Kuntien hallinto tälle vuosisadalle

Osakey­htiön hal­li­tus johtaa yri­tys­tä paljon määräti­etoisem­min kuin luot­ta­mushenkilöt kun­taa. Hal­li­tuk­sil­la on siis yri­tyk­sis­sä paljon enem­män val­taa kuin vaaleil­la val­i­tu­il­la elimil­lä on kun­nas­sa. Silti yri­tyk­sis­sä hal­li­tuk­set puut­tuvat palkatun johdon tekemisi­in paljon vähem­män kuin luot­ta­muse­limet kun­nan viras­to­jen toim­intaan. Yri­tyk­sis­sä toimeen­pano on dele­goitu toimi­valle johdolle ja hal­li­tus päät­tää strate­gi­sista asioista. Kun­nis­sa luot­ta­mus­miehet pyrkivät päät­tämään usein asioista ja eri­tyis­es­ti henkilökun­nan palkkaamis­es­ta, jot­ka luon­te­vim­min kuu­luisi­vat toimi­van johdon päätet­tävi­in. Strate­gi­sista asioista he eivät pääse päät­tämään kun­nol­la koskaan.

= = =

Kun­nis­sa on raskas kak­soishallinto, erik­seen luot­ta­mus­mieshallinto ja erik­seen virkamieshallinto, eikä näi­den välille ole saatu aikaan toimi­vaa työn­jakoa niin kuin yri­tyk­sis­sä on saatu. Miten tähän on tultu?

Alun perin kun­nis­sa oli vain luot­ta­mushenkilöitä. Palkat­tu­ja virkamiehiä ei ollut lainkaan tai korkein­taan kouralli­nen. Luot­ta­muste­htävän vas­taan­ot­ta­mi­nen oli pakol­lista, ellei pystynyt esit­tämään pätevää syytä kieltäy­tymiseen. Lau­takun­taan voidaan kai edelleen vali­ta vas­toin valit­ta­van tah­toa, mut­ta sitä ei enää tapahdu.

Nyt kun­nis­sa on töis­sä läh­es puoli miljoon­aa ihmistä, eikä kun­nan pyörit­tämiseen enää tarvit­taisi suur­ta määrää lau­takun­tia. Lau­takun­nat ovat muut­tuneet talkootyöe­lim­istä päätök­sen­tekoe­limik­si. Vält­tämät­tömyy­destä on tul­lut hyve.

Kak­soishallinto kangis­taa pahasti päätök­sen­tekoa kun­nis­sa. Van­haan tukeu­tu­vat luot­ta­mus­miehet voivat lan­nistaa uud­is­tushaluisen virkamiehen ja päin­vas­toin. Uud­is­tusten aikaansaami­nen kun­nis­sa edel­lyt­tää, että samanaikaises­ti sekä luot­ta­muse­limet että virkamiehet ovat uud­is­tushaluisia, eikä näin useinkaan ole.

Parem­mat päätök­sen­tekokäytän­nöt ovat johta­neet yri­tyk­sis­sä parem­paan toim­intaan. Kaiken jär­jen mukaan palvelu­jen tuot­ta­mi­nen kun­nan omana toim­intana olisi edullisem­paa, kos­ka ostopalvelui­hin liit­tyy raskas han­k­in­tapros­es­si ja paljon neu­vot­telu­ja. Ostet­taes­sa saa mis­tä mak­saa. On vaikea­ta kir­joit­taa sopimus niin, että mak­se­taan oikeista asioista ja näin kan­nuste­taan toim­i­maan järkevästi.

Kaikesta tästä huoli­mat­ta esimerkik­si van­hus­ten palvelu­ja yksi­tyiset yri­tyk­set tuot­ta­vat usein selvästi kun­taa halvem­mal­la ja kuitenkin laadukkaamp­ina. Kun­nan työn­tek­i­jät tekevät kyl­lä työtä yhtä tun­nol­lis­es­ti ja ahk­erasti kuin yksi­ty­is­tenkin. Ero on hallinnos­sa. Kun­tien kankea hallinto näkyy rak­en­teel­lise­na tehottomuutena.

= = = =

Ker­rat­takoon: yri­tyk­sis­sä hal­li­tuk­set puut­tuvat paljon pienem­pään määrään asioi­ta, mut­ta käyt­tävät paljon vahvem­min val­taa. Val­taa on uskallet­tu dele­goi­da toim­i­tusjo­hta­jalle, kos­ka toim­i­tusjo­hta­jas­ta pääsee vai­vat­tomasti eroon, jos hänen toim­intaansa ei olla tyy­tyväisiä. Jos toim­i­tusjo­hta­jal­la olisi oikeus pysyä kaikissa olois­sa tehtävis­sään 68-vuo­ti­aak­si, dele­goimisen kanssa oltaisi­in paljon varovaisempia.

Val­tion virkamiehistä tehti­in Venäjän val­lan aikana erot­ta­mat­to­mia, jot­ta tsaari ei pää­sisi käsik­si Suomen virkamieskun­taan. Käytän­tö omak­sut­ti­in myös kun­nis­sa. Joskus yksit­täisen virkamiehen man­daat­ti on niin vah­va, ettei hänen tarvitse totel­la esimiehiäänkään. Organ­isaa­tioi­ta ei pystytä uud­is­ta­maan, kos­ka ainakin ennen virkamiehet valit­ti­in poli­it­tis­ten man­daat­tien mukaan. Jos virkami­esten val­ta­suhtei­ta muute­taan, puu­tu­taan myös puoluei­den revi­irei­hin. Helsin­gin kaupun­gin organ­isaa­tio­ta ei ole uud­is­tet­tu 60 vuo­teen. Se on siis sodan jäl­keen täy­tynyt olla todel­la edel­lä aikaansa! J

Ylimpi­en virkami­esten ase­ma tulee rin­nas­taa toim­i­tusjo­hta­ji­in ja lau­takun­tien on lopetet­ta­va puut­tumi­nen oper­ati­ivisi­in asioi­hin. Irti­sanomis­suo­jan pois­t­a­mi­nen tulee tietysti kom­pen­soi­da oikeudel­la erora­haan niin kuin yri­tyk­sis­säkin tehdään.

Val­ta ei ole sitä, että pääsee sekaan sotke­maan. Kun Rääkkylän kun­ta ulkoisti sote-palvelun­sa Atten­dolle, se ei vaat­in­ut saa­da nimetä edus­ta­ji­aan Atten­don hal­li­tuk­seen. Silti Rääkkylän val­ta omi­in palvelui­hin­sa oli suurem­pi kuin jos sote-alue olisi ne tuot­tanut ja Rääkkylä olisi saanut lähet­tää edus­ta­jansa sote-piirin hallintoelimiin.

= = = =

Kun­nal­la on kak­si aivan eri­laista tehtävää, palvelukun­nan ja kiin­teistökun­nan tehtävät. Palvelukun­ta tuot­taa nimen­sä mukaises­ti kun­ta­laisille palvelu­ja. Tämä on se osa kun­nas­ta, jos­ta puhutaan kun­tavaalien yhtey­dessä eniten.

Kiin­teistökun­ta kaavoit­taa, suun­nit­telee liiken­net­tä ja asun­to­tuotan­toa, har­joit­taa elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa ja vas­taa kaupun­gin tule­vaisu­ud­es­ta. Siis kaupun­gin. Kiin­teistökun­nan tehtävät ovat varsin vaa­ti­mat­to­mia haja-asu­tusalueil­la, mut­ta kas­vavis­sa kaupungeis­sa kiin­teistökun­nan tehtävät ovat lop­ul­ta kauaskantoisempia.

Kaupunkien välil­lä on menos­sa pudo­tus­peli kun ollaan siir­tymässä teol­lisu­uskaupungeista jälki­te­ol­lisi­in, joiden elin­voima perus­tuu tietoam­mat­tei­hin ja paikallisi­in palvelui­hin. Toisil­la kaupungeil­la on tässä parem­mat kor­tit käsis­sään kuin toisil­la, mut­ta merk­i­tyk­setön­tä ei ole sekään, miten kort­tin­sa pelaa. Kaupunkien joukos­sa on alisuo­ri­u­tu­jia ja usko­mat­to­mia selviy­tyjiä. Hyvätkin kor­tit voi pela­ta huonos­ti ja huonoil­lakin voi pärjätä.

Paljon on kiin­ni her­raonnes­ta. Mis­sä tehdään vii­sai­ta päätök­siä, siel­lä men­estytään. Kuo­pi­ol­la on ver­rat­tain hyvät kor­tit (yliopis­to) ja tois­taisek­si hyvä her­raon­ni. Se on men­estynyt paljon parem­min kuin sijain­nin ympäröivän maakun­nan perus­teel­la voisi arvella.

Mitä täl­lä on tekemistä kir­joituk­sen alun kanssa?

On vält­tämätön­tä hioa kun­nalli­nen päätök­sen­teko siihen kun­toon, että kiin­teistökun­nan tehtävät tule­vat hoide­tuk­si hyvin.

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)