Matkailulla olisi Suomessa suuria mahdollisuuksia

75 vastausta artikkeliin “Matkailulla olisi Suomessa suuria mahdollisuuksia”

1. Soin­in­vaara voisi itse pyöräil­lä Suomes­sa sen sijaan, että lentä pyöri­neen suuret päästöt aiheut­taen Kes­ki-Euroop­paan ihmettelemään, mik­sei Suomes­sa ole pyörämatkailua. 

   Itse ajoin Suomes­sa viikon lenkin, ja hyvin löy­tyy niin majoi­tus­ta kuin ruokapaikkoja.

   Vastaa

2. Tuol­laisen jär­jestämi­nen kokei­lu­mielessä voisi olla hauskaa. Alus­sa ainakin täy­del­lä ylläpi­dol­la ja johdet­tuna. Kat­selin, että ainakin yksi itä­val­ta­lainen fir­ma tar­joaa paket­tia Turun saaristoon.

   Vastaa

3. Voisiko Turku-Pori ‑välille luo­da täy­den palvelun pyöräre­itin? Pyöräi­lyn lisäk­si nähtävääkin riit­täisi ainakin Turus­sa, Naan­talis­sa, Rau­mal­la ja Poris­sa. Itse olen pyöräil­lyt vain Rau­ma-Pori ‑välin, jol­la yllä­tyin Vuo­joen kartonos­ta, joka tar­josi upeat puit­teet lounaalle — sil­loin juuri tuli mieleeni tämä, että tälle reit­ille pitäisi rak­en­taa euroop­palaisia laa­jasti houkut­tel­e­va reit­ti- ja palvelukokonaisuus.

   Vastaa

4. “jos taas ymmärtää, niin ajamis­es­ta menee…”

   Ajat­telep­pa mitä tahansa, mis­sä on moottori.

   Juuri sai yksi moot­toripyöräil­i­jä sakot, kun ohit­ti onnet­to­muu­s­paikkaa kehä kol­mosel­la. Poli­isi otti moot­toripyöräil­i­jän kiin­ni kävelemäl­lä. Sakot osmon tuloil­la olisi var­maan ollut yli kymp­pi­ton­nin, vaik­ka eri­tyis­es­ti sai alen­nus­ta juuri talu­tusnopeud­es­ta johtuen.

   Suomes­sa pitäisi jakaa liiken­nela­ki tietoa rajal­la. Tuo edel­lä mainit­tu on yksi esimerk­ki asi­as­ta, joka on ain­oas­taan suomes­sa kiellettyä.

   Vastaa

5. Alpit ovat tuol­laisen pyöräi­ly­tur­is­min mek­ka, olleet jo vuosikymmeniä.

   Jos nyt rehellisiä ollaan niin Suo­mi ei tar­joa pyöräi­ly­tur­is­mille mitään mitä ei olisi jo muual­la ollut vuosia paljon parem­min toteutet­tuna. Tääl­lä on liian vähän liian suurel­la alueel­la. Ja ilmas­to on huono.

   Vastaa

6. Ajoin viime viikon­lop­puna pyöräl­lä Turun saaris­ton Ren­gastien, joka lie­nee markki­noiduim­mas­ta päästä reit­te­jä Suomes­sa. Tiesin kyl­lä lähtiessä, että pyöräti­et ja pienta­reet eivät ole Ren­gastiel­lä sen kum­mem­pia kuin muual­lakaan, mut­ta silti tuli mieleen, että jos tätä näinkin paljon yritetään myy­dä, niin kan­nat­taisiko vähäsen panos­taa infra­struk­tu­uri­in. Parais­ten keskus­tan ja Skag­sud­denin laut­ta­lai­turin välil­lä on pitkät pätkät tien vierel­lä kuop­paista, nyppyläistä, sorap­in­taista kevyen liiken­teen temp­pu­ratak­int­tupolkua, joka tun­tuu lähin­nä pyöräil­i­jöi­den tahal­liselta kiusaamiselta. Urheilullisem­mat maantiepyöräil­i­jät toki ajoi­vat tietä pitkin asvaltil­la, mut­ta siel­lä oli viiden sentin pienta­reet ja tie sen ver­ran kapea, että hyväkäytök­sisetkin autoil­i­jat ohit­ti­vat suht läheltä. 

   Los­sit ja lau­tat tekevät sit­ten sen, että monil­la saar­il­la autot liikku­vat (ylinopeut­ta) lyhy­inä jonoina. Usein kan­nat­tikin jäädä suo­si­ol­la sivu­un odot­ta­maan, että laut­ta­lastill­i­nen meni kokon­aisu­udessaan ohi.

   Pyörä­matkail­i­joi­ta kyl­lä oli, use­ampia joka lau­tal­la ja Hout­skär-Iniö välil­lä tusi­nan ver­ran, mut­ta taisi­vat kaik­ki olla kotimaisia.

   Viitoi­tus ei muuten Ren­gastiel­läkään ole mis­sään ideaa­likun­nos­sa, vaik­ka parem­pi onkin kuin moni muu vas­taa­va Suomes­sa. Pie­nil­lä saar­il­la ei kovin kauas voikaan eksyä, mut­ta esim. Naan­talin ja Turun välil­lä meno on niin sekavaa, että voisi luul­la kiertelevän­sä suurem­mankin metropolin sisääntuloväyliä.

   Vastaa

7. En ma tieda;

   Pitaa ajatel­la huomiseen. Mut­ta ma
   luulen etta ideoita syntyy.

   Pitaa ajatel­la huomiseen;

   t. Mikko

   Vastaa

8. Ei se mikaan kapean har­ras­ta­ja­joukon asia ole. Tai jos on, niin ker­tokoot, ket­ka ovat niita kapei­ta har­ras­ta­jia. Kai niitakin loytyy,

   t. Mikko

   Vastaa

9. “Tätä helpot­ta­vat sähköavusteiset fil­lar­it, joi­ta oli todel­la paljon. Mik­si ne eivät ole yleistyneet Suomessa?”

   Jos sähköavuis­teisen pyörän saisi 200 eurol­la Pris­mas­ta, niin ne kyl­lä yleisty­i­sivät. Mut­ta, kun se mak­saa 1000–2000 euroa.

   “Tämä sanoi, ettei hän ole koskaan elämässään näh­nyt tähti­taivas­ta tai kuul­lut hiljaisuutta.”

   Tässäpä se paradok­si onkin, että jos mas­sat tule­vat, niin ei ole talvel­la tähti­taivas­ta val­osaas­teen vuok­si ja hil­jaisu­ut­ta mas­so­jen vuoksi.

   Suo­mi on erikoinen juuri sik­si, ettei meil­lä ole massoja.

   Vastaa

10. Keep on dream­ing about it, your lazy cit­i­zens only want to be on vaca­tion in the peak tourist sea­son in July/August, they don’t want to serve the tourists. And keep on dream­ing about it, your lazy busi­ness­men will not be on-call 24/7 for the even more demand­ing poten­tial Chi­nese part­ners. And don’t even dream about it, your rigid sys­tem does not encour­age rewards for hard-work­ing or com­pe­ti­tion among employ­ees. I am done with the utopia of devel­op­ing tourism busi­ness in Fin­land — Devel­op­ing tourism requires pol­i­cy enforce­ment, you don’t even have a prop­er Tourism Bureau!

    Vastaa

11. Ehkä pyörä­matkas­ta Suomeen voisi tehdä Veblen tuot­teen? Nos­te­taan hin­tata­so­ja roimasti ja kysyn­tä lisääntyy.

    Vastaa

12. Ruot­sis­sa avat­ti­in juuri Häls­ing­borg — Göte­borg reit­ti, jos­sa on melkein kyet­ty samaan kuin kes­ki-euroop­palaisil­la reit­eil­lä. Etelä-Ruot­si on kuitenkin oleel­lis­es­ti eteläm­pänä kuin Suo­mi. Suomes­sa kausi on kohtu­ullisen lyhyt. Pelkän pyörä­tur­is­min varaan en usko syn­tyvän palveluja.

    Olen ajanut jonkun ver­ran retki­a­joa Suomes­sakin ja lenkkeil­lyt hyvinkin paljon. Tiestön kun­to on surkea. Pääosa maan­teistä on ilman pien­nar­ta. Ei tarvitse men­nä kuin Ruot­si­in, niin tiein­fra on selkeästi parem­mas­sa kun­nos­sa. Mik­si ajaisin Suomes­sa, kun samaan hin­taan saa mielyt­täväm­män liiken­neym­päristön muual­ta? En ole edes ajatel­lut aja­vani retki­a­joa Suomes­sa ehkä Ahve­nan­maa­ta luku­unot­ta­mat­ta. Pientarei­den puut­tumisen lisäk­si ongelmia ovat type­r­ät kevyen­li­iken­teen­väylät tarpeet­tomis­sa paikois­sa ja väylien poukkoilu ilman viitoitusta.

    Tiestön rapis­tu­mi­nen, mis­sä yksi syylli­nen ovat vihreät, kos­kee pahiten juuri kevyt­tä liiken­net­tä. Rahaa on kaiken maail­man sosi­aal­i­hump­paan, mut­ta ei tei­hin. Jopa USA:ssa on erik­seen liiken­nemerk­ki ja sään­tö väistämis­es­tä tilanteisi­in, jois­sa ajo­radal­la liikkuu poikkeuk­sel­lis­es­ti myös kevyt­tä liiken­net­tä! Suomes­sa se on normi.

    Ykkös kohde tur­is­min kannal­ta on Saaris­ton ren­gastien lev­en­tämi­nen par­il­la metril­lä niin, että koko tielle tulee kun­nol­liset pienta­reet. Jos tavoite on saa­da tur­is­mia, pitää tien lev­en­tää ja lopet­taa pelleily kevyenliikenteenväylillä.

    Vastaa

13. KariS:
    Soin­in­vaara voisi itse pyöräil­lä Suomes­sa sen sijaan, että lentä pyöri­neen suuret päästöt aiheut­taen Kes­ki-Euroop­paan ihmettelemään, mik­sei Suomes­sa ole pyörämatkailua. 

    Itse ajoin Suomes­sa viikon lenkin, ja hyvin löy­tyy niin majoi­tus­ta kuin ruokapaikkoja. 

    Luu­len­pa, että aika moni on nämä koti­maan maise­mat näh­nyt ja sapuskat mais­tel­lut. Vierail­la mail­la olen­nainen osa matkus­tamisen viehä­tys­tä on tutun ja tur­val­lisen välttäminen.

    Pelkään pahoin, että Suomen ase­ma ja houkut­tavu­us matkailuko­hteena on jok­seenkin toiv­o­ton. Kaik­ki tun­tuu ole­van jotenkin surkea­ta, pien­tä, vaa­ti­ma­ton­ta tai epäki­in­nos­tavaa ja vielä kallista, kun samoista rahoista ja matkail­i­joista kil­pailee muun maail­man lop­u­ton tarjonta.

    Vastaa

    1. Helsingis­sä ainakin käy todel­la paljon kaupunki­tur­is­te­ja. Helsinkiläisen on vaikea ymmärtää, mik­si, mut­ta meille­hän se kaik­ki on tuttua.

       Vastaa

14. Vesa:
    …
    Pelkään pahoin, että Suomen ase­ma ja houkut­tavu­us matkailuko­hteena on jok­seenkin toiv­o­ton. Kaik­ki tun­tuu ole­van jotenkin surkea­ta, pien­tä, vaa­ti­ma­ton­ta tai epäki­in­nos­tavaa ja vielä kallista, kun samoista rahoista ja matkail­i­joista kil­pailee muun maail­man lop­u­ton tarjonta. 

    Hah!

    Kaik­ki on paljolti vain omas­ta asen­teesta kiin­ni, muil­lakin kuin palvelu­alal­la. Viimek­si­maini­t­ul­la alal­la tarvi­taan (ihan ensim­mäisek­si) tietysti sitä paljon puhut­tua palvelu­asen­net­ta. Meil­lä on paljon hyvää perus­in­fraa, mut­ta sitähän voi myös aina parantaa. 

    Tuol­laisel­la asen­teel­la, jota edel­lä esit­telit, voi silti olla turha yrit­tää. Muil­la taas on suurelta osin oma kek­seliäisyys, äly ja yrit­teliäisyys ain­oana rajana. 

    Suomes­ta­han löy­tyy vaik­ka mitä! Välil­lä pitää nähdä vain met­sä puil­ta, mut­ta toisi­naan voi myös tutkia, mitä kaikkea näkee, jos vaik­ka tarkastelun mit­takaavaa välil­lä vai­h­taa. Joku tur­isti voi innos­tua pitk­istä ja laa­joista näkymistä, toinen taas jopa yksit­täis­es­tä käävästä. Niihin jos vain osaa liit­tää hyvän tari­nan ja markki­noin­nin lie­nee men­estys taat­tu, kun­han asi­akastyy­tyväisyy­destä osa­taan pitää huol­ta (ja sitä aina tarvit­taes­sa tai ehkä vielä mielum­min koko ajan parantaa).

    Hyvät korkeus- ja seiväshyp­pääjätkin voivat läh­es kaikkien hyp­py­jen­sä jäl­keen pyytää kohot­ta­maan rimaa aina vain entistä korkeammalle! 

    Kan­nat­taa myös muis­taa mitä Virenin Lasse teki 1972 kaadut­tuaan Olympiak­iso­jen 10 000 metrin lop­puk­il­pailus­sa: ei jäänyt maa­han räh­mälleen makaa­maan ja ehkä kohtaloaan surkut­tele­maan, kuin joku toinen, vaan nousi ylös, otti karan­neen joukon kiin­ni, ohit­ti muut, ja vei lop­ul­ta voiton! Siinä on asen­teen mallia myös maamme kaikille matkailun ja muiden elinkeino­jen piiris­sä toimiville yrittäjille!

    Vastaa

15. Vesa: Pelkään pahoin, että Suomen ase­ma ja houkut­tavu­us matkailuko­hteena on jok­seenkin toiv­o­ton. Kaik­ki tun­tuu ole­van jotenkin surkea­ta, pien­tä, vaa­ti­ma­ton­ta tai epäki­in­nos­tavaa ja vielä kallista, kun samoista rahoista ja matkail­i­joista kil­pailee muun maail­man lop­u­ton tarjonta.

    No ei pelkästään näin surkea­ta. Sää on mitä on, mut­ta alle 20 asteen läm­pöti­la ei sinän­sä pyöräi­lyä haittaa. 

    Suo­mi ei var­maan pysty matkapyöräi­lyn kul­ta­maak­si, mut­ta ain­ut­laa­tu­i­sisen kiin­nos­tavia seu­tu­ja löy­tyy mm. Kymi­joen ja Saimaan vesialueil­la ja niiden ympäristössä kuten myös saaris­tossa. Retkipyöräi­lyn kul­ta­maak­si Suo­mi mielestäni kelpaa.

    Suomen matkailun ongel­mana ovat nämä mei­dän neljä vuo­de­naikaamme ja korkea kus­tan­nus­ta­somme. Suurehko­jen asu­tuskeskusten ulkop­uolel­la on vain har­vo­ja paikko­ja, jonne kan­nat­taa matkail­i­joiden palvelu­ja pystyt­tää, sil­lä niis­sä kus­tan­nuk­set juok­se­vat kako ajan, mut­ta mak­savia asi­akkai­ta käy vain sesonkiaikoina.

    Vastaa

16. Lau­ri Kumpu­lainen:
    “Tätä helpot­ta­vat sähköavusteiset fil­lar­it, joi­ta oli todel­la paljon. Mik­si ne eivät ole yleistyneet Suomessa?”

    Jos sähköavuis­teisen pyörän saisi 200 eurol­la Pris­mas­ta, niin ne kyl­lä yleisty­i­sivät. Mut­ta, kun se mak­saa 1000–2000 euroa.

    “Tämä sanoi, ettei hän ole koskaan elämässään näh­nyt tähti­taivas­ta tai kuul­lut hiljaisuutta.”

    Tässäpä se paradok­si onkin, että jos mas­sat tule­vat, niin ei ole talvel­la tähti­taivas­ta val­osaas­teen vuok­si ja hil­jaisu­ut­ta mas­so­jen vuoksi.

    Suo­mi on erikoinen juuri sik­si, ettei meil­lä ole massoja.

    Kyl­lä tänen väkeä mah­tuu. Meil­lä on main­ioi­ta maatil­a­ma­joi­tusko­htei­ta, m.

    Vastaa

17. Jos olisit men­nyt Milanon kaut­ta niin maail­man­näyt­te­ly Expo 2015:ssa olisi kan­nat­tanut poike­ta vaik­ka puu­rak­en­tamisen vuok­si. Ruokakin on teemana.

    Suo­mi ei osal­lis­tu. Viro on mukana “home of Skype” maana, joka hakee matkail­i­joi­ta ainakin poi­ikkea­maan. Ei kuulem­ma ollut kuin 5 milj eura hei­dän panok­sen­sa. Venäjäkin edis­tää siel­lä niin elin­tarvke­vi­en­tiään kuin imagoaan.

    TeamFin­land TEM:ssä ilmieses­ti tehti­in per­in­teisen paperin, sel­l­un ja met­al­li­te­ol­lisuduen vien­tiä varten. Ihan hyvä niin. Tulok­set ovat vähän onnet­tomat. Eikä 2011 var­maan arvat­tu venäläis­ten tur­istien tul­van hyy­tyvän ja että lein­tarvikkei­ta pitäisi viedä ehkä muuallekin kuin Venäjälle. Tolkku olisi aut­tanut, taisi vain men­nä liian hyvin ilman omaa tekemistä.

    Kulut­ta­jille, matkail­i­joille, kansalaisille, ihmisille suun­nat­tua markki­noin­tia on, seka­vana sop­pana. Toim­i­jat ovat varsin pieniä yri­tyk­siä ja ilmeiesti sel­l­aise­na ne halu­taan myös pitää. Kun­nat markki­noi­vat itseään, kun ensin ihmiset pitäisi saa­da edes maahan.

    Ryanairia ja halplen­toy­htiöitä kiin­nos­taa matkus­ta­javir­ta. Sekin vaatisi rak­en­tamista molem­pi­in suun­ti­in. Jos Sak­sas­sa pyöräil­lessä palve­lut pelaa­vat, sää suosii ja maise­mat ovat hyvät niin ilman muu­ta siel­lä liikutaan.

    Tur­is­mi tuo rahaa ja syn­nyt­tää palvelui­ta paikallisillekin. Tosin Suomes­sa tur­ista ja maa­han­muut­ta­jaa ei ihan ero­ta toi­sis­taan, joten… 

    Lyhyesti: jotain juut­ta lähtä ja ideaa olisi kek­sit­tävä kulut­ta­japuolel­la maabrädin osalta ja tuotteistuksessa.

    Vastaa

18. Helsin­ki on kyl­lä hieno kaupun­ki tur­istin näkökul­mas­ta, meren ja saaris­ton yhdis­telmä valitet­tavasti toimii vain muu­ta­man viikon täy­del­lä tehol­la. Vaikea kuvitel­la että mar­raskuinen pimeä yö vetäisi väkeä, mut­ta oikein val­i­tut kohteet ja hyvä tari­na var­masti toimi­si­vat ankeimp­inakin päiv­inä. Tari­nas­ta­han se läh­tee, ja hyvistä kertojista

    Vastaa

19. Ain­oat kaupun­git, jois­sa on tur­is­mil­la todel­la merk­i­tys­tä tässä maas­sa ovat Lappeen­ran­ta ja Imatra.

    Vastaa

20. Olen käynyt Helsingis­sä kaupunki­tur­isti­na, siis Pohjois-Suomes­ta käsin. On hienot museot, paikoitellen kivaa arkkite­htu­uria, luon­toko­htei­ta lähel­lä kaupunkia. Ennen kaikkea on toimi­va joukkoli­ikenne, joten matkail­i­jan on help­po liikkua kaupungilla.

    Pyöräi­ly­tur­is­mista voisi saa­da tulo­ja maaseudulle. Suomes­sa maal­la asuu edelleen paljon ihmisiä, jot­ka voisi­vat majoit­taa matkail­i­joi­ta. Tuleeko byrokra­tia esteek­si? On myös ongel­ma, että val­taväylien ulkop­uolel­la suo­ma­lainen maaseu­tu tai “luon­to” on mon­esti ihan kauhean näköistä, hakku­uaukkoa tai ojitet­tua suo­ta, joka on jätet­ty 50 vuodek­si oman onnen­sa nojaan. Kuka sel­l­aista halu­aa nähdä?

    Vastaa

21. Esim. Eteläisel­lä Saimaal­la on jokainen, siis jokainen loma­paik­ka kuol­lut kokon­aan ja lakkautet­tu. Joka ikinen.

    Jokainen, joka näitä paikko­ja niiden ole­mas­sa olon ajan kolusi ymmärtää var­masti sen, mik­si näin kävi.

    Vastaa

22. Suomes­sa todel­lakin on mah­dol­lisuuk­sia kehit­tyä retkeilyko­hteena. Se, että kesäl­lä ei ole turkasen kuumaa ei hait­taa pyöräi­lyä lainkaan, on jopa etu. Sil­loin kun muual­la pais­tu­taan, meil­lä on sopi­va läm­pöti­la pyöräi­lyyn. Tiedän, jopa erään eläkeläisen eteläis­es­tä Euroopas­ta, joka tulee Suomen viiley­teen hoita­maan nivelkipu­ja (tässäkin mah­dol­lisu­us terveysturismille). 

    Mihin perus­tuu aja­tus Suomen hotellei­den kalleud­es­ta? 90e löy­tyy hel­posti huone kahdelle kera aami­aisen. Kyl­lä sen hin­nan joutuu vas­taa­van tasois­es­ta majoituk­ses­ta muual­lakin mak­samaan. Onko kyse siitä, että Suomes­ta puut­tuu majat­alo­tyyp­pinen majoitus?

    Vastaa

23. Viime kesänä Rasti­las­sa, Helsingis­sä, toimi­va kajakkivuokraamo- ja mel­ontaretkien jär­jestäjä ker­toi, että he ovat etsi­neet kajakkivuokraamolle sopi­vaa tont­tia Espoos­ta, läheltä Helsin­gin rajaa, mut­ta kaupungilta ei ole löy­tynyt sopi­vaa tont­tia. Myöskään Helsingillä ei kai ole vuokraamolle sopi­vaa tont­tia. Har­mi, kos­ka mel­on­ta Helsin­gin saaris­tossa on upeaa ja kajakkivuokraamo on saanut tosi hyviä arvioi­ta esimerkik­si TripAdvisorissa.

    Viime kesänä tämä kuu­losti siltä, että Helsingillä tai Espool­la ei ollut ymmär­rystä siitä, miten mel­on­ta voisi edis­tää matkailua, mut­ta onnek­si tänä kesänä sain lukea, että kajakkivuokraamo on löytänyt uuden suurem­man ton­tin Rastilasta.

    Vastaa

24. Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va halu­aa viet­tää kesälo­mansa maas­sa, jos­sa sataa koko ajan ja kesäl­läkin joutuu käyt­tämään pipoa.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta odotellessa.

    Vastaa

25. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos sähköavuis­teisen pyörän saisi 200 eurol­la Pris­mas­ta, niin ne kyl­lä yleisty­i­sivät. Mut­ta, kun se mak­saa 1000–2000 euroa. 

    499 näkyy ole­van halvim­mat Suomes­sa. Mut­ta ihan oikeasti, pitäisikö sähköpyörien olla jotain ker­takäyt­tö­tuot­tei­ta, joiden akut hyy­tyvät ensim­mäis­inä kesäkuukausina?

    Yksi Suomen pyöräi­lyn ongelmista on juuri tuo että oste­taan halvimpia mah­dol­lisia mar­ket­tiro­mu­ja, jot­ka aje­taan lop­pu­un eikä viit­sitä huoltaa, kun varaosat ja huolto mak­sa­vat sit­ten hel­posti jopa sata­sia. Varsinkaan kun ei osa­ta huoltaa itse.

    Omis­tan kak­si n. 1000–2000e pyörää, toisel­la olen ajanut yli viisi vuot­ta, ja käyt­tänyt sen varaosi­inkin var­maan 500e. Mut­ta sil­lä onkin ajet­tu tois­takym­men­tä tuhat­ta kilo­metriä ympäri vuoden. 

    Pris­ma-pyörien hal­vat osat eivät vain kestä kovin pitkään. Koke­mus­ta on. Vaik­ka uskon että esim. Shi­mano osaa opti­moi­da ja tuot­taa tehokkaasti pyöränosia, jos­sain vain menee se raja että sen halvem­paa ei kan­na­ta ostaa. Polkupyöris­sä alle 500 hin­talu­okas­sa men­nään aina halpoi­hin kom­pro­mis­sei­hin, ilman sähkömoottoreitakin.

    Minus­ta on parem­pi ostaa yksi 1000e pyörä ker­ran 5 vuodessa, kuin 200e pyörä joka vuosi.

    Vastaa

26. Sen­si­ble out­sider:
    Keep on dream­ing about it, your lazy cit­i­zens only want to be on vaca­tion in the peak tourist sea­son in July/August, they don’t want to serve the tourists. And keep on dream­ing about it, your lazy busi­ness­men will not be on-call 24/7 for the even more demand­ing poten­tial Chi­nese part­ners. And don’t even dream about it, your rigid sys­tem does not encour­age rewards for hard-work­ing or com­pe­ti­tion among employ­ees. I am done with the utopia of devel­op­ing tourism busi­ness in Fin­land – Devel­op­ing tourism requires pol­i­cy enforce­ment, you don’t even have a prop­er Tourism Bureau!

    Spot on!

    And when there are calls to remove some of the days off DURING THE WORKING WEEK, the unions call for a strike.

    The nation­al idea of the “hard-work­ing Finn” is a joke.

    Vastaa

27. Suo­ma­lainen rav­in­to­lakult­tuuri alkaa olla jo menetet­ty ja sitä myö­den tur­is­mi. ABC, kebab, kiinalainen ja muu vas­taa­va jäte kaaat­taa 90% tar­jon­nas­ta kuplan ulkop­uolel­la. Rav­in­to­lapäivä ker­too mil­laista meil­lä voisi olla, jos poli­itikot ei olisi tuhon­nut maatamme tältäkin osin.

    Vastaa

28. Kanoot­ti­tur­is­mi:

    “Kanoot­ti­tur­is­mi ei ole sitä, että vuokrataan kanoot­te­ja tur­is­teille. Se on jär­jestet­tyjä mel­ontaretk­iä nuo­ti­ol­la valmis­tet­tuine aterioineen. ”

    Suomes­sa on aika turha etsiä mel­on­taseu­raa. Meitä melo­jia on erit­täin vähän. Se on sel­l­aista tran­gian kanssa liikku­mista. Kajakke­ja saa vuokralle 7 eurol­la tai ilmaisek­si, jos kysyy oikeas­ta paikas­ta. Minäkin olen usein heit­tänyt kajakke­ja tarvit­se­valle. Täysin jär­jestetylle mel­ontaretkelle pääsee alle kympil­lä, jol­loin se nuo­tiokin sisäl­tyy hin­taan. Tuli­joi­ta ei mon­taa ole. Ruokaa ei voi myy­dä, sil­lä vira­nomainen estää sen, kuten gril­laamisen ja tan­dor uunitkin. Pitäisi olla joku osu­uskaup­pa hake­mas­sa lupia, jot­ta olisi riit­tävät har­ti­at takana.

    Mel­on­takau­patkin toimi­vat har­ras­tus­po­h­jal­ta. Kun soit­taa kaup­pi­aalle ja sopii mil­loin tulee paikalle, niin kaup­pias avaa kaupan. 

    Myy tur­is­tille mel­on­taa? Se, joka tulee tänne melo­maan ei halua ostaa mitään. Suomes­sa meloes­sa ei tarvitse nähdä ketään ja se on se merkit­tävä asia.

    Vastaa

29. Veneily­tur­is­mi:

    Venäläiset ovat löytäneet Saimaan. Mon­es­sa kohteessa voi puo­let veneil­i­jöistä olla Pietarista. Myös esim. Helsinkiläisiä on paljon enem­män, mitä aiem­min. Kehu­vat sisäve­den kult­tuuria lep­poisak­si. Harvem­min kukaan tulee huu­ta­maan, jos lip­pu on vielä 21:05 salos­sa, kuten Helsingis­sä. Sisävesil­lä veneil­i­jät on samaa porukkaa.

    Mut­ta ain­ut kun­ta, joka sietää veneil­i­jöitä sisä­maas­sa on Puumala. Veneil­i­jä tarvit­see vähin­tään lai­turin, paskahu­ussin, saunan, kau­pan ja huoltoase­man. Puumala on ain­ut paik­ka, joka tar­joaa veneil­i­jälle nämä asi­at. Puumalas­sa on moni muukin asia jär­jestet­ty eri­no­mais­es­ti. Puumala on ihmeen lib­er­aali paik­ka ahdas­mielisessä suomessa.

    Veneily kokon­aisu­udessaan on kuol­e­va ala. Uusia veneil­i­jöitä ei tule, sil­lä nuo­ria ei las­ke­ta vesille. 90- luvul­la nuori­son telt­ta­porukoi­ta oli kaikkial­la, nyt en ole muu­ta­maan vuo­teen näh­nyt ensim­mäistäkään. Nuo­ria tuskin tul­laan mis­sään vai­heessa enää vesille päästämäänkään. Veneilyn ikära­ja ja ajoko­r­tit­to­muus tun­tuu ole­van jokin ihmeelli­nen jäänne, jota ei ole vielä vain tajut­tu kieltää. 

    Telt­takin on todel­la harv­inainen näky. 90- luvul­la kun oli parkissa suurel­la saimaal­la näkyi nuo­tioi­ta ran­noil­la todel­la paljon. Nyky­isin on harv­inaista nähdä nuo­tio­ta mis­sään. Kaik­ki pienet veneet ovat kadon­neet. Isot jenkkive­neet jäivät lai­turi­in polt­toaineen ver­ou­ud­is­tuk­sen myötä. Retkiveneitä ja pur­jeveneitä on suun­nilleen saman ver­ran, mitä aiem­min. Joitakin veneil­i­jöitä tiedän, jot­ka ovat pois­ta­neet veneen­sä jo rek­ister­istä, sil­lä hal­li­tus on anta­mas­sa lop­ullista kuoliniskua touhulle lait­ta­mal­la kaik­ki vesil­lä liikku­vat vehkeet verolle. Ökyvenei­den määrä on kas­vanut paljon. 5 miljoo­nan vene Lappeen­ran­nas­sa on jokapäiväi­nen näky. 

    Suo­ma­laiset aje­taan ulos suomes­ta. Veneily tuskin on mah­dol­lista suomes­sa suo­ma­laiselle enää kymme­nen vuo­den päästä

    Vastaa

30. Tut­tuni han­k­ki ensin hal­van tsingt­santsong-sähköpyörän. Huo­mat­tuaan, että a) hänel­lä on sähköpyärälle käyt­töä ja b) hän saa uuden Cres­centin edullis­es­ti syksyn alen­nus­myyn­nistä, hän han­k­ki ualen­ta­mat­tomana 1600e mak­sa­van pyörän ja on tyytyväinen.

    Itse taidan han­kkia sähvöpyärän vuo­den kulut­tua. Nyt har­ras­tan hyvin vain lyhy­itä kuntoilukierroksia.

    nim­im. K. Klenkka

    Vastaa

31. Jal­mari J:
    Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va halu­aa viet­tää kesälo­mansa maas­sa, jos­sa sataa koko ajan ja kesäl­läkin joutuu käyt­tämään pipoa.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta odotellessa. 

    Suomen kesässä ei ole mitään vikaa! 

    Ei pidä uskoa virheel­lisi­in uutisi­in. YLE sen­tään kor­jasi aika pikaises­ti uutisen­sa (17.7.2015), joka väit­ti, että “Ilmati­eteen laitok­sen mukaan Suomes­sa sataa heinäku­us­sa keskimäärin 70–80 mm vuorokaudessa”, jol­loin koko kuukau­den sademäärä olisi tääl­lä läh­es kak­si ja puoli metriä!

    Kaiken lisäk­si suh­tau­tu­mi­nen säähän ja läm­pöti­laan on paljolti asen­nekysymys. Hyvä myyn­timieshän myy tur­is­teille myös kesäpipot, tot­ta kai, jos tur­isti sel­l­aista tarvit­see, pitää hänen sel­l­ainen myös saa­da ostaa …

    Joko Suomen matkailun edis­tämiskeskuk­sen markki­noi­jat ovat liik­keel­lä Kali­for­ni­as­sa ja muil­la kuiv­u­u­den pahiten vaivaamil­la seuduil­la? Tämän kesän (ja mik­sei aiem­pi­enkin) näkymien perus­teel­la Suomea voisi myy­dä heille, jot­ka kuiv­u­ud­es­ta kär­sivät, vaikka­pa “vehreänä paratiisina”!

    Vastaa

    1. Juuri täl­lä het­kel­lä Suomen viileä kesä olisi hyvä matkailu­valt­ti Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sa. Oman koke­muk­seni mukaan, jos min­un pitää vali­ta pyöräi­ly 36:n tai 16 asteen läm­pöti­las­sa, val­it­sen 16 asteen lämpötilan.

       Vastaa

32. Tapio: No ei pelkästään näin surkea­ta. Sää on mitä on, mut­ta alle 20 asteen läm­pöti­la ei sinän­sä pyöräi­lyä haittaa. 

    Suo­mi ei var­maan pysty matkapyöräi­lyn kul­ta­maak­si, mut­ta ain­ut­laa­tu­i­sisen kiin­nos­tavia seu­tu­ja löy­tyy mm. Kymi­joen ja Saimaan vesialueil­la ja niiden ympäristössä kuten myös saaris­tossa. Retkipyöräi­lyn kul­ta­maak­si Suo­mi mielestäni kelpaa.

    Suomen matkailun ongel­mana ovat nämä mei­dän neljä vuo­de­naikaamme ja korkea kus­tan­nus­ta­somme. Suurehko­jen asu­tuskeskusten ulkop­uolel­la on vain­har­vo­ja paikko­ja, jonne kan­nat­taa matkail­i­joiden palvelu­ja pystyt­tää, sil­lä niis­sä kus­tan­nuk­set juok­se­vat kako ajan, mut­ta mak­savia asi­akkai­ta käy vain sesonkiaikoina. 

    Neljä vuo­de­naikaamme ovat rikkaus, jol­laista kaikil­la mail­la ei ole. Mas­sa­t­ur­is­min maak­si Suomes­ta ei liene, eikä se tai­da olla edes kovin toiv­ot­tavaa, kun matkailu­valt­ti­namme on myös väljyys sekä luon­non­rauha ja hiljaisuus.

    Olisi kuitenkin kiin­nos­tavaa tietää, mil­laisel­la matkail­i­jamääräl­lä (per vuosi), ja miten, alan yri­tyk­set pär­jäi­sivät edes “nollil­la”? Se tietäen ja vaik­ka määrä edel­ly­tyk­senä vähin­tään tuplat­en, voisi alkaa kehi­tystyö asteit­tain kohti parem­paa. Viimek­si­maini­tus­sa tarvi­taan tosin myös yhteisiä ponnistuksia.

    Vastaa

33. Markku af Heurlin: Kyl­lä tänen väkeä mah­tuu. Meil­lä on main­ioi­ta maatil­a­ma­joi­tusko­htei­ta, m.

    Maatilo­jen kan­nat­taa panos­taa aurinkovoimaan: heil­lä on jo ole­mas­sa sopi­vaa maa­ta, pääo­makus­tan­nuk­sik­si jää useim­miten vain lait­teis­ton investoin­ti ja myös sähkön ulos­myyn­tiä varten ei tarvi­ta (vält­tämät­tä) lisäinvestointeja.

    Minä väitän, että uusi­u­tu­van ener­giantuotan­to on maaseudun tule­vaisu­us. Lisäk­si totean, että kuinka­han moni maaseudun asuk­ki oikeasti tah­too muun­tau­tua tur­istin palveli­jak­si? Saman kysymyk­sen voi perustel­lusti kysyä saame­laiselta ja lappilaiselta.

    Etelästä käsin ker­ro­taan, että mitä syr­jäseu­tu­jen ihmis­ten pitäisi tehdä ja usein esitetään matkailua.

    Suomen ei pidä pyrk­iä jok­sikin hal­vak­si kehi­tys­maak­si, jos­sa matkailu kukois­taa ja val­u­ut­ta on halpaa.

    Suomen pitää pyrk­iä maail­man kehit­tyneim­mäk­si maak­si. Suomen pitää erikois­tua tuot­ta­maan laat­ua pitkälle automa­ti­soiduis­sa tehtais­sa, jot­ka pyörivät uusi­u­tu­val­la energialla.

    Maaseudul­la on hal­paa maa­ta ja valmista infra­struk­tu­uria, ja sinne niitä uusia ja mod­erne­ja tehtai­ta kan­nat­taakin perustaa.

    Tule­vaisu­u­den ammat­ti voi olla erään­lainen “tehtaan oper­aat­tori”, joka hallinnoi tehtaan “työn­tek­i­jöitä”, eli robot­te­ja ja automaa­tio­ta. Näitä lait­tei­ta joutuu myös huolta­maan, siinäpä taas uusi ammat­ti. Eivät nämä työt tule vaa­ti­maan mitään 5 viiden vuo­den di tutkintoa.

    Nythän Suomes­sa on mm. verkkokaup­po­ja maaseudul­la, mut­ta ei mikään estä maa­jus­sia raken­nut­ta­mas­ta itselleen “mod­u­laarista” tehdas­ta, jota “vuokra­ta” yri­tyk­sille, jot­ka halu­a­vat valmis­taa jotain tuotet­ta. Siis maa­jus­si ei itse suun­nit­telisi uut­ta tuotet­ta, vaan hänen tuot­teen­sa olisi se tehdas!

    En joka tapauk­ses­sa usko, että matkailul­la olisi Suomes­sa suuria mah­dol­lisuuk­sia. Suomes­ta puut­tuvat sel­l­aiset vet­onaulat, joi­ta tur­is­ti­mas­sat himoit­se­vat. Rauha ja hil­jaisu­us ei kestä massoja.

    Vastaa

    1. Lau­ri,
       Jos tehdas on puhd­fas robot­ti, se ei tuo maaseudulle yhtään työpåaikkaa, mut­ta tuot­taa turhia logis­dtisia kus­tan­nuk­sia. Jos se tuo työ­paikko­ja, se halu­aa ympärilleen toimi­vat työ­markki­nat, siis paljon ihmisiä. Uusi­u­tu­va ene­r­ia, siis sähkö, siirt­tyy vai­vat­tomam­min kuin ne tuotteet.

       Vastaa

34. Min­ul­la on suku­laisia maaseudul­la, jot­ka ovat 90-luvul­ta läh­tien yrit­täneet sivu­toimista maatil­a­matkailua. Lisäk­si tun­nen “eräop­pai­ta” ja sivu­toimisia kanoot­tiyrit­täjiä joille mm. kajakki­vael­lus­ten jär­jestämi­nen on lähin­nä har­ras­tus­toim­intaa, jol­la ei kate­ta edes kustannuksia.

    Asi­akkai­ta ei juurikaan ole, eikä voi kauheasti investoi­da kun ei ole juurikaan tulo­ja, eikä ole edes poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta näköpiirissä.

    Olen pyöräil­lyt Suomes­sa suun­nilleen kaik­ki etelä-Suomen pääpyöräi­lyre­itit ja lapis­sakin pari ker­taa. Suomen leirintäalue‑, mök­ki- ja maatil­a­matkailu­verkos­to on kyl­lä melko kat­ta­va, ja lisäk­si tietoa löy­tyy netistä, toisin kuin etelä-Euroopas­sa jos­sa olen myös pyöräillyt. 

    Mut­ta Espan­jas­sa ja Ital­ias­sa pyöräil­lessä on voin­ut luot­taa siihen että suun­nilleen joka kylästä löy­tyy B&B paik­ka, tai jos se on täyn­nä niin naa­purin isän­nälle mah­tuu vier­aak­si. Ruot­sis­sa (jos­sa olen myös pyöräil­lyt) on van­drarhem-verkos­to ja toki B&B paikko­ja myös.

    Suomes­sa tun­tuu että kaiken­laista pyöräil­i­jää kiin­nos­tavaa on 5–10x vähem­män kuin Ruot­sis­sa, ja 50x vähem­män kuin Italiassa.

    Vastaa

35. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Hah!

    Suomes­ta­han löy­tyy vaik­ka mitä! Välil­lä pitää nähdä vain met­sä puil­ta, mut­ta toisi­naan voi myös tutkia, mitä kaikkea näkee, jos vaik­ka tarkastelun mit­takaavaa välil­lä vai­h­taa. Joku tur­isti voi innos­tua pitk­istä ja laa­joista näkymistä, toinen taas jopa yksit­täis­es­tä käävästä. 

    Lienet tosis­sasi.

    1. Suo­ma­laisen työn kalleus hait­taa ratkai­sev­asti myös matkailu­alaa. Mitä kalli­im­paa työ (eläke­mak­sut, vero­tus, sairaspois­saolot, per­he­vap­aat jne­jne), sitä vähem­män matkailus­sakin (palvelu­ala!) työ­paikko­ja. Tähän ei ay-liik­keen ansios­ta ole tulos­sa korjausta.

    2. Resurssien hajaan­tu­mi­nen ympäri laa­jaa maatamme. Jokainen kun­ta ajaa omaa etu­aan ja pie­nil­lä hajau­tuneil­la resurs­seil­la ei syn­ny riit­tävän kiin­nos­tavaa, ja etäisyy­det ovat suuret. Jos kaik­ki Suomen matkailuhankkeet olisi toteutet­tu vaik­ka Uuden­maan alueel­la, niin sil­loin osien sum­ma ja vetovoima olisi nyky­istä suurempi.

    Esimerk­ki. Jos Korkeasaari, Treen del­fi­naario, Ähtärin eläin­puis­to, Muumi­maail­ma ja muut oli­si­vat kaik­ki samas­sa paikas­sa tai edes samas­sa maakun­nas­sa, niin vetovoima nousisi potenssiin.

    3. Kaik­ki nähtävä ja koet­ta­va on jok­seenkin vaa­ti­ma­ton­ta. Raken­nuk­set, maise­mat, maas­ton­muodot, hotel­lit, museot, rav­in­to­lat… Muual­ta maail­mas­ta saa rahalleen enem­män vastinetta.

    Esimerk­ki. Sibelius mon­u­ment­ti on edelleen yksi keskeinen nähtävyys Helsingissä.

    4. Kansa pääosin tup­pisu­ista ja epä­sosi­aal­ista, palvelu­alalle sopi­ma­ton­ta. Nuorem­mat sukupol­vet ja maa­han­muut­ta­jat ehkä hitaasti kor­jaa­vat tätä ongelmaa.

    5. Ilmas­to. Var­maa on vain epä­var­ma oli kyse kesästä tai talvesta.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Lauri,
    Jos tehdas on puhd­fas robot­ti, se ei tuo maaseudulle yhtään työpåaikkaa, mut­ta tuot­taa turhia logis­dtisia kustannuksia. 

    Suuren kaupun­gin kyl­jessä kiin­teistö­markki­noil­la on korkeampi hin­tata­so, sähkön­si­ir­tokus­tan­nuk­set ovat korkeam­mat ja niin edelleen.

    Maati­lal­la sijait­se­va tehdas taas voi tuot­taa sähköä ja läm­pöä esimerkik­si juuri aurinkovoimal­la, mut­ta lisäk­si maalämmöllä.

    Moni asia järjestyy helpom­mal­la vaival­la, kuin suures­sa kaupungissa.

    Logis­tiset kus­tan­nuk­set kas­va­vat, mut­ta jos markki­na-alueena on koko maail­ma, niin onko sil­lä sijain­nil­la sil­loin merk­i­tys­tä logis­ti­ikan kannal­ta, kun asi­akas voi tul­la mis­tä päin maail­maa tahansa?

    Uskaltaisin kuitenkin väit­tää, että logis­ti­ikan hin­ta tulee tule­vaisu­udessa laske­maan entistä suurem­pi­en kul­je­tusvä­linei­den vuok­si, mut­ta myös ener­gian hin­nan laskiessa.

    Tuotan­to­han on keskit­tynyt kaupunkei­hin sik­si, että siel­lä on ollut tarvit­tavaa työvoimaa. Mut­ta, kun ei enää tarvi­ta työvoimaa, niin mik­si rak­en­taa tehdas kaupunkiin?

    Vastaa

37. Osmo,

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Ain­oa huoli min­ul­la on pyörä­tur­istien halukku­us matkus­taa reitin alkupis­teeseen. Suo­mi on kaukana ja help­poa junay­hteyt­tä keskeis­es­tä Euroopas­ta ei ole. Onko pyörä­tur­istien valmis lentämään tai matkus­ta­maan Itämer­ta seu­raillen Suomeen pyörän kanssa? Olet itsekin toden­nut että pyörän kul­jet­ta­mi­nen ei ole helppoa.

    Toki meil­lä olisi heinäku­uhun rajoit­tuvan oman lomakautemme puoles­ta iso mah­dol­lisu­us tar­jo­ta kap­a­siteet­tia eloku­us­sa muual­ta tuleville edulliseen hin­taan. Jos kau­den kiin­teät kulut kate­taan heinäku­un myyn­nil­lä, tuot­taa elokuu hyvän katteen.

    Vastaa

38. Matkailu­un ja mon­een muuhunkin asi­aan liit­tyen, Suomes­sa on onnis­tut­tu sään­nök­sil­lä ehkäisemään ja kui­h­dut­ta­maan kaik­ki mikä on kes­ki-Euroopas­sa mielenkiintoista.

    Olisi hienoa jos Suomes­sakin voisi ajaa kylään, jos­sa omaperäi­nen majat­a­lo valmis­taa ruokaa, itse tehtyä sah­tia ja myy kylän kotivi­iniäkin. Ja naa­purista saisi leipo­mos­ta oikeasti hyvää leipää ja itse tehtyä juustoa. 

    Mut­ta suo­ma­laiset pien­pan­i­mot eivät saa myy­dä tai markki­noi­da tuot­teitaan. Ruokaa ei saa valmis­taa ilman asian­mukaisia tilo­ja, puhu­mat­takaan pien­leipo­moista. Juus­toista tai riis­tan myyn­nistä puhumattakaan.

    Sään­nöl­lis­es­ti saa lukea medi­as­ta kuin­ka se- ja se on kiel­let­tyä ja jotain ei voi tehdä. Tai pitää lakkaut­taa kun joku vira­nomainen on jotain mieltä. Kuitenkin sama asia toimii hyvin naa­puris­sa Ruot­sis­sa, puhu­mat­takaan Ital­ias­ta. Ilmeis­es­ti EU-säädök­set koske­vat vain Suomea, ja aina tiukim­man mukaan. 

    Olen käynyt pan­i­mossa joka ei saa myy­dä tuot­teitaan, olen käynyt viini­ti­lal­la joka saa myy­dä viiniä mut­tei likööriä. Olen käynyt strut­si­ti­lal­la joka ei saa myy­dä strut­sien­sa lihaa, muuten kuin muual­la käsitel­ty­inä säilykkeinä.

    Maaseudun pelas­tus, tai ainakin matkail­i­joi­ta kiin­nos­tavien palvelu­jen yleistymisen edel­ly­tys, olisi perus­tu­lo, turhien sään­nösten purkami­nen ja pien­ten tulo­jen vero/byrokratiavapaus.

    Mut­ta toki tääl­lä voidaan ajaa jatkos­sakin Pris­ma-pyöril­lä ABC-asemil­ta toisille, ja ihail­la kui­h­tu­vaa maaseutua.

    Vastaa

39. TL: 499 näkyy ole­van halvim­mat Suomes­sa. Mut­ta ihan oikeasti, pitäisikö sähköpyörien olla jotain ker­takäyt­tö­tuot­tei­ta, joiden akut hyy­tyvät ensim­mäis­inä kesäkuukausina?

    Yksi Suomen pyöräi­lyn ongelmista on juuri tuo että oste­taan halvimpia mah­dol­lisia mar­ket­tiro­mu­ja, jot­ka aje­taan lop­pu­un eikä viit­sitä huoltaa, kun varaosat ja huolto mak­sa­vat sit­ten hel­posti jopa sata­sia. Varsinkaan kun ei osa­ta huoltaa itse.

    Omis­tan kak­si n. 1000–2000e pyörää, toisel­la olen ajanut yli viisi vuot­ta, ja käyt­tänyt sen varaosi­inkin var­maan 500e. Mut­ta sil­lä onkin ajet­tu tois­takym­men­tä tuhat­ta kilo­metriä ympäri vuoden. 

    Pris­ma-pyörien hal­vat osat eivät vain kestä kovin pitkään. Koke­mus­ta on. Vaik­ka uskon että esim. Shi­mano osaa opti­moi­da ja tuot­taa tehokkaasti pyöränosia, jos­sain vain menee se raja että sen halvem­paa ei kan­na­ta ostaa. Polkupyöris­sä alle 500 hin­talu­okas­sa men­nään aina halpoi­hin kom­pro­mis­sei­hin, ilman sähkömoottoreitakin.

    Minus­ta on parem­pi ostaa yksi 1000e pyörä ker­ran 5 vuodessa, kuin 200e pyörä joka vuosi.

    Joo, mut­ta kun per­saukisel­la suo­ma­laisel­la ei ole varaa edes siihen 499 euron pyörään.

    Vastaa

40. TL:
    …Suo­mi ei tar­joa pyöräi­ly­tur­is­mille mitään mitä ei olisi jo muual­la ollut vuosia paljon parem­min toteutettuna… 

    Saari­s­tor­e­it­ti ja ehkä myös järvi­suo­mi tar­joa­vat vet­tä muo­dos­sa, jota ei kes­ki-euroop­palaisil­la reit­eil­lä näe. Saaris­to on ehdot­tomasti pyöräi­lyn kannal­ta ykkö­nen. Siis koko saaris­to Hang­os­ta Tukhol­maan, Ahve­nan­maa mukaan lukien.

    TL:
    Ja ilmas­to on huono. 

    Tuo pitää paikkansa. Kausi on selvästi lyhyem­pi kuin Etelä-Ruot­sis­sa puhu­mat­takaan Tan­skas­ta ja siitä etelään.

    Vastaa

41. Lau­ri Kumpu­lainen: Joo, mut­ta kun per­saukisel­la suo­ma­laisel­la ei ole varaa edes siihen 499 euron pyörään. 

    Tuo on muut­tumas­sa nopeasti. Olen lenkkeil­lyt fil­lar­il­la pääkaupunkiseudul­la akti­ivis­es­ti tois­takym­men­tä vuot­ta. Vas­taan­tule­vat pyörät ovat tuona aikana muut­tuneet huimasti näinkin lyhyessä ajassa.

    Vastaa

42. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tuotan­to­han on keskit­tynyt kaupunkei­hin sik­si, että siel­lä on ollut tarvit­tavaa työvoimaa. Mut­ta, kun ei enää tarvi­ta työvoimaa, niin mik­si rak­en­taa tehdas kaupunkiin? 

    Automaat­ti­nen tehdas kan­nat­taa tietysti rak­en­taa suureen val­tamer­i­laivaan kan­sain­välisille meri­alueille. Suomes­sa kan­nat­taa pros­es­soi­da lähin­nä puu­ta ja biomassaa. 

    Suomen nykyi­nen aurinkosähkö­tuotan­to on n. 10MWh? Raa­hen paperivoimala kulut­taa n. 2TWh. Fen­novoiman voimala tuot­taisi n. 6–9TWh vuodessa. Koko Sak­san aurinkosähkö­tuotan­to on n. 10TWh.

    Aurinkosähkö kan­nat­taa pienis­sä pis­teko­hteis­sa, jois­sa on akku valmi­ina. Käytän­nössä sähköau­to­jen latauspisteissä.

    Vastaa

43. Lau­ri Kumpu­lainen: Joo, mut­ta kun per­saukisel­la suo­ma­laisel­la ei ole varaa edes siihen 499 euron pyörään. 

    Olen minäkin ollut köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la elävä opiske­li­ja, ostin sil­loin 100€ käyte­tyn polkupyörän. Asia muut­tuu kun menee töi­hin ja alkaa pohtia elämää keski­t­u­loise­na use­an vuo­den tähtäimel­lä. Työ­mat­ka bus­sil­la tai oma­l­la autol­la mak­saa n. 3e päivässä. Hyvä pyörä mak­saa itsen­sä nopeasti takaisin.

    Vastaa

44. TL: Olen minäkin ollut köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la elävä opiske­li­ja, ostin sil­loin 100€ käyte­tyn polkupyörän. Asia muut­tuu kun menee töi­hin ja alkaa pohtia elämää keski­t­u­loise­na use­an vuo­den tähtäimel­lä. Työ­mat­ka bus­sil­la tai oma­l­la autol­la mak­saa n. 3e päivässä. Hyvä pyörä mak­saa itsen­sä nopeasti takaisin.

    Opiske­li­joil­la on varaa, mut­ta tarkoitinkin mm. eläkeläisiä ja työt­tömiä. Opiske­li­ja­han saa pelkästään opin­to­lainaa 4800e/a.

    Vastaa

45. Aja­tus Suomes­ta matkailumaana on kyl­lä täysin seinästä reväisty. Ei kyl­lä yllätä, että poli­itikko ihmettelee mik­sei tääl­lä oikein irtoa.

    Perus­ta Osmo sel­l­ainen kiva tav­er­na jos­sa gril­lataan kokon­ainen por­sas pihas­sa ja juo­daan omaa kotikal­jaa palan painikkeek­si jon­nekin kehäkol­mosen ulkop­uolelle. Ker­ro sit­ten mon­enko virkamiehen vit­tuilua tarvit­si kuun­nel­la ennen kuin kus­tan­nus­laskel­ma kaa­toi koko projektin.

    Vastaa

    1. Myön­netään, Suo­mi ei sovi matkailumaak­si suo­ma­laisille seiväsmatkalaisille.

       Vastaa

46. Pitkien etäisyyk­sien vuok­si “tari­na” pitää Suomes­sa olla enem­män valmi­ik­si pureskel­tu ja juonit­tu? Sinän­sähän ei paljon mitään tarvi­takaan, että vuorokau­den viihtyy yhdessä sijain­nis­sa. Suvan­toko­h­dat hoide­taan suo­ma­laisel­la viekkaudel­la ja ovelu­udel­la. Hyvääaav­is­ta­mat­tomat asi­akkaat imetään kuivi­in mar­rak­sen pimeässä ja pelot­tavas­sa eksoti­ikas­sa. Nordic noir on bicy­cle tours.

    Vastaa

47. Mitäs ongel­maa tässä sit­ten on, senkun lähdet polke­maan? Sitä ei ole (vielä) kielletty.

    Vastaa

48. TL:
    ‘snip’
    Ilmeis­es­ti EU-säädök­set koske­vat vain Suomea, ja aina tiukim­man mukaan.
    ‘snip’

    Suomes­sa on run­saasti virkamiehiä, jot­ka väit­tävät, että jokin asia perus­tuu EU-määräyk­seen, mut­ta jos­ta EU:ssa ei olla kuultukaan.

    Tämän voi hel­posti havai­ta vieraile­mal­la jos­sakin EU-maas­sa, esim. Sak­sas­sa (jos­ta juuri tulin, en tosin polku- vaan moot­toripyöräl­lä), Etelä-Euroop­paan ei tarvitse tämän vuok­si mennä. 

    Alko­holipoli­ti­ik­ka on sit­ten kokon­aan oma lukun­sa, mut­ta siinäkin Sak­sa olisi oiva tutustumiskohde.

    Vastaa

49. Lau­ri Kumpu­lainen: Joo, mut­ta kun per­saukisel­la suo­ma­laisel­la ei ole varaa edes siihen 499 euron pyörään. 

    Eipä hänelle kan­na­ta tar­jo­ta matkailu­palvelu­jakaan. Eikä muitakaan. Per­saukiset eivät ole eri­tyisen hyvä kohderyhmä.

    Vastaa

50. TL: Automaat­ti­nen tehdas kan­nat­taa tietysti rak­en­taa suureen val­tamer­i­laivaan kan­sain­välisille meri­alueille. Suomes­sa kan­nat­taa pros­es­soi­da lähin­nä puu­ta ja biomassaa.
    ‘snip’

    Varsin automaat­ti­nen tehdas oli Nokial­la Salos­sa ja pär­jäsi hyvin — ei Nokia siihen kaatunut.

    Ja mikähän olisi ratkais­usi raa­ka-ainei­den kul­jet­tamises­sa ‘kan­sain­välisille meri­alueille’ sille puu­ta ja bio­mas­saa pros­es­soivalle tehtaalle? Ja pitäähän ne tuot­teetkin pois saada.

    Vastaa

51. Pakko kyl­lä ihme­tel­lä tätä ranteet auki ‑pes­simis­miä Suomen poten­ti­aal­ista matkailumaana. 

    Hyvin tuore esimerk­ki: Olin viime viikon­lop­puna Ver­las­sa juurikin tuol­laisel­la Osmon ideoimal­la kajakki­matkalla. Kuin­ka moni esimerkik­si tämän blo­gin luk­i­joista tietää, että Ver­lan van­ha pahvite­hdas on UNESCO:n suo­jeluko­hde ja museo? Tai että Ver­lan ympäri kul­kee noin 25-kilo­metrin sil­mukkainen joki- ja järvire­it­ti, jon­ka var­rel­la on viisi kajakil­la las­ket­tavaa koskea ja upean vai­htel­e­vat maise­mat? En minäkään, ennen tätä reissua. 

    Itse kajakkireis­su oli ker­ras­saan ikimuis­toinen ja myös Ver­lan tehdask­ier­ros oli aidosti mie­lenki­in­toinen koke­mus. Paikas­sa on hienoa his­to­ri­an hav­inaa ja kier­roksel­la kuuli hieno­ja tari­noi­ta tehdasy­hteisöstä. Tehtaan pihalle oli syn­tynyt jos mitäkin kaup­pa­toim­intaa, mm. mar­javi­inien mais­telukaup­pa ja luo­mu­ruoan kaup­pa. Ilma oli kajakoin­ti­in täy­delli­nen +16 ja pil­vi­nen. Mel­on­ta on vaa­ti­vaa hom­maa ja järvel­lä auringonpaiste olisi lähin­nä haitak­si. Ei kaikki­in tur­is­ti­ak­ti­ak­tivi­teet­tei­hin sovi pil­vetön taivas ja Ibiza-lämpötilat. 

    Seureessamme oli kak­si yhdys­val­ta­laista, jot­ka molem­mat ihmette­liv­ät miten olimme käytän­nössä ain­oat melo­jat vesil­lä ja miten hal­val­la saimme kajak­it käyt­töömme (45€ per naa­ma kaikil­la varusteil­la, tuon­ti ja nouto halu­a­maamme paikkaan). Ker­toi­vat, että yksinään mei­dän vetämämme reit­ti olisi Ital­ias­sa tai Sak­sas­sa todel­li­nen lyp­sylehmä ja toden­näköis­es­ti ruuhkak­si asti koko ajan täyn­nä. Kajak­it vuokran­nut yrit­täjä ker­toi, että täl­lä alueel­la näitä reit­te­jä pysty­isi piirtämään kym­meniä, vähän suurem­mal­la harpil­la jopa sato­ja. Ver­la on reilun puo­len­toista tun­nin ajo­matkan päässä Helsingistä. Junal­la pääsee Kou­volaan, jos­ta pääsee puo­lessa tun­nis­sa Verlaan. 

    Poten­ti­aali tur­is­mille pelkästään Ver­lan alueel­la olisi val­ta­va, jos joku vain jär­jestäisi tämän kaiken vähän koo­tum­min ja tur­is­tille helpommin/luotettavammin.

    Vastaa

52. Hotelle­ja ei ole, ehkä ratkaisu on AirBNB? oletko Osma lukenut tästä kotien vuokraustavasta?

    Vastaa

53. Hen­ri Wei­jo:
    Pakko kyl­lä ihme­tel­lä tätä ranteet auki ‑pes­simis­miä Suomen poten­ti­aal­ista matkailumaana.
    ‘snip’

    Eipä se rajoitu matkailuelinkeinoon, vaan sitä on joka puolel­la, eri­tyis­es­ti EK:ssa.

    Vastaa

54. jos joku vain järjestäisi

    Suo­ma­laisen yrit­tämisen perusongelma.

    Vastaa

55. On siinä tur­istien houkut­telemises­sa kum­minkin iso ero Suomen ja K‑Euroopan välillä. 

    K‑Euroopassa on tun­nin ajo­matkan säteel­lä aika paljon asi­akkai­ta ja tänne ne pitää ensin lennät­tää ja sit­ten vielä sul­loa parik­si tun­niksi autoon. Eli K‑Euroopassa on var­masti paljon helpom­paa lähteä pien­estä ja sit­ten laa­jen­taa, kun tääl­lä pitäisi heti hom­ma saa­da ker­ral­la isolle vai­h­teelle jot­ta saadaan houkutel­tua tur­is­te­ja ulko­mai­ta myöten. Kun ei se tur­is­mi kum­m­miskaan paikallis­ten ostovoimal­la pyöri.

    Vastaa

56. Raimo K: Eipä se rajoitu matkailuelinkeinoon, vaan sitä on joka puolel­la, eri­tyis­es­ti EK:ssa.

    Ei siinä ole mitään pes­simis­miä, kyl­lä ne teol­lisu­udessa osaa­vat laskea.

    Kun ulko­maiset toimin­not tuot­ta­vat parem­min, mitä ihmeen järkeä on investoi­da koti­maiseen toimintaan?

    Tuos­sa on käp­pyrä, jos­sa on ainakin osaseli­tys koti­mais­ten investoin­tien nihkeyteen:

    https://pbs.twimg.com/media/CGW_gYDWsAAG6‑c.png

    Jos muual­la saa parem­man tuo­ton, mik­si ei investoisi sinne muualle?

    Vastaa

57. jok­eri:
    Hotelle­ja ei ole, ehkä ratkaisu on AirBNB? oletko Osma lukenut tästä kotien vuokraustavasta?

    Älä ker­ro tästä poli­tikoille tai ne tekee kaikken­sa lopet­taak­seen sel­l­aisen toiminnan.

    MaRa on lait­tanut työ- ja elinkeino­min­is­ter­iölle lain­säädän­töaloit­teen omista lähtöko­hdis­taan tur­vaa­maan sitä, että suomen tilanne ei koskaan muut­tuisi majoi­tusti­lanteen suh­teen ja kaik­ki paikat, jois­sa ei ole mah­dol­lista pyörit­tää Cumu­lus­ta tai muu­ta ketjuhotel­lia tulisi kieltää ja tehdä mah­dot­tomik­si. Täl­lä het­kel­lä asun­to­ja välitetään huoneis­ton­vuokraus­lain turvin, mut­ta raja on erit­täin har­maa ja asun­to­ja välit­tävät ovat saa­neet tois­tu­vasti kut­su­ja raas­tu­paan ja poli­isin voi olet­taa tule­van mil­loin tahansa tyh­jen­tämään taloa.

    Suo­ma­laiset ovat saa­neet asi­at sovit­tua, mut­ta Venäläis­taus­taisia suo­ma­laisia, jot­ka usko­vat laki­in ja oikeu­teen tuomi­taan jatku­vasti. Siis ihan täl­läis­es­tä nor­maal­ista tavas­ta, jota kaik­ki me suo­ma­laisetkin har­ras­tamme eli majoi­tumme tut­tu­jen ja tutun­tut­tu­jen kämp­is­sä ympäri maail­maa ja ostelemme / vai­htelemme osuuk­sia eri asunnoista.

    Kts. esim. tämän jutun alare­unan linkkilista:
    http://www.esaimaa.fi/Online/2014/12/01/Majoitusbisnestä%20vai%20huoneenvuokrausta%20Etelä-Karjalassa%20ollut%20luvattomia%20hotelleja%20ennenkin/2014118284986/4

    Vastaa

58. Sylt­ty:
    K‑Euroopassa on tun­nin ajo­matkan säteel­lä aika paljon asi­akkai­ta ja tänne ne pitää ensin lennät­tää ja sit­ten vielä sul­loa parik­si tun­niksi autoon. 

    Esim. http://www.holidayclubresorts.com/fi/etusivu/uutiset/pohjoismaiden-suurin-matkailuhanke-holiday-club-saimaa/

    Kah­den tun­nin ajo­matkan säteel­lä noin 10 miljoon­aa ihmistä. Ei tarvitse lentää.

    Isot kyl­lä porskut­taa ja laa­jen­taa koko ajan. 400 miljoon­aa meni rik­ki alueelle tehty­inä matkailuin­vestoin­teina Lappeen­ran­nan puolel­la ja Ima­tran puolel­la on laitet­tu likoon myös merkit­tävä pino euro­ja. Koko ajan raken­netaan lisää. Tuo jutun kom­plek­si valmis­tui aikataulus­saan ja ympärille on tul­lut sen jäl­keen paljon uut­ta. Eikä pidä väheksyä alueel­la ollut­ta van­haa rakennuskantaakaan.

    Vastaa

59. Sylt­ty:
    Jos muual­la saa parem­man tuo­ton, mik­si ei investoisi sinne muualle?

    Kos­ka mikään ei ole niin turhaa, kuin vier­aalle tehty työ. Min­un pap­pani opet­ti min­ulle tämän asian ja vaik­ka se usein vaikut­taa ole­van vieras aja­tus tässä maas­sa, niin tot­ta se on. Niin köy­hä en halua koskaan olla, että omis­taisin vain rahaa. Ja jos omis­tuk­set val­uu liian kauas arjes­ta, niin ne ovat vain ja ain­oas­taan sitä.

    Min­ua itseäni ei ainakaan kiin­nos­ta pätkääkään, mitä rahoil­lani voisi tehdä vaik­ka Jenkeis­sä. Min­ua kiin­nos­taa se, mitä minä voin tehdä sil­lä itsel­leni, per­heel­leni, kun­nal­leni ja maalleni.

    Vastaa

60. Jos palataan polkupyöräturismiin:

    Tässä ollaan aika mar­gin­aalis­sa, jos lähde­tään suun­nit­tele­maan jotain palvelui­ta pyöräil­i­jöille. Turun ympäristössä en ole koskaan tör­män­nyt merkit­tävään määrään pyöräil­i­jöitä ja ain­ut paik­ka, jos­sa niitä näkee merkit­tävis­sä määrin on Nui­ja­maan ja Sve­ton raja-asemat.

    Kau­ni­ina kesäpäivänä Nui­ja­maal­la voi olla joka kymme­nen auton katol­la fil­lari tai pari, huonom­panakin päivänä niitä näkee jatku­vasti. Kun kaakkoon tulee noin 10 miljoon­aa venäläistä vuodessa, niin veikkaisin kesän kuukausi­na pyöriä tule­van jotakin kym­meniä tuhan­sia / kk. Veikkaan, että nämä autoil­la suomeen tule­vat pyöräil­i­jät pitävät sisäl­lään yli 95% suomeen suun­tau­tu­vas­ta polkupyörä­tur­is­mista. Lento­ken­täl­lä tai laival­la näkee pyöräil­i­jöitä todel­la harvoin.

    Mitä se tarkoit­taa, kun polkupyörä­tur­is­tit tule­vat maa­han autoil­la? Se tarkoit­taa sitä, että pyöräil­i­jät eivät ole pyöräilemässä matkaa A -> B, vaan käyt­tävät pyörää liikkuak­seen siinä ympäristössä, jon­ka ovat otta­neen tukiko­hdak­seen. Ja kun näitä paikko­ja ei ole keskite­tysti mis­sään, niin tuol­lainen poruk­ka lev­iää aika laa­jalle suomeen.

    Sve­ton yli pyöräil­lään, mut­ta pyöräil­i­jät menevät lähin­nä ostok­sille. Sve­tos­ta Ima­tralle osta­maan elin­tarvikkei­ta ja Ima­tral­ta Sve­toon osta­maan tupakkaa ja elin­tarvikkei­ta. Eri asi­at ovat halpo­ja Suomes­sa ja Venäjäl­lä. Sve­toon men­nään myös syömään ja juo­maan. Jos raja vetäisi autoil­la yhtä lujaa kun pyöril­lä, niin pyöräilemään jäisi vain rav­in­to­lareis­suille menijät.

    Ima­tra -> Savon­lin­na, Ima­tra -> Puumala ovat reitit, jois­sa pyöriä oikeasti näkee. Ei niitä ole Turun saaris­tossa paljon näkynyt. Taas perus­tan näke­myk­seni omi­in havain­toi­hin. Itse olen Turun saaris­tossa pyörinyt ain­oas­taan kau­ni­ina kesäpäiv­inä, ja lähin­nä ajel­lut ns. ren­gas­re­it­tiä. Voi olla että olen liiken­teessä väärään aikaan ja väärässä paikas­sa ja pyöräil­i­jät ovat piiloutuneet saaris­tossa jon­nekin muualle.

    Mis­sä kehit­täisit pyöräi­ly­tur­is­mia? Esim. Ham­i­naan menevä museotie. Palvelu alkupään info­taul­ulle: ajamme autosi Ham­i­naan valmi­ik­si, jot­ta te voitte pyöräil­lä. Mis­sä se euro luu­raa? No ei mis­sään. Sik­si sel­l­aista palvelua ei ole. Voisiko se olla? Tuskin, sil­lä omaa autoa ja tavaroi­ta ei anneta toisen käsi­in vier­aas­sa maassa. 

    Yksistään pyöräi­lyyn panos­t­a­mi­nen ei kan­na­ta suomes­sa yhtään mis­sään. Kuten ei esim. melomiseenkaan. Tai kelkkasa­farei­hin. Tai moot­toripyörävuokrauk­seen. Tai pur­jevene­vuokrauk­seen. Jokainen edel­lä mainit­tu on suomes­sa kan­nat­tam­a­ton­ta tai var­ta vas­ten kan­nat­ta­mat­tomak­si säänneltyä.. 

    Miten saisi esim. moot­toripyörän vuokrauk­sen kan­nat­ta­maan? Lakia voisi ehkä kiertää siten, että myisi pyörän vuokraa­jalle ja ostaisi sen takaisin vuokra ajan pää­tyt­tyä. Mei­dän pur­jevene on ollut vuokral­la Helsingis­sä ja voin tode­ta, että mil­lään ei saa vira­nomais­toimin­nan aiheut­tamia kulu­ja katet­tua ainakaan, jos oma­lle työlle las­kee palkkaa.

    Se pitää hyväksyä, että Suomes­sa on vähän tur­is­te­ja ja äärim­mäisyy­teen asti sään­nel­lyt, valvo­tut ja rajoite­tut markki­nat. Polkupyöräil­i­jöi­den tuo­mat lisäeu­rot ovat ter­ve­tullei­ta joka paikas­sa, mut­ta polkupyöräil­i­jöi­den on tul­ta­va muiden joukkoon. Ainakin Suo­ma­laiselle polkupyöräil­i­jälle on usein han­kalaa tul­la saman nuo­tion äärelle muiden kanssa, mut­ta pelkästään polkupyöräil­i­jöille suun­nat­tu­ja palvelui­ta ei ole eikä tule.

    Itse olen pyöräil­lyt mm. Gar­da­jär­ven ja Bal­a­tonin ran­noil­la. Help­poa ja vai­va­ton­ta. Ver­rataan Suomeen. Esim. vuo­den kylä: Par­takos­ki. Par­takos­ki voit­taa selkeästi. Ongel­ma on vain se, että Par­takoskelta seu­raavaan Par­takos­keen on pirun pitkä matka.

    Vastaa

61. Itse olen tehnyt muu­ta­man ker­ran kaupunkikier­roksia Tam­pereel­la tääl­lä vierailleille ja niistä on tykät­ty kovasti: kun ulkopaikkakun­ta­lainen ei oikein osaa kulkea tääl­lä tai tiedä mis­sä on hieno­ja reit­te­jä pelkästään sopi­vasti valit­tu käve­lyre­it­ti riit­tää, kun voi samal­la itse ker­toa mis­sä men­nään ja vas­tail­la kysymyk­si­in jos osaa — jotenkin koen että täm­möisessä paikallis­ten har­rastelijoiden avus­tamis­sa kier­roksis­sa voisi olla poten­ti­aalia täm­möisessä maas­sa, jos­sa tur­isti ei vält­tämät­tä oikein tiedä mis­tä pitäisi alkaa etsiä. 

    Matkail­i­jalle haaste­han on, että kaupun­ki ja luon­to elää jatku­vasti — talvel­la aurinkoisel­la kelil­lä on järkev­in­tä lähteä vaik­ka jär­ven jäälle, jos siis jäät kestävät — tai hiihtämään jos on latu­ja, las­ket­tele­maan mikäli rin­teet on kun­nos­sa, met­sään hillo­ja poim­i­maan jos ne ovat kyp­siä tai sien­estämään, jos on satoa — mis­tä tur­isti sen tietää? Tai kuin­ka moni osaa suo­raan men­nä vaik­ka Pyynikin näkö­tornille tilaa­maan munkke­ja tahi etsiy­tyä vaik­ka Rajaportin saunalle, Pis­palan har­julle, mus­ta­makkara-kioskille tai avan­toon, tai men­nä kat­so­maan pesä­pal­loa tai talvel­la jääkiekkoa — mon­et asioi­ta joi­ta ei etelästä tule­vat ole koskaan näh­neet eivätkä osaa etsiä. Lavatanssit, juhan­nuskokko, mato-ong­in­ta tai revon­tulet tai vaik­ka pilkkimi­nen tai ravus­tus ovat kiin­ni siitä sat­tuuko ole­maan juuri nyt mah­dol­lisu­us niiden näkemiseen ja kokemiseen. Voisi­pa joku olla tyy­tyväi­nen vaikka­pa hirvipei­jai­sista tai poroerot­telun näkemisestä. 

    Melkein kuka tahansa suo­ma­lainen pysty­isi neu­vo­maan ulko­maal­ta tule­vaa usei­den meille tut­tu­jen ja arkipäiväis­ten elämys­ten pari­in tai näyt­tää mitä omas­sa kaupungis­sa on juuri sil­lä het­kel­lä mah­dol­lista tehdä — moni paikalliselle melko itses­tään­selvä asia voi olla ulko­maan elävälle täysin vieras ja eksoot­ti­nen kokemus.

    Vastaa

62. Sylt­ty: Ei siinä ole mitään pes­simis­miä, kyl­lä ne teol­lisu­udessa osaa­vat laskea.

    Kun ulko­maiset toimin­not tuot­ta­vat parem­min, mitä ihmeen järkeä on investoi­da koti­maiseen toimintaan?

    Tuos­sa on käp­pyrä, jos­sa on ainakin osaseli­tys koti­mais­ten investoin­tien nihkeyteen:
    ‘snip’
    Jos muual­la saa parem­man tuo­ton, mik­si ei investoisi sinne muualle? 

    Eiväthän ne osaa laskea!
    Hyvä esimerk­ki on Turun telak­ka: eipä löy­tynyt suo­ma­laisia sijoit­ta­jia, kun Suomes­sa ei mikään kan­na­ta — mut­ta löy­tyipä sak­salainen yri­tys, joka osaa laskea ja telakalla menee hyvin.

    Ko. käyrä ker­too pikem­minkin suo­ma­lais­ten yri­tysjo­hta­jien ammat­ti­taidot­to­muud­es­ta. Onnek­si on joitakin poikkeuksia.

    Vastaa

63. “Seureessamme oli kak­si yhdys­val­ta­laista, jot­ka molem­mat ihmette­liv­ät miten olimme käytän­nössä ain­oat melo­jat vesil­lä ja miten hal­val­la saimme kajak­it käyt­töömme (45€ per naa­ma kaikil­la varusteil­la, tuon­ti ja nouto halu­a­maamme paikkaan). Ker­toi­vat, että yksinään mei­dän vetämämme reit­ti olisi Ital­ias­sa tai Sak­sas­sa todel­li­nen lyp­sylehmä ja toden­näköis­es­ti ruuhkak­si asti koko ajan täyn­nä. Kajak­it vuokran­nut yrit­täjä ker­toi, että täl­lä alueel­la näitä reit­te­jä pysty­isi piirtämään kym­meniä, vähän suurem­mal­la harpil­la jopa sato­ja. Ver­la on reilun puo­len­toista tun­nin ajo­matkan päässä Helsingistä. Junal­la pääsee Kou­volaan, jos­ta pääsee puo­lessa tun­nis­sa Verlaan. ”

    Tpt­ta. On edullista. Mutat kun poh­jan muo­dostasa koti­mainen kysyn­tä-. perushoita­jalle 45 euroa on jo iso raha. -(Perushoit­jatut­tuni har­ras­taa mel­on­taa. omlal kanootil­laan tosin ysyävät­tären­sä kanssa.)

    Vastaa

64. “Kuin­ka moni esimerkik­si tämän blo­gin luk­i­joista tietää, että Ver­lan van­ha pahvite­hdas on UNESCO:n suo­jeluko­hde ja museo?”

    Tavoite olisi käy­dä (läh­es?) jokaises­sa maail­man­per­in­tö kohteessa tämän elämän aikana. Aika paljon on tul­lut käy­tyä kat­so­mas­sakin. Mon­et kohteista ovat olleet sel­l­aisia, että pitää ihme­tel­lä syitä sille, mik­si ne ovat listal­la. Luon­toko­hteet ovat olleet keskimäärin kiin­nos­tavampia, mitä muut.

    Itse aloitin kolu­a­maan kohtei­ta siten, että kävin aina kat­so­mas­sa paikat, joi­ta sivusin edes jol­lain taval­la muu­ta­man sadan kilo­metrin etäisyy­del­lä. Aina on aikaa sen ver­ran, että pistäytyy. 

    Ensim­mäi­nen var­ta vas­ten maail­man­per­in­töko­htei­ta kat­so­maan tehty mat­ka kier­si lähiym­päristössä. Hie­man tun­tui nolol­ta, kun esim. Itä-Afrikan kaik­ki kohteet oli kolut­tu ja lähistöl­lä oli monia näkemät­tä. Reit­ti meni Petäjävesi, Merenkurkku, Luu­la­ja, Ruotsin lap­pi, Vega, Røros, Gayrange, Urnes stave, Bryggen, Rjukan ja Tanum. 11 kohdet­ta putkeen.

    Suomen ja Nor­jan kohteet on kaik­ki käy­ty. Ruot­sis­sa joutuu vielä tekemään yhden lenkin, samoin Tan­skas­sa. Balt­ian maat on käy­ty läpi. Venäjän viimeisim­mät kohteet ovat olleet kovasti mietinnässä. Sitä tuli hie­man kiire­hdit­tyä tuon Venäjän kanssa, kun ei tiedä, mihin se kehit­tyy. Osa Venäjän kohteista on help­po­ja päiväko­htei­ta, osa taas vaatii aika paljon pään raapimista. Viimei­sistä Venäjän kohteista etenkin Putoranan laaki­olle men­e­m­i­nen vaikut­taa han­kalal­ta johtuen mm. alueen ydi­no­hjus­varustelus­ta ja järkevästi saavutet­tavis­sa ole­vien kaupunkien sulkemis­es­ta ulkomaalaisille. 

    Eniten kiehtoisi täl­lä het­kel­lä men­nä kat­so­maan, kuin­ka jäävuoret vyöryvät mereen Grön­lan­til­la, mut­ta sekin on han­kalasti jär­jestet­tävis­sä tässä vaiheessa.

    Vastaa

65. Markku af Heurlin: Tpt­ta. On edullista. Mutat kun poh­jan muo­dostasa koti­mainen kysyn­tä-. perushoita­jalle 45 euroa on jo iso raha. -

    Tam­pereen seudul­la saa kajakkiyk­siköitä 20€ päivä jos noutaa ja palaut­taa itse. Tukhol­mas­sa oli muis­taak­seni kalli­im­paa (Tukhol­ma saaris­toi­neen on upea melontakohde).

    Olen käyn­ty Ver­las­sa ja mel­onut siel­lä suun­nal­la Kymi­joel­la, mel­onut myös Ham­i­nan lähel­lä, Kar­jalas­sa, Savos­sa, Lapis­sa ja Nau­vos­sa. Nau­von sata­mas­ta saa vuokrat­tua kajakke­ja. Hämeessäkin olen mel­onut useil­la joil­la. Tar­jon­taa siis on, kysyn­tää ei vain ole. 

    Olen myös pyöräil­lyt saaris­ton ren­gas­re­itin ja kymmenet muut reitit Suomes­sa, sekä suun­nilleen kaikissa län­si-Euroopan maissa.

    Toki Suomes­sa on kaikkea kivaa, mut­ta point­ti­ni oli se että pelkästään Ruot­sis­sa sitä samaa on pyöräilijä/melojalle 5–10x enem­män ja parem­min. Mälaren-Tukhol­man saaris­to on aivan upeaa seu­tua his­to­ri­an ja palvelu­jen puoles­ta. On siel­läkin unesco-kohtei­ta ja van­ho­ja ja vielä van­hempia tehtai­ta. Lisäk­si siel­lä ollaan tur­is­min ja pyöräi­lyn kehi­tyk­sessä 10–20 vuot­ta Suomea edellä.

    Suomen ongel­ma on se ettei tänne pääse Sak­sas­ta autol­la, ja euroopan lennot Suomeen ovat suh­teet­toman kalliita. 

    Mitä olen vuosia seu­ran­nut ja kiroil­lut hal­li­tus­ta, niin siel­lä on lisäk­si onnis­tut­tu tekemään kym­menit­täin katas­tro­faal­isia päätök­siä Suomen talouden kannal­ta. Tai vain jätet­ty tekemättä. 

    Ilmeis­es­ti nyt pikkuhil­jaa tääl­läkin sal­li­taan esim. Seg­wayt, joil­la tur­is­tit ovat ajelleet Virossa ja Tukhol­mas­sa jo vuosikau­sia. Rav­in­toloiden alko­holin alv% pitäisi laskea rav­in­to­laruoan tasolle. Pien­pan­i­moille ja ‑tis­laamoille tulisi sal­lia paikalli­nen ulos­myyn­tioikeus. Jne jne. 

    Kesä-heinäku­us­sa tehtävän työn voisi määritel­lä sel­l­aisek­si ettei se vaiku­ta työt­tömyysko­r­vauk­si­in tai opin­to­tu­keen. Ehkä olisi parem­min varaa pitää rav­in­toloi­ta yms. tur­is­tiko­htei­ta auki tilapäisel­lä työvoimalla.

    Vastaa

66. Tässä on har­rastet­tu sen ver­ran paljon itseru­oskin­taa, että lie­nee syytä kat­soa sääti­las­to­ja Wikipedi­as­ta: Vuorokau­den keskilämöti­lat Tukhol­ma / Helsinki

    maalis 1,5/ — 1,9
    huhti 7,0 / 4,1
    syys 13,6 / 6,9
    loka 7,6 / 5,6

    vuosi 8,0 / 5,3

    Tukhol­masa kevät alkaa noin kuukaut­ta aiem­min kuin Hesas­sa ja kesä päät­tyy kuukaut­ta myöhem­min. Samaa tote­si Hel­ja Wuoli­jo­ki muis­telmis­saan ver­rates­saan syn­tymäkaupinkisa Val­gan ja Helsin­gin ilmastoa.

    Tämä ei voi olla vaikut­ta­mat­ta matkailun houkut­tavu­u­teen. “Maanti­eteelle ette mah­da mitään, ette emmekä me.” (Stal­in)

    Vastaa

67. Kehi­tys­tä:

    Ruot­si + 8 %
    Tan­s­ka + 7 %
    Nor­ja + 6,6 %
    Suo­mi — 2,8 %

    http://hs13.snstatic.fi/webkuva/taysi/300/1438311294515?ts=245

    Vastaa

68. Suomes­sa pitää melkein itse tiska­ta asti­at rav­in­to­las­sa käyn­nin päät­teek­si. Asi­akkaille vit­tuil­laan ja pienikin pyyn­tö on kuin mitä suurin loukkaus arvoisalle asi­akas­palveli­jalle aka ammattiloukkaantujalle.

    Ihan turha kuvitel­la, että tässä maas­sa tur­is­mi kukostaisi.

    Vastaa

69. Esson baari ker­toi, että Ima­tra iski 13 kohteeseen, esaimaa ker­too, että noin kymme­nen jäi kiin­ni täl­läk­er­taa maail­man suurim­mas­ta ja kamal­im­mas­ta rikok­ses­ta eli vieraanvaraisuudesta. 

    http://www.esaimaa.fi/Online/2015/08/24/Majatalon%20is%C3%A4nt%C3%A4%20tuli%20Chicagosta%20Imatralle/2015519458172/4

    Tässäkin sel­l­ainen hyvin tyyp­illi­nen tari­na. Jenkkipoi­ka tulee suomeen tekemään etätöitä ja yrit­tää saa­da vierai­ta tupaan. Eikun lentolip­pu kouraan ja pas­si­tus koti­in. Mamut saa aina paskaa käteen

    Vastaa

70. Esimerkik­si Kale­vala Vil­lage Kaisaniemeen, mitä T. Nurmio päiväle­hdessä (HS) tänään ehdot­ti ei ideana vaiku­ta lainkaan has­sum­mal­ta. Monia muitakin eri­laisia, elinkelpoisik­si luokiteltavia ideoita tarvit­taisi­in maa­hamme vain paljon paljon enemmän. 

    Tuol­laiset asi­at, ja niihin liitet­tävät palve­lut pitää miet­tiä ja kehit­tää hyvin toimiviksi eri­tyis­es­ti asi­akkaan, eli tur­istin kannal­ta. Valitet­tavasti Suomes­sa ei aina ymmär­retä näkökul­maa asi­akkaan kannal­ta, mikä on pitkän päälle koko alan eline­hto. Hyvin toimi­vat käytän­nöt pitää oppia vaik­ka sit­ten muil­ta, jos ei niitä itse alun­perin osaa.

    Vastaa

71. Koti­maan matkailu tulisi mah­dol­lisek­si sil­lä, että b&b ym. toimin­nan säätelystä luovut­taisi­in. Nyt niitä ei sal­li­ta ja viimeisin keino kieltää matkailu on raken­nuk­sen kaavamerkintä.

    Veikkaisin, että 99% suo­ma­lai­sista b&b paikoista menisi kiin­ni, jos niistä valitet­taisi­in, sil­lä kaa­va ei sal­li majoitustoimintaa. 

    Vaik­ka kaik­ki luvat olisi kun­nos­sa, niin vielä löy­tyi vira­nomainen, jota voi hyö­dyn­tää kieltämisessä. Ihmette­len, jos Itä-Suomen rat­sioiden takana ei ole jonkin hotel­li alan toim­i­ja, sil­lä paikko­ja sul­je­taan järjestelmällisesti. 

    Byrokra­t­ian purkutalkoil­la voisi saa­da aikaan matkalua, mut­ta taitaa olla suurem­mat voimat vastustamassa.

    Vastaa