Raideinvestointeja ei pidä maksattaa kahta kertaa

HSL:n lipun­hin­to­ja uhkaa suu­ri koro­tus, kos­ka hin­to­jen pitäi­si perus­so­pi­muk­sen mukaan  kat­taa puo­let kus­tan­nuk­sis­ta ja kus­tan­nuk­siin on tulos­sa suu­ria pää­oma­ku­lu­ja raideliikenneinvestoinneista.

Minus­ta tämä ei ole näin ollen­kaan. Inves­toin­neis­ta mak­set­tai­siin kah­teen kertaan.

Rai­dein­ves­toin­nit teke­vät mah­dol­li­sek­si mer­kit­tä­vän yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­sen. Talou­den kie­lel­lä puhuen ne nos­ta­vat maan arvoa. Pää­sään­tö­nä voi­daan pitää, että rai­dein­ves­toin­ti mak­saa itsen­sä koko­naan maan arvon­nousu­na ja jos se ei mak­sa, se on kan­nat­ta­ma­ton. (Ihan näin se ei ole mut­ta mel­kein, kos­ka rai­dein­ves­toin­tia voi­daan perus­tel­la myös esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­syil­lä, eivät­kä nämä hyö­dyt kapi­ta­li­soi­da koko­naan uudis­tuo­tan­non raken­nusoi­keuk­sien hintaan.)

Tuo maan hin­nan nousu tulee kun­tien hyö­dyk­si. Jos ei tule vaan pääs­te­tään valu­maan vää­riin tas­kui­hin, se on oma vika.

Espoo esi­mer­kik­si raken­taa län­si­met­ron var­rel­le todel­la pal­jon ja saa ton­tin­luo­vu­tus­tu­loi­na tai kaa­voi­tus­mak­sui­na pal­jon rahaa.

Kos­ka maan arvon nousu rahoit­taa inves­toin­nit koko­naan tai mel­kein koko­naan, sitä ei voi periä toi­seen ker­taan lipun hintoina.

HSL:n las­ku­kaa­vaa on muu­tet­ta­va niin, että nuo inves­toin­nit eivät ole muka­na sen kus­tan­nuk­sis­sa tai jos ovat, ker­rot­tu­na jol­la­kin huo­mat­ta­vas­ti ykkös­tä pie­nem­mäl­lä kertoimella.

 

113 vastausta artikkeliin “Raideinvestointeja ei pidä maksattaa kahta kertaa”

  1. Mitä var­ten yhteis­kun­ta raken­taa ja mak­saa tiet, mut­ta halu­aa veloit­taa rau­ta­teis­tä? Käsit­tääk­se­ni molem­mat kuu­lu­vat perus­in­fraan, jos­ta yhteis­kun­ta vas­taa ja aset­taa veloi­tuk­set­ta kan­sa­lais­ten käyt­töön. Tämä ajat­te­lu hel­pot­tai­si myös lii­ken­nöin­nin vapauttamista.

  2. Olet jos­kus kir­joit­ta­nut Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta ja sil­lan rahoi­tuk­ses­ta jotain sel­lais­ta, että raken­nus­maa yhtiöi­tet­täi­siin, arvon­nousu otet­tai­siin lai­naa ja sil­lä mak­set­tai­siin silta.

    Voi­si­ko tätä ide­aa pitää enem­män esillä?

    Jot­ta hom­mas­sa oli­si jotain jär­keä, niin kaik­ki Hel­sin­gin, Espoon, … maa­omai­suu­del­le pitäi­si teh­dä sama. Tär­ke­ää oli­si, että päät­tä­jien tuh­lat­ta­vak­si sai­si antaa vain maan vuo­kra- ja myyn­ti­tu­los­ta tule­va todel­li­nen voit­to, ei Ora­va­ra­has­ton tapaan yhtiön kir­jan­pi­dos­sa (kuvit­teel­li­sen arvon­nousun) näyt­tä­mää voittoa.

  3. Tero: Olet jos­kus kir­joit­ta­nut Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta ja sil­lan rahoi­tuk­ses­ta jotain sel­lais­ta, että raken­nus­maa yhtiöi­tet­täi­siin, arvon­nousu otet­tai­siin lai­naa ja sil­lä mak­set­tai­siin silta.

    Voi­si­ko tätä ide­aa pitää enem­män esillä?

    Var­maan voi­si, mut­ta tuol­le aja­tuk­sel­le ei sel­väs­ti­kään ole ollut kan­na­tus­ta siel­lä, mis­sä näi­tä asioi­ta junail­laan. Kruu­nu­vuo­ren­ran­taa on nyt kii­ruh­det­tu raken­ta­maan ennen kuin sil­las­ta on raken­ta­mis­pää­tös­tä. Raken­nus­liik­keet mai­nos­ta­vat ja hin­noit­te­le­vat asun­to­ja täyt­tä pää­tä sen mukaan, että sil­ta tulee, vaik­ka pää­tös­tä ei ole. Miten rahoi­tuk­seen mah­de­taan varau­tua täl­lä menol­la? Luu­len, että tilan­ne on raken­nus­liik­keil­le otollinen.

  4. Kun­han saa­daan se Töö­lön­lah­den ympä­ri kier­tä­vä mil­jar­din euron Pisa­ra­ra­ta raken­net­tua, niin kau­pun­ki­lai­sil­la ei ole varaa enää mat­kus­taa jul­ki­sil­la ollenkaan.

  5. Aina­kin se että se peri­tään mat­ka­li­puis­sa on auto­liit­to­lais­ten mär­kä uni joka näyt­tää toteu­tu­van. Rai­dein­ves­toin­tien rahoi­tus­poh­jaa pitäi­si aina­kin niil­lä alueil­la jois­sa auto­lii­ken­ne aiheut­taa ruuh­kia ja han­ka­loit­taa jouk­ko­lii­ken­net­tä, pys­tyä laa­jen­ta­maan myös ruuhkamaksuihin.

  6. Maan­käyt­tö­mak­sut kulu­vat suu­rel­ta osal­ta katu­jen ja kau­pun­ki­tek­nii­kan raken­ta­mi­seen. Sil­tä osin kuin kau­pun­gil­la on esim. met­roin­ves­toin­nin ydin­a­lueil­la omaa maa­omis­tus­ta, myyn­ti­tu­lot tule­vat tie­tys­ti kau­pun­gil­le, mut­ta yksi­tyis­maan osal­ta maan arvon­nousu menee luon­nol­li­ses­ti maa­no­mis­ta­jal­le (ja tämä mak­saa kor­vauk­se­na kau­pun­gil­le maan­käyt­tö­mak­sun). Ain­kain Espoon osal­ta sekä met­roin­ves­toin­nin perus­las­kel­mat ovat olleet var­sin puut­teel­li­set. Toi­von, että uusi tek­ni­sen toi­men joh­to pitää huol­ta sii­tä, että jäl­ki­las­ken­ta teh­dään asial­li­ses­ti ja laadukkaasti.

    1. Arvon­nousu menee yksi­tyi­sel­le maa­no­mis­ta­jal­le, jos kau­pun­ki ei ymmär­rä lunas­taa maa­ta itsel­leen. Se ei ole perus­te las­kut­taa inves­toin­nis­ta HSL:ää. Oma vika

  7. Rai­dein­ves­toin­nit teke­vät mah­dol­li­sek­si mer­kit­tä­vän yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­sen. Talou­den kie­lel­lä puhuen ne nos­ta­vat maan arvoa. Pää­sään­tö­nä voi­daan pitää, että rai­dein­ves­toin­ti mak­saa itsen­sä koko­naan maan arvon­nousu­na ja jos se ei mak­sa, se on kan­nat­ta­ma­ton. (Ihan näin se ei ole mut­ta mel­kein, kos­ka rai­dein­ves­toin­tia voi­daan perus­tel­la myös esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­syil­lä, eivät­kä nämä hyö­dyt kapi­ta­li­soi­da koko­naan uudis­tuo­tan­non raken­nusoi­keuk­sien hintaan.)

    Maan arvon nousus­sa on se ongel­ma, että sen gene­roi­mal­le “ilmai­sel­le” rahal­le kek­si­tään mon­ta käyt­töä: raken­ne­taan maa­na­lai­sia pysä­köin­ti­luo­lia, kana­via ja puis­to­kan­sia auto­tei­den pääl­le, kun ne “eivät mak­sa mitään”. Lop­pu­jen lopuk­si kau­pun­ki ei saa yhtään voit­toa, tai jou­tuu maksumieheksi.

  8. Kan­nat­taa erot­taa aina­kin kol­me eril­lis­tä pää­tök­sen­teon tilan­net­ta. Ensin mie­ti­tään, kan­nat­taa­ko jokin ratain­fran osa raken­taa. Sit­ten mie­ti­tään, miten pal­jon mat­ka­li­puil­la pitäi­si kerä­tä tulo­ja sen jäl­keen, kun inves­toin­nit on jo teh­ty. Ja kol­mas kysy­mys on, miten tulot ja kus­tan­nuk­set jae­taan osa­puol­ten kesken. 

    Kos­ka rai­dein­fra on olen­nai­nen osa laa­jem­paa yhteis­kun­nal­lis­ta koko­nai­suut­ta, se lie­nee puh­taas­ti poliit­ti­nen pää­tös, mil­lai­sia mat­ka­lip­pu­jen hin­to­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pitäi­si periä.

    Mit­kään kus­tan­nus­las­kel­mat eivät anna oike­aa vas­taus­ta sii­hen, miten kor­keat tai mata­lat lip­pu­jen hin­to­jen pitäi­si olla.

    Epäi­len, että nyt on taas kyse enem­män­kin kun­tien kes­ki­näi­ses­tä kinas­te­lus­ta sii­tä, miten tulot ja kus­tan­nuk­set jae­taan, kuin lip­pu­jen jär­ke­väs­tä hintatasosta.

  9. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Mitä var­ten yhteis­kun­ta raken­taa ja mak­saa tiet, mut­ta halu­aa veloit­taa rau­ta­teis­tä? Käsit­tääk­se­ni molem­mat kuu­lu­vat perus­in­fraan, jos­ta yhteis­kun­ta vas­taa ja aset­taa veloi­tuk­set­ta kan­sa­lais­ten käyt­töön. Tämä ajat­te­lu hel­pot­tai­si myös lii­ken­nöin­nin vapauttamista.

    Auto- ja ajo­neu­vo­ve­roil­la kerä­tään vuo­des­sa pyö­reät pari mil­jar­dia euroa val­tion kas­saan. Tien­pi­don net­to­me­not taa­sen ovat täl­tä vuo­del­ta val­tion bud­je­tin mukaan hie­man yli 500 mil­joo­naa, rato­jen yllä­pi­to hie­man yli 300 mil­joo­naa. Toi­sin sanoen autoi­li­joil­ta perit­tä­vät mak­sut riit­tä­vät kat­ta­maan tie­ver­kos­ton ohel­la myös rata­ver­kos­ton yllä­pi­don. Näin ollen ei ehkä voi puhua tie­ver­kos­ta­kaan veloi­tuk­set­ta tar­jot­tu­na infra­na Näis­sä luvuis­sa ei ole huo­mioi­tu polt­toai­ne­ve­ro­jen tuloja.

    1. Val­tion vas­tuul­la ovat vain pää­tiet. Hel­sin­ki yksi­nään käyt­tää pari­sa­taa mil­joo­naa, eikä täs­sä ole maan­vuo­kraa muka­na. Kol­man­nes kau­pun­ki maas­ta autoille.

  10. kau­pun­ki ei ymmär­rä lunas­taa maa­ta itselleen” 

    Ja omai­suu­den­suo­jas­ta viis? No, perus­oi­keuk­sien kun­nioi­tus ei kyl­lä ole­kaan ollut Vih­rei­den vah­vim­pia puo­lia, väit­tä­vät nuo itse sit­ten mitä tahansa.

  11. Mik­si Hel­sin­ki ei osaa juu­ri­kaan hyö­dyn­tää sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sään monia eri mah­dol­li­suuk­si­aan vesi­väy­lil­lä, joil­la inves­toin­ti­tar­ve on näh­däk­se­ni mer­kit­tä­väs­ti kevyem­pi ja rat­kai­sut huo­mat­ta­vas­ti jous­ta­vam­pia ja edul­li­sem­min muun­nel­ta­via kuin monen muun, kuten rai­de­vaih­toeh­don kohdalla?

    Miten mata­lak­si jää rako eri sil­to­jen alla, jos halu­aa liik­kua vesit­se Kruu­nu­vuo­ren ran­nas­ta vaik­ka­pa suo­raan Töö­lön­lah­den ran­nal­le? Mihin asti pää­si­si hol­lan­ti­lais­tyyp­pi­sel­lä, mata­lal­la vesi­bus­sil­la? Kata­jan­no­kal­le var­mas­ti, mut­ta onnis­tui­si­ko kul­ku sel­lai­sel­la Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta suo­raan (todel­la­kin, ilman vaih­to­ja!) esim. Fin­lan­dia-talol­le tai oopperaan?

  12. Mut­ta autoi­li­joil­la saa toki mak­sat­taa ihan mitä vaan ja vähän pääl­le, ihan eri asia,…

    Todel­la nau­ret­ta­vaa tämä tem­poi­lu, tär­kein­tä oli­si todel­la­kin antaa poliit­ki­koi­le rahat ainoas­taan inves­toin­tien oikeis­ta tuo­tois­ta, ei kuvi­tel­luis­ta, voi­si tul­la noi­hin “inves­toin­tei­hin” vähän järkeä. 

    Oikeas­ti tie­ten­kin tur­ha toivo.

  13. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Mitä var­ten yhteis­kun­ta raken­taa ja mak­saa tiet, mut­ta halu­aa veloit­taa rau­ta­teis­tä? Käsit­tääk­se­ni molem­mat kuu­lu­vat perus­in­fraan, jos­ta yhteis­kun­ta vas­taa ja aset­taa veloi­tuk­set­ta kan­sa­lais­ten käyt­töön. Tämä ajat­te­lu hel­pot­tai­si myös lii­ken­nöin­nin vapauttamista.

    Ajat­te­lit­ko, että teh­täi­siin uudis­tus, jos­sa junal­la liik­ku­mis­ta alet­tai­siin verot­taa yhtä kovin kuin autoi­lua? Se kai tar­koit­tai­si kym­me­nien pro­sent­tien koros­tus­ta lip­pu­jen hin­taan. Nyt­hän junis­ta ei mak­se­ta eri­tyis­tä han­kin­ta­ve­roa, junan­käyt­tö­ve­roa tai polt­toai­ne­ve­roa, jot­ka perus­au­toi­li­jal­le teke­vä hel­pos­ti useam­man sata­sen kuus­sa. Tar­koi­tan siis sitä, että jos molem­mat on saman­lais­ta perus­in­fraa, pitäi­si niil­lä liik­ku­mis­ta vero­tuk­ses­sa koh­del­la samoin.

    Toi­sek­si täy­tyy sanoa, että en kan­na­ta rata­ver­kon raken­ta­mi­sen rin­nas­ta­mis­ta tie­ver­kon raken­ta­mi­seen. Autoi­lu on liik­ku­mi­sen perus­muo­to vähän­kään pidem­mil­lä mat­koil­la, kos­ka tien raken­ta­mi­nen on niin pal­jon hal­vem­paa ja liik­ku­mi­nen jous­ta­vam­paa ver­rat­tu­na rau­ta­tie­hen. Oli­si jär­je­tön­tä yrit­tää tyy­dyt­tää liik­ku­mis­tar­peet kis­ko­lii­ken­teel­lä Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa — pait­si jol­lain har­voil­la alueil­la, joil­la auto­lii­ken­ne ruuh­kau­tuu pahas­ti ilman junia tai tont­ti­hin­nat ovat kohon­neet tai­vai­ta hipoviksi. 

    Vie­lä täy­tyy muis­tut­taa, että taan­noi­nen bus­si­lii­ken­teen vapaut­ta­mi­nen pal­jas­ti miten toi­vot­to­man hin­ta­kil­pai­lu­ky­vy­tön­tä juna­lii­ken­ne on ver­rat­tu­na maan­tie­lii­ken­tee­seen. Kau­pun­kien välil­lä juna­mat­kan hin­ta on tyy­pil­li­ses­ti 3–10 ker­taa kal­liim­pi. toden­nä­köi­ses­ti ero tulee vain kas­va­maan — jos ei sit­ten vero­tus­ta aina vain kiris­te­tä. Että sii­nä­kään mie­les­sä en rau­ta­tei­tä rin­nas­tai­si auto­tei­den kal­tai­seen perusinfraan. 

    Jos­sain tiheäs­ti asu­tuil­la seu­duil­la asia voi olla toi­sin, har­vaa­na­su­tus­sa Suo­mes­sa rai­de­lii­ken­teen tule­vai­suus näyt­tää syn­käl­tä. Toi­vo kan­nat­taa pis­tää auto­jen kehit­ty­mi­seen, tak­si­lii­ken­teen vapaut­ta­mi­seen ja auto­jen jaka­mi­seen — pait­si siis niil­lä kaik­kein ruuh­kai­sim­mil­la seu­duil­la Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ja ehkä joil­lain sisään­tu­lo- ja kehäväylillä.

  14. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Mitä var­ten yhteis­kun­ta raken­taa ja mak­saa tiet, mut­ta halu­aa veloit­taa rau­ta­teis­tä? Käsit­tääk­se­ni molem­mat kuu­lu­vat perus­in­fraan, jos­ta yhteis­kun­ta vas­taa ja aset­taa veloi­tuk­set­ta kan­sa­lais­ten käyt­töön. Tämä ajat­te­lu hel­pot­tai­si myös lii­ken­nöin­nin vapauttamista.

    Kyl­lä se yhteis­kun­ta — val­tio ja kun­nat — mak­saa niin tiet kuin rau­ta­tiet­kin. Ja kus­tan­nuk­set se kat­taa eri­lai­sil­la veroil­la sekä väy­lien käyt­tä­jil­tä perit­tä­vil­lä mak­suil­la. Kysy­mys on pel­kis­te­tys­ti sii­tä, mak­sa­vat­ko käyt­tä­jät vai mak­sa­vat­ko muut.

  15. Pari vuot­ta sit­ten autoi­lus­ta kerät­tiin Wiki­pe­dian mukaan yli­mää­räis­tä veroa (eli auto‑, käyt­tö- ja polt­toai­ne­ve­ro) 4,6 mil­jar­dia (mui­ta autoi­luun liit­ty­viä vero­ja ker­tyi liki toi­nen moko­ma). Tie­verk­koon käy­tet­tiin rahaa bud­je­tis­sa 1,7 miljardia.

    1. Mik­si Tom­pe­lo las­kee vain val­tion tie­lii­ken­tes­tä aiheu­tu­vat kulut, mut­ta sivuut­ta kun­tien kulut? Hel­sin­ki käyt­tää noin 200 mil­joo­naa ja var­maan muut­kin kun­nat jou­tu­vat katu- ja tie­verk­ko­aan yllä­pi­tä­mään ja esi­mer­kik­si auraamaan.

  16. Eikös saman teo­rian mukaan kus­tan­nus­ten ale­ne­mi­nen ja lisään­ty­nyt mat­kust­ja­mää­rä kus­tan­na inves­toin­tia, joten lip­pu­jen hin­to­jen koro­tus­ten pitäi­si olla tarpeettomia?

  17. Espoo oli­si kyl­lä voi­nut hyö­dyn­tää maan arvon nousua Län­si­met­ron var­rel­la pal­jon parem­min­kin. Aika lähiö­mäis­tä ja mata­lan tehok­kuu­den kaa­voi­tus­ta met­roa­se­mien lähel­le on sijoi­tel­tu. Ne pari pis­te­ta­lo­tor­nia ovat lähin­nä silmänlumetta.

  18. Pää­sään­tö­nä voi­daan pitää, että rai­dein­ves­toin­ti mak­saa itsen­sä koko­naan maan arvon­nousu­na ja jos se ei mak­sa, se on kannattamaton. 

    Tuo maan hin­nan nousu tulee kun­tien hyö­dyk­si. Jos ei tule vaan pääs­te­tään valu­maan vää­riin tas­kui­hin, se on oma vika.”

    Hel­sin­gin mak­sa­ma osuus län­si­met­ros­ta ylit­tää rei­lus­ti 200 mil­joo­naa euroa. 

    Odo­tan innol­la, että Hel­sin­ki saa vaik­ka­pa maan arvon­nousun kaut­ta tämän val­ta­van raha­mää­rän takai­sin. Mil­loin rahat tule­vat? Kenel­le ne tule­vat näkyen vaik­ka­pa kun­ta­lais­ten kukkarossa?

  19. Las­ken­ta­kaa­van valu­vi­ka oli tie­dos­sa jo HSL:n perus­ta­mi­ses­ta läh­tien eli yli vii­den vuo­den ajan. Sen isä oli Tapio Kor­ho­nen, joka edel­leen­kin puo­lus­taa sitä voi­mak­kaas­ti. Osmo itse­kin on Hel­sin­gin val­tuu­tet­tu­na ollut sitä hyväk­sy­mäs­sä. Toi­vot­ta­vas­ti näem­me Osmol­ta blo­gi­kir­joit­te­lun lisäk­si myös oikei­ta toi­mia las­ken­ta­kaa­van muut­ta­mi­sek­si. Sehän vaa­tii sen ver­ran lisää rahoi­tus­ta rai­de­hank­keil­le vero­va­rois­ta, ettei inves­toin­te­ja tar­vit­se mak­sat­taa matkustajilla.

  20. Vesa: Hel­sin­gin mak­sa­ma osuus län­si­met­ros­ta ylit­tää rei­lus­ti 200 mil­joo­naa euroa.
    Odo­tan innol­la, että Hel­sin­ki saa vaik­ka­pa maan arvon­nousun kaut­ta tämän val­ta­van raha­mää­rän takai­sin. Mil­loin rahat tule­vat? Kenel­le ne tule­vat näkyen vaik­ka­pa kun­ta­lais­ten kukkarossa?

    Län­si­väy­lä voi­daan met­ron myö­tä kaven­taa ja bule­var­di­soi­da, sii­tä Hel­sin­ki saa arvo­kas­ta tont­ti­maa­ta. Ai niin, pait­si ettei voi­da­kaan, kun Län­si­sa­ta­maan halu­taan lisää lii­ken­net­tä ja pitää vie­lä raken­taa autoil­le tun­ne­li sitä varten.

    1. Län­si­väy­lä on ensim­mäis­ten bule­var­di­soi­ta­vien moot­to­ri­tei­den jou­kos­sa, kos­ka se on joka pata­kuk­ses­sa perus­kor­jauk­sen tar­pees­sa. Se tuot­taa todel­la pal­jon rakennusoikeutta.

  21. Rata ja maan­tie eivät usein­kaan ole tois­ten­sa vaih­toeh­to­ja. Autol­la pää­see kyl­lä moneen paik­kaan, jota juna ei saa­vu­ta. Junal­la toi­saal­ta pää­see run­sas­vä­ki­siin paik­koi­hin nopeam­min kuin mil­lään muul­la väli­neel­lä. Tai siis pää­si­si, jos radat oli­si­vat kun­nos­sa ja ope­raat­to­ri tarmokas.
    Moot­to­ri­tiel­lä mak­si­mi­no­peus on 120 (tal­vel­la 100) km/h, muil­la teil­lä 80 — 100 km/h eikä tätä tasoa voi tur­val­li­ses­ti ylittää.
    Rau­ta­teil­lä Suo­mes­sa aje­taan kor­kein­taan 200 — 220 km/h. Sekin on noin kak­sin­ker­tai­ses­ti tei­den taso ja riit­tä­väl­lä rahoi­tuk­sel­la sitä voi­daan hel­pos­ti korot­taa 50%.
    Juha

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Val­tion vas­tuul­la ovat vain pää­tiet. Hel­sin­ki yksi­nään käyt­tää pari­sa­taa mil­joo­naa, eikä täs­sä ole maan­vuo­kraa muka­na. Kol­man­nes kau­pun­ki maas­ta autoille.

    Val­tio vas­taa tosi­aan pää­teis­tä ja radois­ta, ja täl­tä osin kus­tan­nus­ten rin­nas­tus on rele­vant­ti, sil­lä eivät­hän radat­kaan ulo­tu kotio­vil­le tai usein edes koti­taa­ja­maan asti, vaan vii­me kilo­met­reil­lä tar­vi­taan kun­nan yllä­pi­tä­mää verkostoa.
    Toi­saal­ta jäl­kim­mäi­sen lauseen osal­ta täy­tyy muis­taa, että hyvin pie­ni osa teis­tä on auto­tei­tä (eli lähin­nä moot­to­ri- ja moot­to­ri­lii­ken­ne­tiet), mui­ta taas käyt­tää kevyt­kin lii­ken­ne, ellei eril­lis­tä kevyen lii­ken­teen väy­lää ole rakennettu.

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­nousu menee yksi­tyi­sel­le maa­no­mis­ta­jal­le, jos kau­pun­ki ei ymmär­rä lunas­taa maa­ta itselleen.

    Het­ki­nen — siis tätä on käsi­tel­ty kyl­lä aiem­min­kin, mut­ta myyn­ti­hin­nas­sa pitäi­si huo­mioi­da myös ton­tin arvon nousu radan raken­ta­mi­sen jäl­keen? Eihän ole rei­lua, että jos on kak­si tont­tia vie­rek­käin, toi­sen ihmi­sen omis­ta­ma tonn­ti lunas­te­taan ja hänel­le jää ikään­kuin mus­ta-pek­ka mut­ta toi­nen ihmi­nen, jon­ka tont­ti oli juu­ri 50m kau­em­pa­na pak­ko­lu­nas­tusa­lu­ees­ta kerää potin myös arvonnoususta. 

    Val­tio ja kun­nat­han saa­vat vero­tu­lo­jen kaut­ta rahaa ja jos radan raken­ta­mi­ses­ta oli­si hyö­tyä, täl­löin sen kus­tan­nuk­sien pitäi­si palau­tua kas­va­nei­na vero­tu­loi­na — eikö?

    Jos ole­te­taan että kau­pun­ki pak­ko­lu­nas­taa itsel­leen rau­ta­tien alu­een ja jos ole­te­taan että arvon­nousun lisäk­si tapah­tuu myös arvon­las­kua toi­saal­la, täl­löin­hän käy­tän­nös­sä teh­dään radan raken­ta­mi­ses­sa vain tulon­siir­toa val­tiol­le. Jot­ta rau­ta­tei­den raken­ta­mi­nen täl­lä taval­la oli­si kan­nat­ta­vaa tou­hua, täl­löin pitäi­si radas­ta saa­da jotain todel­la reaa­lis­ta yhteis­kun­nal­lis­ta hyötyä.

    Olin luke­vi­na­ni jos­tain aikai­sem­mas­ta blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta, että Hel­sin­gin lähel­lä oli kau­pun­ke­ja, jot­ka eivät jos­tain syys­tä edes halun­neet rautatietä

    1. Aja­tus, että hyö­ty radan raken­ta­mi­ses­ta kuu­luu yhteis­kun­nal­le, vas­taa län­si­mais­ta ajat­te­lua. Se, että se kuu­luu joil­le­kin onnek­kail­le sopi­vat suh­teet omaa­vil­le, on lähem­pä­nä Puti­nin Venäjää.
      Jos maa­ta ei voi­si lunas­taa koh­tuu hin­taan yhteis­kun­nal­li­siin tar­pei­siin, kuten soti­la­sa­lueik­si, asun­to­tuo­tan­toon tai vaik­ka­pa tien poh­jak­si, teki­si täy­sin mah­dot­to­mak­si raken­taa esi­mer­kik­si rato­ja tai tei­tä. Jos minä omis­tuai­sin maa­til­kun moot­to­ri­tie­lin­jauk­sen alla, las­ki­sin tei­tys­ti, pal­jon­ko yhteis­kun­nal­le mak­saa kier­tää se maa­tilkk­ku­niu. Jos hin­ta oli­si vaik­ka 10 mil­joo­naa, vaa­ti­sin tuos­ta maa­til­kus­ta yhdek­sän mil­joo­naa. Niin tek­si­viät kaik­ki muutkin.

      Tähän sit­ten tie­tys­ti sano­taan, että tie on vält­tä­mät­tö­myys, asu­mi­nen ei ole.

      Miet­ti­kää­pä sit­ten mitä tapah­tuuu, jos suun­ni­tel­laan uut­ta rataa. Kal­le omis­taa maa­til­kun ase­man koh­dal­la ja hänen tont­tin­sa saa lunas­taa raa­ka­maan hin­nal­la, mut­ta onne­kas Pek­ka ase­man vie­res­sä niin, että hänen maan­sa arvo sata­ker­tais­tuu. Miten perus­te­let­te, että Pek­ka saa yllät­tä­vän lot­to­po­tin ja Kal­le jou­tuu luo­pu­maan maas­taan raa­ka­maan hinnalla?

      Miten yli­pään­sä voi perus­tel­la sitä, että yhteis­kun­nan pan­tua sato­ja mil­joo­nia rataan, hyö­ty täs­tä kuu­luu­kin Pekal­le, joka ei ole mak­sa­nut radas­ta mitään?

  24. Onko moot­to­ri­tei­den raken­ta­mi­nen bus­si­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­sa tai len­to­kent­tien raken­ta­mi­nen len­to­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­sa. Ensin mai­nit­tu ei ole, mut­ta jäl­kim­mäi­ses­sä on vali­tet­ta­vas­ti samaa logiik­kaa kuin tuos­sa höl­mös­sä rai­de­lii­ken­teen laskutavassa.

    Infrain­ves­toin­nit kuu­lu­vat sii­hen osaan yhteis­kun­nan meno­ja, jol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­den kans­sa. Inves­toin­nit ovat joka tapauk­ses­sa hyvin pie­ni osa menois­ta. Vain sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not (yli 70 % yhteis­kun­nan menois­ta) ja kou­lu­tus (jos­ta mie­lel­lään ei lei­kat­tai­si) ovat mer­kit­tä­viä. Leik­kaa­mal­la vähän sosi­aa­li­tur­vas­ta saa­daan lii­ken­nein­fra nopeas­ti kuntoon. 

    Jul­ki­sen lii­ken­teen tulee kui­ten­kin kan­nat­taa. Kun ratain­ves­toin­ti on teh­ty, tulee lip­pu­tu­lo­jen kat­taa menot, mut­ta itse inves­toin­ti rai­tei­den osal­ta ei kuu­lu laskelmaan.

  25. Pisa­ra­ra­ta on erit­täin tar­peel­li­nen, jos kumia aio­taan ajaa sin­ne kes­kus­taan saak­ka. Ihan käsit­tä­mä­tön­tä vas­tus­tus­ta, idea lie­nee vain kateus.

  26. Kom­ment­ti Kivi­kau­pun­gin kas­va­til­le 30.10.2015 kel­lo 9:55:
    Kyl­lä­hän asioi­ta voi­si suun­ni­tel­la niin, että Fin­lan­dia-talol­le pää­si­si vesi­bus­sil­la, mut­ta nime­no­maan hel­sin­ki­läi­sil­lä päät­tä­jil­lä on kova hin­ku estää täl­lai­nen mahdollisuus.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193943-toisenlainen-pisara-visio
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201023-kiinteistojalostus-pisara-radan-ja-maan-tavan-vaihtoehtona
    http://yle.fi/uutiset/kokoomuslaisetkin_kyllastyivat_omiensa_puuhiin_hallitus_ei_tunne_kaupunkipolitiikkaa/8415879

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten yli­pään­sä voi perus­tel­la sitä, että yhteis­kun­nan pan­tua sato­ja mil­joo­nia rataan, hyö­ty täs­tä kuu­luu­kin Pekal­le, joka ei ole mak­sa­nut radas­ta mitään? 

    Siis rata­han on käy­tän­nös­sä ikui­nen ja sen pitäi­si ilmei­ses­ti jol­lain tasol­la hyö­dyt­tää ympä­röi­vää yhteis­kun­taa — täl­löin sii­tä maa­til­kus­ta saa­ta­van het­kel­li­sen kor­vauk­sen pitäi­si olla vähin­tään yhtä iso kuin ympä­ril­lä ole­vien mai­den arvon­nousu sen omis­ta­van hen­ki­lön elin­ai­ka­na, jot­ta puhut­tai­siin oikeus­val­tios­ta. Kun sanoit että ihmi­set alkai­si­vat vedät­tää, niin sehän ei pidä paik­kaan­sa, kos­ka pak­ko­lu­nas­tuk­ses­sa ei ole mitään vaih­toeh­toa. Kyse on vain sii­tä pal­jon­ko maas­ta maksetaan.

    Oli kiel­tä­mät­tä vähän has­sua, että otit esiin Puti­nin Venä­jän tai yli­pää­tään itä­naa­pu­rin, jos­sa yksi­tyi­sel­lä omai­suu­del­la ei ole juu­ri suo­jaa Val­tio­ta tai yhteis­kun­taa vastaan.

    Län­si­mai­seen demo­kra­ti­aan mie­les­tä­ni kuu­luu yksi­lön omai­suu­den­kin suo­ja sekä yksi­lön oikeus­tur­va — täs­sä toki voi­daan men­nä aika pit­käl­le­kin, mut­ta esi­me­rik­si tont­tien lunas­tuk­sen yhtey­des­sä hin­ta oli­si mel­ko yksin­ker­tais­ta las­kea jäl­keen­päin seu­raa­mal­la todel­lis­ta arvon­nousua. Täs­tä saa­tai­siin erit­täin tark­ka arvio.

    Toki näi­tä mak­su­ja voi­tai­siin suo­rit­taa takau­tu­vas­ti­kin niil­le, jot­ka ovat aika­naan oman maa-alu­een­sa pak­ko­lu­nas­tuk­sel­la menet­tä­neet, mut­ta näin pit­käl­lä me emme tai­da kehi­tyk­ses­sä vie­lä olla.

    1. Edel­leen olen sitä miel­tä, että käsi­tys sii­tä, että yhteis­kun­nan teke­mien inves­toin­tien aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si maan omis­ta­jal­le, ei ole län­si­mai­sen talous­kä­si­tyk­sen mukais­ta vaan muis­tut­taa venä­läis­tä ryöstökapitalismia.

  28. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Mitä var­ten yhteis­kun­ta raken­taa ja mak­saa tiet, mut­ta halu­aa veloit­taa rautateistä… 

    Sama ongel­ma on myös len­to­kent­tien kans­sa. Infra­kus­tan­nuk­set ovat kui­ten­kin niin nau­ret­ta­van pie­ni osuus koko­nai­suu­des­ta, ettei niu­hot­ta­mi­seen ole mitään jär­keä. Iso ongel­ma, jon­ka rat­kai­se­mi­nen hel­pot­taa myös infran raken­ta­mis­ta, on sosi­aa­li- ja terveyssektori.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Miet­ti­kää­pä sit­ten mitä tapah­tuuu, jos suun­ni­tel­laan uut­ta rataa. Kal­le omis­taa maa­til­kun ase­man koh­dal­la ja hänen tont­tin­sa saa lunas­taa raa­ka­maan hin­nal­la, mut­ta onne­kas Pek­ka ase­man vie­res­sä niin, että hänen maan­sa arvo sata­ker­tais­tuu. Miten perus­te­let­te, että Pek­ka saa yllät­tä­vän lot­to­po­tin ja Kal­le jou­tuu luo­pu­maan maas­taan raa­ka­maan hinnalla?

    Entä seu­raa­ve tilan­ne? Yhteis­kun­nal­la on kak­si jou­to­maa­tont­tia asun­to­jen vie­res­sä. Toi­nen ton­teis­ta raken­ne­taan puis­tok­si, ja vie­reis­ten asun­to­jen arvo nouseee. Toi­nen tont­ti kaa­voi­te­taan teol­li­suu­del­le, ja vie­reis­ten asun­to­jen arvo las­kee. Miten yhteis­kun­nan tui­si täs­sä tilan­tees­sa ottaa kaa­voi­us­hyö­ty ja ‑tap­pio itsel­leen, ja vält­tää lot­to­pot­ti Pekal­le ja tap­pio Kallelle?

    Entä jos nuo jou­to­maa­ton­tit pak­ko­lu­nas­tet­tiin aiem­mil­ta asun­no­no­mis­ta­jil­ta, ja hei­dä asun­ton­sa puret­tiin. Mikä on rei­lu hin­ta enti­sil­le omis­ta­jil­le? Jos Pek­ka tulee saa­maan kaa­voi­tus­hyö­tyä, kai hänen entis­tä naa­pu­ri­aan tuli­si koh­del­la yhtä lem­peäs­ti. Mut­ta jos Kal­le kär­si tap­pio­ta, onko oikein, että myös hänen enti­nen naa­pu­rin­sa sai ton­tis­taan vain sur­kean hinnan?

    Perus­ky­sy­mys on siis se, tuli­si­ko yhteis­kun­nan ottaa kaa­voi­tus­hyö­ty ja ‑hait­ta itsel­leen kai­kis­sa tapauk­sis­sa vai vain jois­sain tapauksissa?

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Län­si­väy­lä on ensim­mäis­ten bule­var­di­soi­ta­vien moot­to­ri­tei­den joukossa… 

    Täy­sin pää­tön aja­tus, kos­ka väy­län väli­tys­ky­ky pie­ne­ni­si. 🙁 Eikä bule­var­di­soin­ti tuo­ta yhtään lisää maa­ta ja sitä kaut­ta raken­nusoi­keut­ta, vaan type­rien sään­nös­ten pur­ka­mi­nen tuot­taa mah­dol­li­suuk­sia raken­taa. Sään­nös­ten pur­ka­mi­nen on kai­ken lisäk­si lähes ilmais­ta. 🙂 Ai niin, se mah­dol­lis­taa myös tar­peet­to­mien byro­kraat­tien vähentämistä.

    1. Tie­tys­ti hal­voin buler­var­di­soin­ti oli­si sää­tää 50 nopeus­ra­joi­tus (melu) mut­ta tien yli on voi­ta­va pääs­tä käte­väs­ti toi­sel­le puo­lel­le, eli suo­ja­tiet. Sit­ten se onkin jo bulevardi.
      Hel­sin­ki sää­te­tee Län­si­väy­läl­tä tule­vaa lii­ken­net­tä Ruo­ho­lah­den lii­ken­ne­va­loil­la. SE mää­rä auto­ja, jon­ka Hel­sin­ki nyt pääs­tää katu­verk­koon, sujuu kyl­lä bulevardillakin.

  31. No sen kun lunas­tat­te sitä (raaka)maata vaik­ka kuin­ka pirus­ti, mut­ta on se omai­suu­den suo­ja kyl­lä Suo­mes­sa­kin perus­tus­lais­sa tur­vat­tu. Eli raa­ka­maa­ta joo, mut­ta jos esi­mer­kik­si yrit­täi­sit­te pakot­taa oma­ko­tia­su­jat luo­pu­maan ton­teis­taan jot­ta voi­sit­te gryn­da­ta tilal­le, niin voin taa­ta, että pas­ka len­täi­si kovaa ja kor­keal­le — oli sii­nä vie­res­sä sit­ten vaik­ka min­kä­lai­nen rata­kis­ko tai ei. Jol­loin kysy­mys kuu­luu­kin, että huvit­tai­si­ko Vih­rei­tä TOSIAAN yrit­tää jotain tuollaistakin?

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tus, että hyö­ty radan raken­ta­mi­ses­ta kuu­luu yhteis­kun­nal­le, vas­taa län­si­mais­ta ajat­te­lua. Se, että se kuu­luu joil­le­kin onnek­kail­le sopi­vat suh­teet omaa­vil­le, on lähem­pä­nä Puti­nin Venäjää.
    Jos maa­ta ei voi­si lunas­taa koh­tuu hin­taan yhteis­kun­nal­li­siin tar­pei­siin, kuten soti­la­sa­lueik­si, asun­to­tuo­tan­toon tai vaik­ka­pa tien poh­jak­si, teki­si täy­sin mah­dot­to­mak­si raken­taa esi­mer­kik­si rato­ja tai tei­tä. Jos minä omis­tuai­sin maa­til­kun moot­to­ri­tie­lin­jauk­sen alla, las­ki­sin tei­tys­ti, pal­jon­ko yhteis­kun­nal­le mak­saa kier­tää se maa­tilkk­ku­niu. Jos hin­ta oli­si vaik­ka 10 mil­joo­naa, vaa­ti­sin tuos­ta maa­til­kus­ta yhdek­sän mil­joo­naa. Niin tek­si­viät kaik­ki muutkin.

    Tähän sit­ten tie­tys­ti sano­taan, että tie on vält­tä­mät­tö­myys, asu­mi­nen ei ole.

    Miet­ti­kää­pä sit­ten mitä tapah­tuuu, jos suun­ni­tel­laan uut­ta rataa. Kal­le omis­taa maa­til­kun ase­man koh­dal­la ja hänen tont­tin­sa saa lunas­taa raa­ka­maan hin­nal­la, mut­ta onne­kas Pek­ka ase­man vie­res­sä niin, että hänen maan­sa arvo sata­ker­tais­tuu. Miten perus­te­let­te, että Pek­ka saa yllät­tä­vän lot­to­po­tin ja Kal­le jou­tuu luo­pu­maan maas­taan raa­ka­maan hinnalla?

    Miten yli­pään­sä voi perus­tel­la sitä, että yhteis­kun­nan pan­tua sato­ja mil­joo­nia rataan, hyö­ty täs­tä kuu­luu­kin Pekal­le, joka ei ole mak­sa­nut radas­ta mitään? 

    Onko nyt niin, että radan raken­ta­mi­ses­ta hyö­tyä saa vain Pek­ka, eikä kau­pun­ki hyö­dy kehi­tyk­ses­tään muka lai­sin­kaan? Mik­si ratain­ves­toin­ti sit­ten yli­pää­tään teh­dään? Edel­li­sen perus­teel­la tun­tuu jopa vähän sil­tä kuin Osmo saar­nai­si omia “kau­pun­kien voitto”-oppejaan vastaan!

    Jos Pek­ka on luke­nut eri kau­pun­kien kehi­tyk­ses­tä, ja vaik­ka­pa tutus­tu­nut tuo­reim­piin alan pamflet­tei­hin, eikö hän sil­loin pyri sijoit­ta­maan pen­no­sen­sa ratio­naa­li­sel­la taval­la, esim. tont­ti- ja/tai asun­to­kaup­po­ja teh­des­sään, alueil­le, jois­sa nii­den arvo säi­lyy tai kas­vaa hyvin? Käsit­tääk­se­ni avoi­mil­la mark­ki­noil­la jokai­nen tie­don hip­pu (tule­vas­ta kehi­tyk­ses­tä) siir­tyy hin­toi­hin mel­ko nopeas­ti­kin, pää­sään­töi­ses­ti ennem­min tai myö­hem­min. Myös odo­tuk­set tule­vas­ta arvos­ta näky­vät käsit­tääk­se­ni hinnoissa.

    Pitää­kö Pek­kaa ran­kais­ta sii­tä, että on ehkä oman­nut näke­mys­tä ja/tai otta­nut asiois­ta sel­vää (ja luke­nut mm. Osmon kir­joi­tuk­sia) ennen mui­ta, ja teh­nyt sen vuok­si hyviä­kin tonttikauppoja?

    Pitäi­si­kö kai­kil­le pää­omaan­sa tai­ta­vas­ti kar­tut­ta­vil­le antaa vain kep­piä? Mie­les­tä­ni ei. Näke­myk­se­ni mukaan kau­pun­kien kas­vu edel­lyt­tää, pait­si rai­dein­ves­toin­te­ja, myös “pork­ka­noi­ta”, ja nii­tä pitää suo­da tie­tys­ti myös Pekal­le. Toi­saal­ta, myös Kal­len kuu­luu saa­da maas­taan kun­non kor­vaus, jos kau­pun­ki halu­aa sen rai­tei­ta tai ase­maa var­ten ostaa. 

    Eikö Kal­len saa­mas­sa hin­nas­sa voi­tai­si sovel­taa jon­kin­lais­ta arvo­käy­rää, jon­ka mukaan arvo mm. etäi­syy­den funk­tio­na mää­räy­tyy? Kal­lel­le mah­dol­li­ses­ti koi­tu­va hait­ta pitäi­si kyl­lä hyvit­tää täy­si­mää­räi­ses­ti. Val­tion ja kau­pun­kien tulee toi­mia eet­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vien peri­aat­tei­den mukai­ses­ti, ei ros­vo­pa­ro­nien tavoin.

  33. Mik­si pitäi­si lunas­taa pakol­la? Aina­han voi antaa vaih­toeh­to­ja, kuten mak­saa arvon­nousu kiin­teis­tö­ve­ro­na. Ihan var­mas­ti löy­tyi­si myös rahoi­tusin­stru­ment­ti joka takai­si että arvon­nousu siir­tyy yhteis­kun­nal­le suu­rim­mal­ta osin mut­ta maa­no­mis­ta­ja saa riit­tä­vän kompensaation. 

    Jos inves­toin­ti on KH-teho­kas, täl­lai­nen sopi­mus on ole­mas­sa. Täl­löin maa­no­mis­ta­ja ei teo­rias­sa edes huo­maa mitään, kol­mas osa­puo­li ottaa ris­kin ja jul­ki­nen sek­to­ri saa rahat. Kun maa myy­dään tai alkaa tuot­taa tulo­ja, tämä kol­mas osa­puo­li kor­jaa ris­ki­kor­ja­tun tuoton.

  34. Juho Laa­tu:Perus­ky­sy­mys on siis se, tuli­si­ko yhteis­kun­nan ottaa kaa­voi­tus­hyö­ty ja ‑hait­ta itsel­leen kai­kis­sa tapauk­sis­sa vai vain jois­sain tapauksissa? 

    Paras tapa ottaa kaa­voi­tus­hyö­ty yhteis­kun­nal­le oli­si riit­tä­vän kor­kea mark­ki­na-arvoon perus­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro. Täl­löin sekä hai­tat että hyö­dyt näky­si­vät suo­raan verotuotossa.

  35. teek­ka­ri: Paras tapa ottaa kaa­voi­tus­hyö­ty yhteis­kun­nal­le oli­si riit­tä­vän kor­kea mark­ki­na-arvoon perus­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro. Täl­löin sekä hai­tat että hyö­dyt näky­si­vät suo­raan verotuotossa.

    Tot­ta, mut­ta tämä ei sel­lai­se­naan oikai­si­si Kal­len koh­dal­le osu­nut­ta vääryyttä.

    Jon­kin­lai­sel­la Kal­len enti­sel­le kiin­teis­töl­le (sano­taan 30 vuo­den aika­na) mak­set­ta­val­la kään­tei­sel­lä kiin­teis­tö­ve­rol­la se voi­tai­siin oikaista. 

    Yli­voi­mai­ses­ti yksin­ker­tais­ta oli­si, jos kaik­ki kun­nat kaa­voit­tai­si­vat pel­käs­tään omia mai­taan. Se vain vaa­tii kun­nal­ta 20…30 vuo­den suun­nit­te­lu- ja toimintajännettä. 

    Kun­ta jou­tuu tie­ten­kin pal­jas­ta­maan havit­te­le­man­sa alu­eet, mut­ta vuo­sien saa­tos­sa niil­le alkaa muo­dos­tua hin­ta, jol­la sit­ten vii­meis­ten mohi­kaa­nien­kin tel­tan­paik­ka voi­daan pak­ko­lu­nas­taa. Kiin­teis­tö­ve­rol­la tätä­kin kehi­tys­tä voi­daan auttaa.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Edel­leen olen sitä miel­tä, että käsi­tys sii­tä, että yhteis­kun­nan teke­mien inves­toin­tien aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si maan omis­ta­jal­le, ei ole län­si­mai­sen talous­kä­si­tyk­sen mukais­ta vaan muis­tut­taa venä­läis­tä ryöstökapitalismia.

    Mut­ta entä kuu­luu­ko sil­le vie­rei­sen asun­non omis­ta­jal­le? Tämä ei käy­nyt vie­lä seklväksi.

  37. teek­ka­ri: Paras tapa ottaa kaa­voi­tus­hyö­ty yhteis­kun­nal­le oli­si riit­tä­vän kor­kea mark­ki­na-arvoon perus­tu­va kiin­teis­tö­ve­ro. Täl­löin sekä hai­tat että hyö­dyt näky­si­vät suo­raan verotuotossa.

    Samaa miel­tä. Jos kaa­voi­tus­hyö­ty halut­tai­siin yhtei­kun­nal­le, toi­mi­vin rat­kai­su oli­si kiin­teis­tö­ve­ro, joka muut­tui­si jous­ta­vas­ti aina kaa­voi­tuk­sen ja koe­tun hyö­dyn muuttuessa.

  38. Tapio: Tot­ta, mut­ta tämä ei sel­lai­se­naan oikai­si­si Kal­len koh­dal­le osu­nut­ta vääryyttä.

    Jon­kin­lai­sel­la Kal­len enti­sel­le kiin­teis­töl­le (sano­taan 30 vuo­den aika­na) mak­set­ta­val­la kään­tei­sel­lä kiin­teis­tö­ve­rol­la se voi­tai­siin oikaista. 

    Yli­voi­mai­ses­ti yksin­ker­tais­ta oli­si, jos kaik­ki kun­nat kaa­voit­tai­si­vat pel­käs­tään omia mai­taan. Se vain vaa­tii kun­nal­ta 20…30 vuo­den suun­nit­te­lu- ja toimintajännettä. 

    Kun­ta jou­tuu tie­ten­kin pal­jas­ta­maan havit­te­le­man­sa alu­eet, mut­ta vuo­sien saa­tos­sa niil­le alkaa muo­dos­tua hin­ta, jol­la sit­ten vii­meis­ten mohi­kaa­nien­kin tel­tan­paik­ka voi­daan pak­ko­lu­nas­taa. Kiin­teis­tö­ve­rol­la tätä­kin kehi­tys­tä voi­daan auttaa.

    Kaa­voi­us­hyö­tyä vas­taa­vaan kiin­teis­tö­ve­roon perus­tu­va jär­jes­tel­mä oli­si var­sin siis­ti ja oikeudenmukainen.

    Noi­ta mai­nit­se­mie­si tyy­li­siä ongel­mia voi­si tul­la sii­tä, että siir­ty­mä nykyi­ses­tä jär­jes­tel­mäs­tä uuteen pitäi­si myös toteut­taa rei­lus­ti. Nyt monet ovat esim. mak­sa­neet asun­nos­ta kor­kean hin­nan sii­hen koh­dis­tu­vien kaa­voi­tus­hyö­ty­jen vuok­si. Uudes­sa jär­jes­tel­mäs­sä tuo mak­set­tu “yli­hin­ta” pitäi­si jol­lain taval­la ensin kom­pen­soi­da heil­le, ennen kuin he ryh­ty­vät mak­sa­maan nor­maa­lia kaa­voi­tus­hyö­ty­jen mukais­ta kiinteistöveroa.

    1. Jos­kus saan val­miik­si pro­je­ki­tin esi­tel­lä Eva-raport­tim­me sisäl­tö. Sii­nä esi­te­tään rat­kai­suk­si nime­no­maan kiin­teis­tö­ve­ron tar­kem­paa koh­den­tu­mis­ta maan todel­li­sen arvon mukaan. Rat­kai­see koko ongelman.

  39. ei ole län­si­mai­sen talous­kä­si­tyk­sen mukais­ta vaan muis­tut­taa venä­läis­tä ryöstökapitalismia” 

    Mut­ta ekobrezh­ne­vi­läis­ten auto paha-rai­de hyvä-tyyp­pis­ten poliit­tis­ten (mega)ratkaisujen mah­dol­lis­ta­mat maa­omai­suu­den taka­va­ri­koin­nit ovat­kin nyt sit­ten yhtäk­kiä muka kaik­kien yle­vim­pien län­si­mais­ten vapaus­kä­si­tys­ten mukais­ta pyy­tee­tön­tä toimintaa? 

    Älä nyt juma­lau­ta viit­si. Iso mies.

  40. Rai­dein­ves­toin­nit mak­se­taan kah­des­ti teo­rias­sa kyl­lä, mut­ta käy­tän­nös­sä ei. Met­ro- ja juna­tun­ne­lit on mak­set­ta­va todel­li­sel­la rahal­la, maan ja kiin­teis­tö­jen arvon­nousu – jos sitä edes tulee – ei tule rahak­si kau­pun­kien kas­saan, jos­ta on otet­ta­va rahat raken­ta­mi­seen ja bus­se­ja kal­liim­man lii­ken­teen maksamiseksi.

    Kään­nän koko ase­tel­man mie­luum­min toi­sin päin. Jos met­ro ja kehä­ra­ta oli­si­vat niin hyviä kuin väi­te­tään ja ne toi­si­vat raken­nuk­sil­le arvon­nousua, raken­nus­liik­keet rahoit­tai­si­vat nämä hank­keet itse. Täl­löin HSL:n eli kun­tien rahoi­tet­ta­vak­si jäi­si ainoas­taan lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­ten nousu, sil­lä raken­nus­liik­keet, jot­ka myy­vät val­miit kiin­teis­töt, eivät voi jää­dä sen­tään mak­sa­maan pysy­väs­ti jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­kus­tan­nuk­sia. Tämä muu­ten oli­si jo men­nei­syy­des­tä tut­tu alue­ra­ken­ta­mi­sen mal­li, joka ei tai­da raken­nus­liik­kei­tä kovin nyky­ään kiinnostaa.

    Mut­ta raken­nus­liik­keet eivät mak­sa tun­ne­leis­ta mitään. Ja sil­le on ymmär­ret­tä­vä seli­tys. Jos jae­taan met­ro- ja juna­hank­kei­den kus­tan­nuk­set sil­le väes­töl­le tai ker­ro­sa­lal­le, jota esi­mer­kik­si Espoo oli kaa­voit­ta­mas­sa joka tapauk­ses­sa met­ros­ta riip­pu­mat­ta, asun­to­jen mark­ki­na­hin­nat kar­kai­si­vat täy­sin epä­rea­lis­ti­sik­si. Tai on epä­rea­lis­tis­ta kuvi­tel­la, että raken­nus­liik­keet tin­ki­si­vät kat­tees­taan niin pal­jon kuin pitäi­si, jot­ta met­ro mak­set­tai­siin. Ja jäl­kim­mäi­nen on se todel­li­nen syy, sil­lä kaik­ki raken­ta­mi­nen menee kau­pak­si mark­ki­na­hin­taan. Eikä ole mitään näyt­töä sii­tä, että lii­tyn­tä­lii­ken­ne­met­ro nos­tai­si mark­ki­na­hin­taa riit­tä­väs­ti met­ron kustantamiseksi.

    Van­hoil­le kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le ja asuk­kail­le hei­dän omai­suu­ten­sa arvon­nousu on pelk­kä mie­li­ku­va. Jos tar­vit­see asun­non, myyn­tiar­von hinn­an­nousu ei vai­ku­ta mihin­kään. Jos myy ja muut­taa muu­al­le, saa enem­män rahaa. Mut­ta jos tar­vit­see isom­man asun­non ja halu­aa pysyä samal­la alu­eel­la, myös ostet­ta­van asun­non hin­ta on nous­sut. Vaih­ta­mi­nen isom­paan muut­tuu vain kal­liim­mak­si kuin ennen. Ei täs­tä irtoa mitään rahaa, jol­la met­ro­ra­ken­ta­mis­ta voi maksaa.

    Joten jäl­jel­le jää vain kak­si mah­dol­li­suut­ta, joil­la lii­an kal­liit met­ro­hank­keet nyt on pak­ko rahoit­taa: Puo­let rahoi­te­taan suo­raan kun­tien vero­tu­loil­la ja toi­nen puo­li jae­taan vero­tu­lo­ra­hoi­tuk­sen ja lip­pu­tu­lo­jen nousun kes­ken. HSL:n las­ku­kaa­van muut­ta­mi­nen ei siis muu­ta juu­ri mitään.

    Mut­ta jos sijain­ti­kun­nan ja HSL:n mak­suo­suu­den suh­det­ta muu­te­taan, niin se vähen­tää sitä osuut­ta, jol­la esi­mer­kik­si Espoon met­ro­hank­kei­den kus­tan­nuk­sia jae­taan muil­le kun­nil­le. Espoon tapauk­ses­sa vai­ku­tus tosin on aika vähäi­nen, kos­ka Espoon met­ros­sa ei kul­je kovin pal­jon mui­den kun­tien asuk­kai­ta. Hel­sin­gil­le tämä muu­tos on mer­kit­tä­väm­pi, kos­ka moni mui­den kun­tien asu­kas mat­kus­taa töi­hin ja opis­ke­le­maan Helsinkiin.

    1. Jos met­ro ja kehä­ra­ta oli­si­vat niin hyviä kuin väi­te­tään ja ne toi­si­vat raken­nuk­sil­le arvon­nousua, raken­nus­liik­keet rahoit­tai­si­vat nämä hank­keet itse. 

      Vain jos maa­no­mis­tah­jaia radan var­rel­la oli­si vain yksi tai kor­kein­taan muu­ta­ma. Jos nii­tä on sato­ja, syn­tyy vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma. Ei siis toimi.

      Jos jae­taan met­ro- ja juna­hank­kei­den kus­tan­nuk­set sil­le väes­töl­le tai ker­ro­sa­lal­le, jota esi­mer­kik­si Espoo oli kaa­voit­ta­mas­sa joka tapauk­ses­sa met­ros­ta riip­pu­mat­ta, asun­to­jen mark­ki­na­hin­nat kar­kai­si­vat täy­sin epärealistisiksi.

      Har­ras­ta­pa vähän jako­las­kua. Jos met­ron var­rel­le kaa­voi­te­taan rakens­ta­mis­ta vaik­ka­pa vain 50 000 asuk­kaal­le, se on kak­si mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä Espoon asu­mis­väl­juu­del­lä. Täs­tä tulee jotain 300 euroa/neliö. Ennus­tan, että asun­to­jen hin­nat ovat tämän ver­ran kal­liim­pia met­ron ase­mien lähel­lä ver­rat­tu­na johon­kin Nöykkiöön.

      Van­hoil­le kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le ja asuk­kail­le hei­dän omai­suu­ten­sa arvon­nousu on pelk­kä mie­li­ku­va. Jos tar­vit­see asun­non, myyn­tiar­von hinn­an­nousu ei vai­ku­ta mihin­kään. Jos myy ja muut­taa muu­al­le, saa enem­män rahaa. Mut­ta jos tar­vit­see isom­man asun­non ja halu­aa pysyä samal­la alu­eel­la, myös ostet­ta­van asun­non hin­ta on noussut. 

      Mie­ti­pä tätä logik­kaa­si uudes­taan käyt­täen vbaik­ka päin­vas­tais­ta tapaus­ta. Kaa­voi­te­taan vie­raan hai­se­va kaa­to­paik­ka. Asun­to­jen arvo puo­lit­tuu, mut­ta van­hoil­le omis­ta­jil­le ja asuk­kail­le hei­dän omai­suu­ten­sa arvon­las­ku on pelk­kä mie­li­ku­va. Jos tar­vit­see asun­non, myyn­tiar­von hin­nan­las­ku ei vai­ku­ta mihin­kään. Jos myy ja muut­taa muu­al­le, saa vähem­män rahaa. Mut­ta jos tar­vit­see isom­man asun­non ja halu­aa pysyä samal­la alu­eel­la, myös ostet­ta­van asun­non hin­ta on las­ke­nut. Ei siis mitään hait­taa kaa­to­pai­kas­ta? Näin­kö nyt oikeas­ti ajattelet?

      Vas­tuul­li­ses­ti toi­mi­va kun­ta hank­kii maa­ta hyvis­sä ajoin etu­kä­teen ja saa näin nuo infra­hyö­dyt koko­naan itsel­leen. Aika­naan maan arvon­nousu rahoit­ti met­ron jat­ka­mi­sen Kam­pis­ta Ruo­ho­lah­teen enem­män kuin koko­naan. Pel­käs­tään Lepa­kon ton­tin myy­mi­nen Nokial­le kat­toi puo­let met­ron kustannuksista. 

      Hel­sin­ki on Vuo­saa­ren haa­raa lukuu­not­ta­mat­ta mak­sa­nut oman met­ron­sa koko­naan itse, mut­ta ei ymmär­tääk­se­ni saa sen käy­tös­tä vas­taa­vaa kor­vausa mui­den kun­tien asuk­kait­la kuin nyt Espoo on saa­mas­ta omastaan.

  41. Jos kau­pun­gin kas­vu on niin hyvä asia, kuin moni väit­tää sen ole­van, voi­sin kuvi­tel­la sii­tä kas­vus­ta riit­tä­vän run­saas­ti hyö­tyä ja iloa jokai­sel­le. Eikö näin sit­ten ole­kaan? En nyt ihan ymmär­rä ajat­te­lua, jos­sa jon­kin inves­toin­nin jon­kin oheis­vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­ma yksit­täi­nen hyö­ty, kuten nyt esi­mer­kik­si tämä maan hin­nan nousu, tuli­si pyr­kiä leik­kaa­maan jol­ta­kul­ta, kuten yksit­täi­sel­tä maa­no­mis­ta­jal­ta, koko­naan pois. Inves­toin­nin aikaan­saa­mien hait­to­jen (ns. “col­la­te­ral dama­ge”!) osal­ta näin lie­nee hyvä mene­tel­lä, mut­ta hyö­ty­jen osal­ta ajat­te­len asian toisin.

    Jos Osmo käve­lee kau­pun­gin kadul­la ja siir­tyy talon ulko-oven kaut­ta sisäl­le, vaik­ka­pa kaup­paan, onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta sil­loin vetää peräs­sään tuo ovi äkkiä kiin­ni, ettei vain kukaan muu ehdi asias­ta hyö­ty­mään, tule­mal­la sisään samal­la ove­na­vauk­sel­la, jos se oli­si muu­toin mahdollista?

  42. Tapio: Tot­ta, mut­ta tämä ei sel­lai­se­naan oikai­si­si Kal­len koh­dal­le osu­nut­ta vääryyttä.

    Jon­kin­lai­sel­la Kal­len enti­sel­le kiin­teis­töl­le (sano­taan 30 vuo­den aika­na) mak­set­ta­val­la kään­tei­sel­lä kiin­teis­tö­ve­rol­la se voi­tai­siin oikaista. 

    Toi­nen vaih­toeh­to on, että jos joku ei suos­tu vapaa­eh­toi­ses­ti myy­mään maa­taan (ei saa mie­les­tään riit­tä­vän suur­ta tar­jous­ta), “pakko”-lunastuksen vaih­toeh­dok­si tar­jo­taan pak­ko­vuo­kraus­ta. Vuo­kraa voi­daan kor­ja­ta vuo­sit­tain, ja jos maa-alu­een käyt­tö­tar­ve peruun­tuu, se voi­daan palaut­taa takaisin.

  43. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    Jos kau­pun­gin kas­vu on niin hyvä asia, kuin moni väit­tää sen ole­van, voi­sin kuvi­tel­la sii­tä kas­vus­ta riit­tä­vän run­saas­ti hyö­tyä ja iloa jokai­sel­le. Eikö näin sit­ten olekaan?

    Jos kau­pun­gin kas­vus­ta on hyö­tyä vaik­ka­pa 100 mil­joo­naa, jos­ta 99 mil­joo­naa menee­kin maa­no­mis­ta­jil­le, niin mikä on se hyö­tyä? Eihän nämä ei-maa­no­mis­ta­jat hyö­dy enää juu­ri mitään ja puo­let kau­pun­gis­ta jää­kin rakentamatta.

    Kai­ken­lai­nen tur­han­päi­väi­nen rahoi­tusin­stru­temnt­tien ja vero­jen kans­sa kik­kai­lu on aivan tyh­jän­päi­väis­tä byro­kra­tian kas­vat­ta­mis­ta. Pak­ko­lu­nas­tus ja sil­lä selvä.

  44. Mau­rizio:Mut­ta ekobrezh­ne­vi­läis­ten auto paha-rai­de hyvä-tyyp­pis­ten poliit­tis­ten (mega)ratkaisujen mah­dol­lis­ta­mat maa­omai­suu­den taka­va­ri­koin­nit ovat­kin nyt sit­ten yhtäk­kiä muka kaik­kien yle­vim­pien län­si­mais­ten vapaus­kä­si­tys­ten mukais­ta pyy­tee­tön­tä toimintaa? 

    En änki­si pak­kol­lu­nas­tus­ta juu­ri­kaan sen kovem­pa­na toi­men­pi­tee­nä kuin mui­ta pak­ko­ja, esi­mer­kik­si verois­sa. Minul­ta­kin kon­fis­koi­daan joka kk aika suu­ri sii­vu käy­tet­tä­väk­si ties mihin, mis­tä en ole samaa mieltä.

  45. Jos nyt halu­taan pitää kiin­ni omis­tusoi­keu­den peri­aat­tees­ta, niin voi­han sen maan jät­tää maa­no­mis­ta­jan hal­tuun ja lät­käis­tä sil­le juu­ri niin suu­ren könt­tä­ve­ron, että koko hyö­ty leik­kaan­tuu kaavoittajalle. 

    Problem sol­ved, näin juris­te­ri­sel­la kik­kai­lul­la maa on edel­leen omis­ta­jan omis­tuk­ses­sa, käteen jää vain yhtä vähän kuin raa­ka­maas­ta. En vain itse ymmär­rä, miten täm­möi­nen moni­mut­kai­sem­pi sys­tee­mi on parempi.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vain jos maa­no­mis­tah­jaia radan var­rel­la oli­si vain yksi tai kor­kein­taan muu­ta­ma. Jos nii­tä on sato­ja, syn­tyy vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma. Ei siis toimi.
    — - — - -
    — - — - -
    Vas­tuul­li­ses­ti toi­mi­va kun­ta hank­kii maa­ta hyvis­sä ajoin etu­kä­teen ja saa näin nuo infra­hyö­dyt koko­naan itsel­leen. Aika­naan maan arvon­nousu rahoit­ti met­ron jat­ka­mi­sen Kam­pis­ta Ruo­ho­lah­teen enem­män kuin koko­naan. Pel­käs­tään Lepa­kon ton­tin myy­mi­nen Nokial­le kat­toi puo­let met­ron kustannuksista.
    — - — - — 

    Mitä se luku­mää­rä tuos­sa vaikuttaa?

    En näe tuos­sa mitään “vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­maa”, sil­lä tilan­ne­han on sama kuin fil­la­ris­til­la, joka vain sat­tuu hyö­ty­mään pie­nem­mäs­tä ilman­vas­tuk­ses­ta ajaes­saan omal­la fil­la­ril­laan esi­mer­kik­si paket­ti­au­ton taka­na. Paket­ti­au­to ei tuos­ta kär­si lain­kaan, sen kun vain men­nä huris­te­lee kuten ennenkin. 

    Vain sil­loin voi­si vii­ta­ta vapaa­mat­kus­ta­jaan (tai perä­ti vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­maan), jos joku nousi­si bus­siin mak­sa­mat­ta tai kii­peäi­si toi­sen paket­ti­au­toon mak­sa­mat­ta sii­tä korvausta.

    … saa näin nuo infra­hyö­dyt koko­naan itselleen.”

    Onko täs­sä siis kyse ahneudesta/kateudesta?

    Pel­käs­tään Lepa­kon ton­tin myyminen …”
    Miten laa­ja on Lepa­kon tont­ti ja kos­ka se myy­tiin? (Lepak­ko oli kyl­lä muis­taak­se­ni Pork­ka­lan­ka­dun poh­jois­puo­lel­la, ei ete­lä­puo­lel­la, min­ne raken­net­tiin Nokian tilo­ja. Oli­ko tont­ti iso­kin?) Mik­si suo­ja­tie län­nes­tä tuol­le ton­til­le halut­tiin nyt hil­jan (27.10.2015) pois­taa? Mitä KSL päät­ti asiasta?

    Entä jo ole­mas­sao­le­vat lii­ken­ne­väy­lät ja jul­ki­sen lii­ken­teen yhtey­det? Miten huo­mioi­daan nii­den ja muu­tok­sen todel­li­nen vai­ku­tus ton­tin arvoon, jos uusi rai­dein­ves­toin­ti jopa vähen­tää suo­rien yhteyk­sien reit­ti­va­li­koi­maa? Lii­ken­nein­frain­ves­toin­nin vai­ku­tus voi olla eri­lai­nen yksi­tyi­sel­le ton­tin omis­ta­jal­le (esim. yksi­tyis­hen­ki­löil­le) kuin yritykselle.

    1. Nokia ei sil­le ton­til­le kos­kaan muut­ta­nut vaan myi sen eteen­päin. Sii­nä on jokin elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiö, muis­taak­se­ni Ilma­ri­nen. Ton­tin hin­ta oli muis­tin­va­rai­sen, siis epä­var­man tie­don mukaan 130 Mmk.

  47. sen kovem­pa­na toi­men­pi­tee­nä kuin mui­ta pakkoja” 

    Jaa että jos ihmi­sel­tä vie­dään pakol­la esi­mer­kik­si talo ja tont­ti, niin se ei ole sen kovem­pi toi­men­pi­de kuin palk­ka­ve­ro­tus? No on sul­la läpät.

  48. Kivi­kau­pun­gin kas­vat­ti:
    En nyt ihan ymmär­rä ajat­te­lua, jos­sa jon­kin inves­toin­nin jon­kin oheis­vai­ku­tuk­sen aikaan­saa­ma yksit­täi­nen hyö­ty, kuten nyt esi­mer­kik­si tämä maan hin­nan nousu, tuli­si pyr­kiä leik­kaa­maan jol­ta­kul­ta, kuten yksit­täi­sel­tä maa­no­mis­ta­jal­ta, koko­naan pois. Inves­toin­nin aikaan­saa­mien hait­to­jen (ns. “col­la­te­ral dama­ge”!) osal­ta näin lie­nee hyvä mene­tel­lä, mut­ta hyö­ty­jen osal­ta ajat­te­len asian toisin.

    Lue­pa ensin vaik­ka Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­ta luku 12a “Kun­nal­le yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vien kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­nen”, tämä toi­vot­ta­vas­ti sel­vit­tää asioi­ta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L12a

    Aihees­ta on näkö­jään tänä vuon­na teh­ty gra­du­kin, teki­jä Juho Kalliokoski:“Maankäyttösopimus ja kehit­tä­mis­kor­vaus perus­oi­keuk­sien ja hal­lin­non tar­koi­tus­si­don­nai­suu­den peri­aat­teen valos­sa”: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154076/Gradu%20Juho%20Kalliokoski.pdf?sequence=2

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos nii­tä on sato­ja, syn­tyy vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­ma. Ei siis toimi.

    Usei­den maa­no­mis­ta­jien tapauk­ses­sa voi­daan käyt­tää kehit­tä­mis­kor­vaus­ta (on jo MRL:ssa), kiin­teis­tö­ve­roa tai muu­ta menet­te­lyä, jos­ta voi­daan joko sopia maa­no­mis­ta­jien kans­sa tai menet­te­lys­tä voi­daan sää­tää laki, kuten Rans­kas­sa on jouk­ko­lii­ken­ne­ve­ro. Mitä haluan sanoa on, että näi­tä mitään ei Suo­mes­sa käy­te­tä, kos­ka raken­nus­teol­li­suus vas­tus­taa nii­tä. Vas­tus­tus joh­tuu sii­tä, ettei esi­te­tyis­tä lii­ken­ne­hank­keis­ta mak­sa­mi­nen ole lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti järkevää.

    Tämä näh­tiin kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa. Kaup­pi­aat sanoi­vat tun­ne­lin ole­van jär­ke­vä inves­toin­ti niin kau­an kun ajat­te­li­vat saa­van­sa sen ilmai­sek­si. Osal­lis­tu­mi­nen kus­tan­nuk­siin ei ollut hei­dän mie­les­tään jär­ke­vää, kun tilai­suus tuli.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa toi­mit­tiin oikein: tun­ne­lia ei teh­ty, kun se ker­ran mitat­tin mark­ki­noil­la kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Mik­si näin ei toi­mi­ta met­ro- ja juna­tun­ne­lei­den kans­sa? Tai mik­si ei tar­jo­ta vaih­toeh­toi­sia lii­ken­ne­hank­kei­ta, jot­ka voi­si­vat olla raken­nus­teol­li­suu­den­kin mie­les­tä kannattavia?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:Jos met­ron var­rel­le kaa­voi­te­taan rakens­ta­mis­ta vaik­ka­pa vain 50 000 asuk­kaal­le, se on kak­si mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä Espoon asu­mis­väl­juu­del­lä. Täs­tä tulee jotain 300 euroa/neliö. Ennus­tan, että asun­to­jen hin­nat ovat tämän ver­ran kal­liim­pia met­ron ase­mien lähel­lä ver­rat­tu­na johon­kin Nöykkiöön.

    Lou­ko ehti lupail­la Kiven­lah­den met­ron vai­ku­tusa­lu­eel­le 70.000 asu­kas­ta. Kol­mi­hen­ki­sen per­heen asun­to mak­sai­si noin 40.000 € enem­män, jos asun­non myyn­ti­hin­taan jaet­tai­siin met­ron raken­ta­mis­kus­tan­nus. Kiven­lah­des­sa sopi­va ker­ros­ta­loa­sun­to näyt­tää mak­sa­van nyt noin 200.000 €. En pidä miten­kään rea­lis­ti­se­na, että todel­lis­ta mat­ka-aikaa piden­tä­vä lii­tyn­tä­met­ro nos­tai­si mark­ki­na­hin­nan 20 %, kun alan nyrk­ki­sään­tö on, että minuu­tin mat­ka-aika­ly­hen­nys nos­taa hin­taa prosentin.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:Mie­ti­pä tätä logik­kaa­si uudes­taan käyt­täen vbaik­ka päin­vas­tais­ta tapaus­ta. Kaa­voi­te­taan vie­raan hai­se­va kaa­to­paik­ka. Asun­to­jen arvo puolittuu…

    Tie­ten­kin kaa­to­paik­ka on hait­ta ja aiem­paa parem­pi lii­ken­neyh­teys on hyö­ty. Mut­ta van­ho­jen asun­to­jen arvon­muu­tos ei tuo kau­pun­gin kas­saan rahaa, jol­la lii­ken­ne­hank­keen kus­tan­nuk­sia voi­daan maksaa.

    Jos jat­ke­taan edel­lä ollut­ta esi­merk­kiä. Ole­te­taan, että 2 mil­jar­din arvoi­sen met­ron vai­ku­tusa­lu­eel­la on nyt 100.000 asu­kas­ta ja lisää raken­net­tai­siin toi­set 100.000. Kai­kil­le asuk­kail­le jaet­tu­na met­ron kus­tan­nus oli­si 30.000 € kol­mi­hen­kis­tä per­het­tä koh­den. Uusien asuk­kai­den asun­to­jen hin­toi­hin tämä 30.000 €:n hin­na­li­sä voi­daan yrit­tää lei­poa. Mut­ta ei ole mah­dol­lis­ta lähet­tää 30.000 €:n las­kua jokai­seen entis­ten asuk­kai­den perheeseen.

    Kun met­ro kui­ten­kin on mak­set­ta­va, rat­kai­su on periä raha veroi­na tai lip­pu­hin­toi­na kai­kil­ta kun­nan asuk­kail­ta. Siis myös niil­tä, jot­ka eivät met­roa käy­tä, ja joi­den asun­to­jen arvol­le­kaan ei met­rol­la ole vai­ku­tus­ta – pait­si ehkä nega­tii­vi­nen, min­kä Sep­po Laak­so­kin jo 1980-luvul­la havait­si hin­ta­ke­hi­tyk­ses­tä liityntäliikennealueilla.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vas­tuul­li­ses­ti toi­mi­va kun­ta hank­kii maa­ta hyvis­sä ajoin etu­kä­teen ja saa näin nuo infra­hyö­dyt koko­naan itselleen.

    Juu­ri näin. Mut­ta tätä vaan ei tapah­du. Espoos­sa met­ron var­ren maat ovat yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa. Ja näyt­tä­vät pysy­vän. Kau­pun­ki­lai­set mak­sa­vat met­ron, maa­no­mis­ta­jat kerää­vät mah­dol­li­sen arvon­nousun rahak­si muut­tu­van hyödyn.

    Ja mik­si Kruu­nu­vuo­res­sa, jos­sa Hel­sin­ki omis­taa maa­ta mit­ta­vas­ti, kau­pun­ki luo­vut­taa ton­tit ennen rati­kan raken­ta­mis­pää­tös­tä peri­mät­tä mitään rati­kan kustantamiseksi?

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki on Vuo­saa­ren haa­raa lukuu­not­ta­mat­ta mak­sa­nut oman met­ron­sa koko­naan itse, mut­ta ei ymmär­tääk­se­ni saa sen käy­tös­tä vas­taa­vaa kor­vausa mui­den kun­tien asuk­kait­la kuin nyt Espoo on saa­mas­ta omastaan.

    Nykyi­nen infra­so­pi­mus tuo kun­ta­lai­so­suuk­sia myös Hel­sin­gil­le. Tämä on sovit­tu HSL:n perus­so­pi­muk­sen 26 §:ssä. Van­hal­le infral­le mää­ri­tel­tiin vuon­na 2011 käy­vät arvot kor­vaus­ten perus­tak­si. Met­ros­ta Hel­sin­ki saa kor­vaus­ta naa­pu­ri­kun­tien asuk­kai­den met­ron käy­tön osuu­den mukaan. Vuo­saa­ren haa­raa ei eri­tel­lä, vaan kor­vaus perus­tuu koko met­ro­ra­dan käy­pään arvoon.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­kus saan val­miik­si pro­je­ki­tin esi­tel­lä Eva-raport­tim­me sisäl­tö. Sii­nä esi­te­tään rat­kai­suk­si nime­no­maan kiin­teis­tö­ve­ron tar­kem­paa koh­den­tu­mis­ta maan todel­li­sen arvon mukaan. Rat­kai­see koko ongelman.

    Rat­kai­see­ko se myös Kal­len ongel­man? Kal­le­han menet­tää kiin­teis­tön­sä raa­ka­maan hin­nal­la ja samal­la hänel­tä kato­aa mah­dol­li­suus käyt­tää kiin­teis­töä esim vakuu­te­na. Pekan kiin­teis­tön vakuusar­vo sen sijaan koho­aa, ellei sit­ten kiin­teis­tö­ve­ro ole niin rank­ka, että se palaut­taa Pekan kiin­teis­tön vakuusar­von raa­ka­maan hintaiseksi.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaa­voi­te­taan vie­raan hai­se­va kaa­to­paik­ka. Asun­to­jen arvo puo­lit­tuu, mut­ta van­hoil­le omis­ta­jil­le ja asuk­kail­le hei­dän omai­suu­ten­sa arvon­las­ku on pelk­kä mie­li­ku­va. Jos tar­vit­see asun­non, myyn­tiar­von hin­nan­las­ku ei vai­ku­ta mihin­kään. Jos myy ja muut­taa muu­al­le, saa vähem­män rahaa. Mut­ta jos tar­vit­see isom­man asun­non ja halu­aa pysyä samal­la alu­eel­la, myös ostet­ta­van asun­non hin­ta on las­ke­nut. Ei siis mitään hait­taa kaa­to­pai­kas­ta? Näin­kö nyt oikeas­ti ajattelet?

    Toi­saal­ta oli­si ihan loo­gis­ta, että kunnan/valtion tms. pitäi­si kor­va­ta kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le, jos hei­dän kiin­teis­tö­jen­sä vie­reen raken­ne­taan kaa­to­paik­ka tai raken­nuk­set suo­jel­laan tms. mikä las­kee kiin­teis­tö­jen arvoa ja/tai hait­taa nii­den käyt­töä / nos­taa käyt­tö­ku­lu­ja ym. On ymmär­ret­tä­vää, että tar­vi­taan esim. pää­ka­tu­ja, len­to­kent­tiä ja sata­mia, jois­ta on myös hait­taa nii­den vie­res­sä ole­vil­le. Sil­loin kun hait­taa aiheut­ta­via asioi­ta sijoi­te­taan ole­mas­sa ole­vaan ympä­ris­töön, jon­kin­lai­nen kom­pen­saa­tio oli­si ihan perus­tel­tu. Samal­la logii­kal­la arvoa nos­ta­vis­ta asiois­ta saa periä maksun.

  52. Hel­sin­ki pää­tet­tiin siir­tää Kala­sa­ta­man pai­kal­le 400 vuot­ta sit­ten. Vie­res­sä ole­vat tiluk­set kuu­lui­vat kui­ten­kin aate­lis­tol­le, joka ei niis­tä halun­nut luo­pua, jol­loin kau­pun­ki ei oli­si voi­nut laa­jen­tua. Niin­pä pää­dyt­tiin Vironniemelle.
    Nykyi­sil­lä käy­tän­nöil­lä aate­lis­ton vas­tus­tus ei oli­si hai­tan­nut, vaan maat oli­si lunas­tet­tu. Oli­si­ko lop­pu­tu­los ollut parem­pi vai huo­nom­pi vai ihan sama, sitä on vai­kea tie­tää. Voi kui­ten­kin olla, että kaa­voi­tus­ta ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lua teh­dään “läpi har­maan kiven”, kun on mus­ke­lit vie­dä se pakol­la läpi, vaik­ka vaih­toeh­toi­sia rat­kai­sui­ta­kin voi­tai­siin keksiä.

  53. Sylt­ty: Jos kau­pun­gin kas­vus­ta on hyö­tyä vaik­ka­pa 100 mil­joo­naa, jos­ta 99 mil­joo­naa menee­kin maa­no­mis­ta­jil­le, niin mikä on se hyö­tyä? Eihän nämä ei-maa­no­mis­ta­jat hyö­dy enää juu­ri mitään ja puo­let kau­pun­gis­ta jää­kin rakentamatta.

    Kai­ken­lai­nen tur­han­päi­väi­nen rahoi­tusin­stru­temnt­tien ja vero­jen kans­sa kik­kai­lu on aivan tyh­jän­päi­väis­tä byro­kra­tian kas­vat­ta­mis­ta. Pak­ko­lu­nas­tus ja sil­lä selvä. 

    Pak­ko­lu­nas­tus on kuin rikos, kuin aseel­li­nen ryös­tö, mis­sä käy­te­tään häi­käi­le­mät­tä vah­vem­man osa­puo­len valtaa.

    Jos kau­pun­gin kas­vun tuot­ta­mis­ta monis­ta eri hyö­dyis­tä meni­si tuo­tot tuol­la tapaa yksi­puo­li­ses­ti jakau­tuen, eli 99% maa­no­mis­ta­jil­le, eivät kau­pun­git kas­vai­si. Kau­pun­kien kas­vu osoit­taa, että sii­tä kehi­tyk­ses­tä on hyö­tyä hyvin monil­le, kuten lukui­sat esi­mer­kit meil­lä ja muu­al­la osoit­ta­vat, ja kuten Osmo­kin kirjoittaa. 

    Kau­pun­gin tulee vain huo­leh­tia sii­tä, että hait­to­ja ei pää­se syn­ty­mään. Sil­loin voi­vat voit­toa jaka­maan par­haim­mil­laan pääs­tä kaik­ki. Kau­pun­gin menes­tys onkin kuin run­sau­den sar­vi. Se luo kas­vua, joka kana­voi­tuu hyvin monel­le eri tahol­le, myös koko maalle. 

    Kun­han Hel­sin­gin kehi­tys­tä ja kas­vua saa­daan vain ohjat­tua tai­ta­vas­ti, mm. säi­lyt­täen samal­la kau­pun­gin kau­neus, veto­voi­mai­suus, veh­reys ja viih­tyi­syys, on jopa 100 mil­joo­naa euroa pidem­män pääl­le vain mitä­tön pik­kusum­ma. Esi­mer­kik­si jo yksi ainoa menes­ty­vä pelia­lan yri­tys­kin voi tuot­taa vuo­des­sa rei­lus­ti yli kym­men­ker­tai­sen sum­man. Maa­no­mis­ta­jan osuus on vain yksi, var­sin pie­ni osa­te­ki­jä pal­jon isom­mas­sa kuviossa.

  54. Har­ras­ta­pa vähän jako­las­kua. Jos met­ron var­rel­le kaa­voi­te­taan rakens­ta­mis­ta vaik­ka­pa vain 50 000 asuk­kaal­le, se on kak­si mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä Espoon asu­mis­väl­juu­del­lä. Täs­tä tulee jotain 300 euroa/neliö. Ennus­tan, että asun­to­jen hin­nat ovat tämän ver­ran kal­liim­pia met­ron ase­mien lähel­lä ver­rat­tu­na johon­kin Nöykkiöön. 

    Kokei­len­pa minä­kin har­ras­taa hiu­kan jako­las­kua, vaik­ken ole­kaan Antero.

    Eri­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa, jois­sa on tut­kit­tu rai­de­lii­ken­teen vai­ku­tus­ta asun­to­jen arvoon, on yleen­sä pää­dyt­ty suun­nil­leen 10 % arvon­nousuun. Eli täl­tä kan­nal­ta kat­soen 300 euron arvon­nousu neliö­tä koh­den on aivan uskot­ta­va. Mut­ta tär­keä huo­mioi­ta­va asia näis­sä tut­ki­muk­sis­sa on, että näin suu­ri arvon­nousu rajoit­tuu käve­lye­täi­syy­del­le ase­mis­ta, siis noin 300 — 600 m välille.

    Kun tie­de­tään, että met­ron ensim­mäi­nen vai­he Matin­ky­lään on mak­sa­nut noin mil­jar­din, niin uut­ta raken­ta­mis­ta tar­vit­tai­siin siin 1 000 000 000/300 neliö­tä, siis noin 3 mil­joo­naa neliö­tä. Uusia ase­mia taas on saa­tu vii­si kap­pa­let­ta (Espoon puo­lel­le) Eli raken­ta­mis­ta tar­vit­tai­siin ase­man­seu­tua koh­den tuol­lai­set 600 000 neliötä.

    Jot­ta arvon­nousu toteu­tui­si, tuli­si nämä neliöt saa­da vähin­tään 600 m etäi­syy­del­le ja mie­lui­ten alle 300 m etäi­syy­del­le ase­mas­ta. Kun tie­de­tään, että 300 m sätei­sen ympy­rän pin­ta-ala on kar­keas­ti neliö­ki­lo­met­ri ja 500 m sätei­sen nel­jä neliö­ki­lo­met­riä, voi­daan­kin las­kea, mil­lais­ta alue­te­hok­kuut­ta tar­vit­tai­siin, jot­ta Län­si­met­ron kus­tan­nus saa­tai­siin katet­tua kiin­teis­tö­jen arvon­nousul­la. Ala­ra­jal­la saa­daan luke­mak­si 1,5 ja ylä­ra­jal­la 6. Elik­kä ala­ra­jal­la pääs­tään kan­ta­kau­pun­gin aluetehokkuuteen.

    Täl­lä tark­kuu­del­la las­kel­mil­la pääs­tään tie­ten­kin vain oikei­siin ker­ta­luok­kiin, ei tark­koi­hin luke­miin. Mut­ta kyl­lä jo täl­lä perus­teel­la voi jotain pää­tel­lä. Aina­kin aika olen­nai­nen huo­mio on, että jos rai­de­lii­ken­net­tä aja­tel­laan kiin­teis­tö­ke­hit­tä­mi­se­nä, niin olen­nais­ta on saa­da riit­tä­väs­ti ase­mia, niin pal­jon että niil­lä saa­tai­siin oikeas­ti katet­tua iso­ja aluei­ta. Bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­mien rata­verk­ko on täl­tä kan­nal­ta kat­soen pal­jon lupaavampi.

    Her­käs­ti unoh­tuu, kuin­ka tavat­to­man pal­jon pie­nem­pi fyy­si­sil­tä etäi­syyk­sil­tä on jalan­kul­ki­jan maa­il­ma autoi­li­jan maa­il­maan verrattuna.

  55. Ante­ro Alku: Usei­den maa­no­mis­ta­jien tapauk­ses­sa voi­daan käyt­tää kehit­tä­mis­kor­vaus­ta (on jo MRL:ssa), kiin­teis­tö­ve­roa tai muu­ta menet­te­lyä, jos­ta voi­daan joko sopia maa­no­mis­ta­jien kans­sa tai menet­te­lys­tä voi­daan sää­tää laki, kuten Rans­kas­sa on jouk­ko­lii­ken­ne­ve­ro. Mitä haluan sanoa on, että näi­tä mitään ei Suo­mes­sa käy­te­tä, kos­ka raken­nus­teol­li­suus vas­tus­taa nii­tä. Vas­tus­tus joh­tuu sii­tä, ettei esi­te­tyis­tä lii­ken­ne­hank­keis­ta mak­sa­mi­nen ole lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti järkevää.

    Tämä näh­tiin kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa. Kaup­pi­aat sanoi­vat tun­ne­lin ole­van jär­ke­vä inves­toin­ti niin kau­an kun ajat­te­li­vat saa­van­sa sen ilmai­sek­si. Osal­lis­tu­mi­nen kus­tan­nuk­siin ei ollut hei­dän mie­les­tään jär­ke­vää, kun tilai­suus tuli.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lin kans­sa toi­mit­tiin oikein: tun­ne­lia ei teh­ty, kun se ker­ran mitat­tin mark­ki­noil­la kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Mik­si näin ei toi­mi­ta met­ro- ja juna­tun­ne­lei­den kans­sa? Tai mik­si ei tar­jo­ta vaih­toeh­toi­sia lii­ken­ne­hank­kei­ta, jot­ka voi­si­vat olla raken­nus­teol­li­suu­den­kin mie­les­tä kannattavia? 

    Pitäi­si­kö mie­les­tä­si myös muut vireil­lä ole­vat suu­rem­mat jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keet, kuten esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ratik­ka tai Rai­de-Joke­ri toteut­taa vain sil­lä ehdol­la, että ko. hank­keil­le löy­tyy mark­ki­naeh­toi­nen rahoi­tus, jos­sa suo­raan hank­keis­ta hyö­ty­jät halua­vat nii­tä rahoit­taa tai niin, että vero­tek­ni­ses­ti hank­keis­ta hyö­ty­jät pako­te­taan ne rahoittamaan?

  56. Mau­rizio: Jaa että jos ihmi­sel­tä vie­dään pakol­la esi­mer­kik­si talo ja tont­ti, niin se ei ole sen kovem­pi toi­men­pi­de kuin palkkaverotus?

    http://www.huutokaupat.com:issa näkyy täl­lä het­kel­lä talo- ja kiin­teis­tö­puo­lel­la ensim­mäi­se­nä mene­vän vasa­ran alle ulos­mi­tat­tu rivi­ta­loa­sun­to Jyskylässä…

  57. Var­mas­ti täs­sä on ollut taus­tal­la sel­lai­nen sinän­sä kau­nis, hyvä ja oikean­suun­tai­nen aja­tus, että HSL alu­een lii­ken­ne­suun­nit­te­lun suun­ta­vii­vois­ta vas­taa­va­na viran­omai­se­na “mak­saa” osan inves­toin­neis­ta, jot­ta sil­lä on sitä kaut­ta asias­sa sanan­val­taa sen suh­teen, mihin inves­toi­daan. Oikeas­ti HSL ei tie­ten­kään mak­sa itse mitään, sil­lä sen rahat kerä­tään kaik­ki joko kun­ta­lai­sil­ta lip­pu­tu­loi­na tai kun­nil­ta kuntaosuuksina.

    Kos­ka nämä seu­dun ras­kas­rai­de­hank­keet eivät kui­ten­kaan ole jouk­ko­lii­ken­teen näkö­kul­mas­ta perus­tel­ta­vis­sa, vaan ovat enem­män raken­nus­teol­li­suu­den lob­bauk­sen tulos­ta, kun­nat ovat sit­ten raken­ta­neet itse, HSL:tä sen kum­mem­min kysy­mät­tä. Jos oli­si­vat kysy­neet, HSL oli­si toki voi­nut etu­kä­teen ker­toa, kuin­ka hir­vit­tä­vän kal­liik­si ne hank­keet tuli­si­vat ja miten se lipun­hin­nois­sa näkyisi.

    Matin­ky­län met­ro ja Kehä­ra­ta pan­tiin tie­tys­ti aluil­leen ennen kuin HSL oli perus­tet­tu. Kiven­lah­den met­ro sen sijaan on nui­jit­tu hir­vit­tä­väl­lä kii­reel­lä pää­tök­seen ihan HSL-aika­na, HSL:stä välit­tä­mät­tä. Lou­kol­la oli var­mas­ti syyn­sä kiireeseen.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että nyky­sys­tee­miä ei voi jat­kaa. Mak­sa­koon kun­ta halua­man­sa rai­dein­ves­toin­nit kuten tähän­kin asti, ja jäte­tään HSL rahoi­tuk­sen ulko­puo­lel­le. Sil­loin kun­ta voi pun­ni­ta, onko han­ke jär­ke­vää teh­dä raken­nus­teol­li­suu­den tai lisä­asuk­kai­den toi­vos­sa, vaik­kei sil­le oli­si­kaan jouk­ko­lii­ken­teel­li­siä perusteita.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiven­lan­den met­roaq ei saa kan­nat­ta­vak­si miten­kään, mut­ta alku­pät­kä Lnsi­met­ros­ta on kannattava.

    Kuinks pit­käl­le Ruoholahdesta?

    1. Minä oli­sin lopet­ta­nut Tapio­laan ja teh­nyt sii­tä vaih­to­py­sä­kin pika­ra­tik­ka­ver­kol­le, mut­ta tämä ei kel­van­nut Espoon pika­ra­tik­ka­puo­lel­le, jois­ta kiih­ko­mie­li­sim­mät vaa­ti­vat jopa Hel­sin­gin met­ron pur­kua pik­ka­ra­ti­koi­den tieltä.

  59. Jan­ne Pel­to­la: Lue­pa ensin vaik­ka Maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­ta luku 12a “Kun­nal­le yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vien kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­nen”, tämä toi­vot­ta­vas­ti sel­vit­tää asioi­ta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L12a

    Aihees­ta on näkö­jään tänä vuon­na teh­ty gra­du­kin, teki­jä Juho Kalliokoski:”Maankäyttösopimus ja kehit­tä­mis­kor­vaus perus­oi­keuk­sien ja hal­lin­non tar­koi­tus­si­don­nai­suu­den peri­aat­teen valos­sa”: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154076/Gradu%20Juho%20Kalliokoski.pdf?sequence=2

    Kii­tos lin­keis­tä, vaik­ka laki­teks­tit ja pykä­lien sekä nii­den tul­kin­to­jen kir­jal­li­nen käsit­te­ly eivät yleen­sä kuu­lu suo­sik­ki­lu­ke­mis­too­ni. Link­kien valos­sa tämä vai­kut­taa aika han­ka­lal­ta, ellei perä­ti tak­kui­sel­ta aiheel­ta, joka ei ole miten­kään yksin­ker­tai­nen. Jopa käsi­te ‘yhden­ver­tai­suus’ voi­nee jos­kus olla tul­kin­noil­taan han­ka­la tapaus. 

    Olaus Pet­rin tuo­ma­ri­noh­jeet ovat mie­les­tä­ni huo­mat­ta­van pal­jon sel­keäm­piä! Tun­ne­tuin lie­nee tämä: “Mikä ei ole oikeus ja koh­tuus ei voi olla lakikaan.” 

    Läh­teen (“fi.m.wikipedia.org/wiki/Olaus_Petri”) mukaan hän “… kat­soi myös, ettei ollut mis­sään tapauk­ses­sa aihet­ta ylis­tää “jouk­koa lur­juk­sia ja tyran­ne­ja, jot­ka otti­vat tois­ten mai­ta ja kau­pun­ke­ja, joi­hin heil­lä ei ollut mitään oikeutta.”

    Kun­nol­li­nen ja syväl­li­sem­pi tutus­tu­mi­nen maan­käyt­töön liit­ty­vään laa­jaan aihe­pii­riin tai­tai­si edel­lyt­tää alan opin­to­ja, tai aina­kin pal­jon laa­jem­man aineis­ton huo­lel­lis­ta läpi­käy­mis­tä (poh­ja­mu­tia myö­ten). Täy­den­tä­vät kes­kus­te­lut ao. alan koke­neen, käy­tän­nöt tun­te­van juris­tin kans­sa tus­kin hait­tai­si­vat. Tänä vii­kon­lop­pu­na minul­la ei vali­tet­ta­vas­ti ollut mah­dol­li­suut­ta tuo­hon kaikkeen.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiven­lan­den met­roaq ei saa kan­nat­ta­vak­si miten­kään, mut­ta alku­pät­kä Lnsi­met­ros­ta on kannattava.

    Min­kä­lais­ta kan­nat­ta­vuut­ta tarkoitat?

    Jouk­ko­lii­ken­teen talou­den näkö­kul­mas­ta se ei ole kan­nat­ta­va. Met­ro­lii­ken­ne ja lii­tyn­tä­lii­ken­ne mak­sa­vat muis­taak­se­ni 13 mil­joo­naa euroa/vuosi enem­män kuin van­ha bus­si­lii­ken­ne mak­soi. Pääl­le tulee sit­ten muu­ta­ma kym­me­nen mil­joo­naa per vuo­si kor­ko­ja ja inves­toin­nin kuoletusta.

    Myös­kään sil­lä kaa­val­la, jol­la H/K‑lukuja las­ke­taan, Matin­ky­län met­ro ei miten­kään voi olla kan­nat­ta­va. Se saa­tiin aika­naan näyt­tä­mään kan­nat­ta­val­ta kik­kai­le­mal­la läh­tö­lu­ku­jen kans­sa niin pal­jon, että hei­kom­pia hir­vit­tää. Lop­pu­tu­lok­se­na sen hin­ta on tuo­hon H/K‑laskelmaan näh­den enem­män kuin tuplaan­tu­nut, mat­ka-ajat ovat hidas­tu­neet ja vuo­ro­vä­li on piden­ty­nyt. H/K‑luku ei miten­kään nouse yli ykkö­sen, mah­taa­ko nous­ta edes yli nollan.

    Län­si­met­ro voi olla “kan­nat­ta­va” sii­tä näkö­kul­mas­ta, että Espoo pys­tyy mah­dol­li­ses­ti sen avul­la hou­kut­te­le­maan raken­nus­liik­kei­tä mak­sa­maan ton­teis­ta enem­män ja raken­ta­maan enem­män kuin ilman met­roa. Sil­ti on vai­kea kuvi­tel­la, että ero­tus nousi­si niin suu­rek­si, että han­ke tulee sil­lä kannattavaksi.

  61. Tom­pe­lo:
    Pari vuot­ta sit­ten autoi­lus­ta kerät­tiin Wiki­pe­dian mukaan yli­mää­räis­tä veroa (eli auto‑, käyt­tö- ja polt­toai­ne­ve­ro) 4,6 mil­jar­dia (mui­ta autoi­luun liit­ty­viä vero­ja ker­tyi liki toi­nen moko­ma). Tie­verk­koon käy­tet­tiin rahaa bud­je­tis­sa 1,7 miljardia.

    7–8 mil­jar­dia ker­tyy yhteen­sä, jos las­ke­taan ihan kaik­ki alv:tkin mitä polt­toai­neis­ta, varao­sis­ta, huol­lois­ta yms. mak­se­taan. Var­si­nai­sia yli­mää­räi­siä vero­ja ovat auto- ja ajo­neu­vo­ve­ro (noin 1,5 mil­jar­dia vuo­des­sa) sekä jos­sain mää­rin polt­toai­ne­ve­rot. Tosin polt­toai­ne­ve­ro­ja voi­nee pitää myös haittaverotuksena.

    Autoi­lun kus­tan­nuk­siin osal­lis­tu­vat val­tion lisäk­si myös kun­nat, jot­ka käyt­tä­vät vuo­des­sa lähes mil­jar­di euroa auto­väy­lien raken­ta­mi­seen ja yllä­pi­toon. Lisäk­si pysä­köin­tiä tue­taan suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mel­ko avo­kä­ti­ses­ti, mikä hait­taa käy­tän­nös­sä myös asuin­ra­ken­ta­mis­ta. Sii­nä puhu­taan mil­jar­di­luo­kan tues­ta autoi­luun. Kodin ja työ­pai­kan välis­ten mat­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus (noin mil­jar­di euroa vuo­des­sa) pal­ve­lee suu­ris­sa kau­pun­geis­sa lähin­nä yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaan­tu­mis­ta. Minus­ta se on hyvin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen tapa tukea autoi­lua. Maa­seu­dul­la asu­vil­le vero­hel­po­tus saat­taa toki olla tar­peel­li­nen. Autoi­lun ulkois­hai­tat, kuten pien­hiuk­ka­set ja onnet­to­muu­det koh­dis­tu­vat nekin aika pit­käl­ti kau­pun­geis­sa asu­viin. Pal­jon­ko­han näi­den hin­ta­lap­pu oli­si vuo­des­sa about? Uskoak­se­ni maa­seu­dul­la autoi­lu kat­taa kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta kau­pun­geis­sa ei.

  62. Vil­le Turu­nen: Kokei­len­pa minä­kin har­ras­taa hiu­kan jako­las­kua, vaik­ken ole­kaan Antero.

    Eri­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa, jois­sa on tut­kit­tu rai­de­lii­ken­teen vai­ku­tus­ta asun­to­jen arvoon, on yleen­sä pää­dyt­ty suun­nil­leen 10 % arvon­nousuun. Eli täl­tä kan­nal­ta kat­soen 300 euron arvon­nousu neliö­tä koh­den on aivan uskot­ta­va. Mut­ta tär­keä huo­mioi­ta­va asia näis­sä tut­ki­muk­sis­sa on, että näin suu­ri arvon­nousu rajoit­tuu käve­lye­täi­syy­del­le ase­mis­ta, siis noin 300 – 600 m välille.

    Kun tie­de­tään, että met­ron ensim­mäi­nen vai­he Matin­ky­lään on mak­sa­nut noin mil­jar­din, niin uut­ta raken­ta­mis­ta tar­vit­tai­siin siin 1 000 000 000/300 neliö­tä, siis noin 3 mil­joo­naa neliö­tä. Uusia ase­mia taas on saa­tu vii­si kap­pa­let­ta (Espoon puo­lel­le) Eli raken­ta­mis­ta tar­vit­tai­siin ase­man­seu­tua koh­den tuol­lai­set 600 000 neliötä.

    Jot­ta arvon­nousu toteu­tui­si, tuli­si nämä neliöt saa­da vähin­tään 600 m etäi­syy­del­le ja mie­lui­ten alle 300 m etäi­syy­del­le ase­mas­ta. Kun tie­de­tään, että 300 m sätei­sen ympy­rän pin­ta-ala on kar­keas­ti neliö­ki­lo­met­ri ja 500 m sätei­sen nel­jä neliö­ki­lo­met­riä, voi­daan­kin las­kea, mil­lais­ta alue­te­hok­kuut­ta tar­vit­tai­siin, jot­ta Län­si­met­ron kus­tan­nus saa­tai­siin katet­tua kiin­teis­tö­jen arvon­nousul­la. Ala­ra­jal­la saa­daan luke­mak­si 1,5 ja ylä­ra­jal­la 6. Elik­kä ala­ra­jal­la pääs­tään kan­ta­kau­pun­gin aluetehokkuuteen.

    Täl­lä tark­kuu­del­la las­kel­mil­la pääs­tään tie­ten­kin vain oikei­siin ker­ta­luok­kiin, ei tark­koi­hin luke­miin. Mut­ta kyl­lä jo täl­lä perus­teel­la voi jotain pää­tel­lä. Aina­kin aika olen­nai­nen huo­mio on, että jos rai­de­lii­ken­net­tä aja­tel­laan kiin­teis­tö­ke­hit­tä­mi­se­nä, niin olen­nais­ta on saa­da riit­tä­väs­ti ase­mia, niin pal­jon että niil­lä saa­tai­siin oikeas­ti katet­tua iso­ja aluei­ta. Bule­var­di­soin­ti­suun­ni­tel­mien rata­verk­ko on täl­tä kan­nal­ta kat­soen pal­jon lupaavampi.

    Her­käs­ti unoh­tuu, kuin­ka tavat­to­man pal­jon pie­nem­pi fyy­si­sil­tä etäi­syyk­sil­tä on jalan­kul­ki­jan maa­il­ma autoi­li­jan maa­il­maan verrattuna.

    Hyvin las­ket­tu. Ja mai­nit­ta­koon, että esi­mer­kik­si Jousen­puis­tos­sa (jos­sa pääs­tiin kaa­voit­ta­maan met­roa­se­man ympä­ris­töön aivan neit­seel­li­seen maas­toon) alue­te­hok­kuus on noin 0,8. Aivan lii­an teho­ton­ta siis. Voi­si oikeas­taan kysyä, että mihin sitä met­roa tar­vi­taan, jos sen vie­reen kaa­voi­te­taan vain tuol­lais­ta puo­li­kau­pun­ki­mais­ta lähiöhässäkkää.

  63. Oli­si­ko tuos­sa Kal­len ja Pekan tapauk­ses­sa rat­kai­su­na (yksi­tyis­koh­tiin ja nii­den vai­ku­tuk­siin syvem­mäl­le mene­mät­tä) pää­sään­töi­ses­ti sel­lai­nen kom­pro­mis­si paras, jos­sa hai­tat kum­mal­le­kin mini­moi­daan ja osa­puo­let hyö­ty­vät (suh­teel­li­ses­ti) yhtä paljon? 

    Pitäi­si luo­da vaih­toeh­toi­sia rat­kai­su­ja, tai sopi­mus­mal­le­ja, jot­ka (tai jois­ta edes yksi) on asian­omais­ten osa­puol­ten help­po hyväk­syä (ilman pakkoa!).

  64. Pet­te­ri: Pitäi­si­kö mie­les­tä­si myös muut vireil­lä ole­vat suu­rem­mat jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keet, kuten esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ratik­ka tai Rai­de-Joke­ri toteut­taa vain sil­lä ehdol­la, että ko. hank­keil­le löy­tyy mark­ki­naeh­toi­nen rahoi­tus, jos­sa suo­raan hank­keis­ta hyö­ty­jät halua­vat nii­tä rahoit­taa tai niin, että vero­tek­ni­ses­ti hank­keis­ta hyö­ty­jät pako­te­taan ne rahoittamaan?

    Maa­il­man­pank­ki kon­sul­toi monia mai­ta jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­ses­sä, ja rai­de­lii­ken­teen osal­ta heil­lä on sel­keä vies­ti, että lii­ken­teen pitää olla mark­ki­naeh­toi­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Voi­vat toki olla väärässä.
    Ei-mark­ki­naeh­toi­sia rai­de­hank­kei­ta on toteu­tet­tu esim. Espan­jas­sa. Suur­no­peus­ju­na kaik­kiin 50 000 asuk­kaan kau­pun­kei­hin ja ratik­ka­reit­te­jä alueil­le, jois­sa ei asu juu­ri ketään. Eipä sit­ten ole ollut pal­jon mat­kus­ta­jia­kaan. EU on rahoit­ta­nut raken­ta­mis­ta, mut­ta infran yllä­pi­to jää Espan­jal­le — kar­hun­pal­ve­lus EU:lta…

  65. Pet­te­ri: Pitäi­si­kö mie­les­tä­si myös muut vireil­lä ole­vat suu­rem­mat jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keet, kuten esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ratik­ka tai Rai­de-Joke­ri toteut­taa vain sil­lä ehdol­la, että ko. hank­keil­le löy­tyy mark­ki­naeh­toi­nen rahoi­tus, jos­sa suo­raan hank­keis­ta hyö­ty­jät halua­vat nii­tä rahoit­taa tai niin, että vero­tek­ni­ses­ti hank­keis­ta hyö­ty­jät pako­te­taan ne rahoittamaan? 

    Näi­den kans­sa eivät täl­lai­set ehdot ole tar­peen, kos­ka kum­mal­le­kin on ole­mas­sa vah­vat perus­te­lut toi­sin kuin Espoon met­rol­le tai Pisaralle.

  66. ano­nil­li: Mau­rizio: Jaa että jos ihmi­sel­tä vie­dään pakol­la esi­mer­kik­si talo ja tont­ti, niin se ei ole sen kovem­pi toi­men­pi­de kuin palkkaverotus?
    http://www.huutokaupat.com:issa näkyy täl­lä het­kel­lä talo- ja kiin­teis­tö­puo­lel­la ensim­mäi­se­nä mene­vän vasa­ran alle ulos­mi­tat­tu rivi­ta­loa­sun­to Jyskylässä…

    Tapah­tuu sel­lais­ta, että asun­to­ja ulos­mi­ta­taan ja kiin­teis­tö­jä pak­ko­lu­nas­te­taan, mut­ta on se sil­ti hie­man eri asia kuin ansio­tu­lo­ve­ro. Ansio­tu­lo­ve­ro on taval­laan sopi­mus: jos teet työ­tä, sii­tä pitää mak­saa veroa. Voit myös olla teke­mät­tä työ­tä, ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta pitää sil­ti huol­ta. Tai jos teet työ­tä, etkä mak­sa vero­ja, jos­sain vai­hees­sa asun­to tai muu omai­suus voi­daan ulos­mi­ta­ta. Mut­ta ulos­mit­taus on sil­loin “yksi­lön oma valinta”.

    Kiin­teis­tön pak­ko­lu­nas­tus on eri­lai­nen tilan­ne: omis­tusoi­keut­ta lou­ka­taan “ylei­sen hyvän” vuok­si. Tämä on saman­ta­pai­nen asia kuin, että pank­ki­ti­lin sal­dos­ta lei­ka­taan tiet­ty osuus (kuten Kyprok­sel­la). Englan­nis­sa ei ole perus­tus­la­kia ja Mag­na Char­ta tur­vaa parem­man omis­ta­jan­suo­jan — tun­ne­li­ju­nan rata mut­kit­te­lee, kos­ka maa­kau­pat piti saa­da teh­tyä vapaa­eh­toi­ses­ti. Tosin esim. Beck­ha­mit eivät pys­ty­neet estä­mään moot­to­ri­tien raken­ta­mis­ta kar­ta­non­sa lähel­le (ja muut­ti­vat sit­ten pois).

  67. Minä las­ken että aina­kin edut yleen­sä toteu­tu­vat ras­kais­sa tai kes­ki­ras­kais­sa eli met­ro- tai pika­rai­tio­tie­tyyp­pi­sis­sä hankkeissa:
    — ruuhkattomuus
    — ympäristöystävällisyys
    — käy­tön help­pous ja esteettömyys
    — maan­käy­tön tii­vis­tä­mi­ses­tä ja ket­jut­ta­mi­ses­ta joh­tu­vat edut kuten kau­pan vil­kas­tu­mi­nen ja työ­paik­ko­jen lisäys alu­eel­la jota rat­kai­su palvelee
    — asun­to­jen halut­ta­vuuu­den nousu alu­eel­la jota rat­kai­su pal­ve­lee jne

    Nämä ovat kaik­ki seik­ko­ja joil­le voi las­kea jotain rahal­lis­ta arvoa. Se että pys­tyy­kö yhteis­kun­ta peri­mään hyö­ty­jil­tä oikeas­sa suh­tees­sa on toi­nen jut­tu. Kuka tosis­saan halu­aa mak­saa sii­tä että jokin lii­ken­ne­vä­li­ne on ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi kuin toi­nen? Esim met­ro, juna tai rai­tio­vau­nu ver­rat­tu­na bus­siin tai autoon? No ei kukaan. Kos­ka ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­del­lä tai esteet­tö­myy­del­lä ei ole mark­ki­na-arvoa. Sik­si kave­rit yllä las­ke­vat vain että kiin­teis­tö­jen arvon pitäi­si nous­ta että jokin han­ke kan­nat­taa tai että mat­kus­ta­jil­ta saa­daan perit­tyä enem­män. Eli asioil­la on kak­si puol­ta. Se joka näkyy ja se joka ei näy.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­kus saan val­miik­si pro­je­ki­tin esi­tel­lä Eva-raport­tim­me sisäl­tö. Sii­nä esi­te­tään rat­kai­suk­si nime­no­maan kiin­teis­tö­ve­ron tar­kem­paa koh­den­tu­mis­ta maan todel­li­sen arvon mukaan. Rat­kai­see koko ongelman. 

    Miten se oikein mää­räy­tyy, en tun­ne tark­kaan kun­nal­lis­po­li­tiik­kaa, mut­ta tääl­lä meil­lä Espoo­lais­ten ilo­na­han on Lou­kon jää­mis­tö, eli tuo iha­nai­nen Suur­pel­to (joka on kuu­lem­ma raken­nus­kel­vo­ton SuurSuo)

    http://yle.fi/uutiset/suurpellon_maakaupat_puhuttavat_espoossa/6008444

    Miten suo­kuo­pas­ta voi put­kah­taa vel­kaa 40 mil­joo­naa, vaik­ka siel­lä ei ole edes ulko­huus­sia, eikä sent­tiä­kään rahaa ole liikkunut?

    Gärk­ma­nin peri­kun­nan vel­ka syn­tyi, kun peri­kun­ta ei saa­nut myy­tyä toi­mis­to­ra­ken­ta­mi­sel­le kaa­voi­tet­tua maa­ta yksi­tyi­sil­le rakennuttajille.”

    Kuka arpoi hin­nan ja hut­kit­tiin­ko mak­sut hyvän arvauk­sen mukaan? Päät­tä­jät­hän ovat aika irral­laan todel­li­suu­des­ta ja suur­pel­lon his­to­rias­ta muis­tan että sin­ne piti tul­le puo­li tusi­naa nokia kont­to­ria (vaik­ka sil­loin Nokia oli jo kas­vun­sa lopet­ta­nut, ja lopul­ta kävin niin että Espoo otti toi­mis­to­ton­tin “ilmai­sek­si”).

    Arvo­han mää­räy­tyy sen perus­teel­la, mitä osta­ja on val­mis mak­sa­maan, ja jos osta­jia ei ker­ta­kaik­ki­aan ole niin hin­ta on stet­so­nis­ta vetäisty.

    Jos arvo (vero­tus) mää­räy­tyy kul­loi­sen­kin päät­tä­jien suu­ruu­den­hul­luus­vi­sion poh­jal­ta, ei voi­da väit­tää että vero koh­den­tui­si maan todel­li­sen arvon mukaan.

    Ja todet­ta­koon vie­lä, että onhan täs­sä tämä korruptiokukkanen:

    Peri­kun­nan ja kau­pun­gin sopi­muk­seen sisäl­tyy ehto, jon­ka mukaan kau­pun­ki mak­saa yli 25 000 ker­ros­ne­liö­met­riä ylit­tä­vien asun­to­ra­ken­nusoi­keuk­sien myyn­ti­hin­nois­ta 50 pro­sent­tia luovuttajalle”

    Kas kum­maa kaa­va muut­tui­kin asun­to­ra­ken­ta­mi­sek­si, vaik­ka muu­al­le oli­si voi­nut raken­taa “ilmai­sek­si”, onhan Espool­la pak­ko olla maa­ta jo ennes­tään kun on tonttiarpajaisiakin.

    Ja on se sit­ten kum­ma jos päät­tä­jiä koh­taan on “vähän” epäluottamusta.

    Joten­kin on sel­lai­nen fii­lis että tuo “tar­kem­pi koh­den­tu­mi­nen” tar­koit­taa kan­san­kie­lel­lä “enem­män”. Eikö tuos­sa koh­taa voi­si olla ihan rehel­li­nen, kan­sa­lai­sen­han pitää voi­da arvioi­da asioi­ta myös fak­ta­poh­jal­ta eikä vaan “kaik­ki on niin fant­sua ja tosi­tark­kaan koh­den­net­tua dii­pa­daa­paa??” Oikeasti?

  69. Avaan hie­man tuo­ta minun esit­tä­mää­ni näke­mys­tä. Ensik­si­kin, inves­toin­ti on KH-teho­kas jos inves­toin­nin tuot­ta­ma hyö­ty voi­daan edes teo­rias­sa jakaa niin, että kaik­ki joil­le kus­tan­nus tulee, saa­vat kom­pen­saa­tion joka ylit­tää kus­tan­nuk­set, eli että edes *teo­rias­sa* oli­si mah­dol­lis­ta luo­da rahoi­tusin­stru­ment­ti joka jakai­si hyö­dyn niin että kaik­ki osa­puo­let pitä­vät inves­toin­tia hyödyllisenä. 

    Ole­te­taan että rai­dein­ves­toin­ti mak­saa X euroa ja täs­tä seu­raa­va kiin­teis­tö­jen arvon­nousun wind­fall on Y euroa niin, että Y — X > 0. Ole­te­taan nyt että itse liik­ku­mi­sen hyö­dyt mene­vät tasan juok­se­vien kus­tan­nus­ten kans­sa tms, mitä ne eivät tee, mut­ta tämä on pes­si­mis­ti­nen käsi­tys, ja että lip­pu­ja myy­dään mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sin, eli täs­sä vain pää­oma­kus­tan­nuk­set analysoidaan. 

    Jul­ki­nen toi­mi­ja tekee inves­toin­ti­pää­tök­sen, mut­ta sil­lä ei ole rahaa juu­ri nyt, tai sen rahan kor­ko on sen ver­ran suu­ri ja fiskaalinen/poliittinen rajoi­te sen ver­ran tiuk­ka ettei voi­da sitou­tua otta­maan lai­naa ja mak­sa­maan sitä myö­hem­min veroista. 

    Tämän vuok­si sit­ten inves­toin­nin toteut­ta­mi­sek­si perus­te­taan ins­tans­si, joka toi­mii näin: Se las­kee liik­keel­le eri­tyi­siä rahoi­tusin­stru­ment­te­ja, joil­la kerä­tään X euroa. Rahoi­tusin­stru­ment­ti on oikeas­taan optio maa­omai­suu­teen jon­ka arvon usko­taan nouse­van inves­toin­nin seu­rauk­se­na. Option hal­ti­jal­la on oikeus ostaa maa jon­ka arvon usko­taan nouse­van, tiet­tyyn hin­taan jona­kin tiet­ty­nä ajan­het­ke­nä, vaik­ka 5 vuot­ta radan raken­ta­mi­sen jälkeen. 

    Ongel­ma­na tie­ten­kin on se, että täs­sä on nyt kak­si para­met­ria: Osto­hin­ta ja mark­ki­na­hin­ta, jos maa­no­mis­ta­ja on ns. Nim­by, hän voi vaa­tia osto­hin­nan niin kor­keak­si että mark­ki­na­hin­ta jää puo­les­taan lii­an mata­lak­si. Tähän koh­taan jul­ki­nen sek­to­ri voi sit­ten käyt­tää pak­ko­val­taa: Maan vero­tusar­vo mää­räy­tyy täs­tä eteen­päin Nim­byn aset­ta­mas­ta osto­hin­nas­ta. Nim­by saa pitää maan­sa, mut­ta jou­tuu mak­sa­maan veroa. Veron suu­ruus sää­de­tään sel­lai­sek­si, että se kat­taa maa­han koh­dis­tu­van inves­toin­tio­suu­den korot; jos myyn­ti­hin­ta on nykyi­nen mark­ki­na­hin­ta, niin kiin­teis­tö­ve­ro on aivan saman­lai­nen kuin se on nyt­kin, mut­ta sen ylit­tä­väl­tä osal­ta mak­se­taan kiin­teis­tö­ve­ro joka vas­taa sitä kor­koa jol­la jul­ki­siin inves­toin­tei­hin saa­daan rahaa. 

    Pak­ko­val­taa käy­te­tään aivan mini­maa­li­nen mää­rä, sil­lä maa­no­mis­ta­jal­ta ei kon­fis­koi­da ker­ras­saan mitään sel­lais­ta mitä ei jo nyt kon­fis­koi­da, ainoas­taan maan arvon­nousun sii­tä osas­ta, jon­ka maa­no­mis­ta­ja *itse* uskoo joh­tu­van ulkoi­ses­ta investoinnista. 

    Ongel­ma on rat­kais­tu: Jos mark­ki­noil­ta ei saa­da riit­tä­väs­ti rahaa täl­lä instru­men­til­la inves­toin­nin raken­ta­mi­sek­si, se ei yksin­ker­tai­ses­ti kannata. 

    Huo­mau­tus vie­lä: Tämä on vain pik­ku­näp­pä­rä sor­mi­har­joi­tus, eikä ole oikeas­ti kovin rea­lis­ti­nen mal­li. Se on kui­ten­kin täy­sin mie­le­käs perus­te­lu sil­le, mitä Osmo minus­ta yrit­tää sanoa: Jul­kis­ten inves­toin­tien Wind­fall ei kuu­lu maa­no­mis­ta­jil­le aina­kaan täy­si­mää­räi­ses­ti. Jol­la­kin tämän­ta­pai­sel­la kei­nol­la maa­no­mis­ta­jan saa­ma hyö­ty voi­daan jakaa “rei­lus­ti” maa­no­mis­ta­jan ja inves­toi­jan välillä. 

    Sitä perus­on­gel­maa tämä ei kui­ten­kaan pois­ta, että inves­toin­nin tiel­lä voi olla muu­toin köy­hä mökin mum­mo, jol­la on sat­tu­mal­ta oma maaplänt­ti ja jos­ta hän ei halua luo­pua, hin­nas­ta riip­pu­mat­ta. Tähän ei ole mitään rat­kai­sua, taval­laan, vaan se täy­tyy yksin­ker­tai­ses­ti rat­kais­ta sen mukaan, onko omai­suu­den­suo­ja tär­keäm­pi kuin tehok­kuus. Minul­la ei tähän ole sinän­sä rat­kai­sua, jos­kus teh­däään ome­let­ti ja sil­loin munia rikotaan.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Edel­leen olen sitä miel­tä, että käsi­tys sii­tä, että yhteis­kun­nan teke­mien inves­toin­tien aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si maan omis­ta­jal­le, ei ole län­si­mai­sen talous­kä­si­tyk­sen mukais­ta vaan muis­tut­taa venä­läis­tä ryöstökapitalismia. 

    Olen täs­tä ihan samaa miel­tä, mut­ta muu­ta­ma kir­joit­ta­ja nos­ti hyvin esiin sen kysy­myk­sen, että mitä pitäi­si teh­dä vas­tak­kai­ses­sa tilan­tees­sa, eli sel­lai­sen yhteis­kun­nan inves­toin­nin koh­dal­la, joka las­kee joi­den­kin yksi­tyis­maa­no­mis­ta­jien maan arvoa. 

    Olet itse kir­joit­ta­nut NIM­BYi­lys­tä ja sen tär­kein syy on juu­ri se, että ihmi­set pel­kää­vät omis­ta­man­sa maan arvon las­kua. NIM­BYi­ly katoai­si koko­naan, jos näi­den joil­le­kin maa­nar­von ale­ne­mis­ta aiheut­ta­vien inves­toin­tien koh­dal­la asia kor­vat­tai­siin puh­taal­la rahal­la yhtei­ses­tä pus­sis­ta ihan niin kuin yhteis­kun­nal­lis­ten inves­toin­tien aiheut­ta­ma maan arvon­nousu koi­te­taan pak­ko­lu­nas­tuk­sin ottaa yhteiskunnalle. 

    Tie­de­mie­hen ehdot­ta­ma kiin­teis­tö­ve­ro oli­si tosi­aan hel­poin tapa käy­tän­nös­sä toteut­taa asia. Oikeas­taan mitään pak­ko­lu­nas­tuk­sia tai suo­ria kor­vauk­sia maa­no­mis­ta­jil­le ei mis­sään tar­vit­tai­si, kun jokai­nen inves­toin­ti voi­tai­siin kom­pen­soi­da muu­tok­sel­la kiinteistöveroon. 

    Ongel­ma­na kiin­teis­tö­ve­ros­sa on sit­ten se, että sen aset­ta­mi­nen voi olla altis kor­rup­tiol­le. Lisäk­si se yksi­nään ei toi­mi, vaan nii­den mai­den, jot­ka jää­vät suo­raan jul­ki­sin­ves­toin­tien alle, kor­vaa­mi­nen omis­ta­jil­le pitää hoi­taa joten­kin muu­ten esim. sil­lä mai­ni­tul­la pakkolunastuksella. 

    Tie­ten­kin täs­tä kiin­teis­tö­ve­ro­kor­vaa­mi­ses­ta seu­raa sit­ten kään­teis-NIM­BYi­lyä, eli jot­kut ihmi­set vas­tus­ta­vat inves­toin­te­ja, jot­ka paran­ta­vat hei­dän maan­sa arvoa, mut­ta jois­ta ei vält­tä­mät­tä ole heil­le itsel­leen suo­raan mitään hyö­tyä. Sano­taan vaik­ka­pa hen­ki­lö, joka ei aio met­roa käyt­tää, voi hyvin­kin vas­tus­taa met­roa­se­man raken­ta­mis­ta asun­ton­sa lähei­syy­teen, kos­ka tie­tää sii­tä seu­raa­van oman kiin­teis­tö­ve­ron­sa nousua ilman, että saa sii­tä mitään hyö­tyä itsel­leen. Hänel­le­hän tuo inves­toin­ti oli­si vain huo­non­nus, kun maan arvon­nousu meni­si yhteis­kun­nal­le ja hänen oma elin­ta­son­sa las­ki­si kohonn­neen kiin­teis­tö­ve­ron myötä. 

    Täs­tä pää­sem­me sit­ten sii­hen varain­siir­to­ve­roon, eli kysei­sel­le ihmi­sel­le tilan­ne oli­si joten­kin ok, jos hän pys­tyi­si hal­val­la vaih­ta­maan asun­ton­sa seu­dul­le, johon tuon kohon­neen kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus ei ulo­tu, mut­ta täs­sä sit­ten puo­les­taan toi­mii jar­ru­na varain­siir­to­ve­ro. Itse siis kan­nat­tai­sin tuol­lais­ta hyö­dyt ja hai­tat kom­pen­soi­vaa kiin­teis­tö­ve­roa, mut­ta sen vas­ta­lah­jak­si oli­si fik­sua pois­taa varainsiirtovero.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä oli­sin lopet­ta­nut Tapio­laan ja teh­nyt sii­tä vaih­to­py­sä­kin pika­ra­tik­ka­ver­kol­le, mut­ta tämä ei kel­van­nut Espoon pika­ra­tik­ka­puo­lel­le, jois­ta kiih­ko­mie­li­sim­mät vaa­ti­vat jopa Hel­sin­gin met­ron pur­kua pik­ka­ra­ti­koi­den tieltä. 

    Näin on. Lisäk­si län­si­väy­län bus­sit oli­si­vat voi­neet ajaa Kei­la­nie­meen suo­raan jos­sa Hel­sin­gin kes­kus­taan meni­jöil­lä oli­si ollut nopea vaih­to metroon.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä oli­sin lopet­ta­nut Tapio­laan ja teh­nyt sii­tä vaih­to­py­sä­kin pika­ra­tik­ka­ver­kol­le, mut­ta tämä ei kel­van­nut Espoon pika­ra­tik­ka­puo­lel­le, jois­ta kiih­ko­mie­li­sim­mät vaa­ti­vat jopa Hel­sin­gin met­ron pur­kua pik­ka­ra­ti­koi­den tieltä. 

    Epäi­len vah­vas­ti, että Tapio­la ei oli­si kel­van­nut met­ron­kaan suun­nit­te­li­joil­le, ja pika­ra­ti­kan kan­nat­ta­jil­la ei tain­nut olla kum­mois­ta­kaan vai­ku­tus­val­taa mis­sään vai­hees­sa. Kun jat­kos­ta Kiven­lah­teen oltiin päät­tä­mäs­sä, niin Espoon päät­tä­jil­le syö­tet­tiin ver­taus, jon­ka mukaan pää­te­py­säk­ki Matin­ky­läs­sä oli­si sama kuin itäi­nen pää­te­py­säk­ki Hert­to­nie­mes­sä. Sik­si kuu­lem­ma oli­si ollut val­lan täyt­tä höl­möyt­tä olla raken­ta­mat­ta jat­ko-osaa ja jät­tää Län­si­met­ro “tor­sok­si”. Tosie­lä­mäs­sä puh­taas­ti etäi­syyk­sien puo­les­ta Rau­ta­tien­to­ril­ta on met­ro­ra­taa pit­kin yhtä pit­kä mat­ka Hert­to­nie­meen ja Kei­la­nie­meen, ja Matin­ky­lä on juu­ri­kin yhtä kau­ka­na län­nes­sä kuin Mel­lun­ky­lä ja Vuo­saa­ri ovat idäs­sä. Län­si­met­ron jat­ko on etäi­syyk­sien puo­les­ta ihan uusien kor­pi­tai­pa­lei­den valloitusta.

  73. Haluai­sin täs­sä koh­taa tar­ken­taa, että kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus *ei* ole tar­peel­li­nen muu­toin kuin sil­loin, jos maa­no­mis­ta­ja ei suos­tu luo­vut­ta­maan kiinteistöään. 

    Annan esi­mer­kin; nyt kiin­teis­tön arvo on noin mil­joo­nan. Täl­lä hin­nal­la voi­tai­siin ehkä ostaa kiin­teis­tö, mut­ta omis­ta­ja ei halua myy­dä. Kysy­tään, mil­lä hin­nal­la sit­ten haluai­sit myy­dä? Omis­ta­ja sanoo, että kah­del­la mil­joo­nal­la. OK, teh­dään optio, että jos hin­ta nousee 5 vuo­den sisään sin­ne kah­teen mil­joo­naan, niin option omis­ta­ja saa ostaa sen kah­del­la mil­joo­nal­la, mut­ta sii­tä mil­joo­nan ero­tuk­ses­ta mak­sat 3% kun­nes kau­pat tulee. Voi­daan joten­kin sopia noi suh­teet että kuin­ka arvon­nousu jakau­tuu; sii­tä riit­tää jaet­ta­vak­si niin omis­ta­jal­le kuin inves­toi­jal­le­kin niin, että inves­toin­ti tulee maksettua. 

    Myy­jä miet­tii että ei oikeas­taan ole halu­kas mak­sa­maan 30 000 vuo­des­sa. Se ei ole iso hin­ta, jos hin­ta oikeas­ti nousee sin­ne kah­teen mil­joo­naan, ja itsea­sias­sa joku on val­mis ottaa­maan tämän­kin mak­saak­seen saa­dak­seen sii­vun sii­tä mil­joo­nas­ta, jne jne. 

    Sitä veroa ei tar­vi­ta muu­ten kuin “uhkauk­se­na” sil­le, että ei halua myy­dä. Veroa ei myös­kään tar­vit­si­si kan­taa kuin sen aikaa kun arvon­nousu voi­daan luo­tet­ta­vas­ti tode­ta tapah­tu­neek­si. Tämän jäl­keen­hän omis­ta­ja voi rea­li­soi­da omai­suu­ten­sa kas­va­neel­la hin­nal­la. Inves­toi­ja kon­fis­koi arvon­nousus­ta jon­kin osuu­den, aivan kuten on sovittu. 

    Idea­na täs­sä on, että toi­saal­ta ei ole myös­kään oikeu­den­mu­kais­ta sälyt­tää inves­toin­nin ris­kiä maa­no­mis­ta­jal­le. Arvon­nousu voi­daan ulos­mi­ta­ta sii­hen pis­tee­seen asti kun inves­toin­ti on mak­set­tu, mut­ta sen yli tule­va wind­fall ei miten­kään itses­tään­sel­väs­ti kuu­lu yhteis­kun­nal­le, kos­ka maa­no­mis­ta­jal­la on jo muu­ten­kin omis­ta­ja­ris­kiä. Meil­lä on vähän sel­lai­nen asen­neon­gel­ma hel­pos­ti ettei näh­dä mar­gi­naa­li­hyö­dyn ja ris­kin suhteita. 

    Varain­siir­to­ve­ro on äärim­mäi­sen teho­ton vero, kos­ka se on puh­das tran­sak­tio­kus­tan­nus. Sitä ei minus­ta voi­da oikein perus­tel­la mil­lään tehok­kuusar­gu­men­til­la. Ainoa puo­lik­si jär­ke­vä argu­ment­ti (jota en edes hyväk­sy oikeak­si argu­men­tik­si) on, että se vähen­tää asun­to­mark­ki­noi­den vola­ti­li­teet­tia teke­mäl­lä asun­to­si­joit­ta­mi­ses­ta vähem­män kan­nat­ta­vaa, mut­ta tämä­kään argu­ment­ti ei kes­tä minus­ta vet­tä edes nimeksi.

  74. Tar­kem­min aja­tel­len tähän on vie­lä yksin­ker­tai­sem­pi ratkaisu. 

    Meil­lä pitäi­si olla mah­dol­li­suus sii­hen, että arvon­nousu kon­fis­koi­daan “kapi­ta­li­soi­mal­la”, siis niin, että jul­ki­nen taho voi teh­dä inves­toin­nin ja rahoit­taa sen eri­tyi­sel­lä wind­fall-kiin­ni­tyk­sel­lä. Täs­sä jär­jes­tyls­sä kiin­teis­tön omis­ta­jan omis­tuso­suut­ta rasit­taa kiin­ni­tys joka rea­li­soi­tuu kun kiin­teis­tö vaih­taa omis­ta­jaa, ja kiin­ni­tys käyt­täy­tyy samoin kuin optio jol­la ei (vält­tä­mät­tä) ole mitään matu­ri­teet­tiä. Esi­mer­kik­si niin, että kun kiin­teis­tön arvo on nyt X euroa, niin tämä X kiin­ni­te­tään. Jos kiin­teis­tö myö­hem­min vaih­taa omis­ta­jaa, niin wind­fall-kiin­ni­tys oikeut­taa osuu­teen w(X‑Y) myyn­ti­hin­nas­ta, mis­sä w on pie­nem­pi kuin yksi, ja riit­tä­vän suu­ri, että näi­den kiin­ni­tys­ten hin­ta riit­tää kat­ta­maan inves­toin­nin kustannukset. 

    Point­ti ei täs­sä­kään ole, että täl­lai­nen on “oikea” vaih­toeh­to. Olen­nais­ta näis­sä vaih­toeh­dois­sa on se, että jos on niin, että kiin­teis­tön arvon­nousu riit­tää inves­toin­nin hyö­ty­jen kat­ta­mi­seen, niin tämän hyö­dyn jaka­mi­nen on mah­dol­lis­ta niin, että maa­no­mis­ta­ja hyö­tyy inves­toin­nis­ta niin pal­jon että mie­lel­lään kan­nat­taa sitä, ja toi­saal­ta arvon­nousus­ta ote­taan “tal­teen” sen ver­ran että inves­toin­ti saa­daan teh­tyä. Jos jul­ki­nen hyö­ty olet­taa että jotain mui­ta­kin hyö­ty­jä on, joi­ta ei vält­tä­mät­tä saa­da kiin­teis­tö­jen arvon­nousus­ta, niin inves­toin­nin rahoi­tuk­ses­ta osa voi tie­ten­kin tul­la vero­ra­hois­ta. Näin voi olla, jos vaik­ka kyse on ruuh­kien vähe­ne­mi­ses­tä tms hyö­dys­tä jota on vai­keam­pi ulos­mi­ta­ta inves­toin­nin maksamiseen. 

    Toi­von että jul­ki­sia inves­toin­te­ja mie­tit­täes­sä käy­tet­täi­siin enem­män tämän­ta­pai­sia kei­no­ja, sil­lä auto­ri­tää­ri­nen “suun­nit­te­lu­po­li­tiik­ka” herät­tää val­ta­vas­ti närää, se ei ole ideo­lo­gi­ses­ti neut­raa­lia, ja on altis väärinkäytöksille.

    1. Mik­si sitoi­sit sen omis­ta­jan vaih­dok­seen? Sil­loin omis­tus ei tie­ten­kään vaih­du vaan myy­mi­sen sijas­ta teh­dään tuhan­nen vuo­den vuo­kra­so­pi­mus, jos­sa vuo­kra mak­se­taan etukäteen.

  75. Yhteis­kun­ta on jakaan­tu­mas­sa lah­jak­kuu­den mukaan eri luok­kiin. Eikö tuol­lai­nen “lot­to­voit­to” oli­si oikeu­de­mu­kai­nen tapa tasa­ta peri­mäe­ro­ja yhteis­kun­nas­sa? Peri­mää kun ei voi verot­taa. Myös vähem­män työ­elä­män arvos­ta­via omi­nai­suuk­sia omaa­va voi­si voit­taa lotos­sa ja saa­da arvoa asuntoon.

    Jokai­nen uto­pia luo dys­to­pian. Ei ole mah­dol­li­suut­ta luo­da “ver­pu­to­pi­aa”. Ehkä oli­si vain parem­pi rau­hoit­tua. Entä sit­ten jos jon­kun muun asun­non arvo nousee?

  76. On se vaan mie­len­kiin­tois­ta, että uusien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien raken­ta­mi­sel­la ei näy­tä ole­van kovin­kaan pal­jon teke­mis­tä jouk­ko­lii­ken­teen kans­sa. Ensi­si­jai­set pää­tös­ten kri­tee­rit liit­ty­vät maan arvol­la kik­kai­luun, jota har­ras­ta­vat eri­tyi­ses­ti kun­nat ja, nii­den ystä­väl­li­sel­lä myö­tä­vai­ku­tuk­sel­la, raken­nus­liik­keet. Samal­la hyö­ty­vät jot­kut satun­nai­set yksi­tyi­set hyvä­on­ni­set maanomistajat.

    Olen ennen­kin ihme­tel­lyt sitä, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la met­roa ei raken­ne­ta sin­ne, mis­sä asuk­kaat ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät ovat, vaan se raken­ne­taan met­säs­tä met­sään ja sit­ten las­ke­taan, kuka täs­tä dii­lis­tä net­to­si eni­ten maan arvon­nousun kaut­ta. Ja lopuk­si kat­so­taan, saa­daan­ko sin­ne met­sään siir­ret­tyä myös jotain asuk­kai­ta, jot­ta sys­tee­mil­le löy­tyi­si käyttäjiä.

    HSL on useas­sa ottees­sa väit­tä­nyt, että pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sut teh­dään jouk­ko­jen lii­kut­ta­mi­sen ehdoil­la, mut­ta tämä­hän ei pidä paik­kaan­sa, vaan kyse on aivan muusta.

  77. Jalan­kul­ki­ja:
    HSL on useas­sa ottees­sa väit­tä­nyt, että pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­sut teh­dään jouk­ko­jen lii­kut­ta­mi­sen ehdoil­la, mut­ta tämä­hän ei pidä paik­kaan­sa, vaan kyse on aivan muusta. 

    Ehkä HSL tekee­kin, siis sen mitä se saa teh­dä. Ras­kas­rai­dei­ten koh­dal­la se ottaa annet­tu­na sen, mitä kun­nat omin­päin teke­vät. Ei käy kateek­si kuntayhtymää.

  78. Tie­de­mies: Sitä perus­on­gel­maa tämä ei kui­ten­kaan pois­ta, että inves­toin­nin tiel­lä voi olla muu­toin köy­hä mökin mum­mo, jol­la on sat­tu­mal­ta oma maaplänt­ti ja jos­ta hän ei halua luo­pua, hin­nas­ta riip­pu­mat­ta. Tähän ei ole mitään rat­kai­sua, taval­laan, vaan se täy­tyy yksin­ker­tai­ses­ti rat­kais­ta sen mukaan, onko omai­suu­den­suo­ja tär­keäm­pi kuin tehokkuus.

    Rajal­lis­ten hyö­dyk­kei­den jaka­mi­nen on han­ka­laa. Kun asioi­ta mita­taan rahas­sa, yleen­sä vähä­va­rai­set häviä­vät ja varak­kaat voit­ta­vat. Esim. pysä­köin­ti­paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mi­nen on peri­aat­tees­sa lois­ta­va aja­tus: ne mak­sa­vat, jot­ka tar­vit­se­vat eni­ten ja mark­ki­nat ohjaa­vat opti­mi­ti­lan­tee­seen. Pait­si että käy­tän­nös­sä ne mak­sa­vat eni­ten, joil­la on eni­ten varaa, vaik­ka eivät vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si, ja niil­lä, jot­ka ehkä tar­vit­si­si­vat enem­män mut­ta ei ole varaa mak­saa — muut­ta­koot sit­ten muu­al­le tai luo­pu­koon autos­ta (ja sen myö­tä ehkä työpaikasta).
    Jos köy­hän mökin mum­mon tont­ti tar­vi­taan jon­kin mega­hank­keen toteut­ta­mi­seen, voi­tai­siin ehkä mak­saa rei­lus­ti enem­män kuin “raa­ka­maan hin­ta”. Tätä ei toden­nä­köi­ses­ti edes huo­mai­si ison pro­jek­tin budjetissa.

  79. R.Silfverberg:
    Minä las­ken että aina­kin edut yleen­sä toteu­tu­vat­ras­kais­sa tai kes­ki­ras­kais­sa eli met­ro- tai pika­rai­tio­tie­tyyp­pi­sis­sä hankkeissa:
    – ruuhkattomuus
    – ympäristöystävällisyys
    – käy­tön help­pous ja esteettömyys
    – maan­käy­tön tii­vis­tä­mi­ses­tä ja ket­jut­ta­mi­ses­ta joh­tu­vat edut kuten kau­pan vil­kas­tu­mi­nen ja työ­paik­ko­jen lisäys alu­eel­la jota rat­kai­su palvelee
    – asun­to­jen halut­ta­vuuu­den nousu alu­eel­la jota rat­kai­su pal­ve­lee jne

    Ja eikö­hän kun­nis­sa las­ke­ta isos­sa kuvas­sa pluss­a­puo­lel­le rai­dein­ves­toin­tien mah­dol­lis­ta­ma muut­to­voit­to eli (toi­vot­ta­vas­ti) talout­ta piris­tä­vän työ­voi­man ja tuot­toi­sien veron­mak­sa­jien lisääntyminen.

    Raken­nus­liik­keet eivät ole kovin kiin­nos­tu­nei­ta raken­ta­maan tehok­kai­ta asun­toa­luei­ta jon­ne­kin kau­kai­seen pöpe­lik­köön, jon­ne on vain tie­yh­teys, kos­ka tii­vis mut­ta lii­ken­neyh­tey­del­li­ses­ti ja mat­ka-ajal­li­ses­ti lii­an kau­ka­na var­si­nai­sis­ta kau­pun­ki­kes­kus­tois­ta ole­va lähiö ei usein ole osta­jien sil­mis­sä eri­tyi­sen halut­ta­va ja siten myös­kään raken­ta­jal­le tuottoisa. 

    Vetä­mäl­lä rataa kai­ke­ti siis halu­taan tar­jo­ta raken­ta­jil­le ja muut­ta­jil­le pork­ka­naa, jol­la teho­kas­kin rakentaminen/asuminen alkaa kii­nos­taa, ja kau­pun­ki­kin saa kas­vu­ta­voit­teen­sa täyttymään.

    1. Raken­nus­liik­keet eivät ole kovin kiin­nos­tu­nei­ta raken­ta­maan tehok­kai­ta asun­toa­luei­ta jon­ne­kin kau­kai­seen pöpe­lik­köön, jon­ne on vain tie­yh­teys, kos­ka tii­vis mut­ta lii­ken­neyh­tey­del­li­ses­ti ja mat­ka-ajal­li­ses­ti lii­an kau­ka­na var­si­nai­sis­ta kau­pun­ki­kes­kus­tois­ta ole­va lähiö ei usein ole osta­jien sil­mis­sä eri­tyi­sen halut­ta­va ja siten myös­kään raken­ta­jal­le tuottoisa. 

      Tämä argu­ment­ti raken­ta­mis­ta ohjaa­vis­ta raken­nus­liik­keis­tä tois­tuu niin usein, että tätä on jo pak­ko kom­men­toi­da. Peri­aat­tees­sa, jos kil­pai­lu toi­mii, raken­nus­liik­keen tuot­to kes­kel­lä tai vähän syr­jem­mäs­sä (Hel­sin­gis­sä) ole­vas­ta ton­tis­ta on sama, kos­ka edul­li­sem­min sijait­se­vas­ta ton­tis­ta jou­tuu vas­taa­vas­ti mak­sa­maan enem­män. Hyö­ty kes­kei­ses­tä sijain­nis­ta menee maa­no­mis­ta­jal­le, siis kau­pun­gil­le. Kaik­ki, mikä Hel­sin­gis­sä anne­taan raken­net­ta­vak­si, menee kyl­lä kau­pak­si niin, että raken­nus­lii­ke saa oman­sa — lukuu­not­ta­mat­ta sel­lai­sia paik­ko­ja, jois­sa kau­pun­ki käyt­tää vuo­kra­ton­til­la type­rää hal­lin­nol­lis­ta vuo­kraa, joka ei ole mis­sään suhn­tees­sa alu­een halut­ta­vuu­teen, kuten Viikinmäessä.

  80. Olen­nais­ta minun esi­mer­kis­sä­ni ei ole oikeas­taan se, kos­ka arvo­pa­pe­rin voi rahas­taa, vaan se, että sen arvo riip­puu sii­tä, miten arvok­kaak­si kiin­teis­tön arvo nousee. On vii­me­kä­des­sä mel­kein neut­raa­lia (ei aivan) onko pape­ri osuus arvon­nousus­ta tyy­liin arvon­nousun myö­tä kas­va­va pro­sen­tu­aa­li­nen osuus maan omis­tusoi­keu­des­ta, jokin kiin­teis­tö­jen hin­nois­ta riip­pu­va vuo­kra (eli kiin­teis­tö­ve­ro) vai mikä. 

    Se ei ole täy­sin neut­raa­lia sik­si, että näi­den eri rat­kai­su­jen suh­teel­li­set hin­nat riip­pu­vat kor­ko­ta­sos­ta. Jos kor­ko nousee, niin nopeas­ti rahaa tuot­ta­van instru­men­tin suh­teel­li­nen arvo nousee ja pit­kän matu­ri­tee­tin instru­men­tin arvo las­kee, ja toi­sin­päin koron laskiessa. 

    Eihän kun­nal­la tai val­tiol­la oli­si myös­kään mitään pak­koa tukeu­tua johon­kin tiet­tyyn instru­ment­tiin. Sehän voi tar­jo­ta maa­no­mis­ta­jal­le koko­nai­sen pale­tin eri­lai­sia vaih­toeh­to­ja jois­ta maa­no­mis­ta­ja sit­ten valit­see itsel­leen sopi­van. Yksi vaih­toeh­to on siis myy­mi­nen, toi­nen koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro, kol­mas jokin arvo­pe­ri jne. Ei täl­lai­nen oikeas­ti ole vai­kea hal­lin­noi­da, suu­rin este, väit­täi­sin, mikä täl­lai­sen edes­sä on, on ihmis­ten kat­ke­ruus sitä koh­taan että toi­set ihmi­set saa­vat vali­ta myös ja saat­ta­vat vali­ta vaih­toeh­don joka oli­si­kin ollut sit­ten­kin itsel­le parempi. 

    Jos ollaan rehel­li­siä, niin tämä, eikä mikään muu, on se mikä suo­ma­lais­ta byro­kraat­tis­ta vält­tä­mät­tö­myy­den logiik­kaa ajaa. Se mikä ei ole kiel­let­tyä, on olta­va pakol­lis­ta, kos­ka jos ihmi­set voi­vat vali­ta eri­lai­sia rat­kai­su­ja, niin sehän on vää­rin jos toi­sel­le käy­kin parem­min. Niin kau­an kuin tämä on suo­ma­lais­ten asen­ne, ei ole kau­heas­ti toi­vei­ta kehit­tää hal­lin­to­kult­tuu­ria tehok­kaa­seen suun­taan. Muu­al­la maa­il­mas­sa on jo ymmär­ret­ty pit­kään, että moder­nis­sa talou­des­sa suu­rim­mat kau­pat käy­dään nime­no­maan ris­kien hal­lin­nas­ta, ja suu­rim­mat rahaan liit­ty­vät pää­tök­set ovat nime­no­maan ris­kin­hal­lin­ta­pää­tök­siä, niin jul­ki­sel­la kuin yksi­tyi­sel­lä­kin puo­lel­la. Tätä sit­ten nimi­te­tään viha­mie­li­ses­ti “spe­ku­loin­nik­si” tai mik­si mil­loin­kin, ja auta armias jos joku hyö­tyy, mikä poru tulee.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kaik­ki, mikä Hel­sin­gis­sä anne­taan raken­net­ta­vak­si, menee kyl­lä kau­pak­si niin, että raken­nus­lii­ke saa oman­sa – lukuu­not­ta­mat­ta sel­lai­sia paik­ko­ja, jois­sa kau­pun­ki käyt­tää vuo­kra­ton­til­la type­rää hal­lin­nol­lis­ta vuo­kraa, joka ei ole mis­sään suhn­tees­sa alu­een halut­ta­vuu­teen, kuten Viikinmäessä.

    Ihmi­set ovat toki riit­tä­väl­lä sääs­tö­pork­ka­nal­la­kin val­mii­ta sie­tä­mään epä­mu­ka­vuus­te­ki­jöi­tä, kuten huo­not lii­ken­neyh­tey­det tai epä­viih­tyi­syys, mut­ta sii­nä­kin on omat reunaehtonsa. 

    On mel­koi­nen ris­ki, että täl­lai­sis­ta pai­kois­ta muo­dos­tuu ns. huo­no­ja aluei­ta, joil­ta halu­taan pois niin pian, kun oman elä­män­ti­lan­teen ja talou­den kohen­tu­mi­nen sal­lii. Asu­kas­ra­ken­ne yksi­puo­lis­tuu, kun pai­kal­le jämäh­tä­vät lähin­nä ne, joi­ta ei enää mikään kiin­nos­ta tai joil­la ei vain ole varaa valita.

    Olen samaa miel­tä Vii­kin­mäes­tä etc.

  82. Vil­le:Jos köy­hän mökin mum­mon tont­ti tar­vi­taan jon­kin mega­hank­keen toteut­ta­mi­seen, voi­tai­siin ehkä mak­saa rei­lus­ti enem­män kuin “raa­ka­maan hinta”.

    Mik­si mum­mol­le pitäi­si mak­saa enem­män kuin jol­le­kin toi­sel­le, vaik­ka­pa sil­le mum­mon naapurille?

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä argu­ment­ti raken­ta­mis­ta ohjaa­vis­ta raken­nus­liik­keis­tä tois­tuu niin usein, että tätä on jo pak­ko kom­men­toi­da. Peri­aat­tees­sa, jos kil­pai­lu toi­mii, raken­nus­liik­keen tuot­to kes­kel­lä tai vähän syr­jem­mäs­sä (Hel­sin­gis­sä) ole­vas­ta ton­tis­ta on sama, kos­ka edul­li­sem­min sijait­se­vas­ta ton­tis­ta jou­tuu vas­taa­vas­ti mak­sa­maan enem­män. Hyö­ty kes­kei­ses­tä sijain­nis­ta menee maa­no­mis­ta­jal­le, siis kau­pun­gil­le. Kaik­ki, mikä Hel­sin­gis­sä anne­taan raken­net­ta­vak­si, menee kyl­lä kau­pak­si niin, että raken­nus­lii­ke saa oman­sa – lukuu­not­ta­mat­ta sel­lai­sia paik­ko­ja, jois­sa kau­pun­ki käyt­tää vuo­kra­ton­til­la type­rää hal­lin­nol­lis­ta vuo­kraa, joka ei ole mis­sään suhn­tees­sa alu­een halut­ta­vuu­teen, kuten Viikinmäessä.

    Jos kaik­ki menee kau­pak­si, niin mik­si sit­ten esi­mer­kik­si Kala­sa­ta­mas­sa luo­vut­tiin town­house-talois­ta? Eivät­kä ole men­neet kau­pak­si kaik­ki Töö­lön Sta­gen­kaan asun­not, vaan nii­tä on siir­ret­ty Satol­le vuokra-asunnoiksi.

  84. Varain­siir­to­ve­ro on äärim­mäi­sen teho­ton vero, kos­ka se on puh­das tran­sak­tio­kus­tan­nus. Sitä ei minus­ta voi­da oikein perus­tel­la mil­lään tehok­kuusar­gu­men­til­la. Ainoa puo­lik­si jär­ke­vä argu­ment­ti (jota en edes hyväk­sy oikeak­si argu­men­tik­si) on, että se vähen­tää asun­to­mark­ki­noi­den vola­ti­li­teet­tia teke­mäl­lä asun­to­si­joit­ta­mi­ses­ta vähem­män kan­nat­ta­vaa, mut­ta tämä­kään argu­ment­ti ei kes­tä minus­ta vet­tä edes nimeksi.”

    Varain­siir­to­ve­roa sur­me­pi kus­tan­nus on välityspalkkio.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä oli­sin lopet­ta­nut Tapio­laan ja teh­nyt sii­tä vaih­to­py­sä­kin pika­ra­tik­ka­ver­kol­le, mut­ta tämä ei kel­van­nut Espoon pika­ra­tik­ka­puo­lel­le, jois­ta kiih­ko­mie­li­sim­mät vaa­ti­vat jopa Hel­sin­gin met­ron pur­kua pik­ka­ra­ti­koi­den tieltä.

    Onhan se perin ikä­vää, kun kaik­ki vaih­toeh­dot ovat niin huonoja.
    Kum­man oli­sit valin­nut ennem­min: pikaspå­ra Ruo­ho­lah­des­ta län­teen vai met­ro Kiven­lah­teen asti?

    1. Spo­ra Ruo­ho­lah­des­ta län­teen ei oli­si pelit­tä­nyt, kos­ka mat­kus­ta­jia oli­si ollut enem­män kuin spo­ra­lin­ja vetää. Ruo­ho­lah­ti-Tapio­la vaa­ti ras­kaam­paa liikennettä.

  86. Jalan­kul­ki­ja: Jos kaik­ki menee kau­pak­si, niin mik­si sit­ten esi­mer­kik­si Kala­sa­ta­mas­sa luo­vut­tiin town­house-talois­ta? Eivät­kä ole men­neet kau­pak­si kaik­ki Töö­lön Sta­gen­kaan asun­not, vaan nii­tä on siir­ret­ty Satol­le vuokra-asunnoiksi.

    Kaik­ki menee kau­pak­si, mut­ta asias­sa on kak­si tär­ke­ää para­met­ria: myyn­tiai­ka ja hin­ta. Luk­sus­tuot­teis­sa pelk­kä hin­ta ei enää tah­do riit­tää teke­mään niis­tä luk­sus­tuot­tei­ta. Pitää olla jotain eri­tyis­tä, jos­ta joku mak­saa; jos poten­ti­aa­li­sia maks­jaia on vähän, myyn­tiai­ka hel­pos­ti venyy. Sil­loin malt­ta­ma­ton sijoit­ta­ja etsii rat­kai­sui­ta, joil­la kotout­taa nopeas­ti edes vähän pie­nem­män voiton.

  87. Mark­ku af Heur­lin:
    Varain­siir­to­ve­roa sur­me­pi kus­tan­nus on välityspalkkio.

    Mitä sit­ten?

    Sii­nä mak­se­taan pal­ve­lus­ta eli joku myy sen asun­non omas­ta puo­les­ta­si. Lisäk­si jos ei huvi­ta mak­saa, voi asun­non myy­dä aina itse. 

    Ennen­kaik­kea väli­tys­palk­kion mak­sa­mi­nen ja sen suu­ruus ovat täy­sin vapaa­eh­toi­sia. Niis­tä voi aina sopia toisin.

    Mitäs myy­jä tai osta­ja hyö­tyy varain­siir­to­ve­ros­ta? Voi­ko sen tasos­ta neu­vo­tel­la vero­ta­jan kans­sa? Voi­ko jät­tää mak­sa­mat­ta, jos siir­tää­kin varan­sa itse?

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Spo­ra Ruo­ho­lah­des­ta län­teen ei oli­si pelit­tä­nyt, kos­ka mat­kus­ta­jia oli­si ollut enem­män kuin spo­ra­lin­ja vetää. Ruo­ho­lah­ti-Tapio­la vaa­ti ras­kaam­paa liikennettä.

    Riip­puu vähän sii­tä mitä spo­ral­la tar­koi­te­taan. Nykyi­sen­lai­nen sta­di­lai­nen ratik­ka, niin juu, ei rii­tä kapasiteetti.

    75-met­ri­nen kah­den vau­nun juna (pisin sal­lit­tu katu­kel­poi­nen) ja tun­ne­li Töö­lön­lah­del­ta Pork­ka­lan­ka­dul­le, niin kyl­lä se riit­tää. Ratik­ka kun oli­si sen veran edul­li­nen, että oli­si ollut varaa teh­dä myös rin­nak­kai­set rahat Kuusi­saa­ren ja Ver­mon kaut­ta, eli yhden radan sijas­ta kol­me. Se oli­si siir­tä­nyt pai­net­ta pois Län­si­väy­län käy­tä­väs­tä. http://www.tramwest.fi/

    Rati­kan juju pii­lee sii­nä, että Län­si­väy­län käy­tä­väs­sä eris­tet­ty­nä se kul­kee ihan yhtä nopeas­ti kuin met­ro, mut­ta suu­rim­mal­ta osal­ta e‑espoolaisia oli­si jää­nyt hidas­ta­va vaih­to pois Tapiolassa/Matinkylässä, kun ratik­ka jat­kai­si katu­lin­ja­na koti­py­sä­kil­le asti. Lii­tyn­tä­bus­si ja met­ro samas­sa paketissa.

    Sää­lik­si käy ola­ri­lai­sia nyt.

  89. Mark­ku af Heur­lin:
    Varain­siir­to­ve­roa sur­me­pi kus­tan­nus on välityspalkkio. 

    Väli­tys­palk­kio ei ensin­nä­kään ole pakol­li­nen. Jos uskot itse pys­ty­vä­si myy­mään asun­non hyvään hin­taan, niin sinun ei ole mikään pak­ko käyt­tää välit­tä­jää. Suo­men sys­tee­mi asun­to-osa­keyh­tiöi­neen on vie­lä byro­kra­tial­taan niin yksin­ker­tai­nen, että juri­di­nen puo­li­kaan ei vaa­di laki­mies­ten apua. 

    Jos uskot, että kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jä saa myy­tyä asun­to­si kor­keam­mal­la hin­nal­la kuin itse sai­sit, niin sit­ten välit­tä­jää kan­nat­taa käyt­tää, mut­ta täs­sä mak­sat siis pal­ve­lus­ta, kun taas varain­siir­to­ve­ron vas­ti­neek­si et saa yhtään mitään. 

    Sanoi­sin, että varain­siir­to­ve­roon rin­nas­tuu parem­min­kin se kus­tan­nus, joka tulee asun­non ilmoit­te­lus­ta netis­sä tai leh­dis­sä, kos­ka sitä on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta vält­tää, jos asun­non halu­aa saa­da myy­tyä mark­ki­na­hin­nal­la. Mut­ta tämä on yleen­sä mur­to-osa varainsiirtoverosta. 

    Ja lisäk­si väli­tys­kus­tan­nus liit­tyy kyl­lä vuo­kra-asu­mi­seen­kin. Se on tie­ten­kin yleen­sä lei­vot­tu vuo­kraan (jos ei muu­ten, niin mini­miai­ka­na, jon­ka sisään vuo­kra­so­pi­mus­ta ei voi pur­kaa), joten sitä on aika lail­la mah­do­ton­ta vält­tää asu­mis­tyy­pis­tä riippumatta.

  90. Mark­ku af Heur­lin: Varain­siir­to­ve­roa sur­me­pi kus­tan­nus on välityspalkkio.

    Väli­tys­palk­kio on vapaa­eh­toi­nen mak­su, laki ei pako­ta käyt­tä­mään välittäjää.

  91. Rai­dein­ves­toin­nit nos­ta­vat maan hin­taa ja asu­kas mak­saa kosr­keam­mat vuo­krat. Siis mak­se­taan kal­lis ratain­ves­toin­ti ja pääl­le kal­liim­pi asu­mi­nen. Hel­sin­ki on tuhoi­sa Suomelle.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Arvon­nousu menee yksi­tyi­sel­le maa­no­mis­ta­jal­le, jos kau­pun­ki ei ymmär­rä lunas­taa maa­ta itselleen…

    Sosia­lis­mi on huo­no talous­jär­jes­tys. Kau­pun­geil­ta pitää kiel­tää laa­ja­mi­tai­nen maa­no­mis­tus ja kei­not­te­lu koko­naan, pl. tek­ni­set vari­kot, kou­lut ja pie­ni mää­rä puis­to­ja jne. Tuon kei­not­te­lun mak­sa­vat lopul­ta kau­pun­ki­lai­set kor­kei­na asu­mi­sen hintoina.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Spo­ra Ruo­ho­lah­des­ta län­teen ei oli­si pelit­tä­nyt, kos­ka mat­kus­ta­jia oli­si ollut enem­män kuin spo­ra­lin­ja vetää. Ruo­ho­lah­ti-Tapio­la vaa­ti ras­kaam­paa liikennettä. 

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta jos Espoo oli­si teh­nyt rai­tio­tie­ver­kos­ton, ei niin monel­la oli­si tar­vet­ta tul­la Hel­sin­kiin aina­kaan Laut­ta­saa­ren kaut­ta. Met­ro kana­voi lii­ken­net­tä radan suun­taan, kun rai­tio­tie­verk­ko oli­si kana­voi­nut lii­ken­net­tä poh­jois — ete­lä suuntaan. 

    Ide­aa­li jär­jes­te­ly Espoon kan­nal­ta oli­si kai­ke­ti ollut ras­kas rai­de Tapio­laan ja lop­pu­pät­kän hin­nal­la teh­ty kat­ta­va kevyt­rai­de­verk­ko suu­reen osaan kau­pun­kia. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä, pal­jon­ko met­ro on tul­lut mak­sa­maan, kun ase­mat on jou­dut­tu lou­hu­maan uudestaan?

  94. Onko Hel­sin­gin huo­mat­ta­vaa tii­vis­tä­mis­tä aja­vil­la tii­vis­tä­jil­lä aja­tus­har­ha? Onko asian ajat­te­lu luis­kah­ta­nut vää­ril­le rai­teil­le? Aamun leh­ti (HS/6.11.2015, s. A29) ker­toi, että Kii­nas­sa tut­ki­jat “mää­rit­te­li­vät aave­kau­pun­gik­si kau­pun­gin, jon­ka asu­kas­ti­heys on puo­let [täs­tä]”, eli 5000 ihmis­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Suo­mi ei kui­ten­kaan tie­tääk­se­ni ole osa Kiinaa!

    On sil­ti mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, ehti­vät­kö tii­vis­tä­jät (vas­toin asuk­kai­den tah­toa!) nos­ta­maan esim. nyt Tor­nion ja Rai­sion väliin sijoit­tu­van Laut­ta­saa­ren Sipi­län 18 suu­rim­man (?) alue­kes­kuk­sen jouk­koon? Laut­ta­saa­ri ei ole kui­ten­kaan kii­na­lais­mää­ri­tel­män mukaan lähel­lä­kään aave­kau­pun­kia. Sitä voi olla sen sijaan muu­al­la, jopa Helsingissä. 

    Mik­ke­liin (nyt sijal­la 18.) on tääl­tä sen­tään vie­lä mat­kaa vaik­ka sin­ne vuo­den pääs­tä kai pää­see jo kis­ko­ja pit­kin, yhdel­lä vaih­dol­la (met­ro-juna).

  95. ze: Uskoak­se­ni maa­seu­dul­la autoi­lu kat­taa kus­tan­nuk­sen­sa, mut­ta kau­pun­geis­sa ei.

    Autoi­lu kat­taa kus­tan­nuk­se­na monin­ker­tai­ses­ti aivan var­mas­ti kaik­kial­la. Suu­rin osa aja­mi­ses­ta hyö­dyt­tää aja­jaa -> lisää tehok­kuut­ta -> kas­vat­taa BKT:ta. Junis­ta en osaa sanoa, kun ovat tuet­tu monopoli.

    (Ja muis­tu­tan var­muu­den vuo­uk­si tois­ta­mi­seen, että autoi­lus­ta mak­se­taan kol­men­lais­ta yli­mää­räis­tä val­tion­ve­roa suh­tees­sa junai­luun: han­kin­ta­ve­ro, käyt­tö­ve­ro ja polt­toai­ne­ve­ro. Jak­so­tet­tu­na tämä tar­koit­taa useam­man sata­sen lisä­las­kua kuu­kau­des­sa. Vain pie­ni osa sum­mas­ta palau­tuu val­tion bud­je­tin kaut­ta tie­verk­koon. Kun­nis­ta en puhu­nut mitään, kos­ka en viit­si ryh­tyä sel­vit­tä­män, mikä on val­tion osuus kun­tien tieinvestoinneissa.)

  96. Sak­ke:
    Onko Hel­sin­gin huo­mat­ta­vaa tii­vis­tä­mis­tä aja­vil­la tii­vis­tä­jil­lä aja­tus­har­ha? Onko asian ajat­te­lu luis­kah­ta­nut vää­ril­le rai­teil­le? Aamun leh­ti (HS/6.11.2015, s. A29) ker­toi, että Kii­nas­sa tut­ki­jat “mää­rit­te­li­vät aave­kau­pun­gik­si kau­pun­gin, jon­ka asu­kas­ti­heys on puo­let [täs­tä]”, eli 5000 ihmis­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Suo­mi ei kui­ten­kaan tie­tääk­se­ni ole osa Kiinaa!

    On sil­ti mie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, ehti­vät­kö tii­vis­tä­jät (vas­toin asuk­kai­den tah­toa!) nos­ta­maan esim. nyt Tor­nion ja Rai­sion väliin sijoit­tu­van Laut­ta­saa­ren Sipi­län 18 suu­rim­man (?) alue­kes­kuk­sen jouk­koon? Laut­ta­saa­ri ei ole kui­ten­kaan kii­na­lais­mää­ri­tel­män mukaan lähel­lä­kään aave­kau­pun­kia. Sitä voi olla sen sijaan muu­al­la, jopa Helsingissä. 

    Mik­ke­liin (nyt sijal­la 18.) on tääl­tä sen­tään vie­lä mat­kaa vaik­ka sin­ne vuo­den pääs­tä kai pää­see jo kis­ko­ja pit­kin, yhdel­lä vaih­dol­la (met­ro-juna).

    Tar­ken­nuk­se­na edel­li­seen teks­tii­ni lisäi­sin vie­lä, että Mik­ke­li on Suo­men kun­tien väki­lu­ku­jen suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä sijal­la 18, jos sen väki­lu­ku on 54 647 asu­kas­ta ja maa­pin­ta-ala 2548,51 neliö­ki­lo­met­riä. Näil­lä luvuil­la saa­daan Mik­ke­lin asu­kas­ti­hey­dek­si vain 21,44 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri. Sija­lu­vul­la 12. on Joen­suu, jos­sa asu­kas­ti­heys on 31,59 as./km2 ja sija­lu­vul­la 8. on Kuo­pio, mis­sä asu­kas­ti­heys on 40,24 as./km2. Pitäi­si­kö suo­ma­lais­ten aave­kau­pun­kien raja vetää nii­den väliin?

    Kuu­den suu­rim­man kau­pun­gin jou­kos­sa ovat Suo­mes­sa (asu­kas­ti­hey­det per neliö­ki­lo­met­ri suluis­sa) Hel­sin­ki (2935), Espoo (861,4), Tam­pe­re (427,9), Van­taa (894,7), Oulu (65,27) ja Tur­ku (754,4). Tur­ku on Suo­men enti­nen pää­kau­pun­ki, mut­ta Oulu on näis­tä ainoa, jon­ka asu­kas­ti­heys jää jopa alle sadan (as./km2).

    Maa­ta ja aluei­ta hal­li­taan yleen­sä kes­kus­kau­pun­geis­ta käsin, mut­ta pitäi­si­kö maas­sam­me mää­ri­tel­lä uudel­leen, mikä oikeas­taan on kau­pun­ki? Mitä tuo­hon tar­vi­taan? Riit­tä­vät­kö sii­hen (yhdes­sä) sel­keät rajat, riit­tä­vä väki­lu­ku ja tar­peek­si kor­kea asukastiheys.

    1. Kau­pun­ki­kun­tien asu­kas­ti­heys ei ker­ro mitään mis­tään muus­ta kuin toteu­tu­neis­ta kun­ta­lii­tok­sis­ta. Jos Teis­koa ei oli­si lii­tet­ty Tam­pe­ree­seen, oli­si Tam­pe­reen asu­kas­ti­heys olen­nai­ses­ti suu­rem­pi. Sama kos­kaa Mik­ke­liä ja Ant­to­laa. Pitäi­si las­kea kes­kus­taa­ja­man asu­kas­lu­ku, koko ja tieheys.

  97. Vuo­den 2013 bud­je­tis­sa varain­siir­to­ve­ry­ker­ty­mäk­si oli arvioi­tu 606 Me. 

    Ensia­sun­non vero­huo­jen­nus tekee sii­hen 95 Me:n loven. Lis­tat­tu­jen pörs­siyh­tiöi­den peri­mä­tön VSV 2000 Me.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.