Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015

Kaisaniemenkadul­la kaa­van nykyaikaistaminen

Yli sata vuot­ta van­ha kaa­va uud­is­te­taan ja kaik­ki säi­lyy suun­nilleen ennal­laan. Ullakolle saa lait­taa asun­to­ja siltä osin kuin ei ole jo laitettu.

Kan­nelmäen Hal­suantien kaava

Tämä oli meil­lä edel­lisen ker­ran 11.11.- Nyt on saatu lausun­not ja muis­tu­tus. Riitaa on ollut siitä, että jokin taloy­htiö on vuo­ran­nut tyhjän ton­tin omak­si parkkipaikak­seen. Vuokraoikeus ei kuitenkaan voi olla vahvem­pi kuin omis­tu­soikeus ja kaavoituk­sel­la on mah­dol­lista sivu­ut­taa myös omis­ta­jan tah­to. Asi­as­ta on nyt kuitenkin päästy sopuun.

Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen ryh­män kiusak­si asun­to­ja 800 uudelle helsinkiläiselle.

Tiivistyskaa­va Malmin Latokar­tanon­tien alueella

Löperösti kaavoite­tun Malmin ase­man lähistölle tulee 600 uut­ta asukas­ta. Radan var­teen tulee 16-ker­roksi­nen torni. Suun­nitel­ma vaikut­taa hyvältä, mut­ta kaikkea ei voi tietää. Run­sas puoli hehtaaria puis­toa menee rak­en­tamisen alle.

Sivare­i­ta poli­isin avuk­si kameravalvontaan

Helsin­ki on lahjoit­tanut poli­isil­la automaat­tisen liiken­nevalvon­nan lait­tei­ta, jot­ta ylinopeuk­sia ja päin punaista ajamista edes vähän valvot­taisi­in. Poli­isil­la ei kuitenkaan ole resursse­ja käyt­tää lait­tei­ta ja lähet­tää sakko­ja (net­to­bud­je­toin­ti olisi poikaa!). Han­nu Oskala (vihr) esit­tää val­tu­us­toaloit­teessaan, että kaupun­ki luovut­taisi poli­isin käyt­töön vielä kolme sivaria. Viras­ton lausun­tolu­on­nok­ses­sa asi­aan suh­taudu­taan myönteisesti.

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.6.2015”

  1. “Tiivistyskaa­va Malmin Latokar­tanon­tien alueella

    Löperösti kaavoite­tun Malmin ase­man lähistölle tulee 600 uut­ta asukas­ta. Radan var­teen tulee 16-ker­roksi­nen torni. Suun­nitel­ma vaikut­taa hyvältä, mut­ta kaikkea ei voi tietää. Run­sas puli hehtaari puis­toa menee rak­en­tamisen alle.”

    Niinkö tämä menee, että puis­to = löperösti kaavoitettu?

    Vastaa

    1. Alue on yksi­toista hehtaaria. Sitä puis­toa pitäisi var­maan käy­dä kat­so­mas­sa, mnut­ta suurin osa tiivistämis­es­tä on kyl­lä muualla.

      Vastaa

    1. Kyl­lä, pysäköin­ti­in menee taas melkein hehtaarin tont­ti. Kall­is­han sel­l­ainen ratkaisu on, jos­sa pysäköin­ti on talon alla, mut­ta saisi siihen asun­not kolmelle sadal­la ihmiselle.

      Vastaa

  3. En tiedä rak­en­tamis­es­ta juuri mitään, mut­ta ovatko Suomen raken­nuskus­tan­nuk­set tal­ven tai säädösten vuok­si paljonkin kalli­im­mat kuin Saksassa. 

    Kat­selin Munchenin S‑radan lähiöitä ja kovin mon­es­sa oli auto­tal­li raken­net­tu talon/kansirakenteen alle. Pysäköin­nis­sä käytet­ti­in vieläpä “kein­uhisse­ja”, joil­la yhden auton pin­ta-alalle saati­in kak­si autoa. Autopaikan vuokra n 50e per kk. 

    Hie­man arve­lut­taa, että kehä ykkösen lähiöi­den pin­ta-alas­ta suuri osa menee parkkipaikkoi­hin — ja lähempi­enkin: Her­man­nin rantatielle raken­net­ti­in opiske­li­ja-asun­to­ja: talo­jen ja kadun väli­in tehti­in parkkipaikat, joiden pin­ta-alal­la olisi asunut 100–150 opiskelijaa.

    Vastaa

  4. Jalankulk­i­ja:
    puis­to = löperösti kaavoitettu? 

    Näky­isi ole­van liiken­nevihreää, huonos­ti hoidet­tua nurt­sia ja vähän pui­ta vähän eril­lään ole­van kelvin ja tien välissä.

    Vastaa

  5. Siis Helsin­gin kaupun­ki, joka valit­telee tont­tip­u­laa, ei saa kaavoitet­tua 100 metrin päähän rautatiease­mas­ta hehtaarin ton­tille asun­to­ja, kos­ka se tont­ti on Helsin­gin kaupun­gin Helsin­gin kaupungille vuokraa­ma, jot­ta Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­ma opis­to voisi käyt­tää sitä parkkipaikkana?

    Ei nyt kyl­lä anna kovin hyvää kuvaa kaupun­gin pri­or­i­teetista tuon alueen pitämi­nen parkkipaikkana.

    Vastaa

  6. Pekka Pes­si: Näky­isi ole­van liiken­nevihreää, huonos­ti hoidet­tua nurt­sia ja vähän pui­ta vähän eril­lään ole­van kelvin ja tien välissä. 

    Riit­tävän aikaisin ei ole tehty kaupunki­maista kaavaa. Jää pusikoi­ta väylien­var­teen ja koko paik­ka on lievästi sanoen sekava.

    Vastaa

  7. Kalle: Riit­tävän aikaisin ei ole tehty kaupunki­maista kaavaa. Jää pusikoi­ta väylien­var­teen ja koko paik­ka on lievästi sanoen sekava.

    Ei mil­lään pahal­la. Voi olla, että kaupunki­maisen hyv­in­hoide­tun puis­ton ylläpit­o­menot obat yllät­tävän korkeat. – Mitä kaupunki­mainen kaa­va muuten tarkoittaa?

    Vastaa

  8. Markku af Heurlin: Mitä kaupunki­mainen kaa­va muuten tarkoittaa?

    Sel­l­aista, jos­sa raken­nuk­set ovat kadun reunas­sa ja naa­purin seinässä kiinni.

    Vastaa

  9. Markku af Heurlin: …Mitä kaupunki­mainen kaa­va muuten tarkoittaa? 

    Sitä voi miet­tiä pari­isi­laises­sa katukahvi­las­sa, man­hat­tani­laises­sa pizze­ri­as­sa tai berli­iniläisessä olut­tuvas­sa. Mut­ta jos osaami­nen on rajal­lista, niin suosit­te­len vajaat 100x200 metriä kort­telei­ta, kos­ka sel­l­aiselle voi rak­en­taa fik­susti kaikkea omakoti­taloista pilvenpiirtäjiin.

    Vastaa

  10. Mikko H: Sel­l­aista, jos­sa raken­nuk­set ovat kadun reunas­sa ja naa­purin seinässä kiinni. 

    Pääsään­töis­es­ti sen voi määritel­lä noinkin ainakin ker­rostalo­jen osalta, mut­ta toki on poikkeuk­sia. Tämän takia 20- ja 30-luvun talot ovat todel­lisu­udessa ener­giate­hokkaampia (lähde HS) kuin nyky­is­ten säädösten mukaan tehdyt epäter­veel­liset pulloviritelmät.

    Vastaa
  11. Koteihin tarvitaan lämmintä ja hyvää ilmapiiriä sanoo:

    Kalle: Pääsään­töis­es­ti sen voi määritel­lä noinkin ainakin ker­rostalo­jen osalta, mut­ta toki on poikkeuk­sia. Tämän takia 20- ja 30-luvun talot ovat todel­lisu­udessa ener­giate­hokkaampia (lähde HS) kuin nyky­is­ten säädösten mukaan tehdyt epäter­veel­liset pulloviritelmät. 

    Kun nyky­isin ollaan purka­mas­sa tarpee­ton­ta, liikaa sääte­lyä, pitäisikö ottaa jälleen uudelleen­tarkastelun alle myös raken­nusten ener­gialu­ok­i­tuk­seen liit­tyvä lainsäädäntö? 

    On aika usko­ma­ton ja suo­ras­taan käsit­tämätön asia, ettei esimerkik­si todel­lisil­la läm­mi­tysku­luil­la ole (ilmeis­es­ti mitään?) merk­i­tys­tä, kun raken­nuk­sen ener­gialu­okkaa määritetään. Näin on luo­tu vain kestämätön perus­ta “pul­lotaloille”, joiden pitkän ajan ter­veysvaiku­tusten ja kor­jauskus­tan­nusten hin­taa ei kukaan liene vielä edes ehtinyt/kyennyt arvioimaan!

    Ovatko nykyiset ener­gialu­ok­i­tuk­sen lasken­takaa­vat ja ‑menetelmät, joi­ta kon­sult­ti­toimis­tot ympäri maan käyt­tävät, edes julkisia? 

    Eikö asun­non osta­jalle olisi paljon hyödyl­lisem­pi tieto vuo­tu­i­sista läm­mi­tysku­luista, joi­ta asun­non osalta on joudut­tu mak­samaan, kuin nähdäk­seni varsin epämääräisin ja teo­reet­tisin perustein määritet­ty energialuokka?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.