Tuulivoiman syöttötariffi

Tuulivoimaa on syytet­ty viime aikoina sähkö­markki­noiden sekamel­skas­ta. Suo­ma­lainen tuulivoima ei ole pystynyt sotke­maan Suomen sähkö­markki­noi­ta – vielä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toisel­la puolel­la tilanne on toinen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa ailahtel­ev­asti pääl­lä ole­vaa tuulivoimaa on paljon enem­män. Meille tämä ei juurikaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on läh­es koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruotsin kanssa. Rajoit­ta­jana on toisin sanoen siir­toy­htey­den heikkous.

Skan­di­navi­aan tuulivoimaa mah­tuu suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män kuin Suomeen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on paljon vesivoimaa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuulivoiman lisään­tymi­nen myös Suomes­sa tulee lisäämään säätövoiman tarvet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esille ja puhutaan­pa jopa Vuok­sen vesistön voimaloiden muut­tamis­es­ta säädet­täviksi, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa säädeltäisi­in – ei vuo­de­naiko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päivän aika­jän­teel­lä, jol­loin Saimaan pin­taa ei heilahtelisi pahasti, mut­ta joen luonne muut­tuisi lähin­nä Venäjän puolel­la. (Venäjäl­lä on sama säätöen­er­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuulivoima tuo joka tapauk­ses­sa tarvet­ta säätää tehoa sekä kysyn­tä- että tarjontapäässä.

Yksi tapa estää sähkön hin­nan pain­u­mi­nen läh­es nol­laan olisi tehdä kaupungeis­sa kaukoläm­pöä sähkö­vas­tuk­sil­la aina sil­loin, kun sähkön hin­ta on hyvin alhaal­la. Tämä vakaut­taisi sähkön hin­taa ja säästäisi polt­toainet­ta sekä vähen­täisi hiilid­iok­sidipäästöjä  Nyt esteek­si tulee kuitenkin sähkövero. Sähköstä menee veroa 28 €/MWh, mikä tekee kaukoläm­mön tekemisen sähkökat­tilois­sa kan­nat­ta­mat­tomak­si, vaik­ka sähkön saisi ilmaiseksi.

Ter­veisiä TEM:in ener­giaosas­tolle: kor­jatkaa tämä!

Johtuuko tuulivoiman häir­iökäyt­täy­tymi­nen syöt­tö­tar­iff­ista? Ei johdu. Se johtuu siitä, että on raken­net­tu tuulivoimaa. Ihan syöt­tö­tar­iff­ista riip­pumat­ta tuulivoimal­la kan­nat­taa tuot­taa sähköä aina kun tuulee. Vaik­ka vähän laaker­it kulu­vat, niin ne kuluisi­vat ali­tuises­sa voimalan kääntelyssäkin.

Tuulivoiman syöt­tö­tar­iff­ista ja eri­tyis­es­ti sen tasos­ta voidaan olla mon­ta mieltä. Minä olisin suos­in­ut investoin­ti­tukia. Syöt­tö­tar­if­fin ongel­mat ovat kuitenkin muual­la kuin sähkö­markki­noiden ailahtelevuudessa.

Tuk­i­ta­so määrät­ti­in aivan liian suurek­si. Tähän ei seli­tyk­si kel­paa, että ei osat­tu arva­ta sähkön hin­nan alen­tu­mista ja siten tuen kas­vamista. (Ei se edes kas­va. Jos sähkön hin­ta las­kee alle 30 euron, mitä se on suurim­man osan ajas­ta, tuki piene­nee ja jos hin­ta menee negati­ivisek­si, mitään tukea ei tule.) Ihan siitä riip­pumat­ta, mikä on sähkön hin­ta, syöt­tö­tar­if­fi on räikeä ylikompensaatio.Vika ei ole syöt­tö­tar­iff­is­sa sinän­sä, vaan siinä, että se on aivan liian korkea ja tekee tuulivoimas­ta kohtu­ut­toman kan­nat­tavaa. Pääo­man tuot­to­pros­ent­ti liikkuu kaksinu­meroi­sis­sa luvuissa.

Kun jokaisen kan­nat­taa rak­en­taa tuulivoimaa, hake­muk­sia on tul­lut paljon enem­män kuin on tarkoi­tus tukea myön­tää. Nyt tue­tun tuulivoiman määrä on tarkoi­tus kiin­nit­tää 2500 MW:iin. Tämän jäl­keen­päin asete­tun rajan lail­lisu­ut­ta tul­laan tes­taa­maan oikeu­sis­tu­imis­sa, kos­ka hak­i­joi­ta ei kohdel­la tasapuolisesti.

Olisiko kan­nat­tanut pan­na tuo 2500 MW:n kat­to ensin ja huu­tokau­pa­ta tämä teho? Ne oli­si­vat luvan saa­neet, jot­ka oli­si­vat tyy­tyneet pien­im­pään syöt­tö­tar­if­fi­in. Ympäristömielessä tässä ei olisi ollut mitään vikaa, kos­ka yhtä paljon tuulivoimaa olisi tul­lut, mut­ta halvem­mal­la. Samal­la taval­la tämä vähem­män tuet­tu tuulivoimakin olisi tietysti heilut­tanut sähkön hin­taa Suomessa.

Syöt­tö­tar­if­fin valmis­telus­ta kan­toi vas­tu­un min­is­teri Mau­ri Pekkarinen.

Tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi lop­puu 12 vuo­den kulut­tua. Sen jäl­keen tuulivoimaloista tulee huonos­ti kan­nat­tavia, kos­ka aina kun tulee, sähkön hin­ta painuu alas — siis, jos säätövoimaa ja säädet­tävää kulu­tus­ta ei synny.

72 vastausta artikkeliin “Tuulivoiman syöttötariffi”

  1. Eikö tuo 2500MW kat­to ollut asetet­tu jo syöt­tö­tar­if­fia määriteltäessä? Sip­ilän hal­li­tushan yrit­ti kyl­lä alen­taa sitä, mut­ta epäon­nis­tui. Se alen­net­tu kat­to (2000MW) olisi ollut jäl­keen­päin asetet­tu mut­ta 2500MW oli kyl­lä asetet­tu jo alus­ta alkaen.

  2. Olen aika var­ma että 12 vuo­den päästä on aika run­saasti säädeltävää kulu­tus­ta joka hyvässä tilanteessa vielä tarvit­taes­sa voi syöt­tää sähköä takaisin verkkoon. Sen nimi on sähköau­tot (ja ladat­ta­vat hybrid­it) ja älykäs lataaminen.

  3. Muil­la Skan­di­na­vian mail­la vaikut­taa ole­van parem­mat edel­ly­tyk­set tuulivoiman oper­oin­ti­in. Tan­skalla on suuret lähialue­markki­nat Kes­ki-Euroopas­sa ja Ruot­sil­la ja Nor­jal­la patoaltaat. 

    Tuulivoiman sub­ven­toin­ti­in on muil­la Suomea parem­mat edel­ly­tyk­set talouden tilas­ta johtuen. Ilmiö näyt­täisi ole­van pysyvä.

    Mitäpä jos ryhdyt­täisi­in tuon 2500MW:n jäl­keen tuulivoima-asi­as­sa vapaa­matkus­ta­jik­si ja pyrit­täisi­in lähin­nä lisäämään siir­toy­hteyk­siä Ruot­si­in ja Nor­jaan? Samal­la paranisi sähköl­lä kaukoläm­pöä ‑tuotan­non kan­nat­tavu­uskin, ja jos tuo 30 eur/MWh ‑raja pitää paikkansa, myös tuulivoiman sub­ven­tio pienenisi.

  4. Lisätään nyt vielä, että sama jut­tu seu­raavien päästöt­tömien ener­gialähtei­den kanssa:
    — aurinkopa­neel­it, mar­gin­aa­likus­tan­nus niis­säkin käytän­nössä nolla,
    — vesivoima, jonkin ver­ran voi varas­toi­da, mut­ta sen jäl­keen kun varas­to on täyn­nä niin mar­gin­aa­likus­tan­nus on nolla,
    — ydin­voima, mar­gin­aa­likus­tan­nus ei ole nol­la, mut­ta siltkin jotain 10–15€/MWh.

    Biopolt­toainei­ta luku­unot­ta­mat­ta ei ole päästötön­tä tuotan­to­ta­paa, jon­ka mar­gin­aa­likus­tan­nus ei olisi hyvin pieni.

  5. Ongel­man syynä ovat tuulivoiman tuki­aiset, sekä nyt että odotus miten tuki­ais­ten joh­dos­ta lisään­tyvä kap­a­siteet­ti vaikut­taa jatkos­sa markki­noi­hin. Ei sitä saivartelu syöt­tö­tar­if­fi-tuki­ais­ten seman­ti­ikas­ta muuta.

    Aikaisem­min ei ole vaan eko­hu­umas­sa ymmär­ret­ty, kuin­ka kan­nat­tam­a­ton­ta tuulivoima on. Tuulisähköä valmis­tuu paljon aina kun tuulee ja sil­loin sähkön hin­ta rom­ah­taa. Toisaal­ta aina ei tuule, joka tarkoit­taa, että tuulivoimalle pitää rak­en­taa mas­si­ivis­es­ti säätö- ja var­avoimaa. Var­avoiman tarvet­ta ja tuulivoiman kan­nat­ta­mat­to­muut­ta vielä lisää, että kovim­mil­la pakkasil­la, kun ener­giaa eniten tarvi­taan, tuulee yleen­sä heikosti.

    Ongel­mana on, että nyt näyt­tää ole­van syöt­tö­tar­if­fin joh­dos­ta paljon uusia tuulivoima­hankkei­ta, jot­ka ovat vaaras­sa toteu­tua ja sotkea entistä pahem­min sähköjär­jestelmää. Nyt olisi vaan syytä viheltää peli poik­ki, eikä mak­saa syöt­tö­tar­if­fi-tuki­aisia enää yhdellekään tuulivoimalalle, joka ei ole vielä rakenteilla.

  6. Ainakin tois­taisek­si kun tehokas varas­toin­ti­ta­pa puut­tuu (akus­to yms), yksi­vai­h­toe­hto kaukoläm­mön tuot­tamisen lisäk­si on rak­en­taa pump­pu­voimalaitok­sia. Sähkön­tuotan­nol­la on todel­la ikävä piirre että kulu­tuk­sen on vas­tat­ta­va tuotet­tu ja toisin päin.

    Tietysti tekni­ikan kehit­tymi­nen antaa luovem­man tavan kulut­taa sähköä, jääkaapit/pakastimet jäähtyvät kun sähkö on hal­paa, läm­mi­tyk­set (lat­tia, varaa­vat sekä veden läm­mi­tys) kytkey­tyvät pääälle, pesukoneet yms lähtevät käyn­ti­in halvoil­la hin­noil­la. Tosin ennenkuin nämä ovat todel­lisu­ut­ta aikaa on var­maan kulunut vähin­tään 10 vuot­ta. Lisäk­si tämä edel­lyt­tää kulut­ta­jien asenne muu­tos­ta, mikä ei vält­tämät­tä tapah­du kovin helposti.

    Vaik­ka Ruot­sista, Nor­jas­ta, Viros­ta ja Venäjältä on sähkö hyvin saatavil­la, olisi tärkeää säi­lyt­tää omavaraisu­ut­ta reservis­sä. Nyky­isiä saas­tut­tavia hiili/turve voimaloi­ta ei kan­nat­taisi ajaa lop­ullis­es­ti alas vaan säi­lyt­tää reservis­sä. En tarkoi­ta sitä että sään kyl­metessä ne aje­taan ylös, vaan jos linkit (yhtey­det) toisi­in verkkoi­hin katkeaa. Saadaan samas­sa verkos­sa toimivil­la var­avoimal­la pidet­tyä verkko ylhääl­lä. Mut­ta eihän yri­tyk­sien ole järkeää ylläpitää ja täl­läistä reserviäkään ilmaisek­si, joten se vaatisi myös oman tuk­i­jär­jestelmän tai val­ti­ol­lisen toim­i­jan (Fin­gridin) osta­maan kyseiset laitokset.

  7. Investoin­ti­tu­il­la olisi silti saatu sama häiriökäyttäytyjä.

    Jos kaukoläm­pöä halut­taisi­in tehdä sähköl­lä, olisiko taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa tehdä suuren luokan läm­pöpump­pu? Entä kuin­ka mon­ta päivää läm­pöakku (siis hiton­moi­sen iso vesi­varas­to jos­sain luo­las­sa) säilöisi läm­pöä, ja olisiko siitä apua tyyp­il­lisi­in pakkaskausi­in (tyynet pakkaspäivät)?

    1. Jos näitä tun­te­ja on vuodessa 20, ei kan­na­ta investoi­da läm­pöpump­pu­un. Hele­nil­lä on läm­pöpump­pu­jakin, enem­män kuin mil­lään muul­la tahol­la Suomes­sa. Johta­va toim­i­ja siis siinäkin.

  8. Ylikom­pen­saa­tios­ta päästään, kun laite­taan tuulivoimalle tuulivoimavero. 

    Ja jos jostain nerokkaas­ta oikeu­sis­tu­imes­ta tulee päätös, että kaikille hak­i­joille pitää myön­tää tukea kos­ka perus­tus­la­ki ja muutenkin epistä, nos­te­taan vero samantien 83,5 euroon / MWh.

  9. Osmo , kuu­lun tuu­likri­it­tiseen puoleen, jos asian niin voi ilmaista :

    Tuulivoima on yksiselit­teis­es­ti täysi hui­jaus , joka nyt alkaa pal­jas­tua kansalle.

    Se on taloudelli­nen, tekni­nen, ympäristön ja ihmisten/eläinten kannal­ta täysi katastrofi.

    Sähköalan yksi­ty­isyrit­täjänä en ole samaa mieltä yhdestä tuu­likri­it­tis­ten argumentista :

    Tuulivoima olisi hyvä bisnes , ei ole.

    Kyl­lä, liikevoit­to­pros­en­tit ovat korkeat, mut­ta uno­hde­taan , että nämä sato­ja miljoo­nia mak­sa­vat turhak­keet on kuo­letet­ta­va 10–15 vuodessa.

    Siis tuuli­pa­ronit saisi­vat nuo voitot , jos he oli­si­vat saa­neet myl­lyn­sä ilmaiseksi.

    Olen tämän use­asti toden­nut : 10–15 vuo­den päästä myl­ly­jen ollessa lop­pu­un aje­tut ovat tyy­tyväiset laite­toimit­ta­jat saa­neet miljoo­nansa — kiitos mei­dän tuuli­tar­if­fin- ja meille jää näi­den ympäristöhait­to­jen sato­ja miljoo­nia mak­sa­va purku-urak­ka, ei muuta.

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188431-pestaako-tuulivoimalla-rahaa

  10. Voisiko vaa­tia uusil­ta ydin­voimalaitok­sil­ta parem­paa lyhyen aikavälin säädet­tävyyt­tä, siten, että tehon alen­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa, kun sähkö on hyvin hal­paa tai ilmaista? Teknisiä esteitä tähän ei kait ole, toki saat­taa sotkea polt­toaineen iso­toop­pisuhtei­ta jonkin ver­ran, jos asi­aa ei ole alun perin polt­toain­er­atkaisua laa­dit­taes­sa otet­tu huomioon.

    Ei ydin­voimalaa tietenkään kan­na­ta rak­en­taa olois­sa, jois­sa sitä joutuu suuren osan ajas­ta aja­maan pienem­mäl­lä kuin täy­del­lä tehol­la, mut­ta ei näin tulisi pitkäl­lä aikavälil­lä käymäänkään, jos siir­toy­hteyk­siä raken­netaan edes markki­nae­htois­es­ti, vaik­ka kaik­ki strate­giset huolto­var­muu­teen liit­tyvät syyt ohitettaisiin.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos oli kat­to, olisi pitänyt huu­tokau­pa­ta eikä antaa kavereille hillitön­tä rahasam­poa ja kieltää muilta.

    Iltasanomat, haloo .…

    Aina kan­nat­taa, muuten, pitää mielessä, että akku­val­lanku­mouk­sen mah­dol­lisu­us on suuri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­metrit menevät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päivän tai parin tarpeen, hin­tapi­ik­it loivenevat. Kun akkui­hin saa viikon tai parin ener­gian, ne läh­es katoavat.

    Ener­giakeskustelun ehkä mie­lenki­itoisin kysymys onkin, kos­ka akku­val­lanku­mous tapah­tuu. Sen ver­ran uskon insinöörei­hin, että veikkaan kymmenetä vuot­ta. 2025 meil­lä on hal­vat ja hyvät akut autois­sa ja Gigan­tin kampanjatuotteina.

  12. Tuulivoi­mate­htailun todel­li­nen hap­potesti on velvoit­taa myl­ly­i­hin investoi­neet toimit­taa myös säätövoiman. Eli nykyisel­lään voitaisi­in tehtai­ta toimit­taa nimel­lis­te­hon perus­teel­la las­ke­tun sähkömäärän tuulee tai ei tuule.

  13. Tapio Pel­to­nen:
    Voisiko vaa­tia uusil­ta ydin­voimalaitok­sil­ta parem­paa lyhyen aikavälin säädet­tävyyt­tä, siten, että tehon alen­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa, kun sähkö on hyvin hal­paa tai ilmaista? Teknisiä esteitä tähän ei kait ole, toki saat­taa sotkea polt­toaineen iso­toop­pisuhtei­ta jonkin ver­ran, jos asi­aa ei ole alun perin polt­toain­er­atkaisua laa­dit­taes­sa otet­tu huomioon.

    Järkeväm­pää se on käyt­tää se ilmainen sähkö vaik­ka vedyn tekemiseen. Ydin­voimas­ta voi tehdä säädet­tävää mut­ta se ei tee siitä halvem­paa rak­en­taa tai oper­oi­da, joten se ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si ydin­voiman säästämisen tek­isi vain se jos uraanin hin­ta nousisi pil­vi­in, mut­ta sit­ten voisi olla itse ydin­voimakin kannattamatonta.

  14. Pet­teri: Ongel­mana on, että nyt näyt­tää ole­van syöt­tö­tar­if­fin joh­dos­ta paljon uusia tuulivoima­hankkei­ta, jot­ka ovat vaaras­sa toteu­tua ja sotkea entistä pahem­min sähköjär­jestelmää. Nyt olisi vaan syytä viheltää peli poik­ki, eikä mak­saa syöt­tö­tar­if­fi-tuki­aisia enää yhdellekään tuulivoimalalle, joka ei ole vielä rakenteilla. 

    Tämä ei tai­da olla mah­dol­lista, vaan pitää tyy­tyä tuulivoimaloil­ta perit­tävään erikoisveroon, vrt. ydin­voimavero Ruot­sis­sa. Sopi­va suu­ru­us­lu­ok­ka voisi olla noin 50 e/MWhe.

  15. Tapio Pel­to­nen:
    Voisiko vaa­tia uusil­ta ydin­voimalaitok­sil­ta parem­paa lyhyen aikavälin säädet­tävyyt­tä, siten, että tehon alen­t­a­mi­nen olisi kan­nat­tavaa, kun sähkö on hyvin hal­paa tai ilmaista? Teknisiä esteitä tähän ei kait ole, toki saat­taa sotkea polt­toaineen iso­toop­pisuhtei­ta jonkin ver­ran, jos asi­aa ei ole alun perin polt­toain­er­atkaisua laa­dit­taes­sa otet­tu huomioon.

    Ei ydin­voimalaa tietenkään kan­na­ta rak­en­taa olois­sa, jois­sa sitä joutuu suuren osan ajas­ta aja­maan pienem­mäl­lä kuin täy­del­lä tehol­la, mut­ta ei näin tulisi pitkäl­lä aikavälil­lä käymäänkään, jos siir­toy­hteyk­siä raken­netaan edes markki­nae­htois­es­ti, vaik­ka kaik­ki strate­giset huolto­var­muu­teen liit­tyvät syyt ohitettaisiin.

    Ainakin takavu­osi­na ongel­mana oli mas­si­ivi­nen, pak­su­seinäi­nen reak­to­ri­as­tia, jos­sa nopeat tehon, siis läm­pöti­lan muu­tok­set syn­nyt­tävät epä­ta­saisia jännityksiä/venymiä ja nämä puolestaan väsyt­tävät metallia. 

    Tämän takia suun­nitel­lut teho­muu­tok­set tehdään hitaasti, hyvin hita­a­siti. Jokaiki­nen pika­sulku lyhen­tää reak­to­ri­as­tan käyt­töikää tai ainakin aikaistaa suur­ta perushuoltoa.

  16. Tom­pe­lo: Iltasanomat, haloo ….

    Aina kan­nat­taa, muuten, pitää mielessä, että akku­val­lanku­mouk­sen mah­dol­lisu­us on suuri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­metrit menevät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päivän tai parin tarpeen, hin­tapi­ik­it loivenevat. 

    Entä jos ei?

    Kan­nat­taako ilmas­to- ja ener­gias­trate­gia tosi­aan rak­en­taa sen varaan, että joku vetäisee tek­nol­o­gisen kanin hatusta?

    Mitä jos ei tehdä mitään, kun joku voi kek­siä näp­pärän tavan imeä hiilid­iok­si­di ilmas­ta? Olisko hyvä idea?

  17. Tuulivoima ei ole mitenkään eri­tyis­es­ti suo­ma­lainen ener­gia­muo­to. Meil­läkin toki tuulee, mut­tei niin hyvin kuin vaikka­pa Tan­skas­sa ja Skot­lannis­sa (tuu­li­at­lak­ses­ta kat­sot­tuna). Tarkoit­taa sitä, että häviämme kil­pailus­sa noille parem­pitu­ulisille maille. Myös puheet suo­ma­lais­es­ta tuulivoimala­te­ol­lisu­ud­es­ta ovat olleet pääosin tuules­ta tem­mat­tu­ja haaveiluja.

    Toisek­seen tuulisähkö ei ole oikeasti sama tuote kuin vaikka­pa maakaa­susähkö. Jälkim­mäistä voidaan säätää kysyn­nän mukaan, tuulisähkö vaatii kulu­tuk­sen säätämistä tuotan­non mukaan. Mitään verkkoon kytket­tyjä sähköakku­varas­to­ja ei saa­da markki­noille ainakaan ennen kuin nyt raken­netut tuulivoimalat on van­hu­ut­taan kaatuneet. Tekni­ikkaa toki on ole­mas­sa, mut­ta taloudel­lisu­us puuttuu.

    Tuulivoimas­ta jää käteen se, että sil­loin kun tuulee, ei tarvi­ta tuon­tipolt­toainei­ta sen sähköen­er­gian tuottamiseen. 

    Virheitä sat­tuu. On hienoa, että blo­gisti tun­nistaa niitä.

  18. Sylt­ty: Entä jos ei?

    Kan­nat­taako ilmas­to- ja ener­gias­trate­gia tosi­aan rak­en­taa sen varaan, että joku vetäisee tek­nol­o­gisen kanin hatusta?

    Mitä jos ei tehdä mitään, kun joku voi kek­siä näp­pärän tavan imeä hiilid­iok­si­di ilmas­ta? Olisko hyvä idea?

    Pöh, kir­joitin, että kantsii pitää mielessä mahdollisuus. 

    Maail­ma kun ei ole ennustet­tavis­sa, pitää tuumail­la ske­naar­i­oi­ta. Yksi ske­naario on sel­l­ainen, että mitään tek­nol­o­gista kehi­tys­tä ei tapah­du. Se on sin­un ilmeis­es­ti näkökulmasi. 

    Minä taas halusin muis­tut­taa, että akkute­knolo­gian kehi­tys saat­taa olla mur­rosvai­heessa, kos­ka siihen sijoite­taan val­tavia sum­mia. Lukuisia lupaavia keksin­töjä tehty.

    Ja vaik­ka kehi­tys vain jatkuisi nykyisel­lä ural­la, “akku­val­lanku­mous” tulee joka tapauk­ses­sa. Vain hiukan myöhem­min, ehkä 2030-kuvulla.

  19. Tom­pe­lo: Iltasanomat, haloo ….

    Aina kan­nat­taa, muuten, pitää mielessä, että akku­val­lanku­mouk­sen mah­dol­lisu­us on suuri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­metrit menevät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päivän tai parin tarpeen, hin­tapi­ik­it loivenevat. Kun akkui­hin saa viikon tai parin ener­gian, ne läh­es katoavat.

    Ener­giakeskustelun ehkä mie­lenki­itoisin kysymys onkin, kos­ka akku­val­lanku­mous tapah­tuu. Sen ver­ran uskon insinöörei­hin, että veikkaan kymmenetä vuot­ta. 2025 meil­lä on hal­vat ja hyvät akut autois­sa ja Gigan­tin kampanjatuotteina.

    “Sosial­isti­nen ihmi­nen on opti­misti­nen.” — Tehokkai­ta, keveitä ja kohtu­ullisen hin­taisia akku­ja sähköau­toi­hin­ja ylipäätän­sä sähköen­er­gian varas­toin­ti­in on kehitet­ty niin kauan kuin minä muis­tan. — “Kemi­alle emme mah­da mitä.”

  20. Tom­pe­lo: Iltasanomat, haloo ….

    Aina kan­nat­taa, muuten, pitää mielessä, että akku­val­lanku­mouk­sen mah­dol­lisu­us on suuri. Sit­ten jos ja kun se tulee, kaik­ki para­metrit menevät uusik­si. Kun auton tai raken­nuk­sen akkui­hin voi lada­ta päivän tai parin tarpeen, hin­tapi­ik­it loivenevat. Kun akkui­hin saa viikon tai parin ener­gian, ne läh­es katoavat.

    Ener­giakeskustelun ehkä mie­lenki­itoisin kysymys onkin, kos­ka akku­val­lanku­mous tapah­tuu. Sen ver­ran uskon insinöörei­hin, että veikkaan kymmenetä vuot­ta. 2025 meil­lä on hal­vat ja hyvät akut autois­sa ja Gigan­tin kampanjatuotteina.

    Tämä on hyvä pitää mielessä: “Ben­si­inin tiheys on noin 0,75 kg/l ja läm­pöar­vo noin 43 MJ/kg (n. 9 kWh/l). Tyyp­il­lis­es­ti tihey­den ja läm­pöar­von vai­htelu­väli on pieni eri tavoil­la valmis­tet­tu­jen ben­si­inien välillä.

    Ben­si­inin ener­gia­sisältö on huo­mat­ta­van suuri ver­rat­tuna esimerkik­si litiu­mio­ni­akkui­hin, joiden ener­gia­sisältö on 540–720 kJ/kg. _Bensiini_sisältää_yli_50_kertaa_enemmän_energiaa_painokiloa_kohden_kuin_parhaat_ladattavat_akut_ja yli 16 ker­taa enem­män kuin parhaat paristot.”

    Nestemäiset polt­toaineet (ja kaa­su) ovat ylivoimaisia tapo­ja säilöä ener­giaa ja jakaa sitä tarpeen mukaan. Vaik­ka polt­to­moot­tori on hyö­ty­suh­teeltaan melko huono, niin silti se voit­taa eri­laiset akku­vir­i­tyk­set 6–0.

    Pitkäikäi­nen, kestävä ja suurika­p­a­siteet­ti­nen akku, jon­ka voi vielä lada­ta sala­manno­peasti, on yhtä kaukana kuin kylmä­fu­u­sia. Sitä odotellessa.

  21. Tom­pe­lo:

    Minä taas halusin muis­tut­taa, että akkute­knolo­gian kehi­tys saat­taa olla mur­rosvai­heessa, kos­ka siihen sijoite­taan val­tavia sum­mia. Lukuisia lupaavia keksin­töjä tehty.

    Ja vaik­ka kehi­tys vain jatkuisi nykyisel­lä ural­la, “akku­val­lanku­mous” tulee joka tapauk­ses­sa. Vain hiukan myöhem­min, ehkä 2030-kuvulla.

    Tekni­ikan his­to­ri­aa tutki­vana halu­aisin muis­tut­taa, että akku­val­lanku­mous­ta on odotel­tu tuo­ta pikaa tule­vak­si noin vuodes­ta 1880. Silti lyi­jyakku vm. 1859 on edelleen mon­es­sa käyt­töko­hteessa se paras ja edullisin akku.

    Mon­en­lainen on mah­dol­lista, mut­ta pelkästään se että jokin tekni­ik­ka olisi älyt­tömän hyvä ja sen kehit­tämiseen on kaadet­tu val­tavasti rahaa ei takaa, että sel­l­ainen kek­sitään ja tulee laa­jaan käyt­töön. Esimerkke­jä löy­tyy vil­jalti, yliäänikoneista mon­een muuhunkin ener­giate­knolo­giaan. Lab­o­ra­to­rios­sa ja pienessä mit­takaavas­sa lupaavien teknolo­gioiden skaalaami­nen on mon­esti se pul­lonkaula, etenkin akkutekni­ikas­sa. Yltiö­posi­ti­ivista teknolo­giauuti­soin­tia seu­rates­sa tämä on help­po uno­htaa, varsinkin kos­ka uuti­soin­nis­sa har­voin palataan kysymään mitä eil­ispäivän ihme­tekni­ikalle tänään kuu­luu. Sil­loin har­voin kun näin tehdään, havaitaan usein esimerkik­si että tekni­ik­ka toi­mi lab­o­ra­to­rio-olois­sa ja/tai muu­ta­man latauk­sen ajan, mut­ta sar­javalmis­tet­tuna omi­naisu­udet heikkenivät tai hin­ta jäi liian suureksi.

    Kokon­aan toinen jut­tu on sit­ten se, että edulli­nen sähkön varas­toin­ti mullis­taisi kyl­lä sähkö­markki­nat: perusvoimas­ta tulisi aivan älyt­tömän paljon nyky­istä kil­pailukykyisem­pää. Ei ole mil­lään taval­la itses­tään­selvää, että nimeno­maan esimerkik­si tuulivoima hyö­ty­isi, kokon­aisu­ut­ta katsoen. 

    Teknisen kehi­tyk­sen uno­ht­a­mi­nen kokon­aan ei ole järkevää, mut­ta varsinkin ener­gia-alal­la sen poten­ti­aali nähdäk­seni yliarvioidaan säännönmukaisessti.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos näitä tun­te­ja on vuodessa 20, ei kan­na­ta investoi­da läm­pöpump­pu­un. Hele­nil­lä on läm­pöpump­pu­jakin, enem­män kuin mil­lään muul­la tahol­la Suomes­sa. Johta­va toim­i­ja siis siinäkin.

    Vai on Helen johta­va toim­i­ja siis siinäkin! 😉

    Helenin ener­giantuotan­to:
    Maakaa­su 52%
    Kivi­hi­ili 33%
    Ydin­voima 10%
    Polt­toöljy 3%
    =98%

    Voitko ker­toa mis­sä se “vihreys” on “johtaval­la toimijalla”?

    Täysin näperte­lyä.

  23. J. M. Korho­nen: Mon­en­lainen on mah­dol­lista, mut­ta pelkästään se että jokin tekni­ik­ka olisi älyt­tömän hyvä ja sen kehit­tämiseen on kaadet­tu val­tavasti rahaa ei takaa, että sel­l­ainen kek­sitään ja tulee laa­jaan käyttöön.

    Ei itestään­selvyyk­sitä tarvitse luen­toa pitää. 

    Jut­tu nyt kuitenkin on niin, että uudet akut ovat jo nyt niin paljon parem­pia jois­sakin käyt­töy­hteyk­sis­sä kuin vahat, että voisi puhua val­lanku­mouk­sel­lis­es­ta eros­ta. Van­hanaikaiset lyi­jyakutkin ovat löytäneet uuden elämän aurinkopa­neel­ien hyö­ty­suh­teen dra­maat­tisen nousun takia.

    Siinä on valmi­ik­si val­lanku­mous­ta, vain niin hidas­ta, että sitä ei huo­maa vallankumoukseksi.

    Tämän lisäk­si lab­o­ra­to­ri­ois­sa kehitel­lään lukuisia uusia akku­ja. Luon­non­tiede nimit­täin on kasautu­van tiedon laji, 1880 ei pystyt­ty esimerkik­si hyö­dyn­tämään nanoteknologiaa.

    Teknolo­gian kehi­tys­tä yliar­voste­taan lyhyel­lä tähtäimel­lä ja aliar­voste­taan pitkäl­lä. Tämä van­ha viisaus mielessä arvelin, että jonkin hienon (akkui­hin tai ener­giantuotan­toon liit­tyvän) keksin­nön takia akku­val­lanku­mous voi tapah­tua kymme­nen vuo­den sisäl­lä. Mut­ta jos mitään mullis­tavaa ei kek­sitä, akku­val­lanku­mous tapah­tuu ehkä kymenisen vuot­ta myöhem­min. Sil­loin viimeistään joka kodis­sa on akku­ja muual­lakin kuin tietotekniikkavehkeissä.

    Markku af Heurlin: “Sosial­isti­nen ihmi­nen on opti­misti­nen.” – Tehokkai­ta, keveitä­ja kohtu­ullisen hin­taisi­aakku­ja sähköau­toi­hin­ja ylipäätän­sä sähköen­er­gian varas­toin­ti­in on kehitet­ty niin kauan kuin minä muis­tan. – “Kemi­alle emme mah­da mitä.”

    Nitä höpö­tys­tä tämäkin nyt sit­ten on? Pelkästään yksi­ty­isiä investoin­te­ja akkute­knolo­giaan tehdään kym­meniä mil­jarde­ja vuosit­tain. Päälle tule­vat julkiset ja säätiöi­den (monien yliopis­to­jen) investoin­nit. Puhutaan ehkä biljoo­nan investoin­neista kymme­nessä vuodessa. Mik­si? Kos­ka “sosial­is­tit ovat opti­mis­te­ja”? Haloo!

  24. Anony­mous: Tämä on hyvä pitää mielessä: “Ben­si­inin tiheys on noin 0,75 kg/l ja läm­pöar­vo noin 43 MJ/kg (n. 9 kWh/l). Tyyp­il­lis­es­ti tihey­den ja läm­pöar­von vai­htelu­väli on pieni eri tavoil­la valmis­tet­tu­jen ben­si­inien välillä.

    Ben­si­inin ener­gia­sisältö on huo­mat­ta­van suuri ver­rat­tuna esimerkik­si litiu­mio­ni­akkui­hin, joiden ener­gia­sisältö on 540–720 kJ/kg. _Bensiini_sisältää_yli_50_kertaa_enemmän_energiaa_painokiloa_kohden_kuin_parhaat_ladattavat_akut_ja yli 16 ker­taa enem­män kuin parhaat paristot.”

    Nestemäiset polt­toaineet (ja kaa­su) ovat ylivoimaisia tapo­ja säilöä ener­giaa ja jakaa sitä tarpeen mukaan. Vaik­ka polt­to­moot­tori on hyö­ty­suh­teeltaan melko huono, niin silti se voit­taa eri­laiset akku­vir­i­tyk­set 6–0.

    Pitkäikäi­nen, kestävä ja suurika­p­a­siteet­ti­nen akku, jon­ka voi vielä lada­ta sala­manno­peasti, on yhtä kaukana kuin kylmä­fu­u­sia. Sitä odotellessa.

    Ajat­telit ilmeis­es­ti lait­taa siihen aurinkopa­neeli­in kiin­ni jonkin­laisen ben­san­tekokoneen. 🙂 Sitä odotellessa.

  25. Kom­men­taat­torit ovat ilmeis­es­ti seu­raavak­si sitä mieltä, että tuulisähkön tuotan­to on haitallista tai ainakin täysin turhaa.

    Kuten Ode aiem­mas­sa postauk­ses­sa kir­joit­ti, tuulisähkön tuotan­to “säästää” vesivoiman käyt­töä, kun vet­tä ei tarvitse val­ut­taa niin paljon. Täl­laiset “akut” meil­lä siis on jo. Iso osa tues­ta myös palau­tuu takaisin sähkön kulut­ta­jille, kun tuulisähkö alen­taa sähkön hintaa.

    Oli poli­it­ti­nen halu rak­en­taa paljon tuulivoimaa nopeasti. Sik­si tuet tehti­in sel­l­aisik­si, että tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa. Kukaan ei ole voin­ut ennus­taa sähkön hin­nan laskua näin alas ja korko­jen kään­tymistä negati­ivisik­si. Investoin­tituet eivät olleet toim­i­neet, sil­lä n. 30–35 % tuk­i­ta­sol­la Suomeen oli 2008 men­nessä raken­net­tu vain n. sata megawat­tia tuotan­toa. Tavoit­teisi­in näh­den Suomen syöt­tö­tar­if­fi onnis­tui loistavasti.

    12 vuo­den päästä lie­nee ääni vai­h­tunut kel­los­sa tuulivoimakri­ti­soi­jil­ta. Meil­lä on täl­löin ajo­järjestyk­sessä poh­jal­la erit­täin edullista tuulivoimaa, jon­ka muut­tuvat kus­tan­nuk­set ovat olemat­tomat ja sitä kan­nat­taa ajaa jatku­vasti. Tuulivoima yhdessä vesivoiman kanssa takaa­vat mata­lan sähkön hin­nan, ja ydin­voimalan omis­ta­jat uli­se­vat yhä hin­tata­sos­ta. Älkää lähtekö tässä ydin­voimami­esten kelkkaan.

    1. Investoin­tituet eivät olleet toim­i­neet, sil­lä n. 30–35 % tuk­i­ta­sol­la Suomeen oli 2008 men­nessä raken­net­tu vain n. sata megawat­tia tuotan­toa. Tavoit­teisi­in näh­den Suomen syöt­tö­tar­if­fi onnis­tui loistavasti.

      Oloisi niitä raken­net­tu, mut­ta ei saatu lupia. Ei tästä investoin­til­a­mas­ta voin­ut tukien puutet­ta syyt­tää. Korko­jen alhaisu­us saat­toi yllät­tää, mut­ta investoin­nin kan­nat­tavu­u­teen ei ollut mitään vaiku­tus­ta sil­lä, että sähkön hin­ta meni noin alas. Tuki­ra­haa menee enem­män, mut­ta investoin­nin kan­nat­tavu­us itse asi­as­sa aleni, kos­ka syöt­tö­tar­if­fi jous­taa alaspäin, kun sähkön hin­ta las­kee alle 30 euron.

  26. Aivan eri­no­mainen idea kaukoläm­mön­tuotan­non sähköveros­ta. Tämä olisi erit­täin hyödylli­nen uud­is­tus, ja siitä hyö­ty­i­sivät sähkön tuot­ta­jat (vähem­män nol­lahin­to­ja), kaukoläm­mön kulut­ta­jat (alem­mat kaukoläm­mön hin­nat) sekä ympäristö (sähkö syr­jäyt­täisi polt­tamiseen perus­tu­vaa tuotan­toa). Olen miet­tinyt pitkään, että asi­as­ta pitäisi saa­da tehtyä oikein pitkä blogikir­joi­tus joskus.

    Sähköveron voisi säätää kokon­aan tai osit­tain spot-hin­nas­ta riip­pu­vak­si. Toinen vai­h­toe­hto, ehkä lakiteknis­es­ti helpom­pi, olisi yksinker­tais­es­ti säätää kaukoläm­mön­tuotan­non sähkönku­lu­tus teol­lisu­u­den sähköverolu­okan piiri­in. Tämä olisi myös oikeu­den­mukaista, kos­ka ei ole oikein fik­sua ympäristöo­h­jaus­ta, että sähköl­lä läm­mit­tävä teol­lisu­ushal­li mak­saa pienem­pää sähköveroa kuin kaukoläm­pöä läm­pöpumpul­la tekevä suuri lämmöntuottaja.

    Sen ver­ran pitää kom­men­toi­da joidenkin kir­joit­ta­jien ennakkolu­u­loisi­in näke­myk­si­in tuulivoimas­ta, että nyky­isil­lä rak­en­tamishin­noil­la tuulivoima alkaa olla monil­la markki­noil­la kohtu­ullisen kil­pailukyky­istä muu­ta uut­ta sähkön­tuotan­toa vas­taan. Ongel­ma on vain, että mikään uusi tuotan­to ei enää ole kan­nat­tavaa näil­lä sähkön hinnoilla. 

    Esimerkik­si Suomen markki­noil­la uusi tuulivoimala ilman tukia tek­isi vähem­män tap­pi­o­ta per tuotet­tu MWh kuin uusi hiililauhde­voimala. Jos tutus­tuu vaikka­pa Meri-Porin hiilivoimalan lukui­hin TVO:n tilin­päätök­sessä, voi laskeskel­la asi­aa itse.

  27. Siir­toy­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen tasaa tuulivoiman vai­htelui­ta. Tasavir­takaapelin jatkami­nen Poh­jan­lah­den rannal­ta Etelä-Ruot­si­in vähen­täisi sähkön hin­tapi­ikke­jä kovil­la pakkasilla.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos sähkön hin­ta las­kee alle 30 euron, mitä se on suurim­man osan ajas­ta, tuki piene­nee ja jos hin­ta menee negati­ivisek­si, mitään tukea ei tule) 

    Onko näin? Ja onko näin vain Suomes­sa? Aika ajoin sähkön pörssi­hin­ta eri­tyis­es­ti Tan­skas­sa painuu negati­ivisek­si. Itse en kek­si negati­iviselle sähkön hin­nalle mitään muu­ta seli­tys­tä kuin syöt­tö­tar­if­fi. Jos hin­ta painuu negati­ivisek­si, mik­si kukaan antaisi tuulimyl­lyn­sä pyöriä? Näi­nollen negati­ivista hin­taa ei pitäisi syn­tyä lainkaan.

  29. Tom­pe­lo: Ajat­telit ilmeis­es­ti lait­taa siihen aurinkopa­neeli­in kiin­ni jonkin­laisen ben­san­tekokoneen. Sitä odotellessa.

    Tuo on ilmeis­es­ti vas­taus johonkin, mut­ta mihin?

  30. Anony­mous: Tuo on ilmeis­es­ti vas­taus johonkin, mut­ta mihin?

    Se oli kom­ment­ti siihen siihen, mis­tä tässä ketjus­sa on kysymys. Kos­ka et näem­mä ole lukenut, pika­ly­hen­nelmä: Kyse on ener­gian säätövoiman tarpeesta, kun tuulivoima yleistyy, ei siitä, mikä on ben­san energiatehokkuus.

    Minä totesin sen itses­tään­selvyy­den, että säätövoiman tarve tulee vähen­emään akku­jen parantues­sa ja halventuessa.

    Ben­san ener­giate­hokku­us on totaalis­es­ti sivu­seik­ka ja ylipään­sä yhden­tekevää akku­val­lanku­mouk­sen kannal­ta. Akuil­la talon ener­giahuolto on joko halvem­paa tai kalli­im­paa, piste. (Autoilu on hiukan — siis hiukan — eri asia, mut­ta sitähän ei ole kyse.)

    Miten on mah­dol­lista, että täysin asi­aanku­u­luma­ton höpö­tys saa tuol­laisen määrän peuku­tuk­sia? Vai uskooko poruk­ka tosi­aan, että ydin‑, vesi, tuuli ym-voimaloiden ener­gia kan­nat­taa mielu­um­min muut­taa ben­sak­si kuin lada­ta akkuihin?

  31. Tääl­lä parin vuo­den takainen Hesarin kir­joituk­seni otsikol­la ” Tuulivoiman taku­uhin­ta on järjetön”.

    http://www.hs.fi/mielipide/a1388748339086

    Olet aivan oike­as­sa : Syy jär­jet­tömyy­teen on syöt­tö­tar­if­fi eli takuuhinta.

    Pete: Onko näin? Ja onko näin vain Suomes­sa? Aika ajoin sähkön pörssi­hin­ta eri­tyis­es­ti Tan­skas­sa painuu negati­ivisek­si. Itse en kek­si negati­iviselle sähkön hin­nalle mitään muu­ta seli­tys­tä kuin syöt­tö­tar­if­fi. Jos hin­ta painuu negati­ivisek­si, mik­si kukaan antaisi tuulimyl­lyn­sä pyöriä? Näi­nollen negati­ivista hin­taa ei pitäisi syn­tyä lainkaan.

  32. Anony­mous: Tuo on ilmeis­es­ti vas­taus johonkin, mut­ta mihin?

    Siis kysymys on mik­si sotket ben­si­inin ener­gia­sisältö-höpinät tuulivoimalestelu­un? Polt­to­moot­tori toki on äärim­mäisen energiatehoton.

  33. Joonas: Vai on Helen johta­va toim­i­ja siis siinäkin! 

    Helenin ener­giantuotan­to:
    Maakaa­su 52%
    Kivi­hi­ili 33%
    Ydin­voima 10%
    Polt­toöljy 3%=98%

    Voitko ker­toa mis­sä se “vihreys” on “johtaval­la toimijalla”?

    Täysin näperte­lyä.

    Hele­nil­lä on kaikki­aan 90 MW läm­pöpump­puka­p­a­siteet­tia kaukoläm­mön tuotan­toon. Se on tehona enem­män kuin kel­lään muul­la suo­ma­laisel­la toimijalla. 

    Pros­ent­tilukusi ovat kum­mallisia. Uno­h­dat kokon­aan Helenin vesi- ja tuulivoiman. Oikeat luvut ovat (vuosi 2014, lähde):

    Sähkö 7010 GWh:
    Maakaa­su 46 %
    Kivi­hi­ili 22 %
    Ydin­voima 21 %
    Uusi­u­tu­vat 11 %

    Kaukoläm­pö 6900 GWh:
    Maakaa­su 48 %
    Kivi­hi­ili 45 %
    Läm­pöpump­pu 5 %
    Öljy 2 %

    Jos sähkön ja läm­mön tuotan­not las­ke­taan yhteen ja jae­taan sit­ten sum­mat ener­gialähteit­täin, saadaan:

    Maakaa­su 47 %
    Kivi­hi­ili 33 %
    Ydin­voima 11 %
    Uusi­u­tu­vat 6 %
    Läm­pöpump­pu 2 %
    Öljy 1 %

    Läm­pöpumpun pieni pros­ent­tio­su­us ei poista sitä fak­taa, että kaukoläm­pöä läm­pöpumpul­la tehti­in noin 350 GWh. Se on noin tuplas­ti Ima­tran koko kaukoläm­pö­tuotan­non ver­ran. Kuka muu toim­i­ja pääsee Suomes­sa samaan?

  34. > Sähköstä menee veroa 28 €/MWh

    Tämä valaisi asi­aa. Siis hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä on siir­ret­ty sähkön hin­nan nol­lara­ja hin­taan mii­nus 28 €/MWh. Tarkoit­taa, että voidaan puhua negati­ivis­es­ta hin­nas­ta vas­ta, kun hin­ta alit­taa tuon rajan.

    Tehot­to­muut­ta­han siitä seu­raa, mut­ta onhan näin poli­it­ti­nen tah­to selät­tänyt markkinavoimat.

  35. Tom­pe­lo: Se oli kom­ment­ti siihen siihen, mis­tä tässä ketjus­sa on kysymys. Kos­ka et näem­mä ole lukenut, pika­ly­hen­nelmä: Kyse on ener­gian säätövoiman tarpeesta, kun tuulivoima yleistyy, ei siitä, mikä on ben­san energiatehokkuus.

    Minä totesin sen itses­tään­selvyy­den, että säätövoiman tarve tulee vähen­emään akku­jen parantues­sa ja halventuessa.

    Ben­san ener­giate­hokku­us on totaalis­es­ti sivu­seik­ka ja ylipään­sä yhden­tekevää akku­val­lanku­mouk­sen kannal­ta. Akuil­la talon ener­giahuolto on joko halvem­paa tai kalli­im­paa, piste. (Autoilu on hiukan — siis hiukan — eri asia, mut­ta sitähän ei ole kyse.)

    Miten on mah­dol­lista, että täysin asi­aanku­u­luma­ton höpö­tys saa tuol­laisen määrän peuku­tuk­sia? Vai uskooko poruk­ka tosi­aan, että ydin‑, vesi, tuuli ym-voimaloiden ener­gia kan­nat­taa mielu­um­min muut­taa ben­sak­si kuin lada­ta akkuihin?

    Minä kir­joi­tan tämän nyt oikein hitaasti, että var­masti ymmär­rät oma­l­la lukunopeudellasi: 

    Lue viestisi

    “Tom­pe­lo kir­joit­ti 12.1.2016 kel­lo 18:36”

    Ja sit­ten vas­taat kysymyk­seen, kir­joititko mm. auto­jen akuista ja niiden kehi­tyk­ses­tä tulevaisuudessa?

    Ehkä sil­loin mah­dol­lis­es­ti ymmär­rät tuon kir­joit­ta­mani kom­mentin, koskien ver­tailua akun eli ener­giavaras­ton ja nestemäis­ten polt­toainei­den eli ener­giavaras­ton eros­ta. En pidätä hengitystäni.

    Tämä tri­i­di tietysti käsit­telee tuulivoimaa ja sen kalli­ik­si tule­vaa syöt­tö­tar­if­fia. Mut­ta jos kom­men­toidaan akku­ja, niin voi myös kom­men­toi­da akkua ja ver­ra­ta sen käytän­nön kap­a­siteet­tia mui­hin ener­gia­muo­toi­hin. Se mitä sä kut­sut höpinäk­si on ehkä muille auen­nut ja sik­si peuku­tus. Edelleen niitä val­lanku­mouk­sel­lisia akku­ja odotellessa.

  36. Sep­po Vil­jakainen:

    Olet aivan oike­as­sa : Syy jär­jet­tömyy­teen on syöt­tö­tar­if­fi eli takuuhinta.

    Niin siis Osmo alku­peräisessä blogikir­joituk­ses­saan väit­ti, ettei syöt­tö­tar­if­fia mak­se­ta, jos sähkön markki­nahin­ta on negati­ivi­nen. Pitääkö tämä paikkansa vai antoiko Ode väärää tietoa? Ainakaan Wikipedi­an artikke­li syöt­tö­tar­iff­ista ei näytä tuke­van Oden esit­tämää käsitystä.

  37. Pete: Niin siis Osmo alku­peräisessä blogikir­joituk­ses­saan väit­ti, ettei syöt­tö­tar­if­fia mak­se­ta, jos sähkön markki­nahin­ta on negati­ivi­nen. Pitääkö tämä paikkansa vai antoiko Ode väärää tietoa? Ainakaan Wikipedi­an artikke­li syöt­tö­tar­iff­ista ei näytä tuke­van Oden esit­tämää käsitystä.

    https://www.energiavirasto.fi/documents/10179/0/2015-Q4+Sy%C3%B6tt%C3%B6tariffin+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ytyminen+2016–01-07+FI.pdf/41121331-bfd7-4a4f-b10f-05b8fe21f910

    “Tavoite­hin­taan oikeut­tavas­ta sähkön tuotan­nos­ta mak­se­taan syöt­tö­tar­if­fi­na tavoite­hin­ta vähennettynä
    kol­men kuukau­den sähkön markki­nahin­nan keskiar­vol­la. Jos sähkön markki­nahin­nan keskiar­vo kolmen
    kuukau­den aikana on alle 30 euroa megawat­ti­tun­nil­ta, syöttöt
    arif­fi­na mak­se­taan tavoite­hin­ta vähennettynä
    30 eurol­la megawattitunnilta.”

    Olen siinä käsi­tyk­sessä, että Suomes­sa tuuli­pa­roni saa sat­tumasähköstään, joka siis lain mukaan on AINA otet­ta­va verkkoon tarvit­ti­in sitä tai ei, vähin­tään 83,50€ — 30 € = 53,50€/MWh vaik­ka sähkön pörssi­hin­ta olisi kuin­ka negati­ivi­nen tahansa.

    Sähkön hin­ta Sak­sas­sa ja Tan­skas­sa menee ajoit­tain negati­ivisek­si tuulen oikein puhistes­sa, kos­ka- kuten sanoin tuulisähköl­lä on etu­a­jo-oikeus verkooon — esimerkik­si hiilivoimaloi­ta ei ole kan­nat­tavaa ajaa alas muu­tamien tun­tien takia vaan ne joutu­vat syöt­tämään sähkön­sä verkkoon ja mak­samaan siitä lystistä ; kuten san­ot­tua ; onko sairaam­paa tilan­net­ta liike-elämässä nähty?

  38. Anony­mous, sekoi­let nyt pait­si asian suh­teen, myös nim­imerkkien kanssa, etkä osaa vas­ta­ta yksinker­taisi­in kysymyksiin.

    Jos kuvit­telet, että sähköstä kan­nat­taa tehdä nestemäisiä polt­toainei­ta autoi­hin, olet pahasti hakoteil­lä. Ensin menetetään ener­giaa sähkön muut­tamises­sa nes­teek­si, ja sit­ten vielä nes­teestä liikkeeksi.

    Muutenkin kom­ment­ti on kuin pahimpi­en sähköaut­o­foobikko­jen tekosyy-kat­e­go­ri­as­ta, ja muis­tut­taa pakko­ruot­sit­ta­jien argumentaatio-taitoja.

    Kuin­ka usein on _oikeasti_ tarvet­ta ajaa 200+ kilo­metriä put­keen tai ottaa autoon ener­giaa 1000 km matkaa varten min­u­uteis­sa? Ei juuri koskaan. Autot ovat parkissa suurim­man osan aikaa, ja aikaa lada­ta niitä rauhak­si­in on yllin kyllin.

    Josko sit­ten takaisin aiheeseen ja tuulivoiman syöttötariffiin.

  39. Pete: Niin siis Osmo alku­peräisessä blogikir­joituk­ses­saan väit­ti, ettei syöt­tö­tar­if­fia mak­se­ta, jos sähkön markki­nahin­ta on negati­ivi­nen. Pitääkö tämä paikkansa vai antoiko Ode väärää tietoa? Ainakaan Wikipedi­an artikke­li syöt­tö­tar­iff­ista ei näytä tuke­van Oden esit­tämää käsitystä.

    Tätä juuri käsitelti­in viikko sit­ten. Pörssisähkön alue­hin­nan men­nessä miinuk­selle ei Suomes­sa syöt­tö­tar­if­fia mak­se­ta latin latia. Lukekaa lakia älkääkä Wikipedi­aa tai höyrypäi­den yleisönosastokirjoituksia.

  40. Krtek: Tätä juuri käsitelti­in viikko sit­ten. Pörssisähkön alue­hin­nan men­nessä miinuk­selle ei Suomes­sa syöt­tö­tar­if­fia mak­se­ta latin latia. Lukekaa lakia älkääkä Wikipedi­aa tai höyrypäi­den yleisönosastokirjoituksia.

    Tot­ta. A.o. koh­ta on §24 lais­sa 30.12.2010:

    “Sähkön tuotan­to ei kuitenkaan oikeu­ta tavoite­hin­taan eikä muut­tuvaan tuotan­to­tu­keen niiltä tun­neil­ta, joina voimalaitok­sen sijain­tipaikan sähkön markki­nahin­ta on negatiivinen.” 

    Näyt­tää, ettei Ener­giavi­ras­tokaan sitä vielä tiedä.

  41. Pete: Jos hin­ta painuu negati­ivisek­si, mik­si kukaan antaisi tuulimyl­lyn­sä pyöriä? Näi­nollen negati­ivista hin­taa ei pitäisi syn­tyä lainkaan.

    Käsit­tääk­seni negati­ivi­nen hin­ta ei tarkoi­ta sitä, että sähkön tuot­ta­jan pitää mak­saa jos ei vedä töpseliä irti, vaan sitä että joku on valmis mak­samaan tuot­ta­jalle siitä, että tämä vetää töpselin irti.

  42. Kan­nat­taisiko Helenin uuden biopolt­toainekat­ti­lan yhtey­teen rak­en­taa kaa­su­tur­bi­i­ni- tai kaa­sumoot­torivoimalaitos säätövoiman tuotan­toa varten?

    Kalli­in sähkön aikaan kaa­su­voimalan pakokaa­suil­la voisi läm­mit­tää höyrykat­ti­laa biopolt­toainei­den sijas­ta tai lisäk­si sen mukaan kuin kaukoläm­pöä tarvi­taan. Hal­van sähkön aikaan laitos tuot­taisi nykyisen suun­nitel­man mukaises­ti kaukoläm­pöä biopolttoaineilla.

    1. Jus­si,
      Hele­nil­lä on siinä vier­essä kak­si kaadu­vo­makom­bia, jot­ka ovat erit­täin hyvin säädet­täviä pait­si teholtaan myös sen puoles­ta, tehdäänkö läm­pöä vai sähköä ja mis­sä suhteessa.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä myös voimalaitos joutuu mak­samaan siitä, että dump­paa sähköä verkkoon.

    Tot­ta, ja Suomes­sa on todel­la — min­ulle uuti­nen- tilanne, että tuulivoiman tuot­ta­ja ei saa tuuli­tukea niiltä tun­neil­ta ( kol­men kuukau­den ajal­la) , jol­loin pösrssi­hin­ta menee negati­ivisek­si ; ei ole tietääk­seni vielä mennyt.

    Käsit­tääk­seni täl­lä pykäläl­lä pyritään estämään negati­iviset hin­nat Tan­skan ja Sak­san tyyliin.

    Idea on kai se , että tuuli­pa­ronit otta­vat myl­lyn­sä verkos­ta vapaae­htois­es­ti ennen kuin hin­ta kään­tyy pakkaselle ; hei­dän siis kan­nat­taa pyörit­tää myl­lyjä pörssi­hin­nan ollessa nol­la ; he saa­vat siloin meiltä veron­mak­sajil­ta 53,50€/MWh sat­tumasähköstään muiden tuot­ta­jien työn­täessä ilmaisek­si sähköä verkkoon.

    Jos hin­ta meneee sentinkin negati­ivisek­si, parooni menet­tää tuon 53,50€/MWh ja joutuu jopa mak­samaan 1snt/MWh , jos syöt­tää huulisähkön­sä verkkoon.

    1. Sep­po Viljanen.
      Kyl­lä sähkön hin­ta on men­nyt negati­ivisek­si ja siltä tun­nil­ta ei tule rahaa. Mitä tarkoitit kolmel­la kuukaudel­la, laki puhuu tunnista.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Jussi,
    Hele­nil­lä on siinä vier­essä kak­si kaadu­vo­makom­bia, jot­ka ovat erit­täin hyvin säädet­täviä pait­si teholtaan myös sen puoles­ta, tehdäänkö läm­pöä vai sähköä ja mis­sä suhteessa.

    Ei Vuosaaren kaa­su­tur­bi­inien savukaa­su­ja voi päästää suo­raan taivaalle, vaan ne johde­taan pakokaa­sukat­ti­lan läpi, joten aina on pakko tuot­taa sähkön ohel­la samal­la myös läm­pöä. Jos pakosti tal­teenotet­tu läm­pö ei sat­tuisi kel­paa­maan kaukoläm­pöverkkoon, se voidaan ajaa merivesiläm­mön­si­ir­timeen, eli läm­mitetään Suomen­lahtea. Sähkön ja läm­mön­tuotan­non suhdet­ta ei voi juurikaan säätää, eikä mereena­jo onnek­si ole edes kan­nat­tavaa (alhaisil­la sähkön­hin­noil­la ja yleen­sä kaukoläm­pöäkin tarvi­taan riittävästi).

    Mitä tulee tuulivoiman säätövoimaaan, niin kyl­lähän tuulivoima­toimi­ala pysty­isi toteut­ta­maan alassäätöä ja jos­sain määrin myös ylössäätöä. Vaan se syöt­tö­tar­if­fi tekee tämänkin kannattamattomaksi.

  45. Syöt­tö­tar­if­fin ref­er­enssi­hin­ta las­ke­taan 3 kk keskiar­vona. Toisin sanoen, ellei 3 kk keskiar­vo ole alle 30 eur/MWh, joutu­vat veron­mak­sa­jat mak­samaan korkeim­man kaut­ta tuuli­pa­rooneille myös tun­neil­ta, jol­loin hin­ta on ollut alle 30. Negati­ivis­ten hin­to­jen tun­tien aikana tuote­tus­ta sähköstä ei tar­if­fia onnek­si saa. Taisi olla Ener­gia­te­ol­lisu­u­den pyyn­tö lakia valmis­teltaes­sa juurikin sik­si, etteivät tuuli­pa­roonit puskisi verkkoon ongel­ma­jät­teek­si muut­tunut­ta sähköä.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Sep­po Viljanen.
    Kyl­lä sähkön hin­ta on men­nyt negati­ivisek­si ja siltä tun­nil­ta ei tule rahaa. Mitä tarkoitit kolmel­la kuukaudel­la, laki puhuu tunnista.

    Suo anteek­si, kir­joitin huolimattomasti:

    Tarkoitin, ettei sähkön pörssi­hin­ta ole ‑tietääk­seni- vielä Suomen alueel­la men­nyt negati­ivisek­si ; Tan­skas­sa ja Sak­sas­sa men­nyt useinkin ja sik­si ´kaukaa viisaat´ suo­ma­laiset ovat lisän­neet tuon “negati­ivispykälän”.

    “Syöt­tö­tar­if­fia ei mak­se­ta niiltä tun­neil­ta, jol­loin sähkön markki­nahin­ta on ollut negati­ivi­nen. Mikäli
    tar­if­fi­jak­sol­la on ollut negati­ivisen markki­nahin­nan tun­te­ja, las­kee Ener­gia­markki­navi­ras­to näiden
    pros­en­tu­aalisen osu­u­den koko jak­son tun­neista ja tekee vas­taa­van vähen­nyk­sen mak­set­ta­van syöttötariffin
    määrään. Sähkön tuot­ta­jan ei tule ottaa mak­sa­t­ushake­muk­ses­sa huomioon mah­dol­lis­ten negatiivisen
    markki­nahin­nan tun­tien vaiku­tus­ta tukeen oikeut­ta­van sähkön tuotantomääriin.”

    Main­in­tani “kolme kuukaut­ta” on jak­son pitu­us, jos­ta yllä ole­va Ener­giavi­ras­ton tiedot­teessa puhutaan.

    Onko sin­ulle vielä muo­dos­tunut kan­taa kom­ment­ti­i­ni (yllä), jos­sa väitän tuulivoiman ole­van huono bisnes jopa tuuli­pa­rooneille, vaik­ka me tulemme hukkaa­maan siihen 3..4 mil­jar­dia euroa veron­mak­sajien raho­ja seu­raavien 12 vuo­den aikana?

  47. Jos sal­lit Osmo, niin teen tähän kuvit­teel­lisen kan­nat­tavu­us­laskel­man ´tupak­ka-askin kan­teen´ periaatteella:

    Olen antanut itsel­leni ker­toa tuulivoiman mak­sa­van 1,5–2 M€/MW.

    Esim. Kotkas­sa 2kpl 2,4 MW myl­lyä mak­soi­vat 9 M€ eli 1,9 M€/MW.

    Otamme hin­naksi tuon 1,9M€.

    Perus­tan 3MW:n tuulivoimay­htiön => tarvit­sen 3 x 1,9 M€ = 5,7 M€ rahoitusta .

    Van­ho­jen tuulivoimaloiden käyn­ti­ai­ka, kap­a­siteet­tik­er­roin, efek­ti­ivi­nen­te­ho ‚ihan miten sitä halu­taan kut­sua, on n. 20%.

    Näille uusille luvataan huo­mat­tavasti parem­pia , otamme laskelmi­in 30%.

    Saamme myl­lyn vuosituotoksi :

    24h x 365vrk x 3MW x 83,50€/MWh x 30% = 

    658314 € /vuosi brut­tona, jos­ta n. 2/3 osaa tukieuroja.

    Tuuli­wat­ti OY:n 65% liikevoit­to­pros­en­tista on kohkat­tu julk­isu­udessa ; otamme tuon huiman pros­entin laskelmaan.

    Eli net­tovoit­to 65% x 658314€ = 427904€/vuosi.

    Vaik­ka saisin rahoituk­sen nol­la korol­la ( ei tästä maail­mas­ta) , kuo­le­tu­sai­ka menisi yli 13 vuo­den ; tilas­toti­eteil­i­jänä ymmärtänet ettei täl­lainen bisnes ole kannattavaa.

    Jos pääo­ma­lle las­ke­taan 5% korko , kohoaa kuo­letet­ta­va sum­ma 7,5 M€ (12 vuodessa) ja kan­nat­tavu­us katoaa aina vaan kauem­mak­si horison­tin taakse. 

    Näil­lä laskelmil­lani ´tuu­likri­it­tisenä´ sahaan omaa oksaani; min­un­han pitäisi huu­taa muiden mukana tuuli­pa­ronien eurokylvystä .

    Jos tästä tuu­lenkansa saa tuul­ta pur­jeisi­in­sa kam­pan­jalleen ” tuuli­tar­if­fi tuplak­si” , on min­un sep­puku lähellä 😉

  48. Sep­po Viljakainen”

    “Olen siinä käsi­tyk­sessä, että Suomes­sa tuuli­pa­roni saa sat­tumasähköstään, joka siis lain mukaan on AINA otet­ta­va verkkoon tarvit­ti­in sitä tai ei, vähin­tään 83,50€ – 30 € = 53,50€/MWh vaik­ka sähkön pörssi­hin­ta olisi kuin­ka negati­ivi­nen tahansa.”

    Tämä 53,50 e/ MWh = 0.535 snt/kWh. Sähköveron osusu koti­talouden sähkölaskus­ta ( 10 — 11 snt/kWh) on n. 2,3 snt/ kWh. Ainakin Wikipedi­an mukaan.
    [ODE: 53,5 €/MWh = 5,35 snt/kWh. En yleen­sä kor­jaa kom­menteis­sa ole­via tieto­ja, mut­ta tämän halusin kor­ja­ta, jot­ta en levit­täisi väärää tietoa]

  49. Tulio­hana todel­la nolo lasku­virhe: Tämä taku­uhin­ta tuulisähkölle 53,50 e/MWh = 5350 snt/ MWh eli 5,35 snt/kWh. Vas­taa täl­lä haavaa koti­talouden kulut­ta­jan sähköen­er­gian hin­taa. Puo­let laskus­ta­han on verkkomaksua.

  50. Markku af Heurlin:
    Sep­po Viljakainen”

    “Olen siinä käsi­tyk­sessä, että Suomes­sa tuuli­pa­roni saa sat­tumasähköstään, joka siis lain mukaan on AINA otet­ta­va verkkoon tarvit­ti­in sitä tai ei, vähin­tään 83,50€ – 30 € = 53,50€/MWh vaik­ka sähkön pörssi­hin­ta olisi kuin­ka negati­ivi­nen tahansa.”

    Tämä 53,50 e/ MWh = 0.535 snt/kWh.Sähköveron osusu koti­talouden sähkölaskus­ta ( 10 – 11 snt/kWh) on n. 2,3 snt/ kWh. Ainakin Wikipedi­an mukaan.
    [ODE: 53,5 €/MWh = 5,35 snt/kWh. En yleen­sä kor­jaa kom­menteis­sa ole­via tieto­ja, mut­ta tämän halusin kor­ja­ta, jot­ta en levit­täisi väärää tietoa]

    Sori, nyt en ole ihan var­ma, mitä takoi­tat ‚joten kom­ment­ti­ni voivat men­nä asian vierestä:

    1. 53,50€ / MWh = 5350snt/MWh = 5350snt/1000kWh =
    5,35 snt/kWh
    Tämän taku­uhin­nan mak­samme paronille, jos pörssi­hin­ta on nol­la ; jos 0–3snt/kWh mak­samme 8,35snt/kWh mii­nus 3snt/kWh ; jos yli 3snt/kWh mak­samme 8,35snt/kWh — pörssi­hin­ta. Jos pörssi­hin­ta menee negati­ivisek­si ( kuten jo aikaisem­min totesin, ei käsit­tääk­seni ole Suomes­sa men­nyt) Suomes­sa tuuli­pa­roni ei saa niiltä tun­neil­ta takuuhintaa.

    2. Sähkövero on kulut­ta­jalle v. 2016 2,8 snt/kWh ja tuotan­nol­lista toim­intaa har­joit­tavalle yri­tyk­selle 0,87 snt/kWh ( tuol­la ylhääl­lä muis­taak­seni käytet­ti­in kulut­ta­jahin­taa jos­sakin ver­tauk­ses­sa kun olisi ken­ties pitänyt käyt­tää tuo­ta 0,87snt/kWh).

    3. Sähkön siir­to­hin­ta on hiukan kiin­ni paikkakun­nas­ta ; Kotkas­sa se on 2 snt/kWh.

    4. Juuri nyt (12:30)sähköenergian hin­ta on 27,26€/MWh eli voimme ajatel­la paronin saa­van 83,50€/MWh — 30 €/MWh = 53,50€/MWh = 5,35 snt/kWh tukea meiltä veron­mak­sajil­ta. Kokon­aisu­udessaan voimme ajatel­la paronin saa­van juuri nyt 53,50€/MWh (tuki) + 27,26€/MWh= 80,76€/MWh = 8,076snt/kWh

    Ja vielä yksi nyanssi: tuo 8,076snt on alv0%-hinta, joten ver­tailukelpoinen hin­ta esimerkik­si tuo­hon mainit­se­maasi koti­talouk­sien mak­samaan 10–11snt/kWh on 1,24 x 8,76 snt/kWh = 10,00 snt/kWh.

    Sori , en osan­nut yksinker­taisem­min selit­tää, jos on lasku­virheitä niin kertonette?

  51. Ettei asi­as­ta nyt syn­ty­isi väärää käsi­tys­tä, niin Suomes­sa ei todel­lakaan ole sel­l­aista lakia tai sään­töä, jon­ka mukaan tuulivoiman tuot­ta­jal­la olisi jokin etuoikeus saa­da tuotan­ton­sa verkkoon. En tiedä, mis­tä täl­lainen käsi­tys on päässyt lev­iämään, mut­ta Suomes­sa verkkoy­htiöl­lä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole oikeut­ta suosia yhtään tuot­ta­jaa sähkön tuotan­to­ta­van perus­teel­la. Näin sen tietysti pitää ollakin, kos­ka verkkoy­htiö ei saa lain mukaan sekaan­tua tuotantoon. 

    Suomen hyvin hoide­tus­sa kan­taverkos­sa on tosin äärim­mäisen harv­inainen tilanne, että tuotan­toa joudut­taisi­in rajoit­ta­maan verkon vuoksi.

    Suomes­sa sähkön hin­ta nyt on ainakin tois­taisek­si useim­mil­la kvar­taaleil­la yli 30 €/MWh, joten nor­maal­isti tuulivoiman tuki jää edel­lä haukut­tua alhaisem­mak­si, johonkin 45–50 €/MWh tasoon.

    Ja jos tuulivoiman vas­tus­ta­jien argu­men­tit Fen­novoiman taku­u­var­mas­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta käyvät toteen, 2020-luvul­la­han tuulivoiman tuet kutis­tu­vat rajusti, kos­ka sähkön hin­to­jen­han pitää olla sit­ten jos­sain 60–70 €/MWh tasol­la koko ajan. Sil­loin syöt­tö­tar­if­fi jää hyvin pienek­si. Itse en ehkä ihan usko täl­laiseen ske­naar­i­oon, mut­ta suo­ma­laiset kun­nat laa­jasti uskovat.

    Sähkövero on pienku­lut­ta­jalle 2,253 c/kWh, ja teol­lisu­usku­lut­ta­jalle 0,703 c/kWh. Arvon­lisäveroa ei mis­sään tapauk­ses­sa saa laskea mukaan, kos­ka sehän on vähen­net­tävä kulu monille toim­i­joille. Lisäk­si suur­te­ol­lisu­us saa 85 % alen­nuk­sen sähköveros­ta eli ener­giain­ten­si­ivis­ten yri­tys­ten veron­palau­tuk­sen, jol­loin toteu­tunut vero­ta­so on 0,1 c/kWh.

    Sähkön siir­to­hin­ta on tosi­aan koti­talousku­lut­ta­jalle tuo­ta 2 c/kWh luokkaa, mut­ta onhan se nyt suurim­malle osalle kulu­tus­ta paljon vähem­män. Otto kan­taverkos­ta ja kan­taverkon kulu­tus­mak­su on 0,4 c/kWh, ja moni pienem­pi teol­lisu­usku­lut­ta­ja selviää kyl­lä 1 c/kWh luokkaa olevil­la maksuilla.

    Osmolle vielä: Suomen alue­hin­ta ei sähkössä ole men­nyt vielä koskaan negati­ivisek­si, ei myöskään pohjo­is­mainen systeemihinta.

  52. “Suomes­sa sähkön hin­ta nyt on ainakin tois­taisek­si useim­mil­la kvar­taaleil­la yli 30 €/MWh, joten nor­maal­isti tuulivoiman tuki jää edel­lä haukut­tua alhaisem­mak­si, johonkin 45–50 €/MWh tasoon.”

    Tämä “haukut­tu alhainen tuki” kumu­loituu 12 vuodessa 3942 miljoon­aksi euroksi, jot­ka pääsään­töis­es­ti val­u­vat laite­valmis­ta­jille ulko­maille ; eikö näille täysin hukkaan heit­e­ty­ille mil­jardeille (esim. CO2 päästöt eivät ole vähen­tyneet itikan henkäyk­senkään ver­taa) ole mitään järkeväm­pää käyt­töä ; koulu­tus, luonnonsuojelu,lastenhuolto, kotoutus..?
    ( 24h x 365 x 2500MW x 50€/MWh x 30% x 12 v
    = 3942 M€)

    Ja jos pitää paikkansa päätelmäni — sitä ei ole vielä kukaan kumon­nut- että tuulivoima on tosi huono bisnes koti­maisille tuuliy­htiöille, niin mis­sä se jär­ki piilee?

    “Sähkövero on pienku­lut­ta­jalle 2,253 c/kWh, ja teol­lisu­usku­lut­ta­jalle 0,703 c/kWh. Arvon­lisäveroa ei mis­sään tapauk­ses­sa saa laskea mukaan, kos­ka sehän on vähen­net­tävä kulu monille toimijoille.”

    En oikein ymmär­rä, mitä tässä yrität viestiä ja tuo ” vähen­net­tävä kulu monille toim­i­joille ” ; ly-numeron omaav­ille yri­tyk­sille kyl­lä, mut­ta ei Mat­ti ja Mai­ja Meikäläiselle, jot­ka mak­sa­vat alvin joka laskustaan.

    “Ja jos tuulivoiman vas­tus­ta­jien argu­men­tit Fen­novoiman taku­u­var­mas­ta kan­nat­tavu­ud­es­ta käyvät toteen”

    Tulk­it­sen- ehkä väärin- logi­ikkasi näin ;tuulivoimakri­it­ti­nen eli ydin­voiman kan­nat­ta­ja ; mis­tä täl­lainen harhainen päätelmä on tul­lut ; kai nyt jokaiselle sähköstä ja sähköverkon toimin­nas­ta alkeetkin tun­te­valle on tul­lut selväk­si , että tuuli/aurinkovoimaa — jota me kaik­ki hyvikset tietenkin rakas­tamme- ei voi käsitel­lä perusvoiman kanssa samas­sa konteksissa:

    http://www.kymensanomat.fi/Mielipide—Sana-on-vapaa/2014/02/18/Tuulivoima%20ei%20perus-%20eik%C3%A4%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6voimaa/2014316944739/69

  53. Ei min­un tuulivoiman tukien vas­tus­ta­jana tarvitse uskoa Fen­novoiman laskelmi­in. Markki­na­t­aloudessa omis­ta­ja saa tehdä omat laskel­mansa ja luot­taa niihin ja kan­taa sit­ten tap­pi­ot, jos menee metsään.

    Eli kin­un mielestäni tuulivoimaa saa rak­en­taa niin paljon kuin sielu sietää, jos sen tekee omil­la rahoil­laan ja oma­l­la riskil­lään, kun­han tehon riit­tävyys taval­la tai toisel­la huomioidaan.

    Tuulivoimatuot­ta­jien ei vain paljoa tarvitse sähkön hin­taa arvail­la, se on laskelmis­sa sen yli kahek­sankymp­piä ja jos ei pörssi­hin­ta ole, me veron­mak­sa­jat mak­samme erotuksen.

  54. Puhut virheel­lis­es­ti tek­stis­säsi 2500MW:sta, vaik­ka oikeasti pitäisi puhua 2500 MVA:sta –> tarkoit­taa sitä, että gen­er­aat­tor­ei­den tehok­er­te­oimel­la muutet­tuna 2500 MVA:a on noin 2000MW. Tämä on “noin” todel­li­nen tuotan­tote­ho arvio, kun kaik­ki 2500MVA:n tar­if­fi­in hyväksy­tyt voimalat on saatu rakennettua. 

    Ener­giavi­ras­to ei hyväksy kiin­tiöön­sä voimaloiden todel­lista tuotan­tote­hoa vaan se halu­aa gen­er­aat­torin kilpi­ar­vos­sa ole­van näen­näis­te­hon, joka on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin voimalan todel­li­nen tuotan­tote­ho. Tämän takia on virheel­listä puhua, että Suomes­sa olisi jos­sakin vai­heessa 2500MW tuulivoimaa, kos­ka tähän luku­un ei päästä muu­ta kuin siinä vai­heessa, jos hal­li­tus tekee uuden tukipaketin tuulivoiman rak­en­ta­jille ja tuottajille.

  55. En halu­aisi olla pikku­mainen, mut­ta esimerkik­si Kotkas­sa ole­vat Ener­con-92 myl­lyt ovat näen­näis­te­holtaan 2684,21 kVA eli 2,69 MVA ; tämä arvo ilmoite­taan tariffiin.

    Myl­ly­jen pätöte­ho, jol­la sähkö tuote­taan ja jota julk­isu­udessa käytetään laskelmis­sa ynm. on 2350 kW eli 2,35 MW.

    Jos maal­likot ja toimit­ta­jat ovat jo valmi­ik­si ´ulkona´ näistä wateista ja wat­ti­tun­neista , ei heitä olisi syytä vielä sekoit­taa volttiampeereilla.

    Onko Sin­ulle Osmo jo muo­dos­tunut käsi­tys tuulivoiman kannattavuudesta ? 

    Jos mui­s­tat , minä kerettiläi­nen ´tuu­likri­itikko´ uskallan väit­tää sen ole­van tap­pi­ol­lista , vaik­ka tuemme sitä sadoin miljoonin.

    Olen saanut ‑pikaisel­la ´tutkimuk­sel­lani- selville mon­en tuuliy­htiön piilot­ta­van ´tap­pi­opom­min­sa´ mon­imutkaisi­in leas­in­gra­hoi­tusjär­jetelmi­in ; tuuliy­htiöt eivät omista myl­lyjään , he mak­sa­vat vain leas­ing­mak­su­ja, keräävät muhkeat tuki­aiset ja täten esimerkik­si Tuuli­wat­ti OY on joutunut näyt­tämään läh­es 70%:n voit­toa, joka kyl­lä ´tapet­ti­in´ pois­to­ero­ja käyttämällä.

    Mut­ta, mutta…tappiollista toim­intaa ei saa kan­nat­tavak­si vaik­ka kuin­ka pyörit­telisi kir­jan­pidos­sa sum­mia eri tileillä.

  56. Sep­po Vil­jakainen:
    Jos sal­lit Osmo, niin teen tähän kuvit­teel­lisen kan­nat­tavu­us­laskel­man ´tupak­ka-askin kan­teen´ periaatteella:

    Olen antanut itsel­leni ker­toa tuulivoiman mak­sa­van 1,5–2 M€/MW.

    Esim. Kotkassa2kpl 2,4 MW myl­lyä mak­soi­vat 9 M€ eli 1,9 M€/MW.

    Otamme hin­naksi tuon 1,9M€.

    Perus­tan 3MW:n tuulivoimay­htiön => tarvit­sen 3 x 1,9 M€ = 5,7 M€ rahoitusta .

    Van­ho­jen tuulivoimaloiden käyn­ti­ai­ka, kap­a­siteet­tik­er­roin, efek­ti­ivi­nen­te­ho ‚ihan miten sitä halu­taan kut­sua, on n. 20%.

    Näille uusille luvataan huo­mat­tavasti parem­pia , otamme laskelmi­in 30%.

    Saamme myl­lyn vuosituotoksi :

    24h x 365vrk x 3MW x 83,50€/MWh x 30% = 

    658314 € /vuosi brut­tona, jos­ta n. 2/3 osaa tukieuroja.

    Tuuli­wat­ti OY:n 65% liikevoit­to­pros­en­tista on kohkat­tu julk­isu­udessa ; otamme tuon huiman pros­entin laskelmaan.

    Eli net­tovoit­to 65% x 658314€ = 427904€/vuosi.

    Vaik­ka saisin rahoituk­sen nol­la korol­la ( ei tästä maail­mas­ta) , kuo­le­tu­sai­ka menisi yli 13 vuo­den ; tilas­toti­eteil­i­jänä ymmärtänet ettei täl­lainen bisnes ole kannattavaa.

    Jos pääo­ma­lle las­ke­taan 5% korko , kohoaa kuo­letet­ta­va sum­ma 7,5 M€ (12 vuodessa) ja kan­nat­tavu­us katoaa aina vaan kauem­mak­si horison­tin taakse. 

    Näil­lä laskelmil­lani ´tuu­likri­it­tisenä´ sahaan omaa oksaani; min­un­han pitäisi huu­taa muiden mukana tuuli­pa­ronien eurokylvystä .

    Jos tästä tuu­lenkansa saa tuul­ta pur­jeisi­in­sa kam­pan­jalleen ” tuuli­tar­if­fi tuplak­si” , on min­un sep­puku lähellä 

    No laite­taan­pa tähän sit­ten LCOE eli Lev­elised Cost of Ener­gy (tai Elec­tric­i­ty) ‑poh­jainen ver­tailu­laskel­ma noil­la edel­lä olevil­la tiedoilla.

    Muu­ta­ma lähtöti­eto ensin Tanskasta:
    — diskont­toko­rko 4%
    — käyt­töikä 20 v

    Käytetään sit­ten LCOE-lask­in­ta joka löy­tyy USA:sta
    Nation­al Renew­able Ener­gy Lab­o­ra­to­ryn sivuil­ta ja
    syötetään siihen arvot mukaan­lukien investointikustannus:
    — 1.9 €/W (eli 1.9 M€/MW tai 1900 €/kW)
    — käyt­tökus­tan­nus 16 €/MWh
    — kap­a­siteet­tik­er­roin 30%

    Tulos: LCOE = 70 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

    - jos diskont­toko­rko = 5%, LCOE = 74 €/MWh
    — jos diskont­toko­rko = 10%, LCOE = 101 €/MWh

    Mm. usein siteer­at­tu Lazards käyt­tää 10% diskont­toko­rkoa vertailulaskelmissaan.

    Tan­skalaiset (se lähde jota käytin) käyttivät
    investoin­tikus­tan­nuk­se­na 1.2 €/W ja siitä seuraa

    LCOE = 51 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

    Mitä tästä opimme: laskelmia voi tehdä kovin monil­la eri lähtötiedoil­la ja tulok­set muut­tuu dra­maat­tis­es­ti niitä muutettaessa.

    Näil­lä tiedoil­la ei pysty päät­telemään kuin­ka kan­nat­tavaa tai kan­nat­tam­a­ton­ta toim­inta on.

    Mut­ta päätellen siitä kuin­ka innokkaasti hake­muk­sia on jätet­ty, niin voisi arvioi­da että kyse on hyvinkin kan­nat­tavas­ta toiminnasta.

  57. Sep­po Vil­jakainen:
    En halu­aisi olla pikku­mainen, mut­ta esimerkik­si Kotkas­sa ole­vat Ener­con-92 myl­lyt ovat näen­näis­te­holtaan 2684,21 kVA eli 2,69 MVA ; tämä arvo ilmoite­taan tariffiin.

    Myl­ly­jen pätöte­ho, jol­la sähkö tuote­taan ja jota julk­isu­udessa käytetään laskelmis­sa ynm. on 2350 kW eli 2,35 MW.

    Jos maal­likot ja toimit­ta­jat ovat jo valmi­ik­si ´ulkona´ näistä wateista ja wat­ti­tun­neista , ei heitä olisi syytä vielä sekoit­taa volttiampeereilla.

    Mahde­taanko sitä “nimik­il­ven lukua” käyt­tää kap­a­siteet­tik­er­roin­ta ilmoitet­taes­sa ? Ainakin voisi olla han­kalaa “juos­ta” muut­tuvan ref­er­enssin perässä kun gen­er­aat­to­rien hyö­ty­suhde para­nee tai on paran­tunut ajan myötä. Se nimik­il­ven luku ei muu­tu tästä, mut­ta pätöte­ho muuttuu.

  58. Vin­ha Perä: Mahde­taanko sitä “nimik­il­ven lukua” käyt­tää kap­a­siteet­tik­er­roin­ta ilmoitet­taes­sa ? Ainakin voisi olla han­kalaa “juos­ta” muut­tuvan ref­er­enssin perässä kun gen­er­aat­to­rien hyö­ty­suhde para­nee tai on paran­tunut ajan myötä. Se nimik­il­ven luku ei muu­tu tästä, mut­ta pätöte­ho muuttuu.

    Tuo asia min­u­akin aikoinani kiin­nos­ti ; otin yhteyt­tä ener­giavi­ras­ton Ripat­ti­in ; he eivät laske kap­a­siteet­tik­er­toimia — asia oli hie­man epä­selvä hänelle- sain sen käsi­tyk­sen, että kap­a­siteet­tik­er­toimet las­ke­taan pätöte­hon mukaan kuten sähköteknis­es­ti on oikein ; esimerkik­si tääl­lä Kotkas­sa lehdis­sä, Kotkan Ener­gian julka­isu­is­sa ynm. puhutaan aina 2,35 MW:n myllyistä.

    Humor : jos halu­taan Mat­ti Meikäläistä oikein kiusa­ta ja häm­men­tää , heit­etään peli­in vielä se puut­tu­va kol­mas teho eli lois­te­ho (laatu var): pir­ru­ut­tani yritin muis­tel­la ositin­lasken­nan alkei­ta ja sain pikaisel­la laskemisel­la Kotkan myl­ly­jen ´viral­liset tehot´:

    1. Näen­näis­te­ho 2,69 MVA
    2. Pätöte­ho 2,35 MW
    3. Lois­te­ho 1,31 Mvar

  59. Vin­ha Perä: No laite­taan­pa tähän sit­ten LCOE eli Lev­elised Cost of Ener­gy (tai Elec­tric­i­ty) ‑poh­jainen ver­tailu­laskel­ma noil­la edel­lä olevil­la tiedoilla.

    Muu­ta­ma lähtöti­eto ensin Tanskasta:
    – diskont­toko­rko 4%
    – käyt­töikä 20 v

    Käytetään sit­ten LCOE-lask­in­ta joka löy­tyy USA:sta
    Nation­al Renew­able Ener­gy Lab­o­ra­to­ryn sivuil­ta ja
    syötetään siihen arvot mukaan­lukien investointikustannus:
    – 1.9 €/W (eli 1.9 M€/MW tai 1900 €/kW)
    – käyt­tökus­tan­nus 16 €/MWh
    – kap­a­siteet­tik­er­roin 30%

    Tulos: LCOE = 70 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

    – jos diskont­toko­rko = 5%, LCOE = 74 €/MWh
    – jos diskont­toko­rko = 10%, LCOE = 101 €/MWh

    Mm. usein siteer­at­tu Lazards käyt­tää 10% diskont­toko­rkoa vertailulaskelmissaan.

    Tan­skalaiset (se lähde jota käytin) käyttivät
    investoin­tikus­tan­nuk­se­na 1.2 €/W ja siitä seuraa

    LCOE = 51 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

    Mitä tästä opimme: laskelmia voi tehdä kovin monil­la eri lähtötiedoil­la ja tulok­set muut­tuu dra­maat­tis­es­ti niitä muutettaessa.

    Näil­lä tiedoil­la ei pysty päät­telemään kuin­ka kan­nat­tavaa tai kan­nat­tam­a­ton­ta toim­inta on.

    Mut­ta päätellen siitä kuin­ka innokkaasti hake­muk­sia on jätet­ty, niin voisi arvioi­da että kyse on hyvinkin kan­nat­tavas­ta toiminnasta.

    Jatkan vielä vähän siitä kuin­ka “oikea” diskont­toko­rko päätel­lään. Siihen käytetään Weight­ed Aver­age Cost of Cap­i­tal eli WACC-menetelmää. Se tarkoit­taa sitä että las­ke­taan pain­otet­tu keskiar­vo oman pääo­man tuot­to­vaa­timuk­ses­ta ja lainan korkoprosentista.

    Sak­salainen Fraun­hofer-insti­tu­ut­ti arvioi sen seu­raavasti tuulivoimalle (onshore) v. 2013:

    Wind On-shore Life­time [in years] 20
    Share of equi­ty 30%
    Share of debt 70%
    Return on equi­ty 9.0%
    Inter­est rate on debt 4.5%
    WACC_nom (Weight­ed Aver­age Cost of Cap­i­tal) 5.9%
    WACC_real 3.8%

    Eli nom­i­naalisek­si WACC-arvok­si tuli 5.9%.

    Kun siitä vähen­netään arvioitu inflaa­tio, saadaan reaalisek­si WACC-arvok­si 3.8%

    Tämän perus­teel­la diskont­toko­roksi val­i­taan 4%.

    Sit­ten voisi vielä hie­man tutkia esimerkki­ta­pauk­sen (investoin­ti 1.9 €/W) herkkyyt­tä kap­a­siteet­tik­er­toimelle (CF):

    CF=30% (alku­peräi­nen)
    LCOE = 70 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

    CF=25%
    LCOE = 80 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

    CF=20%
    LCOE = 96 €/MWh (diskont­toko­rko 4%)

  60. Tutus­tun noi­hin laskelmi­in parem­mal­la ajal­la , nopeasti kat­sot­tuna asia ei numeroi­ta pyörit­telemäl­lä posi­ti­ivisek­si muutu.

    Osmo; Tuuli­wat­ti Oy:n pääomis­ta­jat ovat S‑ryhmä ja ST‑1.

    Tuuli­watin liike­vai­h­to oli v.2014 39 M€ (3/4 avus­tus­ta veronmaksajilta)

    Taseessa näytet­tyä velkaa 140 M€

    Ja nyt tulee se ´pom­mi´:

    Leas­ingvuokravas­tu­ut tulev­ina vuosina :
    69 M€ , ei rasita tasetta!

    Leas­ing jään­nösar­vo­vas­tu­ut 76 M€ , ei rasita tasetta .

    Tuo 76 miljoon­aa euroa on löy­dyt­tävä n. kymme­nen vuo­den päästä selvänä rahana, jot­ta yhtiö pääsee eroon leasingsopimuksistaan.

    Minä pahoin pelkään, että esimerkik­si S‑ryhmässä ei ole ymmär­ret­ty. mihin sop­paan on ryhdytty.

    Tun­netko jotakin ´tap­pia´ ko. lafkoista ; jos tun­net , voisitko näyt­tää tämän tek­stin heille?

  61. Sep­po Vil­jakainen: Tuo asia min­u­akin aikoinani kiin­nos­ti ; otin yhteyt­tä ener­giavi­ras­ton Ripat­ti­in ; he eivät laske kap­a­siteet­tik­er­toimia – asia oli hie­man epä­selvä hänelle- sain sen käsi­tyk­sen, että kap­a­siteet­tik­er­toimet las­ke­taan pätöte­hon mukaan kuten sähköteknis­es­ti on oikein ; esimerkik­si tääl­lä Kotkas­sa lehdis­sä, Kotkan Ener­gian julka­isu­is­sa ynm. puhutaan aina 2,35 MW:n myllyistä.

    Humor : jos halu­taan Mat­ti Meikäläistä oikein kiusa­ta ja häm­men­tää , heit­etään peli­in vielä se puut­tu­va kol­mas teho eli lois­te­ho (laatu var): pir­ru­ut­tani yritin muis­tel­la ositin­lasken­nan alkei­ta ja sain pikaisel­la laskemisel­la Kotkan myl­ly­jen ´viral­liset tehot´:

    1. Näen­näis­te­ho 2,69 MVA
    2. Pätöte­ho 2,35 MW
    3. Lois­te­ho 1,31 Mvar

    Tuulivoima­hom­mis­sa ei kan­na­ta miet­tiä tätä Lois­te­hoa, kos­ka Esim. Ener­conin voimaloiden gen­er­aat­torit ovat täysin verkos­ta erote­tut taa­ju­us­muut­ta­jien avul­la, joten taa­ju­us­muut­ta­jien aset­telul­la on huole­hdit­tu siitä että lois­te­hoa ei syötetä verkkoon. (Eli voimalan tehok­er­roin on asetel­tu nollaksi)

    Mut­ta poit­ti­ni oli vain se, että lehdis­tön olisi hyvä erot­taa Näen­näis­te­ho (S) ja Pätöte­ho ℗, kos­ka esim. Ener­con E‑93 tapauk­ses­sa S on 13% suurem­pi kuin P ja vie niin turhaan kiin­tötä pois tuulivoimain­vestoi­jil­ta. Sama tois­tuu muil­lakin voimalavalmistajilla. 

    Nopeasti ja yleistäen las­ket­tuna 2500MVA*0,87=2175MW, Ves­tak­sen voimalois­sa tämä Gen­er­aat­torin kilpi­ar­vo S on yleen­sä vielä suurem­pi kuin Voimaloiden mak­si­mi tuotan­tote­ho P, joka verkkoonsyötetään.

  62. Tuuli­tire­htööri: Tuulivoima­hom­mis­sa ei kan­na­ta miet­tiä tätä Lois­te­hoa, kos­ka Esim. Ener­conin voimaloiden gen­er­aat­torit ovat täysin verkos­ta erote­tut taa­ju­us­muut­ta­jien avul­la, joten taa­ju­us­muut­ta­jien aset­telul­la on huole­hdit­tu siitä että lois­te­hoa ei syötetä verkkoon. (Eli voimalan tehok­er­roin on asetel­tu nollaksi)

    Mut­ta poit­ti­ni oli vain se, että lehdis­tön olisi hyvä erot­taa Näen­näis­te­ho (S) ja Pätöte­ho ℗, kos­ka esim. Ener­con E‑93 tapauk­ses­sa S on 13% suurem­pi kuin P ja vie niin turhaan kiin­tötä pois tuulivoimain­vestoi­jil­ta. Sama tois­tuu muil­lakin voimalavalmistajilla.

    Nopeasti ja yleistäen las­ket­tuna 2500MVA*0,87=2175MW, Ves­tak­sen voimalois­sa tämä Gen­er­aat­torin kilpi­ar­vo S on yleen­sä vielä suurem­pi kuin Voimaloiden mak­si­mi tuotan­tote­ho P, joka verkkoonsyötetään.

    Jep,olen samaa mieltä, sik­si tuon huumori alun siihen paninkin.

    Tämä menee nyt teknisek­si , että “sorit siitä” ´maal­likkoyleisölle´:

    Jos on tot­ta , että tuulimyl­lyt eivät syötä lois­te­hoa ollenkaan verkkoon, on vaikea käsit­tää mik­si tar­if­fi­in vaa­di­taan tuo näen­näis­te­hon ilmoi­tus ja saadaan sotke­tuk­si selvä asia.

    Val­is­tu­ma­ton arvaus : tar­if­fia tehdessä joku virkamies on kat­sonut watin määritelmän googlel­la ja saanut W = VA , joka pitää paikkansa kun cos fii on nol­la = ei lois­te­hoa. Usein lehdis­sä toimit­ta­jat puhu­vat volt­ti­ampeereista wat­te­ja tarkoit­taes­saan, joka siis pääsään­töis­es­ti on oikein.

    Olen siinä käsi­tyk­sessä, että julkises­sa puheessa (lehdet, media, tuulimyllytehtaat..jne) käyt­tävät aina pätöte­hoa eli wat­te­ja yksikkönään ; tuo näen­näis­te­ho on min­un horisont­ti­in tul­lut tuulipuheessa ain­oas­taan tar­if­fi­ti­las­tossa eteen.

  63. Sylt­ty: Lazardin hatus­ta vedet­ty­i­hin lukui­hin ei kyl­lä kan­na­ta uskoa. Se on selvästi sem­moinen mod­erni tar­i­na­t­alous-laf­ka, jos­sa numerot sovite­taan että saadaan halut­tu lopputulos.

    https://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2015/12/23/lazard-how-to-mislead-with-numbers/

    Jep. Laskin tuon hei­dän käyt­tämän­sä diskont­toko­ron takaperin ydin­voiman arvoista samoin kuin tuos­sa blo­gis­sa oli tehty.

    Lazardin käyt­tämä (nom­i­naali) todel­li­nen diskont­toko­rko oli kuitenkin tuulivoimalle 7.68% blo­gis­sa olleen kom­mentin mukaan. Inflaa­tio­ta ei ollut otet­tu huomioon toisin kuin Fraun­hofer-insti­tuutin laskelmissa.

    Kun näitä lukee, niin pitää tosi­aan lukea joka pilkku tarkkaan, eikä sekään aina vält­tämät­tä auta.

Vastaa käyttäjälle R. V. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.