Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä

45 vastausta artikkeliin “Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä”

1. Toden­näköis­es­ti kau­palle on jäänyt enem­män, vajaa neljä euroa.

   Suomen kaikkein suurin taloudelli­nen haaste tänä päivänä taitaa olla se, että kehi­tys­maat ovat, piru vie, men­neet kehit­tymään. Ovat teol­lis­tuneet ja kykenevät sel­l­aiseen hinta/laatusuhteeseen, että kil­pail­e­vat hyvin men­estyk­sekkäästi. Sikäläisil­lä tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la kan­nat­taa tehdä mitä vaan ja kul­jet­taa se tänne meille. Meikäläisil­lä tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la ei kan­na­ta tehdä juuri mitään, pait­si ehkä raitiovaunuja.

   Kiin­nos­taisi tietää, paljonko tuon vaa’an valmis­t­a­mi­nen Suomes­sa olisi tul­lut maksamaan.

   Ja hirvit­tää miet­tiä sitä, kuin­ka kauan meil­lä on varaa mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­sia niille, jot­ka eivät työl­listyneet siihen vaakate­htaaseen, joka syn­tyi Suomen sijaan Suomen ulkopuolelle.

   Vastaa

2. Bisnes on kul­je­tuk­sis­sa ja vähittäiskaupassa.

   Mut­ta ei asia aivan vält­tämät­tä näin mus­tavalkoinen olekkaan. Valmis­tus­menetelmät kehit­tyvät ja ovat kehit­tyneet huimasti. Siitä seu­raa, että lähi­tuotan­to tulee kan­nat­tavak­si, kos­ka pieniä sar­jo­ja voidaan edullisem­min. Sil­loin kul­je­tuk­set ovat halvem­pia ja voi itse olla osa vähittäiskauppaa.

   3d-tulost­a­mi­nen muut­taa kokon­aan tuot­tei­den valmis­tamisen, se teknolo­gia on huikeasti kehit­tynyt ja tuot­tei­ta voidaan jo nyt valmis­taa koti­olois­sa. Esimerkik­si rikkoutuneen muoviosan tilalle uusi osa.

   Mietin aikanaan, jos olisin itse tuonut tuot­tei­ta ja ruven­nut myymään. Seurasin hin­to­ja muu­ta­man net­ti­saitin kaut­ta. Se aja­tus osoit­tau­tui aika äkkiä epäre­al­is­tisek­si, juuri kovien kul­je­tuskus­tan­nusten takia, itse tuot­teen eivät juuri mak­sa­neet mitään.

   Se on ollut jo vuosien tren­di, että tuot­teen hin­nas­sa kaikkien muiden osu­us kas­vaa ja valmis­ta­jan hin­ta pienenee.

   Vastaa

3. Sinän­sä mie­lenki­in­toinen esimerk­ki. Mon­et tavarat ovat nykyään hirvit­tävän halpo­ja. Isäni ker­too jut­tua 70-luvul­la osta­mas­taan tasku­laskimes­ta, joka hänel­lä on edelleen. Kyseinen laskin mak­soi aikoinaan yli puo­let isäni sen het­kises­tä net­tokuukausi­palka­s­ta. Nykyään vas­taa­van laski­men saa hel­posti 10 — 20 eurolla. 

   Mut­ta toki kalli­itakin tavaroi­ta vielä on. Ei esimerkik­si kun­non autoa saa edes käytet­tynä muu­tamil­la euroil­la, vaan kyl­lä siitä edelleen on mak­set­ta­va tuhan­sia euro­ja. Uud­es­ta vähin­tään 10 000 euroa. 

   Kysymys Osmo Soin­in­vaar­alle: Paljonko­han maail­mas­sa ihmisiä työsken­telee kulutustavarateollisuudessa?

   Vastaa

4. Kulu­tus­tavaroi­ta valmis­ta­van teol­lisu­u­den työ­paikoil­la ei ole juuri merkitystä. 

   Nokian kän­nyköitä ei kan­na­ta tehdä, eikä juuri muu­takaan Nokialla:

   http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194999843201/artikkeli/yt-neuvottelut+paattyivat+nokian+renkaat+irtisanoo+122+tyontekijaa.html
   http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195009531859/artikkeli/nanson+tehdas+nokialla+lakkautetaan.html

   Mut­ta Applen kän­nykkä mak­saa n. 800€, Nokian Hakkapeli­it­ta-renkaat mak­sa­vat n. 800€/setti. Ja laadukkaista farkuista tai kaulu­s­paidas­ta saa edelleen pulit­taa sen 50–100€/kpl.

   Mut­ta ilmeis­es­ti ei kan­na­ta Suomes­sa tehdä mitään. Autot kan­nat­taa lait­taa seison­taan talvek­si kun ei ole varaa ostaa renkai­ta tai teet­tää remont­te­ja. Van­hat käyte­tyt Lumia-puhe­limet saa­vat kel­va­ta lap­sille kun ei ole varaa ostaa applea, ja vaat­teet kan­nat­taa kier­rät­tää tut­tavil­la, paika­ta tai tin­kiä UFF:n myymälästä hyviä käytettyjä.

   Kän­nykät kan­nat­taa tehdä USA:ssa ja Kiinas­sa, telakat kan­nat­taa myy­dä venäläisille ja sak­salaisille. Kai­vok­set kan­nat­taa myy­dä nor­jalaisille. Met­al­li- ja sel­l­ute­htaat kan­nat­taa myy­dä ruot­salaisille. Ydin­voimalan osaa­vat ran­skalaiset tehdä paremmin. 

   Vaat­teet kan­nat­taa tehdä turkissa, tomaatit kan­nat­taa kas­vat­taa espan­jas­sa. Liha, maito ja ome­nat kan­nat­taa lai­va­ta Puo­las­ta. Rak­sa­hom­mat kan­nat­taa teet­tää viro­laisil­la. Ja maa­han­muut­ta­jia tarvi­taan hoita­maan Helsin­gin bus­sili­ikenne. Koulu­tuk­ses­ta kan­nat­taa leika­ta kos­ka Suomes­sa ei kan­na­ta opiskel­la, mut­ta viinan tuotan­to ja olu­en myyn­ti kan­nat­taa pitää val­tion monop­o­li­na, kos­ka se tuottaa.

   Vastaa

5. Lisäar­voa tehdään kulut­ta­jien mie­len sisään bran­deil­lä ja mielikuvil­la. Valmis­tamis­es­ta pitää siir­tyä tuote­merkkei­hin ja merk­i­tyk­sen luomiseen. 

   Elek­tron­i­nen keit­tiö­vaa­ka yli 1000 kap­paleen eris­sä Alibabas­ta voi mak­saa n. $3. Sama funk­tion­aal­isu­us brandät­tynä voi mak­saa 25 euroa.

   Vastaa

6. Kor­jaus: kaikesta on tulos­sa ilmaishyödykkeitä. Fyy­sis­ten tavaroiden valmis­t­a­mi­nen ei mak­sa juuri mitään. Dig­i­taal­is­ten hyödykkei­den valmis­tus ei ole koskaan mak­sanutkaan. Ihmis­palvelui­ta tarvi­taan vähem­män ja vähem­män kos­ka ne voidaan hoitaa myös läh­es ilmaisil­la koneilla.

   Jos kaik­ki on läh­es ilmaista, mik­si jatku­vasti valite­taan kuin­ka huonos­ti taloudel­la menee ja kuin­ka on työsken­neltävä enem­män että on varaa mihinkään. Onko kukaan ajatel­lut että ehkä melkein joka puolel­la maail­maa vaikut­ta­vat talouskri­isit ovatkin vain luon­nolli­nen seu­raus siitä että olemme siir­tymässä jonkin­laiseen niukku­u­den­jälkeiseen aikaan jos­sa mil­lään ei ole enää mitään arvoa taloudel­lises­sa mielessä.

   Niiden har­vo­jen kalli­idenkin hyödykkei­den arvo usein perus­tuu lähin­nä keinotekois­es­ti patent­tien, tek­i­jänoikeuk­sien, yms. kaut­ta luo­tu­un niukku­u­teen. Kaikelle mikä vain pystytään muut­ta­maan dig­i­taaliseen muo­toon luon­nolli­nen hin­ta on tasan 0 euroa. Tietokoneen pros­es­sorin hin­nas­ta suurin osa ei muo­dos­tu valmis­tuskus­tan­nuk­sista vaan paten­teista ja liike­salaisuute­na pide­ty­istä designeista. Jos nämä pystyt­täisi­in tuot­ta­maan julkises­ti, uus­in­ta tekni­ikkaa ole­van kan­net­ta­van tietokoneen tai ipho­nen hin­ta olisi var­maan lähempänä sataa kuin tuhat­ta euroa.

   Minus­ta pitäisi ihan vakavasti alkaa pohti­maan miltä tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta, jon­ka talousjär­jestelmä ei perus­tu niukku­ushyödykkeisi­in, näyttäisi.

   Vastaa

7. Tuo tavaroiden halpu­us johtaa myös ker­takäyt­tökult­tuuri­in jos­sa rik­ki men­nyt tuote heit­etään roski­in ja oste­taan uusi. Eihän esim. mainit­tua vaakaa voi mitenkään saa­da osi­neen ja töi­neen kor­jatuk­si tuo­hon hin­taan. Valitet­tavasti suun­ta on sama kalli­im­mis­sakin kodinkoneis­sa ja ilmeis­es­ti pian myös autois­sa joi­ta ei enää pysty kor­jaa­maan itse eikä edes van­han ajan “nyrkkipa­jois­sa”.

   Vastaa

8. Se nyt vaan on tyh­mää mak­saa liikaa…

   As it so hap­pens just kävin noukki­in R‑kiskalta kiinalais­ten lähet­tämän 64gb San­Diskin microsd-muis­tiko­rtin (10 class).

   Verkkokauppa.com (jota pidän hyvänä ref­er­enss­inä) kyseinen kort­ti mak­saa 60€.

   Chi­na­man toimit­taa tohon sadan metrin päähän saman kortin hin­taan 18,93€.

   Tosin vieläkin halvem­mal­lakin olisi päässyt, mut­ta mak­soin mielum­min joitakin ylimääräisiä sent­te­jä siitä, että saan tun­netun brändin tuot­teen vaik­ka hat­sumopo olis voin­ut olla ihan yhtä käypä peli…

   Tässä havait­semme nyt sukupolvien välisen kuilun.

   Se mikä Odes­ta tun­tuu hal­val­ta — kos­ka ei asioi netis­sä — on itseasi­as­sa tässä reaal­i­maail­mas­sa suh­teel­lisen kova pyyntihinta.

   Luul­tavasti Ode olisikin saanut dx.com:sta — ja mitä näitä nyt onkaan — saman vaa’an jol­lain 3€…

   Kuten use­ampi jo ennät­tänyt totea­maan, rikkaal­la on rikkaan bud­jet­ti. Köy­hän on tyy­tymi­nen siihen mihin on varaa.

   Kohto: Kysymys Osmo Soin­in­vaar­alle: Paljonko­han maail­mas­sa ihmisiä työsken­telee kulutustavarateollisuudessa?

   Paljon mut­ta sekin on vain tilapäi­nen häiriö.

   Maail­man suurin elek­tron­i­ikan sopimus­valmis­ta­ja Fox­conn ker­toi jo neljä vuot­ta takaperin, että heille tulee seu­raa­van kol­men vuo­den kulues­sa käyt­töön miljoona robot­tia… ja ettei se vaiku­ta negati­ivis­es­ti työn­tek­i­jöi­den määrään.

   Eipä. 🙂

   Vastaa

9. Anonyy­mi: Dig­i­taal­is­ten hyödykkei­den valmis­tus ei ole koskaan maksanutkaan. 

   Meinaat että eloku­vat, musi­ik­ki, kir­jat jne. tekevät itse itsensä?

   Siis tot­ta­han toki tekoä­ly osaa ehkä jo piakkoinkin tuot­taa keskiver­ron hol­ly­wood kesärainarymis­te­lyn, emmä sitä epäile ollenkaan.

   Ja epäilemät­tä myös con­tem­po­rary purkkapoppia.

   Se koneen learn­ing curve tulee ole­maan äärim­mäisen nopea sit­ten kun ensim­mäiset pilot­ti­tuot­teet on saatu mas­so­ja tyy­dyt­täväl­lä tasol­la ulos.

   Sen jäl­keen voi olla vaikea elät­tää itsen­sä muusikon- tai kir­jail­i­jan­rent­tuna. Ei sil­lä, että olisi help­poa nytkään.

   Vastaa

10. Osmon pää­point­ti: mitä enää kan­nat­taa tehdä Suomes­sa. Ei ainakaan valmis­taa, jos sen osaa­vat muutkin ja halvemmalla.

    Thaimaalainen mar­jan­poim­i­ja ansait­see kesän tien­esteil­lään niin hyvin, että voi koti­maas­saan ostaa talon — näin ainakin väitetään. Suo­ma­lainen ei sil­lä rahal­la pysy edes hengis­sä, kun kaik­ki on tääl­lä niin kallista. Esimerkil­lä yritän selit­tää edes itsel­leni, mik­si vaako­jen ja vas­taavien vem­paimien tek­i­jöitä riit­tää halpatuotantoon.

    Olisiko vas­taavien tuot­tei­den suun­nit­telu­vai­he suo­ma­lais­ten heiniä? Ei tai­da sekään olla tuot­tavaa, sil­lä kaik­ki täl­lainen­han heti kopi­oidaan. Kopi­oin­ti­in pitkälti perus­tuu Kiinan ja kehit­tyvien kehi­tys­maid­en talouskasvu. Kun koh­ta kaik­ki on kopi­oitu eivätkä kehit­tyneem­mät maat luo uusia sys­teeme­jä pikavauhdil­la, Kiinankin talous osoit­taa hyy­tymisen merkke­jä, se ei voi kas­vaa enää muu­ta maail­maa nopeammin.

    Mitä suo­ma­laisille on jäänyt? Vaikka­pa hissit ja sahakoneet suun­nit­telus­ta valmis­tuk­seen ja paikalleen asen­nuk­seen asti. Ne perus­tu­vat tieto­taitoon — ja tärkeä huo­ma­ta — suht. vähäiseen vaikkakin kallispalkkaiseen työn­tek­i­jämäärään. Sik­si ne tuot­teet voi­da myy­dä hyväl­lä hin­nal­la, kannattavasti.

    Vastaa

11. Daniel Fed­er­ley: Ja hirvit­tää miet­tiä sitä, kuin­ka kauan meil­lä on varaa mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­sia niille, jot­ka eivät työl­listyneet siihen vaakate­htaaseen, joka syn­tyi Suomen sijaan Suomen ulkopuolelle.

    Pikku hil­jaa pitäisi Suomen EU-strate­giaa alkaa siirtää tulon­jak­ounion­in suun­taan. Pitkäl­lä tähtäimel­lä meil­lä on kovin huonot mah­dol­lisu­udet pitää koulute­tut ja tuot­ta­vat ihmiset maan rajo­jen sisäpuolel­la vero­ja maksamassa.

    Vastaa

12. Mik­si juuri nyt kaik­ki olisi muut­tumas­sa “ilmaisek­si”, kun tuo kuvaile­masi mekanis­mi on ollut ole­mas­sa tuhan­sia vuosia? Esim. liike­taloustiede ker­too luke­mat­to­mia keino­ja siitä, miten trendiä vas­taan tais­tel­laan: brän­di, suuret volyymit, luot­ta­mus, liike­suh­teet, laatu, valikoima, tuoteke­hi­tys, kartel­li, lob­baus, julkiset toimen­piteet jne.

    Vastaa

13. Hei Ode, koh­ta ostat uuden.

    Vastaa

14. Jyr­ki Patomä­ki:
    Osmon pää­point­ti: mitä enää kan­nat­taa tehdä Suomessa.Ei ainakaan valmis­taa, jos sen osaa­vat muutkin ja halvemmalla.

    Eikä edes vain halvem­mal­la, vaan sen lisäk­si luotet­tavam­min (lakkoilemat­ta) ja asi­akaslähtöisem­min. Tämä maa on ollut duunarei­den taivas ja sen näkee tuloksista.

    Vastaa

15. Jyr­ki Patomä­ki: Mitä suo­ma­laisille on jäänyt? Vaikka­pa hissit ja sahakoneet suun­nit­telus­ta valmis­tuk­seen ja paikalleen asen­nuk­seen asti. Ne perus­tu­vat tieto­taitoon – ja tärkeä huo­ma­ta – suht. vähäiseen vaikkakin kallispalkkaiseen työn­tek­i­jämäärään. Sik­si ne tuot­teet voi­da myy­dä hyväl­lä hin­nal­la, kannattavasti.

    Valitet­tavasti Suomes­sa käy usein niin, että bulkki­hissiä ostet­taes­sa oste­taan ulko­mainen hissi, kos­ka suo­ma­laises­sa on korkeampi han­k­in­tahin­ta. Tosin suo­ma­lainen hissi­fir­ma voi kyl­lä saa­da huoltosopimuk­sen siihen ulko­maiseen hissiin…

    Vastaa

16. “Laite mak­soi 9,90. Tästä hin­nas­ta meni arvon­lisäveroon 1,92 euroa, eli kau­palle jäi tästä 7,98 euroa. Tästä kaup­pa otti omansa, vähin­tään kak­si euroa. Jäl­jelle jää alle kuusi euroa. Tästä piti mak­saa kul­je­tus maa­pal­lon toiselta puolelta Suomeen ja edelleen kau­pan hyl­lylle, tul­lit ja raaka-aineet.”

    Tuo hal­pa hin­ta on kor­vat­tu lisäämäl­lä kier­roksia eli ennen täl­lainen laite siir­tyi per­in­tönä suvus­sa jopa sukupolvien ajan

    Nyt tuo kympin kone hajoaa yhdessä vuodessa jopa puo­lessa .Kun tuo enti­nen kesti 100 vuot­ta niin sata uut­ta konet­ta mak­saakin jo 1000 euroa samas­sa ajassa.Ilman ajan huo­moimista on selvää, ettei tuo halpen­e­m­i­nen on näennäistä.

    Ja kuka saa suurim­man osu­u­den val­tion jälkeen ?

    Se on se suo­ma­lainen brändääjä/mainostaja eli se joka luo vähiten lisäar­voa tuotteeseen

    Vastaa

17. Anonyy­mi:
    luo­tu­un niukku­u­teen. Kaikelle mikä vain pystytään muut­ta­maan dig­i­taaliseen muo­toon luon­nolli­nen hin­ta on tasan 0 euroa. Tietokoneen prosessorin 

    Eri mieltä. Sen levyk­keen hin­ta voi painua nol­laan vaik­ka se(kin) edus­taa suur­ta määrää älyl­listä pääo­maa. Mut­ta sen henkisen pääo­man saavut­taes­sa levyk­keen olo­muodon esineen kopi­oin­nin mah­dol­lisu­us painaa sen käytän­nössä nol­laan. Olen juuri han­kki­mas­sa 2 TB vain vähän yli 100 euroa. Uskomatonta.

    Sen sijaan kun ja jos tämä levyke täytetään sivil­isaa­tion kult­tuuril­la tulisi sen pros­essin arvon ja hin­nan kas­vaa mil­tei rajat­ta. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että kult­tuurin luo­jat saa­vat ansion­sa mukaises­ti. Kos­ka en ole kroisos, levyke täyt­tyy ensisi­jais­es­ti omas­ta kulttuurituotannosta.

    Vastaa

18. Krtek: Eikä edes vain halvem­mal­la, vaan sen lisäk­si luotet­tavam­min (lakkoilemat­ta) ja asi­akaslähtöisem­min. Tämä maa on ollut duunarei­den taivas ja sen näkee tuloksista.

    Heh, kylä mei­dän ongel­ma on koulute­tun väen huono tuottavuus.

    Akavalai­sista työsken­telee n 60 % julkisel­la sek­to­ril­la tai julk­isin varoin rahoite­tuis­sa organisaatioissa

    SAK lai­sista sen sijan 85–90 % työsken­telee yksi­tyisel­lä sektorilla .

    SAK­lainen sen­tään tuot­taa jotain myytävää lisäar­voa , aka­teem­i­nen vain siirtelee pape­ria pinos­ta toiseen tai viilaa pilkkua

    Suomes­sa lakot ovat lyhy­itä eli myös tutan­to katkot ovat lyhyitä.

    Muista syistä johtu­vat katkot ovat haital­taan sato­ja ker­to­ja suuremmat,mutta ´niihin osa­taan varautua eikä asi­akastyy­tyväisyys kärsi.

    Ja kun ver­tail­laan lakko­ja niin useim­mis­sa mais­sa lyhyet lakot kat­so­taan sanava­pau­teen kuu­lu­vaan ilmaisu­va­pu­den piiri­in eikä niitä kir­ja­ta lakoiksi

    Vastaa

19. Häh, meneekö Oden point­ti nyt kaik­il­ta ohi? Ei ole mitään väliä sil­lä, valmis­te­taanko vaa­ka Suomes­sa kos­ka siitä saa niin pienen hin­nan että vaik­ka koti­mainen valmis­tus olisi kil­pailukyky­istä, se ei mikään kul­takaivos voisi olla. Suurin osa hin­nas­ta on aivan muu­ta kuin valmis­tus­ta, ja niin myös raha on muual­la kuin valmis­tuk­ses­sa. Ja noin puo­let hin­nas­ta jää Suomeen veroina ja vähit­täiskau­palle — sehän on hyvä juttu?

    Kan­nat­taisi mieluiten sat­sa­ta siihen että Suo­mi olisi kil­pailukykyi­nen sel­l­aises­sa bis­nek­sessä, mis­sä liikkuu rahaa. Toki valmis­tus­takin olisi syytä olla Suomes­sa, mut­ta kan­nat­taa ehkä miet­tiä millaista.

    Vastaa

20. Päämin­is­teri Sip­ilä syksyl­lä jos­sain haas­tat­telus­sa puhui automaattitehtaista.

    Siinäkin voisi olla Suomelle uusi vai­h­toe­hto. Suomes­sa ole­via automaat­tisia tehtai­ta, jois­sa ei ole juurikaan ole henkilökun­taa ollenkaan.

    Siitä tehtaas­ta sit­ten tuot­teet suo­raan koti­markki­noille. Tehtaas­sa voisi olla myös automaat­ti­nen pakkaamo ja lähet­tämö samas­sa, jol­loin tuot­teet ovat suo­raan posti­paketeis­sa, tai myymälä­pakkauk­sis­sa kuljetuslavoilla.

    Nykyte­knolo­gial­la tämä on mah­dol­lista toteut­taa, sitä ei ole vaan vielä tehty. 

    Esimerkik­si asi­akas tilaa verkkokau­pas­ta tuot­teen, se läh­tee suo­raan posti­paket­ti­na tehtaal­ta, kul­je­tus­li­ike käy hake­mas­sa. Paket­ti tulee siihen läheisen ostarin paket­ti­au­tomaat­ti­in, jos­ta asi­akas hakee sen.

    Vastaa

21. TL: Ydin­voimalan osaa­vat ran­skalaiset tehdä paremmin.

    Siis oletko sä nukkunut jotain ruususen unta tääl­lä kylmässä Pohjo­las­sa viimeiset kymme­nen vuotta?

    Nimeno­maan ran­skalaisil­ta ei näyt­täis hirveästi kan­nat­ta­van ostaa ydinvoimaloita…

    Uno­hdit muuten levit­tää lopuk­si vielä tuhkat päälle­si. Here, let me help ya [levit­tää tuhkaa päälle]. Kas noin! Heti helpot­taa eikö totta?

    Maail­man­lop­pua odotellessa.

    Vastaa

22. Vaa­ka, tuo mod­ernin reilun kau­pankäyn­nin syn­nyt­täjä, miten sopi­va pohjus­tus täm­möiselle aiheelle.

    Hin­ta minkä saa kau­pas­ta voi joskus antaa vähän väärän kuvan siitä määrästä työtä minkä joku tuote vaatii.

    Kun ostaa sen purkin maitoa, se on sen 1e paket­ti — mut­ta kuin­ka paljon työtä se on vaat­in­ut? Jo pelkästään se purk­ki on vaat­in­ut ainakin graafisen suun­nit­teli­jan, var­maan usei­ta palavere­i­ta, on pitänyt valmis­taa se jos­sain kar­tonkite­htaas­sa, tulostaa viivakood­it, rak­en­taa jär­jestelmät jot­ka tal­len­ta­vat seu­ran­takood­it ja se on vas­ta lop­pu­osa prosessia.

    Maito vaikut­taa yksinker­taiselta tuot­teelta, mut­ta jos on ollut kesätöis­sä maati­lal­la niin tietää että maat­alous ei ole yksinker­taista työtä — siel­lä tarvi­taan mon­en­laisia konei­ta — vähin­tää yksi trak­tori ja siihen usei­ta eri­laisia lisälait­tei­ta, nos­ture­i­ta, paalaimia, jyriä, kyn­töau­raa, äestysauraa, jyrää. Varas­to­ja eri tarpeisi­in, eläin­ten tilat pitää usein itse osa­ta rak­en­taa ja kor­ja­ta, hyvä isän­tä tekee monia työkalu­ja itsekin hit­saa­mal­la, polt­toaine ja rehu täy­tyy kui­v­a­ta tai säilöä sekä kul­jet­taa eläimille — käy­dä kaup­paa pel­loista ja niiden vuokrista, avus­taa eläim­iä kun ne ovat sairai­ta tai syn­nyt­tävät. Osa­ta käsitel­lä niitä niin että ne pysyvät rauhal­lise­na, aura­ta tiet talvisi, keväisin tehdä pel­to­työt, kesäl­lä laiduntamiset. 

    Kaik­ki tuo vaatii investoin­te­ja ja työl­listää muitakin, esim. sen trak­torin ohjelmis­ton on voin­ut koo­da­ta joku Suo­ma­lainen nört­ti Val­metille. Lyp­sy­pump­pu­jen suo­dat­timia on ehkä tehty jos­sain tehtaas­sa Kan­gasal­la ja niin edelleen.

    Mei­jer­i­toimin­nas­ta ei ole mitään käsi­tys­tä itsel­läni, mut­ta eri­laiset maito­tuot­tei­den jatko­jalostus­toimin­not ovat var­masti ihan oma ja korkealle arvostet­ta­va ammattiryhmänsä.

    Pelkästään siis jo tuon yhden 1e maitop­urkin valmis­t­a­mi­nen työl­listää val­ta­van määrän ihmisiä. Sitä on vaan todel­la vaikea ymmärtää, jos miet­tii että kaup­pa ottaa siitä oman kat­teen­sa, kul­je­tus ja logis­ti­ik­ka omansa, jalostus ja kul­je­tus omansa ja mitä jää sit­ten maanvil­jeli­jälle tai sille koodaa­jalle joka koodasi sen ohjelmis­ton siihen Val­met­ti­in tai rautakaup­pi­alle joka myi kilon naulo­ja nave­tan laa­jen­nu­sosan seinien kiin­nit­tämistä varten.

    Vastaa

23. Tero Tolo­nen:Hin­ta minkä saa kau­pas­ta voi joskus antaa vähän väärän kuvan siitä määrästä työtä minkä joku tuote vaatii. 

    Vaatii minkä vaatii, mut­ta työl­lisyy­den näkökul­mas­ta kopi­oin­nin help­pous on val­ta­va ongel­ma. Vaik­ka mon­imutkaisen robotin kek­simi­nen vaatisi val­tavasti työtä, niin sen jäl­keen kun se on kek­sit­ty, se voidaan monistaa kaikkialle maailmaan.

    Monistamisen ongel­ma ei liity ain­oas­taan suorit­tavaan työhön vaan yhtä lail­la se hävit­tää asiantun­ti­jatyön, kos­ka asiantun­ti­jatyöstä vain pienen pieni osa on luo­vaa työtä. Ja tästä luo­vas­ta työstäkin vain murunen pystyy kil­paile­maan muu­ta luo­vaa työtä vastaan.

    Ihmi­nen on tehostanut itsen­sä tarpeet­tomak­si. Tämän tarpeet­to­muu­den ongel­man ihmi­nen pyrkii ratkaise­maan tehosta­mal­la lisää eli tekemäl­lä ihmis­es­tä entistä tarpeettomamman.

    Vastaa

24. Vähit­täiskaup­pa (muu kuin elin­tarvikkeet siis) tien­aa sil­lä että se saa myy­tyä hyväl­lä kat­teel­la uusim­man vuosi­mallin sesonki­tuot­tei­ta. Van­hat tuot­teet myy­dään alen­nus­myyn­neis­sä negati­ivisel­la kat­teel­la. Osmon osta­ma vaa­ka lie­nee ollut van­han­malli­nen tai jol­lain muul­la taval­la epäku­rant­ti ja kaup­pa halunut päästä siitä eroon. 

    Toinen jut­tu että halpoi­hin elek­tro­n­isi­in lait­teisi­in ei kan­na­ta luot­taa. Se lie­nee syy mik­si alen­nusko­r­eista voi löytää vaik­ka mitä muu­ta­mal­la eurol­la, mut­ta kun tarkem­min syynää tavaroi­ta niin ei niil­lä tee mitään. Jo paris­ton lop­pumi­nen voi tehdä tavaras­ta käyttökelvottoman. 

    Mitä verkkokaup­poi­hin tulee nii­in sit­ten kun se yleistyy ja poruk­ka tilaa vielä enem­män tavaraa sitä kaut­ta, joutuu Posti suurenta­maan huo­mat­tavasti lajit­telukeskuk­si­aan ja mah­dol­lis­es­ti avaa­maan uud­estaan sulkemi­aan postikont­tor­e­i­ta. Se olisi ihan hyvä asia kos­ka R‑kioskin tuu­likaapis­sa jonot­ta­mi­nen ei ole eri­tyisen kivaa. Toinen jut­tu että kun Tul­li tosis­saan huo­maa mil­laista tavaraa ja mis­tä ihmiset osta­vat, pitää ihmis­ten alkaa varautua hake­maan ostok­sen­sa Van­taan Tuu­pakan tullipostiterminaalista.

    Vastaa

25. Daniel Fed­er­ley:

    Ja hirvit­tää miet­tiä sitä, kuin­ka kauan meil­lä on varaa mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­sia niille, jot­ka eivät työl­listyneet siihen vaakate­htaaseen, joka syn­tyi Suomen sijaan Suomen ulkopuolelle.

    On meil­lä varaa, jos vain lopetet­taisi­in kaiken huuhaan mak­sami­nen val­tion budjetista.

    Esimerkik­si vuo­den 2016 alus­ta Suomen val­tio alkaa mak­samaan vuosit­tain reilun 100 miljoon­aa euroa val­tion kirkolle, avus­tuk­se­na. Kiitos kuu­luu tästä esimerkik­si Vihreille.

    Minäkin, kirkkoon kuu­luma­ton, joudun osal­lis­tu­maan tämän huuhaaroskan levittämiseen.

    Tal­vi­vaara 2.0 saa jatkos­sa hamaan tule­vaisu­u­teen saak­ka vuo­tuisen avus­tuk­sen­sa, suo­raan budjetista.

    Kun­tien väli­nen kil­pailu asukkaista ja yri­tyk­sistä on tapet­tu vuo­tuisel­la yli 8 000 miljoo­nan euron val­tion­avul­la, suo­raan budjetista.

    Maat­alouden kil­pailu on niin ikään lopetet­tu, vuo­tuisel­la parin mil­jardin euron tuella.

    Aina­han voidaan toki sit­ten säästää mm. yliopis­toista, ter­vey­den­huol­losta, sairaan­hoi­dos­ta ja niin edespäin.

    Kyl­lä Tam­pereen yliopis­tol­lakin pitää olla oma kap­peli, oikein ylim­mässä ker­rokses­sa ja vieläpä yliopistopas­tori. Tätäkin te veron­mak­sa­jat mak­sat­te. Her­ra­jes­tas sen­tään, jos joku saa yliopis­tossa kuul­la vaikka­pa alkuräjähdyk­ses­tä tai evoluu­tio­teo­ri­as­ta! Noh, pehmei­den tietei­denopis­to­han Tam­pereen yliopis­to on, matem­ati­ikkaa luku­unot­ta­mat­ta. Se onkin sijoitet­tu kellarikerrokseen…

    Tam­pereen teknil­lisel­lä yliopis­tol­la on varaa ottaa teolo­gi-yri­tys­val­men­ta­jia puhu­maan “mis­sioista” ja “hurmok­ses­ta” yritysjohtajuudessa.

    Mis­tä päästäänki­in siihen, että Suomen yri­tys­maail­man ongelmista suurimpia eivät todel­lakaan ole kil­pailukyky, vaan reaal­i­maail­mas­ta pihal­la ole­vat hih­huli­jo­hta­jat, jot­ka ovat tot­tuneet siihen, että kepumafia jär­jestää bisnekset.

    Nyt kun tuo suuri saatana, vapaa kil­pailu, on kos­ket­tanut hiukkasel­laan Suomea, ollaan välit­tömästi ongelmis­sa. Siis, joku muukin tuot­taa sel­l­ua. Joku muukin omis­taa lin­ja-auto­ja ja kehtaa ajat­taa niitä vielä kepumafi­ayri­tys­ten mailla.

    Suomen val­tion bud­jet­ti voisi hyvin olla 35 mil­jar­dia euroa, jos huuhaaros­ka leikat­taisi­in pois.

    Suomen val­tion kirkol­la on yli 900 miljoo­nan euron vuo­tuiset tulot.

    Mihin ihmeeseen se tarvit­see yli 100 miljoo­nan euron val­tion apua?

    Ja ne ruumi­it voi polt­taa. Hau­taus­maat voidaan ottaa hyö­tykäyt­töön ja kirkot siirtää net­ti­in. Heti tulisi kirkolle isot säästöt, kun leikat­taisi­in sein­istä. Joku vir­tu­aal­i­hah­mo voi löpistä samat huuhaaroskat, kuin oikea hihhuli.

    Vastaa

26. Cap­tain Awe­some: Meinaat että eloku­vat, musi­ik­ki, kir­jat jne. tekevät itse itsensä?

    Tarkoitin samas­sa mielessä kuin Ode puhuu tavaroiden valmis­tamisen halpu­ud­es­ta. Niin tuol­la vaa’al­la kuin musi­ikkikap­paleel­lakin ensim­mäisen kap­paleen kus­tan­nuk­set, eli vaa’an tapauk­ses­sa suun­nit­te­lu­työ ja musi­ikkikap­paleen tapauk­ses­sa sävellys ja nauhoi­tus, ovat huo­mat­tavasti korkeampia. Tuon ensim­mäisen kap­paleen jäl­keen seu­raavien valmis­tus ei mak­sa enää mitään. Sik­si olisi minus­ta viisas­ta rahoit­taa tuo suun­nit­te­lu­työ jotenkin muuten kuin myymäl­lä kopi­oi­ta joiden tekem­i­nen on ilmaista ja joi­ta sen puoles­ta voisi levit­tää vaik­ka koko maailmalle.

    Vastaa

27. max: Eri mieltä. Sen levyk­keen hin­ta voi painua nol­laan vaik­ka se(kin) edus­taa suur­ta määrää älyl­listä pääo­maa. Mut­ta sen henkisen pääo­man saavut­taes­sa levyk­keen olo­muodon esineen kopi­oin­nin mah­dol­lisu­us painaa sen käytän­nössä nol­laan. Olen juuri han­kki­mas­sa 2 TB vain vähän yli 100 euroa. Uskomatonta.

    Sen sijaan kun ja jos tämä levyke täytetään sivil­isaa­tion kult­tuuril­la tulisi sen pros­essin arvon ja hin­nan kas­vaa mil­tei rajat­ta. Tämä siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että kult­tuurin luo­jat saa­vat ansion­sa mukaises­ti. Kos­ka en ole kroisos, levyke täyt­tyy ensisi­jais­es­ti omas­ta kulttuurituotannosta.

    Mikä on “ansion­sa mukaises­ti” on han­kala määrit­tää tuot­teelle jota voi kopi­oi­da ilmaisek­si. Oden vaa’an valmis­ta­jalle “ansion­sa mukaises­ti” oli var­maan jotain kol­men euron luokkaa. Sum­ma oli niin alhainen sik­si että käytän­nössä ident­tisiä vaako­ja pystyy valmis­ta­maan mikä hyvän­sä Kiinalainen nyrkkipa­ja ja tämän seu­rauk­se­na kil­pailu on laskenut vaako­jen hin­nan noin alas. Jos kult­tuurille sal­lit­taisi­in sama — siis että kuka hyvän­sä saisi valmis­taa kopi­oi­ta musi­ikkikap­paleesta tai eloku­vas­ta — sen hin­ta painuisi nol­laan (ja on jo käytän­nössä laskenutkin nuorten piireis­sä jot­ka pirati­soi­vat kaiken). Ellei “ansion­sa mukaan” tarkoi­ta sinus­ta pyöreää nol­laa euroa kult­tuurille, on hyvin vaikea kek­siä miten se määrit­tyy. Sama mekanis­mi kuin vaa’alle ei selvästikään toimi.

    Vastaa

28. Krtek: Eikä edes vain halvem­mal­la, vaan sen lisäk­si luotet­tavam­min (lakkoilemat­ta) ja asi­akaslähtöisem­min. Tämä maa on ollut duunarei­den taivas ja sen näkee tuloksista.

    Kiina: yksipuolue­maa, ja poli­isi­val­tio, jos­sa ei tosi­aan duu­nar­it juh­li (ammat­tiy­hdis­tyk­set on kiel­let­ty). Seu­rat­ta­va esimerkki?
    Kiinas­sa tosin on tapana ampua välil­lä joku oli­garkkikin varoit­ta­vana esimerkkinä, joten ihan koko kiinalainen sys­tee­mi ei sopisi sel­l­aise­naan mei­dän län­si­maiseen kulttuuriimme.

    Vastaa

29. Liian van­ha: Heh, kylä mei­dän ongel­ma on koulute­tun väen huono tuottavuus.

    Akavalai­sista työsken­telee n 60 % julkisel­la sek­to­ril­la tai julk­isin varoin rahoite­tuis­sa organisaatioissa

    SAK lai­sista sen sijan 85–90 % työsken­telee yksi­tyisel­lä sektorilla .

    SAK­lainen sen­tään tuot­taa jotain myytäväälisäar­voa , aka­teem­i­nen vain siirtelee pape­ria pinos­ta toiseen tai viilaa pilkkua

    Oletko siis oikesti sitä mieltä, että esimerkik­si opet­ta­jien tai kun­nal­lis­ten ter­veysasemien lääkärien työ on paperin siirtämistä pinos­ta toiseen?

    Vastaa

30. Liian van­ha: Heh, kylä mei­dän ongel­ma on koulute­tun väen huono tuottavuus.

    Akavalai­sista työsken­telee n 60 % julkisel­la sek­to­ril­la tai julk­isin varoin rahoite­tuis­sa organisaatioissa 

    Mon­et yliopis­tois­sa koulute­tut on STTK-lais­ten (jotkut jopa SAK-lais­ten) liit­to­jen jäseniä kos­ka se Akavalainen liit­to johon oppi­ar­vo antaisi oikeu­den kuu­lua, ei neu­vot­tele sopimuk­sista sil­lä alla tai sil­lä työ­paikalla jos­sa henkilö työseken­telee. Eli heikon edun­valvon­nan vuok­si moni jät­tää Akavalaisen liiton, taval­lis­es­ti niiden jäseniksi jäävät ekan kohdalle sat­tuneen YT-kier­roksen jäl­keen vain ne jot­ka ovat ns työan­ta­jien edus­ta­jia eli esimiesasemassa.

    Ain­oas­taan Aka­van liitoil­la OAJ ja Lääkärili­it­to, jot­ka neu­vot­tel­e­vat työe­htosop­pareista julkisen sek­torin eli mei­dän veron­maka­jien kanssa, joka on neu­vot­teluis­sa aina jostain syys­tä heikom­pi kuin EK, on jär­jestäy­tymisas­te 100% luokkaa.

    Vastaa

31. Tero Tolo­nen: eläin­ten tilat pitää usein itse osa­ta rak­en­taa ja kor­ja­ta, hyvä isän­tä tekee monia työkalu­ja itsekin hitsaamalla

    Come on now.. et sä usko tuo­hon itsekään. Kyl­lä far­marikin hakee työkalun­sa kau­pas­ta sekä soit­taa ihan urakoit­si­jan paikalle jos pitää navet­ta saa­da rakennetuksi.

    Mitä jos kum­min lopetet­taisi­in ihan kaiken mystifiointi.

    Maat­alous on pohjim­mil­taan hyvin yksinker­taista työtä jota ei edes voi tehdä kauhean monel­la eri tavalla.

    Siinä on vain usei­ta eri työ­vai­hei­ta jot­ka pitää kaik­ki jonkun hoitaa vaik­ka eri taval­la jär­jestet­tynä moni asia voitaisi­in automa­ti­soi­da täysin (tai läh­es täysin).

    Vaikka­pa Pohjois-Amerikan laa­joil­la pree­ri­oil­la vil­jan kor­juu, kyn­tämi­nen, ruiskut­ta­mi­nen ym. olisi täysin mah­dol­lista automa­ti­soi­da kokon­aan. Ja näin var­masti tul­laankin tekemään jol­lain aikavälillä.

    Kyl­lä suo­ma­laisel­la maitoti­lal­la var­masti tekemistä riit­tää, en sitä epäile minäkään ja tuskin moni muukaan täl­lä palstalla.

    Edelleenkin moni isän­tä ja emän­tä raataa van­hanaikaiseen tapaan kos­ka itsetekemisen eetos ja back break­ing work istuu edelleen niin vahvassa.

    Mon­en olisi kuitenkin mah­dol­lista skaala­ta toim­intaa isostikin ylöspäin, mut­ta sehän ei käy kun pitäisi palkata lisäkäsiä — ja sehän on “aina itseltä pois!”

    Sit­ten toisaal­ta jos ei pidä eläim­iä, niin maanvil­jelystä voi aika kivut­tomasti har­ras­taa myös ihan päivä­du­uninkin ohella.

    Lan­del­la esim. moni opet­ta­ja ottaa ommaa lom­maa pel­totöitä varten (ja/tai pistää omat pojat/tyttäret jok­sikin aikaa koulus­ta veks). Näin ainakin vielä 80/90-luvul­la.

    Samoin met­sän­hoitoa voi “har­ras­taa”. Väit­tävät hyväk­sikin kun­toiluk­si kun läh­tee tukkimet­sälle eivätkä var­masti väärässä liene.

    Mut­ta moni — suurin osa? — prefer­oi mielum­min mak­sat­taa met­sä­työtkin paikallisel­la metsänhoitoyhdistyksellä.

    Oikein laiska luo­m­u­far­mar­i­han tek­isi ker­ran keväässä suo­rakylvön ja kor­jaisi sadon — se mitä siitä nyt sat­tuu tule­maan — elo-syysku­us­sa minkä jäl­keen kip­paa vil­jat kuivuriin.

    Vil­ja kuiv­uu siel­lä kyl­lä ihan itsek­seen. Sit­ten ei jää enää kuin vil­jan myyn­ti eteen­päin sekä uusien sieme­nien osto. Done.

    En halua täl­lä vähätel­lä yhdenkään far­marin työpanosta. 

    Ruoan­tuotan­to after all on ain­oas­taan maail­man tärkein­tä työtä. Mut­ta ei siitä kyl­lä mon­imutkaista saa tekemäl­läkään (ei sil­lä, että moni muukaan työ olisi jotenkin lähtöko­htais­es­ti monimutkaista). 

    Monipuolista ja käytän­nön­läheistä työtä far­mar­ius kyl­lä ehdot­tomasti — vaik­ka harvem­pi varsi­nais­es­ti enää nave­tas­sa jakkar­al­la istuu lehmän tis­siä puristamassa.

    Jostain kum­man syystä…

    Absolu­ut­tisen vält­tämätön­tä työtä (joka tosin voidaan pitkälti automa­ti­soi­da mikäli tah­toa siihen on) — mitä taasen vaikka­pa uuden Valion maitop­urkin taiton suun­nit­telu ei ole.

    Täältä tähän.

    Vastaa

32. newyork­ista: Oletko siis oikesti sitä mieltä, että esimerkik­si opet­ta­jien tai kun­nal­lis­ten ter­veysasemien lääkärien työ on paperin siirtämistä pinos­ta toiseen?

    Point­ti oli var­maankan siinä, että julkisel­la puolel­la aitoon innovoin­ti­in tup­paa ole­maan yksi­ty­istä sek­to­ria heikom­pi insentiivi…

    Amerikkalaiset ilmai­se­vat sen usein pari piirua bru­taal­im­min niin, että eihän kukaan joka osaa jotain mene val­ti­olle töihin.

    Tuot­telias­ta viikonloppua.

    Vastaa

33. R. Sil­fver­berg: Toinen jut­tu että halpoi­hin elek­tro­n­isi­in lait­teisi­in ei kan­na­ta luottaa.

    Ei halpoi­hin, mut­ta ei usein kyl­lä niihin arvokkaampiinkaan…

    R. Sil­fver­berg: avaa­maan uud­estaan sulkemi­aan postikont­tor­e­i­ta. Se olisi ihan hyvä asia kos­ka R‑kioskin tuu­likaapis­sa jonot­ta­mi­nen ei ole eri­tyisen kivaa.

    Miten R‑kioskin tuu­likaapis­sa jonot­ta­mi­nen eroaa postikont­to­ril­la jonottamisessa?

    Ei niitä kont­tor­e­i­ta enää ava­ta — ei ainakaan Suomen Postin toimesta.

    Jos jostain pitää unel­moi­da niin unel­moi mielum­min siitä, että lentoli­ikenne näyt­täisi mah­dol­lisim­man pian vihreää val­oa dronekuljetuksille.…

    Vastaa

34. Joo joo: autois­sa joi­ta ei enää pysty kor­jaa­maan itse eikä edes van­han ajan “nyrkkipa­jois­sa”

    Samaa on kir­joitet­tu jo 80-luvul­la, kun elek­tron­i­ikan määrä autois­sa alkoi kas­vaa. Käytän­nössä myös niiden diag­nosoin­ti- ja kor­jausvim­paimet halpenevat aikanaan siten, että nyrkkipa­jankin kan­nat­taa ostaa oman asi­akasprofi­ilin ajoneu­voihin riit­tävät työka­lut ja kor­jaus onnis­tuu taas (jos olisi onnis­tunut merkki­huol­los­sa uute­na). Eri­laiset vikakoo­d­i­en luku­lait­teetkin ovat jo parin kympin hin­taisia, 10 vuot­ta sit­ten mak­soi­vat halvim­mil­laan satak­er­taisin summan.

    Vastaa

35. Jos ostaa 3€ arvoisen elek­tro­n­isen här­päk­keen ja sit­ten suh­tau­tuu tähän tuot­teeseen ikään kuin sen pitäisi kestää isältä pojal­la tai edes seu­raavaan viikkoon, on idioot­ti. Plain and simple.

    Se isoisän vaa­ka ei pystynyt mit­taa­maan sil­lä tarkku­udel­la johon Oden osta­ma vaa­ka pystyy (ainakin sen aikaa mitä sat­tuu kestämään).

    Joten vaik­ka sel­l­aisen vaa’an olisi 1900-luvun tait­teessa halun­nutkin, sel­l­aista ei olisi saanut. Mis­tään raha­sum­mas­ta. Ei vaik­ka olisi ollut itse Kiinan keis­ari. Sel­l­aista tuotet­ta ei vaan sil­loin ollut. Piste.

    Kun tilaa kiinalais­es­ta net­tikau­pas­ta elek­tron­i­ikkaa — tai melkein mitä tahansa — niin aika yleinen, varsinkin amerikkalais­ten suosi­ma, respon­ssi on tämän suun­tainen: “for this price I expect­ed more” (kun ao. tuote on mak­sanut pari tai muu­ta­mankin dollarin).

    Täy­tyy opetel­la suh­tau­tu­maan real­is­tis­es­ti siihen kuin­ka paljon 3 eurol­la voi olet­taa saavansa…

    Vaik­ka ei hin­ta automaagis­es­ti suinkaan ker­ro sitä onko tuote X laadukas vai luokaton.

    Olen itsekin ostanut var­maan puoli­toista vuosikym­men­tä sit­ten min­i­man­ista euron kuori­maveit­sen — jota käytän edelleen — enkä ole vielä tör­män­nyt parem­paan. Fiskarsin vas­taa­va (Func­tion­al Form ‑sar­jan edus­ta­ja muis­taak­seni) joka mak­soi moninker­tais­es­ti enem­män oli jok­seenkin käyttökelvoton.

    Että näin.Halpakin tuote voi nykyään olla ihan tai läh­es yhtä laadukas kuin mon­ta ker­taa kalli­impi tuote. Niitäkin tapauk­sia on jois­sa osoit­tau­tuu jopa laadukkaammaksi.

    Ongel­ma kulut­ta­jan näkökul­mas­ta onkin juuri tässä, että on vaikeaa ellei mah­do­ton­ta sanoa suo­ral­ta kädeltä mikä on laadukas tuote ja mikä vain näyt­tää sellaiselta…

    Ehkä ennen tämän pystyi vielä jotenkin päät­telemään hin­nas­ta mut­ta ei enää.

    Toki aina jotain voi päätel­lä siitä jos valmis­ta­ja lupaa tuot­teelle näin ja näin mon­en vuo­den takuun.

    Tai kuten vaikka­pa Koss:n kor­val­u­urien tapauk­ses­sa: uusi ilmaisek­si jos van­ha hajoaa.

    Samoissa tehtais­sa nämäkin tuot­teet silti tehdään, mut­ta kieltämät­tä 80-luvun design ynnä mate­ri­aali­valin­nat ovat ainakin Por­tapro-luurien kohdal­la osoit­ta­neet, että jotain on vain yksinker­tais­es­ti onnis­tut­tu tekemään oikein alus­ta saakka. 

    Kyl­lä nuokin luu­rit rik­ki saa, mut­ta valmis­ta­ja voi huo­leti antaa ikuisu­us­taku­un kos­ka suurin osa ei kuitenkaan viit­si tai kehtaa uut­ta hakea.

    Ja vaik­ka kehtaisikin niin hyllystähän he vain nap­paa­vat uudet luu­rit — joiden valmis­t­a­mi­nen kus­tan­taa just sen parisen euroa — ja pistävät paket­ti­in. Done.

    Ei ole oikein muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin lukea niiden arvostelu­ja jot­ka ovat halu­a­masi tuot­teen han­kki­neet ja vetää niiden perus­teel­la jonkin­lainen guessti­maa­tio ao. tuot­teen luotettavuudesta.

    Mitä enem­män kon­sul­toi mui­ta ihmisiä sitä vähem­män luulee.

    Jos arvostelu­ja ei ole tai ne eivät lupaa hyvää, kan­nat­taa tosi­aan pidät­täy­tyä ostos­ta mikäli pitää taloudel­lista riskiä kohtuuttomana.

    Näin yksinker­taista se on.

    Vastaa

36. Anonyy­mi: Minus­ta pitäisi ihan vakavasti alkaa pohti­maan miltä tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta, jon­ka talousjär­jestelmä ei perus­tu niukku­ushyödykkeisi­in, näyttäisi.

    Jos tarkko­ja ollaan, niin pitäisi pohtia, minkälaiset insti­tuu­tiot tarvi­taan yhteiskun­nas­sa, jos­sa on sekä niukko­ja että run­sai­ta hyödykkeitä. Jostain syys­tä tun­tuu siltä, että tämän het­ken “yhteiskun­nal­lisek­si insinööri­ti­eteek­si”, jota käytetään eri­lais­ten insti­tuu­tioiden suun­nit­telu­un on valikoitunut/valittu pääasial­lisek­si työkaluk­si taloustiede. Joka ei edes yritä väit­tää pohti­vansa run­saiden hyödykkei­den prob­lemati­ikkaa, mut­ta jota silti siihenkin yritetään käyt­tää. Ei liene yllä­tys, että jos työkalu­na on vasara, niin kaik­ki ongel­mat näyt­tävät nauloil­ta, joten kun ekon­o­mistil­ta kysytään miten run­sai­ta hyödykkeitä pitäisi käsitel­lä, niin vas­taus on ollut, että niistä pitää tehdä niukko­ja. Tämän mielipuo­li­nen jär­jet­tömyys ei lakkaa häm­mästyt­tämästä minua.

    Vastaa

37. Roboti­ik­ka kor­vaa ihmistyön suurim­mal­ta osin. Tuot­teista tulee läh­es ilmaisia, mut­ta mil­lä tuloil­la niitä ostetaan?

    Jotenkin pitäisi löy­tyä jonkin­lainen tulo­jen­jakomekanis­mi, jol­la tuot­ta­van toimin­nan tulo­ja jaettaisiin.

    Vastaa

38. Cap­tain Awe­some:
    Miten R‑kioskin tuu­likaapis­sa jonot­ta­mi­nen eroaa postikont­to­ril­la jonottamisessa? 

    Siten että postis­sa on vuoron­u­mero­la­put, ja voi sil­lä aikaa käy­dä muu­ual­la kunnes oma vuoro tulee. Kioskin jonos­sa on muitakin kuin Postin lähetyk­siä hake­via, on Matkahuol­lon lähetyk­siä hake­via, Veikkauk­sen pele­jä pelaavia sekä ihan taval­lisia tupakan tai karkkien osta­jia. Ja vain yksi myyjä joten jono on pitkä.

    Cap­tain Awe­some: Ei Jos jostain pitää unel­moi­da niin unel­moi mielum­min siitä, että lentoli­ikenne näyt­täisi mah­dol­lisim­man pian vihreää val­oa dronekuljetuksille….

    Niin että “kuh­nuri” jät­täisi paketin lumi­hankeen jos ei kukaan ole kotona, kuten kuri­ir­i­fir­mo­jen kuskit kanssa tekevät.

    Vastaa

39. Var­maan se kuh­nuri veis paketin takas jon­nekin välivarastoon?

    Luul­tavasti asi­akas saisi toim­i­tuk­sen edullisem­paan hin­taan kun val­it­sisi etukä­teen kos­ka sopii toimit­taa — ja sit­ten kanssa olis himas­sa tawaraa vas­taan­ot­ta­mas­sa ko. aikaan.

    Kyl­lä R‑kiskakin var­maan vuoro­lap­pui­hin siir­tyy jos asi­akkaat koke­vat tarpeelliseksi.

    Nois­sa­han on aina se ongel­ma, ettei voi mitenkään tietää kuin­ka kauan menee ennen kuin oma vuoro tulee. En mä kau­pan kalatiskiltäkään yleen­sä jotain muu­ta lähde välil­lä nouta­maan kos­ka Mur­phy’n laki.

    Mielum­min itse raahus­tan himas­ta 100m ärrälle ja venaan siel­lä 10 min­saa kun käve­len metrolle 6 min­u­ut­tia, odotan metroa saa­pu­vak­si 2–4 min­u­ut­tia (tai enem­män), köröt­tele seu­raavalle ase­mal­la, ja kävele sieltä use­am­man sata metriä Hert­toniemen postiin.

    Vastaa

40. Vero­tu­lo­ja tosi­aan haaskataan kaik­keen turhaan, mut­ta tuo kirkon apu kor­vaa sen, että kirkko ei enää saa osu­ut­ta yhteisöveroista. Kirkolle ei ole pakko mak­saa mitään, riit­tää, että eroaa kirkos­ta. Helppoa.

    Minä en halu­aisi tukea kokoomus­ta ja vasem­mis­toli­it­toa, mut­ta niin vain molem­mat saa­vat verois­tani avus­tuk­sia. Enkä voi sille mitään. Olisi kätevää, jos veroil­moituk­ses­sa voisi rastit­taa, mihin vero­ja saa käyt­tää. Samal­la selviäisi, mihin veron­mak­sa­jat oikeasti halu­a­vat vero­jaan käytet­tävän. Voisi aloit­taa vaik­ka siten, että veron­mak­sa­jat voisi­vat jakaa 10 % halu­ami­in­sa kohteisiin. 

    Supikoira: On meil­lä varaa, jos vain lopetet­taisi­in kaiken huuhaan mak­sami­nen val­tion budjetista.

    Esimerkik­si vuo­den 2016 alus­ta Suomen val­tio alkaa mak­samaan vuosit­tain reilun 100 miljoon­aa euroa val­tion kirkolle, avus­tuk­se­na. Kiitos kuu­luu tästä esimerkik­si Vihreille.

    Minäkin, kirkkoon kuu­luma­ton, joudun osal­lis­tu­maan tämän huuhaaroskan levittämiseen.

    Tal­vi­vaara 2.0 saa jatkos­sa hamaan tule­vaisu­u­teen saak­ka vuo­tuisen avus­tuk­sen­sa, suo­raan budjetista.

    Kun­tien väli­nen kil­pailu asukkaista ja yri­tyk­sistä on tapet­tu vuo­tuisel­la yli 8 000 miljoo­nan euron val­tion­avul­la, suo­raan budjetista.

    Maat­alouden kil­pailu on niin ikään lopetet­tu, vuo­tuisel­la parin mil­jardin euron tuella.

    Aina­han voidaan toki sit­ten säästää mm. yliopis­toista, ter­vey­den­huol­losta, sairaan­hoi­dos­ta ja niin edespäin.

    Kyl­lä Tam­pereen yliopis­tol­lakin pitää olla oma kap­peli, oikein ylim­mässä ker­rokses­sa ja vieläpä yliopistopas­tori. Tätäkin te veron­mak­sa­jat mak­sat­te. Her­ra­jes­tas sen­tään, jos joku saa yliopis­tossa kuul­la vaikka­pa alkuräjähdyk­ses­tä tai evoluu­tio­teo­ri­as­ta! Noh, pehmei­den tietei­denopis­to­han Tam­pereen yliopis­to on, matem­ati­ikkaa luku­unot­ta­mat­ta. Se onkin sijoitet­tu kellarikerrokseen…

    Tam­pereen teknil­lisel­lä yliopis­tol­la on varaa ottaa teolo­gi-yri­tys­val­men­ta­jia puhu­maan “mis­sioista” ja “hurmok­ses­ta” yritysjohtajuudessa.

    Mis­tä päästäänki­in siihen, että Suomen yri­tys­maail­man ongelmista suurimpia eivät todel­lakaan ole kil­pailukyky, vaan reaal­i­maail­mas­ta pihal­la ole­vat hih­huli­jo­hta­jat, jot­ka ovat tot­tuneet siihen, että kepumafia jär­jestää bisnekset.

    Nyt kun tuo suuri saatana, vapaa kil­pailu, on kos­ket­tanut hiukkasel­laan Suomea, ollaan välit­tömästi ongelmis­sa. Siis, joku muukin tuot­taa sel­l­ua. Joku muukin omis­taa lin­ja-auto­ja ja kehtaa ajat­taa niitä vielä kepumafi­ayri­tys­ten mailla.

    Suomen val­tion bud­jet­ti voisi hyvin olla 35 mil­jar­dia euroa, jos huuhaaros­ka leikat­taisi­in pois.

    Suomen val­tion kirkol­la on yli 900 miljoo­nan euron vuo­tuiset tulot.

    Mihin ihmeeseen se tarvit­see yli 100 miljoo­nan euron val­tion apua?

    Ja ne ruumi­it voi polt­taa. Hau­taus­maat voidaan ottaa hyö­tykäyt­töön ja kirkot siirtää net­ti­in. Heti tulisi kirkolle isot säästöt, kun leikat­taisi­in sein­istä. Joku vir­tu­aal­i­hah­mo voi löpistä samat huuhaaroskat, kuin oikea hihhuli.

    Vastaa

41. Varsi­naisen tuot­teen valmis­tamisen kus­tan­nuk­set koko tuot­teen arvoketjus­sa ovat pieniä, ainakin kun kat­so­taan hin­taa kehit­tyneen talouden kau­pan hyllyllä.

    Yllät­tävän paljon saa val­tio, mut­ta myös tavaramerkin omis­ta­ja. Kaup­pakin ottaa oman siivun­sa. Applen kaltainen valmis­tut­ta­ja saa läh­es kaiken yli­jäämän itselleen tuot­teesta, ehkä verokarhu Suomes­sa on hyvä kakkonen? 🙂

    Vastaa

42. Kauko: Olisi kätevää, jos veroil­moituk­ses­sa voisi rastit­taa, mihin vero­ja saa käyttää.

    USA:sa on tol­lasen tapainen sys­tee­mi. Sik­si siel­lä kaiken­maail­man hih­hulit ovat hyvin rahoitet­tu­ja. No, toki myös ihan täyspäiset organ­isaa­tiot joskus myös.

    Vastaa

43. Aus­tri­an:
    Varsi­naisen tuot­teen valmis­tamisen kus­tan­nuk­set koko tuot­teen arvoketjus­sa ovat pieniä, ainakin kun kat­so­taan hin­taa kehit­tyneen talouden kau­pan hyllyllä.

    Yllät­tävän paljon saa val­tio, mut­ta myös tavaramerkin omis­ta­ja. Kaup­pakin ottaa oman siivun­sa. Applen kaltainen valmis­tut­ta­ja saa läh­es kaiken yli­jäämän itselleen tuot­teesta, ehkä verokarhu Suomes­sa on hyvä kakkonen? 

    Näin se käy. (siteer­aan Vonneguttia).

    Mitenkähän me mak­samme tässä tapah­tu­mien vir­ras­sa ne Suomeen tuo­dut tavarat ja palvelut?

    Vastaa

44. Cap­tain Awe­some, point­tisi on sinän­sä ihan oikein, mut­ta esimerkik­si valit­tu muis­tiko­rt­ti ei vält­tämät­tä… Nuo eBaysta klikatut hal­vat tun­netul­la brändil­lä varuste­tut muis­tiko­r­tit ovat käytän­nössä aina piraat­te­ja. Hom­ma menee niin, että paikalli­nen yrit­täjä haalii jostain jokun jämäerän van­ho­ja parin gigan kort­te­ja about ilmaisek­si, flashaa peukaloidun firmwaren sinne niin että kort­ti näyt­tää esim. 64GB kokoise­na käyt­töjär­jestelmälle, han­kkii vähän sin­nepäin ole­vat pakkauk­set ja myy sit­ten eBayssa 20 eurol­la hal­pana merkkiko­rt­ti­na… Jos­ta jää chi­na­manille silti voit­toa muu­ta­ma sata pros­ent­tia… Saa olla tarkkana, uut­ta laadukas­ta kamaa ostet­taes­sa liian hyvää diil­iä ei ole, kuten on tapana sanoa…

    Vastaa

45. tj:
    Cap­tain Awe­some, point­tisi on sinän­sä ihan oikein, mut­ta esimerkik­si valit­tu muis­tiko­rt­ti ei vält­tämät­tä… Nuo eBaysta klikatut hal­vat tun­netul­la brändil­lä varuste­tut muis­tiko­r­tit ovat käytän­nössä aina piraat­te­ja. Hom­ma menee niin, että paikalli­nen yrit­täjä haalii jostain jokun jämäerän van­ho­ja parin gigan kort­te­ja about ilmaisek­si, flashaa peukaloidun firmwaren sinne niin että kort­ti näyt­tää esim. 64GB kokoise­na käyt­töjär­jestelmälle, han­kkii vähän sin­nepäin ole­vat pakkauk­set ja myy sit­ten eBayssa 20 eurol­la hal­pana merkkiko­rt­ti­na… Jos­ta jää chi­na­manille silti voit­toa muu­ta­ma sata pros­ent­tia… Saa olla tarkkana, uut­ta laadukas­ta kamaa ostet­taes­sa liian hyvää diil­iä ei ole, kuten on tapana sanoa…

    Älä osta ebaysta jos­sa on miljoona myyjää jot­ka ovat juuri niin luotet­tavia kuin itse väit­tävät vaan luotet­tavak­si toden­netul­ta myyjältä (tässä esimerkissä dx.com joka on pyörit­tänyt toim­intaa men­estyk­sel­lis­es­ti vuosikau­sia — ovat jopa avan­neet euroop­palaisille asi­akkaille pienen­netyn tar­jon­nan omaa­van verkkokau­pan jos­ta tavara saa­puu nopeam­min ja muutenkin pelot­taa vähem­män har­voin ostavaa).

    Tuup­pasin kortin täy­teen huvin ja hyö­dyn vuok­si: se snadisti vajaa 64 gigaa sinne upposi…

    Ja ei, pakkaus ei eron­nut mitenkään vaikka­pa verkkokauppa.comin vas­taavas­ta. Ei ollut paikalli­nen rami liiman­nut eri­keep­per­il­lä kiinni.

    Tääl­lä jonkun mielestä 2 ter­an kovalevy reilu­un 100€ hin­taan oli jotain aivan usko­ma­ton­ta vaik­ka se on ihan normi­hin­ta tasan 35-vuot­ta wan­has­ta teknologiasta.

    Diili ehkä tun­tuu hyvältä sel­l­aiselle joka tuup­paa levylle lomaräp­syjä mis­sä käytössä mekaa­ni­nen levy voi muu­tamia vuosia ihan hyvin kestääkin kun nätisti pitää.

    Mut­ta 50/50 chance, että onkin maanantaikappale.

    Sil­loin edukkaal­ta näyt­tänyt diili voi näyt­tääkin päin vas­toin aika kalliilta.

    Saat­taa har­mit­taa jos puolen vuo­den päästä pitääkin men­nä it-jam­palle palaut­ta­maan kalli­il­la rahal­la kovolle tal­len­netut lomaräp­syt vain sik­si, että neu­la olikin jotain vial­lista erää…

    SSD-levyl­lä saisi enem­män mie­len­rauhaa, mut­ta siitä jou­tu­isikin mak­samaan 1000 dol­lar­ia eli kymmenkertaisesti.

    Jollekin jam­palle joka prefer­oi ottaa ja kat­sel­la 4K-videoita/l­ef­fo­ja tuskin pitää 2 ter­aakaan satkul­la hyvänä diil­inä kos­ka ao. tal­len­nuska­p­a­siteet­ti­in saa mah­tu­maan just ja just 21 kap­palet­ta hol­ly­woodl­ef­fo­ja (vievät pahim­mil­laan sen 100 gigaa per raina).

    Tekni­ikan kehi­tys pitää jok­seenkin automaagis­es­ti huolen siitä, että tal­len­nusti­la on varsinkin asi­aan pere­htymät­tömille aina yhtä kallista kuin ennenkin…

    Vastaa