Suomen synkkä tulevaisuus (10) Kaupunkeja rakentamalla Suomi nousuun!

Talouskasvu on nyky­isin suurelta osin kaupunkien kasvua. Uudet työ­paikat syn­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa läh­es yksi­no­maan kaupunkei­hin. Näin on ollut myös Suomes­sa viime vuosikymmeninä.

Mei­dän ongel­mamme on viivästynyt kaupungis­tu­mi­nen. Se hait­taa talouden kasvukyky­is­in­tä osaa.

Investoin­nit saisi käyn­ti­in Suomes­sa, jos vapaut­taisimme kahleet kaupunkien kasvul­ta. Nuo kahleet ovat taloudel­lisia. Helsingis­sä yksi uusi asukas tuot­taa investoin­ti­tarvet­ta vähin­tään 30 000 euroa, joidenkin arvioiden mukaan 50 000 euroa. Tämä saa kasvukykyiset kaupun­git jar­rut­ta­maan rak­en­tamista, kos­ka kasvua ei ole varaa rahoittaa.

Rahat oli­si­vat kyl­lä ole­mas­sa. Asun­not ovat esimerkik­si Helsingis­sä niin järkyt­tävän kalli­ita, että siitä rahas­ta pitäisi riit­tää kaupungillekin tarpeek­si kasvun aiheut­tamien meno­jen rahoittamiseen.

Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kaavoit­ti viime vuon­na uut­taa asuin­ti­laa läh­es 570 000 k‑m² eli asun­not noin 14 000 asukkaalle. Asum­isväljyys ei ole viime vuosi­na enää nous­sut, joten tämä voi hyvinkin olla myös asukaslu­vun kasvua – tai voisi olla, jos kaupungilla olisi rahaa saat­taa nämä ton­tit rakennuskelpoisiksi.

Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on hyvää elvy­tys­tä – investoin­ti, jolle on ole­mas­sa mak­sa­ja. Lop­putu­lok­se­na on yhteiskun­ta, jos­sa yhä use­ampi asuu hyvien työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien äärel­lä. Onhan työl­lisyys kaupungeis­sa selvästi korkeam­paa kuin haja-asu­tusalueil­la. Poikkeuk­sen tästä tekevät van­hat teol­lisu­u­s­paikkakun­nat, mut­ta ne ovatkin ihan eri asia.