Sähkömarkkinoilla on jännää

Säh­kön­ku­lu­tus Suo­mes­sa ylit­ti 15 000 MW

Suo­mes­sa tuo­tan­to on vähän alle 11 000 MW. Koko nor­maa­li kapåa­si­teet­ti on käy­tös­sä. Jopa lauh­de­voi­maa on 644 MW. Suo­meen syö­te­tään säh­köä joh­dot punai­se­na Viros­ta, Venä­jäl­tä ja Ruot­sis­ta. Suo­mi taas aut­taa vähän Poh­jois-Nor­jaa. Hyvin vie­lä toi­mii, eikä Fingrid ole ymmär­tääk­se­ni käyn­nis­tä­nyt vara­voi­ma­loi­taan, kuten Kel­lo­saa­ren kaa­su­tur­bii­nia. Säh­kön hin­ta­kin on pysy­nyt koh­tuul­li­se­na, alle 100 €/MWh.

Voimajärjestelmän tila

Poh­jois­maat ja Bal­tia ovat koko­nai­suu­te­na samaa hin­ta-aluet­ta – siir­to­ka­pa­si­teet­ti siis riit­tää – pait­si, että Lou­nais-Nor­jas­sa ja Jyl­lan­niis­sa säh­kö on olen­nai­ses­ti hal­vem­paa. Siir­to­yh­teys jumit­taa siis Nor­jan ja Tans­kan sisäl­lä. Lou­nas-Nor­jas­ta ei pys­ty­tä syöt­tä­mään tar­peek­si säh­köä Osloon vaan sitä myy­dään hal­val­la Hollantiin.

= = =

aluehinnatNopeas­ti muut­tu­via nuo tilan­teet ovat. Kym­me­nen minuut­tia myö­hem­min säh­kön alue­hin­ta oli Suo­mes­sa las­ke­nut alle 70 euron ja Oslo oli irtaan­tu­nut hin­ta-alu­ees­ta omak­si hin­ta-alu­eek­seen, jos­sa hin­ta oli vain vähän kal­liim­pi kuin Lou­nas-Nor­jas­sa, alle 30 euroa.

69 vastausta artikkeliin “Sähkömarkkinoilla on jännää”

  1. Näin jän­näs­ti kävi, kun vih­reät ovat saa­neet vai­kut­taa säh­kö­mark­ki­noi­hin. Kun käy­te­tyn säh­kön hin­ta muo­dos­tuu kulu­te­tus­ta säh­kös­ta ja siir­ros­ta on Suo­meen avau­tu­nut tyh­jän­päi­väis­ten siir­to­jen mark­ki­nat ja siir­rois­ta raha menee Fingri­din omis­ta­jil­le Ruot­siin. Pie­net ropot eli kulu­nut säh­kö hin­toi­neen jää SUO­MI­Po­ju­jen riemuksi.

  2. Venä­jäl­lä on aika muka­va ruu­vi käy­tös­sään Suo­men ohjaamiseen.

  3. Nämä ovat nii­tä päi­viä, jol­loin tuu­li­voi­ma­hul­lu­tus taas näyt­tää todel­li­sen viimansa.

    Tuu­li- ja aurin­ko­voi­maa on vii­me vuo­si­na tuet­tu muun muas­sa syöt­tö­ta­rif­fil­la. Vii­me päi­vi­nä kun säh­kön­ku­lu­tus on hui­pus­sa on tuu­li­voi­man 700MW kapa­si­tee­tis­ta ollut käy­tet­tä­vis­sä 100–160 MW eli 15–20% ja aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to on lähel­lä nollaa. 

    Sama ilmiö esiin­tyy aina kun Suo­men säh­kön­ku­lu­tus on pak­ka­sil­la hui­pus­saan, sil­loin ei tuu­le eikä aurin­ko pais­ta ja se tar­koit­taa että lähes koko tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian kapa­si­tee­til­le pitää olla hyvin kal­lis­ta vara­voi­maa, jota käy­te­tään vain hyvin harvoin.

    Tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian syöt­tö­ta­rif­fis­ta oli­si­kin syy­tä luo­pua ja kes­kit­tyä sel­lai­siin ener­gia­muo­toi­hin, jot­ka toi­mi­vat huip­pu­kuor­man aikaan. 

    Tänään on myös näh­ty, että kuvi­tel­ma säh­kön huip­pu­ku­lu­tuk­sen pie­ne­ne­mi­ses­tä ei pidä paik­kaan­sa. Suo­men huol­to­var­muu­den paran­ta­mi­sek­si oli­si­kin syy­tä saa­da pari lisäy­din­voi­ma­laa raken­teil­le Olki­luo­to 3:n ja Fen­no­voi­man lisäk­si, jot­ta ener­gia riit­tää Suo­mes­sa tule­vai­suu­des­sa paremmin.

  4. Tämä päi­vä on sikä­li har­vi­nai­nen että Suo­mi on ollut samas­sa hin­ta-alu­ees­sa Ruot­sin kans­sa suu­ren osan päi­vää, ei tosin enää. Huo­men­na 8.1. ollaan­kin sit­ten irti Ruot­sis­ta koko päi­vän s.e. aamu­kah­dek­sal­ta (Suo­men aikaa) Suo­mes­sa mak­se­taan Ruot­siin ver­rat­tu­na säh­kös­tä yli kol­min­ker­tais­ta hin­taa, kun aamu­var­hai­sel­la on sel­vit­ty tupla­hin­nal­la. Säh­kön hin­nan tyy­pil­li­nen Suo­mi-lisä on huo­men­na 50–100%. Kenel­le täs­tä voi valittaa?

    Huo­mi­sen hin­to­ja ja ELS­POT-his­to­ri­aa voi seu­ra­ta tääl­tä.

  5. Pai­no tuol­la huo­miol­la, että hnta on koh­tuul­li­nen. Fgn tur­bii­nit ovat häi­riö­ti­lan­tei­ta var­ten. Ole­tet­ta­vas­ti teol­li­suus on oppi­nut otta­maan toi­min­nas­saan säh­kön­hin­ta­vaih­te­lut huo­mioon, ja osal­lis­tuu aktii­vi­ses­ti mark­ki­nal­le. 100 euroa oli ilmei­ses­ti kipu­ra­ja jol­le­kin suu­rel­le säh­kö­nos­ta­jal­le, kun hin­ta sii­hen mone­na tun­ti­na päätyi.

  6. Pek­ka Pie­ti­lä:
    Näin jän­näs­ti kävi,
    Fingri­din omis­ta­jil­le Ruot­siin. Pie­net ropot eli kulu­nut säh­kö hin­toi­neen jää SUO­MI­Po­ju­jen riemuksi.

    Mikä­kö­hän FGn omis­ta­jis­ta on ruotsalainen?

  7. spot­tu:
    Tämä päi­vä on sikä­li har­vi­nai­nen että Suo­mi on ollut samas­sa hin­ta-alu­ees­sa Ruot­sin kans­sa suu­ren osan päi­vää, ei tosin enää. Huomenna.

    Kenel­le täs­tä voi valittaa?

    Kan­nat­taa aloit­taa Juma­las­ta, joka soi Suo­meen vähem­män kor­keus­e­ro­ja kuin SE ja NO, ja jat­kaa esi-isis­tä­si, jot­ka tän­ne pää­tyi­vät naa­pu­ri­mai­den sijaan.

  8. OL3:sen val­mis­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä pois­taa Venä­jä riip­pu­vuu­den. Mikä­li siis säh­kön tuon­ti Ruot­sis­ta onnis­tuu jatkossakin.

  9. Pet­te­ri:
    aurin­koe­ner­gian tuo­tan­to on lähel­lä nollaa. 

    Suvi­lah­den aurin­ko­voim­la­la tuot­ti eilen 6 kWh säh­köä. Minun maa­läm­pö­pump­pu hot­kai­see tuon mää­rän puo­les­sa tun­nis­sa näil­lä keleillä.

  10. minua jän­nit­tää tätä enem­män vaih­to­ta­se joka jokai­sen tuo­dun kilowat­ti­tun­nin kaut­ta pie­ne­nee. Val­tion vel­ka saat­tai­si olla koti­mais­ta vel­kaa ja sitä oli­si vähemmän.

    Las­ke­kaa­pa minua perem­min näi­tä osaa­vat mil­lai­nen oli­si val­tion talou­del­li­nen tila jos OL3 oli­si pyö­ri­nyt aika­tau­lus­saan ja muu­ten oli­si pääs­ty koti­mai­sen ener­gian käy­tön ( esim tur­ve, jäte,uusi vesi­voi­ma, hake jne..) kaut­ta edes sähköomavaraisuuteen. 

    Maa­han oli­si voi­tu teh­dä esim. voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­te­ja kun ko. säh­köön käy­te­tyt pää­omat oli­si­vat jää­neet suomeen.

    oli­si­ko ener­gia­po­li­tii­kal­la ollut vai­ku­tus­ta nykyi­seen talousahdinkoon?

  11. Suo­mes­sa ei nyt vis­siin ole oikein aja­tel­tu seu­raa­vaa kokonaisuutta:

    1. Tuki­po­li­tiik­ka ohjaa raken­ta­maa raken­ta­maan voi­ma­loi­ta, jot­ka eivät tuo­ta säh­köä huip­pu­ku­lu­tuk­sen aikaan
    2. koh­dan 1 tuki­po­li­tiik­ka myös ajaa alas sel­lai­sia voi­ma­lai­tok­sia, jot­ka tuot­ta­vat säh­köä huip­pu­ku­lu­tuk­sen aikaan
    3. vero­po­li­tii­kaa ohjaa voi­mak­kaas­ti talon­läm­mi­tyk­ses­sä käyt­tä­mään läm­mi­tys­ta­po­ja, jot­ka muut­tu­vat kovil­la pak­ka­sil­la joko koko­naan suo­rak­si säh­kö­läm­mi­tyk­sek­si (ilma­läm­pö­pum­put) tai tar­vit­ta­van lisä­pot­kun osal­ta säh­kö­läm­mi­tyk­sek­si, kun kapa­si­tet­ti lop­puu kes­ken (maa­läm­pö­pum­put, poistoilmalämpöpumput).
    4. samaan aikaan vero­po­li­tiik­ka on kan­nus­ta­nut luo­pu­maan öljy­läm­mi­tyk­ses­tä, läm­mi­tys­muo­dos­ta joka ei nos­ta huip­pu­ku­lu­tuk­sen aika­na sähkönkulutusta.

    Kun pak­kas­päi­vien voi­ma­la­ka­pa­si­teet­tia aje­taan tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti alas ja samaan aikaan muu­te­taan pak­kas­päi­vien läm­mi­tys­tä suo­rak­si säh­kö­läm­mi­tyk­sek­si, niin eipä se mikään ihme ole jos oma tuo­tan­to vähe­nee ja kulu­tus kasvaa.

  12. Rol­le:
    Ole­tet­ta­vas­ti teol­li­suus on oppi­nut otta­maan toi­min­nas­saan säh­kön­hin­ta­vaih­te­lut huo­mioon, ja osal­lis­tuu aktii­vi­ses­ti mark­ki­nal­le. 100 euroa oli ilmei­ses­ti kipu­ra­ja jol­le­kin suu­rel­le säh­kö­nos­ta­jal­le, kun hin­ta sii­hen mone­na tun­ti­na päätyi.

    Erin­omai­nen huo­mio. Myös kulu­tus voi jous­taa. Ja tule­vai­suu­des­sa tulee jous­ta­maan yhä enem­män, kii­tos älyk­kääm­pien säh­kö­verk­ko­jen. Kai­ken ei oikeas­ti tar­vit­se toi­mia aina ja kai­kis­sa olo­suh­teis­sa 100% tehol­la. Jous­ton varaa on läpi yhteis­kun­nan lähes loputtomasti.

    Van­ha jäyk­kä jär­jes­tel­mä, jos­sa ran­ni­kon hii­li­voi­ma­lat sei­soi­vat suu­ren osan vuo­des­ta käyt­tä­mät­tä odot­ta­mas­sa muu­ta­man vii­kon pak­kas­ke­le­jä, oli suun­na­ton­ta resurs­sien tuhlausta.

  13. Mik­ko:
    OL3:sen val­mis­tu­mi­nen käy­tän­nös­sä pois­taa Venä­jä riip­pu­vuu­den. Mikä­li siis säh­kön tuon­ti Ruot­sis­ta onnis­tuu jatkossakin.

    Min­kä takia ostaa kal­lis­ta säh­köä Ruot­sis­ta, kun sitä saa hal­vem­mal­la idäs­tä? Ja onnek­si saa, muu­ten oli­si kylmää..

  14. Uusiu­tu­vien ener­gian tuo­tan­to­muo­to­jen (tuu­li, aurin­ko, aal­to) avuk­si tar­vi­taan sää­tö­voi­maa, mut­ta myös hin­ta­me­ka­nis­mi leik­kaa kulu­tus­huip­pu­ja ja tasaa kulu­tus­ta. Säh­kön kysyn­nän hin­ta­jous­to on ollut perin­tei­ses­ti pien­tä, kos­ka sää­tä­mi­nen ei kata palk­ka­kus­tan­nuk­sia ja sen vuok­si kulu­tus­huip­pu­jen leik­kaa­mi­seen tar­vi­taan auto­ma­tiik­kaa. Tähän tar­pee­seen kehi­tim­me iPower Säh­kö­Vah­ti palvelun. 

    Säh­kö­Vah­ti sel­vit­tää säh­kön pörs­si­hin­nan ja läm­mit­tää vain edul­lis­ten tun­tien aikaan. Auto­ma­tiik­ka ohjaa varaa­vien läm­mis­tys­jär­jes­tel­mien kyt­ki­miä. iPower siir­tää kulu­tuk­sen vuo­ro­kau­den nii­den tun­tien aikaa jol­loin säh­köä on tar­jol­la edul­li­seen hin­taan. Yleen­sä tämä kor­re­loi myös pien­ten CO2 pääs­tö­jen kans­sa, kos­ka kulu­tus­hui­puis­sa tar­vi­taan kivi­hii­len ja kaa­sun polt­toa, eli auto­ma­tiik­ka “viher­tää” ener­gian kulutusta.

  15. Mone­na­ko­han päi­vä­nä Fen­no­voi­man omis­ta­jat saa­vat sen 50 euroa omis­ta­mas­taan sähköstä?
    Säh­kö­mark­ki­na alkaa vii­mein­kin toimimaan.

    1. Mone­na­ko­han päi­vä­nä Fen­no­voi­man omis­ta­jat saa­vat sen 50 euroa omis­ta­mas­taan sähköstä?

      Aina­kaan juu­ri nyt eivät sai­si, 46,22 €/MWh.

  16. Pet­te­ri:

    Tänään on myös näh­ty, että kuvi­tel­ma säh­kön huip­pu­ku­lu­tuk­sen pie­ne­ne­mi­ses­tä ei pidä paik­kaan­sa. Suo­men huol­to­var­muu­den paran­ta­mi­sek­si oli­si­kin syy­tä saa­da pari lisäy­din­voi­ma­laa raken­teil­le Olki­luo­to 3:n ja Fen­no­voi­man lisäk­si, jot­ta ener­gia riit­tää Suo­mes­sa tule­vai­suu­des­sa paremmin.

    Nau­lan kan­taan, Petteri! 

    Pyyn­tö Osmol­le: sinä kun olet vai­ku­tus­val­tai­nen tol­kun mies, niin yri­tä puhua jär­keä vih­rei­den kes­kuu­teen kos­kien näi­tä ener­gia­ky­sy­myk­siä. Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­ses­sa ei ole ker­ta kaik­ki­aan mitään järkeä.

    1. Pyyn­tö Osmol­le: sinä kun olet vai­ku­tus­val­tai­nen tol­kun mies, niin yri­tä puhua jär­keä vih­rei­den kes­kuu­teen kos­kien näi­tä ener­gia­ky­sy­myk­siä. Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­ses­sa ei ole ker­ta kaik­ki­aan mitään järkeä.

      Vih­reis­tä­kö se nyt onkin kiin­ni? Ymmär­tääk­se­ni meil­lä on raken­teil­la yksi ydimn­voi­ma­la, Fen­no­voi­ma yhr­fit­tää par­sia han­ket­ta kasaan ja etsii tuo­miois­tui­men avul­la sil­le rahoit­ta­jia. Olki­luo­to 4:lle oli lupa, mut­ta eivät halun­neet raken­taa. Kuin­ka pal­jon mei­dän verk­koom­me mah­tuu ydin­voi­maa itsen­sä kan­na­ta­vaa? Ydin­säh­kön oma­kus­tan­nus­hin­ta on vähin­tään 70 €/MWh, ellei Venä­jä sitä sub­ven­toi. Sel­lai­set hin­nat ovat har­vi­nai­sia. Huo­mi­sek­si ennus­tet­tu kes­ki­hin­ta on 34 €/MWh.
      Muu­ta­man päi­vän kulu­tus­hui­pun leik­ka­mi­sek­si ydin­voi­ma­la on vähän kal­lis ratkaisu. 

  17. sari:
    minua jän­nit­tää tätä enem­män vaih­to­ta­se joka jokai­sen tuo­dun kilowat­ti­tun­nin kaut­ta pie­ne­nee. Val­tion vel­ka saat­tai­si olla koti­mais­ta vel­kaa ja sitä oli­si vähemmän.

    Las­ke­kaa­pa minua perem­min näi­tä osaa­vat mil­lai­nen oli­si val­tion talou­del­li­nen tila jos OL3 oli­si pyö­ri­nyt aika­tau­lus­saan ja muu­ten oli­si pääs­ty koti­mai­sen ener­gian käy­tön ( esim tur­ve, jäte,uusi vesi­voi­ma, hake jne..) kaut­ta edes sähköomavaraisuuteen. 

    Maa­han oli­si voi­tu teh­däe­sim. voi­ma­lai­to­sin­ves­toin­te­ja kun ko. säh­köön käy­te­tyt pää­omat oli­si­vat jää­neet suomeen.

    oli­si­ko ener­gia­po­li­tii­kal­la ollut vai­ku­tus­ta nykyi­seen talousahdinkoon?

    Jos Suo­men ydin­voi­ma kor­vat­tai­siin met­sä­hak­keel­la, niin kuvit­teel­li­nen rek­ka­jo­no kier­täi­si kah­des­ti maa­pal­lon ympäri…

    Uraa­nia­han löy­tyy toki Suo­mes­ta­kin, mutta…

  18. Suo­men säh­kö­mark­ki­nat on saa­tu ihan sekai­sin tuke­mal­la tuu­li­voi­maa, joka ei tuo­ta huip­pu­te­hoa ja samal­la aja­mal­la alas hiililauhdevoima.

    Kun samaan aikaan on suo­sit­tu läm­pö­pump­pu­ja, jot­ka eivät toi­mi kovim­mal­la pak­ka­sel­la, vaan siir­ry­tään suo­raan säh­kö­läm­mi­tyk­seen, huip­pu­ku­lu­tuson­gel­ma on räjäh­tä­mäs­sä käsiin. 

    Nykyi­nen säh­kö­po­li­tiik­ka on tulos­sa tien­sä pää­hän, emme voi Suo­mes­sa ottaa säh­kö­mark­ki­nois­sa mal­lia Sak­sas­ta tai muus­ta Kes­ki-Euroo­pas­ta, jos­sa pahim­pi­na pak­kas­päi­vi­nä yli­mää­räi­nen läm­pö tuo­te­taan pää­osin suo­ral­la kaa­su­läm­mi­tyk­sel­lä ja kova pak­ka­nen ei aiheu­ta vas­taa­vaa säh­kön­ku­lu­tus­huip­pua kuin Suomessa. 

    Kos­ka kaa­su­läm­mi­tys ei tääl­lä Poh­jan peru­koil­la ole suo­sios­sa, pitää Suo­mes­sa olla sen ver­ran säh­kön­tuo­tan­non huip­pu­ka­pa­si­teet­tia, että kovim­mil­la­kaan pak­ka­sil­la ei tule kyl­mä. Toki huip­pu­ku­lu­tus­ta voi­daan tule­vai­suu­des­sa sää­tä­mäl­lä lei­ka­ta, mut­ta sii­nä­kin tulee rajat vas­taan, kun huip­pu­te­hon­tar­ve näyt­tää vaan paisuvan.

    1. Suo­men säh­kö­mark­ki­nat on saa­tu ihan sekai­sin tuke­mal­la tuu­li­voi­maa, joka ei tuo­ta huip­pu­te­hoa ja samal­la aja­mal­la alas hiililauhdevoima.
      Ne tuu­li­voi­man 700 MW var­maan­kin ovat säh­kö­mark­ki­na sekoit­ta­neet? Aina pääl­lä ole­vaa tehoa on ydin­voi­ma­lois­sa enemmän.

  19. Vil­le Hell­man:
    Uusiu­tu­vien ener­gian tuo­tan­to­muo­to­jen (tuu­li, aurin­ko, aal­to) avuk­si tar­vi­taan sää­tö­voi­maa, mut­ta myös hin­ta­me­ka­nis­mi leik­kaa kulu­tus­huip­pu­ja ja tasaa kulutusta.

    Eipä se hin­ta­me­ka­nis­mi pal­joa pak­kas­päi­vien kulu­tus­ta voi lei­ka­ta. Läm­mi­tys­tä ei voi ihan hir­veän pit­käk­si ajak­si ajaa alas, eikä muu­ta­man huip­pu­päi­vän tkaia ole mitään jär­keä inves­toi­da jär­jes­tel­miin. Jos säh­köä kuluu vaik­ka­pa 60 kWh lau­hal­la ja 160 kWh 30 asteen pak­ka­sil­la, niin vaik­ka tuos­ta 100 kWh leikkaisi/siirtäisi kulu­tus­ta jol­lain vip­pas­kons­til­la, niin ei sil­lä kovin kum­mois­ta inves­toin­tia rahoita.

  20. Tuki

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ne tuu­li­voi­man 700 MW var­maan­kin ovat säh­kö­mark­ki­na sekoit­ta­neet? Aina pääl­lä ole­vaa tehoa on ydin­voi­ma­lois­sa enemmän. 

    Tuu­li­voi­man tuki on kan­nus­ta­nut raken­ta­maan voi­ma­loi­ta, joil­le ei oli­si muu­ten talou­del­li­sia edel­ly­tyk­siä, joi­den säh­kös­tä mak­se­taan val­ta­vaa yli­hin­taa ja jot­ka vie­lä ovat suu­rel­ta osin pois­sa pelis­tä kulutushuipussa.

    Samal­la hii­len käy­töl­le on ase­tet­tu lisä­ve­ro­ja, joil­la on tuhot­tu huip­pu­ka­pa­si­teet­tia ja teh­ty hii­les­tä kei­no­te­koi­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton polt­toai­ne. Se on joh­ta­nut sii­hen, että säh­kö on lop­pu­mas­sa kulutushuipuissa. 

    Nyt tar­vi­taan poli­tiii­kaan nopea täys­kään­nös, jos­sa uuden tuu­li­voi­man tues­ta luo­vu­taan, hii­li­voi­man hyvin kor­ke­aa vero­tus­ta alen­ne­taan ja mak­se­taan yri­tyk­sil­le riit­tä­vän huip­pu­ka­pa­si­tee­tin yllä­pi­dos­ta, jot­ta säh­kö ei pää­se loppumaan. 

    Toki epäi­len, että poli­tiik­ka ei muu­tu ennen kuin jou­du­taan säh­kön sään­nös­te­lyyn pak­kas­kausi­na, se on edes­sä muu­ta­man lähi­vuo­den aikana.

  21. Rol­le: Kan­nat­taa aloit­taa Juma­las­ta, joka soi Suo­meen vähem­män kor­keus­e­ro­ja kuin SE ja NO, ja jat­kaa esi-isis­tä­si, jot­ka tän­ne pää­tyi­vät naa­pu­ri­mai­den sijaan.

    Lisäk­si voi osoit­taa vali­tuk­sen Mat­ti Van­ha­sel­le, joka torp­pa­si y‑hankkeet 90-luvulla.

  22. Säh­kö­mark­ki­nan sot­ke­mi­ses­ta on muka­va aina syyt­tää sitä mikä sat­tuu sopi­maan omaan ideo­lo­gi­aan. Todel­li­suus lie­nee täl­lä­kin ker­taa hie­man monimutkaisempi.

    Tuo­tan­to­puo­lel­la OL3:n myö­häs­ty­mi­nen ja syöt­tö­ta­rif­fin tuke­ma­na raken­net­tu tuu­li­voi­ma estä­vät inves­toin­nit muu­hun voi­man­tuo­tan­toon. Uuden raken­ta­mi­sen sijaan on van­haa kapa­si­teet­tia pois­tet­tu käy­tös­tä. Tuu­li­voi­ma ei tosin auta kulu­tus­huip­pu­jen tasaa­mi­seen ja OL3:n pitäi­si ensin valmistua.

    Osal­taan inves­toin­tien vähyy­teen on syy­nä pit­kän las­ku­kau­den aiheut­ta­ma säh­kön kysyn­nän las­ku. Samal­la muu­tok­set läm­mi­tyk­ses­sä ovat kui­ten­kin saa­neet aikaan kor­keam­man huip­pu­te­hon tar­peen. Toi­sin sanoen säh­kön kulu­tus on las­kus­sa ja kysyn­tä­pii­kit entis­tä korkeammat.

    Han­ka­la juttu.

    1. Säh­kön hal­pa hin­ta on joh­ta­nut sii­hen, että Helen kor­vaa Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen Vuo­saa­reen raken­net­ta­val­la lam­pö­kat­ti­lal­la. Helen säh­kön tuo­tan­non alas­ajoon on myhö­tä­vai­kut­ta­nut myös maan hal­li­tus, joka on aset­ta­nut yhdis­te­tyl­le säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­nol­le eri­tyi­sen hyö­ty­ve­ronb. Muis­sa mais­sa tätä ener­gian­sääs­tö­muo­toa tue­taan. Hal­li­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on ilm­kei­ses­ti ajaa alas koko kau­ko­läm­pöön perus­tu­va sähköntuotanto.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ne tuu­li­voi­man 700 MW var­maan­kin ovat säh­kö­mark­ki­na sekoittaneet?

    Ei kai täs­tä Nord­poo­lin alu­eel­la ole mis­sään vai­hees­sa ollut epäselvyyttä:

    Second, the implica­tions of sub­si­dized ent­ry can beco­me con­vo­lu­ted if the supply mix
    chan­ges dra­ma­tical­ly. In the Nor­dic con­text, the pres­su­re on the exis­ting assets can be
    sta­ted as an almost pure rent-trans­fer problem since the bulk of infra­mar­gi­nal production
    remains in the mar­ket. In par­ticu­lar, the hydro tech­no­lo­gy earns sig­ni­ficant scarci­ty rents;
    the supply price is deter­mi­ned by the high mar­gi­nal cost of the alter­na­ti­ve technologies
    such as ther­mal power. Since the sub­si­dies are tar­ge­ted at alter­na­ti­ve tech­no­lo­gies that
    have low or even zero run­ning costs, their ent­ry to the mar­ket lowers the oppor­tu­ni­ty cost
    of hydro and thus sub­si­dies to ent­rants beco­me indi­rect taxes on hydro rents. The main
    incum­bent tech­no­lo­gies, most notably hydro and nuclear, are trap­ped to bear the cost
    of ent­ry, so that esti­ma­ting the sub­si­dy-induced fall in prices iden­ti­fies the rent transfer
    from pro­ducers to con­su­mers.(läh­de)

    Ruot­sis­sa säh­kön­tuot­ta­jat rea­goi­vat muut­tu­nee­seen tilan­tee­seen sul­ke­mal­la ydin­voi­ma­loi­ta, joka väis­tä­mät­tä kor­vau­tuu fos­sii­li­sel­la tuo­tan­nol­la. En häm­mäs­tyi­si jos aika­naan todet­tai­siin Nord­poo­lin alu­eel­la kulu­te­tun säh­kön tuo­tan­non aiheut­ta­mien CO2-pääs­tö­jen lisään­ty­neen kun valit­tu tuu­li­voi­ma­po­li­tiik­ka on teh­nyt inves­toin­nit a) ydin­voi­maan ja b) yhteis­tuo­tan­toon kannattamattomaksi.

  24. Kat­soin kyl­lä vuo­den 1992 tilas­tol­li­ses­ta vuo­si­kir­jas­ta ener­gia­ku­lu­tuk­sem­me 80-luvul­la. Mut­ta se oli öljy­ton­nie­kvi­va­lent­teian eikä ollut tie­toa kapasitetista.

    Voi­si­ko joku vii­sas­teh­dä sel­koa säh­kön ja mui­den ener­gia­muo­to­jen kulu­tuk­ses­tam­me sano­kaam­me vuo­des­ta 1965?

    Muis­tan kes­kus­te­lun Hel­sin­ki-liik­keen pala­ve­ris­sa 1976. Muu­an säh­köin­si­nöö­ri tote­si, että kovim­mal­la kulu­tuk­sel­la ei kapa­si­tee­tis­ta jää mon­taa kilowat­tia käyttämättä.

  25. Rol­le:
    Pai­no tuol­la huo­miol­la, että hnta on koh­tuul­li­nen. Fgn tur­bii­nit ovat häi­riö­ti­lan­tei­ta var­ten. Ole­tet­ta­vas­ti teol­li­suus on oppi­nut otta­maan toi­min­nas­saan säh­kön­hin­ta­vaih­te­lut huo­mioon, ja osal­lis­tuu aktii­vi­ses­ti mark­ki­nal­le. 100 euroa oli ilmei­ses­ti kipu­ra­ja jol­le­kin suu­rel­le säh­kö­nos­ta­jal­le, kun hin­ta sii­hen mone­na tun­ti­na päätyi.

    Kyl­lä teol­li­suus on oppi­nut asian jo kym­me­niä vuo­sia sit­ten. Sen takia suu­ret säh­kön­käyyt­tä­jät ovat muka­na Olki­luo­to 1…3:ssa ja Fen­no­voi­ma 1:ssä.

    1. Kyl­lä teol­li­suus on oppi­nut asian jo kym­me­niä vuo­sia sit­ten. Sen takia suu­ret säh­kön­käyyt­tä­jät ovat muka­na Olki­luo­to 1…3:ssa ja Fen­no­voi­ma 1:ssä.

      Mon­ta­ko yksi­tyis­tä teol­li­suus­yri­tys­tä on muka­na Fennovoimassa?

  26. Kovil­la pak­ka­sil­la ei auta älyk­käät säh­kö­ver­kot jne. pipi­pa­li­ju­tut. Vain kova säh­kön­tuo­tan­to polt­ta­mal­la jota­kin tai hal­kai­se­mal­la yti­miä auttaa

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Muu­ta­man päi­vän kulu­tus­hui­pun leik­ka­mi­sek­si ydin­voi­ma­la on vähän kal­lis ratkaisu. 

    Saat­taa olla, mut­ta man­ka­la-säh­kön hin­ta on aina­kin aika hyvin ennus­tet­ta­vis­sa. Sil­lä on yllät­tä­vän pal­jon mer­ki­tys­tä järeäs­sä teollisuudessa.

  28. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Säh­kön hal­pa hin­ta on joh­ta­nut sii­hen, että Helen kor­vaa Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen Vuo­saa­reen raken­net­ta­val­la lam­pö­kat­ti­lal­la. Helen säh­kön tuo­tan­non alas­ajoon on myhö­tä­vai­kut­ta­nut myös maan hal­li­tus, joka on aset­ta­nut yhdis­te­tyl­le säh­kön ja läm­mön­tuo­tan­nol­le eri­tyi­sen hyö­ty­ve­ronb. Muis­sa mais­sa tätä ener­gian­sääs­tö­muo­toa tue­taan. Hal­li­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on ilm­kei­ses­ti ajaa alas koko kau­ko­läm­pöön perus­tu­va sähköntuotanto.

    Ei pidä paik­kaan­sa! Helen pis­tää Hana­saa­ren säp­piin yksi­no­maan poliit­ti­sen hii­li-aller­gian vuok­si. Vih­reät ovat täs­sä yhteis­tuo­tan­non tap­po­tal­kois­sa eri­tyi­ses­ti kunnostautuneet.

    Kyl­lä se Hana­saa­ren hii­li­ka­sa minua niin hävettää…”

  29. Rea­lis­ti:
    Kovil­la pak­ka­sil­la ei auta älyk­käät säh­kö­ver­kot jne. pipi­pa­li­ju­tut. Vain kova säh­kön­tuo­tan­to polt­ta­mal­la jota­kin tai hal­kai­se­mal­la yti­miä auttaa

    Äly­käs säh­kö­verk­ko voi tuot­taa säh­köt­tö­miä saa­rek­kei­ta jok­si­kin aikaa, jot­ta muu­al­la riit­tää säh­kö. Koko sys­tee­mi ei mene nutul­leen sil­loin niin helposti…

  30. Koti-isä: Erin­omai­nen huo­mio. Myös kulu­tus voi jous­taa. Ja tule­vai­suu­des­sa tulee jous­ta­maan yhä enem­män, kii­tos älyk­kääm­pien säh­kö­verk­ko­jen. Kai­ken ei oikeas­ti tar­vit­se toi­mia aina ja kai­kis­sa olo­suh­teis­sa 100% tehol­la. Jous­ton varaa on läpi yhteis­kun­nan lähes loputtomasti.

    Äly­käs säh­kö­verk­ko mer­kit­see käy­tän­nös­sä käy­tön rajoituksia.

    Eli säh­kö kat­kais­taan alue ker­ral­laan 1–4 tunniksi.

    Sii­nä sit­ten istut pimeäs­sä käm­päs­sä ilman tv:tä , radio­ta etc ellei satu ole­maan isoa akkua ja äly­pu­he­lin­ta ja äly­pu­he­li­meen sopi­vaa tv-palvelua

  31. Ja jos men­nään säh­kön käy­tön sää­te­lyyn eli kat­ko­taan säh­köä muu­ta­mik­si tun­neik­si niin vuo­ren­var­mas­ti koh­ta joka par­vek­keel­la ja omakoti/rivitalon pihal­la puk­sut­taa generaattori

    Sel­lai­ses­sa kako­fi­nias­sa on var­maan haus­ka elää ?

  32. Jos ei tuu­le, kuin­ka sil­loin syöt­tö­ta­rif­fil­la tie­naa? Var­maan näi­tä tuu­li­voi­man vas­tus­ta­mi­sen tuot­ta­mia ihmeitä.
    2% tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia on enem­män osa tuo­tan­to­jär­jes­tel­män koko­nai­suut­ta, joka leik­kaa muut­tu­vil­ta kus­tan­nuk­sil­taan kal­liim­pia laitoksia. 

    Eni­ten hom­maa on saa­nut sekai­sin OL3:n vii­väs­ty­mi­nen ja ole­tet­tu val­mis­tu­mi­nen. Vuo­si­kym­men “koh­ta” ja aina paris­sa vuo­des­sa tule­va pan­nu hil­lit­see inves­toin­te­ja tehok­kaas­ti. Kal­lein­ta kapa­si­teet­tia ei myös­kään perus­kor­ja­ta ja kan­na­ta pitää tuotantovalmiudessa.

  33. Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­non mai­nos­te­tun edul­li­suu­den luu­li­si näky­vän myös kan­nat­ta­vuu­te­na, jota ei hii­li­ve­ro het­kau­ta. Johan Helen vai­ke­roi jo pie­nis­tä maa­läm­pö­asen­nuk­sis­ta­kin omaa tek­nis­tä hyö­ty­suh­det­taan heikentävinä.

    Piik­kei­nä esiin­ty­vien kysyn­tä­huip­pu­jen tasaa­jik­si on syy­tä har­ki­ta hii­li­lauh­de­voi­ma­loi­den yllä­pi­toa huol­to­var­muus­re­ser­vi­nä koko mark­ki­nan kus­tan­nuk­sel­la säh­kö­ve­ron kaut­ta, kos­ka muu­ta­man päi­vän vuo­sit­tai­nen käyn­ti ei hii­li­ta­see­seen juu­ri vai­ku­ta mut­ta vara­jär­jes­tel­män ole­mas­sao­lo mah­dol­lis­taa mui­den ener­gia­muo­to­jen hyväk­si­käy­tön sil­loin kun se on edul­lis­ta. Aaias­ta kir­joit­ti­vat 8.1. Hesa­ris­sa Iivo Veh­vi­läi­nen ja Simon-Erik Ollus.

  34. Pit­kän täh­täi­men tavoit­tee­na on se, että aurin­ko- ja tuu­li­voi­maa tuo­te­taan varas­toon, juu­ri pak­kas­päi­vien varalle.

    Aivan samal­la logii­kal­la on raken­net­tu Port­ti­pah­dan ja Lokan teko­jär­vet — kerää­mään ener­gia tal­teen, kun sataa, jot­ta sitä voi­daan hyö­dyn­tää, kun ei sada!

  35. JTS:
    Mone­na­ko­han päi­vä­nä Fen­no­voi­man omis­ta­jat saa­vat sen 50 euroa omis­ta­mas­taan sähköstä?
    Säh­kö­mark­ki­na alkaa vii­mein­kin toimimaan. 

    Ker­ro nyt miten ne ovat alka­neet vii­mein­kin toi­mi­maan? Mitä toi­min­nal­li­suut­ta on sii­nä, että Suo­mes­sa saa­te­taan parin vuo­den sisään men­nä säh­kön sään­nös­te­lyyn kovim­pi­na pakkaskausina?

    Olen mie­tis­kel­lyt säh­kö­mark­ki­noi­ta monel­ta kan­til­ta. Pää­dyn aina samaan lop­pu­tu­lok­seen: jos hin­ta mää­räy­tyy pää­osin mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­jan mukaan ja mark­ki­nat ovat täy­sin kil­pail­lut, säh­kön­tuo­tan­to ajau­tuu hel­pos­ti koko­naan val­tion syliin.

    Eikös näin käy ihan riip­pu­mat­taa ener­gia­mixis­tä? Äärie­si­merk­ki osoit­taa: Jos meil­lä on pelk­kää tuu­li­voi­maa ja sitä on riit­tä­väs­ti, siten että tuu­li­voi­ma­la on aina mar­gi­naa­lis­sa, hin­ta on pää­osin nol­la ja sil­loin kun se ei ole nol­la, tuu­li­voi­ma­loi­ma­lat eivät tuo­ta pal­joa mitä myy­dä (kuten täl­lä vii­kol­la on huo­mat­tu). Tuu­li­voi­ma­loi­den omis­ta­jat mene­vät siis konkurssiin.

    Jos meil­lä on pelk­kää ydin­voi­maa, niin säh­kön hin­ta on pää­osin ydin­voi­ma­lai­tos­ten mar­gi­naa­li­kus­tan­nus. Har­vat pak­kas­päi­vät eivät rii­tä kuo­let­ta­maan kiin­tei­tä kus­tann­nuk­sia. Ydin­voi­ma­lai­tok­set­kin mene­vät konkurssiin.

    JOs meil­lä on pelk­kää hii­li- tai kaa­su­voi­maa, säh­kön hin­ta on aina kaa­sun mar­gi­naa­li­kus­tan­nus. No ei sekään rii­tä kiin­tei­siin kului­hin. Hii­li- ja kaa­su­voi­ma­lat mene­vät konkurssiin.

    Jos meil­lä on nor­maa­li ener­gia­mix, niin ensim­mäi­se­nä sul­je­taan hii­li- ja kaa­su­voi­ma­lai­tok­set kan­nat­ta­mat­to­mi­na. Sit­ten menee jär­jes­tyk­ses­sä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan seu­raa­vak­si hal­vin ja niin edes­päin, kun­nes ei ole enää tuotantoa.

    Joku täs­sä jär­kei­lys­sä nyt ihan sel­väs­ti mät­tää, kos­ka näin ei ole vie­lä käy­nyt. Säh­köyh­tiöt myy­vät osan säg­kös­tä suo­raan käyt­tä­jil­le, jol­loin hin­ta ei var­mas­ti ole mikään mar­gi­naa­li­kus­tan­nus, vaan se on kan­nat­ta­va. Mut­ta entä jos kaik­ki siir­ty­vät osta­maan pörssisähköä? 

    Nyt kun tähän lisä­tään tukiai­sil­la raken­net­ta­va tuu­li­voi­ma, men­nään säh­kö­mark­ki­noil­la entis­tä suu­rem­mal­la vauh­dil­la val­tion syliä koh­den. Kyl­lä jotain pitäi­si teh­dä, sil­lä jos mikään ei kan­na­ta ja kaik­ki tuo­tan­to vaa­tii tukea, niin kyl­lä sil­loin säh­kö­mark­ki­noi­den sään­nöis­sä on jota­kin rikki.

    Vesi­voi­ma­lai­tos­ten yli­voi­toil­le voi­si kyl­lä teh­dä jotakin.

  36. Rol­le: Ei pidä paik­kaan­sa! Helen pis­tää Hana­saa­ren säp­piin yksi­no­maan poliit­ti­sen hii­li-aller­gian vuok­si. Vih­reät ovat täs­sä yhteis­tuo­tan­non tap­po­tal­kois­sa eri­tyi­ses­ti kunnostautuneet.

    Kyl­lä se Hana­saa­ren hii­li­ka­sa minua niin hävettää…”

    Itse asias­sa ei kai Helen ole Hana­saar­ta sul­ke­mas­sa, hei­dän lausun­ton­sa­han tote­aa kyl­mäs­ti, että kaik­ki tut­ki­tut vaih­toeh­dot ovat lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­mat­to­mia, mut­ta tämä Hana­saa­rica­se on niis­tä huo­nois­ta vähi­ten huo­no. Kyl­lä sul­ke­mi­ses­ta saa­daan kiit­tää kau­pun­gin­val­tuus­toa, vih­reät etunenässä.

    Pää­tös­asia­kir­jo­jen jou­kos­sa oli kan­sa­lai­sil­ta salat­tua tie­toa. Var­maan ne liit­ty­vät bio­polt­toai­neen tuon­tiin ulko­mail­ta ja kau­ko­läm­mön hinn­an­nousuun. Kau­pun­ki­lai­nen tämän hul­luu­den mak­saa, niin nouse­vi­na läm­mi­tys­kus­tan­nuk­si­na kuin kun­nal­lis­ve­roi­na. Muut suo­ma­lai­set myös mak­sa­vat, jää­hän arvo­kas­ta säh­kön­tuo­tan­toa pois Suo­mes­ta, eikä tuon­tiyh­tey­det rii­tä kat­ta­maan säh­kön­ku­lu­tus­ta, kun van­ho­ja voi­ma­lai­tok­sia sul­je­taan oikein urakalla..

    1. Hyvin mer­kit­tä­vä syy Hana­saa­ren sul­ke­mi­seen ennen­ai­kai­ses­ti on se, että Hel­sin­ki tar­vitg­see maan asun­to­tuo­tan­toon ja sil­ta Kruu­nu­vuo­ren ran­taan sul­kee lai­va­kul­je­tuk­set Hanasaareen.

  37. Rea­lis­ti:
    Kovil­la pak­ka­sil­la ei auta älyk­käät säh­kö­ver­kot jne. pipi­pa­li­ju­tut. Vain kova säh­kön­tuo­tan­to polt­ta­mal­la jota­kin tai hal­kai­se­mal­la yti­miä auttaa 

    Jos ydin­voi­maa ei las­ke­ta vain fos­sii­li­sil­la riit­tää ener­gia­ti­heys kas­vu­kes­kuk­siin. Huo­no hom­ma. EU lait­taa tyh­jen­tä­mään Suo­men kas­vu­kes­kuk­set mut­ta ei toki­kaan haja-asu­tusa­lueil­le vaan Tal­lin­naan, Mal­möö­seen ja sii­tä ete­lään. Iso kau­pun­ki Suo­mes­sa on ener­gia­ta­lou­del­li­nen ano­ma­lia. Eikä sel­lai­sia oli­si pitä­nyt pääs­tää syn­ty­mään. Koh­ta­lo­to­ve­rim­me Alas­ka, Kana­da ja Venä­jä men­köön poik­keuk­sis­ta kos­ka heil­lä fos­sii­li­set ovat edes lähilämpöä.

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mon­ta­ko yksi­tyis­tä teol­li­suus­yri­tys­tä on muka­na Fennovoimassa?

    Jos jäte­tään las­kuis­ta For­tum ja eri­näi­set ener­gia­lai­tok­set, m.l. osuus­kun­nat, yksi­tyi­siä teol­li­sia yri­tyk­sia tai­taa olla Voi­mao­sa­keyh­tiö SF:n kaut­ta muka­na kym­men­kun­ta. Osa lie­nee enem­män­kin havit­te­le­mas­sa ura­koi­ta kuin säh­köä, mut­ta kai­kis­ta järeim­mät säh­kön käyt­tä­jät Outo­kum­pu ja Rau­ta­ruuk­ki ovat mukana.

    Met­sä- ja kemian­teol­li­suu­den suu­ret yri­tyk­set ovat muka­na vain Olkiluodossa.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvin mer­kit­tä­vä syy Hana­saa­ren sul­ke­mi­seen ennen­ai­kai­ses­ti on se, että Hel­sin­ki tar­vitg­see maan asun­to­tuo­tan­toon ja sil­ta Kruu­nu­vuo­ren ran­taan sul­kee lai­va­kul­je­tuk­set Hanasaareen.

    Näin­hän se on. Jos Hana­saa­ri raken­ne­taan täy­teen asun­to­ja ja teh­dään Kruu­nu­vuo­ren sil­ta, mene­te­tään ikia­joik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun toi­nen voi­ma­lai­tos­paik­ka (syvä­väy­län var­rel­la ja kiin­ni kau­ko­läm­mön run­ki­ver­kos­sa, Vuo­saa­ri­han on lii­an kau­ka­na läm­mön­ku­lu­tuk­sen kes­ki­pis­tees­tä). Se toi­nen, Sal­mi­saa­ri seu­ran­nee pian peräs­sä. Syy­tä muut­taa pian maa­seu­dul­le, jos­sa voi itse vas­ta­ta omas­ta energiastaan.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvin mer­kit­tä­vä syy Hana­saa­ren sul­ke­mi­seen ennen­ai­kai­ses­ti on se, että Hel­sin­ki tar­vitg­see maan asun­to­tuo­tan­toon ja sil­ta Kruu­nu­vuo­ren ran­taan sul­kee lai­va­kul­je­tuk­set Hanasaareen.

    Kau­pun­ki­kon­ser­nin ja kon­ser­niin kuu­lu­van yhtiön talou­del­li­set int­res­sit voi­vat olla eri­lai­set, hal­vin Hele­nin vaih­toeh­to oli­si ollut nyky­ti­la. Mut­ta maa-alu­een vaih­toeh­toi­nen käyt­tö on iso muut­tu­ja mis­sä tahan­sa suunnitelmissa.

  41. Tääl­lä­kin näyt­tää tois­tu­van väi­te, jon­ka mukaan Suo­men tuu­li­voi­man tuki oli­si aiheut­ta­nut poh­jois­mai­sen säh­kö­mark­ki­nan ongel­mat. Älkää nyt viit­si­kö, aikui­set fik­sut ihmiset.

    Suo­mes­sa on 2 TWh tuu­li­voi­maa, ja poh­jois­mai­sen mark­ki­nan kulu­tus on jotain 380–390 TWh. Suo­men tuu­li­säh­kön tuet eivät ole alhai­sen hin­nan tilan­net­ta aiheut­ta­neet, eikä nii­den pois­ta­mi­nen auta tilan­tee­seen yhtään mitään. Päin­vas­toin, tuu­li­voi­man tukien pois­ta­mi­nen Suo­mes­sa pahen­tai­si Suo­men tilan­net­ta ja lisäi­si tuon­ti­riip­pu­vuut­tam­me, sil­lä Ruot­si on muu­ta­mas­sa vuo­des­sa raken­ta­nut jo 15 TWh tuu­li­voi­maa ja lisää on tulossa.

    Suo­mes­sa ei vie­lä ole mer­kit­tä­vää kapa­si­teet­tion­gel­maa säh­kös­sä, kos­ka huip­pu­ku­lu­tus­ti­lan­tees­ta­kin sel­vit­tiin ilman eri­tyi­sen kor­kei­ta hin­to­ja. Säh­kön sään­nös­te­ly ei ollut edes lähel­lä, kun kor­kein spot-hin­ta oli 100 €/MWh, ja teho­re­ser­vi oli käyttämättä. 

    Tilan­ne on kui­ten­kin pahe­ne­mas­sa, mut­ta aika vai­kea­han tätä suun­taa on kään­tää, kun Ruot­sin tuu­li­voi­man tuil­le emme voi mitään. Se asia, jol­le oli­sim­me voi­neet jotain, on, että Olki­luo­to 3:n raken­ta­mi­nen hal­vaan­nut­ti Suo­mes­sa koko ener­gia-alan inves­toin­ti-ilma­pii­rin, kun kaik­ki ovat tien­neet jo vii­mei­set 10 vuot­ta, että 3 vuo­den pääs­tä mark­ki­noil­le jysäh­tää voi­ma­la, joka las­kee säh­kön hin­nat poh­jiin, eikä muu tuo­tan­to enää kan­na­ta. Eihän sii­nä ilma­pii­ris­sä voi­nut muu­hun säh­kön­tuo­tan­toon inves­toi­da, aivan kuten JTS tote­si jo edel­lä. Täs­tä ongel­mas­ta on tosi vai­kea syyt­tää vihreitä.

    Hii­li­säh­köä ei muu­ten Suo­mes­sa vero­te­ta yhtään. On siis aivan äly­tön­tä väit­tää, että esi­mer­kik­si hii­li­lauh­teen kan­nat­ta­vuuson­gel­ma joh­tui­si hii­li­säh­kön vero­tuk­ses­ta. Sen sijaan yhteis­tuo­tan­to­läm­pöä hii­lel­lä ja kaa­sul­la vero­te­taan aika rajus­ti, kuten Osmo­kin sanoo. Sii­tä huo­li­mat­ta hii­liyh­teis­tuo­tan­to on vie­lä sie­det­tä­vän kan­nat­ta­vaa, eikä se ole­kaan ensim­mäi­se­nä uhan alla talou­del­li­sis­ta syistä. 

    Vie­lä ei kui­ten­kaan ole mene­tet­ty kovin mon­ta yhteis­tuo­tan­to­voi­ma­laa vero­tuk­sen vuok­si, ja tuon asian ehti­si vie­lä kor­ja­ta. On äly­tön­tä, jos Suo­mi ajaa yhteis­tuo­tan­non alas samaan aikaan, kun esi­mer­kik­si Sak­sa pyr­kii teke­mään sitä lisää tukien avulla.

    Toi­sin kuin edel­lä väi­tet­tiin, venä­läi­nen säh­kö ei ole hal­vem­paa kuin ruot­sa­lai­nen, kun ote­taan Venä­jän kapa­si­teet­ti­mak­sut huo­mioon. Ne huo­mioi­den ruot­sa­lai­nen säh­kö on kes­ki­mää­rin mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­paa kuin venä­läi­nen, ja itse asias­sa Suo­men ja Venä­jän säh­kö on kes­ki­mää­rin mel­ko saman­hin­tais­ta. Suo­meen tuo­daan säh­köä Venä­jäl­tä öisin, vii­kon­lop­pui­sin ja juh­la­päi­vi­sin, kun noi­ta mak­su­ja ei Venä­jäl­lä peritä.

    Ydin­voi­man kan­nat­ta­vuu­des­ta Suo­men mark­ki­noil­la voin tode­ta sen ver­ran, että oma usko­ni sen mah­dol­li­suuk­siin las­ki aika pal­jon tämän kulu­tus­hui­pun myö­tä. Suo­mes­sa oli 2 peräk­käis­tä tal­vi­päi­vää, jol­loin säh­kön hin­ta ylit­ti Fen­no­voi­man kan­nat­ta­vuus­ra­jan, ja heti Suo­mes­sa ollaan vaa­ti­mas­sa tukiai­sia fos­sii­li­voi­mal­le, jot­ta saa­tai­siin hin­ta noil­le­kin päi­vil­le niin alas, ettei uusi ydin­voi­ma kannatakaan. 

    Jos Suo­meen halu­taan kan­nat­ta­vaa uut­ta ydin­voi­maa, mei­dän on pak­ko antaa säh­kön hin­to­jen nous­ta mer­kit­tä­väs­ti nykyi­ses­tä hyvin alhai­ses­ta tasos­ta. Jos taas emme anna hin­to­jen nous­ta, kuten hii­li­lauh­teen tuki­jat halua­vat, tar­vit­sem­me pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kapa­si­teet­ti­mark­ki­nan säh­köl­le. Sel­lai­sel­la mark­ki­nal­la­kin ydin­voi­ma on ongel­mis­sa, kos­ka ydin­voi­ma on teho­yk­sik­köä koh­den erit­täin kal­lis­ta, ja vaik­ka­pa kaa­su­tur­bii­nit ovat pal­jon edul­li­sem­pia raken­net­ta­via ja ylläpidettäviä.

  42. Vähän ihmet­te­len myös kan­nan­ot­to­ja, jois­sa ollaan yksit­täi­sen päi­vän mark­ki­na­ti­lan­teen vuok­si sitä miel­tä, että Suo­mi tar­vit­see usei­ta ydin­voi­ma­loi­ta lisää. Miten niin?

    Kun OL3 ja Fen­no­voi­ma ovat mark­ki­noil­la, ydin­voi­ma, vesi­voi­ma, tuu­li­voi­ma, tuon­ti Ruot­sis­ta ja teol­li­suu­den yhteis­tuo­tan­to riit­tä­vät täyt­tä­mään säh­kön tar­peem­me puo­let vuo­des­ta. Kaik­ki naa­pu­rim­me ovat ylio­ma­va­rai­sia säh­kös­tä, joten ne eivät tuon­ti­säh­köä kes­ki­mää­rin tar­vit­se. Kaik­ki loput mark­ki­noil­la ole­vat voi­ma­lat jou­tu­vat tot­tu­maan sii­hen, että nii­den on pär­jät­tä­vä jol­lain 4–8 kuu­kau­den käyt­tö­ajal­la vuo­sit­tain, kos­ka kesä­ai­kaan nii­den säh­köl­le ei ole kysyn­tää. Yhteis­tuo­tan­to sopii tähän rakoon hyvin.

    Tuos­sa tilan­tees­sa on täy­sin absur­dia suun­ni­tel­la lisäy­din­voi­maa, kos­ka sehän romah­dut­tai­si säh­kön hin­nat isok­si osak­si vuot­ta mel­kein nol­laan. Fen­no­voi­man kal­tai­nen ydin­voi­ma­la, jota käy­tet­täi­siin vain puo­let vuo­des­ta, on puo­les­taan toi­vot­to­man kan­nat­ta­ma­ton, kos­ka säh­kön oma­kus­tan­nus­hin­nak­si­han tuli­si sil­loin noin 100 €/MWh.

  43. Riku Meri­kos­ki: Ydin­voi­man kan­nat­ta­vuu­des­ta Suo­men mark­ki­noil­la voin tode­ta sen ver­ran, että oma usko­ni sen mah­dol­li­suuk­siin las­ki aika pal­jon tämän kulu­tus­hui­pun myö­tä. Suo­mes­sa oli 2 peräk­käis­tä tal­vi­päi­vää, jol­loin säh­kön hin­ta ylit­ti Fen­no­voi­man kannattavuusrajan

    Kii­tok­sia tasa­pai­noi­ses­ta analyysistä.

    Uut­ta ydin­voi­maa Olki­luo­to 3:n ja Han­hi­ki­vi 1:n jäl­keen tus­kin moni­kaan kaa­vai­lee. Lovii­san ydin­voi­ma­loi­den kor­vaa­mi­ses­ta voi­daan ehkä keskustella.

    Koti­mai­nen säh­kön­tuo­tan­to on mie­les­tä­ni jos­sain mää­rin sama asia kuin koti­mai­nen perus­e­lin­tar­vi­ke­tuo­tan­to. Kum­pi­kaan ei las­ken­nal­li­ses­ti kan­na­ta, sil­lä aina on jos­tain hal­vem­paa saatavilla. 

    Jos tuon­tiin tulee syys­tä tai toi­ses­ta mer­kit­tä­viä ongel­mia, oman kapa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­nen vie vuosia.

  44. Riku Meri­kos­ki:

    Hii­li­säh­köä ei muu­ten Suo­mes­sa vero­te­ta yhtään. On siis aivan äly­tön­tä väit­tää, että esi­mer­kik­si hii­li­lauh­teen kan­nat­ta­vuuson­gel­ma joh­tui­si hii­li­säh­kön vero­tuk­ses­ta. Sen sijaan yhteis­tuo­tan­to­läm­pöä hii­lel­lä ja kaa­sul­la vero­te­taan aika rajus­ti, kuten Osmo­kin sanoo. Sii­tä huo­li­mat­ta hii­liyh­teis­tuo­tan­to on vie­lä sie­det­tä­vän kan­nat­ta­vaa, eikä se ole­kaan ensim­mäi­se­nä uhan alla talou­del­li­sis­ta syistä. 

    Nyt on kir­joit­ta­jal­la fak­tat täy­sin ketu­ral­laan. Suo­mes­sa hii­lel­lä on 47,10 euroa ton­nil­ta ener­gia­si­säl­tö­ve­roa ja 106,14 euroa ton­nil­ta hii­li­diok­si­di­ve­roa. Kun hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 40 euroa ton­nil­ta, Suo­mes­sa hii­len käyt­töön polt­toai­nee­na koh­dis­tuu lähes 300 % vero. Ilman vero­tus­ta hii­len ton­ni­kus­tan­nus oli­si kul­je­tus­kus­tan­nuk­set­kin huo­mioi­tu­na alle kol­mas­osa nykyisestä.

    Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa hii­li­diok­si­di­ve­ro on muu­ten puolitettu.

    1. Säh­kön ja läm­mön yhteis­tuo­tan­nos­sa hii­li­diok­si­di­ve­ro on muu­ten puolitettu.

      Tämän hal­li­tus aikoo pois­taa. Lisäk­si tuo­ta veroa peri­tään lii­kaa. Sitä pitäi­si periä vain sii­tä osas­ta hiil­tä, joka aiheu­tuu voi­ma­lai­tok­sen huo­nos­ta säh­kö­te­hos­ta ver­rat­tu­na lauh­de­voi­ma­loi­hin, kos­ka lauh­de­sä­höm pda­lö­ta hii­les­tä ei tar­vit­se mak­saa mitään. 1000 MWh kau­ko­läm­pöä aiheut­taa näin olleen hii­len­ku­lu­tuk­sen sli­säys­tä noin 400 MWh. Tuli­si hal­vem­mak­si pääs­tää huk­ka­läm­pö mereen ja ottaa se siel­tä läm­pö­pum­pul­la takaisin.

  45. Riku Meri­kos­ki:
    Vähän ihmet­te­len myös kan­nan­ot­to­ja, jois­sa ollaan yksit­täi­sen päi­vän mark­ki­na­ti­lan­teen vuok­si sitä miel­tä, että Suo­mi tar­vit­see usei­ta ydin­voi­ma­loi­ta lisää. Miten niin?

    Kun OL3 ja Fen­no­voi­ma ovat mark­ki­noil­la, ydin­voi­ma, vesi­voi­ma, tuu­li­voi­ma, tuon­ti Ruot­sis­ta ja teol­li­suu­den yhteis­tuo­tan­to riit­tä­vät täyt­tä­mään säh­kön tar­peem­me puo­let vuo­des­ta. Kaik­ki naa­pu­rim­me ovat ylio­ma­va­rai­sia säh­kös­tä, joten ne eivät tuon­ti­säh­köä kes­ki­mää­rin tar­vit­se. Kaik­ki loput mark­ki­noil­la ole­vat voi­ma­lat jou­tu­vat tot­tu­maan sii­hen, että nii­den on pär­jät­tä­vä jol­lain 4–8 kuu­kau­den käyt­tö­ajal­la vuo­sit­tain, kos­ka kesä­ai­kaan nii­den säh­köl­le ei ole kysyn­tää. Yhteis­tuo­tan­to sopii tähän rakoon hyvin. 

    Nyt unoh­dat, että ruot­sa­lai­set ovat aja­mas­sa ydin­voi­ma­loi­taan alas ja sen jäl­keen säh­köä ei siel­tä voi edul­li­ses­ti tuo­da, samal­la hin­ta­suh­de muut­tuu. Kun raken­nam­me Suo­meen lisää ydin­voi­ma­loi­ta, voim­me­kin luo­pua tuon­nis­ta ja myy­dä jat­kos­sa ydin­säh­köä hyvään hin­taan Ruot­sa­lai­sil­le, kun kaik­ki menee kaupaksi.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hyvin mer­kit­tä­vä syy Hana­saa­ren sul­ke­mi­seen ennen­ai­kai­ses­ti on se, että Hel­sin­ki tar­vitg­see maan asun­to­tuo­tan­toon ja sil­ta Kruu­nu­vuo­ren ran­taan sul­kee lai­va­kul­je­tuk­set Hanasaareen. 

    Tar­vit­see­ko? Vas­taa­ko Hel­sin­ki jo koko maan asun­to­tuo­tan­nos­ta. Minä kun luu­lin, että tar­vet­ta oli lähin­nä edul­li­sis­ta asun­nois­ta Hel­sin­gis­sä. Nii­tä taas tus­kin kan­nat­taa raken­taa Hana­saa­reen, kal­liil­le ton­til­le meren rannalla.

    Näin­kö Hel­sin­ki vaa­lii kau­pun­gin merel­li­syyt­tä ja vesi­väy­lien hyö­ty­käyt­töä, jos halu­taan estää tai lopet­taa edul­li­set ja fik­sut tavat kul­jet­taa mat­kus­ta­jia (fil­la­rei­neen) Laa­ja­sa­loon, tai vähän isom­pia las­te­ja (esim. haket­ta tai pel­let­te­jä) Hana­saa­reen, mitä käte­vim­piä, ole­mas­sao­le­via vesi­väy­liä pitkin? 

    Mik­si kau­pun­ki ei halua näyt­tää alu­eel­laan sata­ma­kau­pun­gin nor­maa­le­ja toi­min­to­ja? Onko Hel­sin­ki enää mikään kun­nol­li­nen merel­li­nen kau­pun­ki, jos tääl­lä ei näe koh­ta enää edes oikei­ta lai­vo­ja? (Proo­mut kyl­lä mah­tu­vat kul­ke­maan myös sil­to­jen ali.). Mik­si Hel­sin­kiä muu­te­taan koko ajan tyl­sem­pään suun­taan? Tääl­lä­hän ollaan koh­ta kuin Espoos­sa tai Kou­vo­las­sa! Siel­tä­kö ovat pää­tök­sen­te­ki­jät kotoisin?

    Saa­daan­ko samal­la vie­lä kas­va­tet­tua kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten ener­gia­las­kua ja epä­var­muut­ta kau­ko­läm­mön ja säh­kön saannista?

    PS. Kos­ka veik­kaat että ensim­mäi­nen auto­maat­ti­met­ron vau­nu­pa­ri kul­kee Hel­sin­gis­sä? Entä auto mat­kus­ta­ji­neen, tai heli­kop­te­ri, joka ei tar­vit­se kul­jet­ta­jaa? Miten mah­taa tek­nii­kan kehi­tys näil­lä ja muil­la­kin aloil­la (lähi­vuo­sien aika­na) vai­kut­taa esi­mer­kik­si Kruu­nu­vuo­ren lii­ken­neyh­teyk­sien eri muo­to­jen ver­tai­lu­kus­tan­nus­ten aiem­paan ase­tel­maan. Aiem­min teh­ty­jen las­kel­mien mukaan sil­ta tulee muis­taak­se­ni van­han­kin tek­nii­kan laut­ta­vaih­toeh­toa edul­li­sem­mak­si vas­ta noin sadan vuo­den kuluttua!

    1. Muis­tat nuo ver­tai­lut aivan vää­rin. Laut­ta­vaih­toeh­to ei pelit­tä­nyt lain­kaan, oli ennen kaik­kea hidas ja haa­voit­tu­va. En myös­kään usko, että kym­me­nen tuhat­ta ihmis­tä kul­je­te­taan Laa­ja­sa­los­ta päi­vit­täin töi­hin heli­kop­te­ril­la ihan lähitulevaisuudessa.

  47. Kivi­hii­li muu­ten on nyky­ään Euroo­pas­sa hyvin hal­pa polt­toai­ne, jos sitä ei vero­te­ta hen­gil­tä, kuten Suomessa.

    Maa­kaa­sun vuo­den kes­ki­hin­ta EU:ssa on ollut noin 8 euroa per MMBTU eli noin 27 euroa per läm­pö MWh ja Suo­mes­sa maa­kaa­sun ener­gia­ve­ro on 6,65 euroa per MWh ja hii­li­diok­si­ve­ro 8,71 euroa per MWh, yhteen­sä 15,4 euroa per Mwh. Yhteen­sä kaa­sun hin­ta ener­gia- ja hii­li­diok­si­di­ve­roi­neen on ollut Suo­mes­sa noin 42,5 euroa per MWh lämpöä.

    Kivi­hii­li taas on vii­mei­sen vuo­den aika­na mak­sa­nut maa­il­man­mark­ki­noil­la kes­ki­mää­rin noin 50 euroa ton­ni eli noin 6,2 euroa per läm­pö MWh, sen verot ovat Suo­mes­sa 47,10 ja 106,14 euroa ton­nil­ta eli verot ovat yhteen­sä 18,8 euroa per läm­pö MWh. Yhteen­sä hii­len hin­ta veroi­neen on Suo­mes­sa noin 25 euroa per MWh lämpöä.

    Toki ener­gian­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus ei ole pit­käs­sä juok­sus­sa ihan pel­käs­tään polt­toai­neen hin­nas­ta riip­pu­vaa, kos­ka hii­li­voi­ma­loil­la on kor­keam­mat yllä­pi­to­ku­lut, ne ovat kal­lim­pia raken­taa ja polt­toai­neen kul­je­tus mak­saa enem­män kuin kaa­su­voi­ma­loil­la sekä toi­saal­ta juu­ri nyt hii­li on äärim­mäi­sen halpaa. 

    Suo­men ener­gia­po­li­tiik­kaa arvioi­taes­sa kan­nat­taa huo­mioi­da vie­lä puu, jol­la ei ole ener­gia- ja hii­li­diok­si­di­ve­ro­ja ollen­kaan ja tuu­li­voi­ma, jota tue­taan voi­mak­kaas­ti syöt­tö­ta­rif­fil­la eli vero­tus on taval­laan negatiivinen. 

    Polt­toai­ne­ve­ro­jen ero onkin todel­la val­ta­va, kun tuu­li­voi­maa tue­taan, ener­gia­puu­ta vero­te­taan 0 %, maa­kaa­sua vero­te­taan noin 60 % ja kivi­hiil­tä vero­te­taan noin 300 % polt­toai­nei­den markkinahinnasta.

    Kun kat­soo Suo­men ener­gian­tuo­tan­toa huo­maa, että val­ta­vat erot eri polt­toai­nei­den verois­sa teke­vät ener­gian­tuo­tan­nos­ta hii­li­lauh­teel­la kan­nat­ta­ma­ton­ta, vaik­ka juu­ri nyt itse hii­li ei mak­sa pal­jon mitään, nel­jäs­osan kaa­sun hin­nas­ta, ja van­hat voi­ma­lat­kin oli­si­vat edul­li­sia ope­roi­da, jos nii­tä ei puret­tai­si vero­tuk­sen takia. 

    Hii­li­voi­man alas­ajo ja sen kulu­tus­hui­pus­sa koh­ta aiheut­ta­ma säh­kö­pu­la onkin ihan puh­das poliit­ti­nen valin­ta, joka on teh­ty verotuksella. 

    Jos ener­gian­tuo­tan­non vero­tus perus­tui­si esi­mer­kik­si polt­toai­neen arvoon, tuo­tan­to­ku­lui­hin, kuten alv, tai tuo­tet­tuun säh­kö­ener­gi­aan, ener­gia­mark­ki­noil­la teh­täi­siin aivan toi­sen­lai­sia valin­to­ja ja ener­gi­aa tuo­tet­tai­siin koko­nai­suu­des­saan huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­min ja samal­la säh­kön lop­pu­mi­sen ris­ki oli­si pal­jon pienempi.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pet­te­ri: vero­te­taan­ko hiil­tä lauhdetuotannossa? 

    Oops.… Paha vää­ri­nym­mär­rys minul­ta .….. Tuo ener­gia- ja hii­li­diok­si­di­ve­ro­tus ei tai­da­kaan kos­kea pel­kän säh­kön tuo­tan­toa eli hau­kuin siis ihan vää­rää puuta.

    Sinän­sä kyl­lä on vähän outoa, ettei nykyi­sel­lä hii­len ja pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nal­la­kaan lauh­det­ta tuo­te­ta, ilmei­ses­ti voi­ma­lat ovat kovin syväl­lä koi­pus­sis­sa ja osa purettu.

    Kun hii­len hin­ta on tipah­ta­nut 60 % kol­mes­sa vuo­des­sa ja pääs­tö­oi­keu­det myös 60 %, pitäi­si hii­li­lauh­de­tuo­tan­non vii­mei­sen vuo­den kes­ki­hin­nal­la olla jo sel­väs­ti kan­nat­ta­vaa, van­hois­sa voi­ma­lois­sa. Toki nyt tul­lut huip­pu­ku­lu­tus ja hyvät hin­nat ovat var­maan tul­leet tuot­ta­jil­le­kin yllärinä. 

    Jos Suo­men joi­tain hii­li­voi­ma­loi­ta pys­ty­tään vie­lä sie­det­tä­vil­lä otta­maan käyt­töön var­maan muu­ta­ma ote­taan käyt­töön jo ensi talveksi.

    1. Olin jos­kus Man­ka­la OPy:n hal­li­tuk­ses­sa. Man­ka­la on Hele­nin tytä­ryh­tiö, johon on kes­ki­tet­ty Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la sijait­se­vien voi­ma­loi­de (osa)omistus, kuten Man­ka­lan kos­ki ja TVO:n ydin­voi­ma­lat ja tuu­li­voi­ma­lat. Omis­tuk­seen kuu­luin myös osuus Parin hii­li­lauh­de­voi­ma­las­ta. Kai­kis­ta näis­tä yhtiö sai osak­kuus­säh­köä oma­kus­tan­nus­hin­nal­la. Mie­leen jäi, että yhte­nä vuo­te­na tuon Porin yksi­kön voi­ma­lan säh­kö mak­soi 70 €/MWh. On todel­la kal­lis­ta pitää voi­ma­laa käyt­tö­val­mii­na koko vuo­si ja käyt­tää sitä vuo­des­sa kak­si viikkoa.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Muis­tat nuo ver­tai­lut aivan vää­rin. Laut­ta­vaih­toeh­to ei pelit­tä­nyt lain­kaan, oli ennen kaik­kea hidas ja haa­voit­tu­va. En myös­kään usko, että kym­me­nen tuhat­ta ihmis­tä kul­je­te­taan Laa­ja­sa­los­ta päi­vit­täin töi­hin heli­kop­te­ril­la ihan lähitulevaisuudessa.

    Tai­taa olla maa­kra­vut pelaa­mas­sa, jos peli näyttää/saadaan näyt­tä­mään sujumattomalta.

    Esi­mer­kik­si New Yor­kis­sa asia on näh­ty ehkä hie­man toi­sin. Kan­nat­taa lukea mitä esim. lai­naa­ma­ni läh­de vähän jäl­jem­pä­nä ker­too Sta­ten Island’in lau­tas­ta (Sta­ten Island fer­ry, ks. alla).

    Kun ao. teks­tin koh­dan “5 mile, 25 minu­te ride” muun­taa esi­mer­kik­si välil­le Kata­jan­nok­ka-Laa­ja­sa­lo, saa­daan yllät­täen jäl­kim­mäi­sel­le, muis­taak­se­ni noin 1.6 kilo­met­rin mat­kal­le kes­ki­mää­räi­sek­si mat­ka-ajak­si vain rei­lut 5 minuut­tia (, kiih­dy­tyk­set, hidas­tuk­set sekä vakio­no­peus­ajo erik­seen huo­mioi­mal­la ehkä hitu­nen enemmän).

    Jos on isom­pi kii­re, ja enem­män (eli tar­peek­si) mak­su­ky­kyä, käyt­tää mm. NY:ssä moni kop­te­ria liik­ku­mi­seen­sa jo nyt.

    Kum­pi on haa­voit­tu­vam­pi, ratik­ka­sil­ta vai yhtä useam­man lau­tan laut­ta­jär­jes­tel­mä, jon­ka kapa­si­teet­tia voi­daan aina tar­peen mukaan josu­ta­vas­ti kas­vat­taa, siir­tää ja parantaa? 

    Kun rai­tio­vau­nu hyy­tyy esim. sil­lan kis­koil­le, tai kis­koil­le ilmaan­tuu mikä muu hyvän­sä este, on sys­tee­mi aut­ta­mat­ta tukos­sa, jol­loin taka­na tule­vat vau­nut pää­se sii­tä pai­kas­ta ohi. Laut­ta voi sen sijaan tar­vit­taes­sa kier­tää esteet, ja tar­peen vaa­ties­sa se voi­daan siir­tää uudel­le rei­til­le. Aina­kin pal­jon hel­pom­min kuin yli 200 mil­joo­naa euroa mak­sa­va silta.

    Täs­sä lai­naus läh­tees­tä (“www.siferry.com”):
    “Today the Sta­ten Island Fer­ry pro­vi­des 22 mil­lion people a year (70,000 pas­sen­gers a day not inclu­ding wee­kend days) with fer­ry ser­vice between St. Geor­ge on Sta­ten Island and Whi­te­hall Street in lower Man­hat­tan. The fer­ry is the only non-vehicu­lar mode of trans­por­ta­tion between Sta­ten Island and Manhattan. 

    NYC DOT ope­ra­tes and main­tains the nine ves­sel fleet as well as the St. Geor­ge Fer­ry Ter­mi­nal on Sta­ten Island, Whi­te­hall Fer­ry Ter­mi­nal in Man­hat­tan, the City Island and Hart Island Faci­li­ties, The Bat­te­ry Mari­ti­me Buil­ding and all floa­ting dock buil­ding equipment. 

    The Sta­ten Island Fer­ry is run by the City of New York for one prag­ma­tic rea­son: To trans­port Sta­ten Islan­ders to and from Man­hat­tan. Yet, the 5 mile, 25 minu­te ride also pro­vi­des a majes­tic view of New York Har­bor and a no-hass­le, even roman­tic, boat ride, for free! One gui­de book calls it “One of the world’s grea­test (and shor­test) water voy­ages.” From the deck of the fer­ry you will have a per­fect view of The Sta­tue of Liber­ty and Ellis Island. You’ll see the skysc­ra­pers and brid­ges of Lower Man­hat­tan rece­ding as you pull away and coming into focus again as you return. 

    A typical week­day sche­du­le invol­ves the use of five boats to trans­port approxi­ma­te­ly 70,000 pas­sen­gers dai­ly (109 dai­ly trips). During the day, between rush hours, boats are regu­lar­ly fue­led and main­te­nance work is per­for­med. Ter­mi­nals are clea­ned around the clock and rou­ti­ne ter­mi­nal main­te­nance is per­for­med on the day shift. On wee­kends, four boats are used (88 trips each Satur­day and 82 trips each Sun­day). About 37,180 trips are made annually.” 

    PS. Mm. Nor­jas­sa, Ruot­sis­sa ja jo muu­al­la­kin, on otet­tu käyt­töön sekä akku­käyt­töi­siä laut­to­ja että hybri­de­jä, jot­ka voi­vat kul­kea säh­kön voimalla.

    1. Lautt­ta­vaih­toeh­don opn­geol­ma oli sii­nä, miten ne nel­jä bis­sioa pää­se­vät pois Kata­ja­no­kal­ta, jos­sa juu­ri laut­ta tyh­jen­tää rek­ko­ja ja hen­kil­lö­au­to­ja. Vie­lä pahem­pi onge­la koi­tuu sii­tä, miten bus­sit tule­va­ty ajois­sa lau­tal­le. Sitä vii­meis­tä ruuh­kaan juut­tu­nut­ta pitää odo­tel­la ja odotella.

  50. Pitäi­si pyr­kiä tuot­ta­maan hal­paa ener­gi­aa varas­toon, jota voi­daan sit­ten hyö­dyn­tää pakkaspäivinä.

    Ehdot­tai­sin mm. mas­sii­vis­ta aurin­ko­voi­man lisää­mis­tä, kos­ka sen raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat alhai­set ja struk­tuu­rit aika yksinkertaisia.

    Kemi­jo­kea voi­si kyl­lä surut­ta kehit­tää edel­leen Rova­nie­mel­tä ylä­vir­taan. Jon­kin­lai­nen sopi­mus, että kala­tiet Rova­nie­mel­le saak­ka, jos­ta meri­lo­het ja ‑tai­me­net pää­se­vät Ounas­jo­keen kute­maan ja sit­ten voi­mayh­tiö sai­si raken­taa lisää altai­ta veden (ener­gian) varastointiin.

    Meri­loh­ta ruo­ka­pöy­tiin ja puh­das­ta ener­gi­aa töp­se­lei­hin (sää­tö­ener­giak­si).

    Kaik­kea vas­tus­ta­mal­la ei pääs­tä iki­nä mihin­kään tulokseen.

  51. Sta­ten Island Fer­ryn moot­to­ria­jo­neu­vo­lii­ken­ne on var­sin vähäis­tä, kos­ka ei siel­lä Man­hat­ta­nin pääs­sä kan­na­ta autol­la liik­kua, ellei ole pak­ko (ja mui­hin suun­tiin pää­see sil­to­ja pit­kin). Pal­ve­lu­ta­so on aika heik­ko, bots­ki puo­len tun­nin (arki­sin ruuh­ka-aikaan var­tin) välein. Jotain yhtey­den hou­kut­te­le­vuu­des­ta ker­to­nee sekin, että asun­to­jen kes­ki­ne­liö­hin­nat laut­tayh­tey­den Man­hat­ta­nin pääs­sä ovat yli kymp­pi­ton­nin (USD/m2) ja Sta­ten Islan­din pääs­sä alle kah­den ton­nin. (Muis­ta New York Cityn borough’ista poi­ke­ten Sta­ten Islan­dil­la on muu­ten aika vakaa republikaanienemmistö…)

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta ja uudes­ta Laa­ja­sa­los­ta ylei­sem­min kai nime­no­maan ei halu­ta uut­ta lähiö­tä entis­ten jatkoksi.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lautt­ta­vaih­toeh­don opn­geol­ma oli sii­nä, miten ne nel­jä bis­sioa pää­se­vät pois Kata­ja­no­kal­ta, jos­sa juu­ri laut­ta tyh­jen­tää rek­ko­ja ja hen­kil­lö­au­to­ja. Vie­lä pahem­pi onge­la koi­tuu sii­tä, miten bus­sit tule­va­ty ajois­sa lau­tal­le. Sitä vii­meis­tä ruuh­kaan juut­tu­nut­ta pitää odo­tel­la ja odotella. 

    Mik­si? Ei tar­vit­se var­maan­kaan odo­tel­la kau­em­min, kuin äly­lii­ken­teen uusim­pia sovel­lu­tuk­sia, jois­ta yksi voi­si lii­ken­ne­ku­van ja “bus­sin” saa­pu­mi­sa­jan luo­tet­ta­van ennus­teen perus­teel­la ker­toa se ‘Laa­ja­sa­lon lau­tal­le’, jos­sa voi­tai­siin pää­tel­lä, kan­nat­taa­ko odo­tel­la vai läh­teä. Sekä välit­tää tie­to bus­sil­le, ettei sen kus­ki ja mat­kus­ta­jat tur­han päi­ten mureh­di ruuh­kas­sa tai edel­li­nen yri­tä ajaa ‘nas­ta lau­das­sa’, jos laut­ta jo ehti lähteä.

    Eikö kukaan ole vie­lä kek­si­nyt bussikaistoja?

    Jos sil­ti näyt­tää sil­tä, että isom­pi bussilla/metrolla/ratikalla/ jalan tule­va ryh­mä myö­häs­tyy pahas­ti, eikö se pahas­ti myö­häs­ty­vä “bus­si” voi sit­ten jät­tää mat­kus­ta­jan­sa ter­mi­naa­liin odot­ta­maan seu­raa­vaa ‘Laa­ja­sa­lon laut­taa’, joka saa­pu­nee tuos­sa tapauk­ses­sa kui­ten­kin kysei­sen laut­ta­rei­tin nor­maa­lia vuo­ro­vä­liä nopeam­min? Jos vali­taan tuol­le välil­le riit­tä­vän mon­ta laut­taa ja laut­ta­mal­li, joka ei kul­je­ta ker­ral­laan tur­han mon­ta, tai yhtään bus­sia, voi­si aja­tel­la sys­tee­min pelit­tä­vän parem­min. Mik­sei näi­tä mui­ta vaih­toeh­to­ja tut­kit­tu? Oli­ko läh­tös­pek­sit (jäl­leen ker­ran) lii­an jäy­käs­ti rajattu?

    Pitäi­si­kö lait­taa fik­sum­mat, mm. mul­ti­mo­daa­li­lii­ken­teen logis­tiik­kaa, lii­ken­ne­tek­niik­kaa ja lai­va­tek­niik­kaa osaa­vat ja ymmär­tä­vät toh­to­rit/­diplo­mi-insi­nöö­rit/in­si­nöö­rit/­tek­ni­kot/­kek­si­jät ja idea­nik­ka­rit töi­hin, tai miet­ti­mään asioi­ta edes toi­sen ker­ran. Täs­sä oli­si pitä­nyt kehit­tää fik­su lii­ken­ne­sy­see­mi. Sii­hen vaa­di­taan rit­tä­vän laa­jaa osaa­mis­ta. Suo­mes­ta sitä luu­li­si löytyvän.

    Hom­ma voi­si toki ‘pelit­tää’ ilmei­ses­ti par­hai­ten sil­loin, kun “bus­sin” tai “rati­kan” tul­tua lau­tan luo, ja mat­kus­ta­jien siir­ryt­tyä sii­hen, laut­ta läh­ti­si aina saman tien jat­ka­maan mat­kaa. Tämä onnis­tuu ehkä par­hai­ten sil­loin jos kapa­si­teet­ti on molem­mil­la saman­suu­rui­nen. Yhden isom­man bus­sil­li­sen tai rati­kal­li­sen laut­ta (ja rapiat päälle). 

    Muis­tan luke­nee­ni jos­kus jos­tain, että itse lii­ke­no­peus ei ole se tär­kein point­ti, vaan vai­ku­tel­ma sii­tä, että ollaan jat­ku­vas­sa liik­kees­sä. Odot­te­lu pit­kään on nykyih­mi­sel­le Hel­sin­gis­sä pahas­ta. Ter­mi­naa­liin vain sel­lai­set scree­nit, jois­ta näky­vä mai­se­mien muu­tos” antai­si tuon tar­vit­ta­van illuusion liik­kees­tä jo ter­mi­naa­lis­sa. Eivät­kö­hän myös äly­lii­ken­ne ja muut tek­nii­kan suo­mat mah­dol­li­suu­det sekä ajoituksen/mitoituksen ja nopeu­den vaih­toeh­dot (ja sää­tö) anna riit­tä­vät eväät jär­ke­vään ratkaisuun.

  53. LK: Ehdot­tai­sin mm. mas­sii­vis­ta aurin­ko­voi­man lisää­mis­tä, kos­ka sen raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat alhai­set ja struk­tuu­rit aika yksinkertaisia.

    Olet vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä. Mas­sii­vi­sen aurin­ko­voi­ma­lan perus­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat niin kor­keat, että se ei mah­du lain­kaan opti­maa­li­seen säh­kön­tuo­tan­to­pa­let­tiin. Sama kos­kee tuu­li­voi­maa, mut­ta erit­täin kor­keil­la syöt­tö­ta­rif­feil­la se on saa­tu mukaan kuvioi­hin. Sama kos­kee myös uut­ta ydin­voi­maa, se alkaa jo hin­noi­tel­la itse­ään ulos. Mitään var­tee­no­tet­ta­vaa ei siis jää­ne jäljelle? 

    Kes­ki­te­tyt aurin­ko­voi­ma­lat ovat siis ener­gia­ta­lou­del­li­ses­ti kanat­ta­mat­to­mia, ja toki myös talo­koh­tai­set pik­ku­pa­nee­lit. Mut­ta jos vara­kas kan­sa­lai­nen omal­la kus­tan­nuk­sel­laan sel­lai­sen hank­kii katol­leen, niin kyl­lä­hän sel­lais­ten sum­ma­tuo­tan­to säh­kön koko­nais­tuo­tan­to­tar­vet­ta pudot­taa. Auri­no­pa­nee­lien virit­tä­mi­ses­sä on pon­ti­me­na oman säh­kö­las­kun pie­ne­tä­mi­nen. Kun las­kee ener­gia­mak­sun, siir­to­mak­sun ja vero­jen muut­tu­va osuu­den sääs­tön, itse tuo­te­tul­le säh­köl­le saa todel­la hyvän hin­nan. Lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti se ei kui­ten­kaan kannata.

  54. Veik­ko Kek­ko­nen: Olet vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä. Mas­sii­vi­sen aurin­ko­voi­ma­lan perus­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat niin kor­keat, että se ei mah­du lain­kaan opti­maa­li­seen sähköntuotantopalettiin.

    Ehdo­tin mas­sii­vis­ta aurin­ko­voi­man lisäämistä.

    En ehdot­ta­nut mas­si­vi­sen aurin­ko­voi­ma­lan rakentamista.….

    Ei kai tavoi­te edes ole raken­taa suu­ria aurin­ko­voi­ma­loi­ta, vaan hyö­dyn­tää aurin­ko­voi­ma kaik­kial­la, mis­sä on jou­ten ole­vaa pintaa.

  55. Olki­luo­to 3:n ja Han­hi­ki­ven ydin­voi­ma­loi­den kan­nat­ta­vuu­des­ta kan­nat­taa minus­ta puhua vah­val­la äänen­pai­nol­la vas­ta 15 vuo­den kulut­tua. Ympä­ris­tö ehtii muut­tua — tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin muu­tok­set meil­lä ja muu­al­la, kulu­tuk­sen siir­ty­mä fos­sii­li­sis­ta säh­köön ja niin edel­leen. Jos tie­toa on (kuten näyt­täi­si ole­van) kan­nat­taa jät­tää päi­vä­työ ja lait­taa sääs­tön­sä futuurikauppaan.

    Kulu­tusym­pä­ris­tön osal­ta ko. ydin­voi­ma­loi­den osal­ta yksi megat­ren­di on lii­ken­teen väis­tä­mät­tö­mäl­tä näyt­tä­vä säh­köis­ty­mi­nen. Esi­mer­kik­si yksi sähkö(henkilö)auto lisää säh­kön vuo­si­ku­lu­tus­ta n. rivi­ta­loa­sun­non ver­ran. (Näke­mä­ni kulu­tus­lu­ke­mat tosin ovat eten­kin tal­vi­käy­tön osal­ta puut­teel­li­sia ja ylioptimistisia.) 

    Pari Tes­laa Kau­niai­sis­sa ei saa kysyn­tä­piik­kiä aikaan, mut­ta jos val­tio läh­tee Nor­jan tapaan sub­ven­tion tiel­le — siir­tyy kysyn­tää hel­pos­ti varas­toi­ta­vas­ta ener­gias­ta ongel­mal­li­sem­min pur­ki­tet­ta­vaan säh­köön. Sii­nä­pä pään­vai­vaa ener­gia­ku­lu­tus­ta laskeville!

  56. Veik­ko Kek­ko­nen: Näin­hän se on. Jos Hana­saa­ri raken­ne­taan täy­teen asun­to­ja ja teh­dään Kruu­nu­vuo­ren sil­ta, mene­te­tään ikia­joik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun toi­nen voi­ma­lai­tos­paik­ka (syvä­väy­län var­rel­la ja kiin­ni kau­ko­läm­mön run­ki­ver­kos­sa, Vuo­saa­ri­han on lii­an kau­ka­na läm­mön­ku­lu­tuk­sen kes­ki­pis­tees­tä). Se toi­nen, Sal­mi­saa­ri seu­ran­nee pian peräs­sä. Syy­tä muut­taa pian maa­seu­dul­le, jos­sa voi itse vas­ta­ta omas­ta energiastaan.

    Jos jat­kos­sa pää­dy­tään kemial­li­seen tai ter­mo­dy­naa­mi­seen ener­gian varas­toin­tiin, kau­pun­ki­kaa­su tai vaik­ka para­fii­ni, niin säi­liöt voi­daan lou­hia min­ne vaan ja muu­ta­man kil­san put­ket eivä ole mer­kit­tä­vä kus­tan­nus tai aiheu­ta hävik­kiä. Ener­gi­aa ei siis tar­vit­se enää tuo­da syväsatamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.