Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.11.2015

Koirasaarentie

Yleiskaa­va.

Alun perin oli sovit­tu, että yleiskaa­va hyväksyt­täisi­in tässä kok­ouk­ses­sa, mut­ta se lykkään­tynee viikol­la, jot­ta viras­to ehtisi kom­men­toi­da lau­takun­nan neu­vot­telemia muu­tok­sia. Vaik­ka ei pitäisi, neu­vot­telu­ja hiukan han­kaloit­taa se, että bud­jetista ei ole päästy sopuun.

Kru­unuvuoren asemakaava 

Kaaval­u­on­nos oli meil­lä käsit­telyssä helmiku­us­sa, jol­loin lau­takun­ta vahvisti tärkeim­mät lin­jauk­set. Kaa­van erikoisuute­na on town­house-riv­istö, jos­sa tont­tite­hokku­us ylit­tää roimasti ker­rostalolähiöi­den tehokku­u­den. Meneeköhän kau­pak­si? Myyviä kuvia kaavoit­ta­ja on oppin­ut tekemään.

’Täl­lä kaaval­la 1600 uut­ta asukasta.

Tiivistyskaa­va Pitäjän­mäen sulka­pol­un alueella

Pitäjän­mäen­tie 25:n kohdal­la tiivistämäl­lä ja van­ha liik­er­aken­nus purka­mal­la saadaan lisää sui8nkerrosalaa läh­es 10000 k‑m2:n edestä, eli run­saat 200 lisäa­sukas­ta. Ton­til­la ole­vat kak­si van­haa, mata­laa asuin­raken­nus­ta suo­jel­laan. Tämä suo­jelu alkaa min­ua mieti­tyt­tää, kos­ka hel­posti syn­tyy mit­takaavari­s­tiri­ita uuden ja van­han välille.

Kale­vankadulle parikym­men­tä asukas­ta lisää

Kale­vankadul­la, Köy­den­puno­jan puis­tikon vier­ressä ker­rostaloon laite­taan yksi ker­ros lisää ja pihalle tehdään lisäraken­nus, yhteen­sä 770 k‑m2.

Hert­toniemen yri­tysalueen suunnitteluperiaatteet

Olen tästä aivan eri mieltä, kos­ka alue ei sovel­lu teol­lisu­udelle ja on sik­si lähin­nä rän­sistymässä. Hukataan eri­no­mainen asuinalue ja sato­jen miljoonien euro­jen arvos­ta kaupun­gin maao­maisu­ut­ta tehot­tomaan käyt­töön. Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä voisi olla vähän halvem­mal­la maalla.

Karhunkaata­jan suunnitteluperiaatteet

Pöy­dältä. Iso asuinalue joka vie joil­tain lähimet­sän. Tukeu­tuu jok­eri­ratikkaan. Jotain noin 4000 asukas­ta. Tämä ei vielä ole kaa­va eikä voi ollakaan, kos­ka edel­lyt­tää yleiskaa­van muutosta.

Län­sisa­ta­man liiken­ney­hteyk­sien vai­h­toe­htoiset ratkaisut

Suositel­laan pieniä toimen­piteitä tun­nelin tai sil­lan sijas­ta. Tässä vai­h­toe­hdos­sa pois­tu­isi pari tärkeää suo­jati­etä. Nyt ei kuitenkaan päätetä yksi­tyisko­hdista vaan siitä, mitä vai­h­toe­hdoista ryhdytään työstämään.

Mikko Särelä esit­ti mie­lenki­in­toisen ajatuk­sen Ruo­ho­lah­den metroase­man tois­es­ta sisäänkäyn­nistä, joka tulisi lähelle Meche­lininkat­ua. Se lisäisi selvästi metron käyt­töä ja toisi ase­man olen­nais­es­ti lähem­mäs laivaterminaalia.

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.11.2015”

  1. “…Ruo­ho­lah­den metroase­man tois­es­ta sisäänkäynnistä…”

    Hieno aja­tus! Onkin suo­ras­taan häm­mästyt­tävää, miten kan­takaupun­gin metroasemille ei juuri ole tehty toisia sisäänkäyn­te­jä. Luulisi, että kun metro ker­ran on tehty kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä, siitä kan­nat­taisi ottaa kaik­ki irti. Odotan län­simetron avaudut­tua kauhul­la, miten esim. Rauta­tien­to­rille yhtä aikaa saa­pu­vista idän ja län­nen junista purkau­tu­vat matkus­ta­jat tungek­si­vat siitä ain­oas­ta uloskäyn­nistä maan pinnalle.

  2. En ole onnis­tunut ahk­eras­ta googlet­tamis­es­ta huoli­mat­ta löytämään nitä tilas­to­ja joiden perus­teel­la alue on “Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä”. Toki tälle on joku fak­tu­aa­li­nen poh­ja eikä kaupunkisu­un­nit­telua agi­toi­da pelkil­lä tyhjil­lä mielikuvil­la ja markkinointisloganeilla. 

    On nimit­täin aika help­poa ja hal­paa pelk­istää alueen käyt­tö pelkäk­si kan­nat­ta­mat­tomak­si renkaan­potkin­naksi. Samal­la sivu­ute­taan kätevästi esim Plan­meca jon­ka tuhat työ­paikkaa ovat tässä kaavaki­is­tas­sa paljon merkit­tävämpi kivi kengässä. 

    Vihrei­den kan­nat­ta­jat kun hyväksyvät ehkä helpom­min yksi­tyiseen ker­skaku­lu­tuk­seen kuu­lu­van autokau­pan häätämisen kaupun­gin ulkop­uolelle. Men­estyvän korkean teknolo­gian ter­veystiede­vi­en­tiyri­tyk­sen pakkosi­ir­to voi olla han­kalam­min perusteltavissa.…

  3. Kaa­van erikoisuute­na on town­house-riv­istö, jos­sa tont­tite­hokku­us ylit­tää roimasti ker­rostalolähiöi­den tehokku­u­den. Meneeköhän kau­pak­si? Myyviä kuvia kaavoit­ta­ja on oppin­ut tekemään.

    Nuo näyt­täi­sivät ole­van siinä mielessä parem­min sijoitel­tu kuin Kalasa­ta­man ongel­mat­a­pauk­set, että samas­sa kort­telis­sa ei ole pihan peräl­lä viisi-kuusik­er­roksista ker­rostaloa. Ts. yksi­ty­isyys on tuos­sa ran­nan riv­istössä parem­pi. Viime kädessä tietysti menek­ki riip­puu hin­nas­ta. Jos tehdään 150-neliöisiä asun­to­ja ja pyy­de­tään niistä miljoon­aa euroa kap­pale, niin osta­jakun­ta on aika rajattu.

  4. PRNDL:
    En ole onnis­tunut ahk­eras­ta googlet­tamis­es­ta huoli­mat­ta löytämään nitä tilas­to­ja joiden perus­teel­la alue on “Pohjo­is­maid­en suurin autokau­pan keskit­tymä”. Toki tälle on joku fak­tu­aa­li­nen poh­ja eikä kaupunkisu­un­nit­telua agi­toi­da pelkil­lä tyhjil­lä mielikuvil­la ja markkinointisloganeilla. 

    On nimit­täin aika help­poa ja hal­paa pelk­istää alueen käyt­tö pelkäk­si kan­nat­ta­mat­tomak­si renkaan­potkin­naksi. Samal­la sivu­ute­taan kätevästi esim Plan­meca jon­ka tuhat työ­paikkaa ovat tässä kaavaki­is­tas­sa paljon merkit­tävämpi kivi kengässä. 

    Vihrei­den kan­nat­ta­jat kun hyväksyvät ehkä helpom­min yksi­tyiseen ker­skaku­lu­tuk­seen kuu­lu­van autokau­pan häätämisen kaupun­gin ulkop­uolelle. Men­estyvän korkean teknolo­gian ter­veystiede­vi­en­tiyri­tyk­sen pakkosi­ir­to voi olla han­kalam­min perusteltavissa….

    Tapausko­htais­es­ti näitä pitää tarkastel­la. Plan­mecan raken­nus ei ole yksik­er­roksi­nen peltihalli.

  5. Täysimääräi­nen hyö­ty metron toi­sista sisäänkäyn­neistä saadaan, jos liiken­nöidään pitkil­lä junil­la. Tämä ei kuitenkaan ole jatkos­sa mah­dol­lista, kos­ka Län­simetron asemille on louhit­tu lyhyem­mät lai­tu­rit kuin Helsingissä.

  6. Mis­sä järjestyk­sessä noi­ta sisään­tuloväyliä aio­taan muut­taa bule­vardeik­si? Osmo mainit­si jos­sain toises­sa ketjus­sa, että Län­siväylä on kärkipäässä listal­la. Mitenkäs Itäväylä? Onko ensim­mäis­ten vai viimeis­ten joukossa?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Tieto pöo­hjo­is­maid­en (jopa Pohjois-Euroopan) suurim­mas­ta autokau­pan keskit­tymästä löy­tyy listatekstistä. 

    Tukhol­man Nor­rmalmil­la on määräl­lis­es­ti paljon enem­män autokaup­po­ja, voi olla että niiden liike­vai­h­to on sit­ten pienempi.

  8. Mites ne isot toimet, joil­la Län­sisa­ta­man kaut­ta kulke­vaa auto- ja rahtili­iken­net­tä ker­takaikki­aan lähde­tään suit­si­maan? Pikkusäätö ei auta, kun jo nyt sata­man liikenne on häir­it­sevää ja sekä asukas­määrien että sata­man liiken­teen odote­taan kasvavan.

    Autol­la liikku­misen (myös laivan sisäl­lä) pitäisi alkaa jäädä historiaan.

  9. Pitem­män päälle asia pitää var­maan ratkaista jotenkin toisin, mut­ta olen pitkään ihme­tel­lyt, mik­si Kata­janokalla seisote­taan suurim­man osan vuot­ta jään­mur­ta­jia tyhjän pant­ti­na. Siinä olisi isonkin laivan men­tävä paik­ka, jos siitä ei jouste­ta, että keskus­taan pitää päästä laival­la, ja halu­taan silti helpot­taa Jätkäsaaren kuormitusta…

  10. “Myyviä kuvia kaavoit­ta­ja on oppin­ut tekemään.”

    Jos havain­neku­vas­ta puhutaan, niin se näyt­tää hyvältä, kos­ka siitä puut­tuvat liiken­nemerk­it, liiken­neval­ot, ratikan ajo­jo­htimet, ker­jäläiset, jalka­käytävälle pysäköidyt paket­ti­au­tot ja yleen­säkin kaik­ki ympäristöä rumen­ta­va aines. Aurinkokin näyt­tää pais­ta­van eri suu­nista eri osas­sa kuvaa.

  11. PRNDL: On nimit­täin aika help­poa ja hal­paa pelk­istää alueen käyt­tö pelkäk­si kan­nat­ta­mat­tomak­si renkaan­potkin­naksi. Samal­la sivu­ute­taan kätevästi esim Plan­meca jon­ka tuhat työ­paikkaa ovat tässä kaavaki­is­tas­sa paljon merkit­tävämpi kivi kengässä.

    Plan­mecalla on yksi tont­ti, eikä kenellekään ole tämän kanssa mitään ongel­maa. Ongel­ma on ne 40 muu­ta tont­tia, esimerkik­si niin että osa niistä pus­kee pajua.

  12. Yleiskaa­van selostuk­ses­sa (6.10.2015), sivun 25 vasem­mas­sa ylänurkas­sa tode­taan mm., että “Laut­tasaari yhdis­tyy Län­siväylän bule­vardin väl­i­tyk­sel­lä luon­tev­asti osak­si kantakaupunkia.”

    Aikamoista luovu­ut­ta siinä var­maan tarvi­taan, jot­ta likip­itäen 600 metrin pituisen Lapin­lah­den sil­lan, ja Laut­tasaaren­salmen sen alla, voi kokon­aan unohtaa. 

    Kan­takaupun­ki on Viron­niemel­lä ja Laut­tasaari on edel­lenkin saari. Vesi­tornin purkami­nen tai jokin bule­vardin pätkä ei asi­aa muu­ta. Laut­tasaari on jatkos­sakin oma, eri­tyi­nen alueen­sa, monine luon­tai­sine omi­naispi­irtei­neen. (Voisi ehkä pär­jätä jopa omana, nyky­istä itsenäisem­pänä kun­tana ihan hyvin, ainakin ilman ikäviä mer­en­täyt­töjä, joi­ta kan­takaupun­gin kaavoit­ta­jat tup­paa­vat alueen kart­toi­hin jatku­val­la syötöl­lä luonnostelemaan.)

    Onko­han tuolle pitkälle ja aika korkealle sijoit­tuvalle Lapin­lah­den sil­lalle tarkoi­tus tehdä myös jalka­käytävät (sen uuden ‘bule­vardin’ molem­min puolin), kuten kan­takaupungis­sa tapaa olla?

    1. Lapin­lah­den sil­ta joudu­taan uusi­maan. Sen molem­pi­in päi­hin tulee huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista, myösd sinne man­tereen puolelle.

  13. Aloin pohdiskel­la, että miltä kaik­il­ta metroasemil­ta puut­tuu toinen sisäänkäyn­ti. Olisiko tämä lista lähel­lä oikeaa: Ruo­ho­lahti, Rauta­tien­tori, Yliopis­to, Sörnäi­nen, Kalasa­ta­ma, Rasti­la? Mitenkäs Kon­tu­la? Näistä ainakin Rauta­tien­to­ril­la ja Sörnäi­sis­sä on jo nyt paljon käyt­täjiä ja toinen sisäänkäyn­ti palvelisi varsin suur­ta käyt­täjäjoukkoa. Rauta­tien­to­ril­la se kaiketi tulisi jon­nekin Man­ner­heim­intien lähelle, ja Sörnäi­sis­sä Hämeen­tielle nykyis­es­tä sisäänkäyn­nistä Hakaniemen suun­taan? Kaisaniemessä se var­maankin tulisi lähelle Liisankadun risteystä ja palvelisi parem­min Kru­unuhakaan meneviä matkustajia. 

    Plan­meca muis­taak­seni ei ole kovin lähel­lä Hert­toniemen eikä Siil­i­tien metroasemia. Eikö edes metroasemien lähelle voisi rak­en­taa asuntoja?

    Karhunkaata­jan alue on lähimet­sä varsin har­valle. Siel­lä ei nykyisel­lään ole oikein edes ulkoil­ure­it­te­jäkään. Luul­lak­seni Hert­toniemeläiset ja Myl­ly­puro­laiset oli­vat paljon tyy­tyväisem­piä jos Viikin pel­toi­hin rajoit­tu­va met­sä säi­lytet­täisi­in nykyisel­lään. Kaupungilla taitaa kuitenkin olla suun­nitelmis­sa naker­taa sitä täy­den­nys­rak­en­tamisen var­jol­la. Entä onko Karhunkaata­jan alue tarkoi­tus rak­en­taa ennen kuin raide­jok­eri valmistuu?

  14. Tur­vais­tu­in takana:
    Mis­sä järjestyk­sessä noi­ta sisään­tuloväyliä aio­taan muut­taa bulevardeiksi? 

    Ensik­si muute­taan Hämeen­lin­nan­väylä, kos­ka Keskus­puis­toon on hel­poin­ta rak­en­taa asuntoja.

    1. Ensik­si tehdään Laa­jasa­lon­tie, on jo melkein kaavoitet­tu. Län­siväylä, kos­ka se menee remont­ti­in joka tapauk­ses­sa. Sit­ten min­un suosikki­ni on Tar­von­tie Munkkivuoren kohdalla.

  15. Yleiskaa­van mate­ri­aaleista havainto: 

    Varsi­naises­sa kaavakar­tas­sa (“Yleiskaavae­hdo­tuk­sen kart­ta, päivät­ty 6.10.2015”) on härskisti allokoitu rak­en­tamispik­se­leitä Van­hankaupungin­lah­den ranta-alueen välit­tömään läheisyy­teen sekä Por­nais­ten­niemel­lä että Hert­toniemen Saunalah­den vier­essä, vaik­ka samaiset alueet on toises­sa kar­tas­sa (“Teemakart­ta: Kaupunkilu­on­to, 6.10.2015”) selkeästi merkit­ty kat­e­go­ri­oi­hin “Luon­non­suo­jelu­alueet ja luon­non­suo­jelu­lain rauhoite­tut luon­to­tyyp­it” tai “Suo­jeltavak­si tarkoite­tut alueet”. Por­nais­ten­niemen osalta vieläpä korkein kan­takaupun­gin tehokkuusluvuin.

    Kos­ka on selvää, että juuri varsi­nainen kaavakart­ta on se, jon­ka perus­teel­la jatkos­sa voidaan juridis­es­ti pätevästi tehdä rak­en­tamis­päätök­siä, näyt­tää ikävästi siltä, että luon­tokart­ta on vain silmän­lumet­ta, jol­la pyritään luo­maan mieliku­vaa luon­toar­vo­jen säi­lyt­tämishalus­ta ja hyssytel­lä ihmiset val­heel­liseen turvallisuudentunteeseen.

    En ole ehtinyt tark­ista­maan, onko sama kohta­lo käynyt myös muille arvokkaille luontoalueille.

  16. Taitaa olla että kun tarpeek­si mon­ta ker­taa tois­taa samaa itse kek­simään­sä kliset­tä, se alkaa muidenkin mielestä muut­tua totuudeksi… 

    Kun ei mielip­i­teen muokkaamisek­si löy­dy tilas­to­ja, kek­sitään hyvä tarina.

    https://helsinki2050.wordpress.com/2015/10/25/pohjoismaiden-suurin-autokaupan-keskittyma-mutta-kuinka-pitkaan/

    “Hert­toniemessä on yksi Pohjo­is­maid­en suurim­mista keskit­tymistä, tai ainakin pääkaupunkiseudun.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2010–03-23/Kolmannes-autoista-myyd%C3%A4%C3%A4n-pk-seudulla-3287225.html

    “…Helsin­gin Hert­toniemen, joka lie­nee täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudun suurin autokau­pan keskittymä.”

  17. Tuo kuva ei poikkea hirveästi jostain Klaukkalan keskus­tas­ta. Tai jostain muus­ta suo­ma­laisen kun­nan paraati­paikalta. Saman­laista neukku­be­tonikuu­tio­ta ovat Suomen kun­nat täynnä.

  18. Kru­unuvuores­sa on pon­tenti­aalia, nähtäväk­si jää muo­dos­tuuko ranta-alueista niin viihty­isiä, kuin mihin alue antaisi mah­dol­lisu­udet. Hert­toniemen Laivalahti ja Vuosaaren Aurinko­lahti ovat kuitenkin aika rohkai­se­via esimerkke­jä. Kru­unulai­turin alueesta voi tul­la aika kiva. 

    Yllä näkyvä havain­neku­va taas ei ihan vielä riitä vaku­ut­ta­maan, että koko alue toimisi viihtyvyys­mielessä yhtä hyvin. Tämä hyvin avarak­si ja monot­o­nisek­si piir­ret­ty Koirasaar­en­tien pätkä saat­taakin sisältää alueen suurim­man riskin, eli muo­dos­tuuko siitä käytän­nössä suuren osan vuot­ta tyhjäk­si ja tuulen piek­semäk­si kiviken­täk­si jäävä arkkite­htoni­nen antik­li­imak­si. Toiv­ot­tavasti katukalus­teet, run­saam­mat istu­tuk­set jne. vielä ilmaan­tu­vat myöhempi­in suunnitelmiin.

  19. “Aurinkokin näyt­tää pais­ta­van eri suun­nista eri osas­sa kuvaa.” 

    Jep, eikä yhtäkään autoa. Vihreä märkä uni? 

    Autotkin kuu­lu­vat kaupunki­in. Tosin siitä voidaan aina keskustel­la, että minne ja paljonko.

  20. Tur­vais­tu­in takana: Mitenkäs Itäväylä? 

    Itäväylän vier­essä on metro­ra­ta, joka pitäisi kat­taa tai kaivaa tun­neli­in, ennen kuin bule­vardin var­teen voisi rak­en­taa. Ts. Itäväylä lie­nee kalleim­mas­ta ja han­kalim­mas­ta päästä.

    Ilman bule­vardis­oin­ti­akin Itäväyläl­lä on kyl­lä mm. Viik­in­tien liit­tymä, johon on haaskat­tu maa­ta aivan käsit­tämät­tömästi. Sen vois var­maan lait­taa laihdutuskuurille.

  21. “Autol­la liikku­misen (myös laivan sisäl­lä) pitäisi alkaa jäädä historiaan.” 

    Odote­taan joitain kym­meniä vuot­ta ja tode­taan, ettei jäänyt. Liiken­teeno­h­jauk­sel­lista paikallis­säätöä toki voidaan tehdä, mut­ta muu­toin tulet näkemään, että käytössä ne yksi­ty­isautot ovat vielä tuolloinkin.

  22. Ty:
    “…Ruo­ho­lah­den metroase­man tois­es­ta sisäänkäynnistä…”

    Hieno aja­tus! Onkin suo­ras­taan häm­mästyt­tävää, miten kan­takaupun­gin metroasemille ei juuri ole tehty toisia sisäänkäyn­te­jä. Luulisi, että kun metro ker­ran on tehty kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä, siitä kan­nat­taisi ottaa kaik­ki irti. Odotan län­simetron avaudut­tua kauhul­la, miten esim. Rauta­tien­to­rille yhtä aikaa saa­pu­vista idän ja län­nen junista purkau­tu­vat matkus­ta­jat tungek­si­vat siitä ain­oas­ta uloskäyn­nistä maan pinnalle.

    Kuka tietää? Franzen­in­auki­ol­la on epäi­lyt­tävästi metron sisäänkäyn­niltä näyt­tävä pöm­peli. Onko se tarkoitet­tu Sörnäis­ten metroase­man toisek­si sisäänkäyn­niksi ja jos on, niin mik­si se on tyhjänpanttina?

    https://www.google.fi/maps/@60.185513,24.9527881,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1s-DTQ9fdprL8g%2FTeC8a1LWkNI%2FAAAAAAABB6U%2FBJOGcnHNUis!2e4!3e12!6s%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2F-DTQ9fdprL8g%2FTeC8a1LWkNI%2FAAAAAAABB6U%2FBJOGcnHNUis%2Fs203-k-no%2F!7i1024!8i615

    1. Tuol­la FRanzen­in­auki­ol­la metron sisäänkäyn­ti ei olisi vaan Torkke­lin­mäen toisel­la puolel­la. Mut­ta ottaen huomioon paljonko väkeä Kallios­sa asuu, kan­nat­taisi tehdä ehdot­tomasti. Selvästi päät­täjät arvosta­vat jalankulk­i­jan aikaa vähem­män kuin autoil­i­jan aikaa. Jos moot­tori­tielle tehtäöisi­in shikaani, joka hidas­taa matkaa viisi min­u­ut­tia, kap­ina siitä nousisi.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Ensik­si tehdään Laa­jasa­lon­tie, on jo melkein kaavoitet­tu. Län­siväylä, kos­ka se menee remont­ti­in joka tapauk­ses­sa. Sit­ten min­un suosikki­ni on Tar­von­tie Munkkivuoren kohdalla.

    Tämä alkaa jo hie­man kuu­lostaa entisen itä­naa­purin päät­täjien lausun­nol­ta. Päätök­set kai ovat vielä tekemät­tä. Toiv­ot­tavasti laut­tasaare­lais­ten mielip­iteitä jak­se­taan kuun­nel­la, kun kyse on kuitenkin hei­dän koti­saarestaan. Esitet­ty­jen suun­nitelmien perus­teel­la vaikut­taa siltä, että läpi­a­joli­ikenne lev­iää hyvin ikävästi saaren muillekin kaduille.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Lapin­lah­den sil­ta joudu­taan uusi­maan. Sen molem­pi­in päi­hin tulee huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista, myösd sinne man­tereen puolelle. 

    Uud­es­ta sil­las­ta voisi tehdä mod­ernin Ponte Vec­chion. Vaikka­pa Zaha Hadidia voi pyytää kon­sul­toimaan asiassa.

  25. Ville: Uud­es­ta sil­las­ta voisi tehdä mod­ernin Ponte Vec­chion. Vaikka­pa Zaha Hadidia voi pyytää kon­sul­toimaan asiassa. 

    Bru­taali ensikom­ment­ti, joka nousee mieleen, on että puut­tuu vain his­to­ria, kult­tuuri­his­to­ria ja ilmas­to. Tasku­ja tyh­jen­televät ker­jäläiset on helpoiten saatavissa.

  26. On jotenkin häpeäl­listä, että tehdään hir­muisen kallis metro, mut­ta sit­ten jätetään se kaikkein tärkein eli sisäänkäyn­nit tekemät­tä, jot­ta ihmiset voisi­vat sitä käyt­tää. Ruo­ho­lahti, Kaisanie­mi ja Sörnäi­nen ovat ne kaikkein kiireellisimmät.

  27. Ruo­ho­lah­den metroase­mal­la voisi olla järkeväm­pää ensin toteut­taa oikeustalolle johta­van entisen Alkon varas­to­tun­nelin inte­groin­ti ase­man tiloi­hin. Nykyisel­lään Hiilikadun ympäristön toimis­toghet­toon kulkem­i­nen metroase­mal­ta on varsin ankea kokemus.

    Investoin­nin hin­ta 2011 arvioiti­in 16,3 miljoon­aksi, H/K 0,77–1,06 palve­lu­ta­so­hyö­tyjä ja pysäköin­ti­tarpeen vähen­e­mistä huomioimat­ta. Tämä siis viimeisen-päälle ‑ver­sio liukukäytävil­lä ja tason­va­i­h­to­lait­teil­la. Kar­valakki­malli (vrt. Opin­top­ut­ki) syn­ty­isi var­masti huo­mat­tavasti edullisemmin.

    Laskel­mas­sa on muuten käytet­ty 30 vuo­den diskont­taus­ta 5% korko­ta­sol­la. Nopeasti kulu­via ja van­henevia tun­nelei­ta, siis.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Ensik­si tehdään Laa­jasa­lon­tie, on jo melkein kaavoitet­tu. Län­siväylä, kos­ka se menee remont­ti­in joka tapauk­ses­sa. Sit­ten min­un suosikki­ni on Tar­von­tie Munkkivuoren kohdalla.

    Jos Län­siväylä olisi oikeasti tarkoi­tus muut­taa kaupunkibule­vardik­si, ei sitä ennen olisi koskaan pitänyt jatkaa moot­tori­ti­etä Kirkkon­um­men puolelle tai hyväksyä Län­sisa­ta­man laa­jen­nus­su­un­nitelmia. Nyt kuitenkin Kirkkon­um­men puolen moot­tori­tie on ole­mas­sa ja sen var­relle rak­en­teil­la yksi­ty­isauto­val­taisia pien­taloaluei­ta liian kaukana Län­simetron jat­keeltakaan, jot­ta siitä olisi apua. Län­sisa­ta­man raken­nustyöt ovat myös hyvää vauh­tia käyn­nis­sä ja kaavoihin hyväksytään sil­loin täl­löin tipoit­tain eri­laisia raskas­ta liiken­net­tä helpot­tavia jär­jeste­lyjä kuten lisäkaistoja.

    Mil­loin on kuvitel­tu, että kaupunki­rak­en­tamisen ja liiken­nesu­un­nit­telun käänne pois yksi­ty­isautoilus­ta, suurista tavar­avolyymeista ja tehomarkki­na­t­aloud­es­ta kohti tasa-arvoista niukku­ut­ta tapahtuisi?

  29. QTC: Jos havain­neku­vas­ta puhutaan, niin se näyt­tää hyvältä, kos­ka siitä puut­tuvat liiken­nemerk­it, liiken­neval­ot, ratikan ajo­jo­htimet, ker­jäläiset, jalka­käytävälle pysäköidyt paket­ti­au­tot ja yleen­säkin kaik­ki ympäristöä rumen­ta­va aines. 

    Toiv­ot­tavasti sekä arkkite­hti­toimis­to yri­tyk­senä että arkkite­hdit yksi­ty­ishenkilöinä pis­tetään vas­tu­useen siitä, että todel­lisu­us sit­ten myös vas­taa kuvaa tai muuten kaik­ki enti­soidään hei­dän yhteis­vas­tu­ullisel­la kus­tan­nuk­sel­laan aikaan ennen tuo­ta kaavaa. Tuo betoni­ge­ome­tria näyt­tää nimit­täin melkoisen rumal­ta viimeistään kah­den vuo­den päästä rak­en­tamis­es­ta. Tiedok­si myös, ettei teräk­sen ja lasin käyt­tämi­nen suinkaan sitä korjaa.

    Melkoisen lähelle autoti­etä on myöskin raken­net­tu. Aika ohuik­si jäävät jalka­käytävät paikoin.

    QTC: Aurinkokin näyt­tää pais­ta­van eri suu­nista eri osas­sa kuvaa. 

    Lisäk­si nuo ilmeis­es­ti kesäisen alkuil­lan var­jot on aika kevy­itä eli siis valais­tu kuvan ulkop­uolelta ja aurinko on luon­not­toman korkealla.
    Nähtävästi Espoo tai Kirkkon­um­mi on tulessa.

  30. Kru­u­u­vuores­sa­han on valmi­ina ja tätä nykyä tyhjän pant­ti­na val­ta­vat luo­las­tot öljysa­ta­man ajoil­ta, onko muuten mietit­ty voitaisi­inko ne uud­is­taa parkkiluoliksi?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Lapin­lah­den sil­ta joudu­taan uusi­maan. Sen molem­pi­in päi­hin tulee huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista, myösd sinne man­tereen puolelle.

    Maail­ma on pul­lol­laan vuo­sisa­taisia sil­to­ja, joi­ta pide­tään kun­nos­sa eikä raken­neta uudelleen n. 60 vuo­den välein. Mitä tääl­lä tehdään toisin?

  32. tuen mak­sa­ja: Kuka tietää? Franzen­in­auki­ol­la on epäi­lyt­tävästi metron sisäänkäyn­niltä näyt­tävä pöm­peli. Onko se tarkoitet­tu Sörnäis­ten metroase­man toisek­si sisäänkäyn­niksi ja jos on, niin mik­si se on tyhjänpanttina?

    https://www.google.fi/maps/@60.185513,24.9527881,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1s-DTQ9fdprL8g%2FTeC8a1LWkNI%2FAAAAAAABB6U%2FBJOGcnHNUis!2e4!3e12!6s%2F%2Flh3.googleusercontent.com%2F-DTQ9fdprL8g%2FTeC8a1LWkNI%2FAAAAAAABB6U%2FBJOGcnHNUis%2Fs203-k-no%2F!7i1024!8i615

    Tuo pöm­peli on kallio­suo­jan yksi sisäänkäynneistä.

  33. Ville: Uud­es­ta sil­las­ta voisi tehdä mod­ernin Ponte Vec­chion. Vaikka­pa Zaha Hadidia voi pyytää kon­sul­toimaan asiassa. 

    Sel­l­ainen taitaisi kyl­lä sopia parem­min Sil­tavuoren­salmen ylle, kun sieltä pure­taan se van­ha Hakaniemen silta.

    Löy­ty­isiköhän ao. Suun­nit­teli­jan takataskus­ta myös tyy­likäs laut­tade­sign Hakaniemen tai Kata­jan­nokan ran­nas­ta Laajasaloon?

  34. Keskus­puis­to on arvokas ja helsinkiläisille tärkeä virk­istysalue, joka ulot­tuu pohjois­es­ta Van­taan­joen maisemista Töölön­lahdelle saak­ka. Se on säästynyt kaupun­gin kas­vaes­sa tois­tasa­taa vuot­ta rak­en­tamiselta, vaik­ka sitä on reunoil­ta nakerrettukin.

    Uusi yleiskaavae­hdo­tus kaupunkibule­vardei­neen kuitenkin aikoo kaavoit­taa Pirkkolan ja Maunulan met­sät täy­teen asun­to­ja. Ei voi olla niin, että Keskus­puis­ton yht­enäi­nen met­säalue tuho­taan vain sik­si, että joku poruk­ka kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on keksinyt täl­laista ehdot­taa. Kaupun­gin päät­täjien tulisi ottaa ohjat käsiinsä.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Lapin­lah­den sil­ta joudu­taan uusi­maan. Sen molem­pi­in päi­hin tulee huo­mat­ta­van paljon rak­en­tamista, myösd sinne man­tereen puolelle.

    Mik­si. Sehän on paljon nuorem­pi kuin Brokklynin silta.

  36. Hei Osmo. Pitäjän­mäen kaavaa koskien. Kyseisel­la alueel­la on nyt rän­sistynyt Sulka­pol­un yri­tysalue, jos­sa on ollut tyhjil­lään ole­via huoneis­to­ja jo vuosia. Aikaisem­min täl­lä alueel­la oli vaik­ka mitä, ruokakaup­pa (Ses­to), posti ja Helsin­gin his­to­ri­aan jo jol­lain taval­la kuu­luisa, ensim­mäi­nen luokas­saan, ruokar­avin­to­la Wos­sik­ka. Nyt ostari on hiljen­tynyt, ja tarvit­see tosis­saan jotain uutta.

    Raken­nuk­set joi­ta kuvailet (Asun­to Oy Syreeni) ovat säi­lyt­tämisen arvoisia, siinä määrin, että ne remon­toitaisi­in perus­teel­lis­es­ti. Näin on tehty esimerkik­si Pitäjän­mäen radiote­htaaan ja pian­ote­htaan kohdal­la (kat­so esim. Pitäjän­mäen­tie 20) Tässä ei tietysti ole kyse tehtaas­ta, mut­ta perus­teel­lisen remon­tin jäl­keen olisi kuitenkin mah­dol­lista korot­taa asuinalueen arvoa (taloy­htiöt saata­va mukaan tähän+saatava rahaa kunnostukseen).

    Tämän lisäk­si Pitäjän­mäel­lä olisi mah­dol­lista rak­en­taa paljonkin uud­is­raken­nuk­sia junaradan var­teen. Paikalla juna-ase­man eteläpuolel­la on nyt Teknos Oy, joka käsit­telee niin san­otusti myrkyl­lisiä ainei­ta, joten tilo­jen muut­ta­mi­nen ei käy noin vain asuinkäyt­töön. Osaatko sanoa mikä mät­tää ase­makaa­van 12066 kanssa (Hiil­losku­ja 1 ja 5)? Suun­nitel­mat valmi­ina jo vuon­na 2011=(toivoisin ripeyt­tä kaavoituk­seen Pitäjänmäellä)

    Tämän lisäk­si ase­man seudun pohjois­puolel­la saisi vaik­ka mitä. Täl­lä het­kel­lä paikalla on rän­sistynyt ase­maraken­nus ja siihen liit­tyviä vr:n raken­nuk­sia. Jos minä saisin kaavoit­taa Pitäjän­män ase­ma-alueen, tähän kohtaan tulisi kivo­ja ker­rostalo­ja, palvelui­ta katu­ta­sos­sa, ja mikä paras­ta, 1 min­uutin päässä juna-ase­mas­ta, 12 min­uutin päässä keskustasta.

    t. Janne Leivo
    Pitäjän­mä­ki-seu­ran viestintä-aktiivi

  37. Ter­ve,

    Has­sua tuo­ta ns. keskustelua on seu­ra­ta. Vai puut­tuu metron sisaankayn­te­ja ja tietkin ovat vaaris­sa paikois­sa. Mita­pa tuos­ta ajattelisi.

    t. Mikko

    (ps. asuin Kallios­sa 10 v. 1991–2001).

  38. Hakaniemen metroasem­lle titaa olal yht­en­sä viisi siääbnkäyn­tiä. En osaa sanoa, kuin­ka mon­ta niitä todel­lisu­udessa on.

  39. ML: Ruo­ho­lahti, Rauta­tien­tori, Yliopis­to, Sörnäi­nen, Kalasa­ta­ma, Rasti­la? Mitenkäs Kontula? 

    Lisäk­si nyt ainakin Kulosaari, Siil­i­tie, Puoti­la. Siil­i­tiellekin on raken­net­tu varauloskäyn­ti toiseen päähän ´, mut­ta jostain älyt­tömästä syys­tä siitä ei tehty sisäänkäyntiä.

  40. Visionääre­jä Espoos­sa: Täysimääräi­nen hyö­ty metron toi­sista sisäänkäyn­neistä saadaan, jos liiken­nöidään pitkil­lä junilla. 

    Eihän sisäänkäyn­nin sisäänkäyn­nin metro­lai­turil­la tarvitse olla lai­turin päässä.

  41. “kohti tasa-arvoista niukkuutta” 

    Tasa-arvoinen niukku­us meikäläisen haitari. Perustelut: 

    1) Ei tule men­emään läpi demokraat­tis­es­ti -> pakkovalta. 

    2) Kun on pakko­val­ta, on etu­joukko, jol­la on val­ta. Näyt­tää olleen his­to­ri­al­lis­es­ti niin, että etu­joukol­la, jol­la on val­ta, on etu­ja, joi­ta muil­la ei ole. 

    3) Jos ollaan ns. tasa-arvoises­sa niukku­udessa, on myös poruk­ka, joka ei tähän tyy­dy -> mus­tan­pörssin kauppa. 

    Joten työn­näpä tuo, minne aurinko ei paista. What say?

  42. Mikko H: Itäväylän vier­essä on metro­ra­ta, joka pitäisi kat­taa tai kaivaa tun­neli­in, ennen kuin bule­vardin var­teen voisi rak­en­taa. Ts. Itäväylä lie­nee kalleim­mas­ta ja han­kalim­mas­ta päästä.

    Ilman bule­vardis­oin­ti­akin Itäväyläl­lä on kyl­lä mm. Viik­in­tien liit­tymä, johon on haaskat­tu maa­ta aivan käsit­tämät­tömästi. Sen vois var­maan lait­taa laihdutuskuurille. 

    Ei Itäväylän bule­vardis­oin­ti mitenkään mah­do­ton­ta olisi. Jos moot­tori­ti­etä muis­tut­tavas­ta väylästä tehtäisi­in 2+2 ‑kaistainen bule­var­di, voitaisi­in hyvin rak­en­taa ensin radan vas­takkainen puoli tavanomaisek­si kaduksi.

    Metro­radan puoleiselle reunalle mah­tu­isi sil­loin talorivi, jon­ka takapi­hal­la rata kulk­isi. Kalli­oleikkauk­sia ja vas­taavia metro­radan var­rel­la on aika paljon ja niiden kohdal­la voitaisi­in helpohkosti rak­en­taa metro­radan päälle. Ei kai mikään estä rak­en­ta­mas­ta metro­radan viereen. Jos ei asun­to­ja, niin ainakin liiketilo­ja kai voi rakentaa.

  43. Mat­ti Kin­nunen: Lisäk­si nyt ainakin Kulosaari, Siil­i­tie, Puoti­la. Siil­i­tiellekin on raken­net­tu varauloskäyn­ti toiseen päähän ´, mut­ta jostain älyt­tömästä syys­tä siitä ei tehty sisäänkäyntiä. 

    Sama jut­tu Kulosaa­res­sakin. Logi­ik­ka taisi olla, että kun varauloskäyn­nistä ei ole esteetön­tä ver­sio­ta, niin kenel­läkään ei saa olla kivaa. Samal­la perustelul­la tyyp­il­lisen suurkaupun­gin metroasemista keskimäärin ehkä 80% pitäisi sulkea kokonaan.

    Sörkan eteläpään puolestaan voisi var­masti hyvin hoitaa pelkil­lä hisseilläkin.

  44. Mikko H: Itäväylän vier­essä on metro­ra­ta, joka pitäisi kat­taa tai kaivaa tun­neli­in, ennen kuin bule­vardin var­teen voisi rak­en­taa. Ts. Itäväylä lie­nee kalleim­mas­ta ja han­kalim­mas­ta päästä.

    Tai sit­ten niin päin, että kaive­taan Itäväylä saaren keskio­sis­sa pari metriä nyky­istä pin­tata­soaan alem­mak­si ja laite­taan sille ajo­ra­ta ker­ral­laan laa­toista kat­to pari metriä alku­peräisen maan­ta­son yläpuolelle. Lopuk­si maise­moidaan syn­tynyt kum­pare mul­lal­la ja raken­netaan sen päälle. 

    Sijain­nil­taan­han paik­ka on niin hyvä, että ton­teista pitäisi irro­ta todel­la merkit­tävät tulot. Rak­en­t­a­mi­nen voi olla tiivistä ja korkeaakin. Vajaakäytöl­lä ole­va Kulik­sen metroase­makin saataisi­in lop­ul­ta täys­määräis­es­ti hyödynnettyä.

  45. Mat­ti Kin­nunen: Lisäk­si nyt ainakin Kulosaari, Siil­i­tie, Puoti­la. Siil­i­tiellekin on raken­net­tu varauloskäyn­ti toiseen päähän ´, mut­ta jostain älyt­tömästä syys­tä siitä ei tehty sisäänkäyntiä.

    Puoti­las­sa on kak­si sisäänkäyn­tiä, yksi varsi­naisen Puoti­lan puolel­la, toinen Pris­man vieressä. 

    Mielestäni Kulosaa­reen ja Siil­i­tielle on raken­net­tu toiset sisäänkäyn­nit remon­tin yhtey­dessä. Siil­i­tiel­lä hie­man vaa­ti­mat­toman oloinen sil­ta omako­tialueelle ja Kulosaa­reessa käytävä Kulosaaren Puis­totille (ei ole var­ma tieto). Kumpaankin voisi ajatel­la käyn­tiä myös Itäväylän toiselle puolelle.

  46. “Län­sisa­ta­man liiken­ney­hteyk­sien vai­h­toe­htoiset ratkaisut

    Suositel­laan pieniä toimen­piteitä tun­nelin tai sil­lan sijas­ta. Tässä vai­h­toe­hdos­sa pois­tu­isi pari tärkeää suojatietä.”

    Tässä blo­gis­sa on pari ker­taa mainit­tu miten Län­siväylän päässä säädel­lään auto­jen määrää liiken­neval­oil­la. Ja nyt niiden liiken­neval­o­jen kohdal­la aio­taan kieltää jalankulku jot­ta saataisi­in säädet­tyä auto­jen määrää isommaksi.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.