Kun on kuopan pohjalla, ei pitäisi jatkaa kaivamista

Keskus­tan van­ha alue­poli­it­ti­nen strate­gi, alueke­hi­tys­neu­vos Mat­ti Sip­po­la kir­joit­taa HS:n mielipi­desivul­la, että ei pidä paikkaansa, että Keskus­tan työryh­mä vaatisi uusien asun­to­jen rak­en­tamisen lopet­tamista Helsingissä.

Hän ker­too, että ennen keskus­ta on käyt­tänyt pääkaupunkiseudun kasvun rajoit­tamiseen investoin­tiveroa, jot­ta työ­paikko­ja ei syn­ty­isi liikaa. Kir­joituk­ses­ta saa sen käsi­tyk­sen, että näin pitäisi tehdä nytkin.

“Helsin­gin seu­tu voisi keskit­tyä kehit­tämään sel­l­aisia työ­paikko­ja, jot­ka ovat tarpeel­lisia kan­sain­välisen kil­pailun kannal­ta. Nämä työ­paikat olisi luon­nol­lista sijoit­taa hyvien liiken­ney­hteyk­sien päähän lento­ken­tästä.”

Seu­tuko niitä työ­paikko­ja kehit­tää? Minä luulin, että yri­tyk­set. Tuol­laiseen yhteiskun­nal­liseen ohjauk­seen “seudul­la” ei ole mitään keinoja.

Lopuk­si hän sanoo, että Helsinki­in asun­to­ja ei pidä rak­en­taa, kos­ka muual­la Uudel­la­maal­la on tilaa. (“Helsin­gin tiivistämi­nen on  tästä näkökul­mas­ta tarpee­ton­ta.”)

Sil­lä ei näytä ole­van mitään pain­oa, että asun­noista mak­se­tuik­s­ta hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudellamaalla.

Anteek­si, että janku­tan asi­as­ta, mut­ta olen hiukan huolis­sani. Huo­maan, että joudun pane­maan toivoni kokoomuk­seen, ettei mitään tui­ki jär­jetön­tä tapahtuisi.

137 vastausta artikkeliin “Kun on kuopan pohjalla, ei pitäisi jatkaa kaivamista”

  1. Osmo: “alueke­hi­tys­neu­vos Mat­ti Sip­po­la kir­joit­taa HS:n mielipi­desivul­la, että ei pidä paikkaansa, että Keskus­tan työryh­mä vaatisi uusien asun­to­jen rak­en­tamisen lopet­tamista Helsingissä.”

    Tässä lie­nee kysymys Keskus­tan per­in­teis­es­tä kak­sois­strate­gias­ta: puhutaan yhtä ja tehdään toista.
    Tämähän ilmeni jo keskustelus­sa maakun­taveros­ta: Laa­ni­nen ehdot­ti, Sip­ilä kiisti jyrkästi ja nyt se on taas esillä.
    Samal­la taval­la Sip­po­la sit­ten jäl­jem­pänä palaa asi­aan: “Helsin­gin tiivistämi­nen on tästä näkökul­mas­ta tarpee­ton­ta“ — eli ei rakenneta.

    Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja!

  2. Serutuko niitä työ­paikko­ja kehit­tää? Minä luulin että yri­tyk­set. Tuol­laiseen yhteiskun­nal­liseen ohjauk­seen “seudul­la” ei ole mitään keinoja.

    Jep. Muis­tute­taan lisäk­si että Helsin­gin seudul­la on tyhjää toim­i­ti­laa miljoon­aa ker­rosneliötä ja muis­taak­seni kaavoitet­tua mut­ta rak­en­tam­a­ton­ta pelkästään Helsin­ginssä jotain kolmiseen miljoon­aa lisää. Tuos­sa olisi riit­tävästi jokuselle sadalle tuhan­nelle työ­paikalle. Kaavoit­ta­mal­la ei voi rajoit­taa työ­paikko­jen määrää tai ohja­ta niitä sinne tänne, vaik­ka haluttaisiinkin.

    Toimis­to­ja rak­en­tuu täl­lä het­kel­lä markki­nae­htois­es­ti vain erit­täin hyville paikoille: Ydinkeskus­ta, Kalasa­ta­ma, Pasi­la, Avi­apo­lis ja Keilanie­mi. Tämä myös ker­tonee jotain siitä mihin yri­tyk­set halu­a­vat sijoittua.

  3. Iltale­hdessä on asi­as­ta juttua:

    “VATT kat­soo tänään keskivi­ikkona julka­istavas­sa ana­ly­y­sis­sään, että Suomen alue­pe­rus­taiset val­tiono­su­userät ja vero­tus kan­nus­ta­vat suo­ma­laisia asumaan alhaisen tuot­tavu­u­den alueil­la kuten Pohjois- ja Itä-Suomes­sa. Samal­la val­tiono­su­udet vähen­tävät ihmis­ten liikku­vu­ut­ta sinne, mis­sä he ovat tuottavimpia.

    - Alue-erät siis toimi­vat juuri päin­vas­toin kuin niiden pitäisi: ne pahen­ta­vat ongel­maa, jota niil­lä tulisi kor­ja­ta, VATT:n työryh­mä tulkitsee.”

    http://www.iltalehti.fi/talous/2015051319676324_ta.shtml

    Ja itse VAT­Tin raport­ti löy­tyy täältä:
    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/kuntien-valtionosuusjarjestelma-jarruttaa-kaupungistumista

  4. Mon­elle — sekä tääl­lä kom­men­toi­jille että keskus­tan akti­iveille — tun­tuu ole­van vieras asia miten hin­nat muo­dos­tu­vat. Hin­nat eivät ole mikään luon­non­voima tai jonkun tahon yksipuolis­es­ti päät­tämä asia. Hin­nat muo­dos­tu­vat markki­noil­la osta­jien ja myyjien yhteis­pelinä. Jos jotain hyödyket­tä halu­taan ostaa enem­män kuin sitä on tar­jol­la, sen hin­ta nouseei. 

    Logi­ikkaa voi seu­ra­ta myös toiseen suun­taan. Siitä, että pääkaupunkiseudul­la (ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä) on muu­ta Suomea korkeam­mat asun­to­jen hin­nat (mut­ta raken­nuskus­tan­nuk­set ovat lähelle samat), voidaan päätel­lä että ihmiset — eivät kaik­ki, mut­ta keskiar­vois­es­ti — halu­a­vat ostaa pääkaupunkiseudul­ta asun­to­ja mielu­um­min kuin muualta.

  5. Jos pk-seudun asun­to­jen hin­to­jen nousu 1980-luvun lop­ul­la oli alue­poli­it­tis­ten päätösten seu­raus, niin sanon vaan että älkää aiheut­tako sel­l­aista kuplaa enää! Olkoot että noiden päätösten takana oli muutkin puolueet kuin kepu, oli SDP ja kokoomuskin, mut­ta silti. Antakaa Helsin­gin kas­vaa ja älkää väit­täkö NIMBY-porukasta.

  6. “Investoin­te­ja verot­ta­mal­la talous kasvu­un!”, “Asun­top­u­la johtuu asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta!”. Suomen Keskus­tan viimeaikaiset kan­nan­otot ovat kyl­lä silkkaa dadaismia. 

    Keskus­tas­sa tun­tuu nyt val­taan päässeen voimat, joil­ta on glob­al­isaa­tio ym. 30 vuo­den aikaiset ilmiöt jääneet huo­maa­mat­ta. Ikään kuin investoin­tien määrä olisi Suomes­sa vakio ja niitä verot­ta­mal­la jos­sain paikas­sa saadaan suun­nat­tua ne muualle. Toden­näköisim­min Suomes­sa paikkaan X tekemät­tä jäävä investoin­ti tehdään toden­näköisim­min kuitenkin paikkaan Y jos­sain ulko­mail­la. Pääa­sia kepu­lais­ten mielestä tun­tuu ole­van se, että jos investoin­ti ei tule maakun­ti­in, niin onnek­si ei tul­lut Hesaankaan.

  7. http://yle.fi/uutiset/vatt_valtionosuusjarjestelma_ja_verotus_jarruttavat_kaupungistumista/7991633

    ***

    VATT:

    Val­tiono­su­usjär­jestelmä ja vero­tus jar­rut­ta­vat kaupungis­tu­mista ja vähen­tävät hyv­in­voin­tia, tode­taan Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen VATT:n tänään keskivi­ikkona julkaise­mas­sa analyysissä.

    Ana­ly­y­sis­sä tutkit­ti­in muun muas­sa vero­tuk­sen ja val­tiono­su­usjär­jestelmän yhteis­vaiku­tus­ta muut­tokan­nus­timi­in. Tulok­se­na oli, että esimerkik­si Tun­turi-Lapis­sa asu­vaa per­het­tä kan­nuste­taan useil­la tuhan­sil­la euroil­la vuodessa ole­maan muut­ta­mat­ta Helsin­gin seudulle.

    Ana­lyysin mukaan tämä johtuu kahdes­ta asi­as­ta. Ensim­mäi­nen syy on vero­tus. Kun muute­taan taloudel­lis­es­ti tuot­tavam­malle alueelle, niin val­tion vero­tus kohdis­tuu muut­tamisen seu­rauk­se­na tulleeseen palkan­lisäyk­seen, mikä vähen­tää muuttoinnokkutta.

    Toinen syy on val­tiono­su­udet, jot­ka jae­taan osit­tain alue­pe­rusteis­es­ti. Niitä mak­set­ti­in kun­nille viime vuona 8,5 mil­jar­dia euroa.

    VATT:n mukaan mata­lan tuot­tavu­u­den aluei­ta suosi­taan korkeam­man tuot­tavu­u­den aluei­den kus­tan­nuk­sel­la, joka johtaa siihen, että val­tiono­su­udet toimi­vat näiltä osin juuri päin­vas­toin kuin niiden pitäisi. Eli ne eivät kor­jaa val­tion vero­tuk­sen aiheut­ta­maa vääristymää, vaan päin­vas­toin pahen­ta­vat sitä.

    – Ana­lyysi osoit­taa, että Suomes­sa har­joite­taan hajaut­tavaa, ei keskit­tävää poli­ti­ikkaa. Siis aivan päin­vas­toin kuin julkises­sa keskustelus­sa joskus väitetään, toteaa VATT:n erikois­tutk­i­ja Tuuk­ka Saarimaa.

    Ana­lyysi perus­tuu Tilas­tokeskuk­ses­ta saatu­un henkilö­ta­son aineis­toon ja uuteen valtionosuusjärjestelmään.

    ***

    Val­tio upot­taa mil­jarde­ja siihen, että ihmisiä tue­taan ole­maan työt­töminä hevon kuusessa.

    Nämä ihmiset voisi­vat olla tekemässä töitä tai yrit­tämässä pääkaupunkiseudul­la tai vaik­ka Tam­pereen seudulla.

  8. Keskus­tan suunnal­ta esitelti­in juuri äsket­täin jälleen viras­to­jen ja laitosten hajasi­joi­tus­ta ympäri maata.
    Ehkä tässä on vain vaalilu­pausten julk­istamista. Nehän kyl­läkin pian unohtuvat.

    Tuo­ta tyhjää tilaa löy­tyy Uudelta­maal­ta, esim pankkien sul­jet­tu­ja kont­tor­e­i­ta melko uusista hyväkun­toi­sista taloista. Kont­tor­ei­den kar­simises­sa suun­ta onkin aivan oikea. Markki­nat hoita­vat sen, mis­sä mitäkin tarvi­taan ja mis­sä ei.

    Lähi­aikoina saamme vielä nähdä sopeu­tus- ja elvy­tyskier­roksen, jos­sa kaup­pali­ikkeitäkin sul­je­taan kannattamattomina.

  9. Jotenkin mail­man muu­tos ja dig­i­tal­isaa­tio ei ole ihan kaikkia tavoittanut.

    Verkkokau­pan laa­jas­ta valikoimas­ta on mukavampi ostaa kuin kivi­jalka­kau­pas­ta. Tuot­ta­va erikois­tu­mi­nen edel­lyt­tää juuri keskit­tymise­tu­ja, jos halu­taan puolisolle työ­paik­ka. Lapsetkin tarvit­se­vat koulu­ja, siis myös erikoiskouluja.

    Kaupungis­tu­misen esimerk­ki löy­tyy Ruo­ti­sista, siel­lä tyh­jenevä maaseu­tu ei ole enää ongelma. 

    Suomes­sa maa- ja met­sä­talous on vas­ta muut­tumas­sa ammat­ti­maisek­si, siis noin 100 lehmän nave­toi­hin ja isom­pi­in talous­met­si­in. Se on myös iso rakennemuutos.

    Toki on ihmisiä jot­ka halu­a­vat asua maal­la. Heille se merk­it­see dig­i­taal­iste palvelu­iden käyt­töä ja ymmär­rystä sen vaiku­tuk­sista arkeen. Sitä ei poli­it­tis­es­ti enää pysty muuttamaan.

  10. Sil­lä ei näytä ole­van mitään pain­oa, että asun­noista mak­se­tuik­s­ta hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudellamaalla.

    Anteek­si, että janku­tan asi­as­ta, mut­ta olen hiukan huolis­sani. Huo­maan, että joudun pane­maan toivoni kokoomuk­seen, ettei mitään tui­ki jär­jetön­tä tapahtuisi.

    Anteek­si että janku­tan asi­as­ta, mut­ta tuo ensim­mäisen lauseen väite on edelleen yhtä jär­jetön kuin aiemminkin.

    Sanavalin­nois­tasi voi päätel­lä, että yrität jotenkin sitoa asum­isvi­ihtyyy­den ja asun­to­jen hin­nan toisi­in­sa. Ihmiset ovat kyl­lä selvästi valmi­ita mak­samaan Helsin­gin asun­noista korkei­ta hin­to­ja, mut­ta tästä ei seu­raa se, että “hmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudel­la­maal­la” siinä mielessä, että tuo halu kohdis­tu­isi asum­isvi­ihtyvyy­teen. Syyt asun­non han­kkimiseen voivat olla mitä tahansa, alka­en pahim­mil­laan pakko­muu­tos­ta työ­paikan ääreen.

    1. Tätä kepu­laista ajat­te­lu­ta­paa en ymmär­rä lainkaan. Jos on val­i­ut­ta­vana hal­pa asun­to Helsin­gin ulkop­uolel­la ja kallis Helsingis­sä ja joku val­it­see jälkim­mäisen, minus­ta se vähän niinkuin viit­taa siihen, että pitää Helsin­ginssa asum­ista parem­pana vai­h­toe­htona. Kokon­ais­arvioon liit­tyy tietysti ympäril­lä ole­vat pal­vet ja työ­matkan pitu­us, niin kuin pitääkin. Täy­tyy olla todel­la vaku­ut­tunut asi­as­taan jos väit­tää, että kalli­im­man vai­h­toe­hdon val­it­sem­i­nen vap­paae­htois­es­ti ei tarkoi­ta, että pitää kalli­im­paa vai­h­toe­htoa parempana

  11. “Keskimääräi­nen” tarkoit­taa maal­likolle eri asi­aa kuin medi­aani. Se on inter­val­li medi­aanin ympäril­lä. Se voisi olla esimerkik­si medi­aani ± keski­ha­jon­ta. Täl­löin nor­maal­i­jakau­tuneessa tapauk­ses­sa “keskimääräisiä” ihmisiä on noin 68% pop­u­laa­tios­ta ja keskimääräistä tyh­mem­piä on noin 16%. Vas­taavasti keskimääräistä fik­sumpia on samat noin 16%. Aika hur­jaa, jos sitä oikein ajattelee.

    Tässäkin tapauk­ses­sa kuva ker­too asian aika hyvin: http://en.wikipedia.org/wiki/Intelligence_quotient#/media/File:IQ_distribution.svg

  12. Tämä Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen ryh­män raportista läht­enyt keskustelu on ollut aika tolku­ton­ta seu­rat­tavaa. Sekä rapor­tis­sa että monis­sa sen kir­joit­ta­jien ja muiden peesaa­jien puheen­vuorois­sa on kyl­lä men­ty niin ide­olo­gia edel­lä että hirvittää.

    Min­u­akin hätkähdyt­ti lukea aamul­la Hesarista Mat­ti Sip­polan puheen­vuoroa. Vai että löy­tyy Uudelta­maal­ta tilaa rak­en­taa! Taa­tusti löy­tyy, mut­ta mitä järkeä siinä olisi? Mik­si pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä enem­mistö ei halua asua, eikä sinne mis­sä halu­aa? Mikä liiken­nehel­vetti siitä syn­ty­isikään, jos asu­tus ripoteltaisi­in tasais­es­ti pitkin Uuttamaata.

    Tässä yhtey­dessä on paikallaan antaa kiitos Osmo Soin­in­vaar­alle. Hänen puheen­vuoron­sa tästä moni­ta­hois­es­ta aiheesta ovat olleet ihail­ta­van selkeitä ja ter­ve­järk­isiä. Siitä voisi moni ottaa oppia, tuol­laisen ide­ol­o­gisen kohkaamisen sijasta.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä kepu­laista ajat­te­lu­ta­paa en ymmär­rä lainkaan. Jos on val­i­ut­ta­vana hal­pa asun­to Helsin­gin ulkop­uolel­la ja kallis Helsingis­sä ja joku val­it­see jälkim­mäisen, minus­ta se vähän niinkuin viit­taa siihen, että pitää Helsin­ginssa asum­ista parem­pana vai­h­toe­htona. Kokon­ais­arvioon liit­tyy tietysti ympäril­lä ole­vat pal­vet ja työ­matkan pitu­us, niin kuin pitääkin. Täy­tyy olla todel­la vaku­ut­tunut asi­as­taan jos väit­tää, että kalli­im­man vai­h­toe­hdon val­it­sem­i­nen vap­paae­htois­es­ti ei tarkoi­ta, että pitää kalli­im­paa vai­h­toe­htoa parempana 

    Jos tämän irroit­taa hiukan kon­tek­stis­taan, niin mon­en suo­ma­laisen unel­mana on var­maan edelleenkin “punainen mök­ki ja peruna­maa”. Käytän­nön syistä vain asu­taan toisaal­la. Vas­taavasti aika har­va var­maan halu­aa asua lähiössä, mut­ta joutuu käytän­nön syistä siel­lä asumaan.

    Björn Wahlroos taas joutuu taas “asumaan” (eli ole­maan kir­joil­la) vero­tuk­sel­li­sista syistä toisaal­la, mis­sä mielu­um­min asu­isi. Sama pätee tietysi myös for­mu­lakuskei­hin ja moni­in muihin.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä kepu­laista ajat­te­lu­ta­paa en ymmär­rä lainkaan. Jos on val­i­ut­ta­vana hal­pa asun­to Helsin­gin ulkop­uolel­la ja kallis Helsingis­sä ja joku val­it­see jälkim­mäisen, minus­ta se vähän niinkuin viit­taa siihen, että pitää Helsin­ginssa asum­ista parem­pana vai­h­toe­htona. Kokon­ais­arvioon liit­tyy tietysti ympäril­lä ole­vat pal­vet ja työ­matkan pitu­us, niin kuin pitääkin. Täy­tyy olla todel­la vaku­ut­tunut asi­as­taan jos väit­tää, että kalli­im­man vai­h­toe­hdon val­it­sem­i­nen vap­paae­htois­es­ti ei tarkoi­ta, että pitää kalli­im­paa vai­h­toe­htoa parempana

    En ymmärtänyt mitä eri­tyisen kepu­laista tuos­sa ajat­te­lu­tavas­sa oli. Tarkoi­tus oli tode­ta yleis­pätevä totu­us. Totu­us ei ole kepun yksi­noikeus, eikä vihreiden.

    Viesti oli se, että tee ihmeessä ero kah­den eri asian välil­lä, eli sen välil­lä, että a) joku mak­saa asun­nos­ta tietyn hin­nan ja b) joku halu­aa asua kyseisessä paikas­sa sen viihty­isyy­den vuok­si. Korkean hin­nan mak­sami­nen ei tarkoi­ta viihtymistä, eikä viihtymi­nen edel­lytä korkeaa hin­taa. Sal­las­sakin on var­masti siel­lä eri­no­maisen hyvin viihtyviä, Helsinki­inn kaipaa­mat­to­mia ihmisiä, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät siel­lä ehkä päätä huimaa.

    Syitä siihen, että joku mak­saa tietyn hin­nan tietys­tä asun­nos­ta voi olla usei­ta. Niitä voi olla esim. paikan viihty­isyys, työ­paikan saami­nen, kotiseudun työt­tömyys, työstä saata­va suuri palk­ka, eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet ural­la, paikan sta­tus, van­hempi­en läheisyys, puoli­son asuinpaikka.

    Viihtyvätkö kaik­ki kepu­laiset kansane­dus­ta­jat kalli­is­sa kakkosasun­nos­saan pääkaupunkiseudul­la enem­män kuin koton­aan? Viihtyykö tehtaas­ta työ­paikan saa­va työtön tehtaan vier­essä olevas­sa ker­rostalos­sa, entistä asun­toaan kalli­im­mas­sa käm­pässä? Viihtyykö Brys­seli­in korkeak­si virkamiehek­si pyrkivä Por­voos­sa syn­tynyt juuri valmis­tunut mais­teri Helsingis­sä, vai onko hän siel­lä vain keräämässä meri­it­te­jä, tavoit­teenaan muut­taa Brys­seli­in? Entä luuletko hänen pitävän Brys­seliä viihty­isänä asuinpaikkana?

  15. Tuo­mas L.:
    “Investoin­te­ja verot­ta­mal­la talous kasvu­un!”, “Asun­top­u­la johtuu asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta!”. Suomen Keskus­tan viimeaikaiset kan­nan­otot ovat kyl­lä silkkaa dadaismia. 

    Keskus­tas­sa tun­tuu nyt val­taan päässeen voimat, joil­ta on glob­al­isaa­tio ym. 30 vuo­den aikaiset ilmiöt jääneet huomaamatta. 

    Ennem­minkin 130 vuo­den. Kaupungis­tu­misen ja vauras­tu­misen side katkaistaan nyt ensim­mäistä ker­taa maail­mas­sa, ja se tapah­tuu Suomes­sa 2015–19. Hienoa olla elos­sa ja näkemässä tämäkin ihme, ja näin läheltä vielä!

    Mukavaa var­masti myös radikaalivihreille, että nyt heillekin on tar­jol­la jyrkästi talouskasvun vas­tainen puolue. Kaikkein syväekol­o­gisim­mille ei tietysti vielä voi Sip­ilääkään täysin varauk­set­ta suositella.

    Ehdotan myös, että maan tas­apain­oisen alueel­lisen kehi­tyk­sen vuok­si val­tio raken­nut­taisi 25 000 asun­toa Kajaani­in Helsin­gin sijas­ta. Sit­ten vain odotamme, että samat 40 000 ihmistä muut­ta­vat niihin kuten muut­taisi­vat Helsingis­säkin. Mik­si ei ole ennen kek­sit­ty tätä?

  16. Juho Laatu:Ihmiset ovat kyl­lä selvästi valmi­ita mak­samaan Helsin­gin asun­noista korkei­ta hin­to­ja, mut­ta tästä ei seu­raa se, että “hmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudel­la­maal­la” siinä mielessä, että tuo halu kohdis­tu­isi asum­isvi­ihtyvyy­teen. Syyt asun­non han­kkimiseen voivat olla mitä tahansa, alka­en pahim­mil­laan pakko­muu­tos­ta työ­paikan ääreen.

    Jos ihmiset osta­vat mielum­min 4000e/m2 mak­savia asun­to­ja kuin 2000 e/m2 mak­savia, niin kyl­lä nois­sa kalli­im­mis­sa asun­nois­sa on *jotain*, joka on osta­jien mielestä parem­min. Muuten­han he han­kki­si­vat halvem­m­man asun­non ja käyt­täi­sivät säästyneet rahat mui­hin hyödykkeisiin.

    Ei sil­lä ole oikeataan väliä mitä se on, sil­lä ei se ole gos­planin päätet­tävis­sä, mitä ihmiset saa­vat asun­nois­saan arvostaa.

    Mikä ihme tässä hin­tain­for­maa­tios­sa on niin älytömän vaikea­ta taju­ta? Markki­na­t­alouden perus­ta on hin­to­jen tuot­ta­ma infor­maa­tio! Kyl­lä menee kaik­ki poli­ti­ikka­su­osi­tuk­set ihan päin honkia, jos ei taju­ta edes talouden perusasioi­ta vaan kieltäy­ty­dään usko­mas­ta, että jonkun hyödyk­keen korkea hin­ta suh­teessa valmis­tuskus­tan­nuk­si­in ker­too korkeas­ta kysyn­nässä, joka taas yleen­sä tarkoit­taa, että sitä halu­taan paljon!

    On se has­su hom­ma että kepu­laiset halu­a­vat hajaut­taa asumisen, mut­ta samaan aikaan keskit­tää päätök­sen siitä kuka asuu mis­säkin keskuskomitealle!

    Tuos­sa on ihan perus­set­tiä hintainformaatiosta:

    http://www.econlib.org/library/Enc/InformationandPrices.html

  17. Juho Laatu: halu kohdis­tu­isi asum­isvi­ihtyvyy­teen. Syyt asun­non han­kkimiseen voivat olla mitä tahansa, alka­en pahim­mil­laan pakko­muu­tos­ta työ­paikan ääreen. 

    Ennen­van­haan oli kuvaa­va sanon­ta “sidot­tu turpeeseen”. Työ­paikkaan sidot­tua asum­is­takin voisi kuva­ta jol­lain ter­mil­lä. Ja eri­tyis­es­ti sitä tapaus­ta jos­sa rahat ja var­al­lisu­us eivät edes riitä siihen asumiseen, kos­ka kaik­ki muutkin lait­ta­vat asumiseen kaik­ki rahat plus yksi euroa. Kir­jail­i­jat ja sanan ammat­ti­laiset ohoi!?

  18. Juho Laatu

    Viesti oli se, että tee ihmeessä ero kah­den eri asian välil­lä, eli sen välil­lä, että a) joku mak­saa asun­nos­ta tietyn hin­nan ja b) joku halu­aa asua kyseisessä paikas­sa sen viihty­isyy­den vuok­si. Korkean hin­nan mak­sami­nen ei tarkoi­ta viihtymistä, eikä viihtymi­nen edel­lytä korkeaa hin­taa. Sal­las­sakin on var­masti siel­lä eri­no­maisen hyvin viihtyviä, Helsinki­inn kaipaa­mat­to­mia ihmisiä, vaik­ka asun­to­jen hin­nat eivät siel­lä ehkä päätä huimaa.

    Ymmär­rän mitä yrität sanoa, mut­ta minä näk­isin että lyhyt mat­ka työ­paikalle on ihan yhtä paljon osa asum­isvi­ihtyvyyt­tä kuin oma peruna­maa ja jär­ven­ran­ta­maise­makin. Kukaan ihmi­nen ei muu­ta paikkaan jos­sa ei halua asua. Jollekin tuo halu syn­tyy halvoista hin­noista, jollekin lyhy­istä etäisyyk­sistä ja jollekin omas­ta pihas­ta. Se mis­tä tuo halu muo­dos­tuu, on jokaisen henkilöko­htainen asia ja minus­ta siihen puoleen ei pidä päät­täjil­lä olla mitään preferenssiä. 

    Korkea hin­ta ker­too että ihmiset halu­a­vat asua pääkaupunkiseudul­la, oli syynä sit­ten lyhyt mat­ka työpaikalle/kavereille tai kau­ni­it ker­rostaloa­sun­not. Sama mis­tä tuo halu ja sitä kaut­ta hin­ta muo­dos­tuu, se yhtä kaik­ki ker­too että tätä halu­taan lisää.

  19. Yleen­sä poli­it­ti­nen ohjaus työ­paikoille aiheut­taa vain ongelmia. En sit­ten tiedä, onko investoin­ti- vai sähkövero turmi­ol­lisem­pi? Kumpikaan ei ole ihan täysjäk­istä puuhastelua.

    Min­un logi­ikallani val­tion pitää keskit­tyä mah­dol­lisuuk­sien luomiseen estei­den rak­en­tamisen sijas­ta. On ylläpi­det­tävä liiken­nein­fraa (moot­tori­ti­et, suurnopeusju­nat, lento­ken­tät ja tietoli­iken­teen runk­overkko), ei yritet­tävä estää työ­paikko­jen luomista. On sat­sat­ta­va koulu­tuk­seen, jot­ta on työvoimaa.

    Kilo­metri moot­toroti­etä on hyödyl­lisem­pi kun vas­taa­va sum­ma sosi­aal­i­tukia. On taat­ta­va hal­paa ener­giaa, niin ben­saa kuin sähköakin. Ben­saveron alen­nus on suurem­pi käde­no­jen­nus Kehä III:n ulkop­uoliselle Suomelle kuin investointivero.

  20. Sylt­ty: Jos ihmiset osta­vat mielum­min 4000e/m2 mak­savia asun­to­ja kuin 2000 e/m2 mak­savia, niin kyl­lä nois­sa kalli­im­mis­sa asun­nois­sa on *jotain*, joka on osta­jien mielestä parem­min. Muuten­han he han­kki­si­vat halvem­m­man asun­non ja käyt­täi­sivät säästyneet rahat mui­hin hyödykkeisiin.

    Opti­maal­ista asun­toa valit­taes­sa viihtyvyys on yksi, mut­ta vain yksi vaikut­ta­va tek­i­jä. Homeis­es­ta asun­nos­ta mak­se­taan vain 2000 e/m2. Asun­to Por­voos­sa mak­saa vain 2000 e/m2. Kaupun­gin keskus­tan asun­to, jos­ta näkee vain naa­pu­ri­talon roskik­set, mak­saa vain 2000 e/m2. OS:n (väärä) johtopäätös näyt­täisi ole­van, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­a­vat Helsin­gin kiv­i­talokeskus­taan, kos­ka siel­lä on kalli­im­mat asun­not kuin jos­sain toises­sa paikassa.

    Ei sil­lä ole oikeataan väliä mitä se on, sil­lä ei se ole gos­planin päätet­tävis­sä, mitä ihmiset saa­vat asun­nois­saan arvostaa.

    OS näyt­tää ole­van kiin­nos­tunut Gos­plan-päätök­sistä, joil­la val­tio ohjaa kasvun pääkaupunkiseudulle. Ilmeis­es­ti eri­tyis­es­ti korkean osaamisen alat ovat ens­m­mäisenä listalla.

    Mikä ihme tässä hin­tain­for­maa­tios­sa on niin älytömän vaikea­ta tajuta?

    Hyvä kysymys.

    1. Juho Laatu:

      OS:n (väärä) johtopäätös näyt­täisi ole­van, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­a­vat Helsin­gin kiv­i­talokeskus­taan, kos­ka siel­lä on kalli­im­mat asun­not kuin jos­sain toises­sa paikassa.

      Ei sel­l­aista johtopäätöstä ole esitet­ty eikä voi esit­tääkään. Asun­to­jen korkeam­mat hin­nat Helsin­gin keskus­tas­sa osoit­ta­vat, että nyky­istä USEAMPI halu­aisi asua Helsin­gin keskus­tas­sa. SE on aivan eri asia. Me olemme kaavoit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmiselle lisää Helsinki­in. Tämä ei ole kuin viisi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista. Kat­so­taan sit­ten, saadaanko markki­nat täl­lä tas­apain­oon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

  21. max: Ennen­van­haan oli kuvaa­va sanon­ta “sidot­tu turpeeseen”. Työ­paikkaan sidot­tua asum­is­takin voisi kuva­ta jol­lain ter­mil­lä. Ja eri­tyis­es­ti sitä tapaus­ta jos­sa rahat ja var­al­lisu­us eivät edes riitä siihen asumiseen, kos­ka kaik­ki muutkin lait­ta­vat asumiseen kaik­ki rahat plus yksi euroa. Kir­jail­i­jat ja sanan ammat­ti­laiset ohoi!?

    Ennen vil­je­lytekni­ikan kehit­tymistä useimpi­en ihmis­ten pää­työ oli ruuan tuotan­to, eli oli­vat “sidot­tuna turpeeseen”. Teol­lisen val­lanku­mouk­sen myötä mon­et jou­tu­i­v­at sido­tuk­si tehtaisi­in. Pääkaupunkiseudul­la ihmisiä on aina sidot­tu hallintoon. Jokaisen keskit­tymän liepeille kas­vaa palveluelinkeino­jen, muiden tuk­i­toimien ja kau­pankäyn­nin verkos­to, joka ei ole yhtä sito­va, mut­ta jon­ka rakenne hei­jastelee kuitenkin noiden ensisi­jais­ten sitovien kohtei­den raken­net­ta. Verkkoon muo­dos­tuu sol­muko­htia myös itses­tään, esim. kau­pan sen logis­ti­ikan tarpei­den vuok­si. Ja lop­ul­ta suurim­mat ja vahvim­mat sol­mut pyrkivät oman vahvuuten­sa avul­la keskit­tämään kaiken mah­dol­lisen itsen­sä lähelle kilpailusyistä.

    Hin­nan­muo­dos­tus seu­raa noi­ta keskit­tymisen tren­de­jä. Pääkallon­paikalla hin­nat ovat aina korkeat, esim. sik­si, että siel­lä on run­saasti taloudel­lisia intresse­jä, joiden vuok­si suurimpi­en rahavir­to­jen ääreen pyrkivein kansalais­ten kan­nat­taa investoi­da noi­hin kohteisi­in, vaik­ka hin­nat oli­si­vatkin pil­vis­sä ja jopa kohtu­ut­tomat, jos asi­aa tarkastelee vain tavanomaisen asumisen näkövinkkelistä.

    En osaa sanoa mil­laiset ter­mit oli­si­vat toimivimpia. Käyt­tämäsi “sidot­tu” on jo aika hyvä yleissana.

  22. Anonyy­mi: Ymmär­rän mitä yrität sanoa, mut­ta minä näk­isin että lyhyt mat­ka työ­paikalle on ihan yhtä paljon osa asum­isvi­ihtyvyyt­tä kuin oma peruna­maa ja järvenrantamaisemakin.

    Kan­nat­taa olla tark­ka sen suh­teen mil­loin puhutaan asumisen viihtyvyy­destä, mil­loin asumisen ja ympäristön viihtyvyy­destä, mil­loin asumisen, ympäristön ja liikku­misen viihtyvyy­destä, ja mil­loin kokon­aisvi­ihtyvyy­destä, joka kat­taa myös työssä viihtymisen jne.

    Päätös mak­saa jostain asun­nos­ta tiet­ty hin­ta on eri asia, ja siihen liit­tyy paljon muitakin pohd­in­to­ja kuin viihtyvyy­teen liittyviä.

    OS:n virhe on mielestäni se, että hän antaa ymmärtää, että Helsin­gin asun­to­jen hin­tata­sos­ta voi johtaa jopa sen, että ihmiset haulavat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudellamaalla.

    Kukaan ihmi­nen ei muu­ta paikkaan jos­sa ei halua asua. Jollekin tuo halu syn­tyy halvoista hin­noista, jollekin lyhy­istä etäisyyk­sistä ja jollekin omas­ta pihas­ta. Se mis­tä tuo halu muo­dos­tuu, on jokaisen henkilöko­htainen asia ja minus­ta siihen puoleen ei pidä päät­täjil­lä olla mitään preferenssiä. 

    Mielestäni voi sanoa, että moni muut­taa paikkaan, jos­sa ei halua asua. Tietenkin pitäisi määritel­lä tarkem­min mitä tuol­la “halu­amisel­la” kul­loinkin tarkoite­taan. His­to­ri­as­sa moni nälki­in­tynyt työläi­nen on “joutunut” muut­ta­maan tehtaan viereen työtä ja ruokaa saadak­seen. En tiedä halu­atko kut­sua tuo­takin “halu­amisek­si”. Määritel­lään siis ter­mit tarkasti.

    Korkea hin­ta ker­too että ihmiset halu­a­vat asua pääkaupunkiseudul­la, oli syynä sit­ten lyhyt mat­ka työpaikalle/kavereille tai kau­ni­it ker­rostaloa­sun­not. Sama mis­tä tuo halu ja sitä kaut­ta hin­ta muo­dos­tuu, se yhtä kaik­ki ker­too että tätä halu­taan lisää.

    Tuo Helsinki­in “halu­ami­nen” voi olla vaikka­pa halua päästä jon­ain päivänä päämin­is­terik­si, mikä on aika kaukana asumisen viihtyvyy­destä. Jos kyseessä on kepu­lainen päämi­sis­teri, OS:n logi­ikalla voimme kai olet­taa, että hän vihaa pääkaupungis­sa asum­ista. Hän on silti mak­sanut suo­laisen hin­nan asun­nos­taan, kos­ka on arvel­lut investoin­nin tuo­hon “iljet­tävään kohteeseen” ole­van kan­nat­ta­va investoin­ti päämin­is­ter­i­haavei­den vuoksi.

    On siis halu­amista ja halu­amista. Osa kohdis­tuu viihtyvyy­teen, osa val­lan mui­hin seikkoi­hin, kuten vaikka­pa vallanhaluun.

  23. Keskus­tan uusien kansane­dus­ta­jien lausun­to­ja Keskus­tan Suomen­maa net­tile­hdessä tänään 14.5.2015:

    Jyha Pylväs:

    “– Asia vain on näin: maaseudul­ta kasvu lop­pu­jen lopuk­si läh­tee. Helsingis­sä ei ole käytän­nössä mitään: ei teol­lista toim­intaa eikä ruuan­tuotan­toa. Siel­lä on vain hallinto.”

    .….….….….

    Katri Kul­mu­ni halu­aa tais­tel­la keskit­tymistä vastaan

    “Lapis­sa on hänen mukaansa moni asia pielessä. Ihmisil­lä ei ole töitä ja he muut­ta­vat muualle.

    Tämä on kansane­dus­ta­jan mielestä seu­raus­ta keskit­tämiseen tähtäävästä päätöksenteosta.”

    .….….…..

    Eli kyl­lä tupail­tapro­pa­gan­dal­la on melkoinen voima… ja nämä henkilöt ovat kuulem­ma Keskus­tan tule­vaisu­u­den johta­jia, siis päät­tämässä aluepolitiikasta.

  24. Anonyy­mi: Kukaan ihmi­nen ei muu­ta paikkaan jos­sa ei halua asua.

    Tiedän usei­ta per­heitä, jot­ka ovat muut­ta­neet pääkaupunkiseudulle työn perässä. Kun uusi työ­paik­ka löy­tyi maaseudul­ta, jon­ka tun­si­vat koti­paikak­seen, oli edessä muut­to takaisin.

    Helsin­gin Kuu­sisaa­res­sa on asun­noil­la sika­maiset hin­nat. Eikö se ker­ro, että sinne pitää rak­en­taa lisää asun­to­ja? Tiivistää ja kaavoittaa.

  25. Juho Laatu: … OS:n (väärä) johtopäätös näyt­täisi ole­van, että kaik­ki suo­ma­laiset halu­a­vat Helsin­gin kiv­i­talokeskus­taan, kos­ka siel­lä on kalli­im­mat asun­not kuin jos­sain toises­sa paikassa… 

    Juuri noin ja yhtä väärä johtopäätös on, ettei kukaan halua Helsin­gin keskus­taan. Toimi­vat asuinympäristöt voi euroop­palaisit­tain karkeasti jakaa kolmeen: 1) ruu­tukaa­va, kuusik­er­rosta, 2) lähiö, omakoti­talo­ja sekä rivare­i­ta, käve­ly­mat­ka rautatiease­malle ja 3) omakoti­talo­ja haja-asu­tusalueel­la. Suo­ma­lais-neu­vos­toli­it­to­lainen ker­rostalolähiö on kaupun­ki ja maaseu­tu­a­sumisen huonot puo­let koottuna.

    Helsin­gin keskus­tan asun­not ovat kalli­impia kuin niiden pitäisi olla, kos­ka kaupun­gin ei ole annet­tu kas­vaa nor­maal­isti. Sodan jäl­keen on tarkoituk­sel­lis­es­ti kaavoitet­tu väärin, mikä näkyy nyt keskus­tan hin­nois­sa. Her­ra Charles-Édouard Jean­neret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa yhdis­tet­tynä neu­vos­toli­it­to­laiseen kuu­ti­olähiöraken­nustapaan on ollut täystuho.

  26. Liikku­vut­ta­han voisi kan­nus­taa niin, että työt­tömälle annetaan pakko­ero pulisos­ta ja las­ten tapaamiskielto

    Sen jälken per­he ei ole este muuttamiselle

    Ja palka­nsaa­ja velvoite­taan asumaan trai­leris­sa, jos työ lop­puu niin ei muu­ta kuin trai­leri koukku­un ja menok­si paikkakun­nalle, jos­sa on töitä

  27. Kalle: Juuri noin ja yhtä väärä johtopäätös on, ettei kukaan halua Helsin­gin keskus­taan. Toimi­vat asuinympäristöt voi euroop­palaisit­tain karkeasti jakaa kolmeen: 1) ruu­tukaa­va, kuusik­er­rosta, 2) lähiö, omakoti­talo­ja sekä rivare­i­ta, käve­ly­mat­ka rautatiease­malle ja 3) omakoti­talo­ja haja-asu­tusalueel­la. Suo­ma­lais-neu­vos­toli­it­to­lainen ker­rostalolähiö on kaupun­ki ja maaseu­tu­a­sumisen huonot puo­let koottuna.

    Useim­mat Suomen raken­netut paikat ovat sel­l­aisia, että niitä on joku pitänyt hyvänä ja toimi­vana asuin­paikkana. Et ehkä tarkoit­tanutkaan, että jokut oli­si­vat toimimattomia.

    Helsin­gin keskus­tan asun­not ovat kalli­impia kuin niiden pitäisi olla, kos­ka kaupun­gin ei ole annet­tu kas­vaa normaalisti.

    Pitäisi määritel­lä mikä on oikea hin­ta ja mikä “nor­maalia kasvua”. Mik­si ne eivät muka ole “oikeal­la” tasolla?

    Yhteiskun­ta on ohjan­nut hin­nan­muo­dos­tus­ta kaavoituk­sel­la, asum­is­tuki­aisil­la, hallinnon sijoit­telul­la yms. Myös markki­navoimat vaikut­ta­vat — esim. niin, että pääkaupungis­sa asun­noil­la on usein arvoa jopa sijoituskohteina.

    Sodan jäl­keen on tarkoituk­sel­lis­es­ti kaavoitet­tu väärin, mikä näkyy nyt keskus­tan hin­nois­sa. Her­ra Charles-Édouard Jeanneret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko suo­ma­lai­sis­sa kaupungeis­sa yhdis­tet­tynä neu­vos­toli­it­to­laiseen kuu­ti­olähiöraken­nustapaan on ollut täystuho.

    Mitä vahin­gol­lista tuo her­ra sai Suomes­sa aikaan?

  28. Kalle:
    Yleen­sä poli­it­ti­nen ohjaus työ­paikoille aiheut­taa vain ongelmia. En sit­ten tiedä, onko investoin­ti- vai sähkövero turmi­ol­lisem­pi? Kumpikaan ei ole ihan täysjäk­istä puuhastelua.

    Min­un logi­ikallani val­tion pitää keskit­tyä mah­dol­lisuuk­sien luomiseen estei­den rak­en­tamisen sijas­ta. On ylläpi­det­tävä liiken­nein­fraa (moot­tori­ti­et, suurnopeusju­nat, lento­ken­tät ja tietoli­iken­teen runk­overkko), ei yritet­tävä estää työ­paikko­jen luomista. On sat­sat­ta­va koulu­tuk­seen, jot­ta on työvoimaa.

    Kilo­metri moot­toroti­etä on hyödyl­lisem­pi kun vas­taa­va sum­ma sosi­aal­i­tukia. On taat­ta­va hal­paa ener­giaa, niin ben­saa kuin sähköakin. Ben­saveron alen­nus on suurem­pi käde­no­jen­nus Kehä III:n ulkop­uoliselle Suomelle kuin investointivero. 

    Poli­it­ti­nen ohjaus myös koti­talouk­sille pitäisi pitää min­imis­sään. Esimerkik­si auton omis­t­a­mi­nen ei ole ongel­ma muual­la kuin kasvukeskuk­sis­sa (fyysi­nen tila) silti kaikkial­la sitä rasite­taan. Yksi­ty­ishenkilöi­den liiken­nepäästöjä rasite­taan eri taval­la riip­puen liikku­misvä­li­neestä. Siis samoil­la päästöillä.

    Nämä pitäisi kaik­ki har­mon­isoi­da ja yksinker­tais­taa pois. Jos käy niin nolosti, mitä maail­ma ajat­telee, että äet­sät alka­vat kukois­taa niin mitäpä sit­ten. Ja jos eivät ala kukois­taa niin markki­nat puhu­vat vas­taansanomat­to­mi­aan (enem­män kuin nyt).

    Ja joo, toki vielä jäävät maat­aloustuet ja ei-kasvukeskusten iäkkäi­den palve­lut tulovero­jen tasausjär­jestelmäl­lä. En sitä sano.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu:

    Ei sel­l­aista johtopäätöstä ole esitet­ty eikä voi esit­tääkään. Asun­to­jen korkeam­mat hin­nat Helsin­gin keskus­tas­sa osoit­ta­vat, että nyky­istä USEAMPI halu­aisi asua Helsin­gin keskustassa.

    Lasken tuonkin lauseen samaan väärien johtopäätösten luokkaan. Jälleen tuo “halu­aisi asua” viit­taa johonkin epämääräiseen asum­isvi­ihtyvyy­den sukuiseen tun­teeseen. Ei hin­noista voi tuol­laista päätellä.

    Korkeista hin­noista voi päätel­lä, että keskus­tan asun­to­jen määrään näh­den riit­tävän moni on valmis mak­samaan noista asun­noista nyky­istä markki­nahin­taa vas­taa­van hin­nan. Tuo­ta laa­jem­mas­ta joukos­ta ei voi päätel­lä mitään var­maa, eikä sitä, mis­tä syys­tä nuo mak­suhalukkaat ovat valmi­ita mak­samaan asun­noista korkeaa hintaa.

    Jos halu­at esit­tää min­ua tyy­dyt­täviä väit­teitä, pitäisi määritel­lä se, mitä tarkoi­tat ter­mil­lä “halu­aa asua”. Moit­teeni kohdis­tuu siihen, että näyt­täisit käyt­tävän epämääräisiä puo­livälin ter­me­jä, jot­ka voi yhdessä asi­ay­htey­dessä yrit­tää sitoa halu­un mak­saa korkea hin­ta ja toises­sa yhtey­dessä halu­un asua kiv­i­talokeskus­tas­sa. Käytä jom­paa kumpaa tai puhu molem­mista eriksseen, niin väit­tei­den logi­ik­ka säilyy.

    SE on aivan eri asia. Me olemme kaavoit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmiselle lisää Helsinki­in. Tämä ei ole kuin viisi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista. Kat­so­taan sit­ten, saadaanko markki­nat täl­lä tas­apain­oon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

    Se ole­tuk­senne, että Helsingis­sä voi myy­dä vielä lisää asun­to­ja melko hyvään hin­taan, vaik­ka kaupunkia tiivis­tet­täisi­inkin, pitänee paikkansa.

    Jos tarkkailemme his­to­ri­aa, Helsin­gin seudun asukasluku on kas­vanut vuosikym­meniä, ja Helsin­gin seudun asun­to­jen hin­nat ovat olleet kasvus­sa vuosikym­meniä. En usko että olisitte keksi­neet jonkin uuden kikan, jol­la voitte pois­taa pääkaupun­gin asun­to­jen korkean hin­nan kas­vat­ta­mal­la kaupun­gin kokoa. Ker­ro mikä se uusi kik­ka on, joka muut­taa tuon vuosikym­menten (ja muual­lakin ole­tusar­voisen) kehi­tyk­sen päin­vas­taisek­si. Pidän toden­näköisenä, että kaup­n­gin kasvu edelleen nos­taa eri­tyis­es­ti keskeisimpi­en ja arvokkaimpi­en asun­to­jen hin­to­ja suh­teessa muuhun maa­han. Jos uskotte kaupun­gin kasvun aiheut­ta­maan hin­to­jen lasku­un, tai­dat­te pet­tää joko itseänne tai muita.

    Toki on mah­dol­lista, että tiivistätte niin paljon, että asuin­vi­ihtyvyys las­kee, liikenne puuroutuu, ja seu­rauk­se­na myös hin­nat putoa­vat. Mut­ta ehkä tähän on vielä matkaa, ettekä tavoit­tele tätä tilaa. Tiivis­te­tyis­sä kohteis­sakin keski­hin­ta voi ainakin het­lkel­lis­es­ti laskea, mut­ta kokon­aisuute­na kaupun­gin kasvu siis pääsään­töis­es­ti nos­taa hintoja.

    Rak­en­tamisen täysi vapaut­ta­mi­nen voisi pudot­taa hin­to­ja. Annet­taisi­in siis kaikille oikeus rak­en­taa ker­roksia entis­ten päälle, sisäphoille, takapi­hoille, puis­toi­hin ja täyt­tö­maalle. Mut­ta täl­laista kaaos­ta tuskin suun­nit­telette. Toden­näköis­es­ti kaavoitus rajoit­taa edelleen kehi­tys­tä niin paljon, että kasvun tuo­ma hin­to­jen nos­topaine voit­taa täl­laiset markki­noiden vapaut­tamisen tuo­mat lasku­paineet. Tätä tukee tuo mainit­se­mani his­to­ri­alli­nen hin­take­hi­tys. Mik­si tilanne olisi muuttunut?

    1. Asun Kata­janokalla ja meil­lä on kesämök­ki Sipoos­sa. Jos voisin siirtää Sipoon kesämökin (kak­si kort­telia) Kata­janokalle ja asua siel­lä kaikessa rauhas­sa, se var­maankin oli vielä parem­pi kuin nykyi­nen asum­ius­muo­toni. Tämä on yhtöä mah­do­ton­ta kuin jos poron­hoita­ja halu­aisi asua Kata­janokalla ja pai­men­taa poro­ja sieltä käsin. Tiiviys ja lähel­lä olem­i­nen liit­tyvät toisiinsa.

  30. Kari N: Tiedän usei­ta per­heitä, jot­ka ovat muut­ta­neet pääkaupunkiseudulle työn perässä. Kun uusi työ­paik­ka löy­tyi maaseudul­ta, jon­ka tun­si­vat koti­paikak­seen, oli edessä muut­to takaisin.

    Tämähän on sitä nor­maalia markki­na­t­alout­ta. Vielä taval­lisem­paa on paluu kotiseudun keskuskaupunkiin.

    Takavu­osi­na helsinkiläiset (keskisu­uret) yri­tyk­set perus­ti­vat tuotan­nol­lisia yksiköitä maakun­ti­in kus­tan­nus- ja työrauhasy­istä, nyt mielu­um­min pieni­in kaal­i­mai­hin ja kaukoitään.

    Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­den kuo­moami­nen helpot­taisi kum­masti Helsin­gin paineita.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu:

    Ei sel­l­aista johtopäätöstä ole esitet­ty eikä voi esit­tääkään. Asun­to­jen korkeam­mat hin­nat Helsin­gin keskus­tas­sa osoit­ta­vat, että nyky­istä USEAMPI halu­aisi asua Helsin­gin keskus­tas­sa. SE on aivan eri asia. Me olemme kaavoit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmiselle lisää Helsinki­in. Tämä ei ole kuin viisi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista. Kat­so­taan sit­ten, saadaanko markki­nat täl­lä tas­apain­oon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

    Eiköhän asia liene kuitenkin niin, että USEAMMAT halu­a­vat OSTAA Helsin­gin keskus­tas­ta, kos­ka siel­lä asu­un­to­jen hin­nat aina vaan nou­se­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu:

    Ei sel­l­aista johtopäätöstä ole esitet­ty eikä voi esit­tääkään. Asun­to­jen korkeam­mat hin­nat Helsin­gin keskus­tas­sa osoit­ta­vat, että nyky­istä USEAMPI halu­aisi asua Helsin­gin keskus­tas­sa. SE on aivan eri asia. Me olemme kaavoit­ta­mas­sa asun­not 250 000 ihmiselle lisää Helsinki­in. Tämä ei ole kuin viisi pros­ent­tia suo­ma­lai­sista. Kat­so­taan sit­ten, saadaanko markki­nat täl­lä tas­apain­oon (hin­to­jen ero poiustetuksi) .

    Tämä ide­olo­gia tun­netaan Lais­sez-faire tun­nus­lauseel­la. Ikävä kyl­lä sil­lä on huonot jäl­jet. Alati kas­va­va tutkimusten määrä eri puo­lil­la maail­maa osoit­taa agglom­er­aa­tio­talouden heikkouk­sia. Tuor­eim­mis­sa kasautu­mis­es­ta ei ole havait­tu tuot­tavu­use­tu­ja tai tulota­son nousua. Viit­tasin jo aiem­min Hol­lan­nin tutkimuk­seen. Nyt kiusaan teitä Nor­jan tutkimuksella: 

    J. Rattso ja H.E. Stokke tutkimuk­ses­saan “Migra­tion and dynam­ic agglom­er­a­tion economies: Region­al income growth in Nor­way” selvit­tivät Nor­jas­sa 1972–2008 alue­po­h­jais­es­ti tulo­jen ja agglom­er­aa­tio­talouden kehi­tys­tä. Johtopäätök­sessään he tiivistävät:

    “The large pop­u­la­tion flow from the periph­ery to urban cen­ters dur­ing the past four decades is
    expect­ed to stim­u­late urban income growth by way of agglom­er­a­tion economies. The income
    lev­el is high­er in urban com­pared to rur­al regions and fur­ther urban expan­sion is assumed to
    increase pro­duc­tiv­i­ty and income more. We do not find evi­dence in sup­port of impor­tant agglom­er­a­tion effects in this dataset of Nor­we­gian munic­i­pal­i­ties and regions.”

    Tutkimus sisäl­si Nor­jan 396 kun­taa (m.l. Oslo, Bergen, Trond­heim, Sta­vanger, jne) ja vai­h­toe­htois­es­ti 89 NUTS‑4 talousaluet­ta samoin tuloksin. Aluei­den tulo­jakau­ma on kon­ver­goin­ut vuodes­ta 1972 vuo­teen 2008 merkit­tävästi eli muut­tovoit­toi­sis­sa kun­nis­sa rikkaim­mat köy­htyivät ja muut­to­tap­pi­oi­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikas­tu­i­v­at. Tutk­i­jat päät­televät suo­datet­tuaan lukuisat muut mah­dol­liset seli­tyk­set, että tähän suo­tu­isaan kehi­tyk­seen on vaikut­tanut Nor­jan vah­va alue­poli­ti­ik­ka ja kulu­tusve­toinen palvelutyöllistyminen.

    The over­all income con­ver­gence even at the munic­i­pal lev­el reflects het­ero­gene­ity in the
    under­ly­ing income process. Small regions with resource based activ­i­ties have had strong
    growth. In our dataset many small regions take ben­e­fit of incomes relat­ed to oil extraction,
    elec­tric pow­er pro­duc­tion and salmon pro­duc­tion. Dur­ing the peri­od under study the public
    sec­tor has expand­ed in terms of rev­enue, spend­ing and employ­ment and with employment
    growth spread out with the use of cen­tral gov­ern­ment grants to local gov­ern­ments. The grants
    have been part of region­al pol­i­cy and have led to high ratios of pub­lic to total employ­ment in
    the periph­ery. The employ­ment effect togeth­er with equal­iza­tion of pub­lic sec­tor wages across
    the coun­try have been impor­tant fac­tors in the income growth observed in rur­al regions.

  33. Kir­joitin tässä viestiketjus­sa ylem­pänä, että Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen ryh­män rapor­tis­sa ja monis­sa sen kir­joit­ta­jien ja muiden peesaa­jien puheen­vuorois­sa on men­ty niin ide­olo­gia edel­lä että hirvittää.

    En toivonut moi­ses­ta enää lisäes­imerkke­jä, mut­ta Juho Laatu halusi niitä silti antaa, ja usei­ta. Hän nou­dat­taa huonon väit­telijän van­haa tak­ti­ikkaa tulk­it­se­mal­la tois­t­en sanomisia väärin ja vas­tailee sit­ten näi­hin omi­in tulk­in­toi­hin­sa. Hän pyörit­telee esimerkik­si viihty­isyy­den käsitet­tä sotkien sinän­sä selvää asi­aa. Hän vaatii muil­ta logi­ikkaa, mut­tei itse nou­da­ta omaa vaa­timus­taan. Itse asia hukkuu jatku­van vänkäämisen syöverei­hin eikä luk­i­ja saa lop­ut­tomas­ta selit­tämis­es­tä mitään järkevää irti.

    Onko se niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että pääkaupunkiseudulle ja Helsinki­in tarvi­taan lisää asun­to­ja? Me elämme markki­na­t­aloudessa, jos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan kaut­ta muo­dos­tu­va hin­tata­so kyl­lä ihan aidosti ker­too ihmis­ten toiveista. Tot­ta kai asi­aan vaikut­ta­vat muutkin tek­i­jät, mut­ta niil­lä speku­loin­ti lähin­nä hämärtää selvää asiaa.

    Van­han jutun mukaan suo­ma­laiset halu­a­vat asua omakoti­talos­sa jär­ven ran­nal­la Helsin­gin keskus­tas­sa. Jut­tu kuvaa hyvin sitä, että täy­del­listä ja kaikkien toivei­den mukaista asuin­paikkaa ei suurim­malle osalle ihmi­sistä ole mah­dol­lista löytää. Niin­pä lop­ulliseen asuin­paikan val­in­taan vaikut­ta­vat mon­en­laiset kom­pro­mis­sit ja osas­ta toiveista joudumme tin­kimään. Ei se silti tarkoi­ta, että tekemämme val­in­ta olisi toiveit­temme vastainen.

  34. Sylt­ty:
    “VATT kat­soo ana­ly­y­sis­sään, että Suomen alue­pe­rus­taiset val­tiono­su­userät ja vero­tus kan­nus­ta­vat suo­ma­laisia asumaan alhaisen tuot­tavu­u­den alueil­la kuten Pohjois- ja Itä-Suomes­sa. Samal­la val­tiono­su­udet vähen­tävät ihmis­ten liikku­vu­ut­ta sinne, mis­sä he ovat tuottavimpia.

    VATT:n ajat­telu kumpuaa Var­ti­aisen heikos­ta ekono­mi­an ja kaupunki­talouden ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoomuk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Tuot­ta­va ihmi­nen on tuot­ta­va asuin­paikas­taan riip­pumat­ta. Tuos­sa aiem­min viit­taa­mas­sani nor­jalais­esa tutkimuk­ses­sa asia on kiteytet­ty selkeästi:

    The high income lev­el in urban regions may result from local resources as the source of high pro­duc­tiv­i­ty. Peo­ple move to cities because they are more pro­duc­tive, the cities are not nec­es­sar­i­ly more pro­duc­tive because they have more peo­ple. And cities may offer ameni­ties and ser­vices that moti­vate skilled and pro­duc­tive peo­ple to move to cities. Cities have pro­duc­tive peo­ple, they don’t nec­es­sar­i­ly make them productive.

    Tässä on kyse ns. endo­geenis­es­ta efek­tistä, jota kut­su­taan myös englan­ninkielisel­lä ter­mille “sort­ing”. Me voimme käyt­tää ter­miä “seg­re­gaa­tio”. Seg­re­gaa­tio ei tuo­ta kansan­taloudelle mitään.

  35. Tim­oT: Eiköhän asia liene kuitenkin niin, että USEAMMAT halu­a­vat OSTAA Helsin­gin keskus­tas­ta, kos­ka siel­lä asu­un­to­jen hin­nat aina vaan nou­se­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

    Täl­laises­sa päät­telyssä on olta­va varovainen. Kasautu­mi­nen edis­tää seg­re­gaa­tio­ta ja sitä kaut­ta korkea­t­u­loisem­mat muo­dosta­vat kysyn­nässä aina vain suurem­man erän. Korkea­t­u­loisu­us kor­reloi ison lainao­su­u­den kanssa ja molem­mat ovat osa kysyn­tää. Kysyjien kokon­ais­määrän ei sen täh­den tarvitse lainkaan kas­vaa ja silti asun­to­jen hin­nat alati nou­se­vat. Sama vuokramarkkinoilla.

    Kasautu­mi­nen itsessään tietysti lisää kysyjien määrää, jos asun­tokan­nan annetaan nous­ta. Sisäiset muu­tot lisään­tyvät vas­taavasti. Nämä ovat endo­geenisia vaikutuksia.

    Net­to­muut­to muual­ta Suomes­ta on ollut alle 10 % Helsin­gin väestönkasvus­ta, kun väestönkasvun olen­naiset läh­teet ovat olleet siir­to­laisu­us ulko­mail­ta ja syn­tyvyys. Koulu­tus on tun­tem­aton tai perusk­oulu­tus 80 % siir­to­lai­sista, joten he sen koom­min kuin syn­tyneetkään eivät muo­dos­ta hin­to­ja nos­tavaa kysyn­tätek­i­jää Helsin­gin keskustassa.

  36. Juk­ka: Kyl­lä tuo sijoi­tusu­lot­tuvu­us selit­tää pääosan Helsin­gin kan­takaupun­gin ja Perä-Hik­iän asun­to­jen hin­to­jen eroista. Ei asuin­paikan laatu sinän­sä. Perä-Hik­iältä asun­to han­ki­taan vain omaa aku­ut­tia tarvet­ta varten, ei sen takia, että sen voisi joskus real­isoi­da hyväl­lä voitol­la. Tämä vähen­tää kysyn­tää huo­mat­tavasti siellä.

  37. juk­ka heikki­nen:Small regions with resource based activ­i­ties have had strong
    growth. 

    Ote­taan ihmeessä mallia Nor­jas­ta ja peruste­taan kan­nat­tavaa öljyn­po­raus­te­ol­lisu­us vaikka­pa Lapin käsivarteen!

    VATT:n ajat­telu kumpuaa Var­ti­aisen heikos­ta ekono­mi­an ja kaupunki­talouden ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoomuk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Erit­täin ovan luokan ymmär­rystä osoit­taakin päät­te­ly, että kos­ka Nor­jas­sa on öljyä niin sitä var­masti löy­tyy täältäkin.

  38. Juho Laatu: Lasken tuonkin lauseen samaan väärien johtopäätösten luokkaan. Jälleen tuo “halu­aisi asua” viit­taa johonkin epämääräiseen

    Talo­dues­sa halu osoite­taan toimil­la, ei mil­lään Iltik­sen net­ti­sivu­jen kil­lausäänestyk­sel­lä taik­ka gallupeilla.

    Jos jotakin *oikeasti* halu­taan, siitä ollaan valmi­ita mak­samaan korkeaa hin­taa. Se, että pyöritel­lään ja ale­taan vänkäämään siitä mitä ter­mi “halu­ta” tarkoit­taa, osoit­taa ettei ymmär­retä ollenkaan mis­tä sil­loin puhutaan, kun puhutaan halu­amis­es­ta taloudel­lises­sa keskustelussa. 

    Kysyt­täessä ihmiset halu­a­vat aina asua punaiss­sa tuvas­sa peruna­maan vierel­lä. Joo, niin var­maan halu­aisi­vat, kun kysytään unel­maa ilman minkään­laisia tosielämän rajoit­tei­ta. Halu­aisin minäkin ajaa S‑sarjan Mer­sul­la, en vain halu­aisi käyt­tää siihen puo­likkaan talon ver­ran rahaa.

    Eli sit­ten kun kat­so­taankin ihmis­ten todel­lisia val­in­to­ja, niin he pal­jas­ta­vatkin että sen punaisen tuva ja peruna­maan sijas­ta he halu­a­vatkin rahaa, jota saa tekemäl­lä töitä. Eivätkä ihmiset sit­ten kuitenkaan halua käyt­tää työ­matkaa vaikka­pa sitä tun­tia tai kah­ta enem­päää per päivä, mitä ker­rostalosta omakoti­taloon siir­tymi­nen vaatisi. 

    Eli jos ihmi­nen sanoo että hän halu­aisi asua omakoti­talos­sa, mut­ta asuukin omakoti­talon hin­taises­sa ker­rostalos­sa sen sijas­ta, että ajaisi päivässä kak­si tun­tia pidem­pään autol­la, niin kyl­lä hän mielum­min asuu ker­rostalos­sa ja naut­tii kak­si tun­tia pidem­pään vapaa-ajas­ta kuin asu­isi siinä omakotitalossa.

    Mikä ihme tässäkin on niin vaikea­ta ymmärtää? Jos ihmisiltä kysytään mis­sä he halu­aisi­vat asua, he yleen­sä vas­taa­vat jonkun unel­man. Ihan samal­la taval­la jos kysytään, mikä olisi hei­dän unelmien­sa auto, niin vas­taus ei var­mas­tikaan ole Toy­ota Corol­la vm-08.

  39. Pekka T.:
    Kir­joitin tässä viestiketjus­sa ylem­pänä, että Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen ryh­män rapor­tis­sa ja monis­sa sen kir­joit­ta­jien ja muiden peesaa­jien puheen­vuorois­sa on men­ty niin ide­olo­gia edel­lä että hirvittää.

    En toivonut moi­ses­ta enää lisäes­imerkke­jä, mut­ta Juho Laatu halusi niitä silti antaa, ja usei­ta. Hän nou­dat­taa huonon väit­telijän van­haa tak­ti­ikkaa tulk­it­se­mal­la tois­t­en sanomisia väärin ja vas­tailee sit­ten näi­hin omi­in tulkintoihinsa.

    En ole huo­man­nut vääris­telleeni tois­t­en vas­tauk­sia. Ker­ro minkä sanomisen tulk­itsin väärin, niin vas­taan. OS:n väit­tei­den sisältöä jouduin jos­sain kohtaa arvaa­mal­la tarken­ta­maan, mut­ta epäilen etten osunut kovin väärään, tai ollut kovin pro­vokati­ivi­nen, kun en kuul­lut vasta­lau­sei­ta. Ehkä OS ker­too oikean tulkin­nan, jos kysyt tarken­ta­van kysymyksen.

    Hän pyörit­telee esimerkik­si viihty­isyy­den käsitet­tä sotkien sinän­sä selvää asi­aa. Hän vaatii muil­ta logi­ikkaa, mut­tei itse nou­da­ta omaa vaa­timus­taan. Itse asia hukkuu jatku­van vänkäämisen syöverei­hin eikä luk­i­ja saa lop­ut­tomas­ta selit­tämis­es­tä mitään järkevää irti.

    Tässäkin voit ker­toa miten tulk­itsin viihty­isyy­den käsitet­tä väärin, niin vas­taan. Samon voit ker­toa mis­sä logi­ik­ka meni pieleen.

    Jos taas vis­teistäni ei saa mitään irti, ne ovat kai har­mi­ton­ta viestiketju­un hukku­vaa sana­he­linää, eikä niitä tarvitse kom­men­toi­da. OS kyl­lä blokkaa min­ut jos­sain vai­heessa, jos kir­joit­te­len tänne liikaa sisäl­löt­tömiä viestejä.

    Onko se niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että pääkaupunkiseudulle ja Helsinki­in tarvi­taan lisää asuntoja?

    Et perustel­lut kan­taasi. Minus­ta niitä ei vält­tämät­tä tarvi­ta. Malli jos­sa asun­not raken­net­taisi­in pääkaupunkiseudun mui­hin kun­ti­in, ja malli jos­sa Helsin­ki ei aikoisi nos­taa väestömäärään­sä OS:n aja­man mallin mukaan, ovat myös täysn mah­dolisia ja toimivia.

    Me elämme markki­na­t­aloudessa, jos­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan kaut­ta muo­dos­tu­va hin­tata­so kyl­lä ihan aidosti ker­too ihmis­ten toiveista. Tot­ta kai asi­aan vaikut­ta­vat muutkin tek­i­jät, mut­ta niil­lä speku­loin­ti lähin­nä hämärtää selvää asiaa.

    Sinäkin kir­joi­tat epämääräis­es­ti toiveista. Tilas­tot osoit­ta­vat, että Helsin­gin asun­noista mak­se­taan tiet­tyä hin­taa. On väärä johtopäätös, että tuo hin­ta ker­toisi jotain jonkin ihmis­ten _tietyn_kaltaisista_ “toiveista”. Toivei­ta ja halu­ja on eri­laisia. Jol­lain on suuri val­lan­halu. Joku halu­aa pileven­pi­irtäjäryp­pääseen asumaan. Joku halu­aa jär­ven rantaan.

    Van­han jutun mukaan suo­ma­laiset halu­a­vat asua omakoti­talos­sa jär­ven ran­nal­la Helsin­gin keskus­tas­sa. Jut­tu kuvaa hyvin sitä, että täy­del­listä ja kaikkien toivei­den mukaista asuin­paikkaa ei suurim­malle osalle ihmi­sistä ole mah­dol­lista löytää. Niin­pä lop­ulliseen asuin­paikan val­in­taan vaikut­ta­vat mon­en­laiset kom­pro­mis­sit ja osas­ta toiveista joudumme tin­kimään. Ei se silti tarkoi­ta, että tekemämme val­in­ta olisi toiveit­temme vastainen.

    Tämän kap­paleen läh­es allekir­joi­tan. Viimeinen lause on vähän epä­selvä. Toden­näköis­es­ti val­in­ta ei ole _kaikkien_ toiveit­temme vas­tainen. Tilanne voi siis olla sel­l­ainenkin, että kaik­ki muut toiveet menevät mönkään, mut­ta toive saa­da ruokaa/rahaa tai val­taa täyt­tyy, ja sik­si henkilö muut­taa johonkin muuten epämiel­lyt­tävään paikkaan. (Esimerkkiä en viit­si mainita 🙂 .)

    1. Juho Laatu,
      Minä en ole puhunut asuinalueen viihty­isyy­destä mitään, vaik­ka tietysti se lisää sen halut­tavu­ut­ta. Olen­naista on, että keskeis­es­ti sijait­se­vat asun­not ovat tulleet selvästi aiem­paa halut­tavam­mik­si. Jos voi ostaa 250 000 eurol­la omakotitalon
      Nur­mi­järvelä tai kak­sion Vallilas­ta, ja pää­tyy kak­sioon Vallilas­sa, sil­loin se tarkoit­taa, että halu­aa enem­män asua Vallilas­sa kuin Nur­mi­järvel­lä. On aika vaikea väit­tää, ettei tämä pidä paikkaansa, mut­ta olisin kiin­nos­tunut kuule­maan, miten perustelet päin­vas­taisen väit­teen. Se mik­si halu­aa asua mielu­um­min Vallilas­sa voi johtua lyhyestä työ­matkas­ta, halus­ta käyt­tää kaupun­gin lukuisia palvelu­ja sen sijaan, että erisätäy­tyy asun­toon­sa, miel­tymyuk­ses­tä kaupunki­maiseen elämän­ta­paan, ystävistä ja mis­tä hyvän­sä. Ihmisil­lä on lähtöko­htais­es­ti oikeus itse päät­tää, mitä he halu­a­vat ja mitä asioi­ta esimerkik­si asumises­sa painottavat.

      Mikään eikä kukaan estä ihmisiä muut­ta­mas­ta muualle Uudelle­maalle, jos he sitä halu­a­vat. Kaavoitet­tu­ja tont­te­ja on yllin kyllin, halukkaat muut­ta­jat vain puut­tuvat. Nyt sinä halu­at pakot­taa väestönkasvun hajau­tu­maan pitkin Uuden­maan savipel­to­ja sil­lä, että halu­at estää asun­to­jen rak­en­tamisen Helsinki­in. Ja kaiken tämän jäl­keen syytät min­ua siitä, että yritän päät­tää ihmis­ten puoles­ta, minne he halu­a­vat asumaan.

  40. Tim­oT: Kyl­lä tuo sijoi­tusu­lot­tuvu­us selit­tää pääosan Helsin­gin kan­takaupun­gin ja Perä-Hik­iän asun­to­jen hin­to­jen eroista. Ei asuin­paikan laatu sinän­sä. Perä-Hik­iältä asun­to han­ki­taan vain omaa aku­ut­tia tarvet­ta varten, ei sen takia, että sen voisi joskus real­isoi­da hyväl­lä voitol­la. Tämä vähen­tää kysyn­tää huo­mat­tavasti siellä.

    Asun­to­jen hin­nat ovat kas­va­neet koko Helsingis­sä, eivät vain kan­takaupungis­sa. Jot­ta asun­non hin­ta putoaisi tääl­lä nol­laan, sen pitäisi olla asumiskelvo­ton ja purkukun­nos­sa. Perä-Hik­iäl­lä riit­tää se, ettei asun­nolle löy­dy osta­jaa, kos­ka kysyn­tää ei ole.

  41. Sylt­ty: Ote­taan ihmeessä mallia Nor­jas­ta ja peruste­taan kan­nat­tavaa öljyn­po­raus­te­ol­lisu­us vaikka­pa Lapin käsivarteen!

    VATT:n ajat­telu kumpuaa Var­ti­aisen heikos­ta ekono­mi­an ja kaupunki­talouden ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoomuk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Erit­täin ovan luokan ymmär­rystä osoit­taakin päät­te­ly, että kos­ka Nor­jas­sa on öljyä niin sitä var­masti löy­tyy täältäkin.

    “Pien­pan­i­mon olut ei voi voit­taa kos­ka sitä ei riitä kaikille”. Eihän tuol­la ajat­telul­la mikään isom­paa pienem­pi voi voit­taa mis­sään suh­teessa. Jos pienel­lä on jokin etu se on aina tulkit­tavis­sa poikkeuk­sek­si ja tosi­asial­lisek­si elinkelvot­to­muudek­si monista­mat­to­muuten­sa vuok­si. Tämä on epämiel­lyt­tävän epäsym­metristä. Eihän suurel­la(?) osal­la suurkaupunkien inno­vaa­tiois­takaan ole kuin paikallista merk­i­tys­tä. Vähän se voi toki gen­eroi­da vientimahdollisuuksia.

  42. Vaikkea en Vihre­itä hei­dän “punaisu­ud­estaan” johtuen voi äänestääkään, on Soin­in­vaara yksi eniten arvostamis­tani poli­itikoista. Todel­li­nen val­tiomies. Kun­pa meil­lä olisi hänen­laisi­aan enemmän.

  43. Tim­oT: Eiköhän asia liene kuitenkin niin, että USEAMMAT halu­a­vat OSTAA Helsin­gin keskus­tas­ta, kos­ka siel­lä asu­un­to­jen hin­nat aina vaan nou­se­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

    Ei se, että asun­to­ja oste­taan sijoi­tus­tarkoituk­ses­sa muu­ta itse peru­asi­aa mihinkään. Niitä oste­taan, kos­ka ne ovat hyvä sijoi­tus, ja ne ovat hyvä sijoi­tus, kos­ka hin­ta nousee. Hin­ta puolestaan nousee Helsin­gin keskus­tas­sa kos­ka asun­noille arvel­laan ole­van siel­lä pysyvää kysyn­tää ihan toisel­la taval­la kuin jos­sain Perä-Hikiällä.

  44. Tupail­loista pärähtää lisää val­ta­van lois­tavia ideoita — IL: Lex Valio? Keskus­ta pelas­taa Valion hallitusneuvotteluissa

    Ruuan hin­ta­han pääsi het­kek­si vahigos­sa laske­maan, mut­ta eiköhän se täl­lä saa­da kor­jat­tua. Lisäk­si kepu­loiset ovat saa­neet ilmeis­es­ti sekoomus­laiset jotenkin mukaan uuden “kil­pailu­asi­amiehen” taakse… tämähän hienoa:

    “Bio­talous­ryh­mässä sekä keskus­ta että kokoomus ovat nos­ta­neet pöy­dälle ehdo­tuk­sen uuden kil­pailu­vi­ra­nomaisen perus­tamisek­si. Puolueet halu­aisi­vat Suomeen niin kut­su­tun kauppa-asiamiehen.

    Nimike on harhaan­jo­hta­ja, kos­ka uusi vira­nomainen puo­lus­taisi talonpoikia.”

    Alkaa näyt­tämään vähän siltä, että se kaik­ki mitä kepu­loiset saa­vat mah­dol­lis­es­ti säästet­tyä saadaan vähin­tään kaksin ver­roin haaskat­tua syr­jäseu­tu­jen siltarumpuihin.

  45. Sylt­ty: Ote­taan ihmeessä mallia Nor­jas­ta ja peruste­taan kan­nat­tavaa öljyn­po­raus­te­ol­lisu­us vaikka­pa Lapin käsivarteen!

    VATT:n ajat­telu kumpuaa Var­ti­aisen heikos­ta ekono­mi­an ja kaupunki­talouden ymmär­ryk­ses­tä (kuten kokoomuk­ses­sa on aina ollut laita). 

    Erit­täin ovan luokan ymmär­rystä osoit­taakin päät­te­ly, että kos­ka Nor­jas­sa on öljyä niin sitä var­masti löy­tyy täältäkin.

    Olin jo varautunut tähän öljykysymyk­seen. Kiu­soit­te­len ja kysyn tarkoi­tatko kalaöljyä vai sitä mus­taa öljyä. Tutk­i­jathan itse asi­as­sa nime­sivät lohi­te­ol­lisu­u­den erääk­si keskeisek­si tek­i­jäk­si Nor­jan tilanteelle. Mus­tan öljyn osalta tutk­i­jat tote­si­vat tarkastel­lessaan 30 ylim­män tulolu­okan kuntaa:

    Only 3 of the 30 munic­i­pal­i­ties have high­er rel­a­tive income in 2008 com­pared to 1972, and they all belong to the oil region Stavanger/Sandnes. The rest have low­er or about the same rel­a­tive income lev­el. On aver­age, rel­a­tive income among the top 30 group decreas­es from 1.39 to 1.25 dur­ing 1972–2008

    He totea­vat myös

    The urban­iza­tion in Nor­way is best described as ser­vice sec­tor expan­sion linked to con­sump­tion growth based on oil rev­enues. It fol­lows that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry Lim­it­ed agglom­er­a­tion effects. Melo et al. find that ser­vice indus­tries derive con­sid­er­ably larger
    ben­e­fits from urban agglom­er­a­tion com­pared to man­u­fac­tur­ing industries.

    Toisin sanoen öljyvoitot eivät ole Nor­jas­sa tuot­ta­neet kaupungis­tu­miseen agglom­er­aa­tioe­t­ua kuten olisi odot­tanut. Näin ollen kom­ment­tisi argu­men­toin­ti pettää.

    Suomel­la on met­sä­te­ol­lisu­us, jon­ka avul­la vien­timme pysyy pystyssä ja voimme mak­saa myös helsinkiläis­ten öljy‑, hiili‑, ja kaasulaskun.

  46. juk­ka heikki­nen:
    Net­to­muut­to muual­ta Suomes­ta on ollut alle 10 % Helsin­gin väestönkasvusta, 

    Vuo­den 2015 alun väestönkasvus­ta helsin­gin seudul­la reilu kol­mannes (1200) tuli syn­tyvyy­destä, noin kol­mannes (1100) muut­tovoitos­ta muual­ta Suomes­ta ja vajaa kol­mannes muut­tovoitos­ta ulko­mail­ta (1000). Viime vuon­na Helsin­ki imuroi 2/3 muual­ta Suomes­ta Helsin­gin seudulle suun­tau­tu­vas­ta nettomuutosta. 

    Koulu­tus on tun­tem­aton tai perusk­oulu­tus 80 % siirtolaisista, 

    Pitää nyt vai­h­teek­si kehua. Tämä on hyvin onnis­tuneesti muo­toil­tu, sinus­sa­han olisi aines­ta Suomen Sisun tiedot­ta­jak­si, vale­htelu sujuu melkein kuin Mes­tar­il­ta ikään. Kuu­lostaa kyl­lä aika isol­ta osu­udelta jos viidennes siir­to­lai­sista on suorit­tanut jonkun tutkin­non Suomes­sa. Siir­to­lais­ten ulko­mail­la saa­mas­ta koulu­tuk­ses­ta kun ei pide­tä tilas­to­ja. Mut­ta kieltämät­tä iso osa Helsinki­in ulko­mail­ta muut­tavista on paluumuuttajia. 

    joten he sen koom­min kuin syn­tyneetkään eivät muo­dos­ta hin­to­ja nos­tavaa kysyn­tätek­i­jää Helsin­gin keskustassa. 

    Yritätkö sanoa, että ulko­maalaiset tai lap­siper­heet eivät ole kiin­nos­tunei­ta osta­maan asun­to­ja Helsin­gin keskus­tas­ta? Kan­nat­taisi tul­la käymään tääl­lä, keskus­tas­ta löy­tyy kivi­jalas­ta mon­enkielisiä yksi­ty­isiä päiväkoteja.

  47. P.S. Pekka T,
    Ainakin se tek­s­ti­ni koh­ta, jos­sa totesin, että OS:n johtopäätös näyt­täisi ole­van, että “kaik­ki suo­ma­laiset halu­a­vat Helsin­gin kiv­i­talokeskus­taan” oli tarkoituk­sel­lis­es­ti hie­man liioit­tel­e­va, kos­ka ilmaisu piti pitää selvänä. Itse asi­aan (eli asum­isvi­ihtyvyy­den ja hin­to­jen mah­dol­liseen väärään rin­nas­tamiseen) sil­lä ei ole vaiku­tus­ta halu­a­vatko kaik­ki suo­ma­laiset kiv­i­taloi­hin vai vain merkit­tävän suuri joukko.

  48. juk­ka heikki­nen: Tuot­ta­va ihmi­nen on tuot­ta­va asuin­paikas­taan riip­pumat­ta. Tuos­sa aiem­min viit­taa­mas­sani nor­jalais­esa tutkimuk­ses­sa asia on kiteytet­ty selkeästi:

    The high income lev­el in urban regions may result from local resources as the source of high pro­duc­tiv­i­ty. Peo­ple move to cities because they are more pro­duc­tive, the cities are not nec­es­sar­i­ly more pro­duc­tive because they have more peo­ple. And cities may offer ameni­ties and ser­vices that moti­vate skilled and pro­duc­tive peo­ple to move to cities. Cities have pro­duc­tive peo­ple, they don’t nec­es­sar­i­ly make them productive.

    En vetäisi tuos­ta nor­jalais­es­ta tek­stistä osit­tämääsi johtopäätöstä: “Tuot­ta­va ihmi­nen on tuot­ta­va asuin­paikas­taan riippumatta.”

    Johtopäätök­sesi on korkein­taan puoli­to­tu­us, sil­lä elin­voimaises­sa kaupungis­sa tuot­ta­van ihmisen on oleel­lis­es­ti helpom­paa moninker­tais­taa tuottavuutensa.

    Ajatel­laan­pa esimerkik­si kave­ria, joka on tehnyt lupaa­van high-tec keksin­nön, ja halu­aa rahas­taa sen. Jos hän myy keksin­tön­sä, hänen on järkevää ottaa avuk­seen patent­ti-insinööri ja sopimusjuristi. Jos hän aikoo rahas­taa sen perus­ta­mal­la tuotan­nol­lisen yri­tyk­sen, hän tarvit­see työn­tek­i­jöi­den ja ali­hankki­joiden lisäk­si rahoitus‑, kirjanpito‑, henkilöstö‑, tietotekni­ik­ka- automaa­tio- etc. osaamista. Jos yri­tys läh­tee kasvu­un ja se aloit­taa vien­nin, se tarvit­see mm. uuden­laisia kau­pal­lisia- ja juris­ti­palvelu­ja ja mielel­lään kv lento­ken­tän lähelleen. 

    Jos oman henkilökun­nan määrä on pieni ja ammat­ti­taito­vaa­timus mata­la, kaik­ki tämä voidaan teo­ri­as­sa toteut­taa vaik­ka Sevet­ti­järveltä käsin, mut­ta kyl­lä siinä tuhraan­tuu aikaa ja rahaa matkoi­hin, logis­ti­ikkaan ja seisokkei­hin. Kaik­ki tämä on paljon helpom­paa toteut­ta elin­voimaises­sa kaupungis­sa, jos­sa löy­tyy hyvinkin pitkälle erikois­tunei­ta palveluja. 

    Helsin­gin seu­tu on juuri näis­sä erikois­tuneis­sa palveluis­sa ylivoimainen sekä määräl­lis­es­ti että laadullisesti.

  49. Sylt­ty: Talo­dues­sa halu osoite­taan toimil­la, ei mil­lään Iltik­sen net­ti­sivu­jen kil­lausäänestyk­sel­lä taik­ka gallupeilla.

    Jos jotakin *oikeasti* halu­taan, siitä ollaan valmi­ita mak­samaan korkeaa hin­taa. Se, että pyöritel­lään ja ale­taan vänkäämään siitä mitä ter­mi “halu­ta” tarkoit­taa, osoit­taa ettei ymmär­retä ollenkaan mis­tä sil­loin puhutaan, kun puhutaan halu­amis­es­ta taloudel­lises­sa keskustelussa. 

    Jos sinä tarkoi­tat halu­amisel­la halua mak­saa korkei­ta hin­to­ja Helsin­gin asun­noista, sil­loin olen samaa mieltä siitä, että Helsin­gin asun­to­jen korkeat hin­nat tarkoit­ta­vat, että joku halu­aa mak­saa niistä korkeaa hin­taa. Oletin kuitenkin, että alku­peräisessä lauseessaan OS tarkoit­ti “halu­aisi­vat asua” ‑ter­mil­lään jotain vähän vähem­män triv­i­aalia (asum­isvi­ihtyvyy­teen tai vas­taavaan liit­tyvää, määritelköön tarkem­min itse). Moitin siis epämääräistä ja hämäävää ter­mien käyt­töä. En yritä ruokia sitä, vaan pyy­dän sel­ven­nyk­siä muilta.

    Kysyt­täessä ihmiset halu­a­vat aina asua punaiss­sa tuvas­sa peruna­maan vierel­lä. Joo, niin var­maan halu­aisi­vat, kun kysytään unel­maa ilman minkään­laisia tosielämän rajoit­tei­ta. Halu­aisin minäkin ajaa S‑sarjan Mer­sul­la, en vain halu­aisi käyt­tää siihen puo­likkaan talon ver­ran rahaa.

    Eli sit­ten kun kat­so­taankin ihmis­ten todel­lisia val­in­to­ja, niin he pal­jas­ta­vatkin että sen punaisen tuva ja peruna­maan sijas­ta he halu­a­vatkin rahaa, jota saa tekemäl­lä töitä. Eivätkä ihmiset sit­ten kuitenkaan halua käyt­tää työ­matkaa vaikka­pa sitä tun­tia tai kah­ta enem­päää per päivä, mitä ker­rostalosta omakoti­taloon siir­tymi­nen vaatisi. 

    Eli jos ihmi­nen sanoo että hän halu­aisi asua omakoti­talos­sa, mut­ta asuukin omakoti­talon hin­taises­sa ker­rostalos­sa sen sijas­ta, että ajaisi päivässä kak­si tun­tia pidem­pään autol­la, niin kyl­lä hän mielum­min asuu ker­rostalos­sa ja naut­tii kak­si tun­tia pidem­pään vapaa-ajas­ta kuin asu­isi siinä omakotitalossa.

    Mikä ihme tässäkin on niin vaikea­ta ymmärtää? Jos ihmisiltä kysytään mis­sä he halu­aisi­vat asua, he yleen­sä vas­taa­vat jonkun unel­man. Ihan samal­la taval­la jos kysytään, mikä olisi hei­dän unelmien­sa auto, niin vas­taus ei var­mas­tikaan ole Toy­ota Corol­la vm-08.

    Tuos­ta lopus­ta olen jok­seenkin samaa mieltä. Mis­tä epäilit min­un ole­van eri mieltä?

  50. Juho Laatu: en mil­lään halu­aisi tois­taa sitä mitä on jo edel­lä kir­joitet­tu. Kuitenkin: Osmo Soin­in­vaara ei ole puhunut asuinalueen “viihty­isyy­destä” mitään. Hän ei ole väit­tänyt, että “kaik­ki” halu­a­vat keskus­taan. Silti vänkäät vim­ma­tusti näitä hänen muka­mas väit­teitään vastaan.

    Ennustei­den mukaan pääkaupunkiseudulle tarvi­taan paljon lisää asun­to­ja. Kysymys on siitä mihin ne sijoite­taan. Kos­ka ihmiset äänestävät rahoil­laan lyhyi­den etäisyyk­sien ja läheis­ten palvelu­jen ym. puoles­ta, niitä kan­nat­taa rak­en­taa aika paljon juuri Helsinki­in. Ei tietenkään kaikkia, kos­ka toisenkin­laisia toivei­ta on.

    Jotkut koke­vat kivikylän viihty­isäk­si, toiset eivät. Ihmiset kuitenkin val­it­se­vat asun­non käyt­täen monia muitakin syitä kuin pelkkää viihty­isyyt­tä. Ei kai kukaan ole tässä keskustelus­sa vetänyt yhtäläisyys­merkke­jä hin­nan ja pelkän viihty­isyy­den väli­in? Moni ehkä halu­aisi asua kaukana keskus­tas­ta keskel­lä luon­toa, mut­ta val­it­see kuitenkin ihan itse kokon­aisharkin­nan jäl­keen keskus­tan, kos­ka ei halua käyt­tää vapaa-aikaansa matkus­taak­seen työ­paikalle tai palvelui­hin. Ei kai tätä vapaut­ta pidä yhteiskun­nan mahtikäskyl­lä yrit­tää muuttaa?

    Tässä taloudel­lises­sa tilanteessa Suo­mi tarvit­see tehostamista ja tuot­tavu­u­den kasvua. Niitä voi tukea esim. siten, että varmis­te­taan asun­to­jen riit­tävyys siel­lä, mis­sä niille on kysyn­tää. Niitä voi heiken­tää esim. siten, että vaikeutetaan yri­tys­toim­intaa rak­en­ta­mal­la alue­polit­ti­i­sista syistä asun­to­ja sinne, mis­sä niille ei ole yhtä paljon kysyntää.

    Täl­lainen blogikir­joit­telu ei yleen­sä ole luon­teeltaan tieteel­listä, ja sik­si se pakkaa ole­maan vähän epämääräistä. Olen­naista kuitenkin on se mis­sä tarkoituk­ses­sa kir­joite­taan. Haetaanko vil­pit­tömästi paras­ta argu­ment­tia, vai aje­taanko jotain ennal­ta päätet­tyä ide­olo­giaa, johon tosi­a­sioi­ta sovitetaan. 

    Jos Sin­ul­la on tar­jol­la se paras argu­ment­ti, niin esitä se toki. Mut­ta älä käytä siihen huonon keskustelun keino­ja (tulk­it­se­mal­la toisia tahal­laan väärin, olet­ta­mal­la heille julk­i­lausumat­to­mia ja pahan­tah­toisia salavaikut­timia tai mel­skaa­mal­la enem­män tun­teel­la kuin järjellä).

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu,
    Minä en ole puhunut asuinalueen viihty­isyy­destä mitään, vaik­ka tietysti se lisää sen haluttavuutta.

    Ehkä tarken­nat alku­peräisen kir­joituk­sen ter­miä “halu­aisi­vat asua”. Onko Syl­tyn edel­lä esit­tämä aja­tus siitä, että tarkoitit vain sitä, että halu­a­vat mak­saa korkeaa hin­taa oikea? Täl­löin lause ei siis puhuisi Hleis­ngin asum­isvi­ihtyvyy­destä, vaan vain halus­ta mak­saa kohteesta tiet­ty hin­ta (vaikka­pa sijoi­tusko­hteena tai pakol­lise­na työ­paikan läheisenä ei kovin mieluisana asuntona).

    Olen­naista on, että keskeis­es­ti sijait­se­vat asun­not ovat tulleet selvästi aiem­paa halut­tavam­mik­si. Jos voi ostaa 250 000 eurol­la omakotitalon
    Nur­mi­järvelä tai kak­sion Vallilas­ta, ja pää­tyy kak­sioon Vallilas­sa, sil­loin se tarkoit­taa, että halu­aa enem­män asua Vallilas­sa kuin Nur­mi­järvel­lä. On aika vaikea väit­tää, ettei tämä pidä paikkaansa, mut­ta olisin kiin­nos­tunut kuule­maan, miten perustelet päin­vas­taisen väitteen.

    Olen perustel­lut asi­aa jo muu­ta­maan ker­taan parin päivän sisäl­lä, ja mon­ta ker­taa aiemminkin.

    Virhe on siinä, että jos halu­at väit­tää jotain asum­isvi­ihtyvyy­destä tai ihmis­ten halus­ta vai­h­taa asuin­paikkaa sen lisäk­si, että ihmiset ovat selvästi valmi­ita mak­samaan korkeaa hin­taa kan­takaupun­gin asun­noista, tuo väite kaipaisi perusteluja.

    Omaa lauset­tasi mukaillen voisin väit­tää vaikka­pa, että “asun­noista mak­se­tuik­s­ta hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Tukhol­mas­sa kuin Helsingis­sä tai muual­la Pohjo­is­mais­sa”. Onko väit­teessä jotain järkeä?

    Sit­ten voisin perustel­la täl­lä väit­teel­lä tarvet­ta rak­en­taa lisää asun­to­ja Tokioon ja Tukhol­maan. Helsinkiläisethän tarvit­se­vat katon pään­sä päälle sinne muutet­tuaan. Ei kai järkeä tässäkään. Mik­si näisä lau­seis­sa olisi järkeä, jos paikko­jen nimet vai­hdet­taisi­in alkuperäisiksi?

    Se mik­si halu­aa asua mielu­um­min Vallilas­sa voi johtua lyhyestä työ­matkas­ta, halus­ta käyt­tää kaupun­gin lukuisia palvelu­ja sen sijaan, että erisätäy­tyy asun­toon­sa, miel­tymyuk­ses­tä kaupunki­maiseen elämän­ta­paan, ystävistä ja mis­tä hyvän­sä. Ihmisil­lä on lähtöko­htais­es­ti oikeus itse päät­tää, mitä he halu­a­vat ja mitä asioi­ta esimerkik­si asumises­sa painottavat.

    Mikään eikä kukaan estä ihmisiä muut­ta­mas­ta muualle Uudelle­maalle, jos he sitä halu­a­vat. Kaavoitet­tu­ja tont­te­ja on yllin kyllin, halukkaat muut­ta­jat vain puuttuvat.

    Näistä olen samaa mieltä, samaan tapaan kuin Syl­tyn viestin loppuosasta.

    Nyt sinä halu­at pakot­taa väestönkasvun hajau­tu­maan pitkin Uuden­maan savipel­to­ja sil­lä, että halu­at estää asun­to­jen rak­en­tamisen Helsinki­in. Ja kaiken tämän jäl­keen syytät min­ua siitä, että yritän päät­tää ihmis­ten puoles­ta, minne he halu­a­vat asumaan.

    No en tietenkään en halua pakot­taa ihmisiä savipel­loille. Mis­tä kek­sit tuon ajatuksen?

    En ole myöskään sanonut vas­tus­ta­vani asun­to­jen rak­en­tamista Helsinki­in. Han­kkeen hyödy­istä ja haitoista voisi kyl­lä keskustel­la, mut­ta ehkä ei vält­tämät­tä tässä streamis­sa, kun asi­aa riit­tää jo muutenkin. Eikä Helsin­gin rak­en­tamisen pysäyt­tämi­nen tietenkään pakot­taisi ketään savipel­loille (vai tarkoititko sitä, että Kaivopuis­toakin pitäisi lisärak­en­taa, ettei ketään pakotet­taisi Ullan­lin­naan asumaan 🙂 ).

    En ole väit­tänyt että halu­aisit päät­tää ihmis­ten puoles­ta. Olen saanut sen käsi­tyk­sen, että kan­natat väestönkasvua Helsingis­sa, ja että olet osoit­tanut jonk­i­nasteista kiin­nos­tus­ta Helsin­gin kasvun tukemiseen val­tion rahoil­la tai ohjaus­toimen­piteil­lä, ja on viit­teitä siihen suun­taan, että kat­sot korkean osaamisen ammat­tien keskit­tämisen Helsinki­in ja mui­hin suuri­in kaupunkei­hin tarkoituksenmukaiseksi.

    Kri­ti­ikki­ni kohde oli siis se, että käytät ter­miä “halu­aisi­vat asua” epämääräisel­lä tavalla.

    1. Asun­to­jen hin­noista päätellen Tokioon halu­avai on suh­teessa enem­män kuin Helsinki­in halu­avia, mut­ta se ei tarkoi­ta, että kaik­ki maail­man ihmiset halu­aisi­vat Tokioon tai että merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista halu­aisi Tokioon. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää? Onko puute halus­sa ymmärtää?
      Minä asun Kata­janokalla ja viih­dyn tääl­lä eri­no­mais­es­ti. Se ei tarkoi­ta, että alue olisi fyy­sis­es­ti miel­lyt­tävä. Miel­lyt­tävää on kuu­den min­uutin välien kulke­va ratik­ka, käve­ly­mat­ka Kaup­pa­to­rille (Suomen paras sie­niesi­in­tymä!) Stock­an herkku­un, VATT:iin (jos­sa min­ul­la on työhuone) 13 rav­in­to­laa kilo­metrin säteel­lä, sivistyni­etä naa­pure­i­ta ja niin edelleena
      Jos myisin tämän asun­non ja muut­taisi 300 neliön omakoti­taloon Kes­ki-Uudelle­malle, asum­is­ta­soni tietysti nousisi paljon, mut­ta mitä siel­lä on kävelyetäisyydellä?

  52. Pekka Pes­si: Vuo­den 2015 alun väestönkasvus­ta helsin­gin seudul­la reilu kol­mannes (1200) tuli syn­tyvyy­destä, noin kol­mannes (1100) muut­tovoitos­ta muual­ta Suomes­ta ja vajaa kol­mannes muut­tovoitos­ta ulko­mail­ta (1000). Viime vuon­na Helsin­ki imuroi 2/3 muual­ta Suomes­ta Helsin­gin seudulle suun­tau­tu­vas­ta nettomuutosta.

    Kun lausuu net­to­muut­tovoitos­ta jotain, on syytä jo tilas­tol­li­sista syistä tarkastel­la pidem­piä ajan­jak­so­ja. Esimerkik­si 2015 alkukuukau­sista ei oikein saa tilas­tol­lis­es­ti ulos järkevää, kos­ka koti­paikan rek­isteröin­nit jo itsessään ovat spo­ra­disia ja laa­haa­vat perässä.

    Vuo­den 2013 tilas­to, jos­ta meil­lä on julka­istua tietoa (Helsin­gin seudun alue­sar­jat), ker­too sen, että tulo­muut­to oli Helsin­gin seudulle sen ulkop­uolelta 31574 ja lähtö­muut­to 27180 eli net­to­muut­toa 4394 seudun ulkop­uolelta. Kos­ka yksisu­un­tainen muut­to on näin paljon suurem­pi kuin net­to, ei ole syytä luot­taa yhden eikä edes kah­den vuo­den tilas­toi­hin. Sik­si arvioin aina pitem­mältä ajan­jak­sol­ta kuten esim. vuo­den 2000 jäl­keen tapah­tunut­ta, joka on paljon luotet­tavam­paa. Tuona vuon­na 2013 muuten syn­tyvyy­den enem­myys oli 6794 ja net­to­muut­to ulko­mail­ta (jos­sa siinäkin yksisu­un­tainen muut­tomäärä on huimasti suurem­pi kuin net­to) oli 7248. Net­to­muut­to muual­ta Suomes­ta seudun ulkop­uolelta oli siis vain 25 % koko väestönkasvus­ta tuona vuon­na. Ja vuodes­ta 2000 alka­en vain 17 %. Uno­htakaa ns. maal­ta­muut­to. Se oli todel­lisu­ut­ta ns. teol­lis­tu­mis­vai­heen aikana vielä 70-luvulle asti. Helsinki­in tul­laan kyl­lä merkit­täväl­lä vir­ral­la opiskele­maan ja siitä jää jonkin ver­ran väkeä töi­hin Helsinki­in ja seudulle palu­umuu­ton jäl­keen. Mut­ta vain net­tovir­rat ratkaisevat. 

    Tulo­muut­ta­jien koulu­tusas­teen voit itse niinikään käy­dä tark­ista­mas­sa vaik­ka Helsin­gin seudun alue­sar­joista. 80 %:lla ei ole keski­as­teen tai korkeam­paa koulutusta.

    Siir­to­laiset työl­listyvät koulu­tus­ta­son alhaisu­u­den vuok­si pitkäl­lä viiveel­lä ja kokon­aisuute­na kan­taväestöä paljon heikom­min ja hei­dän tulota­son­sa alit­taa merkit­tävästi kan­taväestön tulota­son. Kuten sanoin, siir­to­laiset eivät muo­dos­ta hin­to­ja nos­tavaa kysyn­tätek­i­jää Helsin­gin keskus­tas­sa. Tilan­net­ta, joka pätee esimerkik­si Kanadan metropoleis­sa, jois­sa aasialaiset rikkaat siir­to­laiset nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja ylös, ei meil­lä (onnek­si) ole.

    1. Tulo­muut­ta­jien koulu­tusas­teen voit itse niinikään käy­dä tark­ista­mas­sa vaik­ka Helsin­gin seudun alue­sar­joista. 80 %:lla ei ole keski­as­teen tai korkeam­paa koulutusta.

      On se jän­nä, että ihmisil­lä, jot­ka tule­vat Helsinki­in opiskele­maan, ei ole tutk­in­toa valmiina!

  53. Ilman mitään tieteel­listä tutkimus­ta, vaa­ti­mat­toman otok­sen perus­teel­la olen havainnut:

    Asun­non hin­taan vaikut­taa enim­mäk­seen sijain­ti. Näin ainakin kaupungis­sa, jos­sa suuria ero­ja syn­tyy jo siitä, ollaanko jonkun sil­lan oikeal­la vai vääräl­lä puolella.Ympäristön asu­jaimis­to myös vaikut­taa jo pelkästään mieliku­vata­sol­la. Mielu­um­min sitä hakeu­tuu itseään fik­sumpi­en seu­raan kuin muiden.

    Jos on onnis­tunut aset­tumaan asumaan paikkaan, jos­sa voi elää tyy­tyväisenä pitkään, ei oikeas­t­aan ole merk­i­tys­tä asun­non arvolla.Puuta ja kiveähän ne kaik­ki ovat.Perikunta tietysti saat­taa olla kiin­nos­tunut mum­min ja vaarin perinnnön arvosta.

    Katas­trofinen on sit­ten tapaus, jos­sa syr­jäseudul­la ole­va asun­to pitäisi myy­dä, mut­ta ei ole ostajia.Tällöin omaisu­u­den arvo voi men­nä het­kessä negatiiviseksi.Maksut juok­se­vat asuu siel­lä tai ei.Tähän ei kukaan osaa ratkaisua tar­jo­ta. Ain­oas­taan lahjoit­ta­mal­la pääsee eroon olet­taen että joku huolii sen otta­maan vastaan.

    Tarvit­taisi­in erään­lainen roska­pank­ki näi­hin yli­jäämäa­sun­toi­hin. Taas tul­laankin siihen, että tarvit­taisi­in rahaa jota yhteiskun­nal­la ei ole.

  54. Tim­oT:
    Juk­ka: Kyl­lä tuo sijoi­tusu­lot­tuvu­us selit­tää pääosan Helsin­gin kan­takaupun­gin ja Perä-Hik­iän asun­to­jen hin­to­jen eroista… 

    - kaavoitus
    — sään­te­ly ja
    — grynderivetoisuus

  55. Tapio: Johtopäätök­sesi on korkein­taan puoli­to­tu­us, sil­lä elin­voimaises­sa kaupungis­sa tuot­ta­van ihmisen on oleel­lis­es­ti helpom­paa moninker­tais­taa tuottavuutensa.

    Jos oman henkilökun­nan määrä on pieni ja ammat­ti­taito­vaa­timus mata­la, kaik­ki tämä voidaan teo­ri­as­sa toteut­taa vaik­ka Sevet­ti­järveltä käsin, mut­ta kyl­lä siinä tuhraan­tuu aikaa ja rahaa matkoi­hin, logis­ti­ikkaan ja seisokkeihin.Kaikki tämä on paljon helpom­paa toteut­ta elin­voimaises­sa kaupungis­sa, jos­sa löy­tyy hyvinkin pitkälle erikois­tunei­ta palveluja. 

    Men­estys­tari­noi­ta on usei­ta, ja uskon sin­ua, että Helsingis­sä niitä on, myös mainit­semis­tasi syistä (käytän­nössä kuitenkin High Tech keksin­nön rahoik­si lait­to ensi sijas­sa on kiin­ni sijoit­ta­jien uskos­ta liike­toim­inta­su­un­nitel­maan ja kas­savir­ran palu­useen viimeistään neljän­nel­lä vuodella).

    Tarkastelin asi­aa kuitenkin yleisem­mältä, tilas­tol­lis­es­ti keskiar­vois­te­tul­ta kannal­ta. Lisääkö agglom­er­aa­tio Helsingis­sä tuot­tavu­ut­ta vai las­keeko se ja oliko Mat­ti Sip­polan tek­stis­sä sit­tenkin enem­män järkeä. Olen main­in­nut Hol­lan­nin ja Nor­jan tapauk­set, jot­ka tuke­vat kan­taani. Tärkeä on myös viite taloudel­lisen aktivi­teetin tihey­den vaiku­tuk­ses­ta infor­maa­tion siir­tymiseen C.C. Antonel­li, P.P. Patruc­co, F. Qua­traro, “Pro­duc­tiv­i­ty growth and pecu­niary knowl­edge exter­nal­i­ties: An empir­i­cal analy­sis of agglom­er­a­tion economies in Euro­pean regions”. Näis­säkin töis­sä havaitaan “inverse U‑shape” riip­pu­vu­us eli agglom­er­aa­tio­hait­to­jen dom­i­nanssi sen etu­i­hin tiiveysop­ti­min yläpuolel­la. Jälkim­mäisessä työssä on jopa Suomenkin alue mukana. Esimerkik­si jälkim­mäiset tek­i­jät suosit­ta­vat tek­nol­o­gisen aktiv­i­ti­teetin ja tietoin­ten­si­ivis­ten toimi­alo­jen ohjaamista alueille, jois­sa TFP indikoi kasvua ja pois alueil­ta, jois­sa se indikoi taantumista.

    Kasautu­mista vas­taan puhuu myös viite Xiao-Ping Zheng, “Deter­mi­nants of agglom­er­a­tion economies and dis­ec­onomies: empir­i­cal evi­dence from Tokyo”, jos­sa sanotaan

    This paper presents an empir­i­cal study on the economies and dis­ec­onomies caused by the agglom­er­a­tion of pop­u­la­tion and indus­tries in the Tokyo met­ro­pol­i­tan area. Through an econo­met­ric esti­ma­tion, it is con­firmed that while the economies of agglom­er­a­tion result­ed main­ly from the spa­tial con­cen­tra­tion of cor­po­rate head­quar­ters, finan­cial indus­tries and gov­ern­men­tal orga­ni­za­tions, dis­ec­onomies were brought about by high housing/land prices, long com­mut­ing times, and a low envi­ron­men­tal qual­i­ty of life.

    Sin­unkin esimerkissä näi­den erikoisosaamis­ten hin­ta on yri­tyk­selle Helsingis­sä korkeampi kuin Vaasas­sa tai Oulus­sa tai Kajaanis­sa. Lisäk­si yri­tys mak­saa korkeam­paa vuokraa työti­las­ta ja henkilöstön asum­i­nen ja aika on kalli­im­paa, joka myös keräy­tyy yri­tyk­sen kan­nat­tavu­u­den tap­piok­si. Vas­ta kun kaik­ki tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­us on las­ket­tu, voidaan nähdä, onko Helsingis­sä yri­tyk­selle helpom­paa. 2000-luvun tilas­tot ja detaljoidut ekonometriset ja TFP tutkimuk­set eri Euroopan talousalueil­ta eivät tätä aja­tus­ta helpom­mas­ta yri­tyk­sen elämästä tiivi­is­sä suurkaupungis­sa tue.

  56. Pekka T.:
    Juho Laatu: en mil­lään halu­aisi tois­taa sitä mitä on jo edel­lä kir­joitet­tu. Kuitenkin: Osmo Soin­in­vaara ei ole puhunut asuinalueen “viihty­isyy­destä” mitään. Hän ei ole väit­tänyt, että “kaik­ki” halu­a­vat keskus­taan. Silti vänkäät vim­ma­tusti näitä hänen muka­mas väit­teitään vastaan.

    Osmo sanoi: “asun­noista mak­se­tuik­s­ta hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudellamaalla”.

    Hän ei ole vielä tarken­tanut, tarkoit­tiko “halu­aisi­vat asua” “viihty­isyyt­tä” tai jotain muu­ta sen suun­taista. Kuten jo totesin, liioit­telin ehkä hie­man sanom­al­la “kaik­ki”. Osmo sanoi vain “ihmiset”. Itse väit­teeseen tuo jälkim­mäi­nen koh­ta ei vaiku­ta. Enis­m­mäi­nen koh­ta (“halu­aisi­va asua”) on sen sijaan se, mitä kri­ti­soin. Väitin että alueen hin­noista ei voi vetää suo­raan asum­isvi­ihtyvyy­teen liit­tyviä johtopäätöksiä.

    Ennustei­den mukaan pääkaupunkiseudulle tarvi­taan paljon lisää asuntoja.

    Tämä on uusi asia, joka kaipaisi perustelu­ja. Ehkä eril­lisen keskustelun paik­ka. Joku voi toki olla tuo­takin mieltä.

    Kysymys on siitä mihin ne sijoite­taan. Kos­ka ihmiset äänestävät rahoil­laan lyhyi­den etäisyyk­sien ja läheis­ten palvelu­jen ym. puoles­ta, niitä kan­nat­taa rak­en­taa aika paljon juuri Helsinki­in. Ei tietenkään kaikkia, kos­ka toisenkin­laisia toivei­ta on.

    Helsin­gin oletet­tavasti korkea hin­tata­so tarkoit­taa, että gryn­dereille ja ton­tin myyjälle Helsin­ki voi olla tuot­toisa paik­ka. Nuo etäisyy­det ja läheiset palve­lut uno­htaisin. Menet OS:n väit­teen ongelmi­in, jos väität, että ne ovat ain­oa tai tärkein syy.

    Jotkut koke­vat kivikylän viihty­isäk­si, toiset eivät. Ihmiset kuitenkin val­it­se­vat asun­non käyt­täen monia muitakin syitä kuin pelkkää viihty­isyyt­tä. Ei kai kukaan ole tässä keskustelus­sa vetänyt yhtäläisyys­merkke­jä hin­nan ja pelkän viihty­isyy­den väliin?

    OS voi selit­tää, mitä tarkoit­ti alku­peräisel­lä lauseellaan.

    Moni ehkä halu­aisi asua kaukana keskus­tas­ta keskel­lä luon­toa, mut­ta val­it­see kuitenkin ihan itse kokon­aisharkin­nan jäl­keen keskus­tan, kos­ka ei halua käyt­tää vapaa-aikaansa matkus­taak­seen työ­paikalle tai palvelui­hin. Ei kai tätä vapaut­ta pidä yhteiskun­nan mahtikäskyl­lä yrit­tää muuttaa?

    Ei pidä.

    Tässä taloudel­lises­sa tilanteessa Suo­mi tarvit­see tehostamista ja tuot­tavu­u­den kasvua. Niitä voi tukea esim. siten, että varmis­te­taan asun­to­jen riit­tävyys siel­lä, mis­sä niille on kysyntää.

    Aika rohkea väite suo­ras­ta talouden ja asun­to­jen kysyn­nän välis­es­tä yhtey­destä. Ei ehkä tarvitse kom­men­toi­da tässä ketjus­sa, ettei keskustelu lev­iä liikaa.

    Niitä voi heiken­tää esim. siten, että vaikeutetaan yri­tys­toim­intaa rak­en­ta­mal­la alue­polit­ti­i­sista syistä asun­to­ja sinne, mis­sä niille ei ole yhtä paljon kysyntää.

    Onko joku vaat­in­ut asun­to­jen rak­en­tamista alueille, joil­la niille on eri­tyisen vähäi­nen kysyntä?

    Täl­lainen blogikir­joit­telu ei yleen­sä ole luon­teeltaan tieteel­listä, ja sik­si se pakkaa ole­maan vähän epämääräistä. Olen­naista kuitenkin on se mis­sä tarkoituk­ses­sa kir­joite­taan. Haetaanko vil­pit­tömästi paras­ta argu­ment­tia, vai aje­taanko jotain ennal­ta päätet­tyä ide­olo­giaa, johon tosi­a­sioi­ta sovitetaan. 

    Pätee kaikkien henkilöi­hin, puolueisi­in ja paikkakuntiin.

    Jos Sin­ul­la on tar­jol­la se paras argu­ment­ti, niin esitä se toki. Mut­ta älä käytä siihen huonon keskustelun keino­ja (tulk­it­se­mal­la toisia tahal­laan väärin, olet­ta­mal­la heille julk­i­lausumat­to­mia ja pahan­tah­toisia salavaikut­timia tai mel­skaa­mal­la enem­män tun­teel­la kuin järjellä).

    Argu­ment­tela olen esit­tänyt run­saasti. En ole tulkin­nut toisia tahal­lani väärin. Olen epäil­lyt, että ihmisil­lä on järkiselit­tämisen takana myös mui­ta (tedosta­mat­to­mia tai tietoisia) vaikut­timia. Tyyp­il­lisin on kai oman kotiseudun puo­lus­t­a­mi­nen ja maail­man näkem­i­nen oman ide­olo­gian mukaisten linssien läpi.

    1. Juho Laatu

      Nuo etäisyy­det ja läheiset palve­lut unohtaisin. 

      Sii mitä ihmettä? Etäisyys ja palve­lut ovat kaupungis­tu­misenolen­naisin syy. Kun sanoin, että viih­dyn eri­no­mais­es­ti Kata­janokalla, kyse on juuri ja nimeno­mais­es­ti etäisyyk­sistä ja palveluista, nelosewn ratik­ka palvelu­jen olen­naise­na osana. Jos Kata­janok­ka siir­rt­täisi­in aivan sel­l­aise­naan Por­naisi­in, ilman ratikkaa tietysti, en viihty­isi eikä viihty­isi juuri kukaan muukaan. Se, että kaikk­ki on käve­lyetäisyy­del­lä eikä autoa tarvitse mihinkään, on kaupungis­sa asumisen paras puoli.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to­jen hin­noista päätellen Tokioon halu­avai on suh­teessa enem­män kuin Helsinki­in halu­avia, mut­ta se ei tarkoi­ta, että kaik­ki maail­man ihmiset halu­aisi­vat Tokioon tai että merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista halu­aisi Tokioon. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää? Onko puute halus­sa ymmärtää?

    Yritän selvit­tää, mitä alku­peräi­nen lauseesi tarkoit­ti. (“asun­noista mak­se­tuik­s­ta hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudellamaalla”)

    Mik­si Uuden­maan ja Helsin­gin välil­lä on asun­to­jen hin­noista johtu­va yhteys, mut­ta Helsin­gin ja Tukhol­man välil­lä ei ole vas­taavaa yhteyt­tä? Vai saako tuon kir­joit­taa muo­toon “helsinkiläiset halu­aisi­vat asua Tukholmassa”?

    Minä asun Kata­janokalla ja viih­dyn tääl­lä eri­no­mais­es­ti. Se ei tarkoi­ta, että alue olisi fyy­sis­es­ti miel­lyt­tävä. Miel­lyt­tävää on kuu­den min­uutin välien kulke­va ratik­ka, käve­ly­mat­ka Kaup­pa­to­rille (Suomen paras sineiesi­in­tymä!) Stock­kon harkku­un, VATT:iin (jos­sa min­ul­la on työhuone) 13 rav­in­to­laa kilo­metrin säteel­lä, sivistyni­etä naa­pure­i­ta ja niin edelleen.
    Jos myisin tämän asun­non ja muut­taisi 300 neliön omakoti­taloon Kes­ki-Uudelle­malle, asum­is­ta­soni tietysti nousisi paljon, mut­ta mitä siel­lä on kävelyetäisyydellä?

    Asi­aa. Eri seuduis­sa on puolen­sa. Helsin­gin naa­purei­den sivistyneisyy­destä ei tosin ehkä kan­nat­taisi puhua liikaa 🙂 .

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä asun Kata­janokalla ja viih­dyn tääl­lä eri­no­mais­es­ti. Se ei tarkoi­ta, että alue olisi fyy­sis­es­ti miel­lyt­tävä. Miel­lyt­tävää on kuu­den min­uutin välien kulke­va ratik­ka, käve­ly­mat­ka Kaup­pa­to­rille (Suomen paras sineiesi­in­tymä!) Stock­kon harkku­un, VATT:iin (jos­sa min­ul­la on työhuone) 13 rav­in­to­laa kilo­metrin säteel­lä, sivistyni­etä naa­pure­i­ta ja niin edelleen.
    Jos myisin tämän asun­non ja muut­taisi 300 neliön omakoti­taloon Kes­ki-Uudelle­malle, asum­is­ta­soni tietysti nousisi paljon, mut­ta mitä siel­lä on kävelyetäisyydellä? 

    Ei ainakaan sivistyneitä naapureita 🙂

  59. juk­ka heikki­nen: Tulo­muut­ta­jien koulu­tusas­teen voit itse niinikään käy­dä tark­ista­mas­sa vaik­ka Helsin­gin seudun alue­sar­joista. 80 %:lla ei ole keski­as­teen tai korkeam­paa koulutusta. 

    Mil­lä eväil­lä sinä oikein olet saanut VTT:ssä prin­si­paatin? Aluesajat.fi ker­too itse:

    Koulu­tustiedot on saatu Tilas­tokeskuk­sen tutkintorekisteristä. 

    Tutk­in­torek­isteri­in on merkit­ty Suomes­sa suorite­tut tutkin­not, Suomes­sa pätevöi­tyneet ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laiset ja ope­tus­min­is­ter­iöstä rin­nas­tamis­päätök­sen hak­e­neet. Toisin sanoen, naa­pu­ri­talon kiinalainen, jol­la on tohtorin paper­it Stan­fordista, kuu­luu siihen 80 % pros­ent­ti­in, jon­ka koulu­tus on perus­ta­soa tai tuntematon.

  60. juk­ka heikki­nen:

    Tutkimus sisäl­si Nor­jan 396 kun­taa (m.l. Oslo, Bergen, Trond­heim, Sta­vanger, jne)ja vai­h­toe­htois­es­ti 89 NUTS‑4 talousaluet­ta samoin tuloksin. Aluei­den tulo­jakau­ma on kon­ver­goin­ut vuodes­ta 1972 vuo­teen 2008 merkit­tävästi eli muut­tovoit­toi­sis­sa kun­nis­sa rikkaim­mat köy­htyivät ja muut­to­tap­pi­oi­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikas­tu­i­v­at. Tutk­i­jat päät­televät suo­datet­tuaan lukuisat muut mah­dol­liset seli­tyk­set, että tähän suo­tu­isaan kehi­tyk­seen on vaikut­tanut Nor­jan vah­va alue­poli­ti­ik­ka ja kulu­tusve­toinen palvelutyöllistyminen.

    Voisitko ker­toa, mis­sä san­ot­ti­in, että muut­to­tap­pi­ol­li­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikas­tu­i­v­at? Min­un nähdäk­seni ver­tailua on vain kun­tien kesken: Rikkaiden muut­tovoit­tois­t­en kun­tien asukkaiden tulot ovat, suh­teessa mui­hin kun­ti­in, laske­neet, ja muut­to­tap­pi­ol­lis­ten kun­tien nous­sut. Kun­tien väli­nen tuot­tavu­us on siinä mielessä lähen­tynyt eikä eriy­tynyt kuten kasautu­mishyö­dyn perus­teel­la voisi olet­taa. En huo­man­nut ana­lyysiä tulota­so­jen jakau­tu­mis­es­ta yksit­täis­ten kun­tien asukkaiden välillä.

    Tutk­i­jat eivät myöskään sano, että kyse on “suo­tu­isas­ta kehi­tyk­ses­tä”. Se on sin­un mielip­i­teesi. Vielä vähem­män he sanovat, että kaupunkien kas­vamista tulisi estää kieltämäl­lä uusien asun­to­jen kaavoit­ta­mi­nen ja että sen sijaan ihmiset tulisi jakaa ympäri maa­ta tasaisem­min. Siinä ei olisi päätä eikä hän­tää johtuen niistä syistä, jot­ka he katso­vat ole­van kon­ver­goi­tu­misen taustalla:

    1) Askukaslu­vul­taan vähäis­ten ja muut­to­tap­pi­ol­lis­ten kun­tien talous nojaa luon­non­va­roi­hin: Öljyyn, kalas­tuk­seen ja vesivoimaan. Maa- ja met­sä­talous kuu­lu­vat samaan luokkaan. Luon­non­va­rat ovat aina rajal­lisia ja siten niistä elinkeinon­sa saa­vat voivat olla sitä tuot­tavampia mitä vähem­män heitä on jaka­mas­sa rajal­lista pot­tia. Tässä mielessä muut­to­tap­pio itse asi­as­sa selit­tää jäl­jelle jäänei­den kas­vavaa tuot­tavu­ut­ta. Väen lisäämi­nen jaka­maan rajal­lisia luon­non­va­ro­ja sen sijaan lask­isi yksilöi­den tuot­tavu­ut­ta. Kaupunkien väk­ilu­vun kasvun estämi­nen olisi kansan­taloudel­lis­es­ti tyhmää.

    2) Hallinto on jakanut avus­tuk­sia pie­nille paikkakun­nille. Julki­nen sek­tori on myös suh­teel­lis­es­ti merkit­tävämpi työl­listäjä pie­nil­lä ja muut­to­tap­pi­ol­lisil­la paikkakun­nil­la. Kun­tien väliset “tuot­tavu­userot” ovat siis tasoit­tuneet poli­it­tis­ten päätösten seu­rauk­se­na. Melkoinen hölmöläi­nen täy­tyy kuitenkin olla, jos siitä päät­telee, että täy­tyy kan­nus­taa enem­män väkeä asumaan kun­nis­sa, joiden “tuot­tavu­us” perus­tuu julkiseen sek­tori­in ja varainsiirtoihin.

    Nämä syyt oli­vat mainit­tukin lainauksessasi:

    The over­all income con­ver­gence even at the munic­i­pal lev­el reflects het­ero­gene­ity in the under­ly­ing income process. Small regions with resource based activ­i­ties have had strong growth. In our dataset many small regions take ben­e­fit of incomes relat­ed to oil extrac­tion, elec­tric pow­er pro­duc­tion and salmon pro­duc­tion. Dur­ing the peri­od under study the pub­lic sec­tor has expand­ed in terms of rev­enue, spend­ing and employ­ment and with employ­ment growth spread out with the use of cen­tral gov­ern­ment grants to local gov­ern­ments. The grants have been part of region­al pol­i­cy and have led to high ratios of pub­lic to total employ­ment in the periph­ery. The employ­ment effect togeth­er with equal­iza­tion of pub­lic sec­tor wages across the coun­try have been impor­tant fac­tors in the income growth observed in rur­al regions. 

    3) Tuot­tavu­u­den nousun voisi olet­taa seu­raa­van eri­tyis­es­ti palvelusek­torin kasvua. Nor­jas­sa muut­tovoit­toalueil­la palvelusek­tori on kas­vanut, mut­ta yksilöi­den tuot­tavu­us ei kuitenkaan ole kas­vanut odote­tusti. Mik­si? Tutkimus ehdot­taa seli­tyk­sek­si, että Nor­jan palvelusek­torin vetu­ri­na on suurelta osin öljys­tä saadut tulot:

    The ser­vice employ­ment expand­ing in Nor­way has been dri­ven by the increased con­sump­tion lev­el with eco­nom­ic growth based on increas­ing oil rev­enues. The lack of agglom­er­a­tion effect even with ser­vice based urban­iza­tion may imply that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry lim­it­ed agglom­er­a­tion effects. 

    juk­ka heikki­nen:

    He totea­vat myös

    The urban­iza­tion in Nor­way is best described as ser­vice sec­tor expan­sion linked to con­sump­tion growth based on oil rev­enues. It fol­lows that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry Lim­it­ed agglom­er­a­tion effects. Melo et al. find that ser­vice indus­tries derive con­sid­er­ably larger
    ben­e­fits from urban agglom­er­a­tion com­pared to man­u­fac­tur­ing industries.

    Toisin sanoen öljyvoitot eivät ole Nor­jas­sa tuot­ta­neet kaupungis­tu­miseen agglom­er­aa­tioe­t­ua kuten olisi odot­tanut. Näin ollen kom­ment­tisi argu­men­toin­ti pettää.

    Suomel­la on met­sä­te­ol­lisu­us, jon­ka avul­la vien­timme pysyy pystyssä ja voimme mak­saa myös helsinkiläis­ten öljy‑, hiili‑, ja kaasulaskun.

    Sin­un argu­men­toin­tisi tässä pet­tää. Tutkimuk­ses­sa ei odotet­tu öljyvoit­to­jen luo­van agglom­er­aa­tioe­t­ua. (Eikä myöskään nim­imerk­ki Sylt­ty sel­l­aista ole ehdot­tanut.) Päin­vas­toin, he pitävät öljyvoit­to­ja yht­enä mah­dol­lise­na seli­tyk­senä agglom­er­aa­tioe­tu­jen puut­tumiselle Nor­jas­sa. Mitä päätelmiä tästä sit­ten pitäisi tehdä Suomen suh­teen? Öljy muo­dostaa läh­es 60% Nor­jan vien­nistä (lähde: Wikipedia). Met­sä­te­ol­lisu­us muo­dostaa noin 20% Suomen vien­nistä (lähde: metsäteollisuus.fi). Kan­nat­taako aivan vakavis­saan ehdot­taa met­sä­te­ol­lisu­u­den vien­nin varaan rak­en­tu­vaa kansan­talout­ta Suomeen? Nor­jalaisetkin ovat huolis­saan liian yksipuolis­es­ta vien­nistä ja osaamisesta.

  61. Osmo Soin­in­vaara: On se jän­nä, että ihmisil­lä, jot­ka tule­vat Helsinki­in opiskele­maan, ei ole tutk­in­toa valmiina!

    Kyse oli tulo­muu­tos­ta ulko­mail­ta vas­tauk­se­na nim­imerk­ki Pekka Pessin kysymyk­seen. Perusas­teen jälkeisen tutk­in­to­tavoit­teisen koulu­tuk­sen ulko­maalaisia opiske­li­joi­ta oli Helsingis­sä 2012 kaikki­aan 7578 yhteen­sä 119121 opiske­li­jas­ta. Suh­teutet­tuna net­to­tu­lo­muut­toon kokon­aisuute­na ulko­mail­ta ja huomioiden opiskelu­ai­ka sekä vähin­tään keski­as­teen tutk­in­toa edel­lyt­tävän opiske­li­jamäärän osu­us, tuo ulko­mais­ten opiske­li­joiden määrä on sopu­soin­nus­sa esille tuo­mani Helsin­gin alue­sar­jois­sa tode­tun vain perus­tutkin­non tai tun­tem­at­toman koulu­tus­ta­son omaavien 80 % osu­u­den kanssa kokonettotulomuutosta.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to­jen hin­noista päätellen Tokioon halu­avai on suh­teessa enem­män kuin Helsinki­in halu­avia, mut­ta se ei tarkoi­ta, että kaik­ki maail­man ihmiset halu­aisi­vat Tokioon tai että merkit­tävä osa suo­ma­lai­sista halu­aisi Tokioon. Miten tätä on niin vaikea ymmärtää? Onko puute halus­sa ymmärtää?

    Elinkeino­jen tiiveys aiheut­taa asu­tuk­sen vas­taavaa pyrkimys­tä kasautua hin­to­jen­nousuineen, takaisinkytken­töi­neen ja seg­re­gaa­tioi­neen. Tämä on pääsyy. Moni myös halu­aa asua Helsingis­sä muis­takin syistä ja moni Tam­pereel­la tai Rantasalmel­la. Helsin­ki on isoin tiivistymä ja siel­lä kasautu­mi­s­paine on suurin. 

    Kysymyk­se­naset­telu ei kuitenkaan koske yksilöi­den tai yksit­täis­ten yri­tys­ten halu­ja vaan kaavoituk­sen yhteiskun­nal­lisia vaiku­tuk­sia. Yhteiskun­nan etu menee yksilön ja markki­noiden edelle. Ja sen täh­den kaavoitus­ta ei saa ohja­ta Lais­sez-faire, vaan tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­us, tur­val­lisu­us, ter­veys, arvo­jen säi­lyt­tämi­nen ja ympäristönsuojelu.

    Min­ua kri­ti­soiti­in ihan val­takun­nan pääle­hdessä kitk­erästi siitä, että puu­tu­in kun­nal­lis­val­i­tuk­sel­la ihan asial­li­sista syistä erään tor­ni­talokaa­van tur­val­lisu­u­teen, vaik­ka asuin Punavuores­sa kaukana torneista enkä ollut naa­puri. Kun­ta­lais­sa val­tio on kuitenkin aset­tanut lakia koskevas­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä ole­vien oikeu­sop­pinei­den tek­stin mukaan kun­ta­laiset valvo­maan kaavoituk­sen lail­lisu­ut­ta. Mui­ta kaupungista oikeasti riip­pumat­to­mia valvo­jia ei käytän­nössä ole. Lail­lisu­us­valvon­ta ei ole naa­purien tai muiden spe­si­fioitu­jen yksilöi­den tehtävä vaan kollek­ti­ivis­es­ti yhteiskun­nan vastuulla.

    Tämä esimerk­ki kuvaa vääristynyt­tä ilmapi­ir­iä kaavoituk­sen yksilö- ja asiano­sais­ta­hokeskeisyy­destä. Kaavoite­taan, kos­ka on asiano­saisia, jot­ka sitä halu­a­vat, ja asia halu­taan pitää vain asiano­saisille kuuluvana.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että kaikk­ki on käve­lyetäisyy­del­lä eikä autoa tarvitse mihinkään, on kaupungis­sa asumisen paras puoli. 

    Aika har­vat Hel­sigis­sä taita­vat asua tuol­laises­sa paikas­sa. Olen Pitäjän­mäel­lä käy­dessäni ihme­tel­lyt esim. ABB:n pihalle raken­net­tu­ja uusia ker­rostalo­ja. Eihän siel­lä mitään palvelu­ja ole, toimis­to­ja vain. Val­imon ase­mal­ta tietysti pääsee reilus­sa puo­lessa tun­nis­sa (käve­ly­matkat huomioon ottaen) keskus­taan, mut­ta pääsee­hän keskiver­to kirkonkylästäkin tuos­sa ajas­sa johonkin kaupunkiin.

    1. Aika har­vat Hel­sigis­sä taita­vat asua tuol­laises­sa paikassa. 

      Niin­pä, juuri sen takia Helsingis­sä pyritään rak­en­ta­maan lisää kan­takaupu­jnki­maista asu­tus­ta, jot­ta entistä use­ampi voisi. Tässä ketjus­sa keskustel­laan siitä, onko tämä oikein, vai pitäisikö nekin asun­not hajasi­joit­taa pitkin Uuden­maan maaseutua.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu

    Sii mitä ihmettä? Etäisyys ja palve­lut ovat kaupungis­tu­misenolen­naisin syy. Kun sanoin, että viih­dyn eri­no­mais­es­ti Kata­janokalla, kyse on juuri ja nimeno­mais­es­ti etäisyyk­sistä ja palveluista, nelosewn ratik­ka palvelu­jen olen­naise­na osana. Jos Kata­janok­ka siir­rt­täisi­in aivan sel­l­aise­naan Por­naisi­in, ilman ratikkaa tietysti, en viihty­isi eikä viihty­isi juuri kukaan muukaan.Se, että kaikk­ki on käve­lyetäisyy­del­lä eikä autoa tarvitse mihinkään, on kaupungis­sa asumisen paras puoli.

    En epäile etteivätkö etäisyys ja palve­lut joillekin syitä asua Kata­janokalla. Totesin vain Pekka T:lle, että jos hän väit­tää, että ne ovat ain­oa tai tärkein syy, hän tekee saman virheel­lisen yleistyk­sen kuin omas­sa lauseessasi näyt­ti olevan.

    Etäisyys ja palve­lut voivat siis olla joillekin hyviä syitä asuin­paikan val­it­semises­sa. Toisille sel­l­aisia voivat olla val­ta ja raha. Joku rakas­taa paikkaa, jos­sa on kas­vanut. Joku halu­aa maala­ta kul­loisenkin asuin­paikkansa ruusun­punaisin värein. Kul­lakin omat mieltymyksensä.

  65. Juho Laatu: Osmo sanoi: “asun­noista mak­se­tuik­s­ta hin­noista päätellen ihmiset halu­aisi­vat asua mielu­um­min Helsingis­sä kuin muual­la Uudellamaalla”.

    Hän ei ole vielä tarken­tanut, tarkoit­tiko “halu­aisi­vat asua” “viihty­isyyt­tä” tai jotain muu­ta sen suun­taista. Kuten jo totesin, liioit­telin ehkä hie­man sanom­al­la “kaik­ki”. Osmo sanoi vain “ihmiset”.

    Siis vain tästäkö tässä int­tämisessä on ollut kyse? Juho Laatu teki yhdestä lauseesta oman, kum­mallisen tulk­in­tansa. Tot­ta kai halu­ami­nen sisältää kaik­ki halu­amiset, ei pelkästään viihty­isyy­den halu­amista. Miten sen muka voi toisin lukea?

    Minus­ta Osmo Soin­in­vaaran lause oli siis jo alun­perin selkeä ja ymmärsin sen niin kuin se oli kir­joitet­tu ilman mitään ole­tuk­sia juonikkaista piilom­erk­i­tyk­sistä. Lisäk­si Soin­in­vaara on vielä myöhem­min täs­men­tänyt, ettei hän puhunut viihtyisyydestä.

    Tämä ei vain mil­lään riitä Juho Laadulle, vaan hän pyörit­tää ja pyörit­tää tätä omaa tulk­in­taansa. Eikö selvän asian voisi jo uskoa ja hyväksyä?

    Voinee siis tode­ta, että Soin­in­vaaran alku­peräi­nen lause ymmär­ret­ti­in kahdel­la eri taval­la. Juho Laatu ymmär­si sen yhdel­lä taval­la, ja kaik­ki muut toisel­la taval­la. Muut osui­v­at siis laak­ista oikeaan!

  66. Tim­oT: Eiköhän asia liene kuitenkin niin, että USEAMMAT halu­a­vat OSTAA Helsin­gin keskus­tas­ta, kos­ka siel­lä asu­un­to­jen hin­nat aina vaan nou­se­vat. Tuol­la arvon­nousul­la­han se tili tehdään.

    Ja ne hin­nat vaan nou­se­vat, kos­ka use­am­mat halu­a­vat ostaa ja niin edelleen? Onko kyseessä jonkin­lainen pyra­midi­hui­jaus? Olisi vähän outoa, jos ihmis­ten miel­tymyk­sil­lä ei olisi mitään tekemistä asian kanssa.

  67. Pekka Pes­si:
    Tutk­in­torek­isteri­in on merkit­ty Suomes­sa suorite­tut tutkin­not, Suomes­sa pätevöi­tyneet ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laiset ja ope­tus­min­is­ter­iöstä rin­nas­tamis­päätök­sen hak­e­neet. Toisin sanoen, naa­pu­ri­talon kiinalainen, jol­la on tohtorin paper­it Stan­fordista, kuu­luu siihen 80 % pros­ent­ti­in, jon­ka koulu­tus on perus­ta­soa tai tuntematon. 

    Tilas­ton alavi­it­teessä todetaan 

    “Maa­han­muut­ta­jien koulu­tus­ta­soti­las­toin­nis­sa on alipeit­toa. Väestön koulu­tus­ta­soti­las­tot sisältävät ne ulko­mail­la suorite­tut tutkin­not, joista saadaan tieto­ja eri rek­istereistä mm. ope­tushal­li­tuk­selta, ter­vey­den­huol­lon oikeustur­vakeskuk­ses­ta sekä työmin­is­ter­iön työn­hak­i­jarek­ister­istä. Ulko­mail­la suorite­tu­ista ja Suomes­sa rek­isteröidy­istä tutkin­noista suurin osa on korkea-asteen tutk­in­to­ja. Tutk­in­totiedot ovat vain niil­lä henkilöil­lä, joil­la on suo­ma­lainen henkilö­tun­nus. Näistä syistä johtuen monien ulko­maalais­ten tutk­in­totiedot puut­tuvat tutk­in­torek­ister­istä, ja ulko­maalais­taus­tais­ten koulu­tusti­lan­net­ta tarkasteltaes­sa täy­tyykin muis­taa tämä puute tilastoissa.”

    Ns. “koulu­tus tun­tem­aton” kat­e­go­ri­as­sa on ns. työperäistä maa­han­muut­toa, joiden joukos­sa osal­la koulu­tus­ta­son voi odot­taa ole­van korkeampi kuin perusk­oulu­tus­ta­so. Tilas­tokeskuk­sen rapor­tis­sa kuitenkin todetaan

    “Pysyväis­lu­on­teista muut­toa kut­su­taan työperäisek­si maa­han­muu­tok­si. Tois­taisek­si se on ollut ver­rat­tain vähäistä. Asiantun­ti­joiden mukaan työperäi­nen muut­to on ollut vain 5–10 pros­entin luokkaa maa­han­muu­tos­ta. Useim­miten Suomeen tul­laan per­hesyi­den, palu­umuu­ton (ruotsin­suo­ma­laiset, inker­iläiset) tai pako­laisu­u­den vuoksi.”

    VATT:n raportin VATT Ana­lyysi 1–2014 “Maa­han­muut­ta­jien inte­groi­tu­mi­nen Suomeen”
    ker­too myös, että maa­han­muut­ta­jista 2012 oli alle 10 % län­si­maista. Muut oli­vat Itä-Euroopas­ta, Aasi­as­ta ja Afrikas­ta tässä järjestyk­sessä. Raport­ti myös toteaa, että 2011 maa­han muut­taneista 38 % eli köy­hyys­ra­jan ala­puolel­la. Raport­ti ker­too kovin viiveel­lis­es­tä työl­listymis­es­tä, huo­mat­ta­van alhais­es­ta tulota­sos­ta ja työl­lisyy­destä kan­taväestöön nähden.

    En oikein jak­sa uskoa, että perusk­oulu­tutk­in­toa korkeam­man tutkin­non ennen ei-työperäistä maa­han­muut­toa saanut jät­täisi tiedon rek­isteröimät­tä työn­hak­i­jarek­isteri­in, ope­tushal­li­tuk­selle tai ter­vey­den­huol­lolle ennen pitkää. Poikkeuk­sen voivat muo­dostaa ne, joil­la ei ole ollut aiko­mus­ta työl­listyä (esimerkik­si koti­in jääneet puolisot), mut­ta hei­dän osuuten­sa ei mil­lään tavoin vaiku­ta johtopäätösar­gu­men­toin­ti­i­ni alku­peräisessä viestis­säni koskien Helsin­gin keskus­tan asun­to­jen hin­to­ja nos­ta­van kysyn­nän rakennetta.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu

    Sii mitä ihmettä? Etäisyys ja palve­lut ovat kaupungis­tu­misenolen­naisin syy. Kun sanoin, että viih­dyn eri­no­mais­es­ti Kata­janokalla, kyse on juuri ja nimeno­mais­es­ti etäisyyk­sistä ja palveluista, nelosewn ratik­ka palvelu­jen olen­naise­na osana. Jos Kata­janok­ka siir­rt­täisi­in aivan sel­l­aise­naan Por­naisi­in, ilman ratikkaa tietysti, en viihty­isi eikä viihty­isi juuri kukaan muukaan.Se, että kaikk­ki on käve­lyetäisyy­del­lä eikä autoa tarvitse mihinkään, on kaupungis­sa asumisen paras puoli.

    Osmon kanssa täysin samaa mieltä.

  69. Nor­ja­han on aivan kuten Suomikin: kaik­ki muu kuolee pystyyn, pait­si pääkaupunkiseutu!

    Öljy­te­ol­lisu­us ylläpitää kort­ti­taloa, kuten Suomes­sa met­sä­te­ol­lisu­us ylläpi­ti Suomen korttitaloa.

    http://business.financialpost.com/news/norway-oil-sector-braces-for-40000-job-cuts-amid-downturn

    ““The effect on the Nor­we­gian oil and gas indus­try could be pret­ty bru­tal,” said Svei­n­ung Fjose, man­ag­ing part­ner at Menon Busi­ness Eco­nom­ics AS. The

    Oslo-based con­sult­ing firm pre­dicts as many as 30,000 more oil jobs may dis­ap­pear by the end of the year on top of the 10,000-plus announced already.”

    “I was promised gold and rich­es,” said Safi­na de Klerk, a 21-year-old in her third year of engi­neer­ing stud­ies in Norway’s sec­ond-biggest city. “We were caught off guard, but we should actu­al­ly have seen this com­ing. The invest­ments in the oil indus­try have been ridiculous.”

    Aika karua, mut­ta nii-in tuttua. 

    Nor­ja ja Suo­mi ovat kak­si saman­laista maa­ta, joil­la ei ole tule­vaisu­ut­ta. Molem­pi­en pääkaupungeil­la on kuitenkin tule­vaisu­us, jos ja vain jos Helsinkiä ja Osloa kehitetään yhteiskun­nan etua vaalien. Siis katkaise­mal­la napan­uo­ra muu-Suomeen ja muu-Norjaan.

  70. Lep­oti­la zZ: Voisitko ker­toa, mis­sä san­ot­ti­in, että muut­to­tap­pi­ol­li­sis­sa kun­nis­sa köy­hät rikastuivat? 

    Tutk­i­jat eivät myöskään sano, että kyse on “suo­tu­isas­ta kehi­tyk­ses­tä”. Se on sin­un mielipiteesi. 

    1) Tässä mielessä muut­to­tap­pio itse asi­as­sa selit­tää jäl­jelle jäänei­den kas­vavaa tuot­tavu­ut­ta. Väen lisäämi­nen jaka­maan rajal­lisia luon­non­va­ro­ja sen sijaan lask­isi yksilöi­den tuot­tavu­ut­ta. Kaupunkien väk­ilu­vun kasvun estämi­nen olisi kansan­taloudel­lis­es­ti tyhmää.

    2) Melkoinen hölmöläi­nen täy­tyy kuitenkin olla, jos siitä päät­telee, että täy­tyy kan­nus­taa enem­män väkeä asumaan kun­nis­sa, joiden “tuot­tavu­us” perus­tuu julkiseen sek­tori­in ja varainsiirtoihin.

    3) Nor­jas­sa muut­tovoit­toalueil­la palvelusek­tori on kas­vanut, mut­ta yksilöi­den tuot­tavu­us ei kuitenkaan ole kas­vanut odote­tusti. Mik­si? Tutkimus ehdot­taa seli­tyk­sek­si, että Nor­jan palvelusek­torin vetu­ri­na on suurelta osin öljys­tä saadut tulot: Tutkimuk­ses­sa ei odotet­tu öljyvoit­to­jen luo­van agglomeraatioetua. 

    Kan­nat­taako aivan vakavis­saan ehdot­taa met­sä­te­ol­lisu­u­den vien­nin varaan rak­en­tu­vaa kansan­talout­ta Suomeen? Nor­jalaisetkin ovat huolis­saan liian yksipuolis­es­ta vien­nistä ja osaamisesta.

    Nor­jalais­ten ana­lyysi perus­tuu Markov-matri­isi­in, joka tutkii kunkin kun­nan väen siir­tymistä ajas­sa eri tulolu­okkien välil­lä. Vain näin­hän itse kon­ver­genssia voi ylipäätään tutkia. He sanovat sivul­la 14 “Low income munic­i­pal­i­ties become rich­er and high income munic­i­pal­i­ties become poor­er (rel­a­tive­ly speak­ing), i.e. liv­ing stan­dards con­verge across municipalities.”

    Olkoon sit­ten min­un mielip­i­teeni, että tämä kehi­tys on suo­tu­isaa. Luu­len­pa, että vihreän liik­keen kan­nat­ta­jista 99 % on min­un kanssani asi­as­ta samaa mieltä. En main­in­nut tässä yhtey­dessä niitä alue­poli­it­tisia keino­ja, joi­hin tähän päästi­in (niistä alempana).

    1) Kyl­lähän nämä men­esty­selinkeinot ovat olleet aja­va tek­i­jä kaupunkien ulkop­uolel­la ole­vien kun­tien men­estyk­seen. Ne ovat edis­täneet ja rahoit­ta­neet edelleen alue­poli­ti­ikan kaut­ta työl­lisyyt­tä julk­isten palvelu­jen (hyv­in­voin­nin) kaut­ta ja tämä on ylläpitänyt men­esty­selinkeino­jen kykyä säi­lyä. Opti­maal­ista olisi ollutkin, jos kaupunkei­hin ei olisi muutet­tu, jos­sa tuot­tavu­us ja tulota­so ovat alentuneet. 

    2)Julkinen sek­tori on hyv­in­voin­tia ja sen koko määräy­tyy kansalais­ten tah­dos­ta. Julki­nen sek­tori on taloudel­lisen kasvun katalyyt­ti ja tehokas alue­poli­ti­ikan instru­ment­ti. Sitä on käytet­tävä niin kasvualueil­la kuin taan­tuvil­la alueil­la, mut­ta etenkin kasvualueil­la kuten näis­sä nor­jalais­ten tutkimis­sa muuttotappioalueissa.

    3) Nimeno­maan odotet­ti­in tutkimuk­ses­sa, että öljy etc muu olisi palvelusek­torin voimis­tu­misen takia ajanut kaupunkien agglom­er­aa­tio­talout­ta: Sivul­la 22 tek­i­jät toteavat: 

    Strong agglom­er­a­tion effects should have showed up as income diver­gence giv­en the
    pop­u­la­tion shift…The urban­iza­tion in the data has rather been dom­i­nat­ed by ser­vice sec­tor growth. The ser­vice sec­tor has been iden­ti­fied as a more impor­tant source of agglom­er­a­tion economies in stud­ies of indus­tri­al composition
    effects, pos­si­bly as a sup­pli­er of inter­me­di­ate ser­vices to indus­try. The ser­vice employment
    expand­ing in Nor­way has been dri­ven by the increased con­sump­tion lev­el with economic
    growth based on increas­ing oil rev­enues. The lack of agglom­er­a­tion effect even with service
    based urban­iza­tion may imply that con­sump­tion led expan­sion of urban ser­vices car­ry limited
    agglom­er­a­tion effects.

    Met­sä­te­ol­lisu­u­den ja siihen liit­tyvän palvelu­vi­en­nin varas­sa tässä nyt ollaan oltu niin nousu kuin laskukaudet min­un elämäni aikana. Bio­te­ol­lisu­us kas­va­nee siitä (vaikken siihen itse usko) ja laa­jen­taa perus­taa. Koneet ja sähkölait­teet sekä lai­vat ovat yhä pitäneet pin­tansa. Vaik­ka vien­ti­te­ol­lisu­u­den vaikeuk­sista on puhut­tu, ei sitä pidä liikaa drama­ti­soi­da. Nor­jalaista ja sak­salaista alue­poli­ti­ikka­mallia olisin myymässä Suomeen.

  71. Pekka T.:

    Jos Sin­ul­la on tar­jol­la se paras argu­ment­ti, niin esitä se toki. Mut­ta älä käytä siihen huonon keskustelun keino­ja (tulk­it­se­mal­la toisia tahal­laan väärin, olet­ta­mal­la heille julk­i­lausumat­to­mia ja pahan­tah­toisia salavaikut­timia tai mel­skaa­mal­la enem­män tun­teel­la kuin järjellä).

    Väitän, että ihmiset halu­a­vat keskus­taan, kos­ka siten saa­va­ta sijoituk­selleen parhaan tuo­ton. Työ­paikathan alkaa nykyään olla kehillä, joten tuo “kaik­ki käve­lyetäisyy­del­lä” tuskin on se pääl­lim­mäi­nen syy

  72. Juho Laatu: Olen epäil­lyt, että ihmisil­lä on järkiselit­tämisen takana myös mui­ta (tedosta­mat­to­mia tai tietoisia) vaikut­timia. Tyyp­il­lisin on kai oman kotiseudun puo­lus­t­a­mi­nen ja maail­man näkem­i­nen oman ide­olo­gian mukaisten linssien läpi.

    Tästä olemme täysin samaa mieltä! Tuol­laiset tietoiset tai tiedosta­mat­tomat vaikut­timet ovat hyvin yleisiä.

    Tästä tul­laan takaisin siihen, mis­tä kir­joitin jo tämän aiheen ensim­mäisessä kir­joituk­ses­sani. Arvostan Osmo Soin­in­vaaraa eri­tyisen paljon juuri sik­si, että hän osaa kat­soa asioi­ta tavat­toman monipuolis­es­ti ja laa­ja-alais­es­ti. Tot­ta kai hänenkin kir­joi­tusten­sa taustal­la ovat hänen omat ide­ol­o­giset näke­myk­sen­sä, mut­ta hän ei hirt­täy­dy niihin vaan tun­tuu vil­pit­tömästi etsivän sitä paras­ta argumenttia.

    Se on tavat­toman harv­inainen kyky. Pyrin siihen itsekin, mut­ta kaikkien mei­dän, myös Juho Laadun, tulee ajoit­tain pysähtyä itsekri­it­tis­es­ti pohti­maan sitä onko mieli pysynyt aidosti avoimena.

    Min­ul­la on näet tämän keskustelun aikana herän­nyt vah­va epäilys siitä, että Juho Laadun kyvyt­tömyys ymmärtää tois­t­en selkeästi esit­tämää näke­mys­tä johtuu juuri näistä hänen ide­ol­o­gi­sista silmäla­seis­taan. Miten muuten on selitet­tävis­sä, että hän sin­nikkäästi näkee halu­amisen (lyhyi­den etäisyyk­sien, palvelu­jen, hin­nan, viihty­isyy­den jne) yhä vain pelkän viihty­isyy­den haluamisena?

  73. Pekka T.: Ennustei­den mukaan pääkaupunkiseudulle tarvi­taan paljon lisää asun­to­ja. Kysymys on siitä mihin ne sijoite­taan. Kos­ka ihmiset äänestävät rahoil­laan lyhyi­den etäisyyk­sien ja läheis­ten palvelu­jen ym. puoles­ta, niitä kan­nat­taa rak­en­taa aika paljon juuri Helsinki­in. Ei tietenkään kaikkia, kos­ka toisenkin­laisia toivei­ta on.

    Muuten hyvässsä kir­joituk­ses­sa tämä hie­man särähtää kor­vaan. Kan­nat­taa rak­en­taa sem­moista mis­tä on pulaa, eikä niin että raken­netaan tasais­es­ti eril­laisia asun­to­ja sen mukaan miten ihmis­ten miel­tymyk­set jakau­tu­vat. Ja näin sik­si että nykyi­nen asun­tokan­ta ei ole näin jakautunut.

    Jos esimerkik­si ole­taan että edes viidennes suo­ma­laista halu­aisi asua sem­moi­ses­sa ympäristössä jon­ka tun­nistaa selit­tämät­tä kaupunkik­si, niin tuol­laisen ympäristön määrä pitäisi tupla­ta. Täl­lä het­kel­lä sitä on Helsin­gin ja muu­ta­man muun kaupun­gin ydi­nalueil­la korkein­taan noin puolel­la miljoon­alle ihmiselle, jos sitäkään.

    Vas­taavasti on aika saman tekevää uud­is­rak­en­tamisen kannal­ta halu­aako esimerkik­si kol­mannes suo­ma­lai­sista asua omakoti­talos­sa omako­tialueel­la, kos­ka nuo alueet ja talot ovat jo ole­mas­sa. Eli uud­is­rak­en­tamises­sa pitäisi tehdä sitä mis­tä on pula. Hin­nat on tämän suh­teen vähiten huono mittari.

  74. Pekka T.: Siis vain tästäkö tässä int­tämisessä on ollut kyse?

    Aiankin minä yritän pitäy­tyä blo­gin alku­peräi­sis­sä aiheis­sa. (int­tämät­tä liikaa)

    Juho Laatu teki yhdestä lauseesta oman, kum­mallisen tulkintansa.

    Annat ehkä viit­teen kir­joit­ta­maani tek­sti­in ja ker­rot mikä oli kummallista.

    Tot­ta kai halu­ami­nen sisältää kaik­ki halu­amiset, ei pelkästään viihty­isyy­den halu­amista. Miten sen muka voi toisin lukea?

    Jos mukaan (Osmon “halu­aisi­vat asua”) lukee kaik­ki hin­taan vaikut­ta­vat halu­amiset, lauseesta tulee triv­i­aali ja sik­si jär­jetön. Osmo siis tarkoit­ti jotain raja­tumpaa halut­tavu­ut­ta, mut­ta ei halua ker­toa mitä.

    Minus­ta Osmo Soin­in­vaaran lause oli siis jo alun­perin selkeä ja ymmärsin sen niin kuin se oli kir­joitet­tu ilman mitään ole­tuk­sia juonikkaista piilomerkityksistä.

    Ks. viimeisin kom­ment­ti­ni alla.

    Lisäk­si Soin­in­vaara on vielä myöhem­min täs­men­tänyt, ettei hän puhunut viihtyisyydestä.

    En ole huo­man­nut hänen anta­neen seli­tys­tä sille, mitä hän tuol­la ilmaisul­la tarkoitti.

    Tämä ei vain mil­lään riitä Juho Laadulle, vaan hän pyörit­tää ja pyörit­tää tätä omaa tulk­in­taansa. Eikö selvän asian voisi jo uskoa ja hyväksyä?

    Min­u­la ei ole omaa tulk­in­taa siitä, mitä OS tarkoit­ti. Lause näyt­tää min­un silmis­säni siltä, että hän puhuisi jostain asum­isvi­ihtyvvyy­den sukuis­es­ta asi­as­ta, ja kaik­ki tuol­laiset tulkin­nat ovat mielestäni huono­ja. Jos OS ker­too mitä tarkoit­ti, toden­näköis­es­ti uskon selityksen.

    Voinee siis tode­ta, että Soin­in­vaaran alku­peräi­nen lause ymmär­ret­ti­in kahdel­la eri taval­la. Juho Laatu ymmär­si sen yhdel­lä taval­la, ja kaik­ki muut toisel­la taval­la. Muut osui­v­at siis laak­ista oikeaan!

    Osmo ja muut ker­tokoot omas­ta puolestaan, mikä hei­dän tulk­in­tansa on. Min­ul­la ei siis ole tiet­tyä tulk­in­taa, vaan vain käsi­tys siitä, että jotain asum­isvi­ihtyy­den tapaista OS halusi kuvail­la, mut­ta ei halua enää tarken­taa mitä.

    Yhteen­ve­t­ona: Ehkä ker­rot miten sinä (ja mielestäsi Osmo ja “kaik­ki muut”) tulki­se­vat alku­peräisen lauseen ter­min “halu­aisi­vat asua”, niin saadaan edes yksi tark­ka määritelmä. Pait­si jos pitäy­dyt siinä, että tarkoi­tus oli kat­taa kaik­ki hin­taan vaikut­ta­vat tek­i­jät, ei tarvitse antaa uut­ta selistys­tä. Tarkoi­tan että jos kor­vaat ter­min “halu­aisi­vat asua mielu­um­min” temil­lä “halu­a­vat mak­saa korkeampia hin­to­ja”, lause ei ole enää eri­tyisen sisältörikas 🙂 . Jotain vähem­män triv­i­aalia (mut­ta samal­la vähem­män loogista) OS kai tarkoit­ti, mut­ta mitä?

    1. Jos mukaan (Osmon “halu­aisi­vat asua”) lukee kaik­ki hin­taan vaikut­ta­vat halu­amiset, lauseesta tulee triv­i­aali ja sik­si jär­jetön. Osmo siis tarkoit­ti jotain raja­tumpaa halut­tavu­ut­ta, mut­ta ei halua ker­toa mitä.

      Kyl­lä se sisältä kaik­ki hin­taan (mak­suhalukku­u­teen) liit­tyvät seikat ja sik­si on on triv­i­aali, mut­ta ei jär­jetön. Jär­jetön­tä on väit­tää, ettei hin­ta ker­ro mitään siitä, mis­sä osta­ja halu­aa asua. Mut­ta jos Juho Laatu on kuvitel­lut, että kyse olisi jostain raja­tus­ta asumiseen liit­tyvbästä tek­i­jästä niin ei ole, joten keskustelu on ollut turha. Mut­ta mihin perus­tuu Juho Laadun näke­mys, että Helsinki­in ei pidä enää rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka muual­la Uudel­la­maal­la on tilaa, jos hän tun­nus­taa, että on triv­i­aali asia, että hin­ta ker­too kokon­ais­val­ta­sis­es­ta asumisen preferenssistä?

  75. Pekka T.: Tämä ei vain mil­lään riitä Juho Laadulle, vaan hän pyörit­tää ja pyörit­tää tätä omaa tulk­in­taansa. Eikö selvän asian voisi jo uskoa ja hyväksyä?

    Onnis­tunut trol­li on onnis­tunut. Niin kauan kuin joku jak­saa vas­ta­ta hänelle, vänkäämi­nen jatkuu.

  76. åke: Väitän, että ihmiset halu­a­vat keskus­taan, kos­ka siten saa­va­ta sijoituk­selleen parhaan tuo­ton. Työ­paikathan alkaa nykyään olla kehillä, joten tuo “kaik­ki käve­lyetäisyy­del­lä” tuskin on se pääl­lim­mäi­nen syy

    Keskus­ta ja sen lähialueet ovat halu­tu­in myös hitasasun­nois­sa jos­sa ei pääse osal­lisek­si kiin­teistö­jen arvon­nousus­ta tai muista tuo­toista. Sama asia kos­kee myös Aso-ja osaomis­tusasun­to­ja kuten myös vuokra-asun­to­ja vuokralaisen kannalta.

    1. Lisäk­si keskus­tas­sa ole­vista asun­noista ollaan valmi­it mak­samaan korkeam­paa vuokraa kui lähiöis­sä sijait­se­vista, vaik­ka vuokralainen ei var­masti pääse naut­ti­maan asun­non arvonnoususta.

  77. Pekka T.: Arvostan Osmo Soin­in­vaaraa eri­tyisen paljon juuri sik­si, että hän osaa kat­soa asioi­ta tavat­toman monipuolis­es­ti ja laaja-alaisesti.

    Samoin. Toki parhail­lakin poli­itikoil­la voi olla blo­gailus­saan paran­tamisen varaa. Ehkä maini­tus­sa laa­ja-alaisu­udessa voisi pyrk­iä vähän kym­men­tä kilo­metriä laajemmallekin 🙂 .

    Tot­ta kai hänenkin kir­joi­tusten­sa taustal­la ovat hänen omat ide­ol­o­giset näke­myk­sen­sä, mut­ta hän ei hirt­täy­dy niihin vaan tun­tuu vil­pit­tömästi etsivän sitä paras­ta argumenttia.

    Yrit­tää kyllä.

    Se on tavat­toman harv­inainen kyky. Pyrin siihen itsekin, mut­ta kaikkien mei­dän, myös Juho Laadun, tulee ajoit­tain pysähtyä itsekri­it­tis­es­ti pohti­maan sitä onko mieli pysynyt aidosti avoimena.

    Kos­kee kaikkia.

    Min­ul­la on näet tämän keskustelun aikana herän­nyt vah­va epäilys siitä, että Juho Laadun kyvyt­tömyys ymmärtää tois­t­en selkeästi esit­tämää näke­mys­tä johtuu juuri näistä hänen ide­ol­o­gi­sista silmäla­seis­taan. Miten muuten on selitet­tävis­sä, että hän sin­nikkäästi näkee halu­amisen (lyhyi­den etäisyyk­sien, palvelu­jen, hin­nan, viihty­isyy­den jne) yhä vain pelkän viihty­isyy­den haluamisena?

    Tämä meni jo vähän hämäräk­si. Epäil­lä tosin saa. (Jos epäilit jotain tiet­tyä ide­olo­giaa, voit ehkä ker­toa arvaksesi.)

    Jos halu­at kom­men­toi­da jotain väitet­täni, tee se mieluiten johonkin väi­teeseeni viitat­en, niin voin vas­ta­ta. En näe halu­amista ja viihty­isyyt­tä yllä kuvaa­mal­lasi taval­la (vaan molem­mat yleis­inä käsit­teinä, joi­hin voi liit­tää noi­ta mainit­semi­a­sia asioi­ta tai olla liittämättä).

  78. Minä olen kyl­lä ymmärtänyt että Laatu on sitä mieltä, ettei hin­ta ker­rokaan halu­amis­es­ta vaan ihan jostain muus­ta ja että val­ti­olli­nen gos­plan tietää ihmis­ten halut ja opti­moi asumiset sen mukaises­ti asun­to­ja perhikiöille.

  79. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä se sisältä kaik­ki hin­taan (mak­suhalukku­u­teen) liit­tyvät seikat ja sik­si on on triv­i­aali, mut­ta ei järjetön.

    Kiitos tarken­nuk­ses­ta. Triv­i­aal­i­han tuos­ta tulee. Tuos­sa triv­i­aalis­sa muo­dos­sa siitä katoaa se epäloogo­su­us, jota kritisoin.

    Tulk­it­sen tarkoite­tuk­si triv­i­aa­lik­si luku­tavak­si siis jotain sel­l­aista kuin “asun­noista mak­se­tu­ista hin­noista päätellen ihmiset [halu­a­vat mak­saa korkeam­paa hin­taa] Helsingis­sä kuin muual­la Uudel­la­maal­la”. Olen asi­as­ta samaa mieltä 🙂 (Kau­ni­ainen voi tosin olla sään­nön vahvis­ta­va poikkeus). Jotain lauseesta jäi kyl­lä puut­tumaan, kun sil­lä piti olla jotain painoakin.

    Jär­jetön­tä on väit­tää, ettei hin­ta ker­ro mitään siitä, mis­sä osta­ja halu­aa asua.

    Voimme kai tuon edel­lisen perus­teel­la tarken­taa, että hin­ta ei ker­ro “mitään siitä, mis­sä osta­ja halu­aisi mak­saa paljon asun­nos­ta”, sil­lä ethän halun­nut väit­tää mitään asum­isvi­ihtyvyy­destä / paikas­ta mis­sä osta­ja halu­aa asua 🙂 .

    Mut­ta palataan vain kaik­ista hin­taan ja mak­suhalukku­u­teen liit­tyvistä väit­teistä takaisin asum­isvi­ihtyvyy­teen kohdis­tu­vi­in väit­teisi­in. Mielestäni asum­isvi­ihtyvyys (“halu­aa asua”) kor­reloi usein jonkin ver­ran mak­se­tun hin­nan kanssa. Hin­ta ei ker­ro suo­raan mitään asum­isvi­ihtyvyy­destä, sil­lä monil­la voi olla syitä ostaa kalli­impi, mut­ta vähem­män viihty­isä asun­to. Emme voi myöskään vetää johtoopäätök­siä tiet­ty­jen ihmis­ten (esim. uusi­maalais­ten) asum­isvi­ihtyvyyspref­er­ens­seistä. Olemme ehkä samaa mieltä siitä, että korkeat hin­nat eivät todel­lakaan tarkoi­ta sitä, että helsinkiläiset halu­aisi­vat asua Tukhol­mas­sa. Sama siis uudellamaallakin.

    Olen kyl­lä vähän hämil­läni tässä. Halu­atko sit­tenkin väit­tää, että korkeista hin­noista seu­raa se, että myös asum­isvi­ihtyvyys on korkea? (ja että juuri uusi­maalaiset halu­a­vat Helsinki­in asumismukavuussyistä)

    Mut­ta jos Juho Laatu on kuvitel­lut, että kyse olisi jostain raja­tus­ta asumiseen liit­tyvbästä tek­i­jästä niin ei ole, joten keskustelu on ollut turha.

    Hyväksyn ilmoituk­sesi siitä, että halu­at viita­ta ter­mil­lä “halu­aisi­vat asua” kaikki­in hin­taan (mak­suhalukku­u­teen) liit­tyvi­in seikkoi­hin, etkä halua väit­tää mitään (kor­re­laa­tio­ta) esimerkik­si parem­mas­ta asum­isvi­ihtyvyy­destä (= yhdestä hin­taan mahol­lis­es­ti vaikut­tavas­ta tekijästä).

    Mut­ta mihin perus­tuu Juho Laadun näke­mys, että Helsinki­in ei pidä enää rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka muual­la Uudel­la­maal­la on tilaa, jos hän tun­nus­taa, että on triv­i­aali asia, että hin­ta ker­too kokon­ais­val­ta­sis­es­ta asumisen preferenssistä?

    Ei min­ul­la ole sel­l­aista näke­mys­tä, että “Helsinki­in ei pidä rak­en­taa asun­to­ja, kos­ka muual­la Uudel­la­maal­la on tilaa”. Helsin­gin lisärak­en­tamisen järkevyy­destä voimme ehkä keskustel­la enem­män jokun sitä koske­van blogikir­joituk­sen yhteydessä.

    Hin­ta ker­too siitä, mil­laisia hin­to­ja asun­noista saa. Vaikut­tim­i­na voivat olla esim. asum­isvi­ihtyvyys ja halu saa­da työ­paik­ka, val­taa ja rahaa. Helsinki­in voi rak­en­taa lisää, ja asun­noista saa toden­näköis­es­ti korkean hin­nan. Kaavoit­ta­jana ymmärtänet, että kyse on kaavoit­ta­jan valin­noista. Kaivopuis­toon voi kaavoit­taa lisää, jos sitä pide­tään yhteiskun­tarak­en­teen ja kaupunki­rak­en­teen kannal­ta järkevänä. Mut­ta Kaivopuis­ton asun­to­jen korkeas­ta hin­nas­ta ei voi suo­raan johtaa tarvet­ta rak­en­taa lisää asun­to­ja Kaivopuis­toon. Sama kos­kee Helsinkiä kokonaisuudessaan.

    Kysyn vielä, onko väit­teesi ehkä se, että Helsin­gin asun­to­jen korkea hin­tata­so on riit­tävä ja paina­va argu­ment­ti, jos­ta seu­raa, että Helsinki­in tulee rak­en­taa lisää asun­to­ja? Vähän siihen suun­taan näyt­täisit ole­van vääntämässä.

  80. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä se sisältä kaik­ki hin­taan (mak­suhalukku­u­teen) liit­tyvät seikat ja sik­si on on triv­i­aali, mut­ta ei jär­jetön. Jär­jetön­tä on väit­tää, ettei hin­ta ker­ro mitään siitä, mis­sä osta­ja halu­aa asua.
    ‘snip’

    Mik­si et suos­tu ymmärtämään, että myös ter­vey­den­huol­los­sa on sama logi­ik­ka: laadus­ta (mitä se sit­ten kullekin on) ollaan valmi­ita mak­samaan — ei aina säästetä.

  81. Sylt­ty:
    Minä olen kyl­lä ymmärtänyt että Laatu on sitä mieltä, ettei hin­ta ker­rokaan halu­amis­es­ta vaan ihan jostain muus­ta ja että val­ti­olli­nen gos­plan tietää ihmis­ten halut ja opti­moi asumiset sen mukaises­ti asun­to­ja perhikiöille.

    Hin­nan taustal­la voi olla monia eri­laisia halu­amisia. Nuo “jotkin muut” ja Gos­planin har­joit­ta­maa ihmis­ten asut­tamis­poli­ti­ik­ka menivät vähän ohi.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Niin­pä, juuri sen takia Helsingis­sä pyritään rak­en­ta­maan lisää kan­takaupu­jnki­maista asu­tus­ta, jot­ta entistä use­ampi voisi. Tässä ketjus­sa keskustel­laan siitä, onko tämä oikein, vai pitäisikö nekin asun­not hajasi­joit­taa pitkin Uuden­maan maaseutua.

    Ei kai esim. joku Malmin lento­ken­tän täyt­tämi­nen asun­noil­la lisää tuo­ta kan­takaupunki­maista asu­tus­ta? Toisaal­ta Loh­jan, Por­voon, Hyvinkään kas­vat­ta­mi­nen ja tiivistämi­nen voisi sitä lisätä. Eli lisäisi kasautu­mishyö­tyjä, mut­ta ei vielä kasautu­mishait­to­ja, jos olen Heikkistä oikein ymmärtänyt. Loh­jal­la voisi joku sit­ten asua kaupun­gin keskus­tas­sa jär­ven ran­nal­la, käve­ly­matkan päässä palveluista ja työpaikasta.

  83. tpyy­lu­o­ma: Muuten hyvässsä kir­joituk­ses­sa tämä hie­man särähtää kor­vaan. Kan­nat­taa rak­en­taa sem­moista mis­tä on pulaa, eikä niin että raken­netaan tasais­es­ti eril­laisia asun­to­ja sen mukaan miten ihmis­ten miel­tymyk­set jakau­tu­vat. Ja näin sik­si että nykyi­nen asun­tokan­ta ei ole näin jakautunut.

    Tot­ta. Pitkässä keskustelus­sa joku lauae voi jäädä vähän epätäs­mäl­lis­es­ti muotoilluksi.

  84. anon­il­li: Onnis­tunut trol­li on onnis­tunut. Niin kauan kuin joku jak­saa vas­ta­ta hänelle, vänkäämi­nen jatkuu.

    Näin kai se on. Sitä kun kuitenkin uskoo avoimeen keskustelu­un niin ei heti meinaa taju­ta että nyt joku vain trollaa.

    Oma­l­ta osaltani tämä turhaut­ta­va “keskustelu” lop­puu tähän, ellei siihen siten tule jotain oikeasti uut­ta. Samo­ja asioi­ta en enää toista, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka jääneet ymmärtämättä.

  85. juk­ka heikki­nen: Vas­ta kun kaik­ki tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­us on las­ket­tu, voidaan nähdä, onko Helsingis­sä yri­tyk­selle helpom­paa. 2000-luvun tilas­tot ja detaljoidut ekonometriset ja TFP tutkimuk­set eri Euroopan talousalueil­ta eivät tätä aja­tus­ta helpom­mas­ta yri­tyk­sen elämästä tiivi­is­sä suurkaupungis­sa tue.

    Hyö­ty­funk­tio on epäilemät­tä enem­män tai vähem­män kään­netyn U:n muo­toinen, mut­ta ark­i­jär­keeni ei mah­du, että Helsin­ki olisi funk­tion laske­val­la osu­udel­la. Suomen talouselämän rak­en­teeen pitäisi täälöin olla aivan eri­lainen kuin muis­sa teol­lisu­us­mais­sa, ja sitähän se ei ole.

    Itse toki mielel­läni näk­isin, että merkit­täviä osaamis­in­ten­si­ivisiä kan­sain­välisen tason yri­tyk­siä syn­ty­isi myös mui­hin asu­tuskeskuk­si­in. Toki niitä syyn­tyykin, mut­ta tosi­a­sia vain on, että sel­l­ais­ten on helpom­paa toimia Helsin­gin seudul­la. Esimerkik­si osaav­ista vien­timyyjistä ja ‑markki­noi­jista on huu­ta­va pula Oulun seudul­la, mikä aivan selvästi rajoit­taa yri­tys­ten kasvua.

    Tämä puute puolestaan johtuu siitä, että suurten yri­tys­ten kv toimin­not, m.l. myyn­ti ja markki­noin­ti on per­in­teis­es­ti keskitet­ty pääkont­to­rien yhtey­teen. Jostain syys­tä suurin osa niistä sat­tuu ole­maan Helsin­gin seudulla.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si keskus­tas­sa ole­vista asun­noista ollaan valmi­it mak­samaan korkeam­paa vuokraa kui lähiöis­sä sijait­se­vista, vaik­ka vuokralainen ei var­masti pääse naut­ti­maan asun­non arvonnoususta.

    Aivan. Vuokrat ja asun­to­jen hin­nat seu­rail­e­vat toisiaan.

    Vuokra-asun­non omis­ta­ja pääsee tietenkin naut­ti­maan korkeas­ta vuokratasosta.

    1. Juho, vas­tauk­sesi oli täysin epäloogi­nen. Ker­ro mik­si se vuokralainen suos­tuu mak­samaan keskus­tas­sa korkea­ta vuokraa, jos saisi syr­jem­mäl­lä käm­pän paljon pienem­mäl­lä vuokralla.

  87. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Nor­ja­han on aivan kuten Suomikin: kaik­ki muu kuolee pystyyn, pait­si pääkaupunkiseutu!

    Öljy­te­ol­lisu­us ylläpitää kort­ti­taloa, kuten Suomes­sa met­sä­te­ol­lisu­us ylläpi­ti Suomen korttitaloa.


    Nor­ja ja Suo­mi ovat kak­si saman­laista maa­ta, joil­la ei ole tulevaisuutta.

    Jahas, onko “ankeut­ta­ja” löytänyt uuden uhrin? 

    Kan­nat­taisi ehkä lukea posi­ti­ivisem­paa viestiä vaik­ka täältä: “www.globalinnovationindex.org”. Toteaisin mielum­min itse, että meil­lä on kyl­lä parem­mat edel­ly­tyk­set, kun­han vain osaamme niitä oikeal­la taval­la käyttää. 

    Pääkaupunkiseu­tu on hyvä veturi koko Suomelle ja (höyryve­turin kyseessä ollessa) sen tulipesään pitää viskoa hiil­iä. Painet­ta höyrykat­ti­laan pitääkin saa­da nos­tet­tua, jot­ta saadaan riit­tävästi vään­töä ja teho­ja jsekä koko juna jälleen liikkeelle!

    (Huom! Ympäristön­suo­jeli­jat älkööt närkästykö ja vetäkö “her­net­tä nenään” yllä val­it­se­mas­tani ja käyt­tämästäni kielikuvasta.)

  88. Hesarin mukaan Keskus­ta on nimen­nyt Mat­ti Van­hasen hal­li­tus­neu­vot­telu­jen asun­to­työryh­män vetäjäk­si, Van­hanen myös saa­nee asun­to­min­is­terin salkun (mihin asun­to­min­is­terin posti sit­ten siir­retäänkin uud­es­ta luonnonvarainministeriöstä).

    Mie­lenki­in­nol­la vain odot­ta­maan kopi­oidaanko hal­li­tuk­sen asun­topoli­ti­ik­ka suo­raan Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män pro­pa­gan­daprosyyreistä, sekä mil­lä taval­la Helsin­gin asun­to­tuotan­toa ale­taan rajoittamaan.

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, vas­tauk­sesi oli täysin epäloogi­nen. Ker­ro mik­si se vuokralainen suos­tuu mak­samaan keskus­tas­sa korkea­ta vuokraa, jos saisi syr­jem­mäl­lä käm­pän paljon pienem­mäl­lä vuokralla.

    Minus­ta vuokralaisen syyt korkean vuokran mak­samiseen ja omis­ta­jal­la korkean hin­nan mak­samiseen ovat lähel­lä toisi­aan (jos omis­ta­ja aikoo asua itse asun­nos­sa). Vuokralainen voi halu­ta keskus­taan esimerkik­si koke­mansa asum­isvi­ihtyvyy­den vuok­si, satuk­sen vuok­si tai työ­matkan lyhyy­den vuoksi.

    Asun­non nou­se­via hin­to­ja ja siihen liit­tyviä investoin­tivoit­to­ja vuokralainen ei mieti, joten paikas­sa jos­sa asun­to­jen hin­to­jen voi olet­taa ole­van jatku­vas­sa nousus­sa asun­non osto­hin­ta voi olla kohol­la suh­teessa vuokrahin­toi­hin. Mut­ta pääsään­töis­es­ti ne kulkenevat aika käsi kädessä (kallis asun­to = kallis vuokra).

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si keskus­tas­sa ole­vista asun­noista ollaan valmi­it mak­samaan korkeam­paa vuokraa kui lähiöis­sä sijait­se­vista, vaik­ka vuokralainen ei var­masti pääse naut­ti­maan asun­non arvonnoususta.

    Asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen ja vuokrahin­to­jen ver­tailu antaisi ehkä osvi­it­taa siitä, mikä on arvon­nousun odotuk­sen osu­us asun­to­jen hin­nan­muo­dos­tuk­ses­sa. Tein pikaisen silmämääräisen arvion Helsin­gin ja Kuo­pi­on välil­lä ker­rostalokak­sioista etuoves­ta ja vuokraoves­ta. Vuokris­sa ei ollut san­ot­tavaa eroa, mut­ta myyn­ti­hin­nat näyt­täi­sivät ole­van kaksinker­taiset Helsingissä.

    1. Huolel­lis­es­ti kotut tilas­tot eivät tue pikaista silmäys­täsi. Vuokrata­so on Helsingis­sä selvästi korkeampi kuin Kuo­pios­sa. Vuokras­sa vain hoito- ja läm­mi­tysku­lu­jen yli meneväl­lä osal­la on tekemistä asun­non hin­nan kanssa. Läm­mit­tämi­nen Helsingis­sä halvem­paa, ilmas­to ja Helen.

  91. Silmäys antoikin melko oikean­su­un­taisen tulok­sen: Tilas­ton mukaan Helsingis­sä kak­sio mak­soi neliötä kohti 113 % enem­män kuin Kuo­pios­sa, vuokra oli 34 % enem­män neliötä kohti kuin Kuo­pios­sa. Kaukoläm­mön hin­to­ja en ole ver­ran­nut, mut­ta olet­taisin, että Helsin­gin edun siinä kumoaa korkeam­mat kiin­teistön­hoitoku­lut. Eli kyl­lä Helsin­gin vuokra-asun­to­jen omis­ta­jat joutu­vat tyy­tymään huo­mat­tavasti pienem­pään pääo­man tuot­toon kuin Kuo­pios­sa, mut­ta arvon­nousu sen hyvittää.

  92. Onhan Keskus­ta vaat­in­ut kaupungis­tu­mista ja elin­ta­son nousua kuri­in aikaisem­minkin pakko­toimil­la, tässä vuodelta 1973 ohjelmaa.

    tek­stistä poimittua 

    “Vaik­ka kehi­tysalueil­la yri­tyk­sille tar­jot­tavia houkut­timia lisät­täisi­inkin, on vält­tämätön­tä ottaa käyt­töön myös keskit­tymistä rajoit­tavia toimen­piteitä. Ruuh­ka-alueet ja suurkeskuk­set vetävät voimakkaasti yri­tyk­siä puoleen­sa, eikä kehi­tysaluei­den vetovoiman lisäämi­nen yksin riitä keskit­tymisen katkaisemiseen. Tästä syys­tä on nopeasti luo­ta­va lain­säädän­tö, jol­la sijoit­tumi­nen vaikeaa työvoima­pu­laa poteville alueille määrät­täisi­in luvan­varaisek­si. Lisäk­si ne yri­tyk­set, jot­ka saisi­vat luvan sijoit­tua näille alueille, jou­tu­isi­vat mak­samaan eri­tyisen veron tai mak­sun muo­dos­sa sijoit­tumis­ratkais­us­ta yhteiskun­nalle aiheutu­vat ylimääräiset kustannukset.”

    http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/KESK/keskaluepolitiikka1973

    Suo­ras­taan liikut­tuu Keskus­tan lin­jan pysyvyy­destä vuodes­ta toiseen, viha sekä kau­na kaupunki­a­sum­ista ja kaupunke­ja vas­taan vaikut­taakin kulke­vankin puolueessa “isältä pojalle”.

  93. Hoito­vastik­keetkin näyt­tävät ole­van tilas­tois­sa suurem­mat pääkaupunkiseudul­la kuin muual­la maas­sa. Edullis­es­ta kaukoläm­möstä huoli­mat­ta. Ehkä jopa puo­let tuo­ta vuokran eros­ta selit­tyy hoito­vastik­keel­la, mut­ta tämä tilas­to ei ole yhtä yksi­tyisko­htainen kuin asun­to­jen vuokra- ja hintatilastot.
    Tilas­to­ja kyl­lä tehdään hyvin mon­en­lai­sista asioista, mut­ta niitä hyö­dyn­netään päätök­sen­teossa yllät­tävän vähän. Päätök­set tehdään enem­män mutu-tuntumalla.Noista tilas­toista voisi ehkä päätel­lä, että Helsin­ki on 34 % houkut­tel­e­vampi asuin­paik­ka kuin Kuo­pio, kos­ka sen ver­ran enem­män kulut­ta­jat halu­a­vat mak­saa siel­lä asumis­es­ta. Ver­tailun vuok­si veronalaiset tulot tulon­saa­jaa kohti näyt­tävät ole­van Helsingis­sä n. 26 % enem­män kuin Kuopiossa.

    1. Onko nois­sa tilas­tois­sa mukana vuokrasään­nöstel­lyt (ARA) vuokrat vai vain markki­navuokrat. Vain markki­navuokria kan­nat­taa vertailla.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Mal­mi liitetään osak­si ratikkakaupunkia.

    Miten Mla­mi liitetään osak­si ratikkakaupunkia? Eikö lähim­mälle ratikkapäät­tärille ole aimo mat­ka, läh­es 10 kilometriä?

    Malmille­han kul­kee pikaratik­ka jota tosin ei kut­su­ta raito­vaunuk­si vaan paikallisjunaksi.

    1. Malmille on tarkoi­tus vetää ratik­ka kalasa­ta­man kaut­ta. Siitä tulee osa ratikkakaupunkia. Me laa­jen­namme kanakaupunkia, kos­ka ihmiset halu­a­vat asua kantakaupungissa.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Me laa­jen­namme kanakaupunkia, kos­ka ihmiset halu­a­vat asua kantakaupungissa.

    Oliko tämä “halu­ami­nen” taas samaa van­haa huonoa logi­ikkaa, eli korkeas­ta hin­tata­sos­ta päätel­tyä halu­amista, eli samaa logi­ikkaa jon­ka mukaan helsinkiläiset eivät halua asua helsingis­sä vaan Tukholmassa?

    1. Juho, etkö voi edes yrit­tää ymmärtää. Jos asun­to­jen hin­nat nouset­vat Tukhol­mas­sa, entist use­am­mat halu­a­vat asua Tukhol­mas­sa, mut­ta ei se tarkoi­ta, että kaik­ki halu­a­vat asua siel­lä. Kun asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kan­takaupungis­sa, kyl­lä se tarkoit­taa, että nyky­istä use­ampi halu­aisi sinne. Sik­si kan­takaupunkia pitää rak­en­taa lisää. Ei viidelle miljoon­alle, mut­ta ehkä sadalle tuhannelle.
      Luulen, että tätä kinaa ei kan­na­ta jatkaa.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Huolel­lis­es­ti kotut tilas­tot eivät tue pikaista silmäys­täsi. Vuokrata­so on Helsingis­sä selvästi korkeampi kuin Kuo­pios­sa. Vuokras­sa vain hoito- ja läm­mi­tysku­lu­jen yli meneväl­lä osal­la on tekemistä asun­non hin­nan kanssa. Läm­mit­tämi­nen Helsingis­sä halvem­paa, ilmas­to ja Helen. 

    Vuokratuot­to markki­nahin­nalle on kasvukeskuk­sis­sa mata­lampi kuin muut­to­tap­pi­opaikkakun­nil­la. Muut­to­tap­pioalueel­la vuokratuot­to saat­taa olla jopa yli 20%.

    Tämä kuvas­taa asun­tosi­joit­ta­jien uskoa tule­vaisu­u­den hin­noista. Jos asun­to­jen hin­to­jen voi odot­taa laske­van, ei niistä kan­na­ta mak­saa samaa hin­taa suh­teessa saatavaan vuokratuottoon.

    Jos sijoit­ta­jil­la on yhtään järkeä päässä, vuokratuot­to suh­teessa markki­nahin­taan on alhaisim­mil­laan pks, perässä tulee muut kasvukeskuk­set ja kovim­mat vuokratuo­tot on Kemi­järvel­lä tms. muut­to­tap­pi­oiden paikkakunnilla.

    Ihan yksinker­taista. Korkea ris­ki — korkea tuotto.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, etkö voi edes yrit­tää ymmärtää.

    Yritän ja jopa kuvit­te­lenkin ymmärtäväni (tosin vain sen, mitä yri­tiät väit­tää ja mikä virk­keesi logi­ikas­sa on pielessä).

    Jos asun­to­jen hin­nat nouset­vat Tukhol­mas­sa, entist use­am­mat halu­a­vat asua Tukhol­mas­sa, mut­ta ei se tarkoi­ta, että kaik­ki halu­a­vat asua siel­lä. Kun asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kan­takaupungis­sa, kyl­lä se tarkoit­taa, että nyky­istä use­ampi halu­aisi sinne. Sik­si kan­takaupunkia pitää rak­en­taa lisää. Ei viidelle miljoon­alle, mut­ta ehkä sadalle tuhannelle.

    Jos tarkoi­tat ter­meil­lä “entistä use­am­mat halu­a­vat asua” ja “nyky­istä use­ampi halu­aisi sinne” sitä, että “asun­noista ollaan valmi­ita mak­samaan entistä korkeam­paa hin­taa”, olet oike­as­sa. Myös lukumäärään liit­tyvä väite on todennkäköis­es­ti tot­ta (vaikkakaan ei vält­tämät­tä), eli toden­näköis­es­ti entistä use­ampi on valmis mak­samaan jonkin korkean hinnan.

    Lauseestasi saa kuitenkin sen käsi­tyk­sen, että viit­taat ter­mil­lä “halu­a­vat asua” asum­isvi­ihtyvyy­teen (ker­rostaloa­sun­nos­sa keskel­lä keskus­tan palvelui­ta) tai johonkin vas­taavaan. Tuol­laista ei voi päätel­lä ilman lisäpe­rustelui­ta, sil­lä syyt korkeisi­in hin­toi­hin voivat olla vähän mitä vain.

    Esitän yhden syyn, jota en ole vielä main­in­nut. Mui­ta mah­dol­li­sisa (asum­isvi­ihtyvyy­teen liit­tymät­tömiä) syitä löy­tyy aiem­mista postauksistani.

    Kaavoitus hin­to­jen nousun syynä:
    Jos kaavoitat­te Helsin­gin keskus­taan enem­män työ­paikko­ja kuin siel­lä on asun­to­ja, pako­tat­te työ­matkat pitkik­si ja ruuhkaisik­si, ja kan­nus­tat­te näin ihmisiä pyrkimään Helsin­gin keskus­taan (nou­sevin hin­noin). Helsin­gin tilanne lie­nee juuri täl­lainen. Nyky­mallisen keskus­tan tiivistämi­nen tai laa­jen­t­a­mi­nen saat­taa pahen­taa tätä ongel­maa, ja aiheut­taa hin­to­jen nousua edelleen.

    Logi­ikkasi näyt­tää siltä, että vaik­ka kyse olisi puh­taasti täl­lais­es­ta kaavoit­tamisen ja matkus­tus­vaikeuk­sien aikaansaa­mas­ta hin­nan­nousus­ta, ja noiden han­kaluuk­sien kas­vat­tamis­es­ta kaavoit­ta­mal­la, kut­su­isit ilmiötä silti ihmis­ten “haluk­si asua” keskustassa.

    Huonos­ti valit­tu ter­mi ei ole vielä iso ongel­ma, mut­ta hin­to­jen, jonkin tietyn kaltaisen halu­amisen ja uusi­maalais­ten mielip­itei­den kytkem­i­nen toisi­in­sa on. Ongel­ma käy pahem­mak­si, kun käytät tätä “halu­amista” perus­teena jatkaa samaa poli­ti­ikkaa, eli tässä esimerkissä ihmis­ten piinaamista pitkil­lä ja ruuhkaisil­la työ­matkoil­la. Tästä poli­ti­ikas­ta mah­dol­lis­es­ti seu­raa­va asun­to­jen hin­to­jen nousu ilmeis­es­ti todis­taisi sin­ulle, että kaavoitus­päätös oli oikea, kos­ka ihmiset “halu­a­vat nyt asua entistä enem­män” keskus­tas­sa (hin­nathan nousivat).

    Teo­ri­as­sa on mah­dolista, että noista Helsin­gin keskus­tas­sa asu­vista ihmi­sistä yksikään ei “halua asua” siel­lä asum­isvi­ihtyvyyssy­istä, vaan kaik­ki asu­vat siel­lä vain sik­si, että pidem­pi työ­mat­ka olisi liian han­kala. Tietenkään näin ei ole, vaan osa halu­aa aidosti asua keskus­tas­sa asum­isvi­ihtyvyyssy­istä. Sitä emme tiedä kuin­ka suuri osa, emmekä sitä kuin­ka moni uusista tuli­joista tulisi posi­ti­ivis­ten syi­den vuok­si ja kuin­ka moni negatiivisten.

    Et voi myöskään olet­taa, että uusi­maalaiset halu­aisi­vat asua Helsin­gin keskus­tas­sa mielu­um­min kuin omis­sa kun­nis­saan. Tämä liit­tyy tuo­hon Tukhol­ma-esimerkki­in. Helsinkiläi­sistä ei oletet­tavasti kovin suuri osa kaipaa Tukhol­maan, vain asun­to­jen hin­taeron pidätel­lessä heitä Helsingis­sä. Sama sipoolai­sista, por­voolai­sista ja Helsingistä.

    Luulen, että tätä kinaa ei kan­na­ta jatkaa.

    Toiv­ot­toma­l­ta tosi­aan vähän näyt­tää. Ehkä et pane pahak­sesi, vaik­ka muis­tut­taisin jatkos­sakin lyhyin huo­mau­tuksin tilanteista, jois­sa mielestäni käytät hin­to­jen, asum­isvi­ihtyvyy­den ja kaavoitus­tarpei­den logi­ikkaa väärin.

    Väit­teeni on kuitenkin yksinker­tainen, joten kir­joi­tan sen tähän muis­tisään­nök­si. Korkeas­ta hin­tata­sos­ta ei voi päätel­lä, että hin­tata­son syy on korkea asumisviihtyvyys.

    1. Juho Laatu
      Olet täyhsin väärässä siitä, että etäisyys työ­paikkoi­hin houkut­telee asumaan Kallios­sa. Jos näin olisi, asumisen hin­ta kan­takaupungis­sa olisi laskenut suh­teessa, kun työ­paikko­ja on siir­tynyt Keilaniemeen ja tie minne kaupun­gin ulkop­uolelle. Moni halu­aa asua keskus­tas­sa, vaik­ka on töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Keskus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.
      Se voi olla tot­ta, että satatuhat­ta asukas­ta lisää voi nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupungis­sa palve­lu­ta­so sen kuin para­nee. Se on kasautu­mish­nyö­ty, ei kasautumishaitta.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, etkö voi edes yrit­tää ymmärtää. Jos asun­to­jen hin­nat nouset­vat Tukhol­mas­sa, entist use­am­mat halu­a­vat asua Tukhol­mas­sa, mut­ta ei se tarkoi­ta, että kaik­ki halu­a­vat asua siel­lä. Kun asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kan­takaupungis­sa, kyl­lä se tarkoit­taa, että nyky­istä use­ampi halu­aisi sinne. Sik­si kan­takaupunkia pitää rak­en­taa lisää. Ei viidelle miljoon­alle, mut­ta ehkä sadalle tuhannelle.

    Tässä ehkä vähän eriävä mielipide/näkökulma edel­liseen keskusteluun:
    Asun­to­ja kan­takaupungista osta­vat käsit­tääk­seni lähin­nä a) henkilöt, jot­ka tarvit­se­vat asun­toa itse, asuak­seen siel­lä joko nyt, siis tästä eteen­päin, tai jonkin ajan päästä, ja b) henkilöt, jot­ka osta­vat asun­non sijoi­tusko­hteena. Viimek­si­maini­tut voivat asua usein muual­lakin kuin Helsingis­sä, vaikka­pa Kuo­pios­sa tai Rantasalmel­la. Muitakin osta­jaryh­miä voi tietenkin olla, mut­ta jätetään nyt käytän­nön syistä hei­dät tarkastelun ulkopuolelle.

    Asun­to­jen kysyn­tä kan­takaupungis­sa muo­dos­tuu siis ryh­mistä a ja b. Ryh­män a asun­not eivät ole ain­oas­taan asun­to­ja, jois­sa joku asuu, mut­ta eivät niitä ole myöskään ryh­män b asun­not. molem­pi­in sisäl­tyy myös viivetek­i­jöitä, jota hidas­ta­vat asukkaiden kier­toa yksit­täi­sis­sä asunnoissa. 

    Ryh­män a asun­tokaup­po­jen taustal­la lienevät kunkin omat miel­tymyk­set, sekä var­maankin myös sopi­va sijain­ti niiden, ja tuo viimek­si­mainit­tu esimerkik­si eri­tyis­es­ti työ­paikan, koulu­jen, kaup­po­jen sekä mm. har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sien suh­teen. Toki asun­non hin­tata­so ja ehkä ajatuk­set sen kehi­tyk­ses­tä vaikut­ta­vat tai voivat vaikuttaa.

    Ryh­mä b tekee käsit­tääk­seni mielel­lään asun­tokaup­po­ja kan­takaupungis­sa, kos­ka sieltä osta­mal­la voi luot­taa saa­vansa asun­non joskus myös myy­tyä, hyvään hin­taan, ja sen asun­non vuokraami­nenkin lie­nee myös helpom­paa. Tämä kysyn­tä perus­tuu siis luot­ta­muk­seen vuokratuo­toista ja uskos­ta hyvään hin­take­hi­tyk­seen, kos­ka kyseessä on (vain) sijoitus.

    Kun nyt sekä ryh­mä a että ryh­mä b halu­a­vat han­kkia asun­to­ja kan­takaupungista, johtaa se suurem­paan kysyn­tään kuin jos osta­jia olisi ain­oas­taan ryh­mästä a. Suurem­pi kysyn­tä johtaa korkeampi­in hin­toi­hin, jos jom­pikumpi on vamis mak­samaan vähän enem­män, esim. juuri tietyn asun­non saadak­seen. Kos­ka hin­nan­muo­dos­tuk­seen on mukana vaikut­ta­mas­sa myös luot­ta­mus tule­vaan, sekä mah­dol­lis­es­ti myös speku­laa­tio­ta, voi hin­taku­pli­akin muodostua.

    Edel­lisen perus­teel­la muokkaisin Soin­in­vaaran lauset­ta seu­raavaan muo­toon: “Kun asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kan­takaupungis­sa se tarkoit­taa, että moni uskoo, että sieltä kan­nat­taa ostaa asun­to.” Kuluneet vuosikymmenet ovat pitkäl­lä aikavälil­lä käsit­tääk­seni osoit­ta­neet, että tuolle luot­ta­muk­selle on ollut peruste, vaik­ka hin­take­hi­tyk­sen heilahtelu­jakin lie­nee aika ajoin nähty.

  99. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Edel­lisen perus­teel­la muokkaisin Soin­in­vaaran lauset­ta seu­raavaan muo­toon: “Kun asun­to­jen hin­nat nou­se­vat kan­takaupungis­sa se tarkoit­taa, että moni uskoo, että sieltä kan­nat­taa ostaa asunto.”

    Mielestäni tuo lause on tosi, ehkä sil­lä pienel­lä itses­tään­selväl­lä lisäo­le­tuk­sel­la, että asun­tosi­joit­ta­jien (ryh­mä b) määrä ei ole pudon­nut aivan nolliin.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Olet täyhsin väärässä siitä, että etäisyys työ­paikkoi­hin houkut­telee asumaan Kalliossa.

    En saanut kop­pia siitä, mis­sä olisin noin väit­tänyt. Sanomi­sis­tani voi ehkä johtaa väit­teen, että Kallios­ta on muka­van lyhyt työ­mat­ka vaikka­pa senaat­in­to­rille, ja tämä voi olla yksi syy Kallion asun­to­jen suosioon.

    Jos näin olisi, asumisen hin­ta kan­takaupungis­sa olisi laskenut suh­teessa, kun työ­paikko­ja on siir­tynyt Keilaniemeen ja tie minne kaupun­gin ulkop­uolelle. Moni halu­aa asua keskus­tas­sa, vaik­ka on töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Keskus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.

    En kiistä etteikö tuol­laisia ihmisiä olisi keskus­tas­sa hyvä joukko.

    Syitä on monia, joten en voi vetää kovin vahvo­ja johtopäätök­siä siitä, mitä yksi keilaniemen suuri kont­tori vaikut­taa keskus­tan asun­to­jen hin­toi­hin. Koko pääkaupunkiseudun kasvu (jota Keilaniemenkin kasvu edus­taa) toden­näköis­es­ti nos­taa hin­to­ja sekä Keilaniemessä että keskustassa.

    Se voi olla tot­ta, että satatuhat­ta asukas­ta lisää voi nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupungis­sa palve­lu­ta­so sen kuin para­nee. Se on kasautu­mish­nyö­ty, ei kasautumishaitta.

    En kiistä tuo­takaan mah­dol­lista hin­tavaiku­tus­ta. Kasautu­mishyö­ty­jen (joillekin ihmisille) ole­mas­sao­lo ei tietenkään todista kasautu­mishait­to­jen pois­saoloa. Ja kuten olen toden­nut, korkeisi­in kus­tan­nuk­si­in ja keskus­taan kerään­tymiseen on monia syitä (asum­isvi­ihtyvyys ei siis ole ainoa).

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Olet täyhsin väärässä siitä, että etäisyys työ­paikkoi­hin houkut­telee asumaan Kallios­sa. Jos näin olisi, asumisen hin­ta kan­takaupungis­sa olisi laskenut suh­teessa, kun työ­paikko­ja on siir­tynyt Keilaniemeen ja tie minne kaupun­gin ulkop­uolelle. Moni halu­aa asua keskus­tas­sa, vaik­ka on töis­sä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Keskus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.
    Se voi olla tot­ta, että satatuhat­ta asukas­ta lisää voi nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia kan­takaupungis­sa, kos­ka kan­takaupungis­sa palve­lu­ta­so sen kuin para­nee. Se on kasautu­mish­nyö­ty, ei kasautumishaitta. 

    1) Asun­to­jen hin­nat Kallios­sa eivät riipu yksi­no­maan siitä, mis­sä määrin ihmiset halu­a­vat siel­lä asua. Asi­aan vaikut­taa paljon mm. niin san­ot­tu­jen sijoi­tusasun­to­jen kysyn­tä, sekä kaikkien poten­ti­aal­is­ten osta­jien luot­ta­mus siihen, että asun­non osto ao. alueelta on ns. hyvä kauppa. 

    Luot­ta­mus siihen, että kehi­tys jatkuu entisen kaltaise­na, voi johtaa myös markki­noiden yliku­umen­e­miseen ja hin­to­jen (sekä vuokrien) liial­liseen nousu­un, todel­lisen kysyn­nän mukaiseen, eli “oikeaan”, real­is­tiseen tasoon verrattuna. 

    Jos markki­noil­la on liikaa ns. löysää rahaa, tai puute muista, hyv­inä pide­ty­istä sijoi­tusko­hteista, alkaa kysyn­tää kohdis­tua asun­tomarkki­noille entistä enem­män, mikä johtaa myös siihen, että asun­to­jen hin­nat ja vuokrat nou­se­vat, pahim­mil­laan ehkä jopa aina jär­jet­tömyyk­si­in asti, kuin aikoinaan tulp­panisip­ulien hin­nat Alankomaissa.

    Tietääk­seni Kallios­sa on suh­teessa Helsin­gin mui­hin alueisi­in ver­rat­tain paljon vuokra-asun­to­ja, mikä nähdäk­seni ker­too alueen sijoi­tusasun­to­jen lukumäärästä. 

    2) O.S. kir­joit­ti: “Keskus­tas­sa on niin muka­va asua, kos­ka siel­lä on kaikki.”

    Keskus­tas­sa ei ole lähilu­on­toa siinä määrin kuin moni Helsin­gin, pääkaupunkiseudun tai ympäryskun­tien asukas sitä ympärilleen, vaikka­pa ulkoil­ure­it­tien­sä var­sille kaipaa. Tietääkö enää Osmokaan, minne ovat esimerkik­si kadon­neet Kata­jan­nokan kata­jat, tai mis­sä niitä aikoinaan kasvoi?

    Jos tuo Osmon “kaik­ki” tuo mukanaan niin kasautu­mise­dut kuin kasautu­mishai­tat, vaikut­taa (siihen, onko siel­lä enää/vielä muka­va asua) ainakin minus­ta asi­aan paljon myös se, kum­mat (edut vai hai­tat) kas­va­vat nopeam­min, jos lisää asun­to­ja alueelle raken­netaan. Jär­jetön­tä on myös se, jos Helsinki­in raken­netaan vain asun­to­ja, ja kaik­ki työ­paikat hävitetään pois niiden alta. Näin luo­daan puit­teet mod­ernien slum­mien syn­tymiselle, ja pohjuste­taan kaupun­gin kuolemaa.

    Ns. “pir­i­to­rien” vier­essä, jos­sa esim. altistu­mi­nen vaikka­pa sekakäyt­täjien arvaa­mat­tomille tem­puille voi olla jopa päivit­täistä, tuskin kovin moni nor­maali kansalainen tai lap­siper­hekään halu­aisi asua.

    Jonkin alueen viihty­isyys tai siihen liit­tyvä maine voi olla gryn­dereille houkutin rak­en­taa alueelle lisää, mut­ta mikä on lop­putu­los, jos/kun sen alueen liian tiivi­ik­si muut­ta­va lisärak­en­t­a­mi­nen ja sen myötä lisään­tyvä liikenne, kaikkine hait­toi­neen, hävit­tääkin tuon viihty­isyy­den ja ‘halut­tavu­u­den’ perusteet?

    1. Kukaan ei käske ketään mut­ta­maan kan­takaupunki­in, mut­ta mon­et kuitenkin niin halu­a­vat tehdä. Jos eivät hyalu­aisi, eivät mak­saisi niistä asun­noista sel­l­aisia hin­to­ja ja vuokria. Tätä vas­taan on aika vaikea väit­tää mitään.
      Ole­tus asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta taas sisältää oletu7ksen, että alueesta tulee entistä halut­tavampi tulevaisuudessa.

  102. Hyvin toimi­va liiken­nejär­jestelmä on ison kaupun­gin eline­hto, sitä tärkeämpi, mitä isom­pi kaupun­ki on kyseessä.

  103. Juho Laatu:Lauseestasi saa kuitenkin sen käsi­tyk­sen, että viit­taat ter­mil­lä “halu­a­vat asua” asum­isvi­ihtyvyy­teen (ker­rostaloa­sun­nos­sa keskel­lä keskus­tan palvelui­ta) tai johonkin vastaavaan.

    En nyt oikein taas ymmär­rä tätä sin­un vänkäämistä pelkästä vänkäämisen ilosta.

    Hin­noista näemme, että nyky­istä use­ampi ihmi­nen halu­aisi asua Helsin­gin keskus­tas­sa. En ymmär­rä, mik­si tästä asi­as­ta pitää vään­tää koko ajan? Mitä ihmeen merk­i­tys­tä sil­lä, mis­tä se halu tarkalleenot­taen muo­dos­tuu, on keskustelta­van asian kannal­ta (kuin sivujuonteena)? 

    Aivan kuin eri auto­jen hin­to­ja ver­tail­taes­sa pitäisi koko ajan pitää tarkkaa kir­jaa siitä, koos­t­uuko kyseisen auton suo­sio eri­tyis­es­ti jousi­tuk­ses­ta, ren­gas­me­telistä, ulkonäöstä, moot­torin tehoista, vaiteis­tos­ta, kulu­tus­lukemista, veroista vai ken­ties takapenkin juomatelineistä.

  104. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Tietääkö enää Osmokaan, minne ovat esimerkik­si kadon­neet Kata­jan­nokan kata­jat, tai mis­sä niitä aikoinaan kasvoi?

    Alku­peräiskieli­nen nimi on Skatud­den ja ska­ta on harak­ka eikä kataja.

  105. Hin­taku­plan takia asun­to­jen hin­to­jen perus­teel­la ei kan­na­ta tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä siitä, halu­a­vatko ihmiset asua Helsingis­sä vai muual­la. Eli siitä on aivan turha kehit­tää riitaa. Asun­to­ja on syytä kaavoit­taa lisää Helsinki­in. Pelkkä tont­ti­varan­non ole­mas­sao­lo ehkä ehkäisee kuplan syn­tyä ja puhkeamista. Pankeil­la kupla on ilmeis­es­ti jo tiedos­sa, sil­lä asun­to ei tun­nu riit­tävän lainan vaku­udek­si pääkaupunkiseudul­la. Ei se tietysti riitä Perä-Hik­iäl­läkään uusis­sa asun­nois­sa, mut­ta syy on aivan toinen.

  106. Sylt­ty: En nyt oikein taas ymmär­rä tätä sin­un vänkäämistä pelkästä vänkäämisen ilosta.

    Hin­noista näemme, että nyky­istä use­ampi ihmi­nen halu­aisi asua Helsin­gin keskus­tas­sa. En ymmär­rä, mik­si tästä asi­as­ta pitää vään­tää koko ajan? Mitä ihmeen merk­i­tys­tä sil­lä, mis­tä se halu tarkalleenot­taen muo­dos­tuu, on keskustelta­van asian kannal­ta (kuin sivujuonteena)? 

    Aivan kuin eri auto­jen hin­to­ja ver­tail­taes­sa pitäisi koko ajan pitää tarkkaa kir­jaa siitä, koos­t­uuko kyseisen auton suo­sio eri­tyis­es­ti jousi­tuk­ses­ta, ren­gas­me­telistä, ulkonäöstä, moot­torin tehoista, vaiteis­tos­ta, kulu­tus­lukemista, veroista vai ken­ties takapenkin juomatelineistä.

    En iloitse keskustelun huonos­ta tasos­ta, mut­ta pidän perustel­tuna ker­toa havait­semis­tani virheistä, jot­ta taso paranisi.

    Jos halu­at päästä asian yrimeen nopeasti, viit­taan edel­lä anta­maani tiivistyk­seen havait­se­mas­tani ja kom­men­toimas­tani ongel­mas­ta. => “Korkeas­ta hin­tata­sos­ta ei voi päätel­lä, että hin­tata­son syy on korkea asum­isvi­ihtyvyys.” Tämä on siis se peru­songel­ma, jon­ka ympäril­lä koko pitkä keskustelu pyörii.

    Oma lauseesi “Hin­noista näemme…” menee aika lähelle tätä aset­telua, kos­ka käyt­tää asunisvi­ihtyvyy­teen hel­posti yhdis­tyvää ilmaisua “halu­aisi asua”.

    Asi­aa on hyvä kom­men­toi­da, jot­ta väärät päät­te­ly­ta­vat eivät vääristäisi keskustelua jatkossa.

    Autois­sa ja asun­nois­sa on monia eri piirteitä, joista voi keskustel­la tai olla keskustelemat­ta. Ongelmia voi tul­la siitä, että yhtä piir­ret­tä koskev­as­ta totu­ud­es­ta johde­taan toista piir­ret­tä koske­va totu­us (ilman tarvit­tavia perustelui­ta) (vaikka­pa hin­noista asumisviihtyvyys).

    Kysymys sin­ulle. Pidätkö tuo­ta anta­maani tiivis­tet­tyä lauset­ta tote­na? Jos pidät, onko tuo “Hin­noista näemme…” ‑lause tosi? (oletin että “halu­aisi asua” viit­taa asum­isvi­ihtyvyy­teen tms. hin­toi­hin vaikut­tavaan osatek­i­jään). Näin yksinker­taista. Ei tarvitse vängätä pidem­pään, jos ymmär­rämme tois­temme mielip­i­teet näis­sä paris­sa kohdas­sa. Min­un vas­tauk­seni siis oli­vat “kyl­lä” ja “ei”.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Kukaan ei käske ketään mut­ta­maan kan­takaupunki­in, mut­ta mon­et kuitenkin niin halu­a­vat tehdä. Jos eivät hyalu­aisi, eivät mak­saisi niistä asun­noista sel­l­aisia hin­to­ja ja vuokria. Tätä vas­taan on aika vaikea väit­tää mitään.
    Ole­tus asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta taas sisältää oletu7ksen, että alueesta tulee entistä halut­tavampi tulevaisuudessa.

    Ker­rankin suun­nilleen samaa mieltä. 🙂 (Johtuu siitä, että en havain­nut väit­tämässä enää viit­tauk­sia asum­isvi­ihtyvyy­teen, vaan vain haluun/valmiuteen mak­saa korkei­ta hin­to­ja keskus­tan asunnoista.)

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalliossa 

    Kom­men­toin tätä vielä toiseen ker­taan. Vaik­ka väite Kallios­ta oli vähän hämärä, itse kohteen valin­nas­sa eli Kallios­sa on tolkkua siinä mielessä, että jos jos­sain Suomes­sa, niin ehkä juuri Kallios­sa todel­li­nen asum­isvi­ihtyvyy­teen liit­tyvä halu asua tiivi­is­sä kivikaupungis­sa on suh­teel­lisen korkea. Kallio on kas­vanut jonkin­laisek­si hip­ste­ri­alueek­si tai vas­taavak­si, eikä ole enää niinkään työväestön majoi­tusalue. Kallios­sa ei ole kovin paljoa sel­l­aista pääkaupun­gin sta­tus­ta, joka ohjaisi kovim­mat rahan, maineen, val­lan ja posi­tion tavoit­teli­jat asumaan sinne. Sik­si se edus­taa Helsin­gin kaupungi­nosista ehkä parhait­en OS:n ihan­nemallista kovikaupunkia, jonne ihmiset ovat kerään­tyneet sik­si, että halu­a­vat asua tois­t­en­sa vier­essä kivikaupungis­sa. Toki Kallios­sakin suuri osa hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta tulee ylei­sistä Helsin­gin hin­nan­muo­dos­tuk­seen vaikut­tavista tek­i­jöistä (ja nou­se­vien hin­to­jen vuok­si asun­tosi­joit­ta­ji­akin on ehkä keskimääräistä kaupungi­nosaa enem­män), mut­ta siel­lä kivikaupunki­a­sum­isvi­ihtyvyy­den vaiku­tus on siis ehkä suurimmillaan.

  109. Juho Laatu:oletin että “halu­aisi asua” viit­taa asum­isvi­ihtyvyy­teen tms.

    Oletit alus­ta asti täysin väärin, mik­si se on niin vaikea­ta myöntää? 

    Voit vaik­ka lukea koko ketjun alus­ta lop­pu­un ja sinä olit ensim­mäi­nen, joka otti esille ter­min “asum­isvi­ihtyvyys” ja koko ter­mi esi­in­tyy vain ja ain­os­taan niis­sä kom­menteis­sa, joi­ta on kir­joit­tanut Juho Latu tai jot­ka ovat kir­joitet­tu Juho Ladulle.

    Kukaan muu ei ole puhunut asum­isvi­ihtyvyy­destä yhtään mitään. Olet vain vetänyt hatus­ta, että asum­isvi­ihtyvyys on sama asia kuin halu asua jos­sain ja hirt­tänyt itsesi niin tiukkaa tähän virhep­äätelmään, ettei mikään määrä kiemurtelua sin­ua siitä päästä.

    Kos­ka tästä on ilmi­selvästi tul­lut inter­netis­sä niin yleinen “en vaan voi mitenkään myön­tää, että puhuin puu­ta­heinää, joten jatkan pilkun paikas­ta jankkaamista vaik­ka maail­man tap­pi­in saakka”-tilanne, niin tämä oli viimeinen kom­ment­ti­ni tästä aiheesta. 

    Over and out.

  110. Juho Laatu: Kom­men­toin tätä vielä toiseen ker­taan. Vaik­ka väite Kallios­ta oli vähän hämärä…

    Ketään ei kiin­nos­ta. Olet kuopan poh­jal­la, älä jat­ka kaivamista, pliis.

    Tämä säie on nyt täyn­nä roskaa, mut­ta muis­sa säikeis­sä voi ehkä jatkaa oleel­lis­es­ta kysymyk­ses­tä: miten pitäisi Helsingin/pääkaupunkiseudun/valtion reagoi­da siihen että yhä kas­va­va joukko ihmisiä halu­aa muut­taa seudulle — mis­sä ‘halu­ami­nen’ tarkoit­taa muut­to­halukkaan kokon­ais­pun­taroin­tia *kaikkien* muut­to­ta­pah­tu­mas­ta seu­raavien hyö­ty­jen ja hait­to­jen suhteen.

  111. Sylt­ty: Oletit alus­ta asti täysin väärin, mik­si se on niin vaikea­ta myöntää? 

    Ehkä tarken­nat mis­sä kohdas­sa ja mitä, niin katsotaan.

    Voit vaik­ka lukea koko ketjun alus­ta lop­pu­un ja sinä olit ensim­mäi­nen, joka otti esille ter­min “asum­isvi­ihtyvyys” ja koko ter­mi esi­in­tyy vain ja ain­os­taan niis­sä kom­menteis­sa, joi­ta on kir­joit­tanut Juho Latu tai jot­ka ovat kir­joitet­tu Juho Ladulle.

    Voi hyvin olla että muut eivät ole käyt­täneet samo­ja sano­ja kuin minä. Asi­a­sisältöön tuon ei pitäisi vaikut­taa. Tarkoituk­seni oli sanoa (ja olen tain­nut sanoakin), että asun­to­jen korkeista hin­noista ei voi johtaa asum­isvi­ihtyvyy­den tai muiden vas­taavien yksit­täis­ten mah­dol­lis­ten hin­taan vaikut­tavien syi­den määrää. On saman­tekevää, mis­tä yksit­täis­es­tä tek­i­jästä kukakin puhuu.

    Kukaan muu ei ole puhunut asum­isvi­ihtyvyy­destä yhtään mitään. Olet vain vetänyt hatus­ta, että asum­isvi­ihtyvyys on sama asia kuin halu asua jos­sain ja hirt­tänyt itsesi niin tiukkaa tähän virhep­äätelmään, ettei mikään määrä kiemurtelua sin­ua siitä päästä.

    En ole väit­tänyt, että yksit­täis­ten kir­joit­ta­jien kohdal­l­la (tai yleis­es­ti) kyse olisi samas­ta asi­as­ta, enkä väitä nytkään. Olen kysynyt, onko sano­jien tarkoi­tus ollut viita­ta tuol­laisil­la ilmaisuil­la johonkin asum­isvi­ihtyvyy­teen liit­tyvään tai muuhun yksit­täiseen hin­nan­muo­dos­tuk­seen mah­dol­lis­es­ti vaikut­tavaan syyhyn.

    Kos­ka tästä on ilmi­selvästi tul­lut inter­netis­sä niin yleinen “en vaan voi mitenkään myön­tää, että puhuin puu­ta­heinää, joten jatkan pilkun paikas­ta jankkaamista vaik­ka maail­man tap­pi­in saakka”-tilanne, niin tämä oli viimeinen kom­ment­ti­ni tästä aiheesta. 

    Over and out.

    Ok. Taisimme jo selvit­tääkin näkökul­mamme asiaan.

  112. Mikko Kivi­ran­tavoi ehkä jatkaa oleel­lis­es­ta kysymyk­ses­tä: miten pitäisi Helsingin/pääkaupunkiseudun/valtion reagoi­da siihen että yhä kas­va­va joukko ihmisiä halu­aa muut­taa seudulle – mis­sä ‘halu­ami­nen’ tarkoit­taa muut­to­halukkaan kokon­ais­pun­taroin­tia *kaikkien* muut­to­ta­pah­tu­mas­ta seu­raavien hyö­ty­jen ja hait­to­jen suhteen.

    Tämä kysymyshän on eri kuin se, mitä kom­men­toin, kos­ka san­ot puhu­vasi yleis­es­tä valmi­ud­es­ta mak­saa korkei­ta hin­to­ja, etkä halus­ta muut­taa kaupunki­in sen asum­isvi­ihtyvyy­den tms. vuok­si. Mukana ovat siis myös muut­ta­jat, jot­ka mak­sa­vat korkei­ta hin­to­ja päästäk­seen esim. val­lan luo, rahan luo ja aikanaan Brys­seli­in. Samoin mukana ovat muut­ta­jat, jot­ka halu­aisi­vat asua viihtyvyyssy­istä muual­la, mut­ta joutu­vat muut­ta­maan Helsinki­in työ­paikan perässä.

    Sille et esit­tänyt perustei­ta, mik­si pote­ti­aal­isia muut­ta­jia olisi kas­va­va joukko. Voi pitää paikkansakin, mut­ta voi olla myös väärä oletus.

    Et ker­tonut mik­si asi­aan pitäisi vaikut­taa, eli mikä epäko­h­ta kaipaa kor­jaamista. Tarkoi­tan että jos ongel­mak­si kat­so­taan esimerkik­si muut­topaineen aiheut­ta­ma hin­to­jen nousu, sitä voisi hel­lit­tää vaikka­pa ohjaa­mal­la kasvua mui­hin kaupunkei­hin. Jotenkin kuitenkin arvaan, ettet tavoitetl­lut tätä, vaan jotain muuta.

    Ehkä tässä oli jo riit­tävästi raami­tus­ta tuon kysymyk­sesi ympärille.

    1. Tämä keskustelu jun­naa niin pahasti paikallaan, että päätän ked­skustelöuin siitä, osoit­taako korkeampi markki­nahin­ta suurem­paa halut­tavu­ut­ta vai ei, päät­tyy tähän.

  113. anon­il­li: Alku­peräiskieli­nen nimi on Skatud­den ja ska­ta on harak­ka eikä kataja. 

    Satakie­len laulua on ehkä mukavampi kuun­nel­la Laut­tasaaren kevätil­las­sa kuin harakan­nau­rua Kata­jan­nokalla, jos nyt niitäkään siel­lä “nokalla” enää näkee/kuulee. 😉

  114. ” Anteek­si, että janku­tan asi­as­ta, mut­ta olen hiukan huolis­sani. Huo­maan, että joudun pane­maan toivoni kokoomuk­seen, ettei mitään tui­ki jär­jetön­tä tapahtuisi. ”

    Mik­set Ode läht­enyt kokoomuk­sen lis­toille? Olis ollut var­ma läpi­meno ja voisit vaikut­taa asioi­hin sen sijaan, että teet sormi­har­joituk­sia blogissa…

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.