Lamasta ylös

Suomen surkea taloudelli­nen tilanne on jatkunut nyt kahdek­san vuot­ta. Mikään suh­dan­nevai­he ei kestä näin kauan. Meil­lä on isom­pi ongelma.

Mon­ta ikävää asi­aa on tapah­tunut samanaikaises­ti: Puun­jalostus­te­ol­lisu­u­den menete­tyt ase­mat, Nokian kän­nyköi­den rom­ah­dus ja Venäjän kau­pan tyre­hdyt­täneet Ukraina-sank­tiot. Nämä selit­tävät kuopan, mut­ta eivät hidas­ta toipumista.

Olemme syys­täkin ylpeilleet hyväl­lä koulu­tuk­sel­la. Huip­puyliopis­to­ja meil­lä ei ole, mut­ta meil­lä on ollut hyvin koulutet­tu keskilu­ok­ka. Valitet­tavasti teknolo­gian kumous on iskenyt juuri tähän joukkoon. Ei hyödytä olla hyvä sel­l­aises­sa, jos­sa robot­it ja tietokoneet ovat vielä parempia.

Monel­la uuden talouden alal­la val­lit­see voit­ta­ja vie kaiken ‑tilanne. On olta­va paras. On outo lääke ajan ongelmi­in leika­ta koulu­tuk­ses­ta ja kohdis­taa vielä rankim­mat leikkauk­set Helsin­gin Yliopis­toon, joka on yliopis­to­jemme joukos­sa ylivoimainen. Kateus vie kalatkin vedestä.

Insinööriosaami­nen on Suomes­sa hyvää ja hal­paa. Meil­lä tehdään ”hyvää rautaa”, mut­ta maail­mal­la tahko­taan rahaa sisäl­lön­tuotan­nol­la ja hyvil­lä sovel­lu­tuk­sil­la. Siinä on englan­tia puhuvil­la mail­la val­ta­va etu puolel­laan. Erikoinen kielemme ja pieni kielialue ovat hait­ta, eikä asi­aa mitenkään paran­na, että toinenkin kansal­liskielemme on käyt­tökelvo­ton Pohjolan ulkopuolella.

Osa vahvuuk­sis­tamme on menetet­ty pysyvästi. Sik­si mei­dän ei ole mah­dol­lista myy­dä työtämme yhtä kalli­il­la kuin aiem­min. Tuotan­tokoneis­tomme on edelleen parem­pi ja vahvem­pi kuin Viron tai Puolan, mut­ta ei enää niin paljon parem­pi kuin palkkata­soista voisi päätel­lä. Tuot­tavu­us on Suomes­sa laskenut samal­la kun palkat ovat nousseet. Sel­l­ainen ei voi onnistua.

Ennen palkkata­son kor­jaus tapah­tui kätevästi devalvoimal­la. Euromääräis­ten palkko­jen alen­t­a­mi­nen on han­kalaa jo sik­si, että asun­to­lain­o­jen ja muiden velko­jen reaaliar­vo kas­vaisi kuten kasvoi val­u­ut­ta­lain­o­jen arvo aikanaan devalvoitaes­sa. Lamaa se tietäisi ja asun­to­jen pakkohuutokauppoja.

Jos inflaa­tio­ta olisi, voisimme jäädyt­tää palkat ja odot­taa, kun kil­pail­i­ja­maid­en palkat nou­se­vat. Euroopan keskus­pank­ki ei ole huole­ht­in­ut riit­tävästä inflaa­tios­ta, vaik­ka lupasi.

 

= = = =

Palk­ka-asteikon keskeltä on kadon­nut 300 000 työ­paikkaa, jot­ka ovat kor­vau­tuneet toisaal­ta korkea­palkkaisil­la asiantun­ti­jate­htävil­lä ja toisaal­ta mata­la­palkkaisil­la töil­lä. Sama automaa­tio jyrää keskilu­okkaa kaikkial­la. Teol­lisu­us­mai­hin on ilmestynyt työssä käyvien köy­hien luokka.

Eniten keskilu­okan kui­h­tu­mis­es­ta kär­sivät hyvän työ­paikan menet­täneet. Ilmiö selit­tää myös julkisen talouden vaikeuk­sia, kos­ka keskipalkkaiset ovat hyviä veronmaksajia.

Sosi­aal­i­tur­vamme ei oikein sovel­lu pieni­palkkaisu­u­den lisään­tymisen tuomi­in ongelmiin.

Mata­la­palkkaisen työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taa huonos­ti työt­tömyysko­r­vauk­sel­la elämiseen näh­den – ainakin niin kauan, kuin ansiosi­don­naista mak­se­taan. Työn perässä ei kan­na­ta muut­taa, jos työstä mak­se­taan kovin vähän.

Paras­ta tietysti olisi, jos jostain ilmaan­tu­isi hyvä­palkkaista työtä esimerkik­si paperite­htail­ta pois potk­i­tu­ille. Tois­taisek­si kukaan ei ole ker­tonut, miten tämä saataisi­in aikaan.

Tätä ihmettä odotel­lessa kan­nat­taa paran­taa pieni­palkkaisten ase­maa reilusti. Se olisi hyvä taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta, se olisi ehdot­tomasti oikeu­den­mukaista ja se aut­taisi pitämään maatamme sosi­aalis­es­ti yhtenäisenä.

Osa-aikatyötä tekevät val­in­tamyymälän työn­tek­i­jät kuu­lu­vat maamme pieni­palkkaisimpi­in. Hei­dän tilan­net­taan kor­jat­ti­in kun­nol­la pari vuot­ta sit­ten bud­jet­tiri­ihessä. Sovitel­tua työt­tömyyspäivära­haa saav­ille tuli 300 euron suo­jao­su­us (ensim­mäiset 300 euroa eivät alen­na työt­tömyys­tur­vaa) ja sama ansio­tu­lo­jen suo­jao­su­us tuli myös asum­is­tu­keen. Osa-aikatyötön kau­pan kas­sa tien­asi tästä 200 euroa kuus­sa – paljon enem­män kuin on koskaan saanut Tupo-pöydässä.

Sovitel­lus­ta päivära­has­ta kun­nol­la hyö­tyäk­seen on kuitenkin pitänyt olla ensin kokopäivä­työssä ja sit­ten vas­ten­tah­tois­es­ti osa-aikatyössä. Tun­tu­isi oikeu­den­mukaisem­mal­ta tukea yhtäläis­es­ti niitäkin, jot­ka eivät koskaan ole päässeet kokopäivä­työhön. Sekään ei ole järkevää, että sovitel­tu päivära­ha muo­dostaa katon työ­tun­neille, jota isom­paa viikko­työmäärää ei kan­na­ta tehdä.

Perus­tu­lon paras omi­naisu­us olisi, että se tuk­isi pieni­palkkaisia paljon nyky­istä johdon­mukaisem­min ja juuri heitä. Kokon­aan vail­la työtä ole­via se ei tuk­isi nyky­istä sosi­aal­i­tur­vaa enempää.

= = = = =

Työt­tömiä on turha syyt­tää siitä, etteivät he muu­ta työn peris­sä Helsinki­in. Jos yksi muut­taa, hän vie Helsingistä asun­non toiselta ja estää tätä muuttamasta.

Kaikkial­la maail­mas­sa uudet työ­paikat syn­tyvät kaupunkei­hin ja lähin­nä vielä suuri­in kaupunkei­hin. Mitä enem­män kaupunkia, sitä enem­män uusia työpaikkoja.

Suomes­sa on vain muu­ta­ma men­estyvä kasvukeskus. Niiden kasvul­ta pitäisi pois­taa esteet. Asun­to­tuotan­to syn­nyt­täisi välit­tömästi työ­paikko­ja, ja uudet asun­not tek­i­sivät use­am­malle mah­dol­lisek­si muut­taa hyvien työ­markki­noiden äärelle. Ilmarisen suo­ra­puheisen johta­jan Jaakko Kian­derin mukaan puo­let Suomen ja Ruotsin talouske­hi­tyk­sen eroista selit­tyy sil­lä, että Ruot­sis­sa kaupunkien asun­top­u­laan on vas­tat­tu voimakkaal­la asuntotuotannolla.

[Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina]

 

49 vastausta artikkeliin “Lamasta ylös”

  1. “Ilmarisen suo­ra­puheisen johta­jan Jaakko Kian­derin mukaan puo­let Suomen ja Ruotsin talouske­hi­tyk­sen eroista selit­tyy sil­lä, että Ruot­sis­sa kaupunkien asun­top­u­laan on vas­tat­tu voimakkaal­la asuntotuotannolla.”

    Olisiko todel­lakin niin, että Ruotsin parem­pi tilanne pitkälti johtuukin siis jo valmi­ik­si erit­täin huolestut­ta­van asun­toku­plan eli liial­lisen velka­vivut­tamisen lisäämis­es­tä viime vuosi­na? Moni ruot­salainen­han ei aio koskaan mak­saa asun­tovelka­ansa tai edes merkit­tävästi lyhen­tää sitä. Velan osu­us asun­to­lain­oista on muis­taak­seni noin kaksin- tai kolminker­tainen Suomeen verrattuna.

    Mie­lenki­in­toista .. tai siis pelot­tavaa: sit­ten kun Ruot­sis­sa pok­sah­taa, se on menoa Suomes­sakin, kos­ka rahoi­tusku­viot ovat yhteispohjoismaisia.

    Olisi niin paljon parem­pi, jos ihmiset eivät muut­taisi Helsin­gin seudulle työ­paikko­jen perässä vaan työ­paikat muut­taisi­vat Helsin­gin seudul­ta ihmis­ten luo. Onko se nyt var­masti täysin mah­do­ton aja­tus? Eikö muka viestin­täte­knolo­gia mah­dol­lista työ­paikko­jen hajaut­tamista nyky­istä enem­män, jos julki­nen val­ta viel siihen kannustaisi? 

    Ei tarvit­sisi keikkua asun­toku­plakatas­trofin par­taal­la Ruotsin tapaan ainakaan ihan yhtä paljon.

    Työn hajaut­tamisen ehkä merkit­tävimpiä airui­ta oli­vat Lin­ux ja Wikipedia. On aika saman­tekevää, kir­joi­tatko kood­ia tai artikke­lia Poris­sa vai Helsingis­sä tai vaik­ka Sil­i­con Valleyssä. 

    Halu­an uskoa, että Uberin tai Aribnb:n tapaiset “jakamistalouden” palve­lut joukkois­te­taan lähi­t­ule­vaisu­udessa. Sen jäl­keen taksin tilaamis­es­ta tai loma-asun­non vuokraamis­es­ta ei kilah­da euroakaan kali­for­nialaisille mil­jadööreille. Sen sijaan raha pyörii lähin­nä paikallis­es­ti ja niiden sato­jen ja tuhan­sien kesken, palvelua kehit­tävät ja ylläpitävät.

    Kään­nyt­täisi­in keskit­tymis­es­tä kohti hajautumista.

    Niin tai näin, talous on rajus­sa tietoteknisessä mur­rokses­sa. Mur­ros tarkoit­taa, että tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta. Voi olla, että nykyiset tren­dit jatku­vat tai sit­ten eivät. Voi olla, että ihmis­ten ja pääomien keskit­tymi­nen jatkuu tai sit­ten tren­di murtuu.

    Toiv­ot­tavasti murtuu.

  2. Perus­tu­lo olisi näp­pärästi myös varhaisen eläköi­tymisen tuki niille, jot­ka perivät tai onnis­tu­vat säästämään sopi­van pesä­mu­nan perus­tu­lon lisäk­si käytettäväksi.

    Jos halu­taan tukea työn tekemistä, pitää tukea työn tekemistä, eikä Suomes­sa asumista.

  3. Suomes­sa on käytössä pari erikoista veroa, jot­ka vaikeut­ta­vat jous­tavaa liikku­vu­ut­ta työn perässä, nimit­täin omis­tusasun­to­jen varain­si­ir­tovero ja auton rek­isteröin­nin yhtey­dessä kan­net­ta­va autovero. Itse näen asian niin, että 500 000 euron asunnosta/50 000 euron autos­ta kan­net­ta­va n. 10 000 euron vero on sakkoon ver­rat­ta­va mak­su, jota kan­nat­taa väl­tel­lä, mikäli mah­dol­lista. Kun asum­i­nen on perus­tarve kuten ruokakin, jo 24% alv on mielestäni liikaa.

  4. En oikein näe hedelmäl­lisenä keskustel­la, miten jae­taan sosi­aal­i­tukia. Parem­pi keskustelun aihe on miten leikataan sosi­aal­i­tukia. Hyvä alku on tehdä sormi­har­joituk­set — 30 % ja — 50 %. Niil­lä päästään oikeasti eteen­päin talouden tervehdyttämisessä.

  5. Tom­pe­lo:
    Olisi niin paljon parem­pi, jos ihmiset eivät muut­taisi Helsin­gin seudulle työ­paikko­jen perässä vaan työ­paikat muut­taisi­vat Helsin­gin seudul­ta ihmis­ten luo. Onko se nyt var­masti täysin mah­do­ton aja­tus? Eikö muka viestin­täte­knolo­gia mah­dol­lista työ­paikko­jen hajaut­tamista nyky­istä enem­män, jos julki­nen val­ta viel siihen kannustaisi? 

    Epäilemät­tä on ole­mas­sa paljon töitä, joi­ta voidaan tehdä etäältä tai ainakin pien­ryh­mis­sä. Mut­ta jos ihmiset asu­vat hajal­laan pitkin pusikoi­ta, palvelusek­tori jää alike­hit­tyneek­si. Suomes­sa jää suuri määrä yri­tyk­siä syn­tymät­tä, kos­ka yri­tysidean edel­lyt­tämä asukasti­heys puuttuu.

  6. Kalle:
    En oikein näe hedelmäl­lisenä keskustel­la, miten jae­taan sosi­aal­i­tukia. Parem­pi keskustelun aihe on miten leikataan sosi­aal­i­tukia. Hyvä alku on tehdä sormi­har­joituk­set – 30 % ja – 50 %. Niil­lä päästään oikeasti eteen­päin talouden tervehdyttämisessä.

    Suomes­sa on 1,6 miljoon­aa aseen omis­ta­jaa. Sopii yrittää.

  7. Suomen ongel­ma numero yksi:

    http://biotuotetehdas.fi/biotuotteet

    Otsikko “Uudet bio­tuot­teet” ja alla ole­va kuva, ker­too kaiken mis­tä on kyse.

    Tähän roskaan Suo­mi panos­ti ja panos­taa yli 500 miljoon­al­la eurol­la eri­lais­ten investoin­tien, lain­o­jen ja tukien avul­la. Markki­noil­la ei ollut halua investoin­ti­in, joten val­tio laitet­ti­in apuun.

    Mil­jardin euron investoin­ti, jon­ka ain­ut funk­tio on polt­taa tuki­aisil­la tuotet­tu met­sähake biosähkök­si. Sivus­sa tuote­taan hiukan sel­l­ua, jon­ka hin­ta toden­näköis­es­ti puolit­tuu viiden vuo­den kuluessa. 

    Mut­ta ei hätää, kyl­lä siihen jokin tuki kek­sitään ja jos ei muu­ta, niin Solid­i­um ostaa koko roskan!

  8. “Meil­lä tehdään ”hyvää rautaa”, mut­ta maail­mal­la tahko­taan rahaa sisäl­lön­tuotan­nol­la ja hyvil­lä sovellutuksilla”

    Tahko­taan rahaa “rau­dal­lakin”. Intel on edelleen suurem­pi kuin Face­book, vaik­ka eihän Intel valmista kuin jotain ihan tyh­miä bulkkikomponentteja!

  9. Jouni Mar­tikainen:
    Perus­tu­lo olisi näp­pärästi myös varhaisen eläköi­tymisen tuki niille, jot­ka perivät tai onnis­tu­vat säästämään sopi­van pesä­mu­nan perus­tu­lon lisäk­si käytettäväksi.

    Jos halu­taan tukea työn tekemistä, pitää tukea työn tekemistä, eikä Suomes­sa asumista.

    Itse itseäni lainat­en ja jatkaen: https://jounimartikainen.wordpress.com/2013/02/16/rakenteellisen-tyottomyyden-pienentaminen/

    Eli nyky­istä enem­män työ­nan­ta­jille kan­nat­tavia työ­paikkoa yhteiskun­taamme muo­dos­tu­isi esim. tekemäl­lä palkkasi­don­nai­sista sivuku­luista pro­gres­si­ivis­es­ti muodostuvia.

  10. Eikö näin pienen kansan ylläpitämän yliopis­to­jär­jestelmän meno­ja saisi ollenkaan leika­ta? Onko nyt järkevää aivan kaikkea sitä tutkia, mitä nyt tutk­i­taan yliopistoissa?

  11. theta:
    “Meil­lä tehdään ”hyvää rautaa”, mut­ta maail­mal­la tahko­taan rahaa sisäl­lön­tuotan­nol­la ja hyvil­lä sovellutuksilla”

    Tahko­taan rahaa “rau­dal­lakin”. Intel on edelleen suurem­pi kuin Face­book, vaik­ka eihän Intel valmista kuin jotain ihan tyh­miä bulkkikomponentteja!

    Olin Intelin isän­nöimässä tilaisu­udessa pari kk sit­ten. Intelin suurin huoli on vält­tää Kodakin kohta­lo. Heil­lä on tarkoi­tus muut­taa yhtiötä seu­raa­van kol­men vuo­den aikana enem­män kuin se on muut­tunut 30 vuodessa. Taitaa suomen yhteiskun­ta­sopimus olla näperte­lyä tuo­hon verrattuna.

  12. Kale­vi: Epäilemät­tä on ole­mas­sa paljon töitä, joi­ta voidaan tehdä etäältä tai ainakin pien­ryh­mis­sä. Mut­ta jos ihmiset asu­vat hajal­laan pitkin pusikoi­ta, palvelusek­tori jää alike­hit­tyneek­si. Suomes­sa jää suuri määrä yri­tyk­siä syn­tymät­tä, kos­ka yri­tysidean edel­lyt­tämä asukasti­heys puuttuu.

    Suomes­sa on nyt ainakin Oulu, Jyväskylä, Tam­pere, Turku ja vielä mui­ta, jois­sa ei eletä puskissa. Asukasti­heys on pääkaupunkiseudun luokkaa (mut­ta ei asukas­määrä). Näis­sä kaupungeis­sa asun­non saa noin puoleen hin­taan ja pienem­mis­sä kaupungeis­sa vielä edullisem­min. Pääkaupunkiseudul­la ker­rostaloneliö mak­saa n. €4000 kun taas esim. Turus­sa puo­let siitä. Tam­peretta (€2400) luku­un otta­mat­ta kaik­ki Suomen kalleim­mat kun­nat sijait­se­vat Helsin­gin seudul­la (www.asuntojenhinnat.fi).

    Suomes­sa palveluelinkeino­jen kehit­tymät­tömyys johtuu sään­telystä, palkan­li­sistä ja veroista. Asukas­määräl­lä tai ‑tihey­del­lä on kai aika mar­gin­aa­li­nen merkitys.

  13. LK:
    Suomen ongel­ma numero yksi:

    http://biotuotetehdas.fi/biotuotteet

    Otsikko “Uudet bio­tuot­teet” ja alla ole­va kuva, ker­too kaiken mis­tä on kyse.

    Tähän roskaan Suo­mi panos­ti ja panos­taa yli 500 miljoon­al­la eurol­la eri­lais­ten investoin­tien, lain­o­jen ja tukien avul­la. Markki­noil­la ei ollut halua investoin­ti­in, joten val­tio laitet­ti­in apuun.

    Mil­jardin euron investoin­ti, jon­ka ain­ut funk­tio on polt­taa tuki­aisil­la tuotet­tu met­sähake biosähkök­si. Sivus­sa tuote­taan hiukan sel­l­ua, jon­ka hin­ta toden­näköis­es­ti puolit­tuu viiden vuo­den kuluessa. 

    Mut­ta ei hätää, kyl­lä siihen jokin tuki kek­sitään ja jos ei muu­ta, niin Solid­i­um ostaa koko roskan!

    Kyl­lä sille investoin­nille on selkeät kau­pal­liset perus­teet. Mut­ta jos val­tio mak­saa niin mikä tahansa yri­tys kup­paa tukia niin paljon kuin vain läh­tee irti.… 🙂

    Itseasi­as­sa se voi olla jopa yhtiön johdon velvol­lisu­us omis­ta­jien suun­taan. Toki nykyiseen maail­maan sopi­va viher­brändäys tulee mukaan kuvioihin:

    - Helenin aurinkovoimahanke
    — Ikean tuulivoimapuisto
    — S‑ryhmän tuulivoima­hankkeet St1:n kanssa

  14. Suomen Pankin Suvan­to esit­ti muu­tamia viikko­ja sit­ten Kalevas­sa, että Ruotsin vien­nil­lä ei mene eri­tyisen hyvin. Kansan­talouden kasvu on hänen mukaansa johtunut yksi­tyisen sek­torin velkaantumisesta.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, mitä lähivu­osi­na tapahtuu.

  15. Jor­ma Nordlin:
    Eikö näin pienen kansan ylläpitämän yliopis­to­jär­jestelmän meno­ja saisi ollenkaan leika­ta? Onko nyt järkevää aivan kaikkea sitä tutkia, mitä nyt tutk­i­taan yliopistoissa?

    Tutk­i­jat ovat per­sauk­isia ihmisiä, ja suo­ma­lainen “huip­pututk­i­ja” tien­aa luokkaa 30–50k euroa vuodessa. Val­taosa tutkimuk­sista tehdään hyvin pienel­lä rahal­la, ja har­vat teknis­ten alo­jen tutkimuk­set saa­vat kun­non rahoi­tus­ta. Väitös­tutkimuk­sia rahoite­taan myös työsken­telemäl­lä siivoo­jana ja niin edelleen.

    Se ongel­ma ei todel­lakaan ole se, että yliopis­toil­la olisi LIIKAA rahoi­tus­ta, vaan että sitä on liian VÄHÄN!

    Esimerkik­si teknis­ten alo­jen koe­jär­jeste­lyt voivat mak­saa todel­la paljon, mut­ta ei niitä varten olla tar­joa­mas­sa tukea. Ehei! Tuet val­u­vat läpimä­tien kepu­bis­nek­sien raa­to­jen keräilyyn. 

    Se nyt on vaan niin, että ei voi­da tehdä huip­pututkimus­ta ilman perus­tutkimus­ta. Se perus­tutkimus on se peruskallio, jon­ka varaan kaik­ki rak­en­tuu. Ilman perus­tutkimuk­sis­sa tehtyjä pienen pieniä läpimur­to­ja ei voi­da tehdä huipputuloksia.

    Tieteen peru­sole­mus on se, että tieto kumuloituu.

    Suomes­sa ei yksinker­tais­es­ti ole riit­tävästi riit­tävän suuria vien­tiyri­tyk­siä. Lisäk­si keskilu­okan kapen­e­m­i­nen on aiheut­tanut sisä­markki­noiden kuolinkoristukset.

    Kun ei tutki­ta, ei voi­da tehdä läpimur­to­ja, eikä ole mitä myy­dä tuot­teina yrityksissä!

    Teknil­lis­ten alo­jen hakumäärät ovat olleet alhaisia vuosikaudet, kun taas paper­in­pyörit­täjien ja koodarei­den hakumäärät ovat korkei­ta. Mut­ta, jonkun pitää edelleenkin suun­nitel­la ne tuot­teet, joi­ta paper­in­pyörit­täjät kaup­paa­vat ja koodar­it ohjelmoivat. 

    Juuri sik­si esimerkik­si tästä bio­taloushu­uhaas­ta ei tule mitään, kos­ka meil­lä ei ole osaa­jia, jot­ka osaisi­vat siitä raa­ka-aineesta tuoteke­hit­tää tuotteita!

    Esimerkik­si kemi­an ja biolo­gian osaa­jista on pulaa. Mut­ta mitä tekee Suo­mi? Lisää uskon­non ja his­to­ri­an ope­tus­ta lukiois­sa! Fysi­ikkaa supis­te­taan. Matem­ati­ikas­ta ollaan tekemistä ohjel­moin­nin ja matem­ati­ikan sekasikiötä.

    Opiskelu on kovaa työtä. Se ei ole leikkiä, vaan se on työtä. Samoin sen insinöörin tarvit­se­man lasku­taidon kehit­tämi­nen. Se vaatii kovaa työtä. 

    Suo­mi tarvit­see luon­non­ti­etei­den sovelta­jia, mut­ta myöskin taitelijoi­ta, joiden avul­la voidaan suun­nitel­la tuot­tei­ta kuten iPhone. 

    News­flash: ohjel­moin­ti on ala, joka kor­vau­tuu hyvin nopeasti tekoälyllä.

    Samoin paper­in­pyörit­tämi­nen eli kir­jan­pito ja sen sel­l­aiset. Se on kylmää kyytiä kaup­pati­etei­den mais­tereille seu­raa­van 10 vuo­den kuluessa.

    Minä halu­aisin nähdä Suomen talouden kasvus­sa ja eri­tyis­es­ti halu­aisin nähdä täysin uusien teol­lisu­u­de­nalo­jen syn­nyn Suomeen, siten että tääl­lä myös valmis­te­taan ne suun­nitel­lut tuotteet!

  16. “Työt­tömiä on turha syyt­tää siitä, etteivät he muu­ta työn peris­sä Helsinki­in. Jos yksi muut­taa, hän vie Helsingistä asun­non toiselta ja estää tätä muuttamasta.”

    Uudel­la­maal­la on liki 100000 työtön­tä, Kain­u­us­sa 5000 

    Mitä hyö­tyä on tuo­da 5000 lisää entis­ten työt­tömien jatkoksi ?

    Ja muu­ton hin­ta on 200000–500000. Ei yrit­täjää ja yri­tys­tä kukaan velvoita tekemään tuol­laista investoin­tia, jos epä­var­muus on yhtä suuri kuin palka­nsaa­jan työpaikalla

    Yri­tysjo­hta­ja voi jopa joutua syyt­teeseen täl­lais­es­ta vahin­gon tuttamisesta 

    Osa-aikaisu­us on ollut euroop­palainen ratkaisu työt­tömyy­teen, suurin osa val­tioista tukee osa-aiak­isia ja näin on väl­tyt­ty köy­hyy­deltä ja pienituloisuudelta.

    Sak­sa ja Englan­ti ovat poikkeuk­sia , näis­sä mais­sa köy­hien määrä lähen­telee USAn tasoa

  17. Tom­pe­lo:
    Suomes­sa palveluelinkeino­jen kehit­tymät­tömyys johtuu sään­telystä, palkan­li­sistä ja veroista. Asukas­määräl­lä tai ‑tihey­del­lä on kai aika mar­gin­aa­li­nen merkitys. 

    Palvelu­jen kannal­ta asukas­määrän ja ‑tihey­den merk­i­tys on ensisi­jainen. Jos hark­i­taan toimip­is­teen perus­tamista, aivan ensimäisek­si las­ke­taan, paljonko sen ympäristössä asuu poten­ti­aal­ista asi­akaskun­taa. Riit­tävä väestö mah­dol­lis­taa myös erikois­tuneet palve­lut, sik­si vaikka­pa Helsingis­sä kan­nat­taa pyörit­tää kasvis­rav­in­to­laa mut­ta Kan­gas­niemel­lä ei. Jos taas liikei­dea perus­tuu palvelu­un asi­akkaan luona, myös sil­loin riit­tävän tiheä asu­tus on tärkeää. Haja-asu­tusalueel­la työai­ka hupe­nee siir­tymi­in. Kos­ka myös tämä aika pitäisi laskut­taa asi­akkail­ta, nousee palvelun hin­ta niin korkeak­si että yri­tys jää perustamatta.

  18. Kale­vi: Palvelu­jen kannal­ta asukas­määrän ja ‑tihey­den merk­i­tys on ensisi­jainen. Jos hark­i­taan toimip­is­teen perus­tamista, aivan ensimäisek­si las­ke­taan, paljonko sen ympäristössä asuu poten­ti­aal­ista asi­akaskun­taa. Riit­tävä väestö mah­dol­lis­taa myös erikois­tuneet palve­lut, sik­si vaikka­pa Helsingis­sä kan­nat­taa pyörit­tää kasvis­rav­in­to­laa mut­ta Kan­gas­niemel­lä ei. Jos taas liikei­dea perus­tuu palvelu­un asi­akkaan luona, myös sil­loin riit­tävän tiheä asu­tus on tärkeää. Haja-asu­tusalueel­la työai­ka hupe­nee siir­tymi­in. Kos­ka myös tämä aika pitäisi laskut­taa asi­akkail­ta, nousee palvelun hin­ta niin korkeak­si että yri­tys jää perustamatta.

    En kylä vieläkään usko, että Suo­mi jakau­tuu Helsinki­in ja haja-astusalueeseen. Kyl­lä tuos­sa ulkona ihan kaupun­ki on vaik­ka se ei pääkaupun­ki olekaan. 

    Ymmär­rän toki, että Hes­e­jä mah­tuu aika paljon enem­män Helsinki­in kuin Lah­teen. Mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö Lahdessa olisi siel­lä tääl­lä riit­tävästi asi­akasvir­taa muu­ta­malle. (Tuol­lais­ten palvelu­jen kan­nat­tavu­us siis ei perus­tu niinkään asukasti­hey­teen vaan ihmisvir­toi­hin ja vetovoimaisu­u­teen plus ostovoimaan. Mieti vaik­ka Jum­boa tai Keskisen kyläkauppaa.)

    Jotain mar­gin­aal­isia palvelu­ja ei kan­na­ta viedä pääkaupunkiseudun ulkop­uolelle mui­hin “isoi­hin” kaupunkei­hin ehkä koskaan. Tosin ei heti tule mieleen yhtään. Suomen ensim­mäiset pit­se­ri­atkin oli­vat jos­sain “pusikois­sa”, Wikipedi­an mukaan Ham­i­nas­sa ja Lappeenrannassa.

    Toisaal­ta, jos Suomes­sa aloit­taa vaik­ka koiran käve­ly­tys­palvelu­jen väl­i­tyk­sen, on ihan sama, aloit­taako sen Helsingis­sä vai Jyväskylässä bis­nes­logi­ikan kannal­ta. Asukas­määrät, ihmisvir­rat yms. ovat täysin sivuroolis­sa jos edes siinä. Kehi­tys­ti­imin rekry­toin­ti vain saat­taa olla han­kalam­paa. Ulkoilut­ta­jat voivat sit­ten keskit­tyä Helsinki­in — vaik­ka on niitä koiria “puskissakin” var­maan muu­ta­malle työntekijälle.

    Tuol­laiseen tietotekni­ikkabis­nek­seen, net­tiä ja äly­lait­tei­ta hyö­dyn­tävi­in yhdis­tyk­si­in tai star­tup­pei­hin pistän toivoni, en niinkään kasvisravintoloihin.

  19. Jor­ma Nordlin:
    Eikö näin pienen kansan ylläpitämän yliopis­to­jär­jestelmän meno­ja saisi ollenkaan leika­ta? Onko nyt järkevää aivan kaikkea sitä tutkia, mitä nyt tutk­i­taan yliopistoissa?

    Ja onko järkevää pistää rahaa niin paljon muuhun kuin itse sub­stanssi­in, yliopis­tois­sa ja tutkimus­laitok­sis­sa? Kult­ti-Nur­mi­nen-Tuki­ainen oli­vat arvioneet että pelkästään hake­musten laa­timises­sa Strate­gisen tutkimuk­sen neu­vos­ton hakui­hin on kulunut enem­män resursse­ja kuin pääkaupunkiseudun kaikkien talousti­eteen laitosten vuosibudjetit.

    Ongel­ma ei koske vain Suomea, itsekin teen juuri töitä FEE OPEN ‑rahoituk­sel­la haus­ta johon osal­lis­tui 440 hake­mus­ta joista 6 rahoitet­ti­in. Vaik­ka arpa oma­l­la kohdal­la suosikin, on tuo älytön­tä resurssien haaskaus­ta Euroopan laa­juis­es­ti. Kauneuskil­pailui­hin liit­tyvät myös nämä vaikeudet.

    Älyt­tömyy­den taustal­la lie­nee joku syvem­pi syy, joka olisi hyvä hah­mot­taa, mut­ta enpä vain lop­pu­un asti hah­mo­ta. Yksi syy­seu­raus­ketjun osa on että tutkimus­laitok­sil­la ja yliopis­toil­la ei ole enää omaa bud­jet­tia, vaan se tulee pätkän eris­sä ulkop­uolelta, mikä on omi­aan tekemään työstä pro­jek­tilu­on­teista kaikkine kauhuineen: pitää laa­tia ennakkoon riskiarvio, mukaan lukien arvio tule­vista odot­ta­mat­tomista ongelmista; tehtävä suun­nitel­ma han­kkeessa tehtävistä keksin­nöistä seu­raa­van 3 vuo­den aikana ynnä niiden hyö­dyn­tämis­es­tä; jos alku­peräi­nen tavoite osoit­tau­tuu mah­dot­tomak­si, mut­ta pro­jek­tin var­rel­la tulee vas­taan tavat­toman hedelmälli­nen uusi idea jota ei ole pro­jek­tisu­un­nitel­mas­sa, suun­nan muut­ta­mi­nen on usein mah­do­ton­ta; ja niin pois päin.

    Ymmär­rän myös paineet siirtää tekemis­ten hyöt­yarvioin­ti kauem­mas omaan napaansa ihas­tuneil­ta tutk­i­joil­ta, kuin myös riskin laitok­selleen juut­tuneesta pro­fes­sorista joka ei ole julkaissut 20 vuo­teen var­man perus­ra­hoituk­sen juostes­sa. Silti haiskah­taa että nyky­taval­la kil­pailutet­tuun jär­jestelmään kätkey­tyy joku perus­ta­van­laa­tu­inen virhearvio.

  20. Suo­ma­laises­sa tieder­a­hoituk­ses­sa pitäisi ymmärtää mit­takaa­va. Suo­mi vas­taa väestöltään noin Pietarin kaupun­gin väestöä. Pitäisi ymmärtää suu­ru­us­lu­okat ja lähteä pri­or­isoimaan resursse­ja. Suuret maat voivat tutkia vähän kaiken­laista kivaa, hauskaa ja har­ras­taa sitä perus­tutkimus­takin enemmän.

    Jos joku suurkaupun­ki miet­tisi omaa tieder­a­hoi­tus­taan samal­la taval­la kuin Suo­mi, niin kaupun­gin johtoa pidet­täisi­in suuruudenhulluna.

  21. theta:
    Tahko­taan rahaa “rau­dal­lakin”. Intel on edelleen suurem­pi kuin Face­book, vaik­ka eihän Intel valmista kuin jotain ihan tyh­miä bulkkikomponentteja! 

    Tavalli­nen ihmi­nen ei aina edes ero­ta rautaa sof­t­as­ta. Ponse on kuulem­ma yksi Suomen johtavista teknolo­giayri­tyk­sistä ja myös softatalo.

  22. Jor­ma Nordlin:
    Suo­ma­laises­sa tieder­a­hoituk­ses­sa pitäisi ymmärtää mit­takaa­va. Suo­mi vas­taa väestöltään noin Pietarin kaupun­gin väestöä. Pitäisi ymmärtää suu­ru­us­lu­okat jalähteä pri­or­isoimaan resursse­ja. Suuret maat voivat tutkia vähän kaiken­laista kivaa, hauskaa ja har­ras­taa sitä perus­tutkimus­takin enemmän.

    Jos joku suurkaupun­ki miet­tisi omaa tieder­a­hoi­tus­taan samal­la taval­la kuin Suo­mi, niin kaupun­gin johtoa pidet­täisi­in suuruudenhulluna.

    Pietarin brut­tokansan­tuote ei ole lähi­mail­lakaan Suomen bruttokansantuotetta.

  23. Tom­pe­lo:
    Tuol­laiseen tietotekni­ikkabis­nek­seen, net­tiä ja äly­lait­tei­ta hyö­dyn­tävi­in yhdis­tyk­si­in tai star­tup­pei­hin pistän toivoni, en niinkään kasvisravintoloihin.

    IT-ala ei pysty kom­pen­soimaan (blo­gis­sa mainit­tua) 300 000 menetet­tyä työ­paikkaa, kaik­ista työt­tömistä ei voi­da tehdä tuot­tavia koodare­i­ta. Mut­ta nyt kun tietotekni­ikan mainit­sit, niin voimme tode­ta, että jok­seenkin kaik­ki men­estyvät uudet IT-yri­tyk­set — Super­cell, Reak­tor ym. — sijait­se­vat suuris­sa kaupungeis­sa. Jos ker­ran ain­oa mitä tarvi­taan on mies ja läp­päri, niin mik­si maakun­nis­sa on hil­jaista? Mik­si IT-yrit­täjät eivät muu­ta sinne mis­sä asum­i­nen on halpaa?

  24. Kale­vi:Jos taas liikei­dea perus­tuu palvelu­un asi­akkaan luona, myös sil­loin riit­tävän tiheä asu­tus on tärkeää. Haja-asu­tusalueel­la työai­ka hupe­nee siir­tymi­in. Kos­ka myös tämä aika pitäisi laskut­taa asi­akkail­ta, nousee palvelun hin­ta niin korkeak­si että yri­tys jää perustamatta.

    Muu­ta­ma päivä sit­ten YLE:n radios­sa haas­tatelti­in tulkki­fir­man toimaria etä­tulkkauk­ses­ta. Hänen mukaansa siir­tymäa­jat läs­näolo­tulkkauk­ses­sa ovat ongel­ma PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.

    Koke­muk­set tuke­vat käsi­tys­tä sisäisen liiken­teen ongel­mallisu­ud­es­ta aikasyöp­pönä jo pelkässä Helsingis­sä. Lan­del­la ½:ssa tun­nis­sa liikahde­taan kevyesti mon­esti n. 40 km. Helsingis­sä matkat mitataan ajas­sa, ei kilo­me­treis­sä. Puoli tun­tia suun­taansa on Helsin­gin sisäisenä mat­ka-aikana hyvin tavanomainen ja pidem­piä taipaleväle­jä löy­tyy kevyesti.

  25. Jor­ma Nordlin:
    Suo­ma­laises­sa tieder­a­hoituk­ses­sa pitäisi ymmärtää mit­takaa­va. Suo­mi vas­taa väestöltään noin Pietarin kaupun­gin väestöä. Pitäisi ymmärtää suu­ru­us­lu­okat jalähteä pri­or­isoimaan resursse­ja. Suuret maat voivat tutkia vähän kaiken­laista kivaa, hauskaa ja har­ras­taa sitä perus­tutkimus­takin enemmän… 

    Olen vähän eri mieltä tuos­ta. Perus­tutkimus­ta pitää olla vähän kaik­il­ta aloil­ta, kos­ka käyt­tökelpoista soveltavaa tutkimus­ta ei syn­ny ilman alan perus­tutkimus­ta. Koskaan ei voi tietää, mis­tä tieteenalas­ta tulee se seu­raa­va läpimur­to. Yhteistä niille läpimur­roille on vain se, että ne syn­tyvät mail­mal­la pääsään­töis­es­ti soti­laste­knolo­gian tutkimuk­ses­ta, kos­ka siihen sekä käytetään suuria sum­mia rahaa että tavoit­teet ovat selkeät.

    Hyvin vähän on laitet­tu huomio­ta Suomes­sa siihen, miten Puo­lus­tusvoimien viestite­knolo­gian han­kkeet osui­v­at yksi­in Nokian nousun kanssa. Esimerkkinä sanom­alaitev­erkko ja matka­puhe­lin­ten alku. Vaikut­taisi järkevältä ohja­ta rahaa Puo­lus­tusvoimien han­kkei­den kaut­ta, koti­maiselle teollisuudelle.

    Suo­ma­lainen tieder­a­hoi­tus on joka tapauk­ses­sa niin pien­tä, että sum­mat voidaan moninker­taista ilman vaiku­tus­ta bud­jet­tikokon­aisu­u­teen. Kun yhteiskun­nan varoista yli 70 % menee sosi­aali- ja ter­veyssek­to­rille, niin siel­lä tehdy­il­lä kohtu­ullisil­la leikkauk­sil­la voidaan sekä pelas­taa maan talous, että taa­ta riit­tävä rahoi­tus niin tieteelle, infra­struk­tu­urille kuin turvallisuudellekkin.

  26. LK:
    Matem­ati­ikas­ta ollaan tekemistä ohjel­moin­nin ja matem­ati­ikan sekasikiötä.

    Opiske­lin matem­ati­ikkaa ja tilas­totiedet­tä yliopis­tossa. Sovelsin tutk­i­jana mm. eri­laisia tilas­tol­lisia malle­ja ja koneop­pimis­menetelmiä. Täl­lä het­kel­lä sovel­lan koodarin työssäni mm. lin­eaar­i­al­ge­braa, topolo­giaa ja kategoriateoriaa.

    Matem­ati­ikkaa tarvi­taan, mut­ta mitä olen 20 vuot­ta seu­ran­nut sen koulu­tus­ta, sitä opete­taan väärin ja siitä opetete­taan vääriä asioi­ta. Vähän kuin jos opiskelee kieliä, tankataan vuosikaudet turhaa kieliop­pia, vaik­ka tarve olisi kyetä puhu­maan ja kommunikoimaan.

    LK:
    News­flash: ohjel­moin­ti on ala, joka kor­vau­tuu hyvin nopeasti tekoälyllä.

    Se vain muut­tuu ja entistä enem­män ruti­ini­a­sioi­ta automa­ti­soituu. Täl­läkin het­kel­lä yksi näp­pärä koodari voi toises­sa fir­mas­sa vuo­den 2015 teknolo­gioil­la hal­li­ta muu­ta­mal­la skrip­til­lä ja ohjelmis­tol­la kokon­aisia palvelinkeskuk­sia ja laa­jo­ja jär­jestelmiä, joi­ta Tiedon kone­salis­sa tuu­nataan edelleen vuo­den 2005 tekni­ikoil­la käsipelil­lä 20–50 hen­gen tiimillä.

    Myös toimit­ta­jien työt kor­vau­tu­vat osit­tain tekoä­lyl­lä. Esim. tuo sof­ta taitaa kir­joit­taa suurim­man osan USA:n urheilu- ja talousuuti­sista: https://automatedinsights.com/

    Kor­vaisin mielu­usti myös puo­let poli­itikoista tekoä­lyl­lä, joka lukee tilas­to­ja, lehtiuutisia ja tuot­taa niiden perus­teel­la koost­ei­ta, blogi­postauk­sia ja automaat­tisia päätök­siä. Pää­sisimme toden­näköis­es­ti lamas­ta ylös nopeam­min, kuin kuun­tele­mal­la tois­taitois­t­en edus­ta­jien sam­makkoteat­te­ria ja takinkääntöä.

  27. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265

    “On jär­jen vas­taista, ettei maas­samme saa rak­en­taa sadoik­si vuosik­si hiilid­iok­si­idia varas­toivaa, täysin kier­rätet­tävää hir­si­taloa joka kestää kymme­nen sukupolvea.
    Suo­mi, puu­rak­en­tamisen mallimaa.….”

    Tässä olisi se oikea kohde puulle, jos­sa se sitoisi oikeasti sitä hiiltä pois ilmakehästä!

  28. jok­eri: Esteet­tisel­lä kirur­gial­la Suo­mi nousuun?

    Hesarin jutun mukaan varus­miehet ovat heikkokun­toisem­pia kuin koskaan. Kaupungilla käy­dessä tun­tuu että suurin osa 20–30 vuo­ti­aista näyt­tää lihav­il­ta ja heikkokuntoisilta.

    Olen pitänyt paljon työhaas­tat­telui­ta ja näh­nyt eri yri­tyk­siä. Aina on poikkeuk­sia, mut­ta keskimäärin tun­tuu että yli­pain­oiset ja vähem­män urheilulliset ovat usein myös sulkeu­tuneem­pia tai rajoit­tuneem­pia. Tohtorikol­le­gat ja ‑tutut tun­tu­vat kaik­ki ole­van pait­si avoimia ajatuk­sille, myös monipuolisia har­ras­ta­jia ja tietyl­lä taval­la kilpailuhenkisiä.

    Avoimesti ajat­tel­e­valle aka­teemiselle kil­pau­rheil­i­jalle, jol­la on itse­tun­to kohdal­laan, voi puhua suo­raan asioista ja asi­at etenevät. Yli­pain­oiselle, kuor­mit­tuneen ja stres­saan­tuneena tun­tuiselle ihmiselle ei voi vält­tämät­tä aina puhua suo­raan, tai asioi­ta pitää pohjustaa.

    Olen itse ollut molem­pia, sekä yli­pain­oinen stres­saan­tunut ja burnoutis­sa, että paljon vaa­tivim­mis­sa pro­jek­teis­sa ren­nos­ti työsken­televä hoik­ka urheil­i­ja. Ihmi­nen on psyko­fyysi­nen kokon­aisu­us, ja tietyl­lä tasol­la stres­si, liikku­mat­to­muus, unet­to­muus ja yli­paino alka­vat ruokkia itseään. Ajatuk­set muut­tuvat tuol­loin negati­ivisik­si ja katkeriksi. 

    Vas­taavasti hyvässä fyy­sisessä kun­nos­sa myös stres­si­ta­sot ovat mata­lampia, pää toimii ja on avoimem­pi uusille ideoille. Kyse ei siis ole kirur­gias­ta, vaan avoimes­ta ajat­te­lu­tavas­ta joka ohjaa ihmistä kehit­tymään monipuolisesti. 

    Valitet­tavasti iso osa ihmi­sistä ei vain kykene näkemään tuo­ta, saati kykene muokkaa­maan ajat­telu­aan ja kehit­tymään jatku­vasti. Vaik­ka lop­ul­ta kyse on ajat­te­lu­tavas­ta, ei geeneistä tai kirur­gias­ta. Amerikkalaiset ja ruot­salaisetkin ovat tässä ajat­telumallis­sa Suomea paljon parem­pia. Venäläiset ovat paljon huonom­pia, ja tietyt koulut­ta­mat­tomat, sulkeu­tuneet kult­tuu­rit suo­ras­taan haitallisia.

  29. Mata­la­palkkatyötä vieroksu­taan väärin perustein. Kyse on lop­ul­ta ostovoimas­ta, johon palkan suu­ru­u­den lisäk­si vaikut­taa vero­tus ja hin­tata­so. Pakkaa voidaan vielä sotkea tuil­la, mut­ta se on aina huono vaihtoehto.

    Suo­mi on verot­ta­mas­sa itsen­sä hengiltä. Kaikkein tärkein­tä on, että veroast­et­ta kyetään laske­maan. Pien­i­t­u­lois­t­en kannal­ta tärkein­tä on lop­ul­ta yri­tys­ten vero­tuk­sen laku, joka las­kee tuot­tei­den ja palvelu­iden hin­to­ja. Tulovero­tuk­ses­sa pien­i­t­u­loisia suo­si­van tasaveron käyt­töönot­to on fik­sua, mut­ta se tun­tuu ole­van joillekin mörkö.

    Tuet ovat aina ongel­ma, joten niihin ei pitäisi men­nä. Tuista muo­dos­tuu viidakko, jos­sa on aina paljon ei toiv­ot­tu­ja ilmiöitä ja jon­ka purkami­nen on aina vaikeaa. Esimerkik­si tiede­tään, että asum­istuet val­u­vat suo­raan asumiskus­tan­nuk­si­in, mut­ta silti Suomes­sa tue­taan sekä vuokra- että omis­tusasum­ista mil­jardilu­okkaa! Ei ihan täysjärkisen puuhastelua.

    Mata­la­palkkatyötä tulee vieroksua, jos työ ei tuo­ta elin­mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta aina tulee ensin tarkastel­la kokon­aisu­us ja kor­ja­ta muut virheet, kuten lopet­taa liiat tuet, laskea vero­tus­ta ja tarkastel­la säädök­siä. Pelkästään asum­is­tukien (sekä vuokra- että omis­tusasumisen tuet) pois­t­a­mi­nen toden­näköis­es­ti tas­apain­ot­taa Helsin­gin asumisen hin­taa niin, että pienel­läkin pal­ka­lla voi asua Helsingis­sä. Samal­la kaupun­ki menet­tää välistäve­don mah­dol­lisu­u­den, mikä on vain hyvä asia.

  30. Kale­vi: IT-ala ei pysty kompensoimaan(blogissa mainit­tua) 300 000 menetet­tyä työ­paikkaa, kaik­ista työt­tömistä ei voi­da tehdä tuot­tavia koodare­i­ta. Mut­ta nyt kun tietotekni­ikan mainit­sit, niin voimme tode­ta, että jok­seenkin kaik­ki men­estyvät uudet IT-yri­tyk­set – Super­cell, Reak­tor ym. – sijait­se­vat suuris­sa kaupungeis­sa. Jos ker­ran ain­oa mitä tarvi­taan on mies ja läp­päri, niin mik­si maakun­nis­sa on hil­jaista? Mik­si IT-yrit­täjät eivät muu­ta sinne mis­sä asum­i­nen on halpaa? 

    Suomes­sa on Nokian maha­laskun seu­rauk­se­na n 10.000 työtön­tä insinöööriä. Parem­pi jos he joko koulut­tau­tu­isi­vat mui­hin ammat­tei­hin tai hak­i­si­vat ulko­mail­ta töitä ja avat­taisi­in yli 55-vuo­ti­aille “eläkeput­ki”. Uut­ta Nokian kokolu­okan fir­maa ei muu­ta­mas­sa vuodessa luoda.

  31. TL:
    Valitet­tavasti iso osa ihmi­sistä ei vain kykene näkemään tuo­ta, saati kykene muokkaa­maan ajat­telu­aan ja kehit­tymään jatku­vasti. Vaik­ka lop­ul­ta kyse on ajat­te­lu­tavas­ta, ei geeneistä tai kirur­gias­ta. Amerikkalaiset ja ruot­salaisetkin ovat tässä ajat­telumallis­sa Suomea paljon parem­pia. Venäläiset ovat paljon huonom­pia, ja tietyt koulut­ta­mat­tomat, sulkeu­tuneet kult­tuu­rit suo­ras­taan haitallisia. 

    Ja sake­man­neil­la­han meni kaikkein parhait­en 1930–40 luvulla?

  32. Jouni Mar­tikainen: Muu­ta­ma päivä sit­ten YLE:n radios­sa haas­tatelti­in tulkki­fir­man toimaria etä­tulkkauk­ses­ta. Hänen mukaansa siir­tymäa­jat läs­näolo­tulkkauk­ses­sa ovat ongel­ma PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.

    Koke­muk­set tuke­vat käsi­tys­tä sisäisen liiken­teen ongel­mallisu­ud­es­ta aikasyöp­pönä jo pelkässä Helsingis­sä. Lan­del­la ½:ssa tun­nis­sa liikahde­taan kevyesti mon­esti n. 40 km. Helsingis­sä matkat mitataan ajas­sa, ei kilo­me­treis­sä. Puoli tun­tia suun­taansa on Helsin­gin sisäisenä mat­ka-aikana hyvin tavanomainen ja pidem­piä taipaleväle­jä löy­tyy kevyesti.

    Kuitenkin kaik­ki tulkkaus­toimis­tot ovat tietääk­seni sijoit­tuneet suuri­in kaupunkei­hin. Jos ker­ran pieni asukasti­heys ja suuret etäisyy­det ei ole mikään ongel­ma, niin mik­si nämä toimis­tot eivät ole pikkukun­nis­sa edullista toim­i­ti­lan hin­tata­soa hyödyntämässä?

  33. R.Silfverberg: Suomes­sa on Nokian maha­laskun seu­rauk­se­na n 10.000 työtön­tä insinöööriä. Parem­pi jos he joko koulut­tau­tu­isi­vat mui­hin ammat­tei­hin tai hak­i­si­vat ulko­mail­ta töitä ja avat­taisi­in yli 55-vuo­ti­aille “eläkeput­ki”. Uut­ta Nokian kokolu­okan fir­maa ei muu­ta­mas­sa vuodessa luoda.

    Per­in­teiset Nokian insinöörit ovat työl­listyneet hyvin, alan osaa­jista alkaa olla pulaa. Pikkupo­moil­la, pros­essien kehit­täjil­lä sekä kaiken­maail­man koor­di­naat­tor­eil­la ja kom­mu­nikoi­jil­la on vaikeam­paa. Heitä oli paljon.

  34. Tapio: Per­in­teiset Nokian insinöörit ovat työl­listyneet hyvin, alan osaa­jista alkaa olla pulaa. Pikkupo­moil­la, pros­essien kehit­täjil­lä sekä kaiken­maail­man koor­di­naat­tor­eil­la ja kom­mu­nikoi­jil­la on vaikeam­paa. Heitä oli paljon. 

    Osa työl­listyy osa ei, joka tapauk­ses­sa isot IT talot pitävät joka vuosi YT-neu­vot­telu­ja jois­sa tois­es­ta päästä potk­i­taan porukkaa ulos ja tois­es­ta ote­taan muka “pätevämpiä” sisään. Tavoit­teena isoil­la IT-työ­nan­ta­jil­la lie­nee polkea insinöörien palkat bus­sikuskien tasolle ilman yhteiskuntasopimusta.

  35. TL: Opiske­lin matem­ati­ikkaa ja tilas­totiedet­tä yliopis­tossa. Sovelsin tutk­i­jana mm. eri­laisia tilas­tol­lisia malle­ja ja koneop­pimis­menetelmiä. Täl­lä het­kel­lä sovel­lan koodarin työssäni mm. lin­eaar­i­al­ge­braa, topolo­giaa ja kategoriateoriaa.

    Matem­ati­ikkaa tarvi­taan, mut­ta mitä olen 20 vuot­ta seu­ran­nut sen koulu­tus­ta, sitä opete­taan väärin ja siitä opetete­taan vääriä asioi­ta. Vähän kuin jos opiskelee kieliä, tankataan vuosikaudet turhaa kieliop­pia, vaik­ka tarve olisi kyetä puhu­maan ja kommunikoimaan.

    Voisitko TL ava­ta lisää ajatuk­si­asi matem­ati­ikan opetuk­sen kehit­tämis­es­tä. Ainakin TKK:ssa (Aal­to) matem­ati­ikan opetuk­sen sit­o­mis­es­ta sovel­luk­si­in on puhut­tu iät ja ajat, mut­ta mitään kovin toimi­vaa ja konkreet­tista ei ole saatu aikaisek­si. Asia on erit­täin tärkeä.

  36. “Suomen surkea taloudelli­nen tilanne on jatkunut nyt kahdek­san vuot­ta. Mikään suh­dan­nevai­he ei kestä näin kauan.”

    Suh­dan­nevai­hte­lut voivat kestää vaik­ka ikuis­es­ti, mikäli raha- ja finanssipoli­ti­ik­ka hoide­taan tarpeek­si huonos­ti. Kul­takan­nan aikana taan­tu­mat oli­vat erit­täin pitk­iä ja syviä, esimerkik­si vuon­na 1873 alka­nut taan­tu­ma jatkui Englan­nis­sa läh­es 20 vuotta.
    Jos raha- tai talous­poli­ti­ik­ka ei tue talouden toipumista, on pääo­man kulu­mi­nen (koneet kulu­vat, hyödyk­keet van­henevat) ain­oa asia, joka pitää investoin­te­ja yllä. Tähän tör­mät­ti­in kul­takan­nan aikana, kun tuot­tavu­usshokke­ja ei voi kom­pen­soi­da val­u­ut­takurssien muu­tok­sen kaut­ta, eikä maan sisäisiä hin­ta­suhtei­ta voi sopeut­taa inflaa­tion kautta.

    Suo­mi kär­sii nyt näistä molem­mista: Suomen hin­tata­so ei voin­ut sopeu­tua vuon­na 2008 joten notkah­dus muut­tui lamak­si joka pitkit­tyy sen takia, ettei EKP ole saanut aikaan inflaa­tio­ta, joka helpot­taisi yhteis­val­u­ut­ta-alueen maid­en keskinäis­ten hin­taero­jen tasaamises­sa. Nyt kri­isi­maid­en on saata­va aikaan Sak­saa mata­lampi inflaa­tio, joka nyky­olois­sa tarkoit­taa deflaa­tio­ta, joka taas on velka­an­tuneelle kansan­taloudelle kuolemantuomio.

    Euro on pienen jäsen­maan kannal­ta yhtä huono sys­tee­mi kuin kul­takan­ta. Tämän takia nämä pitkät taan­tu­mat ovat tulleet jäädäkseen.

  37. R.Silfverberg: Osa työl­listyy osa ei, joka tapauk­ses­sa isot IT talot pitävät joka vuosi YT-neu­vot­telu­ja jois­sa tois­es­ta päästä potk­i­taan porukkaa ulos ja tois­es­ta ote­taan muka “pätevämpiä” sisään. Tavoit­teena isoil­la IT-työ­nan­ta­jil­la lie­nee polkea insinöörien palkat bus­sikuskien tasolle ilman yhteiskuntasopimusta.

    Isoil­la it-taloil­la on mon­en­laisia osaa­jia työssä. Toisil­la alueil­la työvoiman tarve vähe­nee, toisil­la lisään­tyy. Olisiko se sitä luo­vaa tuhoa? Kil­pailu on kovaa, fir­moil­la ei ole enää mah­dol­lisu­ut­ta koulut­taa ihmisiä nol­las­ta alal­ta toiselle, vaik­ka jonkin­laista siir­tymää aina on.

  38. Mikko Kivi­ran­ta: …Kult­ti-Nur­mi­nen-Tuki­ainen oli­vat arvioneet että pelkästään hake­musten laa­timises­sa Strate­gisen tutkimuk­sen neu­vos­ton hakui­hin on kulunut enem­män resursse­ja kuin pääkaupunkiseudun kaikkien talousti­eteen laitosten vuosibudjetit.

    Silti haiskah­taa että nyky­taval­la kil­pailutet­tuun jär­jestelmään kätkey­tyy joku perus­ta­van­laa­tu­inen virhearvio.

    Yllä mainit­tu yhä kovem­paa vauh­tia pyörivä rahoituk­sen­hakemiso­ra­van­pyörä on ensim­mäi­nen vir­hearvio. Toinen on täl­lä vaa­likaudel­la eri­tyisen akti­iviseen käyt­töön otet­tu työkalu, perus­suo­ma­lainen alueel­lis­t­a­mi­nen. Joka konkreti­soituu Helsin­gin yliopis­ton jät­tileikkauksi­na sekä tun­netusti avokä­tisenä, alueel­lisin perustein myön­net­tynä rahoituksena.

    Resurssit suun­nataan toim­intaan ja puuhastelu­un, joista ei vähänkään pidem­mäl­lä tähtäimel­lä ole mitään hyö­tyä yhteiskun­nalle — olet­taen että sen tavoit­teena on kehit­tyä ja pysyä muiden maid­en mukana.

  39. -e-: Voisitko TL ava­ta lisää ajatuk­si­asi matem­ati­ikan opetuk­sen kehit­tämis­es­tä. AinakinTKK:ssa (Aal­to) matem­ati­ikan opetuk­sen sit­o­mis­es­ta sovel­luk­si­in on puhut­tu iät ja ajat, mut­ta mitään kovin toimi­vaa ja konkreet­tista ei ole saatu aikaisek­si. Asia on erit­täin tärkeä. 

    Ihmiset ovat eri­laisia, itse olen oppin­ut aina hyvin huonos­ti seu­raa­mal­la jotain ope­tus­ta. Tai en yleen­sä kykene seu­raa­maan ope­tus­ta. Olen aina ollut käytän­nön­läheinen puuhasteli­ja, yläas­teel­la virit­telin tietokonei­ta, kolvasin elek­tron­i­ikkaa ja koodasin pele­jä kir­jas­ton kir­jo­jen ja varhaisen inter­netin (TeleSampo/Funet) avul­la. Matem­ati­ikas­sa olin aina luokkani parhai­ta, joskin olin laiska eikä matem­ati­ik­ka ollut kiinnostavaa.

    Laisku­us jatkui lukios­sa, laa­ja matem­ati­ik­ka meni läpi tun­neil­la istu­mal­la, mut­ta se ei kiin­nos­tanut. Koodailin kaiken­laista peleistä frak­taalei­hin C++:lla, mut­ta tavalli­nen koulu­matem­ati­ik­ka ei vain kiinnostanut.

    Yliopis­tossa lin­eaar­i­al­ge­braa pystyi opiskele­maan ohjel­moimal­la, logi­ik­ka liit­tyi kieli­in tai kään­täji­in ja vaik­ka mihin, ana­lyysia oli help­po hah­mot­taa OpenGL ohjel­moin­nin kaut­ta, tai Mat­la­bil­la. Ja toki myös SPSS ja R ohjelmil­la tilas­tol­lis­ten jakau­mien kaut­ta. Lop­ul­ta yliopis­tossa ja työelämässä päädyin opiskele­maan matem­ati­ikkaa Ama­zon­ista tilat­tu­jen kir­jo­jen kaut­ta, tai ohjel­moimal­la. En koskaan luen­to­jen, opin­to­ma­te­ri­aalien tai kurssien kautta.

    Mut­ta en siis ole hyvä matem­ati­ikas­sa, olen keskinker­tainen. Ja kaltaisil­leni perustyypeille täy­tyy kehit­tää jostain moti­vaa­tio ja mie­lenki­in­to opiskel­la matem­ati­ikkaa. Min­ulle se mie­lenki­in­to syn­tyy käytän­nön soveltamisesta. 

    Jos ryhty­isin koulut­ta­maan matem­ati­ikkaa, perustyökalu­ni olisi 1600-luvul­ta periy­tyvän notaa­tion ja liitu­taulun sijaan Mat­lab, Math­e­mat­i­ca, R, jokin ohjel­moin­tikieli jne. Mut­ta ehkäpä nuo ovat jo käytössä opetuk­ses­sa, ~20 vuot­ta sit­ten nuo oli­vat lähin­nä harv­inaisia mausteita.

  40. LK: Esimerkik­si kemi­an ja biolo­gian osaa­jista on pulaa.

    Tut­tu osaa­ja (väitel­lyt) koulut­tau­tuu parhail­laan hoitoalalle, kos­ka siel­lä on töitä ja tutkimuk­ses­sa ei…

  41. Jenkit opet­ta­vat maail­man parhais­sa yliopis­tois­saan matem­ati­ikkaa per­in­teis­es­ti siten, että luen­noit­si­ja luen­noi ja kir­joit­taa liitu­taul­ulle. Siitä sit­ten maail­man parhaat opiske­li­jat (ja motivoituneim­mat) kir­joit­ta­vat lyi­jykynil­lä, tus­seil­la tai kuu­lakärkikynil­lä muis­tivihkoi­hin­sa muistiinpanoja.

    Ajatel­la, rikkaat mak­sa­vat itsen­sä kipeäk­si, että hei­dän lap­sukaisen­sa pääsee näi­hin opinahjoi­hin ja sit­ten siel­lä opete­taan sato­ja vuosia van­hal­la metodilla! 

    Samat opinahjot tuot­ta­vat vuodes­ta toiseen maail­man huip­pu­ja tutk­i­joik­si ja työn­tek­i­jöik­si amerikkalaisi­in yrityksiin.

  42. Tapio:
    Suomen Pankin Suvan­to esit­ti muu­tamia viikko­ja sit­ten Kalevas­sa, että Ruotsin vien­nil­lä ei mene eri­tyisen hyvin. Kansan­talouden kasvu on hänen mukaansa johtunut yksi­tyisen sek­torin velkaantumisesta.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, mitä lähivu­osi­na tapahtuu.

    Velan määrää kas­vat­ta­mal­la on oikeas­t­aan koko län­ti­nen maail­ma + Japani ylläpitänyt vaival­loista talouskasvua koko 2000-luvun. Itse asi­as­sa USA:n osalta talouskasvu on viimeiset 30 vuot­ta syn­nytet­ty liit­to­val­tion lisävelka­an­tu­misel­la. Ja tämä kehi­tys on vain kiihtynyt 2000-luvulla.

    Eli ilman lisäve­lan­ot­toa eivät län­tisen maail­man BKT:t olisi kas­va­neet oikeas­t­aan lainkaan. Glob­al­isaa­tion kaut­ta talouskasvu siir­tyi muualle, län­nelle jäi tosi­asi­ak­si val­ta­va velka­an­tu­mi­nen. Velka­an­tu­mal­la on tietysti ylläpi­det­ty näen­näistä elin­ta­soa, mut­ta ennen kaikkea varmis­tet­tu net­to­var­al­lisu­u­den kasaan­tu­mi­nen sille rikkaim­malle 0,1 %:lle.

    Ikävä kyl­lä velka­ku­pla puhkeaa kun luot­ta­mus velko­jen mak­su­un mure­nee ja keis­ari seisookin kulkuset pal­jaana. Eurokri­isi (Kreik­ka ym) on pien­tä esi­makua tulevasta.

    No olkoot työt­tömämme musi­ikin vielä soidessa iloisia halpo­jen kiinalais­ten tuot­tei­den ympäröimänä.

  43. TL: .

    Olen pitänyt paljon työhaas­tat­telui­ta ja näh­nyt eri yri­tyk­siä. Aina on poikkeuk­sia, mut­ta keskimäärin tun­tuu että yli­pain­oiset ja vähem­män urheilulliset ovat usein myös sulkeu­tuneem­pia tai rajoit­tuneem­pia. Tohtorikol­le­gat ja ‑tutut tun­tu­vat kaik­ki ole­van pait­si avoimia ajatuk­sille, myös monipuolisia har­ras­ta­jia ja tietyl­lä taval­la kilpailuhenkisiä.

    Kyl­lä se on ihan kaikkial­la tutkit­tu asia, että ihmisen sosi­aaliset taidot arvioidaan val­ta­van voimakkaasti ulkonäön kaut­ta. Ei tähän toisaal­ta edes tutkimuk­sia tarvi­ta kun kat­se­lee ympärille. Nuoret poli­itikot, yliopis­toak­ti­iv­it, some-kuninkaat jne. ovat komei­ta tai kau­ni­ita. Esteti­ikan vaiku­tus­ta palkkaan on tutkit­tu kaikkial­la: palk­ka on kau­ni­il­la paljon parem­pi. Tämä kehi­tys vain jyrkke­nee, kun kaik­ki työt alka­vat ole­maan tiim­i­työtä tai asi­akas­palvelua, töitä mis­sä työ­markki­na-arvo arvioidaan este­teeikan perusteella.

    Sano mitä san­ot, niin esteet­ti­nen kirur­gia räjäähtää Suomes­sa 10v sisäl­lä kat­toon niin kuin se on räjähtänyt kaikissa muis­sa mais­sa ehkä Afrikkaa luku­un ottamatta.

  44. LK:
    Jenkit opet­ta­vat maail­man parhais­sa yliopis­tois­saan matem­ati­ikkaa per­in­teis­es­ti siten, että luen­noit­si­ja luen­noi ja kir­joit­taa liitutaululle. 

    Noin­han se on suo­ma­lai­sis­sakin yliopis­tois­sa. Puu­penk­ki ja tus­si­taulu, johon luen­noit­si­ja kir­joit­taa, ja jota seu­rataan ja tois­te­taan vai­he vai­heelta. Noin on ollut hyvä sato­ja vuosia joten mik­si muut­taa toimi­vaa käytän­töä. Vielä kun opet­ta­jat saisi­vat lyödä kart­takepil­lä sormille ja avokämmenel­lä päähän tyh­miä nulikoi­ta niin hyvä olisi. 

    Matem­ati­ikan oppimi­nen vaatii parkki­in­tuneen taka­puolen, mie­lenki­in­toa ja nöyryyt­tä. Min­ul­la ei mie­lenki­in­to riit­tänyt kuin matem­ati­ikan sivuaineopin­toi­hin, mut­ta olenkin keskinker­tainen sekaro­tu­inen maa­ti­ainen, en Har­vardi­in kel­paavaa über­mench rotua.

  45. Toisaal­ta esteet­tisen kirur­gian vaiku­tuk­sia ei kan­na­ta pelätä. Moni syr­jäy­tymis­ta­ri­na olisi estynyt esim. nenäleikkauk­sel­la, jos ulkonäkökom­plek­si on saanut henkilön vetäy­tymään yhteiskunnasta.

  46. Tom­pe­lo, yri­tyk­set vapaae­htois­es­ti perus­ta­vat työ­paikko­ja kaupunkei­hin ja ihmiset itse halu­a­vat muut­taa niihin. On väärin estää tätä rak­en­tamista rajoit­taval­la kaavoituk­sel­la tai lapi­oimal­la mil­jarde­ja euro­ja kaupungeista maakuntiin.

Vastaa käyttäjälle Tompelo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.