Suomen synkkä tulevaisuus (1) Johdanto

Ital­ialainen naa­puri­ni ihmetteli Suomen taloudel­lista tilaa. Hän ker­toi ital­ialai­sis­sa lehdis­sä puhut­ta­van Suomes­ta jo Pohjolan Kreikkana.

Kahdek­san vuot­ta kestänyt laskukausi on poikkeuk­sel­lisen paha. Kyse ei ole enää suh­dan­nevai­hteluista vaan jostain pysyvämmästä.

Aina voi kysyä, mik­si suo­ma­lais­ten ylipään­sä pitäisi olla vau­raampia kuin vaik­ka puo­lalais­ten. His­to­ri­an saatossa Puo­la on ollut meitä rikkaampi muu­ta­maa viimeistä vuosikym­men­tä luku­un otta­mat­ta. Onko järjestys palaa­mas­sa ennalleen tai san­o­taanko vaik­ka normaaliksi?

Meil­lä on pysyviä heikkouk­sia, kuten syr­jäi­nen sijain­timme, har­vaan asut­tu maa ja kielemme, jol­la ei ole käyt­töä maamme rajo­jen ulkopuolella.

Per­in­teisiä vahvuuk­si­amme on ollut vihreä kul­tamme, met­sät, jot­ka antoi­vat aiem­min töitä jopa sadoille tuhan­sille suo­ma­laisille ja oli­vat vien­timme perus­ta. Hyvä yhteiskun­nalli­nen luot­ta­mus – sosi­aa­li­nen pääo­ma – on tehnyt maas­tamme toimi­van ver­rat­tuna suurien vas­tako­htaisuuk­sien ja epälu­ot­ta­muk­sen myrkyt­tämi­in yhteiskuntiin.

Suurin vahvu­utemme on ollut kuitenkin hyvin koulutet­tu kansa. Sen turvin elinkeinomme men­estyivät eri­no­mais­es­ti. Huip­puyliopis­to­ja maas­samme ei ole. Vahvu­utemme on ollut keskiver­tokansalais­ten ver­rat­tain hyvä osaaminen.

Pes­simisti on help­po olla: vahvu­utemme ovat heikken­emässä samal­la, kun heikkouk­siemme merk­i­tys kasvaa.

Aion jatkaa tätä kaamosa­jan synkiste­lyä kir­joi­tus­sar­jal­la, joka käsit­telee muun muas­sa biok­lus­te­ria, osaamista, pienen kielialueen hin­taa ja hyv­in­voin­ti­mallimme tulevaisuutta.

65 vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (1) Johdanto”

  1. Etu on myös suh­teelli­nen. Koulu­tus­ta­so on nous­sut kaikkial­la. 25 vuot­ta on muokan­nut entistä Itä-Euroop­paa ja kehit­tyvät taloudet ovat kehittyneet.
    Nopea omak­sum­i­nen ei enää riitä, verkos­tois­sa on olta­va vai­h­dan­taa. Maa­han­muut­ta­jat tuo­vat tul­lessaan osaamista mikä edis­tää vientiä. 

    Jotain syvästi suo­ma­laista on, että Kela val­tion viras­tona itseym­mär­ryk­sel­lään ei pystynyt viemään mas­si­ivis­es­ti äitiys­pakkauk­sia maail­malle. Koulu­tus­palvelu­iden vien­ti alkoi kiin­nos­taa vas­ta kun Pisa-men­estys jäi taakse.
    Kyse ei ole normeista.

  2. “pienen kielialueen hintaa ”

    Tehdään Suomes­ta 2‑kielinen:Englanti ja Suo­mi. Nuoret tuh­laa­vat aikaa ja resursse­ja ruotsin opiskelu­un, joka on pois engalnnista, matikas­ta jne.

    Suo­mi on kiusaa­javal­tio val­tion toimes­ta, se näkyy mm. pakkoruotsissa.

  3. Jos mielu­um­min sar­ja, mis­sä käyt Suomen vahvuuk­sia läpi, ja sitä miten niistä voisi hyö­tyä vielä enem­män. Val­on määrä kas­vaa jo, niin voisi optimismikin.

    Val­takun­nan viralli­nen synkistelijä Niin­istökin jo ymmär­si tämän, ja piti ehkä uransa posi­ti­ivisim­man puheen 1.1.

    Parem­min, tehokkaam­min ja fik­sum­min. Lisää keskustelua, ja vapaampi ympäristö esit­tää mielip­iteitä ja tun­nistaa yhteiskun­taa rasit­tavia haasteita.

  4. Sitä minä ihmette­len vasem­mis­toa­nark­isteis­sa, että he halu­a­vat tuho­ta yhteiskun­tarak­en­tei­ta, mut­ta kan­nat­ta­vat hyv­in­voin­ti­val­tioon liitet­täviä asioi­ta. Jos Euroopan maat epäon­nis­tu­vat, se ei tiedä hyvää hyv­in­voin­ti­mallille. Euroopan epäon­nis­tu­mi­nen tietäisi myös nyrkiniskua hyv­in­voin­ti­mallille Aasian kil­pail­i­joi­ta vastaan.

  5. Mik­si Kelan val­tion viras­tona pitäisi alkaa vien­tiyri­tyk­sek­si? Mikä tai kuka estää yksi­ty­istä yri­tys­tä kasaa­mas­ta ja viemästä äitiys­pakkauk­sia ulkomaille?

    1. Antti, ei kukaan estä. Perus­ta yri­tys ja ala toimeen. Kelal­la tosin on takanaan brän­di. Koeta luo­da kil­pail­e­va. Mik­si val­tio ei saisi tuo­da suomeen vien­ti­t­u­lo­ja? Val­metkin tuo.

  6. Aihe on tärkeä, ja odotankin mie­lenki­in­nol­la jatko-osia. Heti alku­un kuitenkin jo muu­ta­ma kommentti.

    Suomen huono taloudelli­nen tilanne on tosi­a­sia, vaik­ka mon­et sen yhä kiistävät, kos­ka aja­tus on niin ikävä. Hal­li­tuk­sen suun­nit­telemat säästöt ovat silti äärim­mäisen tärkeitä tule­vaisu­utemme kannal­ta. En ymmär­rä heitä, jot­ka vas­tus­ta­vat säästöjä vain sen takia, että saavute­tu­ista eduista on niin vaikea luop­ua. Sitä voi toki vas­tus­taa — niin minäkin teen — että hal­li­tus kohdis­taa vält­tämät­tömät säästöt väärin. Hal­li­tus luon­nol­lis­es­ti toimii oman ide­olo­giansa poh­jal­ta, ja hal­li­tuk­ses­ta saamme kiit­tää kansaa, joka äänesti val­taan konservatiivihallituksen.

    Yksi syy vaikeaan tilanteeseemme on globaali. Län­si­maat menet­tävät suh­teel­lista ase­maansa, ja sitä voi pitää jopa oikeutettuna.

    Toinen syy liit­tyy näi­hin saavutet­tui­hin etu­i­hin. Toimen­piteet taloudel­lisen tilanteen helpot­tamisek­si eivät olisi val­ta­van suuria, mut­ta niitäkään ei halu­ta tehdä kun mielu­um­min pide­tään kynsin ham­pain kiin­ni kaik­ista saavute­tu­ista eduista. Suo­ma­laista jääräpäisyyttä?

    Kolmes­ta vahvu­ud­estamme heiken­nämme parhail­laan säästö­jen nimis­sä koulu­tus­ta, ja säästö­jen oheis­vaiku­tuk­se­na heikke­nee myös yhteiskun­nalli­nen luot­ta­mus. Jäl­jelle jää vihreä kul­tamme, mut­ta senkin kanssa on vaikeaa kun paperin kysyn­tä maail­mas­sa heikkenee. 

    Jotain uut­ta tart­tis kek­siä, mut­ta mitä? Onko meil­lä malt­tia sopeutua?

  7. jok­eri:
    “pienen kielialueen hintaa ”

    Tehdään Suomes­ta 2‑kielinen:Englanti ja Suo­mi. Nuoret tuh­laa­vat aikaa ja resursse­ja ruotsin opiskelu­un, joka on pois engalnnista, matikas­ta jne.

    Suo­mi on kiusaa­javal­tio val­tion toimes­ta, se näkyy mm. pakkoruotsissa.

    Pian joku var­maan ehdot­taa, että tehdään Suomes­ta yksikieli­nen: englanti. 

    Vaik­ka pieni kielemme saat­taa olla kan­sain­välisesssä taloudessa hait­ta, ovat äidinkielemme meille kuitenkin suuri rikkaus. Kaikkea ei voi eikä pidä mita­ta talouden mittareilla.

  8. Onnek­si sen­tään Suomes­sa pakote­taan kaik­ki opiskele­maan ruot­sia. Joku voisi ajatel­la, että toisen mar­gin­aa­likie­len opiskelu on resurssien tuh­laamista. Onnek­si maan äid­it ja isät kuitenkin tietävät parem­min. Mah­dol­lis­taa­han pakko­ruot­si töi­den kin­u­amisen naa­puri­maas­sa, kuten moni pakon puo­lus­ta­ja on toden­nut. Se on rikkaut­ta se!

  9. Olisiko suo­mi täl­lä erää pelastet­tu pelkästään sil­lä, että pakko­suomes­ta ja pakko­ruot­sista luovut­taisi­in? Kuit­taisiko se vajeen kokonaan?

    Mitään real­is­mi­a­han tämän toteut­tamiseen ei ole.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti, ei kukaan estä. Perus­ta yri­tys ja ala toimeen. Kelal­la tosin on takanaan brän­di. Koeta luo­da kil­pail­e­va. Mik­si val­tio ei saisi tuo­da suomeen vien­ti­t­u­lo­ja? Val­metkin tuo.

    Onnea vain yksi­ty­isille äitiys­pakkausyrit­täjille, sil­lä Suomen ulkop­uolel­la KELA:n brän­dioikeudet ovat luul­tavasti olemat­tomat. Äitiys­pakkauk­sia kopi­oidaan jo Kanadassa.

    Äitiys­pakkaus­busi­ness ei kuu­lu KELA:n toimi­alaan eikä KELA:n ole syytä uut­ta Wal­coa yrit­tää. KELA on viras­to, ei yritys.

    NL:n rom­ah­tamisen jälkeisen seka­sotkun rauhoitut­tua val­tiony­htiöt (siis enem­mistöo­su­us) eivät kovin suuria vien­ti­t­u­lo­ja ole tuoneet, eivät ainakaan kan­nat­tavasti. Päin­vas­toin, leikkimi­nen vapail­la markki­noil­la on tuonut noi­ta Finnavi­a­tion­in tapaisia tappioita.

    1. Jos tämä ala sovel­tuu niin hyvin yksi­ty­isille yri­tyk­sille, mik­si nämä vätyk­set eivät ole tehneet mitään? Mitä hait­taa siitä on, että kela levit­tää suo­ma­laista innovaatiota?

  11. Suo­mi voisi sat­sa­ta help­poon rahaan, kun tiukas­sa ole­vaa ei näytä tänne heru­van: Esim koko pla­nee­tan mak­sulli­nen ydin­jätekaatopaik­ka Onkaloon.

  12. Mik­si puhut Suomes­ta, kun on selvää, että val­taosa Suomes­ta muun­tuu kehi­tys­maak­si joka tapauksessa?

    Aivan turhaan puhutaan koko Suomes­ta, kun sen aika on jo ohitse, kuten kaikkien kansallisvaltioiden.

    Yhdys­val­lois­sa kytee kap­ina, jos­ta esi­makua on saatu vuosikym­menten aikana. Uusi käänne koit­ti viime huhtiku­us­sa ja tänään on sille saatu jatkoa.

    Kyse on siitä, että Yhdys­val­latkin kuolee ja lakkaa ole­mas­ta. Sisä­maa sor­tuu ja muut­tuu ei kenenkään maak­si, mut­ta ran­nikon suurkaupun­git kukoistavat. 

    Näin tulee käymään kaikkial­la maail­mas­sa. Kap­inaa ja ter­ror­is­mia riit­tää maail­mal­la. Suomes­sa ei vält­tämät­tä ihan sel­l­aisek­si mene vaan jatke­taan tätä hil­jaista kidut­tavaa kuole­man odot­telua. Oste­taan mum­mon­mök­ki, muute­taan sinne kat­so­maan ikku­nas­ta auringonlaskua.

    ***

    Maat­alous on aivan mas­si­ivisen mur­roksen äärel­lä, kun ver­tikaalivil­je­ly kehit­tyy clean techin kehittyessä.

    Lisäk­si ran­nikkokaupungeil­la on eräs valt­tiko­rt­ti, joka on jäänyt vähälle keskusteluis­sa: meri!

    Meri kat­taa 3/4 osaa pla­neet­tamme pin­nas­ta ja tähän saak­ka on keski­tyt­ty lähin­nä kalanvil­je­lyyn ja luon­nonkalakan­to­jen hyö­dyn­tämiseen. Mut­ta, meri takaa myös val­ta­van mah­dol­lisu­u­den ruuan tuotan­toon esimerkik­si lev­änkas­vatuk­sen kaut­ta. Lisäk­si maail­man meri­in rak­en­taa keino­ri­ut­to­ja kalankas­va­tus­ta varten. 

    Meret voidaan mieltää 2‑uloitteisina, joiden tuot­tavim­mat alueet ovat ran­nikoiden läheisyy­dessä. Joten, mikäli rav­in­tei­ta riit­tää, niin keinotekoiset, kel­lu­vat riu­tat, voivat toimia “meren pel­toina” suurkaupungeille. Myös itämerel­lä on tähän mah­dol­lisu­us ja tietenkin Helsingillä.

    ***

    Suomen poli­ti­ikas­sa pitäisi tehdä muu­tos, jos­sa koko maan asut­ta­mi­nen hylät­täisi­in, ja sen tukemiseen raken­netut mekanis­mit purettaisiin.

    Lisäk­si talous­poli­ti­ikan pitäisi rajoit­tua vain aset­ta­maan ne raamit, joiden puit­teis­sa globaalin maail­man yri­tyk­set voivat toimia Suomessa.

    Aivan kaikesta yri­tyk­sien tukemis­es­ta pitää päästä kokon­aan eroon.

    Kansalaisille pitää ottaa käyt­töön perus­tu­lo ja pääkaupunkiseu­tua pitää alkaa rak­en­ta­maan johdon­mukaises­ti mod­erniksi suurkaupungik­si, vaik­ka se vaatisi van­han raken­nuskan­nan jyräämistä.

    Hark­it­sisin eri­tyis­es­ti Suo­mi 2.0 ehdo­tus­tani, jos­sa Suo­mi myisi maansa ja ostaisi päivän­tasaa­jan tienoil­ta riit­tävän suuren saaren kaupunki­val­tion perus­tamista varten.

    Lähialueil­ta Suomen siirtämi­nen Ahve­nan­maan saaris­toon olisi vii­sain­ta ja loogis­in­ta. Se on jo Suomen hallinnas­sa ja yhteys maail­malle olisi jäätön läh­es poikkeuk­set­ta. Etäisyys Tukhol­maan olisi lyhyt, joka toisi etu­ja kau­pankäyn­nis­sä. Föglöön voitaisi­in rak­en­taa kan­sain­väliset mitat täyt­tävä lentokenttä.

    ***

    Kävi miten kävi, mut­ta on var­maa, että maail­ma jol­laise­na me sen näemme nyt, tulee mullis­tu­maan val­tavasti aivan lähi vuosikymmeninä!

    P.S Joko Koneen tuoteke­hi­tys­pa­jas­sa suun­nitel­laan sitä avaruushissiä?

  13. Kir­joi­tat jälleen hyvin ja tärkeästä aiheesta, joten sallinet pilkun­vi­ilauk­sen Puo­la-esimerkin osalta. His­to­ri­al­lis­ten kansan­tu­lo­ero­jen ver­tailu on useista eri syistä han­kalaa. Eräs mit­ta­va yri­tys on ollut Angus Mad­dis­onin aloit­ta­ma laa­jo­jen tilas­to­jen keruu:

    http://www.ggdc.net/maddison/maddison-project/home.htm

    Puo­la ei ole ollut koskaan bkt/capita ver­rat­tuna varakkaampi kuin Suo­mi. Ennen ensim­mäistä maail­man­so­taa ero oli pien­im­mil­lään, tilas­ton mukaan Suomen bkt/capita v.1990 int USD:na oli 1910 1906 USD, Puolan 1690.

    Ylipäätään tilas­tos­ta tarkastel­tuna Suomel­la meni parem­min kuin Itä-Euroopal­la jo ennen ensim­mäistä maail­man­so­taa. Ruotsin läheisyys hait­taa Suomen tarkastelua ja luo maas­tamme nyt ja tuol­loin kohtu­ut­toman köy­hän kuvan. Noin vuodes­ta 1970 Suo­mi on ollut Län­si-Euroopan tahdissa.

  14. Pekka T.: ovat äidinkielemme meille kuitenkin suuri rikkaus. Kaikkea ei voi eikä pidä mita­ta talouden mittareilla.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, voisitko tarken­taa mil­lä mit­tar­il­la oikein on (suuri) rikkaus kulut­taa merkit­tävä määrä kog­ni­ti­ivisia resursse­ja kom­mu­nikaa­tiovä­li­neeseen, jota käyt­tää alle promille maail­man asukkaista?

  15. Synkiste­ly sik­seen. Nyt tarvi­taan SISUA! 

    O.S.: “Suurin vahvu­utemme on ollut kuitenkin hyvin koulutet­tu kansa. Sen turvin elinkeinomme men­estyivät eri­no­mais­es­ti. Huip­puyliopis­to­ja maas­samme ei ole. Vahvu­utemme on ollut keskiver­tokansalais­ten ver­rat­tain hyvä osaaminen.”

    Tästä on hyvä jatkaa … , ja uskon että moni on asi­as­ta samaa mieltä (, vaik­ka sit­ten hal­li­tuk­sen kanssa olisikin eri mieltä).

    Meil­lä on omat osaamisen erikoisalat, joista on syytä pitää huol­ta, niitä mm. ket­terästi kehit­täen. Ei tois­te­ta van­ho­ja virheitä. 

    Tarvit­taes­sa voimme tuot­taa myös uut­ta osaamista. Vaik­ka huip­pu­osaa­jia tarvit­taisi­in globaalis­sa kil­pailus­sa yhä use­am­min, on hyvä, reilu yhteis­peli koko ketjun kesken, sen heikoin­ta lenkkiä uno­hta­mat­ta, vähin­tään yhtä tärkeää. On tehtävä enem­män töitä, ja siihen tarvit­taisi­in kyl­lä kaik­ki kyn­nelle kykenevät mukaan!

    Uno­hde­taan tois­taisek­si saavute­tut ja saavut­ta­mat­ta jääneet edut. Se on nyt paras keino saavut­taa ne jälleen. Ei jätetä kavere­i­ta, vaan asetel­laan pitkospu­ut ja vede­tään suos­ta sinne juut­tuneet ylös. Saamme kaik­ki parem­man mie­len­ti­lan, jota myös kaivataan.

    Kana­da saati­in nurin! Nuoret lei­jon­amme nousi synkästä, kah­den maalin tap­pioasetel­mas­ta, ja vielä senkin jäl­keen. Tässä, jos mis­sä, on esimerkkiä koko kansalle!

    Nyt tarvi­taan vain kaik­il­ta muil­takin oikeaa asen­net­ta, ja reipas­ta yhteis­pelin henkeä. Ote­taan jokusen aikaa hukkateil­lä ollut sisu jälleen käyt­töön ja näytetään jälleen mallia muille! 🙂

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Antti, ei kukaan estä. Perus­ta yri­tys ja ala toimeen. Kelal­la tosin on takanaan brän­di. Koeta luo­da kil­pail­e­va. Mik­si val­tio ei saisi tuo­da suomeen vien­ti­t­u­lo­ja? Val­metkin tuo.

    Toki Kelakin saa, kri­ti­ikki­ni kohdis­tui lähin­nä siihen että kom­men­toi­ja edel­lyt­ti Kelal­ta tätä pon­nis­tus­ta. Kelal­la on brän­di mut­ta ei kai se ole ulko­mail­la tun­net­tu. Äitiys­pakkaus sen sijaan on, mut­ta ei se var­maan ole rek­isteröi­ty tavaramerk­ki. Tarkoituk­seni oli lähin­nä yllyt­tää ketä tahansa tähän bis­nek­seen. Itseäni se ei kiinnosta.

  17. tcrown: Ihan mie­lenki­in­nos­ta, voisitko tarken­taa mil­lä mit­tar­il­la oikein on (suuri) rikkaus kulut­taa merkit­tävä määrä kog­ni­ti­ivisia resursse­ja kom­mu­nikaa­tiovä­li­neeseen, jota käyt­tää alle promille maail­man asukkaista?

    Mielestäni kyse on diver­si­teetistä. Jos kaik­ki lin­nut oli­si­vat lokke­ja, jäisi paljon mah­dol­lisuuk­sia käyt­tämät­tä ja kil­pailu yhdestä resurssista kävisi kovemmaksi.

  18. alek­sis salusjärvi:
    Suo­mi voisi sat­sa­ta help­poon rahaan, kun tiukas­sa ole­vaa ei näytä tänne heru­van: Esim koko pla­nee­tan mak­sulli­nen ydin­jätekaatopaik­ka Onkaloon.

    Se, että tämä ei ole ollut agen­dal­la jo aivan viimeistään vuosi­tuhan­nen alus­ta ker­too surullista tari­naa siitä minkälaisel­la kom­pe­tenssil­la tätä maa­ta viedään eteenpäin.

  19. Suo­mi taisi vali­ta väärän viiteryh­män Neu­vos­torom­ah­duk­sen huumas­sa. Suomen talous vaatii toimi­ak­seen deval­vaa­tion 10 vuo­den välein ja toimi­van idänkau­pan. Ne molem­mat on nyt pois­sul­jet­tu­ja eikä kor­vaavia toimia ole vieläkään löydetty.

  20. Kir­joi­tat Osmo tärkeästä asi­as­ta: ei ole ole­mas­sa saavutet­tua etua tai YK:n papereis­sa pykälää, joka takaisi suo­ma­laisille kas­va­van elin­ta­son maail­man lop­pu­un asti. Silti suo­ma­lainen keskustelu tuke­htuu nai­ivi­in ole­tuk­seen mitä me halu­amme tai emme halua olla. Ikään kuin kyse olisi vain halu­amis­es­ta. Jos näin on, mik­si Afrikan maat eivät vain halun­neet enemmän?

    Emme voi olla pelaav­inamme eri peliä ja jät­täy­tyä seu­rauk­sit­ta sivu­un kil­pailus­ta. Huutelemme arro­gant­ti­na muille maille ohjei­ta mitä tulisi tehdä, mut­ta tar­joami­amme lääkkeitä emme halua itse naut­tia. Tiedämme mitä tehdä, mut­ta näitä toimia viivytetään viimeiseen asti. Eläkeu­ud­is­tus, sote, rakenneudistukset…lopulta koko lysti mak­saa rutostienem­män, kuin ajois­sa toimien.

    Jos taloutemme ei tuo­ta tarpeek­si lisäar­voa, ei täl­laiseen hyv­in­voin­ti­val­tioon ole varaa. Se on ain­oa arvokysymys, joka pitää hyv­in­voin­ti­val­tion pystyssä jatkos­sakin. Muuten velka­juh­lan jäl­keen koit­taa rysäys, joka vie täältä ulko­maille ne lop­utkin toim­i­jat, jot­ka mak­sa­vat veroil­laan suurim­man osan tulonsiirroista.

  21. tcrown: Ihan mie­lenki­in­nos­ta, voisitko tarken­taa mil­lä mit­tar­il­la oikein on (suuri) rikkaus kulut­taa merkit­tävä määrä kog­ni­ti­ivisia resursse­ja kom­mu­nikaa­tiovä­li­neeseen, jota käyt­tää alle promille maail­man asukkaista?

    Auts, oli niin hienos­ti muo­toil­tu kysymys, että hyvä kun täl­lainen tavalli­nen pul­li­ainen sen edes ymmärsi.

    Täy­ty­isi var­maan määritel­lä mitä tarkoite­taan “rikkaudel­la”, oli se sit­ten aineel­lista tai henkistä rikkaut­ta, mut­ta siihen ei min­un osaamiseni riitä. Ihmi­nen on laji­na saanut aikaisek­si paljon kauheuk­sia, mut­ta myös yhtä sun toista hienoa ja kau­nista. Kult­tuurien monipuolisu­us, eri­lai­sine kieli­neen, on min­ulle yksi niitä hieno­ja saavu­tuk­sia, siis rikkautta.

    Meille suo­ma­laisille tietysti omat äidinkielemme ovat osa tätä rikkaut­ta, kansal­lista kult­tuuri­varan­toa vail­la ver­taa. Tun­tuu jotenkin absur­dil­ta puhua tässä yhtey­dessä “kog­ni­ti­ivis­ten resurssien kulut­tamis­es­ta”. Mihin niitä pitäisi käyttää?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tämä ala sovel­tuu niin hyvin yksi­ty­isille yri­tyk­sille, mik­si nämä vätyk­set eivät ole tehneet mitään? Mitä hait­taa siitä on, että kela levit­tää suo­ma­laista innovaatiota?

    En sanonut, että se sopii hyvin yksi­ty­isille yri­tyk­sille. Päin­vas­toin, pakkauk­sen sisältö on niin maako­htainen, että ain­oas­taan joku fran­chis­ing-tyyp­pinen yri­tys, voisi siitä tiliä tehdä.

    Oletko var­ma, ettei KELA ole tor­pan­nut täl­laisia yritelmiä? Vai olisiko peräti tar­jon­nut yhteistyötä?

    1. Ei kela voi tor­pa­ta yri­tyk­siä, kos­ka sil­lä ei ole mitään monop­o­lia alal­la. Jokainen saa tehdä äitiys­pakkauk­sia ihan kelas­ta riippumatta.

  23. Type­r­yyy­det:
    ‑maat­aloustuet
    ‑euro
    ‑poikien syrjiminen
    ‑ammat­tili­it­to­jen valta
    ‑työ­markki­noiden toimimattomuus
    ‑liiat verot
    ‑julkiset monopolit
    ‑lep­su raja
    ‑brys­selis­mi
    ‑pipot­to­muus pakkasella

  24. Ennen kuin ale­taan jätet­tä tuo­da, niin olemme alan väen kesku­udessa alka­neet myy­dä osaamis­tamme ulko­maille. Aus­tralias­sa on kaver­it suun­nitelleet jopa käyte­tyn ydin­polt­toaineen tuomista maa­han, uudelleenkäyt­tämistä uuden sukupol­ven laitok­sis­sa ja sit­ten lop­pusi­joit­tamista. Var­muu­den vuok­si: Suomen laki kieltää ydin­jät­teen tuon­nin ja viennin.

  25. Pekka T.: Täy­ty­isi var­maan määritel­lä mitä tarkoite­taan “rikkaudel­la”, oli se sit­ten aineel­lista tai henkistä rikkaut­ta, mut­ta siihen ei min­un osaamiseni riitä.

    No mut­ta juuri tuos­sa yllä olit sitä mieltä että äidinkielemme on “rikkaus” jol­lakin muul­la mit­tar­il­la kuin taloudel­lisel­la mit­tar­il­la. Minä kun en osaa nähdä kieltä minään muu­na kuin kom­mu­nikaa­tion väli­neenä, niin ajat­telin, että osaisit vähän tarkem­min tuo­ta rikkaut­ta kuvailla.

    Pekka T.: Kult­tuurien monipuolisu­us, eri­lai­sine kielineen,

    Mikä on se suo­ma­laisen kult­tuurin eri­ty­ispi­irre mitä ei voi har­joit­taa vaikka­pa englan­niksi? En näe kieltä kovinkaan merkit­tävänä osana kult­tuuria, siis sel­l­aise­na osana, jon­ka vai­h­t­a­mi­nen muut­taisi kult­tuuria merkit­tävästi. Ei sauna, vih­ta, koskenko­r­va ja kansan­tanssit mihinkään häviäisi, vaik­ka tääl­lä vähem­män suomea puhuttaisiinkin.

    Pekka T.: Tun­tuu jotenkin absur­dil­ta puhua tässä yhtey­dessä “kog­ni­ti­ivis­ten resurssien kulut­tamis­es­ta”. Mihin niitä pitäisi käyttää?

    Mihin nyt niitä itse kukin halu­aa käyt­tää. Salat­tui­hin elämi­in, matem­ati­ikkaan, liikun­ta­har­rasteisi­in, ja joku var­maan kielien opet­telu­un, mut­ta luulisin, että aika moni olisi tyy­tyväi­nen jos ei tarvit­sisi yhtä (kahdes­ta puhu­mat­takaan) vieras­ta kieltä opetel­la että voisi kom­mu­nikoi­da yli kol­men promil­lea kat­ta­van osan ihmiskun­nas­ta kanssa.

  26. Tom­pe­lo: Mielestäni kyse on diver­si­teetistä. Jos kaik­ki lin­nut oli­si­vat lokke­ja, jäisi paljon mah­dol­lisuuk­sia käyt­tämät­tä ja kil­pailu yhdestä resurssista kävisi kovemmaksi.

    Kot­ka ja kolib­ri tekevät ekosys­tee­mis­sä eri asioi­ta kuin lok­ki. Mitä eri­ty­istä suomen kielel­lä voi tehdä mitä muil­la kielil­lä ei onnis­tu (siis kom­mu­nikoin­nin lisäksi)?

  27. tcrown: Kot­ka ja kolib­ri tekevät ekosys­tee­mis­sä eri asioi­ta kuin lok­ki. Mitä eri­ty­istä suomen kielel­lä voi tehdä mitä muil­la kielil­lä ei onnis­tu (siis kom­mu­nikoin­nin lisäksi)?

    Tuskin­pa mil­lään luon­nol­lisel­la kielel­lä ei voi kom­mu­nikoi­da siten että se ei onnis­tu­isi toisel­la luon­nol­lisel­la kielellä.

    Samaan tapaan kuin ei ole ohjel­moin­tikieltä joka olisi ilmaisu­voimaisem­pi kuin toinen ohjelmointikieli.

    Mut­ta molem­mis­sa tapauk­sis­sa jokin kieli sovel­tuu parem­min toisi­in ympäristöihin.

    Saa­men kieli saat­taa sovel­tua parem­min poron kas­vatuk­seen kos­ka aiheen sanavaras­to on laa­jem­pi ver­rat­tuna afrikkalaiseen kieleen jos­sa on heikko porosanasto.

    Ja samais­es­ta syys­tä kukaan ei ohjel­moi for­tranil­la nettisivuja.

    Mut­ta tehokku­u­den näkökul­ma on tässä tietenkin aika suppea.

    Itse arvostan jokaisen kie­len aika korkealle mut­ta san­o­taan nyt kuitenkin näin että jos lam­pun hen­ki ker­toisi suomen kie­len sam­mu­van het­ken päästä niin en var­maankaan ohjaisi lap­siani enem­pää suomenkieltä opiskele­maan. Ts. oma geneet­ti­nen per­imä menee kuol­e­van kult­tuurin ohi.

  28. Venäjän naa­pu­ru­us on yksi ongel­ma. Venäjä on usein tar­jon­nut suo­ma­laisille töitä ja hyv­in­voin­tia, esim 1800-luvul­la ja 1950–80-luvulla ja myös 2000-luvul­la mut­ta aina kun Venäjä on mokan­nut omat asiansa on tul­lut taka­pakkia ja vien­ti sinne on romahtanut.

  29. Pekka T.: Pian joku var­maan ehdot­taa, että tehdään Suomes­ta yksikieli­nen: englanti.
    Vaik­ka pieni kielemme saat­taa olla kan­sain­välisesssä taloudessa hait­ta, ovat äidinkielemme meille kuitenkin suuri rikkaus. Kaikkea ei voi eikä pidä mita­ta talouden mittareilla.

    Tässä uno­hde­taan van­ha totu­us :Ostaa voi englan­ni­la , mut­ta myyn­ti pitää tehdä osta­jan äidinkiellellä.

    Sil­loin meil­lä pitäsi olla sak­san, ruotsin ja venäjän kie­len taitoisia

    Englan­ti­akin toki tarvitaan,jollain aloil­la se on tärkeä mut­ta yleiseti se on apukieli.

  30. Toinen mis­sä olisi säästäm­sistä, olisi int­ti. Intin asi­at oppii kyl­lä yhdessä yliopis­ton kesälo­mas­sa. Jos tämä uud­is­tus tehtäisi­in yhdessä pakko­ruotsin pois­ton kanssa, tulisi nuo­rille hel­posti toista vuot­ta ylimääräistä aikaa mui­hin tarkoituksiin.

    Jos vielä intin käymis­es­tä saisi rahal­lisen kor­vauk­sen, vähenisi töis­säolon tarve opiskelu­aikana, mikä toisi lisää aikaa opinnoille. 

    Nuo­rille saataisi­in näin jopa 2 vuot­ta lisäaikaa opiskeluun.

  31. Voidaan siir­tyä yhteen koti­maiseen kieleen: englanti.

  32. tcrownEn näe kieltä kovinkaan merkit­tävänä osana kult­tuuria, siis sel­l­aise­na osana, jon­ka vai­h­t­a­mi­nen muut­taisi kult­tuuria merkit­tävästi. Ei sauna, vih­ta, koskenko­r­va ja kansan­tanssit mihinkään häviäisi, vaik­ka tääl­lä vähem­män suomea puhuttaisiinkin. 

    Kult­tuuris­sa on kyse muus­takin kuin esineistä ja tavoista (vih­ta, kansan­tanssit). Nuo ovat vain kult­tuurin pin­nal­lisia ilmentymiä. 

    Kult­tuuria on myös tai eri­ty­ses­ti “tapa ajatel­la” tietyl­lä taval­la, ja tähän kieli liit­tyy oleel­lis­es­ti. Sik­si mitä tahansa kult­tuuria on vaikea välit­tää kokon­aan toisel­la kielellä. 

    Asian huo­maa, kun yrit­tää kään­tää jotain merk­i­tyk­sel­lisem­pää tek­stiä kielestä toiseen. Useille ilmaisuille ei oikein löy­dy kään­nöstä, joka sisältäisi niiden kaik­ki merkitykset.

    Eivät vähem­mistökansatkaan (esim. saame­laiset) turhaan tap­pele oman kie­len­sä puoles­ta. Kun tap­at jonkin kult­tuurin kie­len, tap­at oleel­lis­es­ti kult­tuurinkin. Pin­nal­lisia kult­tuu­ri­tapo­ja voi toki jatkaa, mut­ta se ei ole sama asia.

    Joku kieli­ti­eteil­i­jä tai kult­tuuri­asiantun­ti­ja osaisi var­maan selit­tää asian parem­min. Itse olen vain prag­maat­ti­nen insinööri.

  33. tcrown: No mut­ta juuri tuos­sa yllä olit sitä mieltä että äidinkielemme on “rikkaus” jol­lakin muul­la mit­tar­il­la kuin taloudel­lisel­la mit­tar­il­la. Minä kun en osaa nähdä kieltä minään muu­na kuin kom­mu­nikaa­tion väli­neenä, niin ajat­telin, että osaisit vähän tarkem­min tuo­ta rikkaut­ta kuvailla.

    No enpä ollut sitä mieltä. Olen sitä mieltä, että kieli ja kult­tuuri ovat rikkauk­sia, joi­hin minkään­lainen mit­taroin­ti ei oikein luon­tev­asti sovel­lu. Eikä siis varsinkaan yksioikoinen talousajattelu.

    Min­ulle kieli on paljon enem­män kuin kom­mu­nikoin­nin väline. Se on myös ajat­telun tapa, ja eri kielis­sä ajatel­laan eri tavoin. Kieli ja kaik­ki sen vivah­teet ovat hyvin mon­imuo­toista kult­tuuria, ne ovat rikkauk­sia jo sinällään.

    Mikä on se suo­ma­laisen kult­tuurin eri­ty­ispi­irre mitä ei voi har­joit­taa vaikka­pa englan­niksi? En näe kieltä kovinkaan merkit­tävänä osana kult­tuuria, siis sel­l­aise­na osana, jon­ka vai­h­t­a­mi­nen muut­taisi kult­tuuria merkit­tävästi. Ei sauna, vih­ta, koskenko­r­va ja kansan­tanssit mihinkään häviäisi, vaik­ka tääl­lä vähem­män suomea puhuttaisiinkin.

    Mihin nyt niitä itse kukin halu­aa käyt­tää. Salat­tui­hin elämi­in, matem­ati­ikkaan, liikun­ta­har­rasteisi­in, ja joku var­maan kielien opet­telu­un, mut­ta luulisin, että aika moni olisi tyy­tyväi­nen jos ei tarvit­sisi yhtä (kahdes­ta puhu­mat­takaan) vieras­ta kieltä opetel­la että voisi kom­mu­nikoi­da yli kol­men promil­lea kat­ta­van osan ihmiskun­nas­ta kanssa.

    Min­ulle juuri kieli on hyvin merkit­tävä osa kult­tuuria, ehkä jopa tärkein osa. Tietysti kieli on myös hyvin sub­jek­ti­ivi­nen asia. Meille suomenkielisille juuri suomen kieli, koko siinä elävä perinne, on tavat­toman tärkeä. On yksi asia, jos­sa olen hyvin isän­maalli­nen, ja se on äidinkieli!

    Osaan itse luon­tev­asti vain yhtä kieltä, suomea. Sen lisäk­si osaan jonkin ver­ran kolmea muu­ta kieltä, ja jo se on opet­tanut arvosta­maan eri­lais­ten kiel­ten suur­ta rikkautta.

    Tule­vaisu­us, jos­sa ihmiskun­nal­la olisi käytössään vain yksi kieli, ei minus­ta ole tavot­telemisen arvoinen, vaik­ka toki se glob­al­isoitu­vas­sa maail­mas­sa saat­taa olla tot­ta (kaukaises­sa) tule­vaisu­udessa. Epäilemät­tä kiinan kielessä on omat kiehto­vat omi­naisuuten­sa, ehkä vielä kiehto­vam­mat kuin suomes­sa, mut­ta suurin rikkaus löy­tyy siitä, että ne molem­mat ovat olemassa.

  34. tcrown: Kot­ka ja kolib­ri tekevät ekosys­tee­mis­sä eri asioi­ta kuin lok­ki. Mitä eri­ty­istä suomen kielel­lä voi tehdä mitä muil­la kielil­lä ei onnis­tu (siis kom­mu­nikoin­nin lisäksi)?

    Kult­tuu­rit ovat eri­laisia ja niitä kuvas­ta­vat kielet samoin. Kyse on kai lähin­nä siitä, mitä assosi­aa­tioi­ta sanat herättävät. 

    Jos kaik­ki suo­ma­laiset pakotet­taisi­in puhu­maan ja ajat­tele­maan venäjää huomen­na, kor­rup­tio yleisty­isi heti. Tot­ta kai ajan myötä voisi käy­dä niin, että alka­isimme asso­sioi­da kor­rup­tion uud­estaan jyrkän kiel­teisi­in tun­teisi­in ja ajatuk­si­in. Silti uusi kielemme ja siten ajat­telumme jäisi alt­ti­ik­si sille, miten kor­rup­tios­ta puhutaan venäjäk­si muual­la, isom­mis­sa porukoissa. 

    Toki suomen kielel­lä on omat rasit­teen­sa, jot­ka saat­taisi­vat kado­ta, jos ryhty­isimme puhu­maan venäjää. Diver­si­teetin idea ei olka­an arvot­taa esimerkik­si kieliä vaan tode­ta, että on ilman diver­si­teet­tiä ihmiskun­ta olisi köy­hempi. Emme osaisi ajatel­la kaikkia niitä ajatuk­sia joi­ta nyt ajat­telemme — ainakaan yhtä helposti.

    Kuten moni on jo toden­nut, joskus on vaikea kään­tää suo­ma­laisia ajatuk­sia vieraille kielille. Oman sup­pean koke­muk­seni mukaan, kään­tämi­nen onnis­tuu helpoiten ruot­sik­si. Englan­niksi kään­tämi­nen on jo selvästi haas­teel­lisem­paa. Ara­bi­ak­si — kuulem­ma — on joitain ajatuk­sia mah­do­ton­ta kään­tää ilman ylimääräisiä selostuk­sia sano­jen merkityksestä.

  35. Suomes­sa on myös paljon mui­ta pieniä nyansse­ja, jot­ka estävät vapaan kil­pailun ja siten markki­na­t­alouden vai­h­dan­takau­pan kehit­tymistä täällä. 

    Yksi syy ovat monop­o­lit, joiden ole­mas­saoloa me emme oikein edes tajua. Meil­lä on oikeas­t­aan kol­men­laisia monopole­ja: val­ti­ol­lisia insti­tuu­tioi­ta, val­ti­ol­lisia han­k­in­tamekanis­me­ja sekä kulut­ta­jakäyt­täy­tymiseen perustuvia.

    Esimerkik­si VR:n raiteet ovat eri­laiset Euroop­paan ver­rat­tuna, joten tänne on vaikea ostaa käytet­tyä kalustoa:

    http://kauppakamari.fi/2015/04/22/rautatiekilpailu-on-kaikkien-hyvaksi/

    Tämänkaltaiset, ei avoimet jär­jestelmät tekevät Suomes­ta vähem­män kiin­nos­ta­van sijoituskohteen. 

    Tur­is­min kehit­tämisessä suomes­sa on paljon kult­tuuriero­ja Euroop­paan, joten putoamme kar­tal­ta ver­tailuis­sa — esimerkik­si ulko­mail­la mis­sä tahansa pienessä puti­ikissa voi ostaa pul­lon melko väkevääkin alko­ho­lia, joka on valmis­tet­tu paikallis­es­ti. Suomes­sa pitäisi olla joko Alko tai sit­ten toimia rav­in­tolana, jol­la on A‑oikeudet.

    Tietotekni­ikas­sa men­estymme suh­teel­lisen hyvin, mut­ta siinäkin on omia Suo­mi-kohtaisia aro­ja muuhun maail­maan. Esimerkik­si vuodelta 2014 oli tilas­to, jos­sa väitet­ti­in että 55% Suomen yri­tyskäytössä ole­vista puhe­lim­ista on Win­dows Phone käyt­töjär­jestelmäl­lä varustet­tu­ja. Tämä on aika järkyt­tävää, kos­ka se ajaa Suomen tietotekni­ikan mobi­ilike­hi­tyk­sessä mar­gin­aali­in ja on tietenkin seu­raus­ta Suo­ma­lais­ten kiin­tymyk­ses­tä Noki­aan. Vaik­ka toki min­ul­la on sym­pa­tioi­ta Noki­as­ta jäl­jelle­jääneitä Microsoft­in osia kohtaan, se ei ole silti vält­tämät­tä hyväk­si sekään Suomi-markkinalle.

    Apotin han­k­in­taa ter­vey­den­huoltoon olen pitänyt myös virheenä vähän samaan tapaan kuin Venäläistä ydin­voimaa — onko järkevää käyt­tää rahaa epä­var­maan sijoituk­seen, joka ei tule koskaan tuo­maan tänne mitään akti­ivista omaa yri­tys­toim­intaa, mut­ta sitoo mei­dät vuosikym­meniksi tai jopa vuo­sisadoik­si johonkin, jon­ka tiede­tään edus­ta­van van­hetunut­ta tapaa toimia.

    Nokian men­estymisen syistä ei tun­nu­ta edelleenkään ehkä ymmär­ret­tävän yleis­ten stan­dar­d­i­en merk­i­tys­tä — sama pätee ter­vey­den­huoltoon. Ilman eri mais­sa käytössä ole­via, stan­dar­d­oitu­ja dig­i­taal­isia radioverkko­ja, ei Nokian puhe­lim­ia olisi voitu koskaan alkaa valmis­taa ja myymään oman maamme ulkopuolelle.

    Monop­o­lien purkamises­sa on kyse suurek­si osak­si juuri tästä — annetaan joko Suo­ma­laisille yri­tyk­sille mah­dol­lisu­us kil­pail­la tai maallemme mah­dol­lisu­us ottaa vas­taan investoin­te­ja. Ei mei­dän ole järkevää vali­ta Ladaa val­takun­nan viral­lisek­si autok­si eikä ole järkevää tehdä muitakaan kehi­tys­tä jar­rut­tavia päätöksiä

    Suomen pitäisi olla eturivis­sä avaa­mas­sa latu­ja yhteiseu­roop­palaisille käytän­nöille — tämän ymmärtää hyvin esim. Viron pres­i­dent­ti Ilves.

  36. LK: Hark­it­sisin eri­tyis­es­ti Suo­mi 2.0 ehdo­tus­tani, jos­sa Suo­mi myisi maansa ja ostaisi päivän­tasaa­jan tienoil­ta riit­tävän suuren saaren kaupunki­val­tion perus­tamista varten.

    Vai­hde­taan Suo­mi Malediiveihin?

  37. Tero Tolo­nen: “Yksi syy ovat monop­o­lit, joiden ole­mas­saoloa me emme oikein edes tajua. Meil­lä on oikeas­t­aan kol­men­laisia monopole­ja: val­ti­ol­lisia insti­tuu­tioi­ta, val­ti­ol­lisia han­k­in­tamekanis­me­ja sekä kulut­ta­jakäyt­täy­tymiseen perustuvia.

    Esimerkik­si VR:n raiteet ovat eri­laiset Euroop­paan ver­rat­tuna, joten tänne on vaikea ostaa käytet­tyä kalustoa.”

    Suomen raidelevey­dessä ei kyl­läkään ole kyse mis­tään val­ti­ol­lisen insti­tuu­tion monop­o­lista vaan yksinker­tais­es­ta his­to­ri­al­lis­es­ta fak­tas­ta: Suomen rautati­et sai­vat alkun­sa, kun Suo­mi oli osa Venäjää. Kas sik­si venäläi­nen raideleveys.

  38. tcrown: Kot­ka ja kolib­ri tekevät ekosys­tee­mis­sä eri asioi­ta kuin lok­ki. Mitä eri­ty­istä suomen kielel­lä voi tehdä mitä muil­la kielil­lä ei onnis­tu (siis kom­mu­nikoin­nin lisäksi)? 

    Esimerkik­si laulaa Maamme-laulua, kun Kana­da tai Ruot­si on kaadet­tu jääkiekossa! 

    Toiv­ot­tavasti voimme jatkaa samaan malli­in myös huomen­na. Hienoa työtä, nuoret leijonat!

  39. 2011 Suo­mi raivosi Kreikalle takuista. Näinköhän Kreik­ka pääsee anta­mas­ta “isän kädestä” Suomelle nyt?

  40. jok­eri:
    2011 Suo­mi raivosi Kreikalle takuista. Näinköhän Kreik­ka pääsee anta­mas­ta “isän kädestä” Suomelle nyt?

    Viimeistään sil­loin, kun Suo­mi hakee NATO-jäsenyyt­tä. Pikkuisia ei saa kiusata!

  41. Pekka T.: Se on myös ajat­telun tapa, ja eri kielis­sä ajatel­laan eri tavoin. 

    epäkult­turel­li: Kult­tuuria on myös tai eri­ty­ses­ti “tapa ajatel­la” tietyl­lä taval­la, ja tähän kieli liit­tyy oleellisesti.

    Ensin­näkin, kieli on min­un nähdäk­seni suh­teel­lisen mitätön osa ajat­telua, ennem­min sitä voisi pitää ajat­telun lop­putu­lok­se­na kuin oleel­lise­na osana ajat­telua. (Jos kieli olisi oleelli­nen osa ajat­telua, ajat­telun pysty­isi oleel­lis­es­ti kuvaa­maan kielel­lä. Tarkastele­mal­la suh­teel­lisen yksinker­tais­takin ongel­man­ratkaisua — esimerkik­si “ehdinkö tuon auton edestä”, huo­mataan nopeasti, että kielel­lä ei pysty kuvaa­maan ko. aja­tus­pros­es­sista juuri mitään oleellista)

    Toisek­si, voisinko saa­da esimerkin merkit­tävästä ajatusprosessista/ilmiöstä, jota ei pysty ymmärtämään ja/tai tuot­ta­maan ellei puhu jotakin vähin­tään suomen kokoista kieltä?

    Tom­pe­lo: Jos kaik­ki suo­ma­laiset pakotet­taisi­in puhu­maan ja ajat­tele­maan venäjää huomen­na, kor­rup­tio yleisty­isi heti. 

    Näin omi­tu­inen väite kaipaisi perustelu­ja ja/tai lähdeviitteitä.

  42. tcrown: Mitä eri­ty­istä suomen kielel­lä voi tehdä mitä muil­la kielil­lä ei onnistu 

    Sakke: Esimerkik­si laulaa Maamme-laulua, kun Kana­da tai Ruot­si on kaadet­tu jääkiekossa! 

    Toki Maamme voi aivan main­iosti laulaa ruot­sik­si. Ehkä jopa parem­min, sehän on alun­perin ruotsinkieli­nen teos.

  43. tcrown: Näin omi­tu­inen väite kaipaisi perustelu­ja ja/tai lähdeviitteitä.

    Väite on omi­tu­inen lähin­nä sel­l­aisen mielestä, joka ei ole aiheeseen pere­htynyt. Käyt­täy­tymisti­eteistä kuitenkin löy­tyy lukuisia teo­ri­oi­ta ja esimerkke­jä siitä, miten kieli vaikut­taa ajatteluun. 

    Esimerkik­si “nobelisti” Kah­ne­manin keskeinen väite on, että ajat­telemme maail­maa assosi­aa­tioiden kaut­ta ja vielä niiden assosi­aa­tioiden, jot­ka tule­vat helpoiten mieleen. Esimerkik­si “avail­abil­i­ty heuris­ti­ikkaa” ohjaa meitä ajat­tele­maan asioi­ta, jot­ka tule­vat ensim­mäisenä mieleen ja pitämään niitä asioi­ta tärkeinä.

    Kun suo­ma­lainen kohtaa kor­rup­tio­ta, hän asso­sioi sen voimakkaasti kiel­teisi­in ajatuk­si­in. Sen sijaan venäläiselle kor­rup­tio on nor­maali osa yhteiskun­taa, johon tör­mää vähä väliä. 

    Ajat­telu, asso­sioin­ti siinä ohes­sa, taas tapah­tuu yleen­sä äidinkielel­lä, jon­ka merk­i­tyk­set ja siis myös assosi­aa­tiot pitkälti jaamme tois­t­en samaa äidinkieltä puhu­vien kanssa. Ja niin edelleen, tämä kai tuli selväksi.

    Kah­ne­man ei siis suinkaan ole ain­oa tieteil­i­jä, joka on korostanut ajat­telun ja kie­len yhteyt­tä. Wittgen­steinin nyt ainakin kaik­ki tietää. NPL korostaa vah­vasti kie­len merk­i­tys­tä käyt­täy­tymiselle. Main­os­toimis­tot, pro­pa­gan­da yms. pyrkivät sijoit­ta­maan aivoihimme uusia assosi­aa­tioi­ta. Lis­taa voisi jatkaa.

    Ihmi­nen ei ole sel­l­ainen ratio­naa­li­nen otus, joka aina järkeilee, vaan meitä ohjaa lukuisat “automati­ikat”. Osa niistä on sidot­tu kieleen. Jos vain järkeil­isimme kuin tietokone, ei ajat­telumme kielel­lä olisi väliä.

  44. Olli Pot­to­nen: Toki Maamme voi aivan main­iosti laulaa ruot­sik­si. Ehkä jopa parem­min, sehän on alun­perin ruotsinkieli­nen teos.

    Kyl­lä. Voi myös laulaa Jänis istui maas­sa nepa­lik­si, muuten, tai maukua kuin kissa. Mut­ta onko se ihan sama asia, että tehdäänkö niin kuin perinne sanoo vaiko jotain ihan muu­ta. (Eikä tarkoi­tus siis ole dis­sa­ta suomen­ruot­salaisia vaan kor­ja­ta näkökul­maa vähän oleel­lisem­paan suuntaan.)

  45. tcrown:
    (Jos kieli olisi oleelli­nen osa ajat­telua, ajat­telun pysty­isi oleel­lis­es­ti kuvaa­maan kielel­lä. Tarkastele­mal­la suh­teel­lisen yksinker­tais­takin ongel­man­ratkaisua – esimerkik­si “ehdinkö tuon auton edestä”, huo­mataan nopeasti, että kielel­lä ei pysty kuvaa­maan ko. aja­tus­pros­es­sista juuri mitään oleellista) 

    Siitä, että kaik­ki ajat­telu ei ole kielel­listä, ei voi tehdä johtopäätöstä, etteikö mikään (merkit­tävä) osa ajat­telua olisi kielellistä.

    Mon­imutkaisem­pi ajat­telu on tyyp­il­lis­es­ti hyvinkin kielel­listä. Esimerkik­si “filosofiset” pohdin­nat ja kaik­ki sen sellainen. 

    tcrown:
    Toisek­si, voisinko saa­da esimerkin merkit­tävästä ajatusprosessista/ilmiöstä, jota ei pysty ymmärtämään ja/tai tuot­ta­maan ellei puhu jotakin vähin­tään suomen kokoista kieltä? 

    Kyse ei kai ole siitä, etteikö jotain asi­aa pysty­isi ymmärtämään vaan siitä, että tyyp­illi­nen tapa ymmärtää asia on eri kult­tuureis­sa erilainen. 

    Lisää pohd­in­taa aiheesta löy­tyy esim. täältä:

    http://www.wsj.com/articles/SB10001424052748703467304575383131592767868

  46. tcrown:
    Ensin­näkin, kieli on min­un nähdäk­seni suh­teel­lisen mitätön osa ajat­telua, ennem­min sitä voisi pitää ajat­telun lop­putu­lok­se­na kuin oleel­lise­na osana ajat­telua. (Jos kieli olisi oleelli­nen osa ajat­telua, ajat­telun pysty­isi oleel­lis­es­ti kuvaa­maan kielel­lä. Tarkastele­mal­la suh­teel­lisen yksinker­tais­takin ongel­man­ratkaisua – esimerkik­si “ehdinkö tuon auton edestä”, huo­mataan nopeasti, että kielel­lä ei pysty kuvaa­maan ko. aja­tus­pros­es­sista juuri mitään oleellista)

    Tässä asi­as­sa olemme selvästi eri mieltä. Kat­son edelleenkin, että kieli on merkit­tävä osa ajattelua. 

    Olemme hyvässä seuras­sa, sil­lä käsit­tääk­seni tutk­i­jatkaan eivät ole täysin yksimielisiä kie­len suh­teesta ajat­telu­un. Yleinen käsi­tys kai kuitenkin on, että ne ovat selvästi toisi­in­sa sidok­sis­sa, mikä minus­ta maal­likkona tun­tuukin ilmeiseltä.

    Auton­väistämis­es­imerk­ki ker­too vain tietyn­tyyp­pis­es­tä ajat­telus­ta, vais­tom­ais­es­ta sel­l­ais­es­ta. On myös muun­laista ajat­telua, hyvinkin moni­ta­hoista ja abstrak­tia, joka ilman kieltä ei kehit­ty­isi kovin korkealle tasolle.

  47. Halu­aisin vielä ihan konkreet­tis­es­ti vään­tää siitä lähtöko­hdas­ta, jos­ta Odekin alkaa tätä postaus­sar­jaa tekemään. Onko meil­lä oikeasti kri­is­inä val­tion vel­ka vai onko se meille markki­noitu ongel­ma, jol­la markki­noidaan meille osin tarvit­tavia ja osin tarpeet­to­mia rak­en­teel­lisia muutoksia?

    Kun syksyl­lä tuli Fitchin luot­tolu­ok­i­tus Suomelle, siis paras AAA luok­ka, niin tun­tui, että puoli suomea piti tätä isku­na vas­ten kasvo­ja ja se aiheut­ti osas­sa ekonome­ja itkupotku­raivarin. Esim. Akt­ian pääekon­o­misti twit­teris­sä: “Suo­mi ei ole vuosikausi­in ollut Tripla-A-kun­nos­sa. Sokea Reet­takin sen tietää.”

    Esitetään kysymyk­senä “Val­tion vel­ka on isoin haaste maalle”. Samaa mieltä ole­vien osu­us vastaajista:

    1. Suo­mi 23%
    2. Kreik­ka 23%
    3. Por­tu­gali 22%

    4. Itä­val­ta 14%
    5. Bel­gia 14%

    6. Irlan­ti 11%
    7. Italia 10%
    8. Ran­s­ka 10%

    9. Sak­sa 9%
    10. Britit 9%
    11. Espan­ja 8%

    12. Tan­s­ka 3%
    13. Ruot­si 2%
    14. Hol­lan­ti 2%

    Ja paljonko sitä velkaa on /bkt?

    1. Kreik­ka 169%
    2. Italia 135%
    3. Por­tu­gali 130%

    4. Bel­gia 111%
    5. Irt­lanti 108%

    6. Ran­s­ka 98%
    7. Espan­ja 98%

    8. Britit 88%
    9. Itä­val­ta 85%

    10. Sak­sa 69%
    11. Hol­lan­ti 69 %

    12. Suo­mi 60%

    13. Ruot­si 45%
    14. Tan­s­ka 44%

    Valitet­tavasti kom­ment­tei­hin ei saa liitet­tyä taulukkoa. Kopi­oi data exeli­in. (Ver­tailus­sa ei ole sitä paria sataa mil­jar­dia, jota suomes­sa EI noteer­a­ta omaisu­udek­si ja joka ON eläk­er­a­has­tois­sa. Huomioi se, niin luvut ovat enem­män ver­tailukelpoiset, mut­ta vielä kauem­pana meille markki­noidus­ta totu­ud­es­ta. Voidaan hyvin polt­taa rovi­o­l­la nuo mil­jardit ja pär­jätään edelleen hyvin kv. ver­tailus­sa ilman kriisiä.)

    Onko mei­dän lähtöko­h­dat keskustelulle aivan väärät ja käym­mekö keskustelua pelkästään vääristä olet­tamista ja lähtöko­hdista? Esim. Sip­ilän puhe talouden tilas­ta sisäl­si selkeitä virheitä tai tietoisia val­hei­ta, jot­ka kansakun­ta yhdessä hyväksyy, kos­ka suur­ta aja­tus­ta val­tion tilas­ta ei kyseenalais­te­ta. Ketään ei kiin­nos­ta, että esim. teol­lisu­ustyö mak­saa sak­sas­sa teetet­tynä edelleen enem­män mitä suomes­sa teetet­tynä ja Ruot­si on tässä edel­lisi­in ver­rat­tuna ihan eri kymmenillä. 

    Hal­li­tus leikkaa heikoim­mil­ta ja jatkaa tuolo­jen kasaamista pienelle osalle kansaa. Joskus poli­tikot ovat epä­toivois­es­ti selit­täneet, että jonkin asian verot­ta­mat­ta jät­tämi­nen on itseasi­as­sa tukea ko. toim­intaan [sic.] Vas­taaval­la taval­la voidaan tode­ta, että suomen val­tio antaa 5,5 mil­jar­dia omis­tavalle luokalle tukea jät­tämät­tä verot­ta­mat­ta omaisu­ut­ta suomes­sa. 5,5 mil­jar­dia on eu:n keskimääräisen var­al­lisu­usveron ja suomen vuosit­tainen ero­tus. Var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen eu:n keskiar­von mukaan kuit­taisi sekin yksistään kokon­aan tämän “kri­isin”.

    Voitaisi­inko pala­ta ongel­mas­sa alkuun?

    On ikävä vään­tää ongel­mas­ta, jos­ta ei olla yhtä mieltä onko se ongel­ma ollenkaan. Vai onko ongel­ma vain väärät, toki vaaleil­la val­i­tut päättäjät?

  48. Onko mei­dän lähtöko­h­dat keskustelulle aivan väärät ja käym­mekö keskustelua pelkästään vääristä olet­tamista ja lähtökohdista?

    Luul­tavasti. Tässä vielä lisää tilastoja:
    http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=teina225&plugin=1

    Vuodes­ta 2004 vuo­teen 2014
    ———————————
    Euroalue, 68.1 -> 92.1 = +24%
    Suo­mi 42.8 -> 59.3 = +16.5%
    Koko EU 60.7 -> 86.8 =+26.1%

    Tuo tilas­to ei ainakaan anna tukea sille, että Euron ulkop­uolel­la menisi automaattses­ti parem­min, kos­ka EU alueen velan kasvu on suurem­pi kuin Euroalueen suh­teelli­nen velan kasvu. 

    Markkaan haikaleville voisi antaa kohtite­htävän “Etsi kuvas­ta Euroalue”

    https://en.wikipedia.org/wiki/Financial_crisis_of_2007%E2%80%9308#/media/File:GDP_Real_Growth.svg

    (kuvas­sa on vuo­den 2009 talouskasvu finanssikri­isin jälkeen)

    Entäpä Euroopan “talousihme” Irlan­ti? 29.9% -> 120.2 ->100. Hur­ja velan­ot­to on saatu taittumaan.

    Se mis­tä päämin­is­teri puhuu on tietenkin velan kasvun vauhti, Suomen velka­an­tu­mi­nen on läht­enyt liik­keelle vas­ta joskus 2008 vuo­den tienoilla. 

    Se mikä jäi sanomat­ta on, että niin se alkoi kaikil­la muil­lakin, johtuen luul­tavasti ns. finanssikriisistä:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Recession

    Suomen velan kasvu­vauhti 2010 vuo­den jäl­keen ollut noin 3% vuodessa ( = (59.3 — 47)/4 ) eli 10 vuo­den aikana pää­sisimme johonkin 90% kieppeille, mikä on vähem­män kuin tämän­hetki­nen 19 euro­maan keskiarvo. 

    Akhilleus ei vält­tämät­tä ole vielä tuos­sa vai­heessa saanut kilpikon­naa kiin­ni, kos­ka on mah­dol­lista että EU:n velka­kuor­ma on sekin keskimäärin jatkanut kasvuaan.

    Kan­nat­taisiko nyt kuitenkin keskit­tyä ensisi­jais­es­ti tekemään järkevää poli­ti­ikkaa ja jät­tää esimerkik­si koulu­tusjär­jestelmän ram­paut­tamiset ja keinot joil­la aikaansaadaan poten­ti­aalis­es­ti vien­tiyri­tys­ten seisah­tu­mi­nen lakkoilun avul­la sikseen

    Ainakin minus­ta näyt­tää siltä, että Suomel­la olisi ainakin 10 vuot­ta aikaa tehdä eri­laisia strate­gisia päätök­siä, jot­ka kehit­tävät maa­ta eteen­päin. Yksi asia mikä häm­mästyt­tää on, että rak­en­tei­den kehit­tämi­nen ja elvyt­tämi­nen investoimal­la nähdään jotenkin toisen­sa pois­sulkev­ina tek­i­jöinä. Jor­ma Ollilan sinän­sä ansiokas kir­joi­tus Helsin­gin Sanomis­sa viikko-pari takaperin sisäl­si mielestäni tämän ajatusvirheen.

    Ollilan näkökul­man toki ymmärtää, mut­ta toisin kuin yri­tys, val­tio voi uud­is­taa rak­en­teitaan vain otta­mal­la velkaa, kos­ka val­tio ei voi “potkia” ketään ulos — jokainen säästö kun pienen­tää sen tulo­ja ja muu­tok­sista tulee aina lisää kus­tan­nuk­sia, kos­ka rat­tail­ta putoav­ista on pidet­tävä huol­ta ja niin edelleen.

  49. Ft Maail­mal­ta: Halu­aisin vielä ihan konkreet­tis­es­ti vään­tää siitä lähtöko­hdas­ta, jos­ta Odekin alkaa tätä postaus­sar­jaa tekemään. Onko meil­lä oikeasti kri­is­inä val­tion vel­ka vai onko se meille markki­noitu ongel­ma, jol­la markki­noidaan meille osin tarvit­tavia ja osin tarpeet­to­mia rak­en­teel­lisia muutoksia?

    Ei se val­tion vel­ka ole tois­taisek­si ongel­ma, velan kasvu­vauhti on. Ilman rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia velan kasvu­vauhti vain kiihty­isi, sil­lä vien­ti ei vedä ja BKT:n kasvu­vauhti on Suomes­sa Euroalueen toisek­si hitainta.

    Sak­sa oli 90-luvul­la Euroopan sairas mies. Siel­lä tehti­in raju­ja rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia ja se pääsi jaloilleen. Ei tosin Sak­sakaan mikään ter­vey­den esiku­va ole, sil­lä investoin­ti­aste siel­lä on ollut jo vuosia kovin matala.

  50. epäkult­turel­li: Mon­imutkaisem­pi ajat­telu on tyyp­il­lis­es­ti hyvinkin kielel­listä. Esimerkik­si “filosofiset” pohdin­nat ja kaik­ki sen sellainen.

    Has­sua, kun olisin voin­ut käyt­tää täs­mälleen samaa esimerkkiä osoit­ta­maan, että kieli ei ole merkit­tävässä roolis­sa. Mon­imutkaisem­pia filosofisia pohd­in­to­ja pitää selit­tää kir­jakau­pal­la kun niitä yritetään selit­tää kie­len keinoin. Ja se, että joku osaa lukea ja ymmärtää sanat joi­ta tuos­sa filosofises­sa pohdin­nas­sa käytetään, on vielä erit­täin kaukana siitä, että ymmärtäisi ko. pohdin­nan. Hyp­py kir­joite­tun mon­imutkaisen filosofisen tek­stin lukemis­es­ta sen varsi­naiseen ymmärtämiseen on val­ta­va ja tuol­la hypyl­lä ei ole mitään tekemistä kie­len kanssa, vaan ain­oas­taan abstrak­tim­man ajat­telun, joka on siis aivan jotain muu­ta kuin kieleen liittyvää.

    Pekka T.: Tässä asi­as­sa olemme selvästi eri mieltä. Kat­son edelleenkin, että kieli on merkit­tävä osa ajattelua.

    Ilmeis­es­ti. Minän en vain näe tuon keis­arin vaat­tei­ta. Teil­lä on käytössänne tämä oleel­lis­es­ti ajat­telua esit­tävä suomen kieli. Voit­teko esit­tää yhden jol­lain taval­la ei-triv­i­aalin ajatuk­sen, jota ei voi esittää/ymmärtää ilman suomen kieltä?

  51. tcrown: Voit­teko esit­tää yhden jol­lain taval­la ei-triv­i­aalin ajatuk­sen, jota ei voi esittää/ymmärtää ilman suomen kieltä?

    Tämä tup­sahti mieleen: Ihmi­nen ovat tais­telleet luon­toa vas­taan, kun hän on luon­nut ihmiskun­nalle tur­val­lista elinympäristöä. Englan­niksi: Man has fought nature when he has tried to cre­ate a safe envi­ron­ment for the mankind.

    Mon­es­sa kielessä mies ja ihmi­nen sotkeu­tuu ihmis­ten mielessä, kos­ka sana on sama. Kos­ka suomek­si niin ei käy, ajatuk­set eivät harhaudu — tai sit­ten nimeno­maan suomek­si ne harhau­tu­vat, voisi joku väit­tää feministisesti.

    Näitä esimerkke­jä olisi tietysti loputtomasti.

    No, saa­han sen vähän pitem­pään selit­tämäl­lä englan­niksikin san­ot­tua, että “man” viit­taa myös wom­anei­hin. Mut­ta minus­ta point­ti on se, että ihmiset ajat­tel­e­vat help­po­ja ajatuk­sia, kos­ka vaikei­den aja­tusten ajat­telem­i­nen vie ener­giaa, mikä taas on evoluu­tion kannal­ta ollut useim­miten vahin­gol­lista ja kar­si­u­tunut pois (tää on Kah­ne­manil­ta ja Tves­rkyltä taas). 

    Lukui­sista syistä johtuen toiset asi­at ovat suomek­si helpom­pia ajatel­la suomek­si kuin vaik­ka englan­niksi. Esimerkik­si on helpom­pi ajatel­la ihmiskun­nan koos­t­u­van sekä miehistä että nai­sista. Sik­si ihmiskun­taa käsit­televät (helpot) ajatuk­set joh­dat­tel­e­vat eri poluille eri kielillä.

  52. Tom­pe­lo: Tämä tup­sahti mieleen: Ihmi­nen ovat tais­telleet luon­toa vas­taan, kun hän on luon­nut ihmiskun­nalle tur­val­lista elinympäristöä. Englan­niksi: Man has fought nature when he has tried to cre­ate a safe envi­ron­ment for the mankind. […] No, saa­han sen vähän pitem­pään selit­tämäl­lä englan­niksikin san­ot­tua, että “man” viit­taa myös womaneihin. 

    Näin ammat­tikään­täjänä sanon, että höpsis.

    Sana man on tässä merk­i­tyk­sessään metonymia joko tietylle ihmisjoukolle tai koko ihmiskun­nalle, jol­loin se voidaan vas­taavasti kor­va­ta joko sukupuo­lineu­traalil­la sanal­la peo­ple tai sukupuo­lineu­traalil­la sanal­la human­i­ty. Ja kor­vataankin täysin ruti­ini­no­mais­es­ti, kos­ka man koetaan nykyään sekä van­hah­tavak­si että seksistiseksi.

  53. tcrown: Ensin­näkin, kieli on min­un nähdäk­seni suh­teel­lisen mitätön osa ajat­telua, ennem­min sitä voisi pitää ajat­telun lop­putu­lok­se­na kuin oleel­lise­na osana ajattelua. 

    Mik­si sit­ten itse käytät tähän kom­ment­tiketju­un osal­lis­tu­miseen juuri kieltä? Ja mik­si olet käyt­tänyt sitä myös kaikissa muis­sa kom­ment­tiketjuis­sa, joi­hin olet koskaan osallistunut?

    Jos jonkin asian merk­i­tys­tä ei voi vähätel­lä tur­vau­tu­mat­ta vähät­telyssään tähän asi­aan itse, niin kyl­lä tämä on aika vah­va merk­ki siitä, että vähät­te­ly on perusteetonta.

  54. Tom­mi Uschanov: Näin ammat­tikään­täjänä sanon, että höpsis.

    Sana man on tässä merk­i­tyk­sessään metonymia joko tietylle ihmisjoukolle tai koko ihmiskun­nalle, jol­loin se voidaan vas­taavasti kor­va­ta joko sukupuo­lineu­traalil­la sanal­la peo­ple tai sukupuo­lineu­traalil­la sanal­la human­i­ty. Ja kor­vataankin täysin ruti­ini­no­mais­es­ti, kos­ka man koetaan nykyään sekä van­hah­tavak­si että seksistiseksi.

    Tarkoi­tatko, Tom­mi, että kaik­ki ne englan­ninkieliset ihmiset, jot­ka valit­ta­vat tästä asi­as­ta ovat väärässä, kos­ka “man” on metonyy­mi? Voisitko lähet­tää heille aiheesta vaik­ka sähkö­pos­tia, että lopet­ta­vat? Var­maan myös ne miljoonat ja miljoonat, jot­ka edelleen käyt­tävät sanaa kuvaa­mal­lani taval­la lopet­taisi­vat, jos vain lähet­täisi heille muistion.

    Sori, mut­ta höp­sistä vaan sinne takaisin. 

    Ihan yhtä hölmöä on väit­tää, että “man” ei ole sek­sisti­nen, kos­ka sen ety­molo­gia. Sil­läkään ei ole väliä, kos­ka ihmis­ten aiv­ot eivät pros­es­soi sano­ja ety­molo­gioiden kautta.

    Any­ways, “man” nyt vain oli yksi luke­mat­tomista esimerkeistä. Itse asi­as­sa esimerkki­ni “he”:tä käytetään puhekielessä läh­es aina kun puhutaan ihmi­sistä yleen­sä (tästä tavas­ta erot­tau­tu­ak­seen jotkut kir­joit­ta­jat taas sit­ten kir­joit­ta­vat aina “she”).

    Suomenkielisenä on vaikea ymmärtää, miten juuri esimerkik­si “man” ja “he” hiertävät joitakin englan­ninkielisiä. Siel­lä ajatel­laan hyvin yleis­es­ti, että ihmi­nen on ole­tusar­vois­es­ti — ja mon­en mielestä epäreilusti — mies. Minus­ta suomes­sa ei ole tuol­laista kon­no­taa­tio­ta tai vain paljon heikom­min. Toki englan­ti on muut­tumas­sa suomen suun­taan, mut­ta ei ole vielä muut­tunut, toisin kuin väität. Ruot­sis­sa on “hen”, kos­ka on englannissa?

    Täl­laiset sano­jen kielit­täin vai­htel­e­vat merk­i­tys­vi­vah­teet ohjaa­vat siis ajat­telu­amme joka kään­teessä ja johta­vat argu­men­taa­tiomme eri poluille. Ja jos sano­ja puut­tuu, se tietysti ohjaa ajat­telu­amme vielä voimakkaammin.

  55. Tom­pe­lo: Tarkoi­tatko, Tom­mi, että kaik­ki ne englan­ninkieliset ihmiset, jot­ka valit­ta­vat tästä asi­as­ta ovat väärässä, kos­ka “man” on metonyymi? 

    Eri ihmisil­lä kipukyn­nys kul­kee täl­lai­sis­sa asiois­sa eri paikas­sa. Itse sanois­in omas­ta puolestani, että valit­ta­mi­nen on jos nyt ei kokon­aan turhaa, niin suurim­mak­si osak­si turhaa.

    Toki englan­ti on muut­tumas­sa suomen suun­taan, mut­ta ei ole vielä muut­tunut, toisin kuin väität. Ruot­sis­sa on “hen”, kos­ka on englannissa? 

    Englan­nis­sa on van­ha kun­ni­a­nar­voinen prono­mi­ni they, jota on käytet­ty yksikkö­muo­dos­sa he- ja she-prono­minien sukupuo­lineu­traali­na vasti­neena jo keski­a­jal­ta saak­ka – ja jota ovat käyt­täneet luke­mat­tomat englan­ninkielisen kir­jal­lisu­u­den klas­sikot Chaucerista ja Shake­spear­es­ta alkaen.

    Suurin syy siihen, ettei sitä käytetä yleisem­min, on laa­jalle levin­nyt, mut­ta läh­es mielipuolisen paikkansapitämätön usko­mus, että yksikkö­muo­toinen they on jonkin­lainen uusi äsket­täi­nen maail­man­paran­ta­jien keksin­tö, joka ei ole luon­te­vaa ja elävää kieltä. (Väite, jon­ka mukaan se on uusi äsket­täi­nen keksin­tö, on iro­nista kyl­läkin ehtinyt itse olla liik­keel­lä jo 1800-luvul­ta asti!)

    Täl­laiset sano­jen kielit­täin vai­htel­e­vat merk­i­tys­vi­vah­teet ohjaa­vat siis ajat­telu­amme joka kään­teessä ja johta­vat argu­men­taa­tiomme eri poluille. 

    Kyl­lä minä sen tiedän todel­la hyvin. Olen sen­tään tehnyt gradunikin yllä maini­tus­ta Wittgen­stein­ista. Mut­ta tämä yksit­täi­nen man-esimerk­ki, jol­la olet yrit­tänyt kuvit­taa tätä asi­aa, ei vain valitet­tavasti toi­mi ollenkaan.

  56. Tom­mi Uschanov: Mut­ta tämä yksit­täi­nen man-esimerk­ki, jol­la olet yrit­tänyt kuvit­taa tätä asi­aa, ei vain valitet­tavasti toi­mi ollenkaan.

    Humankindis­sa on kuitenkin toi man (joka siis oikeasti tarkoit­ti alun­perin miestä, mkä on kuitenkin sivu­seik­ka, kun puhutaan arkipäivän ymmär­ryk­ses­tä). Human­i­tyssä samoin. 

    Manin kor­vaa­jan pitäisi toimia myös yksikössä, esim. wan flew to the moon). 

    “He” on arkikie­len perus-hän, she tuskin koskaan, saati they. Eläimetkin ovat pääsään­töis­es­ti he, jos sukupuol­ta ei tun­neta (jos eivät sit­ten ole “it”)

    Täl­lais­ten syi­den takia englan­ninkieliset tup­paa­vat näkemän maail­man paljon sukupuolit­tuneem­min kuin suo­ma­laiset. Minus­ta tämä toimii ihan kohtalaisesti.

    Ruot­sik­si, muuten, män­niska on hon. Koskas ne sen aikoo korjata?

  57. Moi Osmo.

    Maamme väestö ei asu har­vas­sa vaik­ka maa onkin har­vaan asut­tu. Yli 60 % asuu eteläisessä Suomes­sa, jon­ka asukasti­heys lähen­telee 60 per neliö-km. Sen voisi sanoa ole­van tyyp­il­listä itäeu­roop­palaista tasoa. Maa näyt­tää luvuis­sa har­vaan asu­tul­ta, kos­ka etenkin Lapis­sa, Kain­u­us­sa ja Pohjois-Kar­jalas­sa on laa­jo­ja asumat­to­mia aluei­ta mut­ta myös kos­ka varsinkin kesk­i­nen Euroop­pa on ver­rat­en tiheään asut­tu. Emmepä etu­akaan tihey­destä saa, mut­ta har­vaa asu­tus­ta mielestäni liioitellaan.

  58. Tom­mi Uschanov: Mik­si sit­ten itse käytät tähän kom­ment­tiketju­un osal­lis­tu­miseen juuri kieltä? 

    Kos­ka kieli on kom­mu­nikoinin väline. (Aioin aluk­si kir­joit­taa “ensisi­jais­es­ti kom­mu­nikoin­nin väline”, mut­ta yritetään nyt haas­taa pitämäl­lä vähän tiukem­mas­ta työhy­po­teesista kiin­ni). Yritän siis muut­taa ajatuk­seni kie­len avul­la sel­l­aiseen muo­toon, että muutkin voisi­vat niitä ymmärtää. Ja kuten huo­mataan, se ei ole help­poa. Jos olisi niin, että kielel­lä voitaisi­in kuva­ta ajatuk­sia oleel­lis­es­ti, niin ei voisi olla väärinymmär­ryk­siä, korkein­taan kir­joi­tusvirheitä ja huonos­ti kuul­tu­ja sano­ja. Mut­ta kos­ka väärinymmär­ryk­siä on paljon kaikkial­la muual­la pait­si kaikkein triv­i­aaleim­mis­sa ajatuk­sis­sa, pitäisi olla selvää, että ajat­telu on aivan jotakin muu­ta kuin kieli. 

    Mitä eri kieliä puhu­vien eri­laiseen ajat­telu­un tulee, niin on selvää, että eri kielis­sä asioi­ta kuvataan eri taval­la (ne ovat määritelmän mukaan eri kieliä). Suo­ma­laiselle on vaikea muis­taa, että englan­nis­sa “hän” on sukupuoliri­ip­pu­va sana. Ja suomen kielessä ei ole varsi­naista futu­urin taivu­tus­muo­toa ver­bille. Mut­ta aja­tus, että suo­ma­lainen ei osaisi ajatel­la mitä tule­vaisu­udessa tapah­tuu tai ei ymmärtäisi ajatuk­sis­saan miehen ja naisen eroa on aivan pähkähul­lu. Täl­laiset kiel­ten erot eivät ker­ro mitään siitä miten ihmiset oikeasti ajat­tel­e­vat ja ymmärtävät maailmaa.

    (Enkä tiedä vähät­te­lenkö kieltä. Pidän sitä yht­enä yht­enä merkit­tävim­mistä inno­vaa­tioista, että kom­plek­se­ja ajatuk­sia voidaan edes yrit­tää kom­mu­nikoi­da tois­t­en kanssa. En vain ymmär­rä väit­teitä, että kieli olisi oleelli­nen ajat­telun väline tai merkit­tävä osa kult­tuuria. Enkä ole tässä keskustelus­sa vielä näh­nyt mitään mikä olisi saanut ymmär­ryk­seni noi­ta väit­teitä kohtaan
    lisään­tymään. Ja ennen kuin kukaan ehtii kysyä, tuo­hon ymmär­ryk­sen lisään­tymiseen tarvi­taan esimerkke­jä: Ei-triv­i­aali aja­tus, jota ei pysty ymmärtämään ilman jonkin val­takie­len osaamista. Ei-triv­i­aali aja­tus, jon­ka voi kom­mu­nikoi­da pelkästään kie­len avul­la niin, että kaik­ki viestin vas­taan­ot­ta­jat ymmärtävät ajatuk­sen vai­vat­ta. Jol­lakin taval­la merkit­tävä suo­ma­lainen kult­tuuri-ilmiö joka häviäisi suomen kie­len hävitessä. Jos näi­hin ei pysty lonkalta anta­maan usei­ta selviä esimerkke­jä, en ymmär­rä miten voi pitää kieltä kovin merkit­tävänä ajat­telun tai kult­tuurin tek­i­jänä. Otan toki mielel­läni apua vas­taan tämänkin ymmär­ryk­sen edistämisessä.)

  59. Ei se val­tion vel­ka ole tois­taisek­si ongel­ma, velan kasvu­vauhti on. Ilman rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia velan kasvu­vauhti vain kiihtyisi,

    Säästöt eivät ole sama asia kuin rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set — jos lukee vaik­ka tätä Soin­in­vaaran blo­gia sään­nöl­lis­es­ti saa kalpean aav­is­tuk­sen siitä mitä vaa­dit­taisi­in. Län­nen tilanne on kur­ja, kyse ei ole vain Suomes­ta vaan koko EU alueesta, his­to­ri­al­lis­es­ta käännekohdasta:

    https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia86.pdf

    Rak­en­tei­ta ei muute­ta ilman rahaa ja sik­si velan kasvu­vauh­tia pitäisi päin­vas­toin kiihdyt­tää sik­si aikaa kunnes muu­tos saadaan tehtyä. Irlan­ti on tästä hyvä esimerk­ki, Sak­sa toinen — velan kasvu tait­tuu nopeasti, kun muu­tos on tehtynä.

    Poli­it­tis­es­ti se on ain­oa mah­dolli­nen reit­ti — kaik­ki muut vievät demokra­ti­as­sa siihen, että muu­tok­sen­tek­i­jöi­den kan­na­tus las­kee, hal­li­tus menet­tää kan­na­tus­taan, toim­intakykyään ja ram­pau­tuu ja kuten nyt on käynyt, esim. SDP on täysin ilman omaa ansio­taan nyt taas suurin puolue ja tulee päät­tämään seu­raavas­ta poli­it­tis­es­ta linjauksesta.

    Arvioisin, että ilman uut­ta Nokian kaltaista ihmettä, Suomel­la on vielä muu­ta­ma vuosi aikaa, ehkä mak­simis­saan 20 vuot­ta alkaa toimia ennenkuin muu­tumme Kreikak­si — paljon ehtii toki tapah­tua siinä ajas­sa, mut­ta paljon ehtisimme tehdä jos muu­tos aloitet­taisi­in esim. toden­näköis­es­ti seu­raa­vat vaalit voit­ta­van SDP:n toimesta.

  60. Kansan­taloutemme ei kuitenkaan enää velka­an­nu ulko­maille, vaan vai­h­to­tase on saatu tas­apain­oon 12 kk liuku­val­la sum­mal­la mitat­tuna: http://www.stat.fi/til/mata/2015/10/mata_2015_10_2015-12–15_tie_001_fi.html

    Palkka­malt­tia on har­joitet­tu mon­ta vuot­ta ja se on aut­tanut tähän. Lisäk­si alen­tunut öljyn­hin­ta ja heiken­tynyt euro ovat tuke­neet tasapainottumista. 

    Suur­ta pani­ikkia ei myöskään ole omis­tamisen ja yrit­tämisen olo­suhteis­sa Suomes­sa. Esim. Forbes-talousle­hden monipuolisen arvion perus­teel­la Suo­mi on maail­man paras maa omis­taa ja 6. paras maa yrittää:
    http://www.hs.fi/talous/a1451286684324?jako=07dda233885bde2de46c366fb4aadf80&ref=fb-share

    Työt­tömyys aiheut­taa kuitenkin harmia yksit­täisille ihmille, joten mm. työt­tömyy­den alen­tamisek­si olisi hyvä saa­da edes pien­tä talouskasvua aikaiseksi.

    Var­maankin oli ihan oikein taan­tu­man iskiessä tukea kysyn­tää kohtu­ullisel­la val­tion­talouden ja vai­h­to­taseen vajeel­la. 90-luvun lamas­sa julkisen talouden tas­apain­ot­ta­mi­nen tehti­in pakon sanele­m­ana paljon nopeam­min, jol­loin työt­tömyys ja konkurssi­aal­to nousi paljon nyky­la­maa nopeam­min ja korkeammalle.

  61. Tero Tolo­nen: Rak­en­tei­ta ei muute­ta ilman rahaa ja sik­si velan kasvu­vauh­tia pitäisi päin­vas­toin kiihdyt­tää sik­si aikaa kunnes muu­tos saadaan tehtyä. 

    Oma koke­muk­seni on, että rak­en­teel­lisi­in muu­tok­si­in ryhdytään vas­ta sit­ten, kun rahat lop­pu­vat tai uhkaa­vat lop­pua, t.s. kun velkaa ei enää saa­da kohtu­ullisel­la korolla.

  62. Suo­mi on kovas­sa jamas­sa. On eri fak­tioi­ta, jot­ka näkevät mielu­um­min Suomen tuhoutu­van kuin sen että hei­dän vihamiehen­sä men­esty­i­sivät Suomessa.

    -Kepu antaa Suomen mielu­um­min tuhoutua kuin näk­isi kaupunkien menedtyvän
    ‑SAK näkee Suomen mielu­um­min tuhoutua kuin näk­isi asiantun­ti­joiden menestyvän
    ‑RKP näkee Suomen mielu­um­min tuhoutua kuin näk­isi suomenkielis­ten menestyvän
    ‑upseer­it näkevät Suomen mielu­um­min tuhoutua kuin luop­u­vat asevelvol­lisu­ud­es­ta ja suojatyöpaikoistaan

    Luo­janki­itos nuorten kannal­ta, että on EU. Nuoret voivat äänestää jaloil­laan. On hul­lua olla nuo­ril­ta EU-vastainen.

Vastaa käyttäjälle FtMaailmalta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.