Vasemmistolainen strategia?

Otto Köngäs, demari, opiske­li­ja, duu­nari ja jär­jestöjyrä Vallilas­ta, kir­joit­ti vap­puaat­tona blogilleen vap­put­er­veisiä vasem­mis­tolle. Siinä hän surkut­teli vasem­mis­ton tilaa ja ennen kaikkea etsi ulospääsyä.

Minäkin olen sitä mieltä, että suun­taa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Vasem­mis­to­laisu­udel­la tarkoi­tan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan (Big Gov­ern­ment) ja pien­ten tulo­ero­jen puo­lus­tamista sekä kaikkien oikeut­ta meri­it­ti­hyödykkeisi­in (asum­i­nen, koulu­tus, ter­vey­den­hoito ja kult­tuuri). Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta mure­nee, yhteiskun­nal­liset erot kas­va­vat. Ei hyvä asia lainkaan!

Könkään viesti­in voi mon­elta osin yhtyä. ”Tiede” on vasem­mis­to­lais­ten arvo­jen, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ja pien­ten tulo­ero­jen puolel­la. Näi­den asioiden puo­lus­ta­jien, demarien, vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton ei kan­nat­taisi keskit­tyä kalastele­maan tois­t­en­sa vesil­lä. Ei myöskään liit­toutua yhdek­si vasem­mis­to­blokik­si ja pro­filoitua kukin oma­lle taholleen. Vihreille hän antoi, aivan oikein, tehtäväk­si kil­pail­la kokoomuk­sen ja RKP:n kanssa kaupunkien lib­er­aaleista äänestäjistä.

Demareille hän antoi mie­lenki­in­toisen tehtävän, kun ottaa huomioon, että tek­sti on syn­tynyt Helsin­gin Vallilas­sa: pitää ään­tä ruuh­ka-Suomen ulkop­uolis­ten aluei­den palveluista ja työ­paikoista. Tot­ta, sik­si­hän demar­it ovat menet­täneet kan­na­tus­taan perus­suo­ma­laisille ja osin Keskustallekin. Me sit­ten jaamme kokoomuk­sen ja vasem­mis­toli­iton kanssa Helsingin.

Kovin ove­laa poli­it­tista tak­ti­ik­ka ei luulisi tarvit­ta­van, että yllä luet­telemil­leni ”vasem­mis­to­laisille” tavoit­teille saisi taak­seen äänestäjien enem­mistön. Niin ylivoimainen enem­mistö suo­ma­lai­sista tukee tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Könkään aja­tus on huono, jos hän tarkoit­ti, että näi­den kol­men puolueen, joil­la siis on yhteen­sä 61 paikkaa eduskun­nas­sa, pitäisi erilleen pro­filoituneina muo­dostaa vaaleis­sa vasem­mis­to­blok­ki samaan tapaan kuin Ruot­sis­sa. Täl­lä ei nimit­täin saa­da enem­mistöä, vaik­ka tavoit­teelle, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tur­vaamiselle ja pie­nille tulo­eroille on Suomes­sa niin ylivoimaisen enem­mistön kannatus.

Moni on sanonut, että jos Suomes­sa olisi lib­er­aali puolue, äänestäisin sitä tai jopa liit­ty­isi siihen. Voisin oitis luetel­la joukon poli­itikko­ja, jot­ka kuu­luisi­vat tähän puolueeseen. En tarkoi­ta Nuor­suo­ma­lais­ten uudelleen perus­tamista, sil­lä se puolue oli oikeis­tolib­er­aali. Tarkoi­tan sosi­aalilib­er­aal­ista puoluet­ta, joi­ta äänestäi­sivät ne, joille kokoomus liian oikeis­to­laise­na on jo uhka hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle, Keskus­ta liian kaupunkivi­hamieli­nen, vihreät ympäristöa­siois­sa liian fun­da­men­tal­is­tisia, ruot­salaiset kie­len­sä ympärille käpristyneitä ja demar­it liiak­si ay-sidon­naisia eikä vasem­mis­toli­it­to tule kysymyk­seenkään. Tämä joukko on nyt kokoomuk­ses­sa tuke­mas­sa oikeis­to­laisem­paa poli­ti­ikkaa kuin mitä itse haluaisi.

Hyvä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka ei ole oikeis­to­laista eikä vasemmistolaista

Köngäs kir­joit­taa, että demarien ongel­mana oli talous­poli­it­tisen vai­h­toe­hdon puute. Semant­tisel­la tasol­la olen samaa mieltä, mut­ta tulkin­nas­ta en ole. Köngäs tun­tuu ajat­tel­e­van, että leikkaus­li­s­tat ovat oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa ja elvyt­tävä poli­ti­ik­ka vasem­mis­to­laista, ja ihmettelee, mik­si tarvi­taan Six­ten Kork­man melkein ain­oana puhu­maan elvy­tyk­sen puolesta.

Korkeaan vero­tuk­seen, hyv­in­voin­tipalvelui­hin ja tulon­si­ir­toi­hin perus­tu­van pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­t­a­mi­nen on vasem­mis­to­laisu­ut­ta, mut­ta niin kuin myös Six­ten Kork­man sanoo, hyvä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka on vain hyvää suh­dan­nepoli­ti­ikkaa ilman poli­it­tista leimaa.

Päin­vas­tainen näyt­tää kyl­lä pitävän paikkansa. Joillekin Kim­mo Sasi ‑tyypin poli­itikoille leikkaus­li­s­tat sopi­vat kaikki­in suh­dan­nevai­heisi­in, kos­ka he kuu­lu­vat niihin har­voihin suo­ma­laisi­in, jot­ka eivät kan­na­ta pohjo­is­maista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa. Mut­ta ei elvy­tyskään kuu­lu kaikki­in suh­dan­nevai­heisi­in eikä eri­tyis­es­ti velak­si eläminen.

(Yltiöoikeis­to­laisik­si yltyivät eduskun­nas­sa myös mon­et demar­it, kun puhut­ti­in Etelä-Euroopan taloud­es­ta. Pahempia talouskuris­tuk­sen kan­nat­ta­jia ei löy­tynyt edes kokoomuk­ses­ta. En ole koskaan osan­nut yhdis­tää kiihkomielistä kansal­lis­mielisyyt­tä vasemmistolaisuuteen.)

Tarvi­taan talous­poli­ti­ikan koor­di­naa­tio­ta EU:n tasolla

Ongelmien lykkäämisessä tule­vaisu­u­teen ja elämisessä lastemme kus­tan­nuk­sel­la ei min­un silmis­säni ole mitään vasem­mis­to­laista. Tässä suh­dan­neti­lanteessa olen toki sitä mieltä, että koko Euroopan tasol­la pitäisi har­joit­taa selvästi elvyt­täväm­pää poli­ti­ikkaa. Mut­ta se edel­lyt­täisi vahvem­paa ja parem­min päätök­si­in pystyvää EU:ta.

Pieneltä avoimelta maal­ta elvyt­tämi­nen yksin on silkkaa taloudel­lista itse­murhapoli­ti­ikkaa, kos­ka Suomes­sa ei voi­da rahoit­taa sel­l­aista bud­jet­tial­i­jäämää, että se riit­täisi kään­tämään koko Euroopan nousu-uralle. Tarvi­taan Euroopan tasol­la koordi­noitua talous­poli­ti­ikkaa mut­ta sil­loin ei pidä vas­tus­taa talous­poli­ti­ikan koordi­noin­tia. Krug­man on oike­as­sa, että euroop­palainen talous­poli­ti­ik­ka tuhoaa maanosan hyv­in­voin­tia, mut­ta toisen­lainen talous­poli­ti­ik­ka on mah­dol­lista vain, jos siitä päätetään tai sovi­taan EU:n tasolla.

Talous­poli­it­tisen vai­h­toe­hdon puute on paljon vakavampi asia kuin huonos­ti ajoitet­tu suhdannepolitiikka.

Työväen­li­ik­keen unel­man hajoaminen 

Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on sosialidemokra­t­ian luo­mus. Teol­lisu­u­den kasvu ohjat­ti­in työläisille paremp­ina työoloina ja työ­suhde­tur­vana sekä kas­vav­ina veroina hyv­in­voin­ti­val­ti­olle. Sosialidemokra­tia oli toisaal­ta ammat­ti­jär­jestöi­hin nojaa­va työväen­li­ike ja toisaal­ta hyv­in­voin­ti­val­tio­pro­jek­ti. Nämä oli­vat kak­si eri asi­aa, vaik­ka ne talouden kasvu­vai­heessa tuki­vat toisi­aan. Mis­sä kasvun hedelmiä ei ole jaet­tu kaikille, ei kasvukaan ole jatkunut, kos­ka kasvu tarvit­see kysyn­tää (ei voi tehdä auto­ja, jos auto­työläisil­lä ei ole varaa ostaa autoa) ja kos­ka kansan­talous tarvit­see kaikkien eikä vain ylälu­okkaisten osaamista. Sik­si matal­ien tulo­ero­jen val­tiot pär­jäävät paremmin.

Tämä työväen­li­ik­keen ja hyv­in­voin­ti­val­tion liit­to toi­mi niin kauan kuin työl­lisyys laa­jeni. Hyv­in­voi­va työläis­taus­tainen keskilu­ok­ka oli sosialidemokra­t­ian unel­ma ja lähelle sitä päästi­inkin 1980-luvun lop­ul­la. Sen jäl­keen tulo­jakau­mas­ta on lyhyessä ajas­sa kadon­nut 300 000 keski­t­u­loista ammat­tia. Ne ovat kor­vau­tuneet toisaal­ta hyvin palka­tu­il­la asiantun­ti­jate­htävil­lä ja toisaal­ta mata­la­palkkaisil­la palvelu­alo­jen työ­paikoil­la. Demarien unel­ma on rik­ki, mut­ta vaaras­sa on myös hyv­in­voin­ti­val­tio. Paper­i­työläi­nen oli pait­si sosialidemokra­t­ian ruumi­il­lis­tu­ma, myös erit­täin hyvä veron­mak­sa­ja. Syynä ahdinkoon on pienessä määrin glob­al­isaa­tio ja suures­sa määrin automaa­tio. Automaa­tion osalta ”pahin” on vielä edessä. Tuotan­to alkaa pala­ta Kiinas­ta, mut­ta työ­paikoista vain pieni osa.

Hyv­in­voivan työväen­lu­okan ase­man heikken­e­m­i­nen on keskeinen syy demarien ahdinkoon; ei vain Suomes­sa vaan kaikkial­la Euroopas­sa. Kaikkial­la Euroopas­sa demar­it ovat menet­täneet kan­na­tus­taan enem­män tai vähem­män oikeis­to­henkisille pop­ulis­tipuolueille, kos­ka hei­dän vankim­mat kan­nat­ta­jansa ovat pet­tyneet oman ase­mansa heikkenemiseen.

Tämän ongel­man edessä olemme kaik­ki aika avut­to­mia. Kun vasem­mis­to on vähäk­si aikaa päässyt val­taan, se ei ole pystynyt lunas­ta­maan lupauk­si­aan. Näin kävi esimerkik­si Ran­skas­sa. Ja oikeistopop­ulis­tiset voimat sen kuin vahvistuvat.

Tämä oli kyl­lä ennustet­tavis­sa. Joskus 30 vuot­ta sit­ten alku­vihreis­sä pohdimme vai­h­toe­htoa vapaakau­palle, jon­ka ennus­timme johta­van kovaan talous­poli­ti­ikkaan, mihin se johtikin. Emme oikein osan­neet luon­nehtia vai­h­toe­htoa, mut­ta nimi sille oli ole­mas­sa: hal­lit­tu alban­isoi­tu­mi­nen. (Alba­nia oli tuol­loin Enver Hox­han johdol­la irrot­tau­tunut teol­lis­es­ta edis­tyk­ses­tä, ja piti alkeel­lista elämän­muo­toa ihanteenaan. Dik­tatu­urin vai­h­dut­tua demokra­ti­aan alba­nialaiset äänes­tivät aivan toisen­laisen poli­ti­ikan puolesta.)

Aina välil­lä miet­tii, ovatko oikeis­to­laiset lib­er­taar­it onnis­tuneet kaap­paa­maan EU:n perus­sopimuk­sen avul­la koko maanosan kansalais­ten tah­don vas­tais­es­ti. Niin tehokkaasti EU:n sään­nöt aja­vat euroop­palaisia kansan­talouk­sia erään­laiseen race to the bot­tom –kil­pailu­un keskenään.

Vasem­mis­to­laisu­us ja ay-toiminta 

Nyt joudumme miet­timään, mitä vasem­mis­to­laisu­us oikein tarkoit­taa työelämässä ja hyvinvointipolitiikassa.

Onko vasem­mis­to­laisu­us ahdin­gos­sa ole­van, kohta­laisen hyvä­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den, ”työväen aris­tokra­t­ian”, puo­lus­tamista muiden alo­jen kus­tan­nuk­sel­la? (Ei, älkää sanoko, ettei hyviä asioi­ta saa pan­na vas­takkain. Joskus ne vaan ovat vas­takkain.) Vihre­itä lähempänä ovat pätkätöitä tekevät nuoret ja jär­jestäy­tymät­tömät – ainakin SAK:hon jär­jestäy­tymät­tömät – luo­van luokan alat. Tässä syn­tyy hel­posti sisä- ja ulkop­uolel­la ole­vien väli­nen ris­tiri­ita, eikä min­ulle ole val­jen­nut, mitä vasem­mis­to­laista on siinä, että on sisäpuolel­la ole­vien puolel­la huono-osaisem­pia, ulkop­uolel­la oli­joi­ta vas­taan. Var­maankin näi­den kah­den ryh­män välil­lä voidaan löytää molem­pia tyy­dyt­tävä kom­pro­mis­si, mut­ta sitä odotel­lessa edut ovat ainakin osit­tain vas­takkaiset. Eri­tyis­es­ti hyvä irti­sanomis­suo­ja hyödyt­tää sitä, jol­la on pysyvä työ­paik­ka ja hait­taa sitä, jol­la ei ole. Jos sitä yhteistä vasem­mis­to­laista strate­giaa halu­taan etsiä, tämä olisi nos­tet­ta­va kaikessa hil­jaisu­udessa pöydälle.

Mut­ta sit­ten vielä vaikeampi asia, joka ainakin Juhana Var­ti­aiselle oli niin vaikea, että tämä vakau­muk­selli­nen demari pää­tyi kokoomuk­seen. Jos halu­aa edis­tää työelämän jäykkyyk­sien kaut­ta työhön pääs­sei­den etua, tulee samal­la alen­ta­neek­si työl­lisyysastet­ta. Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on täysin riip­pu­vainen korkeas­ta työl­lisyysas­teesta. Työl­lisyysaste on Suomes­sa olen­nais­es­ti mata­lampi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Sik­si meil­lä nyt tehdään leikkaus­lis­to­ja. Tukies­saan eri­lais­ten jäykkyyk­sien kaut­ta työväestöä demar­it ja koko ay-liike ovat samal­la joudut­ta­mas­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan alasajoa. Kovin jäykkäniskainen ay-poli­ti­ik­ka johtaa oikeis­to­laiseen hyv­in­voin­tipoli­ti­ikkaan, kos­ka julkises­ta taloud­es­ta lop­pu­vat rahat. Minus­ta poli­ti­ik­ka, joka johtaa hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoon, ei ole vasemmistolaista.

En ole työelämän asiantun­ti­ja. Siitä olen var­ma, että markki­nae­htoinen työelämä (työvoima huu­tokau­pat­taisi­in pes­tu­upäiv­inä) johtaisi huonoon tulok­seen, joten kollek­ti­ivista suo­jaa työ­markki­noil­la tarvi­taan. Siitä olen kuitenkin yhtä vaku­ut­tunut, että tämä nykyi­nen pitkälle nor­mitet­tu työelämä, vaik­ka sopi­ikin ehkä paperite­htaaseen, ei sovi jälki­te­ol­lisi­in ammat­tei­hin. Suo­ma­lainen työ­markki­napoli­ti­ik­ka on niin tule­htunut­ta, että pare­to-opti­mia ei etsi kukaan. Siitä me kär­simme leikkaus­lis­to­jen kanssa. Tarvit­taisi­in luo­vaa ajat­telua työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien toteut­tamisek­si taval­la, joka ei hait­taa työl­lisyyt­tä ainakaan niin paljon kuin nykykäytän­nöt. Tässä on kyse myös palka­n­muo­dos­tuk­sen periaatteista.

On luovut­ta­va sel­l­ai­sista jäykkyyk­sistä, joiden merk­i­tys työn­tek­i­jöi­den ase­malle on vähäi­nen ja työl­lisyyt­tä alen­ta­va vaiku­tus suuri, ja pidet­tävä kiin­ni niistä, joiden vaiku­tus työn­tek­i­jöi­den ase­maan on suuri ja alen­ta­va vaiku­tus työl­lisyy­teen pieni.

Ruot­sis­sa tämä on tehty paljon parem­min ja sik­si siel­lä menee niin hyvin.

Työ­markki­na-ase­mansa menettäneet

Kak­si maa­ta, Sak­sa ja Ruot­si, ovat onnis­tuneet työl­lisyysas­teen pitämisessä korkeana huoli­mat­ta glob­al­isaa­tios­ta ja automaa­tios­ta. Sak­salais­es­ta mallista mini­jobei­neen en pidä, vaik­ka sekin on parem­pi kuin tämä suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tion tuhoon johta­va. Ruot­salainen pehmeään pakko­työl­listämisen malli on parem­pi, mut­ta toivoisin vielä parempaa.

Mitä tehdä niille, joiden ase­ma työ­markki­noil­la on talouden muuttues­sa heiken­tynyt olen­nais­es­ti? Hei­dän mah­dol­lisuuten­sa on joko mata­la­palkkainen työ (työn hin­ta työ­nan­ta­jalle mata­la, minkä voi saa­da aikaan myös palkkat­uen kaut­ta) tai työt­tömyys. Yri­tyk­set pitää huono­tuot­toisen työn hin­taa sopimuk­sil­la korkeana johta­vat ja ovat johta­neet rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen, jon­ka takia juuri nyt Smol­nas­sa suun­nitel­laan mil­jardis­äästöjä. Minä kehit­täisin perus­tu­lon kaut­ta automaat­tista tulo­tukea pieni­palkkaisille. Net­toan­siot pysy­i­sivät siedet­täv­inä eikä työvoimaa hin­noiteltaisi ulos. Jos ei pidä perus­tu­losta, saman asian voi tehdä muu­takin kaut­ta. Olen­naista on hyväksyä se, että kun työ­markki­na-ase­ma käy heikok­si, valit­ta­vana ei enää ole korkea­palkkaista työtä.

Mitä siis uusi vasem­mis­to­laisem­pi talous- ja sosi­aalipoli­it­ti­nen strate­gia edellyttää?

  1. On edis­tet­tävä talous­poli­ti­ikan koordi­noin­tia EU:n tasol­la, jot­ta emme jou­tu­isi tuhoa­maan euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta Krug­manin sanoin idioot­ti­maisel­la säästöpolitiikalla.
  2. On etsit­tävä työ­markki­nas­trate­gia, joka tukee tas­a­puolis­es­ti sisäpi­ir­iläisiä ja ulkopiiriläisiä.
  3. On ennakkolu­u­lot­tomasti etsit­tävä työn­tek­i­jöi­den suo­jelemisek­si nykyaikaisia keino­ja, jot­ka eivät turhien jäykkyyk­sien kaut­ta aiheuta työttömyyttä.
  4. Palka­n­muo­dos­tuk­ses­sa on myötäiltävä nyky­istä parem­min henkilö- ja alako­htaista tuot­tavu­ut­ta, jot­ta työvoimaa ei hin­noiteltaisi ulos.
  5. On tuet­ta­va mata­la­palkkaisen työvoiman ja pätkätöitä teke­vien ase­maa perus­tu­lon tai muun automaat­tisen mata­la­palkkat­uen muodossa.

Kaik­ki tämä, eri­tyis­es­ti koh­dat 2 ja 3 vaa­ti­vat perus­teel­lista selvit­tämistä, kos­ka tehokkaan kom­pro­missin löytämi­nen vaatii tietoa enem­män kuin meil­lä nyt on.

Miten työn orju­ud­es­ta vapau­tu­mi­nen voi olla ongelma

Huo­matkaa, että ongel­mamme per­im­mäi­nen syy on työtä kor­vaa­van automaa­tion tunkeu­tu­mi­nen kaikkialle, mikä syr­jäyt­tää monia työelämästä tai ainakin heiken­tää hei­dän työ­markki­na-ase­maansa merkit­tävästi. Kir­joitin, että automaa­tios­sa “pahin” on vielä edessä. Lain­aus­merk­it joh­tu­i­v­at siitä, että ei automaa­tion pitäisi olla paha asia.

Miten voi olla ongel­ma, että mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti syn­tyy liian helposti?

Ellei kom­mu­nis­mia olisi jo kokeil­tu huonoin tuloksin, se kek­sit­täisi­in nyt. (Tarkem­min sanoen, kom­mu­nis­mia ei ole kokeil­tu, mut­ta on tul­lut todis­te­tuk­si, ettei sosial­is­mi joh­da siihen yltäkyl­läisyy­teen, jon­ka piti olla kom­mu­nis­min edellytys. )

Kun riit­tävän hyvää työtä ei riitä kaikille, pitäisi vain tehdä työtä vähem­män ja naut­tia elämästä enemmän.

Tässä vain on pieni ongel­ma pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­tamisen kanssa. Mut­ta onhan nyt aivan type­r­ää, jos mei­dän on tuhot­ta­va ihmis­ten vapaa-aikaa ja pan­na hei­dät tekemään mate­ri­aalisen hyv­in­voin­timme kannal­ta tois­ar­voista työtä vain jot­ta saisimme kootuk­si riit­tävästi vero­ja hyv­in­voin­tipalvelu­jen rahoittamiseen.

Jos tämän ris­tiri­idan pysty­isimme ratkaise­maan, siis kehit­tämään tavan yhdis­tää run­sas hyv­in­voin­ti­val­tio ja pieni vuo­tu­inen työmäärä, aukai­sisimme tien maan­pääl­liseen parati­isi­in, jos­ta ihmiskun­ta on unel­moin­ut vuosituhansia.

Tämä on mielestäni tärkeintä.

 

124 vastausta artikkeliin “Vasemmistolainen strategia?”

  1. Olen­pa ker­rankin erim­ieltä kanssasi. Nuor­suo­ma­laiset eivät todel­lakaan edus­ta­neet oikeistoliberalismia.Entisena Nuor­suo­ma­laise­na , V‑S piirin hal­li­tuk­sen jäse­nenä muis­tan jäseniä tulleen pait­si Kokoomuk­ses­ta, Lib­er­aaleista, RKP:stä ja tietenkin iso osa Demareista kuten Ilonie­mi ja Kuis­ma. En heitä ainakaan kovin oikeis­tolib­er­aaleina näh­nyt, jos tosin en kovin liberaaleinakaan.Yksi aja­tus oli kansalais­palk­ka, jota ajet­ti­in myös sil­loin. Muis­taak­seni sitäkään ei nyky­isin pide­tä mitenkään oikeis­tolib­er­aali­na ajatuksena.

  2. Tai mitä jos luovut­taisi­in ide­ol­o­gis­es­ta tarkastelus­ta ja vaan pyrit­täisi­in saa­maan yhteiskun­ta toimi­vak­si? Vasem­mis­ton ja oikeis­ton ongel­ma on, että ei niil­lä ole mitään oikei­ta “arvo­ja” joi­ta ne puo­lus­ta­vat, vaan kumpikin sot­kee arvot ja keinot.

    Ei big gov­ern­ment ole arvokysymys. Tai siis, on, mut­ta ei se voi niin päin kenellekään olla että se on itseis­ar­vo. Tai jos on, niin arvo­maail­ma on täysin sekaisin. Val­tio on väline.

  3. Olen samaa mieltä kanssasi. Mut­ta tästähän Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män rapor­tis­sa on kysymys. Sekin on tot­ta että olette miet­ti­neet näitä asioi­ta aikaisem­min. Mut­ta ette näy miet­tivän enää. Nyt näyt­tää riit­tävän Keskus­tan väit­tämi­nen “kaupunkivi­hamielisek­si”.

  4. Pohdin, että voimme aika luotet­tavasti tänään sanoa 1700-luvun lop­un lud­di­it­tien olleen väärässä. Pohdin edelleen, että olem­meko tänään myöskin yhtä väärässä automaa­tion työt­tömyyt­tä ja ihmisen tarpeet­to­muut­ta aiheut­ta­van ole­tuk­sen takia. Ja tör­mäsin NY Time­sis­sa Paul Krug­manin kir­joituk­sen Sym­pa­thy for the Lud­dites vuodelta 2013. Siinä on paljon samo­ja point­te­ja kuin Osmol­la. Krug­manin olen­naisin perustelu mik­si nyky­hetken (me) lud­di­itit oli­si­vat oike­as­sa on, että (lop­pu omaa kään­nöstäni ja tulk­in­taani…) oppimi­nen ja koulu­tus on saavut­tanut mak­simin­sa. Yhtä har­vat kuin ennenkin koet­tel­e­vat tieto­jemme ääri­ra­jo­ja ja työn­tävät niitä eteen­päin. Mut­ta mas­so­jen saavut­ta­man tieto­ta­son hyö­ty on kään­tynyt voimakkaasti laske­valle käyrälle. Ratkaisuna Krug­man esit­tää pääo­man­tuot­to­jen vero­tuk­sel­la hoidet­tua sosi­aal­ista tur­vaverkkoa. Vaikut­taisi järkevältä strate­gial­ta. Ei rikkai­ta ja tiedol­lista eli­it­tiä vas­taan. Vaan automaa­tio­ta ja robot­te­ja. Näen var­masti ensiyönä unta ham­puri­lais­ro­bo­t­ista joka saa ensim­mäisen jälkiverolip­pun­sa. Sen ilme!

  5. Automaa­tio, tekoä­ly ja robo­t­i­saa­tio ovat val­ta­va mah­dol­lisu­us ihmiskunnalle. 

    Protes­tant­ti­nen maail­mankat­so­mus ei tosin sovi lainkaan edel­lä mainit­tu­jen aikakaudelle. Siitä tulee hyvin rumaa jälkeä.

  6. Van­hakan­taisel­la vasem­mis­tol­la ei ole tule­vaisu­ut­ta, kos­ka ihmis­ten koulu­tus­ta­son noustes­sa ymmär­rys taloud­es­ta kas­vaa. Pelkkä suun­na­ton kateus ei riitä enää ohjel­man poh­jak­si, kun ymmär­retään, että ne joil­la menee hyvin toimi­vat vetureina ja luo­vat edel­ly­tyk­set meille muille. Mut­ta ymmärsin jut­tusi niin, että toiv­ot lop­ullista tuhoa nyky­isille vasemmistopuolueille?

    Oikeis­tolib­er­al­is­mille on var­masti tilaus­ta. Lib­er­al­is­mi on yksi tapa luo­da yhteistä hyvää, oli kyse sit­ten sek­suaalis­es­ta hyväksyn­nästä, uskon­nol­lis­es­ta ymmärtämis­es­tä tai taloudel­lis­es­ta vapaamielisyy­destä jne. Äärim­mäi­nen vapaamielisyys tarvit­see vas­tavoiman, muuten mopo voi kara­ta. Sitä tarvi­taan joka suhteessa.

    Huomiosi EU:sta ovat oikean suun­taisia, mut­ta juuri nyt kehi­tys ei näytä Suomen ja suo­ma­lais­ten kannal­ta oikean suun­taiselta. Joht­a­mi­nen on tyyp­piä “pani­ik­ista pani­ikki­in”, eikä nyt kyetä juuri siihen pitkäjän­teiseen työhön, joka lop­ul­ta tuo lop­ul­ta parhaan tuloksen.

    Nyky­mallisia pohjo­is­maisia hyv­in­vin­ti­val­tioi­ta on (jos maail­mas­sa ei tapah­du mitään mulis­tavaa) viidenkymme­nen vuo­den päästä jäl­jel­lä vain yksi: Nor­ja. Nor­jalai­sista yli puo­let on syr­jäy­tyneitä ja suo­ma­laiset sekä ruot­salaiset tekevät työt Norjassa.

  7. Demareista ei tule enää yhtään mitään apua tässä ja vas­sare­i­ta kiin­nos­taa vain oma puolue ja pop­ulis­tiset tem­put, joten maail­ma menee meno­jaan vasem­mis­tol­ta karku­un. Vihreis­sä var­maan olisi nyt eniten osaamista, mut­ta puolue ei osaa olla puolue, eivätkä poli­itikot saa suu­taan auki. Pahin virhe on se, että puolue ei edes halua syn­nyt­tää omaa äänenkan­nat­ta­jaa minkään medi­an muo­dos­sa, joka nos­taisi omia asioi­ta ja henkilöitä laa­jaan tietoisuuteen. 

    The Spir­it Lev­el-kir­ja var­maankin toimisi erään­laise­na suden­pen­tu­jen käsikir­jana halut­tuun lop­putu­lok­seen, mut­ta vasem­mis­to kat­soo asioi­ta his­to­ri­an pain­o­lasti harteil­laan, eikä myön­nä että samaan lop­putu­lok­seen pää­sisi mon­taa eri polkua. Lop­putule­m­ana voisi sanoa, että vihreil­lä on näistä kolmes­ta ain­oana mah­dol­lisu­us kas­vaa merkit­tävästi syö­den sekä vasem­mis­ton että kokoomuk­sen kan­na­tus­ta. Alanko-Kahilu­o­to ja Var­tia var­maankin ovat eri poluil­la, mut­ta kum­mal­lakin lie­nee kuitenkin sama maali, joka näyt­tää tuol­ta Spir­it Lev­elin maail­mal­ta. Jos luon­non­suo­jelu sit­ten yhdis­täisi noi­ta polku­ja, kuten kieli RKP:ssa, niin vihreät pysty­isi merkit­tävään kasvuun.

    Lisään­tyvät vihreät työ­paikat mah­dol­lis­ta­vat kasvun myös ay-liik­keessä duu­nar­ipuolel­lakin, jos saa asi­at näyt­tämään siltä, että vihreät ovat uusien työ­paikko­jen tuo­jia muiden pitäessä kuole­vista aloista kiin­ni estäen uusien syn­tyä — kuten asia on. Palvelu­alan pieni­palkkaisten elin­ta­son ylläpi­to asial­lise­na ja niiden työ­paikko­jen kas­vat­ta­mi­nen kaavoituk­sel­la, olisi sit­ten se toinen puoli clean­tech-alan korkea­palkkaisten asiantun­ti­joiden ja duunarei­den lisäk­si jot­ka osaltaan pitäisi palvelu­alaa leivässä oma­l­la kulutuksella. 

    Stubb, kepu ja per­sut ovat sel­l­ainen yhdis­telmä, että vihrei­den kas­vami­nen Helsin­gin suurim­mak­si jo ensi kun­tavaaleis­sa ei ole kuin vihreistä itses­tään kiinni.

  8. Min­unkin on pakko äänestää seu­raavak­si paras­ta kun ei lib­er­aalia puoluet­ta ole. Seu­raavak­si paras onkin sit­ten vai­hdel­lut ker­ras­ta toiseen.

    Vasem­mis­toa en ole pystynyt äänestämään koskaan. Kun olen asi­aa poht­in­ut niin olen kokenut että toim­inta on ihan yhtä itsekästä ja oman “sisäpi­irin” etu­jen ajamista siinä mis­sä muil­lakin puolueilla.

    En tiedä onko ihmi­nen sit­ten niin itsekäs, ettei aito suuren mas­so­jen väli­nen sol­i­daris­mi voi toimia. Pienem­mässä mit­takaavas­sa (100–150 henkeä) se voi toi­mi paremmin.

    Ehkä automaa­tion pitää ede­tä niin pitkälle ettei enää ole väliä mitä kukin yksilö tekee?

  9. Osmo: “En ole koskaan osan­nut yhdis­tää kiihkomielistä kansal­lis­mielisyyt­tä vasem­mis­to­laisu­u­teen.” Muut ovat osan­neet. Poruk­ka on tai oli NSDAP, Sak­san kansal­lis­sosial­isti­nen työväenpuolue.

  10. Demarei­den uusi nousu alkaa heti, kun puolue alkaa määritel­lä “työväen” laajemmin. 

    Palvelu­aloil­la ja alem­mas­sa keskilu­okas­sa on sato­ja tuhan­sia poten­ti­aal­isia äänestäjiä, mut­ta SDP has­saa hei­dät puhu­mal­la aina ensisi­jais­es­ti teollisuustyöväestöstä.

  11. Lois­tavaa ana­lyysia. Voisiko Sip­ilä kut­sua Osmon eduskun­nan ulkop­uolelta min­is­terik­si tule­vaan hal­li­tuk­seen? Sopi­vam­paa ja päteväm­pää henkilöä ei tästä maas­ta löydy.

  12. Työväen­li­ike ja puolueet saat­toi uno­htua men­neeseen maail­maan. Äänestäjäkun­takin on sieltä suunnal­ta. Olisi ehkä kan­nat­tanut olla ajan­tasal­la ja kehit­tyä. Pari asi­aa jois­sa on kus­tu pahasti. Ensin­nä työvä­ki jakau­tui kah­teen osaan,paperimiehiin joil­la min­is­ter­i­ta­son palk­ka ja mata­la­palk­ka-aloi­hin joista työväen­li­ike ei huole­ht­in­ut ollenkaan. Ehkä kos­ka ne on nais­val­taisia. Nyky­ih­mi­nen hais­taa fik­suna työväen­li­ik­keen sisäisen elit­ismin ja epä­tasa-arvon kilo­me­trien päästä.Kuka halu­aa olla sel­l­aises­sa 1900-luvun alun mon­u­men­tis­sa mukana. Toinen asia jon­ka jo duu­nar­itkin on ymmärtänyt ett se eliittipoppoo(paperiliitto) tap­poi Suomes­ta paperi­te­ol­lisu­u­den. Työ­paikat on nykyään siel­lä Kiinas­sa. Kol­mas asia jota jär­jestöjyrät ei ymmär­rä on byrokra­tia. Vasem­mis­to on syn­onyy­mi van­han aikaiselle byrokra­tialle. Nyky­ih­mi­nen halu­aa men­nä eteen­päin ja kehit­tyä ilman että koko ajan on viskaalit niskas­sa. Vasem­mis­to teki itses­tään niitä viskaale­ja. Tunkkainen museon haju ajoi puo­let äänestäjistä per­sui­hin joiden kuva taas on uusi,kehittyvä,eibyrokraattinen,uudistusmielinen ja dynaami­nen uusine ideoineen. Huonokin idea kat­sokaas kel­paa kun­han se on jotain uut­ta. Ja vielä sem­mo­nen asia että duu­nari ja yrit­täjä on nykyään samas­sa persoonassa.Kun vasem­mis­to ei edus­ta yrittäjää,se ei sil­loin myöskään edus­ta duu­nar­ia. Yrit­tämisen kyn­nys nuo­ril­la on matalampi. 😉

  13. AY-liike on oma­l­ta osaltaan vas­tu­us­sa siitä val­tavas­ta sään­tövi­idakos­ta ja byrokra­ti­as­ta jos­ta taas kansalaiset halu­aa eroon.Työväenpuolueet ay-liik­keen tuel­la ovat osin olleet tukah­dut­ta­mas­sa kaikkea kehi­tys­tä Suomes­sa. Riv­idu­u­nar­itkin sen ymmärtää ettei se ole kenenkään etu.Vähiten sen duunarin.Ei siis ihme jos äänestäjät kaikkoo. Sosial­is­mi aat­teena on kuollut,ainoa järkevä tie työväen­li­ik­keelle on muut­tua kansalais­puolueek­si joka pyrkii viemään kehi­tys­tä eteen­päin ja pitää heikom­pi­en puolia.Eikä ain­oas­taan Met­allin ja Paperin. 😉

  14. Nyt tuli niin mon­ta asi­aa yhteen kir­joituk­seen, että postauk­sen kom­men­toimi­nen muu­ta­mal­la riv­il­lä on mah­do­ton­ta. Kir­joi­tus sanoi asi­at eri­no­maisen selvästi ja oli siis hyvin kir­joitet­tu, vaik­ka olinkin vähän eri lin­joil­la noin joka toises­sa lauseessa.

    Yksi peruskom­ment­ti silti heti tähän. Luulen että vasem­mis­ton ja vihrei­den suosi­ma velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ik­ka ei ole saanut vankkaa tukea kansalta, kos­ka moni taviskin kokee, että tuo poli­ti­ik­ka on kestämät­tömäl­lä poh­jal­la, ja sik­si tuhoa­mas­sa läh­es kaikkien suo­ma­lais­ten hyväk­si koke­maa pohjo­is­maista yhteiskuntamallia.

  15. Itseltäni on luot­tan­mus hävin­nyt maas­samme val­lit­se­vaan edus­tuk­sel­liseen demokra­ti­aan. Maamme ongel­mat johtu­vat huonoista päät­täjistä. Rahan ja val­lan ahneus ja suo­jatyö­paik­ka kohtu­ut­toman korkeal­la pal­ka­lla ja ylip­itkil­lä lomil­la on houkutelleut help­po­heik­it yhteen samaan osoitteeseen. 

    Oma näke­myk­seni on, että Vasem­mis­toa äänestää ihmiset, jot­ka halu­aisi­vat rak­en­taa yhteiskun­taa, jos­sa jokaiselle ihmiselle taataan riit­tävät puit­teet hyvän arjen elämiseen, koulut­tau­tu­miseen ja mah­dol­lisu­us vaikut­taa yhteiskun­taan omien arvo­jen­sa kaut­ta. Vasem­mis­toa äänestävät ajat­tel­e­vat mielestäni myös laa­ja-alaisem­min ja syväl­lisem­min, pyrkimys on globaali­in tasa-arvoon. Maail­ma on syvis­sä ja mon­i­nai­sis­sa ongelmis­sa, jot­ka vain pahenevat päivä päivältä — ja näitä ongelmia ei voi­da ratkaista tui­jot­ta­mal­la vain omia tarpei­ta, EU:n tarpei­ta, EU:n ja USA:n välistä kau­pankäyn­tiä jne. 

    Em. perus­teel­la vasem­mis­to on nos­tanut esi­in mm. Kreikan velka­on­gel­man kohtu­ulis­tamisen ja veroparati­isien ongelmat. 

    “Mitä siis uusi vasem­mis­to­laisem­pi talous- ja sosi­aalipoli­it­ti­nen strate­gia edellyttää?”
    “On edis­tet­tävä talous­poli­ti­ikan koordi­noin­tia EU:n tasol­la, jot­ta emme jou­tu­isi tuhoa­maan euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta Krug­manin sanoin idioot­ti­maisel­la säästöpolitiikalla.”

    Pelkään­pä, että niis­sä pöy­dis­sä mis­sä EU tekee lin­jauk­si­aan Kil­pailukyky muu­ta maail­maa vas­taan on pri­or­i­teet­ti nro 1, kansalais­ten hyv­in­voin­ti ei niinkään kiin­nos­ta, yri­tys­ten hyv­in­voin­ti kyl­läkin. EU kansalainen on alis­tet­tu bis­nek­sen teon raaka-aineeksi. 

    Suo­mi määritel­lään hyv­in­voin­ti­val­tiok­si vaik­ka meil­läkään kansalais­ten hyv­in­voin­ti ei ole tärkein asia vaan yri­tys­ten kil­pailukyky. Kuitenkin on väistämät­tä niin, että vain Työhaluisin yhteiskun­ta voi olla Kil­pailukyky­isin yhteiskun­ta — sik­si ensin pitäisi lisätä kansalais­ten Työhalukku­ut­ta. Työhalukku­us lisään­tyy työolo­ja paran­ta­mal­la, työn mielekkyyt­tä lisäämäl­lä, pitäy­tymäl­lä kohtu­ullises­sa ja oikeu­den­mukaises­sa palkkauk­ses­sa ja lomis­sa, mah­dol­lis­ta­mal­la kehit­tymi­nen itseä kiinos­tavaan suun­taan, otta­mal­la yksilö­ta­sol­la huomioon työtek­i­jöi­den per­hei­den ja vapaa-ajan tarpeet jne. Työhalukku­ut­ta ei lisää henkises­ti tyhjä työ, huono palkkaus, epäsään­nölli­nen ja epä­var­ma työ, heikon ase­man “hyväk­sikäyt­tö”, kehno työn­jo­hto jne. jne. 

    “Jos tämän ris­tiri­idan pysty­isimme ratkaise­maan, siis kehit­tämään tavan yhdis­tää run­sas hyv­in­voin­ti­val­tio ja pieni vuo­tu­inen työmäärä, aukai­sisimme tien maan­pääl­liseen parati­isi­in, jos­ta ihmiskun­ta on unel­moin­ut vuosituhansia.”

    En usko, että on mah­dol­lista saavut­taa ”Run­sas­ta Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ja Pien­tä työmäärää” ilman vah­vaa val­tio­ta, joka rajoit­taa yksi­ty­istä rahan ja val­lan ahneut­ta. Toisaal­ta keskenkasvuinen demokra­ti­amme ei mah­dol­lista viisaasti ja tehokkaasti toimi­vaa valtiota. 

    Nähdäk­seni on olta­va joka tapauk­ses­sa niin, että jokaisen kansalaisen arvo­maail­ma ja ymmär­rys asioista ja ääni on saata­va kuu­luville jatku­va-aikaises­ti. Vain välit­tömän ja suo­ran demokra­t­ian keinoin voidaan ede­tä siten, että jokainen kansalainen voi luot­taa päät­täjien toim­intaan ja hyväksyä ”Run­saan Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan” vaa­ti­mat toimen­piteet. Val­taosa kansalai­sista kyl­lä omak­suu tarvit­ta­vat tiedot, joiden perus­teel­la voi oman äänen­sä ja työ­panok­sen­sa kohden­taa tarkoit­ta­mal­laan taval­la — jot­ta kansalaiset innos­tu­vat otta­maan asioi­ta selvää tarvi­taan ensin Aito Mah­dol­lisu­us vaikut­taa. Nykyi­nen demokra­ti­amme ei mah­dol­lista Aitoa Mah­dol­lisu­ut­ta Vaikuttaa. 

    Rahan ja val­lan kasaan­tu­mi­nen, johtaa väistämät­tä epä­tasa-arvon lisään­tymiseen, ter­vey­sero­jen kas­vamiseen jne. jne. — ja näistä seu­rauk­se­na on lisäkus­tan­nuk­sia yhteiskun­nalle, yhteiskun­nan ja yksilön tasol­la luot­ta­muk­sen ja tur­val­lisu­u­den heiken­tymistä jne.

  16. Moni on sanonut, että jos Suomes­sa olisi lib­er­aali puolue, äänestäisin sitä tai jopa liit­ty­isi siihen. Voisin oitis luetel­la joukon poli­itikko­ja, jot­ka kuu­luisi­vat tähän puolueeseen. En tarkoi­ta Nuor­suo­ma­lais­ten uudelleen perus­tamista, sil­lä se puolue oli oikeis­tolib­er­aali. Tarkoi­tan sosi­aalilib­er­aal­ista puoluet­ta, joi­ta äänestäi­sivät ne, joille kokoomus liian oikeis­to­laise­na on jo uhka hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle, Keskus­ta liian kaupunkivi­hamieli­nen, vihreät ympäristöa­siois­sa liian fun­da­men­tal­is­tisia, ruot­salaiset kie­len­sä ympärille käpristyneitä ja demar­it liiak­si ay-sidon­naisia eikä vasem­mis­toli­it­to tule kysymyk­seenkään. Tämä joukko on nyt kokoomuk­ses­sa tuke­mas­sa oikeis­to­laisem­paa poli­ti­ikkaa kuin mitä itse haluaisi.”

    Kuvailit juuri Suomen ain­oan oikeasti lib­er­aalin puolueen, Piraattipuolueen. 

    http://piraattipuolue.fi/agenda/

  17. Mitäs eri­tyis­es­ti vasem­mis­to­laista nois­sa ehdo­tuk­sis­sa on?

  18. Olen hie­man eri mieltä lopputulemista.

    Yksi vasem­mis­ton kannal­ta epämiel­lyt­tävistä ulot­tuvuuk­sista hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on se, että suuret tulon­si­ir­rot ja val­tion kaut­ta toteutetut palve­lut vaa­ti­vat kansalaisil­ta voimakkaan yhteenku­u­lu­vu­u­den ja sol­i­daarisu­u­den tun­teen, sekä etenkin suuren luot­ta­muk­sen hallinnon ja kansalais­ten välil­lä. Tämä ilme­nee Suomes­sa vähäisenä kor­rup­tiona. Muual­la maail­mas­sa yhteiskun­nal­liset tehtävät nähdään useim­miten mah­dol­lisuute­na vetää välistä ja hyö­tyä itse, jol­loin vero­tu­loil­la tuote­tut palve­lut muut­tuvat kalli­ik­si ja tehot­tomik­si. Suomes­sa on kehit­tynyt kansal­lis­tun­teen ja kansal­lisen iden­ti­teetin, suo­ma­laisen nation­al­is­min (hyi olkoon..) ympärille kult­turilli­nen luot­ta­mus hallinnon ja hal­lit­tu­jen välille, mikä mah­dol­lis­taa hyv­in­voin­ti­val­tion toim­imisen tehokkaasti ja niin, että vero­tu­loille saa konkreet­tista vastinetta.

    On kovin vaikea nähdä, että sosialidemokra­tia voisi toimia EU:n tasol­la, kos­ka tämä his­to­ri­alli­nen luot­ta­mus hallinnon ja hal­lit­tu­jen välil­lä puut­tuu. Jopa Suomes­sa se on kovaa vauh­tia murenemassa.

    Toisek­si sosialidemokra­t­ian idea oli verot­taa savupi­ip­pute­ol­lisu­ut­ta ja jär­jestäy­tyä sitä vas­taan. Savupi­ip­pute­ol­lisu­us oli sidot­tu turpeeseen, eikä päässyt karku­un. Nykya­jan maail­mas­sa pääo­ma on vikkelää, ja lakkau­tus- ja investoin­tipäätök­set syn­tyvät nopeasti. Voi olla turha haave, että täl­laista hel­posti verotet­tavaa teol­lisu­ut­ta enää syntyisi.

  19. Pauli Coh­e­lo: mut­ta SDP has­saa hei­dät puhu­mal­la aina ensisi­jais­es­ti teollisuustyöväestöstä.

    Eihän tuo ole enää tot­ta. Ehkä noin puhu­vat vaan eivät halu­akaan oikeasti keskustel­la “vasem­mis­ton” kanssa tai siis ainakaan eivät kuun­tele? Vähät­telemät­tä ns. vas-ana­lyysin virheitä, joi­ta kai eivät ole kokon­aan näh­neet myöskään vastaanväittäjät.

  20. Vasem­mis­to on joutunut umpiku­jaan. Muiden rahat ovat lop­puneet ja jaet­tavaa ei riitäkään kaikille (lue: itselle). On pakko tun­nus­taa reaali­teetit ja men­tävä oikeisi­in töi­hin. Tai jopa perus­taa tuot­tavaa, työl­listävää liiketoimintaa!

  21. Tsipras soit­ti tois­savi­ikol­la US val­tio­varain­minis­eri Jack Lew:eelle
    ja kysyi josko tyh­jen­net­täisi­in Wash­ing­toni­in peruste­tun ja yhä US kat­seen alla sijait­se­van IMF:n hätätili. Näin tehdään, kuu­lui vas­taus ja Kreik­ka ilmoit­ti IMF:n kasöörille että siir­retään sen tililtä IMF:ssä €750 m itselleen IMF:lle, jolle Kreik­ka oli velkaa. Vel­ka oli Keikan pelas­tus­lainaa ‑jota siis kesken pelas­tus­ren­gaspu­likoin­nin piti kiireen vilkkaan mak­sel­la takaisin ‑ehtona uuden pelas­tuserän irrot­tamiselle € 7200 m vas­taan­hang­oit­tel­e­val­ta ja ehto­ja aset­tel­e­val­ta Troikalta. JNE

    Alun alka­en velat oli­vat Sak­san ja Ran­skan pankeista, joi­ta Kreik­ka oli nos­tat­tanut niiden moot­tori­tier­aken­nusten ja kult­tuuri­palat­sien ja Olympiak­ent­tien raken­nustyö­maakylt­tien suo­jis­sa, joi­ta jokainen Välimer­i­t­ur­isti on kum­mas­tel­lut. Ne eivät olleet peräisin saksalaisten/ranskalaisten pankkei­hin­sa säästämistä tal­letuk­sista, vaan “tal­let­ta­ja” olikin hup­shei­jaa Kreikan val­tio. Sit­ten siis vuon­na 2000 raken­nustyön edetessä se Kreikan TVH siir­si tal­letus­taan sak­salaiselle moot­tori­tieu­rakoit­si­jalle ja tämä taas kore­alaiselle kaivinkone­fir­malle ja tämä taas valkovenäläiselle kuskille. JNE
    Raho­ja vas­taa­vat velka­saamiset ‑äkkiä epä­var­mat- oli pelas­tustien ensi­askelmil­la siir­ret­ty Sak­san ja Ran­skan pankeil­ta EU “mekanis­meille” käteisinä.

    Kun sat­tui niin somasti että Kreikan tilin ker­rot­ti­in koos­t­u­van SDR-rahas­ta, niin sehän vie ajatuk­set Mauno Koivis­toon. Koivis­to oli pääjo­hta­ja kun Val­u­ut­tara­has­to alkoi tehdä tätä uus­ra­haa. Sitä taas tarvit­ti­in kun dol­lar­ia vierastet­ti­in sen vyöryessä län­si-Euroop­paan mak­suik­si toin­tu­van Euroopan vien­ti­toim­i­tuk­sista ‑ja lunas­taisiko USA dol­lare­i­ta kul­lal­la kuten 1944 olti­in sovittu? 

    Alkoi kel­lun­ta ja raharikaat tuot­ti­vat taas yksi­ty­istä rahaa maail­mankau­pan tarpeik­si ja ylikin. SDR:t voiti­in uho­htaa. Sit­ten 2008 niitä taas ladat­ti­in tileille kun rikkaat jäädyt­tivät omien­sa käytön panikoidut­tuaan tois­t­en rikkaiden huimapäis­es­tä rahan käytöstä. JNE Onko sotkua? On mut­ta näin maail­ma menee. Paina vaan pääsi pen­saaseen, niin ne Smol­nas­sakin tekivät. Nyt tuor­eim­mista uuti­sista kuu­luu kuin joku olisi soi­tanut ja leikkauskirsku­na olisi tyyntymässä? 

    Ai niin. Se Koivis­to. Tämä sit­ten kek­si ruve­ta irrot­ta­maan Työväen Säästö­pankkia liikepankkien apurista uut­ta rahaa valmis­tavak­si täysverisek­si liikepankik­si Ulf Sundqvistin kanssa. Muis­taako kuka TST Pörssiä Kaiv­otalon katu­ta­sos­ta? Minä muistan.Tein siel­lä rahaa Tam­pel­lal­la. Olisiko aika kun kiu­rukin on palan­nut ja Kiu­ru menos­sa, ruve­ta vaikka­pa kotik­oulus­sa malli­in Loh­ja ja Kalle Kujan­pää, niin ruve­ta käymään läpi yhteiskun­taop­pia. Suomek­si ei kir­joituk­sia ole, pait­si tätä sekamel­skaani, mut­ta englan­niksi ja ruot­sik­sikin eli lunt­taus­lähteis­säni sitä ihan kirkaastikin selostetaan.Jukka Sjöstedt

  22. “Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on sosialidemokra­t­ian luomus. ”

    Ei Suomes­sa. Tääl­lä oli SKDL mukana luo­mas­sa. Niin oli myös “työläis­ten” enem­mistöä edus­tanut maalasiliitto/kepu, oli­han Suomes­sa vielä 50-luvul­la suurin elinkeino maanvil­je­ly. SMP:kin var­maan jotain sai aikaan köy­hän kansan puoles­ta. Kokoomuk­sel­la oli isän­maal­li­sista, kansan yht­enäisyyt­tä korostavista, ja uskon­nol­liseet­ti­sistä syistä köy­hän asia lähel­lä sydän­tä. Tästä sopas­ta syn­tyi oma­laa­tu­inen, oikeis­to­laisu­udel­la ja kon­ser­vati­ivi­su­udel­la maustet­tu hyvinvointivaltiokeitos.

    Kak­si eroa Ruot­si­in tulee heti mieleen: maa­han­muut­toon on suh­taudut­tu Suomes­sa penseästi ja maat­alous-/aluetuet ovat aivan tolkut­tomat. Näistä virheistä Suo­mi mak­saa nyt todel­la kovaa hintaa.

  23. Tiedemies:Ei big gov­ern­ment ole arvokysymys. Tai siis, on, mut­ta ei se voi niin päin kenellekään olla että se on itseis­ar­vo. Tai jos on, niin arvo­maail­ma on täysin sekaisin. Val­tio on väline. 

    No ei se nyt mikään puh­taasti tekni­nen suori­tuskaan ole. Esimerkik­si päätös siitä, pitääkö työt­tömälle mak­saa 1000e/2000e/3000e kuukaudessa ei ole puh­taasti tekni­nen. Vasem­mis­to­lainen on sitä mieltä, että mah­dol­lisim­man paljon, ihan sama vaik­ka siitä seu­raisikin työt­tömyyt­tä. Oikeis­to­lainen taas on sitä mieltä, että jos ei tee mitään, pitää myös elää niukasti vaik­ka se sit­ten näky­isi jotenkin muuten negatiivisesti.

  24. Mielestäni SDP ja ay-liike ovat suurimpia yhteiskun­nal­lisen epä­tasa-arvon aiheut­ta­jia. SDP:n tasa-arvokäsi­tyk­seen kuu­luu muun muuas­sa se, että kolmes­sa vuodessa kiitet­tävin arvosanoin diplo­mi-insinöörik­si opiskel­lut kaveri­ni saa henkisen sairas­tu­misen takia eläket­tä koko lop­puikän­sä vain 750 euroa, mut­ta pari vuot­ta siivoo­jana (+viiden vuo­den aikaikku­naan mah­tu­vaa ker­tymää työt­tömänä) työsken­nel­lyt tulee saa­maan sairaseläket­tä (nuoru­us­bonuk­sien kera) saman ver­ran (noin 1200 €) kuin 40 vuot­ta työelämässä ollut äiti­ni. Kyseisen siivoo­jan sairaseläke olisi tip­punut 750 euroon, jos en olisi neu­vonut hän­tä hakeu­tu­maan viiden vuo­den aikaikku­nan aikana kortis­tos­ta sairaseläkkeelle. 

    Mik­si kukaan ei puu­tu SDP:n ja ay-liik­keen har­joit­ta­maan kaikkein heikoimpi­en eri­ar­vois­tamiseen? Ay-liike demarien tuel­la on jakanut etu­ja ja romut­tanut Suomen kil­pailukykyä varsin epälo­ogisin perustein. Onnek­si SDP on pian pien­puolue. Eikö heitä yhtään hävetä?

  25. Soin­in­vaaran mukaan ”Kaikkial­la Euroopas­sa demar­it ovat menet­täneet kan­na­tus­taan enem­män tai vähem­män oikeis­to­henkisille pop­ulis­tipuolueille…” Todel­lakin Ham­purin maapäivä­vaaleis­sa (15. 2. 2015) SPD menet­ti eurovas­taiselle AfD:lle peräti 2,8 % äänistä saaden ain­oas­taan 45,6 %, kun AfD sai 6,1%. Sak­sas­sa suuris­sa kaupungeis­sa sosi­aalidemokraatit hal­lit­se­vat aika vah­vasti, ja Vihreät joil­lakin alueilla.

    Suomes­sa oleelli­nen syy teol­lisu­ustyö­paikko­jen katoon on se, että Suomes­sa asete­taan korkeam­mat tuot­to­vaa­timuk­set (osin­got, osakkei­den arvon­nousu) kuin esimerkik­si Sak­sas­sa, jos­sa on tois­tu­vasti todet­tu, että suo­ma­laiset eivät yhtään ymmär­rä miten Sak­sas­sa pitää käyt­täy­tyä siirtäessään tuotan­toa halvem­man työvoiman mai­hin. Sak­sas­sa ei tehdä näin. Angela Merkel nimit­ti Noki­aa heinäsirkaksi.

    Sen jäl­keen, kun Sak­saan tuli vuo­den vai­h­teessa mini­palk­ka, maas­ta on kadon­nut 230 000 Soin­in­vaaran pahek­sumaa Mini­jo­bia. Tämä kato on huono jut­tu ja kos­ket­taa eri­tyis­es­ti opiske­li­joi­ta, vai­h­toe­htoväkeä ja eläkeläisiä, jot­ka ovat han­kki­neet lisä­tu­lo­ja Mini­jobeil­la. Vähem­mistöille sak­salainen Mini­job-sys­tee­mi on parem­pi kuin ”ruot­salainen pehmeään pakko­työl­listämisen malli”, jos­sa aika ja hallinnon resurssit kulu­vat ikuiseen määrit­te­lyyn ja toiv­ot­tomaan todis­telu­un. (Ex-lain­säätäjän kan­nat­taisi vaik­ka jälkikä­teen lukea esimerkik­si Laki työl­listymistä edis­tävästä moni­alais­es­ta yhteispalvelusta,Annettu Helsingis­sä 30 päivänä jouluku­u­ta 2014.)

    Sosi­aalidemokraatit estävät ulkop­uolis­ten työl­listymistä eri­lais­ten jäykkyyk­sien ja irti­sanomis­suo­jan kaut­ta, kuten Soin­in­vaara kir­joit­taa, mut­ta vihreät ym. estävät työl­listymistä nor­mati­ivisen sosi­aalisen kon­trol­lin ja turhan tiedonhank­in­nan kautta.

  26. Big Gov­er­ment, Nope, Never.
    Mitä pienem­pi hallinto sitä parem­mat mah­dol­lisu­udet ylläpitää niitä olen­naisia perus­palvelu­ja mitkä määrit­televät hyvinvointivaltion.

    Jos val­tio huole­htisi vain muu­tamista perusasioista kuten työt­tömyys­tur­va, perusk­oulu­tus ja sairaan­hoito sekä liiken­nein­fran ylläpi­to, val­tion varat riit­täi­sivät hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ylläpitoon. 

    Big Gov­er­ment tarkoit­taa val­tion varo­jen tuh­laamista kaik­keen sel­l­aiseen mitä kansalaiset eivät tarvitse, halua tai käytä.

  27. Blo­gin mukaan suun­taa pitäisi kään­tää mon­ta piirua vasem­malle. Halu­aisin tietää, tarkoite­taanko kom­pas­sipi­irua vai tyk­istön piirua. Mikäli viimek­si maini­tus­ta, jos­sa täysympyrä on 6000 astet­ta, ei muu­ta­ma piiru vasem­malle vielä merk­itse oikein mitään.

    Natossa ympyrä on 6400 piirua ja Suomen armei­ja­han on Nato-yhteen­sopi­va, eli ilmeisim­min nyt ei suun­nitel­la mitään kovin suur­ta suunnanmuutosta.

  28. Mielestäni tässä on kyse samankaltais­es­ta työ­markki­noiden ja talouden mullis­tuk­ses­ta kuin teol­lis­tu­misen alku­vai­heessa 1800-luvul­la. Sil­loin suh­teel­lisen hyvin pär­jän­neet kaupunkien käsi­työläiset menet­tivät ase­mansa ja raivos­tu­i­v­at (mielestään aiheesta). Mes­tari-kisäl­li-oppipoi­ka ‑jär­jestelmä vai­h­tui tehtaan töi­hin, aluk­si nälkä­pal­ka­lla. Lud­di­iteille oli kysyntää.

    Teol­lis­tu­misen edetessä tilanne kuitenkin parani yleisen elin­ta­son noustes­sa huo­mat­tavasti 1700-luvun käsi­työläisy­hteiskun­taa korkeam­malle. Jo 1900-luvun alun tehtaan­työläi­nen oli korkeam­mas­sa taloudel­lises­sa ase­mas­sa kuin käsi­työläiskisäl­li 1700-luvul­la. Kun kat­soo sisäl­lis­so­dan hävin­neen osa­puolen val­oku­via, eivät nuo köy­hälistöltä näyt­täneet. Lop­ul­ta oli varaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taankin palveluineen, ja ulkomaanlomamatkoihin.

    Hyv­in­voin­tikuop­pa 1700-luvun ja 1900-luvun välis­sä oli kuitenkin syvä ja lev­eä. 1800-luvun alkupuolel­la elin­ta­so las­ki ja mm. lihan kulu­tus sen mukana (lähde “Iron King­dom” — Preussin his­to­ria). Tästä kuopas­ta oli kyse Karl Marx­in kirjoituksissa.

    Olem­meko nyt menos­sa saman­laiseen hyv­in­voin­tikuop­paan? Mielestäni näyt­täisi siltä, että kuopas­ta ei ole odotet­tavis­sa yhtä syvää eikä lev­eää, mut­ta kuop­pa kuitenkin. Van­ho­ja ammat­te­ja tuhoutuu ja uusia tulee tilalle, mut­tei vält­tämät­tä samoille ihmisille eikä vält­tämät­tä aluk­si samoil­la eduilla.

  29. Mitä siis uusi vasem­mis­to­laisem­pi talous- ja sosi­aalipoli­it­ti­nen strate­gia edellyttää?

    1. On edis­tet­tävä talous­poli­ti­ikan koordi­noin­tia EU:n tasol­la, jot­ta emme jou­tu­isi tuhoa­maan euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta Krug­manin sanoin idioot­ti­maisel­la säästöpolitiikalla.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että EU:n ja euroalueen tasol­la tyyp­il­lis­es­ti vadi­taan vaikeuk­si­in joutuneil­ta val­tioil­ta nimeno­maan vas­tus­ta­maasi säästöpoli­ti­ikkaa. EU:ssa suuril­la yri­tyk­sil­lä on paljon lob­bausvoimaa, ja talouden kehi­tys on myös ollut vas­taavasti ylikansal­lisia markki­navoimia suo­si­vaa. Minus­ta aja­tus siitä, että “EU:n suures­sa keskuskomite­as­sa” olisi paljon kuvaile­maasi “vasem­mis­to­laista” ja pohjo­is­maista draivia kuu­lostaa toivea­jat­telul­ta. Mik­si uskot “krugm­ni­laisen” lin­jan val­loit­ta­van alaa EU:ssa? Kehi­tys näyt­täisi minus­ta kulke­van ennem­minkin kovem­man talous­poli­ti­ikan ja yhteiskun­ta­järjestyk­sen suuntaan.

  30. Minä ottaisin työn tule­vaisu­ut­ta koske­vaan ana­lyysi­in mukaan muu­ta­man keskeisen trendin, jot­ka lois­ta­vat pois­saolol­laan yhteiskun­nal­lises­sa keskustelussa:

    1) jakamistalouden mega­tren­di (tietoverkot mah­dol­lis­ta­va radikaal­isti aiem­paa parem­min hyödykkei­den jakamisen),
    2) alus­to­jen merk­i­tyk­sen val­ta­va kasvu (“alus­ta” on vaik­ka Uber tai Ama­zon, joka ottaa väl­i­tys­palkkion tar­joa­mas­taan palvelus­ta yrit­täjän ja asi­akkaan välillä)
    3) kehi­tys­mai­hin ulkois­tamisen help­pous (kuka tahansa voi ulkois­taa melkein minkä tahansa englan­ninke­lisen työn Aasian kehi­tys­mai­hin tai vaikka­pa Venäjälle usein mur­to-osal­la niistä kus­tan­nuk­sista, joi­ta pitäisi mak­saa Suomessa),
    4) sisäl­lön­tuotan­non merk­i­tyk­sen kasvu läh­es kaikessa liike­toimin­nas­sa (globaal­isti uudet hyödyk­keet pää­sevät markki­noille usein hakukonei­den ja somen kaut­ta, mikä vaatii hyvää sisältöä),
    5) markki­natutkimuk­sia pystyy tekemään ilmaisek­si (Googlen työkalut),
    6) verkkokau­pan pystyy perus­ta­maan (läh­es) ilmaisek­si (Word­Press),
    7) drop­ship­ping-sys­teemien yleistymi­nen myös pien- ja mikroyrit­täjille (kuka tahansa voi myy­dä vaikka­pa kiinalais­ten valmis­ta­maa tavaraa minne tahansa koskaan tuo­ta tavaraa edes näkemät­tä, kun toim­i­tuk­set kulke­vat valmis­ta­jal­ta asi­akkaalle väl­i­tys­fir­man kautta),
    8) kuka tahansa, jos ei ole rutiköy­hä, voi siirtää rahaa melkein minne tahansa muu­ta­mal­la hiiren klikkauk­sel­la (esimerkik­si PayPal).

    Kaikenkaikki­aan on pin­ta­puolista keskit­tyä automaa­tioon ja robot­tei­hin, kun paljon suurem­pi val­lanku­mous on tapah­tunut yleisem­min dig­i­tal­isaa­tios­sa ja tietoverkois­sa. Toisin kuin automaa­tio, ne eivät tuhoa vaan pikem­min luo­vat tai ainakin mah­dol­lis­ta­vat työ­paikko­ja. Palk­ka ei ole vält­tämät­tä häävi, mut­ta mah­dol­lisu­udet kasvu­un toisaal­ta parem­mat kuin “van­hanaikaises­sa” työssä.

    Kuilun par­taal­la hoip­pu­va Suo­mi voisi tseka­ta, miten lain­säädän­töä ja tuk­i­jär­jestelmiä pitäisi muut­taa niin, että suo­ma­laiset pää­si­sivät parem­min mukaan tähän vallankumoukseen.
    ‑Voisiko val­tio tukea vaikka­pa vapaan lähdekood­in alus­to­ja tai peräti tila­ta niitä — vain ja ain­oas­taan suomek­si doku­men­toi­tu­ina (esimerkik­si Uberin tapaisia sovel­luk­sia tai kirjanpito-ohjelma)?
    ‑Voisiko jakamistalouden sään­te­lyä vähen­tää? ‑Voisiko englan­nin opiskelu­un panos­taa enem­män? ‑Voisiko yrit­tämisen aloit­taa työttömänä?
    ‑Voisiko tietoverkko­jen mah­dol­lisuuk­sia opet­taa koul­u­laisille ja työttömille?
    ‑Voisiko sisäl­lön­tuot­tamista opet­taa tehokkaan viestin­nän näkökulmasta?

    Asi­as­ta kiin­nos­tuneille suosit­te­len vaik­ka kir­jo­ja Kaik­ki jakoon ja Four Hour Work Week (jot­ka eivät ole lois­tavia mut­ta anta­vat help­polukuisen yleisku­van yllä maini­tu­ista trendeistä).

  31. Juho Laatu:
    Nyt tuli niin mon­ta asi­aa yhteen kir­joituk­seen, että postauk­sen kom­men­toimi­nen muu­ta­mal­la riv­il­lä on mah­do­ton­ta. Kir­joi­tus sanoi asi­at eri­no­maisen selvästi ja oli siis hyvin kir­joitet­tu, vaik­ka olinkin vähän eri lin­joil­la noin joka toises­sa lauseessa.

    Yksi peruskom­ment­ti silti heti tähän. Luulen että vasem­mis­ton ja vihrei­den suosi­ma velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ik­ka ei ole saanut vankkaa tukea kansalta, kos­ka moni taviskin kokee, että tuo poli­ti­ik­ka on kestämät­tömäl­lä poh­jal­la, ja sik­si tuhoa­mas­sa läh­es kaikkien suo­ma­lais­ten hyväk­si koke­maa pohjo­is­maista yhteiskuntamallia.

    Yhdys­val­lat ja Kiina, siinä ovat kak­si maail­man suur­in­ta velkaelvyttäjää.

    Ne ovatkin tosi viher­vasem­mis­to­laisia maita.

  32. Lopus­sa haikail­tu maan­päälli­nen parati­isi ei ole mah­dolli­nen. Mik­si? Kos­ka pari mil­jar­dia kiinalaista ja intialaista ja koh­ta mil­jar­di afrikkalaista halu­vat myös 50 tuuman taulutv:n, tabletin ja oman auton. Tämän takia he ovat valmi­ita tekemään kovasti töitä. Tämä taas johtaa siihen, että parati­isin tuot­teet eivät pär­jää kan­sain­välisessä klpailus­sa, vien­ti sakkaa ja rahat eivät riitä parati­isin ylläpitoon.

  33. Minus­ta poli­it­tises­sa ken­tässä on viimeisen vuosikymme­nen aikana tapah­tunut aika merkit­täviä muutoksia.

    Jos kat­so­taan vihre­itä, puolueen poli­ti­ik­ka on siir­tynyt selvästi vasem­malle. Aikaisem­min vihreät oli enem­män kokoomuk­sen puis­to-osas­to, mut­ta hil­jalleen se on siir­tynyt kil­paile­maan enem­män SDP:n ja vasem­mis­toli­iton kanssa.

    Muu­tos on ollut aika raju. Toki vihrei­den oikeis­tosi­ivessä on vielä jotain konkare­i­ta, kuten Osmo Soini­vaara, mut­ta muuten vihreät ovat siir­tyneet kauem­mas kokoomuksesta.

    Itse olen viime vaaleis­sa kan­nat­tanut Kokoomus­ta, ihan kaikesta en ole oikeis­tosi­iv­en kanssa samaa mieltä, mut­ta poli­it­tiset vai­h­toe­hdot ovat vähissä. Vihreis­sä min­ulle on ongel­mana liian ympäristö­fun­da­men­tal­isti­nen asenne. Vaik­ka ohjel­mas­sa on paljon asioi­ta, joi­ta kan­natan, vihreät on min­ulle liian lukki­u­tunut per­in­teisi­in ympäristösym­bol­ei­hin kuten liito-oravi­in ja ydinvoimaan.

  34. Lau­ri Kumpu­lainen: Yhdys­val­lat ja Kiina, siinä ovat kak­si maail­man suur­in­ta velkaelvyttäjää.

    Ne ovatkin tosi viher­vasem­mis­to­laisia maita. 

    Onko kiina suuri velkaelvyttäjä ?
    Niil­lä on oma val­u­ut­ta (kuten myös ruot­sil­la, nor­jal­la, englan­nil­la), ja sekä oma keskus­pank­ki jol­la voivat hal­li­ta rahapoli­ti­ikkaa talouden vai­htelu­jen mukaan.
    Suomel­la taasen ei ole.

  35. Eri­no­mainen kir­joi­tus. Perus­ta sinä Osmo se sosi­aalilib­er­aali puolue ja jär­jestä lib­er­aali jytky. 

    Taitaa olla tuo vasem­mis­to-oikeis­to jaot­telu varsin perus­ta­van­laa­tuis­es­ti rik­ki. Pääo­maa se on kartellin suo­jaa­ma hyvä­palkkainen työkin. Osat­tomien asi­aa ei toki aja kukaan, edelleenkään.

  36. “Mitä siis uusi vasem­mis­to­laisem­pi talous- ja sosi­aalipoli­it­ti­nen strate­gia edellyttää?
    1.On edis­tet­tävä talous­poli­ti­ikan koordi­noin­tia EU:n tasol­la, jot­ta emme jou­tu­isi tuhoa­maan euroop­palaisia hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta Krug­manin sanoin idioot­ti­maisel­la säästöpolitiikalla.
    2.On etsit­tävä työ­markki­nas­trate­gia, joka tukee tas­a­puolis­es­ti sisäpi­ir­iläisiä ja ulkopiiriläisiä.
    3.On ennakkolu­u­lot­tomasti etsit­tävä työn­tek­i­jöi­den suo­jelemisek­si nykyaikaisia keino­ja, jot­ka eivät turhien jäykkyyk­sien kaut­ta aiheuta työttömyyttä.
    4.Palkanmuodostuksessa on myötäiltävä nyky­istä parem­min henkilö- ja alako­htaista tuot­tavu­ut­ta, jot­ta työvoimaa ei hin­noiteltaisi ulos.
    5.On tuet­ta­va mata­la­palkkaisen työvoiman ja pätkätöitä teke­vien ase­maa perus­tu­lon tai muun automaat­tisen mata­la­palkkat­uen muodossa.

    Yhtä hyvin lis­tan voisi nimetä oikeistolaiseksi. 

    Koh­dat 2–4 ovat selkeästi oikeis­to­laisia. Kohtaa 5 kan­nat­taa osa oikeis­tos­ta. Kohtia 2–5 per­in­teinen vasem­mis­to vastustaa.

    Mielestäni lista ei ole vasem­mis­to­lainen. Mihin Ode on uno­htanut van­han Vihrei­den isku­laiseen “Ei oikeal­la eikä vasem­mal­la, vaan edellä!”.

  37. Lau­ri Kumpu­lainen: Yhdys­val­lat ja Kiina, siinä ovat kak­si maail­man suur­in­ta velkaelvyttäjää.

    Ne ovatkin tosi viher­vasem­mis­to­laisia maita.

    En ottanut kan­taa muiden maid­en toimi­in, enkä ver­tail­lut Suomea mui­hin mai­hin. Totesin että Suomes­sa vasem­mis­to ja vihreät näyt­tävät suo­si­van velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkaa. Eikö tuo pidä liki­main paikkansa? Mitä johtopäätök­siä halu­at vetää tästä ja suh­teesta muiden maid­en poliitikoihin?

    1. Puhu vain vasem­mis­tos­ta. Vihreät eivät ole innos­tunei­ta nuorem­pi­en sukupolvien varoil­la elämis­es­tä, kos­ka äänestäjäkun­ta nuorta.

  38. Ei tulo­ero­jen kaven­t­a­mi­nen vält­tämät­tä nos­taisi kokon­aistyy­tyväisyyt­tä. Lib­er­aali voi olla kateelli­nen suurituloiselle,mutta ei tulot ole ain­oa hier­arkia. Voihan joku olla kateelli­nen vaik­ka toisen parem­mas­ta sosi­aalis­es­ta statuk­ses­ta, sosi­aalis­es­ta elämästä tai jostain muus­ta. Ei tulo­ero­jen nol­laami­nen vähen­nä eri­ar­voisu­ut­ta, kos­ka hier­arkioi­ta on monia.

    Kuin­ka suuri kysyn­tä tuolle lib­er­aalipuolueelle sit­ten olisi? Minus­ta se kuul­lostaa aivan samal­ta kuin nykyvihreät. Enitse ainakaan miel­lä vihre­itä ympäristöpuolueek­si, vaan nimeno­maan vasemmistopuolueeksi.

  39. Itse asi­as­sa ratkaisu on hyvinkin selvä. Työn verot­tamis­es­ta pitää siir­tyä tuotan­non verot­tamiseen. Ja kään­tää asia niin, että tuotan­toa verote­taan sitä vähem­män, mitä enem­män työn­tek­i­jöitä tuotan­non pros­es­si­in osal­lis­tuu. Robot­it ja muut koneet ovat liian pitkään olleet verova­paa “rälssi” ja me lihas­ta ja luus­ta tehdyt turhaan mak­samme veroja.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Puhu vain vasem­mis­tos­ta. Vihreät eivät ole innos­tunei­ta nuorem­pi­en sukupolvien varoil­la elämis­es­tä, kos­ka äänestäjäkun­ta nuorta.

    Eivätkö vihreät (tai sinä) kan­na­ta elvyt­tävää poli­ti­ikkaa, ja eikö elvyt­tävä poli­ti­ik­ka tarkoi­ta velan­ot­toa, ja eikä se ole ainakin tule­vien vuosien varoil­la elämistä? Toimi­iko tuo järkeilyketju?

  41. Ville Hur­malainen: Työn verot­tamis­es­ta pitää siir­tyä tuotan­non verottamiseen.

    Ehkä vielä parem­pi olisi siir­tyä _kuluttamisen_ verot­tamiseen. Ettei ihan suot­ta siir­retä tuotan­toa mai­hin, jot­ka eivät vero­ta tuotantoa.

  42. on tul­lut todis­te­tuk­si, ettei sosial­is­mi joh­da siihen yltäkyl­läisyy­teen, jon­ka piti olla kom­mu­nis­min edellytys 

    Ööh.. Marxkaan ei ollut tuo­ta mieltä..

    Tässä syn­tyy hel­posti sisä- ja ulkop­uolel­la ole­vien väli­nen ris­tiri­ita, eikä min­ulle ole val­jen­nut, mitä vasem­mis­to­laista on siinä, että on sisäpuolel­la ole­vien puolel­la huono-osaisem­pia, ulkop­uolel­la oli­joi­ta vastaan. 

    Ei eri­tyisem­min mitään, mut­ta ongel­ma on siinä, että tätä on lähdet­ty “ratkaise­maan” hyökkäämäl­lä ammat­tili­it­to­ja vas­taan. Ei kai nyt AY-liike voi tukea ulkop­uolisia taho­ja pelkän ide­olo­gian vuok­si, jos se samaan aikaan joutuu tor­ju­maan itseen­sä kohdis­tu­via hyökkäyk­siä. Jos tätä ei tarvit­sisi tehdä, voisi siltäkin suunnal­ta löy­tyä aivan eri taval­la tukea prekari­aatin ahdin­golle — varsinkin, jos se saataisi­in tuo­tua AY-liik­keen siip­i­en alle. Jak­saa ihme­tyt­tää, miten ihmiset aina kuvit­tel­e­vat, ettei kohde ase­tu siilipuo­lus­tuk­seen vaan aloit­taa rak­en­ta­van dialo­gin, kun­han sitä vas­taan suo­raan hyökätään. Kyl­lä se rak­en­tavu­us aina läh­tee sieltä hyökkäävältä taholta.

    Aina välil­lä miet­tii, ovatko oikeis­to­laiset lib­er­taar­it onnis­tuneet kaap­paa­maan EU:n perus­sopimuk­sen avul­la koko maanosan kansalais­ten tah­don vastaisesti. 

    Kyl­lä se taisi ihan suun­nitel­tu jut­tu olla. Ja vapaakaup­pa­sopimuk­set ovat samaa kuraa, kun niiden kaut­ta ei koskaan saa­da nos­tet­tua hal­patuotan­toa samalle tasolle edes koti­maas­sa tasa-arvois­tavil­la tulleilla/veroilla — puhu­mat­takaan globaal­ista mit­takaavas­ta. Uus­lib­er­al­is­mi ja uuskon­ser­vatis­mi ovat olleet ihan toimivia pro­jek­te­ja, vaik­ka tulok­set ovatkin melko puh­taan negatiivisia.

  43. Min­ua on aina häirin­nyt viher­vasem­mis­ton nai­ivi maail­manku­va yhdis­tet­tynä kovaan ay ‑poli­ti­ikkaan. Tarhaikäis­ten maail­mas­sa ket­tu ei syö jäniksen­poikia. Tar­ja Halo­nen toi tähän sat­umet­sään globaalin vas­tu­un, jos­sa suo­ma­laiset ratkai­se­vat (mak­sa­vat) kaikkien muiden ongelmat.

    Euroop­palaiset ja suo­ma­laiset var­masti jaka­vat rahat­tomat arvot: tasa-arvo, uskon­non­va­paus jär­jestäy­tymis­va­paus jne. Mut­ta rajankäyn­ti tulee vas­taan kun raha ote­taan mukaan: pitääkö vangeil­la olla parem­mat olot kuin van­huk­sil­la, pitääkö työt­tömän, alko­holistin, huumeidenkäyttäjän
    asua keskus­tas­sa asum­istuel­la jne? Ihmisil­lä on käsi­tys oikeas­ta ja väärästä ja poli­ti­ikan tekem­i­nen ei voi paljon tästä ero­ta. Tästä on kysymys viher­vasem­mis­ton kuplan rakentelussa.

    Pekka Kuusikin oli sitä mieltä, että ensin leiv­otaan kakku ja sit­ten se jae­taan. Talouskasvu tuot­ti hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ja tasaisen tulon­jaon (poli­ti­ikan tulok­se­na), mut­ta kasvua ei enää ole (SP: 1% kasvu seu­raa­van 15 vuo­den aikana), niin ei voi jakaa mitä ei ole. Tätä viher­vasem­mis­to ei ymmär­rä eikä nähtävästi pyrikään. 

    Talvi­so­taa edeltävä diplo­ma­tia osoit­ti, että kaik­ki etsivät omaa paras­taan, jol­loin Suo­mi jäi yksin. En usko, että EU mil­loinkaan kehit­tyy toimi­vak­si taloudel­lisek­si yksikök­si, joten tämä haikailu yhteis­es­tä ”järkevästä” talous­poli­ti­ikas­ta on syytä lopet­taa. Muutenkin on syytä huo­ma­ta, että poli­ti­ikoil­la tapana kier­rät­tää ikäviä asioi­ta EU:n kaut­ta tai väit­tää EU:n vaa­ti­van näin tiukkaa tulk­in­taa. PS: Krug­man ei ole pyrkimyk­ses­tään huoli­mat­ta päässyt ”kovien poikien” joukkoon ja tämä näkyy hän tek­steis­sään: elvy­tys on ratkaisu kaikki­in ongelmiin.

  44. Per­in­tei­sistä ympäristökysymyk­sistä on minus­ta tulos­sa vihreille rasite, kuin näkymätön ele­fant­ti puoluetoimistossa.

    On myös mui­ta keino­ja vaikut­taa kuin urhool­lis­es­ti marssia joka hal­li­tuk­ses­sa keskelle atom­imi­inakent­tää. Jos neljän suuren puolueen jär­jestelmä tulee Suomen poli­ti­ikkaan pidem­mäk­si aikaa, ympäristö­fa­natisti­nen perinne voi, ilman mas­si­ivista vaalivoit­toa, johtaa pitkään oppositiokauteen.

    Sinän­sä vihrei­den siir­tymi­nen vasem­malle kyl­lä antaa Kokoomuk­selle kaik­ki eväät kas­vaa, puolue on nykyään yhä selvim­min oikeis­tolib­er­aa­li­nen, osin perus­suo­ma­lais­ten nousun vaikutuksesta. 

    Haas­teena on toki herkkä voimatas­apaino Kokoomuk­sen markki­na­t­alous­si­iv­en ja maltil­lisem­man Pohjo­is­maista hyv­in­voin­tia arvosta­van siiv­en välil­lä. Vaik­ka puolue kyl­lä tiedostaa, että liian oikeal­la se ei oikein vedä maltil­lisia kan­nat­ta­jia, varsinkin kun puolue suh­tau­tuu lib­er­aal­isti esimerkik­si maa­han­muut­toon ja kan­nat­taa EU:ta.

    Real­is­tis­es­ti kyl­lä Suomes­sa on jo aika mon­ta puoluet­ta ja ihan uuden sosi­aalilib­er­aalisen puolueen läpi­lyön­ti on vaikeaa ja hidas­ta vaa­tien myös erit­täin karis­maat­tista johto­hah­moa Soinin malliin.

  45. Paperi­te­ol­lisu­u­den kap­a­siteet­ti on Suomes­sa likimäärin 9 miljoon­aa ton­nia / vuosi. Käyt­töas­teenkin pitäisi olla kohta­laisen hyvä.

  46. Oma näke­myk­seni vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta — tai vasem­mis­to­lais­es­ta maail­mas­ta ja arvoista — on, että se saadaan äidin mai­d­os­ta ja sisäis­tetään per­hear­voista. Vasem­mis­to­laisu­ut­ta ei voi “oppia”. Koku­umus­laises­sa oikeis­toa­jat­telus­sa on oma tyy­likkyyten­sä, virhreys on cool, per­suilu on äijäi­lyä ja keskus­ta rehellistä koti-uskon­to-isän­maa maalaiselämää. Niihin voi tart­tua uusi / epä­var­ma äänestäjä helpom­min, kuin vasem­mis­to­laisu­u­teen (tarkoi­tan siis kli­seisiä työväen oikeudet, AY-liike, korkea pro­gres­siovero­tus tyylisiä arvo­ja). Ongel­mat ovat sub­stanssis­sa, kuten Osmo osoit­taa, mut­ta vaik­ka sub­stanssi saataisi­in kun­toon, pitäisi koko kuva vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta saa­da parem­mak­si (trendikkääk­si?) ja uut­ta tart­tumap­in­taa uusille kannattajille.

  47. “Nyt joudumme miet­timään, mitä vasem­mis­to­laisu­us oikein tarkoit­taa työelämässä ja hyvinvointipolitiikassa.

    Onko vasem­mis­to­laisu­us ahdin­gos­sa ole­van, kohta­laisen hyvä­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den, ”työväen aris­tokra­t­ian”, puo­lus­tamista muiden alo­jen kustannuksella?”

    Aivan alun­perin “vasem­mis­to” oli Ran­skan val­lanku­mouk­sen jäl­keen se puoli, joka pyr­ki pois­ta­maan epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta kyseenalais­ta­mal­la ja mur­ta­mal­la val­lit­se­via etuoikeuk­sia. Tähän tavoit­teeseen olisi hyvä pala­ta — hie­man laatikon ulkop­uolisil­la näkökul­mil­la. Nyt se on (Orwellin Eläin­ten val­lanku­mouk­sen tyyli­in) puolestaan jumah­tanut itsekin “saavutet­tu­jen etu­jen” var­ti­jak­si — puo­lus­ta­maan niitä ajas­taan jäl­keen­jääneitä keino­ja, joil­la hal­lit­se­vat insi­ti­tuu­tiot oikeut­ta­vat asemaansa.

    http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193020-merilaisen-olennainen-pointti-ay-populistinen-johtopaatos-toimimaton-ratkaisu

    Vasem­mis­ton kanat­taisi keskit­tyä kar­si­maan ansiot­to­mia etuoikeuk­sia sekä yksi­ty­isiä monopole­ja. Mm.
    — pois­taa koulutuspaikkarajoituksia
    — ajaa maan arvon verotusta
    — luon­nol­lis­ten monop­o­li­toimi­alo­jen (sähköverkot, Euro­clear Fin­land jne.) kansallistamista
    — mak­si­moi­da yri­tys­ten väli­nen kil­pailu ja pois­taa esteitä uusien haas­ta­jayri­tys­ten markkinoilletulolta

    http://tuureparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185107-akateeminen-taloustiede-unohtaa-mina-en-%E2%80%93-tulonjakokysymysta-siis

  48. Tuo onkin hyvä kysymys, että pitääkö robotin tekemän työn olla verovapaata?

    Jos pitää, niin eikö sit­ten myöskin ihmisen tekemän työn pitäisi olla verovapaata?

  49. Korkeaan vero­tuk­seen, hyv­in­voin­tipalvelui­hin ja tulon­si­ir­toi­hin perus­tu­van pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­t­a­mi­nen on vasem­mis­to­laisu­ut­ta, mut­ta niin kuin myös Six­ten Kork­man sanoo, hyvä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka on vain hyvää suh­dan­nepoli­ti­ikkaa ilman poli­it­tista leimaa.

    Ei. “Huono suh­dan­nepoli­ti­ik­ka” on ymmär­ret­tävästi oikeis­ton intresseissä.
    1. Vähäi­nen työvoiman kysyn­tä ylläpitää työn­tek­i­jöi­den huonoa neu­vot­telu asemaa.
    2. Laman turvin saadaan helpom­min ajet­tua läpi “vaikei­ta päätök­siä” raken­nemuu­tok­sista (joista val­taosa olisi toki ihan hyviä muu­tok­sia, jos samal­la saataisi­in kokon­aiskysyn­tä ja –tar­jon­ta tasapainoon).
    3. Odot­tam­a­ton deflaa­tio ja inflaa­tio ovat tulon­si­ir­to­ja velko­jien ja velal­lis­ten välil­lä. Lisäk­si esim. odotet­tu deflaa­tion nos­taa reaa­liko­rko­ta­soa ja siten ylläpitää korkeampia tuot­to­vaa­timuk­sia myös reaal­isille investoinneille.
    Lisäk­si deflaa­tion muo­dos­sa tule­va pääo­mat­u­lo on VEROTONTA!

    Moni ei ota huomioon sitä, että vähänkin korkeampi inflaa­tio nos­taa reaal­ista pääo­ma- ja yri­tysvero­tus­ta selvästi! Verot mak­se­taan nom­i­naal­i­sista pääo­mat­u­loista, mut­ta ja inflaa­tio “vähen­netään vas­ta vero­jen jälkeen” (:

    Toisaal­ta epä­vakaa inflaa­tio kusee kyl­lä myös vasem­mis­ton agen­dan pakki­in nos­ta­mal­la investoin­tien riskipreemioita.

  50. Tuure Parkki­nen:Ei. “Huono suh­dan­nepoli­ti­ik­ka” on ymmär­ret­tävästi oikeis­ton intresseissä.

    Ai senkä takia Heinälu­o­ma lanseerasi vuon­na 2007 ter­min “jako­vara”, eikä puhunut mitään siitä että nyt olisi suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti kova jut­tu jos leikattaisiin?

  51. Juho Laatu: En ottanut kan­taa muiden maid­en toimi­in, enkä ver­tail­lut Suomea mui­hin mai­hin. Totesin että Suomes­sa vasem­mis­to ja vihreät näyt­tävät suo­si­van velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkaa. Eikö tuo pidä liki­main paikkansa? Mitä johtopäätök­siä halu­at vetää tästä ja suh­teesta muiden maid­en poliitikoihin? 

    Vihreät on kan­nat­taa ainakin 2 mil­jardin euron sopeu­tus­ta kas­va­van työt­tömyy­den ja nol­lako­rko­jen olois­sa, käytän­nössä kaikkia mui­ta eduskun­ta­puoluei­ta myötäillen. Väit­teesi on tämän kohdan osalta väärä. 

    Jopa Krug­manil­ta oppe­ja imenyt Soin­in­vaara kan­nat­taa myötäsyk­listä poli­ti­ikkaa jonkun epämääräisen kestävyys­va­jeen ja olete­tun korkean NAIRU-asteen takia. Ei mitään järkeä. Vuon­na 2019 työt­tömyysaste huitelee kaavail­l­lut sopeu­tuk­set huomioiden jos­sain 12–15 pros­en­tis­sa, ja bud­jet­ti­va­jeet ovat tämän vuok­si vuosit­tain jatku­vasti suun­nitel­tu­ja suurempia.

    Valitet­tavasti Vasem­mis­toli­it­to on ain­oa vas­tu­ullista finanssipoli­ti­ikkaa (”velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkaa”) laman aikana kan­nat­tanut puolue.

  52. Kiitos OSlle valai­sev­as­ta vasem­mis­to­lais­es­ta diskurssista, joka kuitenkin on valitet­ta­van vasen-silmäi­nen, peräpeili­in katso­va, ja ennen kaikkea ilman ytimi­in käyvää per­spek­ti­iviä tulevaisuuteen.

    Kokon­aisku­vak­si jää se, että mies on sor­mi suus­sa, epäloogi­nen ja riidois­sa itsen­säkin kanssa.

    Esimerk­ki: ”Ellei kom­mu­nis­mia olisi jo kokeil­tu huonoin tuloksin, se kek­sit­täisi­in nyt.” Mik­si kan­nat­taa edes haikail­la sel­l­aisen kek­simistä, jon­ka tietää ei-toimivaksi? 

    Toinen: ”Syynä ahdinkoon on pienessä määrin glob­al­isaa­tio ja suures­sa määrin automaa­tio.” Todel­lisu­udessa syynä ahdinkoon on juuri glob­al­isaa­tio ja sen meille tuo­ma automaa­tio, jota emme yri­tyk­sistämme huoli­mat­ta saa pysäytet­tyä rajoillemme!

    Kol­mas: ”Sak­salais­es­ta mallista mini­jobei­neen en pidä, vaik­ka sekin on parem­pi kuin tämä suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tion tuhoon johtava.”
    Mik­si ei voi pitää parem­mas­ta mallista, varsinkin kun ei pysty esit­tämään mitään vielä parempaa?

    Neljäs: ”Siitä olen var­ma, että markki­nae­htoinen työelämä (työvoima huu­tokau­pat­taisi­in pes­tu­upäiv­inä) johtaisi huonoon tulok­seen, joten kollek­ti­ivista suo­jaa työ­markki­noil­la tarvitaan.”
    Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tion men­estys on perus­tunut juuri markki­na-ehtoisu­u­teen. Nyt kun markki­nat ovat muut­tuneet, mei­dän pitää muut­tua niiden mukana. On utopi­aa luul­la, että kollek­ti­ivi­su­us-idea voisi pitem­män päälle suo­ja­ta meitä noil­ta petomaisil­ta markkinavoimilta!

    OSn par­a­dig­ma on Fenom­e­nol­o­gis – hermeneut­ti­nen, joka perus­tuu inhimil­liseen koke­muk­seen ja elämis­maail­maan. Sieltä kumpua­vat, Hegelil­lä höys­tet­tynä, myöskin max­i­laisu­us ja sosial­is­mi, jot­ka ovat osoit­tau­tunet väärik­si opeik­si, kupliksi.

    Max ei oppi­in­sa itsekkään täysin uskonut, vaan jou­tui sitä ”markki­na­paineessa” tuu­naa­maan koko ajan. Max­in opis­sa ei esimerkik­si ole ollenkaankaan sel­l­aista käsitet­tä kuin riskiä otta­va yrittäjä.

    Tästä syys­tä OSlla onkin nyt pal­lo hukas­sa, kun koet­taa löytää perus­teet kri­i­sis­sä ole­van sosialidemokra­t­ian luo­man Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puolustamiseen.

    Mikä sit­ten on se Suomen, eikä pelkästään vasem­mis­ton, tule­vaisu­u­den oikea perspektiivi?

    Oma par­a­dig­manani on aivan toinen kuin OSn. Se on ns. Tieteelli­nen meto­di – Loogis empi­iri­nen maail­manku­va, johon kuu­luu myös evoluutio:

    Ihmi­nen on lau­ma-eläin, jos­sa yhdis­tyvät yksilöl­lisyys ja kollek­ti­ivi­su­us. Staat­tisen rauhal­li­sis­sa olosois­sa kollek­ti­iviset hyveet, kuten tasa-arvo ovat domi­noivia ja kukin voi rauhas­sa puhal­taa itselleen pienen turva-kuplansa.

    Toisaal­ta tiedämme, että ympäristön muu­tok­ses­ta johtu­vas­sa kri­i­sis­sä ihmis­ten tur­va-kuplat puhkea­vat ja yksilöl­liset omi­naisu­udet koros­tu­vat. Ne ovat usein ratkai­se­van tärkeitä, kun on pakko rajusti riskiä ottaen mur­tau­tua ongel­mati­lanteesta ulos.

    Nyky­isin elämme globaalin talouden jatku­vien kri­isien olo­suhteis­sa. Jos halu­amme men­estyä, on pakko hyväksyt­tävä se, että tur­va-kuplia menee koko ajan rik­ki ja että uusia pitää pystyä puhal­ta­maan parem­pi­in paikkoihin.

    Konkreet­tis­es­ti: Jokaiselle suo­ma­laiselle mak­se­taan sel­l­ainen perus­tu­lo, joka pitää hei­dät ihmis­ar­voisen elämän syr­jässä kiinni.

    Toisaal­ta pitää antaa oikeu­den­mukainen kor­vaus riskinot­ta­jille, joiden toimin­nan kaut­ta syn­tyy jatku­vaa talouskasvua hyv­in­voin­timme rahoitukseen.

    Sep­po Korppoo
    Kupli­va yrittäjä

  53. Eläimet olivt joutuneet lamakuop­paan ja rahoi­tu­seväät lop­pui­v­at. Kenet pitäisi syödä?

    Ket­tu ehdot­ti, että syödään se, jol­la on kil­pailukykyä hait­taa­va nimi.

  54. Olli: Vihreät on kan­nat­taa ainakin 2 mil­jardin euron sopeu­tus­ta kas­va­van työt­tömyy­den ja nol­lako­rko­jen olois­sa, käytän­nössä kaikkia mui­ta eduskun­ta­puoluei­ta myötäillen. Väit­teesi on tämän kohdan osalta väärä. 

    Mikä väit­teeni on väärä? En tain­nut puhua mitään sopeutustarpeista.

    Jopa Krug­manil­ta oppe­ja imenyt Soin­in­vaara kan­nat­taa myötäsyk­listä poli­ti­ikkaa jonkun epämääräisen kestävyys­va­jeen ja olete­tun korkean NAIRU-asteen takia. Ei mitään järkeä. Vuon­na 2019 työt­tömyysaste huitelee kaavail­l­lut sopeu­tuk­set huomioiden jos­sain 12–15 pros­en­tis­sa, ja bud­jet­ti­va­jeet ovat tämän vuok­si vuosit­tain jatku­vasti suun­nitel­tu­ja suurempia.

    Valitet­tavasti Vasem­mis­toli­it­to on ain­oa vas­tu­ullista finanssipoli­ti­ikkaa (”velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkaa”) laman aikana kan­nat­tanut puolue.

    En pidä pitkit­tyneen laman hoita­mista ”velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkalla” kovin toimi­vana strate­giana tai “vas­tu­ullise­na finanssipoli­ti­ikkana” (mut­ta poli­ti­ikas­sa saa toki olla mon­taa mieltä asioista).

  55. Voi, voi.
    Vasem­mis­tolei­it­to (SKDL jne) ja SDP ovat suurten ikälu­okkien johtamia ja jäyk­istämiä. Hei­dän tehtävän­sä on tur­va­ta noin yli 60-vuo­ti­aiden ydinkan­nat­ta­jien­sa elämän­laatu. Se on iso hom­ma ja ja myös isoin osa hei­dän äänestäjistään. Sik­si SDP:n uud­is­tu­mi­nen on mah­dot­to­muus. Vasem­mis­tol­li­ito on uud­is­tu­mista yrit­tänyt pari vuosikym­men­tä, huonol­la men­estyk­sel­lä. His­to­ria on raskas.

    SDP:n puoluekoneis­to pain­ot­taa jatku­vu­ut­ta, sieltä löy­tyy sukupolvien keju luotet­tu­ja demarin­im­iä. Sys­tee­mi oli aikoinaan hyvä, nyky­isn vain painolasti.

    Suomes­sa ei ole euroop­palaista vasem­mis­toa. Ei vieläkään. Siihen vaa­di­tan­neen vielä yksi sukupolvi, noin 20 vuotta.
    Brit­ten vaalien teemoissa näki selvästi eron suo­ma­laisen jäh­mettyneisyy­teen ja ikääntymiseen.

    Vihreät voisi­vat pysyä vihreinä. Haikailu viher­vasem­mis­ton, siis Europar­la­men­ti­nen GUE/NL ja Ruotsin vihrei­den, suun­taan on tuhon tie. 

    Enem­män ymmär­rystä yksinyrit­täjiä ja peinyri­tyk­siä kohtaan. Vaik­ka Vihrei­den kan­na­tus­po­h­jan ydin löy­tyykin val­tion ja kun­tien virka­henkilökun­nas­ta, johonkin suun­taan sieltä on liikuttava.

    Myön­teis­es­ti yrtän ajatel­la Soin­in­vaaran näkevän “vasem­mis­ton” osana euroop­palaista vasem­mis­toa. Se olisikin se molmepi­en vasem­mistop­uolu­iden hyvä kehi­tys­su­un­ta. Tuskin toteu­tuu. Jär­jestökoneen ikärakenne ja per­in­teet estävän sen.

    Ehkä Vihreil­lä ja RKP:llä olisi enem­mänkin yhteistä? Lib­er­aalit arvot ehkä?

    RKP:lla itse asi­as­sa enem­män omia entisiä stal­lare­i­ta mukana homamssa. Sinän­sä RKP ei ole oikein puole vaan kokel­ma kaikkia puoluei­ta ääri­vasem­mis­tos­ta äärioikeistoon.

  56. JTS:
    Myön­teis­es­ti yrtän ajatel­la Soin­in­vaaran näkevän “vasem­mis­ton” osana euroop­palaista vasemmistoa. 

    Älä muu­ta san. Pata­mus­tana oikeis­to­laise­na itk­isin onnes­ta, jos SDP kään­ty­isi Ger­had Scröderin tielle. Enkä suinkaan sik­si, että arvioisin sen tuhoa­van oman kan­na­tus­po­h­jansa kkuten Scröderin puolueelle kävi, vaan sik­si että tietäisin tämän maan johtamisen jäävän järkiporukalle. Nimit­täin pidän var­mana, että nykyi­nen hal­li­tus joutuu tar­joile­maan sem­moisia lääkkeitä, että neljän vuo­den kulut­tua oppo­si­tio kerää jät­tivoiton sitä johtaisi Alexan­der Tsipras.

    Ei ole väliä minkäväri­nen kissa on, kun­han se pyy­dys­tää hiir­iä. Ihan sama vaik­ka maas­sa on vasem­m­mis­to­jo­htoinen hal­li­tus, kun­han se toteut­taa järkevää talous­poli­ti­ikkaa. Ikävä kyl­lä vasem­mis­to ja järkevä talous­poli­ti­ik­ka eivät mah­du samaan lauseeseen.

  57. Markku af Heurlin: Paperi­te­ol­lisu­u­den kap­a­siteet­ti on Suomes­sa likimäärin 9 miljoon­aa ton­nia / vuosi. Käyt­töas­teenkin pitäisi olla kohta­laisen hyvä.

    Mitä täl­lä tarkoi­tat? Sel­l­un markki­nahin­ta lie­nee jos­sain 850 $/tonni. Ei se määräävän

    Lau­ri Kumpu­lainen: Yhdys­val­lat ja Kiina, siinä ovat kak­si maail­man suur­in­ta velkaelvyttäjää.

    Ne ovatkin tosi viher­vasem­mis­to­laisia maita.

    Joo, mut­ta ne ovat mai­ta, joden elvy­tys elvyt­tää koko maail­maa ja siinä sivus­sa ommaa. Suomes­sa yleisen elvy­tyk­sen hyö­ty­suhde on huono. Tarkkaan suun­nat­tu investoin­tielvy­tys olisi toki toiminut.

  58. Tapio: Mitä täl­lä tarkoi­tat? Sel­l­un markki­nahin­ta lie­nee jos­sain 850 $/tonni. Ei se määräävän

    Kor­jaus: Ei sel­l­ainen vajaa 8 mil­jardin liike­vai­h­to määräävän toim­i­jan ase­maan riitä.

  59. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Tuo onkin hyvä kysymys, että pitääkö robotin tekemän työn olla verovapaata?

    Jos pitää, niin eikö sit­ten myöskin ihmisen tekemän työn pitäisi olla verovapaata? 

    Ulkop­uoliselle myy­ty (edes välil­lis­es­ti) robotin tekemä työ ei ole verova­paa­ta: siitä mak­se­taan ALV. Ihmisen tekemästä työstä mak­se­taan alvin lisäk­si myös tulovero ja eläke ym. maksut. 

    Pitäisikö siir­tyä pelkän arvon­lisän verot­tamiseen ja uno­htaa tuloverot?

  60. Hieno kir­joi­tus Osmol­ta. Se suurin kysymys on kir­joituk­sen lopussa:
    Osmo: “Mut­ta onhan nyt aivan type­r­ää, jos mei­dän on tuhot­ta­va ihmis­ten vapaa-aikaa ja pan­na hei­dät tekemään mate­ri­aalisen hyv­in­voin­timme kannal­ta tois­ar­voista työtä vain jot­ta saisimme kootuk­si riit­tävästi vero­ja hyv­in­voin­tipalvelu­jen rahoittamiseen.”

    Kuten Osmo on toisaal­la toden­nut, merkit­tävä osa suo­ma­lais­ten kulu­tuk­ses­ta on jotain muu­ta kuin tarpei­den tyy­dyt­tämistä. Äly­puhe­limet, etelän­lo­mat yms. ovat kivo­ja jut­tu­ja, mut­ta ihmi­nen voi hyvin elää ilmankin. Täl­lais­ten hyödykkei­den kulu­tus on ns. turhaa. Ja jos täl­laiset hyödyk­keet ovat turhia, niin mitä on se työ, jota tehdään niiden tuot­tamisek­si? Jep, sekin on turhaa.

    Vaik­ka tämä tuotan­to ja kulu­tus sinän­sä on turhaa, niin niistä kerätään verovaro­ja, joi­ta käytetään johonkin tarpeel­liseen: koulu­tuk­seen, ter­vey­den­hoitoon jne. [Toki osa verovaroista menee turhuuksiin.]

    Ihme­tyk­sen aihe on, että mik­si mei­dän pitää tehdä niin paljon turhaa työtä ja kulut­taa niin paljon turhuuk­sia, että saamme resursse­ja tehdä jotain tarpeel­lista? Olisiko mah­dol­lista käyt­tää niitä resursse­ja alun­perinkin tarpeel­liseen tekemiseen, eikä kier­rät­tää niitä turhan työn ja kulu­tuk­sen kautta?

  61. Työn­väen­li­ike (sdp+sak+jne) toimii nimen­sä mukaises­ti, eli pyrkii suo­ravi­ivais­es­ti aja­maan työväen etua. Samal­la uno­htuu 272000+132000 työtön­tä, joiden asi­aa ei aja kukaan. Tämä osaop­ti­moin­ti johtaa kansan­talouden kannal­ta murheel­liseen lopputulokseen.

    Kokon­aiskysyn­nän kas­vat­ta­mi­nen ja työl­lisyys­ti­lanteen paran­t­a­mi­nen melkein­pä keinol­la mil­lä hyvän­sä (no toki työn pitää olla myös tuot­tavaa) olisi nyt oikeaa talous­poli­ti­ikkaa. Toiv­ot­tavasti EKP:n aivan liian myöhään aloit­ta­ma elvy­tys aut­taisi edes vähän.

  62. Kukas ymmärtäisi keskiluokkaa?

    Keskilu­ok­ka on jokaisen val­tion selkäran­ka, joka kan­taa val­taosan mak­su­taakas­ta. Suomes­sa keskilu­ok­ka kape­nee huolestut­tavaa vauh­tia ja kuten jo aiem­min totesin, niin Afrikas­sa on pian enem­män keskilu­okkaisia, kuin Suomessa!

  63. Hyvä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka ei ole mitenkään eri­tyisen vasem­mis­to­laista, mut­ta huono tup­paa ole­maan oikeais­to­laista. Jos taloudessa menee lujaa ja val­tion vero­tu­lot kas­vaa, niin pitää alen­taa vero­ja. Korot on aina liian alhaal­la, eikä niitä saisi keskel­lä syv­in­tä lamaakaan alen­taa, kos­ka inflaa­tio syö pääo­maa. Työt­tömyys johtuu siitä että ihmiset on laisko­ja tai jotenkin epäkelpo­ja, kos­ka rakas tau­tolo­gia sanoo niin, ja ilmeis­es­ti muu­ta­mas­sa vuodessa laskukaudel­la kaksinker­tais­tu­va työt­tömyys sit­ten johdon­mukaises­ti siitä että ihmi­sistä on tul­lut yhtäkkiä kak­si ker­taa laiskem­pia. Ja niin edelleen.

  64. Juho Laatu: Mikä väit­teeni on väärä? En tain­nut puhua mitään sopeutustarpeista. 

    Sanoit, että vihreät suo­si­si­vat velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkaa. Vihreät ovat todis­te­tusti vaati­neet mil­jardilu­okan sopeu­tus­toimia ensi vaalikaudeksi. 

    Juho Laatu:

    En pidä pitkit­tyneen laman hoita­mista ”velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkalla” kovin toimi­vana strate­giana tai “vas­tu­ullise­na finanssipoli­ti­ikkana” (mut­ta poli­ti­ikas­sa saa toki olla mon­taa mieltä asioista).

    Siinä tapauk­ses­sa ole­tan, että pidät kiristävää ja julk­isal­i­jäämien vähen­tämiseen tähtävää poli­ti­ikkaa toivi­mana strate­giana tai “vas­tu­ullise­na finanssipoli­ti­ikkana” pitkit­tyneen laman hoitamisessa?

    Viimeiset 70 vuot­ta makro­talouden tutkimus­ta ja empi­iristä todis­teaineis­toa, ja etenkin viimeiset 6 vuot­ta euroalueel­la, osoit­ta­vat, että työt­tömyy­den ja yksi­tyisen sek­torin säästöhalu­jen kas­vaes­sa tämä on tuhoisa tie. Kasvu ja vero­tu­lot tyre­htyvät niin, että vel­ka-astekin lop­ul­ta kas­vaa. Kiristävä finanssipoli­ti­ik­ka voi toki näis­sä olois­sa ”toimia”, jos ihmiset muut­ta­vat maas­ta samal­la mas­soit­tain (Latvia) tai val­tio onnis­tuu ylläpitämään mas­si­ivisia vai­h­to­taseyli­jäämiä (Sak­sa). Vai­h­to­tase ja net­to­muut­to ovat valitet­tavasti nol­la­summapeliä, joten kaik­ki eivät tähän pysty. Sik­si Odekin peräänku­u­lut­taa elvyt­täväm­pää poli­ti­ikkaa koko euroalueen tasolla.

    Mut­ta tot­takai ekspan­si­ivi­nen finanssipoli­ti­ik­ka etenkin yksit­täisen val­tion tasol­la pitäisi yhdis­tää järke­vi­in raken­neu­ud­is­tuk­si­in ja hin­tak­il­pailukyvyn ylläpitämiseen. NeKIN on Suomes­sa onnis­tut­tu mokaa­maan, sen kaik­ki vih­doin tunnustavat.

    Mut­ta se, että raken­neu­ud­is­tusten epäon­nis­tu­mi­nen on oikeut­ta­mas­sa mas­si­iviset finanssipoli­it­tiset kiristyk­set, ja se että Osmokin tämän johtopäätök­sen hil­jaa hyväksyy, on täysin käsit­tämätön­tä ja väärin.

  65. Euroopas­sa on aika laa­jsti huoledit­tu työl­lisyy­destä työaikaa lyhentämällä

    Lyhen­tämi­nen ei tapah­du yleistä työaikaa lyhen­tämäll vaan osa-aikaisu­u­den kautta.

    Ja val­tiot tuke­vat tätä leppoistamista.

    Suo­mi kul­kee vas­tavi­raan ja pyrkii työa­jan piden­tämiseen ja jaka­maan työn työt­tömyy­den kaut­ta eli Suo­mi halu­aa miljoo­nan eläkeläisen jatkok­si elät­tää 500000 työtöntä

    Hyviä esimerkke­jä työa­jan lyhen­tämis­es­tä ovat Sak­sa ja Ruot­si, mut­ta muitakin löytyy:Hollanti, Ran­s­ka, Englan­ti, Nor­ja, Tanska.

    Hol­lan­nis­sa osa-aikaisia on luokkaa 40 % työl­li­sistä ‚muis­sa luokkaa 25 % .

    Suomes­sa osa-aikaisia on n 10 % .Jos Suomes­sakin työtä olisi jaet­tu osa-aikaisu­u­den kaut­ta samal­la taval­la ‚niin Suomen työl­lisyysaste olisi luokkaa 80 % ja työt­tömyys luokkaa 5%

    Niin­pä vähiten työ­tun­te­ja per työlli­nen tehdään niis­sä mais­sa, jois­sa työl­lisyysaste on korkein ja työt­tömyys esim Nor­ja 1408 tun­tia tai Tan­s­ka 1411 tun­tia tai Hol­lan­ti tai Sak­sa 1388.Toisenlaisiakin toki löy­tyy esim Ran­s­ka 1489 .

    Toises­sa päässä tehdään paljon tun­te­ja per työlli­nen esim Kreik­ka 2037

    Tukimuodot vai­htel­vat mait­tain esim Sak­sas­sa tun­ne­tu­in on Kurzarbeit.Siinä työan­ta­ja sitoutuu ole­maan irti­sanomat­ta, jos työn­tek­i­jät lyhen­tävät työaikaa. Val­tio mak­saa ansion­mene­tyk­ses­tä 60–70 %
    Työaikaa voidaan myös pidentää

    Mut­ta kumpaankin tarvi­taan molem­pi­en osa­puolen sopimus

    Ruot­sis­sa taas tue­taan per­het­tä eli osa-aikaista­va pien­ten las­ten van­hempi saa val­tion tukea.

    Sak­san Mini­jo­bikaan ei ole mah­do­ton , kun siihen perehtyy.Se on houkutel­lut kotirou­via työelämään, niin­pä val­taosa mini­job­bareista on naisia.

    Toienen ryh­mä ovat veronkiertäjät, mut­ta nyt var­maan reikä on tukittu.

    Suomeen kopi­oiti­in Sak­sas­ta myös tuo 9 euron malli,Saksassa näitä orjia on 170000, mut­ta Suomes­sa jo yli 300000

    Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa ammat­ti­in opiskel­e­vat har­joit­tel­e­vat pal­ka­llise­na, Suomes­sa palkatta

    Se taas merk­it­see , että ammat­ti­in opiskel­e­vat ovat työl­lisiä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa, Suomes­sa taas työvoiman ulkopuolisia.

    Alhainen työt­tämyys on seu­raus­ta työa­jan lyhen­tämis­es­tä ja lyhen­tämisen tukemisesta

  66. Mitä tulee jous­toi­hin niin niitä kyl­lä vaaditaan.

    Har­va vain osaa yksilöidä mitä haetaan.

    Useim­mat tois­ta­vat sanaa jous­to tapaan hau­ki-on-kal-joka ‑kutee-puuhun ymmärtämät­tä mitä se tarkoittaa

    Mitä tulee työelämän pelisään­töi­hin niin Suomes­sa kaik­ki perus­tuu työ­nan­ta­jan dikda­tooriseen isän­nän­val­taan eli työ­nanat­jan päätös astuu aina voimaan , työn­tek­i­jät eivät pysty sitä estämään.

    Peri­aat­teessa oikeu­den kaut­ta, mut­ta kuten Siemens-case osoit­ti, tie kestää 10–15 vuot­ta. Yhtiökin ehtii kado­ta siinä ajas­sa eikä oikeustie voi olla se keino, jol­la asioi­ta ratkotaan

    Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa työn­tek­i­jöil­lä taas on laa­ja myötämääräämisoikeus ja niin­pä työ­nan­ta­ja ei voi tehdä päätök­siä yksipuolis­es­ti vaan tarvi­taan työn­tek­i­jöi­den hyväksyminen.

    Niin­pä asioista joudu­taan keskustele­maan niin kauan, että työ­nan­ta­ja luop­uu tai päästään yhteisymmärrykseen

    Täysin mah­do­ton tapa suo­ma­laiselle työnantajalle

    Eikä vas­tas­sa ole orpo luot­ta­mus­mies, Sak­sas­sa työn­tek­i­jöitä edus­taa udean henkilön kol­le­gio , jo 10 hen­gen yri­tyk­sessä voi olla viisi työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jaa neuvottelukunnassa

  67. Kom­ment­ti­ni kos­kee Osmo Soin­in­vaaran blo­gi-kir­joi­tus­ta. En ole lukenut yllä ole­via kom­ment­tipuheen­vuoro­ja. Kom­ment­ti­ni: eri­no­mainen arvio. Ain­oa selkeä kri­ti­ikki­ni kos­kee seu­raavaa lauset­ta: ”Pieneltä avoimelta maal­ta elvyt­tämi­nen yksin on silkkaa taloudel­lista itse­murhapoli­ti­ikkaa…” Esimerkik­si Pert­ti Haa­paran­nan laskel­mat osoit­ta­vat tämän kyseenalaisek­si ja osit­tain myös val­tion­va­rain­min­is­ter­iön yhtey­dessä toimi­va kansan­talousti­eteen pro­fes­sor­eista koos­t­u­va talous­poli­ti­ikan arvioin­tineu­vos­to. Osmon vaa­timus EU-tasois­es­ta elvyt­tämis­es­tä on ensisi­jainen vaa­timus, mut­ta kansal­lis­ten poli­ti­ikkaval­in­to­jen aliarvioin­ti ei mielestäni ole paikallaan.

  68. Olli: Sanoit, että vihreät suo­si­si­vat velka­an­tu­mis- ja elvy­tyspoli­ti­ikkaa. Vihreät ovat todis­te­tusti vaati­neet mil­jardilu­okan sopeu­tus­toimia ensi vaalikaudeksi. 

    Käsi­tyk­seni on, että puhu­vat molemmista.

    Siinä tapauk­ses­sa ole­tan, että pidät kiristävää ja julk­isal­i­jäämien vähen­tämiseen tähtävää poli­ti­ikkaa toivi­mana strate­giana tai “vas­tu­ullise­na finanssipoli­ti­ikkana” pitkit­tyneen laman hoitamisessa?

    Julk­isal­i­jäämien vähen­tämiseen tähtäävää poli­ti­ikkaa pidän oikeana suun­tana, kos­ka ikuinen velka­an­tu­mi­nen ei toi­mi. (Kiristäväl­lä poli­ti­ikalla viit­t­a­sit ehkä samaan julk­istalouden kiristämiseen etkä esim. rahapolitiikkaan.)

    Viimeiset 70 vuot­ta makro­talouden tutkimus­ta ja empi­iristä todis­teaineis­toa, ja etenkin viimeiset 6 vuot­ta euroalueel­la, osoit­ta­vat, että työt­tömyy­den ja yksi­tyisen sek­torin säästöhalu­jen kas­vaes­sa tämä on tuhoisa tie.

    En tiedä pysyinkö täysin mukana esit­tämässäsi ske­naar­ios­sa, mut­ta ajat­telu­ni menee niin, että julkisen talouden tulee olla tas­apain­os­sa, ja yksi­tyisen puolen tulee olla toimi­va myös ilman jatku­via tukitoimenpiteitä.

    Kasvu ja vero­tu­lot tyre­htyvät niin, että vel­ka-astekin lop­ul­ta kas­vaa. Kiristävä finanssipoli­ti­ik­ka voi toki näis­sä olois­sa ”toimia”, jos ihmiset muut­ta­vat maas­ta samal­la mas­soit­tain (Latvia) tai val­tio onnis­tuu ylläpitämään mas­si­ivisia vai­h­to­taseyli­jäämiä (Sak­sa). Vai­h­to­tase ja net­to­muut­to ovat valitet­tavasti nol­la­summapeliä, joten kaik­ki eivät tähän pysty. Sik­si Odekin peräänku­u­lut­taa elvyt­täväm­pää poli­ti­ikkaa koko euroalueen tasolla.

    Kansan­talouden tulisi tuot­taa rahaa, ei kulut­taa tuki­aisia. Pidän esimerkik­si tilapäistä elvy­tys­tä toimi­vana lääk­keenä talouden notkah­duk­si­in, mut­ta pitkäaikainen tai pysyvä elvy­tys on taloudel­lis­es­ti mah­do­ton aja­tus. Monivuo­tisen laman kohdal­la velak­si syömi­nen ei enää auta (sitä ei voi jatkaa ikuisuuk­si­in), vaan on myös kiris­tet­tävä vyötä / syötävä vähemmän.

    Mut­ta tot­takai ekspan­si­ivi­nen finanssipoli­ti­ik­ka etenkin yksit­täisen val­tion tasol­la pitäisi yhdis­tää järke­vi­in raken­neu­ud­is­tuk­si­in ja hin­tak­il­pailukyvyn ylläpitämiseen. NeKIN on Suomes­sa onnis­tut­tu mokaa­maan, sen kaik­ki vih­doin tunnustavat.

    Aivan. Ensisi­jainen tavoite on lait­taa talous raiteilleen. Mokat­tu on sekä Suomes­sa että EU:ssa, euroalueel­la ja muis­sa vaikeuk­sis­sa ole­vis­sa mais­sa. Min­un käsi­tyk­seni on se, että tärkein syy onnet­toma­lle mokailulle on se, että poli­itikot eivät ole oppi­neet elämään uudessa euron muo­dosta­mas­sa maailmassa.

    Kaik­ki eivät muuten mielestäni tun­nus­ta tätä. Poli­itikot yrit­tävät esi­in­tyä kuin lama olisi heistä kat­soen ulkop­uolis­ten tapah­tu­mien aiheut­ta­ma ongelma.

    Mut­ta se, että raken­neu­ud­is­tusten epäon­nis­tu­mi­nen on oikeut­ta­mas­sa mas­si­iviset finanssipoli­it­tiset kiristyk­set, ja se että Osmokin tämän johtopäätök­sen hil­jaa hyväksyy, on täysin käsit­tämätön­tä ja väärin.

    Velka­an­tu­mi­nen on pakko lopet­taa samas­ta syys­tä kuin yksi­tyi­nen ihmi­nen ei voi elää velak­si lop­ut­tomi­in. Joskus pitäisi myös tien­ata ne elvytysrahat.

    Tai onhan meil­lä se jo alku­un saatet­tu mah­dol­lisu­us, että eurosta tehdään jatku­vasti infla­toitu­va val­u­ut­ta, ja euro­ja paine­taan jatku­vasti uusis­sa setelipain­ois­sa. Nän voisi kulut­taa aina enem­män ja enem­män yhä pienem­piä ja pienem­piä euro­ja. En tosin pidä tätä lin­jaa kovin houkuttelevana.

  69. Mielestäni keskustelus­sa on kovin vähälle jäänyt elinkus­tan­nuk­set. Kallis asum­i­nen, kulkem­i­nen ja kallit elin­tarvikkeet vaa­ti­vat isoa (nimellis)palkkaa. Miten olisi, jos lähdet­täisi­in liik­keelle noiden asioiden “halpu­ut­tamis­es­ta”. Olisi paljon tilaa inno­vaa­tioille eli uusille tavalle tehdä asioita.

  70. Tietäisikö blo­gi-isän­tä tai joku kom­men­toi­jista (Liian van­ha?) verkko­sivua, jolle olisi koot­tu täs­mäti­etoa Sak­san ja Ruotsin työelämän jous­toista? Kos­ka molem­mil­la menee hyvin eivätkä kumpainenkaan ole rosvo­val­tioi­ta, olisi hyvä tietää mitä niiden usein maini­tut työelämän jous­tot tarkoit­ta­vat. Olen hak­enut HS:n ark­istos­ta Sak­san jous­to­ja, mut­ta en ole oikein hyvää artikke­lia juuri tästä näkökul­mas­ta löytänyt esimerkik­si siitä autote­htaas­ta (Volk­swa­gen?), jon­ka työn­tek­i­jät suos­tu­i­v­at palkko­jen alen­tamiseen (?) jot­teivät menet­täisi työ­paikko­jaan ja minkä uhrin työ­nan­ta­ja heille kor­vasi (?), kun ajat paranivat.

    Eri­tyis­es­ti se olisi tärkeä tieto, miten työn­tek­i­jöille on kom­pen­soitu hei­dän myön­ny­tyk­sen­sä ja onko ne kom­pen­soitu. Minus­ta jo työ­paikan säi­lymi­nen olisi pienen uhrin arvoinen, jos vai­h­toe­htona on irtisanominen.

    1. Sak­sas­sa on mini­jo­bi­en jär­jestelmä (nyt sitä kai kyl­lä aje­taan min­imi­pal­ka­lla alas) ja ennen kaikkea työ­paikkako­htia­nen jous­to. Kun yri­tys on vaikeuk­sis­sa, työn­tek­i­jät sopi­vat palkko­jen alen­tamis­es­ta mielu­um­min kuin anta­vat yri­tyk­sen men­nä nurin. Tämä on johtanut palkkade­flaa­tioon, mikä ei toimisi lainkaan, jos Sak­sas­sa olisi oma valuutta.
      Ruot­sis­sa palkoista sovi­taan paljolti henkilöko­htais­es­ti tietyn raamin sisäl­lä. Sen seu­ru­ak­se­na ikäänty7neiden palkat eivät yleen­sä enää nouse. Meil­lä palkat ovat kovim­mil­laan sil­loin kuin on juri siir­tymässä eläk­keelle, vaik­ka tuot­tavu­us on jo laskenut. Sik­si ikään­tyneistä kan­nat­taa meil­lä päästä eroon.
      (Liian van­ha var­maankin vas­taa tähän, että keskipalkat laske­vat iän noustes­sa. Tämä johtuu siitä, että eri kohort­eil­la on er5ilainen koulu­tus­ta­so. 45-vuo­tias insinööri saa tod­fel­lakin korkeam­paa palkkaa kuin 62 vuo­tias varas­tomiers, mut­ta vähem­män palkkaa kuin 62 vuo­tias insinööri.)

  71. tpyy­lu­o­ma:Hyvä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka ei ole mitenkään eri­tyisen vasem­mis­to­laista, mut­ta huono tup­paa ole­maan oikeais­to­laista. Jos taloudessa menee lujaa ja val­tion vero­tu­lot kas­vaa, niin pitää alen­taa veroja.

    Ja vasem­mis­to­laisetko eivät sit­ten ole suh­dan­tei­ta kiihdyt­tävästi laa­jen­ta­mas­sa palvelu­verkos­toa ja panos­ta­mas­sa jako­varaa mil­loin mihinkin?

    On nois­sa oikeis­ton ja vasem­mis­ton myötäsyk­li­sis­sä toimen­piteis­sä eroakin, nimit­täin niiden perut­tavu­us ja rakenteellisuus:

    Vero­ja on Suomes­sa aivan eri­tyisen help­poa nos­taa, mut­ta saavute­tu­ista eduista tin­kimi­nen on läh­es­tulkoon mah­do­ton­ta. Niin­pä vasem­mis­ton myötäsyk­liset toimen­piteet eivät yleen­sä ole pelkästään myötäsyk­lisiä, vaan ne kaiken kukku­rak­si vielä pahen­ta­vat rak­en­teel­lisia ongelmia eikä niitä, toisin kuin oikeis­ton veronalen­nuk­sia, saa enää mitenkään koskaan puret­tua! Ne jäävät ram­paut­ta­maan talout­ta läh­es ikuisik­si ajoiksi.

  72. Pete S:Kokon­aiskysyn­nän kas­vat­ta­mi­nen ja työl­lisyys­ti­lanteen paran­t­a­mi­nen melkein­pä keinol­la mil­lä hyvän­sä (no toki työn pitää olla myös tuot­tavaa) olisi nyt oikeaa talouspolitiikkaa. 

    Kyl­läjän finanssipoli­ti­ikalla saadaan kokon­aiskysyn­tää ylös ja työt­tömyyt­tä alas, mut­ta mitäs sit­ten tehdään, kun vajet­ta on edelleen mil­jardi­tolkul­la, velkaa ei enää saa eikä kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky ole hyvistä puheista huoli­mat­ta palau­tunut? Ei leika­ta, annetaan IMF:n tehdä se?

    VM:n laskelmien perus­teel­la Suomen julki­nen vel­ka kas­vaa rajat­ta, jos mitään ei tehdä. On aivan slvää, että vaik­ka val­tioiden ei tarvitse mak­sel­la velko­ja pois, niin siitä huoli­mat­ta val­tiot eivät voi velka­an­tua rajoittamatta.

  73. Luin vielä uud­estaan alle­vi­ivat­en: aivan eri­no­mainen kir­joi­tus, poh­ja uuden vasem­mis­ton rakentamiselle!

  74. Osmo Soin­in­vaara: Meil­lä palkat ovat kovim­mil­laan sil­loin kuin on juri siir­tymässä eläk­keelle, vaik­ka tuot­tavu­us on jo laskenut. Sik­si ikään­tyneistä kan­nat­taa meil­lä päästä eroon. 

    Kaiken kukku­rak­si pros­en­tu­aaliset yleisko­ro­tuk­set nos­ta­vat eurois­sa las­ket­tuina parhait­en ansait­se­vien, eli yleen­sä van­himpi­en, niiden joiden tuot­tavu­us on jo laskus­sa, palkko­ja kaikkein eniten.

  75. Lau­ri Kumpu­lainen: Yhdys­val­lat ja Kiina, siinä ovat kak­si maail­man suur­in­ta velkaelvyttäjää.

    Ne ovatkin tosi viher­vasem­mis­to­laisia maita.

    Nyt meni sin­ul­ta ver­tailut vähän sekaisin. USA:sta voi sanoa näin, mut­tei Kiinas­ta. Itse asi­as­sa USA:n velka­ra­ha on paljolti peräisin Kiinas­ta. Kiina on tietääk­seni läh­es vela­ton. Dol­lar­il­la on erikoisas­e­ma maail­man reser­vival­u­ut­tana. Vain yksi kol­ma­sosa dol­lareista on Yhdysvalloissa.

  76. Mix­up: Kuten Osmo on toisaal­la toden­nut, merkit­tävä osa suo­ma­lais­ten kulu­tuk­ses­ta on jotain muu­ta kuin tarpei­den tyy­dyt­tämistä. Äly­puhe­limet, etelän­lo­mat yms. ovat kivo­ja jut­tu­ja, mut­ta ihmi­nen voi hyvin elää ilmankin. Täl­lais­ten hyödykkei­den kulu­tus on ns. turhaa. Ja jos täl­laiset hyödyk­keet ovat turhia, niin mitä on se työ, jota tehdään niiden tuot­tamisek­si? Jep, sekin on turhaa.
    Vaik­ka tämä tuotan­to ja kulu­tus sinän­sä on turhaa, niin niistä kerätään verovaro­ja, joi­ta käytetään johonkin tarpeel­liseen: koulu­tuk­seen, ter­vey­den­hoitoon jne. [Toki osa verovaroista menee turhuuksiin.]

    Mie­lenki­in­toista, että luokit­telet koulu­tuk­sen tarpeel­lisek­si, kun siitä hyvin suuri osa tähtää siihen, että ihmiset saa­vat ammatin, jos­sa tekevät noi­ta “turhia” töitä. Mik­si tuol­laiseen ammat­ti­in koulu­tus on tarpeel­lista, mut­ta itse siinä amma­tis­sa lisäar­von tuot­ta­mi­nen sit­ten onkin turhaa? 

    Mix­up: Ihme­tyk­sen aihe on, että mik­si mei­dän pitää tehdä niin paljon turhaa työtä ja kulut­taa niin paljon turhuuk­sia, että saamme resursse­ja tehdä jotain tarpeel­lista? Olisiko mah­dol­lista käyt­tää niitä resursse­ja alun­perinkin tarpeel­liseen tekemiseen, eikä kier­rät­tää niitä turhan työn ja kulu­tuk­sen kautta?

    Mitä ihmeel­listä tuos­sa on? Meil­lä jo ne kaik­ki “tarpeel­liset” tarpeet (=elos­sa pysymisen kannal­ta vält­tämät­tömät asi­at) on mon­een ker­taan tyy­dytet­ty, joten on varaa kulut­taa niihin “turhi­in” asioi­hin. Olisi tietenkin peri­aat­teessa mah­dol­lista “lep­pois­taa”, kuten OS asi­aa kut­suu niin, että tek­isimme merkit­tävästi vähem­män töitä ja jät­täisimme sen kaiken “turhan” kulu­tuk­sen pois, mut­ta iso osa ihmi­sistä ottaa ennem­min äly­puhe­limet ja etelän­matkat kuin juuri ja juuri elos­sa pitävän elin­ta­son, vaik­ka tämä vaati­ikin enem­män työntekoa.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    palkat eivät yleen­sä enää nouse. Meil­lä palkat ovat kovim­mil­laan sil­loin kuin on juri siir­tymässä eläk­keelle, vaik­ka tuot­tavu­us on jo laskenut. Sik­si ikään­tyneistä kan­nat­taa meil­lä päästä eroon. 

    Eläkeikää läh­estyväl­läon toden­näköis­es­ti pienem­mät menot kuin kes­ki-ikäisel­lä (asun­to mak­set­tu, lapset aikuisia etc), joten ei ole mitään syytä mik­si eläkeikää läh­estyvälle olisi tarpeen mak­saa yhtä paljon kuin nuoremmille.

  78. Anna-Liisa: Tietäisikö blo­gi-isän­tä tai joku kom­men­toi­jista (Liian van­ha?) verkko­sivua, jolle olisi koot­tu täs­mäti­etoa Sak­san ja Ruotsin työelämän joustoista?

    Jotain tieto­ja on mm. Wikipedi­as­sa otsikol­la Hartz concept.

  79. Oivalli­nen kir­joi­tus! Halu­ais­in­pa lukea myös Oden lyhyen ja help­polukuisen tiivis­telmän vihreästä puolue­poli­it­tis­es­ta ideologiasta.

    Ympäristön­suo­jelu läpäisee län­si­mais­ten teol­lisu­us­val­tioiden nykya­jat­telus­sa kaik­ki suun­nat: ihmisen on elet­tävä sääl­lis­es­ti tuhoa­mat­ta omaa elinympäristöään. Ei se ole vihrei­den eri­ty­isaate — ei ole ikinä ollutkaan.

    Poli­it­tisek­si puolue­vihrey­dek­si miel­län maail­man­pelas­tus- ja ympäristön­suo­jelupop­ulis­min, jos­sa rykästään JEE!-reaktion siivit­tämänä laeik­si ja määräyk­sik­si asioi­ta, joiden vaiku­tusten kokon­aiskaar­ta ei harki­ta lainkaan. Innos­tuk­sen laan­nut­tua huo­mataan määräys­ten parhaas­sa tapauk­ses­sa ole­van vaikut­ta­mat­ta yhtään mihinkään itse ympäristön­suo­jelus­sa ja vain han­kaloit­ta­van taval­lis­ten piru­parko­jen elämää ja kurit­ta­van kukkaroa, pahem­mas­sa tapauk­ses­sa kään­tyvän ympäristön­suo­jelullis­es­ti haitallisiksi.

    Hesarin kolum­nisti kehot­ti äsket­täin kään­tämään puoluei­den kam­pan­javäit­teet toisin päin. Jos joku kam­pan­joi halu­a­vansa estää sosi­aal­i­tur­van väärinkäytök­set, sen voi ohit­taa sana­he­linänä ellei voi ajatel­la, että joku halu­aa lisätä sosi­aal­i­tur­van väärinkäytök­siä. Viher­vasem­mis­to­laiset yleishyvät arvot ovat saman­lainen asia — ellei nyt sit­ten ilmoit­taudu jokin taho, joka halu­aisi lisätä saas­tu­mista, tuhoa, köy­hyyt­tä ja kurjuutta.

  80. Suomen paperi­te­ol­lisu­udessa olti­in 2000-luvun alkupuolel­la venäläisen tuon­tipu­un varas­sa. Oma puun­tuotan­to ei riit­tänyt tehtaille. Tämä ja tekni­ikan kehi­tys kohti suurem­pia saavutet­tavia kapasiteetteja/tuotantolinja ovat var­masti vaikut­ta­neet työvoiman tarpeeseen paperi­te­ol­lisu­udessa. Samoin sanomale­hti­pa­perin kysyn­nän lasku on vaikut­tanut asiaan.

    Käsit­tääk­seni myös 2000-luvun alus­sa oli vielä käyn­nis­sä usei­ta tehtai­ta, jois­sa tuotan­to tuotan­tolin­jaa ja työn­tek­i­jää kohden oli pieni, johtuen van­has­ta teknolo­gias­ta. Sel­l­ute­hdas (en tiedä paljoakaan paperikoneista, joten esimerk­ki on sel­l­ute­htaas­ta) jos­sa yksi lin­ja tuot­taa 300 000 t/a vaatii suun­nilleen saman määrän työn­tek­i­jöitä kuin sel­l­ainen, jos­sa yksi lin­ja tuot­taa 600 000 t/a, ain­oa paik­ka, jos­sa lisä­työn­tek­i­jälle voisi olla tarvet­ta taitaa olla pyöreän puun syöt­tö. Sit­ten 1980-luvun tuotan­tolin­jan kokoa rajoit­ta­va soodakat­ti­lan mah­dolli­nen kap­a­siteet­ti on kas­vanut 2–3 ‑ker­taisek­si.

    Kun näin on, tarvit­seeko syyt­tää Paperiliittoa.

  81. Eri­no­mainen analyysi!

    OS:s heit­to:
    “Joillekin Kim­mo Sasi ‑tyypin poli­itikoille leikkaus­li­s­tat sopi­vat kaikki­in suh­dan­nevai­heisi­in, kos­ka he kuu­lu­vat niihin har­voihin suo­ma­laisi­in, jot­ka eivät kan­na­ta pohjo­is­maista hyvinvointiyhteiskuntaa.”
    on mielestäni turhan yleistävä, sil­lä suurin osa leikkausten kan­nat­ta­jista halu­aa säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion, mut­ta vaatii rak­en­teel­lisia muutoksia. 

    Julkisel­la puolel­la, m.l. julkiset laitok­set, on yleen­sä aivan liian raskas ja jäykkä hallinto. Johta­jia, suun­nit­telijoi­ta, koor­di­naat­tor­e­i­ta jne on aivan liian paljon ver­rat­tuna niihin, jot­ka työsken­televät etur­in­ta­mas­sa julk­ishallinnon ulkop­uolis­ten yksilöi­ty­jen asi­akkaiden kanssa.

    Vasem­mis­tol­la (ja Keskustal­la) on ollut eri­tyi­nen rooli julkisen hallinnon paisut­tamises­sa viimeisen 50 vuo­den aikana ja nyt se haraa kaikkia muu­tok­sia vastaan.

    Vasem­mis­ton ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen pitäisi päästä irti van­ho­jen johtamis- ja organ­isaa­tioma­llien haikailus­ta ja hyväksyä nykya­jan mallit. Niiden keskiössähän on (tuloshakuisu­u­den lisäk­si) toisaal­ta luot­ta­mus, toisaal­ta jous­tavu­us sekä ihmis­ten että organ­isaa­tioyk­siköi­den välillä.

  82. Mik­si näitä pop­ulis­tipuoluei­ta san­o­taan oikeis­to­laisik­si? Per­sut on täl­lä het­kel­lä suomen suurin vasem­mistop­uolue. Kon­ser­vati­ivi­nen vasem­mistop­uolue, mut­ta kun niiden ohjel­maa lukee selkeä vassari.

    Le Pen­nin porukan marssin muis­tan näh­neeni ja ne oli haalareis­sa. Ei varsi­naisia talous­lib­er­aale­ja kapitalisteja

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­sas­sa on mini­jo­bi­en jär­jestelmä (nyt sitä kai kyl­lä aje­taan min­imi­pal­ka­lla alas) ja ennen kaikkea työ­paikkako­htia­nen jous­to. Kun yri­tys on vaikeuk­sis­sa, työn­tek­i­jät sopi­vat palkko­jen alen­tamis­es­ta mielu­um­min kuin anta­vat yri­tyk­sen men­nä nurin. Tämä on johtanut palkkade­flaa­tioon, mikä ei toimisi lainkaan, jos Sak­sas­sa olisi oma valuutta.
    Ruot­sis­sa palkoista sovi­taan paljolti henkilöko­htais­es­ti tietyn raamin sisäl­lä. Sen seu­ru­ak­se­na ikäänty7neiden palkat eivät yleen­sä enää nouse. Meil­lä palkat ovat kovim­mil­laan sil­loin kuin on juri siir­tymässä eläk­keelle, vaik­ka tuot­tavu­us on jo laskenut. Sik­si ikään­tyneistä kan­nat­taa meil­lä päästä eroon.
    (Liian van­ha var­maankin vas­taa tähän, että keskipalkat laske­vat iän noustes­sa. Tämä johtuu siitä, että eri kohort­eil­la on er5ilainen koulu­tus­ta­so. 45-vuo­tias insinööri saa tod­fel­lakin korkeam­paa palkkaa kuin 62 vuo­tias varas­tomiers, mut­ta vähem­män palkkaa kuin 62 vuo­tias insinööri.)

    Tuos­ta Kurar­beitin työa­jan lyhen­tämis­es­tä aiheutuneesta ansio­ta­son laskus­ta val­tio kor­vaa 60–70 %

    Ja mini­job­bar­it ovat pääosin entisiä kotirou­via, siis niitä, jot­ka muuten oli­si­vat kokon­aan työ­markki­noiden ulkopuolella

    Min­imi­palk­ka ei koske mini­job­bare­i­ta eikä oppisopimuslaisia.

    Ruot­sis­sakin on pitkälti sama tapa kuin Suomes­sa eli osa pis­tetään henkilöko­htaisi­in ja osa yleiskorotuksiin.Näin oli jo 70-luvul­la kun tulin vak­i­naisi­in töi­hin, ei sii mikään uutuus

    Ruot­sis­sa on yrite­ty laa­jen­taa siihen suun­taan, että kaik­ki olisi henkilöko­htaista koro­tus­ta, mut­ta kun vilakisee paikallisen työhallinnon sivu­ja niin vain 30 % työn­tek­i­jöistä on tuon piiris­sä ja tyy­tymät­tömyys suurta.Korotukset kun ker­tyvät suosikeille

    Ja Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta voit vilka­ista että Suomes­sakin yksi­tyisen sek­torin palkat kään­tyvät lasku­un 45 ikävuo­den jälkeen

    Yksi­tyi­nen sektori

    ikä keskim.palkka

    30 — 34/ 3 161
    35 — 39/ 3 532
    40 — 44/ 3 653
    45 — 49/ 3 616
    50 — 54/ 3 595
    55 — 59/ 3 503
    60 — 69/ 3 491

    Julkiset taas pysyvät paikoillaan

    Val­tio

    Ikä palkat

    40 — 44/ 3 894
    45 — 49/ 3 877
    50 — 54/ 3 838
    55 — 59/ 3 807
    60 — 69/ 4 080

    Opet­tele sak­saa ja ruot­sia ja lue muu­takin kuin EK ja Var­ti­aisen propagandajuttuja

    1. Etkö lukenut mitä sin­ua varte ennal­ta kir­joitin. Ikäryh­mit­täi­sistä keskipalkkaista ei voi päätel­lä mitään, kos­ka koulu­tus­ta­so on eri kohort­eis­sa aivan eri­laista. Sama kos­kee ver­tailua val­tion ja yksi­ty­is­ten välillä.

  84. Liian van­ha:
    Min­imi­palk­ka ei koske mini­job­bare­i­ta eikä oppisopimuslaisia. 

    Tämä on ollut var­maan ihan tot­ta sil­loin kun Sak­sas­sa ei ollut min­imi­palkkaa. Nyt mini­job­barei­den ja oppisopimuk­sel­la töis­sä ole­vat saa­vat min­imi­palkkaa, ellei yleis­si­to­va työe­htosopimus toisin määrää.

  85. xyzzy: Le Pen­nin porukan marssin muis­tan näh­neeni ja ne oli haalareis­sa. Ei varsi­naisia talous­lib­er­aale­ja kapitalisteja

    Brit­tien taan­noi­s­is­sa vaaleis­sa Työväen­puolue kär­si Skot­lannis­sa rökäle­tap­pi­on Skot­lannin kansal­liselle puolueelle, mm. sik­si, että SNP ase­moi itsen­sä Työväen­puolueen vasem­malle puolelle. Siitä huoli­mat­ta SNP on nation­al­isti­nen puolue, ei vasem­mis­to­lainen. Sen ole­mas­saolon tarkoi­tus on tehdä Skot­lannista itsenäi­nen; jos päämäärä saavute­taan vasem­mis­to­laisel­la ohjel­mal­la, niin ote­taan vasem­mis­to­lainen ohjel­ma, mut­ta ko. ohjel­ma on väline, joka hylätään heti, jos se lakkaa palvele­mas­ta vars. päämäärää.
    Pop­ulis­tiset ja/tai nation­al­is­tiset puolueet otta­vat mielel­lään vas­taan tyy­tymät­tömät äänestäjät vasem­mal­ta, mut­ta tämä ei muu­ta näitä puoluei­ta vasemmistolaisiksi.

  86. Minä en äänestä SDP:tä kos­ka puolue ei ole uskot­ta­va. En ymmär­rä SDP:n visioi­ta enkä suuntaa. 

    Toisaal­ta, en tiedä mik­si koen esimerkik­si Vihrei­den tai Kokoomuk­sen poli­ti­ikan uskot­tavam­pana ja selkeämpänä.

    Asi­akysymyk­set kuitenkin ratkai­se­vat. Sik­si pidän tästä blogista.

  87. Viha­sosi­aalipoli­ti­ik­ka kuri­in!:
    […] kolmes­sa vuodessa kiitet­tävin arvosanoin koulu­tuk­sen X opiskel­lut kaveri­ni saa henkisen sairas­tu­misen takia eläket­tä koko lop­puikän­sä vain 750 euroa, mut­ta pari vuot­ta amma­tis­sa Y (+viiden vuo­den aikaikku­naan mah­tu­vaa ker­tymää työt­tömänä) työsken­nel­lyt tulee saa­maan sairaseläket­tä […] noin 1200 €

    Otin vapau­den piilot­taa koulu­tuk­sen ja ammatin. Nyt kysymys näyt­tää kär­jistäen ole­van siitä, että mik­si töitä tehnyt saa parem­paa eläket­tä kuin töitä tekemätön. Onko tämä lähtöko­htais­es­ti epä­tasa-arvoa? Vai oliko tässä kyse nimeno­maan teekkar­i­ud­es­ta tai siivoo­jan duunista?

  88. Asia on erit­täin yksinker­tainen. Ei heikosti meneväl­lä kansalaisel­la ole mitään kiin­nos­tus­ta maail­man­paran­tamiseen. Suomen kansalaiset etusi­jalle, niin ääniä voi tul­la muil­takin kuin hyvin toimeen­tulevil­ta aatekavereilta.

  89. määkin pyöräilen: Ei heikosti meneväl­lä kansalaisel­la ole mitään kiin­nos­tus­ta maail­man­paran­tamiseen. Suomen kansalaiset etusi­jalle, niin ääniä voi tul­la muil­takin kuin hyvin toimeen­tulevil­ta aatekavereilta.

    Maail­man­paran­nus on myytävä taviksille sil­lä, että on hei­dän oma etun­sa, että maail­mas­ta tehdään vähem­män pas­ka paikka.

  90. anon­il­liSen ole­mas­saolon tarkoi­tus on tehdä Skot­lannista itsenäi­nen; jos päämäärä saavute­taan vasem­mis­to­laisel­la ohjel­mal­la, niin ote­taan vasem­mis­to­lainen ohjel­ma, mut­ta ko. ohjel­ma on väline, joka hylätään heti, jos se lakkaa palvele­mas­ta vars. päämäärää.
    Pop­ulis­tiset ja/tai nation­al­is­tiset puolueet otta­vat mielel­lään vas­taan tyy­tymät­tömät äänestäjät vasem­mal­ta, mut­ta tämä ei muu­ta näitä puoluei­ta vasemmistolaisiksi. 

    Jos puolueen ohjel­ma on vasem­mis­to­lainene on se vasem­mis­to­lainen? Per­sut on vasemmistolainen.
    Nation­al­is­mi on vasen-oikea akselista aika irralli­nen asia, nykyään.

  91. Vasem­mis­ton ongel­ma on se, että por­varipuolueetkin pääosin kan­nat­ta­vat hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Jopa kokoomus, joka aikanaan vas­tusti mm perusk­oulua. Hyv­in­voin­ti­val­tio on pääosin sosi­aalidemokraat­tien ja maalais­li­iton aikaansaan­nos vuosikym­menten aikana. Nyt vain rahat eivät tah­do riit­tää kaikkeen.

    SDP voisi todel­la paran­taa ase­maansa kan­nat­ta­mal­la hyviä perus­palvelu­ja myös maalle ja koko Suomen kehit­tämistä. Esimerkik­si se voisi tukea Jäämeren rata­hanket­ta, jota tietääk­seni perus­suo­ma­laiset ja mon­et por­var­it kan­nat­ta­vat. Rahoi­tus­ta tulisi myös hel­posti Nor­jas­ta. Nythän kul­kee melkoinen rekkar­al­li mm. Kilpisjär­ven kaut­ta Pohjois-Nor­jaan (100 rekkaa päivässä). Rekoista noin 50 suis­tuu tieltä vaar­al­lisen kapeal­la ja jyrkäl­lä Ski­bot­nin tiellä,

  92. DI2010-piraat­ti: Otin vapau­den piilot­taa koulu­tuk­sen ja ammatin. Nyt kysymys näyt­tää kär­jistäen ole­van siitä, että mik­si töitä tehnyt saa parem­paa eläket­tä kuin töitä tekemätön. Onko tämä lähtöko­htais­es­ti epä­tasa-arvoa? Vai oliko tässä kyse nimeno­maan teekkar­i­ud­es­ta tai siivoo­jan duunista?

    Oli min­ul­ta virhe ver­ra­ta työelämään osal­lis­tu­mat­toman diplo­mi-insinöörikaveri­ni eläket­tä siivoo­jan (huikea reilun kah­den vuo­den työu­ra) eläk­keeseen, mut­ta taku­ul­la min­ul­la on oikeus ver­ra­ta 40 vuot­ta työsken­nelleen ja pari vuot­ta työsken­nelleen eläkkeitä, sil­lä pitkään työsken­nel­lyt mak­saa lyhyesti työsken­nelleen eläkkeen. 

    Kyse on siitä, että nykysään­nöil­lä parin vuo­den työu­ra voi oikeut­taa yhtä hyvään eläk­keeseen kuin 40 vuo­den työu­ra. Siinä on mielestäni selvää epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta, sil­lä pitkän työu­ran tehnyt on aidosti ansain­nut eli ker­ryt­tänyt eläk­keen­sä, kun taas parin vuo­den työu­ran tehnyt on saanut eläk­keen­sä suurim­mil­ta osil­taan etuuksien(koulutuskorotus, sairas- ja työt­tömyy­se­tu­udet), olet­tamien ja nuoru­us­bonuk­sien perus­teel­la. Nuore­na sairas­tuneen ansiosi­don­naisen sairaseläk­keen määrästä yli 90 % voi perus­tua muuhun kuin itse työstä saatu­un eläkekertymään.

  93. Coun­try­boy: Nyt meni sin­ul­ta ver­tailut vähän sekaisin. USA:sta voi sanoa näin, mut­tei Kiinas­ta. Itse asi­as­sa USA:n velka­ra­ha on paljolti peräisin Kiinas­ta. Kiina on tietääk­seni läh­es vela­ton. Dol­lar­il­la on erikoisas­e­ma maail­man reser­vival­u­ut­tana. Vain yksi kol­ma­sosa dol­lareista on Yhdysvalloissa.

    Kiinal­la on velkaa yli 5 000 mil­jar­dia dollaria.

    Kol­ma­sosa jenkkien velas­ta, noin karkeasti.

  94. Tapio: Jotain tieto­ja on mm. Wikipedi­as­sa otsikol­la Hartz concept.

    Tapiolle suuret kiitok­set haku­vi­h­jeestä! Google antoi pait­si Wikipedi­an artikke­lin myös mui­ta. Juuri sitä tietoa mitä olen kaivan­nut mut­ten osan­nut hakea — ja mitä media ei ole tarjoillut.

  95. anon­il­li: Maail­man­paran­nus on myytävä taviksille sil­lä, että on hei­dän oma etun­sa, että maail­mas­ta tehdään vähem­män pas­ka paikka. 

    Se myyn­ti­työ on pahasti epäon­nis­tunut. Vaikka­pa minä en voi mil­lään ymmärtää, että miten se on min­un etu­ni, että Suo­mi velka­an­tuu korvi­aan myöten, teol­lisu­us näivet­tyy ja muutenkin ollaan Kreikan tiel­lä, mut­ta silti täy­tyy laitel­la rahat muiden aut­tamiseen ja eikä sil­lä aut­tamisel­la ole edes mitään hyötyä.

    Lähin­nä päinvastoin.

  96. Coun­try­boy:SDP voisi todel­la paran­taa ase­maansa kan­nat­ta­mal­la hyviä perus­palvelu­ja myös maalle ja koko Suomen kehittämistä.

    Jaa, että lyödään keskus­ta sen omil­la aseil­la? Kuu­lostaa aika heikol­ta strate­gial­ta, eli en ole samaa mieltä.

    Demarei­den ongel­ma on, että vaik­ka he mitä tar­joa­vat kenelle, heil­lä ei ole uskot­tavaa ohjel­maa sen rahoit­tamisek­si. Julkisen rahan jakamis­ta­han voi har­ras­taa kuka tahansa.

    Ja jos suurel­la puolueel­la ei ole uskot­tavaa talouso­hjel­maa, sil­lä ei ole mitään!

    “It’s the econ­o­my, stupid!” 

    Kyl­lä se niin vain on, että ellei ole talous­puoli kun­nos­sa, ei ole asi­aa suurten puoluei­den sakki­in. Köy­himän 10% äänil­lä ei tätä maa­ta hal­li­ta, siinä on vasem­mis­ton ongel­ma pähkinänkuoressa. 

    Eri­tyis­es­ti SDP:n ongel­ma on, että he toisaal­ta pro­filoitu­vat ay-liik­keen takia prekari­aatin ja todel­lis­ten köy­hien silmis­sä eli­it­ti­työläis­ten puolueek­si, jota ei voisi vähempää oikeat köy­hät kiin­nos­ta. Toisaal­ta he taas eivät pysty tar­joa­maan uskot­tavaa ohjel­maa sille, kuin­ka nämä hei­dän vaal­i­mat keskilu­okkaiset äänestäjät säi­lyt­täi­sivät työpaikkansa.

    Eli SDP ei aja, puheista huoli­mat­ta, köy­hien asi­aa, eikä myöskään osaa ajaa keskilu­okan asi­aa. Mokataan samaan aikaan siis kaikkien äänestäjäryh­mien paris­sa. Sil­loin kohtalona on mar­gin­aali­in kui­h­tu­mi­nen. Täm­möisessä tilanteessa puheet siitä kuin­ka “pitää puhua enem­män köy­hien puoles­ta” (HS:n artikke­li demarei­den tap­pios­ta) kuu­lostaa aivan nau­ret­taval­ta. Meinaako SDP pär­jätä muka rahan jakamises­sa vasem­mis­toli­itolle? Ja jos meinaa, niin mitä tapah­tuu kun hei­dän vähi­in käyvät keskilu­okkaiset äänestäjät huo­maa­vat sen?

  97. xyzzy:
    Mik­si näitä pop­ulis­tipuoluei­ta san­o­taan oikeis­to­laisik­si? Per­sut on täl­lä het­kel­lä suomen suurin vasem­mistop­uolue. Kon­ser­vati­ivi­nen vasem­mistop­uolue, mut­ta kun niiden ohjel­maa lukee selkeä vassari.

    Kos­ka kyseessä on muiden puoluei­den mus­ta­maalaamiskam­pan­ja. Omas­ta mielestäni per­sut ovat 90% sitä, mitä vaikka­pa demarei­den pitäisi olla, jos oikeasti ajaisi­vat niiden etu­ja joi­ta väit­tävät ajavansa. 

    Se 10% mitä demar­it eivät olisi mis­sään tapauk­ses­ta tulee lähin­nä niiltä uskon­to­hi­h­huleil­ta, joi­ta puolueeseen on pesiy­tynyt sekä enti­sistä SMP:läisistä.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Etkö lukenut mitä sin­ua varte ennal­ta kir­joitin. Ikäryh­mit­täi­sistä keskipalkkaista ei voi päätel­lä mitään, kos­ka koulu­tus­ta­so on eri kohort­eis­sa aivan eri­laista. Sama kos­kee ver­tailua val­tion ja yksi­ty­is­ten välillä.

    Ja kuten esit­tämäni Tilas­tokeskuk­sen tilas­to koulu­tus­ta­sos­ta ikäryh­mit­täin näyt­tää, koulu­tus muut­tuu hitaasti eikä suuria ero­ja koulu­tuk­ses­sa ole eri­tyis­es­ti ikääntyneissä

    Ikään­tyneis­sä +50-vuo­ti­ais­sa työl­lisyysaste las­kee voimakkaasti ja eri­tyiseti koulut­ta­mat­tomat ja vähän koulute­tut pois­tu­vat palkkatilastoista.

    Eri­tyis­es­ti yksi­tyisel­lä kato alem­man koulutuksen/vähän koulutet­tu­jen kohdal­la on suuri, joten se kom­pen­soi tehokkaasti eri-ikäis­ten työssäkäyvien koulutuseroja

    Itse perustelit val­tion palkko­jen nousua sil­lä, että val­tio on ulkois­tanut suorit­ta­van työn ja niin­pä val­ti­ol­la 75 % on korkea-asteen tutk­in­to tai vas­taa­va ja vain 5 % alempi

    Eikä yksi­tyisel­lä palk­ka perus­tu koulu­tuk­seen vaan tehtävääneli juok­supoi­ka voi olla tj .Tai ainakin merkonomi

  99. Määkin pyöräilen: Se myyn­ti­työ on pahasti epäon­nis­tunut. Vaikka­pa minä en voi mil­lään ymmärtää, että miten se on min­un etu­ni, että Suo­mi velka­an­tuu korvi­aan myöten, teol­lisu­us näivet­tyy ja muutenkin ollaan Kreikan tiel­lä, mut­ta silti täy­tyy laitel­la rahat muiden aut­tamiseen ja eikä sil­lä aut­tamisel­la ole edes mitään hyötyä.

    Lähin­nä päinvastoin.

    Me ollaan jo jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Teol­lisu­us joutaakin kado­ta ja siihen liit­tyvät ammatit. Uusia ammat­te­ja tulee tilalle ja uuden­lainen tuotan­to kulut­taa vähem­män luon­non­va­ro­ja ja ihmishenkiä.

  100. Lau­ri Kumpu­lainen: Kiinal­la on velkaa yli 5 000 mil­jar­dia dollaria.

    Kol­ma­sosa jenkkien velas­ta, noin karkeasti.

    Suh­teessa BKT:n tämä on muuten vas­ta reilun viides­osan ver­ran, joten Kiina voi aivan surut­ta teko­hen­git­tää omaa talout­taan velal­la vielä piiitkään.

    Siis eihän Kiinaan olisi tuotan­toa siir­tynyt, jos val­tio ei olisi tul­lut velka­ra­hal­la vas­taan. Ei Kiinas­sa ollut infra­struk­tu­uria, vaan se tehti­in län­si­maista ulkois­te­tulle tuotannolle!

  101. Coun­try­boy: Itse asi­as­sa USA:n velka­ra­ha on paljolti peräisin Kiinasta. 

    “Paljolti” riip­puu määritelmästä. Saman ver­ran on velkaa Japanille. USA:n vel­ka on käsit­täk­seni enim­mäk­seen nimeno­maan kotimaista/julkista velkaa.

  102. Huvit­taa aika taval­la mon­en keskusteli­jan väite,että ns. maail­man­paran­t­a­mi­nen ei kiin­nos­ta ihmisiä, joil­la menee huonosti.En tiedä mihin tutkimuk­seen tai vas­taavaan näke­mys perus­tuu, mut­ta oma koke­muk­seni ker­too ihan päin­vas­taista. Maail­man paran­tamista kri­ti­soivil­la menee itse asi­as­sa aika mukavasti, mut­ta olen­naista on pelko putoamis­es­ta. Vasem­mis­tol­la ja perusuo­ma­laisil­la on yksi ratkai­se­va ero. Vasem­mis­to pyrkii ns. työläis­ten ase­man paran­tamiseen siten, että ote­taan rikkail­ta. Perus­suo­ma­lais­ten tavoite on sama, mut­ta se toteu­tuu leikkaa­mal­la kaikkein köy­him­miltä eli kehi­tysavus­ta ja maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista. Siinä on olen­nainen ero.

  103. Suomes­sa jous­to­ja haetaan hyvin yksipuolisesti.

    Kaikissa oikeistopoli­itikko­jen ja työ­nanata­jien esi­tyk­sis­sä vaa­di­taan yksipuolis­es­ti työ­nan­ta­jan oikeuk­sien ja neu­vot­telu­ase­man vahvistamista.

    Ja vas­tavuorois­es­ti työn­tek­i­jän oikeuk­sien ja neu­vot­telu­ase­man heikentämistä.Ainoakis oikeudek­si jää ottaa lop­putili ja siinäkin on rajoituk­sia esim työ­nan­ta­ja voi estää uuden työ­paikan vas­taan­ot­tamisen tai enti­nen työ­nan­ta­ja voi sosial­isoi­da työn­tek­i­jän työ­suh­teen jäl­keenkin kek­simät ideat ja kieltää työn­tek­i­jää käyt­tämästä niitä hyväkseen

    Ja ihme­tel­lään mik­si tämä ei kelpaa ?

    Jos halu­taan lisätä vain toisen osa­puolen oikeuk­sia niin ei niitä mis­sään yhteiskun­nas­sa saa­da vapaae­htois­es­ti aikaan.

    Jonkun on määrät­tävä asi­as­ta, mut­ta sil­loin ei puhuta enää sopimusy­hteiskun­nas­ta vaan pakkoyhteiskunnasta.

    Niis­sä on tiet­ty ero ja pakkoy­hteiskun­nat ovat aina päät­tyneet romahdukseen.Yhteiskunta pysyy pystyssä vain niin kauan kuin se tuot­taa hyv­in­voin­tia kaikille.Eikä siihen riitä kuole­man jälkeinen onni taivaassa

  104. Jaan suurim­mak­si osak­si tässä jutus­sa esite­tyt huo­let, mut­ta muu­ta­mas­sa asi­as­sa halu­an väit­tää vastaan.

    Epäilen “työn orju­ud­es­ta” vapaut­tamisen siu­nauk­sel­lisu­ut­ta. Ihmisil­lä on val­ta­va tarve rooli­in ja paikkaan tässä yhteisessä yhteiskun­nas­sa. Työ ja työ­paik­ka anta­vat ihmisille iden­ti­teet­tiä ja sosi­aal­isia verkos­to­ja. Kovin mon­en asian pitäisi muut­tua, jot­ta suuri osa ihmi­sistä voisi ilman roo­lia ja työtä elää hyvää elämää. Enkä usko, että se olisi tavoiteltavaakaan.

    Ovatko hyvät työ­paikat oikeasti lop­pumas­sa? Väitän, että maail­mas­ta ei työ tekemäl­lä lopu. Esim. kas­va­van ikään­tyneen väestön aut­tamises­sa ja hoivaamises­sa tarvit­taisi­in oikeasti paljon nyky­istä enem­män ihmisiä, ja tar­jol­la ole­van tekemisen määrä vain kas­vaa sil­lä sar­al­la. Mut­ta nykyiset, teol­lis­tu­van yhteiskun­nan tarpeisi­in syn­tyneet rak­en­teet kuris­ta­vat kaiken­laista palvelemista. Tämä näkyy joka paikas­sa (…älkää sulkeko puhe­lin­ta, olette edelleen jonos­sa…) Nyky­isin esim. isois­sa mar­keteis­sa ei enää tah­do löytää myyjää, jos tulee kysyt­tävää, kos­ka väkeä on tehokku­u­den nimis­sä jatku­vasti saneer­at­tu ulos. Tässä ei ole mitään järkeä. 

    Ihmis­ar­voises­sa yhteiskun­nas­sa talouden täy­tyy tietenkin toimia hyvin. Sen pitää myös pela­ta niin, että ihmis­ten kan­nat­taa palvel­la ja aut­taa toisi­aan. Paras argu­ment­ti kansalais­palkkan puoles­ta olisi, jos se voisi viedä asioi­ta tähän suuntaan. 

    Palve­lut täy­tyy käsit­tää tässä laa­jasti, sisältäen mm. kaiken­laisen kult­tuurin ja elämys­ten tar­joamisen. Tekemistä riit­tää, ja ihmisil­lä on annet­tavaa, jos vain rak­en­teet tuke­vat sitä kuris­tamisen sijasta.

    Jos maail­mas­ta työ ei tekemäl­lä lopu, täystyöl­lisyys on vain jär­jeste­lykysymys! Mut­ta olemme nyt val­ovu­osien päässä sel­l­ais­es­ta yhteiskun­nas­ta, joka pysty­isi val­jas­ta­maan ihmis­ten aloitekyvyn ja idearikkau­den, ja jos­sa ihmis­ten olisi help­poa ja kan­nat­tavaa aut­taa toisiaan.

    Käytät tässä jutus­sa eri­laisia leimo­ja yllät­tävän surut­tomasti. Esim. kokoomuk­ses­ta löy­tyy var­masti monille ajatuk­sille­si määräl­lis­es­ti enem­män ymmärtäjiä kuin vihreistä 😉

    Eniten vieras­tan “oikean vasem­mis­to­laisu­u­den” käyt­tämistä jok­seenkin kaiken hyvän syn­onyyminä. Näen tässä his­to­ri­an väären­nök­sen, jos­ta on tul­lut osa kult­tuuri­amme, joten en syytä siitä Sin­ua. 1800-luvul­la suo­ma­laisu­us­li­ike koki alus­ta asti ole­vansa (suomenkielisen!) taval­lisen kansan asial­la. Kansan sivistyk­sen ja eli­nolo­suhtei­den paran­t­a­mi­nen oli liik­keelle tärkeää. Kansalais­so­dan jäl­keen ståhlbe­giläi­nen por­var­illi­nen edis­tys ja tan­ner­i­lais-paa­sivuo­ri­lainen demokraat­ti­nen vasem­mis­to pää­sivät kuin ihmeen kau­pal­la hyvi­in asemi­in, ja ne sai­vat yhdessä lyhyessä ajas­sa paljon hyvää aikaan (esim. lex Kallio), ennen kuin asetel­mat kär­jistyivät ja äärisu­un­nat pää­sivät ilois­es­ti ruokki­maan toisiaan.

    Jos kiin­nos­taa löytää uusia näkökul­mia hyv­in­voin­ti­val­tion aja­tusten juuri­in, kan­nat­taa googlata tietoa esim. edis­tyspuolueen Einar Böök­istä, jos­ta tuli vas­ta peruste­tun sosi­aal­i­hal­li­tuk­sen ensim­mäi­nen yli­jo­hta­ja juuri ennen kansalais­so­dan puhkeamista.

    Toiv­otan Sin­ulle voimia näi­den tärkei­den asioiden jatku­vaan keskusteluttamiseen!

  105. polt­ta­va kysymys on se, pal­jas­taako Suomen kehi­tys hyv­in­voin­ti­val­tioide­olo­gian toimimattomuuden.

  106. Tapio Sip­ilä:
    Huvit­taa aika taval­la mon­en keskusteli­jan väite,että ns. maail­man­paran­t­a­mi­nen ei kiin­nos­ta ihmisiä, joil­la menee huonosti.En tiedä mihin tutkimuk­seen tai vas­taavaan näke­mys perus­tuu, mut­ta oma koke­muk­seni ker­too ihan päin­vas­taista. Maail­man paran­tamista kri­ti­soivil­la menee itse asi­as­sa aika mukavasti, mut­ta olen­naista on pelko putoamis­es­ta. Vasem­mis­tol­la ja perusuo­ma­laisil­la on yksi ratkai­se­va ero. Vasem­mis­to pyrkii ns. työläis­ten ase­man paran­tamiseen siten, että ote­taan rikkail­ta. Perus­suo­ma­lais­ten tavoite on sama, mut­ta se toteu­tuu leikkaa­mal­la kaikkein köy­him­miltä eli kehi­tysavus­ta ja maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista. Siinä on olen­nainen ero.

    Aika moni tun­te­mani aidosti heikko-osainen on ymmärtänyt, että eri vihreän, sinisen ja punaisen sävy­istä koos­t­u­va eli­it­ti on uno­htanut, toiseut­tanut ja dehu­man­isoidut hei­dät. Se johtuu hei­dän käsi­tyk­sen­sä mukaan ”hyvien ihmis­ten” ymmärtämät­tömyy­destä ja siitä, että medi­at ja poli­itikot eivät pidä suo­ma­laista kur­ju­ut­ta esil­lä. Se ei ole muodissa.

    Tun­nen kan­ta­suo­ma­lais­ten mie­len­ter­veysvam­mais­ten heikko-osais­ten lisäk­si Lähi-idästä ja Afrikas­ta Suomeen eri perustein tullei­ta nk. varsi­naisia maa­han­muut­ta­jia. Mielestäni olisi kum­mallista pitää kovista tuskista ja köy­hyy­destä kär­siviä kan­ta­suo­ma­laisia automaat­tis­es­ti parem­pio­saisi­na kuin psyykkises­ti ter­veitä maa­han­muut­ta­jia, vaik­ka ver­rat­en kyseis­ten maa­han­muut­ta­jien lähtö­maan eli­noloi­hin. Moni tun­te­mani hyväo­saisu­u­den kuplas­sa elävä on siihen sor­tunut. Kur­jia on kaikkial­la, mut­ta mielestäni ainakin koti­maan heikoim­mat (taus­taan kat­so­mat­ta) olisi syytä pitää kiin­ni hyvinvoinnissa.

    ” Vasem­mis­to pyrkii ns. työläis­ten ase­man paran­tamiseen siten, että ote­taan rikkailta.”

    Kyl­lä vasem­mis­to — etenkin SDP — on his­to­ri­al­lis­es­ti pyrkinyt pitämään työelämään pääs­sei­den ja kaikkein köy­himpi­en välil­lä mah­dol­lisim­man suuren haju­raon. Se jos mikä on köy­him­miltä ottamista. 

    “Perus­suo­ma­lais­ten tavoite on sama, mut­ta se toteu­tuu leikkaa­mal­la kaikkein köy­him­miltä eli kehi­tysavus­ta ja maa­han­muu­ton kustannuksista.”

    Mielestäni kysymys ei ole noin yksinker­tainen. Suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kus­tan­nuste­hokku­u­den tur­vaami­nen ei voi olla väärin. Perus­suo­ma­laiset kan­nat­ta­vat kus­tan­nuste­hokas­ta maail­man­paran­nus­ta. Nykyisessä tilanteessa pää­pain­on tulisi olla Suomen talouden tur­vaamises­sa. Rajat­tomas­sa Suomes­sa kaikkien heikko-osais­ten ase­ma tip­puisi kehi­tys­maata­solle – ilmas­ton takia jopa alle.

  107. Jollen väärin muista, niin Marx­in aja­tus oli, että dynaamisen kap­i­tal­is­min olois­sa luo­daan se vau­raus, joka mah­dol­lis­taa siir­tymisen korkeampi­in yhteiskun­ta­muo­toi­hin, viime kädessä kom­mu­nis­mi­in. Mut­ta kun Lenin halusi päästä val­taan Venäjäl­lä, hän pyyh­ki Marx­il­la jotain likaista.
    Sik­si onkin ilmeistä, että myös Marx toteaisi, jos eläisi, että nyt on aika siir­tyä kom­mu­nis­mi­in, ainakin Euroopassa.

  108. Lau­ri Kumpu­lainen: Me ollaan jo jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Teol­lisu­us joutaakin kado­ta ja siihen liit­tyvät ammatit. Uusia ammat­te­ja tulee tilalle ja uuden­lainen tuotan­to kulut­taa vähem­män luon­non­va­ro­ja ja ihmishenkiä. 

    Väitätkö sinä ihan tosis­sasi, että vaikka­pa esinei­den mas­sat­uotan­to on katoamassa?

    Siihen menee aika pirun mon­ta vuot­ta, että se uusin kän­nykkä tulee valmi­ina siitä pöy­dänkul­mas­sa olev­as­ta 3d-tulostimes­ta ja vielä halvem­mal­la kuin tehtaasta. 

    Vihreät kuvit­tel­e­vat elävän­sä jos­sain 100 vuot­ta tule­vaisu­udessa ja tap­pa­vat innol­la kaiken nykyisen teol­lisu­u­den, mut­ta jostain kum­man syys­tä sitä kor­vaavaa high techiä ei oikein tun­nu tule­van tilalle.

  109. Osa ongel­maa on kädet­tömyys ja ihmette­ly pop­ulis­tisen huutelun osalta. Soi­ni pystyy esi­in­tymään voit­ta­jana luovutet­ta­van kaik­ista peri­aat­teis­taan, kukaan muu ei. 

    Vasem­mis­ton ohjel­mat ovat jääneet perus­suo­ma­lais­ten jalkoi­hin. Muu­tok­seen ei usko enää kukaan. 

    Paa­vo Lip­po­nen tai Pert­ti Paa­sio ei uskalla kir­joit­taa demareille viit­to­ja uuteen suun­taan. Näin Tony Blair vaal­i­tap­pi­on jäl­keen. http://www.theguardian.com/commentisfree/2015/may/09/tony-blair-what-labour-must-do-next-election-ed-miliband

    Vihrei­den ohjau­tu­mi­nen vasem­mis­toon on sääli ja noloa. Matkan var­rel­la demarei­den mus­ta­maalaus ja vasem­mis­ton viha ovat olleet todel­la suurta. 

    Min­un Vihrei­den paik­ka on keskem­mäl­lä ja vapaamielisem­pänä sekä ihan tosis­saan ja tolkullis­es­ti ympäristöä puo­lus­ta­vana liikkeenä. 

    Per­suille Itämeri on pas­ka meri ja saakin olla, kun sinne sitä itseään halu­a­vat ajaa edelleen. Yrit­täkää edes tais­tel­la pop­ulis­mia vas­taan, elit­is­mi siinä ei auta. 

    Vasem­mis­to on hylän­nyt pätkä­työläiset ja yrit­teliään ihmiset. Se ei vain kuu­lu heille eikä kiinnosta. 

    Todel­lakin, Suomes­ta puut­tuu euroop­palainen vasemmisto. 

    Kevyet mul­lat sille.

  110. Määkin pyöräilen: Väitätkö sinä ihan tosis­sasi, että vaikka­pa esinei­den mas­sat­uotan­to on katoamassa?

    Siihen menee aika pirun mon­ta vuot­ta, että se uusin kän­nykkä tulee valmi­ina siitä pöy­dänkul­mas­sa olev­as­ta 3d-tulostimes­ta ja vielä halvem­mal­la kuin tehtaasta. 

    Vihreät kuvit­tel­e­vat elävän­sä jos­sain 100 vuot­ta tule­vaisu­udessa ja tap­pa­vat innol­la kaiken nykyisen teol­lisu­u­den, mut­ta jostain kum­man syys­tä sitä kor­vaavaa high techiä ei oikein tun­nu tule­van tilalle.

    Mitä ihmettä sinä höpötät?

    Ei jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta tarkoi­ta sitä, että tavaroi­ta ei valmis­te­ta, vaan sitä, että ihmiset eivät ole osa tuotantoa!

    Esimerkik­si Äänekoskelle raken­net­ta­va sel­l­ute­hdas tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että van­ha vede­tään mata­lak­si ja raken­netaan uusi automa­ti­soitu tilalle.

    Toinen esimerk­ki on Kiinaan siir­re­tyn tuotan­non palaami­nen takaisin Suomeen. Tuotan­to palaa, mut­ta työ­paikat eivät.

    Teol­lisu­u­den ajat mas­satyöl­listäjänä ovat ohitse, mut­ta se ei tarkoi­ta, että teol­lisu­us katoaisi.

    San­o­taan, että tule­vaisu­u­den tehtaas­sa on ihmi­nen ja koira. Ihmi­nen ruokkii koiraa ja koira vahtii, ettei ihmi­nen koske mihinkään.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Etkö lukenut mitä sin­ua varte ennal­ta kir­joitin. Ikäryh­mit­täi­sistä keskipalkkaista ei voi päätel­lä mitään, kos­ka koulu­tus­ta­so on eri kohort­eis­sa aivan eri­laista. Sama kos­kee ver­tailua val­tion ja yksi­ty­is­ten välillä.

    Ei koulu­tuk­sel­la ole määräävää merk­i­tys­tä, väite­hän on, että ihmisen tuot­tavu­us riip­puu iästä, ei koulutuksesta.

    Koulu­tus taas on hitaasti muut­tu­va suure ja osit­tain koulu­tusjär­jestelmän itsen­sä tekemä , joten osa muu­tok­ses­ta on vain koulu­tus­ta­son uudelleenmäärittelyä,sisällön pysyessä entisenä , tämä vaikeut­taa ver­tailua ja sitä on tehtävä yleisel­lä tasolla.

    Ja tarkastelta­va pätkä on 45–60-ikävuotta eli vain 15 vuot­ta , joten ei koulu­tus­ta­so oleel­lis­es­ti muu­tu tänä aikana .

    Alle 45-vuo­ti­ais­sa palk­ka nousee tai pysyy lakip­is­teessä ja toisaal­ta +60-vuo­ti­aista pääosa on jo pois­tunut työelämästä, joten otos on vääristynyt

    Suurin muu­tos näkyy 2010 tilas­tossa 40–45-ikävuoden välil­lä alim­man korkeas­t­een koulu­tuk­ses­sa mut­ta kyseessä on vain määrittelykysmys:Entinen opsi­toaste on nykyään pääosin alem­man asteen korkeakoulutusta 

    http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm12.pdf?lang=fi

    http://www2.toimialaonline.fi/ Tuos­ta saisi parem­man kuvan työl­lis­ten koulu­tusas­teen muu­tok­ses­ta , mut­ta vaatii liikaa työtä

    Aikaisem­min korkeampia tehtäviä hoidet­ti­in alem­mal­la koulutuksella,kun koulute­tus­ta väestä oli pulaa .Mut­ta koulu­tuk­sen vaiku­tus palkkaan oli vähäi­nen esim vielä 2000-luvul­la johta­jana saat­toi toimia asen­ta­jak­oulu­tuk­sel­la, palk­ka oli kuitenkin johtajan.Nykyään nämä ovat oikkeus

    Tänä päivänä palk­ka on entistä enem­män sidot­tu tehtävään eikä koulu­tuk­seen, tosin ilman koulu­tus­ta ei enää pääse eten­emään kuin poikkeutapauksissa.

    Jatku­vat organsaa­tiou­ud­is­tuk­set takaa­vat, että työ­sopimuk­set tarkaste­taan ajan tasalle jopa mon­ta ker­taa vuodessa, joten palk­ka liikkuu ylös ja alas

  112. Demar­ius on hyvä aate monille sil­loin kun työn­tek­i­jöille on kysyn­tää markki­noille. Täl­löin voi demar­it keskit­tyä anta­maan heille tur­val­lisem­mat ehdot työelämässä.

    Yhtälö tietysti katkeaa, jos taloudessa menee huonos­ti ja työvoimalle ei ole kysyn­tää. Täl­löin demar­ius muut­tuu työ­tur­vas­ta pelkäk­si jarruttamiseksi.

    Ei tähän ongel­maan ole ratkaisua. Demar­it tule­vat kui­h­tu­maan. Mut­ta ken­ties joku päivä tääl­lä on taas kova tarve työvoimalle ja kaik­ki revitään taas kotoa töi­hin. Sil­loin demareille tulee taas mah­dol­lisuuk­sia. Jos siis puolue ei katoa ennen sitä.

    Toinen mah­dol­lisu­us demareille on tietysti uno­htaa miehet ja yksi­tyi­nen sek­tori ja muut­tua täysin virkanais­ten puolueek­si. Lisää vero­ja ja julk­ista sek­to­ria!!! Kyl­lä sillekin on tilaus­ta, mut­ta ei var­maan voi mis­tään 25% kan­natuk­ses­ta haaveilla.

  113. Otto Köngäs: “Ilman SDP:n ja/tai vasem­mis­toli­iton tukea vihreil­lä on hal­li­tuk­ses­sa hyvin han­kala saa­da omia asioitaan läpi” 

    Kun puhutaan ympäristöa­sioista, tuki vihreille tulee nimeno­maan vasem­mis­tos­ta. Vasem­mal­la vihertää aivan aidosti ja tren­di tulee vain vahvis­tu­maan. Van­hat savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den jäärät ovat katoa­va luon­non­va­ra. Tulevas­sa hal­li­tuk­ses­sa kokoomus on se puolue, jon­ka pitäisi kan­taa huol­ta ympäristön­suo­jelun huomioimis­es­ta. Se kyl­lä nau­rat­taa. Eikun itket­tää. Grahn-Laa­so­nen antoi jo hyvät näytöt edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana. Kokoomuk­sen ympäristöpoli­ti­ik­ka on käytän­nössä EK:n ympäristöpolitiikkaa.

    Kun puhutaan arvokysymyk­sistä, tuki vihreille tulee nimeno­maan vasem­mis­tos­ta. Kokoomuk­ses­sa osa on arvokysymyk­sis­sä lib­er­aale­ja, osa kon­ser­vati­ive­ja. Vasem­mis­tossa läh­es kaik­ki ovat arvoliberaaleja.

    Selvästikin vihrei­den luon­nol­liset liit­to­laiset löy­tyvät siis vasem­mal­ta. Tätä taus­taa vas­ten on outoa, että vihreät ovat niinkin paljon flirt­tailleet kokoomuk­sen kanssa. (Tosin demar­it ja vasem­mis­toli­it­to eivät ole jääneet yhtään huonom­mik­si kun ovat raken­nelleet epäpy­hiä alliansse­ja kokoomuk­sen kanssa.)

    Kun vasem­mis­to on kaiken aikaa liikkunut yhä lähem­mäk­si vihre­itä ympäristöa­siois­sa, tule­vatko vihreät vas­taan talous­poli­ti­ikas­sa vai jatke­taanko kokoomuk­sen kyl­jessä? Olisi hyvä harki­ta vasemmisto+vihreät-blokkia. Sille voi hyvinkin tul­la suuri tilaus, kun kansa saa kokea neljän vuo­den ajan van­hoil­lista oikeis­tokyytiä. Voisi tehdä tar­jouk­sen kansalle, että tätä mei­dän vai­h­toe­htoa saa vain tässä koali­tios­sa, ottakaa tai jättäkää.

    Soini­vaara: “Aina välil­lä miet­tii ovatko oikeis­to­laiset lib­er­taar­it onnis­tuneet kaap­paa­maan EU:n perus­sopimuk­sen avul­la koko maanosan kansalais­ten tah­don vastaisesti.”

    No, kyl­lä ovat. EU voi olla rauhankin pro­jek­ti ja ympäristöpuolel­la on saavutet­tu edis­tysaske­lia, mut­ta EU on ollut ennen kaikkea suuryri­tys­ten luo­mus suuryri­tys­ten tarpei­ta varten. Siihen on kiin­teästi liit­tynyt uus­lib­er­al­isti­nen ide­olo­gia. Uus­lib­er­al­istien karsas­ta­ma sään­te­ly kel­paa kyl­lä sil­loin kun se toimii suurten yri­tys­ten eduksi.

    Sik­si on merkil­listä, että miten uhkarohkean sokeasti etenkin Euroopan demar­it ja vihreät ovat valmi­ita luovut­ta­maan kansal­lista päätös­val­taa Brys­seli­in. Joo, me tietenkin tarvit­taisi­in ylikansal­lista päätök­sen­tekoa monis­sa asiois­sa, mut­ta kun se EU:n johto on mikä se on: uus­lib­er­al­isti­nen, ylikansal­lis­ten suuryri­tys­ten etu­jen aja­ja, on erit­täin edesvas­tu­u­ton­ta luovut­taa lisää päätös­val­taa hei­dän käsi­in­sä. Viimeisim­pänä kauhues­imerkkinä on TTIP:n tapaus. Demarien ja vihrei­den pitäisi nyt todel­la tarkkaan harki­ta uhkarohkeaa fed­er­al­isaa­ti­olin­jaansa. Onko se niin, että kaik­ki tai ei mitään vai pitäisikö tapausko­htais­es­ti harki­ta, mitä val­taa luovute­taan ja mitä pide­tään itsel­lä? Jotain ehkä takaisin, kuten raha-ja talous­poli­ti­ik­ka. Kaup­pa­poli­ti­ikas­sa myös liino­ja enem­män kiinni.

  114. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Toinen esimerk­ki on Kiinaan siir­re­tyn tuotan­non palaami­nen takaisin Suomeen. Tuotan­to palaa, mut­ta työ­paikat eivät.

    Tois­taisek­si automa­ti­soidut tehtaatkaan eivät raken­nu itses­tään, eikä raken­nusten ylläpi­tokaan ole vielä robot­tien hom­maa. Puhu­mat­takaan kul­je­tuk­sista yms. Eli kyl­lä niitä työ­paikko­jakin jos­sain määrin syn­tyy paluumuutosta.

    3D prit­tauk­ses­sa voi käyt­tää nykyään myös puu­ta. Siinäpä saumaa suo­ma­laiselle talon­raken­nuk­selle, huoneka­lu­te­ol­lisu­udelle, käyt­tö­tavaroiden tuotan­nolle yms. Ei tarvit­sis viedä pelkää liima­palkkia tai kertopuuta.

    3D print­at­tu legopa­likkat­a­lo olisi hyvinkin hel­posti siirrttävissä.

  115. Lau­ri Kumpu­lainen: Mitä ihmettä sinä höpötät?

    Ei jälki­te­olli­nen yhteiskun­ta tarkoi­ta sitä, että tavaroi­ta ei valmis­te­ta, vaan sitä, että ihmiset eivät ole osa tuotantoa!

    Esimerkik­si Äänekoskelle raken­net­ta­va sel­l­ute­hdas tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että van­ha vede­tään mata­lak­si ja raken­netaan uusi automa­ti­soitu tilalle.

    Toinen esimerk­ki on Kiinaan siir­re­tyn tuotan­non palaami­nen takaisin Suomeen. Tuotan­to palaa, mut­ta työ­paikat eivät.

    Teol­lisu­u­den ajat mas­satyöl­listäjänä ovat ohitse, mut­ta se ei tarkoi­ta, että teol­lisu­us katoaisi.

    San­o­taan, että tule­vaisu­u­den tehtaas­sa on ihmi­nen ja koira. Ihmi­nen ruokkii koiraa ja koira vahtii, ettei ihmi­nen koske mihinkään.

    Höpötän lähin­nä sitä, että ei niitä kor­vaavia työ­paikko­ja tun­nu kovinkaan nopeasti ilmestyvän ja ennen kuin kor­vaavia työ­paikko­ja edes onkaan, niin van­hat työ­paikat hävitetään tahal­laan vihrei­den maail­man­paran­tamisen tieltä ja hoetaan jotain muo­ti­sanaa. Täl­lä het­kel­lä se on clean­tech. Vihreil­lä itsel­lään ei ole osaa eikä arpaa kyseiseen teol­lisu­ushaaraan ja kun hiukan kat­soo mitä fir­mo­ja kyseisen asian paris­sa häärää, niin aika pitkälti ovat van­ho­ja tut­tu­ja teollisuusyrityksiä.

    Tässähän on kyse aivan samas­ta asi­as­ta kun Elop piti sen pala­van öljy­laut­ta­puheen­sa, mil­lä rom­ah­dut­tu ker­ta­heitol­la Nokian sen het­k­isten (kieltämät­tä surkei­den) kän­nyköi­den myyn­nin, mut­ta kun niiden tilal­la ei ollut mitään. Ei sitä noin hoide­ta. Pitää olla jo uut­ta tuotan­toa ja van­ha aje­taan alas hallitusti.

  116. Liian van­ha:
    …Aikaisem­min korkeampia tehtäviä hoidet­ti­in alem­mal­la koulutuksella,kun koulute­tus­ta väestä oli pulaa .Mut­ta koulu­tuk­sen vaiku­tus­palkkaan oli vähäi­nen esim vielä 2000-luvul­la johta­jana saat­toi toimia asen­ta­jak­oulu­tuk­sel­la, palk­ka oli kuitenkin johtajan.Nykyään nämä ovat oikkeus… 

    Suomes­sa on eri­tyis­es­ti julkisel­la sek­to­ril­la län­si­mai­ta korkeam­mat koulu­tus­vaa­timuk­set, jot­ka ovat paljolti tulosta tehokkaas­ta edun­valvon­nas­ta. Vaa­timus­ta mais­ter­ista tehtävässä, jota kaikkial­la muual­la maail­mas­sa hoide­taan kandin papereil­la, on taan­nut mm. opet­ta­jien palkkake­hi­tyk­sen. Korkeako­lutet­tu poli­isi on kallis ja osaa pam­put­taa yhtä hyvin kuin korkeak­oulut­tam­a­ton. Hoitoalal­la on ihan samat ongel­mat. Kehi­tys on siinä sivus­sa taan­nut julkisen sek­torin korkeat kustannukset.

    Syn­nyn­näisiä johta­jia on ikälu­okas­ta noin 3%. Suomes­sa kuitenkin Puo­lus­tusvoimat koulut­taa johta­jik­si noin 30% miespuolis­es­ta käyt­tökelpois­es­ta ikälu­okas­ta, joten Suomes­sa on poikkeuk­sel­lisen hyvä tilanne johta­jien osalta. Se on yksi kilpailuvalteistamme.

    Eron näkee mm. ver­rat­taes­sa Ruot­si­in, jos­sa ei enää muo­dos­tu merkit­tävää johta­jare­serviä yhteiskun­nan käyt­töön reservin upseereista ja ‑ali­upseereista. Upseere­i­ta värvätään Ruot­sis­sa paljon enem­män yri­tys­maail­maan ja muualle sivi­iliy­hteiskun­taan, kuin Suomes­sa. Mm. kolme edel­lisen hal­li­tuk­sen min­is­tereistä oli aktiiviupseereita.

  117. Ulkop­uo­li­nen toim­i­tusjo­hta­ja on usein perus­ta­jaa kyvykkäämpi – ero per­il­liseen on vielä suurempi
    Palkatun toim­i­tusjo­hta­jan kyvyt ovat keskimäärin parem­mat kuin yri­tyk­sen perus­ta­jal­la tai perillisellä

    http://www.hs.fi/talous/a1432436399859

  118. “(Yltiöoikeis­to­laisik­si yltyivät eduskun­nas­sa myös mon­et demar­it, kun puhut­ti­in Etelä-Euroopan taloud­es­ta. Pahempia talouskuris­tuk­sen kan­nat­ta­jia ei löy­tynyt edes kokoomuk­ses­ta. En ole koskaan osan­nut yhdis­tää kiihkomielistä kansal­lis­mielisyyt­tä vasemmistolaisuuteen.)”

    Niin­pä. Mon­en takaisin kaipaa­ma J. Urpi­lainen teki tässä karhun­palveluk­sen SDP:lle. Muuten olen sitä mieltä, että Osmol­ta hyvä teksti.

Vastaa käyttäjälle Jaassu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.