Miten vastaamme Aasian haasteeseen?

Alus­tus­puheen­vuoroni kul­taran­takeskustelu­jen Län­si­maat ja demokra­t­ian tila ‑työryh­mässä 

Län­si­maisen lib­er­aalin demokra­t­ian piti olla niin ylivoimainen, että kaik­ki maat lop­ul­ta pää­tyvät siihen. Viimeaikoina on näyt­tänyt toiselta, kun Aasian maat, Kiina etunenässä, ovat kehit­tyneet olen­nais­es­ti Euroop­paa rivakammin.

Kiina ei ole voit­tanut vielä. Maa kopio teknolo­giaa ja siirtää asukkai­ta maal­ta kaupunkei­hin. Jos­sain vai­heessa Kiinankin pitäisi siir­tyä kopi­oi­jas­ta kehit­täjäk­si. Sil­loin vapaan tiedonväl­i­tyk­sen puut­teet voivat tul­la ongelmaksi.

Vaik­ka Kiinal­la on ihail­ta­va kysy saa­da nopeasti aikaan päätök­siä, joi­ta meil­lä jahkail­laan vuosia, Kiinas­sakaan ei kaik­ki toi­mi. Kiina panos­taa suurehko­ja sum­mia ympäristön­suo­jelu­un, mut­ta huonon hallinnon takia tehot­tomasti. Maan kaupun­git ovat saas­tu­misen takia surke­as­sa kun­nos­sa, mikä on hirveä virhe. Suuri virhe on ollut antaa kaupunkili­iken­teen ruuhkau­tua, vaik­ka maan ihaile­mas­ta Sin­ga­pores­ta olisi voin­ut kopi­oi­da mallin päästää katu­verkkoon vain niin paljon auto­ja kuin sinne mah­tuu. Dik­ta­toris­es­ti johde­tut maat ovat usein pop­ulis­tis­ten painei­den vankeja.

Jotkut pankit halu­aisi­vat siir­tyä Sin­ga­pores­ta Shang­hai­hin, mut­ta eivät voi, kos­ka eivät voi toimia ympäristössä, jos­sa viesti markki­na­op­er­aa­tios­ta tulee per­ille seu­raa­vana päivänä, jos silloinkaan.

Joka tapauk­ses­sa Aasian haaste on todel­li­nen, ja siihen on vas­tat­ta­va ­­– ei muut­tumal­la aasialaisik­si, kuten Unkaris­sa on vähän ajatel­tu, vaan kor­jaa­mal­la heikkouksiamme.

Vetokra­tia

Fran­cis Fukuya­ma, joka ehti jo kir­jas­saan His­to­ri­an lop­pu julk­istaa län­si­maisen lib­er­aalin demokra­t­ian voit­ta­jak­si, on sit­tem­min kehit­tänyt län­si­maid­en pysähtyneisyyt­tä selit­tävän käsit­teen vetokra­tia kuvaa­maan tilan­net­ta, jos­sa yhteiskun­nas­sa liian monel­la tahol­la on tosi­asialli­nen veto-oikeus.

Ter­mi vetokra­tia kuvaa hyvin, mitä tapah­tui hal­li­tustyösken­telyssä tuhoisin seu­rauksin viime vaa­likaudel­la, mut­ta kuvaa se myös koko suo­ma­laisen yhteiskun­nan tilannetta.

Kun hyv­in­voin­ti­val­tio­ta raken­net­ti­in ja laa­jen­net­ti­in, tun­tui oikeal­ta taa­ta kaikille osa­puo­lille jonkin siivu olo­jen parane­mis­es­ta. Kuin lisää jaet­tavaa ei ole, kon­sen­suk­sel­la ei pystytä päät­tämään enää oikein mistään.

Ongel­maan liit­tyy palkka­jakau­man polar­isoi­tu­mi­nen ja keskilu­okan ase­man heikken­e­m­i­nen. Palkka­jakau­man keskeltä katosi vuosi­na 1995 – 2008 noin 300 000 työ­paikkaa, jot­ka ovat kor­vau­tuneet toisaal­ta korkea­palkkaisil­la ja toisaal­ta mata­la­palkkaisil­la töil­lä. Muu­tos on yleis­maail­malli­nen. Se iskee eri­tyis­es­ti sosialidemokraat­tien kan­nat­ta­jakun­taan kaikkial­la län­tisessä Euroopas­sa. Nyt niiden sekä kan­na­tus­ta että toim­intakykyä naker­ta­vat pop­ulis­tiset puolueet, joi­hin ase­mansa pet­tynyt duu­nar­i­taus­tainen keskilu­ok­ka tukeutuu.

Uuden­lainen eri­ar­voisu­us työ­markki­noil­la vaikeut­taa kon­sen­suk­seen perus­tu­vaa päätök­sen­tekoa, kos­ka ase­maansa menet­tävät ryh­mät ymmär­ret­tävästi eivät ole eri­tyisen kon­sen­sushenkisiä. Päätök­siä on kuitenkin tehtävä.

Teesi 1. On palat­ta­va kon­sen­suk­ses­ta enemmistöpäätöksiin 

Uuden­lainen eri­ar­voisu­us työ­markki­noil­la haas­taa myös tapamme tavoitel­la tasa-arvoista yhteiskun­taa. Se tuot­taa nyt rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. On järkeväm­pää hyväksyä palkkaero­jen kasvu ja tukea pieni­palkkaisia mata­la­palkkat­uen tai pienen perus­tu­lon kaut­ta kuin antaa rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den nousta.

Teesi 2. Pieni­palkkaisten ase­maa on parannettava

Kus­tan­nuste­hokkaan hyv­in­voin­tipoli­ti­ikan tavoit­telus­sa voi muutekin vähän vilkuil­la Sin­ga­poren suun­taan. Tiedän, ettei Sin­ga­porea voi pitää demokra­tiana, mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö hei­dän sosi­aalipoli­it­tisia inno­vaa­tioitaan voisi silti kopi­oi­da. Koko Sin­ga­poren mallia ei voi kopi­oi­da, kos­ka maan men­estys perus­tuu siihen, että se on keskel­lä köy­hiä mai­ta, joiden lain­säädän­tö on niin kehit­tymätön­tä, etteivät kan­sain­väliset yri­tyk­set uskalla pan­na toim­into­jaan niihin. Me emme voi puris­taa veroast­et­tamme yhtä alas, kos­ka meil­lä ei ole ter­vey­den­huol­los­sa käytet­tävis­sä hal­paa male­sialaista työvoimaa.

Juris­te­ria

Val­ti­oti­eteil­i­jän silmin päätök­si­imme on täl­lä vuo­sisadal­la alka­nut yhä enem­män vaikut­taa juris­te­ria, lain­opilli­nen saivartelu. Ilmaisu var­maankin loukkaa joitakui­ta, mut­ta sanon sen silti.

Ennen yhteiskun­nal­li­sis­sa ratkaisu­is­sa pohdit­ti­in lähin­nä niiden toimivu­ut­ta ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta, nyt sitä, mikä menisi läpi perus­tus­laki­valiokun­nas­ta. Tämä on ikävää.

Juris­ter­ian merk­i­tys on kas­vanut kaikkial­la, myös yri­tys­ten väli­sis­sä suhteis­sa. Tämä on osa sitä toimin­nan kankeut­ta, jota aasialaiset eivät halua meiltä kopi­oi­da. Olemme kauhis­telleet amerikkalaista juris­tiy­hteiskun­taa ja sen tehot­to­muut­ta, mut­ta olemme luisumas­sa pitkin kalte­vaa pin­taa samaan tilanteeseen. Tämä tapah­tuu pienin, sinän­sä ymmär­ret­tävin päätök­sen, mut­ta lop­putu­los on huono. Kehi­tys on pysäytettävä.

Teesi 3. Kehi­tys kohti amerikkalaistyyp­pistä juris­tiy­hteiskun­taa on pysäytettävä.

Puu­tun lisäk­si juris­ter­ian kah­teen han­kalaan ilmiöön.

Jok­seenkin jokaiseen muu­tok­seen liit­tyy hyvien puolien ohel­la myös huono­ja. Se hyvä, joka muu­tok­ses­sa menetetään, on huo­mat­tavasti vahvem­min suo­jat­tu kuin se hyvä, joka muu­tok­sel­la tavoitel­laan. Olemme vuoron perään voit­taval­la ja häviäväl­lä puolel­la. Pitkässä juok­sus­sa olemme kaik­ki häviäjiä, kos­ka niin paljon tavoitel­tua hyvää jää saa­mat­ta, jos pieni uhanalainen hyvä syr­jäyt­tää suurem­man tavoitel­lun hyvän.

Kaavoituskysymyk­sis­sä pitäisi luo­da menet­te­ly, jos­sa se, joka muu­tok­ses­ta hyö­tyy, kor­vaisi kohtu­ulliset mene­tyk­set niille, jot­ka muu­tok­ses­ta kärsivät.

Teesi 4. Uhat­tuna ole­vaa hyvää ja voitet­tavis­sa ole­vaa hyvää on mitat­ta­va samal­la vaa’alla

Olen erään suo­ma­laisen clean­tech ‑yri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa. Voitimme urakan Ruot­sis­sa, mut­ta kil­pail­i­ja valit­ti markki­natuomiois­tu­imeen. Markki­natuomiois­tu­imen on annet­ta­va päätök­sen­sä kuukau­den sisäl­lä. Mik­si näin ei voisi olla myös Suomes­sa? Val­i­tuk­sista aiheutu­va hait­ta pienenisi huo­mat­tavasti, jos ratkaisut tuli­si­vat nopeasti. Oikeustur­van kannal­ta tämä on parem­pi tie kuin val­i­tu­soikeu­den karsiminen.

Teesi 5. Tuomiois­tu­in­ten työ­ta­vat on mod­ernisoita­va ja ratkaisu­jen tulee yksinker­tai­sis­sa tapauk­ses­sa tul­la nopeasti. 

 

EU:n päätök­sen­tekokyky

Paul Krug­man on pitänyt euroop­palaisia talous­poli­itikko­ja type­r­yksinä, jot­ka ovat aja­neet maanosan lamaan. Tähän on vas­tat­tu, ettei Krug­man tunne euroop­palaisen päätök­sen­teko­jär­jestelmän rajoituk­sia. Niin­pä niin. Päätök­sen­teko­jär­jestelmän puut­teet tule­vat kalli­ik­si koko maanos­alle ja juuri nyt erit­täin kalli­ik­si Suomelle. Vuo­den 2008 jäl­keen Suo­mi on menet­tänyt varovais­es­tikin arvioiden yli sata mil­jar­dia euroa menetet­tynä kansan­tu­lona. Kiis­tel­lä voidaan siitä, mikä osa tästä on kotiku­toista ja mikä seu­raus­ta EU:n huonos­ta päätök­sen­tekokyvys­tä, mut­ta Krug­manin osoit­ta­ma ongel­ma on joka tapauk­ses­sa mak­sanut kym­meniä mil­jarde­ja. Tämän rin­nal­la Kreikalle annetut tuet ovat ropoja.

Juck­erin sano­ja pahoin­pidellen: Tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mut­ta emme tiedä, miten saisimme sen läpi Sak­san perustuslakituomioistuimesta.

Teesi 6. EU:n talous­poli­ti­ikkaa koske­va ylikansalli­nen päätök­sen­teko on saata­va toimimaan.

 

Kaupun­git

Kan­sain­välisessä lehdis­tössä tois­tuu väite, että val­tiot ovat menet­tämässä val­taansa toisaal­ta ylikansal­lisille elimille ja toisaal­ta kaupungeille. Min­ul­la on Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­jana huo­mat­tavasti enem­män val­taa kuin oli kansane­dus­ta­jana. Kaupungis­tu­mi­nen on aikamme suuri pro­jek­ti. Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen vas­taa läh­es puoles­ta Suomes­sa tehtävistä investoin­neista. Kaupunkien kun­ta­jako ja kaupunkikun­tien hallintorak­en­teet eivät ole siinä kun­nos­sa, että kehi­tys­tä kyet­täisi­in ohjaa­maan optimaalisestii.

Teesi 7. Kaupungis­tu­misen hallinta on otet­ta­va poli­ti­ikan keskiöön

 

42 vastausta artikkeliin “Miten vastaamme Aasian haasteeseen?”

  1. “Kiina etunenässä, ovat kehit­tyneet olennaisesti.…Kiina panos­taa suurehko­ja sum­mia ympäristön­suo­jelu­un, mut­ta huonon hallinnon takia tehottomasti.”

    Kiina kehit­tyy kyl­lä nopeasti, mut­ta Kiinalais­ten tapa ajatel­la ei pysy mukana. Tavalli­nen kanssa kiinas­sa hyvät­syy saas­teet kos­ka se on merk­ki tuotet­tavu­ud­es­ta ja tehtäi­den toimin­nas­ta. Saas­teet vas­taa­vat työ­paikkoi­hin sekä talouskasvua. Hallinto koos­t­uu ihmi­sistä jot­ka ajat­tel­e­vat täl­lä taval­la. Ainakin täl­lä hetkellä.

  2. Yksi keskeinen syy juris­ter­ian nousu­un on EU eu-oikeuksi­neen. Eli kovin vaikea purkaa, jos ei EU:ta pureta.

  3. Ei has­sum­mat teesit! Aasian haas­teeseen on tosi­aan vastattava.

    Kau­pankäyn­nin pitäisi olla aina sel­l­aista, että siitä hyö­tyy kumpikin osa­puoli, niin lyhyel­lä kuin pitkäl­lä aikavälil­lä. Surkeas­ta laadus­ta ja/tai turhas­ta tavaras­ta ei pidä kuitenkaan maksaa.

  4. Suo­mi hyö­tyi Sin­ga­poren tapaan elin­ta­sokuilus­ta itära­jal­la. Rajan toiselta puolelta tuli hal­paa työvoimaa ja raa­ka-ainet­ta ja vas­taavasti idän keskilu­ok­ka sai laadukkai­ta elin­tarvikei­ta täältä. Se put­ki on nyt men­nyt kiinni. 

    Sin­ga­poren, Thaimaan, Hongkon­gin ja Kiinan muiden eri­ty­istalousaluei­den ym kanssa voi käy­dä ihan samal­la lail­la. Val­ta voi vai­h­tua nois­sa idän ihmemais­sa tai Pohjois-Kore­an “Kimi” voi tosis­saan jon­ain päivänä toteut­taa unel­mansa, pom­mi­taa kap­i­tal­isti­naa­purin­sa kivikaudelle.

  5. “Olemme kauhis­telleet amerikkalaista juris­tiy­hteiskun­taa ja sen tehot­to­muut­ta, mut­ta olemme luisumas­sa pitkin kalte­vaa pin­taa samaan tilanteeseen.”

    Kauhis­telleet tehottomuutta?
    Ver­ratkaa vaik­ka bkt:ta.

    Taloudel­lisen vapau­den indek­si 10 vs. 17

    BKT, jenkit plus­saa, suo­mi mii­nus­taa: + 2,22% vs. — 1,21%

    Jenkkien lama? Mikä lama, 2009 luku­un otta­mat­ta jatku­vaa noususuh­dan­net­ta. Ja 2010 oli jo parem­pi mitä 2008. Vuo­den 1990 jäl­keen yksi mii­nus­merkki­nen vuosi.

    Suomes­sa mii­nus­merkkisiä vuosia samal­la ajan­jak­sol­la 1991, 1992, 1993, 1996, 1997, 2000, 2009, 2010, 2012.

    Mitenkäs työt­tömyys? Keskimäärin Jenkeis­sä puo­let mei­dän työt­tömyy­destä. Tapute­taan sille, että Jenkkien nyykähdyk­sessä päästi­in pienek­si het­kek­si niiden yli täl­lä mittarilla.

    Okei, kaik­ki ei ole Ameri­ikas­sa kauniimpaa:
    Jenkeis­sä on enem­män porukkaa maaseudul­la. Suomes­sa 16% asuu maal­la, Jenkeis­sä melkein 19%. Juntteja…

    Ja jois­sakin men­nään käsi kädessä:
    Koulu­tus jenkeis­sä on yhtä pitkä, mut­ta ne alot­taa vuot­ta aiemmin.

    Armei­ja ottaa suun­nilleen saman ver­ran taloudel­lisia resurse­ja molem­mis­sa mais­sa, jenkeis­sä 3,82% bkt:sta, suomes­sa on arvioitu luvun ole­van noin 4%, jos varus­mi­esten pakko­työn kus­tan­nus las­ke­taan menoksi.

    Julki­nen sek­tori on molem­mis­sa mais­sa pros­ent­teina mitat­tuna suun­nilleen saman kokoinen.

    1. Maaseudun ja kaupuin­gin määritelmä ei vält­tämät­tä ole sama kaikissa mais­sa. Onhan Saar­i­jär­ven Paa­vokin nykyään cityasukas.

  6. “EU:n talous­poli­ti­ikkaa koske­va ylikansalli­nen päätök­sen­teko on saata­va toimimaan.”

    Tämä ei tule koskaan tapah­tu­maan. Vaik­ka nykyi­nen EU:n koneis­to on parem­pi ja demokraat­tisem­pi kuin se on koskaan aiem­min ollut, liit­to­val­tio on nyt niin huonos­sa huu­dos­sa, että se ei mene läpi inte­graa­tion pääarkkite­htien “myy­dään liit­to­val­tio vaivihkaa kansalaisille” ‑metodil­la.

    Rahali­it­to on pakko purkaa. Mielu­um­min aiem­min kuin myöhem­min, kos­ka jos mitä kär­jistyneem­mässä tilanteessa rahali­iton rom­ah­dus tulee, sitä väistämät­tömäm­min se romaut­taa men­nessään koko EU:n.

  7. OSn teema: “Miten vas­taamme Aasian haasteeseen?”

    Kyl­lä täy­tyy nyt nos­taa hat­tua OSn ana­lyysikyvylle ja viisaudelle. 

    Har­voin saa lukea näin painavaa ja viiltävän syvälle ytimeen käyvää tekstiä:

    Hyvä OS!!!!

    Oma­l­ta vaa­ti­mat­toma­l­ta osaltani koetan kom­pa­ta seuraavasti:

    Perus­tan kom­ment­ti­ni yli 40-vuo­tiseen kan­sain­väliseen vien­ti­työhön ja toim­intaani suo­ma­lai­sis­sa ja ulko­mai­sis­sa yri­tyk­sis­sä Suomes­sa ja muis­sa maissa.

    Voimme vas­ta­ta Aasian haas­teeseen parhait­en seuraavasti:

    Käytämme hyväk­semme suo­ma­lais­ten luon­taisia ylivoi­matek­i­jöitä. Niitä ovat:

    1) Kyky vas­tu­u­ta ottavaan ja kaikkien tiimin jäse­nien osaamista hyväk­sikäyt­tävään pienryhmätyöskentelyyn.

    Tämä ylivoi­matek­i­jä näkyy use­assa suo­ma­laises­sa suuren luokan, monia osaamisaluei­ta ja uus­in­ta tekni­ikkaa käyt­tävässä men­estys­tari­nas­sa: Suurien ris­teil­i­jä-alus­ten rak­en­tamises­sa, Nokian mobi­ili-puhe­limis­sa, paperikoneen valmis­tuk­ses­sa, Pöyryn met­sä-alan suunnittelu/konsulttitoiminnassa, kuparin liekkisu­la­tustekni­ikas­sa, Väisälän mit­taustekni­ikas­sa, Rovion ja Super­cellin ‑peleis­sä, jne.

    Olisiko­han se niin, että koska­pa Suomes­sa ei ole ollut suurkaupunke­ja, vaan on elet­ty pienis­sä met­säkylis­sä, jol­loin nyky­isin tärkeät, yhtäältä yksilö­suorituk­set ja toisaal­ta pien­ryh­mä­työsken­te­ly ovat muo­dos­tuneet meille luon­taisek­si tavak­si toimia?

    2) Rehellisyys ja luotettavuus.

    Melkein­pä kaikissa mais­sa, jois­sa olen tehnyt töitä, eräs suurim­mista ongelmista on se, että pro­jek­tis­sa mukana ole­vat muut tahot eri-asteis­es­ti epäre­hellisiä; hui­jaa­vat, vale­htel­e­vat, varas­ta­vat, pelaa­vat kak­sil­la kor­te­il­la, jne. Täl­lainen on Suomes­sa harv­inaista ja jotenkin eri­tyisen tuomittavaa. 

    On siten ilmi­selvää, että kan­sain­välis­es­ti harv­inaiset rehellisyys ja luotet­tavu­us ovat meille tärkeitä ylivoi­matek­i­jöitä, jota voimme käyt­tää hyväk­semme kaikil­la aloilla.

    Olisiko­han se niin, että tääl­lä Suomes­sa on his­to­ri­al­lis­es­ti elet­ty niin kovis­sa olois­sa, että hui­jarien geen­it ovat jo kauan sit­ten kar­si­in­tuneet pois?

    3) Tiedon hyväksikäyttö

    Syr­jäis­es­tä sijain­nistaan huoli­mat­ta suo­ma­laisil­la on aina ollut akti­iviset kaup­pa- ja kult­tuuri-yhtey­det mui­hin mai­hin. Tästä esimerkkinä se, että vuon­na 1435 Piikkiössä syn­tynyt Olavi Mau­nun­pai­ka valit­ti­in Pari­isin yliopis­ton rehtoriksi. 

    Suo­ma­laiset ovat eri­tyis­es­ti kun­nos­tau­tuneet koulu­tuk­sen alal­la, uuden tekni­ikan soveltamises­sa ja kehit­tämisessä, sekä mon­en­laises­sa insinöörityössä. 

    Tästä esimerkkeinä mm. edel­lä maini­tut teol­lisu­utemme menestystarinat.

    Mielestäni voimme siis parhait­en vas­ta­ta Aasian haas­teeseen käyt­tämäl­lä juuri edel­lä mainit­semi­ani ylivoimatekijöitä.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen insinööri ja vienti-yrittäjä

  8. Tämä on osa sitä toimin­nan kankeut­ta, jota aasialaiset eivät halua meiltä kopioida. 

    Väit­täisin, että län­si­mainen laki on tehnyt Sin­ga­pores­ta, Hong Kongista ja Dubaista liike-elämän keskuksia. 

    Entiset Brit­tien alus­maid­en oikeuslaitok­set Hong Kong ja eri­tyis­es­ti Sin­ga­pore rankataan selvästi esim. Japanin ja Eteläko­re­an ohitse. Tämän takia yri­tyk­set uskalta­vat solmia sopimuk­sia ja perus­taa yri­tyk­siä näis­sä maissa. 

    Sin­ga­pores­sa ja Hong Kongis­sa oikeus vedo­ta tuomioista Brit­tiläiseen tuomiois­tu­imeen (Privy Coun­cil Lon­toos­sa) lakkautet­ti­in vas­ta 90-luvul­la. Viime aikoina on tul­lut vähän epäi­lyk­siä oikeu­den riip­pumat­to­muu­den rakoilemis­es­ta ja oikeu­den poli­ti­soi­tu­mis­es­ta poli­it­tis­es­ti arkalu­on­toi­sis­sa asiois­sa. Voi olla että se vaikut­taa lop­ul­ta näi­den aluei­den asemaan. 

    Entä miten Dubai sai houkutel­tua län­si­maisia yri­tyk­siä kaupunki­in? Dubai­hin luoti­in pieni alue, Dubai Inter­na­tion­al Finan­cial Cen­tre (DIFC). Sinne tuoti­in Englan­ti­lainen com­mon law. Tuo­mar­it tule­vat pääosin Englan­nista, Sin­ga­pores­ta ja Hong Kongista.

  9. Muuten olen varsin samaa mieltä, mut­ta Kiina on jo siir­tynyt innovoi­jak­si. Mei­dän julk­isu­udessa näkemämme kuva Kiinas­ta on luokkaa kolme vuot­ta jäl­jessä todel­lisu­ud­es­ta. Mm. Kiinan aurinkoen­er­gian panos­tuk­set ovat melkoinen valttikortti. 

    Parhaat kän­nykät alka­vat nyt tul­la Kiinalaisil­ta brän­deiltä jot­ka ovat aloit­tameet län­si­maid­en val­loituk­sen­sa. Ei tämä Applen ase­maa vielä uhkaa, mut­ta Sam­sun­gin ase­ma kän­nykkäkau­pas­sa vai­h­tuu koh­ta Oppo:on.

    Inno­vati­ivisim­mat star­tupit kaikkial­ta maail­mas­ta muut­ta­vat nyt Shen­zheni­in kehit­tämään tuot­teen­sa. Se muu­tos jos­sa Kiinas­ta on tul­lut Inno­vaa­tiove­turi on jo tapah­tunut. Me emme vaan tääl­lä saak­ka ole sitä vielä huomanneet.

  10. Jatkaisin vielä noista suo­ma­lais­ten ylivoimatekijöistä.

    Niihin pitää vielä lisätä johta­ju­us, jon­ka perään on viime aikoina haikailtu.

    Kri­isi­ti­lanteis­sa, jol­laises­sa Suo­mi nyt on, kai­vataan sel­l­aista johta­ju­ut­ta, jon­ka avul­la päästään kri­i­sistä ulos. 

    Koke­muk­seni mukaan täl­laista johta­ju­ut­ta Suomes­ta löy­tyykin run­sain mitoin.

    Suo­ma­lainen johta­ju­us on hyvin omintakeista ja tehokasta. 

    Mielestäni sen on parhait­en kuvan­nut Väi­no Lin­na, Tun­tem­at­toman soti­laan vän­rik­ki Vil­ho Koskelassa.

    Koskela on hämäläi­nen vaitelias kansan­mies, joka tun­tee kuu­lu­vansa enem­mänkin miehistön, kuin upsee­rien joukkoon.

    Wikipedi­as­ta: “Lin­na kuvaa Koske­lan ihanteel­lise­na johta­jana. Sik­si Koske­las­ta on jäänyt suo­ma­laiseen kult­tuuri­in käsi­tys esimerkil­lisenä johta­jana. Elämään on jäänyt muun muas­sa Koske­lan tokaisu: ”Asial­liset hom­mat suorite­taan. Muuten ollaan kuin Ellun kanat.” Koske­lal­la on kir­jas­sa hyvin vähän repli­ikke­jä, mut­ta hän on tästä huoli­mat­ta mil­tei joka het­ki läs­nä, miesten­sä paris­sa. Koskela johtaa joukkoaan siten, että hänen miehen­sä tun­te­vat tekevän­sä asian vapaae­htois­es­ti. Hän ei puu­tu tois­t­en tekemisi­in eikä hän­tä itseään tarvitse aut­taa, sil­lä hän selviy­tyy kaik­ista saamis­taan tehtävistä. Yhdessä Rokan kanssa hän tekee vain sen, mis­tä on hyö­tyä. Reilu ja järkevä Koskela muut­tuu kuitenkin humaltues­saan aggres­si­ivisek­si ja arvaamattomaksi.”

    Suomen his­to­ri­as­ta löy­tyy useitakin merkit­täviä johta­jia, mut­ta halu­aisin tässä nos­taa esi­in yhden, melkeim­pä kokon­aan tun­tem­at­tomak­si jääneen suo­ma­laisen johtajan.

    Hän on varan­gi-prinssi Rurik, joka vuon­na 862 perusti veljien­sä kanssa nykyisen Venäjän alueelle, Nov­gorodin lähelle Rurikin dynastian.

    Varan­git oli­vat Balt­ian suo­ma­laisia, jot­ka kan­toi­vat Y‑kromosomin mutaa­tio­ta N1C1. Tämä mutaa­tio on 60%lla nyky­suo­ma­lai­sista miehistä.

    Rurikin dynas­tia laa­jen­si hal­lit­se­maansa aluet­ta myöhem­min Kievi­in, jonne perus­ti­vat Venäjän val­tion, joka laa­jeni edelleen Moskovaan.

    Rurikin dynas­tia hal­lit­si Venäjää aina vuo­teen 1598 asti, jol­loin sen viimeinen Tsaari Feodor kuoli.

    Kyl­lä nois­sa varangeis­sa on täy­tynyt olla vah­vaa johta­ja-aines­ta, kun ovat pystyneet hal­lit­se­maan Venäjää 736 vuo­den ajan!

    Kiin­nos­ta­va kysymys: Mikähän mutant­ti tuo Putin mah­taakaan olla?

    Sep­po Korp­poo, mutant­ti N1C1

  11. ft maail­mal­ta: Mitenkäs työt­tömyys? Keskimäärin Jenkeis­sä puo­let mei­dän työttömyydestä.

    Kuten kir­joitin jo viisi vuot­ta sit­ten kir­jas­sani Suuri kaal­i­hui­jaus:

    “Usein tietyis­sä piireis­sä on — tai oli ennen nyky­istä finanssikri­isiä — tapana ihastel­la esimerkik­si sitä, kuin­ka Yhdys­val­lois­sa työt­tömyysaste on jatku­vasti niin ja niin mon­ta pros­ent­tiyk­sikköä alhaisem­pi kuin ‘taan­tu­vak­si’ ja ‘laiskot­tel­e­vak­si’ väite­tyssä Euroopas­sa. Todel­lisu­udessa tämä on kokon­aan tilas­to­harhaa, joka johtuu siitä hyvin yksinker­tais­es­ta seikas­ta, että Yhdys­val­lois­sa on jopa yli kym­menker­tais­es­ti use­ampia kansalaisia vanki­las­sa kuin monis­sa Euroopan mais­sa. Ja vanki­las­sa ollessaan he eivät näy tilas­tois­sa työt­töminä, kos­ka eivät etsi työtä eivätkä saa työt­tömyysko­r­vaus­ta. Hei­dän pitämisen­sä vanki­las­sa on veron­mak­sajille kyl­läkin moninker­tais­es­ti kalli­im­paa kuin olisi mak­saa heille työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta ovat­pa­han pois­sa rumen­ta­mas­ta työt­tömyyspros­ent­tia ja aut­ta­vat samal­la todis­ta­maan Yhdys­val­tain talouden ‘dynaamisu­ud­es­ta’ ja ‘tehokku­ud­es­ta’.” (Lähde.)

  12. Osmo, tässä globaalises­sa mietinnössäsi asi­at ovat heit­täneet kuperkeikkaa.
    Esim. Afrikas­sa asuu n. 1,2 mrd asukas­ta ja val­taosa heistä halu­aa muut­taa ns. länsimaihin.
    Oikea taloudelli­nen myller­rellys on alka­mas­sa vas­ta kan­sain­vael­lus­ten kautta.

  13. Kiinas­sa on usei­ta eri­ty­istalousaluei­ta (Spe­cial Eco­nom­ic Zones), esim. Shen­zhen, jos­sa pelkästään on yli 10 miljoon­aa asukas­ta. Nois­sa on siis muu­ta Kiinaa vapaam­mat lait ja län­si­mainen elin­ta­so, jos ei jo korkeampikin.

    Kiina ilmeis­es­ti vas­taa tuol­laiseen län­si­maista vapaut­ta vaa­ti­vaan tuoteke­hi­tyk­seen luo­ma­l­la tuol­laisia taval­la tai toisel­la etuoikeutet­tu­jen kuplia. 

    Toisaal­ta aito luovu­us syn­tyy usein tarpeesta, puut­teesta ja niukku­ud­es­ta. Nor­jal­la menee taloudel­lis­es­ti hyvin, mut­ta nuoriso on ilmeis­es­ti laiskaa ja syr­jäy­tyy herkästi. Samaa ongel­maa kuin Saudeil­lakin, rahaa tulee joten palkataan tek­i­jät muualta.

    Itä-Euroop­palais­ten (EU) työkaverei­deni koti­mais­sa taas ei paljoa työt­tömyysko­r­vauk­sia tun­neta. On pakko yrit­tää tai tehdä jotain. 

    Suo­mi on nyt jos­sain Nor­jan ja Itä-Euroopan väli­maas­tossa. Uskon että Suo­mi tarvit­see sekä lah­jakkai­ta yrit­täjiä, joil­la on henkisiä ja taloudel­lisia resursse­ja toimia rikkaiden län­si­maid­en ja Aasian kanssa, toisaal­ta tavalli­nen kansa ei voi minus­ta enää olet­taa, että val­tio mak­saa ja takaa saman elin­ta­son kaikille.

    Yhteiskun­ta siis polar­isoituu väk­isinkin. Ja sitä myös tarvi­taan. Ja jot­ta Suomes­sa voidaan ylipäätään tuot­taa mitään, nyt olisi viimeisiä aiko­ja alkaa investoimaan älykkääseen automaa­tioon. Suo­mi on jäänyt jäl­keen siitä kehi­tyk­ses­tä joka maail­mal­la on menossa.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2014–11-24/Suomi-on-pahasti‑j%C3%A4ljess%C3%A4-teollisuuden-robottitiheydess%C3%A4-3257333.html

  14. Kiinan rivakan kehi­tyk­sen ver­taami­nen län­sieu­roop­palais­ten maid­en kehi­tyk­seen on sama kuin ver­taisi pul­lean 10-vuo­ti­aan ja 25-vuo­ti­aan triathlonistin kun­totestien tulok­sien kehit­tymistä kvi­iden vuo­den aikavälillä. 

    Lähtöpis­teet ovat täysin eri­laiset. Tietenkin Kiina kehit­tyy nopeam­min, sil­lä kyse on teol­lis­tu­vas­ta kehi­tys­maas­ta. Olisi sulaa hul­lu­ut­ta käyt­tää tätä mal­li­na län­si­maiselle politiikalle.

  15. “Teesi 5. Tuomiois­tu­in­ten työ­ta­vat on mod­ernisoita­va ja ratkaisu­jen tulee yksinker­tai­sis­sa tapauk­ses­sa tul­la nopeasti.”

    Markki­natuomiois­tu­imes­ta en osaa sanoa mitään, mut­ta hallinto-oikeu­teen enim­mäiskäsit­telya­jat eivät vain sovi. Sit­ten pitää määritel­lä, mikä on yksinker­tainen tapaus. Esimerkik­si ympäristölupi­in ja kaavoihin on esitet­ty enim­mäiskäsit­telyaikaa. Samal­la kuitenkin lais­sa vaa­di­taan, että kaa­van tai luvan on perus­tut­ta­va riit­tävi­in selvi­tyk­si­in. Samoin on pidet­tävä sekin vai­h­toe­hto auki, että kaa­va tai lupa hylätään. Jos ympäristöluville tai kaavoille asete­taan enim­mäiskäsit­telyai­ka muu­tok­sen­haus­sa ja se ylitetään, eikä asi­aa saa­da selvite­tyk­si, niin sit­ten luparatkaisu on olta­va hylkäävä.

    1. Miten void­faan käsitel­lä kaavaval­i­tus­ta vuosi vasin tode­tak­seen, ettei valit­ta­jal­la ollut val­i­tu­soikeut­ta. Voisiko vaik­ka aloit­taa siitä päästä?

  16. Mei­dän on hyvin vaikea ymmärtää aasialaista ajattelua.

    Suomes­sa on vain 5,3 miljoon­aa asukas­ta ja Kiinas­sa 1 3 miljardia

    Län­si­mainen demokra­tia ei sovel­lu sel­l­aisen maan hal­lit­semiseen, kansa on aivan liian hajanainen siihen.

    Ei mikään keskitet­ty hallinto kykene hal­lit­se­maan kuin­jol­lain yleisel­lä tasol­la esim ulkopoli­ti­ikkaa ja allokoimaan resursse­ja muu­ta­malle tärkeäl­lä sek­to­rille esim armei­ja ja avaruusteknologia 

    Niin­pä län­si­maista demokrataa tuskin voidaan soveltaa Kiinaan , on kek­sit­tävä jotain uut­ta, jos­sa alueet voivat päät­tää läh­es kaikesta.

    Se taas voi hajot­taa val­tion, mut­ta tuskin­pa siitä vahinkoakaan on.

    Sama uhka väi­jyy USA ta, joka kas­vaa nopeasti ja ris­tiri­idat eri osien välil­lä kas­va­vat koko ajan

  17. Val­tioiden hajoami­nen on yksi kehi­tyspoli­ti­ikan, toinen on luokkasodat

    Kun hyvä keskit­tyy vain pienelle joukolle 1%/10% niin sel­l­aiset yhteiskun­nat ovat aina sortuneet.

    Meil­läkin tuo pieni eli­it­ti pyrkii lisäämään köy­hien kontrollia.

    Sos­sul­la, työkkäril­lä ja Suo­la on paljon yhteistä toim­intaa esim 90-luvun laman aikaan pelät­ti­in lev­ot­to­muut­to­muuk­sia ja niin­pä sossu/työkkärillä seu­loi­vat Supolle poten­ti­aaliset kapinoit­si­jat. He oli­vat usein työt­tömien yhdis­tys­ten joh­dos­sa ja niin­pä SDP organ­isoi jär­jestökaap­pauk­sen ja työt­tömien yhdis­tyk­set miehitet­ti­in luottosossuilla.

    Työt­tömysko­r­vausten ja sosi­aal­i­tukien leikkaus vahvis­taa kap­inali­iket­tä ja edessä ovat lev­ot­tomat ajat

  18. Yhteiskun­nan polar­isoi­tu­mi­nen ja tulo­ero­jen kasvu tun­tuu väistämät­tömältä. Oikeis­ton viesti on, että jos tämä maa halu­aa ylipäätään selvitä talouden raken­nemuu­tok­ses­ta, tulo­ero­jen kasvua on ter­ve­hdit­tävä ilolla. 

    Ja kyl­lähän sen kadun­mie­skin ymmärtää, että suo­ma­lainen kau­pan kas­sa ei tuo­ta kolminker­tais­es­ti viro­laiseen ver­rat­tuna, vaik­ka tien­aa sen ver­ran enemmän.

    Ain­ut toivomme on super­tuot­tavis­sa yksilöis­sä, jot­ka myyvät jotain super­tuot­tavaa ulko­maille — ja sik­si mei­dän on rukat­ta­va talout­tamme sel­l­aisek­si, että näitä run­sauden­sarvia syn­ty­isi tähän maahan.

    Kun lentoko­rkeut­ta vähän nos­taa, tämä ajat­telu tun­tuu yksi­no­maan vasem­mistopoli­ti­ikan epäon­nis­tu­miselta. Ei kai ole mitään järkeä vas­ta­ta Aasian haas­teeseen koval­la oikeis­to­laisel­la poli­ti­ikalla ja rusen­taa samal­la se tasa-arvo ja yhden­ver­taisu­us, joka on ollut koko tämän val­tion ain­oa rehelli­nen ylpey­de­nai­he? Poli­itikoiden täy­tyy pystyä parempaan.

  19. Olen lukenut, että Kiinaa on luon­nehdit­tu maail­man mer­i­tokrat­sim­mak­si maak­si. Län­si­mais­sa voi ede­tä päät­tjäk­si tai johta­jak­si pelkän ulkonäön avul­la. Kiinas­sa tarvit­see myös kykyjä, muis­taak­seni jokainen Kiinan min­is­teri on väitellyt.

    Län­si­mais­sa voitaisi­in vaik­ka aloit­taa siitä, että valit­taisi­in mekin johta­jik­si mer­i­toitunei­ta henkiläitö, esimerkik­si matem­ati­ikan tohtor­e­i­ta laulu­jen sanoit­ta­jien sijaan. Vähem­män Stubbe­ja ja Sin­nemäk­iä, enem­män PAlo­heimo­ja, Enqvis­te­jä jne.

    Autori­taari­nen hallinto voi toimia hyvin, jos päät­täjik­si val­i­taan fik­su­ja. Jos taas tomp­pele­ja Venäjän tapaan, niin sil­loin se ei toimi.

  20. ”Amerikkalaise­na vasem­mis­to­laise­na” Krug­man pyr­ki poli­it­tiseen keskiöön Oba­man tul­lessa pres­i­den­tik­si, mut­ta ei päässyt. Sen jäl­keen hän tar­josi Euroopalle idioot­ti­maista (so. liian yksinker­tainen) key­ne­siläisyyt­tä, joka oli hylät­ty kansan­talousti­eteessä jo 70 ‑luvul­la. Ongel­mana on, että euroop­palaiset poli­itikot käyt­tävät Krug­ma­nia lyömäaseena: jos olisimme tehneet toisin, niin yltäkyl­läisyy­del­lä ei olisi rajaa, siis velka­an­tu­mal­la autu­ut­ta kaikille.
    Euroop­pa köy­htyy globaalis­sa kil­pailus­sa ja se tulee näkymään myös kuo­pi­o­laisen pit­san­pais­ta­jan tili­pus­sis­sa. Entä mil­lä vai­h­to­suh­teel­la lääkärin kan­nat­taa palkata maalari kesämökkiä varten? Mitä nopeam­min Suo­mi saadaan tas­apain­oon, sen parem­pi. Tule­va hyv­in­voin­ti­val­tio syn­tyy siten, että ensin pure­taan ja sit­ten rakennetaan.

  21. Itse asi­as­sa län­ti­nen Euroop­pa on ratkaissut työt­tömyysongel­man jaka­mal­la työtä ja tuke­mal­la osa-aikatyötä.

    Niin­pä tehty­jen työ­tun­tien määrä per työl­lis­ten on huo­mat­tavasti alem­pi kuin Suomes­sa niis­sä mais­sa ‚jois­sa työt­tömyys on alhainen ja työl­lisyysaste korkea.

    Suomes­sa tätä tuet­tua lep­pois­tamista vas­tuste­taan ankarasti ja pyritään mak­si­moimaan elin­ta­so­erot leikkaa­mal­la sosi­aal­i­tur­vaa ja keven­täm­l­lä työssäkäyvien verotusta.

    Työa­jan piden­nyskin luo vain lisä­työt­tömyyt­tä. Raportista on tahal­laan jätet­ty pois työllisyysarvio,mutta tulok­sen voi arvioi­da sil­lä perus­teel­la, että kasvua ja työ­paikko­ja syn­tyy viiveel­lä eli vuosien kuluttua.

    Sitä ennen on vähen­net­tävä työvoimaa n 150000.

    Tämä jät­tää n 650000 köy­hien ja syr­jäytet­ty­jen joukon, jon­ka radikalisoi­tu­miseen yritetään vas­ta­ta väkivallalla

  22. Suo­mi ei ainakaan kykene vas­taa­maan mitenkään.

    Äänekosken sel­l­ute­htaan mod­ernisoin­ti­akaan ei kyet­ty tekemään ilman 300 miljoo­nan EU tuki­a­sia ja 400 miljoo­nan Finnver­an lainantakausta.

    Sil­tarump­pupoli­ti­ikkaa ja veden kan­tamista kaivoon parhaimmillaan.

    Kuin­ka mon­ta vas­taa­van­laista takaus­ta Finnvera kyke­nee otta­maan? Kak­si? Kolme?

    Olisiko tuo 400 miljoo­nan takaus kuitenkin kan­nat­tanut jakaa vaik­ka neljälle sadalle start upille?

    Ei tietenkään. Suo­mi tuot­taa sel­l­ua ja ostaa venäläistä ydin­voimaa. Myy­dään ystävälle voita ja oste­taan ystävältä leipää, vai miten se nyt olikaan?

    Suo­mi on tilas­sa, jos­sa suuryri­tyk­set voivat kiristää Suomen val­tio­ta osal­lis­tu­maan kaikki­in investointeihin.

    Riskit veron­mak­sajille ja mah­dol­liset voitot omis­ta­jille. Reilu peli.

    Julki­nen talous voi kyl­lä osal­lis­tua talouden piristämiseen, mut­ta vain ja ain­oas­taan siten, että julki­nen talous tilaa yksi­tyiseltä tuot­ta­jal­ta jotain.

  23. alek­sis salusjärvi: Ain­ut toivomme on super­tuot­tavis­sa yksilöis­sä, jot­ka myyvät jotain super­tuot­tavaa ulkomaille

    Suomen toi­vo ei ole yksilöis­sä, vaan jous­tavis­sa ja vapais­sa tiimeis­sä, joi­ta ei kahli­ta ja lan­nis­te­ta. Nokia syn­tyi sel­l­ais­ten avul­la. Ja tuhou­tui kieltämiseen ja mikromanagerointiin.

    Olen itse kokenut ja näh­nyt kon­sult­ti­na sen, sekä kuul­lut muil­ta, kuin­ka hyvin mon­es­sa Suo­ma­laises­sa yri­tyk­sessä johde­taan edelleen pelol­la ja lan­nis­te­taan innokkai­ta ihmisiä, kun pelätään oman ase­man puoles­ta. Puhu­mat­takaan julkises­ta sektorista.

  24. “Miten void­faan käsitel­lä kaavaval­i­tus­ta vuosi vasin tode­tak­seen, ettei valit­ta­jal­la ollut val­i­tu­soikeut­ta. Voisiko vaik­ka aloit­taa siitä päästä?”

    Kaavas­ta saa valit­taa jokainen kyseisessä kun­nas­sa kir­joil­la ole­va, joten äärim­mäisen har­voin koko asi­aa joudu­taan edes miet­timään. Ehkä lähin­nä siinä tapauk­ses­sa, jos joku viereisen kun­nan asukas väit­tää ole­vansa kaa­van vaiku­tusalueel­la. Sanois­in, että hyvin har­vas­sa ovat tuol­laiset tapaukset.

    Jos sen sijaan kysymys on vaik­ka rak­en­tamis­lu­vas­ta, niin siitä ei saa jokainen kun­nan asukas valit­taa, jol­loin joudu­taan ratkaise­maan ensin kysymys siitä, liit­tyykö se naa­purin rak­en­t­a­mi­nen jotenkin valit­ta­jan oikeuksiin.

    Jos sen raken­nuslu­paa koske­van val­i­tuk­sen kanssa tulee tulkin­nan­varaisem­pi tilanne, niin kyl­lähän se sit­ten kestää, mikäli hallinto-oikeus hylkää val­i­tuk­sen val­i­tu­soikeu­den puut­tumisen perus­teel­la, korkein hallinto-oikeus toteaa, että val­i­tuslu­pa olisi pitänyt myön­tää ja asia palaute­taan takaisin hallinto-oikeudelle pääasiaratkaisun tekemiseksi.

  25. Eero Kär­ki:
    ”Amerikkalaise­na vasem­mis­to­laise­na” Krug­man pyr­ki poli­it­tiseen keskiöön Oba­man tul­lessa pres­i­den­tik­si, mut­ta ei päässyt. Sen jäl­keen hän tar­josi Euroopalle idioot­ti­maista (so. liian yksinker­tainen) key­ne­siläisyyt­tä, joka oli hylät­ty kansan­talousti­eteessä jo 70 ‑luvul­la. Ongel­mana on, että euroop­palaiset poli­itikot käyt­tävät Krug­ma­nia lyömäaseena: jos olisimme tehneet toisin, niin yltäkyl­läisyy­del­lä ei olisi rajaa, siis velka­an­tu­mal­la autu­ut­ta kaikille.
    Euroop­pa köy­htyy globaalis­sa kil­pailus­sa ja se tulee näkymään myös kuo­pi­o­laisen pit­san­pais­ta­jan tili­pus­sis­sa. Entä mil­lä vai­h­to­suh­teel­la lääkärin kan­nat­taa palkata maalari kesämökkiä varten? Mitä nopeam­min Suo­mi saadaan tas­apain­oon, sen parem­pi. Tule­va hyv­in­voin­ti­val­tio syn­tyy siten, että ensin pure­taan ja sit­ten rakennetaan.

    Usa on har­joit­tanut val­tavaa velka­elvy­tys­tä ja sitä pide­tään nyt esimerkkinä toipumis­es­ta lamas­ta se toisin pyyhkäisi 10 miljoon­aa ulos yhteiskunnasta,mutta USA ssa riit­tää kansaa uhratttavaksi.

    Euroopan näkökul­mas­ta II maail­man­so­dan kaltainen katas­trofi olisi tarpeelli­nen. Työt­tömät jou­tu­isi­vat tyk­in­ruuak­si ja jälleen­raken­nus työl­listäisi 3–4 sukupolvea

  26. uno­hdit että Krug­manin lisäk­si kuu­luu aina siteer­a­ta Piket­tyä, jot­ta pysymme suvait­se­vais­ton ahtaas­sa mielipidekäytäyvässä.

  27. alek­sis salusjärvi:

    Ja kyl­lähän sen kadun­mie­skin ymmärtää, että suo­ma­lainen kau­pan kas­sa ei tuo­ta kolminker­tais­es­ti viro­laiseen ver­rat­tuna, vaik­ka tien­aa sen ver­ran enemmän.

    Ongel­ma on siinä, että tuo vas­taa­va asia on nähtävis­sä tääl­lä läh­es kaikkial­la. Ei tääl­lä kansakun­ta yksin hal­pa­hal­lien kas­soina (tahi pelkkinä perunankuori­joina tai käpy­jenkeräil­i­jöinä!) toisi­aan elätä.

    Tääl­lä pitää sat­sa­ta oppimiseen, osaamiseen ja osaamisen hyö­dyn­tämiseen. Niin, ja jatku­vaan kehittämiseen/ paran­tamiseen. Jos tuon viimeisen asian uno­htaa, voi käy­dä kuin Nokialle! (…, kun muut menivät ohi.) Markki­noiden ymmärtämistä tulee lisätä, samoin kuin myös taitoa ja osaamista sil­läkin alalla.

    On siis tehtävä kovem­min töitä (kuin muut), mut­ta (huom!) järkeväl­lä taval­la. On osat­ta­va pela­ta tiimeinä ja joukkueina, ja ajatelta­va myös koko maan etua. Tulosta tuot­tavas­ta työn­teosta tulee palki­ta työn vaa­tivu­u­den ja tulosten mukaan. Opiskelu­un ja työn­tekoon tulee siis kannustaa …

  28. Hyvää päivää Kekkosslo­va­kian kansalaiset!

    Lehmän henkäys men­neisyy­destä hel­lii meitä ilo uutisilla! 

    Uljaat johta­jamme ovat päät­täneet sijoit­taa 112 miljoon­aa euroa val­tion nikke­likaivosy­htiö Oy Ab:n Tal­vi­vaaran kai­vok­seen, joka tuot­taa tap­pi­o­ta 11 miljoon­aa euroa joka iki­nen kuukausi. Täl­lä ihanal­la alue­poli­it­tisel­la kai­vok­sel­la ei ole lainkaan tulo­ja. Onnek­si Kekkosslo­va­kial­la on varaa ylläpitää val­tion nikkelikaivosta.

    Eikä siinä vielä kaik­ki! Juuri saa­mamme tiedon mukaan kansane­dus­ta­jat aiko­vat ehdot­taa val­tion lääkealan tur­val­lisu­us- ja kehit­tämiskeskuk­sen virko­jen pakkosi­irtämistä pääkaupungista kalakukkokaupunki­in. Rautaisin kaltere­in varustet­tu­ja muut­toau­to­ja on jo nähty Helsin­gin liepeillä.

    Lopuk­si vielä kuvia pres­i­den­tistämme ja ystävä­val­tiomme Putis­tanin pres­i­dentin suuteloin­nista ystäväl­lis­mielisessä tapaamises­sa, jos­sa sovit­ti­in uusista ystävyyshankkeista ystävien kesken!

  29. Ihan puo­li­vakavasti ottaen: panos­takaa koulu­tuk­seen, perus­tutkimuk­seen ja startup-yrityksiin.

    Uusi hal­li­tus tosin leikkaa jokaises­ta näistä ehdot­ta­mas­tani tärkeistä asioista.

  30. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ihan puo­li­vakavasti ottaen: panos­takaa koulu­tuk­seen, perus­tutkimuk­seen ja startup-yrityksiin.

    Uusi hal­li­tus tosin leikkaa jokaises­ta näistä ehdot­ta­mas­tani tärkeistä asioista. 

    Löy­tyykö Suomelle perus­tutkimuk­ses­ta run­sauden sarvi? 

    Ehkä sil­loin, jos tutk­i­jamme löytäi­sivät jotain todel­la mullis­tavaa, kykeni­sivät pitämään sen riit­tävän pitkään salas­sa, ja rak­en­taisi­vat koko tarvit­ta­van ketjun riit­tävästi tes­ta­tu­ista ja paran­nel­luista sovel­luk­sista, aina tuotan­toon ja markki­noin­ti­in asti. Onko tuol­laiseen kyen­nyt aiem­min kukaan? Uskooko kukaan, että tuo olisi edes mahdollista?

    Stock­man­nil­lakin jo näköjään todet­ti­in, että Suomes­sa ei kan­na­ta myy­dä kir­jo­ja. Se on mielestäni aika masen­tavaa. Toiv­ot­tavasti sai­vat edes hyvän hin­nan. Tarvit­se­vatko suo­ma­laiset enem­män kos­meti­ikkaa kuin kirjoja?

    Mikä tätä maa­ta vaivaa?

    Pitääkö telakoiden, jot­ka joku VTT:n viskaali 80–90-lukujen vai­h­teessa leimasi auringonlaskun alak­si, näyt­tää jälleen mallia ja aut­taa osaltaan nos­ta­maan Suo­mi suosta?

    Pelkkä perus­tutkimus ei mielestäni mitenkään riitä. Pitää myös osa­ta soveltaa tieteen saavu­tuk­sia käytän­töön ja kyetä tuot­taa jotakin sel­l­aista, mitä muut eivät heti edes opi suun­nit­tele­maan, saati tekemään (jatkos­sakaan meitä parem­min). Tästä mei­dän on pidet­tävä yhdessä huolta!

  31. Eero Kär­ki: key­ne­siläisyyt­tä, joka oli hylät­ty kansan­talousti­eteessä jo 70 ‑luvul­la

    Haha­ha! Haus­ka vitsi.

  32. Tom­mi Uschanov
    Ei työ­paiukko­jen lkm ole vakio. Eli ei Suomen työt­tömyysaste lask­i­di jenkkiläisel­lä tuomiokäyrtän­nöl­lä eilä jenkkien työt­tömyys kas­vaisi yksi yhteen, jos käytän­töä muutet­taisi­in järkeväm­pään suun­taan. Vaik­ka van­git tuskin ovat paras­ta a‑ryhmää.

    Mik­si vasem­mal­la työ­paikko­jen lkm olete­taan aina vakioksi?

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten void­faan käsitel­lä kaavaval­i­tus­ta vuosi vasin tode­tak­seen, ettei valit­ta­jal­la ollut val­i­tu­soikeut­ta. Voisiko vaik­ka aloit­taa siitä päästä?

    Jos aloitet­taisi­in siitä. että eduskun­ta säätää lain, jol­la val­i­tuk­set ja niiden käsit­telya­jat saadaan min­i­moitua. Kuten var­masti tiedät, lain säätämi­nen kestää min­imis­sään kolme päivää ja per­jan­tain pres­i­dentin esit­te­lyn. Jostain syys­tä lakien säätämi­nen (pait­si autoveron ja polt­toain­everon kohdal­la) kestää kuukausi- tai vuos­i­tolkul­la. Valiokun­nat saa­vat kuul­la asiantun­ti­joi­ta, pakkoa ei ole, valiokun­ta sen päätök­sen tekee lain eteen­päin­viemisek­si. Lake­ja sääde­tään vuosit­tain sato­ja ja jostain kum­man syys­tä joitain lake­ja halu­taan viivästyt­tää, vaik­ka mah­dol­lisu­us nopeaan säätämiseen on aina ole­mas­sa. Sote-uud­is­tus voisi aivan hyvin olla jo voimassa.

  34. Se miten vas­taamme Aasian haas­teeseen: lisää maa­han­muut­toa sieltä tänne. Aasialaisil­la on aivan toisen­lainen työetikkaa. Meil­lä on toimi­va oikeusval­tio ja muut instituutiot.

  35. Stock­man­nil­lakin jo näköjään todet­ti­in, että Suomes­sa ei kan­na­ta myy­dä kirjoja.

    Tämä oli kyl­lä harmil­lista — ainakin itsel­lä melkein kaik­ki syyt käy­dä Tam­pereen Stock­man­nil­la ovat uhat­tuna — paras kir­jakaup­pa ja kiin­nos­ta­va tietotekni­ikkaosas­to (vaik­ka ei tietenkään halvin) — aina sitä jotain tuli kuitenkin ostettua.

    En tiedä onko tämä sit­ten jotain makua siitä että kaupunkien merk­i­tys on muut­tumas­sa — aiem­min ne oli­vat paikko­ja joi­hin tul­ti­in tekemään kaup­paa, nyt ne ovat käymässä liian kalli­ik­si päivit­täis­tavarakau­palle ja kesku­s­tat liian han­ka­lik­si tavoit­taa autoilla.

    Kaupunkien merk­i­tys on muut­tunut aika monel­la taval­la, esim. aiem­min jotain vira­nomais­palvelui­ta sai vain kaupungeista, nyt asi­at voi hoitaa netin kaut­ta yhä use­am­mas­sa tapauk­ses­sa — ne mah­dol­lisu­udet mitä Suomel­la ovat eivät onnek­si ole kiin­ni siitä kuin­ka iso­ja kaupunke­ja tääl­lä on, sil­lä sen tais­telun me olemme jo hävin­net Aasialle.

    En usko että pystymme muut­tumaan Aasi­ak­si, vaan Suomen pitää vain löytää ne omat vahvuuten­sa — tääl­lä on paljon hyviä asioi­ta, kyse on lop­ul­ta aika pienistä jutuista.

  36. Api­la:
    Se miten vas­taamme Aasian haas­teeseen: lisää maa­han­muut­toa sieltä tänne. Aasialaisil­la on aivan toisen­lainen työetikkaa. Meil­lä on toimi­va oikeusval­tio ja muut instituutiot.

    Laiska kansa on menet­tänyt Api­lan luot­ta­muk­sen: kansa on siis hajotet­ta­va ja uusi valittava?

    Oletko muuten miet­tinyt, mis­tä ne insti­tuu­tiot oikein kumpua­vat? Sin­ga­poren (kiinalainen eli­it­ti, mon­imuo­toinen väestö) poh­jal­la ovat brit­ti-imperi­u­min oikeus- ja talousjär­jestelmät, mut­ta se muis­tut­taa enää lähin­nä brit­tiläistä sisäop­pi­laitos­ta keppirangaistuksineen.

    Sin­ga­pore on äärim­mäisen siisti paik­ka (vaikkakin val­ta­va dys­geeni­nen kuole­man­loukku kuten muutkin suurkaupun­git), mut­ta en usko, että suo­ma­laiset mukise­mat­ta alis­tu­isi­vat sel­l­aiseen yhteiskuntaan.

    1. Sin­ga­pore on äärim­mäisen siisti paik­ka (vaikkakin val­ta­va dys­geeni­nen kuole­man­loukku kuten muutkin suurkaupungit)

      Sin­ga­pores­sa eli­na­jan odote on korkeampi kuin Suomessa

  37. “Sin­ga­pores­sa eli­na­jan odote on korkeampi kuin Suomessa” 

    Ja siltikään suo­ma­laiset tuskin mukise­mat­ta tuol­laiseen alis­tu­isi­vat. Tai siis mis­täs minä muista tiedän, mut­ta itse ainakin kieltäy­ty­isin täysin ja ker­takaikki­aan moko­mas­sa kuri- ja pakkoy­hteiskun­nas­sa elämästä.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ga­pores­sa eli­na­jan odote on korkeampi kuin Suomessa

    Tarkoitinkin syn­tyvyyt­tä. Yksilön kuole­ma ei ole sosi­ol­o­gis­es­ti tai antropol­o­gis­es­ti kat­soen iso jut­tu, sukupu­ut­to on.

  39. Api­la:
    Se miten vas­taamme Aasian haas­teeseen: lisää maa­han­muut­toa sieltä tänne. Aasialaisil­la on aivan toisen­lainen työetikkaa. Meil­lä on toimi­va oikeusval­tio ja muut instituutiot. 

    Tämän­vi­ikkoisen, kansalaisia paljon puhut­ta­neen tuomion (käräjäoikeudessa), tai siis siitä tiedo­tusvä­lineis­sä ker­ro­tun, perus­teel­la en ole (tois­taisek­si) enää täysin var­ma tuos­ta oikeusval­tionkaan toimivu­ud­es­ta maas­samme, vaik­ka muut insti­tuu­tiot (joten kuten) toimisivatkin.

    - — -
    Insti­tuu­tiot rapau­tu­vat (kuten talot tai lähiöt!) ajan mit­taan, jos niiden annetaan rapau­tua, ja varsinkin sil­loin, jos joku (tai jokin joukko) pyrkii niitä määräti­etois­es­ti rapaut­ta­maan, ja siinä puuhas­sa liian mon­en tahon välin­pitämät­tömyy­den (, kiireen, huomion muualle kiin­nit­tymisen, tai jopa harhau­tuk­sen) val­lites­sa onnis­tuu. Osa insti­tuu­tioista vaatisi melkein­pä jatku­vaa huolen­pitoa, kun niitä rapaut­tavi­akin tek­i­jöitä on havait­tavis­sa, kaiken aikaa tai toistuvasti.

Vastaa käyttäjälle diodi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.