olisi tietysti vielä parem­pi, jos asun­to­tuotan­toa voitaisi­in nopeut­taa säi­lyt­täen MAL-ohjel­man tuotan­to­jakau­ma, mut­ta tämä ei ole kun­nal­listalouden kannal­ta mah­dol­lista, joten vai­h­toe­htoa ei ole.

Ehdo­tuk­seni tarkoituk­se­na on alen­taa asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Siitä hyö­tyvät eri­tyis­es­ti ne, joil­la nyt on asun­tomarkki­noil­la vaikeinta.

Siitä hyö­tyy koko alue­talous. Kun asum­i­nen on halvem­paa, rahaa riit­tää muuhun kulu­tuk­seen. Alue­talous alkaa kukois­taa ja vaikut­taa­pa se talouden piristymiseen koko kansan­talouden puitteissakin.

 

= = = =

Tämä ehdo­tus on yksi­ty­isa­jat­telu­ani. Siitä ei pidä vihre­itä syyt­tää eikä kiittää.

 

143 vastausta artikkeliin “Helsingin asuntorakentaminen tuplattava”

  1. Voisiko kuitenkin sosi­aalis­es­ti tas­apain­oisem­pi ja silti vielä mah­dol­lisen rajois­sa ole­va malli olla sel­l­ainen, jos­sa tuo “varsi­nainen” sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to kiin­nitet­täisi­in tuo­hon tuhanteen per vuosi, mut­ta tähdät­täisi­in kuitenkin tuon vain pelkästään kovan rahan tuotan­non kas­vat­tamisen tas­apain­ot­tamisek­si väli­mallin tuotan­non SISÄLLÄ kaupun­gin oman HASO:n mui­ta ASO-toim­i­joi­ta paljonkin edullisem­pi­en asum­isoikeua­sun­to­jen OSUUDEN kasvattamiseen? 

    Toisin kuin mui­ta ASO-toim­i­joi­ta, niin HASO:ahan voidaan pitää “semi­sosi­aalise­na” asun­to­tuotan­tona — jos­ta ker­too jo sekin, että HASO:lle tulee uusia asukkai­ta ymmärtääk­seni hyvinkin merkit­tävässä määrin Hekaltakin (vapaut­taen näin näitä “kaikkein sosi­aal­isimpia” asun­to­ja kipeäm­min tarvitseville). 

    Entä miten sit­ten HASO:n tuotan­toa voitaisi­in noin vain lisätä? No ainakin niin, että kor­vat­taisi­in kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la aiem­min Hitas-taloik­si kaavail­lut ATT:n uud­isko­hteet HASO:n kohteil­la. Tämä olisi perustel­tua sik­sikin, että koko ajan laa­jenevil­la alueil­la lähiöis­sä erinäisi­in asuinympäristöön ja demografiseen kehi­tyk­seen liit­tyvät riskit koetaan enenevästi niin suurik­si, että aina vain harvem­pi tohtii ottaa niil­lä edes Hitas-asun­non jälleen­myyn­tiriskiä — vaik­ka itse sinän­sä ihan hyvin viihty­isikin ko. alueillakin.

    Oikein ääries­imerk­ki ATT:n Hitas-kohteesta, joka olisi pitänyt ymmärtää suun­nit­telu­vai­heessa kor­va­ta HASO:n kohteel­la on Itä-Helsingis­sä As. Oy Lal­lukankul­ma — joka rivariko­hde raken­net­ti­in “puris­tuk­si­in” Hekan ison vuokrako­hteen ja korkea­jän­nitelin­jan väli­in. Kaup­pa ei ole ko yhtiön asun­noista oikein käynyt, mitä selit­tää tietenkin pait­si “rupusak­ki-/monikult­tuuripelko” ja/tai sähköpelko sinän­sä, niin sekin, että nekin riv­i­taloa­sun­non ostoa hark­it­se­vat, jot­ka eivät itse ole mok­siskaan sen enem­pää viereis­es­tä isos­ta Hekan talosta kuin tuos­ta sähkölin­jas­takaan, toki tajua­vat hyvinkin monien jom­paa kumpaa tai molem­piakin noista naa­pureista karsas­ta­van — joten kaik­ki tajua­vat, että jälleen­myyn­tiris­ki on näi­den kämp­pi­en kohdal­la aivan ilmeisen merkit­tävä. Ks: 

    http://www.att.hel.fi/fi/omistusasunnot/asunto-oy-helsingin-lallukankulma

  2. Esite­tyn­lainen Helsin­gin (nimeno­maan Helsin­gin, ei seudun) asun­to­tuotan­non kas­vat­ta­mi­nen on varsin ilmeinen ja ver­rat­en yksinker­tainen tapa vähen­tää huo­mat­tavasti kaupunkimme ja maamme taloudel­lisia, ympäristöl­lisiä ja sosi­aal­isia ongelmia. Onkin häm­mästyt­tävää, ettei kaikkia ratkaisun avaimia käsis­sään pitelevä kaupung­in­val­tu­us­to ole saanut tehtyä asian eteen juuri mitään merkit­täviä päätök­siä, ja ettei maan hal­li­tus ole tähän mitenkään puuttunut.

  3. Petri Paavolainen:
    Voisiko kuitenkin sosi­aalis­es­ti tas­apain­oisem­pi ja silti vielä mah­dol­lisen rajois­sa ole­va malli olla sel­l­ainen, jos­sa tuo “varsi­nainen” sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to kiin­nitet­täisi­in tuo­hon tuhanteen per vuosi, mut­ta tähdät­täisi­in kuitenkin tuon vain pelkästään kovan rahan tuotan­non kas­vat­tamisen tas­apain­ot­tamisek­si väli­mallin tuotan­non SISÄLLÄ kaupun­gin oman HASO:n mui­ta ASO-toim­i­joi­ta paljonkin edullisem­pi­en asum­isoikeua­sun­to­jen OSUUDEN kasvattamiseen? 

    Asum­isoikeusasun­to­ja parem­pi ratkaisu olisi jatkaa Osmon viitoit­ta­mal­la tiellä. 

    Näin toimii logiikka:

    Jokainen kovan rahan asun­to tuo Helsinki­in hyvä­tu­loisen veron­mak­sa­jan muual­ta Suomes­ta tai vai­h­toe­htois­es­ti jos­sain päin Helsinkiä vapau­tuu asun­to myös pien­i­t­u­loisille (välis­sä voi olla ketju jos­sa erit­täin hyvä­tu­loinen muut­taa uuteen asun­toon, hyvä­tu­loinen muut­taa vapau­tuneeseen asun­toon, keski­t­u­loinen tältä vapau­tuneeseen asun­toon jne. lop­ul­ta vapau­tuu hal­pa asun­to jossain)

    Kun raken­netaan 5000 uut­ta kovan rahan asun­toa vuodessa, Helsinki­in täy­ty­isi muut­taa 5000 hyvä­tu­loista veron­mak­sa­jaa vuodessa, jot­ta pien­i­t­u­lois­t­en asun­toti­lanne ei paranisi. Pien­i­t­u­lois­t­en asum­isti­lanne para­nee väk­isinkin koko maan tasol­la. Jos 5000 asun­toa ei paran­na pien­i­t­u­lois­t­en vuokralais­ten tilan­net­ta Helsingis­sä, tuplataan kovan rahan asun­to­jen tuotan­to 10 000 asun­toon vuodessa ja kaavoite­taan pieniä asuntoja.

  4. Ei lainkaan huonoa ehdo­tus. Mut­ta mitä kaupun­gin konkreet­tisia päätök­siä tuo tarkoit­taa? Vähem­män sosi­aal­ista tuotan­toa Jätkäsaa­reen ja Kalasatamaan?

  5. Vähem­män sosi­aal­ista ton­tin­lu­ovu­tus­ta Jätkäsaa­reen ja Kalasa­ta­maan? Onko seu­rauk­se­na aluei­den toteu­tu­misen nopeu­tu­mi­nen? Vai voiko käy­dä päinvastoin?

  6. Nou­se­va tren­di maail­mal­la kuitenkin on liike­toimin­nan, eri­tyis­es­ti eri­lais­ten aputoim­into­jen siir­tymi­nen halvem­mille alueille. Moot­to­ri­na toimii teknologi­nen kehi­tys, joka “mur­taa väli­matkan tyrann­ian” Forbe­sia lainatak­seni. Eri­tyis­es­ti uusi keskilu­ok­ka muut­taa mielel­lään alueelle, jos­ta saa per­hea­sun­non kohtu­uhin­nal­la ja hyväl­lä alueel­la. Se ei onnis­tu San Fran­cis­cos­sa eikä Helsingissä.

    Kansakun­nan edun kannal­ta pitäisi tätä kehi­tys­tä joudut­taa Suomes­sakin. Jos siinä onnis­tut­taisi­in, Helsinkikin pää­sisi ylikan­soit­tumisongelmis­taan tai ainakin ne helpot­tuisi­vat. Samal­la kansalais­ten omaisuuk­sien arvot eivät rom­ah­taisi “kaiken” keskit­tyessä pääkaupunkiseudulle.

    Jos taas val­i­taan Ruotsin tie ja vahvis­te­taan keskit­tymistä 150-vuo­tisil­la asun­to­lain­oil­la, edessä on mit­ta­va lisärak­en­t­a­mi­nen, keskuk­sien asun­to­jen hin­to­jen roima nousu ja keskuk­sien ulkop­uolis­ten omaisu­usar­vo­jen rom­ah­t­a­mi­nen. Pahim­man laa­tu­inen asun­toku­pla siis. Mut­ta jos velka­vivu­tus­ta ei vali­ta, mis­tä rahat Hesan asun­toi­hin? Juuri nyt pankit saa­vat rahaa jopa mii­nusko­rol­la. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta, että kelle tahansa pihtiputaalaiselle annet­taisi­in hal­pa asun­to­laina. Luul­tavasti hän ei vaku­udet­tomana saisi lainaa ollenkaan.

  7. Helsingis­sä ei todel­lakaan ole asun­top­u­laa. Helsingin­niemel­lä löy­tyy 3000 neliöeu­ron asun­to­ja. Mis­sä vika siis? No niiden halpo­jen asun­to­jen naa­pu­rit ovat myös halpo­ja, usein ilmaisia, eli asu­vat ilmaisas­un­nois­sa. Ihmiset mak­sa­vat ain­oas­taan ja vain arvokkaista naa­pureista sen 10.000 euroa neliö. Täysin saman­lainen 30-luvul­la raken­net­tu talo on kyseessä. Juu ja saman kadun var­rel­la, jos Runeberginkatu tode­taan Helsinginkadun jatkeeksi.

  8. Soin­in­vaara ajaa tut­tuun tapaan Helsin­gin kehi­tys­maalais­tu­mista. Onnea Helsinki!

  9. Hui Osmo!

    Eihän tol­laista saa tehdä!

    Eläkey­htiöt ja isot her­rat tos­ta her­mostuu. Ajat­te­les vähän.

    Ensin­näkin eläkey­htiöi­den tulot pieneni­sivät, kun asun­to­jen tar­jon­ta lisään­tyy. Vuokrat alenevat. Sit­ten eläkey­htiöt joutu­vat investoimaan ja siis rak­en­ta­maan lisää talo­ja, jot­ta saisi­vat lisää vuokrat­u­lo­ja. Eläkey­htiöil­lä on tietyt tuot­to­vaa­timuk­set, joil­la eläkkeitä pitäisi rahoittaa.

    Niiden hal­li­tuk­sis­sa istuu AY-väki, poli­itikot ja yritysjohtajat. 

    Näin eläkey­htiöi­den avul­la on aika tehokkaasti asumisen hin­ta semen­toitu korkealle tasolle.

  10. Kir­joi­tus on mielestäni seka­va. Tavoit­teena ker­ro­taan asun­to­tuotan­non lisäämi­nen 10.000:en vuodessa, hyvä niin, mut­ta mitään keino­ja tuon tavoit­teen toteut­tamisek­si ei ker­ro­ta. Miten ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lo­jen lisäämi­nen liit­tyy tuon tavoit­teen saavuttamiseen?

  11. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to pitää lopet­taa kokon­aan, kos­ka se on markki­nahäir­iö, jon­ka kulut­ta­jat mak­sa­vat. Myös ne kulut­ta­jat, joi­ta varten se on alun perin luotu.

    Sinän­sä Tavoite asun­to­tuotan­non lisäämisek­si on kyseenalainen, kos­ka kaupun­gin ei pidä sotkeu­tua siihen, mitä raken­netaan vaan luo­da edel­ly­tyk­set rak­en­tamiselle. Edel­ly­tyk­set luo­daan kaavoit­ta­mal­la. Helsin­gin pitäisi olla kaupun­ki, joten tääl­lä pitää kaavoit­taa kaupunkimaisesti.

    Jos oikeasti on pulaa kaavoitusvoimavaras­ta, niin kaik­ki hai­hat­te­lut Kehä I:n ulkop­uolel­la pitää lopet­taa välit­tömästi. Isot alueet, kuten Haa­ga, Hert­toniemen pohjoisosat, Munkkivuori jne. tulee kaavoit­taa kaupunki­mais­es­ti. Helsin­ki joko nousee tai kuolee kaupunki­maisen rak­en­tamisen mukana, eikä 40-luvun jäl­keen ei ole tehty mitään käyt­tökelpoista, kyp­sää kaupunki­maista kaavaa.

  12. Ode: “Ehdo­tuk­seni tarkoituk­se­na on alen­taa asun­to­jen hintoja”

    Mal­tan tuskin odot­taa Helsin­gin val­tu­us­ton kolminker­taisia “eläköön”-huutoja, kun tuo tavoite julk­i­lausu­taan siel­lä. Ah, kuin­ka upeal­ta juuri 400.000 € asun­to­lainan lop­pu­un mak­sa­neesta tun­tu­isikin, kun sen asun­non markki­nahin­nan odotusar­vok­si saataisi­inkin 300.000 €!

  13. Keskus­tan Suomen­maas­sa kysytään mik­si työ­paikat eivät voi muut­taa ihmis­ten luokse? 🙂

  14. Aus­tri­an:
    Keskus­tan Suomen­maas­sa kysytään mik­si työ­paikat eivät voi muut­taa ihmis­ten luokse? 

    Niiden pitäisi jo tietää mitä tarkoit­taa lisät­ty­todel­lisu­us. Se kuitenkin mah­dol­lis­taa sen. Hololens laseil­la pomo voi tul­la holo­gram­mi­na koti­isi tai kotisi työhuone voi siir­tyä holo­gram­mi­na osak­si kont­to­ria toiselle paikkakunnalle.

  15. Voisitko Osmo selvit­tää tämän väistämä-tömän(?)muutoksen (= Helsin­gin nopeaa kasvamista/kasvattamista) tilas­tol­lista taustaa: 

    “Suo­mi on kaupungis­tumisessa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta mai­ta.” (blo­gis­sasi 10.10.2015)

    Mitkä tilas­tol­liset fak­tat osoit­ta­vat tämän? Esim. ver­rat­tuna Ruotsiin?

  16. Päivän lehdessä Mau­ri Pekkari­nen kir­joit­taa, että EU:n pitäisi jakaa Suomelle enem­män alue­tukia, kos­ka tääl­lä on niin surkea­ta maan har­van asu­tuk­sen takia.

    Ihmeelli­nen näkökul­ma, kun ainakin tämän blo­gin peruskepu­lais­ten näke­mys on, että nimeno­mais­es­ti har­van asu­tuk­sen alueil­la syn­tyy kaik­ki hyvä ja jaet­ta­va ja nämä har­vaan asu­tut alueet sit­ten mak­sa­vat tihei­den kasvukeskusten menot, aivan eri­tyiseti pk-seudun. Meille­hän on mon­een ker­taan ker­rot­tu, että kasvukeskuk­sis­sa ei synnny mitään, polte­taan vain verora­ho­ja byrokra­ti­aan ja kaiken­laiseen höpön­löpön-mais­ter­is­mi­esten palkkoihin.

  17. Olisi mie­lenki­in­toista tietää mitä Ode ajat­telisi, jos tuo­ta Helsin­gin ulko­ra­jaa ei esi­in­ty­isi lainkaan kar­tal­la, vaan kaavoitus tapah­tu­isi vaik­ka koko Uuden­maan alueen tasol­la. Sil­loin ei var­maan syn­ty­isi näitä Malmin lento­ken­tän ja kaupun­gin sisään­tuloväylien tuhoamiseen tähtääviä huono­ja ideoita. Tai jotain pis­ararataa, joka lie­nee vielä uut­ta ydin­voimalaa huonom­pi investointikohde.

    Jos työ­matkapen­delöin­ti ympäryskun­nista ahdis­taa, niin luon­te­vam­paa ja paljon halvem­paa on tuo­da työ­paikat lähem­mäs asuinaluei­ta. Ahtaas­sa ydinkeskus­tas­sa toim­imis­es­ta ei yri­tys nykyaikana saa mitään merkit­tävää etua kun­han duu­nar­it vain pää­sevät suju­vasti paikalle.

  18. Vai­hde­taan asukkaita

    Pan­naan pystyyn kun­non kam­pan­ja, jol­la houkutel­laan pääkaupunkiseudul­ta eläk­keelle pää­se­viä muut­ta­maan sisä-Suomen pikkukaupunkei­hin, mis­sä asun­not sen kun halpenevat, mut­ta vielä on kohtu­ulliset palve­lut. Näin vapau­tu­isi pääkaupunkialueelta asun­to­ja sinne töi­hin pyrkiville.

    Täl­laista kam­pan­jaa ylläpitävät ainakin eräät raken­nusy­htiöt ainakin Heino­las­sa, vaik­ka mon­et kaupun­gin päät­täjistä sel­l­aista vieras­ta­vat pelätessään sote-kulu­jen lop­ul­ta kas­va­van suurem­mik­si kuin eläkkeistä paikkakun­nalle koitu­vat hyödyt.

    Mut­ta onko Osmo valmis kan­pan­joimaan, että hyvä­tu­loisim­mat muut­ta­vat oikein joukol­la pois pääkaupungista vieden eläk­keen­sä mukanaan, jot­ta asun­to­ja vapautuisi?

    1. Jonkin ver­ran sitä tapah­tuu, että eläkeläiset muut­ta­vat takaisin “kotiseudulleen” mut­ta on päin­vas­tais­takin muut­toa: eläkepäiviksi Helsinki­in kult­tuuri­palvelu­jen äärelle. Kansan­talouden kannal­ta olisi hyvåä, jos eläkeläiset muut­taisi­vat tyh­jeneville alueille, mut­ta jos lapset ja lapsen­lapset ovat tääl­lä niin. Patomäen aja­tus­ta edesaut­taisi, jos meil­lä voisi tehdä niin, että myys asun­ton­sa, opstaa halvem­man ja muut­taa ero­tuk­sen oste­tuk­si eläk­keek­si- Ostoeläke eroaa pankki­tal­letuk­ses­ta siinä, että ris­ki pitkästä iästä on eläkey­htiöl­lä. Nyt se eroaa siitä m,yös siten,. että eläke on verotet­tavaa tuloa kun taas pankki­tililtä saa nos­taa rahaa ilman veroseu­raa­muk­sia. Tämä virhe piti kor­ja­ta, mut­ta silmi­i­ni ei ole osunut, että se olisi korjattu.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Nyt se eroaa siitä myös siten, että eläke on verotet­tavaa tuloa kun taas pankki­tililtä saa nos­taa rahaa ilman veroseu­raa­muk­sia. Tämä virhe piti kor­ja­ta, mut­ta silmi­i­ni ei ole osunut, että se olisi korjattu.

    Pankki­tal­letusten korko­jen verova­paudel­la on kaiketi jokin his­to­ri­alli­nen syyn­sä, mut­ta nyky­is­ten alhais­ten korko­jen aikana tämä olisi help­po muuttaa.

    1. Ville. Kyse ei ollut korko­jen verova­paud­es­ta vaan oma­l­ta tililtään nos­tamisen verova­paud­es­ta niin, ettei nos­toa pide­tä tulona. Jos jos tal­letus­ta kut­su­taan elä­vaku­u­tuk­sek­si, pääo­man nos­t­a­mi­nen on verotet­tavaa tuloa. Sik­si asun­to­var­al­lisu­u­den muut­tamises­sa lisäeläkkleek­si ei ole jär­jen hitus­takaan eikä sel­l­aista tuotet­ta markki­noi­da. TÄMÄ PITÄISI KORJATA.

  20. Jyr­ki Patomä­ki:
    Mut­ta onko Osmo valmis kan­pan­joimaan, että hyvä­tu­loisim­mat muut­ta­vat oikein joukol­la pois pääkaupungista vieden eläk­keen­sä mukanaan, jot­ta asun­to­ja vapautuisi? 

    Mil­lä Heino­la pystyy kil­paile­maan Espan­jan ja Por­tu­galin kanssa? Tai Thaimaan?

  21. Onko tämä väit­teesi harhaan­jo­hta­va?: “Suo­mi on kaupungis­tumisessa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta mai­ta.” (blo­gis­sasi 10.10.2015)

    Nimit­täin urbaanin väestön osu­us Ruot­sis­sa on 85,2 % ja Suomes­sa vain hiukan vähem­män 83,7%.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

    1. Aika väljä on kaupunki­a­sumisen määritelmä, jos viisi kuud­es­ta asuu kaupunki­mais­es­ti. Laske huviksesi, kuin­ka moni asuu yli sadan­tuhan­nen asukkaan kaupungeis­sa tai tihey­del­lä yli 2000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä, niin huo­maat Eeron.

  22. Bör­je Uimo­nen:
    Olisi mie­lenki­in­toista tietää mitä Ode ajat­telisi, jos tuo­ta Helsin­gin ulko­ra­jaa ei esi­in­ty­isi lainkaan kar­tal­la, vaan kaavoitus tapah­tu­isi vaik­ka koko Uuden­maan alueen tasol­la. Sil­loin ei var­maan syn­ty­isi näitä Malmin lento­ken­tän ja kaupun­gin sisään­tuloväylien tuhoamiseen tähtääviä huono­ja ideoita. Tai jotain pis­ararataa, joka lie­nee vielä uut­ta ydin­voimalaa huonom­pi investointikohde.

    Jos työ­matkapen­delöin­ti ympäryskun­nista ahdis­taa, niin luon­te­vam­paa ja paljon halvem­paa on tuo­da työ­paikat lähem­mäs asuinaluei­ta. Ahtaas­sa ydinkeskus­tas­sa toim­imis­es­ta ei yri­tys nykyaikana saa mitään merkit­tävää etua kun­han duu­nar­it vain pää­sevät suju­vasti paikalle. 

    Eiköhän useim­mil­la kehyskun­nas­sa asu­val­la pen­delöi­jäl­lä ole jo työ­paik­ka muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Pis­ararataa, kaupunkibule­varde­ja ja pikaraitioteitä ei tarvi­ta työ­matko­ja vaan huvit­telumatko­ja varten, kos­ka muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa ei ole elämää iltaisin eikä mah­dol­lisu­ut­ta tutus­tua nuori­in kau­ni­isi­in nais­sukupuolen edus­ta­ji­in. Isän­nät kun halu­a­vat joskus päästä huvit­tele­maan kun kotona odot­taa vain pirt­ti­hir­mu­vaimo joka on monop­o­lisoin­ut kaiken vapaa-ajan­vi­eton omakoti-onnelassa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville. Kyse ei ollut korko­jen verova­paud­es­ta vaan oma­l­ta tililtään nos­tamisen verova­paud­es­ta niin, ettei nos­toa pide­tä tulona. Jos jos tal­letus­ta kut­su­taan elä­vaku­u­tuk­sek­si, pääo­man nos­t­a­mi­nen on verotet­tavaa tuloa. Sik­si asun­to­var­al­lisu­u­den muut­tamises­sa lisäeläkkleek­si ei ole jär­jen hitus­takaan eikä sel­l­aista tuotet­ta markki­noi­da. TÄMÄ PITÄISI KORJATA. 

    Saman­su­un­tainen ongel­ma on vähän kaikessa omaisu­u­den muut­tamises­sa toisek­si omaisu­udek­si — esim. asun­non vai­h­t­a­mi­nen pienem­pään ei vält­tämät­tä tuo­ta taloudel­lis­es­ti suur­takaan hyö­tyä. Eläke­vaku­u­tuk­sen ei pitäisi ero­ta muus­ta sijoituk­ses­ta, kos­ka pohjim­mil­taan sel­l­ainen se on: eläkey­htiö sijoit­taa rahat ja yrit­tää saa­da niille hyvän tuo­ton, jol­loin voi mak­saa eläk­keenä enem­mänkin kuin sijoite­tun pääo­man ja saa silti voit­toa. Toinen asia on, että eläkey­htiöt eivät ole aina olleet kovin hyviä sijoittajina.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa veroaste on noin 45 % eli keskimäärtin kaikissa tuot­teis­sa on läh­es puo­let veroa.

    Tämä onkin yksi keskeinen syy Suomen nykyiseen surkeaan talousti­lanteeseen. Taloudelli­nen toimeli­aisu­us hal­vaan­tuu, työ­paikat karkaa­vat, työt­tömyys- ja sosi­aal­i­menot nousee ja tarve vero­jen nos­toon taas lisään­tyy. Olemme itseai­heutetus­sa kuole­man­syöksyssä. Fik­suim­mat läh­tivät jo pakoon ulko­maille, tilalle tulee lisää verovaroil­la eläviä.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jonkin ver­ran sitä tapah­tuu, että eläkeläiset muut­ta­vat takaisin “kotiseudulleen” mut­ta on päin­vas­tais­takin muut­toa: eläkepäiviksi Helsinki­in kult­tuuri­palvelu­jen äärelle. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että muun muas­sa Espan­ja, Por­tu­gali, Turk­ki ja Thaimaa taita­vat myös olla aika suosit­tu­ja eläke­lais­ten muut­toko­hteina. Kun kat­soo tänään ikku­nas­ta ulos, ei tuo­ta yhtään ihmettele.

    Vaik­ka tilas­to­jen mukaan yli 64 vuo­ti­aiden muut­toli­ike on kyl­lä aika pientä.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa veroaste on noin 45 % eli keskimäärtin kaikissa tuot­teis­sa on läh­es puo­let veroa.

    Siis teemme läh­es puo­let vuo­den työ­panok­ses­ta taksvärkkiä yhteiskun­nalle, eikä mikään toi­mi ja yhteiskun­nan talous on aivan kural­la. Mitään ei opit­tu 90-luvun lamas­ta. Tätä jär­jet­tömyyt­tä ei kor­jaa mikään muu, kuin täy­delli­nen taloudelli­nen katas­trofi, jon­ka jäl­keen raken­netaan raunioille.

    Maa on ollut taan­tu­mas­sa jo noin 8‑vuotta.

  27. Ostoeläke eroaa pankki­tal­letuk­ses­ta siinä, että ris­ki pitkästä iästä on eläkeyhtiöllä.

    Tämä Osmon idea on hyvä, mut­ta EU-par­la­ment­ti on tor­pan­nut sen. Sukupuo­lia pitää kohdel­la ‘tas­a­puolis­es­ti’, eli nais­ten pidem­pää ikää ei saa ottaa yhtälöön mukaan. Miesten ei kan­na­ta ottaa ostoeläket­tä, naisille ei kan­na­ta myydä.

  28. Soin­in­vaara ehdot­taa kah­ta asi­aa, jot­ka molem­mat ovat ehkä hyviä, mut­ta toisi­in­sa liitet­ty­inä ongelmallisia:

    A Asun­to­tuotan­non lisäämi­nen 5000:sta 10.000:en vuodessa
    B Asun­to­tont­tien myyn­ti- ja vuokrat­u­lo­jen lisäämi­nen alueil­la, joil­la se on mahdollista

    A

    Asun­to­tuotan­non lisäämisen tarpeel­lisu­ut­ta Soin­in­vaara perustelee pitkään ja, se on pakko myön­tää, onnis­tuneesti. Jään kuitenkin miet­timään, mik­si asun­to­tuotan­to ei ole jo nyt selvästi korkeam­mal­la tasol­la. Eiköhän kysyn­nän puute ole tärkein syy, ja tarkoi­tan tietysti mak­sukyky­istä kysyn­tää, joka koh-dis­tuu yli 6000 euroa/m2 hin­taiseen uudistuotantoon.

    Sen sijaan Soin­in­vaara antaa ymmärtää, että rahoituk­sen puute olisi ollut esteenä mas­si­iviselle asun­to­tuotan­nolle. Soin­in­vaara suosit­telee mas­si­ivisia julk­isia investoin­te­ja infraan ja eri­tyis­es­ti kaupunkibule­var­di­en tuot­tamiseen. Käsit­tääk­seni tuot­tavi­in kohteisi­in olisi jo nyt saatavis­sa hal­paa lainara­haa, ja Hel-sin­ki on velka­an­tunut varsin maltil­lis­es­ti, vain kol­man­nek­sen Van­taan tasos­ta per capita.

    B

    Soin­in­vaaran aja­tus infran ja kun­nal­lis­ten palvelu­jen rahoit­tamis­es­ta maan arvon­nousul­la on kan­natet­ta­va. Häm­men­tävää sen sijaan on aja­tus, että kaupunkibule­vardit rahoitet­taisi­in maan arvon­nousul­la Helsin­gin parhail­la paikoil­la, mikä lähi­t­ule­vaisu­u­den tont­ti­tar­jon­taa ajatellen tarkoit­taa eri­tyis­es­ti Jätkä-saar­ta ja Kalasatamaa.

    Luovu­tus­tu­lo­jen mak­si­moin­ti parhail­la paikoil­la voi olla järkevää (tai sit­ten ei), mut­ta mik­si tuo luovu­tus­tu­lo­jen lisäys tulisi käyt­tää kaupunkibule­vardei­hin? Mik­si sitä ei käytetä kun­nal­liseen palve­lu­tuotan­toon, tai kun­nal­lisveron alentamiseen? 

    Kaupunkibule­var­di­en rahoit­ta­mi­nen bule­vardei­hin välit­tömästi rajoit­tuvan maan arvon­nousul­la sen sijaan on järkevä aja­tus. Soin­in­vaara kir­joituk­ses­sa häm­men­tää se, että hän ikään kuin ehdot­taa bule­var­di­en asun­to­tuotan­non (ja raken­nus­li­ikkei­den) sub­ven­toimista parhaiden aluei­den ton­tin­myyn­ti­t­u­loil­la. Onko niin, että Bule­vardeil­la asun­noista saadaan vähem­män kuin 6000 euroa/m2, ja asun­to­jen tuot­ta­mi­nen infra mukaan lukien mak­saa enem­män kuin tuon verran?

    1. Luit nyt esi­tyk­sessäni jotain sel­l­aista, jota siinä ei ole. En esit­tänyt tulon­si­ir­toa hyviltä alueil­ta huonoille. Ennen kaikkea olen poht­in­ut, miten bule­var­dialuei­den rahoi­tus saataisi­in toim­i­maan. Jätkäsaari on suurelta osin kai jo myyty.
      Ne väärät taskut ovat välil­lä ton­tin asun­to­jen myyn­ti­hin­ta — nor­maali rak­en­tamisen hin­ta — ton­tin hin­ta. Betoni ei kai ole Hel­ngis­sä kalli­im­paa kuin Hyvinkääl­lä, mut­ta jotenkin rak­en­tas­mi­nen vain on Hyvinkääl­lä halvempaa.
      Ja ne Eiran­ran­nan ton­tit. Vähän yli 2000 €/neliä ja asun­to­jen myyn­ti­hin­ta jopa 9000 €/neliö. Mut­ta tästähän olen kir­joit­tanut ennenkin: http://www.soininvaara.fi/2011/10/23/toimiiko-kilpailu-helsingin-rakentamisessa/

  29. Soin­in­vaara: ” Ilmeinen rahan­lähde on kuitenkin ole­mas­sa. Uudet asun­not mak­sa­vat Helsingis­sä lä-hes 6000 € neliöltä. Betoni on kuitenkin koko maas­sa saman­hin­taista. Mitään ongel­maa rahoit­taa kaupun­gin investoin­te­ja ei olisi, jos tuos­ta 6 000 eurosta saisi vaikka­pa vain tuhat euroa kaupungille sen sijaan, että se val­uu aivan vääri­in taskuihin.

    Kaupun­ki saa rahaa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina joko myymäl­lä tai vuokraa­mal­la maa­ta. Myymistä ei tar-vitse lait­taa etusi­jalle. Maan­vuokrat­u­lot voidaan kir­ja­ta nyk­yarvostaan ”tulok­si” sum­mas­ta, joka saadaan ker­toma­l­la vuo­sivuokra suun­nilleen kolmel­lakymmenel­lä. Var­maa, indek­si­in sidot­tua vuokrat­u­loa vas­taan voi hyvin ottaa lainaa.

    Helsin­ki toteut­taa kovan rahan kohteina vain 40 % asun­to­tuotan­nos­ta. Lopus­ta se ei saa ton­tin-luovu­tus­tu­lo­ja läh­eskään samaa määrää.”

    Kuin­ka paljon kaupun­ki voisi lisätä maan­lu­ovu­tus­tu­lo­ja, jos kaupun­ki ulos­mit­taisi kaiken mah­dol­lisen viimeistä sent­tiä myöten. Tästä olisi hyvä nähdä laskelmia. Eiran­ran­nas­sa­han neljästä ton­tista tuli kaupungille 50 miljoon­aa euroa, yli 2000 euroa/htm2. Voisiko sama onnis­tua Jätkäsaa­res­sa monikym­menker­taises­sa mittakaavassa?

    Kaupun­gin isoista, saa­mat­ta jäävistä ton­tin­myyn­ti­t­u­loista nähdään monel­la tahol­la märk­iä päiväu­nia. Useim­mil­la niistä alueista, joil­la uudet asun­not mak­sa­vat yli 6000 euroa/m2, kaupun­ki saa jo nyt ton­teista keskimäärin yli 1000 euroa/m2, taik­ka suun­nilleen tuon ver­ran. Esim. hitas-asun­non ton­tin­vuokra 2,5 euroa/m2/kk vas­taa tuo­ta sum­maa noin 3 %:n korol­la pääomitet­tuna ja ottaen huomioon ton­tin­vuokran tasoko­ro­tus 30 vuo­den päästä.

    Eniten peli­v­araa olisi ARA ‑vuokra-asun­to­tuotan­nos­sa, jos­sa ton­tin­vuokrat ovat ymmärtääk­seni kol­man­nek­sen pienem­piä kuin Hitas-ton­tin­vuokrat. Voi olla, että Jätkäsaares­ta ja Her­ne­saares­ta voisi ulos­mi­ta­ta 100–300 miljoon­aa euroa nyky­istä enem­män, asun­to­jen nyky­hin­tata­sol­la lask­ien, jos sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta luovut­taisi­in kokonaan. 

    ” Mitään ongel­maa rahoit­taa kaupun­gin investoin­te­ja ei olisi, jos tuos­ta 6 000 eurosta saisi vaikka­pa vain tuhat euroa kaupungille sen sijaan, että se val­uu aivan vääri­in taskuihin.”

    Siteer­aan tämän kohdan vielä uudelleen.
    — Mikä rahoi­tu­songel­ma kaupun­gin investoin­neis­sa on tarkkaan ottaen?
    — Mihin vääri­in taskui­hin tarkkaan ottaen?
    — Eikö ole vaaraa, että jos sosi­aalis­es­ta ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­ta säästyneil­lä rahoil­la tue­taan bule­var­di­en asun­tuotan­toa, raha ei mene vääri­in taskuihin?

  30. Osmo: liit­tyykö muuten investoin­tikat­to tähän jotenkin, miten? Jos maan­vuokrat­u­lo­jen nyk­yar­vo kir­jataan jon­nekin, mitä korko­pros­ent­tia tulisi käyt­tää? Ja tois­in­päin, mitä tuot­to­vaa­timus­ta kaupun­gin tulisi käyt­tää, kun ton­tin käyvästä arvos­ta johde­taan vuo­tu­inen tontinvuokra?

    1. Tuot­to­pros­ent­ti on vähän makua­sia. Sanoin yllä, että ton­tin­vuokra pitäisi ker­toa ainakin kolmel­lakymmenel­lä, eli reaa­liko­rkokan­tana olisi 3,3 %. Nykyti­lanteessa tuo on turhan korkea korko, mut­ta aina­han suh­dan­teet voivat joskus elpyä.
      Nyky­muo­dos­saan investoin­tikat­to rajoit­taa kaupun­gin kasvun noin 7000 asukkaaseen vuodessa, kos­ka kat­to on brut­tomääräi­nen niin, että se rajoit­taa myös kan­nat­tavia investointeja.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Ne väärät taskut ovat välil­lä ton­tin asun­to­jen myyn­ti­hin­ta – nor­maali rak­en­tamisen hin­ta – ton­tin hinta. 

    Mikä tuos­sa yhtälössä muut­tuu, kun siir­ry­tään kovan rahan tuotantoon?

    1. Mikä tuos­sa yhtälössä muut­tuu, kun siir­ry­tään kovan rahan tuotantoon?

      Se, että asukas mak­saa uud­es­ta asun­nos­ta markki­nahin­nan (kuten val­taosa helsinkiläi­sistä mak­saa, kos­ka isot markkim­nat ovat van­has­sa kan­nas­sa) ja kaupun­ki rahas­taa (peri­aat­teessa) ton­tin hin­nas­sa isom­man osan itselleen.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Tuot­to­pros­ent­ti on vähän makua­sia. Sanoin yllä, että ton­tin­vuokra pitäisi ker­toa ainakin kolmel­lakymmenel­lä, eli reaa­liko­rkokan­tana olisi 3,3 %.

    Makua­sia… tuo­ta pelkäsinkin. Ehdotan, että kaupun­ki alkaa käyt­tää vuokra­tont­tien luovu­tuk­ses­sa reaalise­na tuot­to­vaa­timuk­se­na kansan­tuot­teen kasvuen­nustet­ta (%/v seu­raavien 30 vuo­den aikana. Se jäänee alle 3 %/v.

    Ks myös Kansan­talousti­eteelli­nen Aikakauskir­ja 3/2014.

    1. Makua­sia… tuo­ta pelkäsinkin. Ehdotan, että kaupun­ki alkaa käyt­tää vuokra­tont­tien luovu­tuk­ses­sa reaalise­na tuot­to­vaa­timuk­se­na kansan­tuot­teen kasvuen­nustet­ta (%/v seu­raavien 30 vuo­den aikana. Se jäänee alle 3 %/v.

      Ks myös Kansan­talousti­eteelli­nen Aikakauskir­ja 3/2014.

      Kyl­lä, juuri noin. Jos saisin itse päät­tää tekiksin juuri noin, mut­ta laki Oden julis­tamis­es­ta dik­taat­torik­si ei ole ihmeek­seni edennyt.
      Val­tu­us­ton suurin puolue påuoltaa into­hi­moi­ses­ti tont­tien myymistä, vaik­ka niistä saa siis vuokrat­tuna myyn­ti­hi­naan näh­den neljän pros­entin reaalikoron.

  33. Suomen 45% veroasteesta:

    Vesa: Tämä onkin yksi keskeinen syy Suomen nykyiseen surkeaan talousti­lanteeseen. Taloudelli­nen toimeli­aisu­us hal­vaan­tuu, työ­paikat karkaavat…

    Tarkoi­tatko, että tuol­la 45%:lla aikaansaatu toim­inta ei edus­ta “taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta”, tai työllistä?

    Mitä tehtäviä siir­retään yhteiskunnal­ta yri­tyk­sille eli pois­te­taan niiden rahoi­tus yhteiseen kas­saan kerä­ty­istä verora­hoista: poli­isi, peru­sope­tus, yri­tyk­siä tuke­va toim­inta, aluetuet, armei­ja, ter­vey­den­hoito, van­hus­ten­hoito, las­ten­hoito, kaavoitus, liiken­nein­fran rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to, hallinto,… Vai käytetäänkö kaut­ta lin­jan juustohöylää.

    Nykyi­nen tas­a­puolien mah­dol­lisu­us asua suuren ja har­vaan asu­tun perus­suomen jokaises­sa kolka­s­sa vie osaltaan paljon resursse­ja. Joiden käyt­töä halu­taan ja on pakkokin rajoittaa.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Val­tu­us­ton suurin puolue puoltaa into­hi­moi­ses­ti tont­tien myymistä, vaik­ka niistä saa siis vuokrat­tuna myyn­ti­hi­naan näh­den neljän pros­entin reaalikoron.

    Jos vuokra­ton­teista oikeasti saa neljän pros­entin reaa­liko­ron, niin sil­loin­han ton­tin­vuokraa­jat tuke­vat kaupunkia eikä tois­in­päin. Mut­ta ei se noinkaan mene. Efek­ti­ivi­nen ton­tin­vuokra uusis­sa hitak­sis­sa on jotain 2,5–3 %. Tuokin on niin paljon, että ei tuos­sa ole mielestäni mitään merkit­tävää tukea, jos tukea lainkaan.

    1. Jos vuokra­ton­teista oikeasti saa neljän pros­entin reaa­liko­ron, niin sil­loin­han ton­tin­vuokraa­jat tuke­vat kaupunkia eikä tois­in­päin. Mut­ta ei se noinkaan mene. Efek­ti­ivi­nen ton­tin­vuokra uusis­sa hitak­sis­sa on jotain 2,5–3 %. Tuokin on niin paljon, että ei tuos­sa ole mielestäni mitään merkit­tävää tukea, jos tukea lainkaan.

      Mik­si sit­ten Hitas-arpa­jaiset? Jos tuo on markki­nahin­taista, sil­loin­han ei pitäisi olla mitään jonoa?

  35. Tom­pe­lo: Eri­tyis­es­ti uusi keskilu­ok­ka muut­taa mielel­lään alueelle, jos­ta saa per­hea­sun­non kohtu­uhin­nal­la ja hyväl­lä alueel­la. Se ei onnis­tu San Fran­cis­cos­sa eikä Helsingissä.

    San Fran­cis­co on nim­by­ilty jär­jet­tömän kalli­ik­si estämäl­lä kaik­ki uusi rakentaminen:
    http://www.theatlantic.com/politics/archive/2015/12/san-francisco-is-confused-about-the-villain-thats-making-it-unaffordable/422091/

  36. ripa:
    Onko tämä väit­teesi harhaan­jo­hta­va?: “Suo­mi on kaupungis­tumisessa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta mai­ta.” (blo­gis­sasi 10.10.2015)

    Nimit­täin urbaanin väestön osu­us Ruot­sis­sa on 85,2 %ja Suomes­sa vain hiukan vähem­män 83,7%.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

    Kuten jo todet­ti­inkin, kaupungis­tu­misen määritelmä mit­taa tosi­aan eri asi­aa kuin mis­tä etenevässä kan­takaupungis­tu­mises­sa on kyse. Tilas­tokeskushan las­kee “kaupunki­maisik­si” mm. Tuusu­lan ja Nur­mi­jär­ven, joista ei yhtään kan­takaupunki­maisen asumisen kysyn­tään vas­taavaa tiivistä aluet­ta löy­dy, ja jot­ka eivät edes kykene täl­laisia tar­joa­maan, kun ole­mas­saol­e­vaa kan­takaupunkia johon kytkey­tyä ei ole. Tätä asi­aa sel­ven­tää hyvin Osmon linkkaa­ma kir­joi­tus “Helsin­gin seudun asun­top­u­la ei ole määrälli­nen vaan laadullinen”.

    Hyvän Suo­mi-Ruot­si ‑ver­tailun kan­takaupungis­tu­mis­es­ta ja käsi­tyk­sen Suomen taka­matkas­ta naa­puri­in antaa tämä Helsinkiä ja Tukhol­maa ver­taa­va graafi: Tukhol­mas­sa yli 30% väestöstä asuu alueel­la joiden tiheys on yli 10000 as/km2, kun Helsingis­sä vas­taa­va osu­us on vajaat 15%, siis alle puo­let siitä mitä Tukholmassa!

    1. Kan­takaupunki­maisu­us on vielä oma asiansa. Mut­ta kaupungis­tu­mises­sa on kyse kasautus­mise­duista ja niitä ei syn­ny sil­lä, että jotain aluet­ta kut­su­taan kaupungik­si. kasautu­mise­dut syn­tyvät suurssa kau­ungeis­sa, joi­ta meil­lä Suomes­sa on Helsin­gin ohel­la ehkä Turku ja Tam­pere. Ruot­sis­sa paljon suurem­pi osa väer­stöstä asuu yli sadan­tuhan­nen asukkaan kaupungeissa.

  37. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si sit­ten Hitas-arpa­jaiset? Jos tuo on markki­nahin­taista, sil­loin­han ei pitäisi olla mitään jonoa?

    Arpa­jaisi­in vakavis­saan osal­lis­tu­vat ovat vain pieni osa kaik­ista. Kaikil­la per­heil­lä bud­jet­ti ei riitä oma­tont­tisi­in kohteisi­in ja pankista ei saa lainaa. ATT:lla on valmi­ita kohtei­ta myyn­nis­sä pait­si Myl­ly­purossa ja Viik­in­mäessä, myös Kalasa­ta­mas­sa (Polarik­ses­sa pari isom­paa asun­toa melkein valmi­is­sa talos­sa). Mut­ta myön­netään, Jätkäsaaren ja Kalasa­ta­man hitas-kohteet ovat kiin­nos­tavia. Kovin paljoa ei olisi kuitenkaan varaa nos­taa niiden hin­taa, muuten jäävät myyjän käteen. “Ilmeinen rahan­lähde on kuitenkin ole­mas­sa”… Hitas ‑ton­tin­lu­ovu­tuk­sista sitä pitää etsiä suurennuslasilla.

  38. ripa:
    Onko tämä väit­teesi harhaan­jo­hta­va?: “Suo­mi on kaupungis­tumisessa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta mai­ta.” (blo­gis­sasi 10.10.2015)

    Nimit­täin urbaanin väestön osu­us Ruot­sis­sa on 85,2 %ja Suomes­sa vain hiukan vähemmän83,7%.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

    Suomen 5,4 miljoo­nan ihmisen väestöstä enin­tään 300 000 asuu kaupunki­mais­es­ti, eli 5 miljoon­aa ei asu. Helsin­gin seudul­la on yli miljoona ihmistä ja siitä miljoona + rapi­at ‑määrästä 10% asuu kaupunki­mais­es­ti ja 90% asuu väljis­sä lähiöis­sä ja pien­taloalueil­la. Helsin­gin kan­takaupun­gin lisäk­si Suomes­sa on kaupunkia oikeas­t­aan vain Tam­pereen ja Turun keskustoissa.

  39. Tämä väit­teesi on ainakin virheellinen: 

    “Ruot­sis­sa paljon suurem­pi osa väer­stöstä asuu yli sadan­tuhan­nen asukkaan kaupungeissa.”

    Ruot­sis­sa yli 100t kaupungeis­sa asuu 3,25 miljoon­aan ihmistä eli 34% koko väestöstä.
    https://sv.wikibooks.org/wiki/Geografi/Sveriges_st%C3%B6rsta_st%C3%A4der

    Suomes­sa 2,05 miljoon­aan eli 38% väestöstä.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan

    Kahdessa kymme­nessä suurim­mas­sa kaupungis­sa asuu Suomes­sa 50% väestöstä, Ruot­sis­sa vain 40%. 

    Nopeasti tehty­jen “laskuhar­joi­tusten” perus­teel­la näyt­täisi Suomes­sa asum­i­nen ole­van enem­män keskit­tynyt­tä kaupungeis­sa kuin Ruotsissa.

    1. ripa.
      Olet lis­tan­nut suurim­mat KUNNAT, nyt puhutaan kaupungeista. Esimerkik­si Suur-Tukhol­man alueel­la asuu pari miljoon­aa ihmistä, hyvin mon­een kun­taan jakau­tuneena. Pitäik­si laskea kaupunkiseu­tu­jen asukaslu­vut vaik­ka siten, että kaupun­ki lakkaa siinä kohdas­sa, kun asukasti­heys las­kee alle 500 asukkaan neliök­ilo­metril­lä. Lasku­toim­i­tus ei ole ihan helppo.
      Kos­ka Ruotsin asukasluku on suurem­pi, sin­un pitäisi ottaa mukaan 18 suur­in­ta kaupunkia,. jos otat mukaan Suomes­ta kymme­nen suurista. Mut­ta siis kaupun­ki ei ole kunta.

  40. OS: “Ilmeinen rahan­lähde on kuitenkin ole­mas­sa. Uudet asun­not mak­sa­vat Helsingis­sä läh­es 6000 € neliöltä. Betoni on kuitenkin koko maas­sa saman hin­taista. Mitään ongel­maa rahoit­taa kaupun­gin investoin­te­ja ei olisi, jos tuos­ta 6 000 eurosta saisi vaikka­pa vain tuhat euroa kaupungille sen sijaan, että se val­uu aivan vääri­in taskuihin.
    Kaupun­ki saa rahaa ton­tin­lu­ovu­tus­tu­loina joko myymäl­lä tai vuokraa­mal­la maata.”

    Van­ha kon­sti toimii tässäkin. Kaupun­ki perus­taa oman asun­to­tuotan­toy­htiön, joka ryhtyy rak­en­ta­maan kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Ai niin, sel­l­ainen on jo ole­mas­sa: ATT — Helsin­gin kaupun­gin asuntotuotantotoimisto.

    Mik­si ATT ei raken­na vapaara­hoit­teisia, oma­l­la ton­til­la ole­via omis­tusasun­to­ja? Onko raken­nus­li­ikkei­den munaote poli­itikoista niin tiuk­ka, että kaupun­gin omis­ta­maa yhtiötä ei päästetä pilaa­maan yksi­ty­is­ten bisneksiä?

  41. R.Silfverberg: Mil­lä Heino­la pystyy kil­paile­maan Espan­jan ja Por­tu­galin kanssa? Tai Thaimaan?

    Hyvil­lä pilkkipaikoil­la Ruot­salaisen jääl­lä! Suht’ siedet­täväl­lä asukasti­hey­del­lä, joka on ilmeis­es­ti mata­lampi kuin yhdessäkään mainit­se­mas­sasi maassa! 

    Onhan siel­lä kau­ni­iden järv­inäkymien lisäk­si myös Suomen urheilu­opis­to sekä Vikin baari. Niitä et tai­da löytää ulkomailta!

  42. Anomuu­mi: Kuten jo todet­ti­inkin, kaupungis­tu­misen määritelmä mit­taa tosi­aan eri asi­aa kuin mis­tä etenevässä kan­takaupungis­tu­mises­sa on kyse. Tilas­tokeskushan las­kee “kaupunki­maisik­si” mm. Tuusu­lan ja Nur­mi­jär­ven, joista ei yhtään kan­takaupunki­maisen asumisen kysyn­tään vas­taavaa tiivistä aluet­ta löy­dy, ja jot­ka eivät edes kykene täl­laisia tar­joa­maan, kun ole­mas­saol­e­vaa kan­takaupunkia johon kytkey­tyä ei ole. Tätä asi­aa sel­ven­tää hyvin Osmon linkkaa­ma kir­joi­tus “Helsin­gin seudun asun­top­u­la ei ole määrälli­nen vaan laadullinen”.

    Hyvän Suo­mi-Ruot­si ‑ver­tailun kan­takaupungis­tu­mis­es­ta ja käsi­tyk­sen Suomen taka­matkas­ta naa­puri­in antaa tämä Helsinkiä ja Tukhol­maa ver­taa­va graafi: Tukhol­mas­sa yli 30% väestöstä asuu alueel­la joiden tiheys on yli 10000 as/km2, kun Helsingis­sä vas­taa­va osu­us on vajaat 15%, siis alle puo­let siitä mitä Tukholmassa!

    Niin. Tukhol­mas­sa on mon­ta kun­taan kuu­lu­vaa lähiöaluet­ta, jois­sa väestön­ti­heys on ihan omaa luokkaansa. Ns. miljon­pro­gram­met teki sen, että Ten­s­ta, Rinke­by ja muut huo­mat­ta­van korkei­ta raken­nuk­sia raken­net­ti­in lähiöik­si ABC-ohjeen mukaises­ti. Ei noista kyl­lä hirveästi kan­takaupunki­maisu­ut­ta löy­dy ja Tukhol­man keskus­taan ei enää voi rakentaa.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si sit­ten Hitas-arpa­jaiset? Jos tuo on markki­nahin­taista, sil­loin­han ei pitäisi olla mitään jonoa?

    Hita­sis­sa­han on raken­nus­li­ik­keen voit­toa rajoitet­tu, eli voit­toa saa ottaa usein vain noin 30% raken­nuskus­tan­nusten päälle (tosin viral­lis­es­ti 10%). Tämän takia Hita­sis­sa on Jätkäsaa­res­sa noin 500 — 1000 /m2 euroa edullisem­pi hin­ta kuin markki­nae­htoises­sa rak­en­tamises­sa, jos­sa voitot ovat noin 40% — 50%. Lop­ut hin­taeros­ta tulee Hitasin huonom­pana laatu- ja varustetasona.

    Tuo hin­taero ei siis ole kaupungilta pois, vaan Hitasin osta­jal­ta huonom­pana verustelu- ja laatu­ta­sona sekä osin myös gryn­der­iltä. Tosin arpa­jaisi­in osal­lis­tu­jia riit­tää kos­ka markki­nae­htoisi­in asun­toi­hin ei saa­da tarpeek­si lainaa.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/263861-hitas-asunnoista-miljoonavoittoja-rakennuttajille

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokoomus on per­in­teis­es­ti vas­tus­tanut sitä, että ATT tek­isi vapaara­hoit­teisia kohteita.

    Touche. MOT.

    Mut­ta ei Kokoomuk­sel­la ole eikä tule ole­maan enem­mistöä Helsin­gin val­tu­us­tossa. Kun markki­na ei toi­mi niin on kor­jat­ta­va ja tässä on julkisel­la sek­to­ril­la suo­ras­taan velvol­lisu­us toimia.

  45. Koti-isä:
    Suomen 45% veroasteesta:

    Tarkoi­tatko, että tuol­la 45%:lla aikaansaatu toim­inta ei edus­ta “taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta”, tai työllistä?

    Mitä tehtäviä siir­retään yhteiskunnal­ta yri­tyk­sille eli pois­te­taan niiden rahoi­tus yhteiseen kas­saan kerä­ty­istä verora­hoista: poli­isi, peru­sope­tus, yri­tyk­siä tuke­va toim­inta, aluetuet, armei­ja, ter­vey­den­hoito, van­hus­ten­hoito, las­ten­hoito, kaavoitus, liiken­nein­fran rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to, hallinto,… Vai käytetäänkö kaut­ta lin­jan juustohöylää.

    Nykyi­nen tas­a­puolien mah­dol­lisu­us asua suuren ja har­vaan asu­tun perus­suomen jokaises­sa kolka­s­sa vieosaltaan paljon resursse­ja. Joiden käyt­töä halu­taan ja on pakkokin rajoittaa.

    Poli­isia ja armei­jaa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ista mainitsemistasi. 

    Jos nyt konkre­ti­aa halu­taan, niin pari esimerkkiä:
    — kotona makaamis­es­ta ei mak­se­ta työt­tömyysko­r­vaus­ta. Eli fyrkkaa työtä vastaan.
    — pysyvälle työkyvyt­tömyy­seläk­keelle ei ketään alle 55 vuo­ti­as­ta. Määräaikaisia tapausko­htais­es­ti, kuntou­tus­ta, ammat­in­vai­h­toa jne.

    Työkyvyt­tömyys- ja työt­tömyys­menot nykyään yhteen­sä yli 10 mil­jar­dia vuodessa ja nousu jatkuu…

    1. pysyvälle työkyvyt­tömyy­seläk­keelle ei ketään alle 55 vuotiasta.

      Neli­raa­ja­hal­vaus, vaikea syn­nyn­näi­nen kehi­tys­vam­ma jne?

  46. Ruot­salais­ten ter­mit ja todel­lisu­us ei todel­lakaan ole yksi-yhteen Suomen kanssa. 

    Ensi asi­at jot­ka on hel­posti tarkistettavissa: 

    “Esimerkik­si Suur-Tukhol­man alueel­la asuu pari miljoon­aa ihmistä, hyvin mon­een kun­taan jakautuneena.”

    Tukhol­man läänis­sä on 2,2 miljoon­aa, Suur-Tukhol­mas­sa n. 1,3 miljoonaa.
    https://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_l%C3%A4n
    https://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholm_%28t%C3%A4tort%29

    “Olet lis­tan­nut suurim­mat KUNNAT, nyt puhutaan kaupungeista”

    Ruot­sis­sa kaupunke­ja on vain pieni määrä, “kaupun­gitkin” ovat yleen­sä kuntia.
    https://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_kommuner_i_Sverige_som_kallar_sig_stad

    Sit­ten men­nään kyl­lä aikamoi­seen hetteikköön: 

    “Pitäik­si laskea kaupunkiseu­tu­jen asukaslu­vut vaik­ka siten, että kaupun­ki lakkaa siinä kohdas­sa, kun asukasti­heys las­kee alle 500 asukkaan neliök­ilo­metril­lä. Lasku­toim­i­tus ei ole ihan helppo.”

    Ymmär­rän mik­si koro­stat asukasti­heyt­tä (tärkeä näkökul­ma), mut­ta jos rupeat määrit­telemään “idiosynkraat­tis­es­ti” sen perus­teel­la kaupunkeja/kuntia taval­la joka eroaa siitä miten ne viral­lis­es­ti määritel­lään, keskustelus­ta tulee todel­la vaikeaa.

    Toisaal­ta ei liene kohtu­u­ton­ta esit­tää sin­ulle tämä kysymys: etkö ole laskenut kyseisen asian, kos­ka esität väit­teitä, joille viral­li­sista tilas­toista ei tun­nu löy­tyvän vahvis­tus­ta? Todis­tamis­taak­ka on sinulla. 

    “Kos­ka Ruotsin asukasluku on suurem­pi, sin­un pitäisi ottaa mukaan 18 suur­in­ta kaupunkia, jos otat mukaan Suomes­ta kymme­nen suurista.”

    Tämän vaa­timuk­sen logi­ikkaa en ymmärrä!

    Rel­e­vantim­paa kaupungistumista/keskittymistä on ver­ra­ta otta­mal­la ver­tailu­un kum­mas­takin maas­ta yhtä mon­ta kaupunkia. Sitä­vas­toin itse esit­tämäsi heit­to 100t kaupunkien yhteisen väestön ver­tailus­ta on epä­suh­tainen. Tästä huoli­mat­ta ko. ver­tailu kyseenalaisti väitteitäsi!

    1. “Kos­ka Ruotsin asukasluku on suurem­pi, sin­un pitäisi ottaa mukaan 18 suur­in­ta kaupunkia, jos otat mukaan Suomes­ta kymme­nen suurista.”

      Tämän vaa­timuk­sen logi­ikkaa en ymmärrä!

      Mieti vaikka­pa, että olet laske­mas­sa kaupungis­tu­misas­tet­ta EU:ssa. Saat ottaa mukaan vain kymme­nen suur­in­ta kaupunkia. Huo­maat, että EU on näin määritellen vähem­män kaupungis­tunut kuin yksikään sen jäsen­val­tio. Myös Yhdys­val­loista tulee aika vähän kaupungis­tunut, jos sen kaupungis­tu­misas­teeseen saa laskea vain kymme­nen kaupunkia.
      Vas­taavasti Kain­u­us­ta tulee hyvinkin kaupungis­tunut, jos mukaan saa laskea kymme­nen suur­in­ta taajamaa.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­takaupunki­maisu­us on vielä oma asiansa. Mut­ta kaupungis­tu­mises­sa on kyse kasautus­mise­duista ja niitä ei syn­ny sil­lä, että jotain aluet­ta kut­su­taan kaupungik­si. kasautu­mise­dut syn­tyvät suurssa kau­ungeis­sa, joi­ta meil­lä Suomes­sa on Helsin­gin ohel­la ehkä Turku ja Tam­pere. Ruot­sis­sa paljon suurem­pi osa väer­stöstä asuu yli sadan­tuhan­nen asukkaan kaupungeissa.

    Jos puhutaan kasautu­mise­duista, pitäisi tarkkaan tietää, mitä kaikkea käsite sisältää. Mis­tä ihmeestä me voimme oikein tietää, mitä ne edut oikein tääl­lä oli­si­vat ja miten ne vaikuttaisivat? 

    Ovatko tarkoit­ta­masi “edut”, tai niiden vaiku­tuk­set saman­laisia kuin ais­teinemme voimme havai­ta esimerkik­si oheisen uutis­linkin kuvan kaltaisil­la paikoil­la: “http://www.taloussanomat.fi/autot/2015/06/11/fortum-kehittaa-uutta-polttoainetta-hevosen-lannasta/20157515/304”?

    Osmo, osaatko sanoa, kuin­ka iso yksi tuos­ta polt­toaineesta kasat­tu keko, tai mon­tako ja minkä kokoista kekoa, tarvi­taan Helsinki­in kaipaamiesi 400.000 lisäa­sukkaan asun­to­jen lämmittämiseksi?

    Läm­pöar­vos­ta tuo kaiketi riip­puu. Kevääl­lä ja kesän koit­taes­sa niistä kasoista voisi löy­tyä melkoista pöhinää, jopa Kallion kuplan asukkaiden ilok­si. Riit­täisikö tarvit­tavia kaso­ja varten edes hevosia (elleivät myös kaik­ki espoolaiset vai­h­da auto­jaan hevosi­in, tai tämän bio-polt­toaineen varas­toin­ti­in kaik­ki pin­ta-ala Helsin­gin Hanasaa­res­sa, Kalasa­ta­man vieressä? 

    Uusille tulokkaille, uusien kaupunkibule­var­di­en var­sil­la, tuol­lainen tuok­su Helsingis­sä voisi herät­tää kau­ni­ita muis­to­ja kotikon­nuil­ta, mut­ta tur­is­tit se voisi kyl­lä karkot­taa. Toisaal­ta, eikö hal­li­tu­so­hjel­ma kan­nat­tanut uusia bio-tekni­ikan ja ‑voiman käytön edis­tämiseen tähtääviä hankkeita? 

    Kak­si kär­pästä yhdel­lä iskulla! 

    Pelkään kyl­lä, että täm­möisen ske­naar­i­on myötä kesäisin jou­tu­isimme lätkimään niitä tuhkati­heään. Se tietää töitä, kuten myös lan­nan keräämi­nen bule­vardeil­ta, ellei sitä automa­ti­soi­da. Oliko Kallios­sa joku kok­ki joka halusi tar­jo­ta rav­in­to­las­saan asi­akkaille hyönteisruokaa? 

    Mon­ta kär­pästä yhdel­lä iskul­la! Tuosta­han ei enää puu­tu, kuin että Vihreät ajaisi­vat Helsin­gin koului­hin pakol­lisen kär­päs­ruokapäivän. Nyt alan ymmärtää Osmon kaikkia tavoit­tei­ta. Mah­ta­vat syn­er­giae­dut! Ahk­er­im­mat lan­nankerääjät, kär­pästen­lätk­i­jät ja hyön­teis­ruoan myyjät saisi­vat ehkä jopa sievoiset voitot ja pää­si­sivät muut­ta­maan vaik­ka Monacoon!

    Osmos­ta voisi tul­la näil­lä eväil­lä kaiketi kaikkien ‘Kär­pästen herra’.

    Onko näke­myk­sessäni perää? Onko visio oikea, vai onko se kuin aavikon kan­gas­tus, näköharha?

  48. Anony­mous: Niin. Tukhol­mas­sa on mon­ta kun­taan kuu­lu­vaa lähiöaluet­ta, jois­sa väestön­ti­heys on ihan omaa luokkaansa. Ns. miljon­pro­gram­met teki sen, että Ten­s­ta, Rinke­by ja muut huo­mat­ta­van korkei­ta raken­nuk­sia raken­net­ti­in lähiöik­si ABC-ohjeen mukaises­ti. Ei noista kyl­lä hirveästi kan­takaupunki­maisu­ut­ta löy­dy ja Tukhol­man keskus­taan ei enää voi rakentaa.

    Tässä lista Tukhol­man yli 10000 as/km2 alueista*:

    Östra Kung­shol­men 22000 as/km2, yht. 35000 as.
    Väs­tra Kung­shol­men 10100 as/km2, yht. 33000 as.
    Vasas­tan-Roslagstull 18600 as/km2, yht. 32000 as.
    Mat­teus 21300 as/km2, yht. 29000 as.
    Cen­trala Öster­malm 14900 as/km2, yht. 36000 as.
    Storkyrkan-Mari­a­tor­get 17200 as/km2, yht. 18000 as.
    Cen­trala Högalid 15800 as/km2, yht. 27000 as.
    Södra Sta­tion-Väs­tra Kata­ri­na 12700 as/km2, yht. 23000 as.
    Östra Kata­ri­na 24500 as/km2, yht. 21000 as.
    Sofia 14700 as/km2, yht. 38000 as.
    Kan­takaupun­ki, yli 10000 as/km2 aluei­den asukkaat yhteen­sä: 292000 as.

    Rinke­by 12300 as/km2, yht. 16000 as.
    Lähiöt, yli 10000 as/km2 aluei­den asukkaat yhteen­sä: 16000 as.

    Olet oike­as­sa sikäli, että Tukhol­mas­ta löy­tyy yksi lähiö, jon­ka asukasti­heys on yli 10000 as/km2, Rinke­by. Pahoit­te­lut virheestäni. Sen 16000 asukas­ta muo­dosta­vat kaik­ista Tukhol­man yli 10000 as/km2 alueil­la asu­vista 308000 henkilöstä 5 pros­ent­tia. Jät­täkäämme siis Rinke­by pois laskuista. Yli 10000 as/km2 ‑alueil­la kan­takaupungis­sa asuukin Tukhol­man väestöstä 34 %:n (308000 as.) sijaan täten vain 32 % (292000 as.).

    Ver­tailun vuok­si Helsingis­sä vas­taav­il­la alueil­la (yli 10000 as/km2) asuu 91000 ihmistä eli 15 % kaupun­gin väestöstä. Nämä alueet ovat**:

    Kru­u­nun­haka 12600 as/km2, yhteen­sä 7000 as.
    Kamp­pi 12100 as/km2, yhteen­sä 12000 as.
    Punavuori 20100 as/km2, yhteen­sä 9000 as.
    Ullan­lin­na 15100 as/km2, yhteen­sä 11000 as.
    Etu-Töölö 12600 as/km2, yhteen­sä 14000 as.
    Vil­hon­vuori 19500 as/km2, yhteen­sä 7000 as.
    Kallio 18300 as/km2, yhteen­sä 19000 as.
    Alp­pi­har­ju 13200 as/km2, yhteen­sä 12000 as.

    Ja jot­ta kun­tara­jo­jen vaiku­tus saadaan häivytet­tyä, tässä metropo­lialuet­ta koske­vat luke­mat: Tukhol­man metropo­lialueen 2,2‑miljoonaisesta väestöstä kan­takaupungis­sa yli 10000 as/km2 alueil­la asuu 13,3 %. Vas­taa­va luku 1,4 miljoo­nan asukkaan Helsin­gin metropo­lialueel­la on 6,5 %.

    Siis: Mikäli Helsingis­sä olisi metropo­lialueen väk­iluku­un suh­teutet­tuna yhtä suuri tiivi­isti raken­net­tu kan­takaupun­ki kuin Tukhol­mas­sa, olisi siel­lä asukkai­ta liki 200 tuhat­ta, kun nyt ei päästä edes sataan tuhanteen!

    *) Tukhol­man tilas­tolli­nen vuosikir­ja 2016, http://statistikomstockholm.se/attachments/article/38/arsbok_2016.pdf
    **) Helsin­ki alueit­tain 2014, http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    ripa.
    Olet lis­tan­nut suurim­mat KUNNAT, nyt puhutaan kaupungeista. Esimerkik­si Suur-Tukhol­man alueel­la asuu pari miljoon­aa ihmistä, hyvin mon­een kun­taan jakau­tuneena. Pitäik­si laskea kaupunkiseu­tu­jen asukaslu­vut vaik­ka siten, että kaupun­ki lakkaa siinä kohdas­sa, kun asukasti­heys las­kee alle 500 asukkaan neliök­ilo­metril­lä. Lasku­toim­i­tus ei ole ihan helppo.
    Kos­ka Ruotsin asukasluku on suurem­pi, sin­un pitäisi ottaa mukaan 18 suur­in­ta kaupunkia,. jos otat mukaan Suomes­ta kymme­nen suurista. Mut­ta siis kaupun­ki ei ole kunta. 

    Eikö Euro­statin uudehko (2012) DEGURBA luokit­telu NUTS 2 tasol­la tar­joa kaiken tuon tiedon kun vähän hakee? 

    Euro­stat luokit­telee NUTS2 alueet kolmeen luokkaan urban­isaa­tion perustel­la (kaupun­git, lähiöt, maaseu­tu). Dense­ly pop­u­lat­ed area (Code 1, DEG 1 ‚Cities) määritel­lään seu­raavasti: “≥ 50 % of the pop­u­la­tion lives in high-den­si­ty clus­ters (urban cen­tres) High den­si­ty clus­ters = con­tigu­ous grid cells of 1 km² with: ≥ 1500 inhab­i­tants per km²; pop­u­la­tion ≥ 50000 inhabitants”

    Suomes­sa luokkaan yksi kuu­luu vain 9 kun­taa: Espoo, Helsin­ki, Van­taa, Jyväskylä, Kau­ni­ainen, Kuo­pio, Lahti, Oulu, Tam­pere. Kaik­ki muut ovat lähiötä tai maaseutua. 

    Ruot­sis­sa 24 kun­taa, mukaan­lukien mon­et Tukhol­man ympäryskun­nat, jot­ka merk­itsin tähdellä: 

    Jär­fäl­la *
    Huddinge *
    Botkyrka *
    Haninge *
    Tyresö *
    Danderyd *
    Sollentuna *
    Stockholm *
    Nacka *
    Sundbyberg *
    Solna *
    Lidingö *
    Uppsala
    Linköping
    Norrköping
    Jönköping
    Malmö
    Lund
    Helsingborg
    Göteborg
    Borås
    Örebro
    Västerås
    Umeå

    (sain lis­tan ruotsin ja suomen urbaaneista kun­nista EU-27_2012_March.xlsx tiedos­tos­ta jostain euro­sta­tion sivuilta)

    Euro­statin viimeisin tilas­to: Num­ber of house­holds by degree of urban­i­sa­tion and NUTS 2 regions (1 000) DEG 1 (Cities) Tässä: SUORA LINKKI HAKUUN

    Koti­talouk­sien määrä Ruot­si (2012): 4 176 313

    Koti­talouk­sien määrä Suo­mi (2012): 2 594 999

    Koti­talouk­sia kaupungis­sa Ruot­si (2012) : 1228300 

    Koti­talouk­sia kaupungis­sa Suo­mi (2012): 822700 

    tulos: Suomes­sa urbaane­ja koti­talouk­sia 31.7%, Ruot­sis­sa 29.4% (2012 tilanne). Yllät­tävää… vai onko tässä jokin virhe?

  50. Mikä on ker­rostalois­sa raken­nu­soikeusneliöi­den ja asuin­pin­ta-alan tavalli­nen suhde? Jostain Kalasa­ta­man kohteesta lunt­tasin että 3 raken­nu­soikeusneliötä kohden saadaan myyn­ti­in keskimäärin 2 asuin­pin­ta-alaan las­ket­ta­va neliötä. Jos Eiran­ran­nas­sa mak­se­taan asuin­neliöstä 9000 €, ker­rosneliötä kohden rahaa tulee 6000 € ja ton­tista on mak­set­tu kaupungille 2600 €, rak­en­ta­jalle ja raken­nut­ta­jalle jää 3400 €.

    1. Mikä on ker­rostalois­sa raken­nu­soikeusneliöi­den ja asuin­pin­ta-alan tavalli­nen suhde? Jostain Kalasa­ta­man kohteesta lunt­tasin että 3 raken­nu­soikeusneliötä kohden saadaan myyn­ti­in keskimäärin 2 asuin­pin­ta-alaan las­ket­ta­va neliötä. Jos Eiran­ran­nas­sa mak­se­taan asuin­neliöstä 9000 €, ker­rosneliötä kohden rahaa tulee 6000 € ja ton­tista on mak­set­tu kaupungille 2600 €, rak­en­ta­jalle ja raken­nut­ta­jalle jää 3400 €. 

      En myista ulkoa ker­rosneliön ja asuin­heliön suhdet­ta, mut­ta jotain osvi­it­taa saa siitåä, että asum­isväljyyhs on noin 34 asuin­neliötä ja noin 40 ker­rosneliötä. Tuio 2:3 ei var­maankaan ole nor­maali asuin­ta­lo vaan jok­i­un sel­l­ainen, jos­sa on yhteis­tilo­ja taval­lista enemmän.

      Laskel­mas­sasi päädyt, että rak­en­ta­jalle jäisi 3400 euroa ker­rosneliötä kohden. Se olisi siis 5100 euroa asuin­neliötä kohden.

  51. Vielä yksi kysymys Osmolle:

    Jos arvioidaat asian edut ja hai­tat objek­ti­ivis­es­ti ja viileän rauhal­lis­es­ti, niin mitkä ovat mielestäsi kaiken tiivistämisen merkit­tävim­mät edut ja hai­tat ison kaupun­gin kannalta?

    Kun olet ilmeis­es­ti käynyt matkoil­lasi esimerkik­si Berli­inis­sä, mitä esimerkik­si tuo kaupun­ki (tai moni muu) asi­as­ta sin­ulle kertoi? 

    (Lue vaik­ka sitä ennen his­to­ri­aa ja William Gold­ing’in kir­ja. … Nyt jatkan sak­sak­si, kun ruotsinkieltä ilmeis­es­ti karsa­s­tat: Denk noch ein- or zweimal! Mitä kaikkea saa­toit Berli­inis­sä nähdä?)

    Itse olen sitä mieltä, että liian rajut muu­tok­set johta­vat jyrkkään vas­takkainaset­telu­un, mitä nähdään jo jälleen Euroopas­sa. Siitä on vain huonot kokemukset.

    1. Tiivistymisen hyödyt näkee siitä, että ihmiset kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa halu­a­vat asua keskus­tois­sa. Tiiviys itsessään ei ole koko jut­tu. Tioivi­isti raken­net­tu nukkumälähiö ei ole mikään ihanne.

  52. R.Silfverberg: Mil­lä Heino­la pystyy kil­paile­maan Espan­jan ja Por­tu­galin kanssa? Tai Thaimaan? 

    Mik­si Heinolan pitäisi kil­pail­la Espan­jan, Por­tu­galin tai Thaimaan kanssa? Asun­to vapau­tuu ihan samal­la tavalla. 

    Saa muuten nähdä, kuin­ka pitkäikäi­nen nykyi­nen eläkkei­den vero­tus­poli­ti­ik­ka on? Ei ole ole­mas­sa mitään perustet­ta, mil­lä Suo­mi voisi perustel­la ulko­mail­la asu­vien eläkkei­den vero­tus­ta. Sairas­vaku­u­tus­mak­su on eri asia, kun muut­ta­ja siir­tyy toiseen EU-maa­han, kos­ka sairasku­lut Suo­mi mak­saa EU:ssa. Kyse on puh­taasti kier­outuneesta kateud­es­ta, jota halveksin.

    1. Sopimuk­ses­sa kor­jataan se, että Suo­mi mak­saa muut­ta­neen sairausku­lut. Tietysti se maa, johon verot mak­se­taan mak­saa myös sairausku­lut. Nuo van­hat sopimuk­set kan­nat­taa sanoa irti. Jos n’äil­lä mail­la ei ole vedro­ra­hoit­teista sairaan­hoitoa, muut­ta­jan on otet­ta­va yksi­tyi­nen vaku­u­tus. Suomen sairaan­hoito­vaku­u­tus ei ole sel­l­ainen, joka on tarkoitet­tu mak­samaan koko terveydenhoito.

  53. Anony­mous: Niin. Tukhol­mas­sa on mon­ta kun­taan kuu­lu­vaa lähiöaluet­ta, jois­sa väestön­ti­heys on ihan omaa luokkaansa. Ns. miljon­pro­gram­met teki sen, että Ten­s­ta, Rinke­by ja muut…

    Ensin­näkin Tukhol­ma on metropo­lialue, johon kuu­luu mon­ta kun­taa. Osa on iso­ja ja osa pieniä. 

    Toisek­si noi­ta miljoonao­hjel­man aiheut­tamia ongelmia pure­taan hil­jak­seen. Ensim­mäiset lähiöthän on jo jyrätty. 

    Kol­man­nek­si Tukhol­man kan­takaupunkia laa­jen­netaan koko ajan. Mm. kaakon suun­taan on raken­net­tu laa­jo­ja aluei­ta viime aikoina.

  54. Vesa:
    Van­ha kon­sti toimii tässäkin. Kaupun­ki perus­taa oman asun­to­tuotan­toy­htiön, joka ryhtyy rak­en­ta­maan kohtu­uhin­taisia asuntoja.

    Mik­si ATT ei raken­na vapaara­hoit­teisia, oma­l­la ton­til­la ole­via omistusasuntoja?

    Oliko tarkoi­tus lahjoit­taa ne ali­hin­taan ensim­mäisille asukkaille (mihin kohtu­uhin­tainen viit­taisi) vai tehdä ihan tavanomaista rakennusbisnestä?

  55. Sakke: Jos puhutaan kasautu­mise­duista, pitäisi tarkkaan tietää, mitä kaikkea käsite sisältää. Mis­tä ihmeestä me voimme oikein tietää, mitä ne edut oikein tääl­lä oli­si­vat ja miten ne vaikuttaisivat?

    Kuten ylem­pänä kir­joitin, keskusta­lainen Mau­ri Pekkari­nen kir­joit­ti lehteen mielipi­dekir­joituk­sen siitä kuin­ka kasautu­mat­to­muus (eli har­va asu­tus) on niin suuri hait­ta, että EU:lta pitäisi sil­lä perus­teeel­la saa­da paljon lisää alue­tukia ja sassiin.

    Joten kaipa kasautu­mis­es­ta sit­ten jotain hyö­tyä on, kun umpikepu­laisu­u­den ilmen­tymä julkises­ti toitot­taa har­van asumisen ole­van kallista ja aiheut­ta­van suur­ta talo­du­el­lista kurjuutta.

    Osmo
    “Tiivistymisen hyödyt näkee siitä, että ihmiset kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa halu­a­vat asua keskus­tois­sa. Tiiviys itsessään ei ole koko jut­tu. Tioivi­isti raken­net­tu nukkumälähiö ei ole mikään ihanne.”

    Tästä myös todis­taa keskusta­lais­ten iki­aikainen halu saa­da tuki­aisia har­van asu­tuk­sen perus­teel­la. Jos tiivistys olisi taloudel­lis­es­ti haitallista, alue­tukien pitäisi vir­ra­ta toiseen suuntaan.

    Tämä on taas tätä. Kepu­laiset eist­tävät samaan aikaan että maaseudul­la kas­vaa paljon taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, mut­ta sinne nyt vain tarvi­taan paljon tukea, kun se on niin surkeata.

  56. Tehty jo: ATT rak­en­si vajaat 10 v sit­ten Ara­bi­an­ran­taan talo­ja ‘Puoli-Hitas’ peri­aat­teel­la. Eli että ensim­mäi­nen saa ostaa sään­nel­tyyn hin­taan ja sit­ten vapaasti myy­dä. Oli aikaa ennen arvon­to­ja joten osta­jat oli­vat (tietenkin) raken­nus­li­ikkeistä, arkkite­hte­jä (mm talon suun­nit­teli­ja) jne. Asun­to­jen arvo tuplaan­tui saman tien ja siitä jatkoi muiden malli­in. Erona Vesan ideaan oli vain että oman ton­tin sijaan talois­sa on vuokra­tont­ti (tietenkin ‘kohtu­ullisel­la’ eli mität­tömäl­lä) vuokralla.

  57. Ris­to Pel­to­la:
    Vähem­män sosi­aal­ista ton­tin­lu­ovu­tus­ta Jätkäsaa­reen ja Kalasa­ta­maan? Onko seu­rauk­se­na aluei­den toteu­tu­misen nopeu­tu­mi­nen? Vai voiko käy­dä päinvastoin? 

    Ainakin aluei­den halut­tavu­us nousee, joten nopeampi toteu­tu­mi­nen on toden­näköisem­pää. Sinän­sä koko aja­tus sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta on tuomit­tavaa. Se on vain yksi markki­nahäir­iö, jon­ka asi­akkaat maksavat.

  58. Kalle: Ei ole ole­mas­sa mitään perustet­ta, mil­lä Suo­mi voisi perustel­la ulko­mail­la asu­vien eläkkei­den vero­tus­ta. Sairas­vaku­u­tus­mak­su on eri asia, kun muut­ta­ja siir­tyy toiseen EU-maa­han, kos­ka sairasku­lut Suo­mi mak­saa EU:ssa. Kyse on puh­taasti kier­outuneesta kateud­es­ta, jota halveksin.

    Yhdys­val­lois­sa veroista ei pääse edes luop­umal­la maan kansalaisu­ud­es­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Expatriation_tax#United_States
    Mallia suures­ta lännestä?

  59. Diodin ana­lyysin jatkoksi:

    Ruot­sis­sa kun­nis­sa (21 kpl) jos­sa asukasti­heys on 400 as/km2 asuu yhteen­sä 2,862 miljoon­aan ihmistä eli 30% koko väestöstä. Suomes­sa täl­läisiä kun­tia on vain 11, jois­sa asuu yhteen­sä 1,738 miljoon­aan ihmistä eli 32 % koko väestöstä. 

    => “Aidosti” kaupunki­maises­sa ympäristössä elää Suomes­sa suh­teel­lis­es­ti enem­män ihmisiä kuin Ruotsissa. 

    Kos­ka Soin­in­vaar­al­ta ei väit­tei­den­sä tuek­si tun­nu löy­tyvän kun­nol­lista fak­taa alkaa herätä epäi­ly, että hän ei ole asi­aa edes kun­nol­la analysoinut.

  60. Sylt­ty: Joten kaipa kasautu­mis­es­ta sit­ten jotain hyö­tyä on, kun umpikepu­laisu­u­den ilmen­tymä julkises­ti toitot­taa har­van asumisen ole­van kallista ja aiheut­ta­van suur­ta talo­du­el­lista kurjuutta.

    Umpikasaut­ta­jat luule­vat, että kasautu­mi­nen tuo etu­ja kos­ka se tuo etu­ja, sil­lä ikili­ikku­ja se on.

    Selit­täkää nyt mis­tä, sinne kasautu­maan tule­vat ne rahat, joi­ta siel­lä pyöritetään keskenään ? 

    Kasautu­ma tuot­taa keskenään palvelui­ta, miten se muka tuot­taa talouskasvua ? Viet­tekö niitä palvelui­ta ulko­maille saaden sieltä tuloja ?

    Osmo Soin­in­vaara ihmetteli Seinäjoen kasvua ja elin­voimaa, eikä ymmärtänyt. Siinäpä se juju onkin, että Seinäjoel­la ei myy­dä vain palvelui­ta keskenään vaan ympäril­lä ole­va elin­voimainen maakun­ta syöt­tää talousjär­jestelmään rahaa maat­alouden sen liitän­näis­ten ja PK-yrit­täjyy­den avulla.

    Jos ympäröivän maakun­nan työl­lisyys katoaa kui­h­tuu Seinäjokikin. Ei talouskasvu syn­ny pelkän junan­radan vaiku­tuk­ses­ta, pitää tuot­taa jotakin , jot­ta radal­la on kuljetettavaa.

    1. eemilin pitäisi tutus­tua Helsin­gin elinkeino­rak­en­teeseen. Helsingis­sä on paljon men­estyneitä vien­tiyryk­siä. Rahaa tulee tur­is­mista. Sato­ja miljoo­nia riit­tää siir­ret­täväk­si muualle Suomeen esimerkik­si vero­tu­lo­jen tasauksena.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiivistymisen hyödyt näkee siitä, että ihmiset kaikkial­la teol­lisu­us­mais­sa halu­a­vat asua keskus­tois­sa. Tiiviys itsessään ei ole koko jut­tu. Tioivi­isti raken­net­tu nukkumälähiö ei ole mikään ihanne. 

    Tarken­taisitko esimerkein mil­laisia ovat tiivi­isti raken­netut nukku­malähiöt, ja mikä tekee niistä vähem­män ihan­net­ta vastaavia? 

    Keskus­tas­sa asumisen suo­sio johtuu enim­mäk­seen siitä että se mah­dol­lis­taa sosi­aalisen arvon­nousun, mut­ta eroa aluei­den välis­sä on. 

    Kaupunkien kesku­s­tat voi karkeasti jakaa kolmeen vyöhykkeeseen:
    1) Hienos­toalueet jois­sa on van­haa raken­nuskan­taa ja asukkaat sen mukaan, varakas­ta van­haa pääo­maa ja nuo­ria pyrkyre­itä sekaisin, asun­not yleen­sä suuria ja talot hyvin hoidet­tu. Lyhyt mat­ka kaupun­gin liikekeskus­taan, tavarat­aloi­hin, laadukkaisi­in kahviloi­hin ja rav­in­toloi­hin ym. Helsingis­sä esimerkik­si Kru­u­nun­haka, Töölö, Kaartinkaupun­ki, Ullan­lin­na ja Kata­janok­ka kuu­lu­vat tähän ryhmään.
    2) Hip­ste­ri­alueet jois­sa asuu nuo­ria keskilu­okkaisia, työväen­lu­okkaisia eläkeläisiä ja maa­han­muut­ta­jien keskilu­okkaa sekaisin. Raken­nuskan­ta van­haa, asun­not ylen­sä pienem­piä ja suht hyvässä kun­nos­sa. Palvelu­ja on paljon joskin etniset rav­in­to­lat ja kau­pat alka­neet domi­noi­da. Näis­sä asum­i­nen jo jonkun ver­ran edullisem­paa kuin 1‑kategorian alueil­la. Kallio, Punavuori, Alp­pi­la, Kumpu­la ja Käpylä kuu­lu­vat tähän ryhmään.
    3) Laitakaupun­ki ja huonom­min onnis­tuneet kan­takaupun­gin laa­jen­nuk­set. Asukkaina pääasi­as­sa opiske­li­joi­ta, alem­paa keskilu­okkaa, työläisä, maa­han­muut­ta­jia. Raken­nuk­set uudem­pia, usein korkei­ta ja rumia, jois­sakin tapauk­sia van­ho­ja ja huonokun­toisia. Palve­lut yksipuoliset. Asum­i­nen näis­sä halvem­paa, usein yhtä hal­paa kuin oikeis­sa lähiöissä/esikaupungeissa, sosi­aalis­es­ti tuoutet­tua asun­to­jakin on. Vallila, Her­man­ni, Koskela, Mer­i­ha­ka, Itä- ja Län­si-Pasi­la, Pikku-Huopalahti ja Ruo­ho­lahti kuu­lu­vat tähän ryhmään. 

    Tämä kol­mas kat­e­go­ria on hin­tata­soltaan tiivi­isti raken­net­tu­jen lähiöi­den tasol­la, pienin vai­hteluin, jos ver­taa sel­l­aisi­in kuin Lep­pä­vaara, Mal­mi, Hert­toniemen­ran­ta tai Matinkylä, joista on 15–20 min­uutin juna- tai metro­mat­ka keskustaan. 

    Lisäk­si on kalli­ita väljiä lähiöitä välit­tömästi kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la kuten Laut­tasaari, Tapi­o­la, Munkkinie­mi (Munkkivuori Kuusi- ja Lehti­saari ja Tali mukaan­lukien), Haa­ga, Oulunkylä, Kulosaari. Näi­den arvos­tus johtuu aivan eri asioista kuin etäisyy­destä keskus­taan ja mil­laista yöelämää niis­sä on. 

    Saman­laisia ker­rostu­misia ja sosi­aal­isia ero­ja kan­takaupun­gin asuinaluei­den välil­lä on muis­sa van­hois­sa suurkaupungeis­sa, monis­sa jopa enem­män kuin Helsingis­sä. Tiivis alue ei takaa haluttavuutta. 

    Jos itse saisin vali­ta Laut­tasaaren ja Töölön välil­lä val­it­sisin Laut­tasaaren. Tai Lep­pä­vaaran ja Itä-Pasi­lan välil­lä val­it­sisin Leppävaaran.

    1. Vallilas­sa asun­to­jen hin­to­jen nousu on ollut varsin railakas­ta viime aikoina, kun hib­ster­it val­taa­vat aluet­ta duunareil­ta. Meri-Haka, Pasi­lat Pikku-Huopalahti ovat Lähiöitä. Munkkinie­mi taas on raken­net­tu kan­takaupunki­mais­es­ti suurelta soin ruutukaavaan.-

  62. ripa:
    Diodin analyysinjatkoksi:

    Ruot­sis­sakun­nis­sa (21kpl) jos­sa asukasti­heys on 400 as/km2asuu yhteen­sä 2,862miljoonaan ihmistä eli30% koko väestöstä.Suomessa täl­läisiäkun­tia on vain 11, joissaasuuyhteensä1,738miljoonaan ihmistä eli32 % koko väestöstä.

    => “Aidosti” kaupunki­maises­sa ympäristössä elää Suomes­sa suh­teel­lis­es­ti enem­män ihmisiä kuin Ruotsissa.

    Koska­Soin­in­vaar­al­ta eiväit­tei­den­sä tuek­si tun­nu löy­tyvän kun­nol­lista fak­taa alkaa herätä epäi­ly, että hän ei ole asi­aa edeskun­nol­la analysoinut. 

    Ennenkuin mä nie­len tämän väit­teen pitäisi tark­istaa kun­tien pin­ta-alat ennenkuin vertaa. 

    Ruot­sis­sa on toteutet­tu vielä rajumpia kun­tali­itok­sia kuin Suomes­sa ja joidenkin kun­tien pin­ta-ala vas­taa kokon­aisia lääne­jä, ja joil­lakin sat­taa olla rajo­jen sisäl­lä 3–4 entistä itsenäistä kaupunkia. Joitakin hyvin tiivi­itä urbaane­ja aluei­ta on voin­ut sen takia tip­pua pois tästä 400 as/km2 rajauksesta. 

    Nim­im diodin lis­tas­sa vain Uuma­ja on pohjois-Ruotsin kaupungeista mukana vaik­ka Sundsvall ja Luu­la­ja ovat yhtä iso­ja, mut­ta niiden ulko­ra­jat menevät kym­me­nien kil­so­jen päässä keskustasta.

  63. dio­di: Suomes­sa luokkaan yksi kuu­luu vain 9 kun­taa: Espoo, Helsin­ki, Van­taa, Jyväskylä, Kau­ni­ainen, Kuo­pio, Lahti, Oulu, Tam­pere. Kaik­ki muut ovat lähiötä tai maaseutua. 

    Lol! Olen käynyt Turus­sa ja voin vaku­ut­taa, että se ei ole maaseu­tua. Nyt pitää kai sit­ten selvit­tää selvit­tää, minkä kaupun­gin lähiö se on. Raision? 

    Esimerkik­si Poris­sakin on tul­lut vierail­tua, eikä sekään näyt­tänyt maaseudul­ta. Toisaal­ta viimeisimpi­en kun­tali­itosten jäl­keen on kai aika moni kaupun­ki muut­tunut maaseuduk­si. Ja eihän siitä ole kauan, kun uuti­soiti­in, että nimeno­maan Tam­pere ei ole EU:n mukaan kaupun­ki. Mitä sen jäl­keen on tapahtunut?

    Pienel­lä pelol­la sitä uumoilee, mihin EU-tuki­in tms. täl­laiset hölmöi­lyt vaikuttavat.

  64. R.Silfverberg: Ennenkuin mä nie­len tämän väit­teen pitäisi tark­istaa kun­tien pin­ta-alat ennenkuin vertaa. 

    Ruot­sis­sa on toteutet­tu vielä rajumpia kun­tali­itok­sia kuin Suomes­sa ja joidenkin kun­tien pin­ta-ala vas­taa kokon­aisia lääne­jä, ja joil­lakin sat­taa olla rajo­jen sisäl­lä 3–4 entistä itsenäistä kaupunkia. Joitakin hyvin tiivi­itä urbaane­ja aluei­ta on voin­ut sen takia tip­pua pois tästä 400 as/km2 rajauksesta. 

    Nim­im diodin lis­tas­sa vain Uuma­ja on pohjois-Ruotsin kaupungeista mukana vaik­ka Sundsvall ja Luu­la­ja ovat yhtä iso­ja, mut­ta niiden ulko­ra­jat menevät kym­me­nien kil­so­jen päässä keskustasta.

    Osmo oli hake­mas­sa nimeno­maan kaupunki­maista urbaa­nia asum­ista, jos­sa kasautu­mise­dut tule­vat näkyvi­in. Tuo rajaus tiput­taa pienet keskit­tymät < 50,000 henkeä pois ja se on ainakin näp­pitun­tu­mal­ta hyvä rajaus. Pienet tiivi­in asumisen keskit­tymät eivät ole oikei­ta kaupunke­ja vaan tiheitä kyliä. 

    Per­in­teisen urban­isaa­ti­oti­las­ton mukaan Suomes­sa urban­isaa­tio on 83.7% ja Ruot­sis­sa noin 85%, mut­ta tässä on har­vaan asu­tut lähiöt mukana. Käsit­tääk­seni urban­isaa­tion edut tule­vat esi­in vas­ta tiivi­im­mässä asumises­sa ja Osmo on samaa mieltä.

  65. eemil:
    Jos ympäröivän maakun­nan työl­lisyys katoaa kui­h­tuu Seinäjokikin.Ei talouskasvu syn­ny pelkän junan­radan vaiku­tuk­ses­ta, pitää tuot­taa jotakin , jot­ta radal­la on kuljetettavaa. 

    Seinäjo­ki on ehkä raikas poikkeus teol­lisu­uskaupunkien joukossa. 

    Toinen jut­tu on että mä en tiedä yhtään tuotet­ta jota valmis­tet­taisi­in Seinäjoel­la, ker­tokaa mulle mitä siel­lä valmis­te­taan? Siis kulu­tus­tavaraa, ei mitään liima­pu­u­palkke­ja tai salaojaputkia.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Meri-Haka, Pasi­lat Pikku-Huopalahti ovat Lähiöitä. 

    Siis lähiöitä kan­takaupun­gin sisällä?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Munkkinie­mi taas on raken­net­tu kan­takaupunki­mais­es­ti suurelta soin ruutukaavaan.- 

    Jos raja vede­tään Munkkine­men van­han keskus­tan ympäri niin kyl­lä, mut­ta sen palveluealueeseen kuu­lu­vat myös Munkkivuori ja virk­istys ja huvi­la-alueet sen ympärillä.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä on paljon men­estyneitä vientiyryksiä

    Sato­ja miljoo­nia pitääkin siirtää , kos­ka ne ovat lähtöisin maakun­nista. Seu­raa­vat suuret viejät eivät ole Helsingistä , vaik­ka niiden pääkont­torit ja pörssi­paik­ka on Helsingis­sä : Wärt­silä , Met­so, Rautaruuk­ki , Out­okumpu , UPM , Sto­ra Enso jne.

    Mikähän mah­taa olla tur­is­min tuo­ma raha ? Epäilen, että se ei voi olla kovinkaan merkit­tävä H:gin kokonaistaloudessa. 

    Ja niitä Helsingis­sä tuotan­toa har­joit­tavia vien­tiy­htiöitä ei ole tun­gok­seen asti, johan tilakin on lop­punut jo ajat sit­ten. Eiköhän totu­us ole lähempänä sitä, että maakun­nis­sa tehtävä työ viedään Helsin­gin kaut­ta maail­malle. Jos maakun­nat katoa­vat, niin eipä jää hesan vien­tiyri­tyk­sille riit­tävästi ulko­maille viemistä.

    Esimerk­ki Seinäjoen kaupun­gin ja sen talousalueen sym­bioosista sopii hyvin myös Helsinki­in ja vielä laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa. Eikö O.S. mah­du myön­tämään, että kaupunkien ja maakun­tien tas­apain­oinen yhteis­toim­inta takaa Suomen menestymisen ?

  68. Vesa:
    Työkyvyt­tömyys- ja työt­tömyys­menot nykyään yhteen­sä yli 10 mil­jar­dia vuodessa ja nousu jatkuu…

    Ei ole.

  69. Sakke: Nyt jatkan sak­sak­si, kun ruotsinkieltä ilmeis­es­ti karsa­s­tat: Denk noch ein- or zweimal! Mitä kaikkea saa­toit Berli­inis­sä nähdä?)

    Det är bara tvångsven­s­ka eller oblig­a­torisk sven­s­ka för alla finnar som jag ser att Osmo inte tyck­er om. Inte friv­il­ligt svenska. 

    När Osmo själv tyd­liken _kan_ tala sven­s­ka, tyck­er jag att din kop­pling till det tys­ka språket är bara en fört­vivlad förolämpning.

    (Sanan förolämp­n­ing kat­soin sanakir­jas­ta, muu meni kouluruotsilla)

  70. Osmo Soin­in­vaara: Neli­raa­ja­hal­vaus, vaikea syn­nyn­näi­nen kehi­tys­vam­ma jne?

    Jos saisin vaik­ka autoko­lar­in seu­rauk­se­na neli­raa­ja­hal­vauk­sen, niin toivoisin ehdot­tomasti eutanasiaa.

    On tietenkin poikkeuk­sia, joiden kohdal­la pysyvä työkyvyt­tömyys on todel­lista. Suomes­sa kaiketi 20000 ihmistä vuosit­tain pääsee työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Määrä on järkyt­tävän suuri ja kus­tan­nuk­set vielä järkyt­täväm­mät. Aika pieni osa on mainit­semi­asi tapauksia.

    Ja mikä myös on selit­tämätön­tä on työkyvyt­tömyy­den suuri alueit­tainen vai­htelu. Työikäi­sistä (18–64) keskimäärin 7 % on työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä, kun jois­sakin kun­nis­sa määrä on yli 20%!!!

    Ja syytkin vielä vai­htel­e­vat rajusti. Tela: “Koko maas­sa suurin syy työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in on masen­nus ja muut mie­len­ter­vey­den­häir­iöt, keskimäärin 39 % kaik­ista työeläke­jär­jestelmästä työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vista. Sairaan­hoitopi­irien välil­lä erot ovat iso­ja. Mie­len­ter­veyshäir­iöi­den osu­us on korkein Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin alueel­la (44 % kaik­ista työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vista), ja pienin Itä-Savos­sa (30 %).”

  71. Sylt­ty: Oliko tarkoi­tus lahjoit­taa ne ali­hin­taan ensim­mäisille asukkaille (mihin kohtu­uhin­tainen viit­taisi) vai tehdä ihan tavanomaista rakennusbisnestä?

    Ei lahjoit­taa vaan kaupun­ki har­joit­taisi ihan liike­toim­intaa. Ei kuitenkaan “tavanomaista”, kos­ka siihen liit­tyy liikaa kor­rup­tio­ta, hyväveli-verkos­to­ja ja välistä vetämistä.

    Kan­nat­taa kat­soa viime maanan­tain MOT. Selviää aika moni asia esim. tue­tun asun­to­tuotan­non taustal­ta. Kaavoitus‑, ton­tin luovu­tus, raken­nuslu­pa- ym. asiois­sa riit­tää mätä­pai­sei­ta puhkottavaksi.

  72. Ris­to Pel­to­la: Jos vuokra­ton­teista oikeasti saa neljän pros­entin reaa­liko­ron, niin sil­loin­han ton­tin­vuokraa­jat tuke­vat kaupunkia eikä tois­in­päin. Mut­ta ei se noinkaan mene. Efek­ti­ivi­nen ton­tin­vuokra uusis­sa hitak­sis­sa on jotain 2,5–3 %. Tuokin on niin paljon, että ei tuos­sa ole mielestäni mitään merkit­tävää tukea, jos tukea lainkaan. 

    Vuosit­tain kiristyvä kiin­teistövero syö omis­tus­ton­tin hyö­tyä imo. Liekö mis­sään las­ket­tu, kuin­ka paljon oma­l­la ton­til­la Ruo­ho­lahdessa asu­vat hävi­sivät vaik­ka 10 vuodessa (2005–2015) jos ver­rataan kaupun­gin vuokra­tiontil­la ole­vaa saman­laista yhtiötä, ole­tuk­se­na että kiin­teistöveroon ei olisi tehty tuona aikana kuin indeksikorotuksia.

    1. Vuosit­tain kiristyvä kiin­teistövero syö omis­tus­ton­tin hyö­tyä imo. Liekö mis­sään las­ket­tu, kuin­ka paljon oma­l­la ton­til­la Ruo­ho­lahdessa asu­vat hävi­sivät vaik­ka 10 vuodessa (2005–2015) jos ver­rataan kaupun­gin vuokra­tiontil­la ole­vaa saman­laista yhtiötä, ole­tuk­se­na että kiin­teistöveroon ei olisi tehty tuona aikana kuin indeksikorotuksia.

      Kiin­teistöveroon on ilmeis­es­ti tulos­sa roima koro­tus, kos­ka maapo­h­jan arvo aio­taan arvioi­da toteu­tunei­den asun­tokaup­po­jen kautta.

  73. anon­il­li: Yhdys­val­lois­sa veroista ei pääse edes luop­umal­la maan kansalaisu­ud­es­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Expatriation_tax#United_States
    Mallia suures­ta lännestä?

    Öööh… Yhdys­val­to­jen kansalainen ja lailli­nen asukas joutuu toki tekemään joka vuosi veroil­moituk­sen liit­to­val­ti­olle ja osaval­ti­olleen kaik­ista tulois­taan, mut­ta jos on pysyvästi muut­tanut USA:n ulkop­uolelle, niin vero­ja tuloista ei tietys­tikään tarvitse mak­saa, kos­ka sopimuk­sel­la on sul­jet­tu pois kaksinker­tainen vero­tus esimerkik­si Suomen ja USA:n välil­lä. On kuitenkin siis tehtävä selkoa tulois­taan. Jos ei tee, niin joutuu vankilaan.

  74. Uusim­mas­sa The Econ­o­mistis­sa väitet­ti­in, että rak­en­tamisen puute on haitak­si nuo­rille. Asun­to­jen omis­ta­jat pelkäävät hin­to­jen laskua ja jar­rut­ta­vat sitä vaik­ka nuoret halu­a­vat asua keskus­tas­sa. Tämä on lehden mukaan jopa tuplan­nut hin­nat jois­sain keskuk­sis­sa. Lehden mukaan tämä on yhteiskun­nalli­nen ongel­ma, kos­ka nuoret ovat valmi­impia muut­ta­maan kuin vanhat

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke, oliko kir­joituk­sesi hevosen­lan­nal­la läm­mitet­tävästä Suomes­ta mielestäsi asiallinen?

    Vaikea sanoa. Ei ehkä kaikkien mielestä. Poista ihmeessä tuo kir­joi­tus, vaik­ka kokon­aan, jos siltä tun­tuu, tai niin halu­at. Se kir­joi­tus syn­tyi jo pitkään liikaa nos­te­tus­sa (rakennus-)paineessa, siitä perin pohjin jo tarpeek­si saa­neen toimes­ta. Tuon painekat­ti­lan alle, sinne tulipesään, olet myös itse ollut lapi­oimas­sa hiil­iä ehkä turhankin ahkerasti.

    Vain siihen ensim­mäiseen kysymyk­seen (edut vs. hai­tat) olin oikeas­t­aan aluk­si kaivan­nut vas­taus­ta. Ajat­telu­ni hyp­päsi sit­ten ns. flow-tilaan. Aja­tus kul­ki ja ns. “töp­päyskynä” naput­ti iPa­dia täysin vapaasti. Niin voinee joskus käy­dä aika monille. Meil­lä on toki sananvapaus.

    Voi olla, että myös moni muu olisi innos­tunut, kun niitä yllät­täen yhteen sat­tuvia “syn­er­giahyö­tyjä” alkoi yllät­täen löy­tyä niin run­saasti. Jos tuo meni mielestäsi överik­si, pahoit­te­len asi­aa, varsinkin nyt, kun yön yli on ehdit­ty nukkua (/ja olla valveil­la) kunnolla. 

    Toisaal­ta, aikoinaan oli kai jopa monel­la kuninkaal­lakin hov­inar­ri, joka roolin­sa turvin uskalsi tarpeen vaaties­sa myös kyseenalais­taa kuninkaansa ajatuk­sia, mikä saat­toi paran­taa paljonkin tuon ajan päätök­sen­tekoa. Nykyaikaisem­pi keino olisi tietysti avoin keskustelu, aito kuun­telu, ja lähidemokratia.

    -
    PS. Se William Goldin­gin kir­ja vuodelta 1954, pitänee lukea uudelleen. Kir­ja kuvailee erään näke­myk­sen siitä, miten hel­posti voi tapah­tua paluu takaisin bar­bar­ian aikaan, ja mitä siitä seu­raa. Jotenkin tuo kuvaus vain tun­tuu sopi­van jopa nykyaikaan, ottaen huomioon mm. jotkin uutiset ulko­mail­ta (esim. vuo­den­vai­h­teen Köl­nistä, jos­sa rikot­ti­in nais­rauhaa, tai tänään ihan tuoreeltaan Tanskasta). 

    Ei tämä Suomikaan enää mikään lin­tuko­to ole (ks. HS/26.1. 2016/s. A 16/alareunan Lyhyesti-pal­stan 1. uuti­nen). Mikä tätä maail­maa oikein vaivaa? Mitä tehdä? 

    Ehkä painet­ta pitäisi hie­man hel­lit­tää ja aiem­pia näke­myk­siä päivit­tää ajan tasalle … , ettei em. lehden sivun B2 isom­pi kuva muo­dos­tu­isi kenellekään uudek­si tavoit­teek­si (tai mallik­si) isos­sa tai pienem­mässäkään mit­takaavas­sa. Vain­o­jen uhrien muistopäivä on huomenna.

  76. Vesa:

    Ja mikä myös on selit­tämätön­tä on työkyvyt­tömyy­den suuri alueit­tainen vai­htelu. Työikäi­sistä (18–64) keskimäärin 7 % on työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä, kun jois­sakin kun­nis­sa määrä on yli 20%!!!

    Ja syytkin vielä vai­htel­e­vat rajusti. Tela: “Koko maas­sa suurin syy työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in on masen­nus ja muut mie­len­ter­vey­den­häir­iöt, keskimäärin 39 % kaik­ista työeläke­jär­jestelmästä työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vista. Sairaan­hoitopi­irien välil­lä erot ovat iso­ja. Mie­len­ter­veyshäir­iöi­den osu­us on korkein Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin alueel­la (44 % kaik­ista työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vista), ja pienin Itä-Savos­sa (30 %).”

    Tosin Itä-Savos­sa näyt­tää ole­va suh­teel­lis­es­ti kaksinker­tainen määrä työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­via työikäi­sistä, ver­rat­tuna Helsinki­in. Täl­löin­hän myös mie­len­ter­veyshäir­iöstä työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vien osu­us kaik­ista työikäi­sistä on Itä- Savos­sa paljon suurem­pi kuin esimerkik­si Helsingis­sä. Tilas­to­ja kun voi lukea monel­la tavalla.

  77. LK: Ei ole.

    On.

    Keva: “Työkyvyt­tömyy­den aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ovat kun­ta-alal­la noin 2,2 mil­jar­dia vuosit­tain.” Työkyvyt­tömyy­seläkkei­den lisäk­si tähän las­ke­taan mm. sairaus­pois­saolot, sijaiset, työter­veyshuolto sekä välil­lisiä kus­tan­nuk­sia. Eli laa­jasti tulkittuna.

    Kun­nis­sa on noin 450000 työn­tek­i­jää eli noin 19 % kaikki­aan 2,4 miljoonas­ta Suomen työl­lis­es­tä. Tästä lask­ien pelkästään työkyvyt­tömyy­den kus­tan­nuk­set oli­si­vat yli 11 mrd vuodessa. Ehkä yksi­ty­is­puolel­la on keskimäärin vähän pienem­mät menot per hlö, eli suu­ru­us­lu­ok­ka kaikki­aan noin 8–10 mrd.

    Lisäk­si työt­tömyys­menot ovat 2015 noin 5 mrd. Yhteen­sä sanois­in siis noin 13–15 mrd. Jos joku löytää tarkat luvut niin link­ki jakoon kiitos.

    Mik­si muuten täl­laisia mega­lu­okan meno­ja ei vaikka­pa vuosit­tain julka­ista? Meil­lä mak­sajil­la on oikeus tietää.

  78. Sakke:

    Mitä tehdä? 

    Ehkä painet­ta pitäisi hie­man hel­lit­tää ja aiem­pia näke­myk­siä päivit­tää ajan tasalle … , ettei em. lehden sivun B2 isom­pi kuva muo­dos­tu­isi kenellekään uudek­si tavoit­teek­si (tai mallik­si) isos­sa tai pienem­mässäkään (pik­se­likar­tan) mittakaavassa. 

    Edel­lis­es­tä kir­joituk­ses­tani jäi puut­tumaan yksi sana, jon­ka tohdin lisätä vas­ta nyt.

  79. Tom­pe­lo: Lol! Olen käynyt Turus­sa ja voin vaku­ut­taa, että se ei ole maaseu­tua. Nyt pitää kai sit­ten selvit­tää selvit­tää, minkä kaupun­gin lähiö se on. Raision? 

    Hyvä huomio. Suomen lis­tas­ta puut­tui Turku ja Suomes­sa on 10 tiheää kaupunki­maista kun­taa, ei 9. Mui­hin numeroi­hin se ei vaiku­ta, kos­ka ne tule­vat eurostatista.

  80. R.Silfverberg:
    Toinen jut­tu on että mä en tiedä yhtään tuotet­ta jota valmis­tet­taisi­in Seinäjoel­la, ker­tokaa mulle mitä siel­lä valmis­te­taan? Siis kulu­tus­tavaraa, ei mitään liima­pu­u­palkke­ja tai salaojaputkia.

    Sanooko sel­l­aiset fir­mat kuin Atria tai Valio mitään? Kestoku­lu­tushyödykkeitä esim. http://www.janita.fi/ . Ja mitä pahaa on salao­japutkissa tai liimapalkeissa?

  81. Vesa: Mik­si muuten täl­laisia mega­lu­okan meno­ja ei vaikka­pa vuosit­tain julka­ista? Meil­lä mak­sajil­la on oikeus tietää.

    Ymmär­ränkö oikein, että tuo laa­ja tulk­in­ta las­kee työkyvyt­tömyy­den kului­hin työter­veyshuol­lon ja sairaus­pois­saolo­jen kulut kokonaisuudessaan?

  82. JY: Sanooko sel­l­aiset fir­mat kuin Atria tai Valio mitään? Kestoku­lu­tushyödykkeitä esim. http://www.janita.fi/ . Ja mitä pahaa on salao­japutkissa tai liimapalkeissa?

    Nojooo, tuo Atri­an (Itikan ) muis­tan etäis­es­ti kos­ka olen tehnyt ATK-ohjelmia sille, mut­ta sil­lä on teuras­ta­mo­ja muual­lakin kuin Seinäjoel­la. Ja eipä tai­da olla Valionkaan ain­oa mei­jeri siellä.
    Tarkoitin että mikä brän­di Seinäjoel­la on jota muil­la ei ole? Tan­go­markki­nat? Suomen suurin (Rin­ta-Joupin) autokauppa?

  83. Tuo mainit­tu jut­tu on luet­tavis­sa täältä:

    http://www.economist.com/news/leaders/21688856-worlds-young-are-oppressed-minority-unleash-them-young-gifted-and-held-back

    Hous­ing, too, is often rigged against the young. Home­own­ers dom­i­nate the bod­ies that decide whether new hous­es may be built. They often say no, so as not to spoil the view and reduce the val­ue of their own prop­er­ty. Over-reg­u­la­tion has dou­bled the cost of a typ­i­cal home in Britain. Its effects are even worse in many of the big cities around the world where young peo­ple most want to live. Rents and home prices in such places have far out­paced incomes. The young­sters of Kuala Lumpur are known as the “home­less gen­er­a­tion”. Young Amer­i­can women are more like­ly to live with their par­ents or oth­er rel­a­tives than at any time since the sec­ond world war.

    Se mis­tä Soin­in­vaara puhuu on siis globaali ongel­ma, ei vain Suomea koskeva.

    Kain­u­un korves­sa keskel­lä “ei mitään” voi syn­tyä joku todel­la lah­jakas opiske­li­ja, jol­la olisi poten­ti­aalia vaik­ka mihin.

    Vält­tämät­tä täm­möistä lah­jakku­ut­ta ei kat­so­ta koulus­sa hyväl­lä jos­sain sulkeu­tuneessa pikku­paikas­sa, mut­ta isom­mis­sa kaupungeis­sa lah­jakku­udet voisi­vat löytää kaltais­taan seu­raa ja kehittyä.

    Etenkin nuorten näkökul­mas­ta Soin­in­vaaran ehdo­tuk­ses­sa on var­masti paljonkin järkeä. Esimerkik­si musikaal­is­ten huip­pu­jen on järkev­in­tä päästä opiskele­maan Sibelius akatemi­aan — ei ole mitään järkeä sanoa että “Helsinki­in” vaan nimeno­maan paikkaan jos­sa on muitakin huip­pu­ja. Se voi olla Helsin­ki tai Karl­sruhen musi­ikki­akatemia — aivan sama — kun­han mah­dol­lisu­us voidaan realisoida.

    Muut­ta­mi­nen on mah­dol­lista, mut­ta riit­tääkö opin­to­tu­ki ja asum­is­lisä sit­ten asumisku­lui­hin paikkakun­nal­la — mil­laiset ovat yhtey­det koti­in, esim. pitääkö vaik­ka Oulu­un lentää van­hempi­en luo ja niin edelleen — kaik­ki täm­möiset tek­i­jät vaikut­ta­vat muuttohaluihin.

    Tämän kus­tan­nus ja matkaku­lun takia moni nuori ei muu­ta kovin kauak­si oma­l­ta kotiseudul­ta, poh­jalainen voi muut­taa Vaasaan, Seinäjoelle tai Tampereelle.

    Kiinas­sa­han on investoitu val­tavasti nopeisi­in junay­hteyk­si­in. Jos het­kek­si kuviteltaisi­in, että Suomes­sa olisi juna, joka kulk­isi 312 km/h niin Helsin­ki — Oulu kul­jet­taisi­in n. 2 tun­nis­sa ja Helsin­ki — Tam­pere välin menisi 30 min­u­ut­tia, mikä on var­maan vähem­män kuin ajaa Helsin­gin läpi ruuh­ka-aikaan autolla. 

    Jos nyt het­kek­si uno­hde­taan paljonko täm­möiset junat oikein mak­saisi­vat, niin tuom­moi­sen nopean liikku­misen mah­dol­lisu­udet oli­si­vat Suomen kokoises­sa maas­sa merkittävät.

    Entä se hin­ta? Paljonko Kiinas­sa kus­tan­nuk­set olivat?
    https://en.wikipedia.org/wiki/Beijing%E2%80%93Tianjin_Intercity_Railway

    How­ev­er, it would lat­er cost $2.34 bil­lion to build

    Onhan se toki paljon, mut­ta silti n. 5–10% esim. Tam­pereen rantaväylän hin­nas­ta — tai Guggen­heimin hin­nas­ta (n. 150 miljoon­aa) tai puo­let vähem­män kuin maat­alous­tu­ki on vuosi­ta­sol­la (maat­alous­tu­ki noin 4 mil­jar­dia per vuosi)

    Ja jos tätä ver­taa mui­hin suun­nitel­tu­i­hin investoin­ti­hin: http://yle.fi/uutiset/ilmavoimien_tuleva_havittajahankinta_nielee_kymmenia_miljardeja_euroja__ei_tassa_mitaan_vastuuttomia_paatoksia_tehda/8138978

    Uusien hävit­täjien han­k­in­tahin­nan on etukä­teen arvel­tu ole­van 5–10 mil­jardin euron luokkaa. Puo­lus­tushallinnos­sa on tois­taisek­si oltu hil­jaa siitä, että uusien konei­den koko elinkaarikus­tan­nus, siis niiden käyttö‑, huolto- ja päiv­i­tysku­lut ovat moninker­taiset han­k­in­tahin­taan näh­den. Uudet hävit­täjät saat­ta­vat elinkaaren­sa aikana mak­saa 20–30 mil­jar­dia euroa han­k­in­tahin­nan päälle

    Matkus­ta­jamäärät ja tuot­to yhteiskun­nalle on tietenkin ihan eri luokkaa — hävit­täjien hin­nal­la Suomeen voitaisin rak­en­taa toden­näköis­es­ti suurnopeusju­na, jota voitaisi­in oper­oi­da mur­to-osal­la hävit­täjien hin­nas­ta. Täl­lä taval­la saataisi­in yli puo­let Suomes­ta ikäänkuin yhdek­si talousalueeksi.

  84. Tero Tolo­nen:

    Matkus­ta­jamäärät ja tuot­to yhteiskun­nalle on tietenkin ihan eri luokkaa – hävit­täjien hin­nal­la Suomeen voitaisin rak­en­taa toden­näköis­es­ti suurnopeusju­na, jota voitaisi­in oper­oi­da mur­to-osal­la hävit­täjien hin­nas­ta. Täl­lä taval­la saataisi­in yli puo­let Suomes­ta ikäänkuin yhdek­si talousalueeksi.

    Junal­la ei ole edes samaa psykol­o­gista vaiku­tus­ta kuin hävit­täjil­lä. Viimek­si­maini­tun puuttues­sa voi brut­tokansan­tuote sat­tuman (tai jonkin muun seikan oikus­ta) tipah­taa hel­posti mur­to-osaansa ja kaik­ki investoin­nit ainakin isom­mis­sa kaupungeis­sa sekä rautatei­den sol­muko­hdis­sa menet­tää arvon­sa kokon­aan, kuin tuhkana tuuleen. Siihen kaik­keen ja vähän muuhunkin näh­den hin­ta on kuitenkin halpa.

  85. Jaa, hal­li­tus on tain­nut seu­ra­ta Soin­in­vaaran blo­gia. Raide-Jok­er­ille löy­tyy rahaa, mikä mah­dol­lis­taa asun­to­tuotan­non merkit­tävän lisäyk­sen, ja Lin­tilää vih­jaa, että valmis­telus­sa on jonkin­lainen investoin­ti­va­raus. Molem­mat asi­at ovat olleet näis­sä keskusteluis­sa esillä.

  86. Tero Tolo­nen:
    Matkus­ta­jamäärät ja tuot­to yhteiskun­nalle on tietenkin ihan eri luokkaa – hävit­täjien hin­nal­la Suomeen voitaisin rak­en­taa toden­näköis­es­ti suurnopeusju­na, jota voitaisi­in oper­oi­da mur­to-osal­la hävit­täjien hin­nas­ta. Täl­lä taval­la saataisi­in yli puo­let Suomes­ta ikäänkuin yhdek­si talousalueeksi.

    Niil­lä junil­la voitaisi­in myös tarvit­taes­sa esitel­lä paikko­ja vihreille miehille. Vaik­ka eihän se koske Suomea, tur­val­lususti­lanteessa ei ole tapah­tunut muutoksia,mitä nyt pari pikkujuttua…

    http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/844062/Komentaja+Ruotsi+voi+olla+parin+vuoden+paasta+sodassa

  87. Point­ti­ni tuos­sa nopeas­sa rautatiev­erkos­sa on lähin­nä, että jos halu­taan jotain kehi­tys­tä, niin pitää tehdä asioi­ta, jot­ka oikeasti muut­taa dynami­ikkaa niin paljon, että sil­lä on merkitystä.

    Jos Sak­sas­sa raken­netaan noi­ta jatku­vasti lisää, ja samoin Kiinas­sa, ide­as­sa on olta­va jotain järkeä.

    Hin­ta­han olisi jotain 2xLänsimetron luokkaa, mut­ta sil­lä saataisi­in tuo Suomen kasvukäytävä 30–50 min sisään toi­sis­taan. Sak­san verkos­toa voi ihail­la täällä:

    https://en.wikipedia.org/wiki/High-speed_rail_in_Germany

    Esim. Mannheim (290 117 asukas­ta) — (600 000 asukas­ta) voisi olla hyvä ver­tail­u­ra­ta Tam­pere — Helsin­ki radalle, se on täl­lä het­kel­lä työn alla ja junan nopeus olisi 280 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Mannheim%E2%80%93Stuttgart_high-speed_railway

    Lin­jan pitu­us on 99km ja mat­ka-aika täl­lä het­kel­lä 35–38 minuuttia.

    Niin ja Pis­ara-radan kus­tan­nusarvio on noin mil­jar­di. Jos Pis­ara-radas­ta las­ke­taan ole­van mil­jar­di­en tuot­to­vaiku­tus niin kuin­ka iso vaiku­tus olisi kasvukeskusten välisen mat­ka-ajan puolittamisella?

  88. Tero Tolo­nen:

    Hävit­täjien hin­nal­la Suomeen voitaisin rak­en­taa toden­näköis­es­ti suurnopeusju­na, jota voitaisi­in oper­oi­da mur­to-osal­la hävit­täjien hin­nas­ta. Täl­lä taval­la saataisi­in yli puo­let Suomes­ta ikäänkuin yhdek­si talousalueeksi. 

    Tämän takia mon­et pienet EU maat ovat puo­lus­tu­us­li­it­to Naton jöseniä, ei tarvitse ostaa val­tion omil­la rahoil­la uus­in­ta ja kallein­ta puo­lus­tuste­knolo­giaa kos­ka rauhan aikana 30–40 vuot­ta van­hat hövit­täjät kel­paa­vat. Tosi­ti­lantei­ta varten kun löy­tyy Setä Samulila sitt­ten sel­l­aine arse­naali että oksat pois!

  89. Sakke: Junal­la ei ole edes samaa psykol­o­gista vaiku­tus­ta kuin hävittäjillä.

    Ja hävit­täjien psykologi­nen vaiku­tus on täs­mälleen niin iso kuin mitä mah­dolli­nen hyökkääjä arvioi niistä tai maan­puo­lus­tus­tah­dos­ta ole­van jäl­jel­lä sen jäl­keen kun ensim­mäi­nen ennal­taehkäi­sevä isku tak­tisin asein tai ris­te­ly­ohjuksin on tehtynä hävit­täjien tiedustel­tu­i­hin sijaintipaikkoihin.

    Riit­täisiköhän tuo­hon psykol­o­giseen vaiku­tuk­seen 60 hävit­täjän sijaan vaikka­pa 30 hävit­täjää? Säästet­täisi­in ehkä 50% menois­sa ja 30 konet­ta var­maan riit­täisi vielä tekemään tun­nis­tuslen­to­ja muu­ta­man päivys­tävän koneen vuorois­sa ihan hyvin.

    NATO ‑jäsenyy­dessä taitaa olla se ikävä piirre, että se pakot­taa puo­lus­tus­bud­jetin jollekin tietylle tasolle. 

    Lisäk­si muis­te­len luke­neeni joskus lehdestä, että EU jäsenyy­den mukana tulee Suomelle saman­ta­soinen muiden val­tioiden tuki kuin mitä Naton viides artik­la on. Lop­pu­jen lopuk­si kyse on lop­ul­ta maid­en omas­ta harkin­nas­ta, joten Suomen paras tur­va on järkevä ulkopolitiikka.

    Mikäli Suomeen han­ki­taan hävit­täjiä, kan­nat­taisin itse sitä että val­i­taan Ruotsin kanssa yhteen­sopi­vat jär­jestelmät, eli JAS Gripen, jon­ka kus­tan­nuk­set oli­si­vat kym­meniä pros­ent­te­ja alle sen mitä viimeisimpi­en jenkkikonei­den hin­nat tule­vat ole­maan. Ruot­si on Suomelle muutenkin yksi tärkeim­mistä kaup­pakump­paneista ja tämän suh­teen tiivistämis­es­tä ei var­masti olisi hait­taa. Aseis­tus on kuitenkin yhteen­sopi­va län­nen kanssa, joten ongel­maa ei olisi. Niil­lä saisi aikaan hyvin nyky­is­ten­ta­soisen “pelot­teen” ja se vahvis­taisi Suomen kuvaa itsenäisenä pohjo­is­maise­na valtiona.

    Säästyneil­lä rahoil­la voitaisi­in sit­ten invesoi­da vaik­ka Suomen infraan, jot­ta saadaan vietyä asioi­ta oikeasti eteen­päinkin eikä vain pelät­tyä uhkaa, jota ei vält­tämät­tä edes ole olemassa.

    Venäjä ei ole Suomelle uhka sik­si, että Suo­mi ei ole uhka Venäjälle — tääl­lä ei ole juuri mitään sitä kiin­nos­tavaa, ei öljyä eikä sel­l­aista meriy­hteyt­tä mitä sil­lä itsel­läänkin ei olisi — Suo­mi on Venäjälle enem­mänkin hyvä rauhana­jan kumppani.

  90. Tero Tolo­nen: NATO ‑jäsenyy­dessä taitaa olla se ikävä piirre, että se pakot­taa puo­lus­tus­bud­jetin jollekin tietylle tasolle. 

    Lisäk­si muis­te­len luke­neeni joskus lehdestä, että EU jäsenyy­den mukana tulee Suomelle saman­ta­soinen muiden val­tioiden tuki kuin mitä Naton viides artik­la on. Lop­pu­jen lopuk­si kyse on lop­ul­ta maid­en omas­ta harkin­nas­ta, joten Suomen paras tur­va on järkevä ulkopolitiikka. 

    EU:n tuki olisi lähin­nä human­i­taarista, ja tulisi sekin tarpeen tosi­ti­lanteessa, esim asukkaiden evakuoin­tia jne. Teknisel­lä ylivoimal­la minkä Nato pystyy tajoa­maan on suurem­pi pelotevaikutus.
    Jäsen­mak­su ja puo­lus­tus­menot jäse­nenä pysy­isi kohtu­ullise­na kos­ka sel­l­laisia kipeän kalli­ita han­k­in­to­ja ei ole pakko tehdä, jos Suo­mi han­kkii uusia amer­ilkkalaishöävit­täjiä niin puo­lus­tus­bud­jet­ti on mon­ta vuot­ta sen jäl­keen korkeampi kuin Nato-mailla. 

    Ain­oa huono puoli voi olla se että suurten Nato-maid­en soti­laat ovat kaik­ki ammat­ti­soti­lai­ta ja moraali sen mukaista, ja että Suomele tulisi velvoite aut­taa Balt­ian mai­ta joil­la on paljon heikom­pi puo­lus­tus, kriisitilanteissa.

    Tero Tolo­nen:
    Mikäli Suomeen han­ki­taan hävit­täjiä, kan­nat­taisin itse sitä että val­i­taan Ruotsin kanssa yhteen­sopi­vat jär­jestelmät, eli JAS Gripen, jon­ka kus­tan­nuk­set oli­si­vat kym­meniä pros­ent­te­ja alle sen mitä viimeisimpi­en jenkkikonei­den hin­nat tule­vat ole­maan. Ruot­si on Suomelle muutenkin yksi tärkeim­mistä kaup­pakump­paneista ja tämän suh­teen tiivistämis­es­tä ei var­masti olisi hait­taa. Aseis­tus on kuitenkin yhteen­sopi­va län­nen kanssa, joten ongel­maa ei olisi. Niil­lä saisi aikaan hyvin nyky­is­ten­ta­soisen “pelot­teen” ja se vahvis­taisi Suomen kuvaa itsenäisenä pohjo­is­maise­na valtiona. 

    Sito­va puo­lus­tus­li­it­to Ruotsin kanssa olisi kanssa toimi­va ratkaisu jos Nato-jäsenyys ei saa riit­tävää kan­na­tus­ta. Henk kohtais­es­ti olen sitä mieltä että sekä Suomen että Ruotsin kan­nat­taa liit­tyä jäsenek­si, mut­ta jos ei, sopia kah­denkeskei­sistä tur­vatakuista. Jo se että Venäjä vas­tus­taa Suomen ja Ruotsin välistä puo­lus­tusy­ht­e­si­työtä on merk­ki että Venäjä ottaa tosis­saan sen että sil­lä olisi vaikeampi sotia kah­ta maa­ta vas­taan kuin vain yhtä.

    Tero Tolo­nen:
    Venäjä ei ole Suomelle uhka sik­si, että Suo­mi ei ole uhka Venäjälle – tääl­lä ei ole juuri mitään sitä kiin­nos­tavaa, ei öljyä eikä sel­l­aista meriy­hteyt­tä mitä sil­lä itsel­läänkin ei olisi – Suo­mi on Venäjälle enem­mänkin hyvä rauhana­jan kumppani. 

    Jos Venäjää johtaa psykopaatit on mikä tahansa naa­puri­val­tio uhka sille. Venäjä toivoisi että Suo­mi eroaisi EU:sta ja län­si­mais­es­ta yhteisöstä ja liit­ty­isi oman val­tapi­irin­sä puskuri­val­tiok­si kuten Suo­mi oli YYA-aikana. Tavoit­teeseen­sa pääsemisek­si käytetään pro­pa­gan­daa ja hybridis­o­taa. Strate­gis­es­ti Suomen­lahti ja Pohjois-itämeri on tärkeä Venäjälle, Han­konie­mi, Porkkalan­nie­mi, Viron eri niemet ja saaret ja Ahve­nan­maan Venäjä halu­aisi itselleen. Mut­ta juuri sik­si olisi tärkeä että Venäjää ei päästetä niihin käsiksi.

  91. Tero Tolo­nen:
    Venäjä ei ole Suomelle uhka sik­si, että Suo­mi ei ole uhka Venäjälle – tääl­lä ei ole juuri mitään sitä kiin­nos­tavaa, ei öljyä eikä sel­l­aista meriy­hteyt­tä mitä sil­lä itsel­läänkin ei olisi – Suo­mi on Venäjälle enem­mänkin hyvä rauhana­jan kumppani.

    Mil­lä tavoin Ukraina uhkasi Venäjän tur­val­lisu­ut­ta? Entä muut Venäjän jää­tynei­den kon­flik­tien kohdemaat?

    Tietäähän kaik­ki, että Suomes­sa on jo venäläisiä erikoisjoukko­ja, joiden tehtävänä on suorit­taa ensi iskut maamme lamaut­tamisek­si (sähkö- ja tietoli­iken­n­ev­erkot, rautatie- ja lentoli­ikenne, veden­jakelu kaupungeis­sa jne). Suun­nitel­mat valmi­it, kohteet määritet­ty, tarvit­ta­vat väli­neet isku­jen toteut­tamiseen tääl­lä. Vain käsky puut­tuu. Kaik­ki nuo iskut on tehtävis­sä alle vuorokau­den kulues­sa käskyn saapumisesta.

  92. R.Silfverberg: EU:n tuki olisi lähin­nä human­i­taarista, ja tulisi sekin tarpeen tosi­ti­lanteessa, esim asukkaiden evakuoin­tia jne. Teknisel­lä ylivoimal­la minkä Nato pystyy tajoa­maan on suurem­pi pelotevaikutus.

    Ensin­näkin täy­tyy sanoa, että tämä Soin­in­vaaran keskustelu­pal­stao­sio on siinä mielessä kiin­nos­ta­va, että jos­sain muual­la näinkin han­kalaan aiheeseen voisi odot­taa järke­viä vas­tauk­sia suh­teel­la 1/10 joista kymme­nen olisi vain pakko uno­htaa kos­ka niis­sä ei ole mitään järkevää sisältöä.

    Olen nim­imerkin R.Silfverberg kanssa aikalail­la samaa miel­stä kaik­ista asi­ako­hdista. Kyse on enem­mäkin vai­h­toe­hdoista ja niiden punnitsemisesta.

    Tarkastin että tuo EU:n tar­joa­ma liit­to kulk­isi kai Liss­abonin sopimuk­sen nimel­lä ja joidenkin lähtei­den mukaan se olisi teo­ri­as­sa sito­vampi kuin NATO:n viides artik­la, jota on kai käytet­ty vas­ta ker­ran, mut­ta eri­lais­ten liit­tou­tu­mien merk­i­tys sotati­lanteessa on kyseenalainen. Esimerkik­si Venäjä voisi hor­jut­taa NATO:n ase­maa välil­lis­es­ti Balt­ian maid­en kautta.

    Kokon­aan toinen kysymys sit­ten on se, kuin­ka usein NATO maat ovat olleet mukana jos­sain sota­toimes­sa ulko­mail­la ja miten paljon esimerkik­si Suomen rooli muut­tuisi mah­dol­lisen jäsenyy­den myötä. Olisiko Suo­mi jäsenyy­den myötä toden­näköisem­min jonkun kon­flik­tin osa­puoli vai ei — näk­isin että vas­taus tähän kysymyk­seen olisi että kyl­lä olisi.

    Joka tapauk­ses­sa — tämän keskustelun aja­tus oli vain pohtia mah­dol­lisu­ut­ta sille, että osa soti­lasku­luista käytet­täisi­in Suomen talouden elvyt­tämiseen tekemäl­lä strate­gisia infra-investointeja.

    Esimerkkinä käytet­ty 2 mil­jardin investoin­ti Tam­pere — Helsin­ki talousalueen yhdis­tämis­es­tä huip­puno­peal­la junay­htey­del­lä — joka toden­näköis­es­ti mak­saisi itsen­sä takaisin — olisi vain 5–10% suun­nitel­lun hävit­täjäin­vestoin­nin kokonaisarviosta.

    Toisaal­ta esimerkik­si edullisem­man JAS ‑kalus­ton han­kkimi­nen toisi luul­tavasti myös Suomeen työ­paikko­ja, kos­ka osa Ruotsin sotatarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta voisi täl­löin hyvil­lä mielin investoi­da tänne. Yhteinen han­ke palvelisi siis sekä soti­laal­lisia että taloudel­lisia intresse­jä. Lisäk­si käsit­tääk­seni esimerkik­si JAS koneis­sa käyte­tyt ohjuk­set ovat kohtu­ullisen hyviä:

    https://medium.com/war-is-boring/the-best-air-to-air-missile-in-the-world-is-in-sweden-339b2cb6afa8#.uhm43fpri

    How­ev­er, Swe­den always has tak­en its air defense very seriously—and has a proven track record of devel­op­ing inno­v­a­tive, often indige­nous solu­tions to meet its air-pow­er needs. Now, the Swedish air force is about to field what is arguably the most capa­ble air-to-air mis­sile in the world.

    Toinen hyvä puoli mitä olen kuul­lut JAS koneista on niiden oper­oin­tikus­tan­nuk­set ja käyt­töaste. Pohd­in­taa aiheesta mm. täällä:

    http://airheadsfly.com/2015/04/06/finnish-hornets-to-be-replaced-by-gripen-or-rafale/

    With both Helsin­ki and Stock­holm hav­ing agreed to increased coop­er­a­tion between their defence organ­i­sa­tions, a com­bined Finnish-Swedish com­bat jet fleet with the same type of air­craft would make mat­ters even more eas­i­er in case both nations choose to act togeth­er in their defence against ene­mies like, let’s say, Rus­sia. Not only from a mil­i­tary tac­ti­cal point of view, but cer­tain­ly from a logis­ti­cal one. Any bat­tle is eas­i­ly lost with a fail­ing flow of spare parts.

    Oli val­in­ta sit­ten mikä tahansa, niin siinä on var­masti mukana sekä poli­it­tisia että soti­laal­lisia näkökulmia.

    Ainakin aikaisem­min mukana oli­vat myös taloudel­liset seikat. Jos mail­man­his­to­ri­as­ta voi jotain oppia niin talout­ta ei voi koskaan täysin kytkeä pois tur­val­lisu­us­poli­ti­ikas­ta — näin on ollut jo sato­jen vuosien ajan. Se mikä on hyväk­si taloudelle on myös hyväk­si turvallisuudelle.

  93. Ruot­salainen JAS olisi erit­täin viisas ratkaisu Suomelle, kos­ka valmis­ta­ja on naa­puri­val­tios­sa, JAS on nimeno­maan tor­jun­tahävit­täjä (tulivoimainen sel­l­ainen), se kyke­nee oper­oimaan alle 1000 metrin kiitoradoil­ta tai teiltä, ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat alhaiset ja käyt­töaste lie­nee nykyaikai­sista hävit­täjistä korkein.

    Täy­tyy sit­ten ottaa huomioon vielä se, että JAS omaa erit­täin hyvän iskukyvyn maa- ja mer­i­maale­ja vas­taan, joista jälkim­mäisel­lä on eniten merk­i­tys­tä esimerkik­si Helsin­gin puo­lus­tuk­sen kannal­ta. Kyseiset ohjuk­set ovat jo tut­tu­ja Suomelle.

    F‑35 ei omaa mitään real­is­tista kykyä iskeä mer­i­maale­ja vastaan.

    Jatkan aivan ohi­men­nen vielä tätä Tero Tolosen viesti­in viit­taavaa viestiäni, että olisi ehkä aika käyn­nistää 55 GH 52 APU:n tuotan­tolin­jat ja valmis­taa 100 kap­palet­ta lisää näitä työkalu­ja puo­lus­tusvoimille. Se mak­saisi vain 50 miljoon­aa euroa, mut­ta olisi maavoimien kannal­ta erit­täin iso lisäys puolustuskykyyn. 

    Tämä vain täl­läisenä sivuhuutona..

  94. Vesa:

    Tietäähän kaik­ki, että Suomes­sa on jo venäläisiä erikoisjoukko­ja, joiden tehtävänä on suorit­taa ensi iskut maamme lamaut­tamisek­si (sähkö- ja tietoli­iken­n­ev­erkot, rautatie- ja lentoli­ikenne, veden­jakelu kaupungeis­sa jne). Suun­nitel­mat valmi­it, kohteet määritet­ty, tarvit­ta­vat väli­neet isku­jen toteut­tamiseen tääl­lä. Vain käsky puut­tuu. Kaik­ki nuo iskut on tehtävis­sä alle vuorokau­den kulues­sa käskyn saapumisesta.

    Kaik­ki myös tietää, että Suomes­sa on soti­lastiedustelu­o­r­gan­isaa­tio ja saamme myös per­in­teis­es­ti apua tiedustelu­un Lännestä. Yhteistyö on alka­nut pian viime sotien jäl­keen. Tiedustelu­o­r­gan­isaa­tiot myös vähät välit­tävät laista kun pitää salaku­un­nel­la. Jos jäävät kiin­ni, niin kieltävät kaiken, eikä kukaan jour­nal­isti tuhoa uraansa uuti­soimal­la asiaa.

    Tietys­tikään väki­val­takoneis­to ei pysty estämään mitään, mut­ta ennal­taehkäisyn perus­teel­la voidaan kansalais­ten peru­soikeuk­si­in puut­tua, kuten on tehty koko ajan.

  95. Et ole vieläkään vas­tan­nut Osmo kysymykseeni: 

    Voisitko Osmo selvit­tää tämän väistämä-tömän(?)muutoksen (= Helsin­gin nopeaa kasvamista/kasvattamista) tilas­tol­lista taustaa:

    “Suo­mi on kaupungis­tumisessa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta mai­ta.” (blo­gis­sasi 10.10.2015)

    Mitkä tilas­tol­liset fak­tat osoit­ta­vat tämän? Esim. ver­rat­tuna Ruotsiin

    Lisään vielä tähän: ver­rat­tuna Norjaan?

    Oletko tehnyt ana­lyyt­tista ver­tailua maid­en välillä?

    1. Et ole vieläkään vas­tan­nut Osmo kysymykseeni:

      Voisitko Osmo selvit­tää tämän väistämä-tömän(?)muutoksen (= Helsin­gin nopeaa kasvamista/kasvattamista) tilas­tol­lista taustaa:

      “Suo­mi on kaupungis­tumisessa selvästi jäl­jessä mui­ta Pohjo­is­mai­ta ja jok­seenkin kaikkia yhtä vau­rai­ta mai­ta.” (blo­gis­sasi 10.10.2015)

      Mitkä tilas­tol­liset fak­tat osoit­ta­vat tämän? Esim. ver­rat­tuna Ruotsiin

      Lisään vielä tähän: ver­rat­tuna Norjaan?

      Oletko tehnyt ana­lyyt­tista ver­tailua maid­en välillä?

      Min­ul­la on tässä välis­sä muu­takin tekemistä, mut­ta aihe on sen ver­ran tärkeä, että jos­sain vai­heessa selvitän tuon kun­nol­la. Met­sästän koko maas­ta saman­laista kuvaa, jon­ka anomuu­mi esit­ti Helsingistä ja Tukhol­mas­ta http://4.bp.blogspot.com/-nNCRrLwn8SM/UHB3Hca_SkI/AAAAAAAAAUg/Gh9ERYWrYbk/s1600/Helsinki+-+Tukholma.jpg. Muista sel­l­ainen joskus näh­neeni, ja ero oli huo­mat­ta­van suuri Ruotsin hyväk­si. Vielä parem­pi olisi tieto siitä, kuin­ka mon­ta ihmistä asuu itse kus­takin viiden kilo­metrin säteel­lä. Siis niiden osu­us, joil­la tämä on 100 000, 200 000 ja niin edelleen.
      Nor­ja on ihan help­po nak­ki, Nor­jalaiset asu­vat tiivi­isti, kos­ka vuoret pakot­ta­vat siihen.

  96. Jos asun­torak­en­t­a­mi­nen kaksinker­tais­tet­taisi­in, miten huole­hdi­taan rak­en­tamisen laadus­ta? Rak­en­tamisel­la on jo nykyään merkit­täviä ongelmia laadun kanssa. Jos ole­tamme, että raken­nusala on palkan­nut parhaat kyvyt töi­hin, eikö näin radikaali rak­en­tamisen lisäys toisi markki­noille huonom­mal­la ammat­ti­taidol­la varustet­tua työvoimaa, kovem­paa kiiret­tä, enem­män virheitä ja huonom­paa laatua? 

    Voisi myös olet­taa, että rak­en­tamisen tuplaami­nen kuumen­taisi raken­nusalaa, nos­taisi työvoiman sekä raken­nus­tarvikkei­den hin­taa sekä vaikut­taisi näin nos­tavasti asun­to­jen hin­toi­hin. Täl­löin suurem­pi tar­jon­ta ei vaikut­taisi koko volyymil­laan laskev­asti asun­to­jen hintoihin.

    Olete­taan myös, että suurem­man raken­nus­maan tar­jon­nan joh­dos­ta kaupun­ki ei voisi olet­taa saa­vansa ton­teista yhtä suur­ta tuot­toa kuin nykyisellään.

    Kan­natan kyl­lä peri­aat­teessa rak­en­tamisen lisäämistä merkit­tävästikin, mut­ta ajat­telin kuitenkin tuo­da esi­in joitakin seikko­ja, jot­ka pitäisi ratkaista tai huomioida…

  97. ML:
    os ole­tamme, että raken­nusala on palkan­nut parhaat kyvyt töi­hin, eikö näin radikaali rak­en­tamisen lisäys toisi markki­noille huonom­mal­la ammat­ti­taidol­la varustet­tua työvoimaa, kovem­paa kiiret­tä, enem­män virheitä ja huonom­paa laatua? 

    HAH! Voiko suo­ma­laisen rak­en­tamisen laatu enää tästä huonom­mak­si mennä?

  98. Tukhol­mas­sa raken­netaan 2 ker­taa enem­män kuin Helsingis­sä, eikä sekään auta. Ei vaik­ka olisi kuin­ka tiivistä. Keskittymishaittoja. 

    http://www.tivi.fi/Uutiset/2014–12-16/Liian-kallista-Startup-yritt%C3%A4j%C3%A4t-uhkaavat-karata-Tukholmasta-%E2%80%93-sama-ongelma-Helsingiss%C3%A4-3151530.html

    Jos itse antaisin star­tupille miljoona euroa tuoteke­hi­tys­ra­haa, vaatisin kyl­lä säästäväisyyt­tä työtilois­sa. Oli se keskus­tas­sa touhuami­nen kuin­ka coo­lia hyvänsä.

    1. JY
      Onko osoi­tus keskit­tymishaitoista se, wet­tä Tukjhol­maan pyrkii enem­män ihmisiä kuin sinne mah­tuu. Halu­a­vat pöäästä osal­lisik­si haitoista?

  99. ML:
    Voisi myös olet­taa, että rak­en­tamisen tuplaami­nen kuumen­taisi raken­nusalaa, nos­taisi työvoiman sekä raken­nus­tarvikkei­den hin­taa sekä vaikut­taisi näin nos­tavasti asun­to­jen hin­toi­hin. Täl­löin suurem­pi tar­jon­ta ei vaikut­taisi koko volyymil­laan laskev­asti asun­to­jen hintoihin.

    Jotenkin arkikoke­muk­seen sovel­tu­va asi­ain kulku. Jos olete­taan, että ennen (60–70-lukujen lähiöaal­to) suu­ru­u­den ekono­mia toi­mi niin mikä selit­täisi sen että se ei enää toi­mi siis jos se ei enää toi­mi. Voihan se toimi­akin mut­ta se ei ole niin kiin­nos­tavaa kos­ka sil­loin saadaan sitä mitä haet­ti­inkin. Usein ei saa­da ja jälkikä­teen joudu­taan perkaa­maan syitä. Nyt voitaisi­in ennakoi­da mus­tan jout­se­nen mah­dol­lisu­ut­ta. Pitääkö volyymia tuot­taa markki­noiden ulkop­uolisi­na hätäaputöinä.

  100. ML:

    Voisi myös olet­taa, että rak­en­tamisen tuplaami­nen kuumen­taisi raken­nusalaa, nos­taisi työvoiman sekä raken­nus­tarvikkei­den hin­taa sekä vaikut­taisi näin nos­tavasti asun­to­jen hin­toi­hin. Täl­löin suurem­pi tar­jon­ta ei vaikut­taisi koko volyymil­laan laskev­asti asun­to­jen hintoihin.

    Pääkaupunkiseudul­la uuden asun­non myyn­ti­hin­ta on tuplas­ti raken­nusku­lu­jen hin­ta. Hin­taa nos­taa ensisi­jais­es­ti kysynnnän ja tar­jon­nan val­ta­va ero. Puhutaan 3 000 euron raken­nusku­luista ja 6 500 euron myyn­ti­hin­noista. Jos tar­jon­taa saadaan lisää, myyn­ti­hin­nat eivät ainakaan nouse. Asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt kipurajalla. 

    http://i.imgur.com/R3ozQ7T.png

    ps. Asun­to­jen hin­to­jen lasku ei ole edes ensim­mäi­nen tavoite. Uusien asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen vas­taa­maan kysyn­tää on ensis­jainen ongelma.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Nor­ja on ihan help­po nak­ki, Nor­jalaiset asu­vat tiivi­isti, kos­ka vuoret pakot­ta­vat siihen. 

    Tuskin kuitenkaan urbaa­ni­u­teen asti. Eli ei ole help­po nak­ki. The world fact­bookin mukaises­ti mm. vuoris­toiset (?) Sveit­si, Itä­val­ta, Nor­ja ja sel­l­ainenkin talous­mahti kuin Sak­sa ovat voimakkaasti jäl­jessä Ruot­sia. Suo­mi on fak­takir­jas­sa Ruotsin tasol­la. Jos ole­tamme että mit­tar­it ovat väärin asetettu/tulkittu voimme siis yhtyä edel­lä­mainit­tu­jen haja-asu­tus­maid­en joukkoon. Kaikissa kon­tek­steis­sa olemme se köy­hin. Kaupungis­tu­misen ja keskit­tämisen jatkami­nen vaikut­taisi pään hakkaamiselta betoni­in olet­taen eri­lainen vaiku­tus edes jol­lakin ker­ral­la? Pitäisi tes­ta­ta jotain muuta.

  102. Tero Tolo­nen:
    Venäjä ei ole Suomelle uhka sik­si, että Suo­mi ei ole uhka Venäjälle

    Eikä ener­giate­hokku­us­vaa­timusten kiristämis­es­tä ole mitään hait­taa raken­nuk­sille, kus­tan­nuk­set tip­pu­vat ja laatu paranee!

    Mut­ta niin­pä vain venäläiset har­joit­tel­e­vat Suomes­ta Venäjälle suun­tau­tu­van tule­van hyökkäyk­sen lyömistä. Eikä ener­gianku­lu­tuskaan ole laskenut samas­sa suh­teessa, mitä ollaan eris­tepak­suuk­sia lisät­ty. No eipä ne eris­teet auta jos talo­jen nurkat ja saumat ovat vääräl­lään ilmavuo­to­ja, jot­ka tuo kylmän eris­tei­den lomitse suo­raan sisälle.

    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/zapad%20raportti-24474

    “Raportin mukaan Zapadis­sa vihol­lisek­si esitet­ti­in Nato-joukko­jen tuke­mat Balt­ian maid­en joukot. “Mut­ta varsin jän­nit­tävästi Suomen joukot esitet­ti­in hyökkäämässä Venäjän asemi­in Kar­jalan kan­naksel­la. Tämä on eri­tyisen häm­men­tävää, sil­lä Suo­mi on kah­den vuosikymme­nen aikana jatku­vasti pain­ot­tanut soti­laal­lista liit­tou­tu­mat­to­muut­taan” ja Suomen johto on vaku­ut­tanut Nato-jäsenyy­den ole­van pois laskuista, rapor­tis­sa todetaan.

    Jär­ven­pään mukaan Suo­mi ei kuitenkaan näytä saa­van Venäjän soti­las­su­un­nit­telus­sa eri­ty­is­lu­ok­i­tus­ta soti­laal­lis­es­ti liittoutumattomaksi.

    “Kaikki­aan näyt­tää siltä, että Suo­mi nyt elää pahim­mas­sa mah­dol­lises­sa maail­mas­sa: Venäjä kohtelee Suomea uhkana, mut­ta Naton ulkop­uolise­na sil­lä ei ole Pohjois-Atlantin liiton viiden­nen artik­lan tur­vatakui­ta”, raport­ti toteaa.”

    —————

    Kan­nat­taa muis­taa että Venäläiset ovat vain­o­harhaisia ja ajat­tel­e­vat muiden toimi­van kuin itse toimi­si­vat. Niin­pä mikään määrä vaku­ut­telu­ja ei saa heitä usko­maan, että Suo­mi ei olisi osa Venäjälle suun­tau­tu­vaa hyökkäys­tä taik­ka että Suo­mi tai Suomen alue ei liit­ty­isi sota­toimi­in, mikäli Venäjä päät­täisi hyökätä Bal­ti­aan taik­ka Ruotsiin.

    Ja täl­lä het­kel­lä venäläiset mobil­isoi­vat armei­jaansa sotaan. He käyt­tävät niin paljon rahaa aseisi­in, kuin vain talous antaa perik­si. Hei­dän varustelu­menon­sa ovat niin val­ta­vat, että maan talouden kan­tokyky ei sitä kestä. Edessä on siis joko talouden rom­ah­dus tai asei­den käyttö.

    He joko aidosti usko­vat, että joku aikoo hyökätä Venäjälle taik­ka ovat sit­ten itse ajatelleet käyt­tää sotavoimia ennakoivasti. Kum­mas­sakin tilanteessa mei­dän tulisi panos­taa täl­lä het­kel­lä eri­tyisen voimakkaasti puo­lus­tusvoimi­in, kos­ka Natoon kuu­lumat­tomana maana yhdys­val­to­jen asevoimat eivät suo­jele meitä, eikä eikä EU:n vetoomuk­set taik­ka pitkäl­lisen vitkut­telun jäl­keen lätkäistävät puo­livil­laiset sank­tiot auta enää siinä vai­heessa kun on tilanne päällä.

    http://www.atlanticcouncil.org/blogs/natosource/commander-of-us-army-in-europe-sees-russia-mobilizing-for-war

    ‘I believe the Rus­sians are mobi­liz­ing right now for a war that they think is going to hap­pen in five or six years —not that they’re going to start a war in five or six years, but I think they are antic­i­pat­ing that things are going to hap­pen, and that they will be in a war of some sort, of some scale, with some­body with­in the next five or six years.”

  103. “Nor­ja on ihan help­po nak­ki, Nor­jalaiset asu­vat tiivi­isti, kos­ka vuoret pakot­ta­vat siihen.”

    On tietenkin tot­ta, että Nor­jan kaupun­git ovat väestöti­hey­deltään aivan toista luokkaa kun suo­ma­laiset kaupun­git. Siinä suh­teessa se on todel­lakin “help­po nakki”.

    MUTTA tois­es­ta näkökul­mas­ta nor­jalainen urban­isaa­tio näyt­tää hyvin vaa­ti­mat­toma­l­ta. Nor­jalaiset kaupun­git ovat keskimäärin selvästi pienem­piä kuin suo­ma­laiset vaik­ka maat ovat väestömäärältään mil­tei samankokoiset (5,2 vs. 5,6 milj). Esim. Nor­jan 20 suuri­mas­sa kaupungis­sa Trond­her­im­is­sa on vain 20000 asukas­ta, kun taas Suomes­sa on 20 yli 50000 asukkaan kaupunkia.

    Yli 5000 asukkaan kaupungeis­sa Nor­jas­sa (vain 9 kpl) elää vain 1,82 milj ihmistä eli vain 35 % Nor­jalaista (Suomes­sa 2,8 milj. eli puo­let väestöstä). 

    Val­taosa nor­jalai­sista asuu siis pikem­minkin tiivi­isti asu­tuis­sa isois­sa kylis­sä kuin urbaaneiss­sa kaupungeissa.

  104. kor­jaus: Yli 50000 (!) asukkaan kaupungeis­sa Nor­jas­sa (vain 9 kpl) elää 1,82 milj ihmistä eli vain 35 % nor­jalai­sista (Suomes­sa 2,8 milj. eli puo­let väestöstä).

  105. R. Sil­fver­berg: ei tarvitse ostaa val­tion omil­la rahoil­la uus­in­ta ja kallein­ta puo­lus­tuste­knolo­giaa kos­ka rauhan aikana 30–40 vuot­ta van­hat hövit­täjät kel­paa­vat. Tosi­ti­lantei­ta varten kun löy­tyy Setä Samulila sit­ten sel­l­ainen arse­naali että oksat pois!

    Setä Samulin uusin ja kallein hävit­täjä häviää amerikkalais­ten omis­sa testeis­sä hei­dän omille 30–40 vuot­ta van­hoille hävittäjilleen…

  106. ripa:
    kor­jaus: Yli 50000 (!) asukkaan kaupungeis­sa Nor­jas­sa (vain 9 kpl) elää 1,82 milj ihmistä eli vain 35 % nor­jalai­sista (Suomes­sa 2,8 milj. eli puo­let väestöstä). 

    Nyt kyl­lä teet aika kovia johtopäätök­siä. Yli 50000 asukkaan kaupunkiseuduil­la (yhteen­sä 15 kpl) asui Nor­jas­sa vuon­na 2010 3,7 miljoon­aa asukas­ta eli 76 % vuo­den 2010 väestöstä. Nor­jan kun­tarakenne on vaan aika lail­la eri­lainen kuin Suomes­sa ja kun­tali­itok­sia on tehty selvästi vähemmän.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Metropolitan_regions_of_Norway

  107. “Nyt kyl­lä teet aika kovia johtopäätök­siä. Yli 50000 asukkaan kaupunkiseuduil­la (yhteen­sä 15 kpl) asui Nor­jas­sa vuon­na 2010 3,7 miljoon­aa asukas­ta eli 76 % vuo­den 2010 väestöstä.”

    Teep­pä nyt selkoa siitä mitä mil­lä perus­teel­la on rel­e­vant­tia ver­tail­la Nor­jan “kaupunkiseu­tu­ja” Suomen kaupunkeihin?

    1. Oikea tapa on ver­ra­ta kaupunkiseu­tu­ja kaupunkiseu­tu­i­hin, kos­ka kun­ta­jako voi olla mitä hyvän­sä. Vrt. Lon­too, alle satatuhat­ta asukasta?

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Met­sästän koko maas­ta saman­laista kuvaa, jon­ka anomuu­mi esit­ti Helsingistä ja Tukhol­mas­ta http://4.bp.blogspot.com/-nNCRrLwn8SM/UHB3Hca_SkI/AAAAAAAAAUg/Gh9ERYWrYbk/s1600/Helsinki+-+Tukholma.jpg. Muista sel­l­ainen joskus näh­neeni, ja ero oli huo­mat­ta­van suuri Ruotsin hyväk­si. Vielä parem­pi olisi tieto siitä, kuin­ka mon­ta ihmistä asuu itse kus­takin viiden kilo­metrin säteellä. 

    Tässä Suomen ja Ruotsin väestön­ti­hey­det kun­nit­tain saman­laises­sa kaavios­sa. No, ainakin Suomes­sa alle ~20 as/km2 kun­nis­sa asuu 20% väestöstä siinä mis­sä Ruot­sis­sa näis­sä kun­nis­sa asuu 10% väestöstä. Samoin Ruot­sis­sa noin 23% asuu yli 1000 as/km2 kun­nis­sa, Suomes­sa luku näyt­täisi ole­van noin 13%.

    Tässä on myös Suomelle samat tiedot ver­tailun vuok­si postinu­meroko­htais­es­ti. Valitet­tavasti en löytänyt mis­tään Ruotsin postinu­meroaluei­den pin­ta-alaa, joten ver­tailu naa­puri­maa­han ei postinu­meroaluei­den suh­teen onnis­tu. Jos joku saa jostain käsi­in­sä nuo pin­ta-alat, lait­takaa linkkiä alle!

    Lähin­nä tuo postinu­meroko­htainen tieto näyt­täisi ker­to­van kun­tako­htaiseen tietoon ver­rat­tuna siitä, että kun­tako­htaista väestön­ti­heyt­tä lask­ies­sa kun­tien har­vaan asu­tut syr­jäalueet laske­vat merkit­tävästi kun­tien väestön­ti­heyt­tä. Var­mas­tikin näin on myös Ruotsissa.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    Nor­ja on ihan help­po nak­ki, Nor­jalaiset asu­vat tiivi­isti, kos­ka vuoret pakot­ta­vat siihen.

    Mik­si sit­ten MEIDÄN pitäisi olla help­po nakki?

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    JY
    Onko osoi­tus keskit­tymishaitoista se, wet­tä Tukjhol­maan pyrkii enem­män ihmisiä kuin sinne mah­tuu. Halu­a­vat pöäästä osal­lisik­si haitoista?

    En todel­lakaan osaa sanoa mik­si he pyrkivät Tukhol­maan. Eivät he kaik­ki niitä ns. huip­puasiantun­ti­joi­ta tai luo­vaa luokkaa var­maankaan ole?
    Oletko lukenut tämän Eli­na Eskelän tutkimuk­sen? http://www.yss.fi/yks2011-3_eskela.pdf
    Ainakaan Helsin­gin ulko­maiset tietoin­ten­si­ivis­ten alo­jen asiantun­ti­jat eivät tuon selvi­tyk­sen mukaan ole keskus­ta­hakuisia. Sil­lä onko per­heessä lap­sia tai kan­sain­välis­ten koulu­jen sijain­nil­la on merk­i­tys­tä. Joka tapauk­ses­sa se osoit­taa, että “luo­va luok­ka” ei ole yhdestä puus­ta veistetty.
    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la oikeat syyt Tukhol­man muut­toli­ik­keelle. Selvästi muut­ta­jien mielestä hai­tat on etu­ja pienemmät.

    1. Oletko lukenut tämän Eli­na Eskelän tutkimuksen?
      Ainakaan Helsin­gin ulko­maiset tietoin­ten­si­ivis­ten alo­jen asiantun­ti­jat eivät tuon selvi­tyk­sen mukaan ole keskustahakuisia. 

      Joo luin. Siinä san­o­taan näin:

      Kos­ka tutkimuk­seni on luon­teeltaan kval­i­tati­ivi­nen, ei osaa­jien asuinaluevalinnoista
      voi­da tehdä yleistyk­siä tulosten perusteella. 

      Jos näyt­teeseen val­i­taan tiet­ty määrä kan­takaupungis­sa asu­via ja tiet­ty määrä pien­talos­sa asu­via, eti tästä voi päätel­lä muu­ta kuin, että näin on näyt­teeseen valittu.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos näyt­teeseen val­i­taan tiet­ty määrä kan­takaupungis­sa asu­via ja tiet­ty määrä pien­talos­sa asu­via, eti tästä voi päätel­lä muu­ta kuin, että näin on näyt­teeseen valittu. 

    Ainakin se ker­too sen, että poruk­ka on het­ero­geenistä. Ja (suurin)osa nörteistä ei piit­taa kaupun­gin kult­tuu­ri­tar­jon­nas­ta, ehkä rock-kon­sert­te­ja luku­unot­ta­mat­ta, tuon taivaal­lista. Mikä tukee omaa empi­iristä havaintoanikin.

  112. Sylt­ty: Kan­nat­taa muis­taa että Venäläiset ovat vain­o­harhaisia ja ajat­tel­e­vat muiden toimi­van kuin itse toimi­si­vat. Niin­pä mikään määrä vaku­ut­telu­ja ei saa heitä usko­maan, että Suo­mi ei olisi osa Venäjälle suun­tau­tu­vaa hyökkäys­tä taik­ka että Suo­mi tai Suomen alue ei liit­ty­isi sota­toimi­in, mikäli Venäjä päät­täisi hyökätä Bal­ti­aan taik­ka Ruotsiin.

    Sit­ten vielä mieti­tyt­tää kuin­ka aitoa vain­o­harhaisu­us on, vai mis­sä määrin val­tio­jo­hto on liet­sonut sitä mui­ta tarkoi­tus­per­iä varten.

    Prof. McFaul Stan­fordista (USAn enti­nen Mosko­van-suurlähet­tiläs) arvioi For­eign Affairs ‑lehdessä
    että vilp­pi vuo­den 2011 duuma- ja vuo­den 2012 pres­i­dentin­vaalis­sa ei jäänytkään pimen­toon, vaan uudessa Twit­terin ja VKon­tak­ten maail­mas­sa uhkasi nous­ta protesteik­si asti, joten Krim ja Ukraina tarvit­ti­in parem­mik­si kohteik­si kansan huomi­olle. Ehkä sil­loin kiihot­tunut nation­al­is­mi uhkaa nyt kara­ta käsistä? Toki Venäjä on himoin­nut Krim­iä jo aiemmin.

    Toinen huolestut­ta­va vai­h­toe­hto nousee mieleen, kun muis­taa venäläisen innon piir­rel­lä strate­gisia lin­jo­ja ja voimavaiku­tusten nuo­lia — mitä muis­telee hauskasti ken­raali evp Wes­ley Clark Atlantic coun­cilin vide­ol­la 10:30 eteen­päin. Kun nimit­täin kat­soo Wikipedi­an kart­taa jää­tyneistä kon­flik­teista, ja hah­mot­taa mukaan Kalin­ingradin, mieleen nousee oitis mihin kohtaan kart­taa vetäisi viivan mereltä merelle joku joka on lukenut kaiken Napoleon­ista tai Pietari Suures­ta ja halu­aisi itse olla samanlainen.

    Euraasian union­in rak­en­t­a­mi­nen­han jou­tui pari vuot­ta sit­ten Mus­tan meren suun­nal­la vas­tatu­uleen, mut­ta tuskin ensim­mäisi­in vas­toinkäymisi­in pysähtyy joku joka on aset­tanut tähtäi­men­sä pitkälle ja korkealle. Maini­tun union­in pääpi­ir­teet löytää sen kek­si­jän ja pääarkkite­hdin Dug­inin geopoli­ti­ikan oppikir­jas­ta. Osan 5 kap­paleessa 2.5 on kaavailu­ja Suomen osalle: suomet­ta­mi­nen, tai jopa autonomi­nen yhdis­tet­ty Suo­mi-Kar­jala, jon­ka ruotsin­puoleisel­la rajal­la Euraasian raja­joukot seisoisi­vat sit­ten varmis­ta­mas­sa Pohjanlahtea.

    Google-kään­täjä on kyl­lä saman luokan mullis­ta­va tek­i­jä kuin Twit­ter ja VKontakte…

  113. Sylt­ty: He käyt­tävät niin paljon rahaa aseisi­in, kuin vain talous antaa perik­si. Hei­dän varustelu­menon­sa ovat niin val­ta­vat, että maan talouden kan­tokyky ei sitä kestä. Edessä on siis joko talouden rom­ah­dus tai asei­den käyttö.
    .…
    He joko aidosti usko­vat, että joku aikoo hyökätä Venäjälle taik­ka ovat sit­ten itse ajatelleet käyt­tää sotavoimia ennakoivasti. Kum­mas­sakin tilanteessa mei­dän tulisi panos­taa täl­lä het­kel­lä eri­tyisen voimakkaasti puolustusvoimiin

    Eli mei­dän tiemme on Venäjän tie — panos­tamme aseisi­in niin paljon, että edessä on niiden käyt­tö tai talouden romahdus?

    Tämäkö on jotenkin Venäjän itse­tuhois­es­ta strate­gias­ta poikkeavaa ajattelua? 

    Pär­jäisim­mekö ken­ties vähän vähem­mäl­läkin määräl­lä hävit­täjiä? Ver­tailun vuok­si NATO:n toimintaa:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1397539397218

    Soti­lasli­it­to Nato lisää yhden lento­tukiko­hdan ja yli kolminker­tais­taa hävit­täjien­sä määrän neljään­toista Balt­ian alueel­la vas­tauk­se­na Venäjän armei­jan toimille 

    Huom! Ja korostan että tuo oli siis Balt­ian alueel­la. Eli yli kolminker­tais­taa, jon­ka seu­rauk­se­na alueel­la on 14 hävittäjää.

    Jos Suo­mi han­kkisi esim. 30 hävit­täjää se olisi tuplas­ti sen mitä NATO ajat­telee kas­va­van uhan aikana ole­van riit­tävästi koko Balt­ian alueelle.

  114. Puo­lustyskyvyn ylläpitämien vaatii sitä että talous on kun­nos­sa ja sitä kaut­ta se liit­tyy myös kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen saatavu­u­teen Helsin­gin seudul­la. Asun­to­jen puute estää talouden kehittymistä.

    Sylt­ty:

    He joko aidosti usko­vat, että joku aikoo hyökätä Venäjälle taik­ka ovat sit­ten itse ajatelleet käyt­tää sotavoimia ennakoivasti. Kum­mas­sakin tilanteessa mei­dän tulisi panos­taa täl­lähetkel­lä eri­tyisen voimakkaasti puo­lus­tusvoimi­in, kos­ka Natoon kuu­lumat­tomana maana yhdys­val­to­jen asevoimat eivät suo­jele meitä, eikä eikä EU:n vetoomuk­set taik­ka pitkäl­lisen vitkut­telun jäl­keen lätkäistävät puo­livil­laiset sank­tiot auta enää siinä vai­heessa kun on tilanne päällä.

    Siitä olen samaa mieltä että puo­lus­tusvoimi­in tulisi panos­taa. Tuos­ta tois­es­ta osas­ta voi sit­ten olla myös toista mieltä. Eli mik­si NATO kat­soisi toimet­tomana sivus­ta jos Venäjä hyökkää Suomeen tarkoituk­se­naan val­loit­taa eteläran­nikko, jot­ta sivus­ta Balt­ian oper­aa­tioon tulisi suojattua ?

    Jos NATOssa ajatel­laan järkevästi, niin hei­dän etun­sa tuos­sa tilanteesa on nimeno­maan estää Venäjän oper­aa­tio Suomen eteläran­nikol­la. Joten ajet­te­len että NATOn hävit­täjiä ilmesty­isi aika pian Suomen ilmati­laan. Suomel­la pitää olla riit­tävästi puo­lus­tuskykyä tähän asti, jot­ta Venäläis­ten oper­aa­tio­ta pystytään viivyttämään.

    Niin ja kyl­lä venäläiset tämän hyvin ymmärtävät, sik­si yllä­tyshyökkäys on hei­dän vas­tauk­sen­sa tähän.

    Suo­mi ei pidem­män päälle pysty yksinään puo­lus­tau­tu­maan Venäjän hyökkäys­tä vas­taan, mut­ta puo­lus­tusvoimien pitää olla niin vah­va että itära­jan takana mietitään ainakin kak­si ker­taa ennenkuin sel­l­aiseen oper­aa­tioon ryhdytään.

    NATOn tulisi vahvis­taa Balt­ian maid­en puo­lustyskykyä. Sil­lä olisi posi­ti­ivi­nen vaiku­tus myös Suomen asemaan.

    Tero Tolo­nen: Eli mei­dän tiemme on Venäjän tie – panos­tamme aseisi­in niin paljon, että edessä on niiden käyt­tö tai talouden romahdus?

    Tämäkö on jotenkin Venäjän itse­tuhois­es­ta strate­gias­ta poikkeavaa ajattelua? 

    Pär­jäisim­mekö ken­ties vähän vähem­mäl­läkin määräl­lä hävit­täjiä? Ver­tailun vuok­si NATO:n toimintaa:

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1397539397218

    Huom! Ja korostan että tuo oli siis Balt­ian alueel­la. Eli yli kolminker­tais­taa, jon­ka seu­rauk­se­na alueel­la on 14 hävittäjää.

    Jos Suo­mi han­kkisi esim. 30 hävit­täjää se olisi tuplas­ti sen mitä NATO ajat­telee kas­va­van uhan aikana ole­van riit­tävästi koko Balt­ian alueelle.

    Tero Tolosta voi lohdut­taa sil­lä että Suomel­la ei ole varaa F‑35 hävit­täji­in. Kana­da päät­ti luop­ua niiden han­kkimis­es­ta liian kalli­ina hal­li­tuk­sen vai­h­dut­tua siellä.

    Kanadan oli tarkoi­tus han­kkia suurin piirtein sama määrä F‑35 hävit­täjiä kuin Suomes­sa on nykyään Hor­net­te­ja eli 65 kap­palet­ta. Arvioitu kokon­aiskus­tan­nus koko 42-vuo­den käyt­töiälle oli 42 mrd Kanadan dol­lar­ia. Eurois­sa tuo on luokkaa 29 mrd. Vuosikus­tan­nus olisi siten n. 690 miljoon­aa euroa. Kun Suomen puo­lus­tus­bud­jet­ti on luokkaa 2.6 mil­jar­dia, lohkai­si­si­vat nuo hävit­täjät siitä 26.5%, mikä ei ole realistista.

    Hor­net­tien hin­ta päiv­i­tyksi­neen oli n. 4 mil­jar­dia jos­ta tulee vuosikus­tan­nuk­sik­si n. 133 miljoona. Tähän tulee lisätä lento­tun­tien ja huol­lon kus­tan­nus n. 90 miljoon­aa. Yhteen­sä siis luokkaa 223 miljoon­aa vuodessa eli alle kol­ma­sosa F‑35:n kustannuksista.

    Hävit­täjien määrän suh­teen kan­nat­taa luot­taa asiantun­ti­jan sanaan. Kun Hor­net­te­ja han­kit­ti­in piti Ilmavoivat n. 60 konet­ta miniminä.

    Näil­lä tiedoil­la JAS-39 Gripen vaikut­taa ain­oal­ta real­is­tiselta vaihtoehdolta.

    Ilma­puo­lus­tus­ta tulisi paran­taa, sil­lä nyt ei Iskan­de­rien eikä korkeal­la lentävien kohtei­den tor­jun­taan ole kykyä. Nykyisen NASAMS- jär­jestelmän ohjuk­sen AIM-120 AMRAAM kan­ta­ma on lyhyt sekä etäisyy­den että eri­tyis­es­ti korkeu­den osalta: etäisyys 15–25 km ja korkeus alle 10 km.
    Aiem­min käyte­tyn venäläisen BUK-jär­jestelmän ohjuk­sen kan­ta­ma oli parem­pi, yli 40 km ja korkeut­ta yli 20 km (Ukrainas­sa juuri täl­lä ammut­ti­in alas matkustajalentokone).

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.