Työvoimakustannusten alentaminen

Minus­ta hal­li­tus on oike­as­sa siinä, että palkkakus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Kaik­ki muut ovat taas oike­as­sa siinä, että oli aivan päätön aja­tus pan­na mak­sajik­si epä­mukavaa työaikaa tekevät ja vapaut­taa maanan­taista per­jan­tai­hin 8–16 työsken­televät kaikesta.

(Sinän­sä sun­nun­taiko­r­vauk­sia voisi pienen­tää, mut­ta sen voisi tehdä lauan­taiko­r­vauk­sia kas­vat­ta­mal­la, kos­ka lauan­tai on vapaapäivänä jopa tärkeämpi kuin sunnuntai.)

Jos palkkakus­tan­nuk­sia alen­netaan, sen pitäisi kohdis­tua tas­a­puolis­es­ti kaikki­in. Van­han loma­l­ta­palu­u­ra­han pois­to kokon­aan olisi jos­sain vai­heessa ihan paikallaan. Onhan rik­si jäädä kesälo­ma­l­la töi­hin Ruot­si­in pienen­tynyt merkit­tävästi. Nau­ramme kreikkalaisille, jot­ka saa­vat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mut­ta meil­lähän on vähän saman­laisen jär­jestelmä täällä.

Työa­jan piden­tämis­es­tä en pidä, kos­ka se on askel väärään suun­taan. Iso kuva on, että automaa­tion edis­tyessä on järkevää lisätä vapaa-aikaa krääsän kulu­tuk­sen sijasta.

En ole myöskään kovin vaku­ut­tunut, että työa­jan piden­tämi­nen 20 min­uu­til­la päivässä vähen­tää yri­tys­ten kulu­ja. Yri­tys­ta­sol­la säästöä syn­tyy vain, jos joko myyn­ti lisään­tyy vas­taavasti tai henkilökun­taa voidaan vähentää.

Eri­lainen työaiko­jen jous­tavu­us kyl­lä vähen­täisi kulu­ja. Pare­to-opti­maaliset ratkaisut löy­ty­i­sivät siitä suun­nas­ta, mut­ta aihe on kum­man tulehtunut.

Palkan alen­nuk­ses­ta käy sekin, että työ­nan­ta­ja­mak­su­ja siir­retään työn­tek­i­jöi­den mak­set­tavak­si, kuten SAK esit­tää. Min­un on vaikea ymmärtää, mik­si tämä on SAK:n jäse­nille helpom­pi hyväksyä kuin lomara­ho­jen saman­su­u­ru­inen leikkaus, mut­ta var­maankin SAK:ssa tun­netaan jäsenistön tapa hah­mot­taa asioita.

Osan tuos­ta työvoimaku­lu­jen alen­tamis­es­ta ottaisin väli­aikaises­ti val­tion piikki­in. Sitä voi kut­sua emu­puskurien purkamisek­si tai mik­si hyvän­sä, mut­ta julkisen talouden net­tovelkaa se tietysti kasvattaa.

Minus­ta kan­nat­taa olet­taa, että suh­dan­teet joskus elpyvät ja men­nä yhä vain kuopan yli velkaa kas­vat­ta­mal­la mielu­um­min kuin lamaa syven­tämäl­lä. Meil­lä kokon­aiskysyn­tä nojaa vah­vasti koti­maiseen kysyn­tään. Sen leikkaami­nen ennen kuin vien­ti elpyy, olisi työl­lisyyt­tä ajatellen perin huono jut­tu. Myös työl­lisyy­den heiken­tämi­nen kas­vat­taa julkisen talouden ali­jäämää, joidenkin mielestä jopa enem­män kuin elvyttäminen.

Kos­ka en pidä velka­an­tu­mis­es­ta, olisi hyvä päät­tää, että talouden alka­es­sa elpyä mak­su­ja korote­taan. Nopeasti on korotet­tavis­sa arvon­lisäveroa, joka muutenkin on suosikki­ni mon­es­takin syystä.

 

= = = =

Kuten aiem­minkin olen sanonut, oikea deval­vaa­tio olisi paljon kivut­tomampi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäisessä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­teessa tuloi­hin. On myös vaikea uskoa, että esimerkik­si vuokrat lask­i­si­vat sisäisen deval­vaa­tion mukana.

 

83 vastausta artikkeliin “Työvoimakustannusten alentaminen”

  1. Mik­si palkkakus­tan­nuk­sia pitää leika­ta, kun ne ovat valmi­ik­si pohjo­is­maid­en pien­im­mät ja Sak­sankin ala­puolel­la? Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa.

    Nokia pait­si määrit­tää 90% vien­nin laskus­ta, kuvaa Suomen ongelmia. Vaik­ka työn­tek­i­jät oli­si­vat alka­neet mak­saa työ­nan­ta­jalle työn ilosta, eivät Sym­bian-kän­nykät olisi men­neet kau­pak­si. Vero­jakaan ei mak­set­tu enää viime vuosi­na kun voit­toa ei tullut.

  2. Mites reipas palkankorotus+TyEL mak­su kokon­aan työntekijöille.
    Olisi € voit­to työ­nan­ta­jille, henk­i­nen voit­to palka­nsaa­jille. Sitä­pait­si, palka­nsaa­jathan aina rehen­televät sil­lä, että ovat “itse eläk­keen­sä säästäneet”, vaik­ka nykyti­lanteessa­han se on enem­mänkin työ­nan­ta­jan omista rahois­taan säästämää rahaa.

  3. “Minus­ta kan­nat­taa olet­taa, että suh­dan­teet joskus elpyvät ”

    Väärin. Kyl­lä se menee niin, että suh­danne vielä joskus heikke­nee. Nyt on “korkea­suh­danne” menos­sa, meil­lä se vain näyt­tää mata­la­suh­dan­teelta, kos­ka työvoimamme pienen­tyy ja kil­pailukykymme on mitä on.

    Esimerkik­si Ruotsin talouskasvu
    2015 2,6%
    2014 2,3%
    2013 1,3%
    2012 ‑0,3%
    2011 2,7%
    2010 6%

    Suomel­la samana aikana 2 kasvun vuot­ta ja lop­ut mii­nus­ta taik­ka nollaa.

    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG/countries/FI?display=graph

    http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG/countries/SE?display=graph

    Kyl­lä tämä on nousukausi eikä suh­dan­teet tästä parane.

  4. Tehdään tämä alueel­lise­na kokeilu­na. Ensik­si alen­netaan palkko­ja Helsingis­sä, kos­ka siel­lähän palkat ovat kaikkein korkeim­mat, eli palkoista johtu­va kil­pailukyky­va­je kaikkein suurin. Viiden vuo­den päästä tarkastel­laan tilan­net­ta, ja jos Helsin­gin kil­pailukyky ei ole nous­sut odote­tusti, alen­netaan palkko­ja vielä lisää. Kun tulosta alkaa näkyä, laa­jen­netaan kokeilu muualle maahan.

  5. Jus­si Saramo: Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa.

    Niin mis­sä se ongel­ma sit­ten on? Tietenkin ongel­ma on JTO = Jonkun Toisen Ongelma.

    “Ei mei­dän tarvitse tehdä mitään. Mitään ongel­maa ei itseasi­as­sa ole ole­mas­sakaan ja jos on, se johtuu ihan jostain muus­ta kuin esite­tys­tä asi­as­ta. Ja vaik­ka joh­tu­isi, niin ei mei­dän kan­na­ta edes sille tehdä mitään. Ja vaik­ka kan­nt­taisi, niin ei me voida.”

    Mik­si tämä asenne on niin suosit­tu kil­pailukyky­on­gelmia kohtaan, mut­ta täysin saman asenne ilmas­ton­muu­tos­ta kohtaan on “järkyt­tävää tyhmyyttä”? 

    Ihmi­nen ei myön­nä ongel­maa, jos hänen oma timeen­tu­lon­sa riip­puu siitä ettei hän myön­nä ongelmaa.

    Minus­ta on päivän­selvää että jos me myy­dään roskaa jota kukaan ei halua ostaa, taik­ka jos mei­dän johta­jamme ovat niin surkei­ta, ettei hei­dän johdol­laan mitenkään voi pär­jätä, tai että jos me vaan tehdään ihan vääriä asioi­ta, niin ain­oa tapa puut­tua *nopeasti* asi­aan on hin­to­jen lasku.

  6. “On myös vaikea uskoa, että esimerkik­si vuokrat lask­i­si­vat sisäisen deval­vaa­tion mukana.”

    Eikö ali­tar­jon­nas­sa vuokrata­so seu­raa sitä, mitä ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan. Jos käteen jää vähem­män rahaa, var­maan mak­suhalukku­uskin vähen­tyy. Tietenkään ihmiset eivät kovin hel­posti muu­ta pois kodis­taan, eikä vuokranan­ta­jat oma-aloit­teis­es­ti alen­na vuokri­aan, mut­ta kai tämä nyt ainakin uusien vuokra­suhtei­den kohdal­la näkyy.

  7. Osmo: “Jos palkkakus­tan­nuk­sia alen­netaan, sen pitäisi kohdis­tua tas­a­puolis­es­ti kaikkiin.
    ‘snip’
    Nau­ramme kreikkalaisille, jot­ka saa­vat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mut­ta meil­lähän on vähän saman­laisen jär­jestelmä täällä.”

    Mik­si “tas­a­puolis­es­ti kaikki­in”, mik­si ei tas­a­puolis­es­ti vain niihin aloi­hin, joil­la työvoimakus­tan­nuk­set ovat korkeat (jos niitä on) tai jos vien­ti pitää saa­da vetämään, niin vien­ti­te­ol­lisu­u­teen. Jopa EK:kin osoit­ti jär­jen käyt­töä esit­täessään eri malle­ja eri aloille.

    Ja jos yritämme nau­raa kaikille niille maille, jois­sa on käytössä jonkin­lainen lomara­haa vas­taa­va bonusjär­jestelmä, nau­reskelu kohdis­tuu var­maankin suun­nilleen kaikki­in län­tisi­in teol­lisu­us­mai­hin ja moni­in mui­hinkin… Onko sit­ten vuo­den lopus­sa mak­set­ta­va bonus järkevämpi kuin keskel­lä vuot­ta mak­set­ta­va, siihen vas­tatkoon joku muu.

    1. Minä ottaisin palkkani mielu­um­minm tasais­es­ti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen min­ulle myöhem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin paljon parem­pi asia kuin raha oma­l­la tilillä?

  8. Mik­si palkko­ja pitäisi juus­to­höylätä, kun Suomes­sa on ongel­mana, että mata­lan tuot­tavu­u­den työ mak­saa ihan liikaa?

    Toki nyt hal­li­tuk­sen ehdot­ta­mat palka­nalen­nuk­set myös kohdis­tu­vat osin sat­un­nais­es­ti, mut­ta kuitenkin muu­tosten pää­paino on mata­lan tuot­tavu­u­den palvelualoilla.

    Toimivin ratkaisu palkko­jen sopeu­tuk­selle olisi kuitenkin työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta luop­umi­nen sekä lauan­tai- ja sun­nun­tail­i­sistä luop­umi­nen tai niiden pienen­tämi­nen erit­täin merkit­tävästi. Tuon lisäk­si olisi toki syytä säätää min­imi­palkkala­ki, joka estää ylilyönnit.

    Jos halu­amme saa­da suurem­malle osalle ihmi­sistä töitä, pitää yri­tys­ten olla mah­dol­lis­taa mak­saa sel­l­aisia palkko­ja, jot­ka vas­taa­vat työn tuot­tavu­ut­ta ja palvelu­aloil­la myös teet­tää työtä sil­loin kun sille on eniten kysyn­tää ilman val­tavia työn­tekoa­janko­htaan liit­tyviä palkanlisiä.

  9. Jus­si Saramo:
    Nokia pait­si määrit­tää 90% vien­nin laskus­ta, kuvaa Suomen ongelmia. Vaik­ka työn­tek­i­jät oli­si­vat alka­neet mak­saa työ­nan­ta­jalle työn ilosta, eivät Sym­bian-kän­nykät olisi men­neet kaupaksi. 

    Kuvaat tuos­sa vain syytä, mik­si maan, jon­ka vien­ti­te­ol­lisu­us ei ole kovin hajaan­tunut eri­tyis­es­ti ei olisi pitänyt liit­tyä euroon. Toimi­ala- ja jopa yri­tysko­htaiset kri­isit voivat olla rankko­ja. Val­u­u­tan olisi pitänyt jous­taa, että jotain muu­ta olisi kas­vanut tilalle.

  10. Lomara­ho­jen leikkaus on teknis­es­ti vaikeaa (300 työe­htosopimus­ta muutet­ta­va) ja kohdis­tuu vain työe­htosopimusten piiris­sä ole­vi­in. Noin 15% yksi­tyisen sek­torin palka­nsaa­jista jäisi “talkoiden” ulkop­uolelle. Työ­nan­ta­ja­mak­sut on tas­a­puolisin keino kor­ja­ta kil­pailukyky­on­gel­maa. Sik­si SAK:n esi­tys perus­tui niihin.

    Tarkem­min blogista:
    http://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/miksi-tyonantajamaksut-lomarahojen-tai-tyoajan-sijaan-2015–09-25

  11. Ulkoiseen deval­vaa­tioon ver­rat­tuna sisäisessä deval­vaa­tios­sa on myös se ongel­ma, että se pahen­taa kan­nustin­loukku­ja ihan alim­mis­sa palkkalu­okissa. Jos sosi­aalietuuk­sia ei heiken­netä samas­sa suh­teessa kuin työn tekemisen kan­nustei­ta, käy ainakin joidenkin mata­la­palkkatöi­den vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Viiden pros­entin (tunti-)palkanalennus kaut­ta lin­jan siirtää var­masti osan nyky­isin kan­nat­tavas­ta työn­teosta kan­nustin­loukku­ra­jan alapuolelle.

    Toiv­ot­tavasti hal­li­tus ehtii käyn­nistää perus­tu­lokokeilun­sa ennen sisäisen deval­vaa­tion täytän­töön­panoa. Tässä olisi aika hyvä koeasetel­ma perus­tu­lon vs. nykyisen sosi­aal­i­tur­van kan­nustin­loukku­vaiku­tusten tutkimiseen. Har­voin tutk­i­jalle tar­joutuu sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että ihan käytän­nössä päästään ruu­vaa­maan yhtä muut­tu­jan arvoa alaspäin ja kat­so­maan tilas­tol­lis­es­ti sen vaikutuksia.

  12. “Van­han loma­l­ta­palu­u­ra­han pois­to kokon­aan olisi jos­sain vai­heessa ihan paikallaan. Onhan rik­si jäädä kesälo­ma­l­la töi­hin Ruot­si­in pienen­tynyt merkittävästi.”

    Alku­peräi­nen syy on var­masti kadon­nut aiko­ja sit­ten mut­ta ei se, etteikö ihmiset ottaisi tuo­ta huomioon omaa palkkaansa lask­ies­sa. En minä ainakaan pidä tuo­ta lomara­haa mitenkään “ylimääräisenä bonuk­se­na” vaan se on kiin­teä osa vuosian­siotani jota seu­raan jopa suurem­mal­la mie­lenki­in­nol­la, kuin kuukausi­t­u­lo­jani. Vuosi­t­u­loi­hin on myös helpom­pi laskea inflaa­tion vaikutukset.

  13. Suomes­sa vuosit­tainen palk­ka on jaet­tu 12.5 osaan. Mon­es­sa muus­sa maas­sa 13 tai 14 osaan (esimerkke­jä esim. tääl­lä: https://www.radford.com/home/insights/articles/2015/taking_stock_of_13th_14th_month_bonuses_in_latam_europe_asia.asp). En silti ymmär­rä mik­si näin tehdään mis­sään maas­sa. Mik­si palk­ka ei ole jaet­tu tasan 12 kuukau­siosaan? Toki työ­nan­ta­jan kannal­ta myöhem­min mak­set­tu euro on aina parem­pi kuin aiem­min mak­set­tu euro.

    Osu­isiko lomara­ho­jen leikkaus saman­laise­na myös keikkatöitä tai määräaikaisia sopimuk­sia tekeville?

  14. Olen Osmo Soin­in­vaaran kanssa pitkälti samaa mieltä. Työvoimakus­tan­nuk­sia pitää alen­taa, niin ikävää kuin se onkin, ja se pitää tehdä mah­dol­lisim­man tas­a­puolis­es­ti. Se on silti vain yksi osa tarpeel­lista ratkaisumallia.

    Toiv­ot­tavasti hal­li­tus ja työ­markki­naos­a­puo­let löytävät siihen järkevän yhteiskun­ta­sopimuk­sen, tai mik­si sitä nyt sit­ten kut­su­taankaan. Se ratkaisu pitää tehdä, vaik­ka siihen sit­ten sisäl­ty­isi hölmöjäkin osia (jol­laise­na pidän minäkin työa­jan piden­tämistä arkipy­histä luopumisineen). 

    Jous­tavu­ut­ta työaikoi­hin ja ylipäätään kaikki­in työe­htoi­hin saisi tul­la lisää, sil­lä ihmis­ten henkilöko­htaiset tilanteet ovat niin eri­laisia. Liialli­nen yleis­si­tovu­us on men­neen maail­man juttu!

  15. Jus­si Saramo:
    Mik­si palkkakus­tan­nuk­sia pitää leika­ta, kun ne ovat valmi­ik­si pohjo­is­maid­en pien­im­mät ja Sak­sankin alapuolella… 

    Olet oike­as­sa, mut­ta vain asiantun­ti­joiden ja johta­jien osalta. Suomes­sa suorit­ta­van por­taan palkat ovat itse asi­as­sa kovat euroop­palaises­sa ver­tailus­sa. Se mitä tarvi­taan on pien­impi­en palko­jen leikkaus, mut­ta sitä ei Suomes­sa saa sanoa ääneen.

    Voiko nyky­istä pienem­mäl­lä pal­ka­lla taas elää Suomes­sa? Kaikkial­la muual­la EU:ssa se on mah­dol­lista, mut­ta Suomen korkea veroaste tekee yhtälöstä mah­dot­toman. Eli palkkakus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen vaatii lop­ul­ta vero­tuk­sen järkeistämistä.

    Helpoin tapa tässä ja nyt on pala­ta kahdek­san­tun­tiseen työpäivään. Se olisi mon­es­sa mielessä ain­oa tas­a­puo­li­nen ratkaisu eikä vaa­di väl­itön­tä verore­mont­tia. Se ei myöskään syö kohtu­ut­tomasti koti­maista ostovoimaa edel­lyt­täen, että lisään­tyneelle työa­jalle on oikeasti käyttöä.

    Verore­mont­ti on pakko tehdä kuitenkin jos­sain vai­heessa, muuten olemme kil­pailukyvyt­tömiä EU-alueel­la. EU:ssa on ter­ve verokil­pailu, jon­ka pitäisi estää vero­tuk­sen ylilyön­nit. Suomen osalta kil­pailua ei ole otet­tu tosis­saan ja pohjim­mil­taan kyse on ihan itse aiheutetus­ta päänsärystä.

  16. Jus­si Saramo:
    Mik­si palkkakus­tan­nuk­sia pitää leika­ta, kun ne ovat valmi­ik­si pohjo­is­maid­en pien­im­mät ja Sak­sankin ala­puolel­la? Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa.

    Nokia pait­si määrit­tää 90% vien­nin laskus­ta, kuvaa Suomen ongelmia. Vaik­ka työn­tek­i­jät oli­si­vat alka­neet mak­saa työ­nan­ta­jalle työn ilosta, eivät Sym­bian-kän­nykät olisi men­neet kau­pak­si. Vero­jakaan ei mak­set­tu enää viime vuosi­na kun voit­toa ei tullut.

    Kuitenkin yri­tyk­set eivät mielel­lään investoi Suomeen, ja merkit­tävä tek­i­jä siinä ovat työ­markki­noiden jäykkyys ja työn hin­ta. Kus­tan­nuk­sia suurem­pi ongel­ma on var­mas­tikin juuri tuo työ­mark­knoiden jäykkyys. Lail­la ja sopimuk­sil­la on työn­tekoon, ajoit­tamiseen ja hin­noit­telu­un saatu mon­en­laista jäykkyyttä.

    Ehkä oikeampi ratkaisu olisikin kieltää yleis­si­to­vat palkkaratkaisut, antaa työn­tek­i­jöille lisää vapauk­sia työaikansa ja ‑määrän päät­tämiseen ja helpot­taa irti­san­omista, että yri­tyk­set uskaltaisi­vat palkatakin väkeä. Han­kalista tyypeistä ei nyky­isin pääse eroon muu­ta kuin tuotan­nol­li­sista syistä tai rahalla.

    Niin ja ansiosi­don­nainen tulisi siirtää kokon­aan KELAn hallinnoitavak­si. Kas­sat ovat aivan turha ja epäoikeu­den­mukainen väliporras.

  17. Nokian perään ei kan­na­ta itkeä, tarkoi­tan entistä. Sat­un­naisjo­hta­ja J. Ollila sai valmi­in paketin, jos­sa oli rön­syt myytäväk­si, ne myyti­in ja kän­nykkä oli jo kehitet­ty, nimeltään Mobi­ra City-Man. Kun olisi pitänyt kehit­tää jotain uut­ta, niin oli palikat sekaisin.
    Palkkoi­hin vaikut­taa kateus ja type­r­yys kas, kun ei ymmär­retä sitä, että työn tek­i­jöi­den määrä on jatku­vasti laskenut esimerkik­si paperin teossa ja FinnPap myyn­tior­gaani siirtää tulok­sen ulko­maille Suomen verot­ta­jan kourien ulot­tumat­tomi­in. Vain nero Kouri pystyi kouri­maan eli kuori­maan pankkien rahat Suomes­ta kär­räten ne muille maille vier­ahille. Suomen rahoi­tusalan työn­tek­i­jöi­den tule­vaisu­ut­ta yritetään suo­ja­ta Euroopan keskus­pankin FIAT rahoituk­sel­la. Pahal­ta näyt­tää, kateus vie kalat vedestä.

  18. Viimeisen vuosineljännes ker­toi jo vien­nin vetävän pois­lukien Nes­teen öljy­tuot­teet, jot­ka pudot­ta­vat ylijäämää.

    Mis­sä on jo ker­ran koet­tu sol­i­daarisu­usvero, jota kaik­ki mak­soi­vat kiltisti kah­den vuo­den ajan ja se jos mikä oli tas­a­puolista ammat­ti­in, tai henkilöä katsomatta.

  19. Jus­si Saramo: Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa.

    Mis­tä on peräisin tietosi, että tuot­tavu­us suh­teessa palka­kus­tan­nuk­si­in on Suomes­sa hyvä? Yksikkö­työkus­tan­nuk­sil­la mitatun kil­pailukyvyn­hän pitäisi sil­loin olla kun­nos­sa, mut­ta jok­seenkin kaik­ki osa­puo­let ovat yhtä mieltä siitä, että juuri yksikkö­työkus­tan­nuk­sil­la mitat­tu kil­pailukyky on heiken­tynyt viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. 

    Siinä olet oike­as­sa, että tämä johtuu paljolti Nokian rom­ah­duk­ses­ta. Nokian tuot­ta­ma vau­raus vain jaet­ti­in koko kansan­talouteen mm. palkanko­ro­tuksi­na. Työ­markki­noil­la­han on käytän­tönä, että palkanko­ro­tuk­set on sidot­tu tuot­tavu­u­den nousu­un. Tuot­tavu­u­den lasku ei sen sijaan automaat­tis­es­ti palkko­ja alenna.

    Muut toimi­alat eivät 2000-luvul­la kehit­täneet tuot­tavu­u­taan Nokian tahdis­sa, ja kun Nokia rom­ahti, palkat jäivät sen het­kisen tuot­tavu­u­den tasoon näh­den liian korkealle. 

    Tässä sitä ollaan ja nyt mei­dän pitäisi saa­da kau­pak­si myös näitä tavanomaisem­pia tuot­teita­mme kunnes luo­va tuho on syn­nyt­tänyt tarvit­ta­vat uudet “pikkunoki­at”.

  20. palkkakus­tan­nuk­sia pitää alen­taa kil­pailukyvyn parantamiseksi

    Kai yleisem­min “työvoimakus­tan­nuk­sia”.

    Työa­jan piden­tämis­es­tä en pidä, kos­ka se on askel väärään suun­taan. Iso kuva on, että automaa­tion edis­tyessä on järkevää lisätä vapaa-aikaa krääsän kulu­tuk­sen sijasta.

    Tämän voisi jät­tää yksit­täis­ten työn­tek­i­jöi­den harkit­tavak­si. Vaik­ka tuot­tavu­u­den lask­ies­sa palkko­jenkin on pakko laskea, kaikkien työn­tek­i­jöi­den johtopäätök­sen ei tarvitse olla se, että halu­aa säi­lyt­tää entisen tulota­son aiem­paa pidem­män työa­jan avul­la. Pohjo­is­mainen elin- ja palkkata­so on alen­net­tunakin niin korkea, että pieni lep­pois­t­a­mi­nenkaan ei yksilön tai val­tion talout­ta kaada.

    Osan tuos­ta työvoimaku­lu­jen alen­tamis­es­ta ottaisin väli­aikaises­ti val­tion piikkiin.

    Tuo muis­tut­taa sitä koko taan­tu­man ajan nou­datet­tua poli­ti­ikkaa, jos­sa pelas­tavaa noususuh­dan­net­ta odotel­laan lop­ut­tomi­in, vaik­ka kil­pailukyky on pysyvästi laskenut, ja samal­la ote­taan velkaa vuosi ja hal­li­tus toisen­sa jäl­keen. Mut­ta erona on se, että yri­tys­ten kil­pailukyky täl­lä ker­ta paranisi ihan oikeasti, ja niiden toipumi­nen olisi sik­si aiem­paan poli­ti­ikkaan ver­rat­tuna selvästi todennäköisempää.

    Jos työ­vaoimakus­tan­nusten alen­nus olisi todel­la merkit­tävä eikä vain kos­meet­ti­nen, voisin kan­nat­taakin pien­tä tukea pehmen­tämään (tämän toimen­piteen seu­rauk­se­na “var­masti ja pian” saa­pu­vaa) talouden kil­pailukyvyn elpymistä. En kyl­läkään usko vähääkään siihen vihrei­den pro­movoimaan talousa­jat­telu­un, jos­sa talouden tilaa yriteään kohot­taa kas­vat­ta­mal­la koti­maista kulus­tuskysyn­tää velak­si. Mut­ta tuos­sa esite­tyssä mallis­sa yritet­täisi­in siis buus­ta­ta jo tiedos­sa ole­van nousun lähtöä (ja vähen­tää kansalais­ten kär­simyk­siä sitä odotellessa).

    Ehkä kuitenkin mielu­um­min ilman tuo­ta kikkaa. Suo­ma­laiset osta­vat perus­tuot­tei­ta joka tapauk­ses­sa (luk­susku­lu­tushyödyk­keet ovat aika usein ulko­maisia), ja talous ter­ve­hty­isi roimal­la työvoimaku­lu­jen alen­tamisel­la melko var­masti, joten oper­aa­tio olisi ehkä enem­män mielialo­ja tyyn­nyt­televä kuin todel­li­nen talouden polvilleen menoa ehkäi­sevä kikka.

    Peri­aat­teessa ajat­te­len niin, että val­tio voisi lain­oit­taa hie­man niitä, jot­ka oikeasti meinaa­vat men­nä konkurssi­in val­tion yllät­tävien päätösten seu­rauk­se­na. Näin siis estet­täisi­in jär­jet­tömimmt konkurssit. Mut­ta pääsään­tönä talouden tulee kestää muu­tok­set poli­ti­ikas­sa ilman joutavia, mon­imutkaisia ja mutkikku­udel­laan hämääviä (ja poli­itikko­jen heikkouden vuok­si hel­posti pysyik­si jääviä) pehmennyksiä.

    Kuten aiem­minkin olen sanonut, oikea deval­vaa­tio olisi paljon kivut­tomampi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäisessä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­teessa tuloihin.

    Velat ovat tosi­aan yksi sisäisen deval­vaa­tion ongel­ma. Fik­suin­ta olisi reagoi­da muu­tok­si­in jatku­vasti eikä isoina yllät­täv­inä muu­toksi­na. Sama syy, mik­si val­u­u­tan kel­lu­mi­nen on hel­lä­varaisem­pi mekanis­mi kuin sil­loin täl­löin tehtävät suuret deval­vaa­tiot. Pitkäl­lä tähtäimel­lä tämän ei kuitenkaan pitäisi olla ongel­ma. Velka­an­tu­miseen pitää vain suh­tau­tua hie­man varovaisem­min. Ja velko­jen korothan voivat vai­hdel­la jatku­vasti joka tapauk­ses­sa, siitä riip­pumat­ta ollaanko omas­sa vai yhteisvaluutassa.

    On myös vaikea uskoa, että esimerkik­si vuokrat lask­i­si­vat sisäisen deval­vaa­tion mukana.

    Pitää luot­taa markki­navoimi­in. Par­turi­mak­sut alen­tukoot, kun työvoimakus­tan­nuk­set alenevat. Pääkaupun­gin hin­tata­so voi pudo­ta karkeasti asum­is­tukien ver­ran, kun asum­istuet pois­te­taan. Val­tion tulee viestit­tää, että se olet­taa koti­maan hin­to­jen lasken­van sen ver­ran, kuin työvoimakus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen (ja asun­to­tuki­ais­ten pois­t­a­mi­nen) antaa aihetta.

  21. Jus­si Saramo:
    Mik­si palkkakus­tan­nuk­sia pitää leika­ta, kun ne ovat valmi­ik­si pohjo­is­maid­en pien­im­mät ja Sak­sankin ala­puolel­la? Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa.

    Tuos­sa on mielestäni se virheelli­nen ole­tus, että tuot­tavuss olisi entisel­lä tasol­la. Yksit­täis­ten työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us voi ollakin entisen­sä, mut­ta kos­ka suuri osa parhait­en tuot­tavia työn­tek­i­jöitä (esim. Nokia) on siir­tynyt vähem­män tuot­tavi­in hom­mi­i­in tai työt­tömik­si, keskimääräi­nen tuot­tavu­us on alen­tunut roimasti.

  22. En ymmär­rä ollenkaan tätä työvoimakus­tan­nusten alen­tamista, ellei tarkoituk­se­na ole tietois­es­ti luo­da Suomes­ta itä-euroop­palaista alihankintareservaattia.

    Arvon­lisäveron koro­tus tuk­isi samaa Suomen köy­htymistä. Entistä enem­män tehtäisi­in pimeitä hom­mia ja tilat­taisi­in tavaraa, ja jopa päivit­täis­tavaroi­ta Saksasta. 

    Val­tion tulisi luo­da ja tukea mekanis­me­ja, jot­ka kan­nus­taisi­vat suo­ma­laisia PK-yri­tyk­siä palkkaa­maan ja investoimaan. Ja laskea paikallisen palve­lu­työn arvonlisäveroa.

  23. Kävikös tässä niin, että nämä “muut oike­as­sa oli­jat” eivät paljoa vai­h­toe­hto­ja hal­li­tuk­selle jät­täneet. Mm. lomara­hat eivät hal­li­tuk­sen käsissä.

    Ketkä siis “muut oike­as­sa olijat”?

  24. Jus­si Saramo:
    Mik­si palkkakus­tan­nuk­sia pitää leika­ta, kun ne ovat valmi­ik­si pohjo­is­maid­en pien­im­mät ja Sak­sankin ala­puolel­la? Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa.

    Ker­ropa siis lyhyesti mitkä ne kil­pailukyky­on­gel­mat ovat, kun ker­ran palkkakus­tan­nuk­set ja tuot­tavu­us ovat yhtälössä posi­ti­ivisel­la puolella?

  25. Jus­si Saramo:
    Mik­si palkkakus­tan­nuk­sia pitää leika­ta, kun ne ovat valmi­ik­si pohjo­is­maid­en pien­im­mät ja Sak­sankin ala­puolel­la? Kun tuot­tavu­uskin on hyvä suh­teessa palkkaan, voi tode­ta, että kil­pailukyky­on­gel­mat ovat ihan muual­la kuin työvoiman hinnassa. 

    Mik­si palkat ylipäätään vai­htel­e­vat mait­tain? Kuin­ka korkeak­si työt­tömyy­den täy­ty­isi nous­ta, ennen kuin on lupa pohtia työn­tek­i­jän palkkaamisen kan­nat­tavu­ut­ta? Mik­si Nokian irti­san­omis­ten jäl­keen tänne ei tul­lut ulko­maalais­ten yri­tys­ten ryn­täys­tä, vaik­ka koulutet­tua väkeä olisi tar­jol­la? Mikä on Suomen kil­pailue­tu ver­rat­tuna Liet­tuaan? http://www.zdnet.com/article/the-rise-of-lithuania-as-a-force-in-it-why-google-and-nasdaq-are-investing-here/

  26. Omas­sa kristal­li­pal­los­sa henk. koht. tule­vaisu­us näyt­tää siltä, että tämän sirkus­esi­tyk­sen lop­putule­m­ana lomat vähenevät kahdek­sal­la päiväl­lä, lomara­hat leikkau­tu­vat jon­nekin kol­man­nek­seen, sol­i­daarisu­usverot iskevät net­to­tu­loi­hin — ja kau­pan päälle tule­vat vielä eläke- ja muiden pakol­lis­ten vaku­u­tus­mak­su­jen reipas nousu. Palkanko­ro­tus­puolel­la on tar­jol­la nol­lal­in­jaa ja ay-osas­ton riidel­lessä palkka­mallista myös mah­dol­liset meri­it­tiko­ro­tuk­set (ja koko urakier­to) ovat edelleen jumissa.

    Samal­la on aivan salet­ti, että jos leikkauk­sia ja mak­su­jen koro­tuk­sia mitenkään kom­pen­soidaan palka­nsaa­jille, niin moi­set toimet kohdis­tu­vat pelkästään pieni- ja keskituloisiin.

    Jo nyt enti­nen himoverot­ta­ja Ruot­si päästää “suu­rit­u­loiset” 6–7 %-yksikköä kevyem­mäl­lä vero­tuk­sel­la — ja tätä menoa lähen­nel­lään var­maankin jo 10 %-yksikköä. Muut­to samal­la nimel­lispal­ka­lla alkaa ole­maan jo sel­l­ainen lot­tovoit­to, että ihmettyt­tää jos lähti­jöitä ei koh­ta ala ole­maan samaa määrää kuin Tornios­sa toiseen suun­taan tulijoita.

    Jos tästä itseltäkin pois­tuu oikeas­t­aan viimeinen koti­maan tar­joa­ma erikoise­tu — törkeän pitkät vuosilo­mat — niin mikäpäs tässä oikeas­t­aan enää pidättelisi…

    Sel­l­ainen pieni kysymys tässä kuitenkin olisi — jos Suo­mi edelleen aio­taan nos­taa “osaamisel­la huip­ulle”, niin mik­si ihmeessä kaik­ki sig­naalit ovat tyyli­in “koulu­tus ei kan­na­ta”, “ahkeru­us on hyödytön­tä”, “työlleen omis­tau­tu­mi­nen on sairaus”, “itsen­sä kehit­tämi­nen on silkkaa ajanhukkaa”?

    Vai oliko se niin, että valkoinen lip­pu oli nos­tet­tu jo salkoon ja hyväksyt­ty se tosi­a­sia, että Suo­mi palaa takaisin maa- ja met­sä­taloud­es­ta eläväk­si “bio­talous” maak­si? Sit­ten­hän tääl­lä ei kai­va­ta kuin muu­ta­ma kymme­nen­tuhat­ta maa­jus­sia ja toinen moko­ma sel­l­ute­htaiden pyörit­täjiä — muut voivatkin muut­taa suo­si­ol­la jon­nekin asut­tavim­mille leveysasteille.

  27. Minus­ta ei todel­lakaan kan­na­ta olet­taa, että “suh­dan­teet joskus elpyvät”. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti raken­net­ti­in Neu­vos­toli­iton, suo­jat­ul­lien ja teol­lis­tu­mat­tomien kehi­tys­maid­en varaan. Nyt, kun meil­lä ei ole Neu­vos­toli­it­toa, mut­ta on EU ja on teol­lis­tu­vat taik­ka teol­lis­tuneet kehi­tys­maat, on mei­dän kil­pailukykymme aivan surkea eikä paran­nus­ta ole näköpiirissä.

    Eihän se mukaval­ta kuu­losta, mut­ta meil­lä ei ihan oikeasti ole varaa kaikki­in niihin jär­jestelmi­in, jot­ka 60–80-lukujen aikana luoti­in. Nyt pitäisi purkaa hal­li­tusti, eikä odot­taa sitä päivää, kun lainaa ei enää saa­da ja toimeen­tu­loet ja eläk­keet jäävät kokon­aan maksamatta.

  28. Ris­to: Kuvaat tuos­sa vain syytä, mik­si maan, jon­ka vien­ti­te­ol­lisu­us ei ole kovin hajaan­tunut eri­tyis­es­ti ei olisi pitänyt liit­tyä euroon. Toimi­ala- ja jopa yri­tysko­htaiset kri­isit voivat olla rankko­ja. Val­u­u­tan olisi pitänyt jous­taa, että jotain muu­ta olisi kas­vanut tilalle. 

    Katin kon­tit, val­u­ut­ta ei kas­va­ta mitään. Tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä tarvi­taan — ja poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden kuuntelua.

  29. Työ­tun­nin yksikkökustannuksista. 

    Työ­tun­nin kus­tan­nus 2014 Eurostatin:n mukaan

    Tästä on keskustelusssa ollut eri­laisia numeroi­ta. Vartiainen&Borg saa­vat 25 pros­ent­tia Sak­saa jäl­jessä ja 10 pros­ent­tia Ruot­sia jäl­jessä, mut­ta he käyt­tivät koko talouden yksikkökus­tan­nusin­dek­siä ja Sak­saan 2000-luvul­la syn­tynyt mata­la­palkkainen palvelusek­tori saa Suomen näyt­tämään pahal­ta. Ne jot­ka ver­taa­vat Suomen, Sak­san ja Ruotsin teol­lisu­ut­ta toisi­in­sa eivät ole yhtä huolis­saan. Teol­lisu­udessa Suomen yksikkö­tun­tikus­tan­nuk­set ovat Ruot­sia ja Sak­saa pienem­mät [1].

    [†] indek­sip­is­telu­vun ver­tailu­vuo­den val­in­ta (2000) voi olla ongel­malli­nen. Jos ver­tailu­vuodek­si val­i­taan 1990, Suomen yksikkökus­tan­nuk­set ovat Ruot­sia pienem­piä. “Ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, että vuo­den 2000 taso olisi ollut jos­sain mielessä ”oikea”. Päin­vas­toin Suo­mi liit­tyi euroon val­u­ut­takurssil­la, jol­la kil­pailukyky oli liiankin hyvä, kuten perustelin läpikäy­dessäni Suomen kil­pailukyvyn lyhyt­tä his­to­ri­aa. Sak­sa puolestaan kär­si euron alku­vu­osi­na heikos­ta kil­pailukyvys­tä.” [2]

    Läh­teet

    1. Pekka Sauramo: Kuin­ka huono Suomen hin­tak­il­pailukyky oikein on?

    2. Roger Wess­man: Ongel­malli­nen kilpailukyky

    3. Euro­stat: Labour costs in the EU http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6761066/3–30032015-AP-EN.pdf/7462a05e-7118–480e-a3f5-34e690c11545

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ottaisin palkkani mielu­um­minm tasais­es­ti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen min­ulle myöhem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin paljon parem­pi asia kuin raha oma­l­la tilillä?

    SAK ei päätä lomara­hoista. Ne on sovit­tu 300 työe­htosopimuk­ses­sa liit­to­jen kesken, ja lisäk­si niitä mak­se­taan monel­la työ­paikalla työ­sopimusten tai vaki­in­tuneen käytän­nön perus­teel­la. On paljon helpom­paa ja tas­a­puolisem­paa muut­taa sosi­aal­i­tur­van rahoitusosuuksia.

  31. Raimo K: Katin kon­tit, val­u­ut­ta ei kas­va­ta mitään. Tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä tarvi­taan – ja poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden kuuntelua.

    Mut­ta mitäs, mitäs me(ne) muut 99 % työvoimas­ta ja yhteiskun­nas­ta tekevät/voisivat tehdä sil­lä aikaa. Vaikut­taisi siltä, että deval­vaa­tio on ollut ain­oa tosi­asial­lis­es­ti käyt­tökelpoinen keino ker­toa sille 99 % että “niin tover­it olemme oikeasti hiukan vaikeuk­sis­sa ja teiltäkin vaa­di­taan edes pikkuri­ikkisiä uhrauk­sia, ei ole tässä ollut met­sästyson­nea sil­lä välin kun te jauhoitte jauho­ja ja p*skaa”. (anteek­si alatyyli, peruste­len sen tari­nanker­ronta­per­in­teel­lä, toises­sa kon­tek­stis­sa olisi kir­joit­tanut hallinnoin­tia, uusia lakikokoelmia ja säädök­siä tjsp.)

  32. Raimo K: Katin kon­tit, val­u­ut­ta ei kas­va­ta mitään. Tutkimus­ta ja tuoteke­hit­te­lyä tarvi­taan – ja poten­ti­aal­is­ten asi­akkaiden kuuntelua. 

    Sel­l­aista alaa ei käytän­nössä ei olekaan, jol­la hin­ta ei vaikut­taisi. Palkkata­so Sak­san käyt­tämään val­ut­taan näh­den olisi niian­nut, mut­ta työl­lisyys ja elin­ta­so olisi pysynyt parem­pana. Tämä olisi tapah­tunut nopeasti — nyt yli puolen vuosikymme­nen kit­tuutelun jäl­keen mietitään, että pitäisi kai jotain tehdä, ja tar­jol­la on vain ulkoista deval­vaa­tio­ta huo­mat­tavasti vahin­gol­lisem­pi sisäinen.

    Ei mitään pahaa onnis­tuneessa tutkimuk­ses­sa, tuoteke­hit­telyssä, myyn­nis­sä (jne), mut­ta noi­hin varsinkaan lyhyel­lä tähtäimel­lä val­tio­val­ta ei voi paljoa vaikut­taa. Yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia aut­ta­van val­u­ut­ta­jär­jestelmän se olisi voin­ut tarjota. 

    Parem­pi olisi myy­dä edes hal­val­la bulkkia kuin olla myymät­tä mitään työttömänä.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ottaisin palkkani mielu­um­minm tasais­es­ti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen min­ulle myöhem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin paljon parem­pi asia kuin raha oma­l­la tilillä? 

    Vas­tus­taisiko SAK todel­la sys­teemiä, jos­sa lomara­hoista luovu­taan korot­ta­mal­l­la kuukausi­palkkaa niin, että vuosian­sio ei muutu?

    Minus­ta on aika ymmär­ret­tävää, ammat­tiy­hdis­tyk­set eivät varsi­nais­es­ti pom­pi riemus­ta, jos palkko­ja las­ke­taan, ja vieläpä teesken­nel­lään, että tämä palkan­lasku ei oikeasti edes olisi palkanlasku.

  34. Alanko­mais­sa ja Bel­gias­sakin mak­se­taan lomara­ho­ja, jopa eläkeläisille, ja siel­lä on edullisem­mat hin­nat ja parem­mat palkat, mut­ta maat men­estyvät parem­min kuin Suo­mi, lomara­ho­jen pois­tamisel­la saadaan kesäk­si mon­ta yri­tys­tä nurin ja koti­mainen kulu­tus las­kee merkit­tävästi ja bkt pienenee.

  35. Lomara­han pois­to pien­i­t­u­loisil­ta; eikö olisi parem­pi pois­taa 10% kuukausit­tain palka­s­ta, että käteen jäisi 1200 euroa, ja sit­ten saisi pitää lomarahan?

  36. Suo­mi on poikkeuk­sel­lisen, kovin poikkeuk­selli­nen maa:

    1) Maat­aloustuet (lähin­nä vain luon­non pilaamista tuot­ta­va toim­inta) ovat läh­es maail­man korkeim­mat, rikkaan Nor­jan ja Sveitsin tasoa. Kyse on noin kolmes­ta tai neljästä mil­jardista eurosta vuodessa.

    2) Maas­sa on häm­mästyt­tävän vah­va ja sitkeä maat­alous-/syr­jäseu­tupuolue, jon­ka takia aluetuet ovat lähel­lä maail­ma­nen­nä­tys­tä. Alue­tukien määrää ei kai tiedä kukaan, mut­ta yli kymmen­estä mil­jardista vuosit­tain on kyse.

    3) Suomen koul­u­laitos syr­jii tuot­tavam­paa sukupuol­ta enem­män kuin ehkä mis­sään muus­sa jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa tärkeim­män aineen osaamisel­la mitat­tuna (PISAn tulok­sista yleistämäl­lä). Vain suomes­sa pojat ovat tyt­töjä huonom­pia kaikissa PISAn mit­taamis­sa aineissa.

    4) Maa sijait­see per­ife­ri­as­sa (Kreikan, Por­tu­galin ja Irlan­nin tapaan — kuu­lostaako tutul­ta?). Ilmas­to on ikävä. Naa­puris­sa on maa, johon ei voi luottaa.

    5) Suomen vero­tus on maail­man­lu­okan korkeaa ja noususuunnassa.

    6) Kus­tan­nus­ta­so maail­man­lu­okan korkea. 

    7) Huolto­suhde on poikkeuk­sel­lisen huono ja huonone­maan päin

    8) Maa ei houkut­tele em. syistä ulko­maalaisia osaa­jia toisin kuin melkein kaik­ki muut rikkaat län­si­maat. Houkut­tele­vu­ut­ta on lain­säädän­nöl­lä jopa heikennetty.

    9) Nyky­talous suosii sosi­aalis­es­ti taitavia, suo­ma­laisia on ver­rat­tu eski­moi­hin ja autisteihin.

    10) Mis­sään muus­sa vau­raas­sa maas­sa las­ten kieli­taitoa ei tahal­lis­es­ti ram­paute­ta pakot­ta­malle hei­dät opiskele­maan mar­gin­aal­ista kieltä oman mar­gin­aalisen kie­len rinnalle.

    11) Työ­markki­nat ovat poikkeuk­sel­lisen monop­o­lisoituneet ja siten jäykät.

    12) Euro — joka ei tosin ole poikkeuk­sel­lista pait­si pohjoismaisittain.

    13) Tulo­ero­jen poikkeuk­sel­lisen tasaisu­u­den takia, pieni­palkkaiset tien­aa­vat enem­män kuin muual­la ja palvelu­alat ovatkin huonos­ti kehittyneet.

    Ja sit­ten odot­ta­maan investointeja …

    Jos oikein pes­simistik­si halu­aa ruve­ta, Suomen paras puoli on, että täältä pääsee muut­ta­maan vähem­män poikkeuk­sel­lisi­in maihin.

  37. dio­di: Ne jot­ka ver­taa­vat Suomen, Sak­san ja Ruotsin teol­lisu­ut­ta toisi­in­sa eivät ole yhtä huolis­saan. Teol­lisu­udessa Suomen yksikkö­tun­tikus­tan­nuk­set ovat Ruot­sia ja Sak­saa pienem­mät [1].

    Täysin toisen­laisi­akin tulk­in­to­ja on ainakin yksikkö­työkus­tan­nuk­sen kehi­tyk­sen suhteen:

    https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-B264.pdf

    Niiden laulu­ja laulat …

    Ver­tailu Sak­saan ja Ruot­si­in on sinän­sä aika vaa­ti­va. Olemme tääl­lä Itämeren puss­in­peräl­lä, ja KV kaup­pa­suh­teemme ja ‑osaamisemme ovat (met­sä­te­ol­lisu­ut­ta luku­unot­ta­mat­ta) tuskin 30 vuo­den ikäisiä. Siihen asti veikkasimme väärää hevos­ta ja mene­timme mur­rokses­sa hirveän määrän resursseja.

  38. Daniel Fed­er­ley:
    Nyt pitäisi purkaa hal­li­tusti, eikä odot­taa sitä päivää, kun lainaa ei enää saa­da ja toimeen­tu­loet ja eläk­keet jäävät kokon­aan maksamatta.

    Noin niinq mil­lä perus­teel­la ja mik­si Suo­mi ei saisi velkaa tästä ikuisu­u­teen? Kaik­ki maail­man val­tiot ovat velkaa joko toisilleen tai finanssi-insti­tuu­tioille. Ain­oa maa joka mak­soi velka­nsa pois hin­nal­la mil­lä hyvän­sä oli Ceauces­cun Roma­nia. Ei se tain­nut olla hirveän hyvä ratkaisu.

    His­to­ri­aa har­ras­ta­vat voivat kat­soa mitä on tapah­tunut maail­man kansan­talouk­sille, kun IMF tai Maail­man­pank­ki on päät­tänyt “ohjeis­taa”. Poikkeuk­set­ta val­tion­vel­ka on kas­vanut ja sit­ten jotkut maat vain jät­tävät velka­nsa mak­samat­ta. Argen­ti­ina on edelleen ole­mas­sa. Samoin Brasil­ia ja mitä näitä nyt onkaan.

  39. “…On myös vaikea uskoa, että esimerkik­si vuokrat lask­i­si­vat sisäisen deval­vaa­tion mukana.”

    Onko sin­ul­la joku eri­tyi­nen syy epäil­lä, ettei kysyn­nän ja tar­jon­nan laki toimisi? Jos pystyt todis­ta­maan tuon, sil­lä voisi irro­ta talousti­eteen Nobel. Sen ver­ran kään­teen­tekevänä tulosta voisi pitää.

    Sinän­sä yksi helpoim­mista tavoista tas­apain­ot­taa val­tion talout­ta on lopet­taa type­r­ät asumisen tuet. Sekä vuokrat­uet että omis­tamisen tuet. Kaik­ki kai ymmärtävät, miten idioot­ti­maista on tukea asum­ista, mut­ta yksinker­taista muu­tos­ta ei saa­da tehtyä.

  40. Kalle: Voiko nyky­istä pienem­mäl­lä pal­ka­lla taas elää Suomes­sa? Kaikkial­la muual­la EU:ssa se on mah­dol­lista, mut­ta Suomen korkea veroaste tekee yhtälöstä mah­dot­toman. Eli palkkakus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen vaatii lop­ul­ta vero­tuk­sen järkeistämistä.

    Sak­sas­sa ovat pieni­palkkaisten osalta sekä palkat alem­pana, että verot korkeampia! Suomes­sa samoista töistä jää käteen huo­mat­tavasti enem­män kuin Saksassa!

    Lyö tuonne 1500e/kk palk­ka sisään
    http://www.brutto-netto-rechner.info

    Käteen jää n. 1100e

    Suomes­sa vas­taav­il­la tuloil­la helsin­ki / ei kirkol­lisveroa jää kouraan n. 1275e.

    Ero on merkit­tävä Suomen eduk­si, puhu­mat­takaan siitä, että siinä mis­sä Sak­salainen REWE:n kas­sa tien­aa täy­del­lä 40h/vko tun­nil­la 1400e/kk (kuulin lähikau­pas­sa sivuko­r­val­la kun kas­sat jut­te­liv­at keskenään sulkemi­saikaan), niin suomes­sa luke­ma on kyl­lä korkeampi.

    Käteen jäävässä lik­sas­sa ero on aivan tolku­ton Suomen eduksi!

    Sak­sas­sa pienel­lä pal­ka­lla tulee toimeen, kos­ka tääl­lä on luokkay­hteiskun­ta. Asuinalueieden erot hin­nois­sa ovat paljon suurem­mat kuin Suomes­sa. Siinä mis­sä itähelsingistäkin mak­saa yksiä 650e/kk, niin Frank­furtin lähistöltä löytää yksiön 200e/kk halvemmalla:
    http://www.immobilienscout24.de/expose/84075183

    Nieder­rat on melkein käve­lyetäisyy­del­lä Frank­furtin pil­ven­pi­irtäjäkeskus­tas­ta ja vas­tan­nee about pasi­laa sijain­nil­taan. Toisaal­ta minä mak­san 1250e 69 m² kak­sios­ta, eikä tämä ole ydinkeskus­tas­sa saati halu­tu­im­mil­la alueil­la, mut­ta on täysin uusi ja hyväl­lä paikalla.

    Sak­sas­sa on hal­paa nähdäk­seni ihan vaan sik­si, että palkat ovat alhaal­la. Kämp­pi­en omis­ta­jat eivät voi pyytää kovia vuokria, kos­ka kovil­la vuokril­la otta­jia ei vain yksinker­tais­es­ti ole kovin paljon ja toisaal­ta mata­lat palvelu­alo­jen palkat pitävät kus­tan­nuk­set alhal­lal­la (rekkakuskit, kau­pan kas­sat, leipo­mot, lihan leikkaa­jat jne.) joten kaupois­sa on helpom­pi myy­dä hal­val­la ruokaa.

  41. Tapio: Täysin toisen­laisi­akin tulk­in­to­ja on ainakin yksikkö­työkus­tan­nuk­sen kehi­tyk­sen suhteen
    ‘snip’

    Kiin­toisa on tulk­in­ta: “Suomen yri­tyssek­torin pudo­tuk­ses­ta noin puo­let selit­tyy suh­teel­lisen tuot­tavu­u­den heikken­e­misel­lä ja toinen puoli suh­teel­lis­ten työvoimakus­tan­nusten kohoamisella”.

    Eli syy ei ole pelkästään kiro­tus­sa 2007 työehtoratkaisussa.

  42. Mata­lan osaamis­ta­son työ on täl­lä het­kel­lä rankasti sub­ven­toitua tulon­si­ir­to­jen takia, mikä tietysti on jär­jetön­tä. 7$/h‑työntekijän lik­san päälle yhteiskun­ta mak­saa huo­mat­ta­van määrän tukia (myös USA:ssa), kos­ka sum­mal­la ei toki pär­jää. Nykyi­nen jär­jestelmä ei siis ole mikään kil­pailulli­nen tas­apaino. Min­imi­palk­ka voisi aut­taa tässä, kos­ka se nos­taisi työn­hin­nan sen todel­liselle kus­tan­nus­ta­solle. Työt­tymyyt­tä tulisi hiukan. Toisaal­ta sosi­aal­i­tur­va voitaisi­in lakkaut­taa kaik­il­ta työssäkäyviltä, ja täl­lä olisi dynaamisia vaiku­tuk­sia (on myös käsit­teel­lis­es­ti aivan absur­dia, että työssäkäyvät ovat sosi­aal­i­tur­van piiris­sä!). Min­imi­palk­ka saat­taisi johtaa, iro­nista kyl­lä, lähem­mäk­si kil­pailu­tas­apain­oa — taval­laan min­imi­palk­ka siis kor­jaa tulon­si­ir­to­jen aiheut­ta­man vääristymän työn­hin­taan. Se on myös työn­tekemiseen perus­tu­vaa ‘sosi­aal­i­tur­vaa’ (work­fare). Pitkälti näistä syistä min­imi­pal­ka­lla on Jenkeis­sä joidenkin repub­likaanien ja talous-kon­ser­vati­ivien tuki. 

    Päämääränä ei tietysti ole nos­taa mata­lan osaamis­ta­son työvoiman elin­ta­soa, vaan varmis­taa mah­dol­lisim­man toimi­vat työ­markki­nat. Ham­puri­laiset kallis­tu­isi­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat keinotekoisen halpo­ja. Yhteiskun­nan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrit­täjiä ja ‑kulut­ta­jia?

  43. OS: “Nau­ramme kreikkalaisille, jot­ka saa­vat palkkaa 13 kuukaudelta vuodessa, mut­ta meil­lähän on vähän saman­laisen jär­jestelmä täällä.”

    Olin vuon­na 1992 tur­is­ti­matkalla Wienis­sä. Matkaopas ker­toi, että työn­tek­i­jöille mak­se­taan 13. kuukau­den palk­ka. Min­ul­la ei ole tietoa, onko tuo etu edelleen voimas­sa. Itä­val­las­ta on kuitenkin tul­lut ajoit­tain pieniä uutisia, että maan taloudessa olisi men­nyt viime vuosi­nakin hyvin.

  44. Atlantin takaa:
    Mata­lan osaamis­ta­son työ on täl­lä het­kel­lä rankasti sub­ven­toitua tulon­si­ir­to­jen takia, mikä tietysti on jär­jetön­tä. 7$/h‑työntekijän lik­san päälle yhteiskun­ta mak­saa huo­mat­ta­van määrän tukia (myös USA:ssa), kos­ka sum­mal­la ei toki pär­jää. Nykyi­nen jär­jestelmä ei siis ole mikään kil­pailulli­nen tas­apaino. Min­imi­palk­ka voisi aut­taa tässä, kos­ka se nos­taisi työn­hin­nan sen todel­liselle kus­tan­nus­ta­solle. Työt­tymyyt­tä tulisi hiukan. Toisaal­ta sosi­aal­i­tur­va voitaisi­in lakkaut­taa kaik­il­ta työssäkäyviltä, ja täl­lä olisi dynaamisia vaiku­tuk­sia (on myös käsit­teel­lis­es­ti aivan absur­dia, että työssäkäyvät ovat sosi­aal­i­tur­van piiris­sä!). Min­imi­palk­ka saat­taisi johtaa, iro­nista kyl­lä, lähem­mäk­si kil­pailu­tas­apain­oa – taval­laan min­imi­palk­ka siis kor­jaa tulon­si­ir­to­jen aiheut­ta­man vääristymän työn­hin­taan. Se on myös työn­tekemiseen perus­tu­vaa ‘sosi­aal­i­tur­vaa’ (work­fare). Pitkälti näistä syistä min­imi­pal­ka­lla on Jenkeis­sä joidenkin repub­likaanien ja talous-kon­ser­vati­ivien tuki. 

    Päämääränä ei tietysti ole nos­taa mata­lan osaamis­ta­son työvoiman elin­ta­soa, vaan varmis­taa mah­dol­lisim­man toimi­vat työ­markki­nat. Ham­puri­laiset kallis­tu­isi­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat keinotekoisen halpo­ja. Yhteiskun­nan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrit­täjiä ja ‑kulut­ta­jia?

    Min­imi­palk­ka val­tion säätelemänä on hie­man huono jut­tu kun siitä tup­paa tule­maan myös mak­si­mi. Mik­si mak­saa enem­män kuin min­i­mi? Tuot­tavu­u­den kannal­ta min­imi­palk­ka on yhden­tekevä, kos­ka liit­to­val­tion tasol­la min­imi­palkan muu­tosten välil­lä on vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

  45. tuen mak­sa­ja: Noin niinq mil­lä perus­teel­la ja mik­si Suo­mi ei saisi velkaa tästä ikuisu­u­teen? Kaik­ki maail­man val­tiot ovat velkaa joko toisilleen tai finanssi-insti­tuu­tioille. Ain­oa maa joka mak­soi velka­nsa pois hin­nal­la mil­lä hyvän­sä oli Ceauces­cun Roma­nia. Ei se tain­nut olla hirveän hyvä ratkaisu.

    His­to­ri­aa har­ras­ta­vat voivat kat­soa mitä on tapah­tunut maail­man kansan­talouk­sille, kun IMF tai Maail­man­pank­ki on päät­tänyt “ohjeis­taa”. Poikkeuk­set­ta val­tion­vel­ka on kas­vanut ja sit­ten jotkut maat vain jät­tävät velka­nsa mak­samat­ta. Argen­ti­ina on edelleen ole­mas­sa. Samoin Brasil­ia ja mitä näitä nyt onkaan.

    1990-luvul­la, kuulem­ma, oli aivan hilkul­la Suomen val­tio ei olisi saanut rahaa mil­lään ilveel­lä tai korol­la. Nyt tilanne on toki parem­pi mut­ta mitään takei­ta ei ole että lain­oit­ta­jia löy­tyy täältä ikuisu­u­teen — ainakaan siedet­täväl­lä korolla. 

    Onnek­si ja onnekkaasti Suo­mi ei tuol­loin joutunut “argen­ti­inaksi”. Nyt korko pysyy mata­lana, kos­ka Suomel­la on kohtu­ullisen hyvä maine ja kos­ka eläk­er­a­has­tois­sa on vajaa parisa­taa mil­jar­dia. Luot­tolu­okit­ta­jat ilmeis­es­ti usko­vat, että nuo yksi­tyis­es­ti hal­li­tut rahat ovat lop­ul­ta kuitenkin val­tion käytet­tävis­sä, jos kak­ka osuu tuulettimeen.

  46. Kalle:
    “…On myös vaikea uskoa, että esimerkik­si vuokrat lask­i­si­vat sisäisen deval­vaa­tion mukana.”

    Onko sin­ul­la joku eri­tyi­nen syy epäil­lä, ettei kysyn­nän ja tar­jon­nan laki toimisi? Jos pystyt todis­ta­maan tuon, sil­lä voisi irro­ta talousti­eteen Nobel. Sen ver­ran kään­teen­tekevänä tulosta voisi pitää.

    Sinän­sä yksi helpoim­mista tavoista tas­apain­ot­taa val­tion talout­ta on lopet­taa type­r­ät asumisen tuet. Sekä vuokrat­uet että omis­tamisen tuet. Kaik­ki kai ymmärtävät, miten idioot­ti­maista on tukea asum­ista, mut­ta yksinker­taista muu­tos­ta ei saa­da tehtyä.

    Asumisen tuki nyt sen­tään on tarkoitet­tu tyy­dyt­tämään inhimil­lisiä perus­tarpei­ta, kyl­lä niitä paljon tyh­mem­piäkin tukia on.

    Esimerkik­si maat­alous- ja yri­tystuet. Ensim­mäiset ylläpitävät keinotekoisen korkeaa maat­alous­maan hin­taa joka estää tilakoiden kasvun ja tuotan­non tehos­tu­misen, jälkim­mäi­nen mah­dol­lis­taa tuot­ta­mat­toman toimin­nan jatkamisen sen sijaan että pyrit­täisi­in luo­van tuhon kaut­ta parem­paan tuottavuuteen. 

    Yhteen­sä nämä tuet ovat luokkaa viisi mil­jar­dia, jon­ka lisäk­si tulee toinen moko­ma hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tukien keinotekois­es­ti ylläpitämästä tehottomuudesta.

  47. Atlantin takaa:
    Mata­lan osaamis­ta­son työ on täl­lä het­kel­lä rankasti sub­ven­toitua tulon­si­ir­to­jen takia, mikä tietysti on jär­jetön­tä. 7$/h‑työntekijän lik­san päälle yhteiskun­ta mak­saa huo­mat­ta­van määrän tukia (myös USA:ssa), kos­ka sum­mal­la ei toki pär­jää. Nykyi­nen jär­jestelmä ei siis ole mikään kil­pailulli­nen tas­apaino. Min­imi­palk­ka voisi aut­taa tässä, kos­ka se nos­taisi työn­hin­nan sen todel­liselle kus­tan­nus­ta­solle. Työt­tymyyt­tä tulisi hiukan. Toisaal­ta sosi­aal­i­tur­va voitaisi­in lakkaut­taa kaik­il­ta työssäkäyviltä, ja täl­lä olisi dynaamisia vaiku­tuk­sia (on myös käsit­teel­lis­es­ti aivan absur­dia, että työssäkäyvät ovat sosi­aal­i­tur­van piiris­sä!). Min­imi­palk­ka saat­taisi johtaa, iro­nista kyl­lä, lähem­mäk­si kil­pailu­tas­apain­oa – taval­laan min­imi­palk­ka siis kor­jaa tulon­si­ir­to­jen aiheut­ta­man vääristymän työn­hin­taan. Se on myös työn­tekemiseen perus­tu­vaa ‘sosi­aal­i­tur­vaa’ (work­fare). Pitkälti näistä syistä min­imi­pal­ka­lla on Jenkeis­sä joidenkin repub­likaanien ja talous-kon­ser­vati­ivien tuki. 

    Päämääränä ei tietysti ole nos­taa mata­lan osaamis­ta­son työvoiman elin­ta­soa, vaan varmis­taa mah­dol­lisim­man toimi­vat työ­markki­nat. Ham­puri­laiset kallis­tu­isi­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat keinotekoisen halpo­ja. Yhteiskun­nan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrit­täjiä ja ‑kulut­ta­jia?

    Min­imi­palk­ka on siinä mielessä hyvä, että se ehkäisee epämielekkäitä kauneuskil­pailu­ja (l.kilpajuoksua rutiköy­hyy­teen). Ja samal­la ylläpitää omaval­in­taisia kan­nustei­ta. Saa samaa lik­saa ja pol­ta tupakkia niin olet ikuis­es­ti köy­hä siihen ver­rat­tuna joka sijoit­taa tupakki­ra­hat djia-indeksiin.

    Mut­ta osaatko analysoi­da mik­si esim. suosikki­ni War­ren Buf­fett suosit­taa min­imi­palkan koro­tuk­sen sijaan vero­toimia uuni­tuoreessa Twit­ter-viestis­sään toukokuulta?

  48. Se jäi sanomat­ta, että Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa selkeä pitkän ajan tren­di on val­tion­ve­lan pienen­tämi­nen. Tosin finanssi- ja eurokri­isi näyt­täi­sivät hidas­ta­neet vauh­tia. Myös Nor­ja on läht­enyt velka­an­tu­mista suit­si­maan. Peri­aat­teessa maat — tai ainakin Nor­ja — voisi­vat olla parinkymme­nen vuo­den kulut­tua velat­to­mia. Vaik­ka niin ei kävisi, skan­d­i­naav­it selvästi pitävät järkevänä vel­ka-asteen vähen­tämistä siitä huoli­mat­ta, että korko on pieni tai jopa olematon.

    Tun­tuu, että säästöpoli­ti­ikan vas­tus­ta­jat ovat keksi­neet väit­tää, että val­tion velka­an­tu­mista ei muka pidä ajatel­la velka­na vaan jon­ain hyödyl­lisenä tai ehkä luon­non­voimana, joka on ja tulee ole­maan ja kuu­luukin olla.

    Tosin Ruotsin punav­ihreä hal­li­tus on nyt­tem­min ruven­nut taas kas­vat­ta­maan velkaa ja korot­ta­maan vero­ja. Ehkä nousukaut­e­na vero­ja voikin korot­taa mut­ta velan kas­vat­ta­mi­nen tun­tuu erikoiselta.

  49. Pahoin pelkään että Häkämiehen hal­li­tus (luit ihan oikein) saa aikaan lähin­nä työt­tömyys­loikan ja ilkeän deflaa­tion ostovoiman kadotes­sa, bonuk­se­na tietysti vero­ker­tymän kutis­tu­mi­nen. Julkisen sek­torin por­sastelus­ta kär­sivät nyt sit­ten kaik­ki, kiitok­sia vaan ihan v.….

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ottaisin palkkani mielu­um­minm tasais­es­ti joka kuukausi eikä niin, että osa siitä jää työ­nan­ta­jan käyt­töön ja hän mak­saa sen min­ulle myöhem­min. Mik­si raha työ­nan­ta­jan tilil­lä on SAK:n mukaan niin paljon parem­pi asia kuin raha oma­l­la tilillä?

    Lomara­han nykymerk­i­tys monille pieni­palkkaisille työn­tek­i­jöille on siinä, että rahaa tulee vapaa-ajan kohdalle pieni ylimääräi­nen purske, joka helpot­taa matkustelua ja muu­ta tilapäistä kulu­tuk­sen lisäämistä. Lap­siper­heel­lisille kesälomista aiheutuu lisäjär­jeste­lyjä ja kulu­ja myös las­ten koulun ja päivähoidon katkeamisen vuoksi.

    Mikäli palk­ka on jopa niin pieni, että sitä on täy­den­net­tävä lisä­tu­il­la, tyyp­illi­nen tapa tarkastel­la elinkus­tan­nuk­si­in riit­täviä tulo­ja on huomioi­da suurim­man osan vuodes­ta nor­maalien tulo­jen suu­ru­us ja jät­tää tekemät­tä lomara­han säästämistä ja tasaamista koko vuodelle koske­va olettama.

    Lomara­han häviämi­nen olisi siis useil­la aloil­la työn­tek­i­jöille raskas menetys.

  51. Kuten aiem­minkin olen sanonut, oikea deval­vaa­tio olisi paljon kivut­tomampi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäisessä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­teessa tuloihin. 

    Tuo ehkä pätee, jos puhutaan shokki­vaiku­tuk­ses­ta. Jos asi­aa kuitenkin tarkastel­laan pidem­mäl­lä aikavälil­lä, niin deval­vaa­tiot syn­nyt­tävät inflaa­tio­ta, joka taas johtaa korkeisi­in korkoi­hin, joka puolestaan rap­paa velal­lisia. Deval­vaa­tioiden uhan pois­tu­mi­nen on johtanut halvem­paan lainarahaan. 

    Oleel­lista olisi siis vält­tää shok­ki. Sisäistä deval­vaa­tio­ta tehtäessä tämä on suht triv­i­aalia, kos­ka jos touhu toteutetaan asteit­tain, mis­sään vai­heessa ei tule shokkia vas­taan toisin kuin, jos touhu toteutetaan ker­tarysäyk­sel­lä (kuten aidot deval­vaa­tiot oli tapana toteuttaa).

  52. Atlantin takaa: Päämääränä ei tietysti ole nos­taa mata­lan osaamis­ta­son työvoiman elin­ta­soa, vaan varmis­taa mah­dol­lisim­man toimi­vat työ­markki­nat. Ham­puri­laiset kallis­tu­isi­vat, mut­ta mitä sit­ten: nyt ne ovat keinotekoisen halpo­ja. Yhteiskun­nan tehtävä ei kai ole tukea pikaruokayrit­täjiä ja ‑kulut­ta­jia?

    Sin­ul­ta jää nyt huo­maa­mat­ta se, että jos ham­puri­laiset kallis­tu­vat, niitä oste­taan vähem­män, mis­tä seu­raa sit­ten se, että ham­puri­lai­s­pais­ta­jien täy­tyy löytää itselleen uusi työ­paik­ka. Jos kenellekään työ­nan­ta­jalle hänen työ­panok­sen­sa arvo ei ole suurem­pi kuin se min­imi­palk­ka, niin kukaan ei tar­joa hänelle työa­paikkaa, kos­ka tämä tarkoit­taisi sitä, että hän yksinään kan­taisi sosi­aalisen vas­tu­un kyseisen henkilön elättämisestä. 

    Minus­ta järkeväm­pää on olla sotke­mat­ta työ­markki­noi­ta. Työ­markki­nat toimi­vat sil­loin parhait­en, kun kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat toisen­sa ja aset­ta­vat hin­nan kullekin työlle. Sit­ten toinen kysymys on se, mikä on oikeu­den­mukainen tulon­jako ja tästä vas­tuu kuu­luu koko yhteiskun­nalle. Parhait­en tämä voidaan minus­ta toteut­taa perustulolla,

  53. Raimo K: Ja jos yritämme nau­raa kaikille niille maille, jois­sa on käytössä jonkin­lainen lomara­haa vas­taa­va bonusjär­jestelmä, nau­reskelu kohdis­tuu var­maankin suun­nilleen kaikki­in län­tisi­in teol­lisu­us­mai­hin ja moni­in mui­hinkin… Onko sit­ten vuo­den lopus­sa mak­set­ta­va bonus järkevämpi kuin keskel­lä vuot­ta mak­set­ta­va, siihen vas­tatkoon joku muu.

    Omaan/tiimin/koko fir­man men­estyk­seen perus­tu­va bonus on kyl­lä aika lail­la eri asia kuin automaat­tis­es­ti tule­va lomara­ha. Tuskin kukaan nau­raisi lomara­halle, jos sen saami­nen olisi kiin­ni asetet­tu­jen tulose­hto­jen saavut­tamis­es­ta, eikä siitä, että joka päivä on vietet­ty tiet­ty tun­timäärä työpaikalla. 

    Mitäpä jos lomara­ha muutet­taisi­in 0–5% vuosi­palka­s­ta suu­ruisek­si bonuk­sek­si, joka riip­puisi fir­man tekemästä tulok­ses­ta? Se todel­lakin aut­taisi niitä alo­ja, jot­ka kamp­pail­e­vat huonon tuot­tavu­u­den kanssa, kos­ka niiden olisi mah­dol­lista huonon tulok­sen vuok­si mak­saa tuo­ta nol­laa, mut­ta toisaal­ta ei rap­paisi niitä alo­ja, joil­la tuot­tavu­u­songel­maa ei ole.

  54. Raimo K: Kiin­toisa on tulk­in­ta: “Suomen yri­tyssek­torin pudo­tuk­ses­ta noin puo­let selit­tyy suh­teel­lisen tuot­tavu­u­den heikken­e­misel­lä ja toinen puoli suh­teel­lis­ten työvoimakus­tan­nusten kohoamisella”.

    Eli syy ei ole pelkästään kiro­tus­sa 2007 työehtoratkaisussa. 

    Tähän voisi lisätä myös toteu­tuneen ansioke­hi­tyk­sen tarkastelun: Tilas­tokeskuk­sen mukaan Palka­nsaa­jien ansio­ta­soin­dek­si vuon­na 2013 oli 108,2 ja tämän vuo­den toisel­la neljän­nek­sel­lä 110,8, eroa siis 2,6 pis­tet­tä. Palk­ka oli siis kahdessa ja puo­lessa vuodessa nous­sut 2,6% eli vuosit­tain keskimäärin 1,04%.

    Mis­sä kil­pail­i­ja­maas­sa on tämän alle menty?

    Indek­sis­sä vuosi 2010 on 100, joten viidessä vuodessa on nousu ollut 10,8 pis­tet­tä eli käytän­nössä sama määrä pros­en­teis­sa — hie­man alle 2% per vuosi. Hirveetä kattoo 😉

  55. Euroopal­la víelä täl­lä het­kel­lä ole­va men­estys perus­tuu edel­lis­ten sukupolvien työhön. Nokiankin men­estyk­sen loi 80-luvul­la itse­murhan tehnyt visionääri, ei Ollila.

    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen Euroopan ain­oa vakavasti otet­ta­va kil­pail­i­ja oli USA. Kom­mu­nis­tiset maat oli­vat tuhoon tuomit­tu­ja eikä Aasi­as­sa ollut koulutet­tua väkeä. Kom­mu­nis­min rom­ah­dus 90-luvun alus­sa sai Euroopan hul­laan­tu­maan. Ajatelti­in, että euroop­palainen hyv­in­voin­ti­malli on ylivoimainen ja muut kopi­oisi­vat sen. Fran­cis Fukuya­ma puhui his­to­ri­an lopus­ta ja lib­er­aalidemokra­t­ian voitos­ta-kaik­ki maat tuli­si­vat lop­ul­ta kopi­oimaan euroop­palaisen sosi­aali­val­tioma­llin. Tämä sai Euroopan vauhtisokeaksi.

    Euroopalle ei riit­tänyt se, että omista pide­tään huol­ta, vaan koko maail­man köy­hät oli­vat oikeutet­tu­ja tule­maan Euroop­paan. Tosi­asi­as­sa Euroopan men­estys perus­tui siihen, että kil­pailua ei ollut muual­ta kuin USA:sta. Euroopan brän­dit, teol­lisu­us ja tieto­taitokin oli­vat tulleet per­in­tönä edel­lisiltä sukupolvil­ta, ei 60- ja 70-luvul­la syn­tynei­den työstä.

    Nyt Euroop­pa on todel­la kovis­sa vaikeuk­sis­sa. YKsilöä arvosta­va USA jatakaa menoaan, mut­ta Aasi­as­ta on tul­lut nou­se­via todel­la kovaan työn­tekoon ja kil­pailu­un van­novia mai­ta. Euroop­pa ei tun­nu pysyvän perässä. Euroop­pa on perin­nöil­lä rehvastel­e­va hult­tio, kun USA:n ja Aasian men­estys perus­tuu työhön.

    Tämän lisäk­si Euroop­pa on tehnyt katas­tro­faal­isia virheitä val­u­ut­tapoli­ti­ikas­sa ja on nyt tekemässä maa­han­muu­ton kanssa myös todel­la suur­ta virhet­tä. Jos Euroop­pa aikoo pitää kiin­ni sosi­aal­i­mallis­taa ja tuo­da Afrikan ja Läi-Idän köy­hät tänne, se ei tiedä hyvää työ­mo­ti­vaa­ti­olle. Euroop­pa tip­puu kaue­mas muista.

    Jos Euroop­pa ei pär­jää Aasialle ja USA:lle kil­pailus­sa, on se myös sig­naali lib­er­aalidemokra­t­ian ja hyv­in­voin­ti­mallin häviöstä USA:n yksilökult­tuuria ja Aasian autori­taarisia malle­ja vas­taan. Sik­si tun­tuukin oudol­ta, että juuri vasem­mis­to tun­tuu aja­van poli­ti­ikkaa, mikä tuhoaa Euroopan ja hyv­in­voin­ti­mallin tulevaisuuden.

    Lois­ta­vat tek­stit PAloheimolta:
    http://www.eeropaloheimo.fi/jako-kahteen/
    http://www.eeropaloheimo.fi/kolmen-kriisin-kombinaatio/

  56. Samuli Saarel­ma: Mitäpä jos lomara­ha muutet­taisi­in 0–5% vuosi­palka­s­ta suu­ruisek­si bonuk­sek­si, joka riip­puisi fir­man tekemästä tulok­ses­ta? Se todel­lakin aut­taisi niitä alo­ja, jot­ka kamp­pail­e­vat huonon tuot­tavu­u­den kanssa, kos­ka niiden olisi mah­dol­lista huonon tulok­sen vuok­si mak­saa tuo­ta nol­laa, mut­ta toisaal­ta ei rap­paisi niitä alo­ja, joil­la tuot­tavu­u­songel­maa ei ole.

    Var­maan voisi toimia yhdelle sek­to­rille keskit­tyneis­sä fir­moissa, mut­ta ei tuol­la lomara­han ongelmia pystytä kaikkial­la ratko­maan (jos jonkin­laista kan­nus­tus­vaiku­tus­ta halutaan).

    On nimit­täin omako­htaisia koke­muk­sia moni­alais­es­ta laitok­ses­ta, jos­sa ensin men­ti­in vuosia niin, että kaik­ki muut pait­si mei­dän sil­loinen osas­to tuot­ti­vat järkyt­täviä tap­pi­oi­ta mei­dän ylit­täessä kaik­ki bonus­ra­jat kirkkaasti — seu­raavak­si vaa­ka heilatikin toiseen suun­taan ja roolit vai­h­tu­i­v­at. Bonusten mak­samisen osalta tämä tietysti tarkoit­ti sitä, että alus­sa niitä ei voitu meille mak­saa, kun laf­ka kokon­aisu­udessaan oli pakkasel­la — ja sit­ten kun kaik­ki muut sai­vat muka­vat bonuk­set, meitä tietysti kohdelti­in kuin lepratautisia.

    Arvaa­pa kuin­ka paljon kannusti…

  57. Osmo: “Kuten aiem­minkin olen sanonut, oikea deval­vaa­tio olisi paljon kivut­tomampi kuin sisäi­nen deval­vaa­tio, kos­ka sisäisessä deval­vaa­tios­sa velat kas­va­vat suh­teessa tuloihin.”

    Ja oike­as­sa deval­vaa­tios­sako velat muut­tuvat saataviksi? Tar­joa­pa tuo­ta niille, joil­la oli valuttalainoja!

  58. Raimo K:

    Ja oike­as­sa deval­vaa­tios­sako velat muut­tuvat saataviksi? Tar­joa­pa tuo­ta niille, joil­la oli valuttalainoja!

    Tätä minäkin olen ihme­tel­lyt, kun deval­vaa­tio­ta nyky­isin tar­jo­taan suure­na autuute­na. Ei se mikään win-win-ratkaisu ollut, vaan jotkut siitäkin kär­sivät. Mut­ta väliäkö heistä?

  59. Sosi­aal­i­tur­va on tuotan­to­tu­ki, jon­ka hyö­ty val­uu tuot­ta­jien (voitot) ja etenkin kulut­ta­jien (hal­vat puri­laiset) tasku­un. Se vääristää huo­mat­tavasti markki­noi­ta, kuten mikä tahansa tuki, ja hidas­taa esim. automaa­tioke­hi­tys­tä. Mik­si yhteiskun­nan pitäisi sub­ven­toi­da tiet­tyjä alo­ja? Miten voi samal­la vas­tus­taa esim. maat­alous­tukia, mut­ta kan­nat­taa työvoimatukea?

    Tilanteesta on kak­si ulospääsyä:
    1) Lakkaut­taa sosi­aal­i­tur­va ja antaa palkko­jen nousta
    2) Aset­taa min­imi­palk­ka ja lakkaut­taa sosi­aal­i­tur­va (help­poa, kukaan ei tarvitse tukia enää)

    Vai­h­toe­hto 1 on toki ele­gant­ti, mut­ta kumpi on poli­it­tis­es­ti helpom­pi? Veikkaan 2, kos­ka min­imi­palkkaa kan­nat­taa jopa vasem­mis­to. On oikeas­t­aan outoa, että vasem­mis­to usein kan­nat­taa min­imi­palkkaa. Sehän vähen­tää monien riip­pu­vu­ut­ta julkises­ta sek­torista, ja myös lisää veron­mak­sajien määrää. Vähem­män ‘depen­dents’ siis.

    Ne har­vat jot­ka eivät saisi töitä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, voisi julki­nen sek­tori palkata min­imi­pal­ka­lla suo­jatöi­hin, joille ei ole todel­lisia markki­noi­ta. Esim. 8€ tun­ti­lik­sal­la voisi 100 000 työtön­tä palkata muu­ta­mal­la mil­jardil­la per vuosi. Perus­tu­lon sijaan voisi alkaa puhua perustyöstä, siis oikeud­es­ta työhön. Ehkä paran­taisi työt­tömien oma­nar­von­tun­toa. Nyky­muo­toisen sosi­aal­i­tur­van (tai perus­tu­lon) voisi lakkaut­ta kokon­aan, mut­ta vastik­kee­ton tuki onkin täysin epäter­ve ilmiö.

    Lisää aiheesta: http://www.ronunz.org/2014/02/03/the-conservative-case-for-a-higher-minimum-wage/

    Samuli Saarel­ma: Sin­ul­ta jää nyt huo­maa­mat­ta se, että jos ham­puri­laiset kallis­tu­vat, niitä oste­taan vähem­män, mis­tä seu­raa sit­ten se, että ham­puri­lai­s­pais­ta­jien täy­tyy löytää itselleen uusi työ­paik­ka. Jos kenellekään työ­nan­ta­jalle hänen työ­panok­sen­sa arvo ei ole suurem­pi kuin se min­imi­palk­ka, niin kukaan ei tar­joa hänelle työa­paikkaa, kos­ka tämä tarkoit­taisi sitä, että hän yksinään kan­taisi sosi­aalisen vas­tu­un kyseisen henkilön elättämisestä. 

    Minus­ta järkeväm­pää on olla sotke­mat­ta työ­markki­noi­ta. Työ­markki­nat toimi­vat sil­loin parhait­en, kun kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat toisen­sa ja aset­ta­vat hin­nan kullekin työlle. Sit­ten toinen kysymys on se, mikä on oikeu­den­mukainen tulon­jako ja tästä vas­tuu kuu­luu koko yhteiskun­nalle. Parhait­en tämä voidaan minus­ta toteut­taa perustulolla,

  60. Ei se velko­jen mak­samat­ta jät­tämi­nen ole mikään ihmetemppu.

    Ainakin Argen­ti­ina on koh­ta taas konkurssissa.

  61. Atlantin takaa:
    ‘snip’
    Ne har­vat jot­ka eivät saisi töitä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, voisi julki­nen sek­tori palkata min­imi­pal­ka­lla suo­jatöi­hin, joille ei ole todel­lisia markki­noi­ta. Esim. 8€ tun­ti­lik­sal­la voisi 100 000 työtön­tä palkata muu­ta­mal­la mil­jardil­la per vuosi. Perus­tu­lon sijaan voisi alkaa puhua perustyöstä, siis oikeud­es­ta työhön. Ehkä paran­taisi työt­tömien oma­nar­von­tun­toa. Nyky­muo­toisen sosi­aal­i­tur­van (tai perus­tu­lon) voisi lakkaut­ta kokon­aan, mut­ta vastik­kee­ton tuki onkin täysin epäter­ve ilmiö.
    ‘snip’

    Hupaisaa, että samal­la kun edel­lytetään julkisen sek­torin min­i­moimista voidaan esit­tää, että se palkkaisi sato­ja tuhan­sia työttömiä.

    Käytän­nössä esim. kun­nan mah­dol­lisuuk­sia työl­listää työt­tömiä vaikeut­taa se, että järkevää tekemistä ei tah­do löy­tyä riit­tävästi — ja ilman sitähän se työl­listämi­nen olisi vastik­kee­ton­ta löhöilyä.

    Ja työl­li­ete­ty­illekin tarvi­taan työn­jo­htoa, työvä­lineitä ja tarveainei­ta, jot­ka lisäävät kustannuksia.

  62. Atlantin takaa:
    min­imi­palkkaa kan­nat­taa jopa vasem­mis­to. On oikeas­t­aan outoa, että vasem­mis­to usein kan­nat­taa min­imi­palkkaa. Sehän vähen­tää monien riip­pu­vu­ut­ta julkises­ta sek­torista, ja myös lisää veron­mak­sajien määrää. Vähem­män ‘depen­dents’ siis.

    IMO, nykypäivän vasem­mis­to kyl­läkin kan­nat­taa kansalais­ten riip­pumat­to­muut­ta julkises­ta sek­torista mut­ta tiet­ty­jen perus­palvelu­iden toimit­tamista julkisen sek­torin toimes­ta. Nykypäivän oikeis­to kan­nat­taa kansalais­ten riip­pu­vu­ut­ta julkises­ta sek­torista mut­ta tiet­ty­jen perus­palvelu­idenkin toimit­tamista yksi­tyisen sek­torin toimes­ta. Toisin sanoen sosi­aal­i­tant­to­jen poli­it­ti­nen tur­vakoti on “kokoomus”. Ei vasem­mis­to eikä etenkään ja tietenkään vihreät.

  63. On nimit­täin omako­htaisia koke­muk­sia moni­alais­es­ta laitok­ses­ta, jos­sa ensin men­ti­in vuosia niin, että kaik­ki muut pait­si mei­dän sil­loinen osas­to tuot­ti­vat järkyt­täviä tap­pi­oi­ta mei­dän ylit­täessä kaik­ki bonus­ra­jat kirkkaasti – seu­raavak­si vaa­ka heilatikin toiseen suun­taan ja roolit vai­h­tu­i­v­at. Bonusten mak­samisen osalta tämä tietysti tarkoit­ti sitä, että alus­sa niitä ei voitu meille mak­saa, kun laf­ka kokon­aisu­udessaan oli pakkasel­la – ja sit­ten kun kaik­ki muut sai­vat muka­vat bonuk­set, meitä tietysti kohdelti­in kuin lepratautisia. 

    No, tietenkään tuol­laises­sa bonussys­tee­mis­sä ei ole mitään järkeä. On valit­ta­va se taso, jol­la bonuk­sia tarkastel­laan, eikä poukkoil­la eri vai­h­toe­hto­jen välil­lä. Jos val­i­taan osas­ton taso, niin tietenkin osas­toon kuu­lu­vien pitää saa­da bonuk­sen­sa riip­pumat­ta siitä, mitä muual­la töpeksitään ihan niin kuin kaik­ki saa­vat palkkaakin, vaik­ka yri­tys tek­isi tappiota. 

    Toisaal­ta jos val­i­taan yri­tyk­sen taso, niin sit­ten bonus pitää mak­saa myös niille huonoim­mille osas­toille, jos yri­tys kokon­aisuute­na täyt­tää bonustavoitteet.

  64. Atlantin takaa:
    Sosi­aal­i­tur­va on tuotan­to­tu­ki, jon­ka hyö­ty val­uu tuot­ta­jien (voitot) ja etenkin kulut­ta­jien (hal­vat puri­laiset) tasku­un. Se vääristää huo­mat­tavasti markki­noi­ta, kuten mikä tahansa tuki, ja hidas­taa esim. automaa­tioke­hi­tys­tä. Mik­si yhteiskun­nan pitäisi sub­ven­toi­da tiet­tyjä alo­ja? Miten voi samal­la vas­tus­taa esim. maat­alous­tukia, mut­ta kan­nat­taa työvoimatukea? 

    Mitä markki­noi­ta perus­tu­lo oikein vääristää? Tietenkin jokainen työn­tek­i­jä halu­aa edelleen niin korkeaa palkkaa kuin vain voi markki­noil­la saa­da, mut­ta jos markki­noil­la ei ole tar­jol­la sel­l­aista työtä, jon­ka palk­ka alit­taa hänen tuot­tavuutenssa, niin sit­ten sitä työtä ei teetetä lainkaan. Näin käy siis min­imi­palkkaa käytet­täessä. Lop­putu­los on se, että osa ihmi­sistä ei tee mitään työtä, mut­ta tietenkin hei­dänkin pitää elää, joten hei­dät elätetään sit­ten työttömyyspäivärahalla. 

    Lop­putu­los on huonom­pi kaikkien kannal­ta. Toisaal­ta ham­puri­laisia tuote­taan vähem­män ja ne mak­sa­vat enem­män, kun niiden pais­ta­jil­la on vähem­män kil­pailua (huonot pais­ta­jat eivät voi tar­jo­ta työ­panos­taan alem­mal­la pal­ka­lla, vaan joutu­vat tyy­tymään työt­tömyy­teen) ja toisaal­ta osa porukas­ta on toimet­tomana työttömänä. 

    Kyse on ihan eri asi­as­ta kuin maat­alous­tuis­sa, jois­sa tuki on sidot­tu yhteen tuotan­non­alaan. Tämä tosi­aan vääristää markki­noi­ta, kos­ka tukea voi saa­da vain ole­mal­la sil­lä alal­la. Jos joku ehdot­taisi ham­puri­lais­rav­in­to­latukea, niin tietenkin vas­tus­taisin sitäkin. 

    Tilanteesta on kak­si ulospääsyä:
    1) Lakkaut­taa sosi­aal­i­tur­va ja antaa palkko­jen nousta
    2) Aset­taa min­imi­palk­ka ja lakkaut­taa sosi­aal­i­tur­va (help­poa, kukaan ei tarvitse tukia enää) 

    Entä ne, joi­ta kukaan ei palkkaa minimipalkalla? 

    Ne har­vat jot­ka eivät saisi töitä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, voisi julki­nen sek­tori palkata min­imi­pal­ka­lla suo­jatöi­hin, joille ei ole todel­lisia markkinoita. 

    Eli siis käytän­nössä sit­ten tuotet­taisi­in asi­aa, jolle ei ole kysyn­tää. Mikä jär­ki tässä on? Mik­si olisi järkeväm­pää, että tuo­hon kaadet­taisi­in verora­haa sen sijaan, että kaadet­taisi­in sama verora­ha siihen, että ham­puri­laisen­pais­ta­jatkin voisi­vat elää siedet­tävää elämää? Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa meil­lä olisi sen vastik­keena halpo­ja ham­puri­laisia, sin­un mallis­sasi emme saisi vastik­keek­si mitään hyödyl­listä (tämähän on se suo­jatyö­paikan määritelmä). 

    Esim. 8€ tun­ti­lik­sal­la voisi 100 000 työtön­tä palkata muu­ta­mal­la mil­jardil­la per vuosi. Perus­tu­lon sijaan voisi alkaa puhua perustyöstä, siis oikeud­es­ta työhön. Ehkä paran­taisi työt­tömien omanarvontuntoa. 

    Mil­lä muo­toa suo­jatyön tekem­i­nen paran­taisi kenenkään oma­nar­von­tun­toa? Kyl­lähän jokainen sen tek­i­jä tietäisi varsin hyvin, että he ovat vain sinne sijoitet­tuna tekemään hyödytön­tä työtä, kun eivät vapail­la markki­noil­la saa työ­panos­taan myytyä.

  65. Samuli yhteiskun­nan määräämis­sä aktivoin­ti­toimis­sa (oli­pa se sit­ten koulu­tus­ta taik­ka suo­jatyötä) idea on, että kun jokat­a­pauk­ses­sa menet­tää vapaa-aikansa, on sit­ten sama men­nä töihin.

    Tämä on merkit­tävin aktivoin­ti­toimien hyö­ty, vaik­ka julkises­ti tietenkin puhutaan koulu­tuk­ses­ta, oma­nar­von­tun­nos­ta ja ties mis­tä höpön löpöstä.

    Hyö­ty on todet­tu tutkim­muk­sis­sa siten, että aktivoin­ti­toimet työl­listävät ihmisiä *ennen* alka­mis­taan. Toisin sanoen aktivoin­ti­toimien kohteek­si joutuville työt­tömille alka­vat kel­paa­maan huonom­matkin työti­laisu­udet. Tämä ei oikeas­t­aan ole mikään ihme, kos­ka ei ole mitään järkeä men­nä töi­hin, jos siitä jää käteen vaik­ka pari sataa kuukaudessa. Pait­si sil­loin, jos pitää men­nä joka tapauk­ses­sa kun­nan töihin.

    Itse en usko että perus­tu­loa saadaan pitki­in aikoi­hin pelit­tämään perus­tu­lona. Kyl­lä se vaatii jotain ei-perus­tu­lo­maisia kom­po­nent­te­ja, joko vira­nomais­ten kiusaamista taik­ka asum­is­tukea tms. Muus­sa tapauk­ses­sa se on joko liian avokäti­nen tai liian kit­sast. Eli ei sitä saa­da vielä pitki­in aikoi­hin toimimaan.

  66. teekkari: Asumisen tuki nyt sen­tään on tarkoitet­tu tyy­dyt­tämään inhimil­lisiä perustarpeita… 

    Asumisen tukem­i­nen on idioot­ti­maisin tuki, mihin verora­ho­jamme tuh­lataan. Tuen tiede­tään val­u­van kokon­aan hintoihin.

  67. Sylt­ty: Hyö­ty on todet­tu tutkim­muk­sis­sa siten, että aktivoin­ti­toimet työl­listävät ihmisiä *ennen* alka­mis­taan. Toisin sanoen aktivoin­ti­toimien kohteek­si joutuville työt­tömille alka­vat kel­paa­maan huonom­matkin työtilaisuudet.

    Mikään ei tue tuo­ta käsi­tys­tä. Toimen­piteisi­in joutu­vista vain n 1 % työl­listyy ja sitä ennen ei ole piikkiä työllistymisessä.

    Piik­ki on kol­men kuukau­den kohdal­la, peräti 70 % pois­tuu työt­tömyy­destä kolmes­sa kuukaudessa, useim­mat työl­listyvät osa lätee opiskelemaan

    Tuo kol­men kuukau­den rauha on oikeas­t­aan surf­filo­mail­i­joille sopi­va, moni läh­tee lomaile­maan esim Balille surf­faa­maan 2–3 kuukaudek­si, kos­ka työkkäri ei reagoi täl­laisi­in työt­tömi­in mitenkään.

    Niin­pä moni nuori sinkku ja pari pakkaa laukkun­sa ja läh­tee loma­lle ja val­tio maksaa.
    Ja suun­nit­teil­la on lisätä surffirahaa

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Kslle, Asumisen tukea kar­si­taan nyt rankalla kädel­lä pois­ta­mal­la korko­jen verovähennysoikeus.

    Epäil­nen vah­vasti, että asun­to­jen hin­nat eivät laske, vaik­ka asun­tove­lan korko­jen vähen­nys pois­tet­taisi­in heti kokonaan.

    1. On aivan selvää, että asun­to­lain­o­jen vero­tu­ki nos­taa asun­to­jen markki­nahin­taa. Mik­si ei nos­taisi? Jos val­tio ilmoit­taisi, että se mak­saa osta­jan puoles­ta puo­let asun­to­jen hin­noista, se tietysti kaksinker­tais­taisi asun­to­jen hinnat.

  69. Liian van­ha: Mikään ei tue tuo­ta käsi­tys­tä. Toimen­piteisi­in joutu­vista vain n 1 % työl­listyy ja sitä ennen ei ole piikkiä työllistymisessä.

    Pitkäaikaistyöt­tömien aktivoin­ti ei auta mitään, kos­ka heitä ei kukaan huoli töi­hin. Sen­si­jaan vähem­män aikaa työt­töminä olleil­la sil­lä on vaikutusta.

    Tai sit­ten Suo­mi on vain niin erikoinen maa ettei tääl­lä mikään toi­mi kuten muualla.

    “In an exper­i­men­tal set­ting some Dan­ish unem­ployed work­ers were assigned to an activation
    pro­gram while oth­ers were not. Unem­ployed who were assigned to the acti­va­tion program
    found a job more quickly.”

    http://ftp.iza.org/dp4079.pdf

  70. Sylt­ty: Pitkäaikaistyöt­tömien aktivoin­ti ei auta mitään, kos­ka heitä ei kukaan huoli töihin. 

    http://ftp.iza.org/dp4079.pdf

    Myös pitkäaikaistyöt­tömien tulisi päästä oikeaan koulu­tuk­seen, eikä mihinkään hölyn­pö­ly-aktivoin­ti­in. Sil­lä olisi oikea vaiku­tus työllistymiseen.

  71. Liian van­ha: Niin­pä moni nuori sinkku ja pari pakkaa laukkun­sa ja läh­tee loma­lle ja val­tio maksaa.
    Ja suun­nit­teil­la on lisätä surffirahaa

    Näin se käy. Sen takia noi­ta kor­vauk­sia kan­nat­taa por­ras­taaa aika tiukalle aikajanalle.

    Hyvä jos he ovat 3 kk:n lomansa aikana sopi­neet uud­es­ta työ­paikas­ta. Paha, jos vas­ta lomavuo­den jäl­keen yrit­tävät päästä takaisin töihin.

    Kum­mallista, ettei tätä entisen osaamisen markki­na-arvon mene­tys­tä työt­tömyy­den jatkues­sa kukaan uskalla julkises­ti korostaa.

  72. ML: Myös pitkäaikaistyöt­tömien tulisi päästä oikeaan koulu­tuk­seen, eikä mihinkään hölyn­pö­ly-aktivoin­ti­in. Sil­lä olisi oikea vaiku­tus työllistymiseen. 

    Tämä on aivan tot­ta. Mut­ta todel­li­nen täs­mäk­oulu­tus edel­lyt­täisi yri­tys­ten myötä­vaiku­tus­ta ja täl­lä het­kel­lä yri­tyk­set edel­lyt­tävät, että työvoima tar­jo­taan heille valmi­ina (no, tämä on kär­jistys, mut­ta kuvaa tilannetta).

    Mut­ta työl­listymi­nen edel­lyt­tää, että on työ­paikko­ja ja kun yri­tyk­set eivät investoi, uusia työ­paikko­ja ei syn­ny ja niin­pä ei tarvi­ta yri­tys­ten myötäväiku­tus­ta koulutukseenkaan.
    Hölyn­pö­lylle ei näytä ole­van vaihtoehtoa.

  73. Tapio: Näin se käy. Sen takia noi­ta kor­vauk­sia kan­nat­taa por­ras­taaa aika tiukalle aikajanalle.
    Hyvä jos he ovat 3 kk:n lomansa aikana sopi­neet uud­es­ta työ­paikas­ta. Paha, jos vas­ta lomavuo­den jäl­keen yrit­tävät päästä takaisin töihin.
    Kum­mallista, ettei tätä entisen osaamisen markki­na-arvon mene­tys­tä työt­tömyy­den jatkues­sa kukaan uskalla julkises­ti korostaa.

    Suun­nitel­lut por­ras­tuk­set päin­vas­toin suo­si­vat tuo­ta muu­ta­man kuukau­den lomailua

    Ja nuo­ril­la on muutenkin parem­mat ase­mat, ettei puolen-vuo­denkaan jouti­laisu­us pahem­min heiken­nä markkina-asemaa.

    Jos hak­i­joi­ta on 200 ja niistä yli-ikäisiä suurin osa niin kyl­lä nuori pesee sen muun joukon vaik­ka olisi ollut pidem­päänkin joutilaana

    Tut­ta­vani poi­ka lähti opin­to­jen jäl­keen kolmek­si vuodek­si kiertelemään maail­maa mut­ta töitä löy­tyi heti kun palasi koti­maa­han. Ain­oa työkoke­mus tältä ajal­ta oli kol­men kuukau­den pel­lonkyn­töpro­jek­ti Aus­tralias­sa ‚kun kas­sa tyhjeni

  74. ML: Myös pitkäaikaistyöt­tömien tulisi päästä oikeaan koulu­tuk­seen, eikä mihinkään hölyn­pö­ly-aktivoin­ti­in. Sil­lä olisi oikea vaiku­tus työllistymiseen.

    Ei siihen mikään auta, kun työvoimas­ta on yli­tar­jon­taa niin +50-vuo­ti­aat syr­jäy­tyvät kaikissa yhteiskunnissa.

    Nytkin kun kävin Por­tu­galis­sa niin krääsän myyjinä ja ker­jäläis­inä oli­vat afrikkalaiset ja paikalliset +50-vuo­ti­aat ja eläkeläiset.

    Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa val­tio työl­listää pitkäaikaistyöt­tömiä, mut­ta nyt määrät ovat jo niin suuria, ettei se enää onnis­tu ja osa työt­tömistä jää sos­sun varaan

  75. Sylt­ty: Samuli yhteiskun­nan määräämis­sä aktivoin­ti­toimis­sa (oli­pa se sit­ten koulu­tus­ta taik­ka suo­jatyötä) idea on, että kun jokat­a­pauk­ses­sa menet­tää vapaa-aikansa, on sit­ten sama men­nä töihin.

    Tarkoi­tus on vain vit­tuil­la, useim­mat pitkäaikaistyöt­tömät ovat tehneet 30–40 vuo­den työu­ran ja työu­ran lop­pupäässä yhteiskun­ta palk­it­see työu­ran vittuilulla

  76. ML: Myös pitkäaikaistyöt­tömien tulisi päästä oikeaan koulu­tuk­seen, eikä mihinkään hölyn­pö­ly-aktivoin­ti­in. Sil­lä olisi oikea vaiku­tus työllistymiseen.

    Päin­vas­toin, mikä tahansa työt­tömän vapaa-ajan ryöstö lisää työl­listymis­to­den­näköisyyt­tä. Tuon Syl­tyn tutkimuk­sen mukaan aktivoin­ti ei vaiku­ta saadun työn laatu­un vaan ain­oas­taan toden­näköisyy­teen saa­da sel­l­ainen, kos­ka aktivoin­ti­toimen­pitei­den kohteet han­kki­vat toden­näköisem­min uuden työpaikan.

  77. Tuo aktivoin­ti on var­masti tehot­tomampi huonos­sa talousti­lanteessa, mut­ta silti sen kohteet työl­listyvät ei-aktivoin­ti­toimen­pitei­den kohtei­ta todennäköisemmin…

  78. Aus­tri­an: Päin­vas­toin, mikä tahansa työt­tömän vapaa-ajan ryöstö lisää työl­listymis­to­den­näköisyyt­tä. Tuon Syl­tyn tutkimuk­sen mukaan aktivoin­ti ei vaiku­ta saadun työn laatu­un vaan ain­oas­taan toden­näköisyy­teen saa­da sel­l­ainen, kos­ka aktivoin­ti­toimen­pitei­den kohteet han­kki­vat toden­näköisem­min uuden työpaikan.

    Var­masti tuo toimii noin, mut­ta on aika teho­ton­ta (työt­tömien kiusaami­nen niil­lä mak­saa, siinä mis­sä jos lask­isi työt­tömyys­palkkaa niin rahaa säästyisi)

  79. No, Enter­prise Esto­nia värvää netis­sä suo­ma­laisia osaa­jia Viroon — ja mak­saa jopa 1000€ löytö­palkkion, ja mak­saa myös sille, joka saa jonkun muun muuttamaan.

    http://www.workinestonia.com/

    Repikää siitä!

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Kslle, Asumisen tukea kar­si­taan nyt rankalla kädel­lä pois­ta­mal­la korko­jen verovähennysoikeus. 

    Ei tuo vähit­täi­nen pois­to kovin rankalta ainakaan paper­il­la näytä, eikä ongel­man toiseen puoleen, vuokra-asumisen tukeen uskalleta puut­tua ollenkaan. Vuokra-asumisen tukem­i­nen on yhtä idioot­ti­maista kuin korkotukikin.

Vastaa käyttäjälle Poth1ue1 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.