Kykenevätkö kunnat uudistumaan?

Kuusi Suomen suur­in­ta kaupunkia, kuusikkokun­nat, ovat tutki­neet palve­lu­tuotan­ton­sa kus­tan­nuk­sia ja ver­ran­neet sitä ostopalvelu­jen hin­toi­hin. Ostopalve­lut ovat kaikissa kuudessa kun­nas­sa ja kaikissa tarkastel­luis­sa palveluryh­mis­sä selvästi omaa tuotan­toa halvempia.

Laskelmia voi aina kri­ti­soi­da monel­la tavoin, mut­ta erot ovat niin suuret, ettei niitä saa selite­tyk­si pois. Esimerkik­si tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut oli­vat keskimäärin 27 % omia palvelu­ja halvem­pia. Ero oli suurin Espoos­sa, 36 %. Ker­mankuorin­nas­ta ei voi olla kysymys, kos­ka kun­ta osoit­taa asukkaat.

Onko yksi­ty­is­ten yri­tys­ten alem­pi kus­tan­nus­ta­so seu­raus­ta työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta? Jos näin olisi, luulisi, että työvoima­pu­lan val­lites­sa yri­tys­ten olisi vaikea han­kkia työvoimaa ja kun­tien help­po, mut­ta tilanne on toisin päin.

Suomen hirveä taloudelli­nen tilanne ajaa kun­tia talousahdinkoon. Ellei mitään ei tehdä, palve­lut tule­vat raho­jen lop­pues­sa siir­tymään väistämät­tä kun­nil­ta yri­tyk­sille. En pidä sitä pelkästään hyvänä asiana. Kun­ta­palvelu­jen ystävä kan­nat­taa niiden uud­is­tu­mista, vas­tus­ta­ja on upot­ta­mas­sa ne säi­lyt­tämäl­lä nykyiset jäykkyy­det. Kun­nal­liset palve­lut pitää pystyä tuot­ta­maan yhtä jous­tavasti ja hal­val­la kuin yksi­tyiset palvelut.

Kan­sain­väliset koke­muk­set osoit­ta­vat, että kus­tan­nuk­set ovat varsin korkei­ta mais­sa, jois­sa sairaan­hoito on yksi­ty­is­ten yri­tys­ten vas­tu­ul­la ja sairaus­vaku­u­tuk­sen rahoit­ta­maa. Vaik­ka yksi­tyiset toimi­vat tehokkaam­min, ne tekevät vääriä asioi­ta. Yksi­tyisen sairaalan talouden kannal­ta mikään tutkimus tai hoito ei ole turha, jos siitä mak­se­taan. Tämä on merkit­tävä syy siihen, ettei ter­vey­den­hoitopalvelu­ja kan­na­ta siirtää laa­jas­sa mitas­sa yksityisille.

= = =

Mikä tekee kun­tien palveluista niin tehot­to­mia? Kuusikkokun­tien selvi­tys ei tee oikeut­ta koko kun­tak­en­tälle. Suuret kun­nat toimi­vat tehot­tomam­min kuin pienet. Yri­tyspuolel­la suuret ovat tehokkaampia. Tässä on yksi johtolan­ka etsit­täessä syitä kun­tien korkeisi­in kus­tan­nuk­si­in: kun­tien hallinto ei selviä mon­imutkai­sista organ­isaa­tioista vaan on parhaim­mil­laan hal­lites­saan pien­tä ja yksinkertaista.

Kun­nis­sa on han­kala kak­soishallinto muis­tona ajal­ta, kun kun­tia pyöritet­ti­in läh­es kokon­aan luot­ta­mushenkilöi­den voimin. Tämä vaikeut­taa kaikkea toimin­nan uud­is­tamista. Jos kun­nat kek­sit­täisi­in nyt, nykyisenkaltaista hallintoma­llia ei tehtäisi mis­sään tapauksessa.

Kun­nal­liset lau­takun­nat puut­tuvat liikaa asioi­hin, joi­hin niiden ei pitäisi puut­tua estäen samal­la organ­isaa­tioi­ta uud­is­tu­mas­ta. Jäykkä hallinto tukah­dut­taa henkilökun­nan aloit­teel­lisu­u­den. Moni asia olisi toisin, jos lau­takun­nat luot­taisi­vat virkamiehi­in kuin yksi­tyisen yhtiön hal­li­tus luot­taa nimit­tämään­sä toim­i­tusjo­hta­jaan. Mut­ta sil­loin huono virkamies pitäisi voi­da myös erot­taa yhtä kevein perustein kuin erote­taan toim­i­tusjo­hta­ja. Muuten ei uskalla delegoida.

Ihmiset ovat ihmisiä. Joskus he eivät tule toimeen keskenään ja koko organ­isaa­tio menee junt­turaan. Tilanteen purkami­nen on kun­nis­sa paljon työlääm­pää kun yri­tyk­sis­sä. Joskus epäon­nis­tu­taan johta­jan valin­nas­sa. Moni kun­ta kehuu sil­lä, että ketään ei kun­nan palveluk­ses­ta erote­ta. Tämän kään­töpuole­na on tilanne, jos­sa epäon­nis­tunut nim­i­tys hal­vaan­nut­taa ison laitok­sen vuosik­si ellei jopa vuosikymmeniksi.

Kun­tien välil­lä on suuria ero­ja tuot­tavu­udessa. On siis hyvin johdet­tu­ja kun­tia ja huonos­ti johdet­tu­ja. Niin on hyviä ja huono­ja yri­tyk­siäkin, mut­ta huono yri­tys menee konkurssi­in. Huono kun­ta voi jatkaa huonoa toim­intaansa lop­ut­tomi­in. Kun­nista puut­tuu mekanis­mi, joka pakot­taa kor­jaa­maan huonot käytännöt.

Tilanteen muuttues­sa jotkin toimin­not käyvät tarpeet­tomik­si. Yri­tyk­set ovat paljon parem­pia kar­si­maan kuiv­unei­ta oksia kuin kunnat.

Kun Rääkkylän kun­ta osti koko sote-huolton­sa Atten­dol­ta, se ei vaat­in­ut edus­tus­ta yri­tyk­sen hallintoe­limi­in. Osta­jana sil­lä oli paljon suurem­pi val­ta kuin mitä tar­josi pieni ääni­val­ta sote-piirin hallintoelimissä.

Kun­nal­li­sista yksiköistä on tehtävä paljon autonomisem­pia kuin ne ovat nyt. Lau­takun­tien tulisi ottaa saman­lainen päältä kat­so­jan rooli kuin on yri­tys­ten hal­li­tuk­sil­la. Kun­nan­hal­li­tuk­sen pitäisi käyt­tää omis­tami­in­sa yksiköi­hin osta­jan val­taa ja antaa niiden jär­jestää toim­intansa itsenäis­es­ti. Se aut­taisi niitä uud­is­tu­maan. Kevyem­pi hallinto pystyi käyt­tämään henkilökun­nan inno­vati­ivi­su­ut­ta parem­min hyväkseen.

= = = =

Suo­ma­laisen ter­vey­den­hoitoalan yri­tyk­sen johta­ja sanoi min­ulle erässä sem­i­naaris­sa, että hei­dän men­estyk­sen­sä salaisu­us on kun­nalli­nen työ- ja virkae­htosopimus, jos­sa on niin jär­jen­vas­taisia jäykkyyk­siä, että hei­dän on nau­ret­ta­van help­po olla parem­pia. He pystyvät mitoit­ta­maan henkilökun­nan niin, että kiireis­inäkään aikoina työtä ei ole liikaa, mut­ta lup­poaikoina ei ole turhaa joukkoa kulut­ta­mas­sa aikaansa. Han­kalat työa­jat voidaan sopi­vaa kor­vaus­ta vas­taan osoit­taa niille, joille se on vähiten han­kala, mikä lisää työ­tyy­tyväisyyt­tä merkittävästi.

On tärkeätä puo­lus­taa henkilökun­nan oikeuk­sia, mut­ta kun­ta­puolel­la se tapah­tuu kovin jäykkiä keino­ja käyt­täen. Yksi­ty­isil­lä esimerkik­si työa­jat jous­ta­vat parem­min – yhtä aikaa sekä työn­tek­i­jöi­den että yri­tyk­sen hyväk­si. Työ on hauskem­paa ja toim­inta sujuu paremmin.

Pelko työ­paikoista ajaa juok­suhau­ta-asetelmi­in. Hoiva­puolel­la pelko työt­tömyy­destä on yhtä kum­malli­nen aja­tus kuin olisi yri­tys salakul­jet­taa vod­kaa Suomes­ta Venäjälle. Edessä on niin paha työvoima­pu­la että kaik­ki kyn­nelle kykenevät pää­sevät töi­hin. Työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi ehdot­taa neu­vot­telu­ja jous­toista, kos­ka työvoima­pu­lan olois­sa ne toimi­vat henkilökun­nan hyväksi.

 

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomis­sa. Se perus­tuu osit­tain Lap­paan­renta-sem­i­naaris­sa 20.8. 2015 pitämääni esitelmään)

53 vastausta artikkeliin “Kykenevätkö kunnat uudistumaan?”

  1. Mie­lenki­in­toinen näke­mys, ja olet oikeil­la jäljillä.

    Ei kuitenkaan näin, että “kun­nal­liset lau­takun­nat puut­tuvat liikaa asioi­hin, joi­hin niiden ei pitäisi puut­tua estäen samal­la organ­isaa­tioi­ta uud­is­tu­mas­ta”, vaan että nimeno­maan virkamiesjo­hdol­ta puut­tuu uskallus­ta, moti­vaa­tio­ta ja kan­nus­tus­ta — puut­tuu myös kep­pi, sil­lä erot­ta­mi­nen ei kuu­lu kun­nal­liseen kul­tu­uri­in. Lau­takun­tien (ja hal­li­tuk­sen) ongel­ma on johtavien virkami­esten potkimi­nen tulok­sel­liseen johtamiseen, sil­lä narul­la ei voi työn­tää (jar­rut­taa kyl­lä voidaan, mut­ta ei sitä juuri tapahdu).

    Jos suo­ma­laisen ter­vey­den­hoitoalan yri­tyk­sen johta­ja sanoi … sem­i­naaris­sa, että hei­dän men­estyk­sen­sä salaisu­us on kun­nalli­nen työ- ja virkae­htosopimus” niin ilmeis­es­ti piru­ut­taan, sil­lä sopimuk­set eivät rajoi­ta työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeut­ta ja työn­tek­i­jät ovat täs­mälleen samas­sa ase­mas­sa kuin yksi­tyisel­läkin sek­to­ril­la. Työaikalakikin on sama.

    Esimerkkinä voin maini­ta ns. Ima­tran mallin las­ten­suo­jelus­sa, joka on kus­tan­nuste­hokas ja siitä on mei­dänkin pitäjässä keskustel­tu noin 5 vuot­ta. Virkamies­poruk­ka on käynyt tutus­tu­mas­sa käytän­töön eli mitään estet­tä ei pitäisi olla — mut­ta mitään ei tapah­du. Sekä Kokoomus että SDP ovat kumpikin erik­seen parin vuo­den välein tehneet val­tu­us­toaloit­teen sen toteut­tamis­es­ta — että se siitä luot­ta­mushenkilöor­gan­isaa­tion jar­rut­tamis­es­ta! Narul­la ei voi työntää!

  2. Oli­pa taas rohkea ja osu­va ana­lyysi. Raimo K. lisäsi siihen oleel­lisen asian: Lau­takun­nat eivät vält­tämät­tä saa sek­torin­sa johtavia virkamiehiä liik­keelle ja töi­hin. Tämä on ainakin yhtä suuri ongel­ma kuin pikkua­sioi­hin tarttuminen.

  3. “Mikä tekee kun­tien palveluista niin tehot­to­mia? Kuusikkokun­tien selvi­tys ei tee oikeut­ta koko kun­tak­en­tälle. Suuret kun­nat toimi­vat tehot­tomam­min kuin pienet.”

    Tosin pieniä kun­tia on ajet­tu yhdis­tymään juuri päin­vas­taisil­la väit­teil­lä, vaik­ka numerot ker­too pienem­pi­en ole­van tehokkaampia.

  4. Mut­ta olisiko kun­ta palvelu­iden tilaa­jana yksi­ty­istä vaku­u­tusy­htiötä parempi?

    Mik­si muuten OP-ryh­mä taas laa­jen­taa toim­intaansa ter­vey­den­huol­lon pari­in? Mik­si siinä vaku­ut­ta­ja voi opti­moi­da kokon­aisuute­na, mut­ta kun­ta ei?

  5. >Huono kun­ta voi jatkaa huonoa toim­intaansa loputtomiin.

    Val­tiono­su­udet pitäisi toimia niin, että ne palk­it­se­vat asioiden hyvästä hoi­dos­ta. Jos kun­nan talous hoide­taan lakkaa­mat­ta huonos­ti, pitäisi kun­nal­lisveron antaa nous­ta vas­taavasti, jol­loin kun­ta­laiset muut­ta­vat pois kun­ti­in, jois­sa asi­at hoide­taan hyvin. Detroitista lähti yli puo­let asukkaista kun asi­at hoidet­ti­in huonos­ti. Näin olisi kaikille parem­pi, kos­ka huono hallinto ei pääse kroon­is­tu­maan kuten monis­sa suomen kunnissa.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    TyöaikaLA­KI on sama, mut­ta työe­htosoimus ei ole sama. 

    No, ker­ro­han sit­ten, mikä KVTES­sis­sä estää järkevän toiminnan?
    Ja mik­si taloudelli­nen järkevä toim­inta onnis­tuu jois­sakin kun­nis­sa ja jois­sakin ei — vaik­ka KVTES ja sään­nök­set ovat samat.

    1. En jäänyt kyse­lemään tältä yri­tysjo­hta­jal­ta, mut­ta luulen, että ongel­mat liit­tyivät enem­män han­kalien työaiko­jen jakamiseen. Kun­ta jakaa ne tasan, oli per­heti­lanne mikä tahansa ja yri­tys “huu­tokaup­paa” ne niille,. joi­ta ne hait­taa­vat vähiten.

  7. Ja mitä työaikaan tulee, KVTESsin mukaan sään­nölli­nen työai­ka hoito- ja hoi­vatyössä on “enin­tään 9 tun­tia vuorokaudessa ja enin­tään 38 tun­tia 15 min­u­ut­tia viikos­sa (täysi työaika)”.
    Tästä ei kovinkaan suur­ta tuot­tavu­useroa tule.

  8. Kyl­lä esimerkik­si Helsin­gin peri­aate, ettei ketään irti­san­o­ta, johtaa väistämät­tä siihen että pas­ka ker­tyy suo­dat­ti­men poh­jalle ja tukkii sen.

  9. Mikä tekee kun­tien palveluista niin tehot­to­mia? Kuusikkokun­tien selvi­tys ei tee oikeut­ta koko kun­tak­en­tälle. Suuret kun­nat toimi­vat tehot­tomam­min kuin pienet. Yri­tyspuolel­la suuret ovat tehokkaampia. Tässä on yksi johtolan­ka etsit­täessä syitä kun­tien korkeisi­in kus­tan­nuk­si­in: kun­tien hallinto ei selviä mon­imutkai­sista organ­isaa­tioista vaan on parhaim­mil­laan hal­lites­saan pien­tä ja yksinkertaista.

    Asi­aa. Mut­ta mitä tekevät maan hal­li­tuk­set? Ne suun­nit­tel­e­vat pien­ten kun­tien yksinker­taisel­la organ­isaa­ti­ol­la toteut­tamien (sote)palveluiden kor­vaamista joil­lain uusil­la hallintomammuteilla.

    Kun­nis­sa on han­kala kak­soishallinto muis­tona ajal­ta, kun kun­tia pyöritet­ti­in läh­es kokon­aan luot­ta­mushenkilöi­den voimin. Tämä vaikeut­taa kaikkea toimin­nan uud­is­tamista. Jos kun­nat kek­sit­täisi­in nyt, nykyisenkaltaista hallintoma­llia ei tehtäisi mis­sään tapauksessa.

    Mikä vika luot­ta­mushenkilöis­sä on? Mon­et ()eivät kaik­ki) pienet kun­nat toimi­vat hyvinkin tehokkaasti, osin luot­ta­mushenkilöi­den vapaae­htoisen työn varas­sa, osin palkat­tu­jen asiantun­ti­joiden (vaikka­pa lääkärei­den) asiantun­te­muk­seen nojat­en. Mik­si luot­ta­mushenkilöt oli­si­vat kyvyt­tömämpiä uud­is­tu­maan kuin vaikka­pa suuren hallintokonei­son virkamiehet?

    Tilanteen purkami­nen on kun­nis­sa paljon työlääm­pää kun yrityksissä.

    Tilanteen purkami­nen voi olla han­kalaa pienessä kun­nas­sa, jos ongel­mat ovat päässeet henkilöi­tymään. Samoin yri­tyk­sessä, jon­ka johto ei vai­h­du, vaan jun­naa paikallaan. Samoin suures­sa hallintokoneis­tossa, jos­sa kukaan ei enää edes yritä muut­taa val­lit­se­via tapoja.

    Pienet yksiköt ovat ainakin ket­terämpiä muut­tumaan, jos vain niiden sisäiset lukot eivät ole liian pahoja.

    Huono kun­ta voi jatkaa huonoa toim­intaansa lop­ut­tomi­in. Kun­nista puut­tuu mekanis­mi, joka pakot­taa kor­jaa­maan huonot käytännöt.

    Köy­hä kun­ta joutuu taloudel­lis­ten reali­teet­tien eteen varsin nopeasti. Rikas kun­ta voi has­sa­ta rahaa pitkäänkin, ja kas­vat­taa byrokratiaansa.

    Kun Rääkkylän kun­ta osti koko sote-huolton­sa Atten­dol­ta, se ei vaat­in­ut edus­tus­ta yri­tyk­sen hallintoe­limi­in. Osta­jana sil­lä oli paljon suurem­pi val­ta kuin mitä tar­josi pieni ääni­val­ta sote-piirin hallintoelimissä.

    Hyvä huomio. Valitet­tavasti tehdyis­sä sote-ehdo­tuk­sis­sa kun­tien roo­lik­si on ehdotel­tu mak­sum­iehenä oloa, ilman oikeut­ta vai­h­taa toimit­ta­jaa. Siis täysin päin­vas­toin kuin tuos­sa Rääkkylän tapauk­ses­sa, jos­sa osta­jan mah­dol­lisu­us vali­ta ja vai­h­taa toimit­ta­jaa takaa sen, että palvelu yritetään toimit­taa riit­tävän hyvänä ja riit­tävän hal­paan hintaan.

    Tässä kir­joituk­ses­sa oli paljon asi­aa. Sovel­letaan tätä soteenkin, eikö niin? OS takaisin kehi­in, jos tämä edus­taa hänen nykyajatteluaan.

  10. Hal­lit­se­ma­ton ulkois­t­a­mi­nen tuot­taa suurem­mat säästöt kuin julkisen sote-monop­o­lin uud­is­tamiselta rohje­taan edes toivoa?

    Kun­tia on mon­en­laisia. Tuot­tavu­us­loikan (ulkois­tamisen) aikaansaan­ti voipi jäädä haaveek­si, jos lau­takun­ta odot­telee virkami­esten aloit­teel­lisu­ut­ta. Pelkäävät enem­män alaisi­aan kuin palkkansa mak­sajia. Joskus luot­ta­mushenkilöi­den on vain otet­ta­va aloite käsi­in­sä, jot­ta vero­tu­lot saadaan riit­tämään palveluihin.

  11. Kun­tatyö­nan­ta­jat on kun­ta-alan työ­nan­ta­jien työ­markki­na­jär­jestö. Ilmi­selvästi jär­jestö on toimin­ut perin kehnos­ti, kos­ka ei ole saanut jous­tavu­ut­ta sopimuk­si­in ja käytäntöihin.

    Kun­tatyö­nan­ta­jil­la on poli­it­tis­es­ti määräa­jak­si valit­tu val­tu­us­to, jon­ka myös pitäisi tun­tea syyl­lisyyt­tä tilanteeseen.

    Myös tasaval­lan hal­li­tuk­sel­la ja eduskun­nal­la on oma vas­tu­un­sa tilanteesta. Jos kun­tatyö­nan­ta­jien val­tu­us­to ei saa muu­tos­ta parem­paan aikaisek­si, pitäisi val­tu­us­to pystyä pikaises­ti vai­h­ta­maan. Ei pidä odot­taa sitä, että val­tu­us­ton toimikausi päättyy. 

    Nyt kun­tatyö­nan­ta­jien val­tu­us­to val­i­taan kok­ous­pul­lia syömään neliv­uo­tiskaudek­si oli tilanne sit­ten miten huono tahansa. Se on sitä van­hakan­taista poli­it­tista toimintakulttuuria.

    Joten puolueet ja poli­itikot vaan nopeasti muut­ta­maan lain­säädän­töä, jol­la sit­ten pakote­taan kun­nat uud­is­tu­maan ja kilpailukykyisiksi.

    Mut­ta saadaanko jotain aikaisek­si? Pahoin pelkään, että kun­tien käytän­tö­jen uud­is­t­a­mi­nen jumi­u­tuu poli­it­tiseen peli­in ja taloudel­lis­ten seikko­jen pakot­ta­mana jatke­taaan yksi­tyisen palve­lu­tuotan­non kasvun uralla.

    Myös sijoit­ta­jat, jot­ka investoi­vat innokkaasti hoi­va-alan yri­tyk­si­in, näyt­tävät vakaasti luot­ta­van siihen, etteivät poli­itikot saa kun­tien toim­intaa ikinä kilpailukykyiseksi.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    En jäänyt kyse­lemään tältä yri­tysjo­hta­jal­ta, mut­ta luulen, että ongel­mat liit­tyivät enem­män han­kalien työaiko­jen jakamiseen. Kun­ta jakaa ne tasan, oli per­heti­lanne mikä tahansa ja yri­tys “huu­tokaup­paa” ne niille, joi­ta ne hait­taa­vat vähiten. 

    No se on päivän­selvää, että ‘kun­ta’ ei tee niin. Mut­ta idioot­te­ja esimiehiä toki on — myös yksi­tyisel­lä puolella.

    Työaiko­jen tas­a­puolisu­us on ikuinen ongel­ma, aikoinaan (n. 30 vuot­ta sit­ten) kun olin näi­den asioiden kanssa tekemi­sis­sä, oli hoito- ja hoivaih­misiä, jot­ka halu­si­vat tehdä vain yövuoro­ja ja ihmisiä, jot­ka eivät niitä halun­neet lainkaan — hyvä jut­tu, mut­ta sit­ten kade­hdit­ti­in, kun yövuoros­ta saa korotet­tua palkkaa.
    Sama jut­tu ylitöi­den suh­teen, jotkut halu­si­vat niitä, toiset eivät.

  13. Krtek:
    Kyl­lä esimerkik­si Helsin­gin peri­aate, ettei ketään irti­san­o­ta, johtaa väistämät­tä siihen että pas­ka ker­tyy suo­dat­ti­men poh­jalle ja tukkii sen. 

    Luu­len­pa, että Helsin­gin peri­aat­teena on, että ketään ei irti­san­o­ta tuotan­nol­li­sista tai taloudel­li­sista syistä — muuten kyllä.

    Mut­ta, kuten san­ot­tua, tulos tai ulos ei kuu­lu kun­nal­liseen kult­tuuri­in, ikävä kyllä.

  14. Mikko:
    >Huono kun­ta voi jatkaa huonoa toim­intaansa loputtomiin.

    Val­tiono­su­udet pitäisi toimia niin, että ne palk­it­se­vat asioiden hyvästä hoi­dos­ta. Jos kun­nan talous hoide­taan lakkaa­mat­ta huonos­ti, pitäisi kun­nal­lisveron antaa nous­ta vas­taavasti, jol­loin kun­ta­laiset muut­ta­vat pois kun­ti­in, jois­sa asi­at hoide­taan hyvin. Detroitista lähti yli puo­let asukkaista kun asi­at hoidet­ti­in huonos­ti. Näin olisi kaikille parem­pi, kos­ka huono hallinto ei pääse kroon­is­tu­maan kuten monis­sa suomen kunnissa. 

    Eikös tuo tilanne jo olekin. Nuoret pois­tu­vat huonos­ti asiansa hoi­taneista kun­nista jot­ka eivät ole vaivau­tuneet perus­ta­maan yliopistoja.

  15. Ihmiset ovat ihmisiä. Joskus he eivät tule toimeen keskenään ja koko organ­isaa­tio menee junt­turaan. Tilanteen purkami­nen on kun­nis­sa paljon työlääm­pää kun yrityksissä.

    Pelko työ­paikoista ajaa juoksuhauta-asetelmiin.

    Olen kokenut tuol­laisen itse yksi­tyisessä yri­tyk­sessä. Asia “kor­jaan­tui” jollekin tasolle neljäl­lä yt-kier­roksel­la, ja vähen­tämäl­lä 40% henkilöstöstä. Tosin kaik­ki tietävät että usei­den yt-kier­rosten jäl­keen yri­tys on ram­pa var­jo entis­es­tään, ja kär­sii asi­as­ta vuosia. Raha kuitenkin aina lop­ul­ta ratkaisi, vaik­ka selkään­puuko­tuk­sil­lakin pääsee pitkälle.

    Ja olen joutunut seu­raa­maan tuol­laista touhua sivus­ta myös julkisel­la puolel­la, tai sel­l­aisen puoli­julkisen suuren tahon organ­isaa­tion kuvioi­ta, joi­hin on sekoitet­tu “tärkei­den henkilöi­den” kaveri-suhtei­ta ja poliitikkoja. 

    Työu­upumus­ta laidas­ta laitaan, työ­paikkak­iusaamista, tehot­to­mia sotku­ja, julkisen rahan haaskaus­ta päälekkäisi­in turhi­in pro­jek­tei­hin. Suo­raa lain rikkomista, ihmis­ten ostamista hil­jaisek­si, ammat­tili­it­to­jen lakimi­esten nokit­telua, työkyvyt­tömyyt­tä, kuukausien sairaslo­mia. Suomi24 foo­ru­mil­la avau­tu­mista johto­henkilöi­den likai­sista taus­toista ja suhteista. Jne. 

    En ikinä halu­aisi kun­nalle töi­hin, tai jos pitäisi men­nä, täy­ty­isi selvit­tää koko organ­isaa­tion ihmis­ten tau­s­tat, his­to­ri­at, puolisot, naa­pu­rit jne. Ja miet­tiä strate­giat valmi­ik­si että kelle uskaltaa sanoa mitä ja mil­lä taval­la, ja kuka on kenenkin kaveri, ja ketä pitää nuoleskel­la vaikkei siihen olisi aihetta.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    TyöaikaLA­KI on sama, mut­ta työe­htosoimus ei ole sama.

    Ja käytän­teet ovat eri­laisia. Julkisel­la puolel­la tehdään huo­mat­tavasti vähem­män työ­tun­te­ja vuodessa. Pitkien lomien lisäk­si “sairas­tavu­udessa” on suuria ero­ja: (http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/12/28/ks-kuntatyontekija-sairastaa-18-paivaa-yksityinen-10/201119884/12)
    “Ylem­mät toim­i­henkilöt ja lääkärit ovat pois­sa 6–8 päivää vuodessa, kun taas esimerkik­si keit­tiöa­pu­laiset ja siivoo­jat noin 30 päivää.”

    Jos on mah­dol­lisu­us “sairas­taa” kolme päivää kuukaudessa oma­l­la ilmoituk­sel­la niin aina löy­tyy niitä, jot­ka “pitävät käyt­tämät­tömiä sairaslo­mia”. Isos­sa organ­isaa­tios­sa lintsaami­nen koet­ta­neen helpom­mak­si, kos­ka pienessä se näkyy helpom­min työkaverin kas­va­neena työtaakkana.

  17. Sep­po S:
    ‘snip’
    Mut­ta saadaanko jotain aikaisek­si? Pahoin pelkään, että kun­tien käytän­tö­jen uud­is­t­a­mi­nen jumi­u­tuu poli­it­tiseen peli­in ja taloudel­lis­ten seikko­jen pakot­ta­mana jatke­taaan yksi­tyisen palve­lu­tuotan­non kasvun uralla.

    Myös sijoit­ta­jat, jot­ka investoi­vat innokkaasti hoi­va-alan yri­tyk­si­in, näyt­tävät vakaasti luot­ta­van siihen, etteivät poli­itikot saa kun­tien toim­intaa ikinä kilpailukykyiseksi. 

    Jot­ta kun­nan hoito- ja hoi­va-ala saataisi­in todel­la kil­pailukykyisek­si, tarvit­taisi­in mit­tavia investoin­te­ja — mut­ta luvas­sa on vain säästöjä — ja niin yksi­tyi­nen sek­tori jatkaa reipas­ta kasvuaan ja — niinkuin mainit­sit — investoin­ti­tahti on kova.

    Ja kos­ka julkisen puolen tuot­tavu­us on heikko, investoi­jille on luvas­sa tuhdit voitot. Ja näyt­tää siltä, että ns. sote-uud­is­tus tulee semen­toimaan juuri tämän kehityksen.

  18. Mikko:
    >Huono kun­ta voi jatkaa huonoa toim­intaansa loputtomiin.

    Val­tiono­su­udet pitäisi toimia niin, että ne palk­it­se­vat asioiden hyvästä hoi­dos­ta. Jos kun­nan talous hoide­taan lakkaa­mat­ta huonos­ti, pitäisi kun­nal­lisveron antaa nous­ta vas­taavasti, jol­loin kun­ta­laiset muut­ta­vat pois kun­ti­in, jois­sa asi­at hoide­taan hyvin. Detroitista lähti yli puo­let asukkaista kun asi­at hoidet­ti­in huonos­ti. Näin olisi kaikille parem­pi, kos­ka huono hallinto ei pääse kroon­is­tu­maan kuten monis­sa suomen kunnissa. 

    Detroit on huono esimerk­ki. Se on sama jos pokkana menisit sanomaan että Salosta muut­ta­vat ihmiset pois kos­ka “kun­ta” on hoi­tanut asi­at huonos­ti siellä.

  19. Olen itse havain­nut, että ympäril­läni elävät ihmiset, jot­ka ovat muut­ta­neet etelään, haaveil­e­vat jatku­vasti elämästä kotiseudullaan.

    Kun­tien uud­is­tu­misen avainase­mas­sa on ihmis­ten palaami­nen rakkaalle kotiseudulleen.

    Usko, toi­vo ja rakkaus kotiseu­tua kohtaan on voittamaton!

  20. Onko mah­dol­lista, että syyt ovat osit­tain kult­tuurisia? Yri­tyk­sen ja siel­lä työsken­tele­vien on help­po mieltää itsen­sä kil­paile­mas­sa toisia vas­taan. Tavoit­teena on tulos.

    Kun­ta sen sijaan on hyv­in­voin­ti­val­tion perusyk­sikkö, ts. organ­isaa­tio, jon­ka keskeinen tehtävä on tuot­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Mon­et kun­nan tehtävät liit­tyvätkin kiel­toi­hin ja toimin­nan rajaamiseen — esimerkkinä mainit­takoon kaavoitus ja rakennusvalvonta.

    Nyky­maail­mas­sa per­in­teinen rooli­jako ei enää toi­mi, sil­lä sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den tuot­ta­mi­nen kun­nis­sa on yhä enem­män riip­pu­vainen taloudel­lis­ten edel­ly­tys­ten täyttymisestä.

    Koke­muk­seni on, että julk­ishallinnos­sa ollaan liikaa henkises­ti sidok­sis­sa men­neeseen aikaan. Sil­loin riit­ti oikein tekem­i­nen, nyt tarvit­taisi­in yksilö­ta­son proak­ti­ivi­su­ut­ta ja ratkaisukeskeisyyttä.

  21. QTC:
    ‘snip’
    “Ylem­mät toim­i­henkilöt ja lääkärit ovat pois­sa 6–8 päivää vuodessa, kun taas esimerkik­si keit­tiöa­pu­laiset ja siivoo­jat noin 30 päivää.”

    Jos on mah­dol­lisu­us “sairas­taa” kolme päivää kuukaudessa oma­l­la ilmoituk­sel­la niin aina löy­tyy niitä, jot­ka “pitävät käyt­tämät­tömiä sairaslo­mia”. Isos­sa organ­isaa­tios­sa lintsaami­nen koet­ta­neen helpom­mak­si, kos­ka pienessä se näkyy helpom­min työkaverin kas­va­neena työtaakkana. 

    Ota­pa huomioon, että työ suurkeit­tiössä tai siivouk­ses­sa on fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa, ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai lääkärien työ ei ole.

  22. Tuo yksityisen/julkisen ero sairas­tavu­udessa johtuu pitkältisukupuolijakaumasta.

    Julkisel­la työn­tek­i­jöistä 80% on naisi­a’joten saifaspäiviäkin ker­tyy sukuoli­jakau­man mukaan enemmän

    Naisille ker­tyy sosi­aal­isia poissaoloja,sairaan lapsen hoito,synnytys, van­hus­ten hoito etc pois­saolopäiviä enem­män kuin mies­val­taisem­mal­la yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Kun tähän lisätään lyhyem­pi työai­ka ja pidem­mät lomat niin ei ole ihme,jos kus­tan­nuk­se­to­vat korkeammat

  23. Kun­ta­por­ras on turha, se estää kaiken kehi­tyk­sen. Ei 330 ker­tainen kehit­te­ly ole tehokasta.

    Kallista se kyl­lä on

    Eikä 330 kun­nas­sa ole tarpeek­si osto- osaamista.

    Niin­pä ostot suu­nataan yhdelle yritykselle,eli kaik­ki munat pis­tetään yhteenkoriin

  24. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Naisille ker­tyy sosi­aal­isia poissaoloja,sairaan lapsen hoito, syn­ny­tys, van­hus­ten hoito etc pois­saolopäiviä enem­män kuin mies­val­taisem­mal­la yksi­tyisel­lä sektorilla.
    ‘snip’

    Olet var­maan miet­tinyt tuo­ta luet­te­loasi pitkään ja har­taasti, mut­ta yksi puute siinä on: mitkään noista eivät ole sairaus­pois­saolo­ja eivätkä siis kuu­lu ko. tilastoon.

  25. Liian van­ha:
    Kun­ta­por­ras on turha, se estää kaiken kehi­tyk­sen. Ei 330 ker­tainen kehit­te­ly ole tehokasta.

    Kallista se kyl­lä on

    Eikä 330 kun­nas­sa ole tarpeek­si osto-osaamista.

    Niin­pä ostot suu­nataan yhdelle yritykselle,eli kaik­ki munat pis­tetään yhteen koriin 

    Todel­lisu­udessa pienet kun­nat ovat kuitenkin selvästi suuria kun­tia kus­tan­nuste­hokkaampia. Vähem­män hallintoa eli sitä byrokratiaa.

    Ja aika pieni kun­ta pitää olla, että oste­tut munat yhteen kori­in mah­tu­vat. Tot­ta on, että pienessä kun­nas­sa poten­ti­aal­isia tar­joa­jia ei ole kovin mon­ta, mut­ta kyl­lä suuret keskus­li­ik­keet toimit­ta­vat pie­nillekin kunnille.

  26. R.Silfverberg: Detroit on huono esimerk­ki. Se on sama jos pokkana menisit sanomaan että Salosta muut­ta­vat ihmiset pois kos­ka “kun­ta” on hoi­tanut asi­at huonos­ti siellä. 

    Joku voisi väit­tää, että Salos­sa hoidet­ti­in kun­nan han­skas­sa ole­vat asi­at huonos­ti. Kaik­ki rahat poltet­ti­in sitä mukaa kun sitä tuli, vail­la huol­ta huomis­es­ta. Jos on yhden työ­nan­ta­jan varas­sa ja rahaa tulee sekä ovista ja ikkunoista, saat­taisi olla fik­sua lait­taa jotain tal­teen pahan päivän varalle.

    Mut­ta ei, kyl­lähän ne kaik­ki rahat pitää käyt­tää välit­tömästi johonkin kivaan.

  27. Raimo K: Ota­pa huomioon, että työ suurkeit­tiössä tai siivouk­ses­sa on fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa, ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai lääkärien työ ei ole.

    Ihmiset hel­posti epäilevät että vain toiset laiskot­tel­e­vat ja että he itse sairas­ta­vat oikeasti… 🙂

  28. Raimo K: “Ota­pa huomioon, että työ suurkeit­tiössä tai siivouk­ses­sa on fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa, ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai lääkärien työ ei ole”

    Fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa? Miten niin? Siivous­ta näen joka päivä työ­paikallani eikä kukaa kuu­raa lat­tioi­ta polvil­laan. Lep­poisaa sisä­työtä se on. Ja tuskin­pa keit­tiössäkään sian­ruho­ja nos­tel­laan kat­ti­laan. Karkeasti yleistäen alem­mil­la koulu­tus­ta­soil­la työ­mo­ti­vaa­tion nyt vaan on huonom­pi ja työ­moraali “jous­tavam­paa”.

    (Mainit­takoon, että omat van­hempani oli­vat val­ti­ol­la töis­sä ja vai­moni äiti sekä täti Van­taan kaupungilla, joten tiedän, että julkisel­la puolel­la enem­mistö on tun­nol­lista väkeä, mut­ta toisaal­ta kuulin jut­tu­ja myös toisen­laista työntekijöistä.)

    Liian van­ha: “Julkisel­la työn­tek­i­jöistä 80% on naisia’joten saifaspäiviäkin ker­tyy sukuoli­jakau­man mukaan enemmän”

    Saman alan yksi­tyisessä fir­mas­sa on myös naisia, jot­ka ehkä miehi­in ver­rat­tuna sairas­ta­vat enem­män, mut­ta jukisen puolen naisi­in ver­rat­tuna vähem­män. Kas kun seu­raavis­sa YT:ssa lintsar­it kyl­lä muis­te­taan. Kun­nil­la­han ei ole tapana irtisanoa.

    Tiedämme, että saavute­tu­ista eduista kukaan ei tin­gi vaik­ka ampuisi itseään jalka­an. Niin­pä kun­nille jää ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si ulkois­t­a­mi­nen. Esim. Espoo on sil­lä tiel­lä. Ihmette­len mik­si vasem­mis­ton val­tu­ute­tut vas­tus­ta­vat ulkois­tamista. Val­tu­utet­tu­jen­han pitäisi ajaa kun­ta­lais­ten eikä työn­tek­i­jöi­den etua. Taita­vat olla kun­nal­la itse töis­sä niinkuin valitet­ta­van suuri osa kaikkien kun­tien valtuutetuista.

  29. Kun­nat ovat monitimi­alay­htiöitä. Toim­into­ja on n 500

    Johdol­la ei jää aikaa eikä riitä osaami­nen kaikkien asioiden kehittelyyn.

    Samoin kus­tan­nus­lasken­ta on epätarkkaa,koka suo­raan kohdis­tet­tavien kulu­jen osu­us jää liian pieneksi.

    Yksi­tyi­nen ratkaisee tämän keskit­tymäl­lä ydin­toim­intoi­hin eli kar­si­mal­la funktioita

    Julkisel­la tämä ei onnis­tu samal­la taval­la, mut­ta keskit­tämäl­lä toim­into­ja val­takun­nal­lisik­si yksiköik­si päästään samaan tulokseen

  30. Liian van­ha:
    Kun­nat ovat monitimi­alay­htiöitä. Toim­into­ja on n 500

    Johdol­la ei jää aikaa eikä riitä osaami­nen kaikkien asioiden kehittelyyn.

    Samoin kus­tan­nus­lasken­ta on epätarkkaa,koka suo­raan kohdis­tet­tavien kulu­jen osu­us jää liian pieneksi.

    Yksi­tyi­nen ratkaisee tämän keskit­tymäl­lä ydin­toim­intoi­hin eli kar­si­mal­la funktioita

    Julkisel­la tämä ei onnis­tu samal­la taval­la, mut­ta keskit­tämäl­lä toim­into­ja val­takun­nal­lisik­si yksiköik­si päästään samaan tulokseen

    Ei yhteisön asioiden hoidon tarvitse olla noin vaikeaa. Nor­maali pikkukun­ta toimii niin, että kun­nan­jo­hta­ja ja pari luot­ta­mus­mieskave­ria hoita­vat asi­at samaan tapaan kuin hoita­vat omien per­hei­den­sä asi­at. Ei tarvi­ta ruudinkek­simistä eikä ‑kek­si­jöitä. Ain­oak­si ongel­mak­si jää se mah­dol­lisu­us, että joku pakot­taa yläkaut­ta kun­nan tehtäväk­si yhtä ja toista tarpee­tos­ta byrokratiaa.

  31. Sylt­ty: Joku voisi väit­tää, että Salos­sa hoidet­ti­in kun­nan han­skas­sa ole­vat asi­at huonos­ti. Kaik­ki rahat poltet­ti­in sitä mukaa kun sitä tuli, vail­la huol­ta huomis­es­ta. Jos on yhden työ­nan­ta­jan varas­sa ja rahaa tulee sekä ovista ja ikkunoista, saat­taisi olla fik­sua lait­taa jotain tal­teen pahan päivän varalle.

    Mut­ta ei, kyl­lähän ne kaik­ki rahat pitää käyt­tää välit­tömästi johonkin kivaan. 

    Kivaa tai ei, mut­ta kyl­lä rajusti muut­tovoit­toisen kun­nan, kuten Salo, on myös investoita­va rajusti: koulu­ja, päiväkote­ja, teitä, tont­te­ja ja kunnallistekniikkaa…
    Tal­lessa on, mut­ta ei lik­vidis­sä muodossa.

  32. QTC:
    Raimo K: “Ota­pa huomioon, että työ suurkeit­tiössä tai siivouk­ses­sa on fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa, ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai lääkärien työ ei ole”

    Fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa? Miten niin? Siivous­ta näen joka päivä työ­paikallani eikä kukaa kuu­raa lat­tioi­ta polvil­laan. Lep­poisaa sisä­työtä se on. Ja tuskin­pa keit­tiössäkään sian­ruho­ja nos­tel­laan kat­ti­laan. Karkeasti yleistäen alem­mil­la koulu­tus­ta­soil­la työ­mo­ti­vaa­tion nyt vaan on huonom­pi ja työ­moraali “jous­tavam­paa”.
    ‘snip’

    Sisä­työtä, kyl­lä, mut­ta kokeilepa siis siivoustyötä jonkin aikaa ja tule sit­ten kertomaan!
    Ja sian­ruho­ja ei (ehkä) kat­ti­laan nos­tel­la, mut­ta se kat­ti­la on ihan eri kokoa kuin teil­lä kotona — ja kyl­lä se perunasäk­ki (tai muukin raa­ka-aine) sil­loin painaa, jos sitä tarvi­taan kym­meniä kiloja.

  33. Liian van­ha:
    Kun­nat ovat monitimi­alay­htiöitä. Toim­into­ja on n 500

    Johdol­la ei jää aikaa eikä riitä osaami­nen kaikkien asioiden kehittelyyn.
    ‘snip’

    Tässä olet läh­es oikeil­la jäljil­lä, mut­ta vain lähes.

    Pienessä kun­nas­sa asi­atkin ovat pieniä, joten ongel­maa ei ole.

    Ongel­ma kuitenkin on ja se on tutkimuk­sen ja tuoteke­hit­te­lyn läh­es täy­delli­nen puut­tumi­nen — sitä ei ole suuris­sakaan kunnissa.

    Yliopis­to­jen kun­nal­listiede taas tutkii hallintoa — ja sehän on tutkit­tu mon­een ker­taan eikä siitä apua ole (ns. sote-uud­is­tus hyvä esimerkki).

    On myös ole­mas­sa Kun­nal­lisalan Kehit­tämis­säätiö, mut­ta se ei mitään kehitä, julkaisee vain type­r­iä gallup­pe­ja siitä, mitä mieltä kun­nan­jo­hta­jat triv­i­aaleista asioista ovat.

  34. “Detroit on huono esimerkki.” 

    Sekä Detroit että Salo ovat raken­nemuu­tok­sen uhre­ja, eli yht­eneväisyyk­siäkin löytyy. 

    Detroitis­sa asi­at on hoidet­tu ainakin siinä mielessä huonos­ti, että paikalli­nen demokraat­ti­hallinto on aina keskit­tynyt lähin­nä nk. saavutet­tu­jen etu­jen vaal­imiseen uuden bis­nek­sen gen­eroin­nin sijaan. Mut­ta mitenkäs Salos­sa, aika hil­jaista siel­läkin muun Suomen tapaan kai on? Tosin eipä kai _vielä_ sen­tään ihan yhtä vaar­al­lista kuin Motor Cityssä nykyään! 

    Mut­ta voi niitä van­ho­ja hyviä täystyöl­lisyy­den aiko­ja. Aivan kuka vain olisi voin­ut men­nä vielä 70-luvul­la vaikka­pa Dodge Main­in kokoon­pano­lin­jalle pult­tia paineil­maräikäl­lä kiristämään kympin tun­ti, sen kuin olisi oves­ta sisään kävel­lyt! Jos peili huur­tui työhaas­tat­telus­sa niin paik­ka oli taattu…

  35. Poli­it­tiset nim­i­tyk­set ja poli­it­ti­nen joht­a­mi­nen aika mata­lal­lakin tasolla…

    Puol­tusvoimis­sa tuot­tavu­ut­ta lisät­ti­in ymmärtämäl­lä tuk­i­toimien ole­van eri asia kuin soti­las­valmi­u­den ylläpi­don, jol­loin työai­ka ja ajankäyt­tö muut­tui­v­at kor­jamoissa ja vas­taavis­sa sivi­il­i­malli­in. Kun­ta-TES on niin pak­su ja seka­va kooste ulottue­saan sin­fo­ni­a­muusikoista siivouk­seen, ehkä se ei enää toi­mi nykyajassa.

    Julkisel­la puolel­la sairaste­taan myös paljon, syitäkin on, mut­ta toden­näköisin syy on huono johtaminen.

    Osal­la ihmisiä on kun­ta­puolel­la tolku­ton kiire, kos­ka tiimistä on eläköidyt­ty tai mitoi­tus on men­nyt pieleen. Tässä vas­taan tulee kun­tien erikoisu­us — on poli­it­tisia johta­jia ja kun­nan johtoa ja paljon kun­nan työn­tek­i­jöitä. Kehit­tämistä ja suun­nit­telua teke­viä asiantun­ti­joi­ta on vähän. Väärin ymmär­re­tyn tehokku­u­den nimis­sä joht­a­mi­nen menee nyky­is­ten asioiden pyörit­tämiseen eikä suun­nit­telu­un, jol­loin tehdään kuten ennenkin. Tämä myös selit­tää kehnoa kil­pailu­tus- ja alihankintakulttuuria.

    Isoil­la kun­nil­la on sit­ten vielä eri­tys­te­htäviä, joil­la tar­jo­taan palvelui­ta naa­purikun­ti­in ilman kovaus­ta: kul­tu­uri- ja liikun­ta­paikat ja osa koulutuksesta.

    SOTE-uud­is­tuk­sen on olta­va myös johtamisen uudistus!

  36. JTS:
    Poli­it­tiset nim­i­tyk­set ja poli­it­ti­nen joht­a­mi­nen aika mata­lal­lakin tasolla…
    ‘snip’

    SOTE-uud­is­tuk­sen on olta­va myös johtamisen uudistus! 

    Muis­telet nyt 1970–80 ‑luku­ja, nyky­isin poli­ti­ik­ka kos­kee vain korkein­ta johtoa.

    Jos sote-uud­is­tuk­ses­ta halu­taan saa­da tulok­sia, se pitäisi irroit­taa kun­nista ja muut­taa vaku­u­tus­po­h­jaisek­si (joo, Osmo pitää sitä kalli­ina, mut­ta kyl­lä ihmiset mieluim­min mak­sa­vat vaku­u­tus­mak­su­ja ja saa­vat palvelu­ja, se näkyy yksi­tyisen sek­torin kasvus­sa) ja antaa mak­sa­jalle eli Kelalle sekä sosi­aal­i­m­in­is­ter­iölle val­ta päät­tää, mitä rahoite­taan — siinä saadaan ne “lev­eät hartiat”.
    Esim. Sak­sas­sa mak­sa­jat (3 vaku­u­tusy­htiötä) anta­vat luvan (tai eivät anna!) sairaalarak­en­tamiseenkin, Suomes­sa ei ole mitään koordinaatiota.

  37. Pienenkin kun­nan bud­jet­ti on 10 miljoo­nan euron luokkaa esim Savukoskel­la aika tarkkaan 10 miloonaa

    Nor­maalin koti­talouden bud­jet­ti on luokkaa 80000; jos­ta suurin osa ruokaan,asuntoon,ajtoon etc joten suur­ta hark­in­taa j osaamista ei tarvita

    On eri asia pyörit­tää muiden raho­ja ja jos vas­tuu on 10 miljoon­aa niin kyl­lä sen hoita­miseen tafvi­taan ammattitaitoa

    Yksi osoi­tus ammat­ti­taidon puut­teesta on, että näis­sä pikkukun­nis­sa tar­jous­pyyn­nön ja sopimuk­sen on tehnyt voit­tanut palveluntarjoaja.

    Samoin hin­ta-arviona esitetään sopimuk­sen nimellishintaa,ei toteutunutta.

    Lun sote- ulkoisuk­sis­sa puhutaan nor­maal­isti kym­menistä miljoon­ista niin lisä­työt voivat olla miljoonia.

    Niin­pä kus­tan­nusver­tailu tehdään usein sopimuk­sen nimel­lisen hin­nan ja kun­nan oman tuotan­non kulun välillä.

    KunnN oma kulukin on tulkin­na varainen,sillä moni­toimior­gan­isaa­tios­sa kulu­ja jyvitetään hyvin yleis­lu­on­tois­es­ti toiminnoille.

    Esim yleisku­luik­si luokitel­tu­ja päälu­vun mukaan

    Tämä kaik­ki vääristää vertailua

  38. Raimo K: Jot­ta kun­nan hoito- ja hoi­va-ala saataisi­in todel­la kil­pailukykyisek­si, tarvit­taisi­in mit­tavia investoin­te­ja – mut­ta luvas­sa on vain säästöjä – ja niin yksi­tyi­nen sek­tori jatkaa reipas­ta kasvuaan ja – niinkuin mainit­sit – investoin­ti­tahti on kova.

    Ja kos­ka julkisen puolen tuot­tavu­us on heikko, investoi­jille on luvas­sa tuhdit voitot. Ja näyt­tää siltä, että ns. sote-uud­is­tus tulee semen­toimaan juuri tämän kehityksen.

    Sijoit­ta­jat pyrkivät 1% voit­to­tavoit­teeseen kun van­hus­palvelu jne. markki­noil­la on “kon­sol­i­daa­tio­vai­he”. Ylel­lä FST:llä Spot­light-ohjel­mas­sa toim­i­tusjo­hta­ja ker­toi pari vuot­ta sitten. 

    Hal­paa rahaa on tar­jol­la, kyl­lä näil­lä rahoil­la voi tehdä lievästi tap­pi­ol­lista toim­intaa 5 vuot­ta, sit­ten päästään rahastamaan

    “Kon­sol­i­daa­tio­vai­he” kil­pail­e­vat osuuk­sista markki­noil­la, jaka­vat markki­noi­ta, lop­ul­ta 3 isoa tekee koko sairaan­hoidon, kup­paa­vat sit­ten 50% voit­toa liike­vai­h­dos­ta. Kyl­lä 5–10 vuot­ta voidaan 1% voit­to­tavoit­teel­la toimia, ulko­maista rahaa on jät­timäiset määrät niil­lä voi ostaa koti­maisia palkka­so­ture­i­ta Suomesta. 

    Yksi­tyi­nen sek­tori tehköön kaiken viih­teen ja julki­nen kaiken oikeasti tärkeät eli ihmis­ten perus­tarpei­den hoidon. 

    Ihmis­ten perus­tarpei­ta ei voi tehdä yksi­tyis­es­ti, niitä on pakko ostaa, kuten on kat­sas­tus­ta pakko ostaa. Jos on pakko ostaa, hin­ta on korkea, kaik­ki mitä irtoaa viedään jos on hirveä pakko.

    Julk­ista tuho­taan ide­ol­o­gi­sista syistä: rahaa leikataan, työn­tek­i­jöitä leikataan ja samal­la tehdään organ­isaa­tiomuu­tok­sia. Recipe for disaster!

    Täy­del­lisen var­masti vuon­na 2025 voitte tode­ta että 3 ter­veysfir­maa omis­taa kaiken sairaan­hoidon ja sairas­tu­mi­nen vie ihmisiltä talot ja omaisu­u­den. Jos yksityistetään.

  39. Liian van­ha: On eri asia pyörit­tää muiden raho­ja ja jos vas­tuu on 10 miljoon­aa niin kyl­lä sen hoita­miseen tafvi­taan ammattitaitoa

    Kyl­lä maalaiskaupunginkin johta­jan laskupää riit­tää seit­semän nol­lan käsit­te­lyyn. En usko että ympäril­lä ole­va iso koneis­to tekee ihmi­sistä sen fik­sumpia pyörit­tämään noi­ta nollia.

    Mokia voi tehdä sekä pienessä että isos­sa koneis­tossa. Sekä suuris­sa että pienis­sä esi­in­tyy sekä tuh­laus­ta että järkevää taloudenpitoa.

  40. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Yksi osoi­tus ammat­ti­taidon puut­teesta on, että näis­sä pikkukun­nis­sa tar­jous­pyyn­nön ja sopimuk­sen on tehnyt voit­tanut palveluntarjoaja.
    ‘snip’

    Näin se menee — oli ammat­ti­taitoa tai ei.

  41. Pasi:
    ‘snip’
    Julk­ista tuho­taan ide­ol­o­gi­sista syistä: rahaa leikataan, työn­tek­i­jöitä leikataan ja samal­la tehdään organ­isaa­tiomuu­tok­sia. Recipe for disaster!

    Täy­del­lisen var­masti vuon­na 2025 voitte tode­ta että 3 ter­veysfir­maa omis­taa kaiken sairaan­hoidon ja sairas­tu­mi­nen vie ihmisiltä talot ja omaisu­u­den. Jos yksityistetään. 

    Tämähän se pelin hen­ki on täl­lä het­kel­lä — ja ns. sote-uud­is­tus vain semen­toi nykytilanteen.

    Ain­oa pelas­tus käsit­tääk­seni on Sak­san malli, joka tuo yksi­tyisen ja julkisen sek­torin samalle viivalle eli raha seu­raa poti­las­ta — myös julkisel­la puolella.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että julki­nen sek­tori pikkuhil­jaa kui­h­tuu eli yllä esitet­ty ske­nario toteutuu.

  42. Soin­in­vaara: ”Esimerkik­si tehoste­tus­sa palvelu­a­sumises­sa ostopalve­lut oli­vat keskimäärin 27 % omia palvelu­ja halvem­pia. Ero oli suurin Espoos­sa, 36 %. Ker­mankuorin­nas­ta ei voi olla kysymys, kos­ka kun­ta osoit­taa asukkaat.

    Onko yksi­ty­is­ten yri­tys­ten alem­pi kus­tan­nus­ta­so seu­raus­ta työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta? Jos näin olisi, luulisi, että työvoima­pu­lan val­lites­sa yri­tys­ten olisi vaikea han­kkia työvoimaa ja kun­tien help­po, mut­ta tilanne on toisin päin.”

    Toimin asum­is­palvelu­ja tar­joavas­sa yri­tyk­sessä esimi­este­htävässä ja ajat­telin tuo­da keskustelu­un vähän käytän­nön koke­muk­sen tuo­maa tietoa ja näke­mys­tä kun keskustelu tun­tuu pyörivän melko yleisel­la tasol­la vaik­ka Osmo selvästi kir­joituk­sesaan nos­ti esille eri­tyis­es­ti terveydenhoitoalan. 

    Ensin­näkin ker­mankuorin­nas­ta; sitä tapah­tuu. Peri­aat­teessa toki kun­ta osoit­taa asukkaat mut­ta käytän­nössä vaikea­hoitoisim­mat henkilöt hoide­taan edelleen pääasi­as­sa julkisel­la puolel­la tai mikäli hoide­taan yksi­tyisel­lä niin vaa­dit­tavien lisäresurssien tarve näkyy kyl­lä myös hin­nas­sa (tosin tuskin ”täys­määräisenä”).

    Lisäk­si hoidon kokon­aiskus­tan­nuk­sia ei voi täysin suo­raan ver­ra­ta kos­ka julkisel­la on lääkäri­palve­lut hoidet­tu ”omas­ta takaa” eli on taval­laan suo­raan mukana hin­nas­sa kun taas meil­lä lääkäri­palve­lut saadaan peruster­vey­den­huol­losta ja valitet­tavasti joudumme ensi­a­pu­unkin tur­vau­tu­maan varsin usein kos­ka aiko­ja ei peruster­vey­den­huol­losta saa riit­tävän nopeasti yhtään aku­uteis­sa tapauk­sis­sa (vaik­ka sanoinkin että ker­mankuor­in­taa tapah­tuu niin meil­läkin on asukkaat iäkkäitä ja varsin mon­i­sairai­ta). Dis­claime­ri­na sen ver­ran että en ole pere­htynyt kuin­ka nois­sa Soin­in­vaaran esit­tämis­sä laskelmis­sa on huomioitu lääkäri­palvelu­iden kustannukset.

    Henkilökun­nan riistämis­es­tä on vähän vaikea suo­raan mitään kun asi­aa voi tarkastel­la mon­es­ta näkökul­mas­ta mut­ta jos puhutaan pelkästään hoita­jien palkoista ja lomae­duista niin yksi­tyisel­lä molem­mat ovat paljon huonom­pia kuin julkisel­la. Esimerkik­si mei­dän yksikössä mak­se­taan lähi­hoita­jille kak­si G‑palkkaluokkaa parem­paa palkkaa kuin mitä on sovel­let­tavas­sa TESis­sä säädet­ty min­imik­si (kaikissa paikois­sa ei mak­se­ta) ja silti lähi­hoita­jan palk­ka on meil­lä pienem­pi kuin min­i­mi julkisel­la. Myös lomat ovat huo­mat­tavasti lyhyem­mät kuin julkisel­la kos­ka julkisel­la lauan­tait eivät kulu­ta lomapäiviä mut­ta yksi­tyisel­lä kulut­ta­vat (ainakin Yksi­tyisen sosi­aali­palvelu­alan TESis­sä, jota asum­is­palve­lut noudattavat).

    Se mik­si yksi­tyi­nen sek­tori yllä maini­tu­ista sekoista huoli­mat­ta työn­tek­i­jöitä kiin­nos­taa on aikalail­la juuri syyt mitä kom­men­toi­jat ovat tuoneet esi­in eli parem­pi joht­a­mi­nen (koke­mus­ta löy­tyy myös ”riv­i­hoita­jana” molem­mil­ta puolin), jous­tavu­us (pääasi­as­sa julkisel­la henkilöstö jousti mut­ta jos jous­to­ja tarvit­ti­in työn­tek­i­jöi­den suun­taan niin niistä sai aina vähin­täänkin tais­tel­la), mah­dol­lisu­udet vaikut­taa sekä omaan työhön että myös laa­jem­min organ­isaa­tion toim­intaan ihan eri pla­nee­tal­ta, julkisel­la ihan jär­jetön määrä hallintoa ja välies­imiehiä joka käytänössä näkyi suorit­taval­la tasol­la kaiken­laise­na peruste­htävää hait­taa­vana puuhastelu­na, kyt­täämisenä tai pelkästään puh­taana ajan­haaskauk­se­na (varsinkin kir­jaamiseen käytet­tävä aika kasvoi jatku­vasti, tosin osa tästä joh­tui ihan lak­i­u­ud­is­tuk­sista tai ainakin siitä miten niitä sovel­let­ti­in, viit­taan eri­tyis­es­ti ns. rak­en­teiseen kir­jaamiseen). Lisäk­si tietenkin se että laitok­sia on puret­tu ja poti­la­s­paikko­ja on vähen­net­ty tarkoit­taa myös että työ­paikat ovat siir­tyneet ”automaat­tis­es­ti” yksi­tyiselle sektorille.

    Soin­in­vaara: ”Hoiva­puolel­la pelko työt­tömyy­destä on yhtä kum­malli­nen aja­tus kuin olisi yri­tys salakul­jet­taa vod­kaa Suomes­ta Venäjälle. Edessä on niin paha työvoima­pu­la että kaik­ki kyn­nelle kykenevät pää­sevät töi­hin. Työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taisi ehdot­taa neu­vot­telu­ja jous­toista, kos­ka työvoima­pu­lan olois­sa ne toimi­vat henkilökun­nan hyväksi. ”

    Tiedän että Osmo tykkää tois­taa mantraa hoitoalan työvoima­pu­las­ta mut­ta tilanne ei ainakaan tääl­lä Tam­pereen seudul­la ole todel­lakaan yllä kuvatun kaltainen. Meiltä hakee jatku­vasti hoita­jia töitä vaik­ka työ­paikkail­moituk­sia ei ole ollut (toki net­ti­sivuil­la on osoite johon voi avoimia hake­muk­sia lähet­tää). Viimek­si viime syksynä kun meille haet­ti­in yhtä lähi­hoita­jaa niin päte­viä hake­muk­sia tuli reilut kaksikymmentä. 

    Käytän­nössä ain­oa mil­loin on pulaa on kun haetaan opiskelu­iden ollessa käyn­nis­sä alle 12 tun­nin varoi­tusa­jal­la tek­i­jää yksit­täisi­in aamu­vuoroi­hin. Myöskään MOLis­sa ei juuri haku­ja näytä ole­van. Koko Pirkan­maal­la yhteen­sä yksi sairaan­hoita­jan sijaisu­us ja kolme lähi­hoita­jan sijaisuutta.

    Toki tiedän että myös Pirkan­maan reuna-alueil­la työvoima­pu­laa on ainakin jos­sakin määrin mut­ta vähän vaikea nähdä miten esim. parikymp­pinen lähi­hoita­ja saadaan houkutel­tua pie­neen, kuol­e­vaan kun­taan jos­sa sen asumispalveluyksikön/vanhainkodin lisäk­si ei juuri muu­ta ole. Tai toki jos palk­ka on riit­tävän suurin mut­ta ei sel­l­aisia palka­n­mak­sajia tai­da juuri olla. Käytän­nössä mielum­min jäädään kaupunki­in tekemään sat­un­naisia keikka­hom­mia, ali­työl­listytään esimerkik­si avus­tus­palvelu­ja tar­joavaan yri­tyk­seen (tiedän myös sairaan­hoita­jia jot­ka ks. tehtävis­sä ovat toim­i­neet melko pitk­iäkin aiko­ja vaik­ka ter­vey­don­hoitoalan koulu­tus­ta tehtävis­sä ei vaa­di­ta) tai yksinker­tais­es­ti vai­hde­taan alaa. 

    En ole kuul­lut että Tam­pereen lähet­tyvil­lä olisi ollut vaikeuk­sia henkilökun­nan saan­nis­sa julkisel­lakaan puolel­la enää viime vuosi­na, reilu 5v sit­ten oli. En tosin voi väit­tää että tun­tisin koko julkisen ter­vey­den­huol­lon tilanteen edes tääl­lä Tam­pereen seudul­la mut­ta siltä osin kuin tun­nen niin työn­tek­i­jöitä riit­tää myös julkiselle puolelle.

  43. Yliopis­to- ja AMK-kaupungeis­sa ei nyt ihan hirveätä työvoima­pu­laa pitäisi olla, kos­ka oppi­laitosten ideana on koulut­taa ter­vey­den­huolto­henkilökun­taa koko maan, ei pelkästään yhden paikkakun­nan, tarpeisiin.

    (tämä kos­kee yleen­sä kaik­ki alo­ja, insinööre­jäkin löytää helpoiten paikkakun­nil­la, joil­la koulute­taan niitä)

    Kuitenkin myös oppi­laito­spaikkakun­nil­lakin työl­listyy hyvin, kos­ka niis­sä on suuret sairaalat, mut­ta se tarkoit­taa pätkätöitä. Pätk­iä kyl­lä riittää.

    “Käytän­nössä mielum­min jäädään kaupunki­in tekemään sat­un­naisia keikka­hom­mia, ali­työl­listytään esimerkik­si avus­tus­palvelu­ja tar­joavaan yri­tyk­seen (tiedän myös sairaan­hoita­jia jot­ka ks. tehtävis­sä ovat toim­i­neet melko pitk­iäkin aiko­ja vaik­ka ter­vey­don­hoitoalan koulu­tus­ta tehtävis­sä ei vaa­di­ta) tai yksinker­tais­es­ti vai­hde­taan alaa.”

    Keikka­hom­mi­akin kyl­lä riittää.

    Nim­imerkil­lä “koke­mus­ta perhepiirissä”

  44. Tuskin­pa ne kun­nat kykenevät uud­is­tu­maan, kos­ka eivät suo­ma­laisetkaan siihen kykene.

    Suo­ma­laiset aivopesti­in kaap­pikom­mu­nis­teik­si 1900-luvul­la SPD:n toimes­ta ja he eivät kestä markkinataloutta.

    Suo­ma­laiset halu­a­vat kom­mu­nis­tisen suun­nitel­mat­alouden, jos­sa kaik­ki työsken­televät valtiolla.

  45. Totu­us sat­tuu:
    Tuskin­pa ne kun­nat kykenevät uud­is­tu­maan, kos­ka eivät suo­ma­laisetkaan siihen kykene.

    Suo­ma­laiset aivopesti­in kaap­pikom­mu­nis­teik­si 1900-luvul­la SPD:n toimes­ta ja he eivät kestä markkinataloutta.

    Suo­ma­laiset halu­a­vat kom­mu­nis­tisen suun­nitel­mat­alouden, jos­sa kaik­ki työsken­televät valtiolla.

    Monil­la kun­nil­la tun­tuu ole­van liikaakin uud­is­tu­miskykyä. Val­tio moit­tii, kun ne uud­is­ta­vat soteaan taloudel­lisem­mak­si odot­ta­mat­ta val­ton aja­maa kollek­tivi­soin­tia. Kyse on paljolti siitä, että kun­nat usko­vat val­tion junailemien “uud­is­tusten” ole­van uud­is­tuk­sia epä­taloudel­lisem­paan ja kar­sit­tu­jen palvelu­iden suun­taan. Usko­vat siis pystyvän­sä parem­pi­in uud­is­tuk­si­in itse, ja myös toimi­vat ripeästi.

  46. Totu­us sat­tuu:
    Tuskin­pa ne kun­nat kykenevät uud­is­tu­maan, kos­ka eivät suo­ma­laisetkaan siihen kykene.

    Suo­ma­laiset aivopesti­in kaap­pikom­mu­nis­teik­si 1900-luvul­la SPD:n toimes­ta ja he eivät kestä markkinataloutta.

    Suo­ma­laiset halu­a­vat kom­mu­nis­tisen suun­nitel­mat­alouden, jos­sa kaik­ki työsken­televät valtiolla. 

    Onko SPD eli Sozialdemokratis­che Partei Deutsch­lands tehnyt aivope­sua Suomessa?
    Ja aivopessyt kookoomus­laiset, keskusta­laiset, per­sut, kris­til­liset jne. Mihin tutkimuk­seen mah­taa perustua?

  47. Entäpä kun­tien tulop­uolen uud­is­t­a­mi­nen? Lueske­lin pin­taaraa­paisut David Ricar­don ja Adam Smithin wikipedia-artikkeleista kun mietin pitäisikö aloit­taa seu­raa­vana kir­jana jälkim­mäisen vastikaan suomen­net­tu Wealth of Nations.

    Nuo kun lukaisi, niin heräsi väk­isinkin kysymys, että mik­si kun­nat eivät ole vai­h­ta­neet kun­nal­lisveroa kiin­teistöveroon pääasial­lise­na tulo­jenkeräys­muo­tona? Toki Helsin­ki vähän on koit­tanut siir­tyä tuo­ta kohden keskit­tymäl­lä vuokra­tont­tien käyt­töön, mut­ta se on kuitenkin näperte­lyä ver­rat­tuna siihen mikä olisi mah­dol­lista. Kiin­teistövero­ker­tymän lisäyk­sil­lä voitaisi­in halut­taes­sa laskea merkit­tävästi kunnallisveroastetta.

    Vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­ta­mi­nen työstä kohti kiin­teistö­jen wind­fall voit­to­jen vero­tus­ta tehostaisi maan käyt­töä ja lisäisi työn teon kan­nustei­ta. Etenkin pieni­palkkaisille kun­nal­isvero on ain­oa merkit­tävä työ­tu­loon kohdis­tu­va vero (eläke­mak­su­jen lisäksi).

  48. Sepi:
    ‘snip’
    Nuo kun lukaisi, niin heräsi väk­isinkin kysymys, että mik­si kun­nat eivät ole vai­h­ta­neet kun­nal­lisveroa kiin­teistöveroon pääasial­lise­na tulo­jenkeräys­muo­tona? Toki Helsin­ki vähän on koit­tanut siir­tyä tuo­ta kohden keskit­tymäl­lä vuokra­tont­tien käyt­töön, mut­ta se on kuitenkin näperte­lyä ver­rat­tuna siihen mikä olisi mah­dol­lista. Kiin­teistövero­ker­tymän lisäyk­sil­lä voitaisi­in halut­taes­sa laskea merkit­tävästi kunnallisveroastetta.
    ‘snip’

    Laki kieltää. Yleinen kiin­teistövero on 0,80%–1,55%, vak­i­tuisen asun­non 0,37%-0,80%.

  49. Helsingis­sä asuin­neliöi­den arvot ovat poikkeuk­set­ta luokkaa 5000–8000e/asuinneliö, joten tap­pi­in vedet­ty vero olisi 3,3e/m²/kk — 5e/m²/kk.

    Vero­tusar­von lasken­ta taitaa vain olla hie­man alakant­ti­in, puhu­mat­takaan siitä, että Helsinkin on säätänyt veron minim­i­ta­solle. Joka tietysti kan­nat­telee kiin­teistö­jen arvo­ja, jota asun­to­jen omis­ta­jat tietenkin kannattavat.

    http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kiinteistovero/Kiinteistoveroprosentit(9216)
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142

  50. QTC:
    Raimo K: “Ota­pa huomioon, että työ suurkeit­tiössä tai siivouk­ses­sa on fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa, ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den tai lääkärien työ ei ole”

    Fyy­sis­es­ti kuor­mit­tavaa? Miten niin? Siivous­ta näen joka päivä työ­paikallani eikä kukaa kuu­raa lat­tioi­ta polvil­laan. Lep­poisaa sisä­työtä se on. Ja tuskin­pa keit­tiössäkään sian­ruho­ja nos­tel­laan kat­ti­laan. Karkeasti yleistäen alem­mil­la koulu­tus­ta­soil­la työ­mo­ti­vaa­tion nyt vaan on huonom­pi ja työ­moraali “jous­tavam­paa”.

    (Mainit­takoon, että omat van­hempani oli­vat val­ti­ol­la töis­sä ja vai­moni äiti sekä täti Van­taan kaupungilla, joten tiedän, että julkisel­la puolel­la enem­mistö on tun­nol­lista väkeä, mut­ta toisaal­ta kuulin jut­tu­ja myös toisen­laista työntekijöistä.)

    Liian van­ha: “Julkisel­la työn­tek­i­jöistä 80% on naisia’joten saifaspäiviäkin ker­tyy sukuoli­jakau­man mukaan enemmän”

    Saman alan yksi­tyisessä fir­mas­sa on myös naisia, jot­ka ehkä miehi­in ver­rat­tuna sairas­ta­vat enem­män, mut­ta jukisen puolen naisi­in ver­rat­tuna vähem­män. Kas kun seu­raavis­sa YT:ssa lintsar­it kyl­lä muis­te­taan. Kun­nil­la­han ei ole tapana irtisanoa.

    Tiedämme, että saavute­tu­ista eduista kukaan ei tin­gi vaik­ka ampuisi itseään jalka­an. Niin­pä kun­nille jää ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si ulkois­t­a­mi­nen. Esim. Espoo on sil­lä tiel­lä. Ihmette­len mik­si vasem­mis­ton val­tu­ute­tut vas­tus­ta­vat ulkois­tamista. Val­tu­utet­tu­jen­han pitäisi ajaa kun­ta­lais­ten eikä työn­tek­i­jöi­den etua. Taita­vat olla kun­nal­la itse töis­sä niinkuin valitet­ta­van suuri osa kaikkien kun­tien valtuutetuista. 

    Nuo ‘saavute­tut edut’ ovat nykyti­lanteessa (alal­la kuin alal­la) kuin liian suurek­si kas­vanut parasi­it­tipop­u­laa­tio. Sel­l­aisen häätämisek­si tarvi­taan vain kun­non matoku­uri. Pitää vain laskea (taak­sepäin), mitä viimeisimpiä etu­ja tulee pois­taa, jot­ta taloutemme saadaan jälleen tas­apain­oon, jos nykyiseen malli­in ei ole varaa.

    Maas­samme on elet­ty myös kymme­nen, viisi­toista ja kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten (ja aiem­minkin). Jos sil­loin oli mah­dol­lista elää tääl­lä, mik­si nyky­is­ten etu­jen palaut­ta­mi­nen aiem­malle (ja kestäväm­mälle) tasolle ei muka olisi mah­dol­lista? Toki uud­is­tuk­sil­la voidaan (on siis mah­dol­lista) saa­da vielä enem­mänkin aikaan, vai onko?

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.