Väestöräjähdys

(Tämä kir­joi­tus perus­tuu luen­toon, jon­ka pidin nais­ten­klinikalla 13.11.2015)

Seit­semänkym­men­tälu­vun ekol­o­gisen herä­tyk­sen keskiössä oli kak­si ongel­maa: ilmas­ton­muu­tos ja väestöräjähdys. (Ihan oikeasti, ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka nyky­i­sistä tek­steistä voisi kuvitel­la, että se kek­sit­ti­in vas­ta Kioton ilmastokokuksessa)

Väestöräjähdys oli näistä toiv­ot­tomin ja tun­tui johta­van täy­del­liseen tuhoon, tehdään muille asioille mitä hyvän­sä. Eikä niitä muitakaan asioi­ta saataisi kun­toon. Kas­va­va väestö söisi maa­pal­lon putipuh­taak­si ennen kuin suos­tu­isi kuole­maan nälkään. Turha siinä vai­heessa olisi puhua mis­tään ilmastonmuutoksesta.

Nyt moni on sitä mieltä, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu. Näytän nyt joil­lakin graafeil­la, mihin perus­tuu aja­tus, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu ja sen jäl­keen yhdel­lä graafil­la, mik­si se ei ole.

Ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu

Mut­ta ensin vähän ekspo­nen­ti­aalisen kasvun matematiikkaa.

Kasvu on ekspo­nen­ti­aal­ista, jos se jokin asia kas­vaa vaikka­pa vuo­tuis­es­ti samal­la kiin­teäl­lä pros­en­til­la. Jos jokin asia kas­vaa vuodessa p %, se kaksinker­tais­tuu ajas­sa 70/p. Esimerkik­si kah­den pros­entin vuo­tu­inen kasvu johtaa kaksinker­tais­tu­miseen 35 vuodessa. Kaa­va on aika tark­ka, kun p on pieni, mut­ta ei kovin tark­ka, jos p>10 %.

(Matem­ati­ikkaa joskus kauan sit­ten lukeneille muistin virk­istyk­sek­si: ln2≈0,7)

Se, että jokin asia kas­vaa jonkin aikaa kiin­teäl­lä pros­ent­timääräl­lä ei tee kasvus­ta ekspo­nen­ti­aal­ista. Jos naiset syn­nyt­tävät keskimäärin kak­si tyt­töä, seu­raavas­sa sukupolves­sa on tyt­töjä kak­si ker­taa enem­män. Jos tämä jatkuu sukupolves­ta toiseen, väk­iluku räjähtää ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Jos sen sijaan syn­tyvyys on tas­apain­os­sa, mut­ta väk­iluku kas­vaa eli­na­jan piden­tymisen vuok­si, tämä kasvu ei ole eksponentiaalista.

Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä olen ihme­tel­lyt ennustei­ta, joiden mukaan Kiinan talouskasvu jatkuisi kymme­nen pros­entin tahti­in ikuis­es­ti. Kasvun päätek­i­jät ovat muut­to tehot­tomas­ta maat­aloud­es­ta kaupunkei­hin (maat­alous­tuotan­to pysyy ennal­laan) ja län­si­maid­en teknolo­gian kiin­ni otto. Kumpikaan pros­es­seista ei ole ekspo­nen­ti­aa­li­nen, vaan nou­dat­taa pikem­minkin S‑käyrää. Har­mi, ettei pörs­seis­sä voi lyödä vetoa Kiinan talouskasvua vas­taan. Olisin nyt rikas.

Joskus 70-luvul­la väit­telin kiihkomielisen stal­in­istin kanssa väestöräjähdyk­ses­tä. Hänen mielestään maail­man väk­iluku voi jatkaa ikuis­es­ti kah­den pros­entin vuosikasvua. Jos maa­pal­lo käy ahtaak­si, asute­taan Mars ja viereisiä aurinkokun­tia. Löin jauhot suuhun sanoen, että jos keskimääräi­nen ihmi­nen painaa 50 kg ja tiheys on yksi, kuu­den­tuhan­nen vuo­den kulut­tua ihmiskun­ta muo­dostaa pal­lon, jon­ka säde laa­je­nee val­on nopeudel­la. Ne naa­puri­galak­sien siir­tokun­natkin on sulautet­tu tähän pal­loon paljon sitä ennen. Nykyti­etämyk­sen mukaan val­on nopeut­ta ei voi ylit­tää, joten siihen se tyssää, sanoo Neu­vos­toli­iton tiedeakatemia mitä hyvänsä.

(Pyy­dän anteek­si seu­raavia graafe­ja, joiden laatu ei vas­taa sitä, miten halu­aisin ne piirtää. Ne on otet­tu ruu­tukaap­pauk­se­na Googlen kehi­tysindikat­tor­e­i­ta.

Toteu­tunut kasvu
Väestön kasvu on siis mon­en mielestä voitet­tu ongel­ma. Seu­raavas­sa kuvas­sa maail­man väk­ilu­vun kasvu. Ei mainit­tavaa hidas­tu­mista, pikem­minkin aika tarkkaan suo­ra viiva.

Mut­ta se kas­vaakin enää lin­eaaris­es­ti, ei ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Kat­so­taan­pa kasvupros­ent­tia. Se on laskenut 2,1 pros­en­tista (kaksinker­tais­tuu 33 vuodessa) 1,2 pros­ent­ti­in (kaksinker­tais­tuu 58 vuodessa). Hienoa! Maail­man­lop­pu tulee läh­es puol­ta hitaam­min, mut­ta yhtä varmasti.

Ei näin. On ymmär­ret­tävä, mitkä ilmiöt kas­va­vat ekspo­nen­ti­aalis­es­ti ja mitkä vain kas­va­vat. Ekspo­nen­ti­aalisen kasvun tuot­taa se, jos yksi nainen syn­nyt­tää enem­män kuin yhden tytön. Väk­iluku kas­vaa nyt sen takia, että syn­ny­tysikäisiä on (vielä) paljon ja elin­iän odote nousee. Nämä eivät ole ekspone­ti­aal­isia ilmiötä, mut­ta hedelmäl­lisyy­destä johtu­va väestönkasvu on.

Hedelmäl­lisyys

Väestöti­eteil­i­jät käyt­tävät net­tou­u­si­u­tu­mis­lukua, jos­sa las­ke­taan vain täysi-ikäisek­si selviäviä tyt­töjä, kos­ka tästä seu­raa aika suo­ravi­ivaista matem­ati­ikkaa. Vielä 20 vuot­ta sit­ten syn­tyvyys tilas­toiti­in (myös) näin, mut­ta nyky­isin itä pide­tään on epäko­r­rek­ti­na. Myös pojat pitää laskea, vaik­ka aika har­va heistä syn­nyt­tää. Niin­pä kokon­aishedelmäl­lisyy­destä pitää arva­ta, kuin­ka suuri osa siitä on täysi-ikäisek­si selviäviä tyt­töjä. Yleen­sä las­ke­taan, että jos naista kohden syn­tyy 2,1 las­ta, syn­tyy yksi täysi-ikäisek­si vart­tu­va tyt­tö. Län­si­mais­sa raja on liian korkeal­la ja sik­iöseu­lon­to­ja teke­vis­sä Aasian mais­sa liian mata­lal­la, mut­ta sitä dataa on käytet­tävä, joka on saatavilla.

Kat­so­taan­pa hedelmällisyyslukuja.

Maail­man hedelmäl­lisyys­luku on laskenut lähelle tas­apain­olukua 2,1. Vielä on kasvua niin, että seu­raa­va sukupolvi on 20 % suurem­pi kuin edelli­nen, mut­ta se on aika vähän siihen, että 35 vuot­ta sit­ten näyt­ti siltä, että seu­raa­va sukupolvi on 2,5 ker­tainen edel­liseen näh­den. Siis melkein voitet­tu juttu?

(Pystyak­selil­la lukee hedelmäl­lisyyspros­ent­ti. Pitäisi olla hedelmäl­lisyys. Ere­htymi­nen on inhimil­listä. Google-kään­täjä on eri­tyisen inhimillinen)

Euroop­pa, Pohjois-Amerik­ka ja Itä-Aasia ovat jo voiton puolel­la. Hedelmäl­lisyys on alle 2,1:n eli pitkäl­lä aikavälil­lä väk­iluku tulee laske­maan ilman siirtolaisuutta.

Etelä-Aasia (=Intia), Lati­nalainen Amerik­ka sekä Lähi-Itä ja Pohjois-Afrik­ka ovat lähel­lä maalia. Eri­tyisen ilah­tunut olen tästä viimeisestä.

Syn­tyvyys voi men­nä myös liian mata­lak­si. Kun olin perus­palve­lu­min­is­teri, luo­nani kävi eteläko­re­alainen min­is­teri kohteliaisu­uskäyn­nille ja huo­mautin, että hei­dän syn­tyvyys­lukun­sa ovat vähän ongel­malliset. Hän oikein suut­tui ja sanoi, että he ovat kyl­lä mielestään laske­neet syn­tyvyyt­tä ihan tarpeek­si. Min­un piti kor­ja­ta, että tarkoitin päin­vas­taista: aikamoinen ikään­tynei­den ongel­ma teille tulee, jos yksi nainen syn­nyt­tää 0,6 tyttöä.

Huo­mat­takoon, että tässä joukos­sa korkeim­mat hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat Kiinas­sa, jos­sa on viral­lis­es­ti yhden lapsen poli­ti­ik­ka ja mata­lam­mat siel­lä, mis­sä ei ole mitään politiikkaa.

 

Euroopas­sa on hyvin mata­lan syn­tyvyy­den mai­ta Etelä-Euroopas­sa ja Sak­sas­sa. Ei ihme, että Sak­sa haalii innol­la siirtolaisia.

Aika vähäi­nen näyt­tää paavin auk­tori­teet­ti ole­van Ital­ias­sa ja Espanjassa

Suomen syn­tyvyys­lu­vut ovat ihanteel­liset: hal­lit­tu jar­ru­tus – jokainen sukupolvi vähän yli 20 % pienem­pi kuin edelli­nen. Jos koko maail­mas­sa asi­at oli­si­vat näin, se olisi hyvä. Suurten ikälu­okkien vuok­si me tarvit­semme tänne vähän täysi-ikäistä täy­den­nys­tä. (LISÄYS 11.9.2019 Tältä se näyt­ti 20§15. Nyt syn­tyvyys on Suomes­sakin laskenut Espan­jan tasolle.

Mut­ta sit­ten: Ongel­ma ei ole voitet­tu, kos­ka Afrikka.

Tämä on täysi katas­trofi. Pahem­mak­si sen tekee, ettei asia ole afrikkalais­ten mielestä mikään ongelma.

Nige­ri­as­sa oli 38 miljoon­aa asukas­ta sil­loin kuin syn­nyin. Nyt heitä on läh­es 190 miljoon­aa ja vuon­na 2030 vielä sata miljoon­aa enem­män. Ennus­teet vuodelle 2100 puhu­vat 900 miljoonas­ta. Ei tule ole­maan, ei ainakaan Niger­ian sisäl­lä. Tämän kehi­tyk­sen tait­tumiseen uhkaa liit­tyä jotain toel­la ikävää.

Nige­ri­as­sa suur­ta lap­silukua pide­tään vau­rau­den merkkinä ja van­hu­u­den tur­vana. Maa odot­taa kieli pitkäl­lä sitä, kun he ohit­ta­vat asukaslu­vus­sa Yhdysvallat.

Nige­ri­as­sa kris­tit­tyjä ja islamin uskoisia on suun­nilleen yhtä paljon. Nämä’ eivät tais­tele hege­mo­ni­as­ta asein, vaan maku­uhuoneis­sa uskon­nol­lis­ten johta­jien­sa yllyttäminä.

Tässä on kaikkien pako­laiskri­isien äiti.

Mut­ta Suomen hal­li­tus pitää hyvänä vähen­tää määrära­ho­ja YK:n västöohjelmalta.

Afrikas­sa tarvit­taisi­in ihmeistä. Sel­l­aisi­akin voi tapah­tua. Suosikki­ni on Iranin syn­tyvyy­den rom­ah­dus alle yhdessä sukupolvel­la — heti Aja­tol­lahien vaki­in­nutet­tua valtansa.

 

57 vastausta artikkeliin “Väestöräjähdys”

  1. Etopi­as­sa on syn­tyvyys ollut laskus­sa ja antaa toivoa siitä, että Sub­sa­hara Afrikan syn­tyvyyskin lask­isi. — Maan pääkaupungis­sa se on jo alle uusi­u­tu­misen 2.1/nainen rajan.

    Noin teo­ri­as­sa jos halut­taisi­in, Afrikan syn­tyvyyt­tä alem­mak­si niin sinne kan­nat­taisi rak­en­taa hyvin iso­ja ja tiheitä ker­rosta­lo-aluei­ta kos­ka urbaaneis­sa miljoon­akaupungeis­sa syn­tyvyys aina tip­puu riip­pumat­ta maasta/kansasta. Mikäli taas Sub­sa­ha­ran mus­tat pysyy jatkos­sakin maaseudul­la, niin lie­nee turha olet­taa, että väk­iluku tai syn­tyvyys lask­isi muu­takuin sodan kautta.

    http://www.bbc.co.uk/news/world-africa-34732609

  2. Maa­pal­lon armei­jois­sa olisi taloudel­liset resurssit Afrikan ongelmi­in. Jos maat sopi­si­vat yhdessä kar­si­vansa armei­joi­ta, näil­lä rahoil­la voitaisi­in vaik­ka met­sit­tää sahara. Tämä toisi myös töitä ja päämäärän afrikkalaisille Afrikassa.

  3. Olen eri mieltä: ei ole voitet­tu ongel­maa. Jos väsetö olisi selvästi nyky­istä pienem­pi, voisimme jät­tää luon­nollekin aika paljon tilaa. Nyt se on monis­sa maail­man kolkissa vaikeaa.

  4. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mik­si Iranin syn­tyvyys rom­ahti Aja­tol­lahien tul­tua val­taan? Mikä muut­tui; uskon­to, eli­nolot vai jonkin muu?

  5. Alan Weis­man­in kir­jas­sa Maail­ma täyn­nä meitä (kan­nat­taa lukea!) ker­ro­taan aika yksi­tyisko­htais­es­ti Iranin väestö­su­un­nitelus­ta. Weis­man­in mukaan se toteutet­ti­in tosi­aan uskonop­pinei­den hyväksymänä ja yläältä alaspäin, eli val­is­ta­mal­la kansaa ja tekemäl­lä ehkäisyn käyt­tö helpommaksi.

    Islam uskon­tona pitää per­he-elämää vielä korkeam­mas­sa arvos­sa kuin kristi­nusko, mut­ta vas­taavaa ehkäisykiel­toa kuin katolisu­udessa ei kai ole. Ei sil­lä että paavia olisi paljon kuunel­tu katolises­sa Euroopassa…

  6. Iranil­la oli erit­täin sys­temaat­ti­nen väestönkasvun hillintäohjelma:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Family_planning_in_Iran

    Väestö-ongel­mas­ta ylipäätään suosit­telisin luet­tavak­si Alan Weis­man­in “Maail­ma täyn­nä meitä” ja Joel K. Bour­nen “The End of Plen­ty: The Race to Feed a Crowd­ed World”.

    Myös Irakin ja Syyr­i­an väestönkasvu on ollut huimaa. Syyr­i­an väestö kasvoi vuodes­ta 1990 vuo­teen 2015 12 miljoonas­ta 27 miljoon­aan ja Irakin väestö 1990–2015 18 miljoonas­ta 36,7 miljoon­aan. Väestöräjähdys on isoil­ta osin maid­en jatku­van epä­vakau­den, tai pikem­min vakau­tu­miske­hi­tyk­sen vaikeu­den, taustal­la. Kas­vavalle väestölle ei ole koulu­tus saati työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia mikä aiheut­taa lev­ot­to­muut­ta mikä aiheut­taa edelleen koulu­tus- ja työl­listymisongelmia. Kun sop­paan vielä lisätään ilmas­ton­muu­tos jon­ka arvioidaan vaikut­ta­van jo nyt Lähi-Idän maat­alouteen on tilanne erit­täin vaka­va. Kaikessa järkyt­tävyy­dessään Lähi-Idän nykyi­nen, Suomeen asti loiskahtel­e­va tilanne on pien­tä sen edessä mitä Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa on odotet­tavis­sa. Irak ja Syyr­ia ovat vain kak­si val­tio­ta ja alku­jaan keski­t­u­loisia maita.

    Suomen osalta olen täy­den­nyk­sen tarpeen osalta eri mieltä. Hyvin koulutet­tua työvoimaa ei saa muual­ta kuin rahal­la, ja jos rahaa on saa tarpeen tyy­dytet­tyä markki­nae­htois­es­ti. Ihmistyövoiman, varsinkin huonos­ti koulute­tun, tarve vähen­tyy jatku­vasti eikä tarpeen nousus­ta ole mitään merkke­jä. Supis­tu­va väestö riit­tää tur­vaa­maan eläk­keet ja toisaal­ta supis­tuville ikälu­okille riit­tää järkevää tekemistä syr­jäy­tymisen sijaan. 

    Supis­tu­van väestön Suo­mi olisi järkevä, ekol­o­gis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kestävä tavoite. Poli­itikoil­la pitäisi olla kaukonäköisyyt­tä ja pokkaa pohtia mikä on maamme tavoiteväkiluku.

  7. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Itä-Aasian kuvaa­ja lie vai­h­tunut Kiinan, Sin­ga­poren, Etelä-Kore­an ja Hongkon­gin kuvaa­jaan. Jälkim­mäisiä on kak­si. [Kiitos, korjasin/OS]

  8. Islamistit aloit­ti­vat 80-luvul­la Iranis­sa per­he­su­un­nit­telukam­pan­jan, jol­la ihmisiä kehotet­ti­in han­kki­maan enin­tään 2–3 las­ta ja käyt­tämään ehkäisyä. Lisäk­si maa panos­ti paljon koulu­tuk­seen (myös nais­ten) ja kaupungis­tui voimakkaasti (ja tekee niin edelleen). Molem­mat keinot ovat hyviä väestönkasvun hidas­ta­jia. Käsit­tääk­seni nuorten irani­lais­ten talousti­lanne on myös aika heikko, mikä vaikeut­taa per­heen perustamista.

  9. Jani:
    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mik­si Iranin syn­tyvyys rom­ahti Aja­tol­lahien tul­tua val­taan? Mikä muut­tui; uskon­to, eli­nolot vai jonkin muu?

    Iranin väestö oli voimakkaas­sa kasvus­sa val­lanku­mouk­sen jäl­keen. Sotaa käyvässä maas­sa kan­nustet­ti­in uusien soti­laiden tekemiseen — kuten tapana on. Myös pako­laisia vir­tasi maahan. 

    Väestöräjähdyk­sen pelos­sa teokra­tia pisti pystyyn kam­pan­jan syn­tyvyy­den vähen­tämisek­si. Vähäväk­isten arvosta­ma “papis­to” levit­ti tehokkaasti tietoa muun muas­sa ehkäisyn siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta. Eri­tyis­es­ti maaseudun syn­tyvyys laski.

    http://bixby.berkeley.edu/wp-content/uploads/2015/03/Vahidnia_PE2007.pdf

    Että sel­l­aista ainakin. 

    Nyt taas on menos­sa kam­pan­ja, jon­ka tarkoi­tus on lisätä syn­tyvyyt­tä muun muas­sa suosi­mal­la ela­tusvelvol­lisia eli isiä työmarkkinoilla. 

    Iranin per­he­lak­i­han velvoit­taa todel­la raskaal­la kädel­lä miehiä elät­tämään vai­mon ja eri­tyis­es­ti lapset myös avio­erossa. Vaimolle avio­eron syyk­si kel­paa miehen kyvyt­tömyys elät­tää. Var­maan sekään ei innos­ta miehiä las­ten tekoon eikä edes avioliittoon.

  10. Tutk­i­jatut­ta­vani Iranista sanoi, että he ovat “vit­sailleet” koton­aan Iranin väestön olleen liian tyy­tyväisiä ennen val­lanku­mous­ta. Siel­lähän oli suh­teel­lisen hyvä eli­ta­so ja ilmeis­es­ti uusi hallinto ker­toi kansalle, että nyt on “elämänne tilaisu­us” lisään­tyä ja perus­taa per­he, kun elin­ta­so oli niin hyvä ja he lupa­si­vat sen jatku­van. Tut­ta­vani mukaan kansa pet­tyi elin­ta­son merkit­tävään lasku­un, joka seurasi val­lan­vai­h­don jälkeisenä vuosikymme­nenä ja lopet­ti­vat hallinnon toivei­den täyt­tämiset väestön lisäyk­ses­tä. Hän ker­toi, että moti­iv­ina väestönkasvun ruokkimiseen oli uuden halli­non halu saa­da suurem­pi armeija.

  11. Jani:
    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mik­si Iranin syn­tyvyys rom­ahti Aja­tol­lahien tul­tua val­taan? Mikä muut­tui; uskon­to, eli­nolot vai jonkin muu?

    Iranin väestö oli voimakkaas­sa kasvus­sa val­lanku­mouk­sen jäl­keen. Sotaa käyvässä maas­sa kan­nustet­ti­in uusien soti­laiden tekemiseen — kuten tapana on. Myös pako­laisia vir­tasi maahan. 

    Väestöräjähdyk­sen pelos­sa teokra­tia pisti pystyyn kam­pan­jan syn­tyvyy­den vähen­tämisek­si. Vähäväk­isten arvosta­ma “papis­to” levit­ti tehokkaasti tietoa muun muas­sa ehkäisyn siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta. Eri­tyis­es­ti maaseudun syn­tyvyys laski.

    http://bixby.berkeley.edu/wp-content/uploads/2015/03/Vahidnia_PE2007.pdf

    Että sel­l­aista ainakin. 

    Nyt taas on menos­sa kam­pan­ja, jon­ka tarkoi­tus on lisätä syn­tyvyyt­tä muun muas­sa han­kaloit­ta­mal­la ehkäisyä ja ster­il­isoin­te­ja sekä suosi­mal­la ela­tusvelvol­lisia eli isiä työmarkkinoilla. 

    Iranin per­he­lak­i­han velvoit­taa todel­la raskaal­la kädel­lä miehiä elät­tämään vai­mon ja eri­tyis­es­ti lapset. Myös avio­erossa. Vaimolle avio­eron syyk­si kel­paa miehen kyvyt­tömyys elät­tää. Se ei näem­mä innos­ta miehiä las­ten tekoon eikä edes avioliittoon.

  12. Blo­gin tek­sti on var­maan suur­in­pi­irtein paikkansa pitävää. Ongel­ma on kuitenkin se, että vaik­ka väestö ei kas­vakaan ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, niin keskimääräisen kulu­tuk­sen ja elin­iän nopea kasvu tekee siitä ongel­man. Esimerkkinä vaik­ka Kiinan CO2-päästöt. Eli pitäisi tarkastel­la suuret­ta, joka on väestömäärä x hiil­i­jalan­jäl­ki. Tosin tiede­tään myös, että elin­ta­son nousu las­kee lapsilukua.

    Jos kat­so­taan maanosien asukasti­heyk­siä, on Euroop­pa ylivoimais­es­ti tiheim­min asut­tu 116
    as/km2, USA 31 as/km2, Afrik­ka 26 as/km2, Aus­tralia 3 as/km2 jne. Euroop­pa on ajat sit­ten hävit­tänyt suuren osan mm. metsistään.

    Myöskään ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ei ole kiihtynyt viime vuosi­na toisin kuin OS aiem­mas­sa postauk­ses­saan joskus väitti. 

    http://www.soininvaara.fi/2015/07/26/ilmaston-lampeneminen-on-taas-kiihtynyt/

    Pikem­minkin se ete­nee lin­eaaris­es­ti toisin kuin useim­mat ilmas­tom­a­llit olet­ta­vat. Myös artikke­lis­sa esite­tyt NOAA:n läm­pöti­laluke­mat ovat filt­teroitu­ja ja kor­jat­tu­ja, mm. aukot datas­sa on täytet­ty ole­tuk­sil­la. Joka tapauk­ses­sa kor­jat­tukin läm­pen­e­m­i­nen on alle puo­let siitä mitä takavu­osien mallit ennus­ti­vat nyky­isil­lä CO2-tasoil­la. (Luon­non­ti­eteil­i­jä-lehden artikke­li 4–5/2015).

    1. Hei­ni Väisä­nen tun­tuu olet­ta­van, että olen tarkastel­lut vain Nige­ri­aa. Nige­ria ei ole mikään pieni val­tio, mut­ta minä olin käyt­tänyt luku­ja koko Saha­ran eteläpuoleis­es­ta Afrikas­ta, jos­sa ovat siis mukana myös ne (pienet) syn­tyvyyten­sä kuri­in saa­neet maat. Olen huolis­sani, mut­ta en toiv­o­ton. Juuri sik­si panin lop­pu­un sen Iranin ihmeen. Pitäisi kuitenkin ensin Afrikas­sa tiedostaaa, että jokin ongel­ma on olemassa.

  13. Tyh­mä kysymys: pitäisikö nois­sa syn­tyvyys­tarkasteluis­sa ottaa myös syn­nyt­täjien ikä huomioon ?

    Keinotekoinen esimerk­ki. Yhtä­su­uret pop­u­laa­tiot A ja B, kum­mas­sakin kokon­aishedelmäl­lisyys 2,1. Pop­u­laa­tios­sa A nainen syn­nyt­tää nuo 2,1 las­tansa iässä 18–20, pop­u­laa­tios­sa B iässä 38–40. Kumpi poruk­ka on suurem­pi 100 vuo­den aikajänteellä ? 

    Yhtä suures­ta kokon­aishedelmäl­lisyy­destä huoli­mat­ta äkkipoi­ka veikkaa A:ta — siel­lähän tehdään kak­si uut­ta sukupolvea samas­sa ajas­sa, jos­sa B uusi­u­tuu vain kerran…

    1. Jos syn­ny­tyk­siä on 2,1/nainen, syn­nyt­täjän iäl­lä ei ole pitkäl­lä aikavälil­lä merk­i­tys­tä (molem­pi­en kasvu tas­apain­ot­tuu) Jos syn­ny­tyk­siä on enem­män, syn­nyt­täjien nuori ikä nopeut­taa väestönkasvua.

  14. Afrikan väestöräjähdys on estet­tävis­sä, tehokkaat raskau­den ehkäisykeinot on ole­mas­sa. Yksi vai­h­toe­hto on tar­jo­ta naisille taloudelli­nen porkkana. Saat x dol­lar­ia jos ster­iloit esim. kah­den lapsen jäl­keen. Tai dol­larei­den tilalle naisen/lasten koulu­tus, maa­pala tai mikä kullekin on tarpeen. Tähän tarvit­ta­neen län­si­mail­ta val­is­tus­ta ja rahoitusta.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Hei­ni Väisä­nen tun­tuu olet­ta­van, että olen tarkastel­lut vain Nige­ri­aa. Nige­ria ei ole mikään pieni val­tio, mut­ta minä olin käyt­tänyt luku­ja koko Saha­ran eteläpuoleis­es­ta Afrikas­ta, jos­sa ovat siis mukana myös ne (pienet) syn­tyvyyten­sä kuri­in saa­neet maat. Olen huolis­sani, mut­ta en toiv­o­ton. Juuri sik­si panin lop­pu­un sen Iranin ihmeen. Pitäisi kuitenkin ensin Afrikas­sa tiedostaaa, että jokin ongel­ma on olemassa.

    Hei Osmo,
    Ehkä tulin korosta­neek­si Nige­ri­aa liiak­si kir­joituk­ses­sani, mut­ta kri­ti­ikki­ni kohdis­tui sen käyt­tämisenä esimerkkinä puhut­taes­sa koko Afrikas­ta (tai koko Saha­ran eteläpuolis­es­ta Afrikas­ta), kos­ka se ei kuvaa alueen yleistä trendiä hyvin. Useim­mis­sa muis­sa alueen mais­sa syn­tyvyys on laskenut paljon Nige­ri­aa nopeam­min. Toisen ääripään esimerk­ki voisi olla vaikka­pa Etelä-Afrik­ka (joka sekin yksi suurista maista alueel­la), jos­sa hedelmäl­lisyys­luku oli 2.4 vuon­na 2013. Eniten se näyt­tää laske­van alueil­la, jois­sa menee taloudel­lis­es­ti hyvin, kuten kir­joituk­ses­sanikin näytän.

    Sinä, minä ja YK:n asiantun­ti­jat tiedämme, ettei maail­man­laa­juis­es­ti ole odotet­tavis­sa sel­l­aista väestöräjähdys­tä kuin 1970-luvul­la oletet­ti­in. Ongel­mana tun­tuukin monien mielestä kär­jis­te­tysti san­ot­tuna ole­van se, että väestö kas­vaa Afrikas­sa ja piene­nee Euroopas­sa. Ottaen huomioon nykyisen ilmapi­irin, jos­sa rasis­tiset aat­teet ovat nos­ta­neet suo­sio­taan, en näe Nige­ri­aa koske­vaa argu­men­toin­ti­asi parhaana mah­dol­lise­na tapana kiin­nit­tää huomio­ta väestönkasvu­un liit­tyvään prob­lemati­ikkaan. Väestönkasvu on mutkikas pros­es­si, jon­ka ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa ja jos­ta empi­irisen aineis­ton perus­teel­la tiede­tään, että ihmis­ten olo­jen parantues­sa se yleen­sä tait­tuu. Tätä ei mielestäni nykyti­lanteessa voi korostaa tarpeeksi.

    Väestönkasvus­ta saa ja pitää puhua, kos­ka se liit­tyy esimerkik­si ympäristöon­gelmi­in tiety­il­lä alueil­la. Huomio­ta tulisi kuitenkin kiin­nit­tää siihen, mitkä syyt sen taustal­la ovat ja kuin­ka voisimme löytää inhimil­lisiä ratkaisu­ja näi­hin ongelmiin.

    1. Kuten sanoin, ana­lyysi­ni perus­tui koko Saha­ran eteläpuoleiseen Afrikkaan. Jois­sakin mais­sa syn­tyvyys on alen­tunut, mut­ta valitet­ta­van har­vas­sa. Minus­ta se on huolestut­ta­va asia.
      Väestönkasvu on myös selkeätä ja aika yksinker­taista matem­ati­ikkaa. Afrikan osalta on vaikea ymmärtää, miten väestönkasvu voisi nopeasti pysähtyä, kos­ka ikäpyra­mi­di on mikä on. Nige­ria on maa, jota kan­nat­taa vähän kat­soa, kos­ka sen väeswetö on kas­va­mas­sa selvästi yli maan kantokyvyn.
      Asi­at eivät parane sil­lä, että niistä vai­etaan. Eri­tyisen raivos­tut­tavaa on, että hal­li­tuk­semme on leikan­nut rahoi­tus­ta esimerkik­si YK:n väestöohjelmalta.
      Mut­ta Iran pystyi puolist­ta­maan syn­tyvyy­den lyhyessä ajassa.
      Euroopan väestön pienen­e­misessä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­tavis­sa ole­vaan tahti­in. Koko maail­man väk­ilu­vun pitäisi pienentyä. 

  16. Osmo Soin­in­vaara: Hei­ni Väisä­nen tun­tuu olet­ta­van, että olen tarkastel­lut vain Nige­ri­aa. Nige­ria ei ole mikään pieni val­tio, mut­ta minä olin käyt­tänyt luku­ja koko Saha­ran eteläpuoleis­es­ta Afrikas­ta, jos­sa ovat siis mukana myös ne (pienet) syn­tyvyyten­sä kuri­in saa­neet maat. Olen huolis­sani, mut­ta en toiv­o­ton. Juuri sik­si panin lop­pu­un sen Iranin ihmeen. Pitäisi kuitenkin ensin Afrikas­sa tiedostaaa, että jokin ongel­ma on olemassa.

    Kyl­lä ongel­ma siel­lä tiedoste­taankin, mut­ta maat ovat hyvin köy­hiä tai ainakin kansa on köyhää.

    Kun rahaa ei ole niin ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitäkään.

    Syn­tyvyy­den sään­nöste­lyn edel­ly­tyk­senä on mon­ta asi­aa, yksi on rahaa ehkäisyvä­lineisi­in ja saatavuus.

    Toi­enn on nais­ten koulu­tus, se muut­taa kult­tuuria nopeiten.

    Suomesskin jopa laes­ta­di­o­laiset ovat taipuneet syn­tyvyy­den sään­nöste­lyyn kun naiset ovat oppi­neet ole­maan muu­takin kuin synnytyskoneita.
    Jyrkätkin asen­teet on mah­dol­lista muuttaa

    Kol­mas on lap­sikuolleisu­u­den vähen­tämi­nen, sil­loin ei tarvitse tehdä 10 las­ta tur­vaa­maan vanhuutta.

    Kehi­tys­a­pu­varo­ja pitäisi kohden­taa näi­hin ongelmmaihin.

    Sekään ei ole help­poa, sil­lä alueen dik­daat­torit vas­tus­ta­vat val­is­tus­ta ja alue on vaar­alli­nen kehitysaputyöntekijöillekin

  17. Muis­tanko oikein: täl­lä het­kel­lä maa­pal­lon västön odote­taan sta­biloitu­van 10 mil­jardi­in hen­keen joskus tämän vuo­sisadan lop­pupuolel­la. Tämäkin on 50 % enem­män kuin mitä nyt (tai muu­ta­ma vuosi sit­ten) ja siinä kolme ker­taa maa­pal­lon väestö vuo­nan 1968, jol­loin aloitin tiedosta­van nuoren urani.

    Muut maanosat ovat jo aika stabi­il­isa tilas­sa. Afrikan väestön ennuste­taan kas­va­van yhdestä 4 mil­jardi­in hen­keen. Muis­tanko oikein?

  18. Osmo Soin­in­vaaran kir­joi­tus on taas hyvä ja perustel­tu. Tämä kan­nat­taisi jokaisen lukea ennen kuin esit­tää kovin ehdot­to­mia mielip­iteitä väestönkasvu­un liit­tyvästä problematiikasta.

    Pelkän väestönkasvun lisäk­si pitäisi kat­soa myös sen mui­ta seu­rauk­sia. Voimme karkeasti ajatel­la, että ympäristölle koitu­va kokon­ais­r­a­situs on väkimäärä ker­taa kulutus/henkilö.

    Väkimäärä siis kas­vaa edelleen, ja vielä ainakin jonkin aikaa. Ennen kaikkea kas­vaa kuitenkin kulutus/henkilö, sil­lä tot­ta kai kaikkien ihmis­ten pitäisi saa­da sama elin­ta­so kuin meil­lä on län­si­mais­sa. Kestääkö maa­pal­lo tämän kokonaisrasituksen?

    Minus­ta ihmisiä on jo nyt liikaa. Ympäristö voi monin paikoin huonos­ti, ilmas­ton­muu­tos uhkaa, bio­di­ver­si­teet­ti heikke­nee, resurssit vähenevät ja ongel­mat aja­vat ihmiset kah­nauk­si­in ja liikkeelle. 

    Mitä tapah­tuu tule­vaisu­udessa, kun kaik­ki nämä ongel­mat vielä kär­jistyvät? Voiko asialle tehdä jotain, sem­minkin kun ongel­maa ei vieläkään ote­ta riit­tävän vakavasti? 

    Seit­semänkym­men­tälu­vul­la väestöräjähdys­tä pelän­nei­den mielestä saat­taa tun­tua, että tilan­nehan on hyvä, kun pahim­mat ennus­teet eivät näytä toteu­tu­van. Tosi­asi­as­sa tilanne on kuitenkin edelleen erit­täin huolestuttava.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopan väestön pienen­e­misessä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­tavis­sa ole­vaan tahti­in. Koko maail­man väk­ilu­vun pitäisi pienentyä. 

    Afrikan osalta keskeistä lie­nee, ehditäänkö väestönkasvu pysäyt­tämään ennen luon­non­va­ro­jen lop­pumista ja ilmas­ton­muu­tok­sen kiihtymistä. Mikäli eläisimme resurssien kannal­ta rajat­tomas­sa maail­mas­sa olisi väestönkasvun osalta yhtä huo­le­ton kuin Hans Rosling tai Hei­ni Väisä­nen kun odotet­tavis­sa ole­va hil­jalleen tapah­tu­va kehi­tys­ta­son nousu vaikut­taisi syntyvyyteen.

    Toivon paras­ta, en vält­tämät­tä usko siihen. Ongelmia lisää maail­man­laa­juinen työvoiman tarpeen vähen­tymi­nen etenkin vähän koulu­tus­ta vaa­tivis­sa ammateis­sa. Toiv­ot­tavasti Afrikan nuoret kek­sivät järkevää tekemistä. Uskon ja toivon mobi­ilite­knolo­gian aut­ta­van koulu­tuk­sen lisäämisessä.

    Euroopan väk­ilu­vun laskem­i­nen ei ole ongel­ma kun se tapah­tuu hal­li­tusti, kuten Osmo mainit­setkin. Suomen osalta väk­ilu­vun lasku tapah­tuu hal­li­tusti mikäli emme sotke väestöke­hi­tys­tä laa­jamit­taisel­la syn­tyvyy­den lisäämisel­lä tahi laa­jamit­taisel­la maa­han­muu­tol­la. Globaali­vas­tu­un kan­tamisek­si on tehokkaampia ja inhimil­lisem­piä keinoja.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuten sanoin, ana­lyysi­ni perus­tui koko Saha­ran eteläpuoleiseen Afrikkaan. Jois­sakin mais­sa syn­tyvyys on alen­tunut, mut­ta valitet­ta­van har­vas­sa. Minus­ta se on huolestut­ta­va asia.
    Väestönkasvu on myös selkeätä ja aika yksinker­taista matem­ati­ikkaa. Afrikan osalta on vaikea ymmärtää, miten väestönkasvu voisi nopeasti pysähtyä, kos­ka ikäpyra­mi­di on mikä on. Nige­ria on maa, jota kan­nat­taa vähän kat­soa, kos­ka sen väeswetö on kas­va­mas­sa selvästi yli maan kantokyvyn.
    Asi­at eivät parane sil­lä, että niistä vai­etaan. Eri­tyisen raivos­tut­tavaa on, että hal­li­tuk­semme on leikan­nut rahoi­tus­ta esimerkik­si YK:n väestöohjelmalta.
    Mut­ta Iran pystyi puolist­ta­maan syn­tyvyy­den lyhyessä ajassa.
    Euroopan väestön pienen­e­misessä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­tavis­sa ole­vaan tahti­in. Koko maail­man väk­ilu­vun pitäisi pienentyä. 

    Samaa mieltä siitä, että väestöo­hjel­mal­ta leikkaami­nen on leikkaamista väärästä kohdas­ta. Tämä kuitenkin on niitä asioi­ta, joi­hin pätee se, että narul­la ei voi työn­tää. Väestöo­hjel­mat onnis­tu­vat, jos val­tiot niin halu­a­vat ja epäon­nis­tu­vat, jos val­tiot eivät halua. Edes köy­hyys ei ole tässä ratkai­se­va selit­tävä tek­i­jä. Kiina oli ker­takaikkisen surke­as­sa jamas­sa aloit­taes­saan yhden lapsen poli­ti­ikkansa. Se poli­ti­ik­ka oli yksi osa Kiinan talouden nousu­un saamista.

  21. Liian van­ha:Kun rahaa ei ole niin ei ole varaa ostaa ehkäisyvälineitäkään.

    No ei kai tämä oikeasti voi tästä olla kiinni?

    Kaiken jär­jen mukaan lapsen ruokkimi­nen ja vaate­tus mak­saa ihan pakostakin enem­män kuin kasa pieniä muovikel­mun pala­sia, jot­ka ammat­tikielessä tun­netaan ter­mil­lä “kon­do­mi”.

  22. ceterum censeo: Samaa mieltä siitä, että väestöo­hjel­mal­ta leikkaami­nen on leikkaamista väärästä kohdas­ta. Tämä kuitenkin on niitä asioi­ta, joi­hin pätee se, että narul­la ei voi työn­tää. Väestöo­hjel­mat onnis­tu­vat, jos val­tiot niin halu­a­vat ja epäon­nis­tu­vat, jos val­tiot eivät halua. Edes köy­hyys ei ole tässä ratkai­se­va selit­tävä tek­i­jä. Kiina oli ker­takaikkisen surke­as­sa jamas­sa aloit­taes­saan yhden lapsen poli­ti­ikkansa. Se poli­ti­ik­ka oli yksi osa Kiinan talouden nousu­un saamista.

    Voidaan kysyä, onko Euroopas­ta tämän kehutyk­sen aja­jak­si. Euroop­pa on toisen maail­man­so­dan jäl­keen pyy­del­lyt poli­ti­ikallaan anteek­si siir­tomaapoli­ti­ikkaa ja rotuop­pia. Kaik­ki Euroopan tekemiset ja tekemät­tä jät­tämiset on tulkit­tu “rasis­mik­si”. Jos Euroop­pa vaatisi Afrikalta väk­ilu­vun laskua, kai sekin olisi rasismia. 

    omas­ta mielestäni Afrikan väk­ilu­vun kehti­tys tulisi antaa Kiinan hoidet­tavak­si. Euroopan poli­itikoista siihen ei ole. Euroopan poli­itikot ovat kilt­te­jä, jot­ka halu­a­vat some-tykkäyk­siä ja kavere­i­ta. On parem­pi tuho­ta maail­ma kuin tul­la kut­su­tuk­si rasis­tik­si. Tule­vien sukupolvien hyväk­si Euroopan poli­itikot olisi ajet­ta­va tässä asi­as­sa marginaaliin.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos syn­ny­tyk­siä on 2,1/nainen, syn­nyt­täjän iäl­lä ei ole pitkäl­lä aikavälil­lä merk­i­tys­tä (molem­pi­en kasvu tas­apain­ot­tuu) Jos syn­ny­tyk­siä on enem­män, syn­nyt­täjien nuori ikä nopeut­taa väestönkasvua.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä olemme kaik­ki kuollei­ta. Lyhyel­lä aikavälil­lä kehi­tys­maid­en tyt­tö­jen lisään­tymisiän nos­t­a­mi­nen on mon­es­takin syys­tä kaikkea muu­ta kuin mitätön keino hal­li­ta väestönkasvua. Täysin ilman lähde­vi­it­teitä uskaltaisin väit­tää jopa tärkeim­mäk­si työkaluk­si. (Lisää tyt­tö­jen aikaa koulus­sa, joka kas­vat­taa tasa-arvoa ja lisää elin­ta­soa, jot­ka taas vähen­tävät las­ten lukumäärää. Ja vaik­ka nämä oli­si­vat perus­tee­ton­ta speku­loin­tia, ensim­mäisen lapsen syn­ny­tysiän nos­t­a­mi­nen 15 vuodes­ta 30 vuo­teen pienen­tää väestönkasvun (tai jos ihan tarkko­ja ollaan, syn­tyvyy­den kasvun) per vuosi puoleen — pysyvästi. En siis oikein ymmär­rä mitä tarkoi­tat sil­lä että tuo tasaan­tuu pitkän ajan kuluessa.)

  24. Markku af Heurlin:
    Muis­tanko oikein: täl­lä het­kel­lä maa­pal­lon västön odote­taan sta­biloitu­van 10 mil­jardi­in hen­keen joskus tämän vuo­sisadan lop­pupuolel­la. Tämäkin on 50 % enem­män kuin mitä nyt (tai muu­ta­ma vuosi sit­ten) ja siinä kolme ker­taa maa­pal­lon väestö vuo­nan 1968, jol­loin aloitin tiedosta­van nuoren urani.

    Muut maanosat ovat jo aika stabi­il­isa tilas­sa. Afrikan väestön ennuste­taan kas­va­van yhdestä 4 mil­jardi­in henkeen.Muistanko oikein?

    Kyl­lä Ahrikkaan mah­tuu porukkaa. Muu­ta­ma aika sit­ten esitelti­in Ahrikan kart­taa, jon­ka sisälle oli sovitet­tu muis­taak­seni pohjois-Amerik­ka, Aus­traalia, Euroop­pa ja Kiina.

    Ahrikas­sa on myös paljon auringonpais­tet­ta sähkön tuotan­toon, ihan pian Saha­ras­ta vede­tään hvdc-kabelit Euroop­paan, man­tereel­la on mit­taa­mat­tomat luon­non­va­rat, jopa maaperä, joka on puner­tavaa sisältää rautaa suun­nat­to­mia määriä. Englan­ti­lais­ten siir­tomaa-ajan peruna rautatie kul­kee etelästä pohjoiseen ja ran­skalais­ten peruna lännestä itään. Noista kun tehdään luoti­ju­nara­dat, niin maanosan houkut­tele­vu­us kas­vaa entisestään.

  25. ceterum censeo: Samaa mieltä siitä, että väestöo­hjel­mal­ta leikkaami­nen on leikkaamista väärästä kohdas­ta. Tämä kuitenkin on niitä asioi­ta, joi­hin pätee se, että narul­la ei voi työn­tää. Väestöo­hjel­mat onnis­tu­vat, jos val­tiot niin halu­a­vat ja epäon­nis­tu­vat, jos val­tiot eivät halua. Edes köy­hyys ei ole tässä ratkai­se­va selit­tävä tek­i­jä. Kiina oli ker­takaikkisen surke­as­sa jamas­sa aloit­taes­saan yhden lapsen poli­ti­ikkansa. Se poli­ti­ik­ka oli yksi osa Kiinan talouden nousu­un saamista.

    Yhden lapsen polti­ikkaan toteutet­ti­in aika drakon­isin keinoin, mut­ta ehkä se oli vält­tämät­tömyys. — Suuri ongel­ma on kai läh­es Ran­skan koko väestöä vas­taa­va miesyli­jäämä. Ehkä hal­li­tus hyväksyy pitkin ham­pain jonkin­laiset mon­imiehiset avi­o­li­itot, jol­laisia oli mm. eskimoilla.

  26. Hyvä ana­lyysi väestönkasvusta.

    Ain­oa koh­ta, jos­ta olin selvästi eri mieltä oli väite “suurten ikälu­okkien vuok­si me tarvit­semme tänne vähän täysi-ikäistä täy­den­nys­tä”. En kan­na­ta. Jokainen väestönkasvul­la talout­tansa paikkaa­va tai muuten pullis­tel­e­va maa kek­sii kyl­lä jonkun seli­tyk­sen, mik­si juuri hei­dän vält­tämät­tä täy­tyy saa­da kas­vat­taa väestöä, vaik­ka muut eivät saisikaan. Jos sal­li­taan yhdelle, kaik­ki muutkin saa­vat syyn seu­ra­ta perässä, kukin omil­la syil­lään. Suo­mi on niin rikas, hyv­in­voi­va ja vakaal­la poh­jal­la, että tuo yhden mui­ta suurem­man ikälu­okan aiheut­ta­ma pieni piik­ki ei ole mikään merkit­tävä syy.

    Esimerkik­si Itä-Euroopas­sa on mai­ta, jois­sa elin­ta­so on selvästi alem­pi, ja väestö vähe­nee. Jos nyt jonkun Euroopan maan sal­lisi paikkailievan talout­taan väestöä kas­vat­ta­mal­la, niin ehkä jonkun noista. Mut­ta mieluiten ei siis yhdenkään tulisi täl­laista har­ras­taa, eikä siis ainakaan kaikkein rikkaimpi­in kuu­lu­van Suomen.

  27. Juho Laatu:
    Hyvä ana­lyysi väestönkasvusta.

    Ain­oa koh­ta, jos­ta olin selvästi eri mieltä oli väite “suurten ikälu­okkien vuok­si me tarvit­semme tänne vähän täysi-ikäistä täy­den­nys­tä”. En kan­na­ta. Jokainen väestönkasvul­la talout­tansa paikkaa­va tai muuten pullis­tel­e­va maa kek­sii kyl­lä jonkun seli­tyk­sen, mik­si juuri hei­dän vält­tämät­tä täy­tyy saa­da kas­vat­taa väestöä, vaik­ka muut eivät saisikaan. Jos sal­li­taan yhdelle, kaik­ki muutkin saa­vat syyn seu­ra­ta perässä, kukin omil­la syil­lään. Suo­mi on niin rikas, hyv­in­voi­va ja vakaal­la poh­jal­la, että tuo yhden mui­ta suurem­man ikälu­okan aiheut­ta­ma pieni piik­ki ei ole mikään merkit­tävä syy.

    Esimerkik­si Itä-Euroopas­sa on mai­ta, jois­sa elin­ta­so on selvästi alem­pi, ja väestö vähe­nee. Jos nyt jonkun Euroopan maan sal­lisi paikkailievan talout­taan väestöä kas­vat­ta­mal­la, niin ehkä jonkun noista. Mut­ta mieluiten ei siis yhdenkään tulisi täl­laista har­ras­taa, eikä siis ainakaan kaikkein rikkaimpi­in kuu­lu­van Suomen. 

    Suomes­sa vieläpä on niin onnekkaasti, että se sama van­husväestö omis­taa pääsään­töis­es­ti kaiken. Nuorem­mil­la on vielä vain velkaa ja siitä vielä nuorem­mil­la ei ole edes velkaa kun ei ole työtäkään. Mitä tulee käsi­parien lukumäärään joi­ta tarvi­taan siinäkin tapauk­ses­sa, että hoidet­taval­la väestöl­lä on taskut täyn­nä finanssiresurssia niin en usko, että rajat ovat vielä tulleet lähellekään vas­taan vaik­ka (hoito)työ onkin raskasta.

    Väestön vähen­e­m­i­nen olisi onnen­potku Suomelle ekol­o­gises­sa mielessä. Tämä yhdis­tet­tynä siihen, että asu­taan lähel­lä luon­taisia resursse­ja eli järviä ja met­siä, vähäi­nen auringonva­lo ei ole pieninkään ongel­ma niin kauan kuin met­sä kas­vaa, niin hem­met­ti maail­ma saat­taisi Suomen osalta vielä pelas­tua. Liikaväestön kan­nat­taa siir­tyä eteläm­mäk­si. Se helpot­taa kaikkia. Ja on edelleen help­po veika­ta että vapaae­htoista halukku­ut­ta on run­saasti. Esim. Helsin­ki-Tallinna kak­soiskaupun­ki ja aloite­taan pro­jek­ti hallinnon siir­rol­la Tallinnaan?

  28. OS: “Suomen syn­tyvyys­lu­vut ovat ihanteel­liset: hal­lit­tu jar­ru­tus – jokainen ikälu­ok­ka vähän yli 20 % pienem­pi kuin edellinen”

    Tarkoitit “ikälu­okalla” ilmeis­es­ti sukupolvea. Eikö ikälu­okalla tarkoite­ta usein yhdessä vuodessa syntyneitä?

    Tähän alhaiseen syn­tyvyy­teen eivät ilmeis­es­ti päät­täjät ole kuitenkaan tyy­tyväisiä, kun ovat niin innois­saan sen kor­vaamis­es­ta kehitysmaamaahanmuutolla.

  29. max: Väestön vähen­e­m­i­nen olisi onnen­potku Suomelle ekol­o­gises­sa mielessä. Tämä yhdis­tet­tynä siihen, että asu­taan lähel­lä luon­taisia resursse­ja eli järviä ja met­siä, vähäi­nen auringonva­lo ei ole pieninkään ongel­ma niin kauan kuin met­sä kas­vaa, niin hem­met­ti maail­ma saat­taisi Suomen osalta vielä pelas­tua. Liikaväestön kan­nat­taa siir­tyä eteläm­mäk­si. Se helpot­taa kaikkia.

    Maail­man väestö on aikoinaan levin­nyt pla­nee­tan pin­nalle paljolti juuri eri seu­tu­jen kan­tokyvyn mukaises­ti. Suomes­sa on edelleen paljon hienoa luon­toa ja monia perus­resursse­ja. Osin ne ovat säästyneet sik­si, että väkeä ei ole ker­tynyt tun­gok­seen asti, kun kylmä ilmas­tomme ei ole ollut kovin tehokas tuot­ta­maan esim. vil­jaa, eikä ole tuot­tanut puus­ta itses­tään suuhun putoavia hedelmiä juuri lainkaan. Nykytekni­ik­ka on mah­dol­lis­tanut Suomes­sakin lev­eän elin­ta­son, mut­ta sitä ei kan­na­ta huka­ta, ja luon­toa tuho­ta, asut­ta­mal­la Suomikin nälkära­jalle asti täy­teen. Edelleen etelässä on helpom­pi tuot­taa ruokaa. Suomes­sa esim. risu­paketin kaltaiset suun­nitel­mat tähtäävät luon­non entistäkin kovem­paan val­jas­tamiseen kokon­aisku­lu­tus­tot­tumuk­si­amme lisäämään.

    Väestön vähen­e­m­i­nen mah­dol­lis­taisi tosi­aan mukavam­man elämisen, ottaen luon­nos­ta ihmis­ten käyt­töön vain tuolle yhdelle lajille kuu­lu­van ja luon­toa rasit­ta­mat­toman kym­menyk­sen. Nykytekni­ik­ka kan­nat­taisi val­jas­taa luon­to­jalan­jälkeämme pienen­tämään, ei sitä kasvun kaut­ta maksimoimaan.

  30. Juho Laatu:

    Väestön vähen­e­m­i­nen mah­dol­lis­taisi tosi­aan mukavam­man elämisen, ottaen luon­nos­ta ihmis­ten käyt­töön vain tuolle yhdelle lajille kuu­lu­van ja luon­toa rasit­ta­mat­toman kym­menyk­sen. Nykytekni­ik­ka kan­nat­taisi val­jas­taa luon­to­jalan­jälkeämme pienen­tämään, ei sitä kasvun kaut­ta maksimoimaan.

    Miten tot­ta. On kum­mallista, että voimavaro­ja panos­te­taan sen pohtimiseen kuin­ka paljon maa­pal­lo mak­simis­saan saataisi­in kestämään ihmiskuor­maa, sen sijaan että pohdit­taisi­in sitä miten ihmis­määrä saataisi­in sovitet­tua kohtu­ullisek­si maa­pal­lon kan­tokykyyn näh­den, humaanisti, muu luo­makun­ta huomioiden.

    Mikä siu­naus se val­ta­va ihmis­määrä muka on? Varsinkin kun se tapah­tuu muun luon­non kus­tan­nuk­sel­la. Mikä oikeus ihmisel­lä on val­la­ta yhä suurem­pi osu­us elonke­hän resurs­seista itselleen? Mikä voisi olla se ylevä syy, joka perustelisi sen?

    Meille ihmisille ihmi­nen on tietysti tärkeä. Uutisia seu­rates­sa meinaa kyl­lä välil­lä usko lop­pua ihmiskun­nan myön­teiseen merk­i­tyk­seen. Jos Raa­ma­tus­sa käs­ket­ti­in ihmistä täyt­tämään maa, niin nykypäivänä voi tode­ta, että tehtävä suoritet­tu, ja meni vähän pitkäksikin.

    Vähem­män ihmisiä tarkoit­taisi myös onnel­lisem­paa ihmiskun­taa. Kovin har­va ihmi­nen on kuitenkaan valmis tätä kysymys­tä edes pohtimaan.

  31. Sylt­ty: No ei kai tämä oikeasti voi tästä olla kiinni?

    Kaiken jär­jen mukaan lapsen ruokkimi­nen ja vaate­tus mak­saa ihan pakostakin enem­män kuin kasa pieniä muovikel­mun pala­sia, jot­ka ammat­tikielessä tun­netaan ter­mil­lä “kon­do­mi”.

    Köy­him­mis­sä mais­sa suuri osa asukkaista elää rahat­alouden ulkop­uolel­la. Nämä ihmiset elävät luon­taitaloud­es­ta eli aivan kuin Suomes­sa vielä 1800 luvyul­la mninpaikoin 

    Äärim­mäisen köy­hyy­den raja on 1,25 dol­lar­ia päivässä ja jotain 1,3 mil­jar­dia elää rahamääräl­lä, joka on alle tuon

    Vaik­ka kon­do­mi mak­saa kym­me­nien cent­tien luokkaa/kpl niin se on val­ta­va kus­tan­nus alle dol­lar­in ansaitsevalle.

    Toinen ongel­ma on jakelu: Kun ei ole ostovoimaa niin ei ole kaup­po­ja eikä logis­ti­ikkaa eikä ole mobi­iliv­erkkoa, jot­ta voisi tila­ta netistä.

    Ja jos taskus­sa on dol­lari niin kau­pas­ta oste­taan ennen kon­do­mia paljon muuta

    Ja kun lapset ruok­i­taan sil­lä mitä maa tuot­taa niin se mak­saa vain isän ja äidin ja las­ten työn.Rahatalouden ulkop­uolela maanvil­jelys on alkeel­lista ja työvoimaa vaa­ti­vaa joten lapset ovat tärkeä työvoima.

    Suomes­sakin elet­ti­in vielä 50-luvul­la osit­tain samaan tyyli­in ainakin Lapis­sa, Sodan jäl­keen vak­i­tu­inen palkkatyö oli harv­inainen ja per­hei­den tulot satunnaisia, 

    Niin­pä rav­in­to , läm­mi­tys ym piti tur­va­ta vaik­ka rahaa ei ollut ja ne saati­in maas­ta ja met­sästä Työvä­li­neet oli­vat alkeel­lisia ja man­u­aal­isia .Kun ain­oa työkone oli hevo­nen niin kaik­ki työ vaati paljon ihmistyövoimaa.

    Köy­hyy­dessä, sat­un­naisil­la tuloil­la eläväl­lä per­heel­lä ei ollut varaa ehkäisyyn ja päälle maat­alous tarvit­si paljon työvoimaa niin per­hekoko oli suuri ja syn­tyivät mm suuret ikäluokat.Eikä siihen tarvit­tu laes­ta­di­o­laisu­ut­ta , 7 las­ta oli nor­maali, usko­vaiset pää­sivät 15.

    Kansak­oulu­aikaan mon­en kaverin isä vas­tusti koulua ja yrit­ti keskeyt­tää koulunkäyn­nin , syynä oli tarve saa­da työvoimaa maatilalle.
    Perunan­nos­tolo­ma kor­vasi syysloman

  32. Pekka T.: Vähem­män ihmisiä tarkoit­taisi myös onnel­lisem­paa ihmiskun­taa. Kovin har­va ihmi­nen on kuitenkaan valmis tätä kysymys­tä edes pohtimaan.

    Kyl­lähän sitä on pohdit­tu mm. Aasi­as­sa käytän­nön toteu­tuksin. Euroopas­sa ja USA:n pro­gres­si­ivis­ten kesku­udessa sen pohtimi­nen on taas rasis­mia. Oleel­lisem­paa on saivartelu huume­poli­ti­ikas­ta ja translaeista. Maail­man­lop­pu hoituu siinä sivussa.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuten sanoin, ana­lyysi­ni perus­tui koko Saha­ran eteläpuoleiseen Afrikkaan. Jois­sakin mais­sa syn­tyvyys on alen­tunut, mut­ta valitet­ta­van har­vas­sa. Minus­ta se on huolestut­ta­va asia.
    Väestönkasvu on myös selkeätä ja aika yksinker­taista matem­ati­ikkaa. Afrikan osalta on vaikea ymmärtää, miten väestönkasvu voisi nopeasti pysähtyä, kos­ka ikäpyra­mi­di on mikä on. Nige­ria on maa, jota kan­nat­taa vähän kat­soa, kos­ka sen väeswetö on kas­va­mas­sa selvästi yli maan kantokyvyn.
    Asi­at eivät parane sil­lä, että niistä vai­etaan. Eri­tyisen raivos­tut­tavaa on, että hal­li­tuk­semme on leikan­nut rahoi­tus­ta esimerkik­si YK:n väestöohjelmalta.
    Mut­ta Iran pystyi puolist­ta­maan syn­tyvyy­den lyhyessä ajassa.
    Euroopan väestön pienen­e­misessä en näe mitään ongel­maa, kun­han se tapah­tuu hal­lit­tavis­sa ole­vaan tahti­in. Koko maail­man väk­ilu­vun pitäisi pienentyä. 

    Olen minäkin huolestunut väestönkasvus­ta ja ilman kasvuakin maa­pal­lol­la olisi liikakan­soi­tus­ta jos lähde­tään siitä, että epäin­himil­liselle elämällekin pitäisi riit­tää tilaa niin, että sukupu­ut­toaal­to saataisi­in katkaistua.

    Silti. Kuten Soin­in­vaaran esit­tämässä graafis­sa Saha­ran eteläpuolis­es­ta Afrikas­ta näkyy, las­kee hedelmäl­lisyys­luku siel­läkin samaan tapaan kuin muual­l­la maail­mas­sa aiem­min. Itse olen seu­ran­nut CIA World Fact­bookin fertiliteettilukuja:

    https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2127rank.html

    Ainakin koko 2000-luvun ajan jok­seenkin kaikissa sub­sa­hara­mais­sa syn­tyvyys on käyt­tämäni aineis­ton mukaan laskenut san­gen tasais­es­ti (joskin tuskas­tut­ta­van hitaasti). Ain­oas­taan E‑Afrikassa on 15 vuodessa syn­tyvyys vähän kas­vanut (2.29 -> 2.33). Vähem­män kuin 0.2 lasta/nainen syn­tyvyys on samas­sa ajas­sa laskenut lisäk­si Malawis­sa ja Burundissa.

    Kan­natan toki kaikkea mah­dol­lista tukea YK:n väestöo­hjel­malle, siitä ei tarvit­sisi yhtään leikata.

  34. Yhden lapsen poli­ti­ik­ka tuot­taa lel­lit­tyjä kusipäitä.

    Vapaae­htoinen lapset­to­muus ja parin kol­men lapsen per­heet ovat järkeväm­pää, kuin jokin jär­jetön hal­li­tuk­sen aset­ta­ma sääntö.

    Kumoan Soin­in­vaaran väitteen:

    GMO + syn­teet­ti­nen ruo­ka + kaupungis­tu­mi­nen + seu­raa­van sukupol­ven ydin­voima + aurinkoen­er­gia (ja sen tuot­teet, kuten syn­teet­ti­nen maakaa­su) = ei tule maail­man­lop­pua 15 mil­jardil­la ihmisellä

    Ongel­ma ilmas­ton kannal­ta väestönkasvun näkökul­mas­ta on yksinker­tainen: köy­hät polt­ta­vat puu­ta ja hiiltä ruuan ja hökkelei­den lämmitykseen.

    Kun köy­hät saadaan kaa­su- tai sähköhel­lan ääreen, taloon, jos­sa on sähkö- tai kaa­suläm­mi­tys, syömään syn­teet­tistä ja gmo pihviä, niin ilmastopäästöt leikkau­tu­vat valtavasti.

    Toinen väit­tämäni on, että kun­han vain makealle vedelle on riit­tävästi kysyn­tää, niin raken­netaan ensim­mäiset makeanve­den suur­tuotan­to­laitok­set rannikoille.

    San­o­taanko näin, että maail­mal­la on hel­vetin­moinen läjä keksin­töjä ja patent­te­ja odot­ta­mas­sa vain sitä, että asi­at menevät riit­tävästi päin hel­vettiä, jol­loin näille syn­tyy riit­tävästi kysyntää.

    Siis, asioiden pitää ensin men­nä huonos­ti, että asi­at voivat men­nä hyvin.

    Toki vaarana on, että Soin­in­vaarankin edus­ta­mat hih­hulipuolueet estävät järke­vien keksin­tö­jen soveltamisen käytän­nössä vetoa­mal­la uskontoonsa.

  35. Teme1975:
    Ainakin koko 2000-luvun ajan jok­seenkin kaikissa sub­sa­hara­mais­sa syn­tyvyys on käyt­tämäni aineis­ton mukaan laskenut san­gen tasais­es­ti (joskin tuskas­tut­ta­van hitaasti). 

    Hei­ni Väisäsen vasti­neessa oli graafi, joka selkeästi näyt­tää, että tren­di alaspäin on pääosas­sa mai­ta alka­nut jo 80-luvun alus­ta ja jatkuu edelleen.

    https://www.google.co.uk/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=sp_dyn_tfrt_in&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=region&idim=country:ZAF:NGA:GHA:ETH:AGO:BEN:BWA:BFA:BDI:CPV:CMR:CAF:TCD:COM:COG:CIV:ZAR:GNQ:ERI:GAB:GIN:KEN:GNB:LSO:LBR:MDG:MWI:MLI:MRT:MUS:MOZ:NER:NAM:RWA:STP:SEN:SYC:SOM:SLE:SSD:SDN:TZA:SWZ:GMB:TGO:UGA:ZMB:ZWE&ifdim=region&ind=false&icfg

    1. Vähän selkeäm­män kuvan Saha­ran eteläpuolisen alueen hedelmäl­lisyy­den kehi­tyk­ses­tä kuvan tuos­ta saa laske­mal­la nuo kaik­ki yhteen asukaslu­vul­la pain­ot­taen. Sen kuva on alku­peräisessä artikke­lis­sa. Hedelmäl­lisyys on laskenut, mut­ta kovin hitaasti.

  36. Sama ekspo­nen­ti­aalisen kasvun ilmiö kos­kee myös talout­ta, joten jos­sain kohtaa tule­vaisu­udessa nykyi­nen talouskasvu hidas­tuu ja palataan hitaam­man kasvun aikaan, jota elet­ti­in ennen teol­lista vallankumousta.

  37. Luin joskus 1971 neu­vos­toli­it­to­laien aka­teemikon kir­jan Ihmiskun­nan elin­varat. Hänen mukaansa maa­pal­lo pystyy hyvin elät­tämään 100 mil­jar­dia ihmistä.

    “Sosial­isti­nen ihmi­nen on opti­misti­nen.” (J.V. Stalin)

  38. Sylt­ty: No ei kai tämä oikeasti voi tästä olla kiinni?

    Kaiken jär­jen mukaan lapsen ruokkimi­nen ja vaate­tus mak­saa ihan pakostakin enem­män kuin kasa pieniä muovikel­mun pala­sia, jot­ka ammat­tikielessä tun­netaan ter­mil­lä “kon­do­mi”.

    Veikkaan että kon­domin käyt­töä vas­taan sotii nimeno­maan asenne ja halut. Pis­teenä iin päälle tulee hin­ta ja saatavuus.
    Itse olen suo­ma­lainen nainen, ja ikäni aikana monis­sa seu­rustelu- ja sek­sisuhteis­sa ollut. Omien koke­musteni mukaan suuri enem­mistö (n.95%) suo­ma­lai­sista miehistä ei halua käyt­tää kon­do­mia, ainakaan pitkäaikaise­na ehkäisykeinona. Merkit­tävä osa ei halua käyt­tää kon­do­mia edes yhden illan suh­teessa! (Suos­tu­vat käyt­tämään jos nainen vaa­ti­mal­la vaatii) Yllät­tävän moni mies viis veisaa sukupuoli­taudeista, kun kyse on het­ken huumas­ta ja tyydytyksestä.

    Lisäk­si osa miehistä on sel­l­aisia että noin puolel­la sek­sik­er­roista kon­do­mi hajoaa tai ei pysy paikallaan. (tämä on min­ulle mys­teeri miksi)

    Joten jos koulute­tut, naista tasa-arvoise­na pitävät suo­ma­laiset miehet eivät ole kovin innos­tunei­ta kon­domista, voin vain kuvitel­la mikä tilanne on vaikka­pa Nigeriassa…

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos syn­ny­tyk­siä on 2,1/nainen, syn­nyt­täjän iäl­lä ei ole pitkäl­lä aikavälil­lä merk­i­tys­tä (molem­pi­en kasvu tas­apain­ot­tuu) Jos syn­ny­tyk­siä on enem­män, syn­nyt­täjien nuori ikä nopeut­taa väestönkasvua. 

    Tas­apain­ot­tuu toki, mut­ta aika eri tasolle.

    Ratkai­se­vaa on se, mon­tako sukupolvea on elos­sa yhtä aikaa. Jos ole­taan keskimääräisek­si elin­iäk­si 80 vuot­ta, 40-vuo­ti­aana sen 2.1 las­taan syn­nyt­tävien val­tios­sa on elos­sa kak­si sukupolvea ker­ral­laan. 0–40 ‑vuo­ti­ail­la siis he itse ja hei­dän van­hempansa, 40–80 ‑vuo­ti­ail­la he itse ja hei­dän lapsensa.

    20-vuo­ti­aina syn­nyt­tävien val­tios­sa elos­sa on ker­ral­laan neljä sukupolvea. Väestön määrä on siis kaksinker­tainen tuo­hon 40-vuo­ti­aina syn­nyt­tävien val­tioon ver­rat­tuna, vaik­ka vuosit­tain syn­tyvien las­ten määrä olisi täs­mälleen sama.

    Jos lap­sia syn­ty­isi 75000 vuodessa, väestön määrä olisi 40-vuo­ti­aina syn­nyt­tävien val­tios­sa noin 3 miljoon­aa ja 20-vuo­ti­aina syn­nyt­tävien val­tios­sa noin 6 miljoon­aa, jollen laske väärin.

    Tässä yhtey­dessä, mis­tä tulee tuo väestön vakaana pitävä 2.1 lapsen kokon­aishedelmäl­lisyys. Oikeas­t­aan kyse tyt­tärien määrästä eli vakaana pysyvä väestö edel­lyt­täisi sitä että naiset saa­vat keskimäärin yhden lap­sia saa­van tyt­tären. Lop­ut noin 1.1 las­ta on käytän­nössä poikien osu­us (Suomes­sa syn­tyy muis­taak­seni 1.06 poikaa yhtä tyt­töä kohti) ja pikkurip­punen jää lap­sikuolleisu­udelle ja aikuisik­si elävien las­ten lisääntymiskyvyttömyydelle.

  40. Markku af Heurlin: Yhden lapsen polti­ikkaan toteutet­ti­in aika drakon­isin keinoin, mut­ta ehkä se oli välttämättömyys. 

    Miten niin vält­tämät­tömyys? Joka paikas­sa, josaa väestön on annet­tu vauras­tua, syn­tyvyys on pienen­tynyt. Ital­ias­ta san­ot­ti­in, että siel­lä on suuria per­heitä paavin vuok­si. Kun Roc­co ja hänen vel­jen­sä muut­ti­vat kaupunki­in Alfa Rome­on tehtaalle, ei tarvit­tu enää lap­sia pel­lolle tai huole­hti­maan van­hem­mista. Edelleen ital­ialaiset ovat kato­lilaisia, mut­ta syn­tyvyys on 1,4. Ihan samal­la taval­la kuin muual­lakin olisi Kiinas­sa syn­tyvyys pienen­tynyt. Ei siihen mitään kenkku­maista hallintoa tarvi­ta. Eikä edes vähem­män kenkku­maisen hallinnon puut­tumista per­heen todel­la yksi­tyiseen asi­aan las­ten hankkimisesta.

  41. Hyvin help­po ennus­taa että Nige­ri­as­sa tulee kansan­murha joka saa Ruan­dan näyt­tämään päiväkodin joulunäytelmältä.

  42. Maa­pal­lon ihmis­määrä YK:n tilas­to­jen perus­teel­la las­ket­tuna ylit­tää 7,5 mil­jar­dia nyt huhtiku­un lop­ul­la 2017.
    8 mil­jar­dia täyt­tyy 5–6 vuo­den kulues­sa tästä, jos väestönkasvun vauhti ja kiihtyvyys pysyvät ennallaan.
    7 mil­jar­dia tuli täy­teen 2011 ja 6 mil­jar­dia vuon­na 1998. Viime vuo­sisadan lop­pu­vu­osien tilanteeseen näh­den siis jo neljän­nek­sen lisäys täyn­nä tässä kuussa. 

    YLE:n viimevi­ikkoisen artikke­lin mukaan esimerkik­si pohjoisen Län­si-Afrikan Sene­galis­sa 60 % nykyväestöstä on alle 25-vuotiaita.

  43. Mis­tähän johtuu että nykyiset vihreät ei maitse enää koskaan sanaa väestöräjähdys. Sitä ei hei­dän mielestään ole ole­mas­sa. Miten korkeasti koulute­tut poli­itikot voivat lait­taa pään pen­saaseen ja olla näin epä-älyllisiä?

    1. Yleen­sä julkiseen keskustelu­un mah­tuu vain muu­ta­ma asia ker­ral­laan. Muis­tat­teko otso­ni­aukon ja hap­posateet? Nykyään vihreät muoti­teemat ovat ”ilmas­ton­muu­tos” kolos­saa­li­ne­na käsit­teenä (käytän­nössä läh­es yksi­no­maan CO2-päästöt) sekä eri­lais­ten sosi­aal­is­ten ryh­mien rent-seekingi­in rohkaisem­i­nen, joka ei liity ympäristö­teemoi­hin mitenkään.

      Väestöräjähdysasioiden kanssa taitaa olla niin, että nykyään useim­mat usko­vat maa­pal­lon väk­ilu­vun nou­se­van mak­simis­saan kymme­neen mil­jardi­in, eikä väestöräjähdys globaalis­sa mit­takaavas­sa ole sik­si mie­lenki­in­toinen. Voi toki olla, että lokaalit väestöräjähdyk­set aiheut­ta­vat sen mit­takaa­van ongelmia, että näi­den ennustei­den poh­jana ole­vat ole­tuk­set lakkaa­vat pätemästä.

      1. Puheet otson­ista ja hap­posateista eivät olleet turhi­ua. Ryhdyt­ti­in määräti­etoisi­in toimi­in ja ongel­ma ratkaisiin.

Vastaa käyttäjälle smokin' joe Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.