Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.

Kun taas on julk­isu­udessa väitet­ty, että suo­ma­laiset tekevät suun­nilleen maail­man lyhin­tä työvi­ikkoa, laitet­takoon tähän OECD:n käsi­tys asi­as­ta. Tiedot ovat vuodelta 2012, mut­ta täl­laiset asi­at ovat aika vakai­ta. Tässä on keskimäärin vuodessa tehdyt tosi­asial­liset työ­tun­nit. Mukana ovat siis vain työl­liset, joten työl­lisyysaste ei näy näis­sä luvuis­sa. Lyhim­mät työa­jat ovat Hol­lan­nis­sa, Sak­sas­sa, Nor­jas­sa ja Ranskassa.Pitkää taas Kreikas­sa, Puo­las­sa, Virossa, Unkaris­sa, Slo­va­ki­as­sa ja Ital­ias­sa. On vähän harhaan­jo­htavaa puhua jostain teo­reet­tis­es­ta kokopäiväis­es­tä työpäivästä ker­tomat­ta, kuin­ka suuri osa työvoimas­ta sitä tekee. Suomes­sa osa-aikatyötä tehdään vähän, muual­la paljon.

Greece 2 034
Poland 1 929
Esto­nia 1 889
Hun­garyc 1 888
Czech Repub­lic 1 800
Slo­vak Republic 1 785
Italy 1 752
Aus­tria 1 699
Por­tu­gal 1 691
Spain 1 686
Fin­land 1 672
Unit­ed Kingdom 1 654
Slove­nia 1 640
Swe­den 1 621
Lux­em­bourg 1 609
Bel­gium 1 574
Den­mark 1 546
Ire­land 1 529
France 1 479
Nor­way 1 420
Ger­many 1 397
Nether­lands 1 381K

122 vastausta artikkeliin “Suomen työaika on Länsi-Euroopan pisimpiä.”

  1. Mitenkäs työikäis­ten keskiar­vot? Veikkaan, että suomes­sa tehdään keskimäärin vähän töitä, kun nol­lan tek­i­jöitä on niin paljon. Ja meille muille vaan lap­ataan lisää ja lisää, vaik­ka halukkai­ta tuli­joi­ta olisi ja työstä voisi jakaa.

    Ennem­min leikkaan palka­s­tani osan ja otan työt­tömän jaka­maan taakkaa, kun että mak­san sille kaiken kotiin.

  2. Juu, se koti­in­mak­set­tu raha on peräti 500–600 e / kk. Kaiken sil­lä maksaa.

  3. Kokeil­laam­pas joutes­saan, miten uusim­mat työt­tömyys­lu­vut (toukokuu 2015) huomioiden taulukko ja sijoituk­set muuttuvat:

    Poland 1929 7,8 1779
    Esto­nia 1889 6,7 1762
    Hun­gary 1888 7,1 1754
    Czech 1800 5,9 1694
    Aus­tria 1699 6 1597
    Slo­vak 1785 11,8 1574
    U K 1654 5,6 1561
    Italy 1752 12,4 1535
    Lux­emb. 1609 5,7 1517
    Greece 2034 25,6 1513
    Fin­land 1672 9,5 1513
    Swe­den 1621 7,4 1501
    Slove­nia 1640 9,2 1489
    Por­tu­gal 1691 13,2 1468
    Den­mark 1546 6,2 1450
    Bel­gium 1574 8,6 1439
    Ire­land 1529 9,8 1379
    Nor­way 1420 4,2 1360
    Ger­many 1397 4,7 1331
    France 1479 10,3 1327
    Spain 1686 22,5 1307
    Netherl. 1381 6,9 1286

    Kreikas­sa tehdään työtä samat, mitä suomes­sa. Espan­ja heit­tää vähiten työtä teke­vien joukkoon.

  4. Näis­sä uuti­sis­sa uno­hde­taan aina maini­ta että julkisen puolen työa­jat ovat eri asia kuin yksityisellä.

  5. Suomen ongel­ma on liian korkea val­u­u­tan kurssi. Tääl­lä on totut­tu nos­ta­maan kus­tan­nuk­sia sil­lä taval­la, että ne kor­jataan deval­vaa­ti­ol­la kor­jataan 10 vuo­den välein. Sama meno näkyy jatku­van edelleen, vaik­ka deval­vaa­tio­ta ei ole käytettävissä.Sisäinen deval­vaa­tio on pelkää itkua ja ham­mas­ten kiristys­tä, eikä kor­jaus­li­ike voi tapah­tua yhdessä yössä. Sak­sa sit­ten pitää kus­tan­nuskuria niin, että se köy­hdyt­tää naapurinsa.

  6. Hei ft maailmalta,

    Suo­mi on var­maan lis­tan kär­jessä, jos ote­taan työikäis­ten keskiar­vot. On meil­lä työt­tömyyt­tä, mut­ta niin on muual­lakin ja meil­lä on aika harv­inaista, että naiset jäävät vapaae­htois­es­ti täyspäiväisik­si kotiäideik­si kuten monis­sa muis­sa maissa.

  7. ft maail­mal­ta:
    Mitenkäs työikäis­ten keskiar­vot? Veikkaan, että suomes­sa tehdään keskimäärin vähän töitä, kun nol­lan tek­i­jöitä on niin paljon. Ja meille muille vaan lap­ataan lisää ja lisää, vaik­ka halukkai­ta tuli­joi­ta olisi ja työstä voisi jakaa.

    Ennem­min leikkaan palka­s­tani osan ja otan työt­tömän jaka­maan taakkaa, kun että mak­san sille kaiken kotiin.

    Komp­paan. Yhteiskun­ta­sopimuk­sen pitäisikin perus­tua työn jakamiseen jos sil­lä olisi oikeasti tarkoi­tus vähen­tää työt­tömyyt­tä (ei selvästikään ole).

  8. Tuo on käsiteltävän asian kannal­ta kyl­lä täysin harhaan­jo­hta­va tilasto. 

    Jos ver­tail­laan työaikaa, niin kyl­lä sil­loin pitää ver­tail­la kokopäivä­työtä kokopäivä­työhön ja osa-aikatyötä osa-aikatyöhon eikä laskea kaikkia yhteen.

    1. Sylt­ty.
      Jos halu­taan kat­soa, paljonko kansan­talouden käytössä on työvoiaa, ei pidä tui­jot­taa mak­sim­i­työaikaa vaan keskimääräistä.

  9. ft maail­mal­ta:Ennem­min leikkaan palka­s­tani osan ja otan työt­tömän jaka­maan taakkaa, kun että mak­san sille kaiken kotiin. 

    Ei se onnis­tu, kos­ka jotain sat­un­naista työtön­tä ei voi kiskaista tekemään sitä mitä sinä teet.

    Nim­im “palkkaa­mas­sa työvoimaa, ei tämä ole niin help­poa kuin julkises­ta keskustelus­ta kuvittelisi”

  10. OECD:n ajan­ta­sainen tietokanta:
    https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=ANHRS

    Sak­sas­sa tehdään ilmeis­es­ti maail­man vähiten töitä, jos tilas­toon on uskomi­nen: 1371 tun­tia. Seu­raavak­si laiskin kansa on hol­lan­ti­laiset: 1425. Suo­mi on sijal­la 11, 1645.

    Sak­sas­sa ja etenkin Hol­lan­nis­sa naiset tekevät osa-aikatyötä enem­män kuin muual­la. Trendi­hän menee käsit­tääk­seni niin, että vauras­tu­mi­nen lisää etenkin nais­ten “lekot­telua”. Olisiko se yksi seli­tys tuolle aika isolle erolle.

  11. Uuti­sista kuulin, että esim. Hol­lan­nis­sa noin puo­let töis­säkäyvistä tekee töitä osa-aikaises­ti, Suomes­sa kaiketi 15 %. OECD:n lista ei tai­da tätä huomioida.

    Täyt­tä työvi­ikkoa teke­viä tarkastellen suo­ma­lais­ten viikko­työai­ka on EU:n lyhimpiä.

    Val­ti­ol­la ja kun­nis­sa työai­ka on eri­tyisen lyhyt. Eräänä isona eri­ty­is­ryh­mänä nos­taisin esi­in opet­ta­jat, joil­la perusk­oulus­sa vuos­i­työai­ka on 1000–1200 tun­tia vuodessa. Palkkaa mak­se­taan kuitenkin 1700–1800 tun­nin mukaises­ti. Lisäk­si erit­täin mon­et opet­ta­jat pää­sevät täy­delle eläk­keelle 60-vuo­ti­aina, eri­ty­isopet­ta­jat jopa 55-vuo­ti­aina. Kun kaikesta tästä las­kee todel­lisen tun­tipalkan koko uralle, niin nämä edut huomioitu­na perusk­oulun opet­ta­jat pää­sevät hyvin lähelle lääkärei­den tun­tipalkko­ja uransa aikana.

    Kuka­pa ei halu­aisi erit­täin lyhyt­tä vuos­i­työaikaa ja niille vähäisille tun­neille lääkärin tuntipalkkaa.

  12. OECD:n Employ­ment Out­look 2015:n mukaan (pdf s.26, raport­ti s.24) Suomen työl­lisyysaste on hyvin lähel­lä OECD:n keskiar­voa, läh­es sama kuin Irlan­nis­sa. Kreikan ja muu­tamien muiden maid­en rypemisen joh­dos­ta Suomen työl­lisyysaste on itse asi­as­sa korkeampi kuin euro­mail­la keskimäärin.

    Siinä mielessä ft:n kom­ment­ti kuitenkin näyt­täisi pitävän paikkaansa, että Suomen osalta työl­lis­ten ja työt­tömien sum­ma on alem­pi kuin monil­la muil­la mail­la suh­teessa väk­iluku­un. Las­ten osu­us nyt ei var­maankaan ole se merkit­tävä tek­i­jä, joten Suomes­sa on enem­män väkeä eläk­keel­lä tai työvoiman ulkop­uolel­la muuten.

    Pitkäaikaistyöt­tömyy­den osalta Suomel­la menee ver­rat­tain hyvin, mut­ta raportin läh­es 300 sivua vaatisi enem­män kuin kol­men min­uutin selaamisen. Olisikin mie­lenki­in­toista, jos Osmo ehtisi kir­joit­taa oman näke­myk­sen­sä tuos­ta raportista Suomen tilanteen osalta. http://www.oecd.org/els/oecd-employment-outlook-19991266.htm

    1. JariM
      Koskaan ei pidä ver­tailuis­sa kat­soa työt­tömien määrää vaan ain­oas­taan työl­lis­ten, kos­ka työt­tömyy­den käsite vai­htelee maittain.

  13. Ensin tode­taan, että teol­lisu­ud­es­ta on kadon­nut 100 000 työ­paikkaa. Sit­ten ker­ro­taan, että ratkaisu tähän on lisätä työaikaa samal­la pal­ka­lla 5% (siis laskea palkko­ja 5%).

    Valitet­tavasti tämä ei riitä. Oikea pros­ent­tiluku on kaksinu­meroinen. Olet­taen, että tarkoituk­se­na on alkaa kil­paile­maan vähem­män kehit­tynei­den hal­pa­maid­en kanssa niistä valmis­ta­van teol­lisu­u­den työ­paikoista, joi­ta ei ole vielä automatisoitu.

    Perus­suo­mi näyt­täisi visiois­saan elävän edelleen raskaan teol­lisu­u­den kul­ta-aikaa. Ja tämä sopii hyvin yhteen paikalleen jämähtäneen raskaan teol­lisu­u­den staat­tiseen kuvioon, jos­sa pyöritetään van­ho­ja konei­ta ja keski­tytään tulok­sen opti­moin­ti­in min­i­moimal­la kaikkia mah­dol­lisia kulueriä.

    Tämän asian jahkaamises­sa menetetään edel­lisen hal­li­tuk­sen esimerkin mukaises­ti taas seu­raa­vat neljä vuotta.

    Ps. esimerkik­si kv matkailu kas­vaa tasais­es­ti läh­es 5% vuosivauhdilla.

  14. Tim­oT:
    Suomen ongel­ma on liian korkea val­u­u­tan kurssi. Tääl­lä on totut­tu nos­ta­maan kus­tan­nuk­sia sil­lä taval­la, että ne kor­jataan deval­vaa­ti­ol­la kor­jataan 10 vuo­den välein. Sama meno näkyy jatku­van edelleen, vaik­ka deval­vaa­tio­ta ei ole käytettävissä.Sisäinen deval­vaa­tio on pelkää itkua ja ham­mas­ten kiristystä, 

    Tulk­it­sen saman tilanteen niin, että ongel­ma ei ole liian korkea val­u­u­tan kurssi, vaan “maan tapa” hoitaa ongel­ma deval­vaa­ti­ol­la. Käytän­nössä deval­vaa­tio on ollut keino siirtää vien­tisek­torin ongel­mat koti­maan kulut­ta­japalveluille, eli kohdis­te­taan kep­pi yhteen liike-elämän osa-alueeseen kil­pailukyvyn ylläpitämisen sijaan.

  15. Osmo,
    Keskustelu yhteiskun­ta­sopimuk­ses­ta ei tarkastele kansan­talouden käytössä ole­vaa työvoimaa, vaan yri­tys­ten kil­pailukykyä. OECD:n tilas­to mit­taa pitkätli työhön osal­lis­tu­mista (ts. osa-aikatyön yleisyyt­tä), ei yri­tys­ten panok­sel­laan (kuukausi­palk­ka) saa­maa tuo­to­s­ta (työ­tun­nit). Tämä tilas­to­han para­nee esim. kieltämäl­lä kaik­ki alle 20h/viikko työ­sopimuk­set, mikä ei kyl­lä auta suo­ma­laisia yri­tyk­siä lainkaan markkinoilla.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Elinikäi­nen työai­ka ei julkisel­la puolel­la ole kovinkaan paljon lyhyem­pi, kos­ka töis­sä ollaan vanhemmiksi.

    Voipi olla. Kyl­lähän löysä työ­tahti, var­ma työ­paik­ka ja pitkät lomat aut­ta­vat jaksamaan. 

  17. syytä val­tio­ta, älä työtön­tä:
    Juu, se koti­in­mak­set­tu raha on peräti 500–600 e / kk. Kaiken sil­lä maksaa. 

    Juuri Salos­sa Microsoft­il­ta potkut saanut kol­men lapsen insinööri esit­ti laskel­mat, että 4000 e/kk pal­kalta kun alat viet­tämään laat­u­aikaa las­ten kanssa kotona työt­tömänä, niin käteen jäävät tulot kas­va­vat. (Ansiosi­don­nainen + koti­hoidon­tu­ki — lap­sien päivähoitomaksut)

    Eihän tässä ole mitään järkeä.

    Toimeen­tu­lonor­mi on 1150 e/kk. Sen saa jokainen Suomes­sa oleskel­e­va aina luku- ja kir­joi­tus­taidot­tomas­ta maa­han­muut­ta­jas­ta sil­lan alla makaavaan puliukkoon (olet­taen että henkilö asuu yksin vuokral­la 600 e/kk yksiössä pääkaupunkiseudulla).

    Ensim­mäisenä ter­vei­den ja työkyky­is­ten vastik­keet­tomat edut pitää lopettaa.

  18. ft maail­mal­ta:
    Ennem­min leikkaan palka­s­tani osan ja otan työt­tömän jaka­maan taakkaa, kun että mak­san sille kaiken kotiin.

    Samaa mieltä peri­aat­teessa. Ongel­mallista vain on se, että usein työtä eivät käytän­nössä pysty jaka­maan ne, jot­ka ansait­se­vat riit­tävästi kyetäk­seen luop­umaan osas­ta ansioitaan. Tilanne on toki aloit­tain eri ja esim. lääkärit ja juris­tit pystyvät yksi­tyisel­lä puolel­la kohta­lais­es­ti sanele­maan omat työmääränsä.

    Toisaal­ta ne, joiden työtä jaka­maan olisi tar­jol­la tek­i­jöitä run­sain määrin ja vieläpä ilman työ­nan­ta­jan puolelta pere­hdyt­tämis­es­tä aiheutu­via suuria kulu­ja, eivät yleen­sä ansaitse niin paljon että voisi­vat luop­ua kovin suures­ta osas­ta palkkaansa.

    Teo­ri­as­sa tietenkin työn jakamis­es­ta työt­tömille pitäisi seu­ra­ta veroas­t­een laskua, joka huomioiden työn jakami­nen muut­tuisikin mah­dol­lisek­si use­am­mille. Käytän­nössä tämä ei noin vain tapah­du ainakaan kovin nopeasti. Ehkä osana yhteiskun­ta­sopimus­ta. (Real­isti sisäl­läni kuiskut­taa, että ei ehkä sittenkään…)

  19. Olisiko tuolle väit­teelle, että julkisel­la puolel­la eläköidytään myöhem­min lähdet­tä? Löysin ain­oas­taan Kevan selvi­tyk­sen vuodell­ta 2010 ja sen mukaan ainakin kun­ta­puolen eläköi­tymisikä on ident­ti­nen yksi­tyisen sek­torin kanssa.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Elinikäi­nen työai­ka ei julkisel­la puolel­la ole kovinkaan paljon lyhyem­pi, kos­ka töis­sä ollaan vanhemmiksi.

    Pitkä vuos­i­työai­ka on työ­nan­ta­jalle usein eduk­si, kun taas pitkä elinikäi­nen työai­ka on työan­ta­jalle usein haitak­si. Tämän voi päätel­lä esimerkik­si siitä, että yli 50-vuo­ti­ai­ta ei mielel­lään palkata ja jo palka­tu­ista yritetään päästä usein eroon. 

    Joten­ka en oikein ymmär­rä Osmon appel­si­inien ja ome­nien vertailua. 

    Julkisen puolen työt ovat sitä pait­si usein siis­tiä sisä­työtä, jon­ka tuot­tavu­us on tutk­i­tusti kehnon­laista ver­rat­tuna yksi­tyiseen puoleen, siis keskimäärin. Kyl­lähän sitä jak­saa jos vain kestää työilmapi­irin rasit­teet. Jos työ­tahti hidas­tuu eläkeiässä entis­es­tään, työan­ta­ja ei asi­aan yleen­sä puutu. 

    Pitkää, siis todel­la pitkää päivää tekevät luo­vat sel­l­aisia inno­vati­ivisia fir­mo­ja kuin vaik­ka Ama­zon tai Rovio. On siis, ohi­men­nen san­ot­tuna, harhaista kuvitel­la, että lyhyt työpäivä tarkoit­taisi luo­vaa työy­hteisöä, kun asianti­la näyt­täisi ole­van päinvastoin.

  21. Tim­oT: Sisäi­nen deval­vaa­tio on pelkää itkua ja ham­mas­ten kiristys­tä, eikä kor­jaus­li­ike voi tapah­tua yhdessä yössä. Sak­sa sit­ten pitää kus­tan­nuskuria niin, että se köy­hdyt­tää naapurinsa.

    Kyl­lä hal­li­tus voisi tehdä vero­ja ja mak­su­ja rukkaa­mal­la sisäisen deval­vaa­tion yhdessä yössä ihan ilman työ­markki­na­jär­jestöjä. Hal­li­tus vain ei pidä sitä val­tapoli­it­tis­es­ti fik­suna siir­tona; paljon ove­lam­paa on naamioi­da ostovoiman heiken­tämi­nen ja rahan siirtämi­nen työn­tek­i­jältä työ­nan­ta­jalle “isän­maal­lisek­si yhteen hiileen puhaltamiseksi”.

    Deval­vaa­tion idea on siinä, että työvoimakus­tan­nuk­set laske­vat samaan aikaan kun ostovoima heikke­nee. Hal­li­tus voi laskea työvoimakus­tan­nuk­sia otta­mal­la työ­nan­ta­jan eläke­mak­sut oma­lle vas­tu­ulleen, ja heiken­tää ostovoimaa nos­ta­mal­la vero­ja eläke­mak­su­jen kattamiseksi.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Mehän olemme vaati­neet Kreikkaa nos­ta­maan työt­tömyyt­tä ja he ovat totelleet. 

    Ehkä olisi pitänyt laina­ta kreikalle lisää rahaa jota ei koskaan saa­da takas.

    On hyvin help­po vas­tus­taa säästöpoli­ti­ikkaa, mut­ta ker­tokaa mis­tä se raha syömiseen sit­ten tulee jos Kreikan säästöt on väärin.

    Jos se tulee Suomen veron­mak­sajil­ta (joko suo­raan tai EKP:n jäsenyy­den kaut­ta), sanokaa se rehellis­es­ti ääneen. 

    Jos jotain, Kreik­ka on hyvä esimerk­ki mitä osaa­mat­tomat ja vas­tu­ut­tomat poli­itikot saa­vat aikaan kun kukaan ei heitä valvo.

    1. Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? Kreikan talous on tuhot­tu vuosikym­meniksi, mil­lä on var­maankin halut­tu varmis­taa, ettei maa pysty mak­samaan mitään velko­jilleen. Maalle, jos­sa koulu­tus­ta­so on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulute­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muualle jo merk­it­see, ettei toivoa ole.

  23. Lis­tan kärkipäässä olevil­la mail­la menee EU:ssa huonoiten kun taas hän­täpäässä ovat parhait­en men­estyneet maat. Jos tästä jotain pitäisi tulki­ta, niin nykya­jan pitkälle teknistyneessä maail­mas­sa työn määräl­lä ei ole mitään väliä, ain­oas­taan sen laadul­la. Jos jotain, niin työa­jal­la on ehkä jopa kään­teinen kor­re­laa­tio men­estyk­seen. Selit­täisin tätä sil­lä, että ihmiset joil­la on enem­män vapaa-aikaa ovat luovem­pia ja kek­sivät herkem­min uut­ta ja perus­ta­vat kasvua luovia yrityksiä.

  24. JariM: Tulk­it­sen saman tilanteen niin, että ongel­ma ei ole liian korkea val­u­u­tan kurssi, vaan “maan tapa” hoitaa ongel­ma deval­vaa­ti­ol­la. Käytän­nössä deval­vaa­tio on ollut keino siirtää vien­tisek­torin ongel­mat koti­maan kulut­ta­japalveluille, eli kohdis­te­taan kep­pi yhteen liike-elämän osa-alueeseen kil­pailukyvyn ylläpitämisen sijaan.

    Jos ei ihan mus­tavalkois­es­ti ajatel­la, niin kyl­lä kel­lu­va val­u­ut­ta on parem­pi kuin vah­va tai “vakaa” kuten oli tapana sanoa 80-luvul­la. Vakaa markka­han ter­ve­hdyt­ti teo­ri­an mukaan talouden tap­pa­mal­la heikot fir­mat. Voi olla, mut­ta kun lama iski, vah­va mark­ka osoit­tau­tui katas­trofik­si. Aivan kuin euro nyt.

    Sisäisen deval­vaa­tion kannal­ta ongel­man ytimessä on poterois­saan kyhjöt­tävät ammat­tili­itot. Mut­ta minkäs sille mah­taa? Ne on otet­ta­va yhtälössä huomioon samal­la taval­la kuin isän­maat­tomat kapitalistit. 

    Hal­li­tuk­sen “yhteiskun­ta­sopimus” eli vähän taval­lista isom­pi TUPO näyt­tää äkkiseltään type­r­ältä: miten parin vuo­den päästä aloitet­ta­vat uud­is­tuk­set muka aut­ta­vat maa­ta jo viisi vuot­ta run­nelleessa lamassa? 

    Eivät mitenkään mut­ta tarkoi­tus onkin ilmeis­es­ti pakot­taa ammat­tili­itot pois poterois­taan. Jos siinä onnis­tu­taan, tul­vaisu­us näyt­tää pitkäl­lä tähtäimel­lä paljon val­oisam­mal­ta. Jos taas ei onnis­tu­ta, ammat­tili­itot heikkenevät, kos­ka yhä use­ampi alkaa pitää niitä hyv­in­voin­nin keskeisenä esteenä. Sekin on myön­teistä kehitystä.

  25. duu­nari: Juuri Salos­sa Microsoft­il­ta potkut saanut kol­men lapsen insinööri esit­ti laskel­mat, että 4000 e/kk pal­kalta kun alat viet­tämään laat­u­aikaa las­ten kanssa kotona työt­tömänä, niin käteen jäävät tulot kas­va­vat. (Ansiosi­don­nainen + koti­hoidon­tu­ki – lap­sien päivähoitomaksut)

    Eihän tässä ole mitään järkeä.

    Toimeen­tu­lonor­mi on 1150 e/kk. Sen saa jokainen Suomes­sa oleskel­e­va aina luku- ja kir­joi­tus­taidot­tomas­ta maa­han­muut­ta­jas­ta sil­lan alla makaavaan puliukkoon (olet­taen että henkilö asuu yksin vuokral­la 600 e/kk yksiössä pääkaupunkiseudulla).

    Ensim­mäisenä ter­vei­den ja työkyky­is­ten vastik­keet­tomat edut pitää lopettaa.

    Kir­joituk­sesi on osin ris­tiri­itainen. Kir­joi­tat päivähoit­o­mak­su­jen vai­h­tu­mis­es­ta koti­hoidon­tu­keen ja samaan aikaan kir­joi­tat vastik­keet­tomista eduista. Koti­hoidon tuki on nimeno­maan vastik­keelli­nen ja velvoit­ta­va etu joka on mah­dol­lis­es­ti kun­nalle ja julk­istaloudelle tuottava.

    Esimerkkisi insinöörin ansio­tu­lot 4000 eur/kk vai­h­tu­vat ansiosi­don­naiseen n. 2147 eur/kk. Muut muu­tok­set ovat vastik­keel­lisia ellei muu­ta ilmene.

    ps. kan­natan ansiosi­don­nai­sista etu­isuuk­sista luop­umista ja siir­tymistä tasa-arvoiseen perus­tu­loon. Otta­mat­ta kan­taa mil­laisia markki­navaku­u­tuk­sia kansalaiset omae­htois­es­ti ottaisivat.

  26. duu­nari: Juuri Salos­sa Microsoft­il­ta potkut saanut kol­men lapsen insinööri esit­ti laskel­mat, että 4000 e/kk pal­kalta kun alat viet­tämään laat­u­aikaa las­ten kanssa kotona työt­tömänä, niin käteen jäävät tulot kas­va­vat. (Ansiosi­don­nainen + koti­hoidon­tu­ki – lap­sien päivähoitomaksut)

    Eihän tässä ole mitään järkeä.

    Koti­hoidon­tu­ki vähen­netään kokon­aisu­udessaan ansiosi­don­nais­es­ti (vaik­ka se mak­set­taisi­in puolisolle), joten laskel­ma on siltä osin virheellinen.

  27. Julkisel­la sek­to­ril­la ei myöskään aiem­min irti­san­ot­tu kovinkaan paljon työn­tek­i­jöitä, joka sekin nos­taa työssaolovuosia. 

    Jos esimerkik­si yli 50-vuo­tias menet­tää IT-alal­la työn­sä, niin kuinka­han toden­näköis­es­ti tämä vielä työl­listyy, ainakaan samal­la toimialalla?

  28. Luin hil­jat­tain tutkimuk­ses­ta, jos­sa eri Euroopan mais­sa oli kysyt­ty, että mitä kansaa he pitävät a) luotet­tavamp­ina ja b) ahkerimpana.
    Kaikissa muis­sa (Euroopan suuris­sa) mais­sa Sak­salaiset oli­vat ykkösiä molem­mis­sa kat­e­go­ri­ois­sa pait­si Kreikas­sa. Kreikkalaiset oli­vat rankan­neet ykkösek­si itsen­sä molem­mis­sa kategorioissa.
    Tämän perus­teel­la­han Kreikkalais­ten arvi­o­lle on jotain katet­ta, vaik­ka alku­un nau­rat­ti Kreikkalais­ten käsi­tys itsestään.

  29. Kim Väisä­nen:
    Olisiko tuolle väit­teelle, että julkisel­la puolel­la eläköidytään myöhem­min lähdet­tä? Löysin ain­oas­taan Kevan selvi­tyk­sen vuodell­ta 2010 ja sen mukaan ainakin kun­ta­puolen eläköi­tymisikä on ident­ti­nen yksi­tyisen sek­torin kanssa.

    http://www.etk.fi//fi/service/julkaisut/440/julkaisut?contentPath=fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastoraportit/elakkeellesiirtymisika_suomen_tyoelakejarjestelmassa_2014

    Eläk­keelle siir­ry­tään julkisel­la ja yksi­tyisel­lä puolel­la keskimäärin suun­nilleen samas­sa iässä (julka­isun sivu 61). Oikeam­man kuvan eroista antaa kuitenkin eläk­keelle­si­ir­tymisiän odote (s. 59), jon­ka mukaan julkisel­la puolel­la todel­la eläkköidytään hie­man myöhem­min. Käsit­teenä eläk­keelle­si­ir­tymisiän odote on hie­man mutkikas, mut­ta se on selitet­ty ao. julka­is­us­sa ja tosi­aan paras mit­tari tätäkin eroa kuvaamaan.

  30. Kun palkko­ja ei voi laskea, niin piden­netään työaikaa ja tässä pitää kiit­tää Sip­ilää, kun hän hakee real­is­tisia ratkaisu­ja. Jos tuot­tavu­ushyp­pyä pide­tään uhkavaa­timuk­se­na, niin se näyt­tää todel­lisu­udessa ay ‑liik­keen oikean kar­van, Por­tu­galin veropako­lai­sista huoli­mat­ta. Toisaal­ta Suo­mi tarvit­see koh­ta oman Ger­hard Schröderin­sä, joka pelas­taa val­tion ja katoaa sit­ten takavasemmalle.

  31. Tehdä työtä ja rakas­taa. Paras­ta ihmisyy­dessä! Eikä ole edes vaikeaa. Jos yhteisö vaatii lisää töitä, tehdään töitä.

  32. Kil­pailukykymielessä saat­taisi olla järkevää tarkastel­la myös sopimuk­sis­sa kuvat­tu­ja (nimel­lisiä) vuos­i­työaiko­ja. Yli- ja alitöi­den, esim lomau­tusten, määrään­hän vaikut­taa suh­dan­neti­lanne. Veikkaisin, että vuo­den 2005 tienoil­la keskimääräi­nen vuos­i­työai­ka oli selvästi nyky­istä pidempi.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty.
    Jos halu­taan kat­soa, paljonko kansan­talouden käytössä on työvoiaa, ei pidä tui­jot­taa mak­sim­i­työaikaa vaan keskimääräistä.

    Sil­loin pitäisi laskea myös työt­tömät mukaan. Ja jos oikein halu­taan ver­tail­la kansan­talouden kan­tokykyä työ­tun­tein suh­teen, niin pitää ottaa koko väestö mukaan, kos­ka maas­sa jos­sa on paljon van­huk­sia, työssä ole­vien pitää tehdä paljon enem­män töitä saman elin­ta­son saavut­tamiseen kuin maas­sa, jos­sa ei ole yhtään eläkeikäistä.

  34. ft maail­mal­ta:
    Mitenkäs työikäis­ten keskiar­vot? Veikkaan, että suomes­sa tehdään keskimäärin vähän töitä, kun nol­lan tek­i­jöitä on niin paljon. Ja meille muille vaan lap­ataan lisää ja lisää, vaik­ka halukkai­ta tuli­joi­ta olisi ja työstä voisi jakaa.

    Ennem­min leikkaan palka­s­tani osan ja otan työt­tömän jaka­maan taakkaa, kun että mak­san sille kaiken kotiin.

    Niin­pä! Itseis­ar­voisen työn luomisen sijaan pitäisi keskit­tyä siihen, miten
    1. saadaan ihmisille mah­dol­lisu­us tehdä sen ver­ran työtä kuin nämä oikeasti halu­a­vat (kulut­taa ja investoi­da) ja
    2. miten min­i­moidaan pitkäaikaistyöt­tömyy­den riski!

    Tässä vähän siitä, mitä se vaatii talousjär­jestelmän kannustimilta (:
    bit.ly/tyonluonti
    rootbug.org/Ns5
    bit.ly/antifragiilius

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen puolen eläkeikää on nos­tet­tu ja varhaiseläk­keet ovat harvinaisia. 

    Kyl­lä, sys­teemiä on muutet­tu mut­ta eri ikälu­okkien osalta erit­täin epä­tasa-arvois­es­ti. Saavutet­tui­hin etu­i­hin eivät poli­it­tiset päät­täjät ole uskalta­ne­et kajota.

    Yleisim­mät ammatil­liset eläkeiät olivat:
    — eri­ty­is­lu­okanopet­ta­ja 55 vuotta
    — perusk­oulun opet­ta­ja 60 vuotta
    — poli­isi 58 vuotta.

    Nämä edut sai jos oli kun­nan palveluk­ses­sa 1989 tai ennen sitä. Eli pait­si suuret ikälu­okat niin myös erit­täin suuri joukko 50- ja 60-luvul­la syn­tyneitä on saanut usko­mat­toman anteliaat eläke-edut ver­rat­tuna nyt työelämässä ole­vi­in tai tule­vi­in sukupolviin. 

    Yleisem­min nämä saavute­tut edut (eläke­jär­jestelmä, työt­tömyys­menot, sosi­aal­i­menot jne.) ovat se hel­vetill­i­nen Suo­mi-laivan upot­ta­va pain­o­lasti, joka aiheut­taa korkean vero­tuk­sen, kalli­in työvoiman, työha­lut­to­muu­den, korkean työt­tömyy­den, huonon kil­pailukyvyn ja julkisen sek­torin velkaantumisen. 

    Tulisi­pa Suuri Tuuli, joka pyyhkäi­sisi pois saavute­tut edut. Muu­toin jär­jestelmän ter­ve­hdyt­tämi­nen vie vuosikym­meniä ja jos onnis­tuu lainkaan.

  36. Ain­oas­taan sil­lä on merk­i­tys­tä, että paljonko työpäivästä kulute­taan töi­den tekemiseen ja paljonko juoru­amiseen. Voidaan­han sitä pitää ihmisiä vaik­ka 10 tun­tia päivässä töis­sä, mut­ta eivät he taa­tusti tee töitä 10 tuntia.

    Kul­taisel­la 80-luvul­la notkut­ti­in tehtais­sa har­jan­var­si­in nojaillen ja lik­sal­la mak­soi omakoti­talon kivuttomasti.

    Nykyään tehtais­sa, joi­ta vielä Suomes­sa on, joutuu tekemään töitä.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    JariM
    Koskaan ei pidä ver­tailuis­sa kat­soa työt­tömien määrää vaan ain­oas­taan työl­lis­ten, kos­ka työt­tömyy­den käsite vai­htelee maittain.

    Noiden pros­ent­tien pitäisi olla kor­jatut ja ver­tailukel­poset keskenään. Tot­ta kai niis­sä on epä­tarkku­ut­ta, mut­ta on niiden ver­tailukelpoisik­si saat­tamisek­si työtä tehty ja ne on paras­ta, mitä on tarjolla. 

    Samoin epä­tarkku­ut­ta on tuos­sa työ määrässä, jota lähdin laske­maan. Lähtöko­htais­es­ti nuo numerot taita­vat olla ainakin hie­man van­ho­ja. Epä­tarkku­ut­ta on aina kaikessa. Se arvioimi­nen, että onko se merkit­tävää on hankalaa.

  38. Vesa:
    Val­ti­ol­la ja kun­nis­sa työai­ka on eri­tyisen lyhyt. Eräänä isona eri­ty­is­ryh­mänä nos­taisin esi­in opet­ta­jat, joil­la perusk­oulus­sa vuos­i­työai­ka on 1000–1200 tun­tia vuodessa. Palkkaa mak­se­taan kuitenkin 1700–1800 tun­nin mukaises­ti. Lisäk­si erit­täin mon­et opet­ta­jat pää­sevät täy­delle eläk­keelle 60-vuo­ti­aina, eri­ty­isopet­ta­jat jopa 55-vuo­ti­aina. Kun kaikesta tästä las­kee todel­lisen tun­tipalkan koko uralle, niin nämä edut huomioitu­na perusk­oulun opet­ta­jat pää­sevät hyvin lähelle lääkärei­den tun­tipalkko­ja uransa aikana.

    Kuka­pa ei halu­aisi erit­täin lyhyt­tä vuos­i­työaikaa ja niille vähäisille tun­neille lääkärin tuntipalkkaa.

    Ver­tailu “lääkärei­hin” osuu maalin ohi. Parem­pi on ver­tail­la saman koulu­tus­taus­tan luku­ja. Esim. (diplomi)-insinööri yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vrt. sama henkilö opet­ta­jana tekni­ikan alan oppilaitoksessa ?

    Omien koke­muk­sieni (vai­h­tanut yksi­ty­iltä opeksi) perus­teel­la kyseessä on vai­h­tokaup­pa. Ope­tusalal­la saa pienem­pää palkkaa eikä urake­hi­tys­mah­dol­lisuuk­sia käytän­nössä ole. Toisaal­ta työ on lep­poisaa ja on pitkät lomat. En vai­h­taisi takaisin.

    Mut­ta jos raha, ylen­e­m­i­nen hier­arki­as­sa tai vaik­ka oman fir­man perus­t­a­mi­nen kiin­nos­taa, ei mis­sään tapauk­ses­sa pidä alkaa opeksi.

    Perusk­oulun opet­ta­jista luul­tavasti ainakin mafykeat-tyypeil­lä kyse on samas­ta valinnasta.

  39. duu­nari: Juuri Salos­sa Microsoft­il­ta potkut saanut kol­men lapsen insinööri esit­ti laskel­mat, että 4000 e/kk pal­kalta kun alat viet­tämään laat­u­aikaa las­ten kanssa kotona työt­tömänä, niin käteen jäävät tulot kas­va­vat. (Ansiosi­don­nainen + koti­hoidon­tu­ki – lap­sien päivähoitomaksut)

    Itse päätin irtau­tua hie­man pienem­mil­lä tuloil­la työelämästä vuon­na 2009. Kolme las­ta. Taloudelli­nen kan­nustin oli liian suuri ver­rat­tuna vak­i­tuisen työ­paikan tuo­maan tur­vaan. Jokainen pain­ot­taa asioi­ta eri taval­la, mut­ta itse en näe järkeä men­nä töi­hin, jos on alle kouluikäisiä lap­sia ja saa jotain ansioi­hin sidot­tua tuloa. 

    Täl­läkin het­kel­lä ottaisin mielel­läni potkut, jos vain saisin pomon ylipuhut­tua. Vaik­ka lapsetkin on jo isompia.

  40. Jos ajat­telee näitä euroopan mai­ta ja mieliku­via niis­sä teh­dyn työn määrän, palkkata­son ja muun yleisen huokut­tele­vu­u­den mukaan, niin omista mieliku­vis­tani vetäisin täl­läisiä hypoteeseja:

    a) Mitä vahvem­pi talous sitä enem­män ihmiset panos­ta­vat vapaa-aikaan ja työn suh­teen keski­tytään vain oleelliseen?

    - Siis selvää on se, että kova­palkkai­sis­sa mais­sa työtä tehdään vähem­män ja pieni­palkkai­sis­sa enem­män. Oma­l­la taval­laan tämä on selviö, sil­lä palkan on olta­va pienem­pi kuin siitä saata­va tulos tai muuten sitä työtä ei teetetä. Pienen palkan hyväksymi­nen tekee maas­ta köy­hän, kos­ka siihen jumi­udu­taan eikä kaive­ta parem­min tuot­tavia hommia?

    b) Yhteiskun­ta on sitä parem­pi, mitä suurem­pia pien­im­mät palkat ovat?

    Per­stun­tu­mal­la tehty olet­ta­mus. Juon­taa juuren­sa mm. edellseen kohtaan. Sisältää aika paljon olet­tamia. Ole­tan, että pienet palkat voi nos­taa ja yhteiskun­ta seu­raa perässä. 

    b) Työn tuot­tavu­u­den nousu johtaa JOKO työn tulok­sen eri­ar­voiseen jakamiseen tai yleiseen työa­jan laskuun?
    Se on selvää, että se hyv­in­voin­ti ei vaan valu alaspäin. Teenkö minä liian rohkeaa olet­ta­maa, kun väitän, että se potk­isi kuitenkin vas­taaval­la taval­la yhteiskun­taa alhaal­ta ylöspäin?

  41. Jokainen voi yrit­tää tulki­ta itse Iltasanomien eri lähteitä kokoavas­ta artikke­lin kuvaa­jia ja arvioi­da, että mis­sä kohtaa on men­ty met­sään ja että mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438675577608.html

    Minä olen liput­tanut sen sisäisen deval­vaa­tion puoles­ta jo vuosia. Jotkut sanovat että se on liian kivu­lias tie, mut­ta eipä tämä BKT:n kyn­tämi­nen kovin auvoisalta tun­nu. Kär­simys­tä kaik­ki tyyni.

  42. Zzz:
    Kul­taisel­la 80-luvul­la notkut­ti­in tehtais­sa har­jan­var­si­in nojaillen ja lik­sal­la mak­soi omakoti­talon kivuttomasti. 

    Nykyään har­jan­var­si on vai­h­tunut nettiin?

  43. ottia tuo­ta:
    Omien koke­muk­sieni (vai­h­tanut yksi­ty­iltä opeksi) perus­teel­la kyseessä on vai­h­tokaup­pa. Ope­tusalal­la saa pienem­pää palkkaa eikä urake­hi­tys­mah­dol­lisuuk­sia käytän­nössä ole. Toisaal­ta työ on lep­poisaa ja on pitkät lomat. En vai­h­taisi takaisin. 

    Mielestäni palkkaver­tailuis­sa pitäisi aina palkkaa ver­tail­la tun­tipalkkana. Ois­han se vähän hölmöä, että toinen naut­tii pidem­mistä lomista ja samaan aikaan vielä tien­aakin enemmän.

    Tiet­ty nykyi­nen pro­gres­si­ivi­nen vero­tus suosii sitä. Esim. lääkäril­lä net­topalka­s­sa ei vält­tämät­tä hirveästi eroa, että tekeekö töitä 4 vai 5 päivää viikossa.

  44. Anonyy­mi:
    Selit­täisin tätä sil­lä, että ihmiset joil­la on enem­män vapaa-aikaa ovat luovem­pia ja kek­sivät herkem­min uut­ta ja perus­ta­vat kasvua luovia yrityksiä. 

    Vapaa-ajan määrä ei ole syy, vaan seu­raus. Luovu­us ja uuden kek­simi­nen vaatii sen, että yhteiskun­ta on vas­taan­ot­tavainen. On aika sama, paljonko ideoita on, jos ei saa mitään koe­pon­nis­tet­tua. Suomes­sa idean eteen­päin viem­i­nen on henkises­ti helpom­paa nyky­isin, mut­ta yhteiskun­ta vas­tus­taa aiem­paa enem­män. Silti kokon­aisu­udessaan helpom­paa tänään on, kuin vaik­ka 90-luvulla. 

    Kun otsikos­sakin puhutaan “Län­si-Euroopas­ta”, niin viedään seu­raa­va ver­taus samalle his­to­ri­al­liselle aikakaudelle. Liukuhi­h­nal­la ole­va työn­tek­i­jä kek­sii jotain, jol­la on poten­ti­aalia Neu­vos­toli­itossa ja Sak­sas­sa. Aivan.

  45. ft maail­mal­taTäl­läkin het­kel­lä ottaisin mielel­läni potkut, jos vain saisin pomon ylipuhut­tua. Vaik­ka lapsetkin on jo isompia. 

    Etkö voi irti­sanoutua? Sit­ten vaan tulee pieni karenssi ja alkaa ansiosi­don­nainen laulaa?

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Julkisen puolen eläkeikää on nos­tet­tu ja varhaiseläk­keet ovat harvinaisia. 

    Eläke­tur­vakeskuk­sen tilas­tora­port­ti ker­too, että yksi­tyiseltä puolelta siir­ryt­ti­in 2014 eläk­keelle keskimäärin 61,6 vuo­den iässä ja julkiselta puolelta 61,8 vuo­den iässä. Aika paljon siinä reilus­sa kahdessa kuukaudessa saa tehdä töitä, jos sen aikanaa aikoo paika­ta 4 viikon ylimääräiset vuosilomat.

    Van­hu­useläk­keelle siir­ry­tään yksi­tyiseltä puolel­la keskimäärin 63,9 vuo­den iässä, työkyvyt­tömyy­seläk­keelle 52,0 vuo­den iässä. Julkisel­la puolel­la vas­taavasti 63,8 ja työkyvyt­tömyy­seläk­keelle 53,1 vuo­den iässä. Julkiselta puolelta siir­ry­tään yksi­ty­istä use­am­min varhen­netulle van­hu­useläk­keelle, työkyvyt­tömyy­seläk­keelle tai osa-aikaeläkkeelle.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? Kreikan talous on tuhot­tu vuosikym­meniksi, mil­lä on var­maankin halut­tu varmis­taa, ettei maa pysty mak­samaan mitään velko­jilleen. Maalle, jos­sa koulu­tus­ta­so on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulute­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muualle jo merk­it­see, ettei toivoa ole. 

    Onko Kreikan 50-vuo­ti­aana eläk­keelle pääsy perusteltua?

    Tietääk­seni Kreikas­sa on vielä suurem­mat erot yksi­tyisel­lä julkisel­la puolel­la mitä Suomes­sa. Esimerkkinä vaik­ka keskimääräiset eläketulot.

    On selvää, että jos kokee veron­mak­sa­jana epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta, niin var­masti myös veronkier­to lisääntyy.

    En myöskään ymmär­rä sitä, että leikataan velko­ja samaan aikaan annetaan lisää lainaa. Olisi mukavaa, jos sama onnis­tu­isi myöskin min­un asun­to­lainan kanssa.

  48. ottia tuo­ta: Ver­tailu “lääkärei­hin” osuu maalin ohi. Parem­pi on ver­tail­la saman koulu­tus­taus­tan luku­ja. Esim. (diplomi)-insinööri yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vrt. sama henkilö opet­ta­jana tekni­ikan alan oppilaitoksessa ?

    Ver­tasin lääkärei­hin sik­si, että lääkärit ovat palkkati­las­tois­sa keskimäärin eniten tien­aavia kk-tuloil­la mitattuna.

    Eli väit­tämäni on, että jos palkkati­las­tot tehtäisi­in todel­lisen tun­tipalkan (uran palkkatulot/uran työ­tun­nit) perus­teel­la, oli­si­vat näistä eri­no­mai­sista eläke-eduista naut­ti­vat taval­liset pk-opet­ta­jat kärkisijoilla.

    OAJ on ehkä parhait­en onnis­tunut edun­valvon­nas­sa. Lyhyen vuos­i­työa­jan ansios­ta opet­ta­jat ovat akti­ivisia mm. poli­ti­ikas­sa, nääs kun sitä aikaa on.

  49. Vesa:
    Uuti­sista kuulin, että esim. Hol­lan­nis­sa noin puo­let töis­säkäyvistä tekee töitä osa-aikaises­ti, Suomes­sa kaiketi 15 %.OECD:n lista ei tai­da tätä huomioida.

    Täyt­tä työvi­ikkoa teke­viä tarkastellen suo­ma­lais­ten viikko­työai­ka on EU:n lyhimpiä.

    Val­ti­ol­la ja kun­nis­sa työai­ka on eri­tyisen lyhyt. Eräänä isona eri­ty­is­ryh­mänä nos­taisin esi­in opet­ta­jat, joil­la perusk­oulus­sa vuos­i­työai­ka on 1000–1200 tun­tia vuodessa. Palkkaa mak­se­taan kuitenkin 1700–1800 tun­nin mukaises­ti. Lisäk­si erit­täin mon­et opet­ta­jat pää­sevät täy­delle eläk­keelle 60-vuo­ti­aina, eri­ty­isopet­ta­jat jopa 55-vuo­ti­aina. Kun kaikesta tästä las­kee todel­lisen tun­tipalkan koko uralle, niin nämä edut huomioitu­na perusk­oulun opet­ta­jat pää­sevät hyvin lähelle lääkärei­den tun­tipalkko­ja uransa aikana.

    Kuka­pa ei halu­aisi erit­täin lyhyt­tä vuos­i­työaikaa ja niille vähäisille tun­neille lääkärin tuntipalkkaa.

    Tätä minäkin epäilin tilas­toa kat­soes­sani. Se on harhaan­jo­hta­va, kos­ka mm. Hol­lan­nis­sa naiset tekevät yleis­es­ti puolipäivä­työtä. Ja Suomes­sa tehdään hyvin vähän osa-aikatyötä.

    Lisäk­si huo­maut­taisin, että ver­tailuko­hteena ei tulisi olla vain Euroopan maat, kos­ka taloudelli­nen kil­pailu on maail­man­laa­juista. Tietääk­seni esim. USA:ssa ja monis­sa Aasian mais­sa lomat ovat hyvin lyhy­itä. Jopa osas­sa USA:n osaval­tioista ei ole lain­säädän­nössä määritel­tyä vuosilo­maa. Ei siis ver­tailu­ja EU:n sisäl­lä, kos­ka eihän EU todel­lakaan ole mikään maail­man talouden veturi nykyisin.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? Kreikan talous on tuhot­tu vuosikym­meniksi, mil­lä on var­maankin halut­tu varmis­taa, ettei maa pysty mak­samaan mitään velko­jilleen. Maalle, jos­sa koulu­tus­ta­so on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulute­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muualle jo merk­it­see, ettei toivoa ole.

    Muis­taak­seni Kreikas­ta on muut­tanut tuo 200 000 kaikenkaikki­aan vuodes­ta 2008(?) läh­tien, kyse ei siis ole korkeak­oulute­tu­ista. Määrä on suh­teel­lis­es­ti vain vähän enem­män kuin muut­to Suomes­ta. Ja jos arva­ta saa, siir­to­laisu­us Suomes­ta jatkaa kasvuaan ekspo­ten­ti­aalis­es­ti. Tosin Kreikkaa ei ehkä kiin­ni saa­da, jos eivät sit­ten eroa eurosta ennen Suomea.

    Ohi­men­nen voisi maini­ta, että kreikkalaiset ovat per­in­teis­es­ti olleet suuresti yliedustet­tu­ja jenkkiyliopis­to­jen prof­fi­na. Maine velvoittaa?

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? Kreikan talous on tuhot­tu vuosikym­meniksi, mil­lä on var­maankin halut­tu varmis­taa, ettei maa pysty mak­samaan mitään velko­jilleen. Maalle, jos­sa koulu­tus­ta­so on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulute­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muualle jo merk­it­see, ettei toivoa ole.

    Kreikka­han ei ole vielä juurikaan lyhen­tänyt velko­jaan, vaan kyse on siitä että rahat eivät riitä val­tion vuosit­taisi­in menoi­hin. Veloille on myön­net­ty lykkäys­tä ainakin kymme­nen vuot­ta ja korko puolen pros­entin tasoa.Jonkinlainen tas­apaino täy­tyy saa­da ensin kulu­jen ja tulo­jen välille. Kreik­ka on taval­laan elvyt­tänyt koko euroa­jan EU:n halpo­jen lainako­rko­jen avul­la ja tässä tulos. Surkeaa kreikkalais­ten kannal­ta. Nykyi­nen Syrizan hal­li­tus on entis­es­tään pahen­tanut tilan­net­ta ja polt­tanut sil­to­jaan mui­hin EU mai­hin. Talous­min­is­teri Varo­ufakis oli tietääk­seni aikanaan Papan­dre­un hal­li­tuk­sen talousneuvonantajia.

  52. teekkari: Deval­vaa­tion idea on siinä, että työvoimakus­tan­nuk­set laske­vat samaan aikaan kun ostovoima heikke­nee. Hal­li­tus voi laskea työvoimakus­tan­nuk­sia otta­mal­la työ­nan­ta­jan eläke­mak­sut oma­lle vas­tu­ulleen, ja heiken­tää ostovoimaa nos­ta­mal­la vero­ja eläke­mak­su­jen kattamiseksi.

    Tuskin toimisi. Deval­vaa­tion idea on palaut­taa vien­tisek­torin kil­pailukyky. Ostovoima koti­maas­sa las­kee, mut­ta hai­tat jäävät paljolti kotimarkkinasektorille.

    Vien­tisek­torin palkol­liset kär­sivät ostovoiman putoamis­es­ta muu­ta­man vuo­den, koti­maan sek­torin palkol­liset aina seu­raa­van deval­vaa­tioon asti. Deval­vaa­ti­ol­la voiti­in siis toteut­taa demarien taivas, eli vakipaik­ka paperitehtaassa.

    Varakkaat, joil­la oli rel­e­vant­tia osake- tai kiin­teistöomis­tus­ta, m.l. met­sätilo­ja, kär­sivät korkein­taan pari vuot­ta. Deval­vaa­ti­ol­la voiti­in toteut­taa siten myös sekä por­varien että kepu­lais­ten taivas.

    Ei ihme, että deval­vaa­tio­ta haikaillaan.

  53. Tom­pe­lo: Pitkä vuos­i­työai­ka on työ­nan­ta­jalle usein eduk­si, kun taas pitkä elinikäi­nen työai­ka on työan­ta­jalle usein haitak­si. Tämän voi päätel­lä esimerkik­si siitä, että yli 50-vuo­ti­ai­ta ei mielel­lään palkata ja jo palka­tu­ista yritetään päästä usein eroon.
    ‘snip’

    No ei se nyt kyl­lä opet­ta­jien kohdal­la noin mene. Eikä tai­da tuot­tavuskaan laskea iän myötä, sama määrä kakaroi­ta opete­taan — van­hempi opet­ta­ja tosin parem­min. Vai miten mit­taisit tuottavuutta?

  54. ottia tuo­ta:
    ‘snip’
    Omien koke­muk­sieni (vai­h­tanut yksi­ty­iltä opeksi) perus­teel­la kyseessä on vai­h­tokaup­pa. Ope­tusalal­la saa pienem­pää palkkaa eikä urake­hi­tys­mah­dol­lisuuk­sia käytän­nössä ole. Toisaal­ta työ on lep­poisaa ja on pitkät lomat. En vai­h­taisi takaisin.
    ‘snip’

    Eikä palkkakaan ole huono.

  55. Min­un mielestäni pitäisi yrit­tää sitä työu­raa piden­tää sieltä lop­pupäästä. Antaa nuorien par­i­u­tua, aikuis­tua ja opiskel­la ihan rauhassa.

    Jos ote­taan keskiver­to alle 20-vuo­tias, niin ei hän todel­lakaan ole oikeas­t­aan mis­sään yri­tyk­sessä tarpeelli­nen. Ei ole edes elämänkokemusta.

    Nyt siel­lä lop­pupäässä lopete­taan liian aikaisin ja ollaan liian sairai­ta ja väsyneitä. Pitäisi saa­da pidet­tyä ihmiset henkises­ti ja fyy­sis­es­ti parem­mas­sa kun­nos­sa kauemmin.

    Eläk­keel­lä voi joutua ole­maan 30–40 vuot­ta. Se on yhteiskun­nalle ja eläkeläiselle rasite. Keskiver­to eläkeläisel­lä on aikaa, mut­tei rahaa, joten aika kevy­itä ne täytet­tävät unel­mat ovat. Mon­en kohdal­la elämä on yhtä selviämistaistelua.

    Nyt on lama, mut­tei aina tule ole­maan lama. Nyt olisi hyvä aika lait­taa ihmiset huole­hti­maan parem­min ter­vey­destään ja osaamisestaan.

  56. Minus­ta Osmo on väärässä. Tein täyt­tä työvi­ikkoa Suomes­sa, 37,5h viikos­sa + palkat­tomat yli­työt ja lomat ja lomae­dut suomen tavan mukaan. Jäin ilman töitä, ja teen nykyään Irlan­nis­sa samal­la alal­la, samal­la tit­telil­lä töitä mut­ta täysi työvi­ikko on 39h ja sitä todel­lakin seu­rataan. Lomara­ha- tai palu­u­ra­ha käsitet­tä ei ole, vuosi­palk­ka on noin 10k eur vähem­män kuin Suomes­sa. Hyvät lomae­dut, eli melkein saman ver­ran lomapäiviä kuin suomes­sa. Lisäk­si, kun Suomes­sa molem­mat puolisot tekevät ‘täyspäiväis­es­ti’ töitä, niin val­lal­la on Suomes­sa tapa lähteä ajois­sa, siis neljän-viiden mais­sa nouta­maan lap­sia päikys­tä. Se tasoit­taa noi­ta ‘ylitöitä’. Tääl­lä ei kat­so­ta hyväl­lä aikaisem­min lähtemistä, kos­ka on työn­tek­i­jän oma huoli miten jälkikasvun­sa hoitaa oma­l­la ajal­laan eikä sitä tarvitse työ­nan­ta­jan huolek­si tehdä. Työai­ka lop­puu 5.30 ja siihen saak­ka on suo­tavaa olla talossa!

  57. Mites Soin­in­vaara kun Sveit­sis­sä tehdään n. 250 tuni­ta enem­män kuin Suomes­sa ja työt­tömyys­lu­vut ovat n. kol­mannes Suomen luvuista.

  58. Kuin­ka tumpeloi­ta päät­täjätkin voivat olla? EU:n sisältäkään ei löy­dy ymmär­rystä mitä ja miten mitataan. Ja päätök­siä yritetään tehdä tiedon varas­sa, jota eri tahot tulk­it­se­vat täysin eri tavoin. Hieno tit­teli ja oppi­ar­vo eivät vält­tämät­tä kor­reloi älyn kanssa.

  59. Hyvä esimerk­ki 0 tun­nin vuos­i­työa­jas­ta: http://yle.fi/uutiset/8206826

    Olisi kiva tietää, että paljonko tuli mak­samaan veron­mak­sajille, kun mak­set­ti­in 6,5 vuot­ta palkkaa, vaik­ka ei käynyt töissä.

    On kiva taas painaa kovasti töitä yksi­tyisel­lä puolel­la ja mak­saa veroja.

  60. Sylt­ty:
    Tuo on käsiteltävän asian kannal­ta kyl­lä täysin harhaan­jo­hta­va tilasto. 

    Jos ver­tail­laan työaikaa, niin kyl­lä sil­loin pitää ver­tail­la kokopäivä­työtä kokopäivä­työhön ja osa-aikatyötä osa-aikatyöhon eikä laskea kaikkia yhteen.

    Enää ei ole mitään yht­enäistä kokopäivä­työtä, työa­jat ovat eriy­tyneet ja kokopäivä­työ on vain muu­ta­man alan ominaisuus.Eteknkin muual­la Euroopas­sa työaikaa jate­taan , jot­ta työl­lisyys ja osal­lisu­us säi­ly­isi hyvänä ja mon­es­sa maas­sa osa-aikatyöhön kan­nuste­taan eri­laisil­la tuilla.

    Sama työaiko­jen hajoami­nen tapah­tuu Suomessakin

    Tehty viikko­työai­ka eri aloil­la (ka.) 35,7

    Maat­alous, met­sä­talous, kalat­alous; kaivos­toim­inta 41,3

    Teol­lisu­us; sähkö‑, lämpö‑, vesi- ja
    jäte­huolto 37,4

    Rak­en­t­a­mi­nen 38,8

    Tukku- ja vähit­täiskaup­pa; moottori-
    ajoneu­vo­jen ja moot­toripyörien kor­jaus 34,8

    Kul­je­tus ja varas­toin­ti 38

    Majoi­tus- ja rav­it­semis­toim­inta 33,1

    Infor­maa­tio ja viestin­tä 36,5

    Rahoi­tus- ja vakuutustoiminta;
    kiin­teistöala 35,2

    Liike-elämän palve­lut 34,8

    Julki­nen hallinto ja maanpuolustus;
    pakolli­nen sosi­aali­vaku­u­tus 35,7

    Koulu­tus 33,3

    Ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut 34,5

    Muu palve­lu­toim­inta 31,3

    Toimi­ala tun­tem­aton 33,1

    Moni ala on jo tip­punut alle 35 tun­nin, joka on kokopäiväisen työn raja

    Ja osa-aokaisten määrä kas­vaa koo ajan, esim Hol­lan­nis­sa alkaa olla jo puo­let osa-aikaisek­si luet­tavia ja 25–30 % on yleinen

    Kun kokopäivä­työtä teke­vien määrä supis­tuu edelleen niin se ole enää stan­dar­di tulevaisuudessa

  61. ft maail­mal­ta:
    Kokeil­laam­pas joutes­saan, miten uusim­mat työt­tömyys­lu­vut (toukokuu 2015) huomioiden taulukko ja sijoituk­set muuttuvat:

    Poland19297,81779
    Estonia18896,71762

    Puolan talous on kas­vanut yli 15 vuot­ta tasaista tah­tia. Samaan aikaan Puolan väk­iluku on vähen­tynyt, kos­ka iso osa puo­lalais­es­ta (5–10%) on muut­tanut ulko­maille. Maa­han­muut­toa Puo­las­sa ei juurikaan ole har­rastet­tu. Pieniä naa­puri­maid­en vähem­mistöjä löy­tyy. Ammat­ti­taitois­es­ta työvoimas­ta on pulaa, toisaal­ta palkat ovat pienet ja sosi­aal­i­tur­va heikko.

    Voiko tuos­ta tehdä jotain päätelmiä maa­han­muu­ton tai työa­jan merk­i­tyk­ses­tä taloudelle? Osaako joku nimetä Puolan tun­ne­tu­im­mat tuotemerkit?

    Keskimääräisel­lä työa­jal­la ei ole nykyään enää merk­i­tys­tä. Merk­i­tys­tä on Inno­vaa­tioil­la, kansan per­in­teil­lä ja yleisel­lä vero­tuk­sel­la sekä poli­ti­ikalla. Ihmiset kyl­lä tekevät töitä jos se on hyödyl­listä ja tuot­tavaa. Suomes­sa on häm­mästyt­tävän tehokkaasti päädyt­ty tilanteeseen, jos­sa töi­den tekem­i­nen, töi­den teet­tämi­nen ja omis­t­a­mi­nen ei ole vält­tämät­tä kannattavaa.

  62. Tapio: Tuskin toimisi. Deval­vaa­tion idea on palaut­taavi­en­tisek­torin kil­pailukyky. Ostovoima koti­maas­sa las­kee, mut­ta hai­tat jäävät paljolti kotimarkkinasektorille.

    Vien­tisek­torin palkol­liset kär­sivät ostovoiman putoamis­es­ta muu­ta­man vuo­den, koti­maan sek­torin palkol­liset aina seu­raa­van deval­vaa­tioon asti. Deval­vaa­ti­ol­la voiti­in siis toteut­taa demarien taivas, eli vakipaik­ka paperitehtaassa.

    Varakkaat, joil­la oli rel­e­vant­tia osake- tai kiin­teistöomis­tus­ta, m.l. met­sätilo­ja, kär­sivät korkein­taan pari vuot­ta. Deval­vaa­ti­ol­la voiti­in toteut­taa siten myös sekä por­varien että kepu­lais­ten taivas.

    Ei ihme, että deval­vaa­tio­ta haikaillaan. 

    Deval­vaa­tios­sa olisi se hyvä puoli, että moni saisi pitää työ­paikkansa, ellei ole jotain ulko­maisia lain­o­ja yri­tyk­sil­lä. Nythän pyritään kar­si­maan kulu­ja ja kun palkko­ja ei voi­da alen­taa, niin se tarkoit­taa potkuja.

    Mut­ta mitään ongel­maa ei olisi, jos palkanko­ro­tuk­set oli­si­vat olleet maltil­lisia. Siitä puhut­ti­in jo Euroon men­täessä, ettei ole mah­dol­lisu­ut­ta deval­vaa­tioon, joten se vaatii, ettei palkat nouse liian kovaa tahtia.

  63. TL: Suomes­sa on häm­mästyt­tävän tehokkaasti päädyt­ty tilanteeseen, jos­sa töi­den tekem­i­nen, töi­den teet­tämi­nen ja omis­t­a­mi­nen ei ole vält­tämät­tä kannattavaa.

    Ostap­pa palvelua toiselta.. Tee ensik­si itse töitä, jos­ta jää käteen 50 % yri­tyk­selle koituneesta kus­tan­nuk­ses­ta (vaik­ka noin 30 % työn­tek­i­jä ja 20 % työ­nan­ta­ja) ja sit­ten kun ostat yri­tyk­seltä, niin taas tapah­tuu samal­la taval­la, pait­si lisäk­si päälle tulee arvon­lisävero… kokon­aisvero alkaa var­maan ole­maan lähel­lä jotain 80–90 %. Eipä ihme, että veronkier­to alkaa kiehtomaan!

  64. Töitä kan­nat­taa mielestäni tehdä aina„jo psyykkisen ter­vey­denkin vuoksi,Ei raha merk­itse kaikkea ‚se on syytä muis­taa jokaisen.Raha on tietysti vält­tämätön ns.paha„„„,Tosi asia on kaikille ei riitä työtä.mutta voihan kek­siä muutakin.

  65. Raimo K: No ei se nyt kyl­lä opet­ta­jien kohdal­la noin mene. Eikä tai­da tuot­tavuskaan laskea iän myötä, sama määrä kakaroi­ta opete­taan – van­hempi opet­ta­ja tosin parem­min. Vai miten mit­taisit tuottavuutta?

    Koulus­sa tuot­tavu­ut­ta voisi mita­ta vaikka­pa oppimis­tu­lok­sil­la. Suo­ma­lainen kouluhan on yksi maail­man epä­tasa-arvoisim­mista, jos ei epä­tasa-arvoisin, tärkeim­män aineen eli äidinkie­len oppimisen osalta tyt­töjä ja poikia ver­rates­sa. En ihmettelisi, jos kävisi ilmi, että pyhän lehmän sisäl­lä olisi muitakin luurankoja. 

    Jos kieliku­va ontuu, vetoan sukupuoleen. 

    Mut­ta, joo, mielessä ei ollut opet­ta­jat vaan koke­muk­set ja tar­i­nat sairaan­hoita­jista ja sos­su­ista. Ja siitä, miten työ­nan­ta­jat pyrkivät eroon yli 50-vuo­ti­aista yksi­tyisel­lä puolel­la vaan ei tietääk­seni julkisella.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä?

    Jos ouolen tusi­naa muu­ta viulis­tia hark­it­see velko­jen mak­samat­ta jät­tämistä, niin se voi olla erit­täin fiksua.

    Kukaan ei var­masti ole kieltänyt Kreikkaa tekemästä niitä fik­su­ja ja järke­viä leikkauk­sia ja raken­nemuu­tok­sia siinä sivus­sa. Ehkä yhdeltä Eurooan parhait­en rahote­tu­ista armei­joista olisi voin­ut leika­ta enemmän.

  67. Jos keskimääräisel­lä työa­jal­la ei ole merk­i­tys­tä, niin ehdotan että tehdään kollek­ti­ivi­nen päätös leika­ta työaikaa 25% ja nos­taa jalostusar­voa 50% alka­en 1.1.2016.

    Help­poa kuin heinän­teko, yksi jär­jestöpäätös ja työt­tömyys sekä talous­vaikeudet katoavat!

  68. Tom­pe­lo:
    ‘snip’
    Mut­ta, joo, mielessä ei ollut opet­ta­jat vaan koke­muk­set ja tar­i­nat sairaan­hoita­jista ja sos­su­ista. Ja siitä, miten työ­nan­ta­jat pyrkivät eroon yli 50-vuo­ti­aista yksi­tyisel­lä puolel­la vaan ei tietääk­seni julkisella. 

    Ja sairaan­hoita­jil­lako vai sosi­aal­i­työn­tek­i­jöil­lä on/oli se lyhyt työaika?

  69. Sylt­ty:
    Jos keskimääräisel­lä työa­jal­la ei ole merk­i­tys­tä, niin ehdotan että tehdään kollek­ti­ivi­nen päätös leika­ta työaikaa 25% ja nos­taa jalostusar­voa 50% alka­en 1.1.2016.

    Help­poa kuin heinän­teko, yksi jär­jestöpäätös ja työt­tömyys sekä talous­vaikeudet katoavat! 

    Help­poa­han se. Per­su­jen perin­nejoukko SMP aikoinaan esit­ti työt­tömyy­den kieltämistä lail­la. Olet samoil­la linjoilla!

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajat­tele mil­lainen palk­ka on parhail­la pika­juok­si­joil­la. Työai­ka 9,8 sekuntia… 

    No, siihen tuo 5% tuot­tavu­ushyp­py ja jopa suo­ma­laiset alka­vat pär­jätä. Tämä aja­tus lie­nee Sip­ilän insinöörim­i­et­tei­den taustalla.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? Kreikan talous on tuhot­tu vuosikym­meniksi, mil­lä on var­maankin halut­tu varmis­taa, ettei maa pysty mak­samaan mitään velko­jilleen. Maalle, jos­sa koulu­tus­ta­so on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulute­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muualle jo merk­it­see, ettei toivoa ole. 

    Ota­pa huomioon, että Kreik­ka on tehnyt nämä “uud­is­tuk­sen­sa” ihan itse — vai oletko sitä mieltä, että ennen nyky­istä kri­isiä Kreik­ka on tehnyt kaik­ki oikein eikä mitään tarvet­ta kor­jaus­li­ikkeisi­in ole?

    En ole huo­man­nut, että troik­ka olisi esit­tänyt Kreikalle sormien katkaisua.

    Ja Kreik­ka puolestaan toteut­ti virkakoneis­ton supis­tamisen mm. irti­sanom­al­la kaik­ki siivoo­jat — hyvä, hyvä!
    Ja Syrizan rak­en­ta­vana vaali­tee­m­ana oli mm. että kaik­ki irti­san­otut palkataan takaisin.

  72. Fidel:

    Työ­tahti ei ole löysä kaikissa viras­tois­sa. Esimerkiks verovi­ras­tossa tehdään ahk­erasti töitä. Yksi­ty­i­sis­sä työ­paikois­sa voi olla löy­sem­piä: suures­sa tehtaas­sa “puh­taak­sikäveli­jät” pystyivät väistämään työn­tekoa ainakin kym­menisen vuot­ta sit­ten, eräässä LVI-yri­tyk­sessä jäi työn­tek­i­jöille kohta­lais­es­ti aikaa tikanheittoon.

  73. Aktu­aari: Kan­nat­taa lukea tuo tilas­tokeskuk­sen jut­tu ja varsinkin sen lopus­sa ole­vat peruste­lut mik­si eri­maid­en työaiko­ja on vaikea vertailla.

    Eri­no­mainen jut­tu, joka antaa aika tyh­jen­tävän vas­tauk­sen esil­lä ole­vaan asiaan. 

    Lop­pupäätelmä on: “Tässä artikke­lis­sa on ver­rat­tu työaikaa joko työl­lis­ten tai palka­nsaa­jien kesken, vain kokopäivä­työtä teke­vien tai myös osa-aikatyötä teke­vien kesken ja käyt­täen mit­ta­ri­na joko sään­nöl­listä tai tehtyä viikko­työaikaa. Näin on saatu yhteen­sä kahdek­san eri­laista ver­tailu­tu­losta. Näistä kahdek­sas­ta ver­tailus­ta seit­semässä suo­ma­lais­ten työvi­ikko on lyhyem­pi kuin euroop­palais­ten keskimäärin.”

    1. Kansan­talouden kannal­ta kuitenkin olen­naista on tehty­jen työ­tun­tien määrä ja siitä ker­too lahjo­mat­tomam­min keskimäärin vuodessa tehdyt työ­tun­nit — tai jos halu­aa, ne ker­rot­tuna työllisyysasteella.

  74. Sylt­ty: Jos keskimääräisel­lä työa­jal­la ei ole merk­i­tys­tä, niin ehdotan että tehdään kollek­ti­ivi­nen päätös leika­ta työaikaa 25% ja nos­taa jalostusar­voa 50% alka­en 1.1.2016.

    Eri­no­mainen ehdo­tus! Tuos­sa tilas­tokeskuk­sen paperis­sa on kovasti asi­aa tuke­va graafi: Työa­jan lyhyys kor­reloi posi­ti­ivis­es­ti korkean BKT/pers:n kanssa:)

  75. Osmo Soin­in­vaara: Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? 

    Jops viulisti on vienyt viu­lun­sa kani­in, velko­jan olisi var­maan ihan järkevää käy­dä lunas­ta­mas­sa se. Kysymys on lähin­nä siitä, kuin­ka mon­ta ker­taa velko­jil­la riit­tää uskoa käy­dä hake­mas­sa soitin panttilainaamosta.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Kansan­talouden kannal­ta kuitenkin olen­naista on tehty­jen työ­tun­tien määrä ja siitä ker­too lahjo­mat­tomam­min keskimäärin vuodessa tehdyt työ­tun­nit – tai jos halu­aa, ne ker­rot­tuna työllisyysasteella.

    No täy­tyy­hän ne työ­tun­nit suh­teut­taa väestön määrään ja val­tion kulu­rak­en­teeseen ! Ei se näin yksinker­taista ole.

    Hol­lan­nin alhainen työ­tun­timäärä selit­tyy mm. sil­lä, että siel­lä eri­tyis­es­ti naiset tekevät lyhyt­tä työpäivää las­ten­hoidon takia. Ei ole kun­nal­lista päivähoitoa puhu­mat­takaan sub­jek­ti­ivis­es­ta oikeud­es­ta siihen.

  77. Osmo Soin­in­vaara, onko niin, että OECDn mielestä käyt­tämääsi mate­ri­aalia ei voi käyt­tää maid­en keskinäiseen ver­tailu­un? Jos näin on, lienisi hyvä maini­ta tästä kir­joituk­sen yhteydessä. 

    OECD:n laa­tuselosteesta: “The con­cept used is the total num­ber of hours worked over the year divid­ed by the aver­age num­ber of peo­ple in employ­ment. The data are intend­ed for com­par­isons of trends over time; they are unsuit­able for com­par­isons of the lev­el of aver­age annu­al hours of work for a giv­en year, because of dif­fer­ences in their sources. Part-time work­ers are cov­ered as well as full-time work­ers.” https://stats.oecd.org/OECDStat_Metadata/ShowMetadata.ashx?Dataset=ANHRS&Lang=en

  78. Eikö yhteiskun­ta­sopimus­ta ja palka­nalen­nus­ta voisi muo­toil­la erikoislainaksi. 

    Esim. Työn­tek­i­jöi­den 5% palka­nalen­nuk­ses­ta tehdään kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sidot­tu erikois­laina jon­ka ehdot on muo­toil­tu siten, että ne eivät vaiku­ta merkit­tävästi yri­tys­ten luo­ton­saan­ti­in (ei voi lait­taa per­in­tään jos fir­ma menee konkurssi­in). Lainan ehdois­sa voitaisi­in määritel­lä että lainal­la ei ole määrät­tyä takaisin­mak­suaikaa, mut­ta laina mak­se­taan takaisin ennen osinko­ja, takaisi­nos­to­ja ja johta­jien palkanko­ro­tuk­sia tai takaisin­mak­su voisi tapah­tua myös 50/50 suh­teessa osinkoi­hin tjms. Val­tio voisi toimia markki­natakaa­jana ja välim­iehenä. Palka­nalen­nus olisi yri­tyk­sen laina val­ti­ol­ta, ja val­tio hoitaisi lainan työn­tek­i­jöi­den puolesta. 

    Yrit­täjä joka halu­aa alen­taa työvoimakus­tan­nuk­sia 5% voisi tehdä niin otta­mal­la erikois­lainan. Jos työn­tek­i­jä tarvit­see rahat heti käteen hän voisi myy­dä lainan markki­natakaa­jalle (val­tio) tai jopa vapail­la markki­noil­la jos lain­oista muo­dostet­taisi­in finanssi-instrumentti.

    1. Tuo Iltale­hden seli­tys ei kyl­lä ole oikein, kos­ka OECD:n tilas­tossa vuosit­tais­es­ta työa­jas­ta ovat mukana kaik­ki työaikaan vaikut­ta­vat seikat. Ero johtuu siitä, että meil­lä tehdään vähn osa-aikatyötä, jota Hol­lan­nis­sa tekee 46 % työvoimasta.

  79. Antero Vuok­i­la: Työ­tahti ei ole löysä kaikissa viras­tois­sa. Esimerkiks verovi­ras­tossa tehdään ahk­erasti töitä. Yksi­ty­i­sis­sä työ­paikois­sa voi olla löy­sem­piä: suures­sa tehtaas­sa “puh­taak­sikäveli­jät” pystyivät väistämään työn­tekoa ainakin kym­menisen vuot­ta sit­ten, eräässä LVI-yri­tyk­sessä jäi työn­tek­i­jöille kohta­lais­es­ti aikaa tikanheittoon.

    Pahoit­telu­ni yleistyk­ses­tä. Vielä kun perustelet ne jär­jet­tömät lomae­dut ja irti­sanomis­suo­jat uskot­tavasti.. eikä kan­na­ta edes ver­ra­ta kiireis­in­täkään viras­toa löysim­päänkään raksatyömaahan.

  80. Äkkiseltään ajatel­tuna tuo työa­jan pitu­us voi myös ker­toa työ­markki­noiden jous­tavu­ud­es­ta — Hol­lan­nis­sa kai jo kokeil­laan perus­tu­loa — taval­laan se on hie­man vaar­al­lis­takin, kos­ka oli tulos suun­taan tai toiseen, siihen var­maankin ylireagoidaan.

    http://yle.fi/uutiset/hollanti_kokeilee_kansalaispalkkaa/8120860

    Kuun­telin tuos­sa erään ker­ran kahvi­las­sa keskustelua, jos­sa kak­si nuor­ta ihmistä oli huolis­saan nol­latun­ti­sopimuk­sista — he pohti­vat että mitä hei­dän työ­paikoilleen käy.

    Vält­tämät­tä joku 50-vuo­tias teol­lisu­u­den kul­takaut­ta elänyt ay-pomo ei oikein ymmär­rä täm­möistä puhet­ta, eikä sitäkään voi pitää ihmeenä. ETLA on kir­joitel­lut Sak­san mallista seuraavaa:

    https://www.etla.fi/kolumnit/saksan-mallin-kielteisia-vaikutuksia-liioiteltu/

    1. Jär­jestäy­tymi­nen on laskenut
    2. Työe­htosopimusten sitovu­us on vähentynyt
    3. Työe­htosopimusten jous­tavu­us on lisääntynyt 

    Seu­rauk­sista tode­taan mm. että

    havaitaan, että nor­maali- ja korkea­palkkaisten osu­us työikäi­sistä on hie­man nous­sut, kuten myös mata­la­palkkaisten osu­us. Tämä selit­tyy jälleen sil­lä, että työvoiman ulkop­uolel­la ja työt­tömänä olem­i­nen on pienentynyt. 

  81. Tapio: Tuo viimemainit­tu mit­tari, joka kai merk­it­see jonkin­laista maan ihmistyöka­p­a­siteetin käyt­töastet­ta, vaikut­ti niin mie­lenki­in­toiselta, että poimin OECD:n vuo­den 2013 tilas­tos­ta muu­tamien maid­en lukuja.

    Niitä en esitä, sil­lä vielä mie­lenki­in­toisem­mak­si muo­dos­tui lista, jos­sa jaoin noiden maid­en ostovoimako­r­jatun GDP/person tuol­la kap­a­siteetin käyt­töas­teel­la, mikä äkkiä ajatellen kuvaa kansakun­nan (pal­ka­llisen) työn kokonaistuottavuutta.

    Lista on mielenkiintoinen:

    NO66
    DE

    Karkasi:

    NO 66
    DE 53
    NL 50
    DK 49

    US 47
    FR
    IT 42
    SE 39
    CN 37
    FI 36

    SP 32

    PT 25
    GR 24

    Kos­ka en ole kansan­talousti­eteil­i­jä, en pysty arvioimaan onko mit­taris­sani mitään järkeä. Lista on kuitenkin ajatuk­sia herät­tävä. (Joku tietokone­gu­ru voisi tehdä laa­jem­man otoksen)

  82. Fidel: Pahoit­telu­ni yleistyk­ses­tä. Vielä kun perustelet ne jär­jet­tömät lomae­dut ja irti­sanomis­suo­jat uskot­tavasti.. eikä kan­na­ta edes ver­ra­ta kiireis­in­täkään viras­toa löysim­päänkään raksatyömaahan. 

    Mil­laiset ne jär­jet­tömät lomae­dut ja irti­sanomis­suo­jat rak­sal­la on?
    Viras­tois­sa ei mitään irti­sanomis­suo­jaa ole, kat­so­han vaik­ka val­tion henkilöstömäärän rajua pudo­tus­ta ja käyn­nis­sä ole­via YTeitä.

    Tot­ta tietysti, että rak­sal­la tehdään raken­nustyötä, viras­tois­sa ei juurikaan raken­neta, joten tosi­aan ver­tailu on turhaa — mut­ta mik­si siis vertailet?

    1. Tuo Etlan selvi­tys on hyvä, kos­ka siinä ovat kaik­ki käsit­teet mukana. Todet­takoon, että vähän Etlakin on vetänyt välistä. Kuvas­ta puut­tuu Hol­lan­ti, jos­sa todel­li­nen työai­ka on lyhyt, kos­ka puo­let työvoimas­ta tekee osa-aikatyötä. Ihan konkas­sa ei Hol­lan­ti kuitenkaan ole.
      Yri­tys­ten kil­pailukykyyn tataa vaikut­taa eniten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suuris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luovil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edl­lisem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mästä kuin pidem­mästä työajasta.

  83. Raimo K: Mil­laiset ne jär­jet­tömät lomae­dut ja irti­sanomis­suo­jat rak­sal­la on?
    Viras­tois­sa ei mitään irti­sanomis­suo­jaa ole, kat­so­han vaik­ka val­tion henkilöstömäärän rajua pudo­tus­ta ja käyn­nis­sä ole­via YTeitä.

    Tämä irti­sanomis­suo­jaläp­pä on ilmeis­es­ti läht­enyt liikeelle kun­tali­itosten yhtey­dessä toteutetulle 5 vuo­den irti­sanomis­suo­jalle. Olen luop­unut asian selit­tämis­es­tä sel­l­aisille, jot­ka eivät asi­aa ymmär­rä. Mut­ta koete­taan vielä ker­ran. Val­tion virkamiehillä tai työn­tek­i­jöil­lä ei ole mitään irti­sanomis­suo­jaa vaan val­tion henkilöstöä voidaan vähen­tää vetoa­mal­la tuotan­nol­lis-taloudel­lisi­in syihin.

  84. Raimo K: Mil­laiset ne jär­jet­tömät lomae­dut ja irti­sanomis­suo­jat rak­sal­la on?
    Viras­tois­sa ei mitään irti­sanomis­suo­jaa ole, kat­so­han vaik­ka val­tion henkilöstömäärän rajua pudo­tus­ta ja käyn­nis­sä ole­via YTeitä.

    Tot­ta tietysti, että rak­sal­la tehdään raken­nustyötä, viras­tois­sa ei juurikaan raken­neta, joten tosi­aan ver­tailu on turhaa – mut­ta mik­si siis vertailet?

    Blaa blaa. Kyse oli työssä jak­samis­es­ta ja eläköi­tymisiästä, julkisen ja yksi­tyisen eros­ta, suorit­ta­van ja toimar­i­työn eros­ta. On oikeas­t­aan aivan älytön­tä, että kirvesmiehen ja kont­torirotan olete­taan jak­sa­van töis­sä yhtä van­hak­si (ei, en ole kirvesmies).

  85. tuen mak­sa­ja: Val­tion virkamiehillä tai työn­tek­i­jöil­lä ei ole mitään irti­sanomis­suo­jaa vaan val­tion henkilöstöä voidaan vähen­tää vetoa­mal­la tuotan­nol­lis-taloudel­lisi­in syihin. 

    No ihan näin maalaisjär­jel­lä, kuin­ka usein olet kuul­lut saa­neen potkut julkisen puolen vak­i­tuis­es­ta viras­ta? Siinä on myöskin ris­ki työ­nan­ta­jalle, kos­ka tun­tuu, että aina erotet­tu virkamies haas­taa oikeu­teen ja voit­taa sen. Näin voidaan pitää virkami­estä töis­sä vuosia, vaik­ka mitään töitä hän ei tekisikään.

  86. Tapio: mie­lenki­in­toisem­mak­si muo­dos­tui lista, jos­sa jaoin noiden maid­en ostovoimako­r­jatun GDP/person tuol­la kap­a­siteetin käyt­töas­teel­la, mikä äkkiä ajatellen kuvaa kansakun­nan (pal­ka­llisen) työn kokonaistuottavuutta.

    No, ei se sitä kuvaa, vaan jos tein laskuhar­joituk­sen oikein, nuo luvut ovat työn tyot­tavu­us ker­taa työikäis­ten osu­us koko väestöstä.

    Laskuhar­joituk­seni selvit­ti min­ulle, että työikäiset tekevät suomes­sa suh­teel­lisen paljon työ­tun­te­ja. BKT-mielessä Suomen ongel­mana näyt­tävät ole­van enem­mänkin huonon­tunut työn tuot­tavu­us ja piene­nen­tynyt työikäis­ten osuus.

    Nyt vain on niin, ettei työn tuot­tavu­ut­ta paran­neta sormia nap­saut­ta­mal­la eikä työikäis­ten osu­ut­ta osa­ta kor­ja­ta maa­han­muu­tol­la. Nopeak­si BKT:n nos­ta­jak­si taitaa jäädä vain työ­tun­tien lisääminen. 

    Osmo Soin­in­vaara: Yri­tys­ten kil­pailukykyyn tataa vaikut­taa eniten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suuris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luovil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edullisem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mästä kuin pidem­mästä työajasta.

    Tot­ta, mut­ta monil­la teol­lisu­usa­loil­la pidem­män työa­jan tekem­i­nen samal­la pal­ka­lla alen­taisi työn hin­taa, mikä puolestaan mah­dol­lis­taisi halvem­mat tar­jouk­set ja usein myös lyhyem­mät toimitusajat.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tys­ten kil­pailukykyyn tataa vaikut­taa eniten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suuris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luovil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edl­lisem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mästä kuin pidem­mästä työajasta. 

    Tästä on var­maan mon­en­laisia näke­myk­siä — itse näk­isin, että kil­pailukykyyn vaikut­taa se miten hyvin mak­set­tu työ­tun­ti muun­tuu oikeasti myyn­ti­t­u­lok­si. Esim. jos ihmi­nen tekee vuodessa 20% tehokas­ta työtä ja lop­un aikaa on meno­erä, pal­ka­lla on vaikea kom­pen­soi­da menetet­tyä tehokku­ut­ta Täm­möi­nen vaste ei ole ollenkaan sama asia kuin työ­tun­nin hin­ta. Jos ihmisen tekemä työ on vaikka­pa myyn­tiar­voltaan 1000 eur / tun­ti niin tästä työstä voidaan mak­saa hel­posti hyvää palkkaa siltä ajal­ta kun ihmi­nen sitä tekee. Jos on vaik­ka yksi mies kat­so­mas­sa että paperikone pyörii, niin kyl­lä tälle miehelle voidaan hyvin mak­saa kun­non palkkaa ilman että se vaikut­taa mitenkään kilpailukykyyn.

    Sen sijaan jos yri­tyk­sen toim­inta on jak­sot­taista tai kausilu­on­teista niin tärkeäm­pää on pystyä han­kki­maan työvoimaa jous­tavasti sil­loin kun sitä tarvi­taan — esim. joulun tai muun sesongin läh­estyessä — mut­ta ei mak­saa työvoimas­ta sil­loin kun töitä ei ole — yri­tyk­sen kil­pailukykyyn vaikut­taa usein negati­ivisim­min juuri täm­möi­nen “hil­ja­nen” jak­so jol­loin palkkaku­lut ovat voimas­sa, mut­ta niistä ei saa­da riit­tävää tuot­toa. Täm­möin jak­so voi syn­tyä mon­es­ta eri syys­tä, siitä että on hil­jainen sesonki­ai­ka, iso asi­akas peruu tilauk­sen, lain­säätäjä jar­rut­taa toim­intaa, työn­tek­i­jät lakkoil­e­vat tai työn luonne on sem­moinen, että osaavaa työvoimaa on niin vaikea han­kkia, että työn­tek­i­jät on pakko pitää töis­sä myös sil­loin kun se ei ole kannattavaa.

    Luovia ratkaisu­ja tähän on myös ilmeis­es­ti kehitet­tynä, esimerkik­si yri­ty­sen väli­nen työvoiman vai­h­to oli kai joil­lain konepa­joil­la kokeilus­sa — olin tästä joskus lukev­inani. Mut­ta kaikil­la aloil­la se ei ole mahdollista.

    Mon­et pitävät täm­möistä mallia kauhis­tut­ta­vana, mut­ta sen mah­dol­lisu­us olisi siinä, että lyhy­taikaiselle työvoimalle voitaisi­in sen tehoku­u­u­den ansios­ta mak­saa korkeam­paa palkkaa. Täl­löin pätkä­työtä tekevä voisi a) saa­da hyvän kor­vauk­sen ja b) naut­tia kuitenkin kohta­lais­es­ti vapaa-ajas­ta / han­kkia mui­ta vas­taavia töitä, tosin ilman vak­i­tuisen työa­jan lomakorvauksia.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Yri­tys­ten kil­pailukykyyn tataa vaikut­taa eniten työ­tun­nin hin­ta eikä se, kuin­ka suuris­sa eris­sä sitä myy­dään. Luovil­la aloil­la työ­nan­ta­jan on edl­lisem­paa mak­saa samaa tun­ti­hin­taa lyhyem­mästä kuin pidem­mästä työajasta. 

    Käsit­tääk­seni luovil­la aloil­la mak­se­taan kuukausi­palkkaa tai ollaan yrit­täjiä. Eikä työaikaa voi mita­ta. Luovu­us ei toi­mi 9–17 peri­aat­teel­la. Tun­tipalk­ka voisi jäädä huo­mat­ta­van pienek­si, jos pystyt­täisi­in laske­maan kaik­ki työn edis­tämiseen liit­tyvä ajattelu.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin kaupun­ki on tehnyt päätök­sen, ettei ketään irti­san­o­ta. Ei seu­raa laista vaan tästä päätöksestä.

    Ja sinä vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten väi­tit, että naisil­la ei ole tur­val­lisem­mat työ­suh­teet kuin miehillä.

  90. Jani: No ihan näin maalaisjär­jel­lä, kuin­ka usein olet kuul­lut saa­neen potkut julkisen puolen vak­i­tuis­es­ta virasta? 

    Meiltä VTT:ltä lähti suun­nilleen joka kahdek­sas työn­tek­i­jä viime syksynä, 335 henkeä. Kaikille on selvää että lisää läh­tee jos talous niin vaatii. En tiedä mis­sä määrin nim­im. Janin maalaisjär­ki raja­ta julki­nen sek­tori pelkik­si vak­i­tu­isik­si viroksi pitää paikkansa, luulisin (mut­ten ole var­ma) että VTT:llä koko väki oli pääjo­hta­jaa myöten työ­suhteisia toim­i­henkilöitä, jo ennen osakey­htiök­si muuttumista.

  91. Mikko Kivi­ran­ta: Meiltä VTT:ltä lähti suun­nilleen joka kahdek­sas työn­tek­i­jä viime syksynä, 335 henkeä. Kaikille on selvää että lisää läh­tee jos talous niin vaatii. En tiedä mis­sä määrin nim­im. Janin maalaisjär­ki raja­ta julki­nen sek­tori pelkik­si vak­i­tu­isik­si viroksi pitää paikkansa, luulisin (mut­ten ole var­ma) että VTT:llä koko väki oli pääjo­hta­jaa myöten työ­suhteisia toim­i­henkilöitä, jo ennen osakey­htiök­si muuttumista. 

    Puhuin julkisen puolen vakivi­roista ja sinä otat VTT:n mukaan, joka on julki­nen osakeyhtiö. 

    Edelleen olen sitä mieltä, että julkisen puolen vakivirkaa on vaikea irti­sanoa, vaik­ka ei kävisi töissä.

    Esimerkkinä tämä http://yle.fi/uutiset/8206826 en syytä tässä työn­tek­i­jää, vaan pomo­ja ja johtoa, jot­ka eivät saa hoidet­tua riito­ja ja tuh­laa­vat verora­ho­ja. Veikkaan­pa, että eläin­lääkärin kus­tan­nuk­set työ­nan­ta­jalle ja veron­mak­sajille ovat olleet vuodessa 100 000 € ylöspäin.

    Kyl­lä itsekin voisin olla tuol­la pal­ka­lla kotona tekemät­tä mitään töi­hin liit­tyvää, pitäisin lähin­nä työ­nan­ta­jaa tyh­mänä siinä tilanteessa.

  92. Jani: Puhuin julkisen puolen vakivi­roista ja sinä otat VTT:n mukaan, joka on julki­nen osakeyhtiö. 

    Kuit­taan kuul­luk­si ja ymmär­re­tyk­si että nim­im. Jani puhuu vain vakivi­roista ja eri­tyis­es­ti siitä yhdestä eläinlääkäristä.

    Jot­tei muille jää väärää käsi­tys­tä, vaan julkiseen sek­tori­in sisäl­tyy myös ongelmit­ta irti­san­ot­tavaa työ­sopimus­suhteista väkeä: VTT on ollut osakey­htiö 7 kuukaut­ta. Irti­san­omis­ten aikaan viine syksynä se oli vielä val­tion tilivi­ras­to. Hyvin onnistui.

  93. Sylt­ty:
    Jos keskimääräisel­lä työa­jal­la ei ole merk­i­tys­tä, niin ehdotan että tehdään kollek­ti­ivi­nen päätös leika­ta työaikaa 25% ja nos­taa jalostusar­voa 50% alka­en 1.1.2016.

    Help­poa kuin heinän­teko, yksi jär­jestöpäätös ja työt­tömyys sekä talous­vaikeudet katoavat!

    Aivan yhtä yksioikoinen on päätös jatkaa työaikaa 100 tuntia.Simsalambim ja ongel­mat kaikkoavat

  94. Hyvin ved­it Osmo keskustelua aamu-TV:ssä!

    Vain muu­ta­mas­sa min­uutis­sa pal­jastit mielestäni selkok­ielis­es­ti, mis­tä EK:n ja Sip­ilän aja­mas­sa työa­jan piden­nyk­sessä on kysymys. Tämä ei ole TV-haas­tat­telus­sa aina help­poa. EK:n kaveri alkoi itsekin vahin­gos­sa puhu­maan ihan muus­ta, mik­si hänet oli stu­dioon kut­sut­tu. Lopus­sa EK:n kaverin sivistymät­tömyys, tieto­jen puute ja dis­in­for­maa­tion levit­tämis­tarkoi­tus pal­jas­tui ver­tauk­sel­la Luxembourgiin. 

    Jos tuo ehdo­tuk­sen vaiku­tus nais­ten ase­maan työ­markki­noil­la kun­nol­la sisäis­tetään, EK:n ja Sip­ilän ehdo­tus kuolee siihen paikkaan. Se on myös nykyisessä talousti­lanteessa suo­ras­taan käsit­tämät­tömän huono ajatus.

    EK osoit­ti jälleen ker­ran, kuin­ka se on valmis dis­in­for­maa­ti­ol­la aja­maan todel­lisia päämääriään. En tykän­nyt Sip­ilästä aluk­si, mut­ta tämä kyl­lä las­kee hänen osakkeitaan entis­es­tään. Myös Sip­ilä on valmis har­jaan­jo­hta­maan tietois­es­ti ihmisiä.

  95. Liian van­ha: Aivan yhtä yksioikoinen on päätös jatkaa työaikaa 100 tuntia.Simsalambim ja ongel­mat kaikkoavat

    Roskaa, ei kukaan ole noin väittänyt. 

    Me olemme niin syväl­lä nes­teessä, että yksi 100h ei tätä talout­ta pelasta.

    Itse henkilöko­htaiessti pelkään että yhteiskun­ta­sopimus, vaik­ka sisältäisikin sen 100h tai ihan sama mitä sisältääkään, ei ole kuin het­ken helpotus. 

    Ongel­ma on mei­dän neu­vot­telu­rak­en­teis­sa, eivätkä ne toden­näköis­es­ti muu­tu yhtään mihinkään. Jos nyt siis laite­taan 100h työaikaan, niin ehkä jak­se­taan vielä seu­raa­va palkkakier­ros men­nä jotenkuten maltil­la (pait­si tietenkin AKT, joka ulsomit­taa ottaa tois­t­en talkoil­la saadun vien­nin kasvun omille työn­tek­i­jöilleen), mut­ta välit­tömästi kun näkyy edes oras­tavaa kasvua, hanat aukeaa. Niin­pä seu­raaan laman kynnnyk­sel­lä, seu­raa­van nousukau­den lop­ul­la, meil­lä on jälleen yhtä rank­ka kus­tan­nus­rakenne kuin aikaisem­minkin, mut­ta 100h pidem­mäl­lä työa­jal­la ja vas­taavasti korkeam­mal­la palkalla.

    Näin minä pelkään että tässä käy.

  96. Sylt­ty: Roskaa, ei kukaan ole noin väittänyt. 

    Me olemme niin syväl­lä nes­teessä, että yksi 100h ei tätä talout­ta pelasta.

    Itse henkilöko­htaiessti pelkään että yhteiskun­ta­sopimus, vaik­ka sisältäisikin sen 100h tai ihan sama mitä sisältääkään, ei ole kuin het­ken helpotus. 

    Ongel­ma on mei­dän neu­vot­telu­rak­en­teis­sa, eivätkä ne toden­näköis­es­ti muu­tu yhtään mihinkään. Jos nyt siis laite­taan 100h työaikaan, niin ehkä jak­se­taan vielä seu­raa­va palkkakier­ros men­nä jotenkuten maltil­la (pait­si tietenkin AKT, joka ulsomit­taa ottaa tois­t­en talkoil­la saadun vien­nin kasvun omille työn­tek­i­jöilleen), mut­ta välit­tömästi kun näkyy edes oras­tavaa kasvua, hanat aukeaa. Niin­pä seu­raaan laman kynnnyk­sel­lä, seu­raa­van nousukau­den lop­ul­la, meil­lä on jälleen yhtä rank­ka kus­tan­nus­rakenne kuin aikaisem­minkin, mut­ta 100h pidem­mäl­lä työa­jal­la ja vas­taavasti korkeam­mal­la palkalla.

    Näin minä pelkään että tässä käy.

    Englan­nin AKT on yhtä lakko­herkkä, juurikin metron kul­jet­ta­jat oli­vat lakos­sa kun vaa­ti­vat lisää.

    Kul­je­tusala on useim­mis­sa mais­sa lakko­herkkä, ei Suo­mi ole poikkeus.

    AY-liik­keel­läkin on omat tutkimuslaitoksensa¨ja talousasiantun­ti­jat ja he osaa­vat mitoit­taa vaa­timuk­set mak­sukyvyn mukaan.

    Mut­ta sit­ten tulee joku Kokoomus ja katainen, jot­ka lupaa­vat julkiselle sek­to­rille ylisu­uret koro­tuk­set ja tuhoa täy­den­tävät työ­nan­ta­jat liit­toratkaisul­laan, joka johti työ­nan­ta­jali­it­to­jen ja yri­tys­ten kisaan.

    Tämä on tut­tu tilanne yri­tyk­sis­säkin, osato­jen väli­nen kisa käyn­nistyy välit­tömästi ellei palkanko­ro­tuk­sia koordi­noi­da tehokkaasti

  97. Jos neu­vot­telu­jär­jestelmää halu­taan paran­taa niin sil­loin työn­tek­i­jöi­den osal­lisu­ut­ta pitää lisätä.

    Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa työn­tek­i­jöil­lä on aaja myöstämääräämisoikeus ja kun tähän yhdis­tetään yri­tyk­sen tulok­seen sido­tut palkkiot niin sil­loin tulok­se­na on järke­viä ratkaisuja.

    Eikä lait­to­mia lakko­ja tarvi­ta, kos­ka työ­nanat­ja ei voi sanel­la työe­hto­ja kuten Suomessa

    Mut­ta Suomes­sa työ­nan­ta­jat eivät halua luop­ua dikda­toris­es­ta vallasta

  98. Sha­keem:
    Hyvin ved­it Osmo keskustelua aamu-TV:ssä!

    Vain muu­ta­mas­sa min­uutis­sa pal­jastit mielestäni selkok­ielis­es­ti, mis­tä EK:n ja Sip­ilän aja­mas­sa työa­jan piden­nyk­sessä on kysymys. Tämä ei ole TV-haas­tat­telus­sa aina help­poa. EK:n kaveri alkoi itsekin vahin­gos­sa puhu­maan ihan muus­ta, mik­si hänet oli stu­dioon kut­sut­tu. Lopus­sa EK:n kaverin sivistymät­tömyys, tieto­jen puute ja dis­in­for­maa­tion levit­tämis­tarkoi­tus pal­jas­tui ver­tauk­sel­la Luxembourgiin. 

    Jos tuo ehdo­tuk­sen vaiku­tus nais­ten ase­maan työ­markki­noil­la kun­nol­la sisäis­tetään, EK:n ja Sip­ilän ehdo­tus kuolee siihen paikkaan. Se on myös nykyisessä talousti­lanteessa suo­ras­taan käsit­tämät­tömän huono ajatus.

    EK osoit­ti jälleen ker­ran, kuin­ka se on valmis dis­in­for­maa­ti­ol­la aja­maan todel­lisia päämääriään. En tykän­nyt Sip­ilästä aluk­si, mut­ta tämä kyl­lä las­kee hänen osakkeitaan entis­es­tään. Myös Sip­ilä on valmis har­jaan­jo­hta­maan tietois­es­ti ihmisiä.

    Vahinko, että lop­pui kesken.

    Monel­la alal­la työa­jan piden­tämi­nen johtaa irti­sanomisi­in esim asi­akas­palvelu, joka ottaa viko­ja vas­taan ja selvit­telee niitä tuskin saa enem­män puhelui­ta vaik­ka työai­ka pite­nee. Sen sijaan tuon­tao­ra­port­ti näyt­tää , että tuotan­nos­sa on 7 % liikaa väkeä ja käyn­nistyy yt-välittömästi

    Ja kun sähköu­rakoit­si­ja huo­maa, että asen­ta­jia on liikaa niin 7 % annetaan kenkää.Tuskinpa se työa­jan piden­nys yhtään uut­ta urakkaa tuo kun työai­ka piteni kaikilla

  99. Liian van­ha: Vahinko, että lop­pui kesken.

    Monel­la alal­la työa­jan piden­tämi­nen johtaa irti­sanomisi­in esim asi­akas­palvelu, joka ottaa viko­ja vas­taan ja selvit­telee niitä tuskin saa enem­män puhelui­ta vaik­ka työai­ka pite­nee. Sen sijaan tuon­tao­ra­port­ti näyt­tää , että tuotan­nos­sa on 7 % liikaa väkeä ja käyn­nistyy yt-välittömästi

    Ja kun sähköu­rakoit­si­ja huo­maa, että asen­ta­jia on liikaa niin 7 % annetaan kenkää.Tuskinpa se työa­jan piden­nys yhtään uut­ta urakkaa tuo kun työai­ka piteni kaikilla

    Sähköu­rakoin­ti on per­in­teis­es­ti ollut sel­l­aista toim­intaa, jos­sa työvoiman määrä on suo­raan ver­ran­nolli­nen tilauskir­jan pak­su­u­teen. Urakoit­si­ja, joka pitää kynsin ja ham­pain kiin­ni asen­ta­jis­taan vaik­ka urakoi­ta ei ole, on pian enti­nen urakoit­si­ja. Urakoit­si­joiden keskenään har­ras­ta­ma työvoiman vuokraus tosin tasaa aika hyvin työvoiman lisäys- ja vähen­tämis­tarpei­ta. Pekkaset toimi­vat myös erään­laise­na työaika­pankki­na, kun on töitä, pekka­sia ei käytetä, kun on hil­jaisem­paa, ollaan pekkasilla.

    Mikäli vuos­i­työaikaa piden­net­täisi­in 100h pekkaset pois­ta­mal­la, työvoiman­tarpeemme tip­puisi noin 6%, siis mikäli urakoiden määrä ei lisään­ty­isi. Jos tämä 100h työa­jan­piden­nys kuitenkin lisäisi yleistä taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, ehkä urakoiden määräkin kas­vaisi jonkin ver­ran. Toisaal­ta työn sivuku­lut pieneni­sivät ja siten myös urakkatar­joustemme lop­pusum­mat pienen­sivät. Ehkä tämäkin lisäisi urakoi­ta ja siten paran­taisi alan työl­lisyyt­tä. Alal­la on sen ver­ran kova kil­pailu, että työa­jan­piden­nyk­ses­tä aiheutu­va säästö menisi suo­raan hintoihin.

  100. On selvää että työa­jan piden­nys (jota siis ei nyt ole luvas­sa) johtaa joil­lakin aloil­la työvoiman vähennnnnyk­si­in ja joil­lakin lisäyksiin.

    Esimerkik­si ei tarvitse olla mikään vel­hoa arvatak­seen, että vien­ti­te­ol­lisu­udessa voitet­taisi­in enem­män tilauk­sia, jos kus­tannnus­ta­so olisi halvempi.

    Ja ainakin meil­lä investoin­te­ja tehdään usein niin, että kat­so­taan paljonko kas­sas­sa on rahaa. Jos siel­lä on paljon, investoin­te­ja ei paljoa tarvitse miet­tiä, voi men­nä riskil­läkin. Jos siel­lä taas on vähän rahaa, ei tehdä mitään mikä ei ole aivan pakol­lista. Ihan sama kuvio on suuril­lakin yri­tyk­sil­lä jos kas­sa pul­lot­taa ja hyviä kohtei­ta on tar­jol­la, niin niitä kyl­lä tehdään.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos viulisti viivyt­telee velan mak­sus­saan, kuin­ka järkevää on katkaista ran­gais­tuk­sek­si häneltä sor­mi vasem­mas­ta kädestä? Kreikan talous on tuhot­tu vuosikym­meniksi, mil­lä on var­maankin halut­tu varmis­taa, ettei maa pysty mak­samaan mitään velko­jilleen. Maalle, jos­sa koulu­tus­ta­so on hyvin alhainen on, 200 000 korkeasti koulute­tun pakot­ta­mi­nen muut­ta­maan muualle jo merk­it­see, ettei toivoa ole.

    Nos­toa. Tässä pitää vielä huomioi­da, että Kreikan fer­til­i­teet­ti on Euroopan pien­im­iä ollut pitkään jo. Talouskri­isi, maa­han­muut­tokri­isi ja osaa­jien pois­muut­to maas­ta tule­vat ennestään laske­maan toivon­sa menet­täneen kansan fertiliteettiä.

    Kreik­ka menet­tää osaa­jansa eikä uusia syn­ny. Kreik­ka ei tule selviämään tästä mitenkään.

  102. Minus­ta tämä keskustelu työa­joista on sinäl­lään varsin type­r­ää. Yri­tys­ten kannal­ta on merk­i­tys­tä sil­lä, mitä saadaan aikaan.

  103. Jarkko Laak­so­nen:
    Minus­ta tämä keskustelu työa­joista on sinäl­lään varsin type­r­ää. Yri­tys­ten kannal­ta on merk­i­tys­tä sil­lä, mitä saadaan aikaan. 

    Palkkaisitko min­ut 4000 euron kuukausi­pal­ka­lla, ilman työaiko­ja ja että min­ut olisi vaikea irti­sanoa? Jos palkkaisit, niin ker­ro tietosi, tulen mielel­läni töihin 🙂

    Monel­la myyjäl­lä ei ole työaikaa, mut­ta har­va silti halu­aa tehdä sem­moista työ­sopimus­ta niin kuin myyjil­lä on, jos­sa on määritel­ty vaikka­pa 1000 € alku­palk­ka ja tulospo­h­jais­es­ti tulee lop­ut palkasta.

Vastaa käyttäjälle diodi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.