Ulm- Riedlingen

Ulm - Riedlingen

Aamul­la kiertelin Ulmia fil­lar­il­la. Olin ottanut hotelli­ni aivan väärästä paikas­ta. Van­ha kaupun­ki oli tosi hieno!

Olin tul­lut Ulmi­in, kos­ka täältä läh­tee kohti Baselia pääpyöräre­it­ti. Piti kokea, mitä se tarkoittaa.

P1000652
Vauhti­hir­mu Ulmin torilla

Reit­ti lähti seu­raa­maan pien­tä paikallista jokea, jon­ka nimeä yritin etsiä, kunnes totesin, että sehän on siis Tona­va. Me kaik­ki olemme syn­tyessämme pieniä ja kas­vamme sit­ten suurik­si. Myös joet.

Maas­to oli aluk­si avoin­ta, mikä sai navakan vas­tatu­ulen tun­tu­maan tosi ikävältä. Aika paljon kar­tan lukemista ja nav­igoin­tia reit­il­lä pysymiseen liit­tyy. Ilman nav­i­gaat­tori­in imuroitua pyöräre­it­tikart­taa tästä ei tulisi mitään.

Sveit­sis­sä on kaik­ki toisin. Siel­lä viitat ovat isokokoisia ja ne ovat 30 cm:n korkeudel­la maas­ta; siis sil­lä tasol­la, jol­la pyöräil­i­jän kat­sekin on. Ne huo­maa aina. Vain kir­joi­tus­pöy­dän takana voidaan kek­siä lait­taa viitat pien­inä 1,7 metrinkorkeudelle.

Aika paljon fil­lare­i­ta kier­rätet­ti­in tekemäl­lä reit­ti­in ylimääräisiä mutkia. Kilo­me­tre­jä tuli 30 % – 50 % lisää. Pyöräteitä ajami­nen on muutekin hidas­ta. Matkan­teko sujui paljon las­ket­tua hitaam­min. Vas­tatu­uli ei ollut tähän aivan osaton.

Reit­ti kier­rätet­ti­in mon­en kau­ni­in kylän tai kaupun­gin kaut­ta. Tästä ajan­hukas­ta tur­isti on kiitollinen.

P1000654
Alku­matkas­ta reit­ti oli tasaista, mut­ta välil­lä sen­tään kivut­ti­in kat­so­maan Tonavaa vähän korkeammaltakin.

Vas­taan tuli solke­naan retkipyöräil­i­jöitä. Kaikil­la sat­u­lalaukut, kenel­läkään ei rep­pua. Voiko miljoona kär­pästä olla väärässä? Min­ua yllät­ti pyöräil­i­jöi­den ikä­jakau­ma. Medi­aani jos­sain 50 + ja paljon tuli vas­taan noin kymme­nen hen­gen eläkeläis­porukoi­ta. Jok­seenkin kaik­ki oli­vat liik­keel­lä päin­vas­taiseen suun­taan: alamä­keen ja myötä­tu­uleen. Monel­la oli sähköfillarit.

P1000659
Yleistyvä kat­to­ma­te­ri­aali

Söin lounaak­si pas­taa rav­in­to­las­sa, jon­ka ohi reit­ti oli ohjat­tu. Seiniä vas­ten nojaili paljon fil­lare­i­ta. Täl­lä reit­il­lä on myös kau­pal­lista merkitystä.

Iltaa kohden tuuli tyyn­tyi. Tuli harha-ais­timus, että ajan pitkää loivaa alamäkeä. Se oli tietysti mah­do­ton­ta, kos­ka reit­ti seurasi Tonavaa ylöspäin. Vesip­is­arat ovat kalte­vu­u­den parhai­ta asiantuntijoita.

Yök­si päädyin Riedlin­geni­in. Tein järkyt­tävän suun­nis­tusvirheen. Olin päät­tänyt, että en aja koko matkaa nenä kiin­ni nav­i­gaat­toris­sa, vaan seu­raan viit­to­ja. Var­maan jos­sain vauhdikkaas­sa alamäessä oli viit­ta vasem­malle, mut­ta en huo­man­nut. Asi­aa hait­tasi se, että vääräl­lä reit­il­läkin oli pyöräre­itin opas­timia, mut­ta ne koski­vat jotain toista reit­tiä. Lop­ul­ta huo­masin, että aurinko pais­taa aivan väärästä suunnasta.

Poljin takaisin maantien­viertä. Voi että oli meno nopeam­paa kuin pyöräteillä.

Huone mak­soi rav­in­tolan yläk­er­ras­sa aami­aisi­neen 40 euroa, eikä siinä ollut minus­ta mitään vikaa. Lat­t­ian nar­i­nas­takin kär­si ala­puolel­la asu­va, en minä. Miten ne saa­vat Sak­sas­sa pienet hotel­lit kan­nat­ta­maan ja vielä noin hal­val­la, kun Suomes­sa pitää olla vähin­tään 200 huonet­ta ja silti hin­ta heiluu satasen paikkeilla?

Illal­lisel­la kuulin, kun hotellin emän­tä keskustelu naa­puripöy­dän miehen kanssa ja sanoi, että pyörä­tur­is­tit ovat tämän paikan elinehto.

Illal­la kävin kiertämässä Riedlen­genin van­haa kaupunkia. Se oli todel­la hieno. Täl­laisi­ako oli­vat sak­salaiset kaupun­git, ennen kuin ne tuhot­ti­in toises­sa maail­man­so­das­sa kostopom­mi­tuk­sis­sa, kun sota oli jo ratken­nut? Jän­nää, että sodat voit­taa aina se osa­puoli, joka ei ole tehnyt yhtään sotarikosta.’

P1000668
Riedlin­genin van­haa kaupunkia

 

P1000676
Riedlin­genin van­haa kaupunkia (2)

 

P1000683
Riedlin­genin van­haa kaupunkia (3)

Kilo­me­tre­jä tuli harharetkien jäl­keen 85.

11 vastausta artikkeliin “Ulm- Riedlingen”

  1. Mikähän siinä on, että sähköpyörät eivät yleisty meil­lä ollenkaan samaan tahti­in kuin muual­la. Onko vika ain­oas­taan korvien välis­sä vai liit­tyykö suo­ma­laisi­in olo­suhteisi­in jotakin, joka estää sähköpyörien käyttämisen?

  2. Sveit­sis­sä on kaik­ki toisin. Siel­lä viitat ovat isokokoisia ja ne ovat 30 cm:n korkeudel­la maas­ta; siis sil­lä tasol­la, jol­la pyöräil­i­jän kat­sekin on. Ne huo­maa aina. Vain kir­joi­tus­pöy­dän takana voidaan kek­siä lait­taa viitat pien­inä 1,7 metrinkorkeudelle.

    Sveit­si on kyl­lä hieno maa — vaikutel­mani oli, että siel­lä käytän­nön­läheisyys voit­taa aina teorian.

    Itsel­leni jäivät Sveiti­sistä mieleen hyvin käve­lyre­itit, jois­sa mat­ka-aika oli ilmoitet­tu yleen­sä tun­teina — jos käve­lyn ajat­telee aikana eikä matkana ei se tun­nu niin pahal­ta — jos voit istua autossakin 3–4 tun­tia, mik­sei sit­ten patikoiden hienois­sa maisemissa.

    Min­ua yllät­ti pyöräil­i­jöi­den ikä­jakau­ma. Medi­aani jos­sain 50 + ja paljon tuli vas­taan noin kymme­nen hen­gen eläkeläisporukoita.

    Ainakin itsel­lä on fiilis että pyöräi­lyn suo­sio nuorten aikuis­ten kesku­udessa on kasvus­sa, mut­ta voi olla että aikaa pidem­pi­en pyöräi­ly­haavei­den toteut­tamiseen on vas­ta van­hempana. Eräskin tut­tu kävi työ­matkallaan Kali­for­ni­as­sa heti vuokraa­mas­sa polkupyörän ja huitaisi jon­nekin vuoris­toon sem­moi­sen vähän tois­tasa­taa kil­saa pitkän pyörälenkin. Siel­lä ilmeis­es­ti bus­seis­sakin on mah­dol­lisu­us ripus­taa pyöriä lin­ja-auton etu­osaan kiin­ni, kuu­losti aika hauskalta ide­al­ta — Googleen haku­sana “amer­i­can bus bicy­cle” niin saa kuvan.

  3. Mikähän siinä euroop­palais­ten pyöräil­i­jöi­den ikä­jakau­mas­sa oikein on? Kiin­nitin itsekin samaan asi­aan huomio­ta tuos­sa taan­noin euroopas­sa. Tun­tuu, että kaik­ki matkail­e­vat hotel­lista tai B&B:stä toiseen ja silti sitä tarak­ka- ja etu­laukkua riit­tää ja yhdel­läkin kaver­il­la näin peräti kak­si paria sivu­laukku­ja, jot­ka oli vain heit­et­ty päällekkäin…

    Ja kiin­nos­tavaa on myös se, että (paikallista) nuorisoa ei paljoakaan näy pyörän selässä. Voisiko tähän vaikut­taa se, että siel­lä suun­nal­la ei ole luval­lista telt­tail­la muu­ta kuin mak­se­tu­il­la alueilla.

    1. Kan­nat­taa ottaa selvää koulu­jen ja yliopis­to­jen loma-ajoista ennen kuin tekee retkeil­i­jöistä tilas­tol­lisia päätelmiä. Sak­sas­sa ainakaan aikuis­tenb loma-aika ei ole vielä alka­nut, mikä selit­tää eläkeläis­ten yliedustuksen.

  4. “Sveit­sis­sä on kaik­ki toisin. Siel­lä viitat ovat isokokoisia ja ne ovat 30 cm:n korkeudel­la maas­ta; siis sil­lä tasol­la, jol­la pyöräil­i­jän kat­sekin on. Ne huo­maa aina. Vain kir­joi­tus­pöy­dän takana voidaan kek­siä lait­taa viitat pien­inä 1,7 metrinkorkeudelle.”

    Suomen pyörätei­den kesä- (heinikot ym.) ja talvikun­nos­s­api­don (lumiki­nok­set) tason tietäen 30 cm korkeudel­la ole­va opas­tus olisi var­masti vähin­tääkin mie­lenki­in­toinen. Toisek­seen kir­joi­tus­pöy­dän takana tiede­tään myös se, että lähtöko­htais­es­ti kaik­ki alle 3 m korkeudel­la ole­vat viitat riko­taan, töhritään tai vähin­tään kään­netään väärään suun­taan. Ei meille pyöräil­i­jöillekään tee pahaa nos­taa kat­set­ta het­kek­si liit­tymien kohdal­la tai jopa hidas­taa vähän. Edel­lytetään­hän tätä autoil­i­joil­takin liitymis­sä (mm. liiken­neval­ot), vaik­ka nor­maal­isti katse onkin alhaal­la kän­nykän näytöllä. 😉

    “Vas­taan tuli solke­naan retkipyöräil­i­jöitä. Kaikil­la sat­u­lalaukut, kenel­läkään ei rep­pua. Voiko miljoona kär­pästä olla väärässä? Min­ua yllät­ti pyöräil­i­jöi­den ikä­jakau­ma. Medi­aani jos­sain 50 + ja paljon tuli vas­taan noin kymme­nen hen­gen eläkeläis­porukoi­ta. Jok­seenkin kaik­ki oli­vat liik­keel­lä päin­vas­taiseen suun­taan: alamä­keen ja myötä­tu­uleen. Monel­la oli sähköfillarit.”

    Tuo päin­vas­taiseen suun­taan ajami­nen on havain­to­jeni mukaan yleinen tapa vas­taan­tuli­joil­la. Samaan suun­taan ajavia tun­tuu ole­van aina paljon vähemmän 🙂

    PS: Kiitos mie­lenki­in­tois­es­ta matk­ablo­gista, mukavaa vai­htelua tiukoille asi­atek­steille (toiv­ot­tavasti myös kir­joit­ta­jalle). Ja tsemp­piä polkemiseen!

    1. Olen tietoinen, että jos liiken­net­tä on molem­pi­in suun­ti­in yhtä paljon, lähin­nä näkee vas­taan­tuli­joi­ta. Mut­ta kun pysähdyin paikalle, sil­loinkin tuli vain vastaantulijoita.

  5. Illal­la kävin kiertämässä Riedlen­genin van­haa kaupunkia. Se oli todel­la hieno. Täl­laisi­ako oli­vat sak­salaiset kaupun­git, ennen kuin ne tuhottiin 

    Tuol­laisia kyliä on koko Reinin laak­so täyn­nä Hei­del­ber­gistä Baseli­in. Joskus tuol­la ajelin toinen tois­taan hienom­mas­ta kylästä toiseen. Talo­jen seinil­lä oli vuosiluku­ja 1400–1600 luvuil­ta. His­to­ri­aa tun­tui ole­van joka mutkan takana. Kylien välis­sä oli viiniköyn­nök­siä, kir­sikka­pui­ta, lin­no­ja ja luostare­i­ta. Erit­täin hienoa seutua.

  6. Koblenzista Moselia ylävir­taan on myös kau­nista pyöräil­y­seu­tua, varsinkin valkovi­inin ystäville.…Hieman ehkä rauhal­lisem­paa kuin Reinin var­si, jos­sa on molem­min puolin jokea vilka­s­ta juna,- ja autoli­iken­net­tä jok­ili­iken­teen lisäksi.
    Toinen kohteeni on ollut Syltin dyynisaari. Sinne pääsee mukavasti esim. Finnli­nesin laivoil­la Trave­muen­deen ja sieltä sit­ten luo­teeseen, välil­lä junal­la. Samal­la tuli tutus­tut­tua Ham­puri­in ja Kieliin.

  7. Bai­jeri, toisin kuin Pohjois-sak­san teol­lisu­uskaupun­git, säästyi suurelta osin “kostopom­mi­tuk­sil­ta”, vaik­ka Bai­jerista saatu kan­na­tus oli merkit­tävää ja Hit­lerin val­taan­nousun kannal­ta hyväk­si avuksi.

  8. Ris­to Pel­to­la:
    Bai­jeri, toisin kuin Pohjois-sak­san teol­lisu­uskaupun­git, säästyi suurelta osin “kostopom­mi­tuk­sil­ta”, vaik­ka Bai­jerista saatu kan­na­tus oli merkit­tävää ja Hit­lerin val­taan­nousun kannal­ta hyväk­si avuksi.

    Eivat ne sik­si saatyneet. Ei vain ollut pom­mitet­tavaa; Amerikkalaist hoiti­vat teol­lisu­uskeskusten pom­mi­tuk­sia. Kat­soi­va mis­sa on kohteira oli. Britit pom­mit­ti­vat ne alueet mis­sa ei teol­lisi­iu­ut­ta ollut.

    Semm­noista.

    t. \mzikko9

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.