Metsän merkitys oli Suomen taloudelliselle nousulle valtavan suuri. Yleensä suuret luonnonvarat eivät tee kansoista rikkaita, koska ne rikastuttavat vain pientä omistajajoukkoa, joka elää ylellisesti köyhyyden ympäröiminä. Norjan öljy tekee tässä poikkeuksen, koska öljyvarat ovat valtion omistuksessa ja kaikki norjalaiset hyötyvät sitä matalina veroina suhteessa hyvinvointiyhteiskunnan anteliaisuuteen. Venäjän öljyvarat ovat säännöstä vain osittainen poikkeus.
Suomen vihreä kulta rikastutti koko maata, koska puun saaminen tehtaisiin oli niin työlästä. Kun puita kaadettiin justeerilla ja kuljetettiin hevospeleillä, metsätalouden tuottama raha valui koko kansantalouteen. Sen merkitys ei rajoittunut satoihin tuhansiin metsämiehiin. Heidän ostovoimansa piti yllä kauppoja, kouluja ja niin edelleen.
Kaikki tiedämme, mitä eukalyptussellu ja sanomalehtipaperin laskeva kulutus on metsätaloudelle merkinnyt. Vielä suurempi muutos on tapahtunut puun korjuussa. Koneellistumisen ansiosta yksi metsuri korjaa nyt yli kymmenkertaisesti sen määrän puuta kuin vielä 60 vuotta sitten.
(Olen yrittänyt selvittää, paljonko työn tuottavuus on puunkorjuussa lisääntynyt tai kuinka monta henkeä puun korjuu työllistää, mutta löytänyt vain lukuja, joissa ovat mukana myös hyvin satunnaisesti metsään liittyvää työtä tekevät metsänomistajat. Nämä mukaan luettuna työllisiä on noin 25 000, mutta paljonko se on muutettuna kokovuotisiksi työpaikoiksi? Voisiko joku alaa tunteva auttaa?)
Vaikka metsuri tekee nyt töitä yli kymmenkertaiselle nopeudella, hän ei saa yli kymmenkertaista palkkaa. Hyötyjä ei ole myöskään metsäyhtiö, vaan hyöty siirtyy kilpailun ansiosta kuluttajalle. Suomeen jää vastaavasti vähemmän rahaa. Tuottavuus on noussut paljon myös tehtaissa, mutta ei yhtä paljon kuin puun korjuussa.
Koska metsätalous on vähemmän työvaltaista kuin aiemmin, sen merkitys kansantaloudellemme on väistämättä myös pienempi.
Olen vakuuttunut, että puulle on jatkossakin käyttöä. Metsäalan näkymät ovat itseasiassa niin valoisat, että minua arveluttaa suuresti, onko suurempaa järkeä investoida haketta käyttävään lämpökattilaan Vuosaaressa.
Havupuukuitu saattaa korvata esimerkiksi suuren osan puuvillasta kankaiden valmistuessa. Puuvillan tuotanto on kriisiytymässä sen vaatiman valtavan vesimäärän takia. Aral-järven kuivuminen ei ole ainoa lajissaan.
Puusta on lähtöaineeksi moneen muuhunkin. Kaikkea mitä voi valmistaa raakaöljystä voi periaatteessa valmistaa myös puusta. Puun varaan voi syntyä menestyviä suomalaisia yrityksiä ja ala voi tarjota töitä alan tutkijoille, mutta suurten massojen työllistäjäksi siitä ei ole.
Vaikka puun menekki nousisi kuinka, metsänkorjuu ei työllistä olennaisesti enempää ihmisiä. Tehtaatkaan eivät työllistä, koska jos ne työllistäisivät, ne eivät olisi kilpailukykyisiä. Paljon kohuttu Ääneskosken biotuotetehdas työllistää valmistuttuaan alle 200 henkeä. Tätä voi verrata vaikkapa siihen, että jääkiekko työllistää Suomessa 4900 henkeä.
Lyhytaikaisesti voi tulla valtavia taloudellisia menestyksiä jonkin innovaation varaan, mutta kilpailulla on taipumus tasoittaa tällaisen ylimääräiset voitot niin kuin se tyrehdytti Nokiankin rahavirrat.
Suomi ei tule elämään metsästä. Jotkut suomalaiset tulevat ja haja-asutusalueiden työllisyydelle metsätaloudelle on merkitystä, mutta kansantaloutta se ei tule pelastamaan.
Kmmallisia ja harhaanjohtavia väitteitä:
”Vaikka puun menekki nousisi kuinka, metsänkorjuu ei työllistä olennaisesti enempää ihmisiä. Tehtaatkaan eivät työllistä, koska jos ne työllistäisivät, ne eivät olisi kilpailukykyisiä. Paljon kohuttu Ääneskosken biotuotetehdas työllistää valmistuttuaan alle 200 henkeä.”
Ääneskosken tehtaan seraaksena syntyy metsä- ja kuljetusalalle jopa 1500 työpaikkaa. Paikoista 900 arvioidaan syntyvän puunkuljetukseen ja 600 korjuuseen.
http://yle.fi/uutiset/jattitehdas_toisi_hurjan_tyovoimatarpeen_metsa-_ja_kuljetusalalle__myos_hitsaajista_voi_tulla_pula/7802540
Ripa. Tuossa laskelmassa ajatellaan, että ilman sitä tehdasta se puu olisi jäänyt metsään. Ääneskosken sellutehdas syrjäyttää tietysti jotain muuta puun käyttöä.
Kepun keskeinen tavoite kai kuitenkin on tehdä metsän omistamisesta samanlainen raha-automaatti kuin pellon tai lehmän omistamisesta. Tätä tavoitetta kutsutaan ”biotaloudeksi”.
Epäselväksi tosin on jäänyt, kuka automaattiin lykkää rahaa varsinkin, jos ja kun oikea talous kuihtuu. En usko, että tuottavaa työtä tekevillä on varaa maksaa vielä lisää miljardeja maataloustukien päälle.
Työpaikkakato koskee myös kaikkea muuta teollisuutta jatkuvasti etenevän automaation myötä, metsäteollisuus ei ole tästä kehityksestä erillinen saareke. Teollisuus nyt vaan työllistää vähemmän, jatkossa vielä vähemmän.
”The factory of the future will have only two employees, a man and a dog. The man will be there to feed the dog. The dog will be there to keep the man from touching the equipment.
Warren Bennis”
Toisaalta eivät kaupan ala, rakennusala tai kuljetusalakaan ole poikkeuksia säännöstä. Kaikilla näillä aloilla nähtävän tehostumisen. vaikutuksia ei oikein arvioida.
Tällä hetkellä tilanne on se, että puu jää metsään. Viime vuosina on ollut todella vaikeaa saada kuitupuuta kaupaksi. Tähän johti vanhojen tehtaiden lakkauttaminen. Toivottavasti uusinvestoinnit korjaavat tilannetta.
”Ripa. Tuossa laskelmassa ajatellaan, että ilman sitä tehdasta se puu olisi jäänyt metsään. Ääneskosken sellutehdas syrjäyttää tietysti jotain muuta puun käyttöä.”
Mitä puunkysyntää se syrjäyttää niin, että Ääneskosken nettomääräinen työpaikkojen lisäys rajoittuu vain väittämääsi kahteen sataan?
ripa, et lukenut mitä klirjoitin. Ensin kirjoitin, ettei puun korjuuseen voi tulla paljon tylöpaikkoja (koko metsänkasu saadaan korjatuksi) ja sitten kirjoitin, että ei voi tulla tehtaisiinkaan. Esimerkkinä tehtaissa olevien työpaikoista mainitsin, että Ääneskloskella on alle 200 työpaikkaa itse tehtaassa.
Sorry, jankkaan vielä vähän: jokatapauksessa kirjoituksestasi syntyi vähättelevä kuva Ääneskosken tehtaan työllistävästä vaikutuksesta.
Ei tietenkään ”metsätalous” ja/tai biotalous pelasta Suomen kansantaloutta, mutta on turhaa vähätellä sen merkitystä ja sen kasvu- mahdollisuuksia, vaikka – kuten viittasit – sen kasvulla on luonnolliset rajansa.
”Vaikka metsuri tekee nyt töitä yli kymmenkertaiselle nopeudella, hän ei saa yli kymmenkertaista palkkaa.”
Metsurin ammatti on nykyään kuollut ammatti
Metsureidän määrä on tipahtanut 30 vuodessa 96% eli heitä oli jäljellä 2013 n 3500 ja nyt pyöritään 2000-3000 välissä eikä uusia perinteisiä metsureita juuri tule
Nykyisistä metsureista suurin osa on puistotätejä eli he hoitvat puistoja ja muita vastaavia metsätyyppejä.
Risusavotatkin ovat mennyttä maailmaa, moto tekee senkin
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/23978-metsureiden-maara-supistunut-30-vuodessa-96-prosenttia
O.S:”Puusta on lähtöaineeksi moneen muuhunkin. Kaikkea mitä voi valmistaa raaka-öljystä voi periaatteessa valmistaa myös puusta. Puun varaan voi syntyä menestyviä suomalaisia yrityksiä ja ala voi tarjota töitä alan tutkijoille”
Juuripa näin, korostan vielä sitä, että jos ko. tutkimuksenn ja tuotekehitykseen panostettaisiin NYT ja Heti kunnolla , niin metsäsektorista tulisi uusi nokia.
Pitää taas varoa yhden totuuden loukkua, siinä kun O.S. varoittaa kuitupuun hakekäytöstä. On puustoa ja metsänpohjaa, josta ei saada tukkipuuta . Tämäkin kasvu on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla. Metsä on hyödynnettävä aivan kuten esim. naudan ruho, karvoineen päivineen. Metsä ei saa olla sekuntiakaan tuottamattomassa tilassa, esim. aarniometsänä.
Kumpujen yöstä:
Ensinnäkin Suomen Keskustaa ei lyhennetä kepu, eikä Kansallista Kokoomusta kako , Perussuomalaisia persut jne.
Vanha, luokkasodan aikainen asenneilmapiiri estää Suomea kehittymästä modernissa teknologiakilpailussa. En tarkoita pelkästään taviksien asennetta vaan asioista päättävien ihmisten vanhoja kaunoja. Pienet sielut luuraavat yhä piilopirtin räppänästä vihollisia… ylävirralta tulee lastu, s****na.
”Nämä mukaan luettuna työllisiä on noin 25 000, mutta paljonko se on muutettuna kokovuotisiksi työpaikoiksi?”
Jos käyttää Äänekosken arvioituja lukuja pohjana; puunkulutus 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja 900 työpaikkaa kuljetukseen + 600 työpaikkaa metsänkorjuuseen. Sitten taas, jos koko maan hakkuut on ~kymmenkertaiset tuosta, eli luokkaa 65 miljoonaa kuutiota vuodessa, niin vissiin kuljetus ja puunkorjuu työllistävät noin kymmenkertaisen määrän?
Ympärivuotisuus vähän vaikeammin arvioitava, metsätöitä ei tehdä 40 tuntisilla työviikoilla vuoden ympäri, esim kelirikko- ja kesäkeleillä on osa töistä pysähdyksissä, ja suhdanteiden mukaan aina joskus muulloin.
”Yleensä suuret luonnonvarat eivät tee kansoista rikkaita, koska ne rikastuttavat vain pientä omistajajoukkoa, joka elää ylellisesti köyhyyden ympäröiminä.”
Hyvin punavihreä näkökulma asiaan ja myös puhdas valhe. Se on täydellinen poikkeus, jos valtio antaa yksityisten omistaa tärkeitä luonnonvaroja. Öljy on varmasti paras esimerkki tästä. USA taitaa olla ainut maa koko planeetalla missä tuo on mahdollista. Muualla poliitikot ovat sosialisoineet kyseisen raaka-aineen.
Mitä tulee metsätalouteen ja sen tulevaisuuden näkymiin Suomessa, niin niissä ei taida olla hurraamista. Kiitos tästä kuuluu Vihreille. EU koittaa suojata omaa teollisuuttaan nostamalla kuljetuskustannuksia. Ja Vihreät ovat kovasti tupanneet tätä myös Suomeen. Tämä voi toimia Saksan/Ranskan ja ympäröivän alueen kohdalla, koska markkinat ovat siellä. Suomi vaan ei ole noiden vieressä, joten kuljetuskustannusten nousu puree meitä itseämme perseeseen ja isosti. Joten metsäteollisuudella voi olla hyvät näkymät, mutta lähempänä kuluttajia kuin täällä pohjolassa.
Latinalainen Amerikka 30-luvulla, Afrikka yhä vieläkin, Venäjä ja niin edelleen. Suomikin on kaivoslaillaan jmulistanut kaikki maaperässämme vielä mahdollisesti piilevät mineraalivarat koko maailman yhteiseksi omaisuudeksio periaatteella löytäjä saa pitää.
Suomessa veromaksaja maksaa enemmän viljelijöiden kannattamattoman ja monin tavoin vahingollisen työn tukemiseksi kuin missään muualla tuloihin suhteutettuna. Jos tämän faktan toteaminen kumpuaa kumpujen yöstä tai kuvastaa ”luokkasodan” asenteita, en voi kuin hämmästyä.
Ja ilmiselvää on, että kepun keskeisiä tavoitteita on biotalous. Yhtenä syynä on aivan varmasti keskeisimpien kannattajien etujen ajaminen. Se, nääs, on puolueiden tarkoitus. Tavoitteena varmasti siintää verovaroin tuettu biopolttoainetsydeemi, jota metsänomistajat ruokkivatja ja siten nauttivat välillisesti tukien edut.
En ollenkaan ymmärrä myöskään tuota lastujuttua. Onko tarkoituksesi sanoa, että Kepun arvosteleminen on jotenkin impivaaralaista. Kaikkea sitä …
Pitäiskö myös Puolustusvoimat ja Huoltovarmuuskeskus lakkauttaa sun verorahoja turhaan käyttämästä? Eihän meillä ole ollut esim. sotiakaan 70 vuoteen.
”Koneellistumisen ansiosta yksi metsuri korjaa nyt yli kymmenkertaisesti sen määrän puuta kuin vielä 60 vuotta sitten.”
Sanon saman kuin joku muukin, 60 vuotta sitten oli kevättalvella metsätöissä 300.000 ihmistä, nyt sadasosa porukasta korjaa enemmän puuta. Tosin jokaisen sadasosan palkka on myös nimellinen satakertainen.
Suomen biotalous on hienosta nimestä huolimatta lähinnä sellunkeittoa. Havusellun -joka on syklinen bulkkituote- hinta on nyt erittäin korkealla kehittyvien markkinoiden kysynnästä johtuen.
Mitä tapahtuu Suomen biotaloudelle havusellun hinnan romahtaessa esim. -30%?
Ei, koska on järkevää varautua kriisiin.
Nykyiset maataloustuet taas ovat järjetöntä tuhlaamista ja pienen väestönosan paapomista. Ihmiset on vain huijattu luulemaan, että tomaatinviljely ja kalkkunafarmit estävät nälänhädän. Miten niin älytön idea on niin laajasti hyväksytty jää mysteeriksi.
Mikä vielä pahempaa, tämä harhaluulo on estänyt järkevät toimet, kuten varmuusvarastojen keräämisen. Noin kymmenen vuoden maataloustuilla saisi kerättyä ruokaa koko kansalle noin viideksi vuodeksi. Jos maataloutta kriisin sattuessa voimakkaasti laajennettaisiin, ruokaa riittäisi pidemmäksikin, ehkä jatkuvasti jos vain lannoitteita, polttoainetta ja muita tuontipanoksia olisi myös kerätty varastoon. Nythän ei kerätä varmuusvarastoihin paljon mitään, polttoainettakin vain parin kuukauden tarpeisiin.
Eikö valtio voisi ostaa turvetta ja varastoida sitä monivuotisen kriisin varalle? Ei tarvitsisi polttaa ehkä koskaan, mutta jos henki olisi kyseessä, ei polttoaineesta heti tulisi pulaa. Varastointi on kaiken lisäksi halpaa.
En viitsi avata luonnonvarapalveluiden korvauksien perusteita, koska niiden pitäisi olla kaikille jo selviä. (ei vaan siltä kyllä näytä.)
Vähän kuitenkin: saadakseni viljastani asiallisen korvauksen pitäisi minun nykyhinnoilla tuottaa 5000 – 6000 kiloa /ha. Satotasoni on 3000 – 4000 kg/ha. Se taasen ei ole mahdollista nykyisillä ympäristömääräysten lannoitusrajoituksilla. Siksi vaje korvataan .
Miksi ei sitten tuoteta markkinatalouden ehdoilla ? Siksi, että silloin luonto (ympäristö, eläimet ) joustaa. Teuraseläinten antibioottiruokinta on jo nyt saanut antibioottiresistenssin niin suureksi, että se uhkaa ihmisten terveyttä. Geenimuunneltu ruuantuotanto on nostanut esille Monsanton Round Up- valmisteen riskit ihmisten terveydelle. (keskeinen valmiste kyseisessä sekä aurattomassa viljelyssä.
Miksi sitten emme Juhana Vartiaisen tahdon mukaan tuo ruokaamme ulkoa ? Edellä mainittujen vain parin epäkohdan vuoksi (niitä on lukisia muita). Ja lisäksi nämäkin esimerkit ovat meitä parempien sato-olosuhteiden maista.
Osoittaa myös eettisesti kestämätöntä toimintaa siirtää ympäristön pilaantuminen muiden maiden kontolle. Kuten nyt teemme ostaessamme halpaa kiinalaista tuotantoa tai halpoja elintarvikkeita.
Se kuvaa impivaaralaista kateutta ja pöllöyttä. Jos ympärillä näkyy jotakin uutta ja muita ihmisiä , niin se on uhka ja se on torjuttava.
Kuvaako se sun vai kenen näkemystä? Vai oletko peräti sitä mieltä, että (järjettömästi) tuettu maanviljelys on uusi juttu? En tullut hullua hurskaammaksi.
Ruuantuotannon eettisesti ikävin puoli ei kuitenkaan ole älytön tuhlaaminen maataloustukiin Suomessa vaan Afrikan köyhyys (ja siitä johtuvat ympäristö- ja väestökatastrofit) jota pidetään aktiivisesti yllä mm. noilla Suomen tuilla.
Metsurit on korvattu harvestereilla. Metsäkoneyrittäminen on matalien marginaalien bisnestä. Hyöty valuu koneiden, polttoaineen ja varaosien toimittajille, samaan tapaan kuin tehomaataloudessa. Pahempaa on luvassa: Muutaman vuosikymmenen tähtäimellä harvesterit robotisoidaan. Yksi henkilö valvomossa kykenee valvomaan lukuisia robottiharvestereita. Sama tapahtuu rekkaliikenteelle ja osin maataloudelle.
Tämä on niin vaikeaa, kun sinulla ovat perusasiat vinksallaan. Eivät tuet ole maatalouden vaan kaupan ja kuluttajien tukea.
Uudella tarkoitan alkuperäistä aihetta metsätalouden uusia innovaatioita, kuten kuluttajien maksama hiilivero metsänomistajille.
Afrikan köyhyys ja luonnonkatastrofit eivät kyllä ole suomalaisen maataloustuotannon syy .Onko asiasta saatu jotakin uutta tutkimusnäyttöä, mikä on minulta jäänyt havaitsematta?
Ja pelkästään alvien tilitys puunmyynnistä taitaa olla suuruusluokkaa 500 miljoonaa euroa vuodessa, että kyllä osaa olla valtiolle pelkkää menoerää koko metsäteollisuus.
Kirjoituksessa ei sanottu, ettei metsätaloudella ole merkitystä, vaan että sen merkitys ei ikinä voi palata tasolle, jolla se oli vielä 20 vuotta sitten ennemn puunkorjuun koneellistumista.
Mikä nyt sitten lasketaan koneeksi?
20 vuotta sitten puunkorjuun koneet olivat likipitäen samannäköisiä kuin nyt. Pitkälti koneellistettua puunkorjuu on ollut ainakin 35 vuotta.
Tilastoista on varmaan siivoutunut pois perinteisiä metsureita vielä viimeiset 20 vuotta. Metsänomistajien itse tekemä puunkorjuu (hankintahakkuu) on myös vähentynyt, ja osaltaan pienentää tilastoissa miestyövuosien määrää.
”Metsuri” nimikkeellä tehtävä työ on nykyisin enimmäkseen istutusta ja nuoren metsän raivausta. Koneita näihinkin töihin kehitellään. Tuottavuusero miestyöhön verrattuna ei ole niin dramaattisesti erilainen kuin puutavaran hakkuun koneellistamisessa.
Maataloustuet valuvat ihan kokonaan maatalousmaan hintaan. Pellosta maksettu vuokra/pääomakustannus voi olla suurempi kuin koko sadon markkinahinta, siis jo ennen kuin lannotteille, työkoneille tai jussin työlle on laskettu minkäänlaista hintaa. Maataloustuki onkin suurimmaksi osaksi tukea kaupunkeihin muuttaneille entisten maanviljelijöiden perillisille, jotka saavat hyvää vuokratuottoa perintöpelloistaan, tai sitten mukavan pesämunan peltojen myynnistä. Maatalousmaan ylikorkea hinta myös tehokkaasti estää tilakokojen kasvun taloudellisesti kestävälle tasolle, tai uusien innovatiivisempien yrittäjien pääsyn alalle.
Vaikka taloudellisesti kannattamatonta maataloutta pitäisikin jostain huoltovarmuussyistä välttämättömänä, ei nykyisessä tilanteessa ole yhtään mitään järkeä.
Puunjalostuksen suosimisella Suomen elinkeinopolitiikassa on historialliset syyt. Vaikka Suomessa on metalliesiintymiä siinä missä Ruotsissakin ja Ruotsissa metsiä vielä enemmän kuin Suomessa niin Suomesta tuli se puujalkaan nojaava maa yhdestä merkittävästä syystä: Rautatieyhteyksien puute esti korkean jalostusasteen tuotteiden viennin länsi-Eurooppaan aina 1970-luvulle asti, eli ajankohtaan kun tavaroita alettiin kuljettaa konteissa ja rekalla pitkiä matkoja.
Tuossapa saattaa olla pöhköin idea tässä maassa (?) pitkälti yli 80 vuoteen.
On totta, että maanhinta on karannut järjettömiin hintoihin.
Tilakoon kasvattaminen ei kuitenkaan poista mitään ongelmia. Yksikkökustannukset eivät juurikaan laske nykyiseen verrattuna. Koneiden suurentaminen ja työntekijöiden palkkaaminen syövät koko edun. Lisäksi suuret akselipainot heikentävät maan kasvukunnon ja aiheuttavat eroosiota ja vesistöhuuhtoumia.
Suuret karjayksiköt lisäävät investointikustannuksia ja eläinten tautipaine ja sitäkautta hoitokulut kasvavat.
Näihin kaikkiin auttaa tietenkin teknologinen kehitys, mutta se maksaa niin paljon, että taloudelliset hyödyt jäävät mitättömiksi. Ympäristö ja luonto kärsii aikaisempaa enemmän.
Tuo kuulostaa ilmiselvältä automatisoinnin paikalta. Robottitraktorit vaan kyntämään peltoa 24/7, niin pärjätään ilman työntekijöitä ja pienemmällä kalustolla. Yksi kausityöllistetty mekaanikko korvaa parikymmentä maajussia.
Ei onnistu käytännössä. Tuossa kuvitelmassa työpaikat siirtyvät pellolta,metsästä ja navetasta suunnittelutoimistoihin, tehdassaleihin , kauppaan ja logistiikkaan. Palkat ovat täällä huomattavasti suuremmat kuin maataloudessa. Maataloudessa alle 4 euroa/h.
Itse tuote (ruoka, puu) ei tule halvemmaksi loppukäyttäjälle. Veronmaksajan lompsasta täytyy vielä löytyä työttömäksi jääneiden ylläpito ja uusien työpaikkojen (välillisesti) luominen.
Eihän niitä investointeja tietenkään pitäisi tehdä, elleivät hyödyt ole riittävän suuret. En voi käsittää tätä kommenttia muuten kuin niin, että investointi- ja muut tuet ovat sekoittaneet kommentoijan (eemil) ajattelun täydellisesti.
Miten niin maataloustuet eivät ole maatalouden vaan kaupan ja kuluttajan tukia? Tämä on käsittämätön väite.
Kauppa ja kuluttajat voisivat aivan hyvin ostaa maataloustuotteet ulkomailta markkinahintaan, ja tuet säästyisivät.
Suomalainen maksaa itsensä kipeäksi maataloustuen muodossa ja sitten vielä kaupan kassalla maksaa jopa kaksinkertaista hintaa suomalaisesta ruuasta!
Tämänkin sairauden poistoon on olemassa lääke. Osta ulkomaalaista ruokaa ja mielellään jonkin muun kauppaketjun, kuin K- tai S-ryhmän kaupoista.
Omavaraisuusintoilijoille tiedoksi, että ruokaa voi ostaa halvalla varmuusvaraistoihin ulkomailta.
Vaikuttaa tuokin väärältä diagnoosilta, yksin oman tekstisi perusteella. Se että korjuu ei ole enää niin työvoimavaltaista, ei estä hyödyntämästä puun ainesosia korkeamman jalostusasteen tuotteissa, vaan pikemminkin mahdollistaa sen.
Maa- ja metsätalousmaan laittaminen kiinteistöverolle auttaisi tähän nopeasti.
http://www.hs.fi/talous/a1452487497592
Ei hätää, valtio pelastaa epäonnistuneet biobisnekset.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/porssi-sellun-mustamaalaus-puri-sijoittajiin/xnETarba
Kauppalehden katkera otsikko kertoo missä mennään ”biotalouden” suhteen.
Goldman Sachsin mukaan markkinoille tulee 10 miljoonaa tonnia uutta kapasiteettia seuraavan viiden vuoden kuluessa.
Kaikkien sellulajien hinnat tulevat laskemaan.
Minä en vain ymmärrä sitä, että miten kukaan ei tunnu katsovan niitä pitkän ajan keskiarvoja? Nikkelin yli 55 000 dollarin tonnihinnat olivat aivan utopistisia, ja tonnin hinta sellusta on aivan samaa sarjaa. Kai se aluepolitiikka sumentaa aivot?
Parin vuoden kuluessa suomalainen selluteollisuus lomauttaa ja irtisanoo tehostaessa toimiaan, taas kerran. Katsokaapa vain.
Historiallinen katsaus metsätöiden rationalisointiin:
”Metsätyön rationalisoimisesta ja sen vaikutuksesta työvoimatilanteeseen” Unto Silvennoinen 1974.
http://www.lapintutkimusseura.fi/files/1974%20Lapin%20tutkimusseura%20vuosikirja%20XV.pdf – sivut 7-15.
Lyhyesti sanottuna työtapoja ja menetelmiä on aina pyritty kehittämään sekä helpottamaan, mutta sillä on myös ollut omat seurauksensa esimerkiksi tarvittavan työvoiman määrään.