Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?

Kain­u­u­laisen ratikoi­ta ja junan­vaunu­ja valmis­ta­van Transtechin osakeomis­ta­ja myyti­in tsekkiläiselle Sko­da Trans­porta­tion­ille, joka on erikois­tunut kisko-ja bus­sikalus­ton valmis­tamiseen (se, ei tee henkilöau­to­ja). Kaup­pa on otet­tu Suomes­sa huo­jen­tuneena vas­taan, kos­ka Transtechin taloudel­liset vaikeudet ovat herät­täneet huol­ta rahoit­ta­jis­sa, asi­akkaissa ja henkilökun­nas­sa. Iloinen asia siis, mutta

Mis­tä johtuu, ettei yri­tyk­selle löy­tynyt suo­ma­laista omis­ta­jaa, sel­l­aista, joka olisi taloudel­lis­ten muske­lien lisäk­si tar­jon­nut markki­noin­timuskelei­ta yri­tyk­selle? Onhan sil­lä yksi todel­la hyvä tuote, nämä Helsin­gin uusim­mat ratikat, joil­la voisi olla markki­noi­ta siinä osas­sa euroop­palaisia kaupunke­ja, jos­sa käytetään metrin raideleveyt­tä. Moni asia olisi Suomes­sa parem­min, jos meil­lä olisi omat Wal­len­bergimme. (!?) Suo­mi luisuu yri­tyskaup­pa yri­tyskau­pal­ta kohti tytäry­htiö­talout­ta. Se luo epä­var­muut­ta talouteen, kos­ka yri­tys­ten vähen­täessä tuotan­toaan, tytäry­htiöi­den toim­intaa leikataan ensin. Ulko­mainen tytäry­htiö on koti­maiseen pääy­htiöön ver­rat­tuna aina resid­u­aalin asemassa.

Toiveis­sa on, että Transtechin ratikat menevät nyt parem­min kau­pak­si ulko­mail­la. Mut­ta miet­tikääpä, mitä tapah­tuu, jos yri­tys onnis­tuu myymään 200 ratikkaa Sak­saan? Mitä tekee tsekkiläi­nen konepa­ja? Päät­tääkö se valmis­taa ne kalli­il­la ulko­maisen tytäry­htiön tehtail­la vain hal­val­la koti­maas­sa? Sko­da Trans­port osti tosin vain osake-enem­mistön. eikä koko yri­tys­tä, joten se ei voi noin vain siirtää patent­te­ja ja piirus­tuk­sia omi­in tuotan­to­laitok­si­in­sa, mut­ta silti.

47 vastausta artikkeliin “Miksi Transtechille ei löytynyt kotimaista omistajaa?”

  1. Ellen aivan väärin muista, niin tässäkin blo­gis­sa on kir­joitet­tu, että tavarat pitää tuot­taa siel­lä mis­sä se on edullis­in­ta. Mik­si ratali­ikken­netuot­teet tek­i­sivät poikkeuksen?

  2. Yleen­sähän se niin käy, että ulko­maista yri­tysosta­jaa kiin­nos­taa vain paten­tit ja piirus­tuk­set. Ne saat­u­aan se lakkaut­taa tehtaan Suomes­sa. On toki joitakin poikkeuk­sia, että ulko­mainen omis­ta­ja on saanut yri­tyk­sen toim­i­maan paljon parem­min kuin aikaisem­pi koti­mainen omis­ta­ja. Esimerkke­jä löy­tyy telakka­te­ol­lisu­ud­es­ta ja puunjalostusteollisuudesta.

  3. Olen työl­listänyt Suomes­sa ja Sak­sas­sa työmiehiä.
    Suomes­sa työmiehet Ovat super täs­mäl­lisiä kun on aami­aisen ja ruokailun ja kahvi­tauko­jen aika.
    Joten kun taasen tul­laan tauol­ta se kestää enekuin työt taasen sujuvat.
    Sak­salaisedt vas­taa­vat työmiehet eivät tunne kahvi­tauko­ja ja ruokailu sujuu muutenkin mutkat­tomasti. Pakkaspäiviä (työ­nan­ta­ja mak­saa tekemöt­tämistä tunneista!!!!!!!!!!)
    Tämä (ruokailuajat/kahvipaussit)pätee myöskin pankki­työläisi­in jne..
    Terveisin
    Varpu Harm
    Varpu Harm

  4. Jos EU olisi täysin homogeeni­nen alue, jos­sa sijoitet­ta­va pääo­ma ja yri­tyk­set oli­si­vat jakau­tuneet tasais­es­ti maid­en kesken (esim. väk­ilu­vun tai bkt:n suh­teen) toden­näköisyys että Suomes­sa myyn­ti­in menevä yri­tys löytää sijoit­ta­jan Suomes­ta olisi alle 2%. Vaik­ka Suomen pääomien osu­us olisi 10% EU:n pääomista, omis­tus luisu­isi kohti tilaa jos­sa vain 10% yri­tyk­sistä on Suo­ma­laises­sa omistuksessa. 

    Kaik­ki omis­tusjär­jeste­lyt, jot­ka eroaa­vat em. jakau­mas­ta syn­tyvät jonkin­laisen koti­paikkae­dun vuok­si. Aika vaikea uskoa, että tytäry­htiö­talouteen luisum­i­nen voidaan estää edes kohtu­ullisen suurel­la panok­sel­la yht­enäisessä talousalueis­sa jos­sa pääomien liikku­mi­nen on vapaa­ta. TTIP ym. sopimuk­set laa­jen­ta­vat aluet­ta entisestään. 

    Luisum­i­nen pysähtyy luon­nos­taan, kun löy­de­tään jokin tas­apain­oti­la. Tietysti pääomien vähäisyys siirtää tämän tas­apain­oti­lan mata­lam­mak­si kuin mitä se muuten olisi.

  5. EU ja euro johta­vat kiihtyvään keskit­tymiseen ja sitä nopeam­min kiihtyvään mitä enem­män men­nään liit­to­val­tio­ta kohti. Veikkaan, että Tsek­ki on yksi voit­ta­jista jo sijaintin­sa perusteella. 

    Vaik­ka en ennus­takaan Suomelle — tai pääkaupunkiseudulle — perika­toa, kan­nat­taa suun­nitel­la muut­toa tai ainakin valmis­tel­la lap­sia siihen, että parem­mat met­sästys­maat saat­ta­vat löy­tyä muual­ta. EU ja euro vievät pie­niltä per­iferisiltä mail­ta työka­lut, joil­la kor­ja­ta rik­ki men­nyt talous, mut­ta EU antaa toisaal­ta mah­dol­lisu­u­den muuttaa.

    Vielä kun saisi pankki­tilin avat­tua vaikka­pa Saksassa.

  6. Hui Osmo!

    Et kai vain ehdo­ta että suo­ma­laisille koti­talouk­sille pitäisi ker­tyä sijoitet­tavaa var­al­lisu­ut­ta vero­jen jälkeen? 

    Se kas­vat­taa tuloeroja…

  7. Nyt Osmo on talous­poli­it­tises­sa ytimessä! 🙂 Veropoli­ti­ikas­sa pitää löytää muitakin perustei­ta kuin ääretön kateus.

    Ruot­salaiset ovat ymmärtäneet, että yksi tärkeim­mistä suo­jeltavista eduista on ruot­salaisen pääo­man etu. Se tuot­taa pitkäl­lä aikavälil­lä hyv­in­voin­tia koko kansakun­nalle. Pitää suo­jel­la niin pieniä kuin suuri­akin pääomia.

  8. Nyt on kyl­lä pakko kysyä mik­si olisi pitänyt löy­tyä koti­mainen osta­ja. Toki yri­tit asi­aa selit­tääkin, mut­ta ei se mielestäni noin mene.

    Markki­na­t­aloudessa eniten mak­sa­va ostaa. Suomes­sa on kyl­lä sen ver­ran pääo­mia, että Transtech olisi sen puoles­ta voitu pitää suo­ma­laise­na. Jos ulko­mainen osta­ja mak­saa eniten, se var­maan näkee myös kohteessa poten­ti­aalia enem­män kuin koti­maiset yri­tyk­set ja on sitoutunut tehtaaseen. Kuten itsekin toteat, kyseessä ei myöskään ole STX-tyy­li­nen yri­tys ostaa pelkkää teknologiaa.

    Toivon myös, ettei ainakaan suo­ma­lai­sis­sa kan­sain­väli­sis­sä yri­tyk­sis­sä kuvaa­mal­lasi taval­la vedet­täisi kovin paljoa “koti­in­päin”. Jos tuotan­to Suomes­sa on kan­nat­ta­mat­tomam­paa kuin muual­la, se pitää lakkaut­taa ensim­mäisenä tai mieluiten myy­dä ulko­maille, kuten Nokia teki. Muu olisi nimeno­mais­es­ti koti­maisen pääo­man haaskaamista. 

    Jos ne vaunut on merkit­tävästi halvem­pi tehdä Tsekissä, niin ei kai pieni suo­ma­lainen konepa­ja sil­loin voit­taisi markki­nae­htoisia tar­jouskil­pailuitakaan, joten en ymmär­rä miten tilanne nyt huonon­tu­isi. Toki val­tio voisi aina määrätä VR:n tilaa­maan kalli­ita vaunu­ja Kain­u­us­ta, mut­ta siinäkin haaskat­taisi­in vain suo­ma­laisia varoja.

    Voisiko siis yksinker­tais­es­ti olla niin, että ulko­mainen osta­ja mak­soi eniten ja hyvä niin?

  9. Kan­nat­taa nos­taa yri­tys- ja pääo­mavero­tus tap­pi­in. Edis­tää tehokkaasti tytäryhtiötaloutta.

  10. “Onhan sil­lä yksi todel­la hyvä tuote, nämä Helsin­gin uusim­mat ratikat, joil­la voisi olla markki­noi­ta siinä osas­sa euroop­palaisia kaupunke­ja, jos­sa käytetään metrin raideleveyttä.”

    Ei Artic-vau­nun käytet­tävyys mil­lään tavoin rajoitu 1000 mm rataverkoille. Onhan se jo nytkin lop­pusuo­ral­la kil­pailu­tuk­ses­sa Tam­pereen 1435 mm raitioteille.

    Ennen kaikkea Arti­cil­la on kyl­lä poten­ti­aalia vähän huonom­mil­la rataverkoil­la, kuten Helsin­gin rataverkko on, mut­ta ei se huono vai­h­toe­hto uude­naikaisillekaan radoille ole.

  11. Yri­tys­ten taloudel­liset edut aja­vat niitä kas­va­maan ja kan­sain­välistymään globaaleil­la markki­noil­la keskit­tymäl­lä ydinliiketoimintoihinsa. 

    Kas­vavas­ta määrästä yri­tyk­siä muo­dos­tuu kon­serne­ja, joil­la on yhä enem­män tytäry­htiöitä eri puo­lil­la maail­maa. Tämän kehi­tyk­sen kaut­ta Kaik­ista maista, ei pelkästään Suomes­ta, tulee entistä enem­män tytäryhtiötalouksia.

    Valitet­tavasti pää­markki­noista kaukaisel­la Suomel­la on tässä kehi­tyk­sessä luon­taisia hait­tatek­i­jöitä. Emmekä pär­jäisi kovin paljon parem­min, vaik­ka meil­lä olisi enem­män koti­maista pääo­maa, kos­ka siitäkin suuri osa kulkeu­tu­isi meitä vetovoimaisem­pi­in maihin. 

    Mei­dät pelas­taa tässä karus­sa kil­pailus­sa ne muut tek­i­jät, jos viisaasti toimimme.

    Se on hyvä merk­ki, että tänne edelleen syn­tyy Transtechin kaltaisia yri­tyk­siä, jot­ka kel­paa­vat ulko­maalaisille eivätkä ajaudu konkurssiin.

  12. Varpu Harm: Sak­salaisedt vas­taa­vat työmiehet eivät tunne kahvi­tauko­ja ja ruokailu sujuu muutenkin mutkat­tomasti. Pakkaspäiviä (työ­nan­ta­ja mak­saa tekemöt­tämistä tunneista!!!!!!!!!!)

    Ilmaisut huono­ja, ei saa selvää. Mut­ta: sak­salaiset työn­tek­i­jät kiit­tävät parem­mas­ta irti­sanomis­suo­jas­ta ja 13. kuukau­den palkasta

  13. Tim­oT:
    Yleen­sähän se niin käy, että ulko­maista yri­tysosta­jaa kiin­nos­taa vain paten­tit ja piirus­tuk­set. Ne saat­u­aan se lakkaut­taa tehtaan Suomes­sa. On toki joitakin poikkeuk­sia, että ulko­mainen omis­ta­ja on saanut yri­tyk­sen toim­i­maan paljon parem­min kuin aikaisem­pi koti­mainen omis­ta­ja. Esimerkke­jä löy­tyy telakka­te­ol­lisu­ud­es­ta ja puunjalostusteollisuudesta. 

    Mielestäni viimemaini­tu­ista löy­tyy huono­jakin esimerkke­jä. Vai oli­vatko STX, Aker ja Kvaern­er mielestäsi hyviä esimerkke­jä, jos ajatel­laan pitkän aika­jän­teen kestävää kehi­tys­tä? Viimek­si­mainit­tua sopisi maas­samme myös ay-liik­keen jatku­vasti, ja eri­tyis­es­ti näinä aikoina miet­tiä, jos kat­soisi­vat joskus peili­in. Teol­lisu­u­den työ­paikko­jen kato on ollut maas­samme suo­ras­taan karmea.

    Telak­ka-alal­la yhden kvar­taalin pitu­us on neljän­nesvu­o­sisa­ta, eikä noista omis­ta­jista yksikään osan­nut hoitaa hom­maa tuol­ta kannal­ta kun­nol­la edes kvar­taalin puo­likas­ta. Pätkätöitä ja pikavoit­to­ja sen­tään joillekin riit­ti. Toiv­ot­tavasti Turku saa Sak­sas­ta ja Kain­uu Tsek­in­maal­ta oppia myös parem­man johtamisen mallista. 

    Teknistä osaamista meiltä kyl­lä löy­tyy, mut­ta se ei yksin riitä. Lisäk­si sitäkin tulee kehit­tää jatku­vasti ja monipuolisesti.

  14. Toki se, että tänne investoidaan on toiv­ot­tu asia — yhtä hyvin tsekkiläi­nen yri­tys olisi voin­ut investoi­da koti­maansa tuotan­toon sil­lä samal­la rahamääräl­lä. Jostain syys­tä he kat­soi­vat, että tänne Suomeen investoin­ti on kan­nat­tavaa, mikä on posi­ti­ivi­nen signaali.

    Valitet­tavasti geopoli­ti­ik­ka vaikut­taa Suomen talouteen nyky­il­mas­tossa vähän ikäväl­lä taval­la — tuonkin yri­tyk­sen talousongel­mat ovat osin seu­raus­ta idänkaupasta.

  15. Halu­asin huo­maut­taa että Transtech on ollut jo aiem­min ulko­maalaises­sa omis­tuk­ses­sa vuodes­ta 1999 vuo­teen 2007. Sil­loin Transtechin omisti espan­jalainen Tal­go SA ja sil­loin Transtechin nimi oli Tal­go Oy. Myös on muis­tet­ta­va että Transtechin Tal­go­lle myi Rautaruuk­ki jos­sa val­ti­ol­la oli 41% hal­lit­se­va omistusosuus.

  16. Tela-Kalle: Mielestäni viimemaini­tu­ista löy­tyy huono­jakin esimerkke­jä. Vai oli­vatko STX, Aker ja Kvaern­er mielestäsi hyviä esimerkke­jä, jos ajatel­laan pitkän aika­jän­teen kestävää kehi­tys­tä? Viimek­si­mainit­tua sopisi maas­samme myös ay-liik­keen jatku­vasti, ja eri­tyis­es­ti näinä aikoina miet­tiä, jos kat­soisi­vat joskus peili­in. Teol­lisu­u­den työ­paikko­jen kato on ollut maas­samme suo­ras­taan karmea.

    Telak­ka-alal­la yhden kvar­taalin pitu­us on neljän­nesvu­o­sisa­ta, eikä noista omis­ta­jista yksikään osan­nut hoitaa hom­maa tuol­ta kannal­ta kun­nol­la edes kvar­taalin puo­likas­ta. Pätkätöitä ja pikavoit­to­ja sen­tään joillekin riit­ti. Toiv­ot­tavasti Turku saa Sak­sas­ta ja Kain­uu Tsek­in­maal­ta oppia myös parem­man johtamisen mallista. 

    Teknistä osaamista meiltä kyl­lä löy­tyy, mut­ta se ei yksin riitä. Lisäk­si sitäkin tulee kehit­tää jatku­vasti ja monipuolisesti.

    Pidem­piaikaista sitou­tu­mista olisi tietysti toivonut myös telakoiden osalta, mut­ta kyl­lä tekemisen meinin­ki on siel­lä ollut aivan toista luokkaa näi­denkin omis­ta­jien aikana kuin Wärt­silän aikana.

  17. Transtech oli alun perin Tam­pereen Val­metin kiskokalus­tote­hdas. Val­tio siir­si tehtaan Kain­u­useen (keskustapuolue?) työl­lisyyssy­istä. Kain­u­u­laiset asen­ta­jat, kuulem­ma, opet­te­liv­at ruu­vimeis­selin käyt­töä tam­pere­laisen opas­tuk­sel­la. Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­tomil­la resurs­seil­la, satavuo­tisen konepa­jakeskit­tymän (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alasajoa, niin mitä pitäisi odot­taa yksi­tyiseltä rahal­ta (jota ei ole)?

  18. Kos­ka se ei ole kan­nat­ta­va yri­tys, kuten ei ole Talvivaarakaan.

    Aamul­la nikke­li rojahti alle 10 000 e/t. Tal­vi­vaaran kus­tan­nuk­set yli 10 miljoon­aa kuukaudessa. Jos tavoite täyt­tyy, niin tuotan­to on 30 000 t vuodessa ja sil­lä tuloa ker­tyy alle 30 miljon­aa euroa eli tap­pi­o­ta tulee ainakin 90 miljoonaa.

    Tshek­it luul­tavasti halu­a­vat ostaa lop­utkin ja ajaa tehtaan alas, jol­loin kil­pailu vähe­nee, mut­ta transtechin tieto­taito siir­tyy tshekeille.

  19. Sik­si, että suo­ma­laiset eivät liikemiehinä ole kovin häävejä.

    Sik­si, että tshek­it eivät tunne suo­ma­laista työelämää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temppuja.

    Sik­si, että edel­lä ole­van havait­tuaan tshek­it vara­su­un­nitel­manaan siirtävät tuotan­non ja tieto­taidon Suomes­ta halvem­paan paikkaan.

  20. zzz

    Laske uud­estaan. 30 000 t * kymp­pi­ton­ni on 300 miljoonaa.

  21. Tim­oT: Pidem­piaikaista sitou­tu­mista olisi tietysti toivonut myös telakoiden osalta, mut­ta kyl­lä tekemisen meinin­ki on siel­lä ollut aivan toista luokkaa näi­denkin omis­ta­jien aikana kuin Wärt­silän aikana. 

    Paljonko­han telakoil­la menetet­ti­in työ­tun­te­ja työn­tek­i­jää kohden per vuosi Wärt­silän pahimp­ina lakkovu­osi­na? Ihmeen lakko­herkkiä ne telakat jostain kum­man syys­tä aiem­min oli­vatkin. KU:n (24.3.2015) mukaan Per­non telakalla oli v. 1983 yli 120 lakkoa!!!

    Eihän tuom­moi­ses­ta tietenkään voin­ut mitään hyvää seu­ra­ta, vaik­ka viimeinen niit­ti W. Meri­te­ol­lisu­u­den arkku­un taisi­vat silti kuulem­ma olla väärin hin­noitel­lut laivakau­pat, kun tuot­tavu­ut­ta ei saatukaan jonkun odotusten mukaan nos­tet­tua. Mon­et asi­at linkit­tyvät ja vaikut­ta­vat toisi­naan hel­posti myös toisiin. 

    Johta­jallekin (oli sit­ten iso tai pieni) lie­nee eduk­si, jos omaa kaiken muun tarvit­ta­van lisäk­si myös karis­maa, eikä sel­l­aisek­si sen vuok­si kel­paa kuka tahansa, varsinkaan työn­tek­i­jöi­den mielis­sä huono­maineinen Musta-Pekka.

  22. Eero Kär­ki:
    ‘snip’
    Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­tomil­la resurs­seil­la, satavuo­tisen konepa­jakeskit­tymän (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alasajoa, niin mitä pitäisi odot­taa yksi­tyiseltä rahal­ta (jota ei ole)? 

    Miten niin yksi­ty­istä rahaa ei ole? Mis­tä ne sato­jen miljoonien osin­got sit­ten tulevat?

    Eivätkä tässä blo­gis­sa val­tion yhtiöt eri­tyisen suures­sa suo­sios­sa ole olleet.

  23. Tela-Kalle:
    ‘snip’
    Johta­jallekin (oli sit­ten iso tai pieni) lie­nee eduk­si, jos omaa kaiken muun tarvit­ta­van lisäk­si myös karis­maa, eikä sel­l­aisek­si sen vuok­si kel­paa kuka tahansa, varsinkaan työn­tek­i­jöi­den mielis­sä huono­maineinen Musta-Pekka. 

    Tot­ta. Masa Yard­sil­la Masa aluk­si lait­toi (kelvot­tomat) ali­hankki­jat pihalle niin jopa arvos­tus nousi ja lakkoilu loppui.

  24. Vesa:
    Sik­si, että suo­ma­laiset eivät liikemiehinä ole kovin häävejä.

    Sik­si, että tshek­it eivät tunne suo­ma­laista työelämää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temppuja.

    Sik­si, että edel­lä ole­van havait­tuaan tshek­it vara­su­un­nitel­manaan siirtävät tuotan­non ja tieto­taidon Suomes­ta halvem­paan paikkaan. 

    Siis juuri niinkuin eräs Mey­er Werft?

    Ja onhan meil­lä esim. Val­met Auto­mo­tive, joka var­masti tun­tee “suo­ma­laista työelämää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja” — ja tekee sak­salaisille auto­ja kannattavasti.

    Ne, jot­ka eivät ymmär­rä yri­tys­toim­intaa (esim. EK), haukku­vat “suo­ma­laista työelämää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja”, ne jot­ka osaa­vat, tekevät tulosta.

    1. Tuo täy­tyy lukea tarkem­min, kos­ka Hesarin uutis­es­ta ei saa selvää. Tutkimuik­sen tulos näyt­tää ole­van, että keskus­tan asun­not ovat kalli­ita, joten niis­sä asuu rikkai­ta ihmisiä ja rikkaat kulut­ta­vat enem­män. Toisen ongel­ma liit­tyy läm­mi­tys­muo­to­jen päästöi­hin. Näy­htetäään taas käyt­tävän min­un mielestäni täysin virheel­listä keskiar­voihin perus­tu­vaa päästöä, eikä mar­gin­aalia, vaik­ka jokainen sähkön kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta. Näin päästään tulok­seen, että sähkön­tuotan­non jäteläm­mön (kaukoläm­pö) päästöt ovat suurem­pia kuin maaläm­mön, jon­ka käyt­tämä sähkö tuote­taan 70 % ajas­ta kuitenkin kivi­hi­ililauh­teel­la. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin blogillani.

  25. Suo­mi on hyvä maa monille yri­tyk­sille toimia. Mut­ta omis­tuk­sen vero­tus on usein selvästi halvem­paa, jos Suomes­sa toimi­van yri­tyk­sen omis­taa ulko­mail­ta käsin. Tsekissä pääo­mavero on 15 %, Suomes­sa 30–32 %. Jos omis­ta­ja tavoit­telee vaikka­pa 8 pros­entin vuosi­tuot­toa vero­jen jäl­keen, niin Tsek­istä tule­va osta­ja voi tar­jo­ta selvästi korkeam­man hin­nan päästen tuo­hon tavoit­teeseen kuin suo­ma­lainen omis­ta­jatar­jokas, vaik­ka fir­ma tek­isi liike­toimin­nal­lis­es­ti samaa tulosta molem­mis­sa tapauksissa.

  26. Jos Suomes­sa olisi ollut omia wal­len­berge­jä ja teol­lisu­us olisi kehit­tynyt yksi­tyisen pääo­man varas­sa, niin Kain­uu olisi ollut taa­tusti niitä viimeisiä paikko­ja, johon joku junan­vaunute­hdas olisi sijoittunut.

    Kyl­lä tässä maas­sa saadaan mak­saa vielä pitkään Kekko­slo­va­kian aikaisten alue­poli­it­tis­ten töp­päys­ten kus­tan­nuk­sia. Transtechiä on aivan viime aikoi­hin asti pelastel­tu sil­lä, että kepu­loiset min­is­ter­it ovat mm. pakot­ta­neet VR:n han­kki­maan kalus­toa jota se ei itse ole “ymmärtänyt” tarvi­ta. No, jos tehdas jää uuden omis­ta­jan jäljiltä kylmille, niin eiköhän Sip­ilän kabi­net­ti hom­maile uuden fir­man tilalle ja junaile “huomen­lah­jak­si” VR:ltä jonkun Kemi­jär­ven suurnopeusju­nan tilauksen…

  27. Turha sitä on itkeä, että yksi­tyiset sijoit­ta­jat myyvät sinne, mis­tä saa­vat parhaan hin­nan. Tämähän on koko yri­tys­toimin­nan perus­tavia ideoita ja sitä pait­si lin­jas­sa nykyisen trendin kanssa, jos­sa kaik­ki toim­inta tähtää voiton mak­si­moimiseen. Turha haikail­la jonkun isän­maal­lisu­u­den tai eet­tisyy­den perään, eivät ne mitään tässä paina.

    Näin­hän muuten menet­telee Helsin­gin kaupunkikin. Tääl­lähän on nykyään kaik­ki myyn­nis­sä: meren­ran­nat, puis­tot, virk­istysalueet, luon­non­metsät, aukiot, parkkipaikat ja kadun­pätkät. Viis siitä, häviävätkö asukkaiden lähimet­sät, maise­mat tai kulkuyhteydet.

    Osmo itse itkee tässä blo­gis­sa jatku­vasti jonkin maa­palasen perään, jos­ta ei saa rahastet­tua täyt­tä arvoa, kun sitä käytetään johonkin “vähäar­voiseen” käyt­töön: “kuka näitä maan­haaskauskaavo­ja oikein on tehtaillut…”

  28. Eikös pää­point­ti ollut se, että kaupungis­sa pitää rak­en­taa paljon enem­män kallista infraa? Toisek­si väitet­ti­in, että omako­talois­sa ote­taan hanakam­min käyt­töön ener­giaa säästäviä ratkaisu­ja kuten lämpöpumppuja.

    Toi jälkim­mäi­nen on sen ver­ran hyvä tai ainakin erikoinen point­ti, että sen vaiku­tus­ta olisi syytä pohtia. Onko todel­la niin, että asun­toy­htiöt ja suuretkaan vuokraa­jat eivät osaa tehdä taloudel­lisia ratkaisu­ja? Ole­tan nimit­täin, että joku läm­pöpump­pu oste­taan kan­nat­tavu­u­den takia vaik­ka investoin­ti mak­saakin itsen­sä takaisin vas­ta vuosien jälkeen.

  29. Raimo K: Miten niin yksi­ty­istä rahaa ei ole? Mis­tä ne sato­jen miljoonien osin­got sit­ten tulevat?

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten joku varus­ta­mo tms. sai 25 miljoon­aa tukea. Sat­tumal­ta sum­ma oli sama, joka jaet­ti­in osinkoina seu­raa­vana keväänä.

  30. Raimo K: Siis juuri niinkuin eräs Mey­er Werft?

    Ja onhan meil­lä esim. Val­met Auto­mo­tive, joka var­masti tun­tee “suo­ma­laista työelämää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja” – ja tekee sak­salaisille auto­ja kannattavasti.

    Ne, jot­ka eivät ymmär­rä yri­tys­toim­intaa (esim. EK), haukku­vat “suo­ma­laista työelämää, sen kus­tan­nuk­sia ja ay-liik­keen temp­pu­ja”, ne jot­ka osaa­vat, tekevät tulosta.

    Mey­erin Turun telakan kan­nat­tavu­ud­es­ta ei ole vielä mitään tietoa, kun ensim­mäisiä aluk­sia vas­ta tehdään. Tilauk­sia on ja toivon todel­la, että ne tehdään kan­nat­tavasti kos­ka val­ti­ol­la on niiden rahoituk­ses­sa miljardiriskit.

    Val­met Auto­mo­tiv­en toim­inta on ollut huonos­ti kan­nat­tavaa. 2010–2014 kumu­lati­ivis­es­ti liike­vai­h­toa 530 meu­roa ja liike­tap­pi­o­ta 43 meu­roa. Met­so lie­nee onnelli­nen kun pääsi omis­tuk­ses­ta eroon. Siel­läkin val­tio tuli pelas­tavak­si enke­lik­si (Teol­lisu­us­si­joi­tus) eli alue­poli­ti­ikkaan rahaa löy­tyy Kain­u­un lisäk­si myös länsirannikolle.

    Suur­ta raken­nemuu­tos­ta vas­taan tässä tais­tel­laan. Iso kuvio on se, että poli­it­tisil­la päätök­sil­lä vapautet­ti­in ja edelleen vapaute­taan (esim. TTIP EU/USA) tavaroiden, pääo­man ja työn liikku­mista. Itses­tään selvä seu­raus on tuotan­non hakeu­tu­mi­nen halvem­pi­en kus­tan­nusten (= julkisen sek­torin osu­us kansan­taloud­es­ta) mai­hin. Monille meistä tämä valkeni jo Suomen EU-jäsenyys­vaaleis­sa 90-luvun alkupuolel­la. Eli suo­ma­lainen duu­nari laite­taan kil­paile­maan kiinalais­ten kanssa, lop­putule­ma oli tiedossa. 

    Nyt Suomes­sa sit­ten sin­nitel­lään kansan­talouden kan­tokykyyn näh­den ylisu­uren julkisen sek­torin (= liian antelias työt­tömyys- ja sosi­aal­i­tur­va, ilmainen koulu­tus ym.) kanssa. Jät­timäis­es­ti lisää velkaa otta­mal­la on näitä julk­isia meno­ja ylläpi­det­ty ja tämä on osoit­tau­tunut pahak­si virheek­si, kos­ka kil­pailukykymme on koko ajan vain heiken­tynyt ja tuotan­tokoneis­tomme työvoima mukaan lukien rapau­tunut. Taustal­la on myös vääräk­si osoit­tau­tunut päätös euroon menosta.

    Se iso harha on siis siinä, että meil­lä on kuvitel­tu voivamme men­nä mukaan maail­man kau­pan kovaan kil­pailu­un niin, että voisimme säi­lyt­tää monia mui­ta mai­ta kalli­im­man julkisen sek­torin ja erit­täin kankean työ­markki­na­jär­jestelmän. Mah­do­ton yhtälö. ikävä kyl­lä ihan äkkiä ei paran­nus­ta ole näköpiirissä.

  31. Kun Ško­da on konepa­jahis­to­ri­an uranu­ur­ta­jia voimme olla ylpeitä, että Transtech kel­paa ja tulee kain­u­u­laisillekin kon­so­nant­tiop­pia. Transtech on alun­perin tyhjästä val­tion toimes­ta raken­net­tu yri­tys, jon­ka perus­tamisa­jatuk­se­na oli Otan­mäen kaivos­mi­eten työl­listämi­nen ja taa­ja­man säi­lyt­tämi­nen kai­vok­sen sulkemisen jäl­keen. Rautaruukin hal­li­tuk­sen puhee­jo­hta­ja ja aiem­pi pääjo­hta­ja vuorineu­vos Helge Haav­is­to jär­jesti asian, johon oleel­lis­es­ti kuu­lui Neu­vos­toli­iton suuri junavaunuti­laus bilat­er­aa­likau­pan puit­teis­sa, sekä teknolo­gian siir­to Val­metil­ta ja VR:n Pasi­lan konepa­jal­ta. — Neu­vos­tokau­pan lakat­tua espan­jalainen per­heyri­tys Tal­go tuli talkoisi­in omis­ta­jak­si, yri­tys jäi tap­pi­ol­lisek­si mut­ta ilmeis­es­ti teknolo­gian siir­to tapah­tui tässä Espan­jas­ta Kain­u­useen päin. Koti­mais­ten omis­ta­jien voimin on uusi raitio­vaunu ollut suun­nit­telumen­estys, mut­ta on koko lail­la selvää, että täl­la volyymil­la ei maail­maa val­loite­ta. — Eri asia, jos han­ke olisikin alun­perin perustet­tu Tam­pereelle, Val­metin, Tam­pel­lan ja Lokomon perin­nölle. Mut­ta kehi­tysalue-etu­udet oli­si­vat jääneet saa­mat­ta ja val­tioy­htiön kaivos­miehet jääneet työttömiksi.

  32. Eero Kär­ki:
    Transtech oli alun perin Tam­pereen Val­metin kiskokalus­tote­hdas. Val­tio siir­si tehtaan Kain­u­useen (keskustapuolue?) työl­lisyyssy­istä. Kain­u­u­laiset asen­ta­jat, kuulem­ma, opet­te­liv­at ruu­vimeis­selin käyt­töä tam­pere­laisen opas­tuk­sel­la. Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­tomil­la resurs­seil­la, satavuo­tisen konepa­jakeskit­tymän (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alasajoa, niin mitä pitäisi odot­taa yksi­tyiseltä rahal­ta (jota ei ole)?

    Vaunute­hdas perustet­ti­in aikana, jol­loin Nevvos­toli­it­to oli ikuinen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Otanm%C3%A4en_vaunutehdas

    Sil­loinen bilat­er­aa­likaup­pa oli olo­suhteisi­in näh­den järkvää ja Kajaani logis­tis­es­ti oikeal­la paikalla, kos­ka raa­ka-aineet tuli­vat Raa­h­es­ta ja Tornios­ta, valmi­it vaunut (jopa 4000 kpl vuodessa) vieti­in Var­tiuk­sen kaut­ta ikuiseen Nevvos­toli­it­toon. Sen väit­tämi­nen, että kain­u­u­laiset tarvit­si­si­vat opas­tus­ta ruu­vimeis­selin käytössä on viha­puhet­ta ja sil­loista nevvos­to­vas­taisu­ut­ta. Nuorem­mille tiedok­si, että nevvos­to­vas­taisu­us oli paljon pahempi syn­ti kuin nykyi­nen rassismi!

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo täy­tyy lukea tarkem­min, kos­ka Hesarin uutis­es­ta ei saa selvää. Tutkimuik­sen tulos näyt­tää ole­van, että keskus­tan asun­not ovat kalli­ita, joten niis­sä asuu rikkai­ta ihmisiä ja rikkaat kulut­ta­vat enemmän. 

    Tutkimuk­sen lähtöko­h­dat ovat hie­man pielessä. Tutkimus osoit­taa, että vau­raat ihmiset kulut­ta­vat paljon ja aiheut­ta­vat ison hiil­i­jalan­jäl­jen. Näin he tek­i­sivät, asui­v­at sit­ten maaseudul­la, ympäryskun­nis­sa tai kaupungeis­sa. Jos he halu­a­vat asua kaupungis­sa, tämä ei osoi­ta, että kaupun­ki itsessään aiheut­taisi päästöjä. Saman lafkan aiem­mas­sa tutkimuk­ses­sa osoit­tau­tui, että Nur­mi­järvel­lä aiheutetaan kaikkein suurin hiil­i­jalan­jäl­ki, kun eletään kaupunki­maista elin­ta­soa maaseu­tu­maises­sa ympäristössä.

  34. Vesa:
    ‘snip’
    Monille meistä tämä valkeni jo Suomen EU-jäsenyys­vaaleis­sa 90-luvun alkupuolel­la. Eli suo­ma­lainen duu­nari laite­taan kil­paile­maan kiinalais­ten kanssa, lop­putule­ma oli tiedossa.
    ‘snip’

    Se iso harha on siis siinä, että meil­lä on kuvitel­tu voivamme men­nä mukaan maail­man kau­pan kovaan kil­pailu­un niin, että voisimme säi­lyt­tää monia mui­ta mai­ta kalli­im­man julkisen sek­torin ja erit­täin kankean työ­markki­na­jär­jestelmän. Mah­do­ton yhtälö. ikävä kyl­lä ihan äkkiä ei paran­nus­ta ole näköpiirissä. 

    Jaa ettäkö EU:hun liit­tymisen myötä suo­ma­lainen duu­nari jou­tui kil­paile­maan kiinalais­ten kanssa? Paha­han se EU sit­ten on.

    Tuo ‘harha’ julkisen sek­torin roolista var­maankin johtuu esim. Ruotsin ja varsinkin Tan­skan eri­no­mais­es­ta pärjäämisestä.
    Otamme siis oppia Tan­skas­ta ja toteamme, että paran­nus­ta olisi saatavis­sa näköpiiriin.

    Julkisen sek­torin koon ei ole osoitet­tu vaikut­ta­van talouskasvu­un — jätäpä siis ide­ol­o­giset silmäla­put pois!

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo täy­tyy lukea tarkem­min, kos­ka Hesarin uutis­es­ta ei saa selvää. Tutkimuik­sen tulos näyt­tää ole­van, että keskus­tan asun­not ovat kalli­ita, joten niis­sä asuu rikkai­ta ihmisiä ja rikkaat kulut­ta­vat enem­män. Toisen ongel­ma liit­tyy läm­mi­tys­muo­to­jen päästöi­hin. Näy­htetäään taas käyt­tävän min­un mielestäni täysin virheel­listä keskiar­voihin perus­tu­vaa päästöä, eikä mar­gin­aalia, vaik­ka jokainen sähkön kulut­ta­ja pitää käyn­nis­sä viimeistä voimalaitos­ta. Näin päästään tulok­seen, että sähkön­tuotan­non jäteläm­mön (kaukoläm­pö) päästöt ovat suurem­pia kuin maaläm­mön, jon­ka käyt­tämä sähkö tuote­taan 70 % ajas­ta kuitenkin kivi­hi­ililauh­teel­la. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin blogillani. 

    Mitkä viimeisen voimalaitok­sen omi­naisu­udet ovat merk­i­tyk­sel­lisiä? Vaik­ka se olisi Hel­vetin Kone niin jos se on pieni ver­rat­tuna Hyvi­in Koneisi­in niin ei kai hait­taa ole vaik­ka se olisi käyn­nis­sä kaiken aikaa ja sen yli. Mik­si pitää tui­jot­taa vain sitä viimeistä käyn­nis­sä ole­vaa konet­ta. Eikö täl­löin olisi loogista myös luop­ua kivi­hi­ilestä kos­ka Viimeisessä kai­vok­ses­sa (lait­ta­mal­la ne parem­muusjonoon jol­la lail­la Osmo pohdit laitok­sia) aina menetetään konkreet­tis­es­ti ihmishenkiä. Ja sit­ten kaik­ki oli­si­vat omil­laan. Sähköläm­mit­täjä lait­taisi hiukan vil­laa ylle pari­na päivänä vuodessa ja kaukoläm­mit­täjä pakkaisi muuttolaatikoita.

    1. max. Mieti tätä nyt loogis­es­ti. Kos­ka yksi kulut­ta­ja ei voimalaitok­sia sam­mu­ta eikä sytyä kuin hyvin pienel­lä toden­näköisyy­del­lä, miti kym­men­tatuhat­ta sähköläm­mit­täjää. Ilman heitä tuo viimeinen voimalaitos oli sam­mutet­tu ja hei­dän kanssaan se on pääl­lä. Kyse ei ole edes yksit­täis­es­tä voimalaitok­ses­ta vaan yleen­sä voimalaitos tyyp­istä. Noin 70 % ajas­ta viimeiset voimalaitok­set ovat mei­dän hin­ta-alueel­lamme kivi­hi­ililauhde­voimaloi­ta. Sähkönku­lu­tuk­sen lisäämi­nen lisää kivi­hi­ililauh­teen käyt­tölä ja sen vähen­tämi­nen vähen­tää kivi­hi­ililauh­teen käyt­töä kaiken muun tuotan­non pysyessä muuttumattomana.

  36. Ree-vita­mi­iniä purk­ista: Sil­loinen bilat­er­aa­likaup­pa oli olo­suhteisi­in näh­den järkvää ja Kajaani logis­tis­es­ti oikeal­la paikalla, kos­ka raa­ka-aineet tuli­vat Raa­h­es­ta ja Tornios­ta, valmi­it vaunut (jopa 4000 kpl vuodessa) vieti­in Var­tiuk­sen kaut­ta ikuiseen Nevvostoliittoon. 

    Yksi syy vaunute­htaan perus­tamiseen oli, että kaup­pa NL:n kanssa oli kovin epäsym­metristä: NL:sta tuoti­in bulkkia paljolti laivoil­la, sinne vieti­in kap­pale­tavaraa raitei­ta pitkin.

    Vien­ti­tavaraa ei kovin mielel­lään suo­ma­lai­sis­sa vaunuis­sa NL:oon lähetet­ty, sil­lä vaunut saati­in takaisin parhaim­mi­laankin vas­ta pitkän ajan päästä. Ajoit­tain naa­purin vaunuista oli kovaa pulaa, joka viivyt­ti valmi­in tavaran toim­i­tuk­sia kuukausikau­pal­la. Naa­puril­la oli lisäk­si tapana lähet­tää hyvin heikkokun­toisia vaunu­ja Suomeen tavaraa hake­maan. Jos ne sit­ten hajo­si­vat, ne piti kor­ja­ta mei­dän laskuumme. 

    NL halusi ostaa myös tavar­avaunu­ja, joten arvelti­in, että tapetaan kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la, t.s. toimite­taan tavarat uusis­sa vaunuissa.

  37. Koetan kyl­lä, eikä ole edes eka ker­ta 🙁 lai­tan tuo­hon toiseen ketjuun..

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Sähkönku­lu­tuk­sen lisäämi­nen lisää kivi­hi­ililauh­teen käyt­tölä ja sen vähen­tämi­nen vähen­tää kivi­hi­ililauh­teen käyt­töä kaiken muun tuotan­non pysyessä muuttumattomana. 

    Täl­lä het­kel­lä sähkön kulu­tuk­sen lisäämi­nen lisää sähkön tuontia.

    1. Sähkön kulu­tuk­sen lisäämi­nen lisää sähkön tuon­ti­aq. Jos se tuo­daan Venäjältä, se lie­nee mar­gin­aalis­es­ti maakaa­susähköä, lännestä tule­va on toden­näköis­es­ti tanhskalaista kivihiilisähköä.Asiaa on tarkastelta­va saman hin­ta-alueen puit­teis­sa ja se lisää toden­näköisyyt­tä, että lisäys kohdis­tuu kivihiileen.

  39. Eero Kär­ki:
    Transtech oli alun perin Tam­pereen Val­metin kiskokalus­tote­hdas. Val­tio siir­si tehtaan Kain­u­useen (keskustapuolue?) työl­lisyyssy­istä. Kain­u­u­laiset asen­ta­jat, kuulem­ma, opet­te­liv­at ruu­vimeis­selin käyt­töä tam­pere­laisen opas­tuk­sel­la. Jos val­tio kat­soo sivus­ta, rajat­tomil­la resurs­seil­la, satavuo­tisen konepa­jakeskit­tymän (Tam­pel­la, Loko­mo, Val­met) alasajoa, niin mitä pitäisi odot­taa yksi­tyiseltä rahal­ta (jota ei ole)?

    Lie­nee manse­laisat huumo­ria. Eivätköhän ne asen­nus­miehet ollet entisiä kaivos­miehiä tai met­sure­i­ta. Sel­l­aiseen hom­maan ei joka jätkästä ole, noin kär­jekkäästi lausuen.

  40. dio­di:
    Jos EU olisi täysin homogeeni­nen alue, jos­sa sijoitet­ta­va pääo­ma ja yri­tyk­set oli­si­vat jakau­tuneet tasais­es­ti maid­en kesken (esim. väk­ilu­vun tai bkt:n suh­teen) toden­näköisyys että Suomes­sa myyn­ti­in menevä yri­tys löytää sijoit­ta­jan Suomes­ta olisi alle 2%. Vaik­ka Suomen pääomien osu­us olisi 10% EU:n pääomista, omis­tus luisu­isi kohti tilaa jos­sa vain 10% yri­tyk­sistä on Suo­ma­laises­sa omistuksessa. 

    Kaik­ki omis­tusjär­jeste­lyt, jot­ka eroaa­vat em. jakau­mas­ta syn­tyvät jonkin­laisen koti­paikkae­dun vuoksi… 

    Tuo teo­ria ei pidä paikkansa per­heyri­tys­ten osalta ollenkaan, eikä edes pörssiy­htiöi­den osalta, kun kyse on yksi­tyis­es­tä pääo­mas­ta. Myöskään val­tion pääo­mat eivät käyt­täy­dy tuol­la taval­la, vaik­ka ne muuten ovat ongel­mallisia ver­rat­tuna yksi­tyiseen pääo­maan. Kasvol­lisel­la rahal­la on aina kotipaikka.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Transtech tuot­taa voit­toa, tuos­ta voitos­ta mak­se­taan verot Suomeen.

    Isot kon­ser­nit pystyvät aika hyvin suun­nit­tele­maan, mihin EU-maa­han mak­sa­vat veron­sa. Suo­mi ei ole kaikkein suurimpia suosikkeja.

  42. Työ­markki­noiden jäykkyys on syynä tähänkin kanat­ta­mat­to­muu­teen. Muual­la voi työn­tek­i­jöitä vai­h­taa siir­rel­lä ja mak­saa anoas­taan työ­tu­lok­sen mukaan. Suomes­sa ei tama onnis­tu ja konkurssit seu­raa­vat toisiaan…

Vastaa käyttäjälle Realisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.