Kykenevätkö kunnat uudistumaan?

Kuusi Suo­men suu­rin­ta kau­pun­kia, kuusik­ko­kun­nat, ovat tut­ki­neet pal­ve­lu­tuo­tan­ton­sa kus­tan­nuk­sia ja ver­ran­neet sitä osto­pal­ve­lu­jen hin­toi­hin. Osto­pal­ve­lut ovat kai­kis­sa kuu­des­sa kun­nas­sa ja kai­kis­sa tar­kas­tel­luis­sa pal­ve­lu­ryh­mis­sä sel­väs­ti omaa tuo­tan­toa halvempia.

Las­kel­mia voi aina kri­ti­soi­da monel­la tavoin, mut­ta erot ovat niin suu­ret, ettei nii­tä saa seli­te­tyk­si pois. Esi­mer­kik­si tehos­te­tus­sa pal­ve­lua­su­mi­ses­sa osto­pal­ve­lut oli­vat kes­ki­mää­rin 27 % omia pal­ve­lu­ja hal­vem­pia. Ero oli suu­rin Espoos­sa, 36 %. Ker­man­kuo­rin­nas­ta ei voi olla kysy­mys, kos­ka kun­ta osoit­taa asukkaat.

Onko yksi­tyis­ten yri­tys­ten alem­pi kus­tan­nus­ta­so seu­raus­ta työn­te­ki­jöi­den riis­tos­ta? Jos näin oli­si, luu­li­si, että työ­voi­ma­pu­lan val­li­tes­sa yri­tys­ten oli­si vai­kea hank­kia työ­voi­maa ja kun­tien help­po, mut­ta tilan­ne on toi­sin päin.

Suo­men hir­veä talou­del­li­nen tilan­ne ajaa kun­tia talous­ah­din­koon. Ellei mitään ei teh­dä, pal­ve­lut tule­vat raho­jen lop­pues­sa siir­ty­mään väis­tä­mät­tä kun­nil­ta yri­tyk­sil­le. En pidä sitä pel­käs­tään hyvä­nä asia­na. Kun­ta­pal­ve­lu­jen ystä­vä kan­nat­taa nii­den uudis­tu­mis­ta, vas­tus­ta­ja on upot­ta­mas­sa ne säi­lyt­tä­mäl­lä nykyi­set jäyk­kyy­det. Kun­nal­li­set pal­ve­lut pitää pys­tyä tuot­ta­maan yhtä jous­ta­vas­ti ja hal­val­la kuin yksi­tyi­set palvelut.

Kan­sain­vä­li­set koke­muk­set osoit­ta­vat, että kus­tan­nuk­set ovat var­sin kor­kei­ta mais­sa, jois­sa sai­raan­hoi­to on yksi­tyis­ten yri­tys­ten vas­tuul­la ja sai­raus­va­kuu­tuk­sen rahoit­ta­maa. Vaik­ka yksi­tyi­set toi­mi­vat tehok­kaam­min, ne teke­vät vää­riä asioi­ta. Yksi­tyi­sen sai­raa­lan talou­den kan­nal­ta mikään tut­ki­mus tai hoi­to ei ole tur­ha, jos sii­tä mak­se­taan. Tämä on mer­kit­tä­vä syy sii­hen, ettei ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja kan­na­ta siir­tää laa­jas­sa mitas­sa yksityisille.

= = =

Mikä tekee kun­tien pal­ve­luis­ta niin tehot­to­mia? Kuusik­ko­kun­tien sel­vi­tys ei tee oikeut­ta koko kun­ta­ken­täl­le. Suu­ret kun­nat toi­mi­vat tehot­to­mam­min kuin pie­net. Yri­tys­puo­lel­la suu­ret ovat tehok­kaam­pia. Täs­sä on yksi joh­to­lan­ka etsit­täes­sä syi­tä kun­tien kor­kei­siin kus­tan­nuk­siin: kun­tien hal­lin­to ei sel­viä moni­mut­kai­sis­ta orga­ni­saa­tiois­ta vaan on par­haim­mil­laan hal­li­tes­saan pien­tä ja yksinkertaista.

Kun­nis­sa on han­ka­la kak­sois­hal­lin­to muis­to­na ajal­ta, kun kun­tia pyö­ri­tet­tiin lähes koko­naan luot­ta­mus­hen­ki­löi­den voi­min. Tämä vai­keut­taa kaik­kea toi­min­nan uudis­ta­mis­ta. Jos kun­nat kek­sit­täi­siin nyt, nykyi­sen­kal­tais­ta hal­lin­to­mal­lia ei teh­täi­si mis­sään tapauksessa.

Kun­nal­li­set lau­ta­kun­nat puut­tu­vat lii­kaa asioi­hin, joi­hin nii­den ei pitäi­si puut­tua estäen samal­la orga­ni­saa­tioi­ta uudis­tu­mas­ta. Jäyk­kä hal­lin­to tukah­dut­taa hen­ki­lö­kun­nan aloit­teel­li­suu­den. Moni asia oli­si toi­sin, jos lau­ta­kun­nat luot­tai­si­vat vir­ka­mie­hiin kuin yksi­tyi­sen yhtiön hal­li­tus luot­taa nimit­tä­mään­sä toi­mi­tus­joh­ta­jaan. Mut­ta sil­loin huo­no vir­ka­mies pitäi­si voi­da myös erot­taa yhtä kevein perus­tein kuin ero­te­taan toi­mi­tus­joh­ta­ja. Muu­ten ei uskal­la delegoida.

Ihmi­set ovat ihmi­siä. Jos­kus he eivät tule toi­meen kes­ke­nään ja koko orga­ni­saa­tio menee junt­tu­raan. Tilan­teen pur­ka­mi­nen on kun­nis­sa pal­jon työ­lääm­pää kun yri­tyk­sis­sä. Jos­kus epä­on­nis­tu­taan joh­ta­jan valin­nas­sa. Moni kun­ta kehuu sil­lä, että ketään ei kun­nan pal­ve­luk­ses­ta ero­te­ta. Tämän kään­tö­puo­le­na on tilan­ne, jos­sa epä­on­nis­tu­nut nimi­tys hal­vaan­nut­taa ison lai­tok­sen vuo­sik­si ellei jopa vuosikymmeniksi.

Kun­tien välil­lä on suu­ria ero­ja tuot­ta­vuu­des­sa. On siis hyvin joh­det­tu­ja kun­tia ja huo­nos­ti joh­det­tu­ja. Niin on hyviä ja huo­no­ja yri­tyk­siä­kin, mut­ta huo­no yri­tys menee kon­kurs­siin. Huo­no kun­ta voi jat­kaa huo­noa toi­min­taan­sa loput­to­miin. Kun­nis­ta puut­tuu meka­nis­mi, joka pakot­taa kor­jaa­maan huo­not käytännöt.

Tilan­teen muut­tues­sa jot­kin toi­min­not käy­vät tar­peet­to­mik­si. Yri­tyk­set ovat pal­jon parem­pia kar­si­maan kui­vu­nei­ta oksia kuin kunnat.

Kun Rääk­ky­län kun­ta osti koko sote-huol­ton­sa Atten­dol­ta, se ei vaa­ti­nut edus­tus­ta yri­tyk­sen hal­lin­toe­li­miin. Osta­ja­na sil­lä oli pal­jon suu­rem­pi val­ta kuin mitä tar­jo­si pie­ni ääni­val­ta sote-pii­rin hallintoelimissä.

Kun­nal­li­sis­ta yksi­köis­tä on teh­tä­vä pal­jon auto­no­mi­sem­pia kuin ne ovat nyt. Lau­ta­kun­tien tuli­si ottaa saman­lai­nen pääl­tä kat­so­jan roo­li kuin on yri­tys­ten hal­li­tuk­sil­la. Kun­nan­hal­li­tuk­sen pitäi­si käyt­tää omis­ta­miin­sa yksi­köi­hin osta­jan val­taa ja antaa nii­den jär­jes­tää toi­min­tan­sa itse­näi­ses­ti. Se aut­tai­si nii­tä uudis­tu­maan. Kevyem­pi hal­lin­to pys­tyi käyt­tä­mään hen­ki­lö­kun­nan inno­va­tii­vi­suut­ta parem­min hyväkseen.

= = = =

Suo­ma­lai­sen ter­vey­den­hoi­toa­lan yri­tyk­sen joh­ta­ja sanoi minul­le eräs­sä semi­naa­ris­sa, että hei­dän menes­tyk­sen­sä salai­suus on kun­nal­li­nen työ- ja vir­kaeh­to­so­pi­mus, jos­sa on niin jär­jen­vas­tai­sia jäyk­kyyk­siä, että hei­dän on nau­ret­ta­van help­po olla parem­pia. He pys­ty­vät mitoit­ta­maan hen­ki­lö­kun­nan niin, että kii­rei­si­nä­kään aikoi­na työ­tä ei ole lii­kaa, mut­ta lup­poai­koi­na ei ole tur­haa jouk­koa kulut­ta­mas­sa aikaan­sa. Han­ka­lat työ­ajat voi­daan sopi­vaa kor­vaus­ta vas­taan osoit­taa niil­le, joil­le se on vähi­ten han­ka­la, mikä lisää työ­tyy­ty­väi­syyt­tä merkittävästi.

On tär­keä­tä puo­lus­taa hen­ki­lö­kun­nan oikeuk­sia, mut­ta kun­ta­puo­lel­la se tapah­tuu kovin jäyk­kiä kei­no­ja käyt­täen. Yksi­tyi­sil­lä esi­mer­kik­si työ­ajat jous­ta­vat parem­min – yhtä aikaa sekä työn­te­ki­jöi­den että yri­tyk­sen hyväk­si. Työ on haus­kem­paa ja toi­min­ta sujuu paremmin.

Pel­ko työ­pai­kois­ta ajaa juok­su­hau­ta-ase­tel­miin. Hoi­va­puo­lel­la pel­ko työt­tö­myy­des­tä on yhtä kum­mal­li­nen aja­tus kuin oli­si yri­tys sala­kul­jet­taa vod­kaa Suo­mes­ta Venä­jäl­le. Edes­sä on niin paha työ­voi­ma­pu­la että kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät pää­se­vät töi­hin. Työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si ehdot­taa neu­vot­te­lu­ja jous­tois­ta, kos­ka työ­voi­ma­pu­lan olois­sa ne toi­mi­vat hen­ki­lö­kun­nan hyväksi.

 

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Savon Sano­mis­sa. Se perus­tuu osit­tain Lap­paan­ren­ta-semi­naa­ris­sa 20.8. 2015 pitä­mää­ni esitelmään)

53 vastausta artikkeliin “Kykenevätkö kunnat uudistumaan?”

  1. Mie­len­kiin­toi­nen näke­mys, ja olet oikeil­la jäljillä.

    Ei kui­ten­kaan näin, että “kun­nal­li­set lau­ta­kun­nat puut­tu­vat lii­kaa asioi­hin, joi­hin nii­den ei pitäi­si puut­tua estäen samal­la orga­ni­saa­tioi­ta uudis­tu­mas­ta”, vaan että nime­no­maan vir­ka­mies­joh­dol­ta puut­tuu uskal­lus­ta, moti­vaa­tio­ta ja kan­nus­tus­ta — puut­tuu myös kep­pi, sil­lä erot­ta­mi­nen ei kuu­lu kun­nal­li­seen kul­tuu­riin. Lau­ta­kun­tien (ja hal­li­tuk­sen) ongel­ma on joh­ta­vien vir­ka­mies­ten pot­ki­mi­nen tulok­sel­li­seen joh­ta­mi­seen, sil­lä narul­la ei voi työn­tää (jar­rut­taa kyl­lä voi­daan, mut­ta ei sitä juu­ri tapahdu).

    Jos suo­ma­lai­sen ter­vey­den­hoi­toa­lan yri­tyk­sen joh­ta­ja sanoi … semi­naa­ris­sa, että hei­dän menes­tyk­sen­sä salai­suus on kun­nal­li­nen työ- ja vir­kaeh­to­so­pi­mus” niin ilmei­ses­ti piruut­taan, sil­lä sopi­muk­set eivät rajoi­ta työ­nan­ta­jan direk­tio-oikeut­ta ja työn­te­ki­jät ovat täs­mäl­leen samas­sa ase­mas­sa kuin yksi­tyi­sel­lä­kin sek­to­ril­la. Työ­ai­ka­la­ki­kin on sama.

    Esi­merk­ki­nä voin mai­ni­ta ns. Imat­ran mal­lin las­ten­suo­je­lus­sa, joka on kus­tan­nus­te­ho­kas ja sii­tä on mei­dän­kin pitä­jäs­sä kes­kus­tel­tu noin 5 vuot­ta. Vir­ka­mies­po­ruk­ka on käy­nyt tutus­tu­mas­sa käy­tän­töön eli mitään estet­tä ei pitäi­si olla — mut­ta mitään ei tapah­du. Sekä Kokoo­mus että SDP ovat kum­pi­kin erik­seen parin vuo­den välein teh­neet val­tuus­toa­loit­teen sen toteut­ta­mi­ses­ta — että se sii­tä luot­ta­mus­hen­ki­lö­or­ga­ni­saa­tion jar­rut­ta­mi­ses­ta! Narul­la ei voi työntää!

  2. Oli­pa taas roh­kea ja osu­va ana­lyy­si. Rai­mo K. lisä­si sii­hen oleel­li­sen asian: Lau­ta­kun­nat eivät vält­tä­mät­tä saa sek­to­rin­sa joh­ta­via vir­ka­mie­hiä liik­keel­le ja töi­hin. Tämä on aina­kin yhtä suu­ri ongel­ma kuin pik­ku­asioi­hin tarttuminen.

  3. Mikä tekee kun­tien pal­ve­luis­ta niin tehot­to­mia? Kuusik­ko­kun­tien sel­vi­tys ei tee oikeut­ta koko kun­ta­ken­täl­le. Suu­ret kun­nat toi­mi­vat tehot­to­mam­min kuin pienet.”

    Tosin pie­niä kun­tia on ajet­tu yhdis­ty­mään juu­ri päin­vas­tai­sil­la väit­teil­lä, vaik­ka nume­rot ker­too pie­nem­pien ole­van tehokkaampia.

  4. Mut­ta oli­si­ko kun­ta pal­ve­lui­den tilaa­ja­na yksi­tyis­tä vakuu­tus­yh­tiö­tä parempi?

    Mik­si muu­ten OP-ryh­mä taas laa­jen­taa toi­min­taan­sa ter­vey­den­huol­lon pariin? Mik­si sii­nä vakuut­ta­ja voi opti­moi­da koko­nai­suu­te­na, mut­ta kun­ta ei?

  5. >Huo­no kun­ta voi jat­kaa huo­noa toi­min­taan­sa loputtomiin.

    Val­tio­no­suu­det pitäi­si toi­mia niin, että ne pal­kit­se­vat asioi­den hyväs­tä hoi­dos­ta. Jos kun­nan talous hoi­de­taan lak­kaa­mat­ta huo­nos­ti, pitäi­si kun­nal­lis­ve­ron antaa nous­ta vas­taa­vas­ti, jol­loin kun­ta­lai­set muut­ta­vat pois kun­tiin, jois­sa asiat hoi­de­taan hyvin. Det­roi­tis­ta läh­ti yli puo­let asuk­kais­ta kun asiat hoi­det­tiin huo­nos­ti. Näin oli­si kai­kil­le parem­pi, kos­ka huo­no hal­lin­to ei pää­se kroo­nis­tu­maan kuten monis­sa suo­men kunnissa.

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ai­ka­LA­KI on sama, mut­ta työ­eh­to­soi­mus ei ole sama. 

    No, ker­ro­han sit­ten, mikä KVTES­sis­sä estää jär­ke­vän toiminnan?
    Ja mik­si talou­del­li­nen jär­ke­vä toi­min­ta onnis­tuu jois­sa­kin kun­nis­sa ja jois­sa­kin ei — vaik­ka KVTES ja sään­nök­set ovat samat.

    1. En jää­nyt kyse­le­mään täl­tä yri­tys­joh­ta­jal­ta, mut­ta luu­len, että ongel­mat liit­tyi­vät enem­män han­ka­lien työ­ai­ko­jen jaka­mi­seen. Kun­ta jakaa ne tasan, oli per­he­ti­lan­ne mikä tahan­sa ja yri­tys “huu­to­kaup­paa” ne niil­le,. joi­ta ne hait­taa­vat vähiten.

  7. Ja mitä työ­ai­kaan tulee, KVTES­sin mukaan sään­nöl­li­nen työ­ai­ka hoi­to- ja hoi­va­työs­sä on “enin­tään 9 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa ja enin­tään 38 tun­tia 15 minuut­tia vii­kos­sa (täy­si työaika)”.
    Täs­tä ei kovin­kaan suur­ta tuot­ta­vuuse­roa tule.

  8. Kyl­lä esi­mer­kik­si Hel­sin­gin peri­aa­te, ettei ketään irti­sa­no­ta, joh­taa väis­tä­mät­tä sii­hen että pas­ka ker­tyy suo­dat­ti­men poh­jal­le ja tuk­kii sen.

  9. Mikä tekee kun­tien pal­ve­luis­ta niin tehot­to­mia? Kuusik­ko­kun­tien sel­vi­tys ei tee oikeut­ta koko kun­ta­ken­täl­le. Suu­ret kun­nat toi­mi­vat tehot­to­mam­min kuin pie­net. Yri­tys­puo­lel­la suu­ret ovat tehok­kaam­pia. Täs­sä on yksi joh­to­lan­ka etsit­täes­sä syi­tä kun­tien kor­kei­siin kus­tan­nuk­siin: kun­tien hal­lin­to ei sel­viä moni­mut­kai­sis­ta orga­ni­saa­tiois­ta vaan on par­haim­mil­laan hal­li­tes­saan pien­tä ja yksinkertaista.

    Asi­aa. Mut­ta mitä teke­vät maan hal­li­tuk­set? Ne suun­nit­te­le­vat pien­ten kun­tien yksin­ker­tai­sel­la orga­ni­saa­tiol­la toteut­ta­mien (sote)palveluiden kor­vaa­mis­ta joil­lain uusil­la hallintomammuteilla.

    Kun­nis­sa on han­ka­la kak­sois­hal­lin­to muis­to­na ajal­ta, kun kun­tia pyö­ri­tet­tiin lähes koko­naan luot­ta­mus­hen­ki­löi­den voi­min. Tämä vai­keut­taa kaik­kea toi­min­nan uudis­ta­mis­ta. Jos kun­nat kek­sit­täi­siin nyt, nykyi­sen­kal­tais­ta hal­lin­to­mal­lia ei teh­täi­si mis­sään tapauksessa.

    Mikä vika luot­ta­mus­hen­ki­löis­sä on? Monet ()eivät kaik­ki) pie­net kun­nat toi­mi­vat hyvin­kin tehok­kaas­ti, osin luot­ta­mus­hen­ki­löi­den vapaa­eh­toi­sen työn varas­sa, osin pal­kat­tu­jen asian­tun­ti­joi­den (vaik­ka­pa lää­kä­rei­den) asian­tun­te­muk­seen noja­ten. Mik­si luot­ta­mus­hen­ki­löt oli­si­vat kyvyt­tö­mäm­piä uudis­tu­maan kuin vaik­ka­pa suu­ren hal­lin­to­ko­nei­son virkamiehet?

    Tilan­teen pur­ka­mi­nen on kun­nis­sa pal­jon työ­lääm­pää kun yrityksissä.

    Tilan­teen pur­ka­mi­nen voi olla han­ka­laa pie­nes­sä kun­nas­sa, jos ongel­mat ovat pääs­seet hen­ki­löi­ty­mään. Samoin yri­tyk­ses­sä, jon­ka joh­to ei vaih­du, vaan jun­naa pai­kal­laan. Samoin suu­res­sa hal­lin­to­ko­neis­tos­sa, jos­sa kukaan ei enää edes yri­tä muut­taa val­lit­se­via tapoja.

    Pie­net yksi­köt ovat aina­kin ket­te­räm­piä muut­tu­maan, jos vain nii­den sisäi­set lukot eivät ole lii­an pahoja.

    Huo­no kun­ta voi jat­kaa huo­noa toi­min­taan­sa loput­to­miin. Kun­nis­ta puut­tuu meka­nis­mi, joka pakot­taa kor­jaa­maan huo­not käytännöt.

    Köy­hä kun­ta jou­tuu talou­del­lis­ten rea­li­teet­tien eteen var­sin nopeas­ti. Rikas kun­ta voi has­sa­ta rahaa pit­kään­kin, ja kas­vat­taa byrokratiaansa.

    Kun Rääk­ky­län kun­ta osti koko sote-huol­ton­sa Atten­dol­ta, se ei vaa­ti­nut edus­tus­ta yri­tyk­sen hal­lin­toe­li­miin. Osta­ja­na sil­lä oli pal­jon suu­rem­pi val­ta kuin mitä tar­jo­si pie­ni ääni­val­ta sote-pii­rin hallintoelimissä.

    Hyvä huo­mio. Vali­tet­ta­vas­ti teh­dyis­sä sote-ehdo­tuk­sis­sa kun­tien roo­lik­si on ehdo­tel­tu mak­su­mie­he­nä oloa, ilman oikeut­ta vaih­taa toi­mit­ta­jaa. Siis täy­sin päin­vas­toin kuin tuos­sa Rääk­ky­län tapauk­ses­sa, jos­sa osta­jan mah­dol­li­suus vali­ta ja vaih­taa toi­mit­ta­jaa takaa sen, että pal­ve­lu yri­te­tään toi­mit­taa riit­tä­vän hyvä­nä ja riit­tä­vän hal­paan hintaan.

    Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa oli pal­jon asi­aa. Sovel­le­taan tätä soteen­kin, eikö niin? OS takai­sin kehiin, jos tämä edus­taa hänen nykyajatteluaan.

  10. Hal­lit­se­ma­ton ulkois­ta­mi­nen tuot­taa suu­rem­mat sääs­töt kuin jul­ki­sen sote-mono­po­lin uudis­ta­mi­sel­ta roh­je­taan edes toivoa?

    Kun­tia on monen­lai­sia. Tuot­ta­vuus­loi­kan (ulkois­ta­mi­sen) aikaan­saan­ti voi­pi jää­dä haa­veek­si, jos lau­ta­kun­ta odot­te­lee vir­ka­mies­ten aloit­teel­li­suut­ta. Pel­kää­vät enem­män alai­si­aan kuin palk­kan­sa mak­sa­jia. Jos­kus luot­ta­mus­hen­ki­löi­den on vain otet­ta­va aloi­te käsiin­sä, jot­ta vero­tu­lot saa­daan riit­tä­mään palveluihin.

  11. Kun­ta­työ­nan­ta­jat on kun­ta-alan työ­nan­ta­jien työ­mark­ki­na­jär­jes­tö. Ilmi­sel­väs­ti jär­jes­tö on toi­mi­nut perin keh­nos­ti, kos­ka ei ole saa­nut jous­ta­vuut­ta sopi­muk­siin ja käytäntöihin.

    Kun­ta­työ­nan­ta­jil­la on poliit­ti­ses­ti mää­rä­ajak­si valit­tu val­tuus­to, jon­ka myös pitäi­si tun­tea syyl­li­syyt­tä tilanteeseen.

    Myös tasa­val­lan hal­li­tuk­sel­la ja edus­kun­nal­la on oma vas­tuun­sa tilan­tees­ta. Jos kun­ta­työ­nan­ta­jien val­tuus­to ei saa muu­tos­ta parem­paan aikai­sek­si, pitäi­si val­tuus­to pys­tyä pikai­ses­ti vaih­ta­maan. Ei pidä odot­taa sitä, että val­tuus­ton toi­mi­kausi päättyy. 

    Nyt kun­ta­työ­nan­ta­jien val­tuus­to vali­taan kokous­pul­lia syö­mään neli­vuo­tis­kau­dek­si oli tilan­ne sit­ten miten huo­no tahan­sa. Se on sitä van­ha­kan­tais­ta poliit­tis­ta toimintakulttuuria.

    Joten puo­lu­eet ja polii­ti­kot vaan nopeas­ti muut­ta­maan lain­sää­dän­töä, jol­la sit­ten pako­te­taan kun­nat uudis­tu­maan ja kilpailukykyisiksi.

    Mut­ta saa­daan­ko jotain aikai­sek­si? Pahoin pel­kään, että kun­tien käy­tän­tö­jen uudis­ta­mi­nen jumiu­tuu poliit­ti­seen peliin ja talou­del­lis­ten seik­ko­jen pakot­ta­ma­na jat­ke­taaan yksi­tyi­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non kas­vun uralla.

    Myös sijoit­ta­jat, jot­ka inves­toi­vat innok­kaas­ti hoi­va-alan yri­tyk­siin, näyt­tä­vät vakaas­ti luot­ta­van sii­hen, ettei­vät polii­ti­kot saa kun­tien toi­min­taa iki­nä kilpailukykyiseksi.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En jää­nyt kyse­le­mään täl­tä yri­tys­joh­ta­jal­ta, mut­ta luu­len, että ongel­mat liit­tyi­vät enem­män han­ka­lien työ­ai­ko­jen jaka­mi­seen. Kun­ta jakaa ne tasan, oli per­he­ti­lan­ne mikä tahan­sa ja yri­tys “huu­to­kaup­paa” ne niil­le, joi­ta ne hait­taa­vat vähiten. 

    No se on päi­vän­sel­vää, että ‘kun­ta’ ei tee niin. Mut­ta idioot­te­ja esi­mie­hiä toki on — myös yksi­tyi­sel­lä puolella.

    Työ­ai­ko­jen tas­a­puo­li­suus on ikui­nen ongel­ma, aikoi­naan (n. 30 vuot­ta sit­ten) kun olin näi­den asioi­den kans­sa teke­mi­sis­sä, oli hoi­to- ja hoi­vaih­mi­siä, jot­ka halusi­vat teh­dä vain yövuo­ro­ja ja ihmi­siä, jot­ka eivät nii­tä halun­neet lain­kaan — hyvä jut­tu, mut­ta sit­ten kadeh­dit­tiin, kun yövuo­ros­ta saa koro­tet­tua palkkaa.
    Sama jut­tu yli­töi­den suh­teen, jot­kut halusi­vat nii­tä, toi­set eivät.

  13. Krtek:
    Kyl­lä esi­mer­kik­si Hel­sin­gin peri­aa­te, ettei ketään irti­sa­no­ta, joh­taa väis­tä­mät­tä sii­hen että pas­ka ker­tyy suo­dat­ti­men poh­jal­le ja tuk­kii sen. 

    Luu­len­pa, että Hel­sin­gin peri­aat­tee­na on, että ketään ei irti­sa­no­ta tuo­tan­nol­li­sis­ta tai talou­del­li­sis­ta syis­tä — muu­ten kyllä.

    Mut­ta, kuten sanot­tua, tulos tai ulos ei kuu­lu kun­nal­li­seen kult­tuu­riin, ikä­vä kyllä.

  14. Mik­ko:
    >Huo­no kun­ta voi jat­kaa huo­noa toi­min­taan­sa loputtomiin.

    Val­tio­no­suu­det pitäi­si toi­mia niin, että ne pal­kit­se­vat asioi­den hyväs­tä hoi­dos­ta. Jos kun­nan talous hoi­de­taan lak­kaa­mat­ta huo­nos­ti, pitäi­si kun­nal­lis­ve­ron antaa nous­ta vas­taa­vas­ti, jol­loin kun­ta­lai­set muut­ta­vat pois kun­tiin, jois­sa asiat hoi­de­taan hyvin. Det­roi­tis­ta läh­ti yli puo­let asuk­kais­ta kun asiat hoi­det­tiin huo­nos­ti. Näin oli­si kai­kil­le parem­pi, kos­ka huo­no hal­lin­to ei pää­se kroo­nis­tu­maan kuten monis­sa suo­men kunnissa. 

    Eikös tuo tilan­ne jo ole­kin. Nuo­ret pois­tu­vat huo­nos­ti asian­sa hoi­ta­neis­ta kun­nis­ta jot­ka eivät ole vai­vau­tu­neet perus­ta­maan yliopistoja.

  15. Ihmi­set ovat ihmi­siä. Jos­kus he eivät tule toi­meen kes­ke­nään ja koko orga­ni­saa­tio menee junt­tu­raan. Tilan­teen pur­ka­mi­nen on kun­nis­sa pal­jon työ­lääm­pää kun yrityksissä.

    Pel­ko työ­pai­kois­ta ajaa juoksuhauta-asetelmiin.

    Olen koke­nut tuol­lai­sen itse yksi­tyi­ses­sä yri­tyk­ses­sä. Asia “kor­jaan­tui” jol­le­kin tasol­le nel­jäl­lä yt-kier­rok­sel­la, ja vähen­tä­mäl­lä 40% hen­ki­lös­tös­tä. Tosin kaik­ki tie­tä­vät että usei­den yt-kier­ros­ten jäl­keen yri­tys on ram­pa var­jo enti­ses­tään, ja kär­sii asias­ta vuo­sia. Raha kui­ten­kin aina lopul­ta rat­kai­si, vaik­ka sel­kään­puu­ko­tuk­sil­la­kin pää­see pitkälle.

    Ja olen jou­tu­nut seu­raa­maan tuol­lais­ta tou­hua sivus­ta myös jul­ki­sel­la puo­lel­la, tai sel­lai­sen puo­li­jul­ki­sen suu­ren tahon orga­ni­saa­tion kuvioi­ta, joi­hin on sekoi­tet­tu “tär­kei­den hen­ki­löi­den” kave­ri-suh­tei­ta ja poliitikkoja. 

    Työ­uu­pu­mus­ta lai­das­ta lai­taan, työ­paik­ka­kiusaa­mis­ta, tehot­to­mia sot­ku­ja, jul­ki­sen rahan haas­kaus­ta pää­lek­käi­siin tur­hiin pro­jek­tei­hin. Suo­raa lain rik­ko­mis­ta, ihmis­ten osta­mis­ta hil­jai­sek­si, ammat­ti­liit­to­jen laki­mies­ten nokit­te­lua, työ­ky­vyt­tö­myyt­tä, kuu­kausien sai­ras­lo­mia. Suomi24 foo­ru­mil­la avau­tu­mis­ta joh­to­hen­ki­löi­den likai­sis­ta taus­tois­ta ja suh­teis­ta. Jne. 

    En iki­nä haluai­si kun­nal­le töi­hin, tai jos pitäi­si men­nä, täy­tyi­si sel­vit­tää koko orga­ni­saa­tion ihmis­ten taus­tat, his­to­riat, puo­li­sot, naa­pu­rit jne. Ja miet­tiä stra­te­giat val­miik­si että kel­le uskal­taa sanoa mitä ja mil­lä taval­la, ja kuka on kenen­kin kave­ri, ja ketä pitää nuo­les­kel­la vaik­kei sii­hen oli­si aihetta.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työ­ai­ka­LA­KI on sama, mut­ta työ­eh­to­soi­mus ei ole sama.

    Ja käy­tän­teet ovat eri­lai­sia. Jul­ki­sel­la puo­lel­la teh­dään huo­mat­ta­vas­ti vähem­män työ­tun­te­ja vuo­des­sa. Pit­kien lomien lisäk­si “sai­ras­ta­vuu­des­sa” on suu­ria ero­ja: (http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/12/28/ks-kuntatyontekija-sairastaa-18-paivaa-yksityinen-10/201119884/12)
    “Ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt ja lää­kä­rit ovat pois­sa 6–8 päi­vää vuo­des­sa, kun taas esi­mer­kik­si keit­tiö­apu­lai­set ja sii­voo­jat noin 30 päivää.”

    Jos on mah­dol­li­suus “sai­ras­taa” kol­me päi­vää kuu­kau­des­sa omal­la ilmoi­tuk­sel­la niin aina löy­tyy nii­tä, jot­ka “pitä­vät käyt­tä­mät­tö­miä sai­ras­lo­mia”. Isos­sa orga­ni­saa­tios­sa lint­saa­mi­nen koet­ta­neen hel­pom­mak­si, kos­ka pie­nes­sä se näkyy hel­pom­min työ­ka­ve­rin kas­va­nee­na työtaakkana.

  17. Sep­po S:
    ‘snip’
    Mut­ta saa­daan­ko jotain aikai­sek­si? Pahoin pel­kään, että kun­tien käy­tän­tö­jen uudis­ta­mi­nen jumiu­tuu poliit­ti­seen peliin ja talou­del­lis­ten seik­ko­jen pakot­ta­ma­na jat­ke­taaan yksi­tyi­sen pal­ve­lu­tuo­tan­non kas­vun uralla.

    Myös sijoit­ta­jat, jot­ka inves­toi­vat innok­kaas­ti hoi­va-alan yri­tyk­siin, näyt­tä­vät vakaas­ti luot­ta­van sii­hen, ettei­vät polii­ti­kot saa kun­tien toi­min­taa iki­nä kilpailukykyiseksi. 

    Jot­ta kun­nan hoi­to- ja hoi­va-ala saa­tai­siin todel­la kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, tar­vit­tai­siin mit­ta­via inves­toin­te­ja — mut­ta luvas­sa on vain sääs­tö­jä — ja niin yksi­tyi­nen sek­to­ri jat­kaa rei­pas­ta kas­vu­aan ja — niin­kuin mai­nit­sit — inves­toin­ti­tah­ti on kova.

    Ja kos­ka jul­ki­sen puo­len tuot­ta­vuus on heik­ko, inves­toi­jil­le on luvas­sa tuh­dit voi­tot. Ja näyt­tää sil­tä, että ns. sote-uudis­tus tulee semen­toi­maan juu­ri tämän kehityksen.

  18. Mik­ko:
    >Huo­no kun­ta voi jat­kaa huo­noa toi­min­taan­sa loputtomiin.

    Val­tio­no­suu­det pitäi­si toi­mia niin, että ne pal­kit­se­vat asioi­den hyväs­tä hoi­dos­ta. Jos kun­nan talous hoi­de­taan lak­kaa­mat­ta huo­nos­ti, pitäi­si kun­nal­lis­ve­ron antaa nous­ta vas­taa­vas­ti, jol­loin kun­ta­lai­set muut­ta­vat pois kun­tiin, jois­sa asiat hoi­de­taan hyvin. Det­roi­tis­ta läh­ti yli puo­let asuk­kais­ta kun asiat hoi­det­tiin huo­nos­ti. Näin oli­si kai­kil­le parem­pi, kos­ka huo­no hal­lin­to ei pää­se kroo­nis­tu­maan kuten monis­sa suo­men kunnissa. 

    Det­roit on huo­no esi­merk­ki. Se on sama jos pok­ka­na meni­sit sano­maan että Salos­ta muut­ta­vat ihmi­set pois kos­ka “kun­ta” on hoi­ta­nut asiat huo­nos­ti siellä.

  19. Olen itse havain­nut, että ympä­ril­lä­ni elä­vät ihmi­set, jot­ka ovat muut­ta­neet ete­lään, haa­vei­le­vat jat­ku­vas­ti elä­mäs­tä kotiseudullaan.

    Kun­tien uudis­tu­mi­sen avai­na­se­mas­sa on ihmis­ten palaa­mi­nen rak­kaal­le kotiseudulleen.

    Usko, toi­vo ja rak­kaus koti­seu­tua koh­taan on voittamaton!

  20. Onko mah­dol­lis­ta, että syyt ovat osit­tain kult­tuu­ri­sia? Yri­tyk­sen ja siel­lä työs­ken­te­le­vien on help­po miel­tää itsen­sä kil­pai­le­mas­sa toi­sia vas­taan. Tavoit­tee­na on tulos.

    Kun­ta sen sijaan on hyvin­voin­ti­val­tion perus­yk­sik­kö, ts. orga­ni­saa­tio, jon­ka kes­kei­nen teh­tä­vä on tuot­taa sosi­aa­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta. Monet kun­nan teh­tä­vät liit­ty­vät­kin kiel­toi­hin ja toi­min­nan rajaa­mi­seen — esi­merk­ki­nä mai­nit­ta­koon kaa­voi­tus ja rakennusvalvonta.

    Nyky­maa­il­mas­sa perin­tei­nen roo­li­ja­ko ei enää toi­mi, sil­lä sosi­aa­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den tuot­ta­mi­nen kun­nis­sa on yhä enem­män riip­pu­vai­nen talou­del­lis­ten edel­ly­tys­ten täyttymisestä.

    Koke­muk­se­ni on, että jul­kis­hal­lin­nos­sa ollaan lii­kaa hen­ki­ses­ti sidok­sis­sa men­nee­seen aikaan. Sil­loin riit­ti oikein teke­mi­nen, nyt tar­vit­tai­siin yksi­lö­ta­son proak­tii­vi­suut­ta ja ratkaisukeskeisyyttä.

  21. QTC:
    ‘snip’
    “Ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt ja lää­kä­rit ovat pois­sa 6–8 päi­vää vuo­des­sa, kun taas esi­mer­kik­si keit­tiö­apu­lai­set ja sii­voo­jat noin 30 päivää.”

    Jos on mah­dol­li­suus “sai­ras­taa” kol­me päi­vää kuu­kau­des­sa omal­la ilmoi­tuk­sel­la niin aina löy­tyy nii­tä, jot­ka “pitä­vät käyt­tä­mät­tö­miä sai­ras­lo­mia”. Isos­sa orga­ni­saa­tios­sa lint­saa­mi­nen koet­ta­neen hel­pom­mak­si, kos­ka pie­nes­sä se näkyy hel­pom­min työ­ka­ve­rin kas­va­nee­na työtaakkana. 

    Ota­pa huo­mioon, että työ suur­keit­tiös­sä tai sii­vouk­ses­sa on fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den tai lää­kä­rien työ ei ole.

  22. Tuo yksityisen/julkisen ero sai­ras­ta­vuu­des­sa joh­tuu pitkältisukupuolijakaumasta.

    Jul­ki­sel­la työn­te­ki­jöis­tä 80% on nai­sia’­jo­ten sai­fas­päi­viä­kin ker­tyy sukuo­li­ja­kau­man mukaan enemmän

    Nai­sil­le ker­tyy sosi­aa­li­sia poissaoloja,sairaan lap­sen hoito,synnytys, van­hus­ten hoi­to etc pois­sao­lo­päi­viä enem­män kuin mies­val­tai­sem­mal­la yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Kun tähän lisä­tään lyhyem­pi työ­ai­ka ja pidem­mät lomat niin ei ole ihme,jos kus­tan­nuk­se­to­vat korkeammat

  23. Kun­ta­por­ras on tur­ha, se estää kai­ken kehi­tyk­sen. Ei 330 ker­tai­nen kehit­te­ly ole tehokasta.

    Kal­lis­ta se kyl­lä on

    Eikä 330 kun­nas­sa ole tar­peek­si osto- osaamista.

    Niin­pä ostot suu­na­taan yhdel­le yritykselle,eli kaik­ki munat pis­te­tään yhteenkoriin

  24. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Nai­sil­le ker­tyy sosi­aa­li­sia poissaoloja,sairaan lap­sen hoi­to, syn­ny­tys, van­hus­ten hoi­to etc pois­sao­lo­päi­viä enem­män kuin mies­val­tai­sem­mal­la yksi­tyi­sel­lä sektorilla.
    ‘snip’

    Olet var­maan miet­ti­nyt tuo­ta luet­te­loa­si pit­kään ja har­taas­ti, mut­ta yksi puu­te sii­nä on: mit­kään nois­ta eivät ole sai­raus­pois­sao­lo­ja eivät­kä siis kuu­lu ko. tilastoon.

  25. Lii­an van­ha:
    Kun­ta­por­ras on tur­ha, se estää kai­ken kehi­tyk­sen. Ei 330 ker­tai­nen kehit­te­ly ole tehokasta.

    Kal­lis­ta se kyl­lä on

    Eikä 330 kun­nas­sa ole tar­peek­si osto-osaamista.

    Niin­pä ostot suu­na­taan yhdel­le yritykselle,eli kaik­ki munat pis­te­tään yhteen koriin 

    Todel­li­suu­des­sa pie­net kun­nat ovat kui­ten­kin sel­väs­ti suu­ria kun­tia kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia. Vähem­män hal­lin­toa eli sitä byrokratiaa.

    Ja aika pie­ni kun­ta pitää olla, että oste­tut munat yhteen koriin mah­tu­vat. Tot­ta on, että pie­nes­sä kun­nas­sa poten­ti­aa­li­sia tar­joa­jia ei ole kovin mon­ta, mut­ta kyl­lä suu­ret kes­kus­liik­keet toi­mit­ta­vat pie­nil­le­kin kunnille.

  26. R.Silfverberg: Det­roit on huo­no esi­merk­ki. Se on sama jos pok­ka­na meni­sit sano­maan että Salos­ta muut­ta­vat ihmi­set pois kos­ka “kun­ta” on hoi­ta­nut asiat huo­nos­ti siellä. 

    Joku voi­si väit­tää, että Salos­sa hoi­det­tiin kun­nan hans­kas­sa ole­vat asiat huo­nos­ti. Kaik­ki rahat pol­tet­tiin sitä mukaa kun sitä tuli, vail­la huol­ta huo­mi­ses­ta. Jos on yhden työ­nan­ta­jan varas­sa ja rahaa tulee sekä ovis­ta ja ikku­nois­ta, saat­tai­si olla fik­sua lait­taa jotain tal­teen pahan päi­vän varalle.

    Mut­ta ei, kyl­lä­hän ne kaik­ki rahat pitää käyt­tää välit­tö­mäs­ti johon­kin kivaan.

  27. Rai­mo K: Ota­pa huo­mioon, että työ suur­keit­tiös­sä tai sii­vouk­ses­sa on fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den tai lää­kä­rien työ ei ole.

    Ihmi­set hel­pos­ti epäi­le­vät että vain toi­set lais­kot­te­le­vat ja että he itse sai­ras­ta­vat oikeasti… 🙂

  28. Rai­mo K: “Ota­pa huo­mioon, että työ suur­keit­tiös­sä tai sii­vouk­ses­sa on fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den tai lää­kä­rien työ ei ole”

    Fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa? Miten niin? Sii­vous­ta näen joka päi­vä työ­pai­kal­la­ni eikä kukaa kuu­raa lat­tioi­ta pol­vil­laan. Lep­poi­saa sisä­työ­tä se on. Ja tus­kin­pa keit­tiös­sä­kään sian­ru­ho­ja nos­tel­laan kat­ti­laan. Kar­keas­ti yleis­täen alem­mil­la kou­lu­tus­ta­soil­la työ­mo­ti­vaa­tion nyt vaan on huo­nom­pi ja työ­mo­raa­li “jous­ta­vam­paa”.

    (Mai­nit­ta­koon, että omat van­hem­pa­ni oli­vat val­tiol­la töis­sä ja vai­mo­ni äiti sekä täti Van­taan kau­pun­gil­la, joten tie­dän, että jul­ki­sel­la puo­lel­la enem­mis­tö on tun­nol­lis­ta väkeä, mut­ta toi­saal­ta kuu­lin jut­tu­ja myös toi­sen­lais­ta työntekijöistä.)

    Lii­an van­ha: “Jul­ki­sel­la työn­te­ki­jöis­tä 80% on naisia’joten sai­fas­päi­viä­kin ker­tyy sukuo­li­ja­kau­man mukaan enemmän”

    Saman alan yksi­tyi­ses­sä fir­mas­sa on myös nai­sia, jot­ka ehkä mie­hiin ver­rat­tu­na sai­ras­ta­vat enem­män, mut­ta juki­sen puo­len nai­siin ver­rat­tu­na vähem­män. Kas kun seu­raa­vis­sa YT:ssa lint­sa­rit kyl­lä muis­te­taan. Kun­nil­la­han ei ole tapa­na irtisanoa.

    Tie­däm­me, että saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta kukaan ei tin­gi vaik­ka ampui­si itse­ään jal­kaan. Niin­pä kun­nil­le jää ainoak­si vaih­toeh­dok­si ulkois­ta­mi­nen. Esim. Espoo on sil­lä tiel­lä. Ihmet­te­len mik­si vasem­mis­ton val­tuu­te­tut vas­tus­ta­vat ulkois­ta­mis­ta. Val­tuu­tet­tu­jen­han pitäi­si ajaa kun­ta­lais­ten eikä työn­te­ki­jöi­den etua. Tai­ta­vat olla kun­nal­la itse töis­sä niin­kuin vali­tet­ta­van suu­ri osa kaik­kien kun­tien valtuutetuista.

  29. Kun­nat ovat moni­ti­mia­layh­tiöi­tä. Toi­min­to­ja on n 500

    Joh­dol­la ei jää aikaa eikä rii­tä osaa­mi­nen kaik­kien asioi­den kehittelyyn.

    Samoin kus­tan­nus­las­ken­ta on epätarkkaa,koka suo­raan koh­dis­tet­ta­vien kulu­jen osuus jää lii­an pieneksi.

    Yksi­tyi­nen rat­kai­see tämän kes­kit­ty­mäl­lä ydin­toi­min­toi­hin eli kar­si­mal­la funktioita

    Jul­ki­sel­la tämä ei onnis­tu samal­la taval­la, mut­ta kes­kit­tä­mäl­lä toi­min­to­ja val­ta­kun­nal­li­sik­si yksi­köik­si pääs­tään samaan tulokseen

  30. Lii­an van­ha:
    Kun­nat ovat moni­ti­mia­layh­tiöi­tä. Toi­min­to­ja on n 500

    Joh­dol­la ei jää aikaa eikä rii­tä osaa­mi­nen kaik­kien asioi­den kehittelyyn.

    Samoin kus­tan­nus­las­ken­ta on epätarkkaa,koka suo­raan koh­dis­tet­ta­vien kulu­jen osuus jää lii­an pieneksi.

    Yksi­tyi­nen rat­kai­see tämän kes­kit­ty­mäl­lä ydin­toi­min­toi­hin eli kar­si­mal­la funktioita

    Jul­ki­sel­la tämä ei onnis­tu samal­la taval­la, mut­ta kes­kit­tä­mäl­lä toi­min­to­ja val­ta­kun­nal­li­sik­si yksi­köik­si pääs­tään samaan tulokseen

    Ei yhtei­sön asioi­den hoi­don tar­vit­se olla noin vai­ke­aa. Nor­maa­li pik­ku­kun­ta toi­mii niin, että kun­nan­joh­ta­ja ja pari luot­ta­mus­mies­ka­ve­ria hoi­ta­vat asiat samaan tapaan kuin hoi­ta­vat omien per­hei­den­sä asiat. Ei tar­vi­ta ruu­din­kek­si­mis­tä eikä ‑kek­si­jöi­tä. Ainoak­si ongel­mak­si jää se mah­dol­li­suus, että joku pakot­taa ylä­kaut­ta kun­nan teh­tä­väk­si yhtä ja tois­ta tar­pee­tos­ta byrokratiaa.

  31. Sylt­ty: Joku voi­si väit­tää, että Salos­sa hoi­det­tiin kun­nan hans­kas­sa ole­vat asiat huo­nos­ti. Kaik­ki rahat pol­tet­tiin sitä mukaa kun sitä tuli, vail­la huol­ta huo­mi­ses­ta. Jos on yhden työ­nan­ta­jan varas­sa ja rahaa tulee sekä ovis­ta ja ikku­nois­ta, saat­tai­si olla fik­sua lait­taa jotain tal­teen pahan päi­vän varalle.

    Mut­ta ei, kyl­lä­hän ne kaik­ki rahat pitää käyt­tää välit­tö­mäs­ti johon­kin kivaan. 

    Kivaa tai ei, mut­ta kyl­lä rajus­ti muut­to­voit­toi­sen kun­nan, kuten Salo, on myös inves­toi­ta­va rajus­ti: kou­lu­ja, päi­vä­ko­te­ja, tei­tä, tont­te­ja ja kunnallistekniikkaa…
    Tal­les­sa on, mut­ta ei likvi­dis­sä muodossa.

  32. QTC:
    Rai­mo K: “Ota­pa huo­mioon, että työ suur­keit­tiös­sä tai sii­vouk­ses­sa on fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den tai lää­kä­rien työ ei ole”

    Fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa? Miten niin? Sii­vous­ta näen joka päi­vä työ­pai­kal­la­ni eikä kukaa kuu­raa lat­tioi­ta pol­vil­laan. Lep­poi­saa sisä­työ­tä se on. Ja tus­kin­pa keit­tiös­sä­kään sian­ru­ho­ja nos­tel­laan kat­ti­laan. Kar­keas­ti yleis­täen alem­mil­la kou­lu­tus­ta­soil­la työ­mo­ti­vaa­tion nyt vaan on huo­nom­pi ja työ­mo­raa­li “jous­ta­vam­paa”.
    ‘snip’

    Sisä­työ­tä, kyl­lä, mut­ta kokei­le­pa siis sii­vous­työ­tä jon­kin aikaa ja tule sit­ten kertomaan!
    Ja sian­ru­ho­ja ei (ehkä) kat­ti­laan nos­tel­la, mut­ta se kat­ti­la on ihan eri kokoa kuin teil­lä koto­na — ja kyl­lä se peru­na­säk­ki (tai muu­kin raa­ka-aine) sil­loin pai­naa, jos sitä tar­vi­taan kym­me­niä kiloja.

  33. Lii­an van­ha:
    Kun­nat ovat moni­ti­mia­layh­tiöi­tä. Toi­min­to­ja on n 500

    Joh­dol­la ei jää aikaa eikä rii­tä osaa­mi­nen kaik­kien asioi­den kehittelyyn.
    ‘snip’

    Täs­sä olet lähes oikeil­la jäl­jil­lä, mut­ta vain lähes.

    Pie­nes­sä kun­nas­sa asiat­kin ovat pie­niä, joten ongel­maa ei ole.

    Ongel­ma kui­ten­kin on ja se on tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hit­te­lyn lähes täy­del­li­nen puut­tu­mi­nen — sitä ei ole suu­ris­sa­kaan kunnissa.

    Yli­opis­to­jen kun­nal­lis­tie­de taas tut­kii hal­lin­toa — ja sehän on tut­kit­tu moneen ker­taan eikä sii­tä apua ole (ns. sote-uudis­tus hyvä esimerkki).

    On myös ole­mas­sa Kun­nal­li­sa­lan Kehit­tä­mis­sää­tiö, mut­ta se ei mitään kehi­tä, jul­kai­see vain type­riä gal­lup­pe­ja sii­tä, mitä miel­tä kun­nan­joh­ta­jat tri­vi­aa­leis­ta asiois­ta ovat.

  34. Det­roit on huo­no esimerkki.” 

    Sekä Det­roit että Salo ovat raken­ne­muu­tok­sen uhre­ja, eli yhte­ne­väi­syyk­siä­kin löytyy. 

    Det­roi­tis­sa asiat on hoi­det­tu aina­kin sii­nä mie­les­sä huo­nos­ti, että pai­kal­li­nen demo­kraat­ti­hal­lin­to on aina kes­kit­ty­nyt lähin­nä nk. saa­vu­tet­tu­jen etu­jen vaa­li­mi­seen uuden bis­nek­sen gene­roin­nin sijaan. Mut­ta miten­käs Salos­sa, aika hil­jais­ta siel­lä­kin muun Suo­men tapaan kai on? Tosin eipä kai _vielä_ sen­tään ihan yhtä vaa­ral­lis­ta kuin Motor Citys­sä nykyään! 

    Mut­ta voi nii­tä van­ho­ja hyviä täys­työl­li­syy­den aiko­ja. Aivan kuka vain oli­si voi­nut men­nä vie­lä 70-luvul­la vaik­ka­pa Dod­ge Mai­nin kokoon­pa­no­lin­jal­le pult­tia pai­neil­ma­räi­käl­lä kiris­tä­mään kym­pin tun­ti, sen kuin oli­si oves­ta sisään kävel­lyt! Jos pei­li huur­tui työ­haas­tat­te­lus­sa niin paik­ka oli taattu…

  35. Poliit­ti­set nimi­tyk­set ja poliit­ti­nen joh­ta­mi­nen aika mata­lal­la­kin tasolla…

    Puol­tus­voi­mis­sa tuot­ta­vuut­ta lisät­tiin ymmär­tä­mäl­lä tuki­toi­mien ole­van eri asia kuin soti­las­val­miu­den yllä­pi­don, jol­loin työ­ai­ka ja ajan­käyt­tö muut­tui­vat kor­ja­mois­sa ja vas­taa­vis­sa sivii­li­mal­liin. Kun­ta-TES on niin pak­su ja seka­va koos­te ulot­tue­saan sin­fo­nia­muusi­kois­ta sii­vouk­seen, ehkä se ei enää toi­mi nykyajassa.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la sai­ras­te­taan myös pal­jon, syi­tä­kin on, mut­ta toden­nä­köi­sin syy on huo­no johtaminen.

    Osal­la ihmi­siä on kun­ta­puo­lel­la tol­ku­ton kii­re, kos­ka tii­mis­tä on elä­köi­dyt­ty tai mitoi­tus on men­nyt pie­leen. Täs­sä vas­taan tulee kun­tien eri­koi­suus — on poliit­ti­sia joh­ta­jia ja kun­nan joh­toa ja pal­jon kun­nan työn­te­ki­jöi­tä. Kehit­tä­mis­tä ja suun­nit­te­lua teke­viä asian­tun­ti­joi­ta on vähän. Vää­rin ymmär­re­tyn tehok­kuu­den nimis­sä joh­ta­mi­nen menee nykyis­ten asioi­den pyö­rit­tä­mi­seen eikä suun­nit­te­luun, jol­loin teh­dään kuten ennen­kin. Tämä myös selit­tää keh­noa kil­pai­lu­tus- ja alihankintakulttuuria.

    Isoil­la kun­nil­la on sit­ten vie­lä eri­tys­teh­tä­viä, joil­la tar­jo­taan pal­ve­lui­ta naa­pu­ri­kun­tiin ilman kovaus­ta: kul­tuu­ri- ja lii­kun­ta­pai­kat ja osa koulutuksesta.

    SOTE-uudis­tuk­sen on olta­va myös joh­ta­mi­sen uudistus!

  36. JTS:
    Poliit­ti­set nimi­tyk­set ja poliit­ti­nen joh­ta­mi­nen aika mata­lal­la­kin tasolla…
    ‘snip’

    SOTE-uudis­tuk­sen on olta­va myös joh­ta­mi­sen uudistus! 

    Muis­te­let nyt 1970–80 ‑luku­ja, nykyi­sin poli­tiik­ka kos­kee vain kor­kein­ta johtoa.

    Jos sote-uudis­tuk­ses­ta halu­taan saa­da tulok­sia, se pitäi­si irroit­taa kun­nis­ta ja muut­taa vakuu­tus­poh­jai­sek­si (joo, Osmo pitää sitä kal­lii­na, mut­ta kyl­lä ihmi­set mie­luim­min mak­sa­vat vakuu­tus­mak­su­ja ja saa­vat pal­ve­lu­ja, se näkyy yksi­tyi­sen sek­to­rin kas­vus­sa) ja antaa mak­sa­jal­le eli Kelal­le sekä sosi­aa­li­mi­nis­te­riöl­le val­ta päät­tää, mitä rahoi­te­taan — sii­nä saa­daan ne “leveät hartiat”.
    Esim. Sak­sas­sa mak­sa­jat (3 vakuu­tus­yh­tiö­tä) anta­vat luvan (tai eivät anna!) sai­raa­la­ra­ken­ta­mi­seen­kin, Suo­mes­sa ei ole mitään koordinaatiota.

  37. Pie­nen­kin kun­nan bud­jet­ti on 10 mil­joo­nan euron luok­kaa esim Savu­kos­kel­la aika tark­kaan 10 miloonaa

    Nor­maa­lin koti­ta­lou­den bud­jet­ti on luok­kaa 80000; jos­ta suu­rin osa ruokaan,asuntoon,ajtoon etc joten suur­ta har­kin­taa j osaa­mis­ta ei tarvita

    On eri asia pyö­rit­tää mui­den raho­ja ja jos vas­tuu on 10 mil­joo­naa niin kyl­lä sen hoi­ta­mi­seen taf­vi­taan ammattitaitoa

    Yksi osoi­tus ammat­ti­tai­don puut­tees­ta on, että näis­sä pik­ku­kun­nis­sa tar­jous­pyyn­nön ja sopi­muk­sen on teh­nyt voit­ta­nut palveluntarjoaja.

    Samoin hin­ta-arvio­na esi­te­tään sopi­muk­sen nimellishintaa,ei toteutunutta.

    Lun sote- ulkoi­suk­sis­sa puhu­taan nor­maa­lis­ti kym­me­nis­tä mil­joo­nis­ta niin lisä­työt voi­vat olla miljoonia.

    Niin­pä kus­tan­nus­ver­tai­lu teh­dään usein sopi­muk­sen nimel­li­sen hin­nan ja kun­nan oman tuo­tan­non kulun välillä.

    KunnN oma kulu­kin on tul­kin­na varainen,sillä moni­toi­mior­ga­ni­saa­tios­sa kulu­ja jyvi­te­tään hyvin yleis­luon­toi­ses­ti toiminnoille.

    Esim yleis­ku­luik­si luo­ki­tel­tu­ja pää­lu­vun mukaan

    Tämä kaik­ki vää­ris­tää vertailua

  38. Rai­mo K: Jot­ta kun­nan hoi­to- ja hoi­va-ala saa­tai­siin todel­la kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, tar­vit­tai­siin mit­ta­via inves­toin­te­ja – mut­ta luvas­sa on vain sääs­tö­jä – ja niin yksi­tyi­nen sek­to­ri jat­kaa rei­pas­ta kas­vu­aan ja – niin­kuin mai­nit­sit – inves­toin­ti­tah­ti on kova.

    Ja kos­ka jul­ki­sen puo­len tuot­ta­vuus on heik­ko, inves­toi­jil­le on luvas­sa tuh­dit voi­tot. Ja näyt­tää sil­tä, että ns. sote-uudis­tus tulee semen­toi­maan juu­ri tämän kehityksen.

    Sijoit­ta­jat pyr­ki­vät 1% voit­to­ta­voit­tee­seen kun van­hus­pal­ve­lu jne. mark­ki­noil­la on “kon­so­li­daa­tio­vai­he”. Ylel­lä FST:llä Spot­light-ohjel­mas­sa toi­mi­tus­joh­ta­ja ker­toi pari vuot­ta sitten. 

    Hal­paa rahaa on tar­jol­la, kyl­lä näil­lä rahoil­la voi teh­dä lie­väs­ti tap­piol­lis­ta toi­min­taa 5 vuot­ta, sit­ten pääs­tään rahastamaan

    Kon­so­li­daa­tio­vai­he” kil­pai­le­vat osuuk­sis­ta mark­ki­noil­la, jaka­vat mark­ki­noi­ta, lopul­ta 3 isoa tekee koko sai­raan­hoi­don, kup­paa­vat sit­ten 50% voit­toa lii­ke­vaih­dos­ta. Kyl­lä 5–10 vuot­ta voi­daan 1% voit­to­ta­voit­teel­la toi­mia, ulko­mais­ta rahaa on jät­ti­mäi­set mää­rät niil­lä voi ostaa koti­mai­sia palk­ka­so­tu­rei­ta Suomesta. 

    Yksi­tyi­nen sek­to­ri teh­köön kai­ken viih­teen ja jul­ki­nen kai­ken oikeas­ti tär­keät eli ihmis­ten perus­tar­pei­den hoidon. 

    Ihmis­ten perus­tar­pei­ta ei voi teh­dä yksi­tyi­ses­ti, nii­tä on pak­ko ostaa, kuten on kat­sas­tus­ta pak­ko ostaa. Jos on pak­ko ostaa, hin­ta on kor­kea, kaik­ki mitä irto­aa vie­dään jos on hir­veä pakko.

    Jul­kis­ta tuho­taan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä: rahaa lei­ka­taan, työn­te­ki­jöi­tä lei­ka­taan ja samal­la teh­dään orga­ni­saa­tio­muu­tok­sia. Reci­pe for disaster!

    Täy­del­li­sen var­mas­ti vuon­na 2025 voit­te tode­ta että 3 ter­veys­fir­maa omis­taa kai­ken sai­raan­hoi­don ja sai­ras­tu­mi­nen vie ihmi­sil­tä talot ja omai­suu­den. Jos yksityistetään.

  39. Lii­an van­ha: On eri asia pyö­rit­tää mui­den raho­ja ja jos vas­tuu on 10 mil­joo­naa niin kyl­lä sen hoi­ta­mi­seen taf­vi­taan ammattitaitoa

    Kyl­lä maa­lais­kau­pun­gin­kin joh­ta­jan las­ku­pää riit­tää seit­se­män nol­lan käsit­te­lyyn. En usko että ympä­ril­lä ole­va iso koneis­to tekee ihmi­sis­tä sen fik­sum­pia pyö­rit­tä­mään noi­ta nollia.

    Mokia voi teh­dä sekä pie­nes­sä että isos­sa koneis­tos­sa. Sekä suu­ris­sa että pie­nis­sä esiin­tyy sekä tuh­laus­ta että jär­ke­vää taloudenpitoa.

  40. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Yksi osoi­tus ammat­ti­tai­don puut­tees­ta on, että näis­sä pik­ku­kun­nis­sa tar­jous­pyyn­nön ja sopi­muk­sen on teh­nyt voit­ta­nut palveluntarjoaja.
    ‘snip’

    Näin se menee — oli ammat­ti­tai­toa tai ei.

  41. Pasi:
    ‘snip’
    Jul­kis­ta tuho­taan ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä: rahaa lei­ka­taan, työn­te­ki­jöi­tä lei­ka­taan ja samal­la teh­dään orga­ni­saa­tio­muu­tok­sia. Reci­pe for disaster!

    Täy­del­li­sen var­mas­ti vuon­na 2025 voit­te tode­ta että 3 ter­veys­fir­maa omis­taa kai­ken sai­raan­hoi­don ja sai­ras­tu­mi­nen vie ihmi­sil­tä talot ja omai­suu­den. Jos yksityistetään. 

    Tämä­hän se pelin hen­ki on täl­lä het­kel­lä — ja ns. sote-uudis­tus vain semen­toi nykytilanteen.

    Ainoa pelas­tus käsit­tääk­se­ni on Sak­san mal­li, joka tuo yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen sek­to­rin samal­le vii­val­le eli raha seu­raa poti­las­ta — myös jul­ki­sel­la puolella.

    Toi­nen vaih­toeh­to on, että jul­ki­nen sek­to­ri pik­ku­hil­jaa kuih­tuu eli yllä esi­tet­ty ske­na­rio toteutuu.

  42. Soi­nin­vaa­ra: ”Esi­mer­kik­si tehos­te­tus­sa pal­ve­lua­su­mi­ses­sa osto­pal­ve­lut oli­vat kes­ki­mää­rin 27 % omia pal­ve­lu­ja hal­vem­pia. Ero oli suu­rin Espoos­sa, 36 %. Ker­man­kuo­rin­nas­ta ei voi olla kysy­mys, kos­ka kun­ta osoit­taa asukkaat.

    Onko yksi­tyis­ten yri­tys­ten alem­pi kus­tan­nus­ta­so seu­raus­ta työn­te­ki­jöi­den riis­tos­ta? Jos näin oli­si, luu­li­si, että työ­voi­ma­pu­lan val­li­tes­sa yri­tys­ten oli­si vai­kea hank­kia työ­voi­maa ja kun­tien help­po, mut­ta tilan­ne on toi­sin päin.”

    Toi­min asu­mis­pal­ve­lu­ja tar­joa­vas­sa yri­tyk­ses­sä esi­mies­teh­tä­väs­sä ja ajat­te­lin tuo­da kes­kus­te­luun vähän käy­tän­nön koke­muk­sen tuo­maa tie­toa ja näke­mys­tä kun kes­kus­te­lu tun­tuu pyö­ri­vän mel­ko ylei­sel­la tasol­la vaik­ka Osmo sel­väs­ti kir­joi­tuk­se­saan nos­ti esil­le eri­tyi­ses­ti terveydenhoitoalan. 

    Ensin­nä­kin ker­man­kuo­rin­nas­ta; sitä tapah­tuu. Peri­aat­tees­sa toki kun­ta osoit­taa asuk­kaat mut­ta käy­tän­nös­sä vai­kea­hoi­toi­sim­mat hen­ki­löt hoi­de­taan edel­leen pää­asias­sa jul­ki­sel­la puo­lel­la tai mikä­li hoi­de­taan yksi­tyi­sel­lä niin vaa­dit­ta­vien lisä­re­surs­sien tar­ve näkyy kyl­lä myös hin­nas­sa (tosin tus­kin ”täys­mää­räi­se­nä”).

    Lisäk­si hoi­don koko­nais­kus­tan­nuk­sia ei voi täy­sin suo­raan ver­ra­ta kos­ka jul­ki­sel­la on lää­kä­ri­pal­ve­lut hoi­det­tu ”omas­ta takaa” eli on taval­laan suo­raan muka­na hin­nas­sa kun taas meil­lä lää­kä­ri­pal­ve­lut saa­daan perus­ter­vey­den­huol­los­ta ja vali­tet­ta­vas­ti jou­dum­me ensia­puun­kin tur­vau­tu­maan var­sin usein kos­ka aiko­ja ei perus­ter­vey­den­huol­los­ta saa riit­tä­vän nopeas­ti yhtään akuu­teis­sa tapauk­sis­sa (vaik­ka sanoin­kin että ker­man­kuo­rin­taa tapah­tuu niin meil­lä­kin on asuk­kaat iäk­käi­tä ja var­sin moni­sai­rai­ta). Disclai­me­ri­na sen ver­ran että en ole pereh­ty­nyt kuin­ka nois­sa Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mis­sä las­kel­mis­sa on huo­mioi­tu lää­kä­ri­pal­ve­lui­den kustannukset.

    Hen­ki­lö­kun­nan riis­tä­mi­ses­tä on vähän vai­kea suo­raan mitään kun asi­aa voi tar­kas­tel­la mones­ta näkö­kul­mas­ta mut­ta jos puhu­taan pel­käs­tään hoi­ta­jien pal­kois­ta ja lomae­duis­ta niin yksi­tyi­sel­lä molem­mat ovat pal­jon huo­nom­pia kuin jul­ki­sel­la. Esi­mer­kik­si mei­dän yksi­kös­sä mak­se­taan lähi­hoi­ta­jil­le kak­si G‑palkkaluokkaa parem­paa palk­kaa kuin mitä on sovel­let­ta­vas­sa TESis­sä sää­det­ty mini­mik­si (kai­kis­sa pai­kois­sa ei mak­se­ta) ja sil­ti lähi­hoi­ta­jan palk­ka on meil­lä pie­nem­pi kuin mini­mi jul­ki­sel­la. Myös lomat ovat huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mät kuin jul­ki­sel­la kos­ka jul­ki­sel­la lau­an­tait eivät kulu­ta loma­päi­viä mut­ta yksi­tyi­sel­lä kulut­ta­vat (aina­kin Yksi­tyi­sen sosi­aa­li­pal­ve­lua­lan TESis­sä, jota asu­mis­pal­ve­lut noudattavat).

    Se mik­si yksi­tyi­nen sek­to­ri yllä mai­ni­tuis­ta sekois­ta huo­li­mat­ta työn­te­ki­jöi­tä kiin­nos­taa on aika­lail­la juu­ri syyt mitä kom­men­toi­jat ovat tuo­neet esiin eli parem­pi joh­ta­mi­nen (koke­mus­ta löy­tyy myös ”rivi­hoi­ta­ja­na” molem­mil­ta puo­lin), jous­ta­vuus (pää­asias­sa jul­ki­sel­la hen­ki­lös­tö jous­ti mut­ta jos jous­to­ja tar­vit­tiin työn­te­ki­jöi­den suun­taan niin niis­tä sai aina vähin­tään­kin tais­tel­la), mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa sekä omaan työ­hön että myös laa­jem­min orga­ni­saa­tion toi­min­taan ihan eri pla­nee­tal­ta, jul­ki­sel­la ihan jär­je­tön mää­rä hal­lin­toa ja välie­si­mie­hiä joka käy­tä­nös­sä näkyi suo­rit­ta­val­la tasol­la kai­ken­lai­se­na perus­teh­tä­vää hait­taa­va­na puu­has­te­lu­na, kyt­tää­mi­se­nä tai pel­käs­tään puh­taa­na ajan­haas­kauk­se­na (var­sin­kin kir­jaa­mi­seen käy­tet­tä­vä aika kas­voi jat­ku­vas­ti, tosin osa täs­tä joh­tui ihan laki­uu­dis­tuk­sis­ta tai aina­kin sii­tä miten nii­tä sovel­let­tiin, viit­taan eri­tyi­ses­ti ns. raken­tei­seen kir­jaa­mi­seen). Lisäk­si tie­ten­kin se että lai­tok­sia on puret­tu ja poti­las­paik­ko­ja on vähen­net­ty tar­koit­taa myös että työ­pai­kat ovat siir­ty­neet ”auto­maat­ti­ses­ti” yksi­tyi­sel­le sektorille.

    Soi­nin­vaa­ra: ”Hoi­va­puo­lel­la pel­ko työt­tö­myy­des­tä on yhtä kum­mal­li­nen aja­tus kuin oli­si yri­tys sala­kul­jet­taa vod­kaa Suo­mes­ta Venä­jäl­le. Edes­sä on niin paha työ­voi­ma­pu­la että kaik­ki kyn­nel­le kyke­ne­vät pää­se­vät töi­hin. Työn­te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si ehdot­taa neu­vot­te­lu­ja jous­tois­ta, kos­ka työ­voi­ma­pu­lan olois­sa ne toi­mi­vat hen­ki­lö­kun­nan hyväksi. ”

    Tie­dän että Osmo tyk­kää tois­taa mant­raa hoi­toa­lan työ­voi­ma­pu­las­ta mut­ta tilan­ne ei aina­kaan tääl­lä Tam­pe­reen seu­dul­la ole todel­la­kaan yllä kuva­tun kal­tai­nen. Meil­tä hakee jat­ku­vas­ti hoi­ta­jia töi­tä vaik­ka työ­paik­kail­moi­tuk­sia ei ole ollut (toki net­ti­si­vuil­la on osoi­te johon voi avoi­mia hake­muk­sia lähet­tää). Vii­mek­si vii­me syk­sy­nä kun meil­le haet­tiin yhtä lähi­hoi­ta­jaa niin päte­viä hake­muk­sia tuli rei­lut kaksikymmentä. 

    Käy­tän­nös­sä ainoa mil­loin on pulaa on kun hae­taan opis­ke­lui­den olles­sa käyn­nis­sä alle 12 tun­nin varoi­tusa­jal­la teki­jää yksit­täi­siin aamu­vuo­roi­hin. Myös­kään MOLis­sa ei juu­ri haku­ja näy­tä ole­van. Koko Pir­kan­maal­la yhteen­sä yksi sai­raan­hoi­ta­jan sijai­suus ja kol­me lähi­hoi­ta­jan sijaisuutta.

    Toki tie­dän että myös Pir­kan­maan reu­na-alueil­la työ­voi­ma­pu­laa on aina­kin jos­sa­kin mää­rin mut­ta vähän vai­kea näh­dä miten esim. pari­kymp­pi­nen lähi­hoi­ta­ja saa­daan hou­ku­tel­tua pie­neen, kuo­le­vaan kun­taan jos­sa sen asumispalveluyksikön/vanhainkodin lisäk­si ei juu­ri muu­ta ole. Tai toki jos palk­ka on riit­tä­vän suu­rin mut­ta ei sel­lai­sia pal­kan­mak­sa­jia tai­da juu­ri olla. Käy­tän­nös­sä mie­lum­min jää­dään kau­pun­kiin teke­mään satun­nai­sia keik­ka­hom­mia, ali­työl­lis­ty­tään esi­mer­kik­si avus­tus­pal­ve­lu­ja tar­joa­vaan yri­tyk­seen (tie­dän myös sai­raan­hoi­ta­jia jot­ka ks. teh­tä­vis­sä ovat toi­mi­neet mel­ko pit­kiä­kin aiko­ja vaik­ka ter­vey­don­hoi­toa­lan kou­lu­tus­ta teh­tä­vis­sä ei vaa­di­ta) tai yksin­ker­tai­ses­ti vaih­de­taan alaa. 

    En ole kuul­lut että Tam­pe­reen lähet­ty­vil­lä oli­si ollut vai­keuk­sia hen­ki­lö­kun­nan saan­nis­sa jul­ki­sel­la­kaan puo­lel­la enää vii­me vuo­si­na, rei­lu 5v sit­ten oli. En tosin voi väit­tää että tun­ti­sin koko jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon tilan­teen edes tääl­lä Tam­pe­reen seu­dul­la mut­ta sil­tä osin kuin tun­nen niin työn­te­ki­jöi­tä riit­tää myös jul­ki­sel­le puolelle.

  43. Yli­opis­to- ja AMK-kau­pun­geis­sa ei nyt ihan hir­veä­tä työ­voi­ma­pu­laa pitäi­si olla, kos­ka oppi­lai­tos­ten idea­na on kou­lut­taa ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lö­kun­taa koko maan, ei pel­käs­tään yhden paik­ka­kun­nan, tarpeisiin.

    (tämä kos­kee yleen­sä kaik­ki alo­ja, insi­nöö­re­jä­kin löy­tää hel­poi­ten paik­ka­kun­nil­la, joil­la kou­lu­te­taan niitä)

    Kui­ten­kin myös oppi­lai­tos­paik­ka­kun­nil­la­kin työl­lis­tyy hyvin, kos­ka niis­sä on suu­ret sai­raa­lat, mut­ta se tar­koit­taa pät­kä­töi­tä. Pät­kiä kyl­lä riittää.

    Käy­tän­nös­sä mie­lum­min jää­dään kau­pun­kiin teke­mään satun­nai­sia keik­ka­hom­mia, ali­työl­lis­ty­tään esi­mer­kik­si avus­tus­pal­ve­lu­ja tar­joa­vaan yri­tyk­seen (tie­dän myös sai­raan­hoi­ta­jia jot­ka ks. teh­tä­vis­sä ovat toi­mi­neet mel­ko pit­kiä­kin aiko­ja vaik­ka ter­vey­don­hoi­toa­lan kou­lu­tus­ta teh­tä­vis­sä ei vaa­di­ta) tai yksin­ker­tai­ses­ti vaih­de­taan alaa.”

    Keik­ka­hom­mia­kin kyl­lä riittää.

    Nimi­mer­kil­lä “koke­mus­ta perhepiirissä”

  44. Tus­kin­pa ne kun­nat kyke­ne­vät uudis­tu­maan, kos­ka eivät suo­ma­lai­set­kaan sii­hen kykene.

    Suo­ma­lai­set aivo­pes­tiin kaap­pi­kom­mu­nis­teik­si 1900-luvul­la SPD:n toi­mes­ta ja he eivät kes­tä markkinataloutta.

    Suo­ma­lai­set halua­vat kom­mu­nis­ti­sen suun­ni­tel­ma­ta­lou­den, jos­sa kaik­ki työs­ken­te­le­vät valtiolla.

  45. Totuus sat­tuu:
    Tus­kin­pa ne kun­nat kyke­ne­vät uudis­tu­maan, kos­ka eivät suo­ma­lai­set­kaan sii­hen kykene.

    Suo­ma­lai­set aivo­pes­tiin kaap­pi­kom­mu­nis­teik­si 1900-luvul­la SPD:n toi­mes­ta ja he eivät kes­tä markkinataloutta.

    Suo­ma­lai­set halua­vat kom­mu­nis­ti­sen suun­ni­tel­ma­ta­lou­den, jos­sa kaik­ki työs­ken­te­le­vät valtiolla.

    Monil­la kun­nil­la tun­tuu ole­van lii­kaa­kin uudis­tu­mis­ky­kyä. Val­tio moit­tii, kun ne uudis­ta­vat sote­aan talou­del­li­sem­mak­si odot­ta­mat­ta val­ton aja­maa kol­lek­ti­vi­soin­tia. Kyse on pal­jol­ti sii­tä, että kun­nat usko­vat val­tion junai­le­mien “uudis­tus­ten” ole­van uudis­tuk­sia epä­ta­lou­del­li­sem­paan ja kar­sit­tu­jen pal­ve­lui­den suun­taan. Usko­vat siis pys­ty­vän­sä parem­piin uudis­tuk­siin itse, ja myös toi­mi­vat ripeästi.

  46. Totuus sat­tuu:
    Tus­kin­pa ne kun­nat kyke­ne­vät uudis­tu­maan, kos­ka eivät suo­ma­lai­set­kaan sii­hen kykene.

    Suo­ma­lai­set aivo­pes­tiin kaap­pi­kom­mu­nis­teik­si 1900-luvul­la SPD:n toi­mes­ta ja he eivät kes­tä markkinataloutta.

    Suo­ma­lai­set halua­vat kom­mu­nis­ti­sen suun­ni­tel­ma­ta­lou­den, jos­sa kaik­ki työs­ken­te­le­vät valtiolla. 

    Onko SPD eli Sozial­de­mo­kra­tische Par­tei Deutsch­lands teh­nyt aivo­pe­sua Suomessa?
    Ja aivo­pes­syt koo­koo­mus­lai­set, kes­kus­ta­lai­set, per­sut, kris­til­li­set jne. Mihin tut­ki­muk­seen mah­taa perustua?

  47. Entä­pä kun­tien tulo­puo­len uudis­ta­mi­nen? Lues­ke­lin pin­taa­raa­pai­sut David Ricar­don ja Adam Smit­hin wiki­pe­dia-artik­ke­leis­ta kun mie­tin pitäi­si­kö aloit­taa seu­raa­va­na kir­ja­na jäl­kim­mäi­sen vas­ti­kaan suo­men­net­tu Wealth of Nations.

    Nuo kun lukai­si, niin herä­si väki­sin­kin kysy­mys, että mik­si kun­nat eivät ole vaih­ta­neet kun­nal­lis­ve­roa kiin­teis­tö­ve­roon pää­asial­li­se­na tulo­jen­ke­räys­muo­to­na? Toki Hel­sin­ki vähän on koit­ta­nut siir­tyä tuo­ta koh­den kes­kit­ty­mäl­lä vuo­kra­tont­tien käyt­töön, mut­ta se on kui­ten­kin näper­te­lyä ver­rat­tu­na sii­hen mikä oli­si mah­dol­lis­ta. Kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­män lisäyk­sil­lä voi­tai­siin halut­taes­sa las­kea mer­kit­tä­väs­ti kunnallisveroastetta.

    Vero­tuk­sen pain­opis­teen muut­ta­mi­nen työs­tä koh­ti kiin­teis­tö­jen wind­fall voit­to­jen vero­tus­ta tehos­tai­si maan käyt­töä ja lisäi­si työn teon kan­nus­tei­ta. Eten­kin pie­ni­palk­kai­sil­le kun­na­lis­ve­ro on ainoa mer­kit­tä­vä työ­tu­loon koh­dis­tu­va vero (elä­ke­mak­su­jen lisäksi).

  48. Sepi:
    ‘snip’
    Nuo kun lukai­si, niin herä­si väki­sin­kin kysy­mys, että mik­si kun­nat eivät ole vaih­ta­neet kun­nal­lis­ve­roa kiin­teis­tö­ve­roon pää­asial­li­se­na tulo­jen­ke­räys­muo­to­na? Toki Hel­sin­ki vähän on koit­ta­nut siir­tyä tuo­ta koh­den kes­kit­ty­mäl­lä vuo­kra­tont­tien käyt­töön, mut­ta se on kui­ten­kin näper­te­lyä ver­rat­tu­na sii­hen mikä oli­si mah­dol­lis­ta. Kiin­teis­tö­ve­ro­ker­ty­män lisäyk­sil­lä voi­tai­siin halut­taes­sa las­kea mer­kit­tä­väs­ti kunnallisveroastetta.
    ‘snip’

    Laki kiel­tää. Ylei­nen kiin­teis­tö­ve­ro on 0,80%–1,55%, vaki­tui­sen asun­non 0,37%-0,80%.

  49. Hel­sin­gis­sä asuin­ne­liöi­den arvot ovat poik­keuk­set­ta luok­kaa 5000–8000e/asuinneliö, joten tap­piin vedet­ty vero oli­si 3,3e/m²/kk — 5e/m²/kk.

    Vero­tusar­von las­ken­ta tai­taa vain olla hie­man ala­kant­tiin, puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että Hel­sin­kin on sää­tä­nyt veron mini­mi­ta­sol­le. Joka tie­tys­ti kan­nat­te­lee kiin­teis­tö­jen arvo­ja, jota asun­to­jen omis­ta­jat tie­ten­kin kannattavat.

    http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kiinteistovero/Kiinteistoveroprosentit(9216)
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051142

  50. QTC:
    Rai­mo K: “Ota­pa huo­mioon, että työ suur­keit­tiös­sä tai sii­vouk­ses­sa on fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa, ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den tai lää­kä­rien työ ei ole”

    Fyy­si­ses­ti kuor­mit­ta­vaa? Miten niin? Sii­vous­ta näen joka päi­vä työ­pai­kal­la­ni eikä kukaa kuu­raa lat­tioi­ta pol­vil­laan. Lep­poi­saa sisä­työ­tä se on. Ja tus­kin­pa keit­tiös­sä­kään sian­ru­ho­ja nos­tel­laan kat­ti­laan. Kar­keas­ti yleis­täen alem­mil­la kou­lu­tus­ta­soil­la työ­mo­ti­vaa­tion nyt vaan on huo­nom­pi ja työ­mo­raa­li “jous­ta­vam­paa”.

    (Mai­nit­ta­koon, että omat van­hem­pa­ni oli­vat val­tiol­la töis­sä ja vai­mo­ni äiti sekä täti Van­taan kau­pun­gil­la, joten tie­dän, että jul­ki­sel­la puo­lel­la enem­mis­tö on tun­nol­lis­ta väkeä, mut­ta toi­saal­ta kuu­lin jut­tu­ja myös toi­sen­lais­ta työntekijöistä.)

    Lii­an van­ha: “Jul­ki­sel­la työn­te­ki­jöis­tä 80% on naisia’joten sai­fas­päi­viä­kin ker­tyy sukuo­li­ja­kau­man mukaan enemmän”

    Saman alan yksi­tyi­ses­sä fir­mas­sa on myös nai­sia, jot­ka ehkä mie­hiin ver­rat­tu­na sai­ras­ta­vat enem­män, mut­ta juki­sen puo­len nai­siin ver­rat­tu­na vähem­män. Kas kun seu­raa­vis­sa YT:ssa lint­sa­rit kyl­lä muis­te­taan. Kun­nil­la­han ei ole tapa­na irtisanoa.

    Tie­däm­me, että saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta kukaan ei tin­gi vaik­ka ampui­si itse­ään jal­kaan. Niin­pä kun­nil­le jää ainoak­si vaih­toeh­dok­si ulkois­ta­mi­nen. Esim. Espoo on sil­lä tiel­lä. Ihmet­te­len mik­si vasem­mis­ton val­tuu­te­tut vas­tus­ta­vat ulkois­ta­mis­ta. Val­tuu­tet­tu­jen­han pitäi­si ajaa kun­ta­lais­ten eikä työn­te­ki­jöi­den etua. Tai­ta­vat olla kun­nal­la itse töis­sä niin­kuin vali­tet­ta­van suu­ri osa kaik­kien kun­tien valtuutetuista. 

    Nuo ‘saa­vu­te­tut edut’ ovat nyky­ti­lan­tees­sa (alal­la kuin alal­la) kuin lii­an suu­rek­si kas­va­nut para­siit­ti­po­pu­laa­tio. Sel­lai­sen hää­tä­mi­sek­si tar­vi­taan vain kun­non mato­kuu­ri. Pitää vain las­kea (taak­se­päin), mitä vii­mei­sim­piä etu­ja tulee pois­taa, jot­ta talou­tem­me saa­daan jäl­leen tasa­pai­noon, jos nykyi­seen mal­liin ei ole varaa.

    Maas­sam­me on elet­ty myös kym­me­nen, vii­si­tois­ta ja kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten (ja aiem­min­kin). Jos sil­loin oli mah­dol­lis­ta elää tääl­lä, mik­si nykyis­ten etu­jen palaut­ta­mi­nen aiem­mal­le (ja kes­tä­väm­mäl­le) tasol­le ei muka oli­si mah­dol­lis­ta? Toki uudis­tuk­sil­la voi­daan (on siis mah­dol­lis­ta) saa­da vie­lä enem­män­kin aikaan, vai onko?

Vastaa käyttäjälle T. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.