Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa — kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto

Suurin osa suo­ma­lai­sista kaupungeista on viime vuosikym­meninä kas­vanut yli maanti­eteel­lis­ten rajo­jen­sa. Kaupun­ki on levit­täy­tynyt use­an itsenäisen kun­nan alueelle.
Ennen toista maail­man­so­taa Suomes­sa kaupun­gin kas­vaes­sa yli rajo­jen­sa rajo­ja muutet­ti­in ja naa­purikun­nan puolelle syn­tyneet asuinalueet liitet­ti­in kaupunki­in. Toisaal­ta maalaiskun­nan sisälle syn­tynyt kas­va­va taa­ja­ma voiti­in erot­taa omak­si itsenäisek­si kaupungik­seen tai epäit­senäisek­si kaup­palak­si tai taa­javäkisek­si yhdyskunnaksi.

Viimeinen suuri rajo­jen tark­istus Helsin­gin seudul­la tehti­in vuon­na 1946, kun niin san­otut liitos­alueet – suuri osa Helsin­gin maalaiskun­nas­ta ja muun muas­sa Haa­gan kaup­pala, Laut­tasaari ja Munkkinie­mi – liitet­ti­in Helsinki­in. Ruotsinkieli­nen Espoo jätet­ti­in kielipoli­it­ti­sista syistä kun­tali­itok­sen ulkop­uolelle. Helsin­gin pin­ta-ala kahdek­sanker­tais­tui. Vuon­na 1966 Helsinki­in liitet­ti­in Helsin­gin maalaiskun­taan kuu­lunut Vuosaari ja vuon­na 2008 Sipoos­ta Öster­sun­domin alue.

Nykyi­nen epä­tarkoituk­sen­mukainen kun­ta­jako johtaa kun­tien osaop­ti­moin­ti­in ja hait­taa kaupunkien kehi­tys­tä, mis­tä kär­sii lop­ul­ta koko maa. Kaupunkien hallinto on pirstoutunut ja alku­peräisen keskuskaupun­gin ja sitä ympäröivien lähiökun­tien välil­lä on usein hyvinkin jän­nit­teinen suhde.

Epäter­vet­tä kil­pailua, asukkaiden valikoimista
Kaupunkien ja kehyskun­tien välille on syn­tynyt jok­seenkin kaikil­la kaupunkiseuduil­la tule­htunut kil­pailu­ti­lanne, jos­sa kun­nat pyrkivät valikoimaan asukkaik­seen ter­veitä ja hyvä­tu­loisia. Tämä on käytän­nössä mah­dol­lista vain saman kaupunkialueen sisäl­lä, mut­ta ei kaupunkien välillä.

Turku ei voi houkutel­la asun­topoli­ti­ikalla ja kaavoituk­sel­la hyviä veron­mak­sajia Tam­pereelta eikä lähet­tää omia köy­hiään ja sairaitaan Tam­pereelle. Elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa kehit­tämäl­lä se tietysti onnis­tuu, mut­ta hyvä elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka kuu­luukin posi­ti­ivisi­in kilpailukeinoihin.

Asukkaiden valikoin­ti on kun­nan kannal­ta hyvin kan­nat­tavaa. Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kymme­nen pros­ent­tia asukkaista aiheut­taa 81 pros­ent­tia sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon menoista. Nämä kan­nat­taa ohja­ta taval­la tai toisel­la naa­purikun­nan puolelle.

Ter­vey­den­huol­lon mah­dolli­nen siirtämi­nen maakun­tien vas­tu­ulle ja rahoitet­tavak­si pois­taa tämän kiel­teisen kan­nus­teen kun­nil­ta. Kun sen taloudel­lisia vaiku­tuk­sia on selvitet­ty, jotkut kun­nat voit­ta­vat suuresti ja toiset häviävät. Häviävät valit­ta­vat, että menet­tävät sen edun, jon­ka hyvin hoidet­tu ter­vey­den­huolto on heille tuot­tanut. Ter­vey­den­huol­lon jär­jestämisessä on kun­tien välil­lä merkit­täviä ero­ja, mut­ta paljon tätä merkit­täväm­pää on ollut vali­ta kun­nan asukkaik­si vähän palvelu­ja tarvit­se­via ter­veitä ja hyv­in­voivia asukkaita.

Keinona tor­jua naa­purikun­tien välisiä ero­ja asukkaiden tulota­sos­sa on esitet­ty, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to jaet­taisi­in tasan kun­tien kesken. Tämä on keinona kömpelö.
Kau­ni­ais­ten ja Karkki­lan väli­nen tulo­ero ei katoa rak­en­ta­mal­la Kau­ni­aisi­in näyt­teek­si muu­ta­ma vuokrak­er­rosta­lo. Pelkkien vuokra-asun­to­jen tasainen jako ei toi­mi, jos kun­ta voi vali­ta noi­hin asun­toi­hin ketä hyvän­sä, vaik­ka hyvä­tu­loisia kun­nan työn­tek­i­jöitä. Yksit­täi­nen vuokrakasar­mi Por­nais­ten keskus­tas­sa, jonne ei juuri joukkoli­iken­teel­lä pääse, olisi huonoa sosi­aalipoli­ti­ikkaa ja johtaisi hel­posti syrjäytymiseen.

Osaop­ti­moi­ja kaavoit­taa epätarkoituksenmukaisesti

Pyrkimys valikoi­da asukkai­ta on johtanut hyvin epä­tarkoituk­sen­mukaiseen kaavoituk­seen. Käsi­tys pien­taloa­sukkaista vau­raamp­ina ja ter­veemp­inä veron­mak­saji­na on saanut kaavoit­ta­maan pien­talo­ja alueille, joi­hin kaupunki­rak­en­teen kannal­ta olisi pitänyt kaavoit­taa kerrostaloja.

Suo­ma­lais­ten kaupunkien rakenne on epäter­ve ver­rat­tuna euroop­palaisi­in kaupunkei­hin. Yhdyskun­tarakenne on hajaan­tunut, etäisyy­det pitk­iä ja liiken­nesuorite asukasluku­un suh­teutet­tuna suuri.
Hajanainen yhdyskun­tarakenne on myös elinkei­nop­o­li­it­ti­nen ongel­ma, sil­lä rehevä palve­lu­tuotan­to edel­lyt­tää laa­jaa asi­akaspo­h­jaa. Teol­lis­ten työ­paikko­jen kor­vau­tu­mi­nen palvelu­am­mateil­la ete­nee hitaam­min kuin voisi.

Jok­seenkin kaikille kas­vav­ille kaupunkiseuduille on ilmaan­tunut keskuskaupun­gin kyl­keen ker­mankuori­jakun­ta tai use­ampi sel­l­ainen, joka pyrkii pien­talo­ton­teil­la houkut­tele­maan asukkai­ta keskuskaupungista.
Fyy­sis­es­ti ei ole mitään ongel­maa siinä, että ker­rostalot sijait­se­vat keskel­lä kaupunkia ja omako­tialueet kaupun­gin ympäril­lä, mut­ta kun­tien välille tämä on aiheut­tanut eri­ar­voisu­ut­ta. Ker­rostalois­sa asuu keskimäärin pien­i­t­u­loisem­paa väkeä kuin omakoti­talois­sa. Omakoti­talois­sa asu­va keskilu­ok­ka on yleen­sä ter­veem­pää ja käyt­tää sik­si kun­tien sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja vähemmän.

Kaupunki­maisen asumisen suo­sion kasvu on viimeaikoina muut­tanut tätä asetel­maa. Eri­tyisen tärkeä muu­tos on odotet­tavis­sa, jos sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen rahoi­tus ote­taan pois kun­nil­ta. Täl­löin ei ole enää yhtä tärkeätä valikoi­da asukkaik­si ter­vet­tä keskiluokkaa.

Kun­nat ovat pyrki­neet vält­tämään sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kaikin keinoin. Kos­ka kun­ta ei saa asukkai­ta valit­taes­sa lait­taa oman kun­nan asukkai­ta etusi­jalle, run­saasti sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa rak­en­ta­va kun­ta houkut­telee asukkaik­seen myös naa­purikun­tien asunnontarvitsijoita.

Osa­puo­lia liikaa, edut vastakkaiset

Voi vain kade­htien kat­soa, kuin­ka suuria ja strate­gisia ratkaisu­ja Pohjo­is­maid­en muis­sa pääkaupungeis­sa on pystyt­ty tekemään. Tähän ver­rat­tuna Helsin­gin seudun kehit­tämi­nen on näperte­lyä, jos­sa naa­pu­rusten väli­nen kateus karkot­taa kalat kauas vesistä. Esimerkik­si Tukhol­mas­sa urban­is­min uuteen aal­toon varaudu­taan mas­si­ivisil­la infrain­vestoin­neil­la, jot­ka pain­ot­tuvat raideliikenteeseen.
Jos kun­nat joskus pää­si­sivätkin yksimielisyy­teen jostain, viime kädessä val­tion liiken­nevi­ra­nomaisil­la on jokin poikkea­va näke­mys asioiden tärkeysjärjestyk­ses­tä tai ainakin aikataulus­ta. Osa­puo­lia on yksinker­tais­es­ti liikaa, ja osa­puolten väliset edut liian vastakkaiset.

Val­tio­val­ta on havah­tunut Helsin­gin seudun heikkoon maankäytön suun­nit­telu­un. Maankäyt­tö- ja raken­nus­laki­in lisät­ti­in vuon­na 2009 pykälä 46 a, joka velvoit­taa pääkaupunkiseudun kun­nat laa­ti­maan yhteisen yleiskaa­van. Laki­in ei kuitenkaan tul­lut main­in­taa siitä, mil­loin yhteinen yleiskaa­va tulisi tehdä. Tätäkin pahempaa on, ettei yhteistä yleiskaavaa koskevas­sa lais­sa ole mitään mekanis­mia ratkaista kun­tien välisiä erimielisyyksiä.

Kun­tien val­tu­us­to­jen on vain hyväksyt­tävä yleiskaa­vat saman­sisältöis­inä. Tähän yksimielisyy­teen voi olla vaikea päästä. Val­tu­us­toille ei ole juurikaan annet­tu val­taa. Jos yksikin niistä muut­taa yleiskaavas­sa mitään, sitä ei ole hyväksyt­ty samansisältöisenä.

Ratkaisuk­si on esitet­ty, että kunkin kun­nan päät­täjät saisi­vat ottaa kan­taa yleiskaavaan vain oman kun­tansa alueelle. Mikä yhteinen yleiskaa­va sel­l­ainen on? Jokainen kun­ta tekee oman yleiskaa­vansa, ja lopuk­si ne liimataan yhteen? Tois­taisek­si toimi­in yhteisen yleiskaa­van laa­timisek­si ei ole ryhdytty.

Kun Jyr­ki Kataisen (kok) hal­li­tu­so­hjel­mas­ta neu­votelti­in, kun­tau­ud­is­tus otet­ti­in yhdek­si hal­li­tuk­sen tärkeim­mäk­si han­kkeek­si. Tätä hal­li­tu­so­hjel­man kohtaa kir­joit­ta­neessa työryh­mässä olti­in yksimielisiä, että kun­tarak­en­teemme suurim­mat epäko­h­dat löy­tyvät kas­vav­il­ta kaupunkiseuduil­ta, juuri tästä kalli­ista osaop­ti­moin­nista. Kun­tau­ud­is­tus epäon­nis­tui, mut­ta sen tarve ei ole kadon­nut mihinkään.
Kun­nan tehtävät on jaet­tavis­sa karkeasti palvelukun­taan ja kiin­teistökun­taan. Palvelukun­ta huole­htii opetuk­ses­ta, päivähoi­dos­ta, sosi­aali- ja ter­veyspalveluista ja niin edelleen. Kiin­teistökun­ta kaavoit­taa, rak­en­taa, hoitaa julk­ista liiken­net­tä ja huole­htii elinkeinopolitiikasta.

Helsingis­sä vain kak­si lau­takun­taa kokoon­tuu viikoit­tain: kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ja sen päätök­siä toimeen­pane­va yleis­ten töi­den lautakunta.
Palvelukun­nan ja kiin­teistökun­nan tehtäväkokon­aisuuk­sil­la on aivan eri­lainen opti­mikoko. Kun­han riit­tävä asukas­määrä, 20 000–50 000, on saavutet­tu, palvelukun­nan koon kas­vat­ta­mi­nen ei tuo­ta san­ot­tavia skaalae­tu­ja vaan pikem­minkin hallinnol­lista kankeutta.

Metropoli­hallinnolle päätös­val­ta maankäytössä

Kiin­teistökun­nan tehtävien osalta olisi erit­täin tärkeätä, että yksi kaupun­ki muo­dostaisi yhden kiin­teistökun­nan, kos­ka kaupunkikokon­aisu­u­den suun­nit­telem­i­nen osaop­ti­mointi­na naa­pureista piit­taa­mat­ta tai näitä vas­taan toimien tuot­taa huonoa jälkeä.

Epä­tarkoituk­sen­mukainen kun­ta­jako ja siitä seu­raa­va osaop­ti­moin­ti tuot­ta­vat suur­ta hait­taa kaupunkien kehi­tyk­selle, mis­tä lop­ul­ta kär­sii koko maa. Tässä esimerkkinä on käytet­ty Helsin­gin seu­tua, kos­ka kir­joit­ta­jat tun­te­vat sen parhait­en, mut­ta tätäkin kär­jistyneem­pi tilanne ulkop­uolisin silmin näyt­tää ole­van esimerkik­si Turus­sa ja Vaasassa.

Ongel­ma on kiin­teistökun­nan puolel­la. Se kos­kee lähin­nä kas­vavia kaupunke­ja, jois­sa tehdään suuria maankäytön ratkaisuja.

Suuril­la kaupunkiseuduil­la, joik­si tulee lukea ainakin Helsin­ki, Tam­pere ja Turku, olisi hyvä antaa kiin­teistökun­nan tehtävät nyky­isiä kun­tia suurem­mille yksiköille, joi­ta kut­su­taan tässä parem­man nim­i­tyk­sen puuttues­sa metropolihallinnoksi.

Metropoli­hallinnol­la tulisi olla päätös­val­ta maankäytöstä kokon­aan. Paikallista ään­tä voidaan kuul­la kun­nanosaval­tu­us­to­jen kaut­ta. Silti lop­ullisen päätös­val­lan olisi hyvä olla metropoli­hallinnol­la. Sil­lä estet­täisi­in esimerkik­si epämiel­lyt­täväk­si koet­tu­jen raken­nushankkei­den vas­tus­t­a­mi­nen ja muut NIM­BY-ilmiöt (”not in my back yard”; ei min­un takapi­hal­leni). Metropoli­hallinto voisi huole­htia myös sote-palveluista, ellei näitä oltaisi jär­jestämässä koko maakun­nan tasolle.

Pelisään­tö­jen selkeyt­tämisek­si olisi paras­ta, että metropoli­hallinto keräisi alueelta kun­nal­lisverot ja kiinteistöveron
sekä jakaisi ne asukaslu­vun ja joidenkin rasitustek­i­jöi­den suh­teessa peruskun­nille. Tämä vähen­täisi kan­nus­timia epäter­veeseen osaoptimointiin.
Tämän ohel­la olisi hyvä, ettei elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa tarvitse muiden opti­moitavien asioiden ohes­sa opti­moi­da vielä sitäkin, että päätök­set kohtel­e­vat kun­tia veron­saa­ji­na apteekkivaa’alla mitat­tuna tasapuolisesti.
Vielä tärkeäm­pää kuitenkin on, ettei paikallisil­la päät­täjil­lä ole vinoutunei­ta kan­nus­timia osaop­ti­moin­ti­in. Opet­taisi seudullista ajat­telua, kun sosi­aaliset velvoit­teet ja rahat oli­si­vat yhteiset.
Helsinkiläiset huo­maisi­vat, että Keilanie­mi on varsin hyvä paik­ka mon­elle toimis­tolle. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to pää­sisi lop­ul­ta kun­nol­la käyn­ti­in. Päät­täjät suun­taisi­vat tar­mon­sa koko kaupun­gin elinkeino­jen kehit­tämiseen sen sijaan, että käyt­täi­sivät aikansa naa­purikun­tien yri­tys­ten houkut­telemiseen oman kun­nan alueelle.

Reilu kil­pailu hyvästä, fuskaami­nen pahasta

Kun­tien väli­nen kil­pailu on peri­aat­teessa hyvä asia. Jos olisi vain yksi kun­ta, sen heikkoudet eivät pal­jas­tu­isi koskaan, kos­ka ei olisi mihin ver­ra­ta. Palve­lu­tuotan­non kus­tan­nus­ta­sos­sa on saman­lais­ten kun­tien välil­lä suuria ero­ja, joskin tämän kun­nolli­nen tutkimi­nen on vaikea­ta. Sekä laadun mit­taami­nen että tarve­vakioin­ti ovat vaikeita.
Olen­naista on, että kun­nat ovat perin huono­ja kopi­oimaan tois­t­en­sa hyviä ratkaisu­ja. Naa­purin parem­paa men­estys­tä selitetään yleen­sä epäreilul­la ver­tailu­asetel­mal­la. Parhait­en kun­tien välisiä kus­tan­nus­ta­so­ero­ja selit­tävät kun­tien tulot: kun­nil­la on taipumus käyt­tää kaik­ki tulonsa.

Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista sisältää hyvänä puole­na sen, että kun­taa palk­i­taan hyvän asuinympäristön tar­joamis­es­ta. Tämä kil­pailu toimii parhaim­mil­laan kaupunkiseu­tu­jen välil­lä, siis vaikka­pa Turun ja Tam­pereen välillä.

Saman kaupunkiseudun sisäl­lä kil­pailus­sa men­estymistä domi­noi­vat epäter­veet kil­pailukeinot. Täl­lainen kil­pailu ei ole edes nol­la­sum­mak­il­pailua. Epäter­veestä osaop­ti­moin­nista kär­sivät kaikki.

Sosi­aali- ja ter­veystoin­ta ollaan siirtämässä olen­nais­es­ti suurem­pi­in yksiköi­hin. Tämän voi tehdä hyvin tai huonosti.

Huonoin vai­h­toe­hto olisi toimia niin kuin on tehty erikois­sairaan­hoi­dos­sa: monop­o­lisoi­da toim­inta yhdelle tuot­ta­jalle, joka lähet­tää laskut hoi­dos­ta poti­laan asuinkun­nalle. Epäter­ve kil­pailu asukkaiden valin­nas­sa säi­ly­isi ennal­laan, mut­ta monop­o­lin hai­tat koros­tu­isi­vat. Täl­lais­takin jos­sain vai­heessa esitet­ti­in, mut­ta siitä ajatuk­ses­ta on onnek­si luovuttu.

Pitäisi toimia toisin päin. Olisi hyvä olla keskenään kil­paile­via tuot­ta­jaor­gan­isaa­tioi­ta, jot­ka voivat olla yksi­ty­isiä tai kun­tien ylläpitämiä, mut­ta poti­laista aiheutu­vat kus­tan­nuk­set jaet­taisi­in koko seudun kesken. Täl­löin ei tietenkään samas­ta hoi­dos­ta mak­set­taisi eri­laisia hin­to­ja riip­puen siitä, onko organ­isaa­tio haaskaa­va vain toim­intansa hyvin organisoinut.

46 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 7. Kehityksen tulppa — kaupunkiseutujen hajaantunut hallinto”

  1. “Kun­tien väli­nen kil­pailu on peri­aat­teessa hyvä asia”

    Kun­tien välil­lä ei ole eikä voikaan olla oikeaa kil­pailua palve­lu­tuotan­nos­sa, kos­ka markki­namekanis­mia ei käytän­nössä ole. Yksikään ter­ve ihmi­nen ei muu­ta toisen kun­nan puolelle sik­si, että siel­lä on parem­mat ter­veyskeskuk­set (kos­ka yksikään ter­ve ihmi­nen ei käytä ter­veyskeskusten palvelui­ta), ja vero­tu­lo­jen tasaus pitää huolen siitä, että palve­lu­tuotan­non tehokku­us ei näy edes veroasteessa.

    Asuin­paikkaan perus­tu­va palve­lu­tuotan­to on todel­la type­r­ää, ja täl­lais­ten alue­mo­nop­o­lien väli­nen kil­pailu johtaa parhaas­sakin tapauk­ses­sa ain­oas­taan asuinaluei­den segregaatioon.

  2. Osmo: “Pitäisi toimia toisin päin. Olisi hyvä olla keskenään kil­paile­via tuot­ta­jaor­gan­isaa­tioi­ta, jot­ka voivat olla yksi­ty­isiä tai kun­tien ylläpitämiä, mut­ta poti­laista aiheutu­vat kus­tan­nuk­set jaet­taisi­in koko seudun kesken. Täl­löin ei tietenkään samas­ta hoi­dos­ta mak­set­taisi eri­laisia hin­to­ja riip­puen siitä, onko organ­isaa­tio haaskaa­va vain toim­intansa hyvin organisoinut.”

    Näin juuri.
    Ja niin, että (sama) raha seu­raa poti­las­ta ja siihen vaku­u­tus­po­h­jainen jär­jestelmä sopisi eri­no­mais­es­ti. Ja vaku­u­tus olisi tietysti val­takun­nalli­nen, ei seudulli­nen — ja sairaus­vaku­u­tushan meil­lä jo onkin, se vain ei toi­mi sairausvakuutuksena.

  3. “Kaupunki­maisen asumisen suo­sion kasvu on viimeaikoina muut­tanut tätä asetel­maa. Eri­tyisen tärkeä muu­tos on odotet­tavis­sa, jos sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen rahoi­tus ote­taan pois kun­nil­ta. Täl­löin ei ole enää yhtä tärkeätä valikoi­da asukkaik­si ter­vet­tä keskiluokkaa.”

    Muut­toli­ike aiheut­taa kuitenkin rahoi­tu­songel­man, kun uusien aluei­den infra pitää rak­en­taa ja uusia koulu­ja pitää perus­taa (päiväko­tien kus­tan­nuk­set siir­tyvät sote-alueelle?) Näi­den kus­tan­nusten takaisin­mak­su vero­tu­loina kestää pitkään. Jos kun­nat saa­vat alhaisel­la korol­la lainaa, tämä ei olisi ongel­ma, mut­ta investoin­tika­tot ym. han­kaloit­ta­vat asi­aa. Elinkaari­ra­hoi­tus­sopimuk­set tull­e­vatkin yleistymään, vaik­ka kokon­aisuute­na ne ovat usein kalli­ita. Toisaal­ta niis­sä on se hyvä puoli, että käyt­töaikaiset ja rahoi­tuskus­tan­nuk­set tule­vat näkyvi­in sopimus­ta tehtäessä, muuten nähdään hel­posti vain investointikustannus.

  4. Osmo, väit­tämäsi mukaan Lon­toon, Pari­isin jne hallinto ei toi­mi. Läh­es kaik­ki metropo­lialueet muo­dos­tu­vat use­am­mista kaupungeista kuin vain yhdestä. Jopa Tukhol­ma on use­am­man kun­nan ja yhden kaupun­gin muodostama.

    Siinä olet oike­as­sa, että kun­tau­ud­is­tus pitää tehdä. Tehot­tomat, liian suuret yksiköt, kuten Helsin­ki, Espoo ja Van­taa, pitää pilkkoa tehokkaammiksi.

    Siinä taas olet täysin väärässä, että kil­pailu aiheut­taisi osaop­ti­moin­tia. Päin vas­toin. Täl­läkin het­kel­lä Helsin­ki osaop­ti­moi pien­talo­ja Sipool­ta varaste­tulle maalle, vaik­ka se on juuri se kolk­ka Sipoos­ta, johon ei kan­na­ta rak­en­taa (jo kok­naisu­ut­ta ajatel­laan). Pohjois Sipoos­sa­han on laa­jo­ja aluei­ta ole­mas­sa ole­van radan var­res­sa, siis juuri sel­l­aises­sa paikas­sa, johon muual­la Euroopas­sa perustet­taisi­in uusia kaupunkeja.

    Kun­tau­ud­is­tus, jos­sa isot kun­nat pilko­taan ja kukin kun­ta löytää roolin­sa kokon­aisu­udessa, on tehokkain ratkaisu myös Suomes­sa Pääkaupunkiseudul­la. Uud­is­tuk­sen onnis­tu­mista tukee, kun lääni­u­ud­is­tussekoilu perutaan, val­tion alue­hallinto kerätään toimiviksi yksiköik­si ja samal­la Pääkaupunkiseu­tu kan­sain­välisen mallin mukaan erote­taan “omak­si läänikseen”. Raja voisi kulkea esimerkik­si Kehä I:stä pitkin aluk­si ja kun sen siäpuoli aikanaan olisi raken­net­tu, niin se siir­ret­täisi­in Kehä II:lle.

    1. Kalle, alan kyl­lästyä tähän jakut­tamiseesi ja siihen, että et kor­jaa argu­ment­ti­asi, vaik­ka sen kor­jaisi kuin­ka mon­ta ker­taa hyvänsä.
      Mikä on oikea kun­takoko riip­puu tietysti siiutä, mitäå kun­nal­la tarkoite­taan. Suo­ma­laisen kun­nan tåärkein tehtäv on tois­taiosek­si ollut ter­vey­den­hoito ja kun­ta­lais­ten sairaus­vaku­u­tusyk­sikkönä toim­imi­nen. Pari­isil­la ei ole tätä tet­tävää. Pari­i­sis­sa kaupunkia suun­nitel­laan kokon­aisuute­na, juuri niin kuin minä esitän.

  5. teekkari:

    Kun­tien välil­lä ei ole eikä voikaan olla oikeaa kil­pailua palve­lu­tuotan­nos­sa, kos­ka markki­namekanis­mia ei käytän­nössä ole… 

    Tuo ei pidä paikkansa. Kun­tien välil­läkin muut­taa ihmisiä, mut­ta eri­tyis­es­ti fik­sut alueelle muut­ta­vat val­it­se­vat asuin­paikkansa yhtälöl­lä johon kuu­luu palve­lut ja äyri. Kun aikoinaan tulin Pääkaupunkiseudulle, asuimme het­ken Espoos­sa. Kun­ta on huonos­ti johdet­tu, sen palve­lut oli­vat mei­dän kannal­tamme surkeat ja äyri korkea. Viimek­si­mainit­tu ei tosin pienel­lä pal­ka­lla merkin­nyt kovin paljoa, mut­ta kuitenkin. Muu­timme muualle, kun­taan joka oli parem­min johdet­tu, parem­mat palve­lut ja pienem­pi äyri. 

    Kun Teekkari kas­vaa ja joutuu miet­timään mm. päivähoitoa ja koulu­ja, niin ajatuk­set muut­tuvat. Tiedän lukuisia tut­tavia, jot­ka läh­tivät Espoos­ta Kirkkon­um­melle, kos­ka siel­lä yhtälö oli paljon parem­pi 90-luvul­la. Kun­tien väli­nen kil­pailu asukkaista on hyvä asia.

  6. Ville:
    ‘snip’
    Muut­toli­ike aiheut­taa kuitenkin rahoi­tu­songel­man, kun uusien aluei­den infra pitää rak­en­taa ja uusia koulu­ja pitää perus­taa (päiväko­tien kus­tan­nuk­set siir­tyvät sote-alueelle?)
    ‘snip’

    Päiväkodit ovat nyky­isin varhaiskas­va­tus­ta (jot­ta saadaan las­ten­tarhanopet­ta­jien palk­ka nouse­maan opet­ta­jien tasolle) — eivät siis kuu­lu enää soteen.

  7. Raimo K: Päiväkodit ovat nyky­isin varhaiskas­va­tus­ta (jot­ta saadaan las­ten­tarhanopet­ta­jien palk­ka nouse­maan opet­ta­jien tasolle) – eivät siis kuu­lu enää soteen. 

    Kun koulu­jen ja päiväko­tienkin val­in­ta vapau­tuu yli kun­tara­jo­jen, voisi olla yksinker­tais­in­ta siirtää nekin nyky­isiä kun­tia isom­pi­en yksiköi­den vas­tu­ulle. Tulee vain ylimääräistä byrokra­ti­aa, kun kun­nat laskut­ta­vat toisiaan.

  8. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, onko poli­ti­ikas­sa lautakunta/valtuusto/eduskunta tasoil­la paljonkin Kalle­ja? Ts tyyppe­jä jot­ka tois­ta­vat omia
    mantro­jaan vuosikau­sia, tosi­a­sioista välit­tämät­tä ja niistä kiinnostumatta?

    Joidenkin maa­han­muut­to tai avi­o­li­it­toa­sioiden ympäril­lä näyt­täisi kyl­lä riit­tävän, mut­ta kaupunkisu­un­nitelunkin puolella?

  9. Osaako kukaan selit­tää mik­si erikois­sairaan­hoito, sekä vesi- ja jäte­huolto voivat toimia kun­tara­jo­jen yli itsenäis­inä organ­isaa­tioina jot­ka sekä omis­ta­vat infransa että tuot­taa palvelui­ta mut­ta joukkoli­ikenne ei?

    HSL:han vain tilaa joukkoli­iken­nepalve­lut bus­si­fir­moi­il­ta, HKL:ltä ja VR:ltä, mut­ta ei omista ain­oatakaan bus­sia, junaa tai raitio­vaunua, ei edes k1skoja tai tun­nelei­ta, vaan kalus­ton ja verkos­ton rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to on kokon­aan kaupunkien ja val­tion vas­tu­ul­la, tai bussien kohdalal yksi­ty­is­ten bus­si­fir­mo­jen. Sik­si isot raide­hankkeet raken­netaan jälk­i­jät­töis­es­ti kos­ka kaupun­git joiden mail­la ne kul­kee sekä val­tio ei halua invas­toi­da niihin ennenkuin vas­ta sit­ten kun on vält­tämätön­tä jjos silloinkaan.

    Jonkun vesi­tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen on kanssa kallista ja aikaavievää puuhaa, mut­ta HSY raken­nut­taa ja omis­taa ne kokon­aan itse ja kun­nat makssa­vat HSY:n kus­tan­nuk­set yhteis­es­ti ilman suurem­pia riitoja.

  10. Kalle:
    Osmo, väit­tämäsi mukaan Lon­toon, Pari­isin jne hallinto ei toi­mi. Läh­es kaik­ki metropo­lialueet muo­dos­tu­vat use­am­mista kaupungeista kuin vain yhdestä. Jopa Tukhol­ma on use­am­man kun­nan ja yhden kaupun­gin muodostama.

    Siinä olet oike­as­sa, että kun­tau­ud­is­tus pitää tehdä. Tehot­tomat, liian suuret yksiköt, kuten Helsin­ki, Espoo ja Van­taa, pitää pilkkoa tehokkaammiksi.

    Siinä taas olet täysin väärässä, että kil­pailu aiheut­taisi osaop­ti­moin­tia. Päin vas­toin. Täl­läkin het­kel­lä Helsin­ki osaop­ti­moi pien­talo­ja Sipool­ta varaste­tulle maalle, vaik­ka se on juuri se kolk­ka Sipoos­ta, johon ei kan­na­ta rak­en­taa (jo kok­naisu­ut­ta ajatel­laan). Pohjois Sipoos­sa­han on laa­jo­ja aluei­ta ole­mas­sa ole­van radan var­res­sa, siis juuri sel­l­aises­sa paikas­sa, johon muual­la Euroopas­sa perustet­taisi­in uusia kaupunkeja.

    Kun­tau­ud­is­tus, jos­sa isot kun­nat pilko­taan ja kukin kun­ta löytää roolin­sa kokon­aisu­udessa, on tehokkain ratkaisu myös Suomes­sa Pääkaupunkiseudul­la. Uud­is­tuk­sen onnis­tu­mista tukee, kun lääni­u­ud­is­tussekoilu perutaan, val­tion alue­hallinto kerätään toimiviksi yksiköik­si ja samal­la Pääkaupunkiseu­tu kan­sain­välisen mallin mukaan erote­taan “omak­si läänikseen”. Raja voisi kulkea esimerkik­si Kehä I:stä pitkin aluk­si ja kun sen siäpuoli aikanaan olisi raken­net­tu, niin se siir­ret­täisi­in Kehä II:lle.

    Nyky­isiä pk-seudun kaupunke­ja ei pidä men­nä pilkko­maan kos­ka vuokrat­alovoit­toiset alueet kuten Itä-Helsin­ki jäi­sivät häviäjiksi. 

    Nykyiset Espoo, Van­taa ja Kau­ni­ainen oli­si­vat ne jot­ka pitäisi liit­tää Helsinki­in, mut­ta ei niiden ulkop­uolelta mitään. Näil­lä on jo nyt yht­enäi­nen kun­nal­lis­tekni­ik­ka ja infra­struk­tu­uri ja muu palvelu­verkko. Rahaa säästy­isi kun päällekkistä hallintoa suoraviivaistettaisiin.

  11. Stal­in sanoi aikoinaan, että kun maat yhdis­tetään, niin tehokku­us kas­vaa. Jotkut tuo­hon vieläkin uskovat.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, alan kyl­lästyä tähän jakut­tamiseesi ja siihen, että et kor­jaa argu­ment­ti­asi, vaik­ka sen kor­jaisi kuin­ka mon­ta ker­taa hyvänsä.

    Kiin­nos­taisi tietää, mis­sä Kalle oli väärässä. Tämä “väärässä olo” haiskahti vähän siltä, että hän vain oli jos­sain asi­as­sa eri mieltä kuin sinä.

    (Huonos­ti jär­jestet­ty kil­pailu ja osaop­ti­moin­ti voisi­vat kor­reloidakin, mut­ta pidin tuo­ta kohtaa Kallen tek­stis­sä vain mie­lenki­in­toise­na retorise­na keinona.)

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    … Pari­isil­la ei ole tätä tet­tävää. Pari­i­sis­sa kaupunkia suun­nitel­laan kokon­aisuute­na, juuri niin kuin minä esitän.

    Pari­isin kaupungi­nosat ovat suo­ma­laisel­la mit­ta­pu­ul­la itsenäisiä kaupunke­ja. Helsin­ki taas on mallies­imerk­ki organ­isaa­tios­ta, joka ei toi­mi. Se on liian iso ja liian moniker­roksi­nen ollak­seen tehokas.

    Olemme samaa mieltä tavoit­teesta, mut­ta sin­un kun­tau­ud­is­tus­mall­isi ei vie tavoit­teeseen, vaan lisää pelkästään turhaa byrokratiaa.

    1. Pari­isin kaupungi­nosat voivat olla “itsenäöisiä” eli päät­tävät itsenäis­es­ti siitä hyvin vähäis­es­tä määrästä asioi­ta, joista päät­tävät. Eivät kuitenkaan ter­vey­den­huol­losta, ei liiken­nesu­un­nit­telus­ta eikä kai kaavoituk­ses­takaan kuin joidenkin detaljien osalta. Koulu­toimikin taitaa olla val­tion vas­tu­ul­la. Eikä niil­lä ymmärtääk­seni ole vero­tu­soikeut­ta. On täyhsin harhaan­jo­htavaa ver­ra­ta ran­skalaisia kun­tia suo­ma­laisi­in kun­ti­in. Ran­skas­sa on usei­ta kun­tia, jois­sa ei asu ketään. Minä pidän tätä harhaan­jo­htamista jo tahal­lise­na, kos­ka tuo väite on oikaistu mon­ta kertaa.

  14. R.Silfverberg:
    HSL:han vain tilaa joukkoli­iken­nepalve­lut bus­si­fir­moi­il­ta, HKL:ltä ja VR:ltä, mut­ta ei omista ain­oatakaan bus­sia, junaa tai raitio­vaunua, ei edes k1skoja tai tun­nelei­ta, vaan kalus­ton ja verkos­ton rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to on kokon­aan kaupunkien ja val­tion vas­tu­ul­la, tai bussien kohdalal yksi­ty­is­ten bus­si­fir­mo­jen. Sik­si isot raide­hankkeet raken­netaan jälk­i­jät­töis­es­ti kos­ka kaupun­git joiden mail­la ne kul­kee sekä val­tio ei halua invas­toi­da niihin ennenkuin vas­ta sit­ten kun on vält­tämätön­tä jjos silloinkaan. 

    Mitä ihmettä? Todel­lisu­ushan menee juuri päin­vas­toin kuin mitä kuvaat. Kun­nat ja val­tio ovat juuri rak­en­ta­neet Espooseen metrolin­jan ja Van­taalle rauta­tien. HSL:ltä ei ole kum­mas­takaan kysyt­ty hölkäsen pöläys­tä, mut­ta mak­sum­iehek­si se kyl­lä kel­paa – ja lip­pu­jen hin­nat uhkaa­vat nyt sit­ten nous­ta aivan poskettomasti.

    Kum­mas­sakaan han­kkeessa ei ole HSL:n talouden kannal­ta minkään­laista järkeä, eikä HSL kuu­na kul­lan päivänä olisi niitä pan­nut alulle, jos päätös­val­ta olisi ollut sil­lä ja vain sil­lä. Han­kkeet ovat ensisi­jais­es­ti maankäyt­töhankkei­ta, joista hyö­tyvät kun­nat ja rakennusliikkeet.

  15. Erk­ki Nii­ni:
    Stal­in sanoi aikoinaan, että kun maat yhdis­tetään, niin tehokku­us kas­vaa. Jotkut tuo­hon vieläkin uskovat. 

    Kun­nat eivät ole mitään mai­ta. Saman alueen kun­nis­sa asuu samaa kansaa etnis­es­tä näkökul­mas­ta. Kun­nat eivät saa käy­dä itsenäistä ulko­maankaup­paa, niil­lä ei ole omaa armei­jaa jne. Val­tio pääät­tää viime kädessä kun­tien rajoista. Sen ymäärtääk­seen ei pidä olla edes mikään Stalin.

  16. Kalle: Osmo, väit­tämäsi mukaan Lon­toon, Pari­isin jne hallinto ei toi­mi. Läh­es kaik­ki metropo­lialueet muo­dos­tu­vat use­am­mista kaupungeista kuin vain yhdestä. Jopa Tukhol­ma on use­am­man kun­nan ja yhden kaupun­gin muodostama.

    Lon­toos­sa on 15–21 miljoon­aa asukas­ta, pääkaupunkiseudul­la n 1 miljoona

    Asukas­määrät ovat totaalisen eri­laisia ja tarvit­se­vat eri­laiset hallintoratkaisut

    Lon­took­si käsitetään yleen­sä niin san­ot­tu Suur-Lon­toon (Greater Lon­don) alue, joka koos­t­uu 32 kaupunkipi­iristä sekä Lon­toon Citys­tä (City of London).

    Vaik­ka näil­lä on laa­ja itse­hallinto nin ne eivät ole yhtä itsenäisiä kuin Helsinki,Espoo , Vantaa

    Koko Suur-Lon­toon yhteinen hallintoelin on Suur-Lon­toon yleishallintovi­ra­nomainen , johon kuu­lu­vat vaaleil­la valit­tu pormes­tari sekä hän­tä avus­ta­va 25-jäs­eni­nen edustajisto. 

    Tämä elin toimii koor­di­naat­to­ri­na ja voi päät­tää yli kaupunkiosavaltuustojen

    Yleishallintovi­ra­nomainen vas­taa myös Suur-Lon­toon poliisitoimesta .

  17. Daniel Fed­er­ley: Mitä ihmettä? Todel­lisu­ushan menee juuri päin­vas­toin kuin mitä kuvaat. Kun­nat ja val­tio ovat juuri rak­en­ta­neet Espooseen metrolin­jan ja Van­taalle rauta­tien. HSL:ltä ei ole kum­mas­takaan kysyt­ty hölkäsen pöläys­tä, mut­ta mak­sum­iehek­si se kyl­lä kel­paa – ja lip­pu­jen hin­nat uhkaa­vat nyt sit­ten nous­ta aivan poskettomasti. 

    Län­simetroa alet­ti­in tosis­saan suun­nitel­la jo 50 vuot­ta sit­ten. Kehärataa 30 vuot­ta sit­ten. Ei ne niihin kart­toi­hin ilmestynyt kenenkään “hul­lun” taholta.

    1970-luvun alus­sa oli tarkoi­tus perus­taa kun­tali­it­to pk-seudun kun­tien kanssa täl­lais­ten suurhankkei­den toteut­tamisek­si. Espoo harasi vas­taan ja lop­putu­lok­se­na syn­tyi vain HSL:n edeltäjä YTV jol­la ei ollut mitään eri­ty­istä bud­jet­tia tai toimi­val­taa toteut­taa mitään. Vas­ta 1980-luvun puo­livälis­sä päästi­in niin pitkälle että saati­in yhteinen matkalippusysteemi.

    Sitä tarkoi­tan sil­lä että raideli­iken­nehanke­keet raken­net­ti­in jälk­i­jät­töis­es­ti, kos­ka ei ollut ylikun­nal­lista organ­isaa­tio­ta joka olisi toteut­tanut ne. Sen­si­jaan ylikun­nal­lisia sairaaloi­ta, vesi ja viemäri ja jäte­huolto­hankkei­ta on voitu toteut­taa pitkäjän­teis­es­ti kun on ollut yhteinen organisaatio.

    Siitä miten kus­tan­nuk­sia jyvitetään tai pitäisi jyvit­tää kun­ta­lais­ten kesken on lop­pu­jen lopuk­si kyse. Onhan se selvää että län­simet­ros­ta hyö­tyvät myös van­taalaiset ja kehäradas­ta espoolaiset ja niistä hyö­tyvät kyseis­ten kaupunkien elinkei­noelämä, eli sik­si on väärin että matkalip­pu­jen hin­to­ja joudu­taan korot­ta­maan mikä johtaa siihen että koko joukkoli­iken­teen suo­sio kär­sii, vaan kun­tien ja elinkei­noelämän pitäisi ennem­min olla mukana rahoittamassa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Pari­isin kaupungi­nosat voivat olla “itsenäöisiä” eli päät­tävät itsenäis­es­ti siitä hyvin vähäis­es­tä määrästä asioi­ta, joista päät­tävät. Eivät kuitenkaan ter­vey­den­huol­losta, ei liiken­nesu­un­nit­telus­ta eikä kai kaavoituk­ses­takaan kuin joidenkin detaljien osalta. Koulu­toimikin taitaa olla val­tion vas­tu­ul­la. Eikä niil­lä ymmärtääk­seni ole vero­tu­soikeut­ta. On täyhsin harhaan­jo­htavaa ver­ra­ta ran­skalaisia kun­tia suo­ma­laisi­in kun­ti­in. Ran­skas­sa on usei­ta kun­tia, jois­sa ei asu ketään. Minä pidän tätä harhaan­jo­htamista jo tahal­lise­na, kos­ka tuo väite on oikaistu mon­ta kertaa.

    On myös täysin mie­len­vikaista ver­ra­ta Helsinkiä yhteenkään miljoon­akaupunki­in. Lon­too, Berli­i­ni, Pari­isi tai New York ei ole mitenkään ver­rat­tavis­sa puolen miljoo­nan asukkaan Helsinki­in tai edes pääkaupunkiseu­tu­un. Sopi­vampi ver­tailuko­h­ta löy­tyy var­masti kun hakee väestöltään samankokoista taa­ja­maa Euroopas­ta tai jois­tain USA:n osavaltioista. 

    Vaik­ka asia on tiedos­sa, niin silti tapah­tuu ver­tailua “urbaani­in ihmeeseen”. Mik­si? Kaik­ki myös tietävät, että suuria kokon­aisuuk­sia on mah­do­ton hal­li­ta ellei niitä jaa pienem­pi­in osiin.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Pari­isin kaupungi­nosat voivat olla “itsenäöisiä” eli päät­tävät itsenäis­es­ti siitä hyvin vähäis­es­tä määrästä asioi­ta, joista päät­tävät. Eivät kuitenkaan ter­vey­den­huol­losta, ei liiken­nesu­un­nit­telus­ta eikä kai kaavoituk­ses­takaan kuin joidenkin detaljien osalta. Koulu­toimikin taitaa olla val­tion vas­tu­ul­la. Eikä niil­lä ymmärtääk­seni ole vero­tu­soikeut­ta. On täyhsin harhaan­jo­htavaa ver­ra­ta ran­skalaisia kun­tia suo­ma­laisi­in kun­ti­in. Ran­skas­sa on usei­ta kun­tia, jois­sa ei asu ketään. Minä pidän tätä harhaan­jo­htamista jo tahal­lise­na, kos­ka tuo väite on oikaistu mon­ta kertaa.

    No on sin­u­akin oikaistu mon­ta ker­taa tuos­ta “kokon­aisop­ti­moin­nin” harhas­ta suurenta­mal­la organ­isaa­tiokoko­ja, mut­ta ei tun­nu menevän perille.

    Sveit­sis­sä on yli 3000 kun­taa ja niil­lä on vero­tu­soikeus ja ne kil­pail­e­vat keskenään, lisäk­si ihmiset saa­vat päät­tää ihan oikeasti demokraat­tis­es­ti asioista ohi poli­itikko­jen ja silti hom­mat toimi­vat huo­mat­ta­van tehokkaasti näi­hin Soini­vaar­alaisi­in poli­it­tisi­in kokon­aisop­ti­moin­ti härdellei­hin verrattuna.

    Ai niin, varastet­tu tavara ja natsikulta…

  20. hup­sis: No on sin­u­akin oikaistu mon­ta ker­taa tuos­ta “kokon­aisop­ti­moin­nin” harhas­ta suurenta­mal­la organ­isaa­tiokoko­ja, mut­ta ei tun­nu menevän perille.

    Sveit­sis­sä on yli 3000 kun­taa ja niil­lä on vero­tu­soikeus ja ne kil­pail­e­vat keskenään, lisäk­si ihmiset saa­vat päät­tää ihan oikeasti demokraat­tis­es­ti asioista ohi poli­itikko­jen ja silti hom­mat toimi­vat huo­mat­ta­van tehokkaasti näi­hin Soini­vaar­alaisi­in poli­it­tisi­in kokon­aisop­ti­moin­ti härdellei­hin verrattuna. 

    Sveitsin suurim­mat erot Suomeen ovat että se on liit­to­val­tio ja se on keskel­lä Euroop­paa ja että se on pin­ta-alal­taan paljon Suomea pienem­pi ja väestöti­heys on tasaisem­pi. Se että se on keskel­lä Euroop­paa ja pystyy rahas­ta­maan kaut­takulkuli­iken­teel­lä on aika ratkai­se­va etu ja sitä on har­rastet­tu kivikaudelta asti.
    Myös matkailu tuot­taa aivan toisel­la hehtaar­il­la kuin Suomen matkailu.

  21. Osmo Soin­in­vaara:

    Mikä on oikea kun­takoko riip­puu tietysti siiutä, mitäå kun­nal­la tarkoite­taan. Suo­ma­laisen kun­nan tåärkein tehtäv on tois­taiosek­si ollut ter­vey­den­hoito ja kun­ta­lais­ten sairaus­vaku­u­tusyk­sikkönä toim­imi­nen. Pari­isil­la ei ole tätä tet­tävää. Pari­i­sis­sa kaupunkia suun­nitel­laan kokon­aisuute­na, juuri niin kuin minä esitän. 

    Eli mil­loin tämä ter­vey­den­huol­lon epäko­h­ta kor­jataan ja vas­tuu pois­te­taan kun­nil­ta? Sekavi­in ja hölmöi­hin kun­tali­itoshankkeisi­in on tuh­lat­tu sato­ja miljoo­nia kam­pavi­inere­itä ja vain sen takia että *ehkä* muu­tamia ter­veyskeskuk­sia saadaan ajet­tua alas.

  22. R.Silfverberg: Nyky­isiä pk-seudun kaupunke­ja ei pidä men­nä pilkko­maan kos­ka vuokrat­alovoit­toiset alueet kuten Itä-Helsin­ki jäi­sivät häviäjiksi… 

    Siitä olen samaa mieltä, että vuokrat­alot keskel­lä ei mitään ovat ongel­ma, mut­ta esimerkik­si Vuosaaren kaupun­ki sat­a­m­i­neen ei oikein kuu­losta häviäjältä. Tuo argu­ment­ti on täysin kestämätön.

    Helsinkiä nyky­muo­dos­saan ei saa­da toim­i­maan. Siinä on vain tarpeet­to­mia, kalli­ita hallintok­er­roksia, jot­ka eivät tuo­ta kun­ta­lais­ten tarvit­semia palvelui­ta ja jot­ka ovat liian etääl­lä taval­lis­es­ta kuntalaisesta. 

    Juuri eilen jut­telin yhden Laut­tasaare­laisen ystäväni kanssa palveluista. Heil­lä on ollut joku tien­risteys koko kesän auki muu­ta­man reunakiv­en takia. Kun Laut­tasaari on taas itsenäi­nen, tuo­ta ei tapah­du. Viikon työ­maan jäl­keen, joku soit­taa kaupung­in­jo­hta­jalle, pistäpä Ville pojat töi­hin. Pienet kun­nat ovat ylivoimaisen ket­ter­iä palvelutuotannossaan.

    1. Jos Laut­tasaari olisi itsenäi­nen, sen kan­nat­taisi ehkä katkaista Län­siväylä tai ainakin kieltää sitä pitkin läpi­a­jo, kos­ka asum­isolo­suh­teet Laut­tasaa­res­sa parani­si­vat olen­nais­es­ti. Osaop­ti­moin­nil­la Suo­mi nousuun!
      Tämä ei ole ihan teo­ri­aa. Helsinki­hän on estänyt Kehä II:n jatkamisen, kos­ka Helsin­ki ei sitä tarvitse ja espoolais­ten ongel­mat eivät kuu­lu Helsingille. 

  23. Daniel Fed­er­ley: …Kun­nat ja val­tio ovat juuri rak­en­ta­neet Espooseen metrolin­jan ja Van­taalle rautatien… 

    Vähän eri tyyp­pisiä rato­ja. Län­simetro on teknis­es­ti lois­ta­va ja taloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton. Kehära­ta on ilmeis­es­ti tois­in­päin. Ihmette­len vieläkin, mik­si Espoolaiset läh­tivät mak­samaan metron kus­tan­nuk­sia. Siitähän Län­simet­rossa on peri­aat­teessa kyse. Sinän­sä helsinkiläisiltä nerokkaasti ajateltu.

    Lento­kent­tära­ta on enem­män kansalli­nen, ei seudulli­nen han­ke, kos­ka Helsin­ki — Van­taan sta­tus euroop­palaise­na lentoli­iken­teen sol­mu­na vaatii ratay­htey­den imagol­lis­es­ti ei teknis­es­ti. Van­taalaise­na saati Helsinkiläisenä päät­täjänä en olisi suos­tunut lait­ta­maan kun­tien rahaa sinän­sä lento­ken­tän kannal­ta tärkeään yhtey­teen tai korkein­taan välille Lento­kent­tä — Mar­tin­laak­so, jon­ka voi kat­soa kaupun­gin sisäisek­si yhtey­dek­si. Sekin olisi ollut halvem­pi tehdä light raili­na kuten koko Espoon suunta.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Uno­hdit sanoa, että maa elää varaste­tun rahan kätkemisellä…. 

    Sanois­in ennem­min pelaste­tun rahan kätkemisel­lä. Sveit­sil­lä oli mm. toisen maail­man sodan aikana tärkeä rooli, kun juu­ta­laiset suvut pelas­ti­vat pääo­mi­aan nat­seil­ta. Tiuk­ka pankkisalaisu­us jois­sakin mais­sa on äärim­mäisen tärkeä asia. Se rajoit­taa poli­itikko­jen. kuten kansal­lis­sosial­is­tit ja muut sosial­is­tit, mah­dol­lisu­ut­ta ryövätä kansalaisia.

  25. Kalle: Sanois­in ennem­min pelaste­tun rahan kätkemisel­lä. Sveit­sil­lä oli mm. toisen maail­man sodan aikana tärkeä rooli, kun juu­ta­laiset suvut pelas­ti­vat pääo­mi­aan natseilta.
    ‘snip’

    Ja kun keski­tysleireiltä ei monikaan tul­lut omaisu­ut­taan peräämään, siel­lähän ne edelleen ovat. Pelastettuna.

  26. Kalle: Siitä olen samaa mieltä, että vuokrat­alot keskel­lä ei mitään ovat ongel­ma, mut­ta esimerkik­si Vuosaaren kaupun­ki sat­a­m­i­neen ei oikein kuu­losta häviäjältä. Tuo argu­ment­ti on täysin kestämätön.
    ‘snip’

    Jos Vuosaari olisi (ollut) itsenäi­nen, ei siel­lä mitään sata­maa olisi. Kestämätön argu­ment­ti, kyllä!

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Laut­tasaari olisi itsenäi­nen, sen kan­nat­taisi ehkä katkaista Län­siväylä tai ainakin kieltää sitä pitkin läpi­a­jo, kos­ka asum­isolo­suh­teet Laut­tasaa­res­sa parani­si­vat olen­nais­es­ti. Osaop­ti­moin­nil­la Suo­mi nousuun!
    Tämä ei ole ihan teo­ri­aa. Helsinki­hän on estänyt Kehä II:n jatkamisen, kos­ka Helsin­ki ei sitä tarvitse ja espoolais­ten ongel­mat eivät kuu­lu Helsingille. 

    Ei vaan sen kan­nat­tasi per­iä tietul­lia Man­ner-Helsin­gin ja Laut­tasaaren välil­lä ajav­il­ta ulkokun­ta­laisil­ta. Espoon suun­taan ajami­nen sal­lit­taisi­in kuten ennenkin, kos­ka Laut­tasaaren työ­paikkoi­hin tulee paljon espoolaisia töi­hin. ja toisaal­ta moni laut­tis­lainen käy Espoos­sa töis­sä. Metro­tun­neli kan­nat­taisi täyt­tää vedel­lä ettei kukaan pääse livah­ta­maan mak­sut­ta saaren ohi. Se olisi Laut­tasaaren etu että autot seiso­vat ruuhkas­sa ja vielä mak­saisi­vat siitä. Nämä toimen­piteet nos­taisi­vat Laut­tasaaren asun­to­jen hin­to­ja ja toisi työ­paikko­ja saarelle jonne kel­paisi vain korkealle koulutet­tua espoolaista valkokaulusköyhälistöä.

  28. Kalle: Siitä olen samaa mieltä, että vuokrat­alot keskel­lä ei mitään ovat ongel­ma, mut­ta esimerkik­si Vuosaaren kaupun­ki sat­a­m­i­neen ei oikein kuu­losta häviäjältä. Tuo argu­ment­ti on täysin kestämätön.

    Helsinkiä nyky­muo­dos­saan ei saa­da toim­i­maan. Siinä on vain tarpeet­to­mia, kalli­ita hallintok­er­roksia, jot­ka eivät tuo­ta kun­ta­lais­ten tarvit­semia palvelui­ta ja jot­ka ovat liian etääl­lä taval­lis­es­ta kuntalaisesta. 

    Juuri eilen jut­telin yhden Laut­tasaare­laisen ystäväni kanssa palveluista. Heil­lä on ollut joku tien­risteys koko kesän auki muu­ta­man reunakiv­en takia. 

    Tämä kos­kee kyl­lä kaikkia, Espoo­ta ja pien­tä Kau­ni­ais­takin. Katu­työt venyvät liian pitkään ja kevyen liiken­teen väylät ovat lap­sipuolen ase­mas­sa. Kau­ni­ai­sis­sa on keskus­tas­ta itään johta­va tie ollut auki koko vuo­den ja jalkakäytävä/pyörätie on puut­tunut kokonaan.

  29. Perus­tus­lain ‘kun­tien itse­hallinto’ on aivan hyväöä tarkoit­ta­va asia. “Suo­mi jakaan­tuu kun­ti­in, joiden hallinnon tulee perus­tua kun­nan asukkaiden itse­hallintoon” — ei pormes­tarin dikatatu­uri­in tai vastaavaan.

    Siinä ei liene tarkoi­tus olut, että jokainen kun­ta han­kkii erik­seen eri­laiset tieto­jär­jestelmät ja suun­nilleen oman valuuttansa.

    Jokainen toki halu­aa säi­lyt­tää oman todel­lisen tai kuvitel­lun val­laan. Ei kun­nil­la ole ollut sanaval­taa sairaan­hoitopi­i­ien kului­hin, ei sit­ten mitään. Se on ihan sama mitä raho­ja läpi­laskute­taan kun­nal­liv­eros­ta ja val­tion­tu­ista eteenpäin.

    Olemat­tomaan val­taan ja vähäiseen vas­tu­useen tak­er­tu­mi­nen estää uudistukset. 

    Uudet sairaan­hoitopi­ir­it syn­nyt­tävät toiv­ot­tavasti uudet läänit, jot­ka hoita­vat alueke­hi­tyk­sen ja keskeiset alueel­liset vira­nomais­toimin­not poli­i­sista pel­sa­t­us­laitok­si­in ja ELY-keskuk­si­in. 12 aluet­ta on liikaa, on myös liikaa vaalipi­ireis­sä ja mis­sä tahansa. Silti se on parem­pi kuin nykyi­nen 19. 

    Vink­ki perus­tus­lain tulk­it­si­joille. Samaan aikaan kun perus­tus­la­ki takaa yliopis­toille autono­mi­an ja yliopis­to­lain uud­is­tuk­ses­sa sitä on halut­tu lisätä. Kuitenkin näyt­tää ole­van ihan ok, että val­tioneu­vos­to, ope­tus­min­is­teri ja min­is­ter­iö käsio­h­jaa­vat detalji­ta­sol­la tekemistä mil­loin mitenkäkin ja miten puolueen etu vaatii. Tieteen vapaud­es­ta puhutaan peru­soikeuk­sis­sa ja 16 §ssa. Kuniten itse­hallinto on 121§.

  30. Helsin­ki vas­tusti kehä ykköstäkin aikoinaan. Espoolais­ten ja van­taalais­ten piti matkus­taa Helsin­gin kaut­ta ja tehdä ostok­sen­sa siellä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Laut­tasaari olisi itsenäi­nen, sen kan­nat­taisi ehkä katkaista Län­siväylä tai ainakin kieltää sitä pitkin läpi­a­jo, kos­ka asum­isolo­suh­teet Laut­tasaa­res­sa parani­si­vat olen­nais­es­ti. Osaop­ti­moin­nil­la Suo­mi nousuun!
    Tämä ei ole ihan teo­ri­aa. Helsinki­hän on estänyt Kehä II:n jatkamisen, kos­ka Helsin­ki ei sitä tarvitse ja espoolais­ten ongel­mat eivät kuu­lu Helsingille. 

    Tietul­li, jos­sa sama tak­sa Lehti­saaren kanssa, sekä nopeusajoi­tus (40 km/h) voisi tehdä terää! Tulo­jakin tulisi. Viimek­si­mainit­tu vähen­täisi ainakin liiken­nemelua, johon pitäisi kaiketi jo jonkun vira­nomaisenkin puuttua. 

    Tyynel­lä sääl­lä, kuten tänään, tuo melu, tuo ikävän voimakas liiken­teen kohi­na, kan­taa niin lähelle kuin mm. vet­tä pitkin kauas. (Olet­taisin, että ainakin paljon kauem­mas, kuin esim. Man­ner­heim­intieltä Keskus­puis­toon. Siel­lä kai ajonopeudet ovat alhaisem­mat. Osaako joku ker­toa, miltä siel­lä, kuu­losti n. Klo 17.00?)

  32. erk­ki nii­ni:
    Helsin­ki vas­tusti kehä ykköstäkin aikoinaan. Espoolais­ten ja van­taalais­ten piti matkus­taa Helsin­gin kaut­ta ja tehdä ostok­sen­sa siellä. 

    Ihanko tot­ta? Saisinko linkin?

  33. OS:

    “Ruotsinkieli­nen Espoo jätet­ti­in kielipoli­it­ti­sista syistä (1946) kun­tali­itok­sen ulkopuolelle.”

    Mihin tämä käsi­tys perustuu?

  34. Markku af Heurlin:
    OS:

    “Ruotsinkieli­nen Espoo jätet­ti­in kielipoli­it­ti­sista syistä (1946) kun­tali­itok­sen ulkopuolelle.”

    Mihin tämä käsi­tys perustuu? 

    Mä olen lukenut tästä vain yhdestä kir­jas­ta joka oli vah­vasti ns mielipi­dekir­ja joka käsit­teli kaupunkisu­un­nit­telua, ei kielipoli­ti­ikkaa varsinaisesti. 

    Olen kuul­lut tois­es­takin teo­ri­as­ta: Sodan jäl­keen ei uskot­tu että Espooseen nousisi mitään merkit­täviä lähiöitä kos­ka oli rajanaa­puri Porkkalan vuokra-alueelle ja pelät­ti­in että se aiheut­taa han­kaluuk­sia vielä. Otaniemiä tosin alet­ti­in rak­en­taa aika pian mut­ta se oli tarkoi­tus lii­it­tää Helsinki­in kun tulee ajankohtaiseksi.

  35. Kalle: Sanois­in ennem­min pelaste­tun rahan kätkemisel­lä. Sveit­sil­lä oli mm. toisen maail­man sodan aikana tärkeä rooli, kun juu­ta­laiset suvut pelas­ti­vat pääo­mi­aan nat­seil­ta. Tiuk­ka pankkisalaisu­us jois­sakin mais­sa on äärim­mäisen tärkeä asia. Se rajoit­taa poli­itikko­jen. kuten kansal­lis­sosial­is­tit ja muut sosial­is­tit, mah­dol­lisu­ut­ta ryövätä kansalaisia.

    Kyl­lä ne Sveitsin pankit sosial­isoi­vat myös nat­sien rahat.

    Har­va nat­so kykyni nos­ta­maan tilin­sä raho­ja ja ne siir­tyivät aivan lai­ilis­es­ti pankille ja niiden omistajille

  36. Raimo K: Jos Vuosaari olisi (ollut) itsenäi­nen, ei siel­lä mitään sata­maa olisi. Kestämätön argu­ment­ti, kyllä! 

    Tuo pitää paikkansa 🙂 , kos­ka kaik­ki tutkimuk­set osit­ti­vat Inkoon ole­van parem­pi paik­ka sata­malle kuin yksikään Helsin­gin tar­joamista vaihtoehdoista.

  37. Sakke: Tietul­li, jos­sa sama tak­sa Lehti­saaren kanssa, sekä nopeusajoi­tus (40 km/h) voisi tehdä terää! Tulo­jakin tulisi. Viimek­si­mainit­tu vähen­täisi ainakin liiken­nemelua, johon pitäisi kaiketi jo jonkun vira­nomaisenkin puuttua… 

    Motar­il­in­jauk­set kuu­lu­vat val­tion alue­hallinnolle, eivät kunnille.

  38. Pam­fletis­sa ollaan liian kilt­te­jä. Tam­pere on Suomen suurin valais­tu hau­taus­maa, eikä mikään kaupun­ki. Varsi­nainen “kan­takaupun­ki” on 1x1 km alue keskus­torin ympäril­lä, lop­ut pelkkää nukkumalähiötä.

    Motarin ja pääradan ympäristö on puskaista talous­met­sää, jota “koris­taa” pari tuppukylää. 

    Joka tapauk­ses­sa pitäisi lopet­taa kun­tien val­tiono­su­udet kokonaan.

    Jos kun­ta ei pär­jää omil­laan, se kaatukoot.

    Pääkaupunkiseudun kun­tali­itos pitäisi toteut­taa väkipakol­la. Kau­ni­aisen, Espoon tai Van­taan ole­mas­saololle ei ole perustei­ta ikinä ollutkaan.

    Sil­lä taas ei ole mitään merk­i­tys­tä, että mis­sä joku tehdas sijait­see. Tehtaalle voidaan kul­jet­taa työvä­ki Helsingistä samal­la tapaa kuin öljyn­po­raus­lau­toillekkin. Ollaan viikko töis­sä ja viikko loma­l­la tyyli­in. Paikalliset pai­men­takoot poro­ja. Met­sästäjäk­eräilystähän he haaveil­e­vatkin. Poimikoot mustikoita!

    Fen­novoiman ydin­voimala olisi pitänyt rak­en­taa Helsin­gin viereen, jos­ta olisi saatu tur­val­lista ja puh­das­ta kaukoläm­pöä Helsinkiin.

    Uno­htakaa Muu-Suo­mi! Antakaa sen näivet­tyä ihan rauhas­sa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa ja antakaa sille vapaus kuol­la. Tehkööt jalas­mökkiläiset mitä tahtovat.

    Onhan heil­lä nyt maail­man suurin sel­l­u­tuki­au­tomaat­ti Äänekoskel­la. Hakku­u­jätesähkö­tuki­au­tomaat­ti rak­sut­taa ja isän­nät makoilee uun­in­pankol­la pitkin kris­til­listä sydän­maa­ta. Mitenkähän kävisi tuki­au­tomaatille, jos Helsin­ki ei enää avokä­tis­es­ti painaisi fyf­fee handuun?

    Arvosana pam­fletille, 7,5.

  39. Kyl­lä se Espoon onhyvä kil­pail­la Helsin­gin kanssa. Helsin­ki tuh­laa rahaa ja en todel­lakaan halua sikäläisen viher­vasem­mis­ton vouhkaamisin­non mak­sa­jak­si. Ain­oa mikä pitää helsinkiä maan pin­nal­la on se, että sekin joutuu kil­paile­maan hyvä tuloi­sista, hyvä niin

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.