Pakolaistulva on vasta alkua?

 

Jos Suomeen pitäisi vali­ta 30 000 pako­laista, tuskin päädyt­täisi­in siihen joukkoon, joka nyt on onnis­tunut pitkän, kalli­in ja vaar­al­lisen matkan jäl­keen Suomeen pää­tymään. Tasaval­lan pres­i­dentin mukaan oikeampi tapa vali­ta pako­laiset olisi poimia lähel­lä lähtö­maa­ta olevil­ta leireiltä ne, jot­ka ovat eniten avun tarpeessa.

YK:n pako­lais­sopimus on vähän kum­malli­nen. Kaik­ki mah­dolli­nen tuki ja tur­va on annet­ta­va niille tur­va­paikan hak­i­joille, jot­ka onnis­tu­vat pääsemään maa­han, mut­ta maa­han pääsyä saa estää kaikin keinoin luku­un otta­mat­ta suo­ranaista rajalle ampumista. Apu ei näin kohdis­tu hädä­nalaisimpi­in vaan vahvimpi­in, joil­la on rahaa ja kykyä kiertää maa­han pääsyn esteet.

Kyynis­es­ti voi ehkä ajatel­la – ja ehkä joku on ajatel­lutkin – että näin kar­si­taan tuli­joik­si pystyvimpiä, joiden on helpoin uudessa koti­maas­saan työl­listyä tai perus­taa yritys.

= = =

Pako­laisia on tul­lut Suomen voimavaroi­hin näh­den liikaa. Nyky­isin käytet­tävis­sä olevin keinoin heitä ei pystytä kun­nol­la Suomeen kotout­ta­maan. Tääl­lä he kuitenkin ovat ja lisää on tulos­sa. Käytän­töjä on muutet­ta­va taval­la, joka alen­taa pako­lai­sista koitu­via kus­tan­nuk­sia pitkäl­lä aikavälil­lä. Nuo­ria Suomes­sa sinän­sä tarvit­taisi­in, mut­ta sel­l­aisia, jot­ka työllistyvät.

Lehdis­sä haas­tatel­luista pako­lai­sista monel­la on aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to. Näyte on var­maankin hyvin harhainen, mut­ta korkeasti koulutet­tu­ja siis joka tapauk­ses­sa on. He oli­si­vat ehkä päässeet maa­han yksinker­taisem­minkin: työlu­pa suurlähetys­töstä ja lentolip­pu Helsinki­in. Kana­da ottaa avo­sylin vas­taan kaik­ki korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet, ja niin kan­nat­taisi Suomenkin tehdä.

Eikö ainakin näitä aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja kan­nat­taisi poimia pois vas­taan­ot­tokeskuk­sista ja tar­jo­ta heille mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­taa tur­va­paikka­hake­mus työlu­paan? Lääkärit kan­nat­taisi palkata hoita­maan tur­va­paikan­hak­i­joi­ta. He tek­i­sivät kah­den hen­gen työt: lääkärin ja tulkin. Jos irak­i­lainen lääkäri saa ilman muun­tok­oulu­tus­ta hoitaa irak­i­laisia Irakissa, olisi käytän­nöl­listä sal­lia se myös Suomessa.

Ollaan Sad­dam Hus­sein­ista muuten mitä mieltä hyvän­sä, hän kuitenkin pyr­ki mod­ernisoimaan maataan. Sik­isi Irak­ista tule­vat ovat monia mui­ta koulutetumpia.

= = = =

Töi­hin työkykyiset hak­i­jat pitäisi saa­da oitis. Suo­ma­lai­sista työt­tömistä tiede­tään, että pitkit­tynyt jouti­laisu­us heiken­tää työ­markki­nakel­po­su­ut­ta, eivätkä ulko­maalaiset ole tässäkään suh­teessa erilaisia.

Työtä odoteltaes­sa pitäisi päästä oitis kielik­oulu­tuk­seen. Helsin­gin ope­tusvi­ras­tol­la olisi valmius perus­taa 20 maa­han­muut­ta­jalu­okkaa vaik­ka heti, jos tälle vain löy­ty­isi mak­sa­ja. Peri­aat­teessa se kuu­luu val­tion mak­set­tavak­si. Kak­sikym­men­tä maa­han­muut­ta­jalu­okkaa on tietysti perin vähän.

Asum­i­nen pitkään huonois­sa yhteis­ma­joi­tustilois­sa ei tee hyvää kenellekään.

Pako­laiskeskusten olo­suh­teet ovat otol­lisia uskon­nol­lis­ten äärili­ikkei­den kiiho­tuk­selle. Tosin suuri osa tuli­joista pak­e­nee juuri uskon­nol­lis­ten äärili­ikkei­den ter­ro­r­ia, joten hei­dän ei luulisi ole­van kovin hel­posti kään­nytet­tävis­sä, mut­ta ei värväys­tä silti pidä helpottaa.

Pako­laiskeskuk­sista pitäisi päästä kiireesti taval­lisi­in asun­toi­hin nor­maalia elämää elämään. Tyhjiä asun­to­ja Suomes­sa on syr­jäseuduil­la run­saasti, mut­ta työtä siel­lä ei oikein ole. Kasvukeskuk­sis­sa on työtä, mut­ta ei asuntoja.

Helsin­gin seudul­la on yli miljoona neliötä toimis­to­ja tyhjil­lään. Kun­nat eivät anna muut­taa niitä asun­noik­si, kos­ka toivo­vat, että vielä jokin yri­tys löy­ty­isi kan­ta­maan kun­nan kas­saan yhteisövero­tu­lo­ja. Olisiko nyt aika höl­len­tää linjaa?

= = =

Tämän vuo­den pako­laisaal­to Euroop­paan saat­taa olla vas­ta alkua.

Pako­laisongel­man perussyy on väestönkasvus­sa, vaik­ka viime kädessä syy olisikin väki­val­tainen kon­flik­ti. Kon­flik­tit joutu­vat usein siitä, että väkeä on liikaa ja sil­loin yleen­sä vähem­mistö on liikaa. Soma­li­aan olisi help­po saa­da rauha, jos maa­ta riit­täisi kaikille.

Väestöräjähdys on suures­sa osas­sa maail­maa saatu aisoi­hin, mut­ta Afrikas­sa väestö kas­vaa yhä käsit­tämät­tömän nopeasti. Vuon­na 1950 oli Nige­ri­as­sa noin 38 miljoon­aa asukas­ta, nyt yli 180 miljoon­aa. Seu­raa­van 15 vuo­den aikana maan väk­ilu­vun olete­taan kas­va­van sadal­la miljoon­al­la, eikä se siihen lopu. Nige­ri­alaisia tilanne ei tun­nu huolestut­ta­van. Suur­ta lap­silukua pide­tään vau­rau­den merkkinä ja van­hu­u­den tur­vana. Pien­tä ylpeyt­tä tun­tien nige­ri­alaiset odot­ta­vat het­keä, jol­loin maan väk­iluku ohit­taa Yhdysvallat.

Samankaltainen on tilanne mon­es­sa Afrikan maassa.

Afrikas­sa on pian sato­ja miljoo­nia ihmisiä, jot­ka asu­vat maan kan­tokykyyn näh­den vääris­sä paikois­sa. Euroop­pa ei voi ottaa vas­taan sato­ja miljoo­nia ihmisiä, mut­ta paljon se joutuu ottamaan.

Viisi­toista vuot­ta sit­ten Afrik­ka oli mon­en silmis­sä menetet­ty maanosa, mut­ta nyt moni maa on kir­man­nut vah­vaan talouskasvu­un. Elin­ta­son nousu yleen­sä aina alen­taa syn­tyvyyt­tä. Maanosan kohtalon ratkaisee se, pystyykö talouskasvu voit­ta­maan väestönkasvun ja jos pystyy, kuin­ka suures­sa osas­sa Afrikkaa.

Toisaal­ta syn­tyvyys voi laskea nopeastikin. Iranis­sa syn­tyvyys puolit­tui 80-luvul­la Aja­tol­lahien val­taan­nousus­ta huoli­mat­ta. Jotain näin radikaalia pitäisi tapah­tua Afrikas­sa, mut­ta mitään merkke­jä siitä ei ole.

Euroopan kan­nat­taisi panos­taa paljon Afrikan nos­tamisek­si jaloilleen, mut­ta Afrikan maid­en pitäisi itsen­säkin ymmärtää väestöke­hi­tyk­sen vievän umpikujaan.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä.)