Polkupyörämielenilmaisu liikenneväkivaltaa vastaan

Sun­nun­taina klo 12–14 on polkupyöräil­i­jöi­den mie­le­nil­maisu kuolleen pyöräil­i­jän muis­tok­si, jon­ka päälle autoil­i­ja ajoi silmin­näk­i­jöi­den mukaan tahal­laan keskivi­ikkona Tullinpuomissa.

Lisäti­eto­ja tästä.

Levit­täkää tietoa!

157 vastausta artikkeliin “Polkupyörämielenilmaisu liikenneväkivaltaa vastaan”

  1. Pyöräil­i­jän pahin viholli­nen: vähän koulutet­tu, alim­mas­sa tulode­si­ilis­sä ja iältään noin 50–90 vuo­tias mies.

  2. Voisiko tämän mie­le­nil­maisun ulot­taa myös koske­maan 4–50 km/h painavia bodaripyöräil­i­jöitä koske­vak­si? Ainakin Helsingis­sä on jo pitkään ollut hen­gen­vaar­al­lista olla jalankulk­i­ja “yhteisil­lä” virk­istyskäyt­töön tarkoite­tu­il­la kävely/jalankulkijateillä. Mm Oulunkylästä tiedän tapauk­sen jos­sa van­hempi rou­vashenkilö tuli p‑pyöräilijän yli­a­ja­mak­si suo­jatiel­lä ja olisi mene­htynyt ilman kirur­gin apua. Pyöräil­i­jä pak­eni paikalta. Vas­taavia vaarati­lantei­ta olen näh­nyt itsekin.

    Tri­at­lon­har­joit­telu pitää saa­da kiel­letyk­si näil­lä yhteisil­lä tai vierkkäisil­lä teillä.

  3. Toivon tur­val­lista liiken­nekult­tuuria ja suurem­paa välit­tämisen ilmas­toa Helsinkiin.

  4. En tunne kaikkia yksi­tyisko­htia, mut­ta eikö tuol­la osu­udel­la vilka­s­ta Man­ner­heim­inti­etä ole pyöräti­etä? Jos siel­lä ei sel­l­aista vielä ole, se (/ne) lie­nee syytä tehdä viimeistään nyt, tai ava­ta kokon­aan toinen, kor­vaa­va ja tur­val­lisem­pi reit­ti, jos se suinkin on mah­dol­lista, jot­ta pyöräil­i­jät säästy­i­sivät vas­taav­il­ta tapauk­sil­ta jatkos­sa. Itse en uskaltaisi pyöräil­lä ainakaan Helsin­gin kaikkein vilka­sli­iken­teisim­mil­lä kaduilla.

    Liiken­teessä tarvi­taan tur­val­lisu­u­den takaamisek­si vain yhteis­peliä ja liiken­nesään­tö­jen nou­dat­tamista, sekä, juuri niin, malt­tia. Provosoin­tia har­ras­taville tai kovin hel­posti provosoituville se (liikenne) on ker­takaikkisen väärä paik­ka ainakin vääristynei­den asen­tei­den ilmaisuun.

    1. Pyöräti­estä ei ole apua, jos joku ajaa päälle tahallaan.
      Jos ampuu jonkun kadul­la kuo­li­aak­si haulikol­la vaik­ka tarkoi­tus oli vain vähän pelotel­la, kuin­ka pitkäk­si aikaa ote­taan aseenkan­tolu­pa pois? Voiko sitä ylipään­sä saa­da koskaan takaisin? Kort­ti pois nyt ainakin elin­iäk­si, jos ei hal­litse hermojaan.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyöräti­estä ei ole apua, jos joku ajaa päälle tahallaan.

    Tok­i­han pyöräti­estä on apua. Jos fil­lari on pyörätiel­lä ja autoil­i­ja autokaistal­la, niin tör­mäys­tä ei satu.

    Sitä en tiedä, mikä tässä on ollut tilanne eli sat­tuiko tuo yli­a­jo paikalla, jos­sa on pyörätie ja ajoiko pyöräil­i­jä sitä vai ei.

    Niin tai näin, päälle ajamiseen ei ole oikeu­tus­ta koskaan. Yksi autoil­i­ja on sen nyt oppinut.

  6. Man­skul­la on pyörätie, mut­ta uhri pol­ki Tukhol­mankat­ua ja olisi kään­tynyt seu­raavak­si Man­ner­heim­intien pyörätielle. Uutis­ten mukaan Tukhol­mankadulle on tulos­sa pyöräti­et (vai ‑kai­stat?) parin vuo­den sisällä.

  7. 1900-luvun esim. Ran­skas­sa ei ollut mitään liiken­nesään­töjä (aiheesta näemme hausko­ja videoita). Sään­tö­jen tul­tua voimaan onnet­to­muudet vähenivät. Suomen pyöräteil­lä eletään edelleen sitä van­hempaa Ran­skan mallia — useim­mil­la pyöräteil­lä oikea­ta ja vasen­ta ei ole väreil­lä selvitet­ty, ei ole ker­rot­tu, kumpaa puol­ta suositel­laan käveli­jöille ja pyöräil­i­jöille. On aiheutunut sekaan­nus­ta: pyöräil­i­jä soit­taa kel­loa, niin käveli­jät, esim. nuoret naiset sinkoil­e­vat eri puo­lille las­tenkär­ry­jen kanssa, siis vuorotellen oikealle ja vasem­malle. Onko hal­li­tus puut­tumas­sa tähän ongelmaan?

  8. pent­ti kallio:
    1900-luvun esim. Ran­skas­sa ei ollut mitään liiken­nesään­töjä (aiheesta näemme hausko­ja videoita). Sään­tö­jen tul­tua voimaan onnet­to­muudet vähenivät. Suomen pyöräteil­lä eletään edelleen sitä van­hempaa Ran­skan mallia – useim­mil­la pyöräteil­lä oikea­ta ja vasen­ta ei ole väreil­lä selvitet­ty, ei ole ker­rot­tu, kumpaa puol­ta suositel­laan käveli­jöille ja pyöräil­i­jöille. On aiheutunut sekaan­nus­ta: pyöräil­i­jä soit­taa kel­loa, niin käveli­jät, esim. nuoret naiset sinkoil­e­vat eri puo­lille las­tenkär­ry­jen kanssa, siis vuorotellen oikealle ja vasem­malle. Onko hal­li­tus puut­tumas­sa tähän ongelmaan?

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyöräti­estä ei ole apua, jos joku ajaa päälle tahallaan.
    Jos ampuu jonkun kadul­la kuo­li­aak­si haulikol­la vaik­ka tarkoi­tus oli vain vähän pelotella, 

    En ver­taisi tapaus­ta vielä näi­den tieto­jen perus­teel­la haulikol­la ampumiseen.

  10. Tapauk­sen osalta olisi syytä tehdä selväk­si tapah­tuma­paik­ka, jon­ka tark­ka piir­ros kaistoi­neen kaikki­neen aut­taisi parem­min sitä hah­mot­ta­maan. Onnet­to­muus sat­tuikin siis ilmeis­es­ti Tukhol­mankadun päässä. Miten tapauk­sen autoil­i­ja ja pyöräil­i­jä (sekä muut kulku­pelit) tuol­la todel­la liikkui­v­at on myös olen­naista, samoin muun liiken­teen, sekä jalankulk­i­joiden, pyöräil­i­jöi­den ja ajoneu­vo­jen sijain­nit ja liikkeet. 

    Aamun lehden (HS/15.8.2015) sivun A2 val­oku­vas­ta päätellen on Tukhol­mankadun päässä, ennen Man­ner­heim­inti­etä kak­si ajokaistaa raitio­vaunupysäkin jäl­keen. Val­oku­vas­sa näkyy myös niiden rin­nal­la bus­si 551, ikäänkuin oma­l­la (kol­man­nel­la) kaistal­laan, joka kuitenkin päät­tyy juuri ennen risteystä. Se ei tai­da kuitenkaan olla varsi­nainen ajokaista, mut­ta onko tuos­sa kah­den ajokaista lisäk­si, niiden vier­essä myös bussipysäkki? 

    Val­oku­vas­sa (HS:n paper­ile­hden sivul­la A2) näkyy lisäk­si osa liiken­neval­opy­lväästä, joka ainakin pysäk­iltä(?) lähtevän bussin on kier­ret­tävä, samoin ilmeis­es­ti Man­ner­heim­intien pyörätielle Tukhol­mankadul­ta pyrkivän pyöräil­i­jän, jos katukiveyk­sen reuna on loiven­net­tu pyöräil­i­jöitä varten vain Man­ner­heim­intien jalka­käytävän ja pyörä­tien kohdalla. 

    Tuo paik­ka näyt­tää em. kuvan perus­teel­la todel­la vaar­al­liselta, varsinkin, jos sitä kat­soo pyöräil­i­jän kannal­ta ja miet­tii, minkälaista ajo­rataa ja nopeut­ta käyt­täen tulee ao. loivaa mäkeä alas ajaa päästäk­seen kään­tymään Man­ner­heim­intien pyörätielle, oikealle. 

    Jos pyöräl­lä on nopeut­ta, ei tuos­sa ilmeis­es­ti voi aloit­taa kään­nöstä (Tukhol­mankadun suun­nas­ta tul­lessaan) aivan ajo­radan reunal­ta. Mikäli katu­ti­la olisi aivan tyhjä, pyrk­isin ehkä pyöräil­i­jänä itse ennakoimaan kään­nöstä aloit­ta­mal­la se ao. ajokaistan keskeltä.

    Jos taas pyörän nopeus on hidas, voi sen kään­tösäde olla jyrkem­pi, jol­loin pyöräil­i­jän etäisyys ajo­radan reunas­ta voi olla pienem­pi, mut­ta täl­löin ei pyöräil­i­jän tas­apaino voi olla yhtä hyvä kuin jos pyöräl­lä olisi nopeut­ta enem­män. Muun kevyen (ja auto-) liiken­teen määrä tekee paikan ja siinä liikku­misen heille ilmeis­es­ti todel­la han­kalak­si ja, tietyin edel­ly­tyksin, jopa hengenvaaralliseksi.

    Henkilöau­ton tul­lessa tuol­ta Tukhol­mankat­ua alas on syytä tarkastel­la kaistan val­in­taa, ja ryh­mit­tymisen ajoi­tus­ta. Mis­sä vai­heessa tulee autoil­i­jan vali­ta vasen, mil­loin oikea ajokaista? 

    Olen tuol­ta ajanut autol­la viimek­si ehkä noin vuosi sit­ten, mut­ta ajo­jär­jeste­lyi­den kaikkia yksi­tyisko­htia en aivan tarkkaan muista. Sen kyl­lä muis­tan parhait­en, että ao. risteysalue ja oikea kaistan val­in­ta ja ryh­mit­tymi­nen oli tuol­la han­kalaa, olit sit­ten jatka­mas­sa Pasi­lan suun­taan tai kohti keskus­taa. Jos paikalla on liiken­net­tä paljon, voi autoil­i­jakin joutua tekemään siel­lä kaistan­vai­h­don, tilanteen niin sal­lies­sa, joskus varsin ripeästi. 

    Pitänee myös ottaa huomioon, että se, mitä ihmi­nen muis­taa havait­semisen­sa perus­teel­la, on aina ihmis­mie­len tulk­in­ta siitä mitä havait­si. Valitet­tavasti. Iltapäiväle­hdet (tai toimit­ta­jat) eivät ehkä tätä psykolo­gian näkökul­maa kovin hyvin tunne. Liiken­nep­sykolo­giakin on oma alansa.

    Onnet­to­muustapaus­ta näkemät­tä ja sen kaikkia yksi­tyisko­htia ja paikan kaikkia tieto­ja tarkoin tun­tem­at­ta voi kovin jyrkkä kan­nan­ot­to olla ennenaikaista. Poli­isi tutkikoon tapauk­sen kunnolla.

    1. Auto ja pyörä läh­tivät molem­mat val­oista. Silmin­näk­i­jöi­den mukaan Auto jäi vihreis­sä odot­ta­maan, että pyörä ohit­taa tämän oikeal­ta ja sen jäl­keen kiilasi pyörän tahal­laan nurin. Täl­laiseen käyt­täy­tymiseen on vähän vaikea liiken­nesu­un­nit­telul­la vaikuttaa.

  11. Kari N: En ver­taisi tapaus­ta vielä näi­den tieto­jen perus­teel­la haulikol­la ampumiseen.

    Aivan. Pien­tä varovaisu­ut­ta ennen kuin tuomi­taan yli­a­ja­ja katukokouksessa.

    Mielu­um­min “pyöräi­lyn tur­val­lisu­u­den puoles­ta” kuin (oletet­tua) “liiken­neväki­val­taa vastaan”.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Auto ja pyörä läh­tivät molem­mat val­oista. Silmin­näk­i­jöi­den mukaan Auto jäi vihreis­sä odot­ta­maan, että pyörä ohit­taa tämän oikeal­ta ja sen jäl­keen kiilasi pyörän tahal­laan nurin. Täl­laiseen käyt­täy­tymiseen on vähän vaikea liiken­nesu­un­nit­telul­la vaikuttaa. 

    Vaik­ka tapaus on kauhis­tut­ta­va, pureske­len vielä het­ken aikaa mik­si juuri tämä tapaus aikaansaa voimakas­ta samais­tu­mista ja tarvet­ta pohtia yhteiskun­nal­lisi­akin rak­en­tei­ta. Olenko väärässä, että tapaus oli yhtä sat­tuman­varaista kuin muukin katuväkivalta?

    1. Ehkä reak­tio johtuu siitä, että saman­laisia, mut­ta läheltä piti tapauk­sek­si jääneitä tilantei­ta on aika usein. Osa tahal­lisia, osa autoil­i­jan osaamattomuutta.

  13. Voisin osal­lis­tu­akin jos mie­le­nil­mauk­sen kohteena olisi liiken­nerai­vo ja jous­ta­mat­to­muus ylipäätään, eli myös pyöräil­i­joiden toimes­ta har­rastet­tuna. Pyöräi­lypi­ireis­sä esi­in­tyy jonkun ver­ran (esim fil­lar­i­foo­ru­mil­la) yksisilmäistä ajat­telua että kaik­ki autoil­i­jat ovat asen­nevam­maisia idioot­te­ja ja jokainen tilaisu­us “oike­as­sa olemiseen” pitää käyt­tää riip­pumat­ta siitä varaan­taako se oman tai muiden turvallisuuden. 

    Toki ihan saman­laista puupäisyyt­tä esi­in­tyy myös auton ratis­sa ja kun kak­si täl­läisel­lä asen­teel­la varustet­tu ihmistä kohtaa liiken­teessä niin sop­pa on valmis. Ihan hei­dän kulku­peleistään riippumatta. 

    Olen itse joutunut viimeisen parin vuo­den aikana “liiken­neraivon” (hais­tat­telua, keskisor­men näyt­tämistä, mie­lenosoituk­sel­lisia ohi­tuk­sia kovaa läheltä) kohteek­si puolen tusi­nan ker­taa ja raivoa­jien joukkoon on mah­tunut aika tas­a­puolis­es­ti autoil­i­joi­ta ja pyöräil­i­jöitä. Viimek­si kk sit­ten “jäin jumi­in” autol­la osit­tain suo­ja­tien päälle. Toki tätä edel­si pieni vir­hearvio oma­l­ta puoleltani, mut­ta kun tilanne oli pääl­lä niin siinä sitä seis­ti­in. Ei päässyt liiken­net­tä vaaran­ta­mat­ta eteen eikä taakse päin. Har­mit­ti, mut­ta onnek­si siinä ei tarvin­nut seistä kuin muu­ta­ma kym­men­tä sekun­tia ja tilaa jäi sen ver­ran että suo­jati­etä kulke­va ris­teävä kevyt liikenne mah­tu­isi pienel­lä koukkauk­sel­la hyvin ohi. Kuitenkin ris­teävää klv:tä aja­neen “kil­pa­pyöräil­i­jän” reak­tio yllät­ti täysin. Kasvot raivos­ta vään­tyneinä tämä tiimi­a­su­un pukeu­tunut sankari heilut­ti keskisormeaan ja huu­ti syl­ki lentäen hais­tuk­sia ohi men­nessään. Eri­tyis­es­ti tämä huvit­ti kun olen itse joutunut samal­la tiel­lä pyöräl­lä ajaes­sani autoil­i­jan vas­taa­van­laisen purkauk­sen kohteek­si. Autoil­i­jaa ilmeis­es­ti har­mit­ti sil­loin se, että ajoin maantien reunaa enkä vier­essä kulkenut­ta muu­ta­man sadan metrin mit­taista kuop­paista pyörä­tien pätkää. 

    En halua puo­lus­tel­la kuolonko­lar­in aiheut­tanut­ta autoil­i­jaa mitenkään, mut­ta lehti­ti­eto­jen mukaan nokit­telu pöräil­i­jän ja autoil­i­jan välil­lä oli läht­enyt kär­jistymään kun pyöräil­i­jä oli näyt­tänyt autoil­i­jalle keskisormea. Var­masti sormimerkkiä oli edeltänyt joku tilanne ja ehkä hais­tat­telu elein oli ihan paikallaan, mut­ta ei voi vält­tyä ajatuk­selta että jos jom­pi kumpi osa­puoli olisi älyn­nyt katkaista eskalaa­tioketjun niin tuo kuole­ma olisi saatet­tu välttää. 

    Omakin matkan­teko on mukavam­paa kun opet­telee ole­maan provosoi­tu­mat­ta joka ker­ta kun liiken­teessä hiertää. 

    Ter­veisin: “25 tkm liiken­teessä tänä vuon­na ja siitä nelinu­meroinen osu­us fillarilla”

  14. Toki pyöräil­i­jöil­läkin monil­la on totut­telemista liiken­teeseen. Mon­et pyöräil­i­jät eivät tun­nu tajua­van omaaa vauh­tiansa, ja risteyk­si­in tul­laan jär­jetön­tä vauh­tia. Monil­la on myös vaikeuk­sia osa­ta väistää oikeal­ta tule­via autoja.

    Pyöräil­i­jöi­den olisi syytä ymmärtää, että risteyk­sis­sä pitää hidastaa.

  15. “Osa tahal­lisia, osa autoil­i­jan osaamattomuutta.” 

    Ja mikään osako ei ikinä pyöräil­i­jöi­den itsen­sä aiheuttamia? 

    Tuo autoil­i­ja, joka Man­skun kuole­man­ta­pauk­sen aiheut­ti, sietää saa­da ran­gais­tuk­sen­sa raskaim­man mukaan. Mut­ta älkää nyt kuitenkaan lyökö mei­hin _muihin_ autolla(kin) sil­loin täl­löin ajavi­in samaa leimaa. Osan­ot­toni uhrin omaisille!

  16. Itse aje­len paljon kaupungis­sa sekä henkilöau­tol­la että polkupyöräl­lä. Lähtöko­h­ta on aina se, että heikom­pi­en oikeuk­sia ei pol­je­ta, eli yritän aina ottaa jalankulk­i­jat huomioon ja autoil­lessa pyöräilijät. 

    Virheitä sat­tuu liiken­teessä kaikille ja autol­la ajaes­sa on mon­esti vaikea huo­ma­ta nopeasti liikku­via pyöräil­i­jöitä. Har­voin tämä johtaa vaarati­lanteisi­in, kos­ka sel­l­aisia pyöräil­i­jöitä, jot­ka luot­taisi­vat autoil­i­joi­hin, ei käytän­nössä ole. Siinä nimit­täin menet­tää ter­veyten­sä tai jopa henken­sä nopeasti. 

    Liiken­teessä on sen sijaan paljon pyöräil­i­jöitä, jot­ka eivät piit­taa sään­nöistä vaan suhaa­vat läpi punais­ten, aja­vat ajo­radal­la, vaik­ka pyörätie kul­kee vier­essä ja käyt­tävät tilaa muutenkin luo­vasti. Se on min­un puolestani ihan ok, kun­han ei aiheuteta vaaraa tai hait­taa muille, mut­ta moni autoil­i­ja tun­tuu ahdis­tu­van siitä, että kevyt liikenne ei nou­da­ta sään­töjä. Juuri tois­sa viikol­la tulin ken­tältä tak­sil­la koti­in ja todis­tin kuin­ka kus­ki kiihdyt­ti tahal­laan kohti suo­ja­tien punaisil­la ylit­täneitä jalankulk­i­joi­ta. Tote­si vielä perään, että hän­tä ärsyt­tää, kun jalankulk­i­jat eivät nou­da­ta sään­töjä. Hänen on kuulem­ma pakko, kos­ka kort­tia ei ole varaa menet­tää. Täysin käsit­tämätön asenne. Miten se on autoil­jal­ta pois, että jalankulk­i­ja ylit­tää tyhjän tien punaisilla?

    Toinen asia, mitä on vaikea käsit­tää, on autoil­i­joiden pakono­mainen tarve ohit­taa pyöräil­i­jä sil­loinkin, kun pyöräiljä ajaa ajo­radal­la ylinopeut­ta. Kan­takaupungis­sa on paljon 30 ja 40 km/h nopeusra­joituk­sia. Maantiepyöräl­lä pääsee tuol­laista vauh­tia hel­posti. Silti autoil­i­joil­la on tarve ohit­taa, vaik­ka olisi ahdas­ta. Tätä voi kukin men­nä kokeile­maan esim. Hes­pe­ri­ankadulle Eliteltä kohti Manskua.

    Välil­lä noi­ta kanssali­ikku­jia on kovin vaikea ymmärtää. Veren­paine kohoaa, ei vain siitä, että joutuu luop­umaan oikeuk­sis­taan, vaan myös siitä, että joku onnis­tuu liikku­maan suju­vasti sään­töjä rikkoen mut­ta muiden oikeuk­sia polke­mat­ta ja vaaraa aiheuttamatta.

    1. Sille, jos joku päät­tää ajaa polkupyörän kumoon tahal­laan ei oikein voi liiken­neym­päristöä paran­ta­mal­la mitään. Vaar­al­lis­in­ta tila­sot­jen mukaan on tilanne, jos­sa pyöräil­i­jä ajaa kak­sisu­un­taista pyöräti­etä kadun vasen­ta puol­ta ja auto tulee kolmion takaa kat­soen vase­malle, mut­ta ei oikealle. Sik­si Hel­swingis­sä pyritään tästä eteen­päin tekemään pyöräteitä yksisu­un­taisia. Se on tarpeen jo sik­sikin, että pyöräteil­lä on nyky­isin usien ruuhkaa ja vas­taan­tuli­jan sivu­ut­ta­mi­nen parin kuymme­nen sentin tur­va­mar­gin­aalil­la ei ole turvallista.

  17. Pyöräil­i­jöitä kohtaan olisi paljon helpom­pi tun­tea sym­pa­ti­aa, jos niin suuri osa heistä ei rikkoisi tahal­laan kaikkia liiken­nesään­töjä ja kaiken aikaa. Jos joku mak­saisi euron jokaises­ta havai­tus­ta fil­lar­istin liiken­ner­ikko­muk­ses­ta, olisi meikäläi­nenkin jo vauras­tunut mukavasti. Pyöräil­lään jalka­käytäväl­lä, aje­taan sään­nön­mukaises­ti päin punaisia aina kun se on mah­dol­lista, ei käytetä pyöräti­etä vaik­ka se olisi metrin päässä jne. Ter­veiset vain sille hep­ulle, joka ajoi pääl­leni taan­noin suo­jatiel­lä vai­hdet­tuaan odot­ta­mat­ta ajo­su­un­taa ja kiitok­sek­si kirosi min­ut alimpaan helvettiin.

    Joskus tun­tuu siltä, että pyörän nopeus saa pyöräil­i­jän aivois­sa aikaan jonkin­laisen ali­jäähtymisen tilan, jos­ta seu­raa mm. värisokeus ja liiken­nemerkkien tunnistamattomuus.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Sille, jos joku päät­tää ajaa polkupyörän kumoon tahal­laan ei oikein voi liiken­neym­päristöä paran­ta­mal­la mitään. 

    Tietenkin voidaan. Polkupyöräi­ly kaupunkiym­päristössä tulee kieltää.

    Liiken­nesään­töjä tuntemattomat/piittaamattomat pyöräil­i­jät aiheut­ta­vat jatku­via vaarati­lantei­ta jalankulk­i­joille, minkä lisäk­si he hidas­ta­vat ja han­kaloit­ta­vat autoli­iken­net­tä mukaan­lukien julki­nen liikenne.

    Täl­laisel­la toimin­nal­la ei ole mitään sijaa kaupunkiolosuhteissa.

  19. max: Olenko väärässä, että tapaus oli yhtä sat­tuman­varaista kuin muukin katuväkivalta?

    Olet. Siinä, että luon­nevikainen autoil­i­ja öykkäröi koh­dates­saan heikom­pia, mielestään alem­piar­voisia, ihmisiä, ei ole mitään sattumanvaraista.

  20. julle: Toinen asia, mitä on vaikea käsit­tää, on autoil­i­joiden pakono­mainen tarve ohit­taa pyöräil­i­jä sil­loinkin, kun pyöräiljä ajaa ajo­radal­la ylinopeutta.

    Voin vaku­ut­taa, että samat ihmiset ohit­tel­e­vat toisia auto­ja ihan samal­la asen­teel­la. Kaikil­la ei pitäisi olla ajokorttia.

    1. Tämä tuli esille jos­sain lehti­ju­tus­sa. Pitäkö kaikil­la olla ajoko­rt­ti. Jos ihmisel­lä on vikaa näkökyvyssä tai hän on jatku­vasti humalas­sa, hän ei saa ajaa autoa, mut­ta jos polt­taa päreen­sä herkästi, on yhtä vaar­alli­nen. Pitäisikö lääkärei­den ilmoi­tusvelvol­lisu­ut­ta laa­jen­taa tähän suuntaan?

  21. Kos­ka saadaan liiken­nemerk­ki, joka kieltää pyöräi­lyn jalkakäytävällä?

    1. Kos­ka saadaan liiken­nemerk­ki, joka kieltää pyöräi­lyn jalkakäytävällä?

      Pitäisi saa­da liiken­nemerk­ki, joka sal­lii sen, ettei pyöräile jalka­käytäväl­lä. Nythän pyöräil­i­jä pakote­taan jalka­käytäväl­lä las­ten­vaunu­jen ja koiran­talut­ta­jien sekaan lait­ta­mal­la jalka­käytävälle liiken­nemerk­ki, jos­sa on myös pyörän kuva, vaik­ka jalka­käytävä ei ole pyörän kannal­ta kulkukelpoinen. Sak­sas­sa on liiken­nemerk­ki, joka sal­lii täl­laises­sa tapauk­ses­sa pyöräi­lyn jalka­käytäväl­lä, mut­ta ei pako­ta siihen. Sel­l­ainen vapaae­htoisen pyörä­tien merk­ki tarvit­taisi­in Suomeenkin,

  22. Jori Pus­ka: Tietenkin voidaan. Polkupyöräi­ly kaupunkiym­päristössä tulee kieltää. 

    Mä vähän luulen, että jos auto(ilu) kek­sit­täisi­in vas­ta nyt, niin se kiel­let­täisi­in heti. Sal­lit­taisi­in ehkä kol­men vuo­den ammat­ti­tutkin­non suorit­tamisen jälkeen.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä tuli esille jos­sain lehti­ju­tus­sa. Pitäkö kaikil­la olla ajoko­rt­ti. Jos ihmisel­lä on vikaa näkökyvyssä tai hän on jatku­vasti humalas­sa, hän ei saa ajaa autoa, mut­ta jos polt­taa päreen­sä herkästi, on yhtä vaar­alli­nen. Pitäisikö lääkärei­den ilmoi­tusvelvol­lisu­ut­ta laa­jen­taa tähän suuntaan? 

    Hyvä aja­tus, mut­ta uskallatko päästää hänet sit­ten telo­maan pyöräl­läkään jalankulk­i­joi­ta ja pyöräilijöitä? 

    Sel­l­aisille kuumakalle-veri-kiehuu-alta-aikayk­sikön-tyypeille joi­ta joukkoomme isos­sa kaupungis­sa mah­tuu ei pidä sal­lia kuin jalankulku tai julkiset liiken­nevä­li­neet jos­sain, mieluiten äärim­mäisen kaukana kaik­ista meistä muista (jot­ka nou­datamme yhteisik­si laa­dit­tu­ja pelisääntöjä).
    — - — - -
    Tuol­laiset tyyp­it tör­mä­sivät ker­ran autol­laan kevyesti min­u­unkin, tai oikeas­t­aan kan­ta­maani kas­si­in, kun ajoi­vat erääl­lä jae­tul­la kävely/pyörätiellä, jota pitkin kävelin reit­il­läni kau­pas­ta koti­in. En tiedä tuli­vatko siihen Ver­mos­ta vai Malmil­ta. Läh­tivät vielä mer­sus­taan perääni, uhat­en kut­sua paikalle poli­isit (No just niin! Oli­si­vatkin saa­neet sen tehdä, sanoin!), väit­täen, että kol­hin autoaan muovikas­sil­la, jos­sa oli vain tomaat­te­ja ja pari viilipurkkia!!! Itse tör­mä­sivät kan­ta­maani kas­si­in kevyen liiken­teen väylän kapeal­la kohdal­la, jos­sa eivät olisi saa­neet itse edes ajaa, olkoonkin, että nopeus oli melko hidas.

    Huo­ma­si­vat kuitenkin lop­ul­ta, että veit­set kan­nat­ti jät­tää sit­tenkin vain tasku­un, kun paikalle alkoi kerään­tyä muitakin ohikulk­i­joi­ta. Tapoi­hi­ni ei kuu­lu keskisor­men esit­te­ly, mut­ta tuos­sa tilanteessa sel­l­ainen ele (joltakul­ta toiselta) olisi saat­tanut johtaa jopa veritekoon. Aika pitkään jouduin heitä silti fak­tat osoit­taen rauhoit­tele­maan, tuumaillen samal­la, mitä kaikkea olisikaan poli­isi löytänyt hei­dän autostaan joka seisoi edelleenkin siinä pyörätie/jalkakäytävällä …

    Ehkäpä tilanteen absur­dius ja jär­jen hivenet, sekä mah­dol­liset seu­rauk­set, nousi­vat lop­ul­ta, tosin hitaasti myös noiden kuumaveris­ten, kalli­in maun mukaan tyylil­lä pukeu­tunei­den “nahkatakkien” mieleen. Taisi­vat olla vain rauhoit­tavien lääkkei­den tarpeessa.

    Autos­ta ei tietenkään löy­tynyt jälkeäkään. Osta­mani isot, jo aika kyp­sät tomaatit ja viilipurk­it säi­lyivät muovikas­sis­sani kaik­ki aivan ehjinä, kuten myös minäkin.
    — - — - -
    Liiken­neraivon val­taan joutunei­ta ei liene fik­sua “ärsyt­tää”. Myös kaiken­laista provosoin­niksi tulkit­tavis­sa ole­vaa taitaa olla paras­ta yrit­tää vain vält­tää, parhait­en esim. pyrkimäl­lä kiertämään tuol­laiset tyyp­it (joi­ta voi löy­tyä joka sat­u­las­ta, autos­ta, tai kaupungi­nosas­ta) vain kauem­paa, jos se on mah­dol­lista. Viisaampi kai yleen­sä väistää, vaik­ka olisi oike­as­sa, varsinkin kun nyky­isin niin mon­et ovat lisäk­si vain avo­hoi­dos­sa, jos ovat edes päässeet hoidon piiriin.

  24. Toiv­ot­tavasti tämän perus­teel­la ei ale­ta lisäämään kevyen liiken­teen­väyliä ja vähen­tämään paikko­ja jois­sa saa pyöräil­lä ajo­radal­la. Se ajo­ra­ta on kuitenkin tur­val­lisin (ja matkan­teon kannal­ta tehokkain) paik­ka pyöräilijälle.

    Eniten henkilö­vahinko­ja kuitenkin sat­tuu kevyen liiken­teen­väylil­lä ole­vis­sa risteyksissä.

  25. Koen oloni aina vähän vier­aak­si, kun autoil­i­jat leimataan törkeik­si idiooteiksi. 

    Olen näet itsekin autoil­i­ja. Olen myös jalankulk­i­ja, ja välil­lä olen myös pyöräil­i­jä. Kaikissa rooleis­sani koetan nou­dat­taa liiken­nesään­töjä ja ottaa muut liikku­jat huomioon.

    Sen sijaan on ole­mas­sa joukko ääliöitä, jot­ka vähät välit­tävät muista ihmi­sistä. Joskus he istu­vat auton ratis­sa, jol­loin he ovat tietysti pelot­tavim­mil­laan, sil­lä sil­loin heil­lä on paljon voimaa ja mas­saa takanaan. 

    Jalankulk­i­jana olen joskus meinan­nut jäädä pyöräilevän ääliön alle, ja pelot­tavaa se oli sekin. Tämä kans­saih­mi­nen kat­soi vielä aiheel­lisek­si heristää nyrkkiä perääni ennen kuin jatkoi matkaansa kapeal­la ulkoilupolul­la kohti uusia uhre­ja. Joskus ääliö saat­taa liikkua jalan.

    Voiko näille ääliöille tehdä jotain? En tiedä. Ehkä voisi tode­ta Kurt Von­negutia mukaillen, että hei­dät pitäisi havai­ta jo nuo­ri­na ja aivopestä hei­dät tois­t­en huomioonot­tamiseen ennen kuin heistä kas­vaa ääliöitä?

  26. “Voisin osal­lis­tu­akin jos mie­le­nil­mauk­sen kohteena olisi liiken­nerai­vo ja jous­ta­mat­to­muus ylipäätään, eli myös pyöräil­i­joiden toimes­ta har­rastet­tuna. Pyöräi­lypi­ireis­sä esi­in­tyy jonkun ver­ran (esim fil­lar­i­foo­ru­mil­la) yksisilmäistä ajat­telua että kaik­ki autoil­i­jat ovat asen­nevam­maisia idioot­te­ja ja jokainen tilaisu­us “oike­as­sa olemiseen” pitää käyt­tää riip­pumat­ta siitä varaan­taako se oman tai muiden turvallisuuden”

    Tästähän se autoil­i­jan nil­li­tys aina mukavasti läh­tee. Vielä kun muis­taa sanoa, että “tämän Tukhol­mankadun polkupyöräil­i­jän kuole­ma toki oli valitet­tavaa, mutta… ”
    Mainit­set jääneesi autol­lasi “osit­tain suo­ja­tien päälle”. Minä näen juuri tätä autoilukäytöstä pyöräil­i­jänä päivit­täin. Suo­jati­et ovat tutk­i­tusti liiken­teen vaar­al­lisimpia paikkoja.
    Ja ne välin­pitämät­tömät ilmeet ratin takana, jos pyöräil­i­jä vähänkin uskaltaa vilka­ista tuulilasin taakse idioot­tia, joka ei sen ver­taa kun­nioi­ta suo­jati­etä, että pysy­isi tarkkavaise­na sitä läh­estyessään. Man­ner­heim­intiel­lä kes­ki-ikäi­nen naisautoil­i­ja näyt­ti keskisormea vas­taavas­sa tilanteessa ilman mitään pyöräil­i­jän provosoin­tia. Että minä rötkötän nyt autol­lani tässä suo­jatiel­lä, mene sinä yli mis­tä tykkäät.
    Pyörätie ei suinkaan aina ole tur­valli­nen fil­lar­is­tille, sil­lä autoil­i­jat tapaa­vat pitää kevyen liiken­teen väyliä jonkin­laise­na park­ki- tai varikkoalueenaan. Ja joskus autoru­uhkissa autoil­i­jat ohit­ta­vat ruuhkan kätevästi kevyen liiken­teen väylän kaut­ta. Pyöräile siinä sit­ten turvallisesti.

    1. Luulen, että jos kaik­ki pyöräon­net­to­muudet tutkit­taisi­in, havait­taisi­in, että pyöräti­et ovat vaar­al­lisem­pia kuin olisi ajami­nen ajo­radal­la. Min­un vaarati­lanteeni ovat kaik­ki sat­tuneet pyörätiel­lä toisen pyöräil­i­jän kanssa tai pyörä­tien ja ajo­radan risteyk­sessä, kun autoil­i­ja on kat­sonut oikeudek­seen ajaa eteeni kään­tymäl­lä oikealle tai tule­mal­la kolmion takaa.

  27. Tahal­lisu­u­den tun­nist­a­mi­nen on jok­seenkin vaikeaa ulkop­uolelta, ainakaan siten kuin se on rikoslais­sa arvioitu “tahal­laan, jos hän on tarkoit­tanut aiheut­taa seu­rauk­sen taik­ka pitänyt seu­rauk­sen aiheutu­mista var­mana tai varsin toden­näköisenä”, eri­tyis­es­ti kun tiedot perus­tu­vat vain toimit­ta­jien lyhen­tämien lausun­to­jen varaan, että “kiilasi” ja “koukkasi”. Tuot­ta­muk­se­na lie­nee mah­dolli­nen, mut­ta senkin asteen osoit­ta­mi­nen vaatii tarkem­pia tieto­ja. On täysin mah­dol­lista, että auton kul­jet­ta­ja luuli mah­tu­vansa kaistal­laan pysyen ohi, kun kaista on mutkas­sa lev­eämpi, ja arvioi väärin risteyk­sen mutkan lop­pues­sa kapenevan kaistan tilan ja osa­puolten etäisyy­det — ilman tarkem­pia tieto­ja on vaikea väit­tää ettei vas­taa­jan syyl­lisyy­destä tahal­liseen tekoon jää var­teenotet­tavaa epäi­lyä. Muis­sa mais­sa on ehkä tarkem­pi laki sivusu­un­taise­ta ohi­tusetäisyy­destä, mut­ta tääl­lä men­nään sil­lä mikä on. 

    Osmo Soin­in­vaara: Ei ollut pyöräti­etä joten pyöräil­i­jä ajoi liiken­nesään­tö­jen mukaan

    Vaik­ka tapaus­ta edeltäneel­lä Tukhol­mankadul­la ei ole pyöräti­etä, tapausku­vauk­ses­sa mainit­tu­jen viimeis­ten liiken­neval­o­jen kohdal­ta alkaa erotet­tu pyörätie ja jalka­käytävä molem­pi­in suun­ti­in Man­ner­heim­inti­etä, joten viimeistään n. 6 metriä liiken­neval­o­jen pääopas­ti­men jäl­keen pyöräil­i­jäl­lä ei ollut edes asi­aa olla ajo­radal­la. Lehtiku­vauk­sien perus­teel­la val­oi­hin ilmeis­es­ti ensim­mäisek­si ajoneu­vok­si pysähtynyt auto ehti kiihdyt­tää pysähdyk­sistä, saavut­taa ja läh­es ohit­taa pyöräil­i­jän, joka ei 6 metrin matkalla onnis­tu edes uusil­ta ökyau­toil­ta. (Joskin tässä kaupun­ki on säästänyt ja etelään­päin erote­tun pyörä­tien ja jalka­käytävän liiken­nemerkkiä ei ole kuin alka­van kort­telin eteläpäässä ja vain vas­takkaiseen suun­taan — Man­skul­la on pyörätie, jota siis ken­ties vain joidenkin polkupyöräil­i­jöi­den, läh­estymis­su­un­nas­ta riip­puen, “on käytet­tävä ajaes­saan asianomaiseen suuntaan”.)

    1. Jotain näyt­töä poli­isil­la taitaa olla tapah­tuneesta, kos­ka van­git­semisen perus­teena oli “sur­ma” eikä kuolemantuottamus.

  28. Ter­ve,

    Ma tiedan, etten enaa saisi kom­men­toi­da. Mut­ta kom­men­toidaan nyt kuitenkin. Mail­la jokainen kat­soo peilista mita takana tapah­tuu, ja tietysti edes­ta. Sil­loin ei kukaan aja paalle. Suomes­sa on toisen­lainen ajokulttuuri.

    t. Mikko

  29. “Kus­ki kiihdyt­ti tahal­laan kohti suo­ja­tien punaisil­la ylit­täneitä jalankulk­i­joi­ta. Tote­si vielä perään, että hän­tä ärsyt­tää, kun jalankulk­i­jat eivät nou­da­ta sään­töjä. Hänen on kuulem­ma pakko, kos­ka kort­tia ei ole varaa menettää.”

    Minä väitän, että tässä ollaan ongel­man ytimessä. Osa ihmi­sistä todel­lakin käyt­täy­tyy näin. Erit­täin valitet­tavaa on se, että mei­dän valvo­va vira­nomi­nen, poli­isi korostaa täl­läistä käyttäytymistä. 

    Osa porukkaa on sel­l­aisia, jot­ka tört­töilevät urakalla mil­lä tahansa kulkuneu­vol­la ja käyt­tävät tästä nim­i­tys­tä “suju­va liikenne”. Tästä syys­tä löysän anta­mi­nen ja sosi­aa­li­nen kon­trol­li liiken­teessä ei ole toimi­va ratkaisu sekään, mut­ta kon­trol­lin lisäämi­nen ei sekään toi­mi. Britit löysäävät tietois­es­ti valvon­taansa, kos­ka pitävät valvon­nan nyky­istä määrää järjettömänä.

    Meil­lä on tehty euroopas­sa pienis­sä kaupungeis­sa kokeilu­ja, jois­sa on pois­tet­tu kaik­ki liiken­nemerk­it ja täl­läi­sis­sä kokeiluis­sa on saatu liiken­netur­val­lisu­us paranemaan.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Pitäisi saa­da liiken­nemerk­ki, joka sal­lii sen, ettei pyöräile jalka­käytäväl­lä. Nythän pyöräil­i­jä pakote­taan jalka­käytäväl­lä las­ten­vaunu­jen ja koiran­talut­ta­jien sekaan lait­ta­mal­la jalka­käytävälle liiken­nemerk­ki, jos­sa on myös pyörän kuva, vaik­ka jalka­käytävä ei ole pyörän kannal­ta kulkukelpoinen.

    Vai päin­vas­toin? Sal­li­taan pyöräi­ly jalka­käytäväl­lä, kun tekee sen nätisti ja merk­itään ne kaik­ki jalka­käytäviksi. Nythän alle 12 saa pyöräil­lä jalka­käytäväl­lä. Ihan hyvin ne, jot­ka koke­vat paikkansa ole­van jalka­käytäväl­lä voisi­vat siel­lä sip­sutel­la. Se kevyen liiken­teen väyläkin on eri aikaan eri paik­ka. Jos sataa vet­tä tai on yö, niin tilaa on liikkua, mut­ta kau­ni­ina kesäpäivänä pyöräil­i­jä voi joutua taluttamaan.

    Liiken­teessä on niin paljon muut­tu­jia, että et saa mitenkään aikaan kaikenkat­tavaa lakia. Ihmis­ten käyt­täy­tymisessä on myös vari­aa­tio­ta sen suh­teen, miten lakia nou­date­taan ja tämän huomioimi­nen usein johtaa entistä suurem­paan variaatioon. 

    Mon­es­sa kaupungis­sa on paikko­ja, jois­sa jokainen kaupunki­lainen ajaa sosi­aalisen ohjeis­tuk­sen ohjaa­mana. Huo­maat sen, kun viera­s­paikkakun­ta­laise­na ajat lain mukaan ja muut ovat kummastuneita.

    Ja jos ajat­telet asi­aa laa­jem­min. Meil­lä on esim. paljon risteyk­siä, jois­sa ajami­nen muut­tuu lain mukaan keli­olo­suhteista riip­puen. Jos maalauk­set on näkyvis­sä aje­taan eri taval­la kuin jos ne on lumen peit­tämänä. Suurin osa ajaa van­has­ta muis­tista. Meil­lä on myös kolmikaistainen tie, jois­sa kesäl­lä on reunim­maiset kai­stat erisu­un­taiset ja keskim­mäisessä ajo­su­un­ta vai­h­tuu. Talvel­la on keskim­mäisel­lä kaistal­la on samaan aikaan molem­pi­in suun­ti­in ole­va liikenne liiken­nemerkein määrät­ty. Arvaa, mon­tako nokkako­lar­ia on syn­tynyt? Nol­la. Tai sitä, että voin ajaa kotoa keskus­taan siten, että kul­jen tietä pitkin ohit­ta­mat­ta taa­ja­mamerkkiä tai aluenopeusra­joi­tus­merkkiä. Onko min­ul­la siten oikeus ajaa keskus­tas­sa 80 km/h? Lain mukaan on.

    Esimerkke­jä, jois­sa laki ei toi­mi pystyy luet­tele­maan lop­ut­tomasti. Esim. kak­si oikealle kään­tyvää kaistaa ja tielle, jolle kään­nyt­täessä on ajo­radan reuna täyn­nä pysäköi­tyjä auto­ja. Sosi­aa­li­nen paine ker­too, että oikean­puoleinen kään­tyjä ei pysähdy, vaik­ka hänen kaista on tukkeessa.

    Täl­läiset asi­at, joi­hin käyt­täy­tymi­nen vaikut­taa on han­kalia. Lisäk­si meil­lä on paljon kulkuneu­vo­ja, joi­ta ei noteer­a­ta mitenkään. Esim. hra Pres­i­dent­ti liikkui rul­laluis­timil­la. Pakko kulkea mm. muku­lakivil­lä, vaik­ka se on mahdotonta? 

    Liikku­misen apu­vä­li­neenä sähkö­moot­tori polkupyörässä ja se ei olekkaan sähköpyörä, vaan liikku­misen apu­vä­line. Moot­toroitu peli, jota saa virit­tää ja ajaa kän­nis­sä jalka­käytäväl­lä tai kauppakeskuksissa?

    Omat lapset kun ovat tulleet mopoikään, niin toivoisin, että talvirenkaat olisi sal­li­tut mopois­sa. Mopoa kos­kee auto­jen ren­gasla­ki vain, kos­ka sel­l­ainen virhe on lakia tehdessä men­nyt läpi. En usko, että kukaan oikeasti halu­aa var­ta vas­ten ajatel­la, että 100 kg paina­va yhdis­telmä kulut­taa teitä niin paljon, että sitä pitää arvostel­la 3500 kg asti ole­van lain nojal­la. Lai­tanko lap­sille lait­tomat renkaat vai aiheutanko lisä­vaaraa? Lapsen on kuitenkin ajet­ta­va vuo­den jokaise­na arkipäivänä koulu­un kelil­lä kuin kelillä.

    1. Omat lapset kun ovat tulleet mopoikään, niin toivoisin, että talvirenkaat olisi sal­li­tut mopoissa. 

      En nyt oikein ymmär­rä. Lain mukaan mopois­sa ei ain­oas­taan saa vaan on pakko olla talvel­la talvirenkaat. Kesäl­lä taas ei tietenkään saa olla nastarenkai­ta. Vaik­ka mopo painaa vähem­män kuin auto, sil­lä on vain kak­si kapeaa pyörää auton neljää lev­eää vas­taan. Sik­si nas­taa kohden pis­tovoimas­sa ei liene merkit­tävää eroa.

  31. jari:
    Suo­jati­et ovat tutk­i­tusti liiken­teen vaar­al­lisimpia paikkoja.
    Ja ne välin­pitämät­tömät ilmeet ratin takana, jos pyöräil­i­jä vähänkin uskaltaa vilka­ista tuulilasin taakse idioot­tia, joka ei sen ver­taa kun­nioi­ta suo­jati­etä, että pysy­isi tarkkavaise­na sitä lähestyessään. 

    No, tiedok­sesi, se poruk­ka joka ei suo­jateitä kun­nioi­ta ollenkaan (eikä paljon muitakaan liiken­nesään­töjä) on nimeno­maan pyöräilijät.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä tuli esille jos­sain lehti­ju­tus­sa. Pitäkö kaikil­la olla ajoko­rt­ti. Jos ihmisel­lä on vikaa näkökyvyssä tai hän on jatku­vasti humalas­sa, hän ei saa ajaa autoa, mut­ta jos polt­taa päreen­sä herkästi, on yhtä vaar­alli­nen. Pitäisikö lääkärei­den ilmoi­tusvelvol­lisu­ut­ta laa­jen­taa tähän suuntaan?

    Ehdot­tomasti. Saman tien voitaisi­in krim­i­nal­isoi­da suut­tumi­nen ylipään­sä, ja kaik­ki ikävät tun­teet. Jollekulle voi käy­dä huonos­ti. Ja käykin.

  33. jari:

    Tästähän se autoil­i­jan nil­li­tys aina mukavasti läh­tee. Minä näen juuri tätä autoilukäytöstä pyöräil­i­jänä päivit­täin. Suo­jati­et ovat tutk­i­tusti liiken­teen vaar­al­lisimpia paikkoja.
    Ja ne välin­pitämät­tömät ilmeet ratin takana, jos pyöräil­i­jä vähänkin uskaltaa vilka­ista tuulilasin taakse idioot­tia, joka ei sen ver­taa kun­nioi­ta suo­jati­etä, että pysy­isi tarkkavaise­na sitä lähestyessään. 

    Lep­u­u­tan salkkuani (I rest my case). Viestisi perus­teel­la vaiku­tat juuri sel­l­aiselta kaver­il­ta jon­ka pitäisi pysyä liiken­teestä kokon­aan pois. 

    Kos­ka et ilmeis­es­ti juuri ole autol­la ajanut, niin ker­ro­taan nyt kuitenkin, että Helsingistäkin löy­tyy luke­mat­to­mia paikko­ja jois­sa ei ole mah­dol­lista nähdä riit­tävän hyvin ris­teävän auto­tien liiken­net­tä risteysalueelle ajoa varten, ellei ryömitä autoa ensin ris­teävän kevyen­li­iken­teen väylän suo­jatielle. Jos siihen suo­jatielle päästyäsi huo­maat että et pääsekään tur­val­lis­es­ti aja­maan risteyk­seen niin usein käy niin, että takaa tule­va ajoneu­vo estää peru­ut­ta­mas­ta. Kun et pääse eteen­päin etkä taak­sepäin niin et juuri muu­ta voi tehdä kuin odot­taa ettå ris­teävän tien liikenne sal­lii ajaa risteyk­seen. Vas­taa­van­laisia paikko­ja on myös paljon pihoil­ta tielle ajaes­sa. Nor­maal­i­jär­jel­lä varustet­tu ihmi­nen ymmärtää täl­läisen “suo­jatiel­lä seiso­jan” nähdessään että mis­tä on kyse, mut­ta sin­ulle se on siis merk­ki siitä että kyseessä on välin­pitämätön idiootti.. 

    Jos ajaisit autol­la niin olisit täs­mälleen saman­lainen kuin ne autoil­i­jat joi­ta niin kärkkäästi kritisoit.

  34. Bus­sikus­ki osoit­ti sit­ten oikein mallia, miten yhdel­lä iskul­la saa nurin use­am­mankin pyöräilijän.

  35. Jalankulk­i­ja: Pyöräil­i­jöitä kohtaan olisi paljon helpom­pi tun­tea sym­pa­ti­aa, jos niin suuri osa heistä ei rikkoisi tahal­laan kaikkia liiken­nesään­töjä ja kaiken aikaa.

    Jos tuo on todel­li­nen ongel­ma eikä tekosyy kulku­vä­lin­era­sis­mille, niin ratkaisu on helppo.

    Muute­taan liiken­nesän­töjä niin, että kevyen liiken­teen sään­tö­jen rikkomi­nen muut­tuu vaikeammaksi:

    -Punainen valo terkoit­taa kevyelle liiken­teelle raskaam­man liiken­teen etu­a­jo-oikeut­ta, ei risteyk­sen ylityskieltoa.

    -Polkupyöräl­lä on aina oikeus ajaa autotiel­lä, oli pyöräti­etä tai ei. 

    Ja niin edelleen.

    Ongel­ma vain on, että kevyt liikenne ei täl­lä het­kel­lä uskalla (no, ainakaan minä en) käyt­tää nyky­isiäkään lain suo­mia oikeuk­si­aan kos­ka niistä kiin­ni pitämäl­lä pääsee hengestään. Ja siitä huoli­mat­ta, että tämä on nykyään kovin epä­muodikas­ta vas­takkainaset­telua, niin kyl­lä se nyt vaan on autoil­i­joiden hom­ma aloit­taa se liiken­nekult­tuurin muokkaami­nen niin, että kevyt liikenne uskaltaa pitää oikeuk­sis­taan kiin­ni. Ensim­mäi­nen askel voisi olla se, että jos ei ole antanut kevyelle liiken­teelle tietä liiken­nesään­tö­jen mukaan niin sen sijaan että alkaa huutele­maan että ne pyöräil­i­jätkin rikkoo sään­töjä, niin häpeäisi ja pahoit­telisi tapah­tunut­ta. Palataan sen jäl­keen siihen keskustelu­un, että pitääkö kevyenkin liiken­teen nou­dat­taa liikennesääntöjä. 

    Häkel­lyt­täv­in­tä tässä on se, että vaik­ka en yhtään pidä siitä suo­ma­laisen liiken­nekult­tuurin piir­teestä, että kevyen liiken­teen pitää vaa­tia omat oikeuten­sa liiken­teessä, niin tuo kult­tuuri on minus­sakin niin syväl­lä, että ei ole mitenkään poikkeuk­selli­nen se autoiluk­er­ta kun jos­sain vai­heessa huo­maan, että en antanut tietä kevyelle liiken­teelle liiken­nesään­tö­jen vaa­ti­mal­la taval­la. Viros­ta kan­nat­taisi kysyä mitä siel­lä tehti­in, muis­taak­seni siel­lä liiken­nekult­tuuri kevyen liiken­teen suh­teen saati­in aika nopeasti muutet­tua sivistyneeseen suuntaan.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Auto ja pyörä läh­tivät molem­mat val­oista. Silmin­näk­i­jöi­den mukaan Auto jäi vihreis­sä odot­ta­maan, että pyörä ohit­taa tämän oikeal­ta ja sen jäl­keen kiilasi pyörän tahal­laan nurin. Täl­laiseen käyt­täy­tymiseen on vähän vaikea liiken­nesu­un­nit­telul­la vaikuttaa. 

    Min­ulle on edelleenkin epä­selvää, seisoi­vatko sekä auto että pyörä siis aluk­si niis­sä Tukhol­mankadun ja Man­ner­heim­intien risteyk­sen liiken­neval­ois­sa, vai edel­li­sis­sä? Toinen epä­selvä asia on, oli­vatko ne siinä aluk­si rin­nakkain vai auto edel­lä ja pyörä sen takana? Kumpi oli tul­lut risteyk­seen ensin? Jos risteyk­seen ei joh­da Tukhol­mankadun suun­nas­ta pyöräti­etä, saako pyöräil­i­jä ajaa siihen auton viereen liiken­neval­oi­hin asti samaa kaistaa käyttäen?

    Hesarin val­oku­van (HS/15.8.2015, s. A2) mukaan katu kape­nee olen­nais­es­ti juuri ennen liiken­neval­o­ja (kun ajo­radan se kaista, jos­sa ilmeis­es­ti myös bus­sipysäk­ki on, päät­tyy).. Viimek­si­mainit­tu (eli bus­sipysäkin kaista) on kuitenkin erotet­tu varsi­nais­es­ta ajokaistas­ta maalat­ul­la katkovi­ival­la. Mitä kaisto­ja kukin osa­puoli tuol­la käytti? 

    Se varsi­nainen ajokaista kadul­la lie­nee tuon pysäkin kohdal­lakin aika lev­eä. Saako pyöräl­lä ajaa liik­keelle lähtevän auton ohi oikeal­ta, esim. samaa kaistaa tai bus­sipysäkin suo­maa tilaa käyt­täen, paikas­sa, jos­sa kumpikin (sekä pyörä, että auto) joutu­vat hetiko­h­ta sivu­ut­ta­maan ajo­radal­la kapean paikan, eli liiken­neval­opy­lvään kohdal­la? Tilanteen arvioin­ti­in vaikut­taa tuos­sa paljon se, mis­sä järjestyk­sessä, miten ja miltä kohdin kumpikin osa­puoli tuol­la eteni. 

    Jos­sakin kir­joitet­ti­in, että auto pysähtyi ja jäi odot­ta­maan pyörän tekemää ohi­tus­ta. Tuos­sa ei ole mielestäni mitään logi­ikkaa, ellei kyse ole a) hitaas­ta reagoin­nista liiken­neval­o­jen vai­h­tu­miseen, b) muus­ta auton liik­keelle lähtöön liit­tyvästä ongelmasta/hankaluudesta/takkuilusta, c) ympäröivän liiken­teen aiheut­ta­mas­ta varovaisu­ud­es­ta, d) “tahal­lis­es­ta pyrkimyk­ses­tä pyöräil­i­jän tönäisyä varten”, e) jostain muus­ta syystä. 

    Huo­maut­taisin myös, että tilanteen tulk­in­ta ja objek­ti­ivi­nen fak­ta voivat olla eri­laisia, jos havain­noit­si­jan mieli joutuu tapah­tu­man kulkua vähäiseltäkään osalta paikkaa­maan. Tässäkin keskustelus­sa huo­maa, että asen­teel­la voi olla vaiku­tus­ta siihen, mihin suun­taan tuo “mieli” (tai media?) saat­taa asioiden tulk­in­taan vaikuttaa. 

    Hyvin kauan sit­ten, jouduin erään aika rajun onnet­to­muu­den silmin­näk­i­jänä asian itse jälkikä­teen totea­maan, vaik­ka en tuol­loin liiken­nep­sykolo­gias­ta paljon vielä tien­nyt. Sil­loinen tapah­tu­mien kulku erosi siitä, jol­laisek­si sen kaikkine osi­neen olin mielessäni ‘rak­en­tanut’.

    Eikö jokainen pyri eten­emään liiken­neval­o­jen vihreäk­si vai­h­tu­misen jäl­keen eten­emään pää­tavoit­tei­den­sa mukaan, liiken­nesään­tö­jen puit­teis­sa? Yleen­sä ajoneu­vot etenevät kaistal­laan risteyk­seen yksi kerrallaan.

    En halua mil­lään muo­toa puo­lus­tel­la autoil­i­jaa, jos pyörän tönäisy oli todel­lakin tahalli­nen, tarkoituk­selli­nen teko, mut­ta (varsinkaan tapaus­ta näkemät­tä) on myös väärin tulki­ta ja tuomi­ta vain autoil­i­ja kiilaa­jak­si, jos myös pyöräil­i­jä kiilasi itsen­sä, samaa kaistaa käyt­täen auton ohi, esit­teli vielä keskisormeaan ja mah­dol­lis­es­ti rikkoen samal­la mui­ta liikennesääntöjä.

    Sen kaltaista huonoa liiken­nekäyt­täy­tymistä emme kaupunki­in todel­lakaan kaipaa. Tarvet­ta on sen sijaan, pait­si liiken­nesään­tö­jen tun­te­muk­selle ja nou­dat­tamiselle, myöskin huo­maavaisu­udelle ja kohteliaisu­udelle, niin puolin että toisin.

    PS. Erään pyöräilevän, itsepäisen (ja turhamaisen?) suku­laiseni takia kiin­nos­taisi myös tietää, käyt­tikö ao. onnet­to­muudessa mene­htynyt pyöräil­i­jä kypärää? Tuo­ta tietoa en ole tois­taisek­si löytänyt mis­tään. Tietääkö kukaan asiasta?

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Pyöräti­estä ei ole apua, jos joku ajaa päälle tahallaan.
    Jos ampuu jonkun kadul­la kuo­li­aak­si haulikol­la vaik­ka tarkoi­tus oli vain vähän pelotel­la, kuin­ka pitkäk­si aikaa ote­taan aseenkan­tolu­pa pois? Voiko sitä ylipään­sä saa­da koskaan takaisin? Kort­ti pois nyt ainakin elin­iäk­si, jos ei hal­litse hermojaan. 

    Erään, nyt jo ehkä van­hen­tuneen liiken­neop­paan tek­sti ker­too, että:
    “Ajoko­rt­ti on evät­tävä, jos

    4. mil­loin hak­i­jaa elin­tapo­jen­sa — nimeno­maan alko­holin käytön suh­teen — tai henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien­sa takia ei kat­so­ta sopi­vak­si toim­i­maan kuljettajana;
    …”

  38. Ongel­ma vain on, että kevyt liikenne ei täl­lä het­kel­lä uskalla (no, ainakaan minä en) käyt­tää nyky­isiäkään lain suo­mia oikeuk­si­aan kos­ka niistä kiin­ni pitämäl­lä pääsee hengestään. 

    Tieli­iken­nela­ki antaa häly­tysajeu­voille oikeu­den päästä lau­talle ennen mui­ta ajoneu­vo­ja ja erinäisille vira­nomaisille oikeu­den erikois­ti­lain­teis­sa poikei­ta tieli­iken­nelain säännöistä.

    Mitään mui­ta oikeuk­sia tieli­iken­nelaista ei löydy.
    Jos ihan itse kek­sii itselleen jotain mukaoikeuk­sia liiken­teessä, niin ei mikään ihme jos niistä kiin­ni pitämäl­lä pääsee hengestään tai terveydestään.

  39. Sakke: …seisoi­vatko sekä auto että pyörä siis aluk­si niis­sä Tukhol­mankadun ja Man­ner­heim­intien risteyk­sen liikennevaloissa… 

    Se mikä on ainakin selvää on se että mikäli tör­mäys tapah­tui noiden val­o­jen jäl­keen pyöräil­i­jäl­lä ei ollut enää mitään asi­aa ajo­radal­la. Juuri val­o­jen jäl­keen alkaa pyörätie.

    Oli muuten törkeää toim­intaa pyöräil­i­jöiltä tuos­sa “muis­toti­laisu­udessa”. Jär­ki ei sen ver­taa sano että kun men­nään tielle siel­lä aje­taan liiken­nesään­tö­jen mukaises­ti. Siihen kuu­luu se että muu­ta liiken­net­tä ei häiritä.

  40. Eri­laiset käsimerk­it ja huutelu esimerkik­si pyörää ajaes­sa on tämän pykälän vas­taista. Sor­men näyt­tämi­nen vie käden irti ohjaus­tan­gos­ta ja aiheut­taa häir­iön ajamiseen. 

    Eilen kun kävin kau­pas­sa autol­lani, niin huom­sasin, että on kovasti paljon oikeuk­si­in­sa herän­neitä pyöräil­i­jöitä liik­keel­lä, mikä ilmeis­es­ti tarkoit­taa että liiken­nesään­töjä ei tarvitse noudattaa. 

    3 §
    Tienkäyt­täjän yleiset velvollisuudet

    Tienkäyt­täjän on nou­datet­ta­va liiken­nesään­töjä sekä muutenkin olo­suhtei­den edel­lyt­tämää huolel­lisu­ut­ta ja varovaisu­ut­ta vaaran ja vahin­gon välttämiseksi.

    Tienkäyt­täjä ei saa tarpeet­tomasti estää tai häir­itä liikennettä.

  41. T.: Tieli­iken­nela­ki antaa häly­tysajeu­voille oikeu­den päästä lau­talle ennen mui­ta ajoneu­vo­ja ja erinäisille vira­nomaisille oikeu­den erikois­ti­lain­teis­sa poikei­ta tieli­iken­nelain säännöistä.

    Mitään mui­ta oikeuk­sia tieli­iken­nelaista ei löydy.
    Jos ihan itse kek­sii itselleen jotain mukaoikeuk­sia liiken­teessä, niin ei mikään ihme jos niistä kiin­ni pitämäl­lä pääsee hengestään tai terveydestään.

    Mitä Tuulilasin keskustelu­pal­stalle kuuluu?

    Velvol­lisu­udet syn­nyt­tävät oikeuk­sia, niin liiken­teessä kuin muus­sakin elämässä. Kun sään­nöt velvoit­ta­vat yhtä väistämään, ne implisi­it­tis­es­ti oikeut­ta­vat muut kulkemaan.

    Tämä on myös ongel­ma. Voi perustel­lusti sanoa, että Suomes­sa ei ole liiken­nekult­tuuria vaan sään­töjä. Tilan­neta­ju ei pelaa, kun kaikil­la on niin kova kiire pitää kiin­ni oikeuksistaan.

    Suo­ma­laiset usein kauhis­tel­e­vat esimerkik­si ital­ialaista liiken­net­tä. Vaik­ka ital­ialaiselle autoil­i­jalle stop-merk­it ja pikkutei­den nopeusra­joituk­set ovat viit­teel­lisiä, niin hän ei aja kiin­ni edeessä kulke­van auton puskuri­in, kun joku yrit­tää vai­h­taa kaistaa, antaa tilaa suo­jati­etä ylit­täville jalankulk­i­joille ja ohit­taa maantiel­lä pien­nar­ta polke­van pyöräil­i­jän reilul­la tur­vavälil­lä. Muut tienkäyt­täjät huomioidaan taval­la, jos­ta suo­ma­laisil­la autoil­i­joil­la olisi oppimista.

  42. Sakke: Toinen epä­selvä asia on, oli­vatko ne siinä aluk­si rin­nakkain vai auto edel­lä ja pyörä sen takana? Kumpi oli tul­lut risteyk­seen ensin? Jos risteyk­seen ei joh­da Tukhol­mankadun suun­nas­ta pyöräti­etä, saako pyöräil­i­jä ajaa siihen auton viereen liiken­neval­oi­hin asti samaa kaistaa käyttäen? 

    Kyl­lä, polkupyöräl­lä ja mopol­la saa ohit­taa muun ajoneu­von samaa kaistaa käyt­täen oikeal­ta. Ks. TLL 17 pykälä.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyse oli mie­lenosoi­tuskulkueesta, jon­ka kär­jessä ajoi­vat poli­isit. Mie­lenosoi­tuskulkueet ovat täysin sallittuja. 

    Niin ovatkin mut­ta niil­lä ei siltikään ole mitään oikeut­ta poike­ta liiken­nesään­nöistä, pois­lukien ns kiireel­liset tehtävät jos­ta nyt ei ollut kysymys.

    Tässä tapauk­ses­sa pyöräil­i­jät tukki­vat ajo­radan aja­mal­la rin­nakkain. Tämä on laiton­ta, kulku­vä­linet­tä tulee aina kul­jet­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä ajo­radan oikeaa reunaa. Jos lakia olisi nou­datet­tu ei bus­sil­la olisi ollut mitään ongelmia vai­h­taa kaistaa.

    Kos­ka lakia rikot­ti­in sato­jen ihmis­ten voimin, pitäisi jär­jeste­ly­istä tehdä itse asi­as­sa rikostutkinta.

  44. julle: Suo­ma­laiset usein kauhis­tel­e­vat esimerkik­si ital­ialaista liiken­net­tä. Vaik­ka ital­ialaiselle autoil­i­jalle stop-merk­it ja pikkutei­den nopeusra­joituk­set ovat viit­teel­lisiä, niin hän ei aja kiin­ni edeessä kulke­van auton puskuri­in, kun joku yrit­tää vai­h­taa kaistaa, antaa tilaa suo­jati­etä ylit­täville jalankulk­i­joille ja ohit­taa maantiel­lä pien­nar­ta polke­van pyöräil­i­jän reilul­la tur­vavälil­lä. Muut tienkäyt­täjät huomioidaan taval­la, jos­ta suo­ma­laisil­la autoil­i­joil­la olisi oppimista.

    Kohtelias kiitos, mut­ta ei kiitos!

    kts esim.

    List of coun­tries by traf­fic-relat­ed death rate

    Jos taasen puhut jostakin tarkem­min määrit­telemät­tömästä kul­tu­urista jos­sa kahvikin mais­tuu parem­mal­ta toscanan auringon alla niin ok. Saatan jopa yhtyä ajatukseen.

  45. max: Kohtelias kiitos, mut­ta ei kiitos!

    kts esim.

    List of coun­tries by traf­fic-relat­ed death rate 

    Ital­ian luvut ovat ihan hyvät, kun ottaa huomioon väestön­ti­hey­den, liiken­teen määrän ja maanti­eteen. Suo­mi on tilas­tossa mar­gin­aalis­es­ti parem­pi lähin­nä sen vuok­si, että tääl­lä kehä kol­mosen ulkop­uoli on asuma­ton­ta ja tasaista pree­ri­aa, jos­sa on suo­ria teitä ja auto­ja tulee vas­taan ker­ran viiteen minuuttiin. 

    Huomionar­voista tuos­sa tilas­tossa on, että kän­nis­sä maas­tureil­laan keskel­lä tietä sohlaa­vat islanti­laiset sijoit­tuvat parem­min kuin suo­ma­laiset. Ja jos lähtisin hake­maan kil­pail­i­jaa heikos­sa liiken­nekult­tuuris­sa entisille sosial­is­ti­maille, niin kyl­lä minä Islanti­in kat­seeni suuntaisin.

    Tilas­toon kun viit­taa, niin kan­nat­taa ymmärtää tilastoa.

  46. tuen mak­sa­ja: Eri­laiset käsimerk­it ja huutelu esimerkik­si pyörää ajaes­sa on tämän pykälän vas­taista. Sor­men näyt­tämi­nen vie käden irti ohjaus­tan­gos­ta ja aiheut­taa häir­iön ajamiseen.
    Eilen kun kävin kau­pas­sa autol­lani, niin huo­masin, että on kovasti paljon oikeuk­si­in­sa herän­neitä pyöräil­i­jöitä liik­keel­lä, mikä ilmeis­es­ti tarkoit­taa että liiken­nesään­töjä ei tarvitse noudattaa. 

    Eilen näin, kun eräs autoil­i­ja päät­ti ohit­taa 2‑kaistaisella tiel­lä samal­la, kun vas­taan tuli pari moot­toripyörää ja henkilöau­to. Nämä onnek­si väis­tivät, mut­ta näyt­tivät käsimerkke­jä, mikä ehkä ei ollut tilanteessa se pahin vaaratekijä…

  47. Jori Pus­ka: Niin ovatkin mut­ta niil­lä ei siltikään ole mitään oikeut­ta poike­ta liiken­nesään­nöistä, pois­lukien ns kiireel­liset tehtävät jos­ta nyt ei ollut kysymys.

    Tässä tapauk­ses­sa pyöräil­i­jät tukki­vat ajo­radan aja­mal­la rin­nakkain. Tämä on laiton­ta, kulku­vä­linet­tä tulee aina kul­jet­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä ajo­radan oikeaa reunaa. Jos lakia olisi nou­datet­tu ei bus­sil­la olisi ollut mitään ongelmia vai­h­taa kaistaa.

    Kos­ka lakia rikot­ti­in sato­jen ihmis­ten voimin, pitäisi jär­jeste­ly­istä tehdä itse asi­as­sa rikostutkinta.

    Oletko ken­ties perus­suo­ma­lais­ten kansane­dus­ta­ja? Mene ja tiedä, mut­ta ainakin tietämyk­sesi Suomen laista on yhtä surkea kuin perus­suo­ma­laisil­la kansanedustajilla.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Mie­lenosoi­tuskulkueet ovat täysin lail­lisia. Poli­isit ajoi­vat ensim­mäis­inä. Tämä oli täysin lailli­nen tempaus.

    Var­maan oli lailli­nen mut­ta liiken­teen ohjaus oli huonos­ti hoidet­tu kun bus­si ylipäätään saat­toi pää­tyä sinne kulkueen sekaan. Yritin lukea kokoon­tu­mis­lakia mut­ta en siitä saanut selkoa, onko liiken­teeno­h­jaus ensisi­jais­es­ti jär­jestäjän vai poli­isin vastuulla.

    1. Oli huo­mat­ta­va määrä kak­sipyöräisil­lä ajoneu­voil­la liikku­via poli­ise­ja ohjaa­mas­sa liiken­net­tä. He kesk­t­tyivät kuitenkin avaa­maan tietä kulkueen kär­jessä. Kukaan ei tul­lut keksi­neek­si, että jollekin välähtäisi päähän tul­la sivus­ta kulkueeseen, mikä on täysin lainvastaista.

  49. Supikoira: Oletko ken­ties perus­suo­ma­lais­ten kansane­dus­ta­ja? Mene ja tiedä, mut­ta ainakin tietämyk­sesi Suomen laista on yhtä surkea kuin perus­suo­ma­laisil­la kansanedustajilla.

    perus­suo­ma­laisu­ut­ta on vaikea tode­ta, mut­ta jonkin sortin trol­li tämä “Jori Pus­ka” vaikut­taa ole­van. Tai sit­ten vain joku, joka kokee elämän­te­htäväk­seen pyöräi­lyn vas­tus­tamisen, tai molempia…

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kukaan ei tul­lut keksi­neek­si, että jollekin välähtäisi päähän tul­la sivus­ta kulkueeseen. 

    En ymmär­rä tätä kom­ment­tia ollenkaan. Man­ner­heim­intie on täyn­nään risteyk­siä joil­ta tule­val­la liiken­teel­lä on liiken­nesään­tö­jen mukaan täysi oikeus jatkaa matkaansa sinne minne halu­a­vatkin ellei paikalla ole poli­isi ohjaa­mas­sa liiken­net­tä muualle. Näin­hän tässä tapauk­ses­sa ei ollut joten on täysin selvä että kulkueen sekaan on muun liiken­teen sovit­ta­va eikä sitä saa estää tukki­mal­la ajoväylä.

    1. Jokaisen pitää ymmärtää, ettei kulkueeseen, hau­ta­jais­saat­toon tai muuhun sel­l­aiseen saa ajaa. On myös yksinker­tais­es­ti kiellettyä.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Pitäisi saa­da liiken­nemerk­ki, joka sal­lii sen, ettei pyöräile jalka­käytäväl­lä. Sak­sas­sa on liiken­nemerk­ki, joka sal­lii täl­laises­sa tapauk­ses­sa pyöräi­lyn jalka­käytäväl­lä, mut­ta ei pako­ta siihen. Sel­l­ainen vapaae­htoisen pyörä­tien merk­ki tarvit­taisi­in Suomeenkin,

    Mik­si Suomes­sa har­joite­taan lain­säädän­tö­työtä? Emmekö voi tuo­da kaiken lain­säädän­nön Sak­sas­ta ja lakkaut­taa suo­ma­laisen lain­säädän­tökoneis­ton. Mik­si Suomen eduskun­ta ei ole pystynyt kopi­oimaan tätä liiken­nemerkkiä? Paljonko mak­saa, että viisi miljoon­aiselle kansalle tehdään oma lain­säädän­tö? Se, jos mikä on raho­jen haaskaus­ta ja niukko­jen resurssien tuh­laus­ta. Lap­su­udessani oli mus­takäsi-liiken­nemerk­ki ja nyt STOP. Miksiköhän?

  52. Oleelli­nen uno­htuu, jos jokainen vuorol­laan vetoaa sään­töi­hin ja omi­in oikeuk­si­in­sa. Min­ul­la on lailli­nen oikeus piereskel­lä täy­dessä hissis­sä, mut­ta en sitä tee, kos­ka pyrin otta­maan kans­saih­miset huomioon. Samoin hiljen­nän vauh­tiani läh­es olemat­tomi­in, kun läh­estyn trikois­sani yhdis­tetyl­lä pyörätiel­lä koiran­ulkoilut­ta­jaa tai las­ten­vaunu­ja työn­tävää jalankulk­i­jaa. Ei sik­si, että jokin laki sitä edel­lyt­tää, vaan sik­si että jokainen voisi tun­tea olon­sa tur­val­lisek­si. Mikään juridi­nen nor­mi ei kor­vaa hyviä tapo­ja ja empatiaa.

  53. Ässä: Kyl­lä, polkupyöräl­lä ja mopol­la saa ohit­taa muun ajoneu­von samaa kaistaa käyt­täen oikeal­ta. Ks. TLL 17 pykälä. 

    Tämän tapauk­sen jäl­keen en ihmettelisi lainkaan, jos ao. pykälän kyseiseen, mopo­ja ja polkupyöriä koske­vaan kap­paleeseen lisät­täisi­in sivu­lause: “… , jos se voi tapah­tua vaarat­ta ja hai­tat­ta.” Tuol­la kohden Tukhol­mankat­ua, sen päässä, vaara oli aivan ilmeinen. 

    Nykyisel­lään tuo TLL:n pykälä 17, tai siis sen toisen kap­paleen jälkim­mäi­nen lause suo­ras­taan luo tilantei­ta, jois­sa osa pyöräil­i­jöistä ja autoil­i­jois­takin saat­taa lähteä kaupun­gin kaduil­la keskenään kil­paile­maan, esim.yksistä liiken­neval­oista seu­raavi­in, san­gen vaar­al­lisin seurauksin. 

    Lisäkysymys: Miten on mah­dol­lista, että Man­ner­heim­intielle oikealle kään­tyvä auto voi osua, kuten Osmon jut­tuun­sa liit­tämä link­ki ker­too, “oikeal­la takakul­mal­laan pyöräil­i­jään”, joka ajoi oletet­tavasti joko suo­raan tai kään­tymässä oikealle, pyörätielle? Jos auto kään­tyi oikealle, ihmette­len hie­man sitä, miten auton perän samanaikainen heilau­tus oikealle, jon­ka liik­keen tuo temp­pu olisi ilmeis­es­ti vaat­in­ut, oikein saat­toi onnis­tua? Kumpi siel­lä oikein mah­toi osua ja kumpaan?

    1. Sakke. Tarkoi­tatko ilmeisel­lä vaar­al­la, että autoa ajoi henkilö, joka on päät­tänyt kiila­ta fil­lar­in nurin. Miten ajat­telit tämän näköko­hdan kir­ja­ta lakiin?

  54. Pyöräilen paljon ain­oas­taan pyöräteil­lä ja havain­toni on, että skoot­ter­is­tit ja mope­dis­tit ovat hävin­neet pyöräteiltä läh­es kokon­aan. Tuo­hon lie­nee vas­tauk­se­na se, että mopoko­rtin hin­taa nos­tet­ti­in riit­tävästi, että toimen­pide lakkaut­ti mopoilun melkein kokon­aan. Siitä harv­inainen vira­nomais­li­ike, että toim­inta saati­in lopetet­tua ker­tarysäyk­sel­lä eikä pitkäl­lä kitinällä.

  55. Olen huo­man­nut, että moot­toripyöräil­i­jät tulk­it­se­vat lake­ja hie­man väljästi omak­si eduk­seen. Toisin sanoen, ne otta­vat autoa vas­taa­van tilan auton edessä, mut­ta toisaal­ta puikkele­hti­vat auto­jen lomitse ruuhkissa. Ei kai pyöräil­i­jät tee samoin ?

  56. Tavalli­nen Teknikko: Tuo­hon lie­nee vas­tauk­se­na se 

    … että mopoil­ta pois­tet­ti­in pyörä­tien käyt­tö­pakko ja sal­lit­ti­in pyörä­tien käyt­tö vain sil­loin kun se erik­seen sal­li­taan lisäk­il­vel­lä pyörä­tien merkin yhtey­dessä. Osmo onkin näköjään kir­joit­tanut aiheesta.

  57. Tavalli­nen Teknikko:
    Pyöräilen paljon ain­oas­taan pyöräteil­lä ja havain­toni on, että skoot­ter­is­tit ja mope­dis­tit ovat hävin­neet pyöräteiltä läh­es kokon­aan. Tuo­hon lie­nee vas­tauk­se­na se, että mopoko­rtin hin­taa nos­tet­ti­in riittävästi, 

    Pyörätiel­lä mopoilu kiel­let­ti­in jokunen vuosi sit­ten melkein kaikkial­la eli mopol­la pitää ajaa autotiellä. 

    Pois­lukien pyörätie, jol­la se on erik­seen sal­lit­tu kyltil­lä “sal­lit­tu mopoille”.

  58. j‑lu: Ital­ian luvut ovat ihan hyvät, kun ottaa huomioon väestön­ti­hey­den, liiken­teen määrän ja maantieteen.

    Liiken­teen määrän kas­vaes­sa tilas­tolli­nen tur­val­lisu­us para­nee. Suomeen ver­rat­tuna Ital­ian tur­val­lisu­us on siis heikom­paa kuin luvut anta­vat ymmärtää, kos­ka Suomes­sa liiken­net­tä on Ital­i­aan ver­rat­tuna vähän.

    Sama jut­tu kuin siinä, että eniten raiskauk­sia suh­teessa väkimäärään saat­taa olla pienis­sä peräkylis­sä. Yksi huseer­aa­ja pystyy rumen­ta­maan tilastot.

  59. Osmo Soin­in­vaara: En nyt oikein ymmär­rä. Lain mukaan mopois­sa ei ain­oas­taan saa vaan on pakko olla talvel­la talvirenkaat. Kesäl­lä taas ei tietenkään saa olla nastarenkai­ta. Vaik­ka mopo painaa vähem­män kuin auto, sil­lä on vain kak­si kapeaa pyörää auton neljää lev­eää vas­taan. Sik­si nas­taa kohden pis­tovoimas­sa ei liene merkit­tävää eroa.

    Tässä ei nyt virkamieskieli ja kansan kieli kohtaa. 

    Kansalainen tarkoit­taa kesärenkaal­la ren­gas­ta, jota käytetään kesäl­lä ja talvirenkaal­la ren­gas­ta, jota käytetään talvella. 

    Laki toteaa, että talvel­la saa käyt­tää nastaren­gas­ta ja on pakko käyt­tää talviren­gas­ta ja kesäl­lä ei saa käyt­tää nastoja.

    Todel­lisu­udessa lain mukainen talviren­gas on oikeasti kesären­gas. Läh­es jokaises­sa mopos­sa olevas­sa renkaas­sa on m+s merk­in­tä, joka tarkoit­taa talviren­gas­ta. Ainakin jokaises­sa mei­dän talos­sa olevas­sa mopon renkaas­sa sel­l­ainen on ja se on jo aika suuri otan­ta se.

    Googlen haku­sanal­la “moot­toripyörän taviren­gas” tai “mopon talviren­gas” kun kat­sot kuvia, niin yhtä ren­gas­ta luku­unot­ta­mat­ta ne on kaik­ki lait­to­mia ainakin niin pitkälle, mitä itse niitä selasin. Sitä lail­lis­takaan ei saa lail­lis­es­ti alle, sil­lä 21′ eturen­gas ja 17′ takaren­gas estää tehokkaasti nas­tamäärän täs­määmisen lain vaa­ti­mal­la tavalla.

    Mopon renkaan ja auton renkaan lait­ta­mi­nen saman lain­säädän­nön alle onmah­do­ton­ta myös sik­si, että renkaiden profi­ili on eri­lainen. Autossa koko renkaan pin­ta kos­ket­taa tietä ja mopos­sa suurin osa mopon nas­toista on sel­l­aisia, että ne ovat ole­mas­sa var­muu­den vuok­si eivätkä ne koskaan kos­ke­ta tien pintaa. 

    Tilasin sit­ten lait­tomat renkaat mopoon.

  60. T.: Jos ihan itse kek­sii itselleen jotain mukaoikeuk­sia liiken­teessä, niin ei mikään ihme jos niistä kiin­ni pitämäl­lä pääsee hengestään tai terveydestään.

    En tiedä mitä tuol­la semant­tisel­la pilkun­vi­ilaamisel­la halu­at saavut­taa, mut­ta kos­ka mitä ilmeisim­min Suomen kie­len taitoni on vajavainen, niin yritetään selventää:

    1. Min­ul­la on Suomen tieli­iken­nelain mukaan oikeus ajaa polkupyöräl­lä Hämeen­tiel­lä. Mikä tässä väit­teessä tarkkaan ottaen on min­un kek­simäni mukaoikeus ja mil­lä perusteella?

    2. Jos astun rauhal­lis­es­ti suo­jatielle, autoil­i­jal­la on velvol­lisu­us väistää min­ua. Miten tämä poikkeaa loogis­es­ti väit­teestä “Min­ul­la on oikeus astua rauhal­lis­es­ti suo­jatielle mah­dol­li­sista ohi­a­jav­ista autoista huolimatta”?

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke. Tarkoi­tatko ilmeisel­lä vaar­al­la, että autoa ajoi henkilö, joka on päät­tänyt kiila­ta fil­lar­in nurin. Miten ajat­telit tämän näköko­hdan kir­ja­ta lakiin? 

    “Ilmeinen vaara” liit­tyy risteyk­seen ja sen läh­estymiseen. Mielestäni henkilö, “joka on päät­tänyt kiila­ta fil­lar­in nurin”, kuu­lostaa, ilman vah­vaa näyt­töä, jol­laista en ole vielä näh­nyt, pelkältä ole­tuk­selta tai mielip­i­teeltä. Onnet­to­muuk­si­akin sattuu!

    Min­un on vaikea nähdä, miten oletet­tavasti ajokaistaansa aja­va, ja koh­ta kään­tyvä auto voi takakul­mal­laan kiila­ta fil­lar­in nurin? Fil­lar­in, joka joutuu käsit­tääk­seni kään­tymään oikealle risteysge­ome­tri­an (ei vält­tämät­tä kel­lon) mukaan ennen autoa. Sana “kiilaami­nen” liit­tynee auton siir­tymiseen lähem­mäs ajokaistan oikeaa reunaa, mut­ta eikö tuolle voi olla muitakin, luon­nol­lisem­piakin syitä, kuin tieten tah­toen tehty tönäisy-yri­tys, eli tarkoi­tus saa­da fil­lari kumoon?

    Jos autoil­i­ja jäi vihreil­lä ensin odot­ta­maan pyöräil­i­jän tekemää ohi­tus­ta, ja kiilasi sit­ten pyörän kumoon, olet­taisin että kon­tak­ti auton ja pyörän välil­lä olisi tapah­tunut pyörän ja auton etukul­man, tai kyl­jen välil­lä, ei TAKAKULMAN, ellei auto ajanut ehkä jotenkin oudosti mutkitellen. Pyöräil­i­jän tör­mäys autoon on ehkä saat­tanut johtua jopa hänelle yllä­tyk­senä tulleesta auton ajonopeu­den hidas­tu­mis­es­ta, a) ns. kiilauk­sen lop­pu­vai­heessa, tai b) nor­maalin, kään­nök­sen edel­lyt­tämän nopeu­den­laskun takia.

    Ajoiko auto ajo­radan reunakiveyk­sen yli? Jos auto alkaa kään­tyä oikealle Man­ner­heim­intielle, eikä pyörätielle (kuten on oletet­ta­va), eikö siinä sil­loin pyöräil­i­jälle jää hyvää tilaa kään­tyä viimek­si­maini­t­ulle. Olen­naista voi ehkä tosin olla myös se, paljonko tilaa jäi auton ja reunakiveyk­sen väli­in, mut­ta sitä ei kai enää pyörä­tien kohdal­la ollut.

    Jos pyöräil­i­jä saa ohit­taa auton samal­la ajokaistal­la oikeal­ta (TLL:n pykälän 17 mukaan), onko vas­taa­va ohi­tus (pyörän vasem­mal­ta puolelta) kaistal­laan etenevältä autoil­i­jal­ta kiel­let­ty? (Mik­si tuol­lainen ohi­tus olisi kiilaamista vain sil­loin, jos sen tekee autoil­i­ja?) Kil­pailti­inko tuol­la siitä, kumpi ehtii ajo­radan kapealle kohdalle ensin?

    Toiv­ot­tavasti poli­isi (tai piirtäjä poli­isin toimek­sian­nos­ta ja ohjei­den mukaan) kyke­nee rekon­struoimaan tapauk­sen piir­roksin, siten että tuon valitet­ta­van tör­mäyk­sen luonne, vai­heet ja syy käy selvästi ilmi, tör­mäyk­sen dynami­ik­ka ja liik­er­a­dat havainnollistaen. 

    Suomen pitäisi kai olla oikeusval­tio. Sen vuok­si ketään autoil­i­jaa (tai pyöräil­i­jääkään) ei pitäisi ainakaan ennen aiko­jaan syyl­lisek­si leima­ta, ellei sitä syyl­lisyyt­tä kyetä veden­pitävästi kaikille osoit­ta­maan. Voi olla, että jos olisin ollut tuol­la itsekin silmin­näk­i­jä, en pitäisi yhtä monia ske­naar­i­oi­ta mah­dol­lisi­na, mutta …

    Väite, jon­ka mukaan autoil­i­ja “on päät­tänyt kiila­ta pyöräil­i­jän nurin” on mielestäni kuitenkin aika voimakas. Toiv­ot­tavasti sen väit­teen peruste­lut ja perustelu­iden toteen­näyt­tö ovat sitä sil­loin myös.

  62. Jori Pus­ka: Tässä tapauk­ses­sa pyöräil­i­jät tukki­vat ajo­radan aja­mal­la rinnakkain.

    Tiehän ei ollut tukos­sa, vaan luul­tavasti välit­ti suurem­man määrän liiken­net­tä kuin koskaan muul­loin. Pyöräil­i­jäthän ovat liiken­net­tä siinä mis­sä muutkin tienkäyttäjät.

    Vielä lain­aus tieli­iken­nelaista (6 §):

    Tienkäyt­täjä ei saa keskeyt­tää tai muuten estää … jär­jestäy­tyneen kulkueen etenemistä.

  63. YLE:n uutis­sivuil­la oli testi pyöräil­i­jöille liiken­nesään­tö­jen tun­temis­es­ta. Tein testin minäkin, vaikken mikään yksipuo­li­nen pyöräil­i­jä olekaan. Sain siinä kaik­ki kymme­nen kohtaa oikein, vaik­ka ajan autol­la sen­tään use­am­min kuin mitä pyöräilen!

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten suuri osu­us niistä kyse­lyn vas­taa­jista, joil­la ei ole ajoko­rt­tia, pär­jää tuos­sa testis­sä. Valitet­tavasti testis­sä ei kysytä, onko vas­taa­jal­la ajoko­rt­tia vai ei. Testi olisi syytä tehdä myös jotenkin kon­trol­loidum­min, ettei HS vedä saamis­taan tulok­sista isom­mal­la vas­taa­jamääräl­lä liian hätäisiä johtopäätök­siä, tietämät­tä vas­taa­jien todel­lista jakau­tu­mista autoil­i­joi­hin ja kortittomiin.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokaisen pitää ymmärtää, ettei kulkueeseen, hau­ta­jais­saat­toon tai muuhun sel­l­aiseen saa ajaa. On myös yksinker­tais­es­ti kiellettyä. 

    Kun tämän oikeuspe­rus­ta näyt­tää ole­van hämärä esimerkik­si Jori P:lle, se lie­nee TLL 2 luku 6§: “Säädet­tyjä ääni- ja val­om­erkke­jä antavalle … poli­isi­a­joneu­von vetämälle saattueelle on liiken­teen ohjaus­lait­teil­la anne­tu­ista ohjeista riip­pumat­ta annet­ta­va esteetön kulku. Täl­löin on tarvit­taes­sa väistyt­tävä syr­jään ja pysähdyttävä.”

    Kulkuet­ta vetivät polkupyöräpoli­isit; en tiedä oliko fil­lareis­sa siniset vilkut. Vilkut oli­si­vat siis salli­neet esimerkik­si punaisia päin ajamisen, ja määrän­neet muut tienkäyt­täjät väistämään. Mut­ta ilman sin­isiä vilkku­jakin samas­sa pykälässä alem­pana lukee: “Tienkäyt­täjä ei saa keskeyt­tää tai muuten estää soti­la­sosas­ton, saattueen, valvo­tun lap­siryh­män tai muun jär­jestäy­tyneen kulkueen etenemistä.”

    Tarvit­taes­sa se on sit­ten käräjäoikeus joka pun­taroi TLLn eri pykälien keskinäistä pain­oar­voa. Mei­dän juridi­ik­ka-amatöörien on asi­as­ta turha vääntää.

  65. Sakke: Suomen pitäisi kai olla oikeusval­tio. Sen vuok­si ketään autoil­i­jaa (tai pyöräil­i­jääkään) ei pitäisi ainakaan ennen aiko­jaan syyl­lisek­si leima­ta, ellei sitä syyl­lisyyt­tä kyetä veden­pitävästi kaikille osoittamaan.

    Oikeusval­tio on se val­tio; kansalaisil­la on oikeus olla ihan mitä mieltä hyvän­sä ja ilmaista niitä mielip­iteitä pienin rajoituksin. Syyl­lisenä tai syyt­tömänä saa pitää ennen tuomio­ta ja jopa tuomios­ta riippumatta.

  66. Mun täy­tyy sanoa että useim­mis­sa tapauk­sis­sa autoil­i­jat ovat kohteli­jai­ta min­ua kohtaan kun ajan pyöräl­lä, pysähtyvät suo­jateien eteen vaik­ka eivät tarvitisisi. 

    Suurin ris­ki pyöräl­lä ajaes­sa on tör­mätä toiseen pyöräil­i­jään. Nyt kun koulut ovat alka­neet niin koul­u­laiset pyöräilevät aivan miten sat­tuu. Niitä joutuu stten väis­telemään. Min­un työ­matkani var­rel­la on 4 koulua joten ongel­maa ei aamuisin voi vält­tää, ellei päätä lähteä vas­ta klo 9:00 jälkeen.

    Sit­ten oma lukun­sa ovat eri­laiset työ­maat ja poikkeusjär­jeste­lyt jot­ka usein ovat ala-arvoiset. Esim Espoon Leppävaarassa/Perkkaalla on suosi­tu työ­matkapyöräi­lyre­it­ti Espoos­ta Pitäjän­mä­keen päin poik­ki mon­es­ta kohtaa HSY:n vesi­jo­hto­työ­maan takia ja pakot­taa joko pitkille (tai mäk­isille) kier­toteille tai aja­maan tilapäisiä kapei­ta kint­tupolku­ja pitkin osit­tain auto­jen seassa. Tuon työ­maan ajak­si olisi voitu jär­jestää tilapäi­nen kevyen liiken­teen väylä rauta­tien ja Hatsi­na­puis­ton väli­in, siel­lä on ollut jo ennestään polku, mut­ta koko n 1 km x 1 km kokoine alue sul­jett­ti­in kaikelta liikenteeltä.

  67. Liiken­nekäyt­täy­tymis­es­tä pitäisi saa­da kitketyk­si kaik­ki “kan­sain­väliset” käsimerk­it pois. Niil­lä vain provosoidaan. Jos halu­taan kiit­tää, niin ter­ve­hdys on paikallaan, mut­ta virhei­den osoit­telu on täysin turhaa. Niitä tulee jokaiselle ja jokainen omat virheen­sä myös huomaa.

  68. Jori Pus­ka: Man­ner­heim­intie on täyn­nään risteyk­siä joil­ta tule­val­la liiken­teel­lä on liiken­nesään­tö­jen mukaan täysi oikeus jatkaa matkaansa sinne minne haluavatkin

    Niis­sä on myös kolmiot ris­teävältä tieltä tuleville, jol­loin siel­lä sivu­tiel­lä odote­taan suo­ja­tien takana vaik­ka iltaan asti jos val­ot eivät ole toimin­nas­sa ja Man­ner­heim­intiel­lä on muu­ta liiken­net­tä sikäli paljon ettei sekaan mah­du niin ettei kukaan joudu hidas­ta­maan tai väistämään. Kolmion takaa ei ole oikeut­ta jatkaa matkaansa ennen kuin tie on tyhjä riit­tävän pitkältä matkalta.

    Mitä tulee rajanve­dos­ta epäil­lyn sur­man ja liiken­netur­val­lisu­u­den vaaran­tamisen eros­ta, komis­ario oli kom­men­toin­ut Ilta-Sanomille: “– Täy­tyy tehdä ero siihen, mis­tä tätä kul­jet­ta­jaa epäil­lään ja mil­lä rikok­sel­la hänet van­git­ti­in. Nämä eivät ole yhtäläisyys­merkin takana.” Vas­ta oikeus aikanaan arvioi onko tahal­lisu­ud­es­ta riit­tävää näyt­töä ja täyt­tääkö se mitä teosta voidaan osoit­taa ja olo­suh­teet jom­mankum­man rikok­sen tunnusmerkit.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Mopon kilpi pitä vai­h­taa kieltävästä sal­li­vak­si, kos­ka kil­vet EI MOPOILLE varastet­ti­in varuskuntiin. …:-)

    Hakaniemen sil­lan Pohjoiran­nan päässä on ainakin yksi Ei mopoille ‑kylt­ti. Sitä ei ole vai­hdet­tu ilmoituk­ses­ta huolimatta.

  70. anon­il­li: Olet. Siinä, että luon­nevikainen autoil­i­ja öykkäröi koh­dates­saan heikom­pia, mielestään alem­piar­voisia, ihmisiä, ei ole mitään sattumanvaraista. 

    Nyt uuti­soidaan lisäti­etoa autoil­i­jan profi­ilista. Vaikut­taisi edelleen siltä, että tekovä­line oli sat­tuman­varainen. On siis autoil­i­jal­la aiem­paa häiriköin­tiä aina kukkaruukku­väki­val­las­ta läh­tien. (lähde: Joku uutisle­hti, löy­tyy jos halu­aa, epäolennaista) 

    Ei olisi sit­tenkään tarve tehdä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia? Sen enem­pää kuin muukaan katu­väki­val­ta aikaansaa yhteiskun­nas­sa tänä päivänä.

  71. Tim­oT:
    Liiken­nekäyt­täy­tymis­es­tä pitäisi saa­da kitketyk­si kaik­ki “kan­sain­väliset” käsimerk­it pois. Niil­lä vain provosoidaan. Jos halu­taan kiit­tää, niin ter­ve­hdys on paikallaan, mut­ta virhei­den osoit­telu on täysin turhaa. Niitä tulee jokaiselle ja jokainen omat virheen­sä myös huomaa.

    Liiken­nekäyt­täy­tymis­es­tä pitäisi myös saa­da pois auton käyt­tö viestintävälineenä.

    Mut­ta mut­ta, mil­läs ker­toa motar­il­la perseessä roikku­valle bemarikuskille, että urpo olet liian lähel­lä? Liiken­teeseen tarvi­taan myös lisää valvon­taa urpo­jen saamisek­si pois.

  72. Tämä pul­munen, ihanteel­lisen espoolaisen autoil­i­jan periku­va, joka ihan vahin­gos­sa ajoi yli 60 vuo­ti­aan pyörän päälle, kun koki ylivoimaista houku­tus­ta kään­tyä tämän kohdal­la oikeal­la, ajoi autol­la, joka oli ajok­iel­los­sa ja pak­eni paikalta. Aiem­min hän on lehti­ti­eto­jen mukaan yrit­tänyt tap­paa naa­purin­sa pudot­ta­mal­la hänen päähän­sä kukkaruukun viidennestä ker­rokses­ta, mut­ta epäon­nis­tui, oli saanut läh­estymiskiel­lon naa­puri­in­sa, kos­ka oli sylkenyt tämän päälle hissis­sä ja kaatanut hänet kumoon, tuot­tanut käyt­täy­tymisel­lään usei­ta riskoil­moituk­sia naa­pureil­taan ja niin edelleen.
    Tästä kaikesta voi päätel­lä, että syyn täy­tyy olla pyöräilijässä.
    Jos tuos­ta murhayri­tyk­ses­tä kukkaruukul­la ei ole tehty rikosil­moi­tus­ta, se pitäisi tehdä nyt. Ei van­hene ihan nopeasti.Olisi liiken­teessä tur­val­lisem­paa, kun tämäkin tapaus olisi kiv­en sisässä. 

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisi liiken­teessä tur­val­lisem­paa, kun tämäkin tapaus olisi kiv­en sisässä. 

    En ole täysin sin­ut itseni kanssa, että viilaan tätä näin, mut­ta kun asia on kiro­tun tärkeä.

    Olisin toivonut, että kirjoitat

    “Olisi yhteiskun­nas­sa tur­val­lisem­paa, kun …”

  74. Osmo Soin­in­vaara:Jos tuos­ta murhayri­tyk­ses­tä kukkaruukul­la ei ole tehty rikosil­moi­tus­ta, se pitäisi tehdä nyt.

    En usko että tuol­laise­ta, jos sen jotenkin saisi vään­net­tyä tapon yri­tyk­sek­si, tulisi muu­ta kuin ehdol­lista. Kos­ka ei osunut, ei tul­lut mitään.

    http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/rikollisuustilanne/rikollisuustilanne2007/zZ2OH9xPr/6_Rangaistuskaytanto_rikoslajeittain.pdf

    Tässä on esimerk­ki, jos­sa on ajet­tu ihmisen ylitse täysin tahal­laan, eikä kyseessä ollut tapon yritys:

    https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2010/kouho20100729

    Kos­ka ruukku ei edes osunut, niin tuomio olisi ollut läh­es var­ma ehdollinen.

    Ei näille häiriköille oikeuslaitos halua tehdä mitään. Ain­oa mah­dol­lisu­us puo­lus­tau­tua on tur­vau­tua niin voimakkaaseen väki­val­taan, että se johtaa hyökkääjän lop­ulliseen vammautumiseen.

  75. Itse olenkin miet­tinyt asi­at niin, että jos joku tuol­lainen oikeasti hul­lu koskaan uhkaisi uskot­tavasti esimerkik­si per­het­täni, ei aut­taisi mikään muu kuin tehdä ennal­taehkäi­sevä isku. 

    Törkeästä pahoin­pitelystä selviää kuitenkin toden­näköis­es­ti ehdol­lisel­la. Sen ver­ran kovaa väki­val­taa pitäisi käyt­tää, että kyky toteut­taa uhkauk­sia poistuisi.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä pul­munen, ihanteel­lisen espoolaisen autoil­i­jan periku­va, joka ihan vahin­gos­sa ajoi yli 60 vuo­ti­aan pyörän päälle, kun koki ylivoimaista houku­tus­ta kään­tyä tämän kohdal­la oikeal­la, ajoi autol­la, joka oli ajok­iel­los­sa ja pak­eni paikalta. Aiem­min hän on lehti­ti­eto­jen mukaan yrit­tänyt tap­paa naa­purin­sa pudot­ta­mal­la hänen päähän­sä kukkaruukun viidennestä ker­rokses­ta, mut­ta epäon­nis­tui, oli saanut läh­estymiskiel­lon naa­puri­in­sa, kos­ka oli sylkenyt tämän päälle hissis­sä ja kaatanut hänet kumoon, tuot­tanut käyt­täy­tymisel­lään usei­ta riskoil­moituk­sia naa­pureil­taan ja niin edelleen.
    Tästä kaikesta voi päätel­lä, että syyn täy­tyy olla pyöräilijässä.
    Jos tuos­ta murhayri­tyk­ses­tä kukkaruukul­la ei ole tehty rikosil­moi­tus­ta, se pitäisi tehdä nyt. Ei van­hene ihan nopeasti.Olisi liiken­teessä tur­val­lisem­paa, kun tämäkin tapaus olisi kiv­en sisässä. 

    En yleen­sä lue iltapäiväle­htiä, joten autoil­i­jan taus­toista (joi­ta kuv­a­sit) en aiem­min tarkem­min tien­nyt. Mikäli kuvaa­masi tiedot pitävät paikkansa, voi vaakakup­pi­en keskinäisessä ase­mas­sa, suh­teessa toisi­in­sa, tapah­tua muu­tos. “Ylivoimainen houku­tus kään­tyä” paikas­sa, jos­sa oikeaa ajokaistaa ajavien auto­jen (kuten vasen­ta ajokaistaakin käyt­tävien auto­jen) on muutenkin kään­nyt­tävä, on minus­ta hie­man kum­malli­nen ilmaus. Syyl­lisyy­den ja syyl­lisyysas­teen yksit­täistapauk­ses­sa saat­ta­vat uskoak­seni ratkaista silti mon­et eri­laiset asi­at ja yksi­tyisko­h­dat, jot­ka tapauk­seen liittyvät.

    Liiken­teen pelisään­tö­jen ja kyseisen risteyk­sen osalta asial­la, eli asian­mukaisen ja suositelta­van ajo­ta­van selvit­tämisessä mm. tuol­laisen risteyk­sen osalta on kuitenkin myös yleisem­pää merk­i­tys­tä. Lähtöko­htana ei voi olla vain se, että pelkästään ide­ol­o­gi­sista syistä johtuen vain autoil­i­ja olisi aina ja kaikkial­la ain­oa syyllinen. 

    Mon­imutkaises­sa ja tiukkaan kytketyssä ympäristössä voi joskus sat­tua onnet­to­muuk­sia, vaik­ka kaik­ki toimi­si­vat, yksit­täin tarkastel­tuna, kuten olet­taa voi. Sil­loin voi itse sys­teemin jär­jeste­lyis­säkin olla vikaa.

    Näin lop­ul­ta Ilta-sanomien toimit­ta­jan pyöräil­i­jänä kuvaa­man videopätkän, jos­sa onnet­to­muu­s­paikan muo­dosta­maan kaven­nuk­seen tul­laan Tukhol­mankat­ua pitkin. Pahal­ta paikalta tuo tör­mäysalue näköjään pitkin Tukhol­mankat­ua paikalle saa­pu­van pyöräil­i­jänkin näkökul­mas­ta näyttää.

    Pääl­lea­jon tai päälleki­ilaamisen pitää olla aina, muista sään­nöistä ja laeista riip­pumat­ta kiel­let­tyä, mut­ta onko tosi­aan mah­dol­lista, että TLL:n pykälä 17 (ja sen toisen kap­paleen joinen lause) voisi toisaal­ta sal­lia “alleki­ilaamisen” varsinkin tuol­laises­sa paikas­sa. Onko tuon pykälän mainit­tu lause syn­tynyt (ajatus)maailmassa, jos­sa pyöräil­i­jät ja mopot aja­vat sulku­vi­ivan erot­ta­mal­la tien pientareella?

    Liiken­nesään­töjä ja tieli­iken­nelakia tulkit­taes­sa tulee ottaa huomioon, että fil­lari on ajoneu­vo (vaikkei se yleen­sä olekaan moot­torikäyt­töi­nen ajoneuvo).

    Jos jokainen etenisi kapeikos­ta kau­ni­isti oma­l­la vuorol­laan, olisi kapeikko tur­val­lisem­pi. Mik­si siis sään­nöt sal­li­vat (vai sal­li­vatko?) niis­säkin, tai juuri niitä ennen, pyörän tulon auton rin­nalle, jos tai itse asi­as­sa kun se on nähtävästi omi­aan täl­laisia ikäviä lop­putu­lok­sia tuottamaan? 

    Min­ul­la on joitakin koke­muk­sia pyöräil­i­jöistä, jot­ka kiilaa­vat oikeal­ta, melko kapeis­takin raoista yllät­täen eteeni. välil­lä jotkut, onnek­si har­vat heistä siir­tyvät liiken­neval­o­jen jäl­keen keskem­mälle kat­ua autoil­i­jan (nopeusra­joi­tusten puit­teis­sa tapah­tu­vaa) eten­e­mistä jatkos­sa, autoa hitaamp­ina hai­tat­en. Jos liiken­neval­ot estävät ajoväylän käytön het­kek­si, on täl­laisil­la pyöräil­i­jöil­lä välil­lä tapana oikaista suo­ja­tien kaut­ta, kulkuaan pysähtymät­tä jatkaen ja pala­ta sen jäl­keen jälleen ajo­radalle. Tuol­laisen ajokäyt­täy­tymisen voi moni tulki­ta jopa häikäilemät­tömäk­si oman edun ajamisek­si ja samal­la (liiken­nesään­töjä nou­dat­tavaan autoi­i­jaan kohdis­tu­vak­si) kiusanteoksi.

    Jos katu lev­e­nee, ja/tai tilanne muu­toin sal­lii, pää­tyy autoil­i­ja yleensä/lopulta kuitenkin ohit­ta­maan myöhem­min lähem­mäs kadun reunaa ja sään­tö­jenkin edel­lyt­tämää ajolin­jaa siir­tyneen, autoa selvästi hitaam­man pyöräil­i­jän. Joillekin har­voille pyöräil­i­jöille, jot­ka ajel­e­vat kaiken lisäk­si usein vielä määräys­ten vas­taisil­la pyöril­lä, on tosin tyyp­il­listä ajel­la niin’ikään määräys­ten vas­tais­es­ti ajokaistan keskel­lä. Tapah­tuuko tuol­lainen, liiken­nesään­tö­jen vas­tainen toim­inta ken­ties jonkun yllytyksestä?

    Ketkä kaik­ki tuol­ta liiken­teen seasta (tai muual­ta) tulisi oikeas­t­aan noukkia kiv­en sisään, tai kei­den kaikkien olisi syytä käy­dä opet­tele­mas­sa ja osoit­ta­mas­sa liiken­nesään­tö­jen tun­te­mus? Olisiko jo aika saa­da aikaan myös pyöräil­i­jäko­rt­ti ja fil­larei­den rek­isteröin­ti sekä kil­vet? Jos autoilu vähe­nee ja pyöräi­ly lisään­tyy, lie­nee tähän syytä ennem­min tai myöhem­min jo val­tion vero­tu­lo­jenkin takaamisen takia.

  77. Sakke: Jos jokainen etenisi kapeikos­ta kau­ni­isti oma­l­la vuorol­laan, olisi kapeikko tur­val­lisem­pi. Mik­si siis sään­nöt sal­li­vat (vai sal­li­vatko?) niis­säkin, tai juuri niitä ennen, pyörän tulon auton rin­nalle, jos tai itse asi­as­sa kun se on nähtävästi omi­aan täl­laisia ikäviä lop­putu­lok­sia tuottamaan? 

    Meinasin kir­joit­taa tästä prob­leemas­ta jo oman näke­myk­seni aiem­min, mut­ta tässä on hyvä alus­tus siihen.

    Mielestäni ongel­ma on jonkin­lainen moti­ivin ja kon­tek­stin muut­tumi­nen tuos­sa tilantessa.

    Eli ja tarkentaen:

    On järkevää lain­säädän­nöl­lä suo­da kak­sipyöräisille oikeus ajaa “tur­vaan” muun ajoneu­vo­jonon oikealle puolelle. Pois ajoneu­vo­jen jonoaal­lon välistä.

    Mut­ta sit­ten tuo tur­vakon­tek­sti muut­tukin siinä samas­sa silmän­räpäyk­sessä keskinäisen kil­pailun ja rin­nakkaisten jono­jen ‑kon­tek­stik­si. Kumpi ajaa ja mis­sä tilanteessa ensin. En usko, että tuo­hon on kir­joitet­tavis­sa eksak­tia sääntöä.

    1. Tot­ta kai fil­lari ajaa punai­sis­sa val­ois­sa jonon kär­keen paalu­paikalle. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kaistal­la aja­va fil­lari. Mik­si ihmeessä se pitäisi kieltää vain sen takia, että autot ovat niin epäkäytän­nöl­lisen kokoisia, että muo­dosta­vat pitk­iä jonoja.

  78. Sakke: Lähtöko­htana ei voi olla vain se, että pelkästään ide­ol­o­gi­sista syistä johtuen vain autoil­i­ja olisi aina ja kaikkial­la ain­oa syyllinen. 

    Otta­mat­ta kan­taa mikä tilanteen pitäisi olla Suomes­sa, kol­le­gat Hol­lan­nista ovat ker­toneet että siel­lä autoil­i­ja on aina ja joka­paikas­sa syylli­nen, jos fil­lar­in ja auton välil­lä kah­naus­ta syn­tyy. Tämä kol­le­goiden väite oli hämärän muis­tiku­vani varas­sa, mut­ta pikainen googlaus tuo evi­denssiäkin asialle. Sen seu­rauk­se­na Hol­lan­nis­sa autoil­i­jat otta­vat erit­täin huolel­lis­es­ti pyöräil­i­jät huomioon, mut­ta kol­le­goiden autokyy­dis­säkin istuneena seik­ka ei tun­nu autoli­iken­net­tä häir­it­sevän — aika aggres­si­ivis­es­ti aja­vat suh­teessa mui­hin autoli­joi­hin. Pakko siel­lä on joku sään­tö olla että pyöräil­i­jät eivät saa esimerkik­si tul­la motareille, mut­ta noin ylipään­sä hyvin siel­lä liikenne sujuu. Toki siel­lä pyöräti­et on erotet­tu parem­min kuin meil­lä ja ne tyyp­il­lis­es­ti ovat yksisu­un­taisia yhdel­lä puolen katua. 

    Jalankulk­i­jan on kyl­lä syytä kun­nioit­taa Hol­lan­nis­sa pyöräteitä, ja selkeän erot­telun ansios­ta se on mah­dol­lis­takin. Olen joskus vit­sail­lut että siel­lä pitäisi maala­ta pyörätei­hin pääkallo ja säärilu­ut, varoituk­sek­si ulko­mail­ta tuleville jalankulkijoille.

  79. Rolle: Liiken­nekäyt­täy­tymis­es­tä pitäisi myös saa­da pois auton käyt­tö viestintävälineenä.

    Mut­ta mut­ta, mil­läs ker­toa motar­il­la perseessä roikku­valle bemarikuskille, että urpo olet liian lähel­lä? Liiken­teeseen tarvi­taan myös lisää valvon­taa urpo­jen saamisek­si pois.

    Tuo on bemarikuskin ongel­ma, ei sin­un. Tur­val­lisu­usvälistä huole­htimi­nen on takanat­ule­van velvol­lisuuk­sia. Jos jotakin sat­tuu sen puut­teen takia, niin bemari maksaa.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Olisi liiken­teessä tur­val­lisem­paa, kun tämäkin tapaus olisi kiv­en sisässä.

    Van­ha sanalasku “ensin tutk­i­taan, sit­ten vas­ta hutkitaan”.
    Riit­täkö siis iltapäiväle­hdet tutkimiseen, jot­ta päästään hutki­maan. Lynkkaus onkin ollut suosit­tu menetelmä; käytössä eri aikaoina ja ympäri maailmaa.
    Aika monel­la muul­lakin voi olla var­ma mielipi­de, kuin­ka kaik­ki olisi parem­min, jos kuka kul­loinkin olisi kiv­en sisällä.

  81. Kyl­lä tämä on ihan selvä keis­si, että tuo tutkimi­nen on jo tehty, vuorossa hutkiminen.

    1. Oikeus lop­ul­ta päät­tää, onko näyt­tö riit­tävä. Kun sanoin, että siitä kukkaruukun pudot­tamis­es­ta pitäisi tehdä rikosil­moi­tus, ajatuk­se­na oli, että saataisi­in kokon­aishark­in­taa syväl­lisem­mäk­si ja jos tuo ker­to­mus pitää paikkansa, sitäkin olisi syytä tutkia oikeudessa, kos­ka vakaval­ta tapauk­selta se kuulosti.

  82. Tim­oT: Tuo on bemarikuskin ongel­ma, ei sin­un. Tur­val­lisu­usvälistä huole­htimi­nen on takanat­ule­van velvol­lisuuk­sia. Jos jotakin sat­tuu sen puut­teen takia, niin bemari maksaa.

    Oike­as­sa olem­i­nen ei paljon lohdu­ta kun on bemari perseessä…

  83. Tim­oT: Jos jotakin sat­tuu sen puut­teen takia, niin bemari maksaa.

    Vaku­u­tuk­set eivät kor­vaa keskey­tynyt­tä matkaa, selvit­te­lyyn, odot­telu­un ja lisä­matkoi­hin heti kulu­vaa aikaa (pait­si lääkärin­tarkas­tuk­set kolar­in jäl­keen, myös matkan jatkamiseen ja ajoneu­von kor­jaamiseen liit­tyvät matkat) ja esim. pieniä kiputilo­ja. Pienikin töytäisy voi johtaa raju­un ulosajoon. Antaisitko jonkun kävel­lä puukko laps­esi kaulan edessä, jos hän lupaa mak­saa lääkärinku­lut jos vahin­gos­sa osuu? Uskaltaisitko sanoa vas­taan että noin vaaran­taa hen­gen, kos­ka hän voi siitä suut­tua ja tahal­laan vahingoittaa?

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta kai fil­lari ajaa punai­sis­sa val­ois­sa jonon kär­keen paalu­paikalle. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kaistal­la aja­va fil­lari. Mik­si ihmeessä se pitäisi kieltää vain sen takia, että autot ovat niin epäkäytän­nöl­lisen kokoisia, että muo­dosta­vat pitk­iä jonoja.

    Suo­mi on ain­ut maa euroopas­sa, jos­sa tämä on kiel­let­tyä moot­toripyöräil­i­jöiltä. Ulko­maalaisia kan­nat­taisi varoit­taa asi­as­ta maa­han tul­lessa. Raja-ase­mat ovat ain­oat paikat, jois­sa tätä lakia ei suomes­sa nou­date­ta. He ovat lin­jan­neet näin, kos­ka eivät voi sakot­taa jokaista ulkomaalaista.

  85. hukkaan meni: Vaku­u­tuk­set eivät kor­vaa keskey­tynyt­tä matkaa, selvit­te­lyyn, odot­telu­un ja lisä­matkoi­hin heti kulu­vaa aikaa (pait­si lääkärin­tarkas­tuk­set kolar­in jäl­keen, myös matkan jatkamiseen ja ajoneu­von kor­jaamiseen liit­tyvät matkat) ja esim. pieniä kiputilo­ja. Pienikin töytäisy voi johtaa raju­un ulosajoon. Antaisitko jonkun kävel­lä puukko laps­esi kaulan edessä, jos hän lupaa mak­saa lääkärinku­lut jos vahin­gos­sa osuu? Uskaltaisitko sanoa vas­taan että noin vaaran­taa hen­gen, kos­ka hän voi siitä suut­tua ja tahal­laan vahingoittaa?

    Vaku­u­tus kor­vaa sen, mitä pienel­lä tek­stil­lä lukee. Voit vaa­tia bemarikuskil­ta suo­raan muut kor­vauk­set. Kan­nat­taa ottaa tietysti kuva puskuris­sa roikku­vas­ta bemarista, jos siihen on mah­dol­lisu­us. Lähet­tää se vaik­ka poli­isille toimenip­iteitä varten, jos vahinkoa ei tulisikaan. Se on ain­oa oikea tapa antaa muis­tu­tus bemarikuskille..

    1. Paljonko­han mak­saisi kypäräkam­era, joka tal­let­taa kaiken ajon aikana? Voisin lait­taa viikkosik­er­män kaikesta has­sus­ta ja vaar­al­lis­es­takin ja tarvit­taes­sa käyt­tää kuva­ma­te­ri­aalia todis­teena. Ser­pen­ti­ini­laskuis­sa se pitäisi sam­mut­taa, tai vaimo ei päästä enää ikinä vuoristoon.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta kai fil­lari ajaa punai­sis­sa val­ois­sa jonon kär­keen paalu­paikalle. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kaistal­la aja­va fil­lari. Mik­si ihmeessä se pitäisi kieltää vain sen takia, että autot ovat niin epäkäytän­nöl­lisen kokoisia, että muo­dosta­vat pitk­iä jonoja. 

    Osmo, hark­it­sitko mitä kir­joitit? Et kai ole tosissasi?

  87. max: Meinasin kir­joit­taa tästä prob­leemas­ta jo oman näke­myk­seni aiem­min, mut­ta tässä on hyvä alus­tus siihen.

    Mielestäni ongel­ma on jonkin­lainen moti­ivin ja kon­tek­stin muut­tumi­nen tuos­sa tilantessa.

    Eli ja tarkentaen:

    On järkevää lain­säädän­nöl­lä suo­da kak­sipyöräisille oikeus ajaa “tur­vaan” muun ajoneu­vo­jonon oikealle puolelle. Pois ajoneu­vo­jen jonoaal­lon välistä.

    Mut­ta sit­ten tuo tur­vakon­tek­sti muut­tukin siinä samas­sa silmän­räpäyk­sessä keskinäisen kil­pailun ja rin­nakkaisten jono­jen ‑kon­tek­stik­si. Kumpi ajaa ja mis­sä tilanteessa ensin. En usko, että tuo­hon on kir­joitet­tavis­sa eksak­tia sääntöä. 

    Tässä olisi yksi sään­tö tar­jolle: “Vas­tu­us­sa liiken­teen suju­vu­ud­es­ta ja tur­val­lisu­ud­es­ta on enenevästi se, joka eniten muut­taa hah­mo­tuk­sen struk­tu­uria, poikkeaa tilanteen jatku­vu­ud­es­ta ja olete­tus­ta jär­jestelmästä tai tulee uute­na ele­ment­tinä kent­tään.” (Lähde: Sauli Häkki­nen & Juha Luo­ma (1991) Liiken­nep­sykolo­gia, ks. sivu 62. Kan­nat­taa toki lukea vaik­ka koko kirja!). 

    Kyseinen vas­tu­u­ta koske­va sään­tö tai ajat­te­lu­ta­pa on mielestäni varsin järkevä, mut­ta se voi tosin ehkä olla liian mon­en kannal­ta liian vaikea ymmärtää, ja ainakin käytän­nön liiken­neti­lanteis­sa soveltaa.

  88. Sakke: Tässä olisi yksi sään­tö tar­jolle: “Vas­tu­us­sa liiken­teen suju­vu­ud­es­ta ja tur­val­lisu­ud­es­ta on enenevästi se, joka eniten muut­taa hah­mo­tuk­sen struk­tu­uria, poikkeaa tilanteen jatku­vu­ud­es­ta ja olete­tus­ta jär­jestelmästä tai tulee uute­na ele­ment­tinä kent­tään.” (Lähde: Sauli Häkki­nen & Juha Luo­ma (1991) Liiken­nep­sykolo­gia, ks. sivu 62. Kan­nat­taa toki lukea vaik­ka koko kirja!). 

    Kyseinen vas­tu­u­ta koske­va sään­tö tai ajat­te­lu­ta­pa on mielestäni varsin järkevä, mut­ta se voi tosin ehkä olla liian mon­en kannal­ta liian vaikea ymmärtää, ja ainakin käytän­nön liiken­neti­lanteis­sa soveltaa. 

    Jos tarkastel­laan esim. viime viikon onnet­to­muustapaus­ta ja siihen liit­tyvää liiken­neti­lan­net­ta kokon­ais­val­tais­es­ti em. lauseen val­os­sa, ei vain yksi­no­maan pyöräil­i­jän näkökul­mas­ta, mikä mah­taa olla lopputulos?

    PS. Lop­putu­losta ihmettelin myös tässä vast’ikään, kun YLE:n (oliko se eil­isil­lan?) uutis­lähetyk­sessä eräs liiken­nep­sykolo­gi käsit­tääk­seni ehdot­ti pois­tet­tavak­si jonkin alikulku­tun­neli­aukon (?) viereltä kyltin, jos­sa muis­taak­seni kehotet­ti­in jatka­maan eten­e­mistä siitä eteen­päin vain pyörää talut­taen, ennen paikkaa, jos­sa tun­nelista sen oikeaa reunaa pitkin ulostule­val­la on puut­teel­lisen näkyvyy­den takia (kul­man taakse) aivan ilmeinen vaara tör­mätä aukon reunan takaa oikeal­ta tule­vi­in pyöräilijöihin. 

    Tarvi­taanko tuol­lakin ihmishen­gen mene­tys, jot­ta kyseisen paikan vaar­al­lisu­us ymmär­retään? Pyöräil­i­jät aje­li­v­at siitä reip­paasti surut­ta ohi tun­neli­in tai sil­lan alle. No, ehkä jonkin­lainen kaide tai betoni­por­sas liiken­teen­jaka­jana, toimisi kyseisessä paikas­sa parem­min kuin kylt­ti, jon­ka keho­tus­ta ei moni tai juuri kukaan tain­nut noudattaa.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta kai fil­lari ajaa punai­sis­sa val­ois­sa jonon kär­keen paalu­paikalle. Se on yhtä sal­lit­tua kuin on auton ohit­taa samal­la kaistal­la aja­va fil­lari. Mik­si ihmeessä se pitäisi kieltää vain sen takia, että autot ovat niin epäkäytän­nöl­lisen kokoisia, että muo­dosta­vat pitk­iä jonoja. 

    Miten epäkäytän­nöl­lisen kokoisia oli­vat sit­ten fil­larikulkueen fil­lar­it viime sun­nun­taina Man­ner­heim­intiel­lä, kun sai­vat aikaan niin pitkän jonon (oliko se edes par­i­jono?), että sen ohi­menoa kokon­aan ei yksi bus­sikuskikaan kestänyt her­mos­tu­mat­ta enää odot­taa? Mikä esti päästämästä bus­sia väliin?

    Huo­maavainen autoil­i­ja, bus­sikus­ki, motoristi ja pyöräil­i­jäkin antaa aina toisellekin tietä, jos huo­maa että sil­lä toisel­la siihen ei muuten tun­nu ole­van mah­dol­lisu­ut­ta (ja tilanne sen muu­toin sallii).

    1. Jono, noin kuusi rin­nan, oli vajaan kilo­metrin mit­tainen. Jos Man­ner­heim­intiel­lä olisi ollut 850 auton kulkue, se olisi ollut viisi kilo­metriä pitkä.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Tot­ta kai fil­lari ajaa punai­sis­sa val­ois­sa jonon kär­keen paalupaikalle.

    Oletko Osmo kat­sel­lut liikaa Formula-kisoja? 

    Kumpi on liiken­teessä tärkeäm­pää: nopeus ja het­ken huuma (“voit­ta­jan” kannal­ta) vai kaikkien osa­puolten tur­val­lisu­us ja liiken­teen suju­vu­us. Viime viikon pyöräil­i­jä (tai autoil­i­jakaan) ei tain­nut “voitostaan” ehtiä kovin kauan nauttimaan.

    Yleisen liiken­teen ei tule olla paik­ka, jos­sa kil­pail­laan. Kil­pailu­ja varten löy­tyy ja voidaan tehdä erik­seen sul­je­tut­tu­ja ratoja.

    1. Ajat­telitko ehdot­taa, että autoil­i­ja tai pyöräil­i­jä eivät saa ophit­taa toisi­aan samaa kaistaa käyt­täen? Voisi autoilu vähän vaikeutua.

  91. Mikko Kivi­ran­ta: Sakke: Lähtöko­htana ei voi olla vain se, että pelkästään ide­ol­o­gi­sista syistä johtuen vain autoil­i­ja olisi aina ja kaikkial­la ain­oa syyllinen. 

    Otta­mat­ta kan­taa mikä tilanteen pitäisi olla Suomes­sa, kol­le­gat Hol­lan­nista ovat ker­toneet että siel­lä autoil­i­ja on aina ja joka­paikas­sa syylli­nen, jos fil­lar­in ja auton välil­lä kahnausta

    Se linkkaa­mani the Econ­o­mist-lehden kir­joi­tus oli sen ver­ran ajatuk­sia herät­tävä, että täy­tyypä ihan suo­men­taa pätkä tänne:



    Sanokaamme että kuor­ma-auto on kään­tymässä nopealle nelikaistaiselle tielle Haagis­sa, ja ajaa pyöräti­etä etenevän pyöräil­i­jän päälle. Tapauk­selle on luotet­ta­va silmin­näk­i­jä jon­ka lausun­to ara­vatenkin pitää oikeudessa — sanokaamme maan päämin­is­teri. Kuka on syylli­nen, ja joutuu mak­samaan kor­vauk­set ynnä sakot? Vas­taus: kuor­ma-auton kuljettaja.
    Entä jos sama onnet­to­muus tapah­tuu kak­sikaistaisel­la kadul­la jol­la ei ole pyöräti­etä, niin että pyöräil­i­jä joutuu aja­maan liiken­teen seassa? Entä jos ei löy­dy silmin­näk­i­jää tai videoitua todis­tet­ta? Kuka on syylli­nen? Vas­taus: kuor­ma-auton kuljettaja.
    Entä jos pyöräil­i­jälle paloi risteyk­sessä punainen valo, jota päin pyöräil­i­jä ajoi? Vas­taus: kuor­ma-auton kul­jet­ta­ja on yhä syyllinen.
    Okei, koete­taan vielä … entä jos pyöräli­jä tuli väärään suun­taan yksisu­un­taista kat­ua, ja huoli­mat­ta että kuor­ma-auto tuli oikeal­ta pyöräil­i­jä kaa­hasi vas­toin etu­a­jo-oikeut­ta suo­raan yli risteyk­sen? Vas­taus: kuor­ma-auton kul­jet­ta­ja joutuu mak­samaan vähin­tään 50% pyöräil­i­jän vahin­go­ista, ellei hän pysty osoit­ta­maan ettei olisi mitenkään pystynyt havait­se­maan pyöräilijää.
    Tämä selvä. Entä jos tor­na­do poimii kuor­ma-auton jonkun hol­lan­ti­laisen pikkukaupun­gin kadul­ta ja paiskaa sen päin pyöräil­i­jää joka on ylit­tämässä ristys­tä päin punaisia tul­tuaan väärään suun­taan yksisu­un­taista kat­ua, ja ajaa ilman käsiä ohjaus­tan­gol­la? Vas­taus: kuor­ma-auton omis­ta­jan ei luul­tavasti tarvitse mak­saa kor­vauk­sia pyöräil­i­jälle, pait­si jos pyöräil­i­jä oli alle 14-vuo­tias, mis­sä tapauk­ses­sa kuor­ma-autoil­i­jan pitää pystyä todis­ta­maan ettei hän olisi mitenkään voin­ut estää tapahtunutta.

    Yhteen­ve­t­ona: Hol­lan­nis­sa, jos moot­to­ri­a­joneu­vo osuu pyöräil­i­jään, onnet­to­muus ennakko-olete­taan aina autoli­jan syyk­si, ei pyöräil­i­jän …SNIP… laki kohtelee pyöräil­i­jöitä ja jalankulk­i­joi­ta heikomp­ina osa­puoli­na liiken­teessä …SNIP…
    Täm­möi­nen sään­te­ly aset­taa ylimääräisen taakan autoil­i­joille. Taak­ka voidaan tiivistää seu­raavasti: ennen kuin kään­nyt, tark­ista huolel­lis­es­ti taustapeilistä onko näköpi­iris­sä pyöräil­i­jää. Siinä kaik­ki. …SNIP… Merk­it­seekö tämä törkeää epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta autoil­i­joi­ta kohtaan jos onnet­to­muus sat­tuu? Ei. Se merk­it­see suur­ta vähen­nys­tä onnet­to­muuk­sis­sa. Kuten ANWB sanoo, jotkut autoil­i­jat ajat­tel­e­vat että hol­lan­ti­laistyy­li­nen vas­tu­uo­let­ta­ma antaa pyöräil­i­jöille avoimen val­takir­jan viis veisa­ta liiken­nesään­nöistä. Mut­ta pyöräli­jäl­lä ei ole moti­vaa­tio­ta ajaa tieten tah­toen risteyk­seen päin punaisia ajatellen ‘minäpä en joudukaan mak­samaan kor­vauk­sia’. Hän­tä motivoi ris­ki olla osa­puolista se joka pää­tyy sairaalaan tai hautuumaalle.

  92. Sakke:: Lähtöko­htana ei voi olla vain se, että pelkästään ide­ol­o­gi­sista syistä johtuen vain autoil­i­ja olisi aina ja kaikkial­la ain­oa syyllinen. 

    Econ­o­mistin artikke­lin pohdiskele­maan innoit­ta­mana: Entä jos lähtöko­htana on peli­te­o­reet­ti­sista syistä että autoil­i­ja olisi aina ja kaikkial­la ain­oa syylli­nen? Ei siis ide­ol­o­gi­sista syistä.

  93. Tam­pereel­la polkupyöräil­i­jä ajoi lapsen kumoon ja pak­eni paikalta. Pitäisikö tähän reagoida ?

  94. YLE:n mukaan syyte on nyt muut­tunut sur­mas­ta tapoksi.

  95. Mikko Kivi­ran­ta: Econ­o­mistin artikke­lin pohdiskele­maan innoit­ta­mana: Entä jos lähtöko­htana on peli­te­o­reet­ti­sista syistä että autoil­i­ja olisi aina ja kaikkial­la ain­oa syylli­nen? Ei siis ide­ol­o­gi­sista syistä. 

    Ei kai oikeu­den lähtöko­h­ta voi olla mitään peliä!

    Mielestäni kyseisen linkaa­masi artikke­lin mukainen lähtöko­h­ta sotii jopa län­si­maista oikeuskäsi­tys­tä vas­taan. Se edus­taa pikem­minkin itä­maista oikeuskäytän­töä. Tästä syys­tä aloin pohtia syytä kum­malliseen käytän­töön, en kuitenkaan peli­te­o­reet­tis­es­ta, vaan pikem­minkin his­to­ri­al­lis­es­ta vinkke­listä. His­to­ri­alli­nen kehi­tys voinee joskus olla syynä yhteen jos toiseenkin maail­man kummallisuuteen.

    Lain­aus wikipedi­as­ta ker­too (Alanko­maista): “Kaar­le V antoi alueen per­in­tönä Espan­jan kuninkaalle Fil­ip II:lle, jon­ka uskon­nol­lis­es­ti jyrkkä poli­ti­ik­ka uskon­va­in­oi­neen johti vapaus­so­taan refor­moidun opin omak­suneis­sa Alanko­maid­en pohjoi­sis­sa maakun­nis­sa. Ne julis­tau­tu­i­v­at itsenäisik­si Alanko­maid­en tasaval­lak­si (Yhdis­tyneet provinssit) vuon­na 1581, kun taas eteläiset maakun­nat (nykyi­nen Bel­gia) jäivät Espan­jan yhtey­teen.” Hol­lan­nis­sa on siis ennenkin vain­ot­tu ihmisiä.

    Jatke­taan ajas­sa eteen­päin vuo­teen 1602. Sil­loin perustet­ti­in Hol­lan­nin Itä-Int­ian komp­pa­nia, joka läh­teen (“https://fi.wikipedia.org/wiki/Hollannin_Itä-Intian_kauppakomppania”) mukaan oli maail­man toinen monikansalli­nen yri­tys, ja varsin erikoinen laat­u­aan, kos­ka “sil­lä oli läh­es val­ti­ol­liset oikeudet, kuten oikeus julis­taa sota, solmia sopimuk­sia, van­gi­ta ja teloit­taa epäiltyjä, painaa rahaa ja perus­taa siir­tomai­ta.” Het­ki­nen, luinko oikein: “van­gi­ta ja teloit­taa epäiltyjä(!)”, ‑valitet­tavasti kyllä.
    Hol­lan­nin Itä-Int­ian komp­pan­ian toimet kaukaisil­la mauste­saar­il­la eivät kaiketi olleet kaik­il­ta osil­taan kovin kau­nista ker­rot­tavaa ainakaan Giles Mil­tonin kir­jan mukaan. Hol­lan­ti tosin vaurastui.

    Jos siir­rymme ajas­sa vielä noin sata vuot­ta eteen­päin, pääsemme Pietari Suureen, joka “otti pestin taval­lisek­si työläisek­si Hol­lan­nin Itä- Int­ian kaup­pakomp­pan­ian laivanrakennustelakalla”.
    Hänen myötään kasvoi kult­tuuris­ten vaikut­tei­den vai­h­to Hol­lan­nin ja Venäjän välil­lä käsit­tääk­seni merkit­tävästi. Oliko se yksisu­un­taista vai kak­sisu­un­taista? No, wikipedi­an mukaan “Pietari jou­tui palaa­maan Venäjälle, kun strelt­sit, Venäjän armei­jan eli­it­ti­joukot, nousi­vat kap­inaan. Kap­ina oli jo kuk­istet­tu tsaarin palates­sa Mosko­vaan. Pietarin palat­tua yli tuhat kap­inal­lista teloitet­ti­in – osan Pietari tap­poi omin käsin.” 

    Minkälaista oikeut­ta tai oikeuskäytän­töä tuo sit­ten oli? Vaikut­tiko se ken­ties myös hol­lan­ti­laisi­in, ja hei­dän myöhempi­in oikeuskäytän­töi­hin­sä? Ehkäpä … (Venäjän oikeuskäytän­tö ei liene kuitenkaan alku­jaan Pietari Suuren peru­ja. Sen pitkä oma­laa­tu­inen his­to­ria on jatkanut eloaan mm. täl­lä viikol­la, Pihkovassa.)

    No, oli hol­lan­ti­laisil­la myös vapau­den ihantei­ta, esim. Hugo Grotiuk­sel­la (1583–1645). Edelleenkin wikipedi­an mukaan: “Teok­ses­saan Mare liberum (“Vapaa meri”) hän esit­ti uuden peri­aat­teen, jon­ka mukaan meret ovat kan­sain­välistä aluet­ta, jota kaikil­la kan­soil­la on oikeus käyt­tää kaup­pamerenkulku­un. Englan­ti, joka siihen aikaan kävi ankaraa kil­pailua Hol­lan­nin kanssa maail­mankau­pan her­ru­ud­es­ta, vas­tusti aja­tus­ta ja vaati hallintaoikeut­ta Brit­tein­saaria ympäröivi­in vesiin.” 

    Brit­tien aset­ta­mat rajoituk­set, mm. hol­lan­ti­laisille laivoille, oli­vat syynä jopa sotaan. Tästä saakin jo hel­posti assosi­aa­tion tapaan, jol­la joku pyöräil­i­jä voi pyrk­iä ajele­maan, täysin muista piit­taa­mat­ta, ilman mitään sään­töjä tai rajoituk­sia. Ei ihme, että kon­flik­te­ja liiken­teessäkin syn­tyy, kun yksi ottaa itselleen vapaudet ja toinen joutuu elämään sään­tö­jen puitteissa.

    Jo tämän lyhyehkön his­to­ri­al­lisen kat­sauk­sen perus­teel­la voita­neen olet­taa, että Hol­lan­nin his­to­ri­al­la sekä suhteil­la siir­to- sekä ulko­mai­hin saat­taa olla osansa taus­tois­sa, jot­ka ovat voineet vaikut­taa kum­mallisi­in paikallisi­in käytän­töi­hin, ehkä jopa syyt­tömätkin autoil­i­jat, mielestäni täysin mieli­v­al­tais­es­ti syyl­listävään käytän­töön asti.

    Toinenkin mah­dol­lisu­us tietysti on:
    Olisiko mah­dol­lista, että paik­ka, jos­sa Hol­lan­nin kum­malliset, syyt­tömätkin autoil­i­jat lähtöko­htais­es­ti syyl­listävät peri­aat­teet on raa­pustet­tu kasaan, on ollut jokin paikalli­nen cof­fee-shop, ja ne raa­pusteli­jat ovat tuol­loin olleet ao. paikois­sa tar­jol­la ole­vien tuot­tei­den vaiku­tusten alla? Mon­es­sa muus­sa maas­sa kan­netaan niiden seu­rauk­sista ehkä enem­män huol­ta kuin enim­mäk­seen kai kovin vapaamielisek­si tun­netus­sa Hollannissa.

    Miten sopi­si­vat luon­taisek­si vaar­al­lisek­si tun­netus­sa liiken­teessä yhteen mon­en suo­ma­laisen duud­son-tyyp­pinen kohelt­a­mi­nen ja hol­lan­ti­lais­ten (mielestäni) oudon kak­si­jakoinen vapaamielisyys ja autoil­i­joiden syyl­listämi­nen? Ehkä Osmo pyrki­ikin jatkos­sa autoil­i­jat aina tuomit­se­van inkvi­s­i­tion ylituomariksi! 

    Jos peli­teo­ri­aan vielä lyhyesti palataan, eikö kaikil­la pitäisi olla samat pelisäännöt?

  96. Jos peli­teo­ri­aan vielä lyhyesti palataan, eikö kaikil­la pitäisi olla samat pelisäännöt?

    Että jalankulk­i­jat saa­vat kävel­lä keskel­lä autoti­etä ja pyöräil­i­jät ajaa jalka­käytäväl­lä…? Että ei ole väliä, ajatko bus­sia, rekkaa, moot­toripyörää vai (inva)taksia…?

  97. Ihan sel­l­ainen hölmö kysymys. Eikö suomes­sakin ole niin, että autoil­i­jan vaku­u­tuk­sista menee, vaik­ka syy olisi muual­la? Eikö moot­to­ri­a­joneu­von ollessa osal­lisen­na henkilö­vahinkoon johta­neessa onnet­to­muudessa mene kor­vauk­set aina moot­to­ri­a­joneu­von liiken­nevaku­u­tuk­ses­ta myös suomes­sa, kuten Hollannissa?

    Näin olen ainakin itse luullut.

  98. Juu. Ankaran vas­tu­un peri­aat­teel­la men­nään sekä suomes­sa että Hollannissa.

  99. Mikko Kivi­ran­ta: Kuka on syylli­nen, ja joutuu mak­samaan kor­vauk­set ynnä sakot? Vas­taus: kuor­ma-auton kuljettaja.

    Tässä on väärinymmär­ret­ty hol­lan­ti­lainen ankara vas­tuu. Se ei koske sakko­ja, muu­ta rikosoikeudel­lista vas­tu­u­ta tai yleis­es­ti syyl­lisyyt­tä. Se kos­kee ain­oas­taan vahin­gonko­r­vausvelvol­lisu­ut­ta: autoil­i­jan vaku­u­tusy­htiö pääsään­töis­es­ti kor­vaa vahin­got, vaikkei autoil­i­jaa olisikaan todet­tu syyl­lisek­si. Aivan samoin kuin Suomessa.

  100. Mikko Kivi­ran­ta: tiivistää seu­raavasti: ennen kuin kään­nyt, tark­ista huolellisesti

    Hol­lan­nin laa­ja vas­tuu kos­kee vain vahin­gonko­r­vauk­sia onnet­to­muuk­sis­sa jois­sa on osal­lise­na “heikom­pi osa­puoli” sekä moot­to­ri­a­joneu­vo — edes tör­mäys­tä ei tarvi­ta. Vaik­ka kul­jet­ta­jalle tulisi sen perus­teel­la mak­set­tavak­si kor­vauk­sia, mitään rikos­ta hän ei ole vält­tämät­tä tehnyt. Jos moot­to­ri­a­joneu­von kul­jet­ta­ja voi osoit­taa tuon ns. heikom­man osa­puolen piit­taa­mat­to­muu­den liiken­nesään­nösitä tai että hän ei tehnyt mitään sel­l­aista virhet­tä joka olisi vaikut­tanut onnet­to­muu­den syn­tymiseen, hän voi vapau­tua taloudel­lis­es­ta vas­tu­us­ta, joko kokon­aan tai osit­tain. Kul­jet­ta­jan pitäisi osoit­taa että pyöräil­i­jän liiken­nesään­tö­jen rikko­mus oli jotain sel­l­aista johon hän ei mitenkään voin­ut varautua. (“Artikel 185 Wegen­ver­keer­swet” on kelpo haku­sana tarkem­paan tiedonhakuun.)

  101. Sakke:
    Jos peli­teo­ri­aan vielä lyhyesti palataan, eikö kaikil­la pitäisi olla samat pelisäännöt?

    Lähtöti­lanne on epäsym­metri­nen, joten ei pitäisi. Jos auto ja pyöräil­i­jä kolaroi­vat toiselle tulee lom­mo auton kyl­keen, toiselta läh­tee erit­täin poten­ti­aalis­es­ti hen­ki. Näin ollen pyöräil­i­jäl­lä on lähtöko­htais­es­ti suurem­pi moti­vaa­tio vält­tää kolari joka tapauk­ses­sa. Tästähän ker­too myös Hesarin selvi­tys, jon­ka mukaan Helsingis­sä tapah­tu­vista auton ja pyörän tör­mäyk­sistä 3/4 on autoil­i­jan syytä. Autoil­i­jan koven­net­tu vas­tuu lisää myös autoil­i­jan moti­vaa­tio­ta olla tarkkana ja vähen­tää onnettomuuksia.

  102. Sylt­ty: Ei näille häiriköille oikeuslaitos halua tehdä mitään. Ain­oa mah­dol­lisu­us puo­lus­tau­tua on tur­vau­tua niin voimakkaaseen väki­val­taan, että se johtaa hyökkääjän lop­ulliseen vammautumiseen. 

    Vam­mau­tu­mises­sa on se huono puoli, että voi joutua mak­samaan ihan oikeasti merkit­täviä ansion­mene­tysko­r­vauk­sia; varsinkin jos tyyp­pi on nuorehko. 

    Jos uhri menee hengiltä, tuomio on vähän kovem­pi (Kun­han pysyt “murhan” tun­tomerkkien ulkop­uolel­la, opti­mi on törkeä pahoin­pite­ly ja kuole­man­tuot­ta­mus. IMHO toden­näköi­nen lop­putule­ma ketjun syn­tyyn johta­neessa tapauk­ses­sa), mut­ta kor­vauk­set jäävät korkein­taan muu­ta­maan ton­ni­in omaisille.

    (Tämä ei ollut keho­tus, vaan kom­ment­ti oikeusjär­jestelmän toiminnasta.)

  103. Sakke: Ei kai oikeu­den lähtöko­h­ta voi olla mitään peliä!

    Peli­teo­ri­avi­it­tauk­sen ymmärsin tarkoit­ta­van osa­puilleen sitä, että pyritään etsimään opti­maa­li­nen lop­putu­los yhteisön kannal­ta kun tun­netusti useim­mat yksilöt kuitenkin katso­vat lähin­nä omaa ja per­heen­sä etua. Ei tuo minus­ta ole län­si­maiselle oikeu­denkäytölle mitenkään kovin vieras peri­aate, eikä sen myöskään pitäisi olla (Siis se opti­maa­li­nen lop­putu­los yhteisön kannal­ta. Itsekkäät ihmisyk­silöt ovat lähin­nä sosi­ologi­nen luonnonlaki)

    Jos peli­teo­ri­aan vielä lyhyesti palataan, eikö kaikil­la pitäisi olla samat pelisäännöt? 

    Polkupyörän ja auton välisessä yhteen­tör­mäyk­sessä New­tonin lait pätevät molem­pi­in, mut­ta niiden seu­rauk­set ovat varsin erilaiset.

  104. Ässä: Lähtöti­lanne on epäsym­metri­nen, joten ei pitäisi. Jos auto ja pyöräil­i­jä kolaroi­vat toiselle tulee lom­mo auton kyl­keen, toiselta läh­tee erit­täin poten­ti­aalis­es­ti hen­ki. Näin ollen pyöräil­i­jäl­lä on lähtöko­htais­es­ti suurem­pi moti­vaa­tio vält­tää kolari joka tapauk­ses­sa. Tästähän ker­too myös Hesarin selvi­tys, jon­ka mukaan Helsingis­sä tapah­tu­vista auton ja pyörän tör­mäyk­sistä 3/4 on autoil­i­jan syytä. Autoil­i­jan koven­net­tu vas­tuu lisää myös autoil­i­jan moti­vaa­tio­ta olla tarkkana ja vähen­tää onnettomuuksia. 

    Eikö tuon “tarkkana olon” pitäisi olla muutenkin kaikille selvää!

    Onko pyöräil­i­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalankulk­i­jan kanssa? Mik­si vieläkin on fil­lar­is­te­ja, jot­ka aja­vat kovaa ohi ja turhan läheltä esim. juuri pysäkille pysähtyneen bussin viereltä, vaaran­taen sieltä alas pysäkille astu­mas­sa ole­vien ter­vey­den ja hengen? 

    Onko kyseis­ten fil­lar­istien tarkoi­tus pelotel­la esim. van­huk­set ja muut busse­ja käyt­tävät kokon­aan pois kaupunkili­iken­teestä, jot­ta kaik­ki kaupun­gin tila olisi vapaa kaa­hari-pyöräil­i­jöitä varten tyy­dyt­tääk­seen hei­dän hedo­nis­tisia tarpaitaan kaa­ha­ta villeinä ja vapaina kaik­ista säännöistä?

    Ps. Pakolli­nen liiken­neope­tus ja fil­lariko­rt­ti kaikille pyöräil­i­jöille tek­isi terää! Pyörä kaupungille tai val­ti­olle, jos rikot sään­töjä ja aiheutat onnettomuuksia?

  105. Ei men­nyt ihan put­keen tuokaan kulkue:

    http://yle.fi/uutiset/muistoajo_aityi_kasirysyksi__poliisi_epailee_bussikuskia_ja_pyorailijaa_useista_rikkomuksista/8231428

    “Helsin­gin poli­isin mukaan pyöräil­i­jät ja bus­sikus­ki ajau­tu­i­v­at tör­mäyk­sen takia sana­harkkaan, joka sai lisää kier­roksia, kun kul­jet­ta­ja nap­pasi suu­tus­päis­sään yhden muis­toa­joon osal­lis­tuneen pyöräil­i­jän kulku­pelin ja viskasi sen toisen lin­ja-auton alle. Yksi pyöräil­i­jöistä puolestaan reagoi kuskin tekoon viemäl­lä lin­ja-auton avaimet, minkä jäl­keen kul­jet­ta­ja ja muis­toa­joon osal­lis­tunut ajau­tu­i­v­at käsirysyyn.”

    ————–

    On siinä ollut taas todel­la ammat­ti­taitoinen bussikuski.

  106. Sakke: Onko pyöräil­i­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalankulk­i­jan kanssa? 

    Kyl­lä näin per­stun­tum­mal­la heit­täen jalankulk­i­jan ja käveli­jän tör­mäyk­sessä vika on läh­es aina pyöräilijän.

    1. Jos yhdis­tetyl­lä kevyen liiken­teen väyläl­lä tör­mää jalankulk­i­jaan, vika on jok­seenkin var­masti pyöräil­i­jässä. Sitä en tiedä, miten asia tulk­i­taan, jos tör­mäys tapah­tuu vain pyöräil­i­jöille varat­ul­la pyörätiel­lä vaik­ka Kaup­pa­torin laidal­la, jos­sa jalankulku on kokon­aan kielletty.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos yhdis­tetyl­lä kevyen liiken­teen väyläl­lä tör­mää jalankulk­i­jaan, vika on jok­seenkin var­masti pyöräil­i­jässä. Sitä en tiedä, miten asia tulk­i­taan, jos tör­mäys tapah­tuu vain pyöräil­i­jöille varat­ul­la pyörätiel­lä vaik­ka Kaup­pa­torin laidal­la, jos­sa jalankulku on kokon­aan kielletty. 

    Kävelin viimek­si eilen, pitkin vain jalankulk­i­joille (liiken­nemerkil­lä selvästi) osoitet­tua jalka­käytävää, Kaup­pa­hallin reunal­la, Eteläran­nan puolel­la, Kaup­pa­torin suun­nas­ta, kun ohit­seni suhahti takaa pyöräil­i­jä, joka siir­tyi kadun toiselle puolelle koh­ta sit­ten suo­ja­tien kohdal­la. Vaikkei min­ul­la ole silmiä selässä, olin tuol­loin onnek­seni tarpeek­si lähel­lä Kaup­pa­hallin seinää, ettei tuos­sa sen­tään kuinkaan käynyt. Selvisin hengissä!

    Näitä ja mui­ta tapauk­sia sat­tuu kaupungis­sa niin tuh­ka tiheään, että jos yksi ripeä poli­isi jake­lisi sakko­ja pyöräil­i­jöi­den kaik­ista rikkeistä vain esim. viisikymp­pisen jokaises­ta, saat­taisi tien­ata val­ti­olle hyvinkin jo yksin aamupäivän aikana koko kuukausi­palkkansa. Mis­sä kun­nos­sa ovat esim. fil­lar­istien vaa­di­tut varus­teet, eloku­un pimenevien ilto­jen aikaan?

    Meille on valitet­tavasti muo­dos­tunut liian suuri, kuri­ton ja mitään sään­töjä osaamaton/kunnioittamaton pyöräil­i­jäjoukko, jon­ka “tap­potahti” alkaa var­maankin myös saa­da enem­män näkyvyyt­tä ja isku­voimaa, kun­han ihmis­ten ja holtit­tomien pyöräil­i­jöi­den lukumäärä kaupun­gin kaduil­la vain kas­vaa, Osmon pyrkimys­ten (?) mukaises­ti. Jonkun voi pelas­taa ehkä se, että pyörässä on mas­saa jonkin ver­ran vähem­män kuin autossa, mutta:
    Jos kävelevän ihmisen käve­lynopeus on keskikaupungilla 3 km/h ja fil­lar­istin 30 km/h, on jälkim­mäisen liike-ener­gia edel­liseen ver­rat­tuna satak­er­tainen, vaik­ka fil­lar­isti olisi käveli­jään ver­rat­tuna pyörän­sä pain­on ver­ran hep­poisem­paa sort­tia! Liikemäärä on taas suo­raan nopeu­teen verrannollinen.

    Nyt ehkä jo ymmär­rän, — ne 400 000 uut­ta asukas­ta tarvi­taankin ehkä kor­vaa­maan tule­vis­sa liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa mene­htyvät kaupunki­laiset, kun pyöräil­i­jöi­den osu­us ja onnet­to­muuk­sien määrä kas­vaa, ellei kil­pa­pyörien käyt­töä tai liian suuria ajonopeuk­sia keskikaupungilla kielletä. 

    Mitä pitäisi tehdä? Jokainen liiken­neon­net­to­muus on tarpee­ton. Niin kiire ei ole kenel­läkään, etteikö niitä voisi kokon­aan välttää.

    1. Tuos­sa kaup­pa­hallin kohdal­la pyöräl­lä ei saa ajaa jalka­käytäväl­lä ja aika har­va ajaa. Sen sijaan siinä saa ajaa ajo­radal­la, kos­ka ajo­radan vierel­lä ei ole pyöräti­etä. “Pakolli­nen” kier­to sieltä kaup­pa­hallin takaa on liiken­nesään­tö­jen mukaan vapaae­htoinen. Se on pyäräil­i­jän kannal­ta erit­täin han­kala osu­us, kos­ka jalankulk­i­jat eivät väl­itä merk­i­tys­tä pyäräti­etä tuon taivaal­lista. Jos pidämme jalka­käytäväl­lä pyöräi­lyä ja pyörätiel­lä käve­lyä sama­nar­voisi­na rikko­muksi­na, jalankulk­i­jat johta­vat noin suh­teessa 50:1

  108. Onko pyöräil­i­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalankulk­i­jan kanssa?

    Käytän­nössä on. Yhdis­tetyl­lä kevyen liiken­teen väyläl­lä jalakulk­i­ja­han saa men­nä miten sat­tuu ja tör­mäys­ti­la­neessa vas­tuu on silti pyöröil­i­jäl­lä. Toinen jut­tu on sit­ten se, että jalankulk­i­jan ja pyöräil­i­jän tör­mäys­ti­lanteessa myös pyöräil­i­jä on vakavas­sa vaaras­sa, ja tilanteen epäsym­me­tria on paljon vähäisem­pi kuin auton ja pyörän kolarissa.

    Lop­ul­ta vakavia pyörän ja jalankulk­i­jan välisiä onnet­to­muuk­sia sat­tuukin kyl­lä aika vähän, paljon vähem­män kuin voisi näistä kaa­haav­ista pyöräil­i­jöistä ker­to­vista kauhu­ju­tu­ista kuvitel­la. Taita­vat olla vähän saman­laisia tari­noi­ta kuin joidenkin autoil­i­joiden jutut lakkaa­mat­ta väk­isin alle pyrkivistä kamikazepyöräil­i­jöistä. Itse sekä autoilen että pyöräilen kaupungis­sa. Autol­la liikkues­sa aika har­voin min­ulle tulee vas­taan tilan­net­ta jos­sa joudun väistämään väistämisvelvol­lista pyöräil­i­jää. Pyöräil­lessä taas ei ihan päivit­täin mut­ta läh­es päivit­täin joudun väistämään väistämisvelvol­lista autoli­jaa, joka yleen­sä ei näytä ollenkaan edes huo­maa­van että oli lähel­lä aiheut­taa liikenneonnettomuuden.

  109. Kaup­pa­torin laidal­la jalankulk­i­jan tulee käyt­tää pyöräti­etä, kos­ka paikalla ei ole jalka­käytävää tai pien­nar­ta; tori ei ole lain tarkoit­ta­maa jalka­käytävää, vaan a) tiealueen ulkop­uolel­la ja b) kaa­vankin mukaan “tori” eikä c) “rak­en­teel­lis­es­ti erotet­tu tai erilli­nen tien osa tai erilli­nen tie” (jalka­käytävän määritelmä). Olisi hyvä olla kävelemät­tä siinä, mut­ta KHO:n ratkaisua edes siinä kävelystä annetus­ta sakos­ta valit­taes­sa ei voisi var­muudel­la ennus­taa. Myös pyöräil­i­jää kos­kee 30 § eri­tyi­nen varovaisu­usvelvoite kevyt­tä liiken­net­tä kohtaan (koh­dates­saan tai ohit­taes­saan jalankulk­i­jan … annet­ta­va … tur­valli­nen tila), ja pyöräil­i­jänkin tulee voi­da pysäyt­tää ajoneu­von­sa näkyväl­lä osal­la kaikissa ennal­ta arvat­tavis­sa tilanteis­sa, ja tuos­sakaan käveli­jät eivät ilmesty tyhjästä vaan pyöräil­i­jä näkee ajois­sa pysähtyäk­seen, jos ajaa lain mukaises­ti oikeal­la tilannenopeudella. 

    On ennal­ta arvat­tavaa että tuos­sa pyörätiel­lä kävel­lään, kos­ka laki velvoit­taa siihen tiety­il­lä ehdoil­la, ja on ennal­ta arvat­tavaa, että pyörätielle astu­taan toriko­ju­jen takaa kos­ka siinä saa kävel­lä. Ajo­radalle taas ei saa astua kuin suo­ja­tien kohdal­la, kos­ka paikalla on pyörätie jota jalankulk­i­jan tulee käyt­tää, ja tien ylit­tämiseen tulee käyt­tää suo­jati­etä kos­ka sel­l­ainen on lain tarkoit­ta­mas­sa merk­i­tyk­sessä “lähel­lä”; ajo­radal­la suo­jati­etä läh­estyvän jalankulk­i­jan havain­nee jopa 30 rajoi­tusnopeudel­la ajois­sa hänen ilmestyt­tyään teltan nurkan takaa, kos­ka hänen pitää ensin ylit­tää pyörätie käve­ly­vauhdil­la, mut­ta pyörätiel­lä ei ole samal­la nopeudel­la (tori­aikana) varaudut­tu muiden ennal­ta-arvat­tavaan käyt­täy­tymiseen. Vika on telt­to­jen sijoi­tus liian lähelle, ei käveli­jän — mum­moa vauhdikkaampi pyöräi­lykin vaatii lev­eät näkemäalueet. Pää­var­tionkin kohdal­la on “pyörätie” jota jalankulk­i­jat käyt­tävät ihan lail­lis­es­ti, ja pistää vihak­si kel­lon kil­isyt­telijät siinä kun laki velvoit­taa jalankulk­i­jat siihen; autol­lakin ajaes­sa jos edessä on hitaampi, odote­taan että vas­taan­tule­vien puoli on vapaa ja men­nään sit­ten ohi, eikä tööt­täil­lä kunnes toinen kaar­taa penkan puolelle.

    1. Jalankulk­i­ja ei saa käyt­tää kaup­pa­torin laidal­la pyöräti­etä yhtä vähän kun pyöräil­i­jä ajaa jalka­käytävl­lä. Jos siinä olisi jalankulku sal­lit­tu, se oliusi var­maankin osoitet­tu liiken­nemerkil­lä. Väite, että muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole on jonkin ver­ran his­to­ri­a­ton. Ei ola kauankaan siitä, kun siinä ei ollut pyäräti­etäkään. Jalankulk­i­jan reit­ti on toril­la jos­sa kuitenkin enem­mistö jaölankulk­i­joista kul­kee (ei siis ole kuylkukelvo­ton) tai torin ran­nan­puoleisel­la jalka­käytäväl­lä. Pyä’rätie pitää perit­taaeessa ylit­tää myös suo­ja­tien kohdal­la ja eri­tyis­es­ti pyärä­tien päälle (siis ajo­radal­la) ei saa jäädä odot­ta­maan val­o­jen vai­h­tu­mista, että voi men­nä autokaisto­jen yli. Jot­ta tämä tulisi selväk­si yksinker­taisim­millekin, pyär­tien kohdalle on maalat­tu suo­ja­tien raidat. 

  110. Sakke: Eikö tuon “tarkkana olon” pitäisi olla muutenkin kaikille selvää!

    Onko pyöräil­i­jöil­lä vas­taa­va koven­net­tu vas­tuu tör­mäyk­sis­sä jalankulk­i­jan kanssa? Mik­si vieläkin on fil­lar­is­te­ja, jot­ka aja­vat kovaa ohi ja turhan läheltä esim. juuri pysäkille pysähtyneen bussin viereltä, vaaran­taen sieltä alas pysäkille astu­mas­sa ole­vien ter­vey­den ja hengen? 

    Onko kyseis­ten fil­lar­istien tarkoi­tus pelotel­la esim. van­huk­set ja muut busse­ja käyt­tävät kokon­aan pois kaupunkili­iken­teestä, jot­ta kaik­ki kaupun­gin tila olisi vapaa kaa­hari-pyöräil­i­jöitä varten tyy­dyt­tääk­seen hei­dän hedo­nis­tisia tarpaitaan kaa­ha­ta villeinä ja vapaina kaik­ista säännöistä?

    Ps. Pakolli­nen liiken­neope­tus ja fil­lariko­rt­ti kaikille pyöräil­i­jöille tek­isi terää! Pyörä kaupungille tai val­ti­olle, jos rikot sään­töjä ja aiheutat onnettomuuksia?

    Näin­pä ker­ran Bule­vardil­la, miten fil­lar­isti nau­raen karaut­ti rat­sun­sa väk­i­joukkoon, joka oli juuri nouse­mas­sa bus­si­in pyörä­tien yli. Kehta­si­vat moko­mat astua pyörätielle, johon jalankulk­i­jal­la ei ole mitään asiaa.

  111. Coun­try­boy: Olen huo­man­nut, että moot­toripyöräil­i­jät tulk­it­se­vat lake­ja hie­man väljästi omak­si edukseen.

    En kir­joi­ta mil­lään yleis­maail­mallisel­la moot­toripyöräil­i­jöi­den äänel­lä, mut­ta omas­ta puolestani kommentoin.

    En tulk­itse lakia mitenkään väljästi moot­toripyöräl­lä liikkues­sani. Rikon lakia aivan tietois­es­ti ja hyväl­lä omatun­nol­la. Rikon lakia aina, kun koen sen tarpeel­lisek­si. Tulk­in­ta on selkeä. Syylli­nen. Lakikir­jan mukaan aja­mal­la pää­sisi hengestä liian mon­ta ker­taa vuodessa, jot­ta sitä voisi noteer­a­ta liian puritaanisesti.

    Lain rikkomis­es­ta tule­via kulu­ja en laske ran­gais­tuk­sek­si, mut­ta en niistä suos­tu koke­maan syyl­lisyyt­tä, otta­maan opik­si tai muutenkaan muut­taa toim­intaani vaar­al­lisem­mak­si. Samal­ta tililtä sakot mak­se­taan, mitä esim. kypärät tai uudet renkaat. Osit­tain myös samas­ta syys­tä. Toiset on toki akti­ivista tur­val­lisu­ut­ta ja kypärä nyt on lähin­nä pas­si­ivista eli toimii vain sil­loin, kun pas­ka iskee tuulettimeen.

    Jos ote­taan esimerkke­jä lain rikkomisesta:

    Aloite­taana sel­l­aisel­la helpol­la, jon­ka useim­mat hyväksyvät. Jos pyörä hajoaa, niin en työn­nä sitä esim. kehä kol­mosen ajo­radal­la, vaan siir­ryn pienta­reelle, jalka­käytävälle tai pyörätielle. Tästä saa sakot. Työn­tämi­nen ajo­radan ulkop­uolel­la on laitonta. 

    Sit­ten ote­taan sel­l­ainen esimerk­ki, jon­ka jotkut hyväksyvät. Kun ajan auto­letkas­sa kak­sisu­un­taisel­la tiel­lä ja letkan saavut­taa joku kaa­hari, joka ohit­telee letkaa, niin läh­den itse ohit­tele­maan, kunnes tilaa on niin paljon, että ohit­ta­jan voi päästää ohi. Käytän­nössä kun jonos­sa joku läh­tee ohit­ta­maan, niin toden­näköisyys, että hän palaa letkaan moot­toripyörän kohdal­la on läh­es 100% ruuh­ka aikaan. Etenkin talvel­la kan­nat­taa varautua, että aina kiilataan.

    Sit­ten sel­l­ainen, jota juuri kukaan ei hyväksy. Kun jono on pysähtynyt yhtään nor­maalia reip­paam­min, kum­malliseen paikkaan tai nor­maalia kauem­mas liiken­neval­oista, niin en pysähdy jonon perään. Vähin­tään parin tör­mät­tävän auton mar­gin­aali vaik­ka letko­jen väli­in ajaen. 

    Kak­si viidestä kolar­ista, jos­sa olen ollut moot­toripyöräl­lä osal­lise­na on tapah­tunut siten, että moot­toripyörä on ollut pysähtyneenä. Kolme viidestä on ollut sel­l­aisia, että pääl­leni on ajet­tu takaa päin. Yhdessä on kään­nyt­ty päin siten, että vas­takkaises­ta suun­nas­ta tul­lut kään­tyi ilman vilkkua vasem­malle. Yksi oli tekni­nen vika.

    1. Minä taas käytän hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la Man­ner­heimine­tien pyöräkaistaa, vaik­ka sen käyt­tö on tieli­iken­nelain mukaan kiel­let­tyä, kos­ka tien toisel­la puolel­la on kak­sisu­un­tainen pyörätie.

  112. Mut­ta eivät pyöräiljätkään väl­itä suo­jateistä. Kun las­ke­taan mukaan ne pyöräil­i­jät jot­ka eivät edes hidas­ta suo­jatielle astu­mas­sa ole­van jalankulk­i­jan vuok­si Kaup­pa­torin ja van­han kaup­pa­hallin alueen pyörätei­den poik­ki kulke­vien suo­jatei­den kohdal­la ollaan tilanteessa 1:1.

    Ajan alueen läpi päivit­täin kah­teen ker­taan ja usein joudun nolostu­maan ja raivos­tu­maan kun itse suo­ja­tien eteen pysähtyessäni takaa tulee toinen pyöräil­i­jä joka hidas­ta­mat­ta ajaa jalankulk­i­joiden sekaan. 

    Tilanne on täysin sama kuin niiden pahek­sut­tu­jen henkilöau­tokuskien suh­teen jot­ka eivät pysähdy viereisel­lä kaistal­la suo­ja­tien edessä seiso­van kohdal­la. Suo­ja­tien eteen pysähtynyt­tä ajoneu­voa EI SAA ohit­taa. Kuitenkin tätä tehdään päivit­täin, sekä MIMIL ‑kuskien että TIJÄS (tei­ni-ikäi­nen jopoil­i­ja äly­puhe­limel­la somes­sa) ‑fil­lar­istien toimesta.

    Talut­takaa jos ette osaa tai välitä.

    1. Eikö niil­lä suo­jateil­lä ole val­ot? Sil­loin eteen pysähtyneen ajoneu­von saa ohit­taa. Ruotsin suurlähetys­tön edessä taitaa olla val­o­ton suo­jatie, jol­loin tietysti pyörän pitää väistää jalankulkijoita.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö niil­lä suo­jateil­lä ole val­ot? Sil­loin eteen pysähtyneen ajoneu­von saa ohit­taa. Ruotsin suurlähetys­tön edessä taitaa olla val­o­ton suo­jatie, jol­loin tietysti pyörän pitää väistää jalankulkijoita. 

    Ajapa siitä ja tutus­tu tilanteeseen. Ei ole kaukana…

  114. Cam­pag­no­lo:
    Mut­ta eivät pyöräiljätkään väl­itä suojateistä.Kun las­ke­taan mukaan ne pyöräil­i­jät jot­ka eivät edes hidas­ta suo­jatielle astu­mas­sa ole­van jalankulk­i­jan vuok­si Kaup­pa­torin ja van­han kaup­pa­hallin alueen pyörätei­den poik­ki kulke­vien suo­jatei­den kohdal­la ollaan tilanteessa 1:1.

    Viimek­si meinasin jäädä pyörän alle viime keskivi­ikkona suo­jatiel­lä Hakaniemen hallin kupeessa. En ollut astu­mas­sa ajo­radalle vaan pikem­minkin tulos­sa sieltä pois, kun fil­lar­isti ei mil­lään olisi viitsinyt jar­rut­taa vuok­seni. Odot­ti min­un var­maan nou­se­van ilmaan ja tekevän siten tilaa. Kehotin aja­maan vapaasti vain päälle. Ei kuitenkaan tehnyt sitä vaan vas­ta­hakois­es­ti jar­rut­ti juuri pari sent­tiä ennen kolaroin­tia. Ja näitähän on tar­jol­la vähän väliä. 

    Olen tul­lut siihen tulok­seen, että jalankulk­i­ja tarvit­see liiken­teessä tur­vak­seen vähin­tään tuke­van cab­in-kokoisen matkalaukun, jon­ka voi tarvit­taes­sa työn­tää itsen­sä ja päälle aja­van fil­lar­in väli­in. Täl­lä tem­pul­la olen jo ker­ran vält­tänyt kaa­tu­misen fil­lar­in alle. Toinen käypä apu­vä­line olisi vaaka­suo­ras­sa kan­net­ta­va kävelysau­va, jol­la voi estää takaapäin tule­vien fil­larei­den iholle tule­vat äänet­tömät kaahaukset.

  115. moot­toripyöräl­lä:
    Sit­ten sel­l­ainen, jota juuri kukaan ei hyväksy. Kun jono on pysähtynyt yhtään nor­maalia reip­paam­min, kum­malliseen paikkaan tai nor­maalia kauem­mas liiken­neval­oista, niin en pysähdy jonon perään. Vähin­tään parin tör­mät­tävän auton mar­gin­aali vaik­ka letko­jen väli­in ajaen. 

    HUH! Tuo on kyl­lä aika käsit­tämätön­tä. Tuleeko­han siinä sel­l­ainen vastareak­tio, että “kuin­ka kehtaat olla luot­ta­mat­ta min­u­un joka tulen täältä kovaa kan­noil­lasi mut­ta osaan­han mä nyt ajaa”.

    Minus­ta tuo on erit­täin viisas­ta ja on tuo­ta tutkit­tukin, että tur­val­lisin paik­ka kak­sipyöräiselle on raskaam­man ajoneu­voaal­lon sivus­sa ajonopeuk­sien vaihdellessa.

    Prob­lemati­ik­ka on min­un mielestäni siinä kuka menee ensin kun jono läh­tee vetämään. Ollaan sit­ten risteyk­sessä tahi ei. On joku kään­tymässä tahi ei. Kaikissa tapauk­sis­sa toimi­vaa sään­nöstöä ei ole mah­dol­lista kirjoittaa.

  116. hukkaan meni: Niis­sä on myös kolmiot ris­teävältä tieltä tuleville, jol­loin siel­lä sivu­tiel­lä odote­taan suo­ja­tien takana vaik­ka iltaan asti jos val­ot eivät ole toimin­nas­sa ja Man­ner­heim­intiel­lä on muu­ta liiken­net­tä sikäli paljon ettei sekaan mah­du niin ettei kukaan joudu hidas­ta­maan tai väistämään. Kolmion takaa ei ole oikeut­ta jatkaa matkaansa ennen kuin tie on tyhjä riit­tävän pitkältä matkalta.

    Tulee van­haan viesti­in vas­taus ja tuskin menee per­ille, mut­ta halu­an silti kor­ja­ta tuon erit­täin yleisen virhekäsi­tyk­sen kärkikolmion merk­i­tyk­ses­tä. Kolmi­ol­la­han siis säädel­lään samaan aikaan risteyk­seen ajavien kulkuneu­vo­jen ajo­järjestys­tä (“merkil­lä osoite­taan, että risteyk­seen *tule­van* ajoneu­von on väis­tet­tävä ajoneu­vo­ja ja raitio­vaunu­ja, jot­ka saa­pu­vat risteyk­seen ris­teävältä tieltä tai etu­a­jo-oikeutetul­ta suunnal­ta”). Kärkikolmio ei anna toiselle suun­nalle lop­u­ton­ta etu­a­jo-oikeut­ta, vaan ain­oas­taan määrää mikä niistä samaan aikaan tule­vista menee ensin. Sen jäl­keen kolmion takaa tule­va saa ajaa risteyk­seen kun toisen suun­nan samaan aikaan tulleet autot ovat men­neet ja mikäli siel­lä toises­sa suun­nas­sa on vielä jonoa, hei­dän pitäisi päästää ensin risteyk­seen tul­lut auto läpi.

    http://www.kaleva.fi/teemat/moottori/vaista-liikenteessa-oikein-ja-joustavasti/517924/

    Täl­lä ei tietenkään ole mitään merk­i­tys­tä kulkueen kannal­ta kos­ka sille on omat sään­tön­sä, mut­ta muuten se menee näin. Ja on var­masti kaik­ista liiken­teen sään­nöistä eniten väärinymmärretty.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajat­telitko ehdot­taa, että autoil­i­ja tai pyöräil­i­jä eivät saa ophit­taa toisi­aan samaa kaistaa käyt­täen? Voisi autoilu vähän vaikeutua.

    Mut­ta saako ryh­mit­tyä kak­si rin­nan samalle kaistalle? Pyörä­tasku­ja on har­vak­seltaan ja useim­miten se ensim­mäi­nen auto on niin edessä kuin liiken­neva­lo sallii.

  118. Mikko: Kärkikolmio ei anna toiselle suun­nalle lop­u­ton­ta etu­a­jo-oikeut­ta, vaan ain­oas­taan määrää mikä niistä samaan aikaan tule­vista menee ensin. 

    Tämä se vas­ta on trol­laamista, kan­nat­tais Jori W. Puskankin ottaa vähän mallia. Kyl­lä, kärkikolmio antaa toiselle suun­nalle lop­ut­toman etu­a­jo-oikeu­den, minkä voi toki jokainen myös siitä linkkaa­mas­tasi Kale­van jutus­ta todeta.

  119. Pekka Pes­si: Tämä se vas­ta on trol­laamista, kan­nat­tais Jori W. Puskankin ottaa vähän mallia. Kyl­lä, kärkikolmio antaa toiselle suun­nalle lop­ut­toman etu­a­jo-oikeu­den, minkä voi toki jokainen myös siitä linkkaa­mas­tasi Kale­van jutus­ta todeta. 

    Tai­dat olla aika kaukana “tarpeet­tomas­ta estämis­es­tä”. Lop­u­ton­ta etu­a­jo-oikeut­ta ei ole ole­mas­sakaan. Ei sel­l­aista voi kir­ja­ta laki­in. Tai voi mut­ta se laki kir­joite­taan uusik­si hyvin pikaises­ti vaikka­pa muo­toon “tarpee­tomas­ta estämis­es­tä”. Estämistä ei ole etu­a­jo-oikeutetun tien kaa­su­jalan hölläys.

  120. Lie­nee selvää että risteyk­seen esim. liiken­teen takia pysähtyneen auton kyl­keen ei saa ajaa, vaik­ka pyshtyjä olisi tul­lut kolmion takaa.

    Mut­ta muuten ei. Ajatelka­a­pa val­tati­etä, jos­sa nopeusar­joi­tus 100km /h ja läh­es lop­puma­ton jono auto­ja ajaa tietä pitkin. Sivu­tiel­lä kärkikolmion takana odot­taa auto vuoroansa päästä tielle.

    Mis­sä vai­heessa väistämisvelvol­lisu­us kään­tyykin Mikon esitämäl­lä taval­la? Kuin­ka jonos­sa aja­vat autot voivat pitää selvil­lä, kenel­lä on oikea “vuoron­u­mero” risteyksessä?

    Mitähän oikeudessa oltaisi­in mieltä, jos joku pukkaisi kolmion takaa keskelle jonoa aiheut­taen kolar­in, “kos­ka olin­han *paljon* aikaisem­min risteysalueella”?

  121. Pekka Pes­si: Tämä se vas­ta on trol­laamista, kan­nat­tais Jori W. Puskankin ottaa vähän mallia. Kyl­lä, kärkikolmio antaa toiselle suun­nalle lop­ut­toman etu­a­jo-oikeu­den, minkä voi toki jokainen myös siitä linkkaa­mas­tasi Kale­van jutus­ta todeta.

    Suomes­sa on etu­a­jo-oikeus vain sil­loin kun se on liiken­nemerkil­lä osoitet­tu. Kärkikolmion kanssa ei ole kenel­läkään etu­a­jo-oikeut­ta vaan kolmion takaa tule­val­la väistämmisvelvollisuus. 

    Tässä vielä asi­aan liit­tyvät liikennemerkit:

    http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/liikennemerkit_turvalaitteet/etuajo_oikeus_vaistaminen

  122. Sinä vaik­ka pysäytät sen auton siihen kiihdy­tyskaistalle, jos ei ole tilaa. Sin­ul­la on kärkikolmio ja sinä odotat, kunnes on tilaa.

    Moot­tori­ti­etä ajaval­la ei ole mitään velvol­lisu­ut­ta väistää kiihdy­tyskaistal­ta tule­vaa munan jatketta.

  123. max: HUH! Tuo on kyl­lä aika käsit­tämätön­tä. Tuleeko­han siinä sel­l­ainen vastareak­tio, että “kuin­ka kehtaat olla luot­ta­mat­ta min­u­un joka tulen täältä kovaa kan­noil­lasi mut­ta osaan­han mä nyt ajaa”.

    Minus­ta tuo on erit­täin viisas­ta ja on tuo­ta tutkit­tukin, että tur­val­lisin paik­ka kak­sipyöräiselle on raskaam­man ajoneu­voaal­lon sivus­sa ajonopeuk­sien vaihdellessa.

    Prob­lemati­ik­ka on min­un mielestäni siinä kuka menee ensin kun jono läh­tee vetämään. Ollaan sit­ten risteyk­sessä tahi ei. On joku kään­tymässä tahi ei. Kaikissa tapauk­sis­sa toimi­vaa sään­nöstöä ei ole mah­dol­lista kirjoittaa.

    Takana tule­va tuskin kiin­nit­tää asi­aan huomio­ta. Pahek­su­jat ovat niitä, jot­ka tule­vat ohitetuksi.

    Olen itse tuumail­lut täl­läistä, että hyvin mon­et autoil­i­jat pitävät tur­vaväliä sen mukaan, minkä kokoinen on edessä ole­va ajoneu­vo. Auto, rek­ka, moot­toripyörä. Jokainen näistä on autoil­i­jan näköken­tässä suun­nilleen saman kokoinen, kun tur­vavälin pas­saa sen mukaan. 

    Henkilöau­tol­la kun on liiken­teessä, niin sil­loinkin kun tun­tuu, että joku on aivan kiin­ni ahteris­sa on väli­matkaa edelleen muu­ta­ma metri enem­män, mitä autoil­i­jat jät­tävät tur­vaväliä moottoripyörään. 

    Saman havait­see myös esim. parkkipaikalla. Sivu­seison­tat­uel­la ole­vaa moot­toripyörää ei vält­tämät­tä saa nos­tet­tua pystyyn ilman, että tanko ottaa kiin­ni viereiseen autoon. Autoil­i­ja voi ihan hyvil­lä mielin olla pysäköinyt näin. Onnek­si pyörät nojaa­vat läh­es poikkeuk­set­ta vasem­malle, niin tätä ei onnek­si tapah­du tien reunaan pysäköidessä.

    Jos pyörät nojaisi­vat oikealle, niin moot­toripyöräl­lä jäisi jumi­in viikot­tain pysäköidessä kaupungille, kun pus­sit­tamiseen riit­täisi vain yksi auto. Moot­toripyörän viereen saa lain mukaan pysäköidä eikä moot­toripyörän pysäköimisessä saa käyt­tää mitään järkeä. Esim. mäkisessä maas­tossa ei voi lain mukaan pysäköidä ollenkaan, sil­lä ei ole käsi­jar­rua ja ajoneu­voa ei saa kään­tää mihinkään muuhun suun­taan, kuin ajo­radan suun­tais­es­ti. Esim 45 asteen kul­mas­sa ren­gas katukiveä vas­ten on aina laiton. Usein pyöriä jätetään kuitenkin kul­mit­tain ajo­rataan näh­den, sil­lä se voi olla ain­ut asen­to, jos­sa pyörä pysyy pystyssä. Toki parkki­ti­laakin säästyisi.

    Moot­toripyörän pus­sit­ta­mi­nen on silti aika yleistä, mut­ta siihen tarvi­taan katukivetys ja kolme autoa. Lail­lis­takin se on, sil­lä kukaan auto yksistään ei riko lakia pus­sit­taes­saan moot­toripyörää ja ain­oas­taan viimeistä tuli­jaavoitaisi­in sakot­taa, joten ei sakote­ta ketään.

    Suomes­sa on toki joitakin kaupunke­ja, jot­ka ohjeis­ta­vat moot­toripyöräil­i­jöitä rikko­maan lakia pysäköin­nis­sä. Itse luulin Lahte­laisen parkkipirkon hui­jaa­van min­ulle sakon, kun kehot­ti siirtämään pyörän lait­tomaan paikkaan. Mut­ta se oli ihan tosis­saan: http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/1CC21D1E329BAFBDC225715D003455EA

  124. Tukhol­mankadun onnet­to­muus on nyt oikeudessa, eikä näytä alku­unkaan niin selvältä kuin lehti­tiedoista aluk­si käsit­ti. YLE:n sivu­jen ja refer­oitu­jen todis­ta­jan­lausun­to­jen perus­teel­la kyseessä on perää­na­joti­lanne. Jos kyseessä olisi kak­si autoa, perää­na­ja­jaa pidet­täisi­in automaat­tis­es­ti syyl­lisenä. Nyt perää­na­ja­ja oli polkupyöräil­i­jä ja oikeudessa pyritään osoit­taa­man, että auton jar­ru­tus oli tarpee­ton ja tap­pomielessä tehty. En usko, että se on help­poa ainakaan korkeam­mis­sa oikeusasteissa.

    Automa­lli on tiedos­sa, mut­ta se on tavanomainen. Joku pani muis­ti­in rek­ister­inu­meron, mut­ta väärin. Autoil­i­ja kiistää aja­neen­sa tuol­la, ja ilmeis­es­ti muu­takaan ei voi­da todistaa.

    Eiköhän tuo mene vähin­tään hov­i­in asti. Näil­lä tiedoin tuo voi päät­tyä niinkin, ettei voi­da osoit­taa syyte­tyn edes aja­neen ko. kadul­la tuolloin.

    1. Hauskaa, että puo­lus­tus vetoaa siihen, että
      1) Mies ei ajanut autoa
      2) Auto ei aiheut­tanut kaatumista
      3) Miehen neu­rol­o­giset ongel­mat saat­toi­vat olla käytt­täy­tymisen syynä

      Eivätkö nämä nyt ole vähän ris­tiri­idas­sa keskenään?

  125. Puo­lus­tus on kuin Aarniol­la kon­sanaan. Kaik­keen löy­tyy seli­tys tai kak­si tai kolme… Aarnion seli­tyk­set jak­sa­vat nau­rat­taa, mut­ta tämän tapauk­sen kohdal­la nämä ovat minus­ta pyöräil­i­jää rienaavia.

    Luulen, että tuos­sa tulee käymään niin, että käräjäoikeus antaa langet­ta­van tuomion julk­isu­u­den paineessa, mut­ta hov­ioikeus vapaut­taa näytön puut­teessa. Kaupunki­laisjär­jel­lä mies on kyl­lä syylli­nen (en usko että tap­poon, mut­ta ainakin kuole­man­tuot­ta­muk­seen), mut­ta jos tun­nus­tus­ta ei saa­da ja näyt­tö on todis­ta­jan­lausun­to, jos­sa joku näki saman­värisen Saabin, jon­ka rek­ister­itun­nus oli melkein sama, niin ei se kovin vaku­ut­taval­ta tunnu.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.