Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista

Tiivis­telmä

Kasautu­mise­dut lisäävät suurten kaupunkien kasvua. Näitä ovat 

  1. Suuren työssäkäyn­tialueen edut. Mitä erikois­tuneem­paa on työvoima, sitä suurem­paa työssäkäyn­tialuet­ta tarvi­taan, jot­ta työ­markki­nat toimi­si­vat kun­nol­la sekä työn­tek­i­jöi­den että työ­nan­ta­jien kannalta.
  2. Kon­tak­tikaupun­gin edut. Help­po kohtaami­nen lisää luovien alo­jen tuot­tavu­ut­ta. Tämä toimii parhait­en käve­lykaupun­gin mit­takaavas­sa. Helsin­gin seudun alakeskuk­set on suun­nitel­tu tätä ajatellen väärin.
  3. Urbaan­it palve­lut ovat sitä parem­pia ja kiin­nos­tavampia, mitä suurem­pi on asukaspo­h­ja. Tämä on tärkeä vetovoimatekijä. 

Inter­netin ennustet­ti­in merk­it­sevän kaupunkien kuole­maa, mut­ta toisin on käynyt. On vielä arvailu­jen varas­sa, miten inter­net vaikut­taa kaupun­gin tuomi­in kasautu­mise­tu­i­hin työ­paikko­jen osalta, mut­ta asukkaiden kannal­ta inter­net lisää selvästi kaupungis­sa asumisen etuja.

Kau­pal­lis­ten palvelu­jen monipuolisu­us ja run­saus antaa kaupungeille elin­voimaa ja aut­taa työl­listämään taval­lisia ihmisiä, joi­ta teol­lisu­us jatku­vasti automa­ti­soi pois. Se, että jos­sain kau­pal­liset palve­lut men­estyvät ja jos­sain eivät men­esty, ei ole aivan sat­tumaa, vaan riip­puu esimerkik­si kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Hyvä kaupun­ki tarvit­see elin­voimaisen keskustan. 

= = = =

His­to­ri­al­lis­es­ti tärkein kaupunkien kasvun syy on ollut tuot­tavu­u­den kasvu maat­aloudessa, joka on vapaut­tanut väestöä mui­hin elinkeinoi­hin. Työn tuot­tavu­u­den kasvu ei ole voin­ut muut­tua maat­alous­tuotan­non kasvuk­si, kos­ka pel­toalaa on rajal­lis­es­ti eikä ruuan kysyn­tä voi kas­vaa rajatta.

Teol­lisu­us­mais­sa maat­aloud­es­ta vapau­tu­van väestön merk­i­tys on kadon­nut kaupunkien kasvutek­i­jänä, kun maat­alouden työvoimare­servi on ehtynyt, mut­ta kehit­tyvis­sä mais­sa se on yhä keskeinen.

Eri puo­lil­la maail­maa on kokeil­tu teol­lisu­u­den hajaut­tamista maaseudulle, jot­ta teol­lis­tu­mi­nen ei tyh­jen­täisi maalaiskyliä. Nämä kokeilut ovat sään­nön­mukaises­ti epäonnistuneet.

Lievem­pi muo­to teol­lisu­u­den sijoit­tamis­es­ta maalaiskyli­in on teol­lisu­u­den alue­poli­it­ti­nen hajaut­ta­mi­nen maakun­ti­in, jos­ta Suomes­sakin on Kekkosen ajal­ta run­saasti esimerkke­jä. Hajaut­ta­mi­nen toi­mi aikansa, hidasti suurimpi­en kaupunkien kasvua ja tor­jui niiden asun­top­u­laa, mut­ta sen logis­tiset kus­tan­nuk­set ovat olleet suuret.

Kun teol­lisu­u­den työ­paikat ovat nopeasti vähen­tyneet ja kokon­aiset tehtaat sulke­neet ovi­aan, hajasi­joit­tamiseen liit­tyvät riskit pie­nille, yksipuolisille teol­lisu­u­s­paikkakun­nille ovat realisoituneet.

Maat­alouden koneel­lis­tu­mi­nen ei selitä, mik­si väki on viime aikoina muut­tanut enenevässä määrin suuri­in kaupunkei­hin eikä pieni­in. Suurten kaupunkien kasvua kaikkial­la maail­mas­sa siivit­tävät kasautu­mise­dut. Täl­lä yleis­nimik­keel­lä tarkoite­taan aikakin kolmea eri asi­aa: suuren työssäkäyn­tialueen luo­maa hyö­tyä, kon­tak­tikaupun­gin etu­ja ja urbaanien palvelu­jen hyö­tyä suurista asiakasmääristä.

Suuri työssäkäyn­tialue mah­dol­lis­taa erikoistumisen

Suuri työssäkäyn­tialue on sitä edullisem­pi, mitä erikois­tuneem­paa on työvoima. Sijoit­tumi­nen suurelle työssäkäyn­tialueelle tulee sitä kan­nat­tavam­mak­si, mitä voimakkaam­min työvoima erikois­tuu yhä kapeam­mik­si ammattiryhmiksi.

Suuri työssäkäyn­tialue lisää sekä yri­tys­ten että työn­tek­i­jöi­den tur­val­lisu­ut­ta. Kapeal­takin osaamisalueelta löy­tyy riit­tävästi työvoimaa, jos­ta valita.

Yri­tys­ten kannal­ta suuret työ­markki­nat toimi­vat parem­min, mut­ta niin ne toimi­vat työn­tek­i­jöi­denkin kannal­ta. Heil­lä on kapeas­ta erikois­tu­misalas­taan huoli­mat­ta valit­ta­vana mah­dol­lisia työ­paikko­ja. Työ­paikan sulkem­i­nen ei ole sel­l­ainen koet­tele­mus kuin on ollut Nokian toim­into­jen alasajo Salos­sa tai paperite­htaan sulkem­i­nen paikkakun­nil­la, joil­la ei ole vas­taavia työ­paikko­ja lainkaan.

Työssäkäyn­tialueen koon merk­i­tys kas­vaa, kun työ­suh­teet ja yri­tys­ten elinkaari lyhenevät. Työu­ran aikana on solmit­ta­va aiem­paa use­ampia työsuhteita.

Jos tarkastel­laan kaikkia työ­paikko­ja, työ­suhtei­den pitu­udet eivät ole lyhen­tyneet ainakaan merkit­tävästi, kos­ka satamien ja raken­nusalan jopa päivän mit­taiset työ­suh­teet ovat jääneet his­to­ri­aan. Silti luovil­la aloil­la työ­suh­teet ovat tyyp­il­lis­es­ti varsin lyhy­itä, sil­lä yri­tys­tenkin elinkaari on usein lyhyt sekä täyn­nä nousu­ja ja laskuja.

Korkeasti koulute­tu­il­la on usein myös korkeasti koulutet­tu puoliso. Osaamista vas­taa­van työ­paikan löy­tymi­nen molem­mille on huo­mat­tavasti helpom­paa suurel­la kuin pienel­lä paikkakunnalla.

Lääkealan tur­val­lisu­us- ja kehit­tämiskeskus Fimean muut­to Helsingistä Kuo­pi­oon on tak­er­rel­lut juuri puoli­son työ­paikan vuok­si. On helpom­pi löytää Fime­as­sa työsken­neelle uusi työ­paik­ka Helsingistä kuin tämän puolisolle Kuopiosta.

Fimea ei toisaal­ta voi luop­ua avain­henkilöstöstään. Sik­si sen toimin­noista pääosa on edelleen Helsingis­sä. Jos Fimea olisi yksi­tyi­nen yri­tys, se ei olisi voin­ut mitenkään siir­tyä Kuopioon.

Osasyynä Fimean vaikeuk­si­in muut­taa Helsingistä Kuo­pi­oon lie­nee ollut myös henkilökun­nan halut­to­muus luop­ua niistä kau­pal­li­sista ja kult­tuuri­palveluista, joi­ta Helsin­ki asukkailleen tar­joaa – vaik­ka Kuo­pio onkin tässä suh­teessa suo­ma­lais­ten kaupunkien parhaimmistoa.

Suuren työssäkäyn­tialueen edut kas­va­vat rajat­ta väk­ilu­vun kas­vaes­sa, mut­ta luon­te­val­ta tun­tuu olet­taa kuitenkin, että kasvu on laske­vien rajahyö­ty­jen alaista. Tiheästi asu­tus­sa Kes­ki-Euroopas­sa ja Yhdys­val­tain itäran­nikol­la suuren työssäkäyn­tialueen edut saavute­taan myös useis­sa läh­es kiin­ni toi­sis­saan ole­vis­sa pikkukaupungeissa.

Run­saat kon­tak­tit lisäävät tuot­tavu­ut­ta
Kaupunkien tuot­tavu­ut­ta lisää kon­tak­tien run­saus ja help­pous eri­tyis­es­ti luovien ammat­tien osalta. Mah­dol­lisu­us vai­vat­tomi­in tapaamisi­in on hyvästä. Sama kos­kee myös eri­laisia sat­un­naisia kohtaamisia, jois­sa ideat, koke­muk­set ja tieto lev­iävät suunnittelemattomasti.

Inter­net antaa mah­dol­lisuuk­sia hakea, mitä tietää etsiä, mut­ta se ei riitä kor­vaa­maan yllät­tävää tietoa, jon­ka saa kas­vokkain käy­dyis­sä keskusteluis­sa osaa­mat­ta sitä etsiä.

Esimerkin kon­tak­tikaupun­gin voimas­ta tar­joaa Board­man Oy:n siir­tymi­nen Tapi­o­las­ta Kamp­pi­in. Board­man on yri­tys­ten osaamisverkos­to­ja puno­va aat­teelli­nen organ­isaa­tio. Se jär­jestää muun muas­sa suosit­tu­ja kursse­ja yri­tys­ten hal­li­tusten jäse­nille. Pää­toim­inta on kuitenkin edis­tää verkostoitumista.

Board­manil­la oli aiem­min kont­tori Espoon Tapi­o­las­sa, mikä oli taval­laan loogi­nen sijain­tipaik­ka, onhan Espoo mon­en yri­tyk­sen kotikaupun­ki. Tapi­olan kont­torista kuitenkin luovut­ti­in ja siir­ret­ti­in toim­inta Helsin­gin Kamp­pi­in, käve­lykaupun­gin ytimeen. Tämä on vilka­s­tut­tanut toim­intaa olennaisesti.

Kon­tak­tikaupun­ki on parhaim­mil­laan käve­lykaupun­gin mit­takaavas­sa. Kyn­nys tapaamisi­in on paljon korkeampi, jos tapaamiseen pitää erik­seen matkus­taa. Kehä­tien ruuhkas­sa ei tapaa ketään vas­taan­tuli­jaa sat­un­nais­es­ti, toisin kuin kävelykeskustassa.

Kon­tak­tikaupun­gin suuri merk­i­tys inno­vaa­tioi­ta syn­nyt­tävän kaupun­gin elin­voimaisu­udelle on val­jen­nut kaupunkisu­un­nit­telijoille vas­ta äsket­täin. Tätä ennen kaupunke­ja suun­nitelti­in lähin­nä työssäkäyn­tialueen koos­ta saatavaa etua ajatellen. Aja­tus­mal­li­na oli, että työpäivään sisäl­tyy vain kak­si matkaa, kotoa töi­hin ja töistä koti­in, vaik­ka olen­naisem­pia kaupunki­rak­en­teen haastei­ta ovat matkat työpäivän sisällä.

Perustel­tua kri­ti­ikkiä voi esit­tää esimerkik­si Her­van­nan sijoit­tumiseen kauas Tam­pereen keskus­tas­ta, mut­ta eipä ole Helsin­gin yliopis­ton toim­into­jen siirtämi­nen säästösy­istä keskus­tas­ta Kumpu­lan kam­puk­seen sekään kovin hyvä ajatus.

Yliopis­tol­la on keskeinen merk­i­tys kon­tak­tikaupun­gin kannal­ta. Sen läs­näo­lo nimeno­maan kaupun­gin keskus­tas­sa elävöit­täisi kontaktikaupunkia.

Inter­net ja kasautumisedut

Inter­net ja eri­lainen sähköi­nen viestin­tä on helpot­tanut tiedon väl­i­tys­tä val­tavasti ja pois­tanut siitä etäisyys­tek­i­jän kokon­aan. Tekeekö inter­net kaupungis­tu­mis­es­ta tarpee­ton­ta, kun ihmis­ten ei enää tarvitse olla lähel­lä toisi­aan vai­h­taak­seen tieto­ja ja ajatuksia?

Talousti­eteil­i­jä Edward Glae­serin mukaan inter­net on päin­vas­toin edis­tänyt kasautu­mista ja korostanut kasautu­mise­tu­ja. Vaik­ka havain­to­jen perus­teel­la näin on viime vuosi­na ollut, näin ei tarvitse olla tule­vaisu­udessa. Tavat, joil­la tiedon­si­ir­ron vai­vat­to­muus tulee muo­vaa­maan työelämää, ovat vas­ta arvailu­jen varaisia.

Edessä voi olla suuria yllä­tyk­siä, sil­lä teknis­ten mah­dol­lisuuk­sien aukeami­nen voi johtaa arvaa­mat­tomi­in sovel­luk­si­in ja käyt­täy­tymisen muu­tok­si­in. Joitakin arvioi­ta inter­netin vaiku­tuk­ses­ta kaupunkei­hin ja niiden työn­jakoon voidaan kuitenkin jo tehdä. Net­ti tulee muut­ta­maan var­muudel­la paljon aluei­den välistä työn­jakoa, mut­ta on ennenaikaista ennus­taa, miten.

Net­tiy­htey­det ovat helpot­ta­neet kon­tak­te­ja eri puo­lille maail­maa. Tämä on lisän­nyt eikä vähen­tänyt matkus­tamis­tarvet­ta, kos­ka sähköis­es­ti syn­tyvät kon­tak­tit altista­vat tarpeelle tava­ta kasvokkain.

Päivit­täi­nen työ toimis­tois­sa on muut­tumas­sa mobi­ilik­si. Sitä voi tehdä kotona, kahvilois­sa ja työ­paikalla. Mah­dol­lisu­us etä­työhön vaikut­taa paradok­saalis­es­ti eniten niiden päivit­täiseen työsken­te­lyyn, jot­ka asu­vat lähel­lä työ­paikkaansa. Työ­paikalla on kon­tak­tien ja tapaamis­ten vuok­si hyvä käy­dä sään­nöl­lis­es­ti, mielu­um­min päivit­täin, mut­ta työpäivän voi aloit­taa kotona ja piipah­taa toimis­tossa vain muu­ta­mak­si tun­niksi. Täl­lainen käyt­täy­tymi­nen ei ole luon­te­vaa, jos työ­paikalle on tun­nin mat­ka suuntaansa.

Toimis­tois­sa ei tarvi­ta nimikoitu­ja työhuonei­ta, kos­ka kaik­ki tarvit­ta­vat doku­men­tit mah­tu­vat muis­ti­tikku­un tai ovat saatavis­sa pil­vipalve­limelta. On ilmeistä, että meil­läkin on kaupungeis­sa toimi­s­toneliöitä aivan liikaa, kos­ka tarvit­ta­va pin­ta-ala henkeä kohden vähe­nee olennaisesti.

Nimikoiduista huoneista halu­taan eroon myös sik­si, että halu­taan edis­tää kas­vokkain kohtaamista omi­in huoneisi­in eristäy­tymisen sijasta.
Rajat­tua kir­joit­tamis­pro­jek­tia voi vetäy­tyä tekemään kesämökille, Riv­ier­alle, hiih­tokeskuk­seen tai mihin tahansa. Vetäy­tymi­nen omaan rauhaan voi olla tehokkaam­paa kuin työn­teko kel­loko­rtin kanssa toimistossa.

Kesämökkien käyt­tö työn­tekoon on yleistynyt ja yleistynee edelleen. Tämä kos­kee kuitenkin vain lyhy­itä syven­tymis­jak­so­ja eikä tarkoi­ta sitä, että työn­teon voisi siirtää kokon­aisu­udessaan kesämökille. Niiden henkilöi­den osu­us kas­vaa, joiden työ ei ole paikkaan sidot­tua kuin osan aikaa.

Työtä, jota voi pysyvästi tehdä mis­sä päin maa­ta hyvän­sä ilman kas­vokon­tak­tia työ­toverei­hin­sa, voi yhtä hyvin tehdä mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Sel­l­ainen työ siir­tyy hel­posti hal­van työvoiman maihin.

Inter­net voi myös edis­tää muut­tamista keskuk­si­in vähän samas­ta syys­tä kuin help­po yhtey­den­pito sähkö­pos­til­la maail­man toiselle puolelle lisää eikä vähen­nä matkus­tamista. Yhtey­den­pidon helpot­tumi­nen tuo tar­jol­la ole­vat mah­dol­lisu­udet parem­min tietoon. Työtä ja asun­toa etsivän ei tarvitse enää aloit­taa työ­paikan ja asun­non hakua matkus­ta­mal­la paikkakun­nalle, mikä pienen­tää kitkaa muuttamiselle.

Mah­dol­lisu­us tehdä töitä joukkoli­iken­teessä matkustet­taes­sa lisää joukkoli­iken­teen suo­sio­ta, kos­ka aikakus­tan­nuk­sen merk­i­tys vähe­nee. Mah­dol­liset itse aja­vat autot voivat tosin tuo­da tämän edun automatkustajillekin.

Poli­ti­ikas­sa ennen inter­net-aikaa helsinkiläiset poli­itikot oli­vat selvästi parem­min per­il­lä asioista ja ymmär­sivät ne parem­min kuin maakun­tien kyvyt. Puolueista vain Suomen keskus­ta muo­dosti tästä poikkeuk­sen. Tämä ero on inter­netin ansios­ta pois­tunut jok­seenkin kokon­aan. Tiedon tason ylivoima suuris­sa kaupungeis­sa on samas­ta syys­tä pienen­tynyt myös muil­la aloil­la, mikä paran­taa pien­ten kaupunkien mahdollisuuksia.

Glae­serin havain­to kaupungis­tu­misen kiihtymis­es­tä inter­netin seu­rauk­se­na saat­taa johtua aivan muus­ta. Inter­net on lisän­nyt kaupungis­sa asumisen houkut­tele­vu­ut­ta merkit­tävästi. Jos ihmiset halu­a­vat muut­taa kaupunkei­hin, on työ­paikko­jen tul­ta­va perässä (ks. tarkem­min s. 102–105).

Elin­voimaa kau­pal­li­sista palveluista
Kaupun­gin koko riip­puu pohjim­mil­taan siitä, mikä on sen rooli maan sisäisessä ja kan­sain­välisessä työn­jaos­sa. Esimerkik­si siitä, kuin­ka paljon ja kuin­ka teol­lisia työ­paikko­ja on teollisuuskaupungissa.

Tämän ohel­la kaupunki­in kuu­luu suurem­pi tai pienem­pi paikallis­ten palvelu­jen sek­tori, joka on toisaal­ta merkit­tävä osa paikallista työl­lisyyt­tä ja toisaal­ta tärkeässä roolis­sa lisäämässä kaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta asuin­paikkana ja yri­tys­ten sijaintipaikkana.

Jokaisen teol­lisu­uskaupun­gin sisäl­lä on suurem­pi tai pienem­pi por­varikaupun­ki, joka koos­t­uu lähin­nä paikalli­sista palveluista. Mitä suurem­pi por­varikaupun­ki on, sitä elin­voimaisem­pi on kaupun­ki ja sitä vähem­män se on riip­pu­vainen esimerkik­si teol­lisu­u­den menestyksestä.
Palvelusek­torin koko riip­puu asukkaiden kulutustavoista
Paikallisen palvelusek­torin koko riip­puu lähin­nä sen asukkaiden kulu­tus­tavoista – siitä, kuin­ka suuren osa tulois­taan he käyt­tävät paikallis­ten palvelu­jen ostamiseen. Kahdes­ta muuten ident­tis­es­tä teol­lisu­uskaupungista toinen voi olla toista isom­pi vain sen takia, että sen asukkaat suo­si­vat kulu­tuskäyt­täy­tymisessään suh­teessa enem­män paikallisia palvelu­ja kuin muual­ta ostet­tu­ja tavaroi­ta tai vaik­ka matkailua. Paikallis­ten palvelu­jen run­saus lisää myös kaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta turistikohteena.
Palvelusek­torin kokoon vaikut­ta­vat esimerkiksi:

Vero­tus

Mitä ankaram­paa on vero­tus, sitä vähem­män palvelu­ja käytetään. Eri­tyisen tärkeä on matal­ien palkko­jen vero­tus ja kulu­tusverot, kos­ka ne kas­vat­ta­vat veroki­ilaa palvelu­jen osta­jan ja työn­tek­i­jän välil­lä suh­teessa veroki­ilaan muus­sa kulutuksessa.

Tulo­erot

Kohtu­ulliset tulo­erot voimis­ta­vat palvelusek­to­ria, jot­ta riit­tävän monel­la on varaa käyt­tää palvelu­ja. Palvelun ost­a­mi­nen on sitä kan­nat­tavam­paa, mitä suurem­mat ovat omat tulot ja mitä vähem­män palvelun tuot­ta­jalle pitää mak­saa. Palvelusek­tori kukois­taa, mut­ta kukois­tus perus­tuu eri­ar­voisu­u­teen. Liial­liset tulo­erot kuitenkin köy­hdyt­tävät palvelu­ja, kos­ka super­rikkaiden tuloista ei yksinker­tais­es­ti voi kovin suuri osa suun­tau­tua paikallisi­in palvelui­hin eikä muiden ostovoima taas riitä. Laa­ja vauras keskilu­ok­ka on palveluelinkeinoille paras asiakaskunta.

Kulu­tus­tot­tumuk­set

Palvelu­jen käyt­tämi­nen on kult­tuurisidon­naista. Maaseudul­la niiden käyt­tämiseen ei ole totut­tu. Suo­ma­lais­ten kulu­tuskäyt­täy­tymi­nen on vähem­män palvelu­val­taista kuin pidem­män urbaanin his­to­ri­an läpi käyneis­sä mais­sa. Rav­in­to­la­palvelu­jen käytössä ja eri­tyis­es­ti rav­in­tolois­sa syömisessä on Suomes­sa huo­mat­tavia paikkakun­tako­htaisia ero­ja, joi­ta ei voi selit­tää oikein muul­la kuin kulttuurieroilla.

Yhdyskun­tarakenne

Tiivis yhdyskun­tarakenne suosii palvelu­ja. Eri­tyisen tärkeä on elin­voimainen keskusta.

Pohjo­is­mai­sis­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nis­sa yksi­ty­isiä palvelu­ja on väistämät­tä vähem­män kuin mata­lan vero­tuk­sen ja korkei­den tulo­ero­jen yhteiskun­nis­sa. Jois­sakin Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa ei pieni­palkkaisil­la palvelu­aloil­la ole juuri lainkaan veroki­ilaa palvelu­jen osta­jan ja tuot­ta­jan välil­lä tai veroki­ila voi olla jopa negati­ivi­nen earned incom tax cred­it ‑vero­jär­jestelmänä tun­netun mata­la­palkkat­uen vuok­si. Suuri verovaroin rahoitet­tavien julk­isten palvelu­jen määrä kuitenkin kor­vaa työl­listäjänä Pohjo­is­mais­sa yksi­ty­is­ten palvelu­jen tarjontaa.

Palvelusek­torin kool­la on itsessään elinkei­nop­o­li­it­ti­nen vaiku­tus työl­listäjänä. Osaamisam­mat­tei­hin perus­tu­va kaupun­ki olisi ilman sitä työl­listäjänä kovin yksipuo­li­nen. Sil­loin huip­pu­osaa­jista olisi krooni­nen pula, samal­la kun vähem­män koulutet­tu väki ei löy­dä töitä. Tekni­nen kehi­tys uhkaa kaven­taa ja heiken­tää keskilu­okkaa. Palvelu­alat ovat teol­lisu­ustyö­paikko­jen vähetessä tärkeä työl­listäjä tor­ju­maan rak­en­teel­lista työttömyyttä.

Esimerkik­si Tam­pereen potemaan teol­lis­ten työ­paikko­jen mene­tyk­ses­tä johtu­vaan rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen paikallis­ten palvelu­jen laa­jen­e­m­i­nen on luon­tevin lääke.

Vilkas ja monipuo­li­nen palvelusek­tori on myös tärkeä vetovoi­matek­i­jä, joka houkut­telee paikalle osaa­jia ja osaa­jien mukana yri­tyk­siä. Täl­lä on kaupun­gin tule­vaisu­u­den kannal­ta suuri merkitys.

Kaupun­ki tarvit­see keskustan

Yhdyskun­tarak­en­teel­la voi joko houkutel­la käyt­tämään palvelu­ja tai tor­jua sitä. Elin­voimaisel­la kaupungilla on elin­voimainen keskusta.

Keskus­ta­maisia aluei­ta voi suures­sa kaupungis­sa tietysti olla peri­aat­teessa use­ampia, mut­ta esimerkik­si Helsin­gin seudul­la aluekeskuk­set eivät ole onnis­tuneet haas­ta­maan palvelukeskit­tymänä Helsin­gin keskus­taa. Per­jan­tain ja lauan­tain alkuil­las­ta lähili­iken­teen junis­sa ruuhkan suun­ta on kohti keskus­taa. Moni keskikokoinen kaupun­ki on vahin­goit­tanut elinkeino­raken­net­taan vakavasti ohjaa­mal­la kau­pan keskus­tan ulkop­uolelle raken­net­tui­hin peltomarketteihin.

Kun kaupun­ki kas­vaa riit­tävän suurek­si – noin miljoon­aan asukkaaseen, sille ei riitä enää yksi keskus­ta, vaan sen on jakaudut­ta­va use­an keskuk­sen ympärille. Suo­ma­lai­sista kaupungeista Helsin­ki on ain­oa näin suuri. Muille kaupungeille Turus­ta ja Tam­pereesta alka­en yhden keskus­tan malli on toimivin.

Pääkaupunkiseudul­la on panos­tet­tu alakeskuk­si­in. Helsin­gin kaupun­gin alueel­la vahvo­ja alakeskuk­sia on Itäkeskus, Pasi­la ja Mal­mi, pienem­piä alakeskuk­sia Hert­tonie­mi, Pitäjän­mä­ki ja Ruoholahti.

Espoo on keskit­tynyt viiden keskuk­sen ympärille. Van­taal­la on Tikkuri­la ja Myyr­mä­ki. Kehäradan var­relle suun­nitel­laan lisää keskuk­sia. Koivukylästä piti tul­la merkit­tävä keskus, mut­ta se typ­istyi lähiök­si. Samoin on käymässä Espoon kun­ni­an­hi­moi­ses­ti käyn­nistämälle Suurpellolle.

Pääkaupunkiseudun alakeskuk­sis­sa on riit­tävä palve­lu­ta­so päivit­täisiä ostok­sia ja lounas­ruokailua ajatellen. Yksikään niistä ei kuitenkaan yllä palve­lu­ta­sos­sa Hämeen­lin­nan keskus­tan tasolle, vaik­ka väestöpo­h­ja ylit­tää Hämeenlinnan.Tämä ei seli­ty vain Helsin­gin keskus­tan ylivoimaisu­udel­la, joka imee alakeskusten elin­mah­dol­lisuuk­sia. Alakeskuk­set on raken­net­tu aivan eri taval­la kuin Hämeen­lin­nan keskusta.

Alakeskuk­si­in ei ole raken­net­tu käve­lykaupunkia vaan lähin­nä autokaupun­ki. Kuten Edward Glaeser on osoit­tanut (ks. tarkem­min s. 77–79), autokaupun­gin keskus­ta ei ole elin­voimainen edes kaupun­gin pääkeskuksena.

Kaup­pakeskus parkki­hallei­neen ei kel­paa kaupun­gin keskus­tak­si. Kaup­pakeskuk­seen ei ole edes tarkoi­tus tul­la viihtymään ja oleile­maan, vaan suorit­ta­maan ostok­set tehokkaasti.

Kaup­pakeskus­ta ei voi mitenkään ver­ra­ta Hämeen­lin­nan keskus­taan. Espoon Iso Ome­na sul­kee oven­sa lauan­tai-iltana klo 18, jol­loin Hämeen­lin­nan keskus­ta alkaa vas­ta herätä eloon. Jär­ven­pää, Hyvinkää ja Ker­a­va ovat rak­en­ta­neet toisen­laista kaupunkia, ehkä sik­si, että ne ovat itsenäisiä kun­tia, joiden his­to­ria on paljon Itäkeskus­ta tai Matinkylää pidempi.

Helsin­gin keskus­ta poikkeaa vaikka­pa Berli­in­istä siinä, että läh­es kaik­ki on keskit­tynyt hyvin pienelle alueelle. Tämä johtuu suurelta osin joukkoli­iken­teen verkos­tos­ta, joka syöt­tää liiken­net­tä Rauta­tien­torin ja Kampin välille jät­täen läh­es kaiken muun katveeseen.

Helsin­gin keskus­tan toimi­vat kävelyalueet rajau­tu­vat Alek­san­terinkadun ympäristöön. Tämä köy­hdyt­tää keskus­tan palvelu­ja, kos­ka pienelle alueelle keskit­tyvän keskus­tan vuokrata­so nousee sietämät­tömän korkeak­si ja kar­sii monia toimintoja.

Berli­inis­sä on laa­ja keskus­ta, jos­sa on mon­ta keskit­tymää, joil­la on eri profi­ili kul­lakin. Tämä pitää kiin­teistö­jen vuokrata­son kohtuudessa.

Helsinki­inkin oli kehit­tymässä bile­tyskeskit­tymä Kallioon. Tämä kehi­tys katkaisti­in vira­nomais­määräyk­sel­lä, joka käs­ki baare­ja sulke­maan oven­sa Kallios­sa kak­si tun­tia aiem­min kuin ydinkeskustassa.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkien voitto: 3. Kasaustumisedut vauhdittavat kaupungistumista”

  1. Miten esimerk­ki kaupungik­si valikoituu aina Berli­i­ni? Harv­inaisen tyl­sä kaupun­ki, jopa Sak­san mit­ta­pu­ul­la. Ham­puri, Munchen, frank­furt ei koskaan kel­paa esimerkik­si. Sik­sikö kun niis­sä ei ole tyl­siä neukkubule­varde­ja ja ‑kuu­tioi­ta?

  2. Perustel­tua kri­ti­ikkiä voi esit­tää esimerkik­si Her­van­nan sijoit­tumiseen kauas Tam­pereen keskus­tas­ta, mut­ta eipä ole Helsin­gin yliopis­ton toim­into­jen siirtämi­nen säästösy­istä keskus­tas­ta Kumpu­lan kam­puk­seen sekään kovin hyvä ajatus.

    Her­van­nas­sa opiskelleena voin van tode­ta, että opiskelu­alueen sijoit­tumi­nen noin 10km päähän keskus­tas­ta ei ole iso ongel­ma, eikä Her­van­nan palvelu­rakenne ole lainkaan riit­tämätön opiske­li­jan perus­tarpeisi­in — sen sijaan on todel­la hyvä, että esim. kam­pusalue on yht­enäi­nen ja raken­nusten välil­lä voi luen­to­jen välil­lä kulkea sisätilois­sa ja opiske­li­joille on tar­jol­la edullista ja hyvä­ta­soista vuokra-asum­ista suh­teel­lisen uusis­sa opiske­li­ja-asun­tolois­sa todel­lakin käve­ly­matkan päässä opiskelu­paikas­ta sekä mah­dol­lis­es­ta työpaikasta. 

    Her­vanaan keskit­tynyt myös korkean teknolo­gian yri­tyk­siä. Yliopis­ton läheisyys ja edulliset vuokrat ovat luoneet ja luo­vat edelleen kasvua mm. Nokian ja Intelin kaltaisille superyri­tyk­sille kuin mon­elle muulle pienem­mälle yri­tyk­selle, esimerkik­si laserte­knolo­giaa valmis­taval­la Mod­u­light­ille — ja luke­mat­tomille muille kansal­lis­es­ti ja kan­sain­välis­es­ti palk­i­tu­ille yri­tyk­sille, esimerik­si inte­groitu­ja piire­jä ja niiden ohjelmis­to­ja suun­nit­tel­e­va VLSI Solu­tion Oy, sekä monia mui­ta kan­sain­välis­es­ti toimivia yrityksiä.

  3. Perustel­tua kri­ti­ikkiä voi esit­tää esimerkik­si Her­van­nan sijoit­tumiseen kauas Tam­pereen keskustasta 

    Her­van­ta taitaa olla Suomen 3. vilkkain teknolo­giakeskit­tymä, Helsin­gin Keskus­tan ja Otaniemen jäl­keen. Nokian suu­ru­u­den aikaan paik­ka oli jopa liian ruuhkainen. 

    Her­van­taa on myös täy­den­nys­raken­net­tu korkeasti ja tiivi­isti, uut­ta pyöräi­lykaupunkia tulee lisää jatku­vasti, Her­van­nan läpi ris­teilee usei­ta lev­eitä pyöräi­lyväyliä yli- ja alikulkuineen. 

    Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa, jos ei ole muu­ta­maan vuo­teen käynyt: http://www.tut.fi/fi/kampusareena/

    Kuulem­ma (Nokian/Microsoftin) jäljiltä vapau­tuneet toim­i­ti­lat ovat täyt­tyneet tasais­es­ti viimeiset 2 vuot­ta, uusia fir­mo­ja on muut­tanut alueelle, tai syn­tynyt, ja uusia Her­van­ta­laisia pörssiyri­tyk­siäkin on ilmeis­es­ti lis­tau­tu­mas­sa lähiaikoina.

  4. Se, että kaup­pali­ik­keet menevät kiin­ni lau­van­taisin klo 18, johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että kirkko määrää vielä asioista Suomes­sa. Kirkolli­nen pyhä (sun­nun­tai) alkaa edel­lisenä iltana klo 18 ja kestää vuorokau­den. Tästä olisi jo syytä päästä eroon ja kirkko sekä val­tio on erotet­ta­va toi­sis­taan. Olin joskus hoita­mas­sa opiskelu­aikoina jääkent­tiä ja tun­tui hyvin merkil­liseltä, että jääkent­tä piti sulkea lauan­taina klo 18, jol­loin asi­akkai­ta oisi vielä ollut run­saasti. Joskus tuli “uno­hdet­tua” val­ot päälle vaik­ka pukuko­pit toki lukitsin.

  5. Tero Tolo­nen: Her­van­nas­sa opiskelleena voin van tode­ta, että opiskelu­alueen sijoit­tumi­nen noin 10km päähän keskus­tas­ta ei ole iso ongel­ma, eikä Her­van­nan palvelu­rakenne ole lainkaan riit­tämätön opiske­li­jan perustarpeisiin 

    Itse Her­van­nas­sa opiskelleena insinört­tinä voin omas­ta puolestani tode­ta että paljon mielum­min olisin suorit­tanut opin­not Tam­pereen ydinkeskus­tan kaltaises­sa kult­tuuriym­päristössä, kuin metsälähiössä.

  6. TL: Her­van­ta taitaa olla Suomen 3. vilkkain teknolo­giakeskit­tymä, Helsin­gin Keskus­tan ja Otaniemen jäl­keen. Nokian suu­ru­u­den aikaan paik­ka oli jopa liian ruuhkainen. ..
    Kuulem­ma (Nokian/Microsoftin) jäljiltä vapau­tuneet toim­i­ti­lat ovat täyt­tyneet tasais­es­ti viimeiset 2 vuot­ta, uusia fir­mo­ja on muut­tanut alueelle, tai syn­tynyt, ja uusia Her­van­ta­laisia pörssiyri­tyk­siäkin on ilmeis­es­ti lis­tau­tu­mas­sa lähiaikoina. 

    Elin­ti­lan, korkeak­oulun lisäk­si toim­i­tilo­jen määrä ja jous­tavu­us lie­nee yksi syy mik­si Her­mi­as­ta on tul­lut niin suosit­tu sijan­nil­lis­es­ti. Täm­möistä resep­tiä on vain vaikea kopi­oi­da, mut­ta en kyl­lä näk­isi mitään järkeä siinä, että Her­van­taa lähdet­täisi­in siirtämään keskus­taan — keskus­ta on 10 min­uutin päässä Her­van­nas­ta henkilöau­tol­la ja 20 min­uutin päässä bus­sil­la, käytän­nössä se on palveluil­taan Tam­pereen toisek­si paras kaupungi­nosa ja parem­pi kuin moni keskus­tan alueeseen kuu­lu­va alue.

    Tam­pereen keskus­tan suo­sio ainakin ohjelmis­toyri­tys­ten sijain­tipaikkana on nähdäk­seni myös kasvus­sa — täm­möi­nen duop­o­li mielestäni tukee toinen tois­taan, vähän samoin kuin Otanie­mi tukee ympäristön­sä yri­tyk­siä. Opiskelu on mata­lan tuot­tavu­u­den työtä ja sen ei kan­na­ta sijai­ta yhteiskun­nan kallim­mil­la paikoil­la, kos­ka opiske­li­jan palkan mak­saa yleen­sä valtio.

    On myös ollut hieno seu­ra­ta Her­van­nan kasvua ja kehit­tymistä kaupungi­nosana ja sen mukana myös TTY:n kehit­tymistä alueena kohti kan­sain­välisem­pää kam­pusaluet­ta. Aav­is­tuk­sen huolestunut olen siitä, että ulko­maisille opiske­li­joille on suun­nitel­tu lukukausi­mak­sua juuri nyt kun samaan aikaan ollaan leikkaa­mas­sa myös yliopis­to­jen rahoituk­ses­ta — Suo­mi tarvit­see kehit­tyäk­seen maail­man­lu­okan lah­jakkuuk­sia ja niitä on kaikissa val­tiois­sa. Muu­ta­ma Arme­ni­as­ta tul­lut opiske­li­ja ei käytän­nössä nos­ta lainkaan jonkun kurssin jär­jestämisen kulu­ja, mut­ta voi tuo­da kai­vat­tua osaamista ja tah­toa tehdä töitä Suomen teol­lisu­u­den elin­tärkeän tuoteke­hi­tyk­sen sar­al­la. Mikäli mak­sua kaavail­laan, voitaisi­inko edes hark­in­ta jonkin­laisen stipendi­ra­has­ton perus­tamista, joka kat­taisi opiskelun kus­tan­nuk­set hyvin men­estyviltä opiskelijoilta?

    1. Kun Her­van­taa perust6ettiin, tar­jol­la oli yksi­tyises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa maa­ta puol­ta lähempänä. Halut­ti­in säästää ja pan­na kauas kaupun­gin omis­ta­malle maalle. Pelkästään pikaratikan kilo­metrikus­tan­nuk­sil­la olisi lunas­tanut sen ykstyisen maapalan.

  7. Tuo inter­net ‑osu­us on niin speku­laa­tio­ta, että sitä ei oikein voi kom­men­toi­da. Siitä asi­as­ta voi tehdä minkälaisen johtopäätök­sen halu­aa. Aika näyt­tää miten käy.

    OS
    “Työtä, jota voi pysyvästi tehdä mis­sä päin maa­ta hyvän­sä ilman kas­vokon­tak­tia työ­toverei­hin­sa, voi yhtä hyvin tehdä mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Sel­l­ainen työ siir­tyy hel­posti hal­van työvoiman maihin.”

    Ei siir­ry hel­posti. Vain selkeät työt voivat siir­tyä. Tietotekni­nen palve­lu­työ on nopearyt­mistä, kieli- ja kult­tuurisidon­naista. Ja usein aikamoista sälää. Sitä ei voi hel­posti siirtää. Mon­et ovat yrit­täneet. Siir­to hal­van tuotan­non mai­hin jäyk­istää ja hidas­taa palvelua. Varsinkin kun niis­sä mais­sa henkilöstön vai­h­tu­vu­us on suurta.

    Eikä tuo­ta kas­vokon­tak­tia oikeasti tarvitse mihinkään. Ad hoc palaverin saa nykyään pystyyn het­kessä. Oli osal­lis­tu­jat sit­ten mis­sä päin maail­maa hyvän­sä. Ja asi­at tule­vat keskustele­mal­la selväksi.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Kun Her­van­taa perust6ettiin, tar­jol­la oli yksi­tyises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa maa­ta puol­ta lähempänä.

    Arvaan että kyseessä oli­vat Muo­tialan kar­tanon pel­lot Nekalas­sa. Joille on nyt nous­sut omakoti- ja riv­i­talo­ja. Nekala on edelleen alike­hit­tynyt pien­te­ol­lisu­usalue lähel­lä Tam­pereen yliopis­toa, joskus se var­maan pure­taan ja laho­jen hal­lien ja “aseveli”-puuparakkien tilalle raken­netaan jotain. 

    Olisi tietysti ollut erit­täin järkevää rak­en­taa Her­van­ta kyseiselle paikalle, Tam­pereen yliopis­to ja Teknilli­nen yliopis­to oli­si­vat sijain­neet toi­sis­taan käve­ly­matkan päässä. 

    Mut­ta SDP ja SKDL (Vasem­mis­to) oli­vat tuol­loin val­las­sa. Onnis­tu­i­v­at tekemään hyvin paljon muitakin huono­ja päätök­siä, mitä tulee kaupunkikuvaan.

  9. Tero Tolo­nen:
    Aav­is­tuk­sen huolestunut olen siitä, että ulko­maisille opiske­li­joille on suun­nitel­tu lukukausi­mak­sua juuri nyt kun samaan aikaan ollaan leikkaa­mas­sa myös yliopis­to­jen rahoituk­ses­ta – Suo­mi tarvit­see kehit­tyäk­seen maail­man­lu­okan lah­jakkuuk­sia ja niitä on kaikissa valtioissa.

    Suo­ma­lai­sis­sa IT-yri­tyk­sis­sä ei juurikaan ole mui­ta euroop­palaisia, pait­si ali­hankki­joina ulko­mail­la. Euroop­palaiset IT-osaa­jat tun­tu­vat saa­van kaikkial­la muual­la euroopas­sa paljon parem­man elin­ta­son. Edes Puo­las­ta tai Tsekeistä ei juurikaan saa osaa­jia suomeen. Virossakin taide­taan jo mak­saa tiety­ille osaa­jille parem­paa net­topalkkaa kuin Suomessa.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/viro-kalastaa-it-osaajat-suomesta-6002827

    Kiinalaisia ja Intialaisia kyl­lä on, ja nuo kansat suh­teel­lisen intro­vert­teinä sopi­vat hyvin suo­ma­laiseen työkulttuuriin.

    IT-työ ei siir­ry suomes­ta “hal­pa­mai­hin”, kos­ka Suo­mi alkaa olla hal­pa­maa. Enem­män näkee merkke­jä siitä että osaa­jat lähtevät täältä etelään parem­mille apajille.

  10. Olisiko kasautu­mis­es­ta myös hait­to­ja? Nyt val­taosa maas­ta toimii käytän­nössä ilman poli­ise­ja ihan kohtu­ullis­es­ti, mut­ta muu­tamil­la kaupunkiseuduil­la on poli­isit mah­dot­toman yli­työl­lis­tet­tyjä. Olisiko­han niin, että ihmi­nenkin lau­maeläi­menä kuitenkin vaatii jonkin­laisen revi­irin ympärilleen? Ongelmia alkaa ilmaan­tua, jos asukasti­heys ylit­tää tietyn rajan.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä taitaa olla asukas­ta kohden vähem­män poli­ise­ja kuin Lapissa

    Pin­ta-alan perus­teel­la voisi luul­la. Mut­ta luu­lo ei ole tiedon väärti.

    “Lapin poli­isi­laitos huole­htii poli­isite­htävistä laa­jan Pohjois-Suomen alueel­la Ran­u­al­ta Utsjoelle. Laitos toimii 21 kun­nan alueel­la ja 16 poli­isi­ase­man voimin palvelemme noin 182 000 asukas­ta sekä suur­ta määrää matkail­i­joi­ta. Lapin poli­isi­laitok­sen pääpoli­isi­ase­ma sijait­see Rovaniemellä.
    Lapin poli­isi­laitok­sel­la työsken­telee noin 390 henkilöä. Laitos­ta johtaa poli­isipääl­likkö Mart­ti Kallio.”

    “Poli­isi­laitok­ses­sa työsken­telee noin 1600 henkilöä, joista poli­ise­ja on noin 1300. Helsin­gin poli­isi­laitok­sen toim­intaa johtaa poli­isipääl­likkö Lasse Aapio.”

    Uusin asukasluku Lapis­sa on 180848. Eli työn­tek­i­jöitä on noin 1/463 asukas­ta. Uusin asukasluku Helsingis­sä on 626079 eli työn­tek­i­jöitä on noin 1/391 asukas­ta. Poli­ise­ja 1/482. Jos Lapis­sa on mui­ta kuin poli­ise­ja 15 kpl, on poli­ise­ja yhtä paljon molem­mis­sa. Jos suhde poli­isit ja muut on sama Lapis­sa ja Helsingis­sä, Lapis­sa on 73 muu­ta työn­tek­i­jää ja poli­ise­ja siis vähem­män per asukas

    1. Kat­sos vain, yritän etsiä sen tilas­ton, johon min­un tietoni perus­tuu. Tai en var­maankaan löy­dä sitä mis­tään, kos­ka olen hävit­tänyt hallinto­valiokun­nan paper­it. Ongel­mana taitaa olla poli­isimiehen määritelmä. Helsingis­sä on paljon poli­ise­ja “val­takun­nal­li­sis­sa tehtävis­sä”. Tietoni ovat ajal­ta, jol­loin Liikku­va poli­isi oli vielä oma yksikkönsä.

  12. TL:
    Tero Tolo­nen:
    Suo­ma­lai­sis­sa IT-yri­tyk­sis­sä ei juurikaan ole mui­ta euroop­palaisia, pait­si ali­hankki­joina ulko­mail­la. Euroop­palaiset IT-osaa­jat tun­tu­vat saa­van kaikkial­la muual­la euroopas­sa paljon parem­man elin­ta­son. Edes Puo­las­ta tai Tsekeistä ei juurikaan saa osaa­jia suomeen. Virossakin taide­taan jo mak­saa tiety­ille osaa­jille parem­paa net­topalkkaa kuin Suomessa.
    Kiinalaisia ja Intialaisia kyl­lä on, ja nuo kansat suh­teel­lisen intro­vert­teinä sopi­vat hyvin suo­ma­laiseen työkulttuuriin.

    IT-työ ei siir­ry suomes­ta “hal­pa­mai­hin”, kos­ka Suo­mi alkaa olla hal­pa­maa. Enem­män näkee merkke­jä siitä että osaa­jat lähtevät täältä etelään parem­mille apajille. 

    Niin se taitaa valitet­tavasti olla. Euroop­palais­ten ja amerikkalais­ten Suomeen tuloa estää kie­limuuri ja korkea hin­tata­so. Per­in­teis­es­ti ovat miehiä jot­ka ovat men­neet naimisi­in suo­ma­lais­ten nais­ten kanssa. Muu­ta syytä tul­la tänne töi­hin ei ole;)

    Aasialaiselle se on elin­ta­soloik­ka ja uramah­dol­lisu­us tul­la Suomeen ja viedä sit­ten men­nessään työt suo­ma­laisil­ta kotimaahansa;)

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä taitaa olla asukas­ta kohden vähem­män poli­ise­ja kuin Lapissa

    Lapis­sakin on kaupunkiseu­tu­ja. Eiköhän siel­läkin poli­isit keskit­tyne niihin.

  14. R.Silfverberg: Niin se taitaa valitet­tavasti olla. Euroop­palais­ten ja amerikkalais­ten Suomeen tuloa estää kie­limuuri ja korkea hin­tata­so. Per­in­teis­es­ti ovat miehiä jot­ka ovat men­neet naimisi­in suo­ma­lais­ten nais­ten kanssa. Muu­ta syytä tul­la tänne töi­hin ei ole;) 

    Kie­limuuri on oikeasti yksi suurim­mista ongelmista mitä Suomen kansan­talout­ta kohtaa. Suomes­sa on läh­es mah­do­ton­ta työl­listyä jos ei osaa suomea, eikä kukaan täysi­järki­nen ulko­maalainen käytä aikaa vaikean mar­gin­aa­likie­len opiskelu­un kun vai­h­toe­htona on koko muu maail­ma, jos­sa ilmas­tokin on miellyttävämpi.

    Suo­ma­lai­sista pk-yri­tyk­sistä pitää saa­da kan­sain­välisem­piä vaik­ka väk­isin, tai muuten Suomen osak­si jää armot­ta olla pystyynkuol­lut käsi­in van­hene­va län­tisen Siper­ian Itä-Euroop­palainen maa, jos­ta kaik­ki kyn­nelle kykenevät pyrkivät pois hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

  15. “Run­saat kon­tak­tit lisäävät tuottavuutta
    Kaupunkien tuot­tavu­ut­ta lisää kon­tak­tien run­saus ja help­pous eri­tyis­es­ti luovien ammat­tien osalta. Mah­dol­lisu­us vai­vat­tomi­in tapaamisi­in on hyvästä. Sama kos­kee myös eri­laisia sat­un­naisia kohtaamisia, jois­sa ideat, koke­muk­set ja tieto lev­iävät suunnittelemattomasti.”

    Tämä on pelkkä myytti;Kun tulo- ja sosi­aaliset erot kas­va­vat niin kon­tak­tit eri luokkien välil­lä loppuvat.Ei SaoPaulon yläpuolel­la helikopteris­sa lentelevä eli­itin edus­ta­ja koskaan tapaa kadul­la ker­jäävää köyhää.

    Ja koti­maas­takin jo löy­tyy esimerkkiejä:Pia Noo­ra Kaup­pikin kertoi,ettei hän ole koskaan tavan­nut ketään syrjäytynyttä 

    Osmo tarkoit­taa täl­lä eli­it­tiä, joka voi kehit­tää omaa hyv­in­voin­ti­aan kek­simäl­lä keino­ja, joil­la voi käyt­tää hyväk­si tuo­ta suur­ta 90 % mas­saa ja se lisää tietysti eli­itin hyv­in­voin­tia, mut­ta köy­hdyt­tää muita.

    Suo­mi on hyvä esimerk­ki kehityksestä

  16. Reaa­lo: Se, että kaup­pali­ik­keet menevät kiin­ni lau­van­taisin klo 18, johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että kirkko määrää vielä asioista Suomessa.

    No ei todel­lakaan — jos kirkko määräisi asioista näin vah­vasti, mik­si kau­pat oli­si­vat ollenkaan auki sunnuntaisin?

    Todel­lisem­pi syy tähän (pois­tu­mas­sa ole­vaan) rajoituk­seen on se, että lauan­tai-iltaisin saa­vat melkein kaik­ki kau­pan työn­tek­i­jätkin olla vapaal­la, eli per­heil­lä on yhteistä vapaa-aikaa (pl. Alepat ja Siwat).

  17. “Tämä on pelkkä myytti;Kun tulo- ja sosi­aaliset erot kas­va­vat niin kon­tak­tit eri luokkien välil­lä loppuvat.”

    Kaupungis­tu­misen toinen nimi on luokkay­hteiskun­tais­tu­mi­nen. Kaupungis­sa ei voi eriyt­tää eri tulolu­okkia, kos­ka ne hakeu­tu­vat omille alueilleen. Tästä seu­raa älyl­listä, henkistä ja empaat­tista vier­aan­tu­mista eri­lai­sista todel­lisuuk­sista, ja kos­ka varakkaam­mat ja älykkääm­mät pystyvät ja osaa­vat ajaa omaa etu­aan aina parem­min kuin köy­hät ja vähälah­jaisem­mat, on seu­rauk­se­na kierre, jos­sa syn­type­rä rupeaa määrit­tämään tule­vaisu­ut­ta koko ajan voimakkaam­min ja voimakkaammin.

    Jo nyt pääkaupunkiseudul­la on sakkia, joka ei enää näe elämään­sä eteen­päin eli joka ei pysty aset­ta­maan itselleen tavoit­tei­ta, vaan elää huumei­den tai viinan tai mie­len­ter­veysongelmien täyt­tämässä todel­lisu­udessa päivän ker­ral­laan mihinkään pyrkimät­tä tai mitään toivomatta.

    Tätä on kaupungis­tu­mi­nen alem­pi­en luokkien näkökul­mas­ta. Kaupunkikult­tuurin vaal­im­i­nen on hyv­in­voivien iden­ti­teet­tipro­jek­ti, jon­ka tarkoi­tus on ajaa epä­tasa-arvoa ja tietois­es­ti syr­jäyt­tää köy­hät sekä taloudel­lis­es­ta hyv­in­voin­nista että henkises­tä osal­lisu­ud­es­ta ja yhteiskun­nal­lis­es­ta osallistumisesta.

    Tämä kehi­tys näkyy jo Ruotsin maa­han­muut­to­todel­lisu­udessa ja se tulee näkymään voimakkaasti myös Suomes­sa viimeistään 10–20 vuo­den kuluttua.

    Onko jol­lain tilas­toa poli­isin häly­tys­te­htävistä eri puo­lil­la Suomea luokitel­tuna tehtävä­tyypeit­täin? Siitä näk­isi sum­mit­tain, kuin­ka paljon kaupunkikult­tuuri aiheut­taa ongelmia.

  18. Äh, piti ajat­tele­mani, että kaupungis­sa ei voi saat­taa yhteen eri tuloluokkia.

  19. JY: Pin­ta-alan perus­teel­la voisi luul­la. Mut­ta luu­lo ei ole tiedon väärti.

    “Lapin poli­isi­laitos huole­htii poli­isite­htävistä laa­jan Pohjois-Suomen alueel­la Ran­u­al­ta Utsjoelle. Laitos toimii 21 kun­nan alueel­la ja 16 poli­isi­ase­man voimin palvelemme noin 182 000 asukas­ta sekä suur­ta määrää matkail­i­joi­ta. Lapin poli­isi­laitok­sen pääpoli­isi­ase­ma sijait­see Rovaniemellä.
    Lapin poli­isi­laitok­sel­la työsken­telee noin 390 henkilöä. Laitos­ta johtaa poli­isipääl­likkö Mart­ti Kallio.”

    “Poli­isi­laitok­ses­sa työsken­telee noin 1600 henkilöä, joista poli­ise­ja on noin 1300. Helsin­gin poli­isi­laitok­sen toim­intaa johtaa poli­isipääl­likkö Lasse Aapio.”

    Uusin asukasluku Lapis­sa on 180848. Eli työn­tek­i­jöitä on noin 1/463 asukas­ta. Uusin asukasluku Helsingis­sä on 626079 eli työn­tek­i­jöitä on noin 1/391 asukas­ta. Poli­ise­ja 1/482. Jos Lapis­sa on mui­ta kuin poli­ise­ja 15 kpl, on poli­ise­ja yhtä paljon molem­mis­sa. Jos suhde poli­isit ja muut on sama Lapis­sa ja Helsingis­sä, Lapis­sa on 73 muu­ta työn­tek­i­jää ja poli­ise­ja siis vähem­män per asukas

    tek­sti Helsin­gin poli­isi­laitok­ses­ta jatkui seuraavasti;

    “Peruste­htävien lisäk­si poli­isi­laitok­sel­la on run­saasti val­takun­nal­lisia ja alueel­lisia poli­isin erityistehtäviä.”

  20. teekkari: Kie­limuuri on oikeasti yksi suurim­mista ongelmista mitä Suomen kansan­talout­ta kohtaa. Suomes­sa on läh­es mah­do­ton­ta työl­listyä jos ei osaa suomea, eikä kukaan täysi­järki­nen ulko­maalainen käytä aikaa vaikean mar­gin­aa­likie­len opiskelu­un kun vai­h­toe­htona on koko muu maail­ma, jos­sa ilmas­tokin on miellyttävämpi.

    Suo­ma­lai­sista pk-yri­tyk­sistä pitää saa­da kan­sain­välisem­piä vaik­ka väk­isin, tai muuten Suomen osak­si jää armot­ta olla pystyynkuol­lut käsi­in van­hene­va län­tisen Siper­ian Itä-Euroop­palainen maa, jos­ta kaik­ki kyn­nelle kykenevät pyrkivät pois hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Kyl­lä tänne tuli­joi­ta riit­tää. Jostain syys­tä Tornios­sa on oikein tulijatulva.

  21. peksu: tek­sti Helsin­gin poli­isi­laitok­ses­ta jatkui seuraavasti;

    “Peruste­htävien lisäk­si poli­isi­laitok­sel­la on run­saasti val­takun­nal­lisia ja alueel­lisia poli­isin erityistehtäviä.”

    Niin. Karhu ‑ryh­mä, poli­i­sisoit­tokun­ta ja val­tiovieraiden suo­jelem­i­nen. Liiken­nevalvon­nas­sa myös Espoon ja Van­taan liikennevalot.

  22. Perusjunt­ti:
    Tätä on kaupungis­tu­mi­nen alem­pi­en luokkien näkökul­mas­ta. Kaupunkikult­tuurin vaal­im­i­nen on hyv­in­voivien iden­ti­teet­tipro­jek­ti, jon­ka tarkoi­tus on ajaa epä­tasa-arvoa ja tietois­es­ti syr­jäyt­tää köy­hät sekä taloudel­lis­es­ta hyv­in­voin­nista että henkises­tä osal­lisu­ud­es­ta ja yhteiskun­nal­lis­es­ta osallistumisesta. 

    Mun näke­myk­seni on että kaupungis­sa voi elää aika köy­hänäkin ilman että sen huo­maa päältä, ja että juorut läh­tee lev­iämään. Jos on edes jonkin­laista mah­dol­lisu­ut­ta elät­tää itseäään niin yhteiskun­ta tulee vas­taan ja tukee vuokris­sa ja elinkus­tan­nuk­sis­sa. Tietysti se leipäjonos­sa sei­somi­nen voi olla ärsyt­tävää mut­ta sen voi tehdä anonyymisti. Apua ter­veysongelmi­in saa ainakin teo­ri­as­sa parem­min kaupungis­sa. Kaupunki­laiszten lap­sil­la on van­hempi­en­sa var­al­lisu­u­teen kat­so­mat­ta yhtäläiset mah­dol­lisu­udet kouluttautua. 

    Maaseudul­la jos joku on köy­hä niin kaik­ki juoruil­e­vat ja jos taustal­la on viina- tai vas­taavia ongelmia niin ei ole tar­jol­la muu­ta seu­raa kuin pikkurikol­lis­ten jen­git. Sen olen ymmärtänyt että Pohjois-Suo­mi johtaa hen­ki- ja väki­val­tarikok­sis­sa asukasluku­un näh­den. Siel­lä macho-meinin­ki jyrää ja osit­tain myös usko­vais­ten ehdot­to­muus ajaa herkkiä nuo­ria väärille teille. 

    Etelä-Suomesn kar­tano- ja ruukkialueil­la taas pidet­ti­in vielä 1970-luvul­la maa­ta omis­ta­mat­to­mia liki torp­parin tai muon­amiehen ase­mas­sa eikä var­al­lisu­utt­ta päässyt syn­tymään per­heisi­in edes sen ver­taa että lapset oisi­vat voineet käy­dä kansak­oulua pidem­pään koulua. Yhteiskun­taan osal­lis­tu­mi­nen on ollut käytän­nössä pois­sul­jet­tua niille maalaisille jot­ka eivät kan­na­ta Keskus­taa tai RKP:tä.

    Se että maaseudun väki väheni 1960-luvul­ta eteen­päin niin että hei­dät saati­in kykyjään vas­taavi­in ja parem­min palkat­tui­hin töi­hin kaupunkei­hin oli noille ihmisille tai ainakin hei­dän lap­silleen pelastus.

  23. samae: Itse Her­van­nas­sa opiskelleena insinört­tinä voin omas­ta puolestani tode­ta että paljon mielum­min olisin suorit­tanut opin­not Tam­pereen ydinkeskus­tan kaltaises­sa kult­tuuriym­päristössä, kuin metsälähiössä.

    Ongel­maa yrit­tää Tam­pereen poli­it­ti­nen eli­it­ti ratkaista raitiovaunulla. 

    Helpom­pi ja helvem­pi ratkaisu on myös esitetty:
    Vai­hde­taan Korekak­oulunkadun nimi Yliopis­tonkaduk­si. Sil­loin Tam­pereen molem­mat yliopis­tot oli­si­vat saman kadun var­rel­la. Kadus­sa olisi kyl­lä 8 km epä­jatku­vu­usko­h­ta mut­ta sel­l­ainen ei ainakaan diplo­mi-insinööriä haittaa.

    Tämä vaan esimerkkinä luo­vas­ta kaupunkilaisuudesta.

  24. Her­van­ta ‑keskustelu­un liit­tyen, ohjelmis­toyri­tys M‑Files sais juuri Mil­le­ni­um — kun­ni­nanosoituk­sen, ja kesäl­lä Microsoft­in vuo­den ISV-kump­panin arvon­i­men — sekin yri­tys majailee Her­van­nas­sa nyky­isin — joskus vuo­den 2003 kieppeil­lä toimis­to oli muuten keskus­tas­sa, muis­taak­seni Tullinto­ril­la — sen jäl­keen se ainakin kyl­teistä päätellen siir­tyi jon­nekin vähän kauem­mak­si ja nyt siir­tynyt Hervantaan.

    http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistosta/uutiset-ja-tapahtumat/ohjelmistoyritys-m-files-palkittiin-millennium-kunnianosoituksella-x124167c2

    Uno­h­tui lis­tas­ta myös Vincit Oy, joka on ollut viimeu­osien iso­ja kasvuyri­tyk­siä. Eikä tietenkään pidä uno­htaa Sasken Fin­lan­dia — tai OptoFidelity:ä, jon­ka liike­vai­h­to Aamule­hden uutisen mukaan kolminker­tais­tunut tänä vuon­na ja joka on palkan­nut 20 uut­ta työn­tek­i­jää. Pienem­piä yri­tyk­siä on var­maan kymmeniä.

    San­o­taan Her­van­nan sijain­nista mitä vaan, niin näyt­tää siltä, että mitenkään epäon­nis­tunut se ei ole. Mikäli se sijait­sisi jos­sain hyvin kalli­il­la alueel­la, sen olisi vaikea pysyä yht­enäisenä. Her­van­nas­sa on niin paljon tilaa, että voidaan rak­en­taa uut­ta, ilman että van­haa tarvit­see vier­estä purkaa heti pois — tai pohtia keneltä se pitäisi ostaa. Esimerkik­si Her­mi­an kasvu ei ole tapah­tunut het­kessä niin että ollaan raken­net­tu ker­ral­la kaik­ki raken­nuk­set, vaan uusia talo­ja ja niiden pohjia on louhit­tu lisää vuosi vuo­den jäl­keen. Sama pätee korkeak­oulu­un ja sen ympäril­lä ole­vi­in opiskelijataloihin.

    Osmo puhui noista kasautu­mise­duista, mut­ta itse koen että ne pait­si täysin tot­ta, myös seg­ment­tiko­htaisia — eli jos riit­tävä mas­sa tarpeek­si fik­sua jengiä kasautuu samaan pis­teeseen, alkaa syn­tyä tulosta. Jos tätä porukkaa ale­taan jotenkin “lai­men­ta­maan”, niin tulos ei ole yhtä hyvä vaik­ka kasan koko kasvaa.

  25. Eivät teknolo­giafir­mo­jen tai asiantun­ti­jayri­tys­ten tarvitse sijai­ta keskus­tas­sa. Her­van­nan tapainen yliopis­ton ympärilä ole­va alue on yri­tyk­sille kyl­lä paljon parem­pi. Se on esimerkik­si helpom­m­min saavutet­tavis­sa niille, jot­ka tule­vat muual­ta kuin käve­ly­matkan päästä ja eri­tyis­es­ti se on helpom­min saavutet­tavis­sa ulkopaikkakuntalaisille.

    Oulus­sa yliopis­to alkaa vuokraa­maan tyhjäk­si jääneitä tilo­jansa yri­tyk­sille. Sitä parem­paa paikkaa ei asiantun­ti­jafir­malle ei kyl­lä tai­da olla.

Vastaa käyttäjälle Tero Tolonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.