Helsingin yliopiston näivettäminen on hallituksen toimista tuhoisin

Lukio­ta käyvä tyt­täreni kysyi min­ul­ta yllät­täen, kan­nat­taako enää pyrk­iä yliopis­toon Suomes­sa vain onko suun­taudut­ta­va ulko­maille. Ihmettelin kysymys­tä. Tyt­täreni huolen aiheena oli, onko muu­ta­man vuo­den kulut­tua Suomes­sa enää tasokas­ta yliopis­to-ope­tus­ta tai siis onko sitä Helsin­gin yliopistossa.

Helsin­gin yliopis­tol­la menee juuri nyt hyvin. Sen sijoi­tus kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa on nous­sut. Kos­ka nämä mit­tar­it puolta­vat harhais­es­ti englan­ninkielisiä yliopis­to­ja, kan­nat­taa kat­soa myös, miten Helsin­gin ylip­is­to on pär­jän­nyt ei-englan­ninkielis­ten maid­en joukos­sa. Sijoi­tus Shang­hain listal­la oli kuudestoista.

Suo­ma­lai­sista yliopis­toista Helsin­gin yliopis­to on aivan ylivoimainen. Jopa Aal­to-yliopis­to, johon on panos­tet­tu todel­la paljon, on kaukana takana eikä sil­lä ole edes minkään­laista nousua havaittavissa.

Tätä taus­taa näh­den näyt­tää yhtä aikaa kum­malliselta että arvat­taval­ta, että hal­li­tus kohdis­taa yliopis­to­jen rahoituk­seen suun­natut leikkauk­set eri­tyis­es­ti Helsin­gin yliopis­toon. Jos joku on päätään pidem­pi mui­ta niin pää poik­ki. Ei voi olla ajat­telemat­ta, että liian hyvä men­estys on herät­tänyt hal­li­tus­puolueis­sa alue­poli­it­tista kateutta.

Helsin­gin yliopis­ton pitää lyhyessä ajas­sa vähen­tää toim­intaansa yli sadan miljoo­nan euron edestä. Tämä koos­t­uu kaikkia koske­vista leikkauk­sista, indek­si­jäädy­tyk­sistä ja Tekes-raho­jen leikkauk­sista, jot­ka vähen­tävät Teke­siltä yliopis­toille tule­vaa rahoitusta.

Helsin­gin yliopis­ton kohdis­tuu eri­tysleikkauk­se­na apteekki­t­u­lo­jen vähen­tämi­nen 30 miljoon­al­la eurol­la. Yliopis­ton apteek­ki rahasam­pona oli aikanaan Kekkosen inno­vaa­tio. Nykyi­nen apteekkien luvan­varaisu­us syn­nyt­tää aivan tolkut­toman suuret tulot sille, joka onnis­tuu saa­maan apteekin hyvältä liike­paikalta. Kekkosen oival­lus oli sosial­isoi­da nämä parhaat paikat anta­mal­la ne yliopistolle.

Näitä apteekki­t­u­lo­ja ei ole ollut muil­la yliopis­toil­la, mut­ta ei tämä ole merkin­nyt mitään eri­ty­istä lisära­haa Helsin­gin yliopis­tolle, kos­ka tietysti se raha on ollut pois muus­ta rahoituk­ses­ta vähän niin kuin se kätilön sun­nun­tail­isä on ollut osa kokonaispalkkaa.

On tyh­mää leika­ta tieteestä maas­sa, joka ei voi sijaintin­sa vuok­si pär­jätä tekemäl­lä kun­ni­an­hi­mo­ton­ta bulkkia. Eri­tyisen tyh­mää on pan­na mata­lak­si maan ain­oa kan­sain­välisil­lä mittareille hyväk­si arvioitu yliopisto.

Tieteen tek­i­jöi­den tilanne ei Suomes­sa ole mitenkään häävi. Parhaille kyvy­ille on tar­jol­la olen­nais­es­ti parem­mat tutkimus­mah­dol­lisu­udet ulko­mai­sis­sa yliopis­tois­sa. Näitä kykyjä myös met­sästetään aktiivisesti.

Helsin­gin yliopis­to on aloit­tanut YT-neu­vot­te­lut. Tässä vai­heessa on tarkoi­tus vähen­tää 1200 henkeä ja tämä johtuu vas­ta ensim­mäisen vuo­den säästöistä. Jatkoa seu­raa. Se on val­ta­va suo­nenisku tieteelle.

Kan­sain­välis­es­ti maineikas ara­bi­an kie­len ja islamin tutk­i­ja Jaakko Hämeen-Antti­la teki jo johtopäätök­set. Hän päät­teli, että tieteen ase­ma Suomes­sa on käymässä niin ankeak­si, että kan­nat­taa suun­tau­tua ulkomaille.

Hal­li­tuk­sen tiede­vi­hamieli­nen asenne ei ole yliopis­tois­sa jäänyt huo­maa­mat­ta. Vaiku­tus ilmapi­iri­in on musertava.

Jos tyt­täreni ei usko Helsin­gin yliopis­ton mah­dol­lisuuk­si­in tar­jo­ta enää kelvol­lista ope­tus­ta, miten huip­pututk­i­jat voivat suh­tau­tua tule­vaisu­u­teen­sa Suomes­sa enää luottavaisesti?

Hämeen-Antti­lan lähtö jää tuskin ainoaksi.

Tämä on hal­li­tuk­sen toimista tuhoisin.