Ristisubventio on valtion kannalta kätevä tapa tukea kannattamatonta toimintaa aluepoliittisin perustein, sillä eihän se maksa valtiolle mitään. Ristisubventio on mahdollista vain, jos toimintaa harjoittaa monopoli tai toiminta on luvanvaraista, jolloin siihen voidaan liittää ristisubvention kaltaisia ehtoja. Ilmaista ristisubventio ei tietenkään ole, sen maksavat kuluttajat. Ellei meillä esimerkiksi olisi apteekkimaksua, lääkkeet olisivat kaupungeissa selvästi halvempia kuin ne ovat nyt.
Ristisubventio on kuitenkin sekä epäoikeudenmukainen että taloudellisesti tehoton tukimuoto.
Sen on epäoikeudenmukainen, koska sillä on väärä maksaja. Miksi syrjäseutujen apteekkien tukeen osallistuvat kaupunkilaisista vain sairaat, jotka tarvitsevat paljon lääkkeitä, mutta eivät terveet? Miksi Helsingin ja Tampereen välillä junalla matkustavien on tuettava lipun hinnoissa hiljaisia rataosuuksia, mutta ei niiden, jotka ajavat samaa väliä autolla?
Ennen kaikkea ristisubventio on taloudellisesti haaskaavaa. Linja-autojen suosio lisääntyi huomattavasti, kun kilpailun avaaminen linja-autoliikenteessä teki ristisubventiosta mahdotonta. Matkustajamäärien lisääntyminen suositummilla reiteillä ylitti moninkertaisesti sen matkustajamäärien mahdollisen vähenemisen, jota ristisubventiomahdollisuuden menetys hiljaisemmilla väleillä kenties aiheutti.
Eikä tuo hiljaisempien välien subvention poistuminen ole mikään välttämättömyys. Jos noiden reittien tukeminen oli perusteltua ristisubvention kautta, se on vielä perustellumpaa suorana subventiona, koska ristisubventio on suoraa tukea haitallisempaa.
Myös rautatieliikenteen suosio tulee koko maan tasolla lisääntymään huomattavasti, jos ylihinnan periminen suosituimmilla väleillä lopetetaan. Näin VR:n on ehkä pakko tehdä myös linja-autoliikenteen asettaman haasteen takia. Tätä tekstiä viimeisteltäessä tulikin tieto, että VR suunnitteleekin lakkauttavansa kannattamattomia vuorojaan ja alentavansa kannattavien vuorojen tariffeja. Pisteverot ovat huonoja veroja, ja ristinostamisubvention muodossa peritty ylihinta on eräänlainen pistevero.
Ristisubventiota käytetään yleisesti tasoittamaan kustannuseroja tiheästi asuttujen ja harvaan asuttujen seutujen välillä. Kaikki ristisubventioon perustuva aluepoliittinen tuki postiliikenteestä alkaen tulisi lopettaa ja korvata tarvittaessa suorilla tuilla.
“Kaikki ristisubventioon perustuva aluepoliittinen tuki postiliikenteestä alkaen tulisi lopettaa ja korvata tarvittaessa suorilla tuilla.”
Kaikkea subventoinnin tarpeessa olevaa toimintaa voisi kutsua julkiseksi palveluksi. Niin kuin muutenkin, julkinen palvelu voidaan tuottaa ostamalla se yksityiseltä tai tuottamalla palvelu julkisen sektorin omana toimintana. Nykyiset monopoliyritykset, kuten Posti ja VR, eivät ole kunnolla yksityisiä eivätkä julkisia palveluntarjoajia.
Suorilla tuilla on ristisubventioon verrattuna sekin etu, että ne tuovat tukemisen kustannukset yksiselitteisesti näkyviin, ja helpottavat päätöksentekoa tukien järkevyydestä ylipäänsä. Ristisubventiosta ja muista epäsuorista ja epäselvistä tukijärjestelmistä voi olla lähes mahdotonta sanoa, kuinka paljon rahaa liikkuu mihinkin suuntaan.
Varsinkin nyt kun palveluista ollaan kovalla kädellä leikkaamassa, pitäisi olla todella tarkkaan tiedossa mistä kaikesta oikeasti leikataan ja missä kustannukset syntyvät.
Valtion budjettikehyksessä ei olisi rahoja kaikille mahdollisille suorille tuille. On teknisesti helpompaa laittaa joku muu maksamaan kulut…
“Kaikki ristisubventioon perustuva aluepoliittinen tuki postiliikenteestä alkaen tulisi lopettaa ja korvata tarvittaessa suorilla tuilla.” Tarkoitatko siis, että ykköspostin postimerkin pitäisi olla Utsjoella kalliimpi kuin Helsingissä?
Jos ei haluta että näin on, maksetaan suoraa tukea palveluntarjoajalle. Sitä paitsi perinteisen postin sijasta erilaiset dokumentit, laskut ym. liikkuvat yhä useammin sähköisesti; painetut lehdetkin siirtyvät verkkoon — joten mihin perinteistä postia kohta enää tarvitaan? Lähettifirmat ja Matkahuolto kuljettavat paketit.
Lehden jalökelu voisi olla tuutukaava-alueella halvfempaa kuin haja-asutusalueilla, koska kustannuksetkin ovat aivan eri luokkaa. Nythän posti ei saa lehtiä jaettavakseen Helsingissä lainkaan, koska hinta on sama koko maassa.
Kenelle se on etu? Ei ainakaan ristisublventioita nauttiville syrjäseutulaisille tai keskustapuolueelle.
Kaupunkilaiset kun saattavat alkaa kyselemään, että minkä ihmeen takia me tuetaan näin paljon peräkyliä?
Lidl kalasteli sympatiaa mainoksessaan sillä, että hinnat on samat Helsingistä Utsjoelle. Minusta on väärin, että Helsingin vuokria maksava Lidlin kassa maksaa maksalaatikosta yhtä paljon kuin utsjokelainen Lidlin kassa, jonka vuokra on alle puolet vähemmän. Mutta varmaan ovat Lidlissä tutkineet, että suomalaiset ovat juuri tällä tavalla moraalittomia tai typeriä, että haluavat tukea syrjäseutujen ihmisiä ja vähät välittävät Helsingin Lidlin kassoista. Kepun vaalivoitto kertoo kai samasta ongelmasta.
Onneksi muut kaupat hinnoittelevat enemmän kustannusten mukaan. SOK ei määrää, mitä maito maksaa Utsjoen S‑marketissa. Vai määrääkö?
Posti hoitaa sanomalehtien jakelun monessa kaupungissa. Hinnoittelu perustuu kilpailuun, ei ruutukaavaan tai muuhun älyttömyyteen.
(Suomi ei jakaudu, muuten, Helsinkiin ja maaseutuun. Ihan totta, ei jakaudu.)
Olen tilaillut Kiinasta vuosikaudet. Mysteeriksi on jäänyt, miten voi Kiinasta voi lähettää viiden euron tavaran — jopa kirjattuna pakettina — ilman postikuluja. Ainoa uskottava selitys, jonka olen kuullut, kuuluu, että “kommunistisen” Kiinan posti suostuu kuljettamaan firmojen lähetyksiä pilkkahinnalla. Tukevat siis vientiteollisuutta.
Me suomalaiset taas joudumme lähettämään tavaraa suomalaisen Postin hinnoilla. Se tarkoittaa, että eipä paljon kannata lähetellä mitään, jonka hinta on alle kympin. Muuten postikulut saattavat kaksinkertaistaa hinnan. Siis kotimaassa. Ulkomaille lähettäessä hinta on äkkiä nelinkertainen.
Suomalaisten bisnesmahdollisuudet paranisivat huomattavasti, jos postimaksut eivät olisi niin tolkuttomia. Olisi edes Saksan hinnat.
Valtionyhtiöillä on myös muita taakkoja kannettavanaan. VR pakotettiin ostamaan makuuvaunuja kannattamattomalle Kemijärven reitille, ja tietysti Otanmäen Talgon tehtaalta. Edes johdon irtisanoutuminen ei auttanut. Ainoastaan näyttämällä huonoja lukuja voi välttyä tältä kohtalolta.
“Nythän posti ei saa lehtiä jaettavakseen Helsingissä lainkaan”
Häh? No kyllä Posti Helsingissä lehtiä jakaa, niin Hesareita varhaisjakelussa kuin aikakausläpysköitä päiväpostin mukanakin.
Miksi terveiden pitää maksaa sairaiden hoito. Miksi työssäkäyvien pitää maksaa vanhusten eläkkeet. Miksi nuorten pitää kustantaa vanhusten hoito. Miksi rikkaiden pitää kustantaa köyhien elämää. Miksi suomalaisten pitää tukea ulkomaalaisia. Tehotonta kaikki on vaan.
Eihän tuossa olisi mitään logiikkaa, vaan siinä, että lähetettävän matkan pituus vaikuttaa postimerkin hintaan. Esimerkiksi postimerkki kirjeeseen, joka lähtee Utsjoelta Helsinkiin maksaisi saman verran kuin kirje Helsingistä Utsjoelle. Sen sijaan kirje Utsjoelta Rovaniemelle olisi halvempi kuin kirje Helsingistä Rovaniemelle ja kirje Helsingistä Tampereelle olisi halvempi kuin kirje Utsjoelta Tampereelle.
Tietysti tämä edellyttäisi, että Posti joutuu palkkaamaan melkoisesti lisää henkilökuntaa mittaamaan matkoja ja lisäksi kirjeet jouduttaisiin leimaamaan vanhaan tapaan jo lähetyspaikkakunnalla. Se puolestaan maksaisi suunnattomasti ja nostaisi postimaksut vähintään kaksinkertaisiksi, mutta mitäpä emme hyväksyisi, että oikeudenmukaisuus toteutuu.
Postin runkokuljjetukset halpoja, jakelu kallista.
Onko se hyvä vai huono asia? Kun typerästä ristisubventoinnista päästään, niin mm. Pääkaupunkiseudulta loppuu tyhjien linja-autojen ajattaminen pitkin takametsiä kaupunkilaisten rahoilla.
Siis ainakin itse kuvittelin, että jos on vaikka 2000e syöpälääke, mistä potilas maksaa parikymppiä, niin se Kelakorvaus tulee siitä yhteisestä verokertymäpotista, jonka maksavat siis veronmaksajat, olivat terveitä tai eivät. Ja lääkkeen hinta taas tulee valmistajan hinnastosta, eikä se juuri vaihtele postiosoitteen perusteella.
Kun ihmettelit tuossa että miksi Helsinkiin ajava autolija ei osallistu lainkaan tukemiseen, niin polttoaineveroa kerätään vuodessa 2–3 miljardia euroa.
Jos tätä vertaa esimerkiksi siihen, että vuonna 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti oli 2,95 miljardia euroa ja tästä summasta esim. “Suurten kaupunkien joukkoliikennettä avustetaan 10,3 milj. eurolla.” ja “Alueellisen ja paikallisen bussi- ja taksiliikenteen ostoihin sekä seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennusten tukemiseen käytetään 31,6 milj. euroa.”
Äkkinäinen voisi siis arvella, että autoilijat maksavat paitsi tieverkon kulut, myös raide‑, vesi-väylien korjaukset ja osallistuvat siinä sivussa myös Yleisradion toiminnan pyörittämiseen sillä summalla mikä liikennepuolen noin 2 miljardin budjetista jää ylitse
http://www.lvm.fi/tiedote/4122270/liikenne-ja-viestintaministerion-budjetti‑2–95-miljardia-euroa
http://www.oil.fi/fi/liikennepolttoaineet/liikennepolttoaineiden-verotus
Olisi kieltämättä kiinnostava kokeilu, jos vaikkapa autojen polttoaineverosta luovuttaisiin ja eri toimialat saisivat pärjätä omillaan — tai erikseen anottavilla valtion tuilla. Miten kävisi esim. linja-autoliikenteen suosiolle, kun autoilijoiden maksamista veroista ei enää subventoitaisi linja-autojen tai raideliikenteen kuluja, Pisara-radan suunnittelua jne.
Jos noin tehtäisiin, autoilu Helsingissä kallistuisi, kun kaupunki alkaisi periä vuokraa liikenteen vaatimasta maa-alasta.
Siinä ei juuri olisi järkeä, koska ei postin lähettäminen kovin kallista ole edes Utsjoella, vaan työlästä on jakelu. Eikä tässä siis voisi hinnoitella eri tavalla postimerkkiä, vaan kirjeen pudottamista postilaatikkoon, koska muutenhan joku tekisi heti tiliä postimerkkien hinta-arbitraasilla paikkakunnalta toiselle.
Toinen juttu on sitten se, että eriarvoinen hinnoittelu ei täyttäisi EU-direktiivin vaatimuksia. Nytkin kirje Utsjoelle on yhtä kallis kuin kirje Lesbokselle, Akureyriin tai Britannian Neitsytsaarille.
Posti kyllä jakaa lehtiä Helsingissä. Soininvaarankin aamun Hesarin tuo postin työntekijä. Muualla maassa Posti on toki menettänyt lehdenjakelua muille jakeluyhtiöille.
En muuten ymmärrä logiikkaa: jos Posti veloittaisi asiakkaana olevalta lehtitalolta saman summan jokaiselta jaetulta lehdeltä, eikö jakelu silloin olisi kannattavampaa tiheään kuin harvaan asutulla alueella? En tosin usko, että Postin ja lehtitalojen väliset sopimukset olisivat aivan niin yksinkertaisia, että perustuisivat pelkkään kappalemäärään.
Vai tarkoititko, että muut jakeluyhtiöt ottaisivat tarjouksissaan Postia paremmin huomioon alueiden erilaisuuden? Näinhän ei siis ole ainakaan vielä Helsingissä käynyt. Sorry, hidas sytytys…
Eikö tiemaksu ollut nykylainsäädännöllä mahdottomuus?
Niinpä. Miksi esimerkiksi tuottavaa työtä tekevien on maksettava viljelijöiden kannattamaton puuhastelu? Vastaus on demokratia. Ilman demokratiaa emme maksaisi kaiken maailman björn wahhlrooseille tai Närpesin tomaattikeisareille monta prosenttia ylimääräistä jokaisesta leivästä tai tomaatista. Jos ihmiset saisivat päättää suoraan, Suomessa ei syötäisi suomalaista ruokaa. Mikä olisi kai jokaisen järkevän ihmisen mielestä hyvä.
Mutta ei demokratia jaa rahojamme pelkästään tyhmiin asioihin. Mielestäni. Jos kuitenkin olet sitä mieltä, että markkinat tai diktatuuri tuottavat parempia tuloksia., siitä vain. Kyllä samanmielisiä maailmalta löytyy.
Jatketaan tätä itsekkäiden kommenttien sarjaa:
“Miksi työnantajan pitää maksaa työntekijöiden eläkkeitä ?
“Miksi rikkaan pitää tukea köyhiä ?”
Apteekkien suorassa tuessa voisi olla järkeäkin. Turkissa on vähän joka nurkalla pieni apteekki. Johtuu kuulemma siitä, että valtio tukee apteekkien perustamista toisin kuin Suomessa.
En ole kuullutkaan, etteikö apteekkien ylläpito kannattaisi ilman subventioita. Jotkut apteekkarit ovat toki suurituloisempia kuin toiset.
Jossain maissa apteekkeja on tosiaan lähes joka korttelissa, mutta se perustuu siihen, että alalla on vapaa kilpailu. Apteekkarilta ei välttämättä vaadita edes proviisorin koulutusta.
Postill< tiääksnmei oli (osa)omistuksessan leijonajakelu, joka jaka alehtiä Hgin alueella. Voi ola etä sekoitan HS:iin.
Aiheen vierestä, mutta loistavan termin tuutukaava voisi ottaa laajempaankin käyttöön (vrt. tuutulaulu). Esimerkiksi Honkasuota sanoisin tuutukaavaksi.
Ymmärtääkseni lääkkeiden hinnat ovat säänneltyjä ja täsmälleen samat kaikkialla. Korjatkaa toki, jos olen väärässä
Asia taitaa olla niin, että lääkkeelle annetaan hintahaarukka, joka sisällä hinta pitää olla.
Lääkkeelle on annettu hintahaarukka, joka määrää Kela-korvauksen, mutta apteekille on annettu kiinteä hinta kunkin lääkkeen osalta. Samassa apteekissa samaa molekyyliä voidaan myydä vähän eri hinnoilla, mutta samaa kaupallista lääkettä jokaisen apteekin on myytävä samalla hinnalla.
Google on tavallaan hyvä esimerkki ristisubventiosta — kaiken sen ilmaisen tiedon maksavat yritykset mainostuloissa.
Todellisuudessa jokaisen käyttäjän pitäisi maksaa Googlen käytöstä jonkin verran rahaa, mutta niin ei tapahdu. Rikas ja köyhä maksavat molemmat tasan 0 EUR.
Google toimii täysin ilman yhteiskunnan tuloja tai tukia mikä on kunnioitettavaa — kenenkään ei ole pakko maksaa mitään sen käytöstä. Eivätkä ihmiset “kadehdi” köyhiä, jotka saavat palvelun ilmaiseksi.
Mikäli julkiset liikenneyhtiöt toimisivat Googlen tapaan, ne tarjoisivat matkustuskapasiteettiaan ilmaiseksi ihmisille, koska hyöty yhteiskunnalle ei tule siitä maksetusta lipun hinnasta vaan siitä että ihmiset liikkuvat.
Toisaalta, ne tarjoaisivat erittäin hyvin hinnoiteltua mainostilaa ja markkinointikapasiteettia junien, linja-autojen ja muiden yhteydessä — kuitenkin siten, että se ei häiritse matkustajia, vaan jollain tavalla liittyy siihen mihin esimerkiksi ihminen on matkalla. Esimeriksi Tampereelle matkustaville voitaisiin tarjota tietoa tapahtumista, joita Tampereella tällä hetkellä on menossa, avoinna juuri sillä hetkellä olevista ravintoloista, hotelleista, yrityksistä etc. Ne voisivat tarjota esimerkiksi ilmaisia elokuvia, joiden yhteydessä näytetään jokin yhteistyökumppanin mainos tai WIFI ‑verkon, ne voisivat jopa toimia yhteistyössä hakukoneiden kanssa.
Terve ihminen ei ole yhteiskunnalle kustannus, mutta yhteiskunta pystyisi hyödyntämään paremmin niitä hetkiä joissa ihmisen keskittyminen kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi omaan terveyteen.
Yhteiskunta ei ole tässä mielessä kovin innovatiivinen.
Syrjässä pitäisi maksaa laatikkokantolisä, ellei halua hakea kirjeitään nykyistä kaukaisemmasta keskitetymmästä laatikosta.
Näin on jo nyt. Tietenkin voidaan olla eri mieltä, mikä on kaukainen.
Osaatko kertoa, että kuinka paljon kustannuksia syntyy esim. autoliikenteen synnyttämien pienhiukkasten aiheuttamien hengityselinsairauksien hoitamisesta? Paljonko sitten lisäksi on vaikkapa ajoneuvoliikenteen melusta aiheutuva kustannus? Toki vielä muitakin negatiivisten ulkoisvaikutusten aiheuttamia kustannuksia on.
Itse en tiedä edes suuruusluokkaa mitä nuo kustannukset mahtavat olla. Epäilen kuitenkin, että “ylijäämä” ei ole lähelläkään tuota ilmoittamaasi 2:ta miljardia euroa.
Olet ihan oikeassa, että autoilu on varmaan yksi suurimpia ympristöongelmien aiheuttajia.
Ongelma kuitenkin on taloudessa — talous ei pyörisi ilman autoja, melkein kaikki fyysiset tuotteet kulkevat jossain vaiheessa kumipyörien päällä, siitä voi vähän arvella mikä merkitys taloudessa autoilulla on. Jos VR:n budjetti on noin miljardi ja jos arvioidaan varovasti että pelkästään autoiluun käytetään n. 10 miljardia vuodessa vain kulkuvälineiden hankintaan ja ylläpitoon (voi olla enemmänkin) niin autoilun kansantaloudellinen merkitys on vielä tuosta monta kertaa suurempi.
Talous tietenkin myös tuottaa näitä terveyspalveluita ja siksi talouskasvusta on niin vaikea luopua — ja sitämyötä myös autoista.
Itse koen että ratkaisuna on kehittää ympäristöystävällisemää tekniikkaa, saada vanhat autot pois kierrosta ja uusia tilalle, sekä luopua fossiilisista hiljalleen.
Ne tekniikat jotka tuon mahdollistavat on ehkä jo keksitty, mutta niiden kaupallistaminen voi viedä vuosikymmeniä.
Otin tuon polttoaineveron vain esimerkkinä verosta, jota kerätään harvoilta, mutta jonka hyötyä luultavasti jaetaan usealle. Polttoaineesta kerättävä verohan on vain yksi osa autoilun kokonaisverotusta. Sen vuoksi sitä on ehkä aika hämmentävää käsitellä, mutta pikaisesti voisi laskea että polttoaineverolla voitaisiin kustantaa kaikille ilmaiset junaliput ja rahaa jäisi vielä teidenhuoltoonkin. Niin isosta veropotista siis on kyse.