Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.11.2015

Lau­ta­kun­nas­sa Hämeen­tien pyö­rä­tei­tä lukuun otta­mat­ta muut meni­vät ilman mitään eri­tyis­tä. Minä paran­te­lin vähän lausun­toa Pia Paka­ri­sen aloit­tees­ta saa­da yli kol­me vuot­ta tyh­ji­nä ole­vat toi­mis­tot asun­to­käyt­töön ja vasem­mis­to­lii­ton Lou­koi­la lausun­toa aloit­tees­ta basaa­ria­luei­den perus­ta­mi­ses­ta Helsinkiin.

Hämeen­tien pyörätiet

HämeentieTämä pan­tiin pöy­däl­le ja pöy­däl­le se menee var­maan­kin vie­lä uudes­taan, kos­ka kokoo­mus halu­aa vie­dä asian val­tuus­to­ryh­mään. Koko asia muu­ten menee val­tuus­toon, kos­ka asias­ta on teh­ty kuntalaisaloite.

On todel­la huo­lel­la teh­ty esi­tys. Minä aloin uskoa tähän hank­keen hyö­dyl­li­syy­teen entis­tä van­kem­min. Uudis­tuk­sen suu­rin vai­ku­tus ei ole se, että pyö­räi­ly hel­pot­tuu, vaan se, että Hämeen­ties­tä tulee Hel­sin­gin­ka­dun kal­tai­nen Kal­lion kes­kei­nen katu. Nyt­hän se on lähin­nä vas­ten­mie­li­nen saas­tei­nen kuilu.

Jal­ka­käy­tä­vien levit­tä­mi­nen ja bus­sien siir­tä­mi­nen vähän kau­em­mak­si jal­ka­käy­tä­väs­tä paran­taa olo­suh­tei­ta. HSL aikoo muut­taa bus­si­ka­lus­ton säh­kö­käyt­töi­sek­si, mikä vie pako­kaa­sut kadul­ta. (Voi­ko­han Hel­sin­ki kiel­tää muu­al­ta tule­vat die­sel-bus­sit? Aina­kin ne kai voi pakot­taa käyt­tä­mään Sör­näis­ten Rantatietä.)

Esit­te­li­jäl­lä oli tyr­mää­vä vas­taus pel­koon, että Sör­näis­ten ran­ta­tie tuk­kiu­tui­si. Vaik­ka kaik­ki Hämeen­tien nykyi­set autot siir­tyi­si­vät sin­ne, väy­län auto­mää­rä ei yltäi­si sil­le tasol­le, jol­la se oli vie­lä 15 vuot­ta sit­ten. Auto­lii­ken­ne on Hel­sin­gis­sä vähen­ty­nyt niin pal­jon vii­mei­sen 20 vuo­den aikana.

 

189 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.11.2015”

  1. Autois­sa on muu­ten kään­ty­vät etu­pyö­rät. Mikä­hän on se tapa, jol­la Hämeen­tiel­tä ja Mäke­län­ka­dul­ta poh­joi­ses­ta tule­vat hen­ki­lö­au­tot pako­te­taan Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ja este­tään Kal­lion kapei­den asun­to­ka­tu­jen täyt­ty­mi­nen autoliikenteellä?

    1. Asun­to­ka­tu­jen ei ole mitään syy­tä olla kovin hou­kut­te­le­via läpia­joon. Nii­hin voi­daan lait­taa mata­lat nopeus­ra­joi­tuk­set (yleen­sä niis­sä onkin 30 km/h), mitä voi­daan tehos­taa raken­teel­li­sin ratkaisuin.

    1. Sin­ne tulee yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet kol­mi­ta­soi­rat­kai­su­na, siis eri tasos­sa sekä jal­ka­käy­tä­vän että ajo­ra­dan kanssa.

  2. Vas­ten­mie­li­syy­teen ja saas­tei­suu­teen vai­kut­taa tuol­la koh­dal­la eni­ten bus­si­lii­ken­ne, tur­val­li­suu­des­ta puhumattakaan. 

    Mik­si samaan aikaan aje­taan jouk­ko­lii­ken­net­tä samaa reit­tiä sekä maan alla että pääl­lä? Met­ro­ju­nal­la ei voi kou­ka­ta pyö­räi­li­jän pääl­le niin kuin bus­sit teke­vät (usein tahallaan).

  3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­ka­tu­jen ei ole mitään syy­tä olla kovin hou­kut­te­le­via läpia­joon. Nii­hin voi­daan lait­taa mata­lat nopeus­ra­joi­tuk­set (yleen­sä niis­sä onkin 30 km/h), mitä voi­daan tehos­taa raken­teel­li­sin ratkaisuin. 

    Kal­lios­sa lii­ken­teen nopeuk­sien hil­lin­tä raken­teel­li­sil­la rat­kai­suil­la ei ikä­vä kyl­lä kovin hyvin onnis­tu, kos­ka alu­eel­la on keskuspelastusasema.

  4. Hämeen­tien vaih­toeh­to A on ihan hyvä alku, mut­ta eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä se ei ole muil­le kuin aktiivipyöräilijöille.

    Hämeen­tiel­lä on viih­ty­vyy­den kan­nal­ta lii­kaa bus­se­ja, eri­tyi­ses­ti ruuh­ka-aikaan. Tätä voi­si yrit­tää rat­kais­ta muut­ta­mal­la osa poh­joi­sen ruuh­ka­vuo­rois­ta Kala­sa­ta­man met­roa­se­mal­ta lii­ken­nöi­vik­si suk­ku­la­lin­joik­si. Luul­ta­vas­ti paran­tai­si monen työ­mat­ka­lai­sen koke­maa pal­ve­lu­ta­soa edel­lyt­täen että vaih­to on sujuva.

    1. Kehä­ra­ta vähen­tää Hämeen­tien bus­si­lii­ke­net­tä. Pisa­ran pitäi­si pysäyt­tää pal­jon bus­si­lin­jo­ja kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelle.

  5. Jalan­kul­ki­ja:
    Autois­sa on muu­ten kään­ty­vät etu­pyö­rät. Mikä­hän on se tapa, jol­la Hämeen­tiel­tä ja Mäke­län­ka­dul­ta poh­joi­ses­ta tule­vat hen­ki­lö­au­tot pako­te­taan Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ja este­tään Kal­lion kapei­den asun­to­ka­tu­jen täyt­ty­mi­nen autoliikenteellä? 

    Aina­kin Pit­kä­sil­ta oli­si syy­tä sul­kea hen­ki­lö­au­toil­ta täs­sä yhtey­des­sä. Täl­löin Kal­lion kaduil­la ei aina­kaan pyö­ri­si mui­ta, kuin Kal­lioon tai Haka­nie­meen meneviä.

  6. Jalan­kul­ki­ja: Autois­sa on muu­ten kään­ty­vät etu­pyö­rät. Mikä­hän on se tapa, jol­la Hämeen­tiel­tä ja Mäke­län­ka­dul­ta poh­joi­ses­ta tule­vat hen­ki­lö­au­tot pako­te­taan Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ja este­tään Kal­lion kapei­den asun­to­ka­tu­jen täyt­ty­mi­nen autoliikenteellä

    Autois­sa on myös kus­kit, jot­ka huo­maa­vat, että Kal­lion asun­to­ka­tu­jen kaut­ta on hitaam­paa ja vai­val­loi­sem­paa ajaa kuin Sör­kan rantatien. 

    Koke­mus­ta on.

  7. spot­tu: Tätä voi­si yrit­tää rat­kais­ta muut­ta­mal­la osa poh­joi­sen ruuh­ka­vuo­rois­ta Kala­sa­ta­man met­roa­se­mal­ta lii­ken­nöi­vik­si suk­ku­la­lin­joik­si. Luul­ta­vas­ti paran­tai­si monen työ­mat­ka­lai­sen koke­maa pal­ve­lu­ta­soa edel­lyt­täen että vaih­to on sujuva.

    Toi­vot­ta­vas­ti ei näin, kos­ka met­ron kapai­si­teet­ti on muu­ten­kin lop­pu­mas­sa Espoon lyhyi­den ase­mian vuoksi.

  8. Hämeen­tien pyö­rä­tiet saa­vat kai­ken tuke­ni. Nämä oli­si aivan hyvin voi­nut teh­dä jo 15 vuot­ta sit­ten. Poli­tiik­ka on hidas­ta puu­haa. Suku­pol­vet kuo­le­vat toi­nen toi­sen­sa jäl­keen ennen kuin saa­daan aivan itses­tään­sel­viä rat­kai­su­ja tehtyä. 

    Jos oli­sin ollut Jopo-kaup­pias, oli­sin tar­jon­nut val­tuus­ton jäse­nil­le 15 vuot­ta sit­ten kokei­lua ajaa pyö­räl­lä Juna­tien ris­teyk­ses­tä kes­kus­taan Hämeen­tie­tä pit­kin klo 17 iltapäivällä.

    Oikeas­taan kai­ken kau­pun­ki­ke­hi­tyk­sen ehkä suu­rin ongel­ma on se, että päät­tä­jät ja vir­ka­mie­het istu­vat lii­kaa toi­mis­tois­saan. Hei­dät pitäi­si jal­kaut­taa tähän kaupunkiin.

    Sau­rin pitäi­si ottaa käyt­töön yleis­käyt­töi­nen “kerrokartalla”-sovellus, johon jokai­nen kau­pun­ki­lai­nen voi­si lada­ta koke­mi­aan epä­koh­tia gps-koor­di­naa­teil­la. Tämä poh­ja pitäi­si olla kai­ken kau­pun­ki­suun­nit­te­lun perus­ta­na. Nyt eivät edes aluei­den­val­vo­jat tun­ne kau­pun­kian­sa — niin­kuin omia tas­ku­jaan. 15 vuot­ta olen yrit­tä­nyt saa­da Hel­sin­gin tek­nis­tä toi­mea kul­jet­ta­maan pois Vali­mo­tien pysä­kin taak­se unoh­ta­man­sa 4 valais­tus­pyl­vään beto­nis­ta anturaa. 

    Poli­tiik­ka on hidas­ta puu­haa. Ker­ran seu­ra­sin val­tuus­to­kes­kus­te­lua leh­te­ril­tä, jos­sa käsi­tel­tiin äänes­täen Her­man­nin ran­ta­tien bus­si­py­sä­keil­le toi­vot­tu­ja kah­ta ros­ka­laa­tik­koa. Äänes­tys­toi­men­pi­de kes­ti aina­kin 15 minuut­tia ja apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja kat­soi tätä näy­tel­mää vierestä.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Asun­to­ka­tu­jen ei ole mitään syy­tä olla kovin hou­kut­te­le­via läpia­joon. Nii­hin voi­daan lait­taa mata­lat nopeus­ra­joi­tuk­set (yleen­sä niis­sä onkin 30 km/h), mitä voi­daan tehos­taa raken­teel­li­sin ratkaisuin.

    Pie­nem­pien katu­jen raken­teel­li­sis­ta rat­kai­suis­ta ja katu­ti­lan mitoi­tuk­ses­ta. Puut ovat erin­omai­nen tapa teh­dä katu­ti­las­ta autoi­li­jal­le kapeam­man oloi­nen ja siten hil­li­tä nopeuk­sia rajoi­tuk­sia vas­taa­vik­si, min­kä lisäk­si puis­ta on pal­jon mui­ta­kin hyö­ty­jä. Siispä:

    Hämeen­tien suun­ni­tel­ma näkyy kos­ke­van myös Haapaniemenkatua/Viidettä lin­jaa. Haa­pa­nie­men­ka­dul­la — jol­la ei tuos­sa koh­din kul­je edes jouk­ko­lii­ken­net­tä — on hul­luim­mil­laan 4,75 met­rin levyis­tä ajo­ra­taa. Yhteen­sä poik­ki­leik­kaus­koh­das­sa ajo­ra­to­jen leveys kah­den­suun­tai­sel­le lii­ken­teel­le on 12 met­riä. Täl­lai­set ajo­ra­dat sopi­si­vat ehkä moot­to­ri­tiel­le, mut­ta ei kadul­le, jota yli­te­tään jalan. Lii­ken­ne­mää­ril­tään katu vas­taa suun­nil­leen Bule­var­dia tai Arkadiankatua.

    Ehdo­tan, että Haa­pa­nie­men­ka­dun Hämeen­tie-Sör­näis­ten ran­ta­tie ‑välin yhteen­sä 12 met­rin ajo­ra­dan sijaan kadun levey­des­tä vara­taan auto­lii­ken­teel­le suun­taan­sa 3,25 met­rin kais­tat, siis yhteen­sä 6,5 met­riä. Näi­den vie­res­sä voi edel­leen olla pysä­köin­ti­pai­kat ja vapau­tu­nut 5,5 met­riä käy­te­tään jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mi­seen siten, että kadul­le mah­tuu katu­puut molem­min puo­lin tai vähin­tään toi­sel­le puolen.

    Vii­den­nel­lä lin­jal­la ottai­sin myös 7,05 met­riä leveäs­tä ajo­ra­das­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin katu­ti­lan mitoi­tus­oh­jei­den (http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf) mukai­ses­ti pois met­rin, jot­ta yhden­suun­tai­sen ajo­ra­dan leveys oli­si ohjeen mukai­ses­ti 3,0 met­riä, kun kysees­sä on pai­kal­li­nen kokoo­ja­ka­tu. Tämän­kin met­rin käyt­täi­sin esim. poh­jois­puo­len jal­ka­käy­tä­vän leven­tä­mi­seen, jol­loin myös täl­le kadul­le mah­tui­si puita.

  10. Jalan­kul­ki­ja:
    Autois­sa on muu­ten kään­ty­vät etu­pyö­rät. Mikä­hän on se tapa, jol­la Hämeen­tiel­tä ja Mäke­län­ka­dul­ta poh­joi­ses­ta tule­vat hen­ki­lö­au­tot pako­te­taan Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ja este­tään Kal­lion kapei­den asun­to­ka­tu­jen täyt­ty­mi­nen autoliikenteellä?

    Aat­te­lit sit­ten että Mäke­län­ka­tua kes­kus­taan aja­va autoi­li­ja valit­see seu­raa­vis­ta vaih­toeh­dois­ta kes­ki­mää­rin viimeisen?
    a) Käänn­nös Stu­ren­ka­dul­le ja sitä kaut­ta Mannerheimintielle.
    b) Vääk­syn­tie­tä Teol­li­suus­ka­dul­le, ja siel­tä ramp­pia Rantatielle.
    c) Kur­vin läpi, vasem­mal­le Pen­ger­ka­dul­le, Kar­hu­puis­toon, Port­ha­nian­ka­tua alas, Ympy­rä­ta­lon ympä­ri meren puo­lel­ta, ja Pitkäsillalle.

    Kos­ka aja­mi­nen on nau­tin­to, niin pidem­pi ajo­mat­ka on suu­rem­pi nautinto?

  11. ano­muu­mi: Hämeen­tien suun­ni­tel­ma näkyy kos­ke­van myös Haapaniemenkatua/Viidettä lin­jaa. Haa­pa­nie­men­ka­dul­la – jol­la ei tuos­sa koh­din kul­je edes jouk­ko­lii­ken­net­tä – on hul­luim­mil­laan 4,75 met­rin levyis­tä ajorataa.

    Tuos­ta kul­ke­vat paloau­tot ja ambu­lans­sit häly­tys­ajos­sa, jos­sa huip­pu­no­peu­det ovat usein 60–80 km/h. Häly­tys­ajo­neu­vo­jen usein käyt­tä­mien katu­jen pitää olla perus­oh­jet­ta leveäm­pi, sama Kes­kus­pe­las­tus­a­se­man aiheut­ta­ma leveys­tar­ve kos­kee myös muun muas­sa Fle­ma­ria ja Kaarlenkatua.

  12. Jalan­kul­ki­ja:
    Autois­sa on muu­ten kään­ty­vät etu­pyö­rät. Mikä­hän on se tapa, jol­la Hämeen­tiel­tä ja Mäke­län­ka­dul­ta poh­joi­ses­ta tule­vat hen­ki­lö­au­tot pako­te­taan Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ja este­tään Kal­lion kapei­den asun­to­ka­tu­jen täyt­ty­mi­nen autoliikenteellä?

    Mil­lä taval­la autot nyky­ään pako­te­taan Län­si­väy­läl­le ja este­tään Laut­ta­saa­ren­tien täyt­ty­mi­nen läpia­ja­val­la autoliikenteellä?

  13. Pet­te­ri: Kal­lios­sa lii­ken­teen nopeuk­sien hil­lin­tä raken­teel­li­sil­la rat­kai­suil­la ei ikä­vä kyl­lä kovin hyvin onnis­tu, kos­ka alu­eel­la on keskuspelastusasema.

    Kes­kus­pe­las­tus­a­se­ma ei tar­vit­se kuin muu­ta­man rei­tin ase­mal­ta ulos. Tär­kein niis­tä on Hämeen­tie itses­sään. Sen läpia­joa­han ei raken­teel­li­ses­ti este­tä, kos­ka bus­sit aja­vat sil­lä jat­kos­sa­kin. Lisäk­si Vii­det­tä lin­jaa ja Haa­pa­nie­men­ka­tua pää­see Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le, joka on paloau­toil­le­kin nopea.

    Paloau­tot eivät siis tar­vit­se Pen­ger­ka­tua, Tork­ke­lin­ka­tua tai Fle­min­gin­ka­tua, eivät­kä mie­les­tä­ni nyt­kään käy­tä nii­tä. Ne ovat jo nykyi­sel­lään lii­an kapei­ta ja hitai­ta paloau­toil­le. Kaar­len­ka­tu taas on jo niin kau­ka­na, että se ei tun­nu kau­hean rele­van­til­ta “oiko­rei­til­tä” autoi­li­jan men­nä Hakaniemeen.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sin­ne tulee yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet kol­mi­ta­soi­rat­kai­su­na, siis eri tasos­sa sekä jal­ka­käy­tä­vän että ajo­ra­dan kanssa.

    Toi­vot­ta­vas­ti ne pyö­rä­tiet myös mer­ki­tään lii­ken­ne­mer­keil­lä, toi­sin kuin kuvas­sa. Muu­ten niil­lä ei saa ajaa. Tämä on tilan­ne täl­lä het­kel­lä Jätkäsaaressa.

  15. Mitä tulee noi­hin HSL-alu­een ulko­puo­lel­ta tule­viin bus­sei­hin: etsi­sin nyt oikeas­ti ensi alkuun tilas­ton nii­den mää­räs­tä. Hämeen­tiel­lä­hän HSL-alu­een ulko­puo­li­sen lin­ja­lii­ken­teen mää­rä on pyö­reä nol­la. Tilaus­bus­se­ja men­nee sii­nä jotain 0–1 % välil­tä HSL:n bus­si­mää­räs­tä. Koko­nai­suu­des­saan kan­ta­kau­pun­gis­sa arvioi­sin kor­kein­taan 5 % bus­si­ki­lo­met­reis­tä tule­van muis­ta kuin HSL:n busseista.

    Ei siis vält­tä­mät­tä sel­lai­nen asia, jon­ka kor­jaa­mi­seen kan­nat­tai­si lait­taa hir­veäs­ti ener­gi­aa, var­sin­kin kun sivu­vai­ku­tus hel­pos­ti oli­si jouk­ko­lii­ken­teen vähen­ty­mi­nen. Asi­aan ei kan­nat­ta­ne aina­kaan lait­taa pauk­ku­ja ennen kuin kaik­ki HSL:n bus­sit on mil­tä tahan­sa kadul­ta joko pois­tet­tu (siir­ret­ty tai kor­vat­tu rati­kal­la) tai aina­kin säh­köis­tet­ty. Sit­ten voi tut­kia, mis­sä on vie­lä mer­kit­tä­vä mää­rä pien­hiuk­ka­sia, jot­ka syn­ty­vät HSL-alu­een ulko­puo­li­sis­ta bus­seis­ta. Väi­tän kui­ten­kin, että kes­kus­tan kuor­ma-auto­lii­ken­ne on sii­nä vai­hees­sa monin­ker­tai­ses­ti suu­rem­pi hiuk­ka­son­gel­ma kuin kaukobussiliikenne.

  16. Uudis­tuk­sen suu­rin vai­ku­tus ei ole se, että pyö­räi­ly hel­pot­tuu vaan se, että Hämeen­ties­tä tulee Hel­sin­gin­ka­dun kal­tai­nen Kal­lion kes­kei­nen katu. Nyt6hän se on lähin­nä vas­ten­mie­li­nen saas­tei­nen kuilu.”

    Onpas viha­mie­lis­tä kir­joi­tus­ta Hämeen­ties­tä (kir­joi­tus­vir­heen kera?). Ällöt­tä­vä kui­lu? Onko Man­ner­hei­min­tie Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä myös ällöt­tä­vä? Ovat­ko vih­reät sta­di­lai­sia vai onko teis­sä ns. puu­tar­ha­kau­pun­gin kan­nat­ta­jia? Tal­viai­kaan pyö­riä ei ole nimek­si­kään. Eikä yöai­kaan — ja eri­tyi­ses­ti myö­hään illal­la Hämeen­tie on ehdot­to­mas­ti käte­vin liik­ku­ma­väy­lä pois kes­kus­tas­ta. Mik­si juu­ri se on otet­tu vih­rei­den ham­pai­siin? Entäs jouk­ko­lii­ken­ne­väy­lä Kum­pu­las­sa, jon­ka vih­reät pysäyttivät.

    Onko vai­ku­tuk­sia koko itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin lii­ken­tee­seen otet­tu huo­mioon? Onko otet­tu huo­mioon mah­dol­li­nen alen­ta­va vai­ku­tus itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen hin­toi­hin? Onko otet­tu huo­mioon ral­li, joka koh­dis­tuu Kal­lion pik­ku­ka­tui­hin tämän jäl­keen? Hämeen­tie on kai­keis­ta suo­rin val­ta­väy­lä ete­läs­tä poh­joi­seen ja se on syy, mik­si kaik­ki bus­sit­kin aja­vat sitä pitkin.

    Toi­vot­ta­vas­ti vih­reät eivät ota täs­tä mitään kun­nia­ky­sy­mys­tä itsel­leen, vaan kaik­kia vaih­toeh­to­ja har­ki­taan ratio­naa­li­ses­ti. Ver­taa­mi­nen mui­nai­seen lii­ken­tee­seen (tai vaik­ka­pa Bang­ko­kin lii­ken­tee­seen) ei ole kovin hyvää argumentaatiota.

  17. että Hämeen­ties­tä tulee Hel­sin­gin­ka­dun kal­tai­nen Kal­lion kes­kei­nen katu” 

    Eli Hämeen­tiel­le­kin siis räkä­löi­tä, hie­ro­ma­lai­tok­sia, hör­hö­jä, tap­pe­lui­ta, täge­jä, mete­liä ja sotkemista?

  18. Suun­ni­tel­man mukaan 5000–7500 läpia­ja­vaa hen­ki­lö­au­toa siis etsii arki­päi­vi­nä toi­sen rei­tin. Mäke­län­ka­tua tule­vat esim. Stu­ren­ka­tu-Wal­li­nin­ka­tu-Eläin­tar­han­tie-Sil­ta­saa­ren­ka­tu. Voi­voi Kal­lios­sa asuvia.

    Mut­ta kun en löy­dä vas­taus­ta niin kysyn edel­leen mon­ta­ko pyö­räi­li­jää arvioi­daan vuo­den ympä­ri las­ket­tu­na kes­ki­mää­rin arki­päi­vä­nä käyt­tä­vän Hämeen­tien pyöräkaistoja?

    Mis­tä nämä pyö­räi­li­jät sin­ne Kur­viin put­kah­ta­vat kun Hämeen­tiel­lä tai Mäke­län­ka­dul­la poh­joi­seen päin ei tai­da olla pyö­rä­kais­to­ja? Joko tämä han­ke on vain Kal­lion pyö­räi­li­jöi­tä var­ten (=lii­an vähän käyt­tä­jiä) tai sit­ten tar­koi­tus on hää­tää myös esim. Mäke­län­ka­dul­ta Mäke­län­rin­teel­le saak­ka läpia­jo­lii­ken­ne, vai? Vas­ta sit­ten­hän esim. Val­li­las­ta ja Käpy­läs­tä pää­si­si pyö­ril­lä “suju­vas­ti” Hakik­seen ja Pit­kän­sil­lan sump­puun. Ettei vaan toteu­tus jäi­si tor­sok­si ja hyvä idea (pyö­räi­lyn suo­si­mi­nen) meni­si pilalle.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kehä­ra­ta vähen­tää Hämeen­tien bus­si­lii­ke­net­tä. Pisa­ran pitäi­si pysäyt­tää pal­jon bus­si­lin­jo­ja kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelle.

    Minua hie­man rasit­taa tämä bus­si­vi­ha­mie­lei­syys. Busis kun yllä­tä­vän nopea ja mua­kva tapa liik­kua. Asia para­nee oleel­li­ses­ti eri­laist­ne säh­kö­bus­sien myö­tä. (Akus­to, vety­polt­to­ken­not jne.)

    Vaih­to bus­siat junaan lisää mat­ka-aikaa ja mat­kus­tuk­sen epämukavuutta.

  20. Mau­rizio:
    “että Hämeen­ties­tä tulee Hel­sin­gin­ka­dun kal­tai­nen Kal­lion kes­kei­nen katu” 

    Eli Hämeen­tiel­le­kin siis räkä­löi­tä, hie­ro­ma­lai­tok­sia, hör­hö­jä, tap­pe­lui­ta, täge­jä, mete­liä ja sotkemista?

    Noi­ta kaik­kia on Hämeen­tiel­lä jo nyt. Muu­tok­sen myö­tä nel­jä vii­meis­tä toi­vot­ta­vas­ti vähe­ne­vät, mut­ta kol­mea ensim­mäis­tä sai­si mie­les­tä­ni olla enemmänkin.

  21. ze: Mil­lä taval­la autot nyky­ään pako­te­taan Län­si­väy­läl­le ja este­tään Laut­ta­saa­ren­tien täyt­ty­mi­nen läpia­ja­val­la autoliikenteellä?

    Autot aja­vat Län­si­väy­lää, kos­ka se on nopea ja tur­val­li­nen reit­ti pääs­tä eteenpäin.

    Uudes­sa yleis­kaa­vas­sa tämä­kin auto-ongel­ma on saa­tu hoi­de­tuk­si. Län­si­väy­lä tuki­taan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta tun­nel­maa pöhi­se­väl­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dil­la, jol­loin autot kyl­lä löy­tä­vät tien­sä Laut­ta­saa­ren­tiel­le. Sit­ten voi­daan ryh­tyä hoi­ta­maan tätä uut­ta ongel­maa raken­ta­mal­la Laut­ta­saa­ren­tiel­le töys­sy­jä, pie­niä lii­ken­neym­py­röi­tä ym. hidas­tei­ta, lisää­mäl­lä lii­ken­ne­va­lo­ja, lait­ta­mal­la nopeus­ra­joi­tuk­sek­si 30 km, kiel­tä­mäl­lä läpia­jo jne. Tämä kyl­lä osa­taan. Ei hätää.

  22. tpyy­luo­ma: Aat­te­lit sit­ten että Mäke­län­ka­tua kes­kus­taan aja­va autoi­li­ja valit­see seu­raa­vis­ta vaih­toeh­dois­ta kes­ki­mää­rin viimeisen?
    a) Käänn­nös Stu­ren­ka­dul­le ja sitä kaut­ta Mannerheimintielle.
    b) Vääk­syn­tie­tä Teol­li­suus­ka­dul­le, ja siel­tä ramp­pia Rantatielle.
    c) Kur­vin läpi, vasem­mal­le Pen­ger­ka­dul­le, Kar­hu­puis­toon, Port­ha­nian­ka­tua alas, Ympy­rä­ta­lon ympä­ri meren puo­lel­ta, ja Pitkäsillalle.

    Kos­ka aja­mi­nen on nau­tin­to, niin pidem­pi ajo­mat­ka on suu­rem­pi nautinto?

    Mah­tai­si­ko­han valin­ta riip­pua sii­tä, mihin on menossa?

  23. Hämeen­ties­tä ei tule viih­tyi­sää niin kau­an kun siel­lä on nykyi­nen mää­rä bus­si­lii­ken­net­tä, kul­kee se sit­ten mil­lä polt­toai­neel­la tahan­sa. Mut­ta lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma on sil­ti hui­kea paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen ja kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti toteuttaa.

    Kur­vin ratik­ka­py­säk­ki oli­si syy­tä pitää nykyi­sel­lä pai­kal­laan, vaik­ka se vaa­tii­kin suun­nit­te­li­joil­ta vie­lä jumppaamista.

    Hel­sin­ki voi kiel­tää die­sel­bus­sit vaik­ka huo­men­na. Lin­ja-autol­la ajo kiel­let­ty ‑merk­ki ja lisä­kil­pi “ei kos­ke säh­kö­bus­se­ja”, sii­nä se. Ei kai sitä mikään estäisi?

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kehä­ra­ta vähen­tää Hämeen­tien bus­si­lii­ke­net­tä. Pisa­ran pitäi­si pysäyt­tää pal­jon bus­si­lin­jo­ja kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelle.

    Siis se pisa­ra­ra­ta jota ei rakenneta?

  25. Hämeen­tien pol­ku­pyö­rä­kais­taon­gel­maan oli­si ole­mas­sa hyvin help­po ja yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, joka ei edes vai­kut­tai­si hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tee­seen mitään! Yhdis­te­tään rai­tio­vau­nu- ja bus­si­kais­ta ja muu­te­taan nykyi­nen bus­si­kais­ta pol­ku­pyö­ril­le. Teh­dään siis oikean­puo­lei­sel­le kais­tal­le sama, mitä esi­mer­kik­si Kona­lan­tiel­lä on teh­ty jo kau­an sit­ten ja pan­naan bus­sit kul­ke­maan rai­tio­vau­nu­kis­ko­jen pääl­lä. Rai­tio­vau­nu­py­sä­keis­tä teh­dään yhdis­tet­ty­jä bus­si- ja ratik­ka­py­säk­ke­jä. Näin on teh­ty esi­mer­kis­ki Tukholmassa.

    Bus­si- ja rai­ti­vau­nu­kais­to­jen yhdis­tä­mi­sen voi­si teh­dä heti Teollisuuskadun/Junatien ylit­tä­mi­sen jäl­keen men­täes­sä kes­kus­taan päin. Tämä muu­tos oli­si hyvin hel­pos­ti toteu­tet­ta­vis­sa eikä vai­kut­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen toi­mi­vuu­teen käy­tän­nös­sä mitään. Rati­koi­ta kui­ten­kin kul­kee mel­ko har­vak­sel­taan Hämeen­tiel­lä. Ratik­ka­py­säk­kei­hin tar­vit­ta­neen pien­tä kor­jaus­ta bus­sien vaa­ties­sa enem­män til­laa kuin rai­tio­vau­nut, mut­ta muu­tos oli­si kui­ten­kin var­sin vähäinen.

    1. Hämeen­tien pol­ku­pyö­rä­kais­taon­gel­maan oli­si ole­mas­sa hyvin help­po ja yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, joka ei edes vai­kut­tai­si hen­ki­lö­au­to­lii­ken­tee­seen mitään! Yhdis­te­tään rai­tio­vau­nu- ja bus­si­kais­ta ja muu­te­taan nykyi­nen bus­si­kais­ta pol­ku­pyö­ril­le. Teh­dään siis oikean­puo­lei­sel­le kais­tal­le sama, mitä esi­mer­kik­si Kona­lan­tiel­lä on teh­ty jo kau­an sit­ten ja pan­naan bus­sit kul­ke­maan rai­tio­vau­nu­kis­ko­jen päällä.

      Ei peli­tä lain­kaan. Täs­sä rat­kai­sus­sa bus­sit ja rati­kat eivät voi­si pysä­kil­lä ohit­taa toi­si­aan, kun yksi pysäh­tyy on kaik­kien pysäh­dyt­tä­vä. Jo nyt on bus­seil­le kah­det eri pysä­kit, kos­ka nii­tä on yhtä pysäk­kiä koh­den lii­kaa. Jouk­ko­lii­ken­teen nopeus romahtaisi. 

      En edes ymmär­rä, mikä täs­sä on ongel­ma­na? Jos me pyrim­me hen­ki­lö­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen, nyt esi­tet­ty rat­kai­su nopeut­taa sitä nyky­ti­laan ver­rat­tu­na sel­väs­ti, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne, jota käyt­tää yli 90% Hämeen­tien mat­kus­ta­jis­ta nopeu­tuu. Auto­lii­ken­ne hidas­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­nen kor­vaa sen moninkertaisesti.
      Jos pidäm­me kaik­kien aikaa saman arvoi­se­na, minuu­tin nopeu­tus jouk­ko­lii­ken­tee­seen oikeut­tai­si 10 minuu­tin hidas­tu­mi­sen auto­lii­ken­tee­seen ja yhteen­las­ket­tu mat­kus­tusai­ka lyhe­ni­si silti.

  26. Ant­sa:
    Sau­rin pitäi­si ottaa käyt­töön yleis­käyt­töi­nen “kerrokartalla”-sovellus, johon jokai­nen kau­pun­ki­lai­nen voi­si lada­ta koke­mi­aan epä­koh­tia gps-koor­di­naa­teil­la. Tämä poh­ja pitäi­si olla kai­ken kau­pun­ki­suun­nit­te­lun perus­ta­na. Nyt eivät edes aluei­den­val­vo­jat tun­ne kau­pun­kian­sa – niin­kuin omia tas­ku­jaan. 15 vuot­ta olen yrit­tä­nyt saa­da Hel­sin­gin tek­nis­tä toi­mea kul­jet­ta­maan pois Vali­mo­tien pysä­kin taak­se unoh­ta­man­sa 4 valais­tus­pyl­vään beto­nis­ta anturaa. 

    Sovel­lus­han on jo ole­mas­sa: http://fiksaus.metrolive.fi/

    Ei vie­lä tie­tääk­se­ni kui­ten­kaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lun perustana 🙂

  27. Daniel Feder­ley:

    Hel­sin­ki voi kiel­tää die­sel­bus­sit vaik­ka huo­men­na. Lin­ja-autol­la ajo kiel­let­ty ‑merk­ki ja lisä­kil­pi “ei kos­ke säh­kö­bus­se­ja”, sii­nä se. Ei kai sitä mikään estäisi?

    Kau­ko­lii­ken­teen bus­sit eivät tänään eivät­kä ihan huo­men­na­kaan voi kul­kea sähköllä.

    Ilmi­sel­väs­ti kau­pun­gin mer­ki­tys­tä asuk­kai­den­sa koti­nurk­ki­na on alet­tu koros­ta­maan kovas­ti pyr­kien samal­la aktii­vi­ses­ti unoh­ta­maan kau­pun­gin mer­ki­tys­tä kohtaamisten‑, tapah­tu­mien- ja kau­pan­käyn­nin- kes­kuk­se­na. Siis kes­kuk­se­na ympä­ris­töl­leen. Hel­sin­ki nyt vaan on “iso kirk­ko” ihan val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin Uudes­ta­maas­ta nyt puhumattakaan.

    Sii­tä, että kau­pun­ki on täl­lai­nen kes­kus, on mones­sa asias­sa hyö­tyä myös kau­pun­gis­sa asuville.

  28. Minä aloin uskoa tähän hank­keen hyö­dyl­li­syy­teen entis­tä van­kem­min. Uudis­tuk­sen suu­rin vai­ku­tus ei ole se, että pyö­räi­ly hel­pot­tuu vaan se, että Hämeen­ties­tä tulee Hel­sin­gin­ka­dun kal­tai­nen Kal­lion kes­kei­nen katu. Nyt6hän se on lähin­nä vas­ten­mie­li­nen saas­tei­nen kuilu.”

    Kiin­ni­tin Tut­ki­jan tavoin huo­mio­ta tämän kap­pa­leen lop­puun, jos­sa Soi­nin­vaa­ra kut­suu Hämeen­tie­tä vas­ten­mie­li­sek­si saas­tai­sek­si kui­luk­si. Todel­la ikä­vää, että mie­li­ku­va Hämeen­ties­tä on tämän kal­tai­nen. Olen asu­nut kadun var­rel­la 17 vuot­ta. Olen ääret­tä­män onnel­li­nen, että pyö­rä­kais­ta Hämeen­tiel­le kerä­si näin pal­jon kan­na­tus­ta. Vuo­sit­tain kadun var­rel­ta kaa­de­taan pui­ta mie­les­tä­ni vain sen täh­den, että hen­ki­lö­au­tot voi­vat par­kee­ra­ta jal­ka­käy­tä­väl­le. Se on mie­les­tä­ni vas­ten­mie­lis­tä ja siten vähen­tää ilman puhtautta.
    Ihmet­te­len, mik­si hen­ki­lö­au­to­jen läpia­jo­lii­ken­ne on niin pal­jon tär­keäm­pää, kuin kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten yhtä­läi­nen oikeus ter­veel­li­seen ja viih­tyi­sään asui­nym­pä­ris­töön. Hel­sin­gin­ka­dus­ta tulee todel­la­kin kau­nis ja toi­mi­va katu. Se on sopi­van eloi­sa ja moni­puo­li­nen. Toi­von, että pyö­rä­kais­ta Hämeen­tiel­le rul­laa not­kean jou­he­vas­ti toteu­tuk­seen asti. Ja toi­von, että Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen kes­kei­nen kun­nal­lis­po­lii­tik­ko ei mene­tä usko­aan hank­keen hyö­dyl­li­syy­teen ja tär­key­teen. Minul­le, autot­to­mal­le kau­pun­ki­lai­sel­le se on “kär­ki­han­ke”.

  29. Tuos­sa muu­ten tulee pal­jon onnet­to­muuk­sia. Väis­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta ei ole ris­teyk­ses­sä osoi­tet­tu lii­ken­ne­mer­kil­lä ja kuten muis­tam­me, pyö­räi­li­jä väis­tää mui­ta kuin kään­ty­viä ajo­neu­vo­ja. Tai sit­ten tule­vai­suu­des­sa kär­ki­kol­mioi­ta ei enään tar­vi­ta kun auto­saa­ta­nat on karkotettu. 

    Hämeen­tiel­lä ei ole kos­kaan ollut tuol­lais­ta mää­rää väkeä nor­maa­li­na päi­vä­nä. En oikeas­taan ymmär­rä edes, mik­si pitäi­si. Ei kadun var­rel­la ole niin hur­jas­ti pal­ve­lu­ja että sin­ne läh­de­tään var­ta vas­ten kävelemään.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1447837158097

  30. Daniel Feder­ley: Hel­sin­ki voi kiel­tää die­sel­bus­sit vaik­ka huo­men­na. Lin­ja-autol­la ajo kiel­let­ty ‑merk­ki ja lisä­kil­pi “ei kos­ke säh­kö­bus­se­ja”, sii­nä se. Ei kai sitä mikään estäisi?

    Oli­si­ko lisä­kil­pi “vain ajo­lu­val­la” lai­ton? Ajo­lu­vis­ta voi­tai­siin periä mak­su, joka oli­si saas­tut­ta­vil­le autoil­le kor­keam­pi — saa­tai­siin myös jake­lu­lii­ken­ne mukaan.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tiel­lä Kur­vis­ta poh­joi­seen on pyörätie.

    On joo, mut­ta sekin kai­pai­si ero­tuk­sen jalan­kul­ki­jois­ta. Tosin esim. Ara­bias­ta tai­de­taan mie­luum­min pyö­räil­lä ran­ta­reit­tiä kes­kus­taan. Mäke­län­ka­tu taas on mah­do­ton pyöräillä.

    Sör­näis­ten ran­ta­tien lii­ken­ne-ennus­teis­sa on huo­mioi­tu var­maan huo­mioi­tu Kala­sa­ta­man rei­lut 20.000 uut­ta asu­kas­ta? Uusi ratik­ka­lin­ja sin­ne tiet­ty aut­taa, mut­ta sil­ti auto­ja tulee pal­jon lisää Rantatielle.

    Kan­na­tan pyö­räi­lyn edis­tä­mis­tä ja jopa muut­ta­mis­ta “pakol­li­sek­si”. Poliit­tis­ta tah­toa vaan ei tai­da olla riit­tä­väs­ti saa­da rei­tit edes muu­ta­man vuo­den aika­tau­lul­la kun­toon, vali­tet­ta­vas­ti. Hämeen­tien rat­kai­su on aika pie­ni pala, joka aut­taa vain vähän. Mut­ta ele­fant­ti­kin syö­dään pala kerrallaan.

  32. Veik­ko Rin­ne: Autot aja­vat Län­si­väy­lää, kos­ka se on nopea ja tur­val­li­nen reit­ti pääs­tä eteenpäin.

    Uudes­sa yleis­kaa­vas­sa tämä­kin auto-ongel­ma on saa­tu hoi­de­tuk­si. Län­si­väy­lä tuki­taan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta tun­nel­maa pöhi­se­väl­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dil­la, jol­loin autot kyl­lä löy­tä­vät tien­sä Lauttasaarentielle.

    Ruuh­ka-aika­na autot ovat jonos­sa kilo­met­rin mat­kal­ta ja ete­ne­mis­no­peus on kei­la­nie­men jäl­keen jotain 30–60km tun­nis­sa välil­tä. Bule­var­din nopeus­ra­joi­tus on tyy­pil­li­ses­ti 60km/h. Mik­si auto­ja siir­tyi­si yhtään nykyis­tä enem­pää Laut­ta­saa­ren­tiel­le, kun Län­si­väy­lä ei olen­nai­ses­ti hidas­tu tai sen läpia­jo ruuh­ka-aika­na muutu?

  33. tuen mak­sa­ja:
    pyö­räi­li­jä väis­tää mui­ta kuin kään­ty­viä ajoneuvoja. 

    Ei väis­tä jos ajaa muun lii­ken­teen seas­sa. Nois­sa ris­teyk­sis­sä ei ole mitään pyö­rä­tien­jat­kei­ta jois­sa mai­nit­se­maa­si sään­töä noudatetaan.

  34. tuen mak­sa­ja:
    Tuos­sa muu­ten tulee pal­jon onnet­to­muuk­sia. Väis­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta ei ole ris­teyk­ses­sä osoi­tet­tu lii­ken­ne­mer­kil­lä ja kuten muis­tam­me, pyö­räi­li­jä väis­tää mui­ta kuin kään­ty­viä ajo­neu­vo­ja. Tai sit­ten tule­vai­suu­des­sa kär­ki­kol­mioi­ta ei enään tar­vi­ta kun auto­saa­ta­nat on karkotettu. 

    Väis­tä­mis­vel­vol­li­suus on vähän epä­sel­vä, kos­ka pyö­rä­tie las­keu­tuu pyö­rä­kais­tak­si ennen ris­teys­tä, joten pyö­rää väis­te­tään kuten autoa. Eikö­hän tuon­ne tle3 sivu­ka­duil­le kol­miot, mikä tekee väes­tä­mis­vel­vol­li­suu­des­ta yksikäsitteisen.

  35. Veik­ko Rin­ne: Autot aja­vat Län­si­väy­lää, kos­ka se on nopea ja tur­val­li­nen reit­ti pääs­tä eteenpäin.

    Aivan. Samas­ta syys­tä autot myös aja­vat Sör­näis­ten ran­ta­tie­tä eivät­kä esi­mer­kik­si Pengerkatua.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En edes ymmär­rä, mikä täs­sä on ongel­ma­na? Jos me pyrim­me hen­ki­lö­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen, nyt esi­tet­ty rat­kai­su nopeut­taa sitä nyky­ti­laan ver­rat­tu­na sel­väs­ti, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne, jota käyt­tää yli 90% Hämeen­tien mat­kus­ta­jis­ta nopeu­tuu. Auto­lii­ken­ne hidas­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­nen kor­vaa sen moninkertaisesti.
    Jos pidäm­me kaik­kien aikaa saman arvoi­se­na, minuu­tin nopeu­tus jouk­ko­lii­ken­tee­seen oikeut­tai­si 10 minuu­tin hidas­tu­mi­sen auto­lii­ken­tee­seen ja yhteen­las­ket­tu mat­kus­tusai­ka lyhe­ni­si silti.

    Niin. Mik­si on niin vai­kea ymmär­tää, että pare­to-paran­nuk­sia (sel­lai­sia, jois­ta kukaan ei kär­si) ei käy­tän­nös­sä ole? Hämeen­tiel­lä on “koko­nai­se­dun” mukais­ta nopeut­taa jouk­ko­lii­ken­net­tä, jopa vaik­ka se tapah­tui­si muun lii­ken­teen kustannuksella.

    1. Pare­to­pa­ran­nuk­set ovat hyvä, mut­ta eivät aina opti­maa­li­sia. Jos vii­si mil­joo­naa ihmis­tä voit­taa tuhat euroa mut­ta yksi hävi­ää kym­me­nen euroa, en tätä vaih­tai­si sii­hen, että kaik­ki voit­ta­vat euron.
      Jos lii­ken­tees­sä aja­tel­tai­siin vain pare3toparannuksia, ei voi­tai­si teh­dä yhtään lii­ken­ne­va­loa suo­ja­teil­le, kos­ka ne hidas­ta­vat jalan­kul­ki­joi­den kulkua.

  37. Minua vai­vaa yksi­tyis­koh­ta, johon tosin en ole eti­nyt­kään vastausta:

    Miten autot ohja­taan luon­te­vas­ti Mäke­län­ka­dul­ta ja Hämeen­tiel­tä Sör­näis­ten Rantatielle?

    OS:n kuva hel­sin­gin­ka­dus­ta oli hime­na ihannoitu.

  38. Juu­ri näin! Ehdo­tin itse samaa jos­sain toi­sel­la sivus­tol­la. Useas­sa Euroo­pan kau­pun­gis­sa (ja muu­al­la­kin) on yhdis­tet­ty­jä bus­si-rai­tio­vau­nu­kais­to­ja. Täs­sä esim kuvia Mel­bour­nes­ta, Austra­lias­ta (alem­mat kuvat): http://wongm.com/2015/03/shared-bus-tram-lanes-melbourne/

    Hämeen­tiel­lä riit­täi­si, jos vaik­ka vaan toi­seen suun­taan bus­sit ja rati­kat ajai­si­vat samaa kais­taa. Täl­löin toi­nen bus­si­kais­ta vapau­tui­si pyörätielle. 

    Pyrä­tiet täy­tyy ehdot­to­mas­ti saa­da Hämeen­tiel­le, mut­ta mie­les­tä­ni se on lii­an kes­kei­nen väy­lä sul­jet­ta­vak­si hen­ki­lö­au­toil­ta. Uskon, että on ihan aiheel­lis­ta pelä­tä Sör­näis­ten ran­ta­tien lii­ka­kuor­mi­tus­ta ja autoi­lun siir­ty­mis­tä Kal­lion pie­nem­mil­le kaduille.

  39. Daniel Feder­ley:

    Hel­sin­ki voi kiel­tää die­sel­bus­sit vaik­ka huo­men­na. Lin­ja-autol­la ajo kiel­let­ty ‑merk­ki ja lisä­kil­pi “ei kos­ke säh­kö­bus­se­ja”, sii­nä se. Ei kai sitä mikään estäisi?

    Ei kyl­lä voi.

    Käsit­tääk­se­ni bus­sien kil­pai­lu­tuk­ses­sa on otet­tu pääs­tö­jä ja muu­ta kalus­toon liit­ty­vää huo­mioon. Ja kun sopi­mus on teh­ty, niin niil­lä bus­seil­la aje­taan, vaik­ka Hel­sin­ki voi yrit­tää ne kiel­tää ja mää­rä­tä säh­kö­bus­sit. Sopi­mus on voi­mak­kaam­pi kuin hal­lin­nol­li­nen mää­räys. Sopi­muk­sen voi yleen­sä irti­sa­noa, jos sel­lai­nen koh­ta sopi­muk­ses­sa on, mut­ta ei se käy yhdes­sä yössä.

    Yleen­sä­kin tun­tuu koko sopi­musoi­keus unoh­tu­neen aina pää­mi­nis­te­riä ja edus­kun­taa myöten.

    1. Sil­lä bus­sil­la aje­taan sen sopi­muk­sen lop­puun. Muis­taak­se­ni kol­me vuot­ta, voi olla vii­si. Kyl­lä toi­mi­joil­le ilmoi­te­taan ajois­sa tule­vas­ta muutoksesta.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pare­to­pa­ran­nuk­set ovat hyvä, mut­ta eivät aina opti­maa­li­sia. Jos vii­si mil­joo­naa ihmis­tä voit­taa tuhat euroa mut­ta yksi hävi­ää kym­me­nen euroa, en tätä vaih­tai­si sii­hen, että kaik­ki voit­ta­vat euron. 

    Jos suu­rin osa voit­taa pal­jon, häviä­jil­le pitäi­si olla varaa kom­pen­soi­da tap­pio jol­lain taval­la — jol­loin kaik­ki voittaisivat.

    1. Jos on kyse rahas­ta, häviö voi­daan kom­pen­soi­da, mut­ta jos on kyse lii­ken­tees­sä käy­te­tys­tä ajas­ta, se on vähän hankalampaa.
      Rahaa­kaan ei kan­na­ta kom­pen­soi­da, jos alku­pe­räi­nen ase­tel­ma on ollut epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ja menet­tä­jä menet­tää vain perus­tee­ton­ta etua.

  41. EKK: Toi­vot­ta­vas­ti ne pyö­rä­tiet myös mer­ki­tään lii­ken­ne­mer­keil­lä, toi­sin kuin kuvas­sa. Muu­ten niil­lä ei saa ajaa. Tämä on tilan­ne täl­lä het­kel­lä Jätkäsaaressa.

    Tuos­sa kuvan etua­lal­la ei ole pyö­rä­tien merk­kiä, kos­ka sii­hen suun­taan ei saa ajaa. Pyö­rä­tie on yksi­suun­tai­nen. Oli­si­ko­han täs­tä kyse myös Jätkäsaaressa?

  42. ano­muu­mi: Lii­ken­ne­mää­ril­tään katu vas­taa suun­nil­leen Bule­var­dia tai Arkadiankatua.

    Jot­ta tämän ris­teä­vän kadun (Sör­näis­ten rantatie/Hämeentie) kapa­si­teet­tia ei lei­kat­tai­si enem­pää kuin muun ver­kos­ton tasa­pai­no sie­tää, vih­reän lii­ken­ne­va­lon osuus valo­kier­ros­ta on mikä on, ja jot­ta Haapaniemenkadulta/Viidenneltä lin­jal­ta saa­daan ajo­neu­vot eteen­päin kes­ki­mää­rin yhden kier­ron aika­na, ne jou­du­taan lait­ta­maan pari­jo­noon valoi­hin. Kään­ty­vä ajo­neu­vo monis­sa tilan­teis­sa pysäyt­tää koko kais­tan taka­naan väis­täes­sään vas­taan­tu­le­vaa tai ris­teä­vää tie­tä ylit­tä­vää pyöräilijää/jalankulkijaa. Muu­toin lie­nee jos­sain mah­dol­lis­ta kaven­taa­kin, mut­ta kään­ty­mis­kais­tat on ihan perus­tel­tu­ja riit­tä­vän pit­ki­nä ennen valoristeystä.

    Kir­si Lou­he­lai­nen: ete­ne­mis­no­peus on kei­la­nie­men jäl­keen jotain 30–60km tun­nis­sa välil­tä. Bule­var­din nopeus­ra­joi­tus on tyy­pil­li­ses­ti 60km/h. Mik­si auto­ja siir­tyi­si yhtään nykyis­tä enem­pää Laut­ta­saa­ren­tiel­le, kun Län­si­väy­lä ei olen­nai­ses­ti hidas­tu tai sen läpia­jo ruuh­ka-aika­na muutu?

    Ilta­päi­väl­lä ete­ne­mis­no­peus pois­päin kes­kus­tas­ta on lähes 80, ellei yli. Kei­la­nie­men koh­dal­la vähän hidas­tuu het­kek­si. Ete­ne­mis­no­peu­del­la 30 km/h Laut­ta­saa­ren läpäi­syyn (2,3 km sil­lan pääs­tä sil­lan alkuun) meni­si nyky­ti­las­sa 4 min 36 s (ilta­päi­väl­lä 103 s = 1 min 43 s). Teh­dään opti­mis­ti­nen las­kel­ma mitä läpia­joai­ka on vähin­tään: Jos ris­teyk­siä on vaik­ka 5, ris­teys­ten kes­ki­mää­räi­nen väli­mat­ka on 570 m. Jos rajoi­tus on 60 km/h, tavan­omai­nen kiih­dy­tys (2 m/s2 vas­taa vain 14 s sataan, mut­ta alku­kiih­dy­tyk­se­nä opti­mis­ti­nen mut­ta mah­dol­li­nen arvio) kes­tää 8,4 s, ja mat­kaa ker­tyy 70 m. Jar­ru­tus seu­raa­viin valoi­hin samal­la hidas­tu­vuu­del­la, koko ris­teys­vä­lin kes­ki­no­peus (liik­keel­lä­oloa­jan) par­haim­mil­laan 570 m / (25,8+8,4+8,4) = 48 km/h. Tavan­omai­sem­mal­la nopeu­den muu­tok­sel­la, vaik­ka­pa 1,2 m/s2, kiih­dy­tys­mat­ka ja aika oli­si­vat 96m ja 13,9s, ja lii­kut­taes­sa kes­ki­no­peus 570/50,5s = 40 km/h. Tämä on ruuh­kaa vas­taan mak­si­mi, vih­re­ää aal­toa ei saa molem­piin suun­tiin. Käy­tän­nös­sä jonos­sa vain 1. voi kiih­dyt­tää näin, reak­tio­ajan takia ja jot­ta tur­va­vä­li kas­vaa riit­tä­väs­ti kiih­dy­tyk­sen aikana.

    Vaik­ka saa­tai­siin 75 % kier­ros­ta vih­reäk­si bule­var­din suun­taan, odo­tusa­jan odo­tusar­vo 90 s kier­rol­la (valo­kier­ron tavan­omai­nen mak­si­mi­pi­tuus) on 22,5s x 4 = 90 s (1. valot seis­tään aamul­la jonos­sa sama odo­tusai­ka joka on nyt Ruo­ho­lah­des­sa, joten nii­tä ei las­ke­ta — jos nii­hin tulee 5 kais­taa kes­kus­taan­päin, Ruo­ho­lah­den 4 nykyis­tä ja yksi Laut­ta­saa­reen päät­ty­väl­le lii­ken­teel­le, muu­toin läpäi­sy­ka­pa­si­teet­ti pie­ne­nee ja jono kas­vaa nykyis­tä pidem­mäk­si Län­si­väy­läl­le). (Myös­kin 22,5s vasem­mal­le kään­ty­vil­le ja sivu­ka­tu­jen vih­reäl­le vai­heel­le on jo lii­an vähän.) Kiih­dy­tys­vä­le­jä on samoin nel­jä, joten saa­ren läpia­joon menee opti­mis­ti­ses­ti 170 s + 90 s = 260 s, kes­ki­no­peus saa­ren poik­ki mak­si­mis­saan 8,8 m/s = 31 km/h, tai alem­mal­la kiih­ty­vyy­sar­vol­la 292 s = 28 km/h. Ilta­päi­väl­lä Lapin­lah­den sil­lal­ta län­teen­päin syö­te­tään lii­ken­net­tä kah­den kais­tan 100 % kapa­si­tee­til­la, Ruo­ho­lah­den valoi­hin tulee kes­kus­tas­ta jat­kos­sa 4 kais­taa vain yhden suo­ja­tien (2 kais­taa) kat­ko­ma­na, joten 1. valoi­hin tulee lisäk­si jonoa joka ei ehdi valo­kier­ron aika­na. Län­si­väy­lä on vetä­nyt tuon lii­ken­teen käy­tän­nös­sä hidas­tu­mat­ta, kos­ka kais­ta­mää­rä nousee heti sil­lan jäl­keen kol­meen ja sitä ei kuris­te­ta ennen kuin Kehä 2:n liittymässä.

    Käy­tän­nös­sä lisäk­si jokai­nen sivu­ka­dul­ta eteen tul­lut aiheut­taa jar­ru­tuk­sen seu­raa­viin valoi­hin aiem­min (1. läh­te­nyn pysäh­tyy sei­so­van jonon taak­se) ja ajoi­tuk­sis­ta riip­puen lähes var­mas­ti jät­tää vii­mei­sen edel­li­sis­tä valois­ta vih­reäl­lä kiih­dyt­tä­neen odot­ta­maan seu­raa­vaa valo­kier­ros­ta, jol­loin opti­maa­li­sel­la vih­reäl­lä aal­lol­la läpia­jo­lii­ken­teel­le lähes­ty­tään yllä ole­vaa arvoa ylhääl­tä päin, tai käy­tän­nös­sä men­nään sii­tä alas­päin edel­lä mai­nit­tu­jen opti­mis­tis­ten ole­tus­ten korjaantuessa.

    Tämä ei toi­saal­ta ker­ro onko Laut­ta­saa­ren­tie sen nopeam­pi, kun on 1. valot jo odot­ta­nut, mut­ta on perus­tee­ton­ta väit­tää että lii­ken­ne ete­ni­si kes­ki­mää­rin 60 km/h saa­ren läpi, tai ei hidas­tui­si. Eri­tyi­ses­ti ilta­päi­väl­lä kes­kus­tas­ta pois­päin Laut­ta­saa­ren­tie voi hou­kut­taa, jos Ruo­ho­lah­des­sa näkyy sei­so­van jonon pää sii­nä mis­sä nyky­ään alkaa 80 rajoi­tus. Vih­reän osuus Laut­ta­saa­res­ta Län­si­bu­le­var­dil­le kään­ty­vil­le voi­daan toki kuris­taa mini­miin, mut­ta se aiheut­taa jonot sivu­ka­duil­le jo pai­kal­li­sa­suk­kai­den lii­ken­teel­le, tai pie­nen­tää Lapin­lah­den sil­lal­ta tule­vien kapa­si­teet­tia, joka lisää motii­via alun­pe­rin­kään läh­teä läpia­joon Laut­ta­saa­ren­tien kaut­ta. Onnek­si ei tar­vit­se siel­lä liik­kua tai yleen­sä ruuh­kis­sa autoilla 😉

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuos­sa kuvan etua­lal­la ei ole pyö­rä­tien merk­kiä, kos­ka sii­hen suun­taan ei saa ajaa. Pyö­rä­tie on yksi­suun­tai­nen. Oli­si­ko­han täs­tä kyse myös Jätkäsaaressa?

    Kom­ment­ti kos­ki kuvan taka-alaa, ei etualaa.
    Googlen kuvat Jät­kä­saa­res­ta ovat van­hen­tu­nei­ta, joten en saa tähän esi­merk­kiä. Mut­ta näi­tä merk­ke­jä puut­tuu aina­kin Län­si­sa­ta­man­ka­dul­ta ja Välimerenkadulta.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei peli­tä lain­kaan. Täs­sä rat­kai­sus­sa bus­sit ja rati­kat eivät voi­si pysä­kil­lä ohit­taa toi­si­aan, kun yksi pysäh­tyy on kaik­kien pysäh­dyt­tä­vä. Jo nyt on bus­seil­le kah­det eri pysä­kit, kos­ka nii­tä on yhtä pysäk­kiä koh­den lii­kaa. Jouk­ko­lii­ken­teen nopeus romahtaisi. 

    Kysei­sel­lä välil­lä on kai kak­si pysäk­kiä? Tus­kin jär­jes­te­ly vai­kut­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­teen olennaisesti.

    En edes ymmär­rä, mikä täs­sä on ongel­ma­na? Jos me pyrim­me hen­ki­lö­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen, nyt esi­tet­ty rat­kai­su nopeut­taa sitä nyky­ti­laan ver­rat­tu­na sel­väs­ti, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne, jota käyt­tää yli 90% Hämeen­tien mat­kus­ta­jis­ta nopeu­tuu. Auto­lii­ken­ne hidas­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­nen kor­vaa sen moninkertaisesti.
    Jos pidäm­me kaik­kien aikaa saman arvoi­se­na, minuu­tin nopeu­tus jouk­ko­lii­ken­tee­seen oikeut­tai­si 10 minuu­tin hidas­tu­mi­sen auto­lii­ken­tee­seen ja yhteen­las­ket­tu mat­kus­tusai­ka lyhe­ni­si silti.

    Jos hen­ki­lö­au­toil­la Hämeen­tie­tä kul­ke­vien osuu­dek­si arvioi­daan 10%, mikä tul­lee ole­maan pol­ku­pyö­räl­lä kul­ke­vien osuus? Ehkä 2% kesäl­lä ja 0.01 % talvella?

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sil­lä bus­sil­la aje­taan sen sopi­muk­sen lop­puun. Muis­taak­se­ni kol­me vuot­ta, voi olla vii­si. Kyl­lä toi­mi­joil­le ilmoi­te­taan ajois­sa tule­vas­ta muutoksesta.

    Daniel Feder­ley kir­joit­ti kyl­lä että Hel­sin­ki voi kiel­tää die­sel­bus­sit _huomenna_ ja että mikään ei tätä estäi­si. En ole samaa mieltä.

  46. mut­ta kol­mea ensim­mäis­tä sai­si mie­les­tä­ni olla enemmänkin.” 

    No makun­sa kullakin.

  47. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Kau­ko­lii­ken­teen bus­sit eivät tänään eivät­kä ihan huo­men­na­kaan voi kul­kea sähköllä.

    Ilmi­sel­väs­ti kau­pun­gin mer­ki­tys­tä asuk­kai­den­sa koti­nurk­ki­na on alet­tu koros­ta­maan kovas­ti pyr­kien samal­la aktii­vi­ses­ti unoh­ta­maan kau­pun­gin mer­ki­tys­tä kohtaamisten‑, tapah­tu­mien- ja kau­pan­käyn­nin- kes­kuk­se­na. Siis kes­kuk­se­na ympä­ris­töl­leen. Hel­sin­ki nyt vaan on “iso kirk­ko” ihan val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin Uudes­ta­maas­ta nyt puhumattakaan.

    Sii­tä, että kau­pun­ki on täl­lai­nen kes­kus, on mones­sa asias­sa hyö­tyä myös kau­pun­gis­sa asuville. 

    Hel­sin­ki ei halua enää olla kon­ser­va­tii­vi­ses­sa mie­les­sä val­tion kult­tuu­ri­nen pää­kau­pun­ki. Hal­lin­nol­li­ses­ti se halu­aa sitä olla lähin­nä työ­paik­ko­jen vuok­si. Hel­sin­ki sul­keu­tuu kuo­reen­sa ulkoa­päin tar­kas­tel­tu­na. Hel­sin­ki pyr­kii kaik­ki­voi­pai­suu­teen jon­ka ainoat riip­pu­vuu­det ulos ovat kapi­ta­lis­mia ja kult­tuu­ri­set lin­kit kutis­tu­vat byro­kraat­ti­sek­si akro­ba­tiak­si. Luon­nol­li­ses­ti tämä näyt­täy­tyy sisä­puo­lel­la täy­sin eri­lail­la. Oli­si niin pal­jon sel­keäm­pää jos pää­kau­pun­ki­toi­min­not oli­si siir­ret­ty vas­tauk­se­na vaik­ka­pa 90-luvun lamaan hämeen­lin­noi­hin ja Hel­sin­ki oli­si voi­nut kes­kit­tyä val­tion kiis­tat­to­mak­si mark­ki­naci­tyk­si. Täl­löin myös ulko­puo­lel­ta kiin­nos­tus sii­hen oli­si pel­käs­tään kapi­ta­lis­tis­ta ja siis symmetrinen.

  48. Pete: Kysei­sel­lä välil­lä on kai kak­si pysäk­kiä? Tus­kin jär­jes­te­ly vai­kut­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­teen olennaisesti.

    Oikeas­taan ainoa tapa ymmär­tää tuo vii­mei­nen vir­ke niin että se pitäis edes vähän paik­kan­sa, on että Kur­vi-Haka­nie­mi on niin tör­keän hidas jo nyt, ettei se sii­tä voi enää pal­joa hidas­tua niin kau­an kun lii­ken­ne­vä­li­ne edes joten­kin liikkuu. 🙂

    Hel­sin­gis­sä on muu­ta­mia paik­ko­ja jois­sa on lähes ongel­ma­ton yhteis­kais­ta bus­seil­le ja rati­koil­le, lähin­nä tulee mie­leen län­ti­nen Bra­hen­ka­tu. Sii­tä menee kol­mo­nen ja sil­loin har­voin kun se kul­kee ykkö­nen noin 10 minuu­tin välein ja bus­si 51 20 minuu­tin välein, tjsp. sekä joku­nen tak­si. Sii­nä ei ole juu­ri­kaan ris­teä­vää lii­ken­net­tä tai valo­ja. Ei isom­pi ongel­ma, mitä nyt vähän kal­liit kis­kot ylläpitää.

    Hämeen­tiel­lä on ruuh­ka-aikaan tun­nis­sa tois­ta sataa bus­sia suun­taan­sa (ei, täs­sä ei ole jär­keä, mut­ta ei nyt sii­tä sen enem­pää). Ne ruuh­kau­tuu jon­kun ver­ran jo kes­ke­nään pysä­kil­lä, kts. esim. Kur­vi poh­joi­seen. Tämän lisäk­si oli­si siis vie­lä 3–5 minuu­tin välein ratik­ka, jat­kos­sa ehkä tiheäm­min­kin kun rai­tio­lii­ken­ne kasvaa.

    Miten tämän nyt sanoi­si… Hämeen­tie on jouk­ko­lii­ken­teel­le niin kuin Kehä I hen­ki­lö­au­toil­le, ja nää ideat että jos sitä vie­lä huo­non­net­tai­siin on kuin ehdot­tai­si kehäl­le Van­taan­joen yli los­sia sil­lan sijaan, kos­ka kyl­lä sil­lä­kin nyt pää­see. Sem­min­kin kun hyö­ty niis­tä on käy­tän­nös­sä se ettei tar­vit­se ajaa kau­pun­ki­mo­ta­ria kort­te­lin pääs­sä, kos­ka ei ennen­kään ole niin tehnyt.

  49. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Kau­ko­lii­ken­teen bus­sit eivät tänään eivät­kä ihan huo­men­na­kaan voi kul­kea sähköllä. 

    Kau­ko­lii­ken­teen bus­sien täy­tyi­si sit­ten kul­kea jos­sain muu­al­la kuin Hel­sin­gin Hämeen­tiel­lä. Luu­li­si vai­hoeh­to­ja riit­tä­vän, jos joku sen die­sel­bus­si­lii­ken­teen kieltäisi.

  50. tpyy­luo­ma: Oikeas­taan ainoa tapa ymmärtää… 

    Pyy­luo­mal­la on tai­to selit­tää asiat yksin­ker­tai­ses­ti ja kan­san­ta­jui­ses­ti. Erit­täin osu­va kommentti!

  51. tuen mak­sa­ja: Daniel Feder­ley kir­joit­ti kyl­lä että Hel­sin­ki voi kiel­tää die­sel­bus­sit _huomenna_ ja että mikään ei tätä estäi­si. En ole samaa mieltä.

    Ei sitä laki­tek­ni­ses­ti mikään estä. Hel­sin­gin kau­pun­ki ja HSL eivät ehkä oli­si ylim­piä ystä­vyk­siä, jos Hel­sin­ki huo­men­na sin­ne ne lii­ken­ne­mer­kit vei­si, mut­ta ei sii­nä var­si­nai­ses­ti mitään vir­het­tä tapah­tui­si. Jos bus­sin­kul­jet­ta­jat eivät nii­tä nou­dat­tai­si, polii­si voi­si sakottaa.

    Käy­tän­nös­sä tie­tys­ti asias­ta neu­vo­tel­tai­siin. Jo nyt HSL vai­kut­taa pai­koin mei­dän kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non pii­ris­sä ole­vaan lii­ken­ne­suun­nit­te­luun enem­män­kin kuin oli­si tarvis.

  52. Pete: Kysei­sel­lä välil­lä on kai kak­si pysäk­kiä? Tus­kin jär­jes­te­ly vai­kut­tai­si jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­teen olennaisesti. 

    Pysä­kit ovat vain osa nopeut­ta. Lii­ken­ne­va­lot vähe­ne­vät olen­nai­ses­ti ja rai­tio­vau­nu­kais­ta leve­nee sel­lai­sek­si, ettei­vät rin­nal­la kul­ke­vien auto­jen pei­lit osu rai­tio­vau­nui­hin. Yhdes­sä nämä kol­me vai­kut­ta­vat olennaisesti.

    Pei­lion­gel­maan voi par­hai­ten tutus­tua Jät­kä­saa­res­sa, joka sat­tu­mal­ta on mei­dän uusin­ta rataam­me. Ysin mat­ka Län­si­ter­mi­naa­lis­ta Hie­ta­lah­teen pysäh­tyy ja hidas­tuu useam­man ker­ran sik­si, että ratik­ka­kais­ta on lii­an kapea ja rekat (jot­ka sinän­sä aja­vat ihan nätis­ti omal­la kais­tal­laan) tule­vat lii­an lähelle.

  53. tuen mak­sa­ja: Ja kun sopi­mus on teh­ty, niin niil­lä bus­seil­la aje­taan, vaik­ka Hel­sin­ki voi yrit­tää ne kiel­tää ja mää­rä­tä säh­kö­bus­sit. Sopi­mus on voi­mak­kaam­pi kuin hal­lin­nol­li­nen määräys. 

    Teo­rias­sa tot­ta­kai voi. Kuka päät­tää sii­tä, mikä nopeus­ra­joi­tus kadul­la on? Kuka päät­tää sii­tä, ase­te­taan­ko kadul­le läpia­jo­kiel­to? Kuka päät­tää sii­tä, onko kadul­la pysä­köin­ti sal­lit­tu? Kuka päät­tää sii­tä, sal­li­taan­ko kadul­la vaa­ral­lis­ten ainei­den kul­je­tus, lin­ja-autol­la ajo tai vaik­ka mopol­la ajo? Kau­pun­ki ihan itse, käy­tän­nös­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tai jopa vain lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö itse. Kyse on yhdes­tä liikennemerkistä.

    Teo­ria ja käy­tän­tö eivät tie­ten­kään ole samat asiat (ks. vies­ti­ni yllä). Mut­ta jos Hel­sin­gis­sä oli­si halua, niin koko lail­la ilmoi­tus­asia­na tai aika auto­ri­tää­ri­ses­ti neu­vot­te­le­mal­la Hämeen­tien bus­si­lii­ken­ne oli­si mah­dol­lis­ta siir­tää vaih­toeh­toi­sel­le rei­til­le, vaik­ka HSL tai kau­ko­bus­sio­pe­raat­to­rit eivät sii­tä pitäisikään.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Väis­tä­mis­vel­vol­li­suus on vähän epä­sel­vä, kos­ka pyö­rä­tie las­keu­tuu pyö­rä­kais­tak­si ennen ris­teys­tä, joten pyö­rää väis­te­tään kuten autoa. Eikö­hän tuon­ne tle3 sivu­ka­duil­le kol­miot, mikä tekee väes­tä­mis­vel­vol­li­suu­des­ta yksikäsitteisen. 

    Riip­pu­mat­ta mer­kin­nöis­tä tai pyö­rä­tien tai­an­omai­ses­ta muut­tu­mi­ses­ta pyö­rä­kais­tak­si väis­tä­mis­sään­nöt pyö­räi­li­jöi­den väis­tä­mis­sään­nöt ovat epä­sel­viä joh­tuen itse sään­tö­jen epä­sel­vyy­des­tä. Ks. http://otsokivekas.fi/2010/08/kuvitettu-pikaopas-risteyspyorailyyn/ .

    Hel­poim­mal­la asian sai­si kor­jat­tua, kun­han väis­tä­mis­vel­vol­li­suus ei riip­pui­si kul­ke­pe­lis­tä, vaan kul­kusuun­nas­ta. Täl­löin ei tar­vit­se edes tie­tää miten lii­ken­ne­sään­nöt muut­tu­vat pol­ku­pyö­rän, jalan­kul­ki­jan, bus­sin, vol­von tai zep­pe­lii­nin tapauksessa.

  55. max: Hel­sin­ki ei halua enää olla kon­ser­va­tii­vi­ses­sa mie­les­sä val­tion kult­tuu­ri­nen pää­kau­pun­ki. Hal­lin­nol­li­ses­ti se halu­aa sitä olla lähin­nä työ­paik­ko­jen vuok­si. Hel­sin­ki sul­keu­tuu kuo­reen­sa ulkoa­päin tar­kas­tel­tu­na. Hel­sin­ki pyr­kii kaik­ki­voi­pai­suu­teen jon­ka ainoat riip­pu­vuu­det ulos ovat kapi­ta­lis­mia ja kult­tuu­ri­set lin­kit kutis­tu­vat byro­kraat­ti­sek­si akro­ba­tiak­si. Luon­nol­li­ses­ti tämä näyt­täy­tyy sisä­puo­lel­la täy­sin eri­lail­la. Oli­si niin pal­jon sel­keäm­pää jos pää­kau­pun­ki­toi­min­not oli­si siir­ret­ty vas­tauk­se­na vaik­ka­pa 90-luvun lamaan hämeen­lin­noi­hin ja Hel­sin­ki oli­si voi­nut kes­kit­tyä val­tion kiis­tat­to­mak­si mark­ki­naci­tyk­si. Täl­löin myös ulko­puo­lel­ta kiin­nos­tus sii­hen oli­si pel­käs­tään kapi­ta­lis­tis­ta ja siis symmetrinen.

    En ymmär­rä miten tämä liit­tyy Hämeen­tien läpia­jo­kiel­toon mut­ta jatkan:
    Hel­sin­gis­sä ja paris­sa muuus­sa van­has­sa suur­kau­pun­gis­sa on kult­tuu­ria ympä­ri­vuo­ti­ses­ti, pik­ku­kau­pun­geis­sa yleen­sä vain kesäi­sin, kesä­vie­rai­ta var­ten ja osit­tain kesä­vie­rait­ten yllä­pi­tä­mi­nä. Esim Hel­sin­gin val­tio­noop­pe­ran lau­la­jat jot­ka esiin­ty­vät kesä­lo­man­sa aika­na Savon­lin­nan oop­pe­ra­juh­lis­sa. Tal­vi­sai­kaan pie­nem­pien kau­pun­keien kult­tuu­ri on urhei­lu­ta­pah­tu­ma­pai­not­teis­ta. Hel­sin­gis­sä urhei­lu­ta­pah­tu­mat pai­not­tu­vat tal­vi­sin jouk­kue­pe­li­la­jei­hin kos­ka maan­tie­teel­li­set edel­ly­tyk­set esim hiih­to­la­jien maa­il­mancup-kil­pai­lu­jen jär­jes­tä­mi­sek­si ei oikein ole. Onko tämä nyt sitä kuo­reen­sa sulkeutumista?

  56. tpyy­luo­ma: Hämeen­tiel­lä on ruuh­ka-aikaan tun­nis­sa tois­ta sataa bus­sia suun­taan­sa (ei, täs­sä ei ole jär­keä, mut­ta ei nyt sii­tä sen enempää)

    Oli­si­ko sii­nä jär­keä, että osa bus­seis­ta ajet­tai­siin Pasi­lan ase­mal­le, jos­ta shutt­le-lii­ken­ne kis­ko­bus­sil­la pää­rau­ta­tie­a­se­mal­le? Saa­tai­siin vähän elä­mää Pasi­lan asemallekin 😉

  57. Vil­le: Oli­si­ko sii­nä jär­keä, että osa bus­seis­ta ajet­tai­siin Pasi­lan ase­mal­le, jos­ta shutt­le-lii­ken­ne kis­ko­bus­sil­la pää­rau­ta­tie­a­se­mal­le? Saa­tai­siin vähän elä­mää Pasi­lan asemallekin 

    Mäke­län­ka­dun bus­sit pitäi­si päät­tää Käpy­län ase­mal­le, jos­ta vaih­to junaan ja ratik­kaan. Tämä sisäl­tyy Pisa­ra-radan suun­ni­tel­miin, mut­ta ei sii­hen Pisa­raa tar­vi­ta. Uut­ta ratik­ka­ra­taa tar­vi­taan puo­li kilo­met­riä Poh­jo­lan­ka­dul­ta Käpy­län asemalle.

    1. Kyl­lä sii­hen tar­vi­taan Pisa­ra. Ihmi­set ovat menos­sa muu­al­le­kin kuin Rau­ta­tien­to­ril­le. Las­ke huvik­se­si, pal­jon­ko mat­ka Haka­nie­meen piden­tyi­si, jos pitäi­si vaih­taa junaan, kävel­lä 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le ja mat­kus­taa rati­kal­la Hakaniemeen.

  58. Vesa:
    Mis­tä nämä pyö­räi­li­jät sin­ne Kur­viin put­kah­ta­vat kun Hämeen­tiel­lä tai Mäke­län­ka­dul­la poh­joi­seen päin ei tai­da olla pyöräkaistoja? 

    Samal­la tavoin kuin autot put­kah­ta­vat kuin tyh­jäs­tä uusi­tul­le ja leven­ne­tyl­le moot­to­ri­väy­läl­le myös pyö­räi­li­jät löy­tä­vät parem­man rei­tin, kun­han sel­lai­nen vain ensin tehdään.

    Moni saat­taa nykyi­sin kier­tää muu­al­ta Hämeen­tie­tä väl­tel­len, mut­ta siir­tyy tuon jäl­keen Hämeen­tiel­le. Mie­len­kiin­toi­sem­pi on kui­ten­kin se jouk­ko, joka ei ole kul­ke­nut pyö­räl­lä kes­kus­tan suun­taan, kos­ka pitäi­si men­nä Hämeen­tie­tä, mut­ta yhtäk­kiä se onkin mahdollista.

    Mut­ta mus­ta Hämeen­tien muu­tos on ihan jalan­kul­ki­ja­na ja jul­kis­ten käyt­tä­jä­nä erit­täin posi­tii­vi­nen. Kun astuu rai­tio­vau­nus­ta tai bus­sis­ta Hämeen­tiel­le, voi kuvi­tel­la ole­van­sa jos­sain ihmi­sel­le olei­luun sopi­vas­sa pai­kas­sa, kun ei löy­dä­kään itse­ään met­rin levyi­sel­tä jal­ka­käy­tä­vä­kais­ta­leel­ta, jota “las­taus­ta” teke­vät autot pitä­vät park­ki­paik­ka­naan, ja jon­ka vie­res­sä jytää kuu­den kais­tan ver­ran moot­to­ri­lii­ken­net­tä, jon­ka yli ei pää­se kuin jos­tain ja odot­ta­mal­la kauan.

  59. Veik­ko Rin­ne: Autot aja­vat Län­si­väy­lää, kos­ka se on nopea ja tur­val­li­nen reit­ti pääs­tä eteenpäin.

    Niin on Turun­väy­lä­kin ja Lah­den­väy­lä ja niin edel­leen, kos­ka moot­to­ri­tie­mäi­nen moni­kais­tai­nen auto­väy­lä on nopea ja tur­val­li­nen reit­ti pääs­tä eteen­päin autolla.

    Se, mik­si bule­var­di­soin­nis­ta kes­kus­tel­laan joh­tuu sii­tä, että kau­pun­ki­seu­dul­la tör­mä­tään kui­ten­kin val­ta­viin etu­ris­ti­rii­toi­hin, kun täy­tyy ottaa huo­mioon muut­kin sei­kat pel­kän auto­lii­ken­teen lisäk­si. Yhtäk­kiä autoi­lu onkin vain yksi pie­ni osa­nen koko­nais­ku­vaa toi­sin kuin moot­to­ri­tiel­lä, jos­sa autot saa­vat kaiken.

    Näi­tä mui­ta int­res­se­jä ovat yksi­tyi­sau­toi­lun lisäk­si kes­kus­ta-alu­eel­le sijoit­tu­va asu­mi­nen, jouk­ko­lii­ken­ne, pyö­räi­ly, jalan­kul­ki­jat, kau­pat, ravin­to­lat, teras­sit, työ­pai­kat ja niin edelleen.

    Auto­lii­ken­ne­maa­il­mas­sa­han nämä on yri­tet­ty eriyt­tää toi­sis­taan siten, että jokai­sel­le akti­vi­tee­til­le on oma yhte­näi­nen tilan­sa, joi­den välil­lä lii­ku­taan autol­la ruuh­kas­sa, kos­ka kaik­kien on pak­ko kul­kea autol­la. Mut­ta Hel­sin­kiin täl­lais­ta infra­struk­tuu­ria ei mah­du eikä sitä edes halu­ta, kos­ka ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan sii­tä, että pää­se­vät asu­maan kan­ta­kau­pun­kia­lu­eel­le jouk­ko­lii­ken­teen varrelle.

    Kos­ka pin­ta-ala on kau­pun­gis­sa se rajoi­tet­tu resurs­si, täl­löin pitää ide­aa­li­ti­lan­tees­sa suh­teut­taa sen pin­ta-alan käyt­tö eri elä­män­ta­po­jen ja lii­ken­ne­muo­to­jen kes­ken. Kau­pun­gis­sa on kaik­kea muu­ta enem­män kuin auto­ja, joten autoil­le täy­tyy kau­pun­gis­sa riit­tää se, mikä niil­le pin­ta-alan käy­tön mukaan kuu­luu, ilman yli­mää­räi­siä lisäoikeuksia.

    Alle­vii­vaa­va esi­merk­ki on Kai­vo­ka­tu, jos­sa voi las­kea päi­vän aika­na katua pit­kin autois­sa kul­ke­vien ihmis­ten mää­rän ja kadun kävel­len ylit­tä­vien mää­rän, ja miet­tiä onko mää­rien suh­de sama kuin autoil­le annet­tu pin­ta-ala suh­tees­sa käve­li­jöil­le annet­tuun pinta-alaan.

    Län­si­väy­lä tuki­taan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta tun­nel­maa pöhi­se­väl­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dil­la, jol­loin autot kyl­lä löy­tä­vät tien­sä Lauttasaarentielle.

    Kyl­lä siel­tä Laut­ta­saa­ren­tie­tä osa kes­kus­taan mene­vis­tä var­mas­ti ajaa­kin, mut­ta sil­loin se reit­ti alkaa hidas­tua, jol­loin sin­ne ei koh­ta enää kan­na­ta­kaan ajaa. Jokai­nen vaih­toeh­toi­nen reit­ti vetää tie­tyn ver­ran, ja autoil­la ne saa­daan nopeas­ti sin­ne kapa­si­tee­tin rajoil­le, jol­loin reit­ti hidas­tuu itsestään.

    Jos vali­tat, että kau­pun­ki­bu­le­var­dit tule­vat hidas­ta­maan auto­lii­ken­net­tä tur­val­li­seen ja nope­aan Län­si­väy­lään ver­rat­tu­na, niin samal­la logii­kal­la Län­si­väy­lä pitäi­si vetää Hel­sin­gin kes­kus­taan asti. Ei sil­loin ole mitään syy­tä sii­hen, mik­si Län­si­väy­län pitäi­si muut­tua Ruo­ho­lah­den jäl­keen hitaak­si Pork­ka­lan­ka­duk­si ja vie­lä hitaam­mak­si Mec­he­li­nin­ka­duk­si. Se nopea Län­si­väy­lä­hän hidas­tuu jo nyt aamu­ruuh­kas­sa 20–30km/h asti tai alle­kin, kos­ka se kes­kus­tan katu­verk­ko siel­lä pääs­sä vetää vain sen ver­ran, min­kä vetää.

    Toi­saal­ta, jos nykyi­nen asian­ti­la on mie­les­tä­si hyvä, niin sinun pitäi­si perus­tel­la, mik­si hitaan kau­pun­ki­lii­ken­teen nykyi­nen raja on hyvä, mut­ta Laut­ta­saa­reen ulot­tu­va­na taas huono?

    Tosia­sias­sa hidas­tus osuu vain autoi­li­joi­hin, mut­ta koko­nais­ka­pa­si­teet­ti kas­vaa monin­ker­tai­ses­ti ihmis­mas­so­jen kas­vet­tua. Jokai­nen bule­var­dia kul­ke­va rai­tio­vau­nu vas­taa useam­man sadan met­rin autojonoa.

    Mut­ta sii­nä ei ole vie­lä kaik­ki: jos bule­var­din var­teen ei raken­net­tai­si tuhan­sil­le asuk­kail­le asun­to­ja ja työ­paik­ko­ja, nämä ihmi­set asui­si­vat kau­em­pa­na esi­kau­pun­kia­lu­eel­la tai lähiös­sä (kos­ka kes­kus­taan ei mah­du, ellei ole todel­la vara­kas), ja he pää­tyi­si­vät­kin ruuh­kaut­ta­mas­sa nykyis­tä tur­val­lis­ta ja nope­aa Län­si­väy­lää enti­ses­tään. (Kos­ka lähiöis­tä on huo­not jul­ki­set yhtey­det, mer­kit­tä­väm­pi osa autoilee.)

    Bule­var­di­soin­ti siis kas­vat­taa kadun kapa­si­teet­tia, kos­ka ensin­nä­kin isom­mat mas­sat voi­vat käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä suo­raan kotio­vel­taan, jol­loin bule­var­dia pit­kin autoi­le­via on vähem­män, ja toi­sek­seen kos­ka nämä bule­var­din jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­vät oli­si­vat ilman bule­var­dia autoi­neen ruuh­kaut­ta­mas­sa nykyis­tä­kin mota­ria.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä sii­hen tar­vi­taan Pisa­ra. Ihmi­set ovat menos­sa muu­al­le­kin kuin Rau­ta­tien­to­ril­le. Las­ke huvik­se­si, pal­jon­ko mat­ka Haka­nie­meen piden­tyi­si, jos pitäi­si vaih­taa junaan, kävel­lä 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le ja mat­kus­taa rati­kal­la Hakaniemeen.

    Kyl­lä mat­ka pysyy sama­na mat­kus­ti­pa mil­lä tahan­sa. Mat­ka-aika saat­taa muut­tua eri kul­ku­muo­to­ja käy­tet­täes­sä. Parin minuu­tin sääs­tö yli mil­jar­din inves­toin­nil­la, niin, har­kit­koon itse­ku­kin on järkevää.

  61. Daniel Feder­ley: Teo­rias­sa tot­ta­kai voi. Kuka päät­tää sii­tä, mikä nopeus­ra­joi­tus kadul­la on? Kuka päät­tää sii­tä, ase­te­taan­ko kadul­le läpia­jo­kiel­to? Kuka päät­tää sii­tä, onko kadul­la pysä­köin­ti sal­lit­tu? Kuka päät­tää sii­tä, sal­li­taan­ko kadul­la vaa­ral­lis­ten ainei­den kul­je­tus, lin­ja-autol­la ajo tai vaik­ka mopol­la ajo? Kau­pun­ki ihan itse, käy­tän­nös­sä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta tai jopa vain­lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö itse. Kyse on yhdes­tä liikennemerkistä.

    Teo­ria ja käy­tän­tö eivät tie­ten­kään ole samat asiat (ks. vies­ti­ni yllä). Mut­ta jos Hel­sin­gis­sä oli­si halua, niin koko lail­la ilmoi­tus­asia­na tai aika auto­ri­tää­ri­ses­ti neu­vot­te­le­mal­la Hämeen­tien bus­si­lii­ken­ne oli­si mah­dol­lis­ta siir­tää vaih­toeh­toi­sel­le rei­til­le, vaik­ka HSL tai kau­ko­bus­sio­pe­raat­to­rit eivät sii­tä pitäisikään.

    Niin. Täs­sä oli kysy­mys bus­si­lii­ken­tee­seen teh­dyis­tä sopi­muk­sis­ta. Niis­sä ei käsi­tel­lä lii­ken­ne­merk­ke­jä tai pai­kal­li­sia nopeus­ra­joi­tuk­sia. En oikein ymmär­rä, miten lis­taa­ma­si asiat liit­ty­vät sii­hen “Hel­sin­ki voi­si” ‑pos­tauk­seen.

  62. Mau­rizio:
    “mut­ta kol­mea ensim­mäis­tä sai­si mie­les­tä­ni olla enemmänkin.” 

    No makun­sa kullakin.

    Jep. Eihän “hör­hö­jä” ja “räkä­löi­tä” kan­na­ta sin­ne tei­kä­läi­sen Mar­ja­nie­mi-idyl­liin­kään pääs­tää, niin parem­pi näin? Olen toki samaa miel­tä, että täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa “hör­hö­jä” var­ten oli­si kehi­tet­ty jon­kin­lai­nen “lopul­li­nen rat­kai­su” (End­lö­sung). Tai jotain.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ilman Pisa­raa bus­sit jat­ka­vat kes­kus­taan, ei sii­nä muu­ta tapahdu. 

    Ei bus­sien tar­vit­se ajaa samaa reit­tiä, jol­la kul­kee myös ratik­ka ja met­ro. Pidem­mis­sä mat­kois­sa met­ro on nopeam­pi, lyhyem­mis­sä ratik­ka. Vaih­toon menee jon­kun ver­ran aikaa, mut­ta rai­de­lii­ken­teen vuo­ro­vä­liä voi­daan tihen­tää, kun bus­sit vähenevät.

  64. Jois­sa­kin puheen­vuo­rois­sa on koros­tet­tu Hel­sin­gin kes­kus­tan siir­tä­mis­tä Pasi­lan tasol­le kau­ko­lii­ken­teen pää­tea­se­mi­neen ja nykyi­seen kes­kus­taan pää­syä halu­taan kai­kin tavoin vaikeuttaa.

    Onko aja­tel­tu sitä, että kos­ka sata­mat eivät voi siir­tyä sisä­maa­han, niin vaih­to- ja ajo­yh­tey­det Tal­lin­nan ja Tuk­hol­man lai­voil­le samal­la pit­kit­ty­vät ja han­ka­loi­tu­vat kun lii­ken­teel­li­set pää­te­pis­teet erkaan­tu­vat toi­sis­taan usei­ta kilo­met­re­jä? Tun­tuu, että monet eivät hah­mo­ta Hel­sin­kiä riit­tä­väs­ti vilk­kaa­na ulko­maan­lii­ken­teen raja­paik­ka­na, mikä se tosia­sias­sa myös on.

  65. Pete: Jos hen­ki­lö­au­toil­la Hämeen­tie­tä kul­ke­vien osuu­dek­si arvioi­daan 10%, mikä tul­lee ole­maan pol­ku­pyö­räl­lä kul­ke­vien osuus? Ehkä 2% kesäl­lä ja 0.01 % talvella?

    Pyö­räi­lyn kul­ku­ta­pao­suus on 11%, työ­mat­kois­ta 15%. Sii­tä voit haarukoida. 

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2015‑1.pdf , sivu 9.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä sii­hen tar­vi­taan Pisa­ra. Ihmi­set ovat menos­sa muu­al­le­kin kuin Rau­ta­tien­to­ril­le. Las­ke huvik­se­si, pal­jon­ko mat­ka Haka­nie­meen piden­tyi­si, jos pitäi­si vaih­taa junaan, kävel­lä 300 met­riä ratik­ka­py­sä­kil­le ja mat­kus­taa rati­kal­la Hakaniemeen.

    Piden­tää­kö Pisa­ra-rata Hel­sin­gin kes­kus­taan mat­kaa­vien mat­ka-aiko­ja sik­si, että mat­kan var­rel­le tulee yksi yli­mää­räi­nen ase­ma? (Töö­lö, Hakaniemi)

    Pit­kil­lä liu­ku­por­tail­la­kin voi olla vai­ku­tus­ta. Toi­saal­ta joil­le­kin ase­ma­lai­tu­rin uusi sijain­ti voi olla nykyis­tä sijain­tia edul­li­sem­pi, ja tämä kom­pen­soi liu­ku­por­tai­siin kulu­vaa aikaa.

    Entä vaih­to bus­sis­ta pisa­raan? Pal­jon­ko tuo vaih­to lisää mat­ka-aikaa ver­rat­tu­na pää­te­py­säk­kiin keskustassa?

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ilman Pisa­raa bus­sit jat­ka­vat kes­kus­taan, ei sii­nä muu­ta tapahdu.

    Tuo onkin hyvä idea! Siis Tuusu­lan­tien bus­sit aja­vat vain Käpy­lään asti ja sii­tä eteen­päin mat­kus­ta­jat jat­ka­vat junal­la. Mut­ta tosi­aan­kin sii­hen tar­vi­taan vält­tä­mät­tä Pisa­ra-rata. Jot­ta vaih­to toi­mi­si hyvin, junien täy­tyy kul­kea max 5 minuu­tin välein. Ilman pisa­raa se ei ole mahdollista.

    Sit­ten kun saa­daan bus­sien mää­rä olen­nai­ses­ti pie­ne­ne­mään Hämeen­tiel­lä, niin sil­loin vii­meis­tään voi­daan yhdis­tää ratik­ka- ja bussikaistat.

  68. KariS: Kyl­lä mat­ka pysyy sama­na mat­kus­ti­pa mil­lä tahan­sa. Mat­ka-aika saat­taa muut­tua eri kul­ku­muo­to­ja käy­tet­täes­sä. Parin minuu­tin sääs­tö yli mil­jar­din inves­toin­nil­la, niin, har­kit­koon itse­ku­kin on järkevää. 

    Pisa­ra hel­pot­tai­si enem­män Töö­lön ja län­ti­sen kan­ta­kau­pun­gin tilan­net­ta kuin itäi­sen kan­ta­kau­pun­gin. Töö­lön kaut­ta ei mene mitään nope­aa rai­deyh­teyt­tä eikä rai­tio­ties­tä ole sel­lai­sek­si. Mat­ka-aika­sääs­töt poh­jois-Hel­sings­tä, Van­taal­ta tai Espoos­ta rato­jen var­sil­ta Töö­löön on puo­len tun­nin luok­kaa, ei muu­ta­ma minuut­ti. Man­ner­hei­min­tie on täy­sin tukos­sa ruuh­ka-aikoi­na ja oikes­taan pit­kin päi­vää, eikä auto­ja voi siel­tä siir­tää mihinkään. 

    Haka­nie­men-Sör­näis­ten kaut­ta menee sen­tään met­ro niil­le joil­la on kii­re, ja Sör­näis­ten ran­ta­tie toi­mii auto­jen pää­väy­lä­nä. Pisa­ras­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta raken­taa yhtä haa­raa pel­käs­tään kos­ka junat pitää saa­da kään­net­tyä kans­sa, ja Haka­nie­mes­sä ase­ma on puo­lek­si teh­ty jo.

  69. tpyy­luo­ma: “Hämeen­tiel­lä on ruuh­ka-aikaan tun­nis­sa tois­ta sataa bus­sia suun­taan­sa (ei, täs­sä ei ole jär­keä, mut­ta ei nyt sii­tä sen enempää)”

    Vil­le:
    Oli­si­ko sii­nä jär­keä, että osa bus­seis­ta ajet­tai­siin Pasi­lan ase­mal­le, jos­ta shutt­le-lii­ken­ne kis­ko­bus­sil­la pää­rau­ta­tie­a­se­mal­le? Saa­tai­siin vähän elä­mää Pasi­lan asemallekin 😉

    On sii­nä se jär­ki, että nämä bus­sit kul­jet­ta­vat noin 6000 mak­tus­ta­jaa tun­nis­sa. Miten saat hei­dät mah­tu­maan rai­to­vau­nui­hin (kap­si­teet­ti samoin 600 matk/tunti) tai met­roon. Bus­sit kul­ke­vat yllät­tä­vän nopeas­ti, aina­kin ruuh­ka-ajan ulkopuolella.

    Pasi­laan vai­kea ohja­ta bus­si­lii­ken­net­tä. Rau­ta­tie­a­se­man seu­tu vain on Hel­sin­gin lii­ken­teel­li­nen napa.

    Pasi­lan on Hel­sin­gin toi­sek­si vilk­kain rau­ta­tie­a­se­ma. Mut­ta mat­kust­jat kii­reh­ti­vät töi­hin ja töis­tä pois.

  70. Aina­kin Lah­teen ja sii­tä eteen­päin kul­ke­vat kau­ko­vuo­rot kul­ke­vat Ooo­pe­ra­ta­lon kaut­ta Hesa­ria ja Stu­ren­ka­tua pitkin.

  71. R. V.: kun­han väis­tä­mis­vel­vol­li­suus ei riip­pui­si kul­ke­pe­lis­tä, vaan kulkusuunnasta.

    Aja­tus­leik­ki­nä, jos vain pois­te­taan se “pyö­rä väis­tää” ‑pykä­lä: Ajat suo­raan neli­haa­rai­sen ris­teyk­sen yli, ris­teä­vän ajo­ra­dan yli­tet­tyä­si (tai ennen sitä) oikeal­la madal­le­tun kant­ti­ki­ven taka­na on pyö­rä­tiel­tä etee­si tah­to­va pyö­räi­li­jä, joka jat­kai­si suun­nas­sa­si vasem­paan. Väis­tät­kö? Jos vas­ta­sit ei, tör­mä­sit oikeal­ta tul­lee­seen ajo­neu­voon, jos vas­ta­sit kyl­lä, väis­tit samaan suun­taan aja­nut­ta vasem­mal­le kään­ty­vää eli tiel­lä sivusuun­nas­sa liik­ku­vaa väis­tä­mis­vel­vol­lis­ta ajo­neu­voa. Pyö­räi­li­jä­kään ei voi­nut arvioi­da mil­loin toi­nen ajo­neu­vo oli tie­toi­nen oikeas­ta tul­kin­nas­ta. Tilan­ne oli tämä ennen muu­tos­ta, ja epä­sel­viä tilan­tei­ta, vaa­ra­ti­lan­tei­ta ja tör­mäyk­siä oli liikaa.

  72. huk­kaan meni: Aja­tus­leik­ki­nä, jos vain pois­te­taan se “pyö­rä väis­tää” ‑pykä­lä: Ajat suo­raan neli­haa­rai­sen ris­teyk­sen yli, ris­teä­vän ajo­ra­dan yli­tet­tyä­si (tai ennen sitä) oikeal­la madal­le­tun kant­ti­ki­ven taka­na on pyö­rä­tiel­tä etee­si tah­to­va pyö­räi­li­jä, joka jat­kai­si suun­nas­sa­si vasem­paan. Väis­tät­kö? Jos vas­ta­sit ei, tör­mä­sit oikeal­ta tul­lee­seen ajo­neu­voon, jos vas­ta­sit kyl­lä, väis­tit samaan suun­taan aja­nut­ta vasem­mal­le kään­ty­vää eli tiel­lä sivusuun­nas­sa liik­ku­vaa väis­tä­mis­vel­vol­lis­ta ajo­neu­voa. Pyö­räi­li­jä­kään ei voi­nut arvioi­da mil­loin toi­nen ajo­neu­vo oli tie­toi­nen oikeas­ta tul­kin­nas­ta. Tilan­ne oli tämä ennen muu­tos­ta, ja epä­sel­viä tilan­tei­ta, vaa­ra­ti­lan­tei­ta ja tör­mäyk­siä oli liikaa. 

    Vas­taan ei ja huo­mau­tan, että jätät huo­miot­ta sen, että jo muu­ta kuin vasem­man­puo­lei­sin­ta kais­taa kul­ke­va ei voi kään­tyä vasem­mal­le, vaan ainoas­taan kul­kea ris­teyk­sen yli suo­raan, teh­dä 90 asteen kään­nök­sen ja kul­kea ris­teyk­sen yli uudes­taan. Vasem­man­puo­lei­sin­ta kais­taa kul­ke­val­la on etuoi­keus kään­tyä vasem­mal­le, muil­la ei (lukuu­not­ta­mat­ta poik­keuk­sia, jois­sa on varat­tu useam­pia kais­to­ja vain kään­ty­vil­le: täm­möi­siä ei voi vara­ta kuin yhdel­le rata­tyy­pil­le [auto­ra­dal­le, pyö­rä­tiel­le, jal­ka­käy­tä­väl­le tai näi­den yhdis­tel­mäl­le]). Mikä­li tämän huo­mioi, mitään ris­ti­rii­taa ei tule.

    Mikä­li ajo­ra­to­jen jär­jes­tys on (meno­suun­taan vasem­mal­ta oikeal­le) ajo­ra­ta, pyö­rä­tie, ja jal­ka­käy­tä­vä, vain autot voi­vat kään­tyä suo­raan vasem­mal­le. Mui­den on ensin yli­tet­tä­vä ris­teys, teh­tä­vä 90 asteen kään­nös ja yli­tet­tä­vä ris­teys uudel­leen, jot­ta voi­si­vat “kään­tyä vasemmalle”.

  73. tuen mak­sa­ja: Niin. Täs­sä oli kysy­mys bus­si­lii­ken­tee­seen teh­dyis­tä sopi­muk­sis­ta. Niis­sä ei käsi­tel­lä lii­ken­ne­merk­ke­jä tai pai­kal­li­sia nopeus­ra­joi­tuk­sia. En oikein ymmär­rä, miten lis­taa­ma­si asiat liit­ty­vät sii­hen “Hel­sin­ki voi­si” ‑pos­tauk­seen.

    Ei ole kovin hedel­mäl­lis­tä kina­ta puh­taas­ta teo­rias­ta. Mut­ta yri­te­tään nyt ker­ran vielä.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki on se taho, joka päät­tää lii­ken­ne­ra­joi­tuk­sis­ta kaduil­laan. Niin kuin vaik­ka läpia­jo­kiel­to taik­ka lin­ja-autol­la aja­mi­sen kielto.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki ei ole teh­nyt mitään sel­lais­ta sopi­mus­ta, jos­sa se erik­seen sal­li­si jol­le­kul­le bus­sil­la aja­mi­sen Hämeentiellä.

    Hel­sin­ki jou­tuu lain nojal­la tilaut­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen­sä HSL-kun­tayh­ty­mäl­tä. Kun­tayh­ty­mä tilaa ja bus­si­fir­mat ope­roi­vat. Bus­si­fir­moil­la on HSL:n kans­sa sopi­muk­set. Rei­tit ovat vain löy­häs­ti osa sopi­mus­ta. Lii­ken­nöin­ti­so­pi­mus­ten puit­teis­sa voi­daan esi­mer­kik­si siir­tää reit­ti Hämeen­tiel­tä Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ilmoit­ta­mal­la sii­tä ope­raat­to­ril­le. Ilmoi­tuk­sen tekee HSL, joka on bus­sio­pe­raat­to­rin sopimuskumppani.

    Kos­ka HSL ei voi läh­teä rik­ko­maan tie­lii­ken­ne­la­kia, se oli­si pako­tet­tu tuon­kal­tai­seen reit­ti­muu­tok­seen ja sii­tä ilmoit­ta­mi­seen, jos Hel­sin­ki päät­täi­si kiel­tää (diesel)bussiliikenteen Hämeentiellä.

    Täs­sä ei ole laki­tek­ni­ses­ti eikä sopi­musoi­keu­del­li­ses­ti mitään epä­sel­vää. Mut­ta kuten sanot­tu, lope­tan kinaa­mi­sen tähän, kos­ka noin ei käy­tän­nös­sä tule tapah­tu­maan. Hel­sin­ki ei halua olla epäys­tä­väl­li­nen kuntayhtymälle.

  74. Mark­ku af Heur­lin: Bus­sit kul­ke­vat yllät­tä­vän nopeas­ti, aina­kin ruuh­ka-ajan ulkopuolella.

    Bus­sit kul­ke­vat nopeas­ti, kos­ka ne jät­tä­vät pysäk­ke­jä välis­tä. Ne jät­tä­vät pysäk­ke­jä välis­tä, kos­ka niis­sä ei ole mat­kus­ta­jia. Tyh­jän­puo­lei­nen bus­si ei ole teho­kas­ta katu­ti­lan käyttöä.

  75. Daniel Feder­ley: Ei ole kovin hedel­mäl­lis­tä kina­ta puh­taas­ta teo­rias­ta. Mut­ta yri­te­tään nyt ker­ran vielä.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki on se taho, joka päät­tää lii­ken­ne­ra­joi­tuk­sis­ta kaduil­laan. Niin kuin vaik­ka läpia­jo­kiel­to taik­ka lin­ja-autol­la aja­mi­sen kielto.

    Hel­sin­gin kau­pun­ki ei ole teh­nyt mitään sel­lais­ta sopi­mus­ta, jos­sa se erik­seen sal­li­si jol­le­kul­le bus­sil­la aja­mi­sen Hämeentiellä.

    Hel­sin­ki jou­tuu lain nojal­la tilaut­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen­sä HSL-kun­tayh­ty­mäl­tä. Kun­tayh­ty­mä tilaa ja bus­si­fir­mat ope­roi­vat. Bus­si­fir­moil­la on HSL:n kans­sa sopi­muk­set. Rei­tit ovat vain löy­häs­ti osa sopi­mus­ta. Lii­ken­nöin­ti­so­pi­mus­ten puit­teis­sa voi­daan esi­mer­kik­si siir­tää reit­ti Hämeen­tiel­tä Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le ilmoit­ta­mal­la sii­tä ope­raat­to­ril­le. Ilmoi­tuk­sen tekee HSL, joka on bus­sio­pe­raat­to­rin sopimuskumppani.

    Kos­ka HSL ei voi läh­teä rik­ko­maan tie­lii­ken­ne­la­kia, se oli­si pako­tet­tu tuon­kal­tai­seen reit­ti­muu­tok­seen ja sii­tä ilmoit­ta­mi­seen, jos Hel­sin­ki päät­täi­si kiel­tää (diesel)bussiliikenteen Hämeentiellä.

    Täs­sä ei ole laki­tek­ni­ses­ti eikä sopi­musoi­keu­del­li­ses­ti mitään epä­sel­vää. Mut­ta kuten sanot­tu, lope­tan kinaa­mi­sen tähän, kos­ka noin ei käy­tän­nös­sä tule tapah­tu­maan. Hel­sin­ki ei halua olla epäys­tä­väl­li­nen kuntayhtymälle.

    Meil­lä päin tuo­ta sano­taan sinnikkyydeksi.

  76. En suun­ni­tel­maa plä­rää­mäl­lä onnis­tu löy­tä­mään seu­raa­via tietoja:
    — kuin­ka pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä nyky­ään kul­kee Hämeentiellä?
    — kuin­ka pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä arvioi­daan kul­ke­van pyö­rä­kais­to­jen toteutuessa?
    — kuin­ka pal­jon muu­tos­työ kai­ken kaik­ki­aan maksaa?

    Nämä­kin tie­dot oli­si­vat kai olen­nai­sia kus­tan­nus-hyö­ty­ana­lyy­sis­sä, vai?

    Ja hygie­nian kan­nal­ta ylei­ses­ti ja täs­sä­kin tapauk­ses­sa oli­si kiva tie­tää ketä kau­pun­gin päät­tä­jis­tä (suku­lai­sis­ta…) asuu Hämeen­tiel­lä tai lähistöllä.

    En löy­tä­nyt kuvis­ta tie­toa miten pyö­rä­kais­tat mene­vät Haka­nie­men torin koh­dal­la. Pois­tuu­ko siel­lä­kin yksi auto­kais­ta suun­taan­sa ja bus­si­py­säk­ke­jä siirretään?

    Olen itse rei­lut 20 vuot­ta kul­ke­nut hen­ki­lö­au­tol­la työ­asiois­sa Mäke­län­ka­tua poh­joi­sen suun­nas­ta kes­ki­mää­rin ker­ran vii­kos­sa Hakik­seen ja takai­sin (ajan sääs­tö jul­ki­siin ver­rat­tu­na noin tun­ti per ker­ta). Eli noin 1000 ker­taa suun­taan­sa. Aluk­si käy­tin lähin­nä reit­tiä Kal­lion kaut­ta (Stu­ren­ka­tu, Wal­li­nin­ka­tu, Eläin­tar­han­tie…), mut­ta sit­ten hok­sa­sin että Hämeen­tie vetää usein pal­jon parem­min kuin tuk­koi­nen Stu­ren­ka­tu. Sör­kän ran­ta­tie­tä en juu­ri­kaan ole täl­lä osuu­del­la käyt­tä­nyt, ollut huo­noin vaih­toeh­to. Hämeen­tien lop­pues­sa palaan kul­ke­maan Kal­lion kaut­ta. Tie­tys­ti läpia­jon voi fik­sut siel­lä­kin kiel­tää. Sel­lais­ta lie­nee ylei­sem­min­kin odo­tet­ta­vis­sa, Hel­sin­gin kes­kus­taa halu­taan eris­tää. Onko mal­lia haet­tu Tukholmasta?

  77. Vesa: Suun­ni­tel­man mukaan 5000–7500 läpia­ja­vaa hen­ki­lö­au­toa siis etsii arki­päi­vi­nä toi­sen rei­tin. Mäke­län­ka­tua tule­vat esim. Stu­ren­ka­tu-Wal­li­nin­ka­tu-Eläin­tar­han­tie-Sil­ta­saa­ren­ka­tu. Voi­voi Kal­lios­sa asuvia.

    Luu­len, että on oikeas­ti ole­mas­sa ris­ki, että täl­le rei­til­le siir­tyi­si autoi­li­joi­ta Hämeen­tiel­tä. Eräs amma­tik­seen autoil­lut väit­ti (on tosin jo aikaa), että ruuh­ka-aika­na Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Olym­pias­ta­dio­nil­le pää­see nopeam­min Eläin­tar­han­tien kaut­ta kuin Mannerheimintietä.

  78. R. V.: Vas­taan ei 

    Esi­merk­ki­ni oli siis onnis­tu­nut, oli­sit aja­nut ris­teä­vään tie­hen kuu­lu­vaa pyö­rä­tie­tä oikeal­ta tul­leen pääl­le, hän ei kään­ty­nyt mis­tään, oli pysäh­ty­nyt tai hidas­ta­nut kos­ka edel­lä­si aja­neet oli­vat myös mei­nan­neet tul­la pääl­le. Kuo­le­man­tuot­ta­mus kes­ki­mää­rin 70 päi­vä­sak­koa ja ajo­kiel­toa, mut­ta voit­ko elää sen kans­sa ja väis­tät­kö ensi kerralla?

  79. Mark­ku af Heur­lin:
    Minua vai­vaa yksi­tyis­koh­ta, johon tosin en ole eti­nyt­kään vastausta:

    Miten autot ohja­taan luon­te­vas­ti Mäke­län­ka­dul­ta ja Hämeen­tiel­tä Sör­näis­ten Rantatielle?

    OS:n kuva hel­sin­gin­ka­dus­ta oli hime­na ihannoitu.

    Tähän kysy­myk­seen ei näkö­jään tule mitään sel­vää vas­taus­ta. Eihän Hämeen­tiel­tä poh­joi­ses­ta päin tul­les­sa täl­lä het­kel­lä pää­se oikein miten­kään Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le vaan se vaa­ti­si ihan uusia jär­jes­te­ly­jä. Olen itse­kin kysy­nyt tätä jo aikai­sem­min, eikä sii­hen tul­lut vas­taus­ta. Mäke­län­ka­dul­ta tul­les­sa jou­tuu kouk­kaa­maan Juna­tien kautta.

    1. Kyl­lä tähän ihan var­mas­ti tulee jokin rat­kai­su. Nyt­hän Mäke­län­ka­dul­ta on yksin­ker­tai­sin­ta men­nä Juna­tien kaut­ta ja niin se tulee jat­kos­sa­kin ole­maan. Hämeen­tiel­tä kan­nat­taa men­nä Her­man­nin Ran­ta­tiel­le jo Val­li­las­sa. Kään­ty­mi­nen Hämeen­tiel­tä Juna­tien yli­tyk­sen jäl­keen vasem­mal­le tul­laan var­maan­kin sal­li­maan. Se sal­lit­tiin tila­päi­ses­ti myös Kal­lio Block-par­tyn aika­na ja hyvin sujui.

  80. Vesa:
    Suun­ni­tel­man mukaan 5000–7500 läpia­ja­vaa hen­ki­lö­au­toa siis etsii arki­päi­vi­nä toi­sen rei­tin. Mäke­län­ka­tua tule­vat esim. Stu­ren­ka­tu-Wal­li­nin­ka­tu-Eläin­tar­han­tie-Sil­ta­saa­ren­ka­tu. Voi­voi Kal­lios­sa asuvia. 

    Minus­ta suun­ni­tel­man ikä­vin sivu­vai­ku­tus on auto­lii­ken­teen toden­nä­köi­nen voi­ma­kas lisään­ty­mi­nen Kar­hu­puis­ton ympä­ris­tös­sä. Kun Hämeen­tie­tä ei pys­ty käyt­tä­mään, Kal­lion lii­ken­ne kul­kee sit­ten Kar­hu­puis­ton vie­res­tä kayt­täen sitä vähän kuin lii­ken­neym­py­rä­nä. Lisäk­si Kar­hu­puis­toon tulee toden­nä­köi­ses­ti myös mer­kit­tä­väs­ti läpia­joa Mäke­län­ka­dul­ta Stu­ren­ka­dun ja Fle­ma­rin kaut­ta Haka­nie­meen ja keskustaan.

    Ongel­ma­na ei myös­kään ole pel­käs­tään auto­jen mää­rä, vaan myös laa­tu. Hämeen­tien sul­keu­tu­mi­sen seu­rauk­se­na myös jake­luau­to­lii­ken­net­tä siir­ty­nee Hämeen­tiel­tä kes­kel­le Kalliota. 

    Minus­ta suun­ni­tel­mas­sa oli­si­kin syy­tä sal­lia kuor­ma- ja paket­ti­au­to­lii­ken­ne Hämeentiellä.

    1. Pet­te­ri, aliar­vioit lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mah­dol­li­suu­det ohja­ta läpia­ja­van lii­ken­teen valintoja.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kään­ty­mi­nen Hämeen­tiel­tä Juna­tien yli­tyk­sen jäl­keen vasem­mal­le tul­laan var­maan­kin sallimaan.

    Jos on tar­koi­tus pääs­tä Hämeen­tiel­tä poh­joi­ses­ta Sör­näis­ten Ran­ta­tiel­le, on tar­pee­ton­ta men­nä tuk­ki­maan Hämeen­tien ja Pääs­ky­län­ka­dun ris­teys­tä vaan pikem­min­kin kier­tää Mäke­län­ka­dun ja Vääk­syn­tien kaut­ta Juna­tiel­le ja ramp­pia alas Sör­näis­ten Rantatielle.

  82. Pet­te­ri: Lisäk­si Kar­hu­puis­toon tulee toden­nä­köi­ses­ti myös mer­kit­tä­väs­ti läpia­joa Mäke­län­ka­dul­ta Stu­ren­ka­dun ja Fle­ma­rin kaut­ta Haka­nie­meen ja keskustaan.

    Hämeen­tie on lii­ken­ne­va­lo­jen ja nopeus­ra­joi­tus­ten takia hen­ki­lö­au­tol­le niin hidas jo nyky­ään että Kal­lion läpia­jo oli­si jo nyt mer­kit­tä­vä ongel­ma jos reit­ti oli­si kilpailukykyinen.

    Haka­nie­men hal­lil­le­kin kan­nat­taa tul­la Sör­näis­ten ran­ta­tie­tä suo­raan park­ki­hal­liin jos nyt yli­pää­tään autol­la pitää tulla.

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pet­te­ri, aliar­vioit lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mah­dol­li­suu­det ohja­ta läpia­ja­van lii­ken­teen valintoja. 

    Epäi­len, että nyt yliar­vioit lii­ken­ne­suun­nit­te­lun mahdollisuuksia.

    Kyl­lä sii­nä on lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­la ihmet­te­le­mis­tä, miten saa­da lii­ken­ne käyt­tä­mään poh­jois-ete­lä­suun­nas­sa Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä tai Man­ner­hei­min­tie­tä eikä mitään reit­tiä sii­nä välis­sä, samaan aikaan kui­ten­kin mah­dol­lis­taen liik­ku­mi­sen Kal­lioon ja Kal­lios­ta. Noil­la kah­del­la pää­ka­dul­la on kui­ten­kin 2–3 kilo­met­rin etäi­syys ja kum­mal­le­kin kadul­le joh­taa huo­mat­ta­van vähän reittejä.

    Hämeen­tien muu­tos­ten jäl­keen mitä toden­nä­köi­sim­min Vii­des lin­ja — Fle­min­gin­ka­tu — Alek­sis Kiven Katu ja Vii­des lin­ja — Kaar­len­ka­tu — Hel­sin­gin­ka­tu — Län­ti­nen Bra­hen­ka­tu sekä Wal­li­nin­ka­tu-Eläin­tar­han­tie jou­tu­vat otta­maan vas­taan mer­kit­tä­vän osan Hämeen­tien lii­ken­tees­tä, kun kun­nol­li­sia pää­ka­tu­ta­son poh­jois-ete­lä suun­nan reit­te­jä ei Kal­lion alu­eel­la ole.

    Yksi kei­no oli­si toki estää koko­naan läpia­jo Haka­nie­men läpi Sil­ta­saa­ren­ka­tua pit­kin, jol­loin Sör­näis­ten ran­ta­tie oli­si ainoa reit­ti, jota oli­si aina pak­ko käyt­tää. Se vaan leik­kai­si kes­kus­taan pää­se­vän katu­lii­ken­teen kapa­si­teet­tia nykyi­ses­tä erit­täin rajus­ti, kun kaik­ki lii­ken­ne Töö­lön­lah­den itä­puo­lel­la meni­si käy­tän­nös­sä yhden ris­teyk­sen läpi.

    Pit­kä­sil­taa­kaan taas ei voi oikein sul­kea hen­ki­lö- ja kuor­ma-auto­lii­ken­teel­tä, kun se joh­tai­si auto­jo­noi­hin Lii­san­ka­dul­la ja voi­mak­kaa­seen läpia­jo­lii­ken­tee­seen muu­al­la­kin Kruu­nun­haas­sa, ympä­ri vuo­ro­kau­den. Kes­kus­tan huol­to­tun­ne­lin pää sijait­see kui­ten­kin Kai­sa­nie­mes­sä ja sin­ne on lii­ken­teen pak­ko päästä.

    Seu­raa­vak­si toki joku var­maan mai­nit­see ilmiön lii­ken­teen katoa­mi­nen, joka kyl­lä on ole­mas­sa, mut­ta jos­sain koh­dal­la sil­lä­kin on rajan­sa. Hel­sin­gin nie­mel­lä on kui­ten­kin pal­jon toi­min­taa ja sen seu­rauk­se­na pal­jon sel­lais­ta lii­ken­net­tä, jol­le jouk­ko­lii­ken­ne ei ole vaihtoehto.

  84. Veik­ko Rin­ne: Autot aja­vat Län­si­väy­lää, kos­ka se on nopea ja tur­val­li­nen reit­ti pääs­tä eteenpäin.

    Uudes­sa yleis­kaa­vas­sa tämä­kin auto-ongel­ma on saa­tu hoi­de­tuk­si. Län­si­väy­lä tuki­taan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta tun­nel­maa pöhi­se­väl­lä kau­pun­ki­bu­le­var­dil­la, jol­loin autot kyl­lä löy­tä­vät tien­sä Laut­ta­saa­ren­tiel­le. Sit­ten voi­daan ryh­tyä hoi­ta­maan tätä uut­ta ongel­maa raken­ta­mal­la Laut­ta­saa­ren­tiel­le töys­sy­jä, pie­niä lii­ken­neym­py­röi­tä ym. hidas­tei­ta, lisää­mäl­lä lii­ken­ne­va­lo­ja, lait­ta­mal­la nopeus­ra­joi­tuk­sek­si 30 km, kiel­tä­mäl­lä läpia­jo jne. Tämä kyl­lä osa­taan. Ei hätää. 

    Aikoi­naan oli Suo­mes­sa edis­tyk­sen merk­ki, kun kadut ja tiet pääl­lys­tet­tiin, sekä pidet­tiin nii­den kun­nos­sa­pi­don avul­la huo­li sii­tä, että ajo­pe­lien kul­ku oli tasais­ta. Itä­naa­pu­ris­ta palan­neet ker­toi­vat sen sijaan tari­noi­ta sii­tä, miten huo­no­ja ja töys­syi­siä tiet oli­vat siel­lä, kuin ‘taka­pa­ju­las­sa’. Ovat­ko töys­sy­jen tilaa­jat ja raken­ta­jat tääl­lä ‘taka­pa­ju­lan’ vai raken­nus­liik­kei­den asialla?

    Kyl­lä nor­maa­lin ihmi­sen tulee ilman töys­sy­jä­kin osa­ta ajaa oikein, kau­pun­gis­sa­kin tur­val­li­ses­ti ja lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan, jos on ajo­kor­tin saa­nut. Osaa­mat­to­mien ja kyke­ne­mät­tö­mien jouk­koon kuu­lu­vat tai­ta­vat löy­tyä nykyi­sin etu­pääs­sä audien, bemu­jen ja city-maas­tu­rei­den kus­kien ja, tot­ta tosi­aan, myös eräi­den pyö­räi­li­jöi­den joukosta. 

    Onko kukaan teh­nyt nykyi­sin käyt­töön ote­tuil­le töys­syil­le kun­nol­lis­ta kus­tan­nus-hyö­ty-ana­lyy­siä, ottaen huo­mioon mm. city-maas­tu­rei­den mah­dol­li­suu­det ja eri­to­ten pyr­ki­mys VÄLTTÄÄ sään­tö­jen mukai­nen, ja mui­den liik­ku­jien kan­nal­ta tur­val­li­nen kul­ku ja ajo­no­peus, sekä mui­den­kin osal­ta suju­va liikenne. 

    Mitä mak­saa esim. beto­nis­ta teh­ty tyy­ny­hi­das­te kaik­ki­nen­sa? Monen­ko tal­ven (ja lumi­au­ra­tör­mäyk­sen) jäl­keen nuo pitää uusia? Moni city-maas­tu­ri näyt­täi­si voi­van ajaa töys­sy­jen yli vakio­no­peu­del­la, jousi­tuk­sen ja iskun­vai­men­ta­jien eli­mi­noi­des­sa koko­naan töys­syn vai­ku­tuk­sen. Ajo­hi­das­tei­den­ko lisään­ty­vän tihey­den takia­ko nii­den maas­tu­rei­den­kin mää­rä on kasvanut?

    Tar­vi­taan­ko tuon­ne Hämen­tien pyö­rä­kais­toil­le­kin ajo­hi­das­teet? Pit­käs­sä ala­mäes­sä voi pyö­rän­kin nopeus kas­vaa vaa­ral­li­sen suureksi.

  85. Daniel Feder­ley: Bus­sit kul­ke­vat nopeas­ti, kos­ka ne jät­tä­vät pysäk­ke­jä välis­tä. Ne jät­tä­vät pysäk­ke­jä välis­tä, kos­ka niis­sä ei ole mat­kus­ta­jia. Tyh­jän­puo­lei­nen bus­si ei ole teho­kas­ta katu­ti­lan käyttöä.

    Tämä on tot­ta. Ruuh­la-aika­na busis on rai­to­vau­nua hitaam­pi, kos­ken sen siir­ty­mi­nen pysä­kil­le pysäh­ty­mi­nen ja liik­keel­läh­tö vie enem­män aikaan

    Luki­ja lie­nee havain­nut, että myös rai­tio­vau­nut ja met­rot kul­ke­vat ajoit­tain aika tyh­jil­lään. En oel tehn­ty tilas­tol­li­sat tut­ki­mus­ta: kai­pa sekin tie­to jos­tain löytyy.

    Bus­sit­han vie­vät lähin­nä esikaupunkeihin.

    Ruuh­la-ajat­sa vii­mei­sin mui­sit­kvua on parin vuo­den tkaa. Juu­ri ja juu­ri sain itse­ni Tenn­si­pak­ta­sin koh­dal­la änget­tyä täpö­täy­teen bus­siin, siis seisomapaikalle.

  86. Mat­ti Kin­nu­nen: Pyö­räi­lyn kul­ku­ta­pao­suus on 11%, työ­mat­kois­ta 15%. Sii­tä voit haarukoida. 

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2015‑1.pdf , sivu 9.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En edes ymmär­rä, mikä täs­sä on ongel­ma­na? Jos me pyrim­me hen­ki­lö­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen, nyt esi­tet­ty rat­kai­su nopeut­taa sitä nyky­ti­laan ver­rat­tu­na sel­väs­ti, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne, jota käyt­tää yli 90% Hämeen­tien mat­kus­ta­jis­ta nopeu­tuu. Auto­lii­ken­ne hidas­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­nen kor­vaa sen moninkertaisesti.
    Jos pidäm­me kaik­kien aikaa saman arvoi­se­na, minuu­tin nopeu­tus jouk­ko­lii­ken­tee­seen oikeut­tai­si 10 minuu­tin hidas­tu­mi­sen auto­lii­ken­tee­seen ja yhteen­las­ket­tu mat­kus­tusai­ka lyhe­ni­si silti.

    Aika mie­len­kiin­tois­ta mate­ma­tiik­kaa. Nyt men­tiin jo yli sadan pro­sen­tin. Täl­lä las­ku­kaa­val­la Hämeen­tiel­lä ei kul­je lain­kaan hen­ki­lö­au­to­ja, joten ei nii­den läpia­joa edes tar­vit­se estää.

    Vai oli­si­ko sit­ten­kin kyse ihan jos­tain muus­ta ilmiöstä?

  87. Pet­te­ri:[Kal­lion kadut] jou­tu­vat otta­maan vas­taan mer­kit­tä­vän osan Hämeen­tien lii­ken­tees­tä, kun kun­nol­li­sia pää­ka­tu­ta­son poh­jois-ete­lä suun­nan reit­te­jä ei Kal­lion alu­eel­la ole.

    Juu­ri sik­si Kal­lio muu­ten on hyvin suo­sit­tu asui­na­lue ja Hämeen­tie taas hir­vi­tys, jota ihmi­set välttelevät.

    Auto­ja kul­kee Kal­lios­sa­kin, mut­ta kym­me­nien eri katu­jen kaut­ta yksit­täin ja haa­rau­tuen eri suun­tiin, jol­loin niis­tä ei ole mai­nit­ta­vam­paa hait­taa toi­sin kuin jos ne ajai­si­vat val­ta­va­na mas­sa­na isoa moni­kais­tais­ta katua Kal­lion läpi. Kukaan ei halua asua tai oleil­la lähel­lä­kään tuol­lais­ta val­ta­väy­lää: jos Kal­lios­sa oli­si sel­lai­nen, kau­pun­gin­osa saat­tai­si jopa kuolla.

    Toi­saal­ta tiheät ris­teyk­set ja kapeat kadut hidas­ta­vat lii­ken­net­tä sopi­vas­ti, että ei siel­lä Kal­lion kaduil­la kukaan huvik­seen autol­la aje­le, ellei ole ihan, ihan pak­ko. Pien­tä läpia­joa on, mut­ta ei sii­tä ole hait­taa. Toi­nen linja―Alppikatu―Wallininkatu tai­taa olla ainoa sel­keä läpia­jo reit­ti, mut­ta nuo­kaan kadut eivät kyl­lä kul­je siel­lä Kal­lion “hitaas­sa ytimessä”.

    Eli tuo mai­nit­se­ma­si tapaus ei ole ongel­ma. Otta­vat ne kadut Hämeen­ka­dun lii­ken­tees­tä vas­taan yksit­täi­siä auto­ja, mut­ta suu­ret mas­sat eivät ajaa siel­tä läpi, kos­ka se oli­si lii­an hidas­ta. Jos ei oli­si, niin siel­tä ajet­tai­siin läpi jo nyt. Ja toi­saal­ta Kal­lion katu­verk­koon ei mah­du sitä hai­tal­lis­ta, nopeas­ti kul­ke­vaa auto­lii­ken­net­tä, jol­loin taas niis­tä yksit­täi­sis­tä köröt­te­li­jöis­tä ei ole sen kum­mem­paa har­mia kuin pai­kal­lis­ten omas­ta­kaan tontilleajoliikenteestä.

  88. Jalan­kul­ki­ja:
    Aika mie­len­kiin­tois­ta mate­ma­tiik­kaa. Nyt men­tiin jo yli sadan pro­sen­tin. Täl­lä las­ku­kaa­val­la Hämeen­tiel­lä ei kul­je lain­kaan hen­ki­lö­au­to­ja, joten ei nii­den läpia­joa edes tar­vit­se estää.

    Vai oli­si­ko sit­ten­kin kyse ihan jos­tain muus­ta ilmiöstä?

    Hämeen­tie” >< “Hel­sin­ki”

  89. Jalan­kul­ki­ja: Aika mie­len­kiin­tois­ta mate­ma­tiik­kaa. Nyt men­tiin jo yli sadan pro­sen­tin. Täl­lä las­ku­kaa­val­la Hämeen­tiel­lä ei kul­je lain­kaan hen­ki­lö­au­to­ja, joten ei nii­den läpia­joa edes tar­vit­se estää.
    Vai oli­si­ko sit­ten­kin kyse ihan jos­tain muus­ta ilmiöstä?

    Mat­kus­ta­jis­ta suu­rin osa kul­kee jouk­ko­lii­ken­teel­lä, pol­ku­pyö­räil­lä ja autol­la liik­ku­vis­ta pää­osa on itse kuljettajia… 😉

  90. Vesa:
    En suun­ni­tel­maa plä­rää­mäl­lä onnis­tu löy­tä­mään seu­raa­via tietoja:
    – kuin­ka pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä nyky­ään kul­kee Hämeentiellä?
    – kuin­ka pal­jon pyö­räi­li­jöi­tä arvioi­daan kul­ke­van pyö­rä­kais­to­jen toteutuessa?
    – kuin­ka pal­jon muu­tos­työ kai­ken kaik­ki­aan maksaa?

    En löy­tä­nyt kuvis­ta tie­toa miten pyö­rä­kais­tat mene­vät Haka­nie­men torin koh­dal­la. Pois­tuu­ko siel­lä­kin yksi auto­kais­ta suun­taan­sa ja bus­si­py­säk­ke­jä siirretään?

    Osmo, onko nämä asiat olleet esil­lä kaupunkisuunnittelulautakunnassa?

  91. Pet­te­ri: Hämeen­tien muu­tos­ten jäl­keen mitä toden­nä­köi­sim­min Vii­des lin­ja – Fle­min­gin­ka­tu – Alek­sis Kiven Katu ja Vii­des lin­ja – Kaar­len­ka­tu – Hel­sin­gin­ka­tu – Län­ti­nen Bra­hen­ka­tu sekä Wal­li­nin­ka­tu-Eläin­tar­han­tie jou­tu­vat otta­maan vas­taan mer­kit­tä­vän osan Hämeen­tien lii­ken­tees­tä, kun kun­nol­li­sia pää­ka­tu­ta­son poh­jois-ete­lä suun­nan reit­te­jä ei Kal­lion alu­eel­la ole.

    Mis­tä tämä joh­to­pää­tös oikein tulee kun tätä ei tue intui­tio eikä simu­laa­tio:

    Nykyi­nen Hämeen­tien läpi­kul­ke­va auto­lii­ken­ne näyt­täi­si siir­ty­vän käyt­tä­mään pää­osin Sör­näis­ten ran­ta­tie­tä ja osit­tain Stu­ren­ka­tua. Suu­rim­mas­sa osas­sa Kal­lio­ta tilan­ne pysyy nykyi­sen­kal­tai­se­na. Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le lii­ken­ne ohjau­tuu Haka­nie­men ja Haka­nie­men­sil­lan kautta.

    Sel­lai­sia pää­te­pis­te­pa­re­ja jois­sa Hämeen­tie on kil­pai­lu­ky­kyi­sem­pi Kal­lion läpi aja­mi­seen ja Stu­ren­ka­dun / Sör­näis­ten Ran­ta­tien kaut­ta kier­tä­mi­seen ver­rat­tu­na on vaan tavat­to­man vähän.

  92. Tär­kein­tä Hämeen­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa on jouk­ko­lii­ken­teen suju­voi­tu­mi­nen ja nopeu­tu­mi­nen. Pelk­kien pyö­rä­kais­to­jen vuok­si suun­ni­tel­maa ei ole teh­ty, joten nii­den tarpeettomuudesta/tarpeellisuudesta vän­kää­mi­nen on kes­kus­te­lun vie­mis­tä sivuraiteille.

  93. Sipu­li­jäbä:
    Tär­kein­tä Hämeen­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa on jouk­ko­lii­ken­teen suju­voi­tu­mi­nen­ja nopeu­tu­mi­nen. Pelk­kien pyö­rä­kais­to­jen vuok­si suun­ni­tel­maa ei ole teh­ty, joten nii­den tarpeettomuudesta/tarpeellisuudesta vän­kää­mi­nen on kes­kus­te­lun vie­mis­tä sivuraiteille.

    Toi­vot­ta­vas­ti olet oikeas­sa jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­sen suh­teen. Itse olen skep­ti­nen bus­sien osal­ta, kos­ka uudis­tuk­sen jäl­keen kaik­ki auto­lii­ken­ne on samal­la kais­tal­la. Siel­lä tulee ole­maan mer­kit­tä­vä mää­rä myös hen­ki­lö­au­to­ja, mikä nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na tar­koit­taa bus­seil­le jon­kin­lais­ta heikennystä.

    Yksi mer­kit­tä­vä seik­ka tämän hank­keen taka­na on vie­lä käsit­te­le­mät­tä. Pyö­räi­lyn suo­si­mis­ta Hel­sin­gis­sä ajaa käsit­tääk­se­ni eri­tyi­ses­ti Vih­reät ja ehkä Vasem­mis­to­liit­to. Kuin sat­tu­mal­ta näi­den yhteen­las­ket­tu ääni­mää­rä vii­me kun­ta­vaa­leis­sa Kal­lion nel­jäl­lä äänes­ty­sa­lu­eel­la oli lähes 60%. Vih­reil­lä yksi­nään lähes 40%.

    Häm­mäs­tyt­tä­vä sattuma! 

    Kan­na­tan siis itse­kin pyö­räi­lyn suo­si­mis­ta, ole­mat­ta kum­man­kaan em. puo­lu­een var­si­nai­nen kan­nat­ta­ja. Se mikä täs­sä (ja mones­sa muus­sa) hank­kees­sa näin hel­sin­ki­läi­se­nä veron­mak­sa­ja­na kum­mas­tus­taa on, että hank­keen kus­tan­nuk­sis­ta ja pyö­räi­li­jöi­den tule­vas­ta mää­räs­tä ei ilmei­ses­ti ole suun­nit­te­lun yhtey­des­sä teh­ty arvioi­ta. Huo­noa val­mis­te­lua eikä pää­tök­siä pidä teh­dä ilman näin olen­nai­sia tietoja.

    Hel­sin­gis­sä­kin inves­toin­ti­ra­hat on tiu­kal­la. Sik­si täl­lai­set inves­toin­nit pitää teh­dä hyö­ty-kus­tan­nus­tar­kas­te­lun poh­jal­ta lait­taen hank­keet fik­suus­jär­jes­tyk­seen. Ei sen perus­teel­la mis­sä kun­kin puo­lu­een äänes­tä­jiä asuu.

    1. Hämeen­tien pyä­rä­tiet eivät inves­toin­ti­koh­te­na ole kovin suu­ri, kos­ka ratik­ka­kis­kot pitää uusia joka tapauk­ses­sa ja sen on täs­sä suu­rin kustannus.

  94. Mat­ti Kin­nu­nen: Pyö­räi­lyn kul­ku­ta­pao­suus on 11%, työ­mat­kois­ta 15%. Sii­tä voit haarukoida. 

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2015‑1.pdf , sivu 9.

    Tuo onkin aika mie­len­kiin­toi­nen. Kaik­kien mat­ko­jen osuu­det siis ovat: jalan 34%, pyö­räi­ly 11%, Jul­ki­nen lii­ken­ne 32% ja autoi­lu 22%. 

    Ei siis Osmon 90%/10% julkinen/henkilöautot ihan pidä­kään paikkaansa.

    Jos jäte­tään jalan­ku­ki­jat huo­miot­ta ja ver­tail­laan vain kul­ku­vä­li­neil­lä kul­ke­via, niin osuu­det ovat 17%/49%/34% pyöräily/julkinen/autot.

    Vähän kyl­lä epäi­lyt­tää, onko pyö­räi­lyn osuus todel­la noin suu­ri, mut­ta hie­noa jos on.

    1. Nuo Peten luvut kos­ke­vat työ- ja opis­ke­lu­mat­ko­ja koko Hel­sin­gis­sä, minun väit­tee­ni kos­ki kaik­kia moot­to­ri­ve­toi­sia mat­ko­ja Hämeen­tiel­lä, siis auto­ja ja joukkoliikennettä. 

  95. Mark­ku af Heur­lin: Tämä on tot­ta. Ruuh­la-aika­na busis on rai­to­vau­nua hitaam­pi, kos­ken sen siir­ty­mi­nen pysä­kil­le pysäh­ty­mi­nen ja liik­keel­läh­tö vie enem­män aikaan 

    Aina­kin Sör­näis­ten met­roa­se­man ja Kum­pu­lan kam­puk­sen välil­lä bus­si on käy­tän­nös­sä rai­tio­vau­nua nopeam­pi. Suu­ri syy lie­nee se, että rai­tio­vau­nu­py­säk­ke­jä on Sör­näis­ten ja kam­puk­sen pysäk­kien välil­lä nel­jä, kun bus­si­py­säk­ke­jä on vain kak­si tai kol­me riip­puen lin­jas­ta ja kul­kusuun­nas­ta. Lisäk­si bus­si­py­sä­kit ovat jal­ka­käy­tä­vän vie­res­sä, rai­tio­vau­nu­py­sä­kit kes­kel­lä katua suo­ja­tei­den ja lii­ken­ne­va­lo­jen taka­na (kaik­ki eivät kul­ke päin punaista).

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puhe­li­mel­la en pys­ty luke­maan Peten lii­tet­tä, mut­ta ole­tan, että nuo kul­ku­muo­to-osuu­det kos­ke­vat kaan­ta­kau­pun­kia. Minun 90/10 kos­ki Hämeen­tie­tä ja vain sitä.

    Siis 90/10 mil­tä osin? Jos 10 % on hen­ki­lö­au­to­ja ja 90 % jul­kis­ta lii­ken­net­tä, niin mis­sä ovat fil­la­rit? Ja jos fil­la­rei­ta on 10 %, niin mikä on hen­ki­lö­au­to­jen osuus, jos jul­kis­ta lii­ken­net­tä on 90 %? Ja jos hen­ki­lö­au­to­ja on vain 10 %, niin mik­si täl­lai­nen ope­raa­tio näin mität­tö­mäl­lä mää­räl­lä? Kenen hatus­ta tai hihas­ta nämä luvut on oikein vedetty?
    Tämä ei nyt ihan peli­tä näil­lä luvuil­la. Alkaa­pi kuu­los­taa pahan­lai­sel­ta vedätykseltä.

    1. Olin sano­nut, että jul­ki­sil­la mat­kus­taa Hämeen­tie­tä pit­kin kym­me­nen ker­taa enem­män ihmi­siä kuin hen­ki­lö­au­toil­la. Se ei ota kan­taa käve­li­jöi­den eikä pyö­räi­li­jöi­den määrään.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tien pyä­rä­tiet eivät inves­toin­ti­koh­te­na ole kovin suu­ri, kos­ka ratik­ka­kis­kot pitää uusia joka tapauk­ses­sa ja sen on täs­sä suu­rin kustannus.

    Ratik­ka­kis­ko­jen uusi­mi­sel­la on kor­jaus­hank­kee­na aika vähän teke­mis­tä jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mi­sen ja pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­sen kans­sa. Toden­nä­köi­ses­ti nii­tä ei edes voi teh­dä pääl­lek­käin, kos­ka muu­ten koko Hämeen­tien lii­ken­ne jou­dut­tai­siin katkaisemaan.

    Niin mitä­hän mak­saa kun yli 3 kilo­met­rin matkalla
    — leven­ne­tään jal­ka­käy­tä­vät eli käy­tän­nös­sä teh­dään uudet
    — raken­ne­taan poik­ki­ka­tu­jen ris­teyk­siin koro­te­tut suojatiet
    — raken­ne­taan eri tasoon pyörätiet
    — siir­rel­lään ja uusi­taan liikennevaloja
    — siir­re­tään valaisinpylväitä
    — siir­re­tään ja uusi­taan kym­me­niä liikennemerkkejä
    — uusi­taan sade­ve­si­jär­jes­tel­mää ym.ym.

    Pelk­kien jal­ka­käy­tä­vien ja pyö­rä­tei­den osal­ta kyse on var­muu­del­la mil­joo­nis­ta eurois­ta. 5? 10? Suu­ruus on suhteellista.

    Hank­kees­sa mm. kummeksuttaa:
    — miten kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta voi käsi­tel­lä asi­aa tie­tä­mät­tä sen osien kus­tan­nusar­vio­ta ja suh­det­ta mui­hin kil­pai­le­viin kau­pun­gin hank­kei­siin. Näin­kö yleen­sä­kin toimitaan?
    — mik­si pyö­rä­tiet alkavat/päättyvät Hämeentien/Siltasaarenkadun kul­maan. Kai pyö­räi­ly jat­kuu torin lai­dal­la ja kes­kus­taan saak­ka. Torin koh­dal­la tulee mah­do­ton häs­säk­kä ja pal­jon ruu­mii­ta kun pyö­räi­li­jät joko aja­vat bus­sien seas­sa tai jal­ka­käy­tä­vil­lä. Har­va läh­tee kier­tä­mään muku­la­ki­veä pit­kin Jut­tu­tu­van kaut­ta, no ehkä sos.dem. edustajat.
    — käyt­tä­jä­mää­ris­tä ei ole tietoa

    Aiem­mas­sa vies­tis­sä Osmo tyr­mä­si Port­ha­nin­ka­dul­le raken­net­ta­vat pyö­rä­tiet pyö­räi­li­jöil­le lii­an rank­ka­na. Mut­ta suun­ni­tel­mas­sa Vii­den­nel­le lin­jal­le Hämeen­tiel­tä läh­tien on tulos­sa pyö­rä­tiet. Käy­kää­pä kokei­le­mas­sa nousua, tai­taa olla Kal­lion jyr­kin mäki. Port­ha­nin­ka­tu on sii­hen ver­rat­ta­vis­sa hel­pos­ti pol­jet­ta­vis­sa ylös.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos me pyrim­me hen­ki­lö­lii­ken­teen nopeut­ta­mi­seen, nyt esi­tet­ty rat­kai­su nopeut­taa sitä nyky­ti­laan ver­rat­tu­na sel­väs­ti, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne, jota käyt­tää yli 90% Hämeen­tien mat­kus­ta­jis­ta nopeu­tuu. Auto­lii­ken­ne hidas­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­nen kor­vaa sen moninkertaisesti.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olin sano­nut, että jul­ki­sil­la mat­kus­taa Hämeen­tie­tä pit­kin kym­me­nen ker­taa enem­män ihmi­siä kuin hen­ki­lö­au­toil­la. Se ei ota kan­taa käve­li­jöi­den eikä pyö­räi­li­jöi­den määrään.

    Niin siis mit­kä ovat ne todel­li­set prosenttiluvut?

    1. Hämeen­tie­tä ajaa päi­vit­täin 3 000 bus­sia ja 7 000 — 10 000, eli ihmi­siä noin 11 000/vrk. Rapor­tis­sa ei ker­ro­ta rati­koi­den mää­rää, tai ei se aina­kaan minun sil­mii­ni osu­nut, mut­ta lin­jo­ja on kak­si. Jos nii­den vuo­ro­vä­li on kes­ki­mää­rin kym­me­nen minuut­tia, tar­koit­taa se noin 400 ratik­kaa vuo­ro­kau­des­sa. Olet­taen, että bus­seis­sa ja rati­kois­sa on kes­ki­mää­rin 25 mat­kus­ta­jaa (ruuh­ka-aikoi­na pal­jon enem­män, mui­na aikoi­na vähän vähem­män) jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jia oli­si vähän vajaat 90 000. Tie­to­suo­jaih­mi­set ovat kiel­tä­neet HSL:ää kerää­mäs­tä tie­to­ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä lip­pu­jär­jes­teln­män kaut­ta, joten tark­kaa tie­toa ei ole saa­ta­vil­la. Ehkä ei siis ihan 1:9 mut­ta aika lähellä.

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tie­tä ajaa päi­vit­täin 3 000 bus­sia ja 7 000 – 10 000, eli ihmi­siä noin 11 000/vrk. Rapor­tis­sa ei ker­ro­ta rati­koi­den mää­rää, tai ei se aina­kaan minun sil­mii­ni osu­nut, mut­ta lin­jo­ja on kak­si. Jos nii­den vuo­ro­vä­li on kes­ki­mää­rin kym­me­nen minuut­tia, tar­koit­taa se noin 400 ratik­kaa vuo­ro­kau­des­sa. Olet­taen, että bus­seis­sa ja rati­kois­sa on kes­ki­mää­rin 25 mat­kus­ta­jaa (ruuh­ka-aikoi­na pal­jon enem­män, mui­na aikoi­na vähän vähem­män) jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jia oli­si vähän vajaat 90 000. Tie­to­suo­jaih­mi­set ovat kiel­tä­neet HSL:ää kerää­mäs­tä tie­to­ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä lip­pu­jär­jes­teln­män kaut­ta, joten tark­kaa tie­toa ei ole saa­ta­vil­la. Ehkä ei siis ihan 1:9 mut­ta aika lähellä.

    Eikö Hämeen­tien fil­la­ris­tien mää­ris­tä sit­ten ole­kaan tie­toa, vaik­ka heil­le ollaan teke­mäs­sä pyöräteitä?

  100. Vesa:

    Aiem­mas­sa vies­tis­sä Osmo tyr­mä­si Port­ha­nin­ka­dul­le raken­net­ta­vat pyö­rä­tiet­pyö­räi­li­jöil­le lii­an rank­ka­na. Mut­ta suun­ni­tel­mas­sa Vii­den­nel­le lin­jal­le Hämeen­tiel­tä läh­tien on tulos­sa pyö­rä­tiet. Käy­kää­pä kokei­le­mas­sa nousua, tai­taa olla Kal­lion jyr­kin mäki. Port­ha­nin­ka­tu on sii­hen ver­rat­ta­vis­sa hel­pos­ti pol­jet­ta­vis­sa ylös.

    Vii­det­tä lin­jaa alas Hämeen­tiel­le on ollut pyö­rä­tie jo var­maan lähem­mäs 10 vuot­ta. Ei sii­tä juu­ri kukaan aja­nut sil­loin­kaan, kun asuin sii­nä vieressä.

  101. Vesa: Ratik­ka­kis­ko­jen uusi­mi­sel­la on kor­jaus­hank­kee­na aika vähän teke­mis­tä jal­ka­käy­tä­vien leven­tä­mi­sen ja pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­sen kans­sa. Toden­nä­köi­ses­ti nii­tä ei edes voi teh­dä pääl­lek­käin, kos­ka muu­ten koko Hämeen­tien lii­ken­ne jou­dut­tai­siin katkaisemaan.

    Niin mitä­hän mak­saa kun yli 3 kilo­met­rin matkalla
    – leven­ne­tään jal­ka­käy­tä­vät eli käy­tän­nös­sä teh­dään uudet
    – raken­ne­taan poik­ki­ka­tu­jen ris­teyk­siin koro­te­tut suojatiet
    – raken­ne­taan eri tasoon pyörätiet
    – siir­rel­lään ja uusi­taan liikennevaloja
    – siir­re­tään valaisinpylväitä
    – siir­re­tään ja uusi­taan kym­me­niä liikennemerkkejä
    – uusi­taan sade­ve­si­jär­jes­tel­mää ym.ym.

    Pelk­kien jal­ka­käy­tä­vien ja pyö­rä­tei­den osal­ta kyse on var­muu­del­la mil­joo­nis­ta eurois­ta. 5? 10? Suu­ruus on suhteellista.

    Täs­sä tie­dok­si ote kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton esi­tyk­ses­tä. Kysee­sä ei suin­kaan ole mikään pyö­rä­tie­han­ke (niin kuin meil­le joka pai­kas­sa usko­tel­laan) vaan koko kadun perus­teel­li­nen myl­läys. Tämä on kau­pun­gin tapa pitää pii­los­sa katu­hank­kei­den todel­li­nen laajuus.

    KSV: “Hämeen­tiel­le on suun­ni­tel­tu teh­tä­väk­si koko katua­lu­een perus­kor­jaus. Muun muas­sa sähkö‑, kaa­su- ja vesi­huol­to­jär­jes­tel­mät ovat laa­ja­mit­tai­ses­ti sanee­rauk­sen tar­pees­sa samoin kuin suun­nit­te­lua­lu­een rai­tio­tie­kis­kot. Hämeen­tie sanee­rat­ta­neen koko kadun levey­del­tä lähes koko suunnittelualueella.”

    Hank­keen kus­tan­nusar­vio ilman arvon­li­sä­ve­ro­ja on vähän alle 16 milj. euroa (saman doku­men­tin mukaan).

  102. Vesa:
    Pelk­kien jal­ka­käy­tä­vien ja pyö­rä­tei­den osal­ta kyse on var­muu­del­la mil­joo­nis­ta eurois­ta. 5? 10? Suu­ruus on suhteellista.

    Hank­kees­sa mm. kummeksuttaa:
    – miten kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta voi käsi­tel­lä asi­aa tie­tä­mät­tä sen osien kus­tan­nusar­vio­ta ja suh­det­ta mui­hin kil­pai­le­viin kau­pun­gin hank­kei­siin. Näin­kö yleen­sä­kin toimitaan?
    – mik­si pyö­rä­tiet alkavat/päättyvät Hämeentien/Siltasaarenkadun kul­maan. Kai pyö­räi­ly jat­kuu torin lai­dal­la ja kes­kus­taan saak­ka. Torin koh­dal­la tulee mah­do­ton häs­säk­kä ja pal­jon ruu­mii­ta kun pyö­räi­li­jät joko aja­vat bus­sien seas­sa tai jal­ka­käy­tä­vil­lä. Har­va läh­tee kier­tä­mään muku­la­ki­veä pit­kin Jut­tu­tu­van kaut­ta, no ehkä sos.dem. edustajat.
    – käyt­tä­jä­mää­ris­tä ei ole tietoa

    Aiem­mas­sa vies­tis­sä Osmo tyr­mä­si Port­ha­nin­ka­dul­le raken­net­ta­vat pyö­rä­tiet pyö­räi­li­jöil­le lii­an rank­ka­na. Mut­ta suun­ni­tel­mas­sa Vii­den­nel­le lin­jal­le Hämeen­tiel­tä läh­tien on tulos­sa pyö­rä­tiet. Käy­kää­pä kokei­le­mas­sa nousua, tai­taa olla Kal­lion jyr­kin mäki. Port­ha­nin­ka­tu on sii­hen ver­rat­ta­vis­sa hel­pos­ti pol­jet­ta­vis­sa ylös.

    Juu, suu­ruus on suh­teel­lis­ta. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Itä­väy­läl­le suun­ni­tel­tiin eri­ta­so­liit­ty­miä Hert­to­nie­men ja Itä­kes­kuk­sen koh­dal­le. Hin­ta-arviot tai­si­vat olla 110 ja 80 mil­joo­naa euroa. Itä­kes­kuk­sen liit­ty­män tai­det­tiin arvioi­dun sääs­tä­vän yhden autoi­li­jan aikaa noin 20 sekun­nil­la. Yhden moot­to­ri­tien liit­ty­män hin­nal­la kai rahoit­tai­si koko Hel­sin­gin pyö­rä­tiein­ves­toin­nit noin 5 — 10 vuo­dek­si. Kor­jaat­kaa, jos luvut meni­vät väärin.

    Veik­kaan Kal­lion jyr­kim­mäk­si kaduk­si Sil­ta­saa­ren­ka­tua ennen Kal­lion kirkkoa.

  103. Jalan­kul­ki­ja: Eikö Hämeen­tien fil­la­ris­tien mää­ris­tä sit­ten ole­kaan tie­toa, vaik­ka heil­le ollaan teke­mäs­sä pyöräteitä?

    Jos suun­nit­te­lee joen ylit­tä­vää sil­taa, ei kan­na­ta arvioi­da tule­vaa käyt­tä­jä­mää­rää sen perus­teel­la kuin­ka moni nykyi­sin ui yli.

  104. Jalan­kul­ki­ja: Eikö Hämeen­tien fil­la­ris­tien mää­ris­tä sit­ten ole­kaan tie­toa, vaik­ka heil­le ollaan teke­mäs­sä pyöräteitä?

    Käy aja­mas­sa pari lenk­kiä Hämeen­tien bus­sien seas­sa ja arvioi pyö­räi­li­jöi­den luku­mää­rä. Tuol­la ylem­pä­nä on esi­tet­ty arvioi­ta että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa pyö­ril­lä teh­dään kesä­ai­kaan 10% mat­kois­ta. Ja kau­pun­gin tavoit­tee­na on nos­taa osuus 15%. 

    Mut­ta mitä­pä nois­ta, jat­ke­taan asen­teel­la että kun Län­si­väy­läl­lä, Kehä I:llä ja muil­la moot­to­ri­teil­lä ei nyt­kään ole yhtään pyö­räi­li­jää, mihin nii­tä pyö­rä­tei­tä tarvitaan?

  105. ant­ti: Käy aja­mas­sa pari lenk­kiä Hämeen­tien bus­sien seas­sa ja arvioi pyö­räi­li­jöi­den luku­mää­rä. Tuol­la ylem­pä­nä on esi­tet­ty arvioi­ta että­Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa pyö­ril­lä teh­dään kesä­ai­kaan 10% mat­kois­ta. Ja kau­pun­gin tavoit­tee­na on nos­taa osuus 15%. 

    Mut­ta mitä­pä nois­ta, jat­ke­taan asen­teel­la että kun Län­si­väy­läl­lä, Kehä I:llä ja muil­la moot­to­ri­teil­lä ei nyt­kään ole yhtään pyö­räi­li­jää, mihin nii­tä pyö­rä­tei­tä tarvitaan?

    Eipä se Hämeen­tie tähän­kään asti ole ollut mikään moot­to­ri­tie. Minä kun luu­lin, että Hel­sin­gin kau­pun­gin katusuun­ni­tel­mat perus­tu­vat tut­kit­tuun tie­toon eikä johon­kin mutuun. Mut­ta pää­tök­set tai­ta­vat men­nä sen mukaan, kuka huu­taa kovempaa.

    1. Jalan­kul­ki­ja
      Mene­pä huvik­se­si aja­maan fil­la­ril­la Hämeen­tie­tä bus­si­kais­taa pit­kin Hake­nie­mes­tä Kur­viin klo 16:15, niin ymmär­rät, että nykyi­nen pyö­räi­li­jöi­den mää­rä on huo­no kuvaa­maan sitä, kuin­ka moni tulee aika­naan pyö­rä­tei­tä käyttämään.

  106. Jalan­kul­ki­ja: Vii­det­tä lin­jaa alas Hämeen­tiel­le on ollut pyö­rä­tie jo var­maan lähem­mäs 10 vuot­ta. Ei sii­tä juu­ri kukaan aja­nut sil­loin­kaan, kun asuin sii­nä vieressä.

    Ei Kal­lios­sa muu­ten­kaan pyö­räil­lä pal­jon. Pyö­riä on esi­mer­kik­si mei­dän pihal­lam­me kym­me­niä ja ei nii­tä kukaan oikein käy­tä. Pyö­rä­kel­la­ris­sa on lisää. Kurioo­si­teet­ti­na sel­lai­set pyö­rät jot­ka ovat olleet kel­la­ris­sa yhtä kau­an samal­la pai­kal­la kun olen täs­sä talos­sa asu­nut eli yli 12 vuot­ta. Ja nois­ta nupu­ki­vis­tä kadun pääl­lys­tee­nä voi­si luo­pua. Ne ovat kai­kil­le kul­ki­joil­le suu­ri hait­ta ja eri­täin epä­mu­ka­via ajaa.

  107. Estää­kö Hämeen­tien suun­ni­tel­ma aja­mi­sen jat­kos­sa Hel­sin­gin­ka­dun suun­nas­ta Hämeen­tiel­le pohjoiseen?

  108. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tie­tä ajaa päi­vit­täin 3 000 bus­sia ja 7 000 – 10 000, eli ihmi­siä noin 11 000/vrk. Rapor­tis­sa ei ker­ro­ta rati­koi­den mää­rää, tai ei se aina­kaan minun sil­mii­ni osu­nut, mut­ta lin­jo­ja on kak­si. Jos nii­den vuo­ro­vä­li on kes­ki­mää­rin kym­me­nen minuut­tia, tar­koit­taa se noin 400 ratik­kaa vuo­ro­kau­des­sa. Olet­taen, että bus­seis­sa ja rati­kois­sa on kes­ki­mää­rin 25 mat­kus­ta­jaa (ruuh­ka-aikoi­na pal­jon enem­män, mui­na aikoi­na vähän vähem­män) jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jia oli­si vähän vajaat 90 000. Tie­to­suo­jaih­mi­set ovat kiel­tä­neet HSL:ää kerää­mäs­tä tie­to­ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä lip­pu­jär­jes­teln­män kaut­ta, joten tark­kaa tie­toa ei ole saa­ta­vil­la. Ehkä ei siis ihan 1:9 mut­ta aika lähellä.

    Haus­ka havai­ta, että Osmo­kin on inhi­mil­li­nen olen­to, joka heit­tää tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti omiin miel­ty­myk­siin sovi­tet­tu­ja vää­ris­tet­ty­jä fak­to­ja. Sit­ten kun asi­aa ale­taan hie­man tar­kem­min poh­tia, koe­te­taan vie­lä pai­not­taa luku­ja toi­vot­tuun suun­taan jot­tei alku­pe­räi­nen fak­tan­heit­to osoit­tau­tui­si olleen aivan täy­del­li­ses­ti metsässä.

    Yllä­ole­va kai tar­koit­taa, että hen­ki­lö­au­to­ja kul­ki­si 7000–10000 per vuo­ro­kausi ja niis­sä oli­si yhteen­sä 11 000 hen­ki­löä. Täs­sä o vie­lä kol­me asi­aa pielessä. 

    1) Auto­ja kul­kee taa­tus­ti enem­män. En tie­dä kuin­ka pal­jon nii­tä kul­kee, mut­ta täs­sä Otso Kivek­kään blo­gis­sa sano­taan nii­tä ole­van 20 000 per vuo­ro­kausi. Se kuu­los­taa oikeam­mal­ta arviolta.

    2) 1.1–1.2 mat­kus­ta­jaa per hen­ki­lö­au­to lie­nee ala­kant­tiin arvioi­tu määrä.

    3) 25 mat­kus­ta­jaa kes­ki­mää­rin per bussi/ratikka on sen­si­jaan var­mas­ti ylä­kant­tiin. Ruuh­ka-ajan osuus koko vuo­ro­kau­des­ta on kui­ten­kin var­sin pieni.

    Jos bus­se­ja on päi­väs­sä 3000 ja rati­koi­ta 400, niin ne kyl­lä sopi­si­vat taa­tus­ti samaan yhdis­tet­tyyn bus­si- ja ratikkakaistaan!

    1. Nuo luvut auto­jen ja bus­sien mää­ris­tä ovat viras­ton sel­vi­tyk­ses­tä, ne on ymmär­tääk­se­ni las­ket­tu. Hel­sin­gin bus­seis­sa on mat­kus­ta­jia ihan eri taval­la kuin muu­al­la Suo­mes­sa. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä auto­jen täyt­tö­as­te on pal­jon pidem­mil­lä mat­koil­la. Mel­kein kai­kis­sa on vain yksi matkustaja.

  109. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tie­tä ajaa päi­vit­täin 3 000 bus­sia ja 7 000 – 10 000, eli ihmi­siä noin 11 000/vrk. Rapor­tis­sa ei ker­ro­ta rati­koi­den mää­rää, tai ei se aina­kaan minun sil­mii­ni osu­nut, mut­ta lin­jo­ja on kak­si. Jos nii­den vuo­ro­vä­li on kes­ki­mää­rin kym­me­nen minuut­tia, tar­koit­taa se noin 400 ratik­kaa vuo­ro­kau­des­sa. Olet­taen, että bus­seis­sa ja rati­kois­sa on kes­ki­mää­rin 25 mat­kus­ta­jaa (ruuh­ka-aikoi­na pal­jon enem­män, mui­na aikoi­na vähän vähem­män) jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­jia oli­si vähän vajaat 90 000. Tie­to­suo­jaih­mi­set ovat kiel­tä­neet HSL:ää kerää­mäs­tä tie­to­ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä lip­pu­jär­jes­teln­män kaut­ta, joten tark­kaa tie­toa ei ole saa­ta­vil­la. Ehkä ei siis ihan 1:9 mut­ta aika lähellä.

    OS voi­si tilas­to­mie­he­nä las­kea — tai pyy­tää jotainn avus­ta­jaan­sa — las­ke­maan — esim. Kai­ku­ka­dun pysä­kil­lä vuo­ro­kau­den aika­na aika­tu­lun mukaan pysäh­ty­vät rati­kat. Sii­täa koh­ta­lai­sen tar­kan luvun.

    Wike­pe­dia ker­toi nivel­rai­to­vau­nus­sa ole­van 49 istum­paikk­kaa. Ole­tan sei­so­ma­paik­ko­ja ole­van saman ver­ran, joten näil­lä ja oS:n eist­tä­mil­lä luvuil­la kes­ki­mä­räi­nen käyt­tö­as­te on 25 %. Sama kuin vii­si­pai­kaik­kai­se­sa autos­sa oli­si 1,2 matkustajaa.

  110. Tämä on vähän juu­pas eipäs kes­kus­te­lua. — Mäke­län­ka­dun ris­teyk­ses­tä kul­ku pit­kin Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä Pit­käl­le­si­le­lal­le tek­si 200 m lisä­mat­kaa eli vajaan minuu­tin fil­la­ris­til­le. Jos tar­ko­tius on samal­la yllä­pi­tää kun­toa — samas­ta syys­tä kve­lin tänään por­taat 5. ker­rok­seen ylös SFY:n kokouk­seen — tämä tus­kin on koh­tuu­ton kierros.

    Aina kun kat­se­len näi­tä havain­ne­ku­via, tulee mie­lee­ni rakas­tett­tu Pjong­jan­gin kaupunkin-

  111. Mark­ku af Heur­lin:
    Tämä on vähän juu­pas eipäs kes­kus­te­lua. –Mäke­län­ka­dun ris­teyk­ses­tä kul­ku pit­kin Sör­näis­ten Ran­ta­tie­tä Pit­käl­le­si­le­lal­le tek­si 200 m lisä­mat­kaa eli vajaan­mi­nuu­tin fil­la­ris­til­le. Jos tar­ko­tius on samal­la yllä­pi­tää kun­toa – samas­ta syys­tä kve­lin tänään por­taat 5. ker­rok­seen ylös SFY:n kokouk­seen –tämä tus­kin on koh­tuu­ton kierros.

    Aina kun kat­se­len näi­tä havain­ne­ku­via, tulee mie­lee­ni rakas­tett­tu Pjong­jan­gin kaupunkin-

    Unoh­din lisä­tä, että aikoi­na­ni kul­jin fil­la­ril­la kapun­gil­la aika lail­la, mm. kevä­tä ja syk­syt 15 km mat­kan Hämeen­ky­läs­tä yli­opis­tol­le. Sil­loin mei­tä polu­pyä­räl­lä kul­ki­joi­ta ei ollut mon­taa. Mut­ta olin varisn tyy­ty­väi­nen omiin reit­tei­hi­ni, kuten kes­kus­pui­sotn ja Hes­pe­rian puis­ton kaut­ta keskustaan.

    Nyt on vähe­ny­nyt, osak­si hei­ken­ty­neen ter­vey­den takia. Osak­si sen takia, että jou­tuu käy­de­sä­sän asioil­la käy­mään, usein ras­kai­den kan­ta­mus­ten kans­sa eri puo­lil­la kaupunkia.

  112. Mark­ku af Heur­lin: OS voi­si tilas­to­mie­he­nä las­kea – tai pyy­tää jotainn avus­ta­jaan­sa – las­ke­maan – esim. Kai­ku­ka­dun pysä­kil­lä vuo­ro­kau­den aika­na aika­tu­lun mukaan pysäh­ty­vät ratikat.Siitäa koh­ta­lai­sen tar­kan luvun.

    Osmo­han tuos­sa yllä juu­ri sanoo, että luvut oli­si­vat viras­ton sel­vit­tä­mät, joka lie­nee sama asia kuin las­ket­tu. Oli­si vaan hyvä näh­dä jon­kin­lais­ta doku­men­taa­tio­ta asias­ta. Jos asias­ta oli­si mus­taa val­koi­sel­la, se oli­si hel­pom­pi uskoa.

  113. Alkoi tämä bus­si­lii­ken­teen mää­rä sii­nä­mää­rin vai­vaa­maan, että otin oikein asiak­se­ni itse las­kea ne bus­sit. Kat­soin Hsl:n pysäk­kiai­ka­tau­lus­ta, kuin­ka mon­ta bus­sia pysäh­tyy Hämeen­tien pysä­kil­lä. Valit­sin pysä­kin “Haa­pa­nie­mi” (2407) maa­seu­dun suun­taan. Kysei­sel­lä pysä­kil­lä ma-pe vuo­ro­kau­den aika­na tar­vit­taes­sa pysäh­tyy yhteen­sä 797 bus­sia. Jos kes­kus­tan suun­taan menee sama mää­rä bus­se­ja, on siis bus­si­mää­rä yhteen­sä noin 1600.

    Kun tar­kas­te­lee Osmon ja Otson esit­tä­miä luku­ja bus­si- ja hen­ki­lö­au­to­mää­ris­tä Hämeen­tiel­lä, herää lähin­nä kysy­mys: voi­ko Vih­rei­den esit­tä­miin “fak­toi­hin” yli­pää­tään luot­taa ollenkaan?

    Kii­rei­sin bus­si­lii­ken­ne­tun­ti pysä­kil­lä 2407 on klo 16–17, jon­ka aika­na pysä­kin ohit­taa 63 bus­sia. Siis kes­ki­mää­rin noin yksi bus­si minuu­tis­sa! Ja tämä hur­ja bus­si­lii­ken­ner­mää­rä­kö ei mah­tui­si ratikkakaistalle??

    1. Hämeen­tiel­lä on bus­seil­le kah­det pysä­kit, kos­ka nii­tä on yhdel­le pysä­kil­le lii­an pal­jon. Sinun oli­si pitä­nyt kat­soa ne molem­mat. Kan­nat­tai­si­ko tutus­tua rapost­tiin, niin näki­si tie­dot yrit­tä­mät­tä arvail­la niitä?
      Aja­tus, että sekä nämä bus­sit, 120 tun­nis­sa, että rati­kat pys­tyi­si­vät käyt­tä­mään yhtä pysäk­kiä jonoon­tu­mat­ta, edel­lyt­täi­si, että pysä­kil­le sai­si pysäh­työ vain 20 sekun­tia ja että jokin iohy­me ryt­kit­täi­si bus­sit tasaisesti.

  114. Pete:
    täs­sä Otso Kivek­kään blo­gis­sa sano­taan nii­tä ole­van 20 000 per vuorokausi 

    Eikö ole­kin ihmeel­lis­tä miten paril­la pel­lin­pa­lal­la ja muu­ta­mal­la pur­kil­li­sel­la maa­lia voi­daan saa­da aikaan?

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tiel­lä on bus­seil­le kah­det pysä­kit, kos­ka nii­tä on yhdel­le pysä­kil­le lii­an pal­jon. Sinun oli­si pitä­nyt kat­soa ne molem­mat. Kan­nat­tai­si­ko tutus­tua rapost­tiin, niin näki­si tie­dot yrit­tä­mät­tä arvail­la niitä?

    Toden tot­ta! My bad. Tutus­tui­sin mie­lel­lä­ni raport­tei­hin ja esi­tys­lis­toi­hin jos tie­täi­sin mis­tä ne löytyvät.

  116. Pete: Jos bus­se­ja on päi­väs­sä 3000 ja rati­koi­ta 400, niin ne kyl­lä sopi­si­vat taa­tus­ti samaan yhdis­tet­tyyn bus­si- ja ratikkakaistaan!

    Taa­tus­ti sopi­si­vat. Kes­ki­mää­räi­nen jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ka Hämeen­tiel­lä hidas­tui­si ehkä joku 3–5 minuut­tia, mut­ta mitäs se hait­taa. Tär­kein­tä on, että autol­la pää­see “suju­vas­ti”, kos­ka Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le kier­tä­mi­nen on niin kama­lan vaivalloista.

  117. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tie­to­suo­jaih­mi­set ovat kiel­tä­neet HSL:ää kerää­mäs­tä tie­to­ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä lip­pu­jär­jes­teln­män kaut­ta, joten tark­kaa tie­toa ei ole saa­ta­vil­la. Ehkä ei siis ihan 1:9 mut­ta aika lähellä.

    Onko­han tämä nyt koko totuus? Kyl­lä­hän HSL kerää koko ajan tie­to­ja mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä, mut­ta sil­loin mita­taan ns. lii­ken­ne­vä­li­nee­seen nousu­ja eli yksit­täi­sel­lä lii­ken­ne­vä­li­neel­lä teh­ty­jä yksit­täi­siä mat­kan pät­kiä (eikä siis yksit­täi­sen hen­ki­lön teke­mää mat­kaa). Johon­kin mit­tauk­seen täy­tyy perus­tua ne tie­dot, jois­sa ker­ro­taan tapah­tu­neet muu­tok­set eri lii­ken­ne­vä­li­nei­den käy­tös­sä. Sik­si Hämeen­tiel­lä esi­mer­kik­si Kur­vin ja Haka­nie­men väli­set lii­ken­ne­vä­li­nee­seen nousut täy­tyy olla tilastoituina.
    Sitä pait­si HSL:n joh­don bonuk­set perus­tu­vat mm. mat­kus­ta­ja­mää­rien kas­vuun. Ei kai nii­tä nyt ihan hatus­ta vedetä.

    1. HSL tut­kii kuor­mi­tus­ta hyvin van­han­ai­kai­ses­ti niin, että vii­kon ajan busd­sis­sa mat­kus­ta­vat las­ki­jat. Tie­de­tään kyl­lä, kuin­ka mon­ta nousua on Kur­vin pysä­kil­tä, mut­ta ei tie­de­tä, kuin­ka mon­ta mat­kus­ta­jaa bus­sis­sa oli sitä ennen, jol­loin ei ti3edetä, mon­ta­ko mat­kus­ta­jaa bus­sis­sa oli Hämeen­tien osuudella.

    2. Kyl­lä HSL:n lii­ken­tees­sä on ris­ti­sub­ven­tion piir­tei­tä. Sitä loi­ven­ta se, että kukin kun­ta mak­saa sub­ven­tion omien kun­ta­lais­ten­sa osal­ta, esi­mer­kik­si Hel­sin­ki mak­saa Öster­sun­do­min erit­täin tap­piol­li­sen liikenteen.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    HSL tut­kii kuor­mi­tus­ta hyvin van­han­ai­kai­ses­ti niin, että vii­kon ajan busd­sis­sa mat­kus­ta­vat las­ki­jat. Tie­de­tään kyl­lä, kuin­ka mon­ta nousua on Kur­vin pysä­kil­tä, mut­ta ei tie­de­tä, kuin­ka mon­ta mat­kus­ta­jaa bus­sis­sa oli sitä ennen, jol­loin ei ti3edetä, mon­ta­ko mat­kus­ta­jaa bus­sis­sa oli Hämeen­tien osuudella.

    Tuol­la mene­tel­mäl­lä saa­daan las­ket­tua myös ne, jot­ka mat­kus­ta­van kuu­kausi­li­pul­la eivät­kä vilau­ta sitä lait­teel­le. Miten mat­kus­ta­jis­ta saa­daan tie­toa, jos lip­pua ei “lei­ma­ta”?

    1. Alun­pe­rin näyt­tä­lip­pu­kin piti lei­ma­ta, mut­ta sii­tä luo­vut­tiin, kun tie­toa ei saa­nut käyt­tää hyväk­si reittisuunnittelussa.

  119. Mat­ka­kort­ti­ta­pah­tu­mia ei saa seu­ra­ta yksit­täis­ten kort­tien osal­ta, mut­ta nousu­mää­rät bus­sei­hin pysäk­ki­koh­tai­ses­ti ovat tal­len­net­ta­vaa tie­toa, johon mat­kus­ta­ja­mää­rä­tie­dot perus­tu­vat. Har­voin teh­tä­vät lip­pu­la­ji­tut­ki­muk­set teh­dään muka­na mat­kus­taen, ja niis­sä kysy­tään myös pois­tu­mis­py­säk­ki. Näin saa­daan koh­dis­tet­tua mat­kus­tet­tu­jen kilo­met­rien mää­rä kun­nit­tain koko­nai­suu­te­na, mut­ta lin­ja­koh­tais­ten kuor­mi­tus­pro­fii­lien tuot­ta­mi­seen tämä on kovin epä­tark­ka mene­tel­mä. Hämeen­tien bus­si­mat­kus­ta­jien mää­rä koko­nai­suu­te­na taas voi­daan var­sin luo­tet­ta­vas­ti esti­moi­da (2 * nousut Rau­ta­tien­to­ri, Kai­sa­nie­mi, Haka­nie­men tori ja Haa­pa­nie­mi) lukuu­not­ta­mat­ta lin­jo­ja 65A ja 66A.

    Avo­ra­has­tus­ta käyt­tä­vis­sä kul­ku­neu­vois­sa las­ken­ta teh­dään auto­maat­ti­sil­la las­ken­ta­lait­teil­la. Junis­sa, rai­tio­vau­nuis­sa ja run­ko­bus­si­lin­joil­la on vau­nu­jen ovil­la infra­pu­na­ken­no­las­ki­met, jol­loin myös pois­tu­jat saa­daan las­ket­tua tar­kas­ti. Met­ros­sa las­ken­ta­ken­not ovat liu­ku­por­tais­sa, mis­tä ei suo­raan sel­viä mihin met­ro­ju­naan asia­kas on menos­sa, mut­ta koko­nais­mää­rät ase­mit­tain ovat luotettavia.
    Ja kun seu­raa­vak­si joku kysyy, mik­sei kai­kis­sa bus­seis­sa ole auto­maat­ti­sia las­ken­ta­lait­tei­ta, niin hyöty/kustannus ei ole riit­tä­vä 1300 bus­sin varus­ta­mi­seen laitteistolla.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    HSL tut­kii kuor­mi­tus­ta hyvin van­han­ai­kai­ses­ti niin, että vii­kon ajan busd­sis­sa mat­kus­ta­vat las­ki­jat. Tie­de­tään kyl­lä, kuin­ka mon­ta nousua on Kur­vin pysä­kil­tä, mut­ta ei tie­de­tä, kuin­ka mon­ta mat­kus­ta­jaa bus­sis­sa oli sitä ennen, jol­loin ei ti3edetä, mon­ta­ko mat­kus­ta­jaa bus­sis­sa oli Hämeen­tien osuudella.

  120. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alun­pe­rin näyt­tä­lip­pu­kin piti lei­ma­ta, mut­ta sii­tä luo­vut­tiin, kun tie­toa ei saa­nut käyt­tää hyväk­si reittisuunnittelussa.

    Joo näi­den lip­pu­tie­to­jen salaa­mi­nen on aivan kes­keis­tä Suo­men tur­val­li­suu­den kannalta.

    Voi­si­ko polii­ti­kot nyt vii­mein teh­dä jotain näil­le älyt­tö­mil­le tie­to­suo­ja­sää­dök­sil­le. Hys­tee­ris­tä Orwel­lin pel­koa. NSA kui­ten­kin halu­tes­saan kuun­te­lee kaik­ki puhe­lum­me ja lukee vies­tim­me. Ja minun puo­les­ta­ni myös Suo­men viran­omai­set saa­vat kuunnella/lukea kai­ken vies­ti­lii­ken­tee­ni. 99%:lla suo­ma­lai­sis­ta elä­mä on niin tyl­sää, että ei vois viran­omai­sia vähem­pää kiinnostaa. 

    Siis oikeas­ti, yksi­tyis­hen­ki­löi­tä aja­tel­len kenel­lä muul­la kuin rikol­li­sil­la on jotain salat­ta­vaa? Yri­tyk­set on sit­ten eri asia.

  121. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Alun­pe­rin näyt­tä­lip­pu­kin piti lei­ma­ta, mut­ta sii­tä luo­vut­tiin, kun tie­toa ei saa­nut käyt­tää hyväk­si reittisuunnittelussa.

    Jaa. En kyl­lä jul­ki­sia käyt­täes­sä­ni lei­man­nut kos­kaan eikä moni muu­kaan mat­kus­ta­ja. Ja tämä sil­loin kun mat­ka­kort­ti oli uusi asia.

  122. Vesa: Voi­si­ko polii­ti­kot nyt vii­mein teh­dä jotain näil­le älyt­tö­mil­le tie­to­suo­ja­sää­dök­sil­le. Hys­tee­ris­tä Orwel­lin pel­koa. NSA kui­ten­kin halu­tes­saan kuun­te­lee kaik­ki puhe­lum­me ja lukee viestimme. 

    Voi­si­vat­ko polii­ti­kot nyt vii­mein­kin ottaa tie­to- ja yksi­tyi­syy­den­suo­jat tosis­saan? Kai­ken­maa­il­man vähä­mie­li­set selit­tä­vät vaah­to suu­pie­les­sä tai ketun­hän­tä kai­na­los­sa, miten yksi­tyi­syys ei ole perus­oi­keus ja miten kai­ken­maa­il­man orga­ni­saa­tioi­den ja nii­den työn­te­ki­jöi­den­sä tuli­si saa­da lukea kaik­kea vies­tin­tää ja yksi­tyi­siäö tie­to­ja ilman mitään päte­vää syytä.

    Vesa, mit­kä ovat ves­sa- ja makuu­huo­ne­ka­me­ra­si osoitteet?

  123. ano­nyy­mi: Voi­si­vat­ko polii­ti­kot nyt vii­mein­kin ottaa tie­to- ja yksi­tyi­syy­den­suo­jat tosis­saan? Kai­ken­maa­il­man vähä­mie­li­set selit­tä­vät vaah­to suu­pie­les­sä tai ketun­hän­tä kai­na­los­sa, miten yksi­tyi­syys ei ole perus­oi­keus ja miten kai­ken­maa­il­man orga­ni­saa­tioi­den ja nii­den työn­te­ki­jöi­den­sä tuli­si saa­da lukea kaik­kea vies­tin­tää ja yksi­tyi­siäö tie­to­ja ilman mitään päte­vää syytä.

    Vesa, mit­kä ovat ves­sa- ja makuu­huo­ne­ka­me­ra­si osoitteet?

    Parii­sin ja mui­den jo tapah­tu­nei­den, ja tulos­sa ole­vien (myös Suo­mes­sa) ter­ro­ris­ti-isku­jen tor­ju­mi­sek­si ja nii­den vähä­mie­lis­ten toteut­ta­jien pelis­tä poi­sot­ta­mi­sek­si vies­ti­lii­ken­teen seu­ran­ta­oi­keuk­sia on pak­ko laa­jen­taa. Ja pliis mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Rehel­li­sil­lä ihmi­sil­lä ei ole mitään pelättävää.

    Eli minun ja kaik­kien mui­den vies­tit ovat käy­tet­tä­vis­sä jos yksi­kin ter­ro­ri-isku tai muu vaka­va rikos sil­lä este­tään. Aika monel­la perus­oi­keus­fun­da­men­ta­lis­til­la on prio­ri­tee­tit vink­sal­laan tai sit­ten jotain eri­kois­ta salattavaa.

    Ja mitä yksi­tyi­syyt­tä Ano siel­lä sinun mak­ka­ris­sa­si on? Naa­pu­ri­si kuu­lee halua­mat­taan­kin kai­ken sei­nän läpi.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hämeen­tiel­lä on bus­seil­le kah­det pysä­kit, kos­ka nii­tä on yhdel­le pysä­kil­le lii­an pal­jon. Sinun oli­si pitä­nyt kat­soa ne molem­mat. Kan­nat­tai­si­ko tutus­tua rapost­tiin, niin näki­si tie­dot yrit­tä­mät­tä arvail­la niitä?
    Aja­tus, että sekä nämä bus­sit, 120 tun­nis­sa, että rati­kat pys­tyi­si­vät käyt­tä­mään yhtä pysäk­kiä jonoon­tu­mat­ta, edel­lyt­täi­si, että pysä­kil­le sai­si pysäh­työ vain 20 sekun­tia ja että jokin iohy­me ryt­kit­täi­si bus­sit tasaisesti.

    En tie­dä, mitä OS tar­koit­taa. mut­ta ilme­sis­ri tar­koit­ta ns. akk­soi­py­säk­kiä. Esim. lapin­rin­ne. Se on ykis pysöäkki(pari), mut­ta jaet­tu kah­teen eril­li­seen peräk­käi­se­ne pysäk­kiin. Toi­set bus­sit pysäh­ty­vät ensi­mäi­sel­le ja toi­set toiselle.

    Ruuh­ka-aikan pysäk­ki­pa­rin kaut­ta kul­kee 120 bus­sia, eli yksi 30 sekun­nis­sa. Län­si­väy­läl­lä kah­den peräk­käi­sen bus­sin väli­mat­ka on peri­aat­tees­sa n. 500 met­riä, keskimäärin.

  125. Mark­ku af Heur­lin: En tie­dä, mitä OS tar­koit­taa. mut­ta ilmei­ses­ti tar­koit­taa ns. kak­sois­py­säk­kiä. Esim. lapin­rin­ne. Se on yksi pysäkki(pari), mut­ta jaet­tu kah­teen eril­li­seen peräk­käi­seen pysäk­kiin. Toi­set bus­sit pysäh­ty­vät ensim­mäi­sel­le ja toi­set toiselle.

    Ruuh­ka-aika­na pysäk­ki­pa­rin kaut­ta kul­kee 120 bus­sia, eli yksi 30 sekun­nis­sa. Län­si­väy­läl­lä kah­den peräk­käi­sen bus­sin väli­mat­ka on peri­aat­tees­sa n. 500 met­riä, keskimäärin.

    Haa­pa­nie­mes­sä on kak­si lan­den suun­taan mene­vää pysäk­kiä 2405 ja 2407, joil­le bus­sit on jaet­tu kul­kusuun­nan mukaan (aina­kin periaatteessa).

  126. Vesa: Parii­sin ja mui­den jo tapah­tu­nei­den, ja tulos­sa ole­vien (myös Suo­mes­sa) ter­ro­ris­ti-isku­jen tor­ju­mi­sek­si ja nii­den vähä­mie­lis­ten toteut­ta­jien pelis­tä poi­sot­ta­mi­sek­si vies­ti­lii­ken­teen seu­ran­ta­oi­keuk­sia on pak­ko laajentaa. 

    Rans­kan tie­dus­te­lu­pal­ve­lul­la oli käy­tös­sään sala­kuun­te­luoi­keu­det jo ennen Parii­sin iskua. Aut­toi­ko? NSA on puo­les­taan saa­nut tor­jut­tua omal­la monen mil­jar­din urkin­taoh­jel­mal­laan yhden tak­si­kus­kin, joka oli lah­joit­ta­nut al-Sha­baa­bil­le 8000 taalaa.

  127. Vesa: Joo näi­den lip­pu­tie­to­jen salaa­mi­nen on aivan kes­keis­tä Suo­men tur­val­li­suu­den kannalta.

    Voi­si­ko polii­ti­kot nyt vii­mein teh­dä jotain näil­le älyt­tö­mil­le tie­to­suo­ja­sää­dök­sil­le. Hys­tee­ris­tä Orwel­lin pel­koa. NSA kui­ten­kin halu­tes­saan kuun­te­lee kaik­ki puhe­lum­me ja lukee vies­tim­me. Ja minun puo­les­ta­ni myös Suo­men viran­omai­set saa­vat kuunnella/lukea kai­ken vies­ti­lii­ken­tee­ni. 99%:lla suo­ma­lai­sis­ta elä­mä on niin tyl­sää, että ei vois viran­omai­sia vähem­pää kiinnostaa. 

    Siis oikeas­ti, yksi­tyis­hen­ki­löi­tä aja­tel­len kenel­lä muul­la kuin rikol­li­sil­la on jotain salat­ta­vaa? Yri­tyk­set on sit­ten eri asia.

    Jos sinul­la ei ole oikeas­ti mitään salat­ta­vaa, lai­ta tän­ne tie­dot pank­ki­tun­nuk­ses­tas­ta­si, luot­to­kort­ti­nu­me­ros­ta­si, las­te­si nimis­tä, iäs­tä ja kou­lus­ta. Anna myös puhe­lin­nu­me­rot ja kotio­soit­tee­si, sil­lä eihän sii­tä hait­taa ole sinul­le, eihän?

    Mikä­li Soi­nin­vaa­ra ei halua näi­tä jul­kais­ta, niin hän voi­nee jul­kais­ta vies­tin sensuroituna.

  128. tuen mak­sa­ja: Jaa. En kyl­lä jul­ki­sia käyt­täes­sä­ni lei­man­nut kos­kaan eikä moni muu­kaan mat­kus­ta­ja. Ja tämä sil­loin kun mat­ka­kort­ti oli uusi asia.

    En minä­kään sitä kos­kaan lei­man­nut. Mut­ta muis­tan kyl­lä, että ohje oli, että lei­ma­ta pitää. Perään todet­tiin, ettei sii­tä voi tar­kas­tus­mak­sua­kaan antaa, jos jät­tää lei­maa­mat­ta mut­ta kausi­lip­pu on voi­mas­sa. En viit­si­nyt vai­vau­tua, eikä moni muukaan.

  129. Vesa: Eli minun ja kaik­kien mui­den vies­tit ovat käy­tet­tä­vis­sä jos yksi­kin ter­ro­ri-isku tai muu vaka­va rikos sil­lä estetään.

    Minä aina­kin läh­den sii­tä olet­ta­mas­ta, että NSA ja GCHQ (ja joku­nen muu) kerää kaik­ki ne vies­tit jo nyt. Ilman, että se estää yhtään terrori-iskua.

  130. ano­nil­li: Minä aina­kin läh­den sii­tä olet­ta­mas­ta, että NSA ja GCHQ (ja joku­nen muu) kerää kaik­ki ne vies­tit jo nyt. Ilman, että se estää yhtään terrori-iskua.

    Usei­ta isku­ja on tänä syk­sy­nä­kin estet­ty. Ja usei­ta ter­ro­ris­te­ja on likvidoitu.

  131. R. V.: Jos sinul­la ei ole oikeas­ti mitään salat­ta­vaa, lai­ta tän­ne tie­dot pank­ki­tun­nuk­ses­tas­ta­si, luot­to­kort­ti­nu­me­ros­ta­si, las­te­si nimis­tä, iäs­tä ja kou­lus­ta. Anna myös puhe­lin­nu­me­rot ja kotio­soit­tee­si, sil­lä eihän sii­tä hait­taa ole sinul­le, eihän?

    Mikä­li Soi­nin­vaa­ra ei halua näi­tä jul­kais­ta, niin hän voi­nee jul­kais­ta vies­tin sensuroituna.

    Suo­men viran­omai­sil­la on jo kaik­ki mai­nit­se­ma­si tie­dot myös sinus­ta. Myös pank­ki­tie­to­si he saa­vat, esim. verot­ta­ja perus­tel­lus­ta syys­tä. Ja näin pitää­kin olla. Suo­sit­te­len elä­mään rehel­li­ses­ti ja lainkuuliaisesti.

    Mitä sinun vies­ti­lii­ken­tees­sä­si on sel­lais­ta, joka ei kes­tä viranomaisvalvontaa?

  132. Vesa: Usei­ta isku­ja on tänä syk­sy­nä­kin estet­ty. Ja usei­ta ter­ro­ris­te­ja on likvidoitu.

    Luke­mal­la sinun sähköpostejasi?

  133. Vesa: Suo­men viran­omai­sil­la on jo kaik­ki mai­nit­se­ma­si tie­dot myös sinus­ta. Myös pank­ki­tie­to­si he saa­vat, esim. verot­ta­ja perus­tel­lus­ta syys­tä. Ja näin pitää­kin olla. Suo­sit­te­len elä­mään rehel­li­ses­ti ja lainkuuliaisesti.

    Mitä sinun vies­ti­lii­ken­tees­sä­si on sel­lais­ta, joka ei kes­tä viranomaisvalvontaa?

    Minul­ta puut­tuu se sinul­ta löy­ty­vä lap­se­nus­ko viran­omais­ten rehel­li­syy­teen, vas­tuul­li­suu­teen ja lah­jo­mat­to­muu­teen. Täl­lä­kin pals­tal­la on jos­kus kom­men­toi­tu sitä, miten polii­si vuo­taa tie­to­ja ros­ka­leh­dil­le ilman, että sil­lä oli­si mitään seurauksia.

  134. Vesa: Parii­sin ja mui­den jo tapah­tu­nei­den, ja tulos­sa ole­vien (myös Suo­mes­sa) ter­ro­ris­ti-isku­jen tor­ju­mi­sek­si ja nii­den vähä­mie­lis­ten toteut­ta­jien pelis­tä poi­sot­ta­mi­sek­si vies­ti­lii­ken­teen seu­ran­ta­oi­keuk­sia on pak­ko laajentaa. 

    Noil­la muis­sa mais­sa jo toteu­te­tuil­la laa­jen­ne­tuil­la oikeuk­sil­la ei ole estet­ty yhtään ainoa­ta iskua. No, ehkä sen, johon FBI itse toi­mit­ti pom­min, kos­ka teki­jät oli­vat niin kädet­tö­miä, ettei­vät itse oli­si muu­ten sitä onnis­tu­neet hank­ki­maan. Kos­ka tosin FBI myös käy­tän­nös­sä itse suun­nit­te­li koko iskun, ei sii­hen­kään oli­si val­von­taa tarvittu.

    Mui­ta isku­ja ei ole saa­tu estet­tyä tuol­la val­von­nal­la. Tai aina­kaan mitään näyt­töä ei olla kos­kaan esi­tet­ty. Sen sijaan peh­mei­tä sen hyö­dyl­li­syy­des­tä on puhut­tu pal­jon ja moneen ottee­seen. Joka ker­ran kun nii­tä höy­ryä­viä kaso­ja on ton­git­tu, näyt­tö on jää­nyt löy­ty­mät­tä ja pikem­min­kin tie­don on havait­tu saa­dun jol­lain muul­la tavalla.

    Vesa nyt unoh­taa, että jos on epäi­lys ja sii­tä jotain näyt­töä, voi­daan men­nä ilman mas­sa­val­von­taa ihan perin­tei­ses­ti hank­ki­maan luvat hen­ki­lön tark­kai­lua var­ten nor­maa­lin rikos­tut­kin­nan mukai­ses­ti. Ei sen niin vai­kea­ta pitäi­si olla. SuPo voi­nee sit­ten tar­vit­taes­sa teh­dä tar­ken­net­tua val­von­taa, mut­ta sen­kin oli­si syy­tä olla lupien taka­na ja tar­koin kohdennettua.

    Pikem­min­kin näyt­täi­si Rans­kan, Bos­to­nin ja mui­den isku­jen osal­ta ole­van niin, ettei­vät polii­si- ja tie­dus­te­luor­ga­ni­saa­tiot mas­sa­kyt­täys­kii­mas­saan vai­vau­du teke­mään yhtään mitään niil­lä (luo­tet­ta­vil­la­kaan) tie­doil­la, joi­ta heil­le tulee. Eli siis on jo löy­det­ty neu­lo­ja, mut­ta ne jäte­tään huo­miot­ta, kos­ka on niin kova kii­re ton­kia hei­nä­suo­paa. Jos ker­ran tie­doil­la ei teh­dä mitään, mik­si ihmees­sä täm­möis­ten viran­omais­ten pitäi­si saa­da massavalvoa?

    Kun toi­min­nal­la jo muu­ten­kin riko­taan perus­oi­keuk­sia, niin sen asial­li­suut­ta pitäi­si pun­ni­ta myös sil­loin, kun sii­tä osoi­te­taan ole­van kiis­ta­ton­ta hyö­tyä. On täy­sin okei, että vapaus mak­saa. Tur­val­li­suus ei mene sen edel­le. Mut­ta kun mitään hyö­tyä ei olla osoi­tet­tu, sitä on vai­kea­ta puo­lus­taa ja se on eri­tyi­sen vai­kea­ta, jos edes ole­mas­sao­le­via­kaan tie­to­ja ei käy­te­tä. Val­von­taa val­von­nan vuok­si? Sehän ei suin­kaan ole totalitaristista.

    Vesa näyt­täi­si ole­van ns. hyö­dyl­li­nen höl­mö, joka ei asi­aa tun­ne kuin kor­kein­taan pin­ta­puo­li­ses­ti ja jol­le yksi­tyi­syy­den (tai mui­den­kaan ihmi­soi­keuk­sien) todel­li­nen luon­ne ei ole vie­lä pal­jas­tu­nut. Veik­kaan­pa, että mie­li muut­tuu, jos hänen yksi­tyi­siä tie­to­jaan alkaa jul­ki­suu­teen vuo­taa tai jos viran­omai­nen alkaa­kin tie­tää vähän lii­kaa. Tai ehkä­pä ei: kaik­ki eivät vain aina tajua.

    Toki jos hän on itse sitä miel­tä, että hän­tä val­vo­mal­la este­tään hir­mu­te­ko­ja, on tie­tys­ti vai­kea­ta olla asias­ta eri miel­tä. Täl­löin toki voi­si olla parem­pi jät­tää se väli­kä­si pois ja her­ra voi­si ihan suo­siol­la itse kir­jau­tua sul­jet­tuun laitokseen.

    Vesa: Mitä sinun vies­ti­lii­ken­tees­sä­si on sel­lais­ta, joka ei kes­tä viranomaisvalvontaa? 

    Demo­kraat­ti­sis­sa oikeus­val­tiois­sa todis­tus­taak­ka menee toi­sin päin. Ilman yksi­tyi­syyt­tä ei ole vapautta.

    Ja voim­me muu­ten­kin miet­tiä vas­taus­ta tähän kysy­myk­seen sen jäl­keen, kun olem­me näh­neet kaik­ki sinun yksi­tyis­asia­si — myös ne, joi­ta et halua muil­le näyt­tää. Sinua­han tämä pal­jas­te­lu ei haitannut.

  135. ano­nyy­mi: Noil­la muis­sa mais­sa jo toteu­te­tuil­la laa­jen­ne­tuil­la oikeuk­sil­la ei ole estet­ty yhtään ainoa­ta iskua. 

    Sen sijaan peh­mei­tä sen hyö­dyl­li­syy­des­tä on puhut­tu pal­jon ja moneen ottee­seen. Joka ker­ran kun nii­tä höy­ryä­viä kaso­ja on ton­git­tu, näyt­tö on jää­nyt löy­ty­mät­tä ja pikem­min­kin tie­don on havait­tu saa­dun jol­lain muul­la tavalla.

    Vesa nyt unoh­taa, että jos on epäi­lys ja sii­tä jotain näyt­töä, voi­daan men­nä ilman mas­sa­val­von­taa ihan perin­tei­ses­ti hank­ki­maan luvat hen­ki­lön tark­kai­lua var­ten nor­maa­lin rikos­tut­kin­nan mukai­ses­ti. Ei sen niin vai­kea­ta pitäi­si olla. SuPo voi­nee sit­ten tar­vit­taes­sa teh­dä tar­ken­net­tua val­von­taa, mut­ta sen­kin oli­si syy­tä olla lupien taka­na ja tar­koin kohdennettua.

    Ilman yksi­tyi­syyt­tä ei ole vapautta.

    Ai yhtään iskua ei ole estet­ty. Tai­dat olla höl­mö. Täs­sä muu­ta­ma link­ki uuti­siin Euroo­pas­ta ja muu­al­ta maailmasta. 

    http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_estetty_kaksi_islamistien_terrori-iskua/7448562

    http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/usa-valvontaohjelmien-avulla-estetty-terrori-iskuja/633553/

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1447728108856.html

    http://yle.fi/uutiset/ranskan_paaministeri_korjaa_puheitaan_terrori-iskuista/7948684

    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1366608678352

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_unsuccessful_terrorist_plots_in_the_United_States_post‑9/11

    Uuti­sia löy­tyy vaik­ka kuin­ka pal­jon. Ja aivan var­mas­ti kaik­kia tapauk­sia ei tut­kin­nal­li­sis­ta syis­tä uuti­soi­da. Lue enem­män, luu­let vähemmän. 

    Sig­naa­li­tie­dus­te­lu on nyky­ään aivan kes­kei­ses­sä roo­lis­sa rikos­ten tut­kin­taa ja ehkäi­syä, myös Suo­mes­sa. Meil­lä Suo­mes­sa tätä han­ka­loit­taa esim. pre­paid-liit­ty­mät kun nii­den hal­ti­joi­ta ei rekis­te­röi­dä. Ruot­sis­sa­kin armei­jal­la on val­tuu­det net­ti­lii­ken­teen val­von­taan. Suo­mes­sa polii­sin val­tuu­det ovat Euroo­pan sur­keim­mas­ta päästä.

    Suo­mes­sa viran­omai­siin voi luot­taa, eikä rehel­li­sil­lä ihmi­sil­lä pitäi­si olla syy­tä vas­tus­taa val­von­taa. Val­von­nal­la ei tie­ten­kään levi­te­tä kenen­kään yksi­tyi­syyt­tä louk­kaa­via tie­to­ja, niin kuin lap­sel­li­ses­ti väi­tät tai toivot.

    Useim­mat maa­han tänä vuon­na tul­leet pako­lai­set ovat hank­ki­neet pre­pai­din, eli noin 30000 kpl. Supon mukaan Suo­mes­sa on aina­kin 300 Isis-kyt­ken­nän omaa­vaa hen­ki­löä, siis ennen tätä pako­lais­ryn­täys­tä. Sanoi­sin, että ensim­mäi­nen ter­ro­ri-isku Suo­mes­sa on vain ajan kysy­mys jos emme onnis­tu ennal­ta ehkäi­sys­sä. Todel­li­se­na vaa­ra­na on, että Isi­sin jou­tues­sa ahtaal­le Syy­rias­sa ja Ira­kis­sa iskut Euroo­pas­sa lisään­ty­vät. Suo­mi on osa län­si­mais­ta koa­li­tio­ta tais­te­lus­sa Isi­siä ja ter­ro­ris­mia vas­taan. Sii­nä sodas­sa ei ole rin­ta­ma­lin­jo­ja, vaan vihol­li­nen on kes­kuu­des­sam­me. Eivät­kö Parii­sin, Lon­toon, Madri­din, Köö­pen­ha­mi­nan, Tuk­hol­man, New Yor­kin esi­mer­kit riitä?

    Ilman yksi­tyi­syyt­tä ei ole vapaut­ta.” Eivät­kö ihmi­set vaik­ka­pa Ruot­sis­sa tai USA:ssa ole vapaita?

    On vähän kor­nia kes­kus­tel­la täs­tä asias­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu-otsak­keen alla. Toi­vot­ta­vas­ti Osmo avai­si asias­ta oman kes­kus­te­lun, tie­toa hänel­lä var­mas­ti enti­se­nä minis­te­ri­nä on.

  136. Daniel Feder­ley: En minä­kään sitä kos­kaan lei­man­nut. Mut­ta muis­tan kyl­lä, että ohje oli, että lei­ma­ta pitää. Perään todet­tiin, ettei sii­tä voi tar­kas­tus­mak­sua­kaan antaa, jos jät­tää lei­maa­mat­ta mut­ta kausi­lip­pu on voi­mas­sa. En viit­si­nyt vai­vau­tua, eikä moni muukaan.

    Samm­ma här.

  137. Poten­ti­aa­li­sia ongel­mia tie­ten­kin aina on, kuten ihan mis­sä tahan­sa mitä sit­ten teem­me­kin — tai vaih­toeh­toi­ses­ti jätäm­me tekemättä.

    Vapau­des­ta koh­kaa­mi­nen moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa jois­sa jok­seen­kin kaik­ki inhi­mil­li­nen toi­min­ta on moneen ker­taan sää­del­tyä on lie­väs­ti sanoen absurdia.

    Toi­nen on yksi­tyi­syys­fun­da­men­ta­lis­ti, toi­nen turvallisuusfundamentalisti. 

    Jär­jes­ty­neis­sä yhteis­kun­nis­sa­han vapaus on lop­pu­vii­mein aina pelk­kä pri­vi­le­gio joka ote­taan heti pois kun ylei­nen etu sitä vaa­tii — tai tun­tuu vaativan.

    Ken todel­la halu­aa olla vapaa, juos­koon met­tään — and never look back.

    Pank­ki ja verot­ta­ja tie­tää kai­ken mun talou­des­ta. Lää­kä­ri kai­ken mun ter­vey­den­ti­las­ta. Mun van­hat mai­kat tie­tää min­kä­lai­sii todis­tuk­sii meit­si on saa­nut. Voi­han vietävä!

    Moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa vapaak­si voi­nee tun­tea lähin­nä vain sel­lai­nen hen­ki­lö jol­le työn­te­ko nyt vaan sat­tuu ole­maan iha­na oikeus, kau­nis mär­kä uni. S/he wouldn’t want it any other way.

    Sen sijaan täl­lai­sil­le kai­ken vie­rok­su­jil­le moder­nis­sa elos­sao­le­mi­sen tavas­sa itses­sään on aika vähän mitään kiiteltävää.

    Kuvit­te­len, että saat­tai­sin osa­ta elää toi­sin­kin. Mut­ta tämä mei­dän nykyi­nen yhteis­kun­nal­li­nen todel­li­suus nyt vaan on jär­jes­täy­ty­nyt täl­lä tavoin ja aika vähän yksi ihmi­nen voi teh­dä, että tilan­ne täs­tä — aina­kaan hänen elin­ai­ka­naan — kovas­ti toi­sen­lai­seen suun­taan muuttuisi.

    Tie­ten­gään se ei muu­tu yhtään mihin­kään jos joku ei ensin — ja luul­ta­vas­ti mel­ko pit­kä­jän­tei­ses­ti — edes yritä.

    Omal­ta pie­nel­tä osal­ta­ni suo­ri­tan jo erias­teis­ta kult­tuu­ri­häi­rin­tää, mm. siten, että pyrin kulut­ta­maan niin vähän kuin mah­dol­lis­ta (kui­ten­kin siten, että oma elä­mä säi­lyy jat­kos­sa­kin enem­män tai vähem­män mie­len­kiin­toi­se­na ja ennen kaik­kea mielekkäänä).

    Eipä moder­ni vir­ka­mies toti­ses­ti ole jät­tä­nyt mon­taa­kaan vaih­toeh­tois­ta elä­mi­sen muotoa…

    Sinäl­lään mel­ko vas­ten­mie­lis­tä aja­tus­maa­il­ma jos­sa Jal­ma­rin yksi­tyi­syys on läh­tö­koh­tai­ses­ti tär­keäm­pi kuin — i dun­no — vaik­ka nii­den tuhan­sien tavis­ten oikeus elää joi­den elon jot­kut hel­pos­ti höy­näy­tet­tä­vät kui­ten­kin päät­tä­vät lyhyeen.

    Ei, emme voi kos­kaan estää kaik­kea pahaa tapah­tu­mas­ta. Ja kyl­lä, täl­lä­kin het­kel­lä länk­kä­ri jos­sain mes­taut­taa hänen mie­les­tä infi­de­le­jä tai muu­ten vaan kel­vot­to­mia yksi­löi­tä jos sil­lä vaik­ka sääs­tet­täi­siin joi­den­kin tois­ten yksi­löi­den henki.

    Uti­li­ta­ria­nism, baby!

    Isoin ongel­ma big datan haa­li­mi­ses­sa ylei­seen tur­val­li­suusas­pek­tiin vedo­ten on juu­ri­kin sii­nä, että sig­nal-to-noi­se ratio tulee väki­sin­kin vähän hele­ve­tin mas­sii­vi­sek­si — ja kal­liik­si sikä­li mikä­li per­kaa­mi­nen jäte­tään vir­ka­mies­ten vastuulle.

    Usein käy­kin niin ettei lopul­ta oikein kukaan osaa sanoa mil­lä on käyt­tis­tä ja mikä on pelk­kää ajanhukkaa.

    Pitäi­si antaa koneä­lyn rak­sut­taa ja löy­tää varoi­tus­merk­ke­jä. AI kehit­tyy hur­jaa vauh­tia, mut­ta aika päs­si se vie­lä­kin näis­sä asiois­sa on. Luul­ta­vas­ti ihmi­nen ei ole paras ohjel­moi­maan — eli ker­to­maan koneel­le — mihin asioi­hin kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta ja mit­kä jät­tää huomiotta.

    Sitä big dataa täy­tyy ensin olla tol­kut­to­mia mää­riä ennen kuin on edes mah­dol­lis­ta aja­tel­la, että oli­sim­me saa­vut­ta­neet enem­män tai vähem­män reli­aa­be­lin korpuksen.

    Eivät ihmi­set lopul­ta­kaan ole loput­to­man inno­va­tii­vi­sia vaan päin vas­toin suu­rin osa meis­tä on ihan rehel­li­siä päs­se­jä jot­ka just ja just osaa netis­tä lada­ta Anar­kis­tin Keit­to­kir­jan, ostaa aptee­kis­ta oikea­ta tava­ra­ta ja sit­ten vie­lä jol­lain tark­kuu­del­la kokatakin.

    Voi­si­ko sel­lai­nen näkö­kul­ma ken­ties olla perus­tel­tu, että täl­le nimen­omai­sel­le viran­omais­ta­hol­le annet­tai­siin oikeus seu­ra­ta yksit­täis­ten­kin mat­ka­kort­tien tie­to­ja sil­lä perus­teel­la, että nii­tä ana­ly­soi­mal­la oli­si mah­dol­lis­ta saa­da aikai­sek­si parem­paa — ihan kaik­ki kan­sa­lai­sia hyö­dyt­tä­vää — jouk­ko­lii­ken­net­tä, vaik­ka sii­nä Jal­ma­rin “vapaut­ta” jou­du­taan­kin vähän loukkaamaan?

    Ei sil­lä ettei­kö sof­tain­si­nöö­ri osai­si suun­ni­tel­la sel­lai­sen kor­tin jos­ta saa ulos sil­le kumu­loi­tu­nut­ta tie­toa ilman, että kysei­sen tie­don hyväk­si­käyt­tä­jil­le tar­vit­si­si antaa ko. kor­tin omis­ta­jas­ta min­kään­lais­ta iden­ti­fi­kaa­tio­ta (pait­si ao. tie­dois­ta aina jol­lain tark­kuu­del­la pää­tel­tä­vis­sä ole­vaa asui­na­luet­ta sekä mah­dol­lis­ta työ- tai opiskelupaikkaa).

  138. Cap­tain Awe­so­me:
    Poten­ti­aa­li­sia ongel­mia tie­ten­kin aina on, kuten ihan mis­sä tahan­sa mitä sit­ten teem­me­kin – tai vaih­toeh­toi­ses­ti jätäm­me tekemättä.

    Vapau­des­ta koh­kaa­mi­nen moder­nis­sa yhteis­kun­nas­sa jois­sa jok­seen­kin kaik­ki inhi­mil­li­nen toi­min­ta on moneen ker­taan sää­del­tyä on lie­väs­ti sanoen absurdia.

    Vapaus on kovin suh­teel­lis­ta ja vapaa­ta yhteis­kun­taa ei ole mis­sään eikä näil­lä näky­min kos­kaan tulekaan.

    Jos men­nään kon­kre­ti­aan, niin antai­sin ylei­se­nä sään­tö­nä viran­omai­sil­le oikeu­den kai­ken vies­ti­lii­ken­teen val­von­taan. Hie­no­sää­döl­lä teh­täi­siin har­vo­ja rajauk­sia. Sit­ten viran­omai­nen aina­kin aluk­si koh­dis­tai­si resurs­sin­sa suu­rim­man uhan koh­tei­siin. Täl­lä tavoin big data ei oli­si niin big. 

    Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä mut­ta nyky­ään polii­sil­la kai pitää olla perus­tel­tu syy ja jotain näyt­töä vaka­vas­ta rikol­li­suu­des­ta tai sen uhas­ta jot­ta kuun­te­lu­lu­pa heltiää. 

    Täs­tä nyt joku taas pil­las­tuu, mut­ta yhte­nä esi­merk­ki­nä kaik­ki pre paid ‑liit­ty­mät seurantaan/kuunteluun.

  139. Täs­sä vii­mek­si sat­tu­nees­sa jenk­ki­läi­ses­sä rie­hu­mi­ses­sa — San Ber­nar­di­nos­sa, Kali­for­nias­sa — tie­dus­te­lu­vä­ki oli onnis­tu­nut poi­mi­maan ennen mur­heel­lis­ta tekoa kir­jeen­vaih­toa jota voi­daan pitää ekstre­mis­ti­se­nä tai aina­kin ekstre­mis­ti­ses­ti virittyneenä.

    Se, että kave­rin himas­sa on sär­jet­ty kom­puut­te­rit tuusan nuus­kak­si viit­taa aika vah­vas­ti sii­hen, että mis­tään het­ken pro­vo­soi­tu­mi­ses­ta ei ole — taas­kaan — ollut kyse vaan ihan aja­tuk­sen kans­sa ollaan oltu liikenteessä.

    Vai­mon­ha­ku­reis­sut — vaik­ka oltai­siin­kin ihan vil­pit­tö­mäl­lä asial­la — Sau­di-Ara­bi­aan ja Pakis­ta­niin mikä­li kave­rin tie­det­ty vies­ti­tel­leen ekstre­mis­ti­seen ajat­te­luun suun­tau­tu­vien hen­ki­löi­den kans­sa luu­li­si ole­van nykyi­ses­sä ame­rik­ka­lai­ses­sa vah­vas­ti isla­mo­fo­bi­ses­sa ilma­pii­ris­sä niin itses­tään sel­vä red flag, että täl­lai­nen kave­ri kan­nat­tai­si ilman muu­ta ottaa jutu­tet­ta­vak­si vaik­ka se jotain aina tie­tys­ti maksaakin.

    Jos­kus pake­tin sol­mut voi alkaa aue­ta kun joku joka vai­kut­taa oikeas­ti kiin­nos­tu­neel­ta hyvin yksin­ker­tai­ses­ti ja suo­raan kysee, et onks kaik­ki jees? Mites duu­nis? Vit­tuil­lee­ko siel­lä jot­kut kol­le­gat rät­ti­päis­tä, tai pilk­kaa isla­mia, ja jos niin mil­tä se tun­tuu? Entä miten suvun ja per­heen kans­sa noin yleen­sä ottaen menee? Entäs noi mim­mi­ku­viot? Mitä miel­tä yleen­sä­kin ottaen olet sii­tä, että Ame­rik­ka tun­tuu pom­mit­ta­van kai­ken maa­il­man len­no­keil­la sun uskon­vel­jiä­si siel­lä sun tääl­lä? Min­kä­lai­nen sun oma ame­rik­ka­lai­nen unel­ma on? Oot syn­ty­nyt ja kas­va­nut tääl­lä, miten sä itse arvioi­sit mis­sä mää­rin iden­ti­fioi­dut ame­rik­ka­lai­sek­si? Onks ehkä jotain muu­ta mis­tä halui­sit puhuu? Ei oo esim. mitään raha­huo­lii, tuut talou­del­li­ses­ti toi­meen ok? Nimit­täin jee­sii saa kyl­lä ja kan­nat­taa­kin pyy­tää. Just ask, ok?

    Toki pitää sit kans olla val­miu­det antaa sitä jee­sii kun jee­sa­ta lupaa.

    Vai­kea näh­dä, että täl­lai­set­kaan kave­rit oli­si­vat mihin­kään kovin­kaan nopeas­ti häviä­mäs­sä jot­ka osaa­vat kyl­lä halu­tes­saan pitää pokan duu­ni­pai­kal­la — ja tar­vit­taes­sa mis­sä tahan­sa muu­al­la­kin — vaik­ka mie­li kuo­hui­si miten.

    Mut­ta väi­tän, että joku hel­pos­ti lähes­tyt­tä­vä ja hyväk­si ihmis­tun­ti­jak­si tun­net­tu ammat­ti­lai­nen var­maan osai­si puo­len tun­nin rupat­te­lun perus­teel­la aika hyvin arvioi­da, että kan­nat­taa­ko kave­ri lait­taa tehos­tet­tuun seu­ran­taan vai ei.

    Ei sii­tä tie­ten­kään mihin­kään pää­se, että aina joku slips through the cracks no mat­ter what. C’est la vie.

    Tämä uusin keis­si on kyl­lä monel­la tapaa poik­keus “nor­maa­liin” höy­räh­tä­mi­seen ver­rat­tu­na kun kysees­sä kum­min­kin hyvin kou­lu­tet­tu, hyvä tuloi­nen ja kai­kin tavoin hyvä­ta­pai­se­na pidet­ty tuo­re fai­ja ja avio­liit­toon­kin jo pääs­syt mies joka yhdes­sä myös var­sin tuo­reen vai­mon­sa kans­sa kii­kut­taa 6kk:n ikäi­sen lap­sen­sa kyl­män rau­hal­li­ses­ti suku­lais­ten hotei­siin pääs­täk­seen vai­mon­sa kans­sa kylil­le rie­hu­maan perin sur­kein seurauksin.

    Kotoa löy­tyi lisää arse­naa­lia sen ver­ran mit­ta­vas­ti, että enem­män­kin lie­nee olleen tar­koi­tus saa­da tuhoa aikaan. Niin hyvin eivät pom­me­jaan kui­ten­kaan olleet saa­neet kyhä­tyk­si kasaan, että sisä­ti­las­sa räjäyt­tä­mi­nen oli­si onnistunut.

    Joten­kin sel­lai­nen fii­lis näis­tä vähän jää — Rans­kas­sa­kin — että SWAT-äijät ja posii­lit yli­pää­tään pyr­ki­vät nyt sii­hen, että koh­teet ensi­si­jai­ses­ti eli­mi­noi­daan. Ei tätä tie­ten­kään ääneen lausu­ta eikä voi sanoa­kaan, mut­ta en yhtään ihmet­te­li­si mikä­li täl­lai­nen “tah­to­ti­la” kui­ten­kin on olemassa.

    Shoot first, ask ques­tions later, kuvaa tätä aikaa aika hyvin.

    Mitä isot edel­lä sitä pie­net perässä.

    Rau­han­no­be­lis­ti Oba­ma­han teloi­tut­ti bin Lade­nin ja ikään kuin var­mis­taak­seen vie­lä dump­pa­si ruu­miin mereen kuin kapi­sen koi­ran. Case clo­sed. Lop­pu­tu­los­ta en osaa pahek­sua, ainoas­taan tapaa jol­la se tehtiin.

    Due process on oikeus­val­tion perus­ta. Jos sitä ei ole, ollaan aika­lail­la saman­lai­nen rois­to­val­tio kuin ne joi­ta vas­taan yri­te­tään demo­kra­tian nimis­sä tapella.

    Why do they hate us so much?” kysyy kir­ka­sot­sai­nen amerikkalainen.

    Gee, I dun­no Dick. Might it have somet­hing to do with the sheer extent of Ame­rican mili­ta­ry pre­sence all over the fuc­king planet…? 

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_States_military_bases

    Jos on sitä miel­tä, että ter­ro­ris­mi lop­puu maa­il­mas­ta tap­pa­mal­la niin sit­ten pitäi­si varau­tua sii­hen, että kans­sa tekee niin. Kill ’em all. Jos ei usko, niin kan­nat­tai­si mie­lum­min kut­sua kaik­ki pojat kotiin, pyy­del­lä anteek­si kun anteek­si­pyy­det­tä­vää on, ja kat­soa osai­si­ko muu maa­il­ma pär­jäil­lä sit­ten­gin omin nokkinensa…

    Itsel­lä­ni on aika kova luot­to sii­hen, että suu­rin osa osai­si elel­lä ilman jat­ku­vaa aja­tus­ta naa­pu­rin nitis­tä­mi­ses­tä. I know I could.

  140. Toi­vot­ta­vas­ti han­ke ei tule tou­teu­tu­maan!! Olen ehdot­to­mas­ti tätä vas­taan. Suo­mes­sa on pyö­räi­ly­ke­le­jä ver­rat­tain erit­täin vähän, eikä muu­ta­man kuu­kau­den takia mis­sään nimes­sä kan­na­ta muut­taa ja hei­ken­tää Kal­lion pie­nem­mil­lä kujil­la asu­vien olo­ja. Pyö­rä­tiet löy­tyy Sör­näis­ten ran­ta­tiel­tä ja saman suun­tai­sil­ta pik­ku­ka­duil­ta (mm Pen­ger­ka­tu) mut­ta mikä­li se tun­tuu pyö­räi­li­jöil­le lii­an han­ka­lal­ta siir­ty­mi­sel­tä niin sit­ten tai­taa olla ohjaus­tan­gois­sa (ja pääs­sä) vikaa. Pyö­räi­len kesäi­sin + niin kau­an kuin kelit sal­lii, enkä yksin­ker­tai­ses­ti ymmär­rä tätä tar­vet­ta. Asun Pen­ger­ka­dul­la ja koen tämän asun­non hin­to­jen ale­ne­mi­se­na var­sin­kin pie­nil­lä kaduil­la mikä­li auto­lii­ken­ne ohja­taan sin­ne. Täs­sä ammu­taan itse­ään vaan nilk­kaan. Mut­ta tär­kein­tä­hän on se, että pyö­räi­li­jät pää­se­vät hel­pos­ti, nopeas­ti ja esteet­tö­mäs­ti liik­ku­maan mis­sä vain. Viis asukkaista.

  141. Ja pie­ni lisäys: Kenen mie­les­tä jouk­ko­lii­ken­teen suju­vuus on täs­sä se ongel­ma? Se, että aamul­la klo 8–9 ja päi­väl­lä klo 16–18 syn­tyy lii­ken­ne­va­loi­hin ruuh­kaa ei minun mie­les­tä­ni ole tar­peek­si hyvä perus­te­lu täl­lai­sel­le rat­kai­sul­le. Hel­sin­ki ei ole mikään Istan­bu­lin tai New Yor­kin kal­tai­nen met­ro­po­li, jos­sa lii­ken­ne ei sujui­si. Ei vaan ole. Soi­nin­vaa­ral­le ter­vei­siä, kai ne rahat voi­si jär­ke­väm­min­kin tuh­la­ta. Miten meni, noin niin­ku omas­ta mielestä?

    1. Jos bus­sien ja rati­koi­den kul­ku nopeu­tuu vain minuu­til­la, täs­tä tulee tuhan­nen tun­nin aika­sääs­tö vuo­ro­kau­des­sa jouk­ko­lii­ken­ten käyt­tä­jil­le. Miten tämä voi olla mer­ki­tyk­se­tön­tä, mut­ta pal­jon pie­nem­pi ajan­me­ne­tys autoi­li­joil­le on mer­kit­tä­vä. Ker­to­kaa, mik­si autoi­li­joi­den aika on arvokkaampaa.

  142. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mon­ta­ko­han bus­sia ja rai­tio­vau­nua minuu­tis­sa tuos­sa kuvas­sa kulkee?

    No veik­kaan että suo­men väki­lu­ku ei tai­da riit­tää Mel­bour­nen kal­tai­seen jät­ti­läi­seen, eli var­mas­ti aika pal­jon enem­män kuin tääl­lä perä­hi­kiä Hel­sin­gis­sä. Joten, mik­si tämä rat­kai­su oli­si ongel­ma? Niin­kuin todet­tu ja pik­ka­sen jos jak­saa ottaa asiois­ta sel­vää, huo­maa, että isoil­la mil­joo­na­kau­pun­geis­sa tämä rat­kai­su toimii.

  143. Sipu­li­jäbä: Tär­kein­tä Hämeen­tien lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa on jouk­ko­lii­ken­teen suju­voi­tu­mi­nen ja nopeu­tu­mi­nen. Pelk­kien pyö­rä­kais­to­jen vuok­si suun­ni­tel­maa ei ole teh­ty, joten nii­den tarpeettomuudesta/tarpeellisuudesta vän­kää­mi­nen on kes­kus­te­lun vie­mis­tä sivuraiteille.

    Tai­dat­ko­han asua sii­nä lähel­lä­kään Hämeen­tie­tä? Hen­ki­lö­au­to­jen siir­ty­mi­nen ahtail­le pik­ku­ku­jil­le (pen­ger­ka­dul­la myös sokeit­ten asun­to­la HUOM!) tie­tää kaik­kea muu­ta kuin suju­vuut­ta. Täs­sä uudis­tuk­ses­sa ei voi­te­ta ajal­li­ses­ti kuin muu­ta­mia minuut­te­ja nykyi­seen verrattuna.

    1. Hen­ki­lö­au­to­jen siir­ty­mi­nen ahtail­le pik­ku­ku­jil­le (pen­ger­ka­dul­la myös sokeit­ten asun­to­la HUOM!) tie­tää kaik­kea muu­ta kuin sujuvuutta

      Mal­lin­nuk­sen mukaan autoi­li­joi­den ei kan­na­ta “oikais­ta” asuin­ka­tu­jen kaut­ta. Jos kui­ten­kin oikai­se­vat, sii­tä yhtey­des­tä teh­dään vähän hitaam­pi, kos­ka ausin­ka­tu­jen käyht­töä läpia­joon pyri­tään estä­mään yleensäkin.

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos bus­sien ja rati­koi­den kul­ku nopeu­tuu vain minuu­til­la, täs­tä tulee tuhan­nen tun­nin aika­sääs­tö vuo­ro­kau­des­sa jouk­ko­lii­ken­ten käyt­tä­jil­le. Miten tämä voi olla mer­ki­tyk­se­tön­tä, mut­ta pal­jon pie­nem­pi ajan­me­ne­tys autoi­li­joil­le on mer­kit­tä­vä. Ker­to­kaa, mik­si autoi­li­joi­den aika on arvokkaampaa.

    Ei autoi­li­joi­den aika ole tie­ten­kään arvok­kaam­paa, eli täs­sä komppaan.

    Sen sijaan ilmei­ses­ti iso­ja lii­ken­nein­ves­toin­te­ja perus­tel­laan sil­lä, että mat­kus­ta­jien aikaa sääs­tyy vaik­ka­pa yksi minuut­ti per mat­kus­ta­ja. Ja vuo­des­sa jos­sa­kin hank­kees­sa “sääs­tö” on vaik­ka­pa mil­joo­na tun­tia. Täl­lä sit­ten perus­tel­laan esim. 100 mil­joo­nan investointia.

    Täl­lai­nen inves­toin­ti­las­kel­ma ontuu pahan ker­ran. Samal­la peri­aat­teel­la Salk­ka­rei­den lähet­tä­mi­nen pitää lopet­taa, kos­ka kat­so­jat huk­kaa­vat sii­hen 10 mil­joo­naa tun­tia vuodessa.

    Suu­rim­mal­la osal­la ihmi­sis­tä on niin pal­jon lor­vai­luai­kaa, ettei sil­le pidä las­kea talou­del­lis­ta arvoa. Lii­ken­tees­sä sääs­ty­nyt aika kun käy­te­tään kui­ten­kin johon­kin tyh­jän­päi­väi­seen, vaik­ka­pa someiluun.

    1. Sinän­sä olen Vesan kans­sa samaa miel­tä sii­tä, etä Salk­ka­rien kat­so­mi­nen on yhtä tus­kus­tut­ta­vaa kuin ruuh­ka­bus­sis­sa sei­so­min­nen, mut­ta me olem­me Vesan kans­sa vähm­mis­tö­nä. Monet kat­so­vat salk­ka­rei­ta vapaaehtoisesti.

  145. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­to­kaa, mik­si autoi­li­joi­den aika on arvokkaampaa.

    Kukaan ei ole väit­tä­nyt ja tus­kin edes ajat­te­lee, että autoi­li­joi­den aika oli­si arvok­kaam­paa kuin mui­den lii­ken­tees­sä kulkijoiden. 

    Mut­ta jos­tain syys­tä nämä katusuun­ni­tel­mat perus­tel­laan yleen­sä sil­lä, että pyö­räi­li­jöi­den ajoai­ka nopeu­tuu ja vas­taa­vas­ti autoi­li­joi­den ajoai­ka hidas­tuu. Joten sil­loin ei men­nä aina­kaan enem­mis­tön ehdoil­la. Ja jalan­kul­ki­joi­den mat­ka-ajas­ta ei näy­tä ole­van mitään väliä, kos­ka sitä voi ihan vapaas­ti piden­tää lisää­mäl­lä pakol­li­sia vaih­to­ja lii­ken­ne­vä­li­nees­tä toi­seen, piden­tä­mäl­lä käve­ly­mat­ko­ja ja vähen­tä­mäl­lä pysäkkejä.

  146. Vesa: Ai yhtään iskua ei ole estet­ty. Tai­dat olla höl­mö. Täs­sä muu­ta­ma link­ki uuti­siin Euroo­pas­ta ja muu­al­ta maailmasta. 

    Juu­ri nuo NSA:n pää­joh­ta­jan puheet ovat löy­sää tuu­baa. Ne on tar­kis­tet­tu kriit­ti­sen median toimesta.
    Muis­ta lin­keis­tä ei sit­ten lain­kaan löy­ty­nyt­kään mie­li­pi­det­tä­si tuke­via argu­ment­te­ja mas­sa­val­von­nas­ta. Itsea­sias­sa tie­to­läh­teis­tä ei mai­nit­tu yhtään mitään. “Tie­dus­te­lu­toi­min­ta” on var­sin eri asia kuin kai­ken lii­ken­teen mas­sa­val­von­ta. Nime­no­maan perin­tei­nen tie­dus­te­lu­toi­min­ta on pal­jon tehok­kaam­paa, tar­kem­paa ja koh­den­ne­tum­paa kuin mas­sa­val­von­ta, jos­sa surut­ta tuh­la­taan resurs­se­ja rikot­taes­sa kaik­kien perus­oi­keuk­sia. Lisäk­si kun resurs­sit uppoa­vat mas­sa­val­von­taan, pain­opis­te siir­tyy tar­peet­to­maan tie­don­han­kin­taan esto­toi­min­nan sijaan.

    Vesa: On vähän kor­nia kes­kus­tel­la täs­tä asias­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu-otsak­keen alla. 

    Kat­so peiliin.

    Vesa: Jos men­nään kon­kre­ti­aan, niin antai­sin ylei­se­nä sään­tö­nä viran­omai­sil­le oikeu­den kai­ken vies­ti­lii­ken­teen val­von­taan. Hie­no­sää­döl­lä teh­täi­siin har­vo­ja rajauk­sia. Sit­ten viran­omai­nen aina­kin aluk­si koh­dis­tai­si resurs­sin­sa suu­rim­man uhan koh­tei­siin. Täl­lä tavoin big data ei oli­si niin big. 

    Ja juu­ri täl­lä tavoin teh­dään big datas­ta mah­dol­li­sim­man big ilman min­kään­lai­sia koh­den­nuk­sia. Sen sijaan jos luvat jou­du­taan aivan nor­maa­lis­ti hake­maan perus­oi­keus­har­kin­taa käyt­täen, koh­den­tu­vat resurs­sit oikein, yksi­tyi­syy­den­suo­ja säi­lyy ja pyri­tään käyt­tä­mään hyväk­si­ha­vait­tu­ja tehok­kaam­pia, vaih­toeh­toi­sia menetelmiä.

    Cap­tain Awe­so­me: Mut­ta väi­tän, että joku hel­pos­ti lähes­tyt­tä­vä ja hyväk­si ihmis­tun­ti­jak­si tun­net­tu ammat­ti­lai­nen var­maan osai­si puo­len tun­nin rupat­te­lun perus­teel­la aika hyvin arvioi­da, että kan­nat­taa­ko kave­ri lait­taa tehos­tet­tuun seu­ran­taan vai ei. 

    Aivan, mut­ta tähän­hän ei pääs­tä kaik­kea vies­ti­lii­ken­net­tä tark­kai­le­mal­la vaan perin­tei­sil­lä mene­tel­mil­lä, usein kas­vok­kain. Tämä ei suin­kaan skaa­lau­du tie­to­verk­koon. Suu­res­sa osas­sa iskuis­ta (ellei kai­kis­sa) per­heen­jä­se­net, naa­pu­rit, ystä­vät, esi­mie­het, jne. ovat etu­kä­teen ilmoit­ta­neet huo­le­nai­heen­sa viran­omai­sil­le eikä tie­doil­la ole teh­ty mitään, vaik­ka kuka tahan­sa ymmär­tää ilmoi­tus­kyn­nyk­sen ole­van kor­kea. Mas­sa­val­von­ta ei auta mitään ja on tar­pee­ton­ta, jos saa­tu­ja tie­to­ja osa­taan hyö­dyn­tää. Jos nii­tä ei osa­ta hyö­dyn­tää, tie­to­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen ei hel­po­ta asiaa.
    Sit­ten on tie­tys­ti aina näi­tä, jot­ka eivät anna mitään merk­kiä itses­tään. Hei­hin ei mas­sa­val­von­ta­kaan pys­ty. Vaih­toeh­to­jen väliin voi jää­dä jotain, mut­ta se ei suin­kaan rii­tä oikeut­ta­maan massavalvontaa.

    Cap­tain Awe­so­me: Pank­ki ja verot­ta­ja tie­tää kai­ken mun talou­des­ta. Lää­kä­ri kai­ken mun terveydentilasta. 

    Pank­ki ja verot­ta­ja minus­ta saa­vat­kin tie­tää “kai­ken” talou­des­ta. Kum­man­kaan ei sil­ti tar­vit­se tai tule­kaan tie­tää, mitä jää­te­löä on ostet­tu vaan kes­kit­tyä talou­del­li­seen aspek­tiin. Raha ja vero­tus kuu­lu­vat yhteis­kun­ta­so­pi­muk­seen ja niil­lä on yhteis­kun­nal­li­sia vai­ku­tuk­sia. Eteen tule­vis­ta epäi­lyt­tä­vis­tä asiois­ta voi toki vir­ka­mies­kin kilaut­taa polii­sil­le: Mas­sa­val­von­ta ei ole sama asia kuin epäi­lyn tut­ki­mi­nen. Se ei ole ongelma.
    Sen sijaan on ongel­ma, jos joku suo­raan näkee, mitä kau­pas­ta on ostet­tu. Tämän vuok­si kätei­nen on edel­leen­kin ihan hie­no asia, aina­kin kun­nes pie­net ostok­set saa­daan eril­li­sen “käteis­lain­sää­dän­nön” pii­riin. Ei tai­da tapah­tua ihan lähiai­koi­na ylei­ses­tä ilma­pii­ris­tä ja big datan kau­pal­li­sis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta johtuen.

    Lää­kä­ri saa (tai hänen pitäi­si saa­da) halu­tes­saan tie­tää kai­ken ter­vey­den­ti­las­ta, mut­ta sii­tä pitäi­si myös jää­dä tie­to­kan­taan jäl­ki, haku pitäi­si perus­tel­la, val­von­tae­li­men tuli­si val­voa noi­ta kaik­kia var­mis­taak­seen sii­hen myös löy­ty­vän päte­vän syyn, ja poti­laan pitäi­si voi­da halu­tes­saan tar­kas­tel­la, ket­kä tie­to­ja ovat kat­sel­leet, mis­tä orga­ni­saa­tios­ta ja min­kä vuok­si, ja tar­peen tul­len voi­da teh­dä ilman syy­tä kat­sel­leen (ja nuk­ku­neen val­von­tae­li­men) elä­mä vai­keak­si ja erit­täin kalliiksi.

    Ei sen niin vai­kea­ta tar­vit­se olla. Minua ihme­tyt­tää suun­nat­to­mas­ti, miten yhtäk­kiä mikään ei onnis­tu, jos jou­tuu vähän näke­mään nimel­lis­tä vai­vaa (tai otta­maan vas­tuu­ta). Eikö alal­la juu­ri pitäi­si olla epä­ta­val­li­sen päte­viä ihmi­siä, joi­ta suu­ret­kaan vai­keu­det eivät estä teke­mäs­tä työ­tään, eikä mitään kädet­tö­miä tumpeloita?

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Monet kat­so­vat salk­ka­rei­ta vapaaehtoisesti. 

    Se kiel­tä­mät­tä oudos­tut­taa. Sel­viy­ty­jiä, venak­ko­ja ja Pig Brot­he­lia­kin monet kat­so­vat. Onnek­si ovat enim­män naa­mal­le väki­sin työn­tä­mi­sen lopettaneet.

  148. ano­nyy­mi: Aivan, mut­ta tähän­hän ei pääs­tä kaik­kea vies­ti­lii­ken­net­tä tark­kai­le­mal­la vaan perin­tei­sil­lä mene­tel­mil­lä, usein kasvokkain. 

    Luul­ta­vas­ti tar­vit­sem­me molempia.

    ano­nyy­mi: Sit­ten on tie­tys­ti aina näi­tä, jot­ka eivät anna mitään merk­kiä itsestään.

    Val­tao­sas­sa — ellei kai­kis­sa — keis­seis­sä jen­gin käyt­täy­ty­mi­nen kyl­lä toden­ne­tus­ti muuttuu.

    Era­koi­den käy­tök­sen muu­tos­ta on vain han­ka­la ulko­puo­lis­ten usein­kaan havai­ta. Mut­ta jo era­koi­tu­mi­nen itses­sään on aika mer­kit­tä­vä red flag jos­ta on ihan asial­lis­ta nos­taa kis­sa pöy­däl­le kun sel­lai­seen törmää.

    Esim. täs­sä nyt puhees­sa ollees­sa tapauk­ses­sa kol­le­ga oli havain­nut kave­rin per­soo­nan muuttuneen.

    Myös pai­kal­li­sen mos­kei­jan diri­ka oli havain­nut yhden har­taim­mis­ta seu­ra­kun­ta­lai­sis­taan yht’äk­kiä kadon­neen kuin tuh­ka tuuleen.

    Vois olla ihan hyvä peri­aa­te, että lam­mas­pai­men ottai­si reip­paas­ti puhe­li­men koi­raan ja kysyy, et oot­ko nää kun­nos­sa kun ei oo äijää näkyny.

    Sil­lä vaan kun jäbä kum­mis­ki käy­ny tääl meil joka päi­vä pari­kin ker­taa rukoi­le­mas, funt­sin et var­maan pie­nen lap­sen isä­nä on tie­tys­ti kai­ken­lais­ta, mut aat­te­lin nyt kui­ten­kin soit­taa ja kysyy jos vaik­ka olis jotain sat­tu­nut. Toi­vot­ta­vas­ti et nyt hir­veäs­ti pahastu.”

    Hää­hän olis sit toki voi­nut huu­taa kurk­ku suo­ra­na et louk­kaat mun yksi­tyi­syyt­tä s‑tana — ja lyö­dä var­muu­dek­si vie­lä luu­rin korvalle.

    Minus­ta yksi­tyi­syy­den jat­ku­vas­sa sin­nik­kääs­sä ja usein äänek­kääs­sä­kin vaa­tees­sa on vain jotain enem­män kuin vähän per­vers­siä tapauk­sis­sa jois­sa asian­omai­nen fak­ti­ses­ti kui­ten­kin on osa nor­maa­lia yhteis­kun­nal­lis­ta todel­li­suut­ta ja mitä ilmei­sem­min sel­lai­ses­sa myös halu­aa jat­kaa elo­aan ja oloaan.

    Ymmär­täi­sin vas­tus­tuk­sen jos kyse oli­si era­kos­ta — tai sel­lai­sek­si halua­vas­ta. Enkä pel­käs­tään ymmär­täi­si vaan myös hyväk­syi­sin jos/kun joku kokee ettei pää­se vir­ka­mies­tä pakoon ei sit­ten millään.

    Mut­ta elä­mä on valintoja.

    Väi­tän, että kyl­lä met­sään edel­leen­kin pää­see bunk­kaa­maan jos sii­hen suin­kin halu­ja vaan on.

    Kun­han vir­ka­mie­hel­lä ei ole syy­tä epäil­lä, että erak­ko pitäi­si alai­käis­tä jäl­ki­kas­vu­aan vas­ten­tah­toi­ses­ti skut­sis­sa, tai lai­min­löi­si laki­sää­teis­tä oppi­vel­vol­li­suut­ta, niin ei yhteis­kun­nal­la ole mitään todel­lis­ta insen­tii­viä lähet­tää posii­lia hake­maan yhtä mies­tä takai­sin sivis­tyk­sen pariin.

    Kädet täyn­nä on töi­tä heil­lä muu­ten­kin ilman, että pitäi­si vie­lä alkaa läh­teä hip­pe­jä pöpe­li­kös­tä metsästämään.

    Mut­ta jos vir­ka­mie­hen kor­viin alkaa kan­tau­tua sen suun­tais­ta puhet­ta, että hom­ma alkaa muis­tut­taa jon­kin­lais­ta kult­tia ja että toi­min­nas­sa voi olla vähän radi­kaa­lim­pia aivoi­tuk­sia ver­rat­tu­na kes­ki­luok­kais­ten val­kois­ten ham­pun­polt­ta­jien 60-luku­lai­seen poly­amo­ri­aan, niin sel­lai­set väit­teet on jo ihan ylei­sen tur­val­li­suu­den nimis­sä syy­tä vir­ka­mies­ten käy­dä pai­kan pääl­lä totea­mas­sa oikeik­si tai kateel­lis­ten panetteluksi. 

    Yksi mie­les­tä­ni var­sin rea­lis­ti­nen tule­vai­suu­den näky­mä — ja perus­pes­si­mis­tin mie­les­tä luon­nol­li­ses­ti myös uhka — on sel­lai­nen, että perus­kon­ser­va­tii­vi­ses­ta maa­il­man­ku­vas­ta pykä­län tai pari radi­kaa­lim­mis­ta aja­tuk­sis­ta ins­pi­roi­tu­nei­ta yhtei­sö­jä alkaa nous­ta jat­kos­sa vähän joka nie­meen ja notkoon.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen sisäl­löl­li­ses­ti raken­ta­vin piir­re on ollut ja tulee ole­maan se, että se tör­mäyt­tää väki­sin­kin eri tavoin ajat­te­le­via epä­sään­nöl­li­sen sään­nöl­li­ses­ti yhteen sil­lä seu­rauk­sel­la, että ääria­jat­te­lu tup­paa väki­sin­kin tasoittumaan.

    Pie­nis­sä yhtei­söis­sä ääria­jat­te­lu sen sijaan tup­paa kas­va­maan, ja sii­tä on his­to­rial­li­ses­ti ollut aika huo­no­ja kokemuksia.

    Mut­ta se isoin ongel­ma kai tule­vai­suu­des­sa­kin on se, että eri läh­teis­tä ja eri kei­noin saa­tu tie­dus­te­lu­tie­to ei kom­mu­ni­koi kun­nol­la — tai vält­tä­mät­tä ollen­kaan — tois­ten­sa kanssa.

    Jen­keis­sä­kin nousi 9/11 jäl­keen kuin sie­niä sateel­la kym­me­niä ellei sato­ja uusia iso­ja ja pie­niä orga­ni­saa­tioi­ta joi­den toi­min­ta­kent­tä limit­tyy ja lomit­tuu sel­lai­sek­si tilk­ku­tä­kik­si ettei var­maan kenel­lä­kään yksit­täi­sel­lä hen­ki­löl­lä ole sel­keä­tä käsi­tys­tä sii­tä kuka mitä­kin tekee — vai tekee­kö yhtään mitään.

    Puhu­mat­ta­kaan kuin­ka pal­jon pääl­lek­käis­tä työ­tä eli resurs­sien huk­kaa­mis­ta tapah­tuu koko ajan.

    Ja kuin­ka pal­jon kerä­tään dataa sen tar­kem­min sisäl­löl­li­siä seik­ko­ja poh­ti­mat­ta vain sik­si, että heil­le mak­se­taan “tie­dos­ta”.

    Jos rigi­dia dataa ei vaan kuu­lu tai ehkei edes ole ole­mas­sa — aina­kaan hei­dän käyt­tä­mil­lään meto­deil­la — heil­lä kui­ten­kin edel­leen säi­lyy talou­del­li­nen insen­tii­vi tuot­taa pro­ses­soi­ta­vak­si dataa enem­män tai vähem­män kat­kea­mat­to­ma­na nauhana.

    Täl­lai­sen “tie­don” ana­ly­soin­nin puo­les­taan hoi­taa joku toi­nen fir­ma — jos­sa ammat­ti­tai­to voi olla ihan yhtä ohkais­ta tai ole­ma­ton­ta kuin sii­nä joka tätä “tie­toa” on alun­pe­rin kerännyt. 

    Lop­pu­vii­mein taval­li­set ame­rik­ka­lai­set veron­mak­sa­jat kuit­taa­vat näi­den myria­dien orga­ni­saa­tioi­den “researc­hin”.

    Eivät sik­si, että jär­jes­tel­mä on osoit­tau­tu­nut kus­tan­nus­te­hok­kaak­si vaan sik­si kos­ka hei­dän mak­su­val­miut­ta ei kysytä.

    Moni myös yksin­ker­tai­ses­ti olet­taa, että näil­le bil­joo­nil­le saa­daan vas­ti­net­ta kos­ka eihän koko tou­hus­sa muu­ten oli­si mitään järkeä? 🙂

    ano­nyy­mi: Tämän vuok­si kätei­nen on edel­leen­kin ihan hie­no asia

    Kätei­nen myös pit­käl­ti mah­dol­lis­taa har­maan talou­den — ja yli­pää­tään rikol­li­suu­den — olemassaolon.

    Lisäk­si se nos­taa kus­tan­nuk­sia kun käteis­tä pitää käsi­tel­lä, kus­ka­ta edes takas jne. Raha- ja kios­ki­ryös­töt­kin jäi­si­vät koko­naan his­to­ri­aan jos siir­tyi­sim­me pois kätei­sen käytöstä. 

    Muis­ti­sai­rai­den mää­rän lisään­tyes­sä — ja elä­ke­läis­ten olles­sa yhä rik­kaam­pia — myös unoh­de­tut raha­kät­köt saat­ta­vat jo lähi­tu­le­vai­suu­des­sa muo­dos­taa mer­kit­tä­vän ris­kin hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa talou­den hoidossa.

    Nyt jo rikol­li­set näyt­tä­vät aina­kin ajoit­tain komp­paa­van mel­ko jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti­kin van­hus­ten kote­ja kuka mil­lä­kin veruk­keel­la sisään pääs­ten pika­kä­teis­tä etsiessään.

    Lisää tähän vie­lä rikol­li­set ja puo­li­ri­kol­li­set kau­pus­te­li­jat jois­ta tai­ta­vim­mat saa­vat ihan itse ottaa van­huk­sen raha­pus­sis­ta sen ver­ran kuin kehtaavat.

    Hyväs­sä lykys­sä eivät vie “lii­kaa” ja van­hus voi jopa saa­da rahan vas­ti­neek­si jon­kun kuih­tu­neen kuk­ka­pu­ke­tin tai kau­pas­ta juu­ri käh­vel­le­tyn ET-lehden.

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa van­huk­sel­ta menee joka ainoa kort­ti tun­nus­lu­kui­neen, tilit put­sa­taan tyh­jäk­si ja kir­sik­ka­na kakus­sa läh­tee vie­lä luottotiedotkin.

    Kätei­sen käy­tös­tä luo­pu­mi­nen on oikeas­taan ongel­ma vain niil­le jot­ka pel­kää­vät ettei­vät osaa muu­toin käyt­tää rahaa oikein. Osal­le jen­gis­tä pelot ovat epäi­le­mät­tä ihan aitoja.

    Tämä ei kui­ten­kaan ole hyvä perus­te­lu jat­kaa kätei­sen käyt­töä vaan nime­no­maan argu­ment­ti sen puo­les­ta, että ao. tyy­pit alkai­si­vat ope­tel­la parem­mik­si rahan­käyt­tä­jik­si — vaik­ka sit­ten ammat­ti­lais­ten avul­la mikä­li eivät sii­hen itse näy­tä kykenevän.

    Ei ole mitään selit­tä­vää teki­jää mik­sei ter­ve eläkeläinen/vanhus oppi­si käyt­tä­mään muo­vi­kort­tia sii­nä mis­sä kuka tahan­sa muukin.

    Pank­ki ei tie­dä mitä olet osta­nut, mut­ta kaup­pi­aa­si tie­tää. Ellei sit­ten kaup­pa­si ole myös pankkisi. 🙂

    Ympä­ris­tön kan­nal­ta on mai­nio asia, että kaup­pias tie­tää mah­dol­li­sim­man hyvin mikä menee kau­pak­si ja mikä taas ei. Se on sitä pal­jon perään­kuu­lu­tet­tua arjen eko­lo­gi­aa käy­tän­nön tasolla.

    Näki­sin, että loo­gi­se­na ihmi­se­nä sinun pitäi­si vas­tus­taa aina­kin tulo- ja varal­li­suus­tie­to­jen sekä omai­suus­tie­to­jen jul­kis­ta­mis­ta (kai muis­tit puo­lus­taa Stub­bin aja­maa rekis­te­röin­ti­va­paut­ta?) vaik­ka vas­ten­tah­toi­ses­ti jou­tui­sit­kin sie­tä­mään epä­tie­toi­suut­ta sii­tä, että nou­dat­taa­ko vai­tio­lo­vel­vol­li­nen lää­kä­ri­si todel­la kai­kis­sa tilan­teis­sa vaikenemista…

    Samoin sinun tuli­si vas­tus­taa vaik­ka­pa rekis­te­riä joka kerää tie­toa asei­den omis­ta­jis­ta. Rekis­te­rei­tä ylipäätään.

    Vapaus on illuusio. Why is it so hard to accept for so many people?

    I’d hate to break this to you, mut­ta lää­kä­ri joka tör­mää mah­dol­li­ses­ti uran­sa häm­mäs­tyt­tä­vim­pään tai koo­mi­sim­paan tapauk­seen tai tapah­tu­ma­ket­juun, tus­kin pys­tyy täs­tä ole­maan mai­nit­se­mat­ta kenellekään.

    Kän­nis­sä tahi selvinpäin.

    Jos ei mai­nit­se kenel­le­kään muul­le niin aina­kin vai­mol­leen (joka taa­sen ker­too sen jol­le­kul­le toi­sel­le, ja tätä ad infi­ni­tum, kun­nes tari­na tulee lopul­ta osak­si kult­tuu­ris­ta vitsiperintöä).

    Vai­tio­lo­vel­vol­li­suus tai ei, ihmi­set ovat ihmi­siä heik­kouk­si­neen kaik­ki­neen. Always.

    Sosio­lo­git mie­lel­lään julis­ta­vat kuin­ka luot­ta­mus on se sosi­aa­li­nen lii­ma joka pitää yhteis­kun­nan kasassa. 

    Todel­li­suu­des­sa rehel­li­syys — ja toi­seen luot­ta­mi­nen ennen kuin tämä on osoit­tau­tu­nut edes jol­lain tasol­la luot­ta­muk­sen arvoi­sek­si — on äärim­mäi­sen har­vi­nai­nen ilmiö.

    Ihmi­sa­pi­na ei oli­si tääl­lä tänään kiis­te­le­mäs­sä vapau­des­ta jos oli­si suh­tau­tu­nut kans­sa-api­noi­hin muu­toin kuin ter­veel­lä epäluulolla.

    Pikem­min­kin voi­sim­me väit­tää, että nime­no­maan valeh­te­lu on tuo mys­ti­nen sosi­aa­li­nen lii­ma joka pitää yhteis­kun­nan pyö­rät pyörimässä. 

    Hit­to, iso osa ihmis­kun­nas­ta saa elan­ton­sa muil­le valehtelemisesta. 🙂

    Jokai­nen joka myy jotain jos­sain vai­hees­sa kau­pan­te­koa syyl­lis­tyy val­hee­seen — tai kuten kor­rek­tis­ti ilmais­taan totuu­den kau­nis­te­luun, tai ker­to­mat­ta jättämiseen. 

    Sen ver­ran mitä olem­me vai­vau­tu­neet valeh­te­lua yli­pää­tään tut­ki­maan, lop­pu­tu­le­ma­na on ollut, että valeh­te­lu on meil­le vähän kuin hen­git­tä­mis­tä, taval­laan vält­tä­mä­tön­tä, että sivis­ty­nyt yhtei­se­lo yli­pää­tään oli­si mahdollista.

    Pait­si että valeh­te­lem­me koko ajan (myös itsel­lem­me), olem­me myös käsit­tä­mät­tö­män huo­no­ja havait­se­maan kos­ka meil­le valehdellaan.

    Mut­ta joo, mä lope­tan nyt tähän kun menin lupaa­maan etten kir­joit­tai­si enää romaa­ne­ja tän­ne… En suin­kaan ole valeh­del­lut, en vain ole vie­lä ennät­tä­nyt muut­taa käytöstäni. 😉

  149. Cap­tain Awe­so­me:

    Mut­ta joo, mä lope­tan nyt tähän kun menin lupaa­maan etten kir­joit­tai­si enää romaa­ne­ja tänne… 

    Dear Cap­tain,

    kir­joi­tus­te­si pituus saat­taa poik­kea­va­na käy­tök­se­nä herät­tää val­vo­vien viran­omais­ten epäi­lyk­set. Joten ihan for your own sake yri­tä tii­vis­tää sano­ma­si noin 1/10 niin saat samal­la laa­jem­man lukijajoukon.

  150. Jepo. No, jou­lu­lo­mal­la pitä­nee akti­voi­tua sen ver­ran, että raa­put­te­lee ensim­mäi­set pos­tauk­set omaan blo­giin ja saa sen ns. jump startattua.

    Mun inter­nets lyhen­tää tän ket­jun nyt auto­maa­gi­ses­ti tähän aino­kai­seen kommentointiinsi.

    Näin kun tapah­tuis muis­sa­kin ket­juis­sa niin pysyis var­mas­ti kes­kus­te­lu aisoissa. 🙂

  151. Cap­tain Awe­so­me: Luul­ta­vas­ti tar­vit­sem­me molempia.

    Niin­hän monet type­ryk­set tun­tu­vat luu­le­van. Mitä­pä syyt­tö­myy­so­let­ta­mis­ta ja muis­ta hidasteista!

    Cap­tain Awe­so­me: Esim. täs­sä nyt puhees­sa ollees­sa tapauk­ses­sa kol­le­ga oli havain­nut kave­rin per­soo­nan muuttuneen.
    Myös pai­kal­li­sen mos­kei­jan diri­ka oli havain­nut yhden har­taim­mis­ta seu­ra­kun­ta­lai­sis­taan yht’äkkiä kadon­neen kuin tuh­ka tuuleen.

    Aivan!
    Ja näis­sä tapauk­sis­sa nämä ihmi­set soit­ta­vat polii­sil­le ja ker­to­vat huo­le­nai­heis­taan! He saat­ta­vat itse hie­man ottaa asias­ta ensin sel­vää, mut­ta viran­omai­nen on saa­nut asias­ta tie­don rei­lus­ti etu­kä­teen. Näin on käy­nyt sään­nön­mu­kai­ses­ti mel­kein ter­ro­ri­teos­sa kuin ter­ro­ri­teos­sa. Ongel­ma siis ei ole tie­don saa­mi­nen viran­omai­sel­le, mitä ongel­maa mas­sa­val­von­nal­la rat­ko­taan. On ollut epäi­ly ja syy tut­kia, mikä mah­dol­lis­taa luvan­va­rais­ten pak­ko­kei­no­jen käy­tön eli mas­sa­val­von­taa ei ole tar­vit­tu. Sil­ti­kin teon annet­tu tapah­tua eli viran­omai­set eivät ole kyen­neet toi­mi­maan tie­don poh­jal­ta. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että nämä todel­li­set vih­je­tie­dot on vain tipu­tet­tu mas­sa­val­von­nan loput­to­maan hei­nä­suo­paan, jos­sa ne ovat hävin­neet kohi­naan. Tai sit­ten tie­to ei vain ole kul­ke­nut eteen­päin. Ehkä­pä syy on se, että mas­sa­val­von­nal­la on men­ty kor­vaa­maan muut viran­omais­ten kom­mu­ni­kaa­tio­ka­na­vat. En tie­dä. Tie­däm­me kui­ten­kin näi­den seik­ko­jen perus­teel­la, että ongel­ma ei ole tie­don saa­mi­ses­sa viran­omai­sel­le vaan viran­omais­ten toi­mi­mi­ses­sa sen poh­jal­ta. Täs­sä eivät mas­sa­val­von­ta ja rekis­te­rit auta.

    Sil­ti­kin, vaik­kei täs­tä todis­tei­ta ole, myön­nän täs­sä ja ylem­pä­nä­kin mah­dol­li­sek­si, että joku voi kye­tä toi­mi­maan jäl­kiä jät­tä­mät­tä, mut­ta sii­hen­kään ei mas­sa­val­von­ta pure, joten ihmet­te­len suun­nat­to­mas­ti, mikä on se ongel­ma, jota sil­lä yri­te­tään rat­kais­ta. Sekö, ettei meil­lä ole vie­lä poliisivaltiota?

    Cap­tain Awe­so­me: Kätei­nen myös pit­käl­ti mah­dol­lis­taa har­maan talou­den – ja yli­pää­tään rikol­li­suu­den – olemassaolon.
    Lisäk­si se nos­taa kus­tan­nuk­sia kun käteis­tä pitää käsi­tel­lä, kus­ka­ta edes takas jne. Raha- ja kios­ki­ryös­töt­kin jäi­si­vät koko­naan his­to­ri­aan jos siir­tyi­sim­me pois kätei­sen käytöstä.

    Yksi­tyi­syy­den­suo­ja, kuten muut­kaan ihmi­soi­keus­ky­sy­myk­set tai esi­mer­kik­si vaa­li­sa­lai­suus, ei saa olla kus­tan­nus­ky­sy­mys. Orjuus­han on käsit­tääk­se­ni aina ollut var­sin tuot­toi­saa ja kustannustehokasta.

    Kätei­sen hyviä puo­lia on se, että se mah­dol­lis­taa pien­ten asioi­den ano­nyy­min oston eli siis sen, ettei kukaan saa tie­tää hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta rahan­käy­tös­tä asioi­ta, jot­ka eivät oikeas­taan kenel­le­kään muul­le kuu­lu. Tämän saa­vut­ta­mi­sek­si ei kui­ten­kaan tar­vi­ta suu­riar­voi­sia rahan­pe­suse­te­lei­tä vaan sii­hen riit­tää pie­net sete­lit. Pien­ten sete­lien hyvä puo­li on myös sii­nä, että suur­ten raha­mää­rien pii­lot­ta­mi­nen ja siir­tä­mi­nen salas­sa muut­tuu erit­täin vai­keak­si eli siis har­maa talous ja rikol­li­suus skaa­lau­tu­vat täl­löin heikosti.

    Samat asiat voi­daan enem­män tai vähem­män ekvi­va­len­tis­ti tuot­taa myös pien­ten tran­sak­tioi­den lisä­suo­jal­la, jos fyy­si­nen kätei­nen koe­taan ongel­mak­si, mut­ta ketään ei tämä vaih­toeh­to tun­tu­nut kiin­nos­ta­van. Onko blo­gin­lu­ki­jois­sa ken­ties polii­se­ja? Tämä­hän nimit­täin ver­tau­tuu täy­sin 6€ pizzo­jen kyt­tää­mi­seen, kun todel­li­nen veron­kier­to on mil­jar­di­luok­kaa ja tapah­tuu suu­rem­mas­sa mittakaavassa.

    Cap­tain Awe­so­me: Näki­sin, että loo­gi­se­na ihmi­se­nä sinun pitäi­si vas­tus­taa aina­kin tulo- ja varal­li­suus­tie­to­jen sekä omai­suus­tie­to­jen julkistamista

    Kat­son ole­va­ni loo­gi­nen ihmi­nen, mut­ten suin­kaan mihin­kään abso­lu­tis­miin hurah­ta­nut, kuten a) tun­nut ajat­te­le­van ja b) tun­nut itse ole­van. Vain sosio­paa­tit puhu­vat absoluutioista.

    Käsit­tääk­se­ni sivusin tätä asi­aa jo ylem­pä­nä ja esi­tin täy­sin vas­tak­kai­sen kan­nan. Yrit­tä­net toki vii­ta­ta tähän, mut­ta yksin­ker­tai­sim­mat­kin ihmi­set yleen­sä osaa­vat käsit­tää mit­ta­kaa­vae­ro­ja, joten en nyt oikein ymmär­rä, mik­si ne nyt pitäi­si täs­sä yhtey­des­sä unohtaa.

    Ihmi­soi­keu­det ovat jo itses­sään kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia. Se ei kui­ten­kaan ole mikään syy olla tasa­pai­not­ta­mat­ta ja edis­tä­mät­tä nii­tä kaikkia.

    Samoin sinun tuli­si vas­tus­taa vaik­ka­pa rekis­te­riä joka kerää tie­toa asei­den omistajista.

    En suin­kaan vas­tus­ta viran­omais­re­kis­te­riä asei­den omis­tus­tie­dos­ta tai aseis­ta itses­tään. Jos asei­den omis­ta­jis­ta ale­taan kerä­tä enem­män­kin tie­to­ja niin vas­tus­tan toki sitä. Mie­les­tä­ni asei­den omis­tuk­sen sää­te­ly on yhteis­kun­nal­li­ses­ti mie­le­käs­tä toi­min­taa ja tämän hal­lin­noi­mi­seen tar­vi­taan luvat ja rekis­te­ri. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, ettei­kö täl­le rekis­te­ril­le kuu­lui­si aset­taa rajoja.

    Minua ihme­tyt­tää, miten monel­la ihmi­sel­lä tääl­lä tun­tuu ole­van kovin var­ma mie­li­pi­de sii­tä, mitä miel­tä minun pitäi­si eri asiois­ta olla, käy­tän­nös­sä ilman min­kään­lais­ta perus­tet­ta. Se, että täl­lai­set ihmi­set ovat mak­si­maa­lis­ten rekis­te­rien kan­nal­la, huo­let­taa minua suunnattomasti.

    Rekis­te­rei­tä ylipäätään.

    Mitä enem­män rekis­te­rei­tä kerä­tään eri taho­jen toi­mes­ta, sitä enem­män nii­tä vas­tus­tan. Yhteis­kun­nas­sa rehot­taa aivan jär­je­tön mää­rä eri­lai­sia hen­ki­lö­re­kis­te­rei­tä, jois­sa ole­vil­le tie­doil­le ei suo­raan sanot­tu­na ole mitään mie­le­käs­tä käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Se syö ikä­väl­lä taval­la myös nii­den tar­peel­lis­ten rekis­te­rien legitimiteettiä.

    Vapaus on illuusio. Why is it so hard to accept for so many people?

    Tuo englan­nin­kie­lis­ten kli­seis­ten fraa­sien ripot­te­lu saa sinut kuu­los­ta­maan idioo­til­ta — ylä­as­tei­käi­sel­tä sel­lai­sel­ta. Kli­seis­ten len­tä­vien lausei­den ripot­te­lu ei myös­kään edis­tä asi­aa­si: Väit­teet kuu­luu perus­tel­la. Ongel­ma on sii­nä, että ihmis­ten alkaes­sa käyt­täy­tyä kuin se oli­si pelk­kä har­hai­nen uni, yhteis­kun­ta muut­tuu poliisivaltioksi.

    Vapau­del­la on toki rajan­sa ja sii­hen kuu­luu olen­nai­se­na osa­na vas­tuu, mut­ta on todel­la sai­ras­ta vetää raja­vii­vaa siten, ettei hen­ki­lö­koh­tai­sia salai­suuk­sia sai­si olla ole­mas­sa. Tuo lai­naus itsea­sias­sa vetää sen vie­lä­kin kauheammin.

    I’d hate to break this to you, mut­ta lää­kä­ri joka tör­mää mah­dol­li­ses­ti uran­sa häm­mäs­tyt­tä­vim­pään tai koo­mi­sim­paan tapauk­seen tai tapah­tu­ma­ket­juun, tus­kin pys­tyy täs­tä ole­maan mai­nit­se­mat­ta kenellekään.
    Kän­nis­sä tahi selvinpäin.
    Jos ei mai­nit­se kenel­le­kään muul­le niin aina­kin vai­mol­leen (joka taa­sen ker­too sen jol­le­kul­le toi­sel­le, ja tätä ad infi­ni­tum, kun­nes tari­na tulee lopul­ta osak­si kult­tuu­ris­ta vitsiperintöä).

    Ongel­ma ei suin­kaan ole sii­nä, jos tuol­lais­ta pää­see tapah­tu­maan siten, ettei yksi­tyis­koh­tia tai tun­nis­tet­ta­via piir­tei­tä mai­ni­ta. Ongel­ma muo­dos­tuu, jos poti­las voi­daan tun­nis­taa edes arvaa­mal­la. Ongel­ma on myös sii­nä, jos hen­ki­lö­tie­dot sisäl­tä­vää rekis­te­riä voi ilmei­ses­ti kuka tahan­sa mil­tei ran­gais­tuk­set­ta lues­kel­la. Kos­ka olet­te vii­mek­si kuul­leet, että tavik­sen hen­ki­lö­tie­to­ja luvat­ta tut­ki­nut oli­si saa­nut min­kään­lais­ta rangaistusta?

    Minus­ta yksi­tyi­syy­den voi peri­aat­tees­sa kiteyt­tää kysy­myk­seen: Kuu­luu­ko tämä kysei­sen hen­ki­lön asia täl­le tahol­le? Erit­täin usein vas­taus on “ei kuu­lu” ja täl­löin ollaan pait­si yksi­tyi­syy­den­suo­jan pii­ris­sä, myös erit­täin usein tilan­tees­sa, jos­sa tie­to pitää jät­tää kerää­mät­tä (tai lait­ta­mat­ta eteen­päin) ja jos­sa sii­hen pitää aktii­vi­ses­ti sys­tee­mi­ta­sol­la pyrkiä.

    Cap­tain Awe­so­me: Minus­ta yksi­tyi­syy­den jat­ku­vas­sa sin­nik­kääs­sä ja usein äänek­kääs­sä­kin vaa­tees­sa on vain jotain enem­män kuin vähän per­vers­siä tapauk­sis­sa jois­sa asian­omai­nen fak­ti­ses­ti kui­ten­kin on osa nor­maa­lia yhteis­kun­nal­lis­ta todel­li­suut­ta ja mitä ilmei­sem­min sel­lai­ses­sa myös halu­aa jat­kaa elo­aan ja oloaan.

    Minus­ta kai­ken saa­mi­sen aktii­vi­sen val­von­nan ja tie­don­ke­ruun pii­riin halua­mi­nen taas per­ver­siois­ta mitä vas­ten­mie­li­sin. Kun tähän vie­lä liit­tyy se, että tie­don­ke­rää­mi­sel­lä ja rekis­te­reil­lä on erit­täin paha tai­pu­mus pai­sua kuin pul­la­tai­ki­na ihan vain “var­muu­den vuok­si” — puhu­mat­ta­kaan sii­tä jos löy­tyy pie­nin­tä­kään mah­dol­li­suut­ta ansai­ta sil­lä rahaa, kuten nyt big datan olles­sa muo­tia sil­lä on, — lop­pu­tu­le­ma­na on ihmis­ten yksi­tyi­syy­den aktii­vi­nen kaventaminen.

    Kyse ei siis ole pel­käs­tään viran­omais­ten rekis­te­reis­tä — vaik­ka niil­lä­kin on mer­ki­tys­tä eten­kin, jos nii­tä ava­taan — vaan luke­mat­to­mien yksi­tyis­ten taho­jen rekis­te­reis­tä. On täy­sin per­vers­siä, että yhteis­kun­nas­sa elä­mi­sen tuli­si tar­koit­taa jat­ku­van val­von­nan alai­se­na ole­mis­ta mil­loin kenen­kin toimesta.

    Tämän vuok­si yksi­tyi­syyt­tä tulee vaa­lia ja vaa­tia äänek­kääs­ti ja sin­nik­kääs­ti ja sen vuok­si sitä myös teh­dään. Olet käsit­tä­nyt asian täy­sin vää­rin. Kyse ei ole mis­tään uuse­rak­kou­des­ta vaan oikeu­den yksi­tyi­syy­teen säi­lyt­tä­mi­ses­tä. Ei kaik­kia ihmi­siä ole ennen­kään jat­ku­vas­ti vah­dat­tu ja val­vot­tu ja sil­loin kun sitä on joku teh­nyt, ei sitä ole hyväl­lä kat­sot­tu. Mik­si se nyt pitäi­si hyväk­syä vain kos­ka tek­no­lo­gia mah­dol­lis­taa sen hel­pom­min? Tuol­la argu­men­til­la ydin­pom­mien myö­tä nii­den räjäyt­tä­mi­nen oli­si pitä­nyt sal­lia kai­kil­le, kos­ka tämä tek­no­lo­gia mah­dol­lis­ti ihmis­ten aiem­paa tehok­kaam­man tap­pa­mi­sen (jon­ka aikai­sem­min oli kat­sot­tu ole­van paheksuttavaa).

    Yhteis­kun­nal­li­nen todel­li­suus on sitä, mik­si se halu­taan muo­dos­taa. Se, ettei sään­te­ly ole pysy­nyt tie­don­ke­ruun ja val­von­nan peräs­sä, ei ole suin­kaan ole mikään syy peruut­taa ihmi­soi­keut­ta yksi­tyi­syy­teen vaan päin­vas­toin tuo oikeus tulee palaut­taa tosia­sial­li­sek­si ja lait­taa sitä rik­ko­vat toi­mi­jat kuriin.

    On todel­la per­vers­siä aja­tel­la, että pel­käs­tään elä­mäl­lä yhteis­kun­nas­sa ihmi­nen joten­kin auto­maat­ti­ses­ti luo­vut­tai­si oikeu­ten­sa pois sen vuok­si, että jot­kut tahot halua­vat hän­tä ala­ti val­voa ja toi­set teke­vät noil­la tie­doil­la itsel­leen rahaa. Yhteis­kun­nas­sa elä­mi­nen rajaa toki oikeuk­sia, mut­ta vain sil­tä osin kuin se on yhteis­kun­nal­li­ses­ti oleel­lis­ta, ja tuon rajauk­sen ainoa­na hyväk­syt­tä­vä­nä perus­te­lu­na on tasa­pai­not­ta­mi­nen tois­ten ihmis­ten ihmisoikeuksiin.

    Minus­ta tuo lausee­si lop­pu “sel­lai­ses­sa myös halu­aa jat­kaa elo­aan ja olo­aan” on täs­sä asiayh­tey­des­sä har­vi­nai­sen ihmi­soi­keus­vas­tai­nen — suo­ras­taan fasistinen.

    Cap­tain Awe­so­me: Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa van­huk­sel­ta menee joka ainoa kort­ti tun­nus­lu­kui­neen, tilit put­sa­taan tyh­jäk­si ja kir­sik­ka­na kakus­sa läh­tee vie­lä luottotiedotkin.

    Eli kätei­nen ei täs­sä ole­kaan se perim­mäi­nen ongel­ma. Rat­kai­sua siis kan­nat­tai­si läh­teä hake­maan jol­tain muul­ta suun­nal­ta. Kaik­ki ei sovel­lu kaik­keen ja kai­kel­le, ei kaik­kea sen vuok­si tar­vit­se kieltää.

    1. Mitä enem­män rekis­te­rei­tä kerä­tään eri taho­jen toi­mes­ta, sitä enem­män nii­tä vastustan. 

      Tett elä­mäs­tä­si vai­kea­ta. Et voi käyt­tää face-boo­ki­sa, google-haku­ja, pank­ki­kort­te­ja, bonus­kort­te­ja, Ilta-Sano­mien net­ti­si­vu­ja, navi­goin­ti­pal­ve­lu­ja etka juu­ri mitään muutakaan.

  152. Hyvää kes­kus­te­lua. Kos­ka olen luvan­nut etten enää kir­joit­tai­si pit­kiä kom­ment­te­ja Oden blo­giin, jat­kan täs­tä aihees­ta omas­sa blo­gis­sa­ni jos­sa voin pyr­kiä mah­dol­li­sim­man perus­teel­li­seen aiheen käsit­te­lyyn. Oden pals­ta ei täl­lai­seen tuu­mai­luun kau­hea hyvin tai­vu eikä var­maan lie­ne tarkoituskaan.

    Minua ei ole­kaan pit­kään aikaan hau­kut­tu nat­sik­si. 🙂 Tulen kyl­lä kir­joit­ta­maan niin pari­suh­de­proble­ma­tii­kaas­ta kuin herr Hit­le­rin nuoruudestakin. 

    En sik­si että tun­ti­sin fasis­min aate­maa­il­man omak­se­ni vaan sik­si, että kai­kes­ta on syy­tä puhua. Ja kos­ka vain har­va asia — jos mikään — on mus­ta­val­kois­ta mikä­li mihin­kään kos­kaan halu­aa yhtään syväl­li­sem­min tutustua.

    Tun­tuu, että hra/rva ano­nyy­mi kuvaa maa­il­maa sel­lai­se­na kuin hän haluai­si sen ole­van ja vas­taa­vas­ti alle­kir­joit­ta­nut pal­jon lako­ni­sem­min sel­lai­se­na jona se tyy­pil­li­sem­min näyttäytyy. 

    Aika: tba
    Paik­ka: http://www.kekkoslovakia.com

    Kaik­ki ovat ter­ve­tul­lei­ta ja lupaan pühäs­ti etten syy­nää kom­men­toi­jien taus­to­ja kovin­kaan tarkkaan. 🙂

  153. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tett elä­mäs­tä­si vai­kea­ta. Et voi käyt­tää face-boo­ki­sa, google-haku­ja, pank­ki­kort­te­ja, bonus­kort­te­ja, Ilta-Sano­mien net­ti­si­vu­ja, navi­goin­ti­pal­ve­lu­ja etka juu­ri mitään muutakaan. 

    Ehkä­pä. Toi­saal­ta vas­tus­ta­mi­nen ei ole aina sama asia kuin kai­ken käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen. Jos­kus se on vain käy­tön ja tun­nis­te­tie­don anta­mi­sen rajoit­ta­mis­ta (pako­tet­tuun mini­mi­mää­rään). Jos­kus se on käyt­tö­eh­to­jen rik­ko­mis­ta. Jos tuo pal­ve­lun­tuot­ta­jaa oikeas­ti kiin­nos­tai­si, hehän voi­si­vat pro­fii­lin halu­tes­saan pois­taa. Se, että kovin har­vo­ja tun­tuu kiin­nos­ta­van, tar­koit­taa vain, ettei kerä­tyil­le tie­doil­le ole mitään todel­lis­ta tar­vet­ta ja ettei tiu­kal­la­kaan sään­te­lyl­lä rikot­tai­si pal­ve­lun toi­min­nal­li­suut­ta tai käytettävyyttä.

    Lähin­nä ihme­tyt­tää, miten ihmis­ten yksi­tyi­syy­den­suo­jan ja seu­ran­nan on annet­tu valua pit­käl­ti sään­te­lyn ulko­puo­lel­le ja miten niin monien mie­les­tä on hyvä asia, että monet epä­mää­räi­set tahot tie­tä­vät kus­ta­kin enem­män kuin hän itse.
    Ja sit­ten val­ta­kun­nan­po­lii­ti­kot jopa vinoi­le­vat, jos roh­ke­nee olla sitä miel­tä, että perus­oi­keuk­sia tuli­si kun­nioit­taa ja yksi­tyi­syy­den­suo­jaan kuu­lu­van tie­don han­kin­taa ja tal­len­nus­ta sää­del­lä enemmän.

Vastaa käyttäjälle Sipulijäbä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.