Yleiskaavan asukastavoite ei ole ylimitoitettu

Onko Helsin­ki ylim­i­toit­ta­mas­sa kaavoituk­sen varautues­saan 860 000 asukkaaseen 2050? Merk­it­sisi­hän tämä väk­ilu­vun kasvua liki 240 000 asukkaal­la 35 vuodessa. Helsin­gin Sanomat esimerkik­si huo­maut­ti, että päätet­täessä aikanaan met­ros­ta oletet­ti­in Helsin­gin asukaslu­vun nou­se­vat 750 000 asukkaaseen tehdessään metropäätöstä 1960-luvu alus­sa, mut­ta nyt asukkai­ta kuitenkin vain 624 000.

Viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten ei yliarvioitu kaupun­gin kasvua, vaan aliarvioiti­in kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen. Se, että kaupunki­rakenne hajau­tui, joh­tui suurelta osin siitä, että Helsin­ki ei kaavoit­tanut tarpeek­si asun­to­ja ja ihmiset jou­tu­i­v­at naa­purikun­ti­in. Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että enem­män olisi Helsinki­in ollut tuli­joi­ta, jos vain asun­to­ja olisi ollut.

Vuo­teen 2050 men­nessä koko kaupun­gin (=seu­tu) asukaslu­vun olete­taan kas­va­van 560 000 asukkaal­la, eli kasvun olete­taan jatku­van suun­nilleen ennal­laan. Jos Helsin­ki ottaa tästä kasvus­ta vain vajaat 240 000, muualle menee selvä enem­mistö. Niin­pä seudun rakenne jatkaa hajoamistaan.

Olisi hyvä, jos Helsin­ki voisi ottaa tuos­ta asukaslu­vun kasvus­ta aiot­tua suurem­man osan. Väitän myös, että tämä vas­taisi asukkaiden toivei­ta. Jos olisi mah­dol­lista tar­jo­ta seudun kaikille asukkaille mah­dol­lisu­us vai­h­taa nykyi­nen asun­ton­sa samankokoiseen ja ‑hin­taiseen asun­toon Helsingis­sä, koko tuo 550 000 uut­ta asukas­ta voisi toteu­tua Helsingissä.

Isom­paan kasvu­un kaupun­gin rah­keet riitä eivät ainakaan nykysään­nöil­lä. Mut­ta jos seudun kasvu jääkin 400 000 asukkaaseen, Helsin­gin on järkevää edelleen ottaa siitä tuo vajaat 240 000 asukasta.

Varautu­mi­nen 860 000 asukkaaseen vuon­na 2050 ei ole mitenkään ylimitoitettua.

(Joku voi ihme­tel­lä, mik­si käytän tässä eri luku­ja kuin kaupun­ki. Kaupun­gin luvuis­sa varaudu­taan 260 000 tai 250 000 uuteen asukkaaseen ja seudun kasvuk­si ennuste­taan 600 000. Olen vähen­tänyt noista kasvu­lu­vuista jo toteu­tuneen kasvun.)

99 vastausta artikkeliin “Yleiskaavan asukastavoite ei ole ylimitoitettu”

  1. Viit­taan Soile Jungewelt­terin mielipi­dekir­joituk­seen 1.5.2015..
    Siinä ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista Hol­lan­nis­sa, että kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    1. Ajatel­lan­pa kansan­talout­ta joko koos­t­uu vajaatuot­tois­es­ta maat­aloud­es­ta, tuot­tavu­us henkeä kohde 10 ja kaupungista, jos­sa tuot­tavu­us henkeä kohden on 100. Puole maat­alousväestöstä muut­taa kaupunki­in, jos­sa tuot­tavu­us on edelleen sata, mut­ta kun liika väestöä on muut­tanut pois maat­aloud­es­ta, maat­alouden tuot­tavu­us on nous­sut 20:een. Kos­ka kaupungis­sa tut­tavu­us on jämähtänyt paikalleen ja maat­aloudessa kaksinker­tais­tunut, oli virhe siir­tyä maat­aloud­es­ta kaupunkiin?

  2. Osmo Soin­in­vaara: Kos­ka kaupungis­sa tut­tavu­us on jämähtänyt paikalleen ja maat­aloudessa kaksinker­tais­tunut, oli virhe siir­tyä maat­aloud­es­ta kaupunkiin? 

    Niin mut­ta kun ne maatuot­ta­jat mak­saa niiden kaupunki­lais­ten elämisen, kun ei kaupungeis­sa tuote­ta yhtään mitään (pait­si laivo­ja, paperikonei­ta, meri­diese­leitä, pankkipalvelui­ta, sel­l­ute­htaiden suun­nitelmia, rakennuspalveluita,sementtiä, erikois­sairaan­hoitoa ja mui­ta vas­taavia täysin ala-arvoisia hyödykkeitä perunoi­hin verratuna!) .

  3. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soile Jungewelt­terin mielipi­dekir­joituk­seen 1.5.2015..
    Siinä ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista Hol­lan­nis­sa, että kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Hol­lan­ti on yksi kokon­ainen maa, eikä yksi kaupun­ki. Sit­ten jos koko Suomen asukasti­heys läh­esty­isi 1500/km2 niin kan­nat­taisi ruve­ta jarruttamaan.

  4. Olli Ter­ho: Siinä ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista Hol­lan­nis­sa, että kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri.

    Helsin­gin seudulle mah­tuu yli 5,5 miljoon­aa asukas­ta ennen kuin asukasti­heys ylit­tää tuon 1500 asukas­ta per neliök­ilo­metri. Toisaal­ta mun suihkukopis­sa voi olla yli 1,4 miljoon­aa ihmistä per neliök­ilo­metri eikä siel­lä ole mitään kasautu­misen hait­to­ja havaittavissa.

  5. Olli Ter­ho: kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri

    Mum­bais­sa asukasti­heys on 10…20-kertainen tuo­hon näh­den ja silti kaupun­ki kas­vaa edelleen kovaa vauh­tia. Vaik­ka työ­matkoi­hin menee hel­posti 3…4 tun­tia päivässä, tämä ei tah­tia tun­nu hait­taa­van. Ihmiset ilmeis­es­ti eivät osaa arvioi­da hait­to­ja ja etu­ja oikein, vaan arvosta­vat enem­män etuja.

  6. Ok. Tietysti jos ei saa töitä, ei tai­da yltää tuo­hon sataan isos­sakaan kaupungissa.
    Mitähän nuo kasautu­misen hai­tat mah­ta­vat olla, jot­ka tule­vat esi­in asukasti­hey­den kas­vaes­sa? Onko niitä jo näkyvis­sä Hesassa?
    Mielipi­dekir­joi­tus oli Hesarissa..

  7. Olli Ter­ho:
    Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    On. Siinä, että kepu yrit­tää väit­tää mus­taa valkeaksi.

    Mis­sä tahansa tätä köy­hää maa­ta kul­keekin, niin vas­taan tulee vain pystyyn kuole­via pitäjiä, joiden kylil­lä eläkeläiset haahuil­e­vat ja lop­ut yrit­tävät kaikin keinoin päästä pois.

    Esimerkik­si Fimean siir­to Helsingistä Kuo­pi­oon ei ole vieläkään valmis. Onhan sitä jo 6 vuot­ta yritetty.

    Juuri tämän kaltaista resurssien tuh­laamista on luvas­sa seu­raaval­la vaa­likaudel­la oikein olan takaa. 

    En mal­ta odot­taa, kos­ka Sip­ilä ehdot­taa yliopis­to­jen pilkkomista pitkin ja poikin maakun­tia. Tapetaan nekin siinä samassa.

    Kepu voi toki määrätä vaik­ka kaiken hajasi­joitet­tavak­si, mut­ta ihmisiä te ette voi siirtää.

    ***

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Alueellistaminen

    Alueel­lis­tamisen tulokset

    Alueel­lis­tamis­es­ta on seu­rat­tu vuosi­na 2006–2011. Työ­paikko­ja on alueel­lis­tet­tu 3722, mut­ta ilmeis­es­ti vain 264 työn­tek­i­jää on muut­tanut työ­paikkansa perässä ja sik­si hallinnos­ta on kadon­nut vuosikym­menten osaami­nen ja koke­mus, joka on Helsin­gin Sanomien mukaan ratkai­se­van tärkeää etenkin keskei­sis­sä asiantuntijatehtävissä.[2][3]

    Val­tion työ­markki­nalaitok­sen johta­ja Teu­vo Met­säpel­to pitää tilan­net­ta ongel­mallise­na ja sanoo usko­vansa, että hal­li­tus luuli henkilöstön muut­ta­van työ­paikko­jen mukana.

    ***

    Samaan tapaan voi kuvitel­la, että ihmiset “van­gi­taan” pystyyn kuole­vi­in tup­pukyli­in, mut­ta ei se onnis­tu. Ihmiset lähtevät pois riip­pumat­ta siitä, ketkä hih­hulit tätä maa­ta johtavat.

    Sak­sa? Nor­ja? Hol­lan­ti? Itä­val­ta? Sveit­si? Kyl­lä meinaan on varaa vali­ta, että mihin vie työpanoksensa.

    Jokaisen nuoren kan­nat­taa kyl­lä vakavasti harki­ta, että mis­sä val­tios­sa saa parhaan hyö­dyn työ­panok­sen­sa vastineeksi.

    Eläkeläis­ten kan­nat­taa pohtia, että mis­sä val­tios­sa eläk­keel­lään tulee parhait­en toimeen.

    ***

    Mik­si Suomeen ei voi­da saa­da täl­lä vuosi­tuhan­nel­la elävää ja jär­jis­sään ole­vaa hallitusta?

  8. Viit­tasin mielipi­dekir­joituk­seen ja siitä kaik­ki tiedot. Tutkimus tehty Hol­lan­nis­sa, mut­ta käsit­tääk­seni siinä tutkit­ti­in metropo­lialuet­ta, ei koko maata.
    Tuo 860.000 Hesas­sa vas­taa n 1200 as/neliökilometri. Mikähän on asukasti­heys eri kaupungi­nosis­sa nyt?

  9. “Mum­bais­sa asukasti­heys on 10…20-kertainen tuo­hon näh­den ja silti kaupun­ki kas­vaa edelleen kovaa vauhtia.” 

    Ja sekös se vas­ta mukavaa onkin, jollei sit­ten vahin­gos­sa satu asumaan siel­lä. Mum­bai, tuo lieke­htivän kirkas esiku­va — ja sopi­va mit­tatikku — Helsin­skin betonifetisisteille?

  10. Pekka Pes­si: Helsin­gin seudulle mah­tuu yli 5,5 miljoon­aa asukas­ta ennen kuin asukasti­heys ylit­tää tuon 1500 asukas­ta per neliök­ilo­metri. Toisaal­ta mun suihkukopis­sa voi olla yli 1,4 miljoon­aa ihmistä per neliök­ilo­metri eikä siel­lä ole mitään kasautu­misen hait­to­ja havaittavissa. 

    Eikö se ole melkoinen hait­ta, jos sinne ei enää mah­du lisää yhtä ain­ut­takaan ihmistä (ilman että seinät eivät enää kestä)?

  11. Ville: Mum­bais­sa asukasti­heys on 10…20-kertainen tuo­hon näh­den ja silti kaupun­ki kas­vaa edelleen kovaa vauh­tia. Vaik­ka työ­matkoi­hin menee hel­posti 3…4 tun­tia päivässä, tämä ei tah­tia tun­nu hait­taa­van. Ihmiset ilmeis­es­ti eivät osaa arvioi­da hait­to­ja ja etu­ja oikein, vaan arvosta­vat enem­män etuja. 

    Saako tääl­lä matkus­taa sähköju­nan katol­la istuen?

  12. Pakko kor­ja­ta noi­ta numeroar­vo­ja.. Pin­ta-alas­sa oli mukana myös vesialueet (tosin ne voi tietysti täyttää..)
    860k vas­taa 4040 as/km2
    623k vas­taa 2920 as/km2
    Laut­tasaari 5850 (2013)
    Etu-Töölö 12500 (2013)
    Pasi­la 8860 (2013)
    Haa­ga 4700 (2013)
    Kon­ala 1900 (2013)

    Eli jos oikeasti tuo 1500 on jokin raja, niin siitä ollaan kyl­lä selvästi yli..

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajatel­lan­pa kansan­talout­ta joko koos­t­uu vajaatuot­tois­es­ta maat­aloud­es­ta, tuot­tavu­us henkeä kohde 10 ja kaupungista, jos­sa tuot­tavu­us henkeä kohden on 100. Puole maat­alousväestöstä muut­taa kaupunki­in, jos­sa tuot­tavu­us on edelleen sata, mut­ta kun liika väestöä on muut­tanut pois maat­aloud­es­ta, maat­alouden tuot­tavu­us on nous­sut 20:een. Kos­ka kaupungis­sa tut­tavu­us on jämähtänyt paikalleen ja maat­aloudessa kaksinker­tais­tunut, oli virhe siir­tyä maat­aloud­es­ta kaupunkiin?

    Tämä on erikoista argu­men­toin­tia jälleen. Keskit­tävän poli­ti­ikan olen­nainen puo­lus­tus­puhe­han on se, että tuot­tavu­us kas­vaa väestön kas­vaes­sa. Onko se niin vai ei? Minä kyl­lä uskon että se kas­vaa. Mut­ta se ei ole koko kuva. Sosi­aaliset ja ekol­o­giset hai­tat kas­va­vat nekin, samoin riskit. Tarvi­taan kokonaisnäkemys. 

  14. Siinä Hol­lan­nin tutkimuk­ses­sa oli tutkit­tu noin 1000 km² kokoisia aluei­ta — vas­taa Helsingis­sä pääkaupunkiseu­tua. Samal­la tun­netaan, että kasautu­mise­dut tule­vat nimeno­maan tiivi­is­sä kaupungis­sa ja käve­lyetäisyy­del­lä, joten kyseinen tutkimus mit­tasi aivan väärää asiaa. 

    On huo­mat­ta­van paljon väliä sil­lä onko 1000 km² tasaisel­la 1500 asukas­ta per neliök­ilo­metri (omakoti­talo­mat­to) vai niin että on 100 km² tiivistä (kuten Kööpen­ham­i­nas­sa) — eikä kyseinen tutkimus osaa mitenkään erotel­la tällaisia. 

    Aika heikkoon oljenko­r­teen tar­tu­taan, jos täl­laisia esitel­lään todis­teena siitä, ettei Helsinki­in pitäisi rakentaa.

  15. Onko kukaan arvioin­ut, paljonko Helsin­gin nyky­i­sis­sä talois­sa ja niiden asun­nois­sa on asukkail­la käyt­tämätön­tä reserviä väk­ilu­vun lisäyk­selle, joka voi toteu­tua siinä vai­heessa, kun van­huk­set (yksi toisen­sa jäl­keen) vai­h­tu­vat nuori­in parei­hin, jot­ka saa­vat per­heen lisäys­tä esim. 1–2‑N lasta? 

    Tein tuol­laisen arvion eräässäkin talos­sa ja totesin, että tuo Osmon 240000 lisäa­sukas­ta 624 000 asukkaan Helsinki­in voisi mah­dol­lis­es­ti “toteu­tua hel­posti” kyseisessä talos­sa vas­taa­van suu­ruise­na suh­teel­lise­na kasvu­na (38.5 %) ilman mitään lisärak­en­tamista, ja silti asukas­määrä voisi kas­vaa ‘kevyesti’ tuon kasvupros­entin ver­ran. Mainit­takoon, että ko. kasvu ei edes edel­lyt­täisi yhtään lisäa­sukas­ta ao. talon yksiöi­hin, eikä mis­sään asun­nos­sa maini­tun kasvun jäl­keen lap­siluku ylit­täisi edes kahta. 

    Muis­sa talois­sa voi nyky­isin olla tuol­laista reserviä vieläkin enem­män asukas­määrän luon­nol­liselle kasvulle. Nyky­isin, kun ihmis­ten elinikä on piden­tynyt ja van­huk­set pide­tään kodeis­saan paljon pitem­pään kuin ennen, on asukkaiden ja per­hei­den kier­to asun­nois­sa hidas­tunut, mikä tuonee oman vaiku­tuk­sen­sa asukas­määrän muut­tuvi­in lukui­hin. Sanois­in melkein, että asukaslu­vul­la mitat­en, kaupun­ki tarvit­see vain ensin malt­tia vähän odotel­la, ja sit­ten lisää “pilket­tä silmäkul­mi­in” voidak­seen jälleen kas­vaa. Toinen mah­dol­lisu­us olisi muut­taa nykylin­jaa ja rak­en­taa myös van­hainkote­ja edes sel­l­aisille van­huk­sille, jot­ka sel­l­aisi­in halu­aisi­vat muut­taa esim. pakoon nyky­istä yksinäisyyttään.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    ..Kos­ka kaupungis­sa tuot­tavu­us on jämähtänyt paikalleen ja maat­aloudessa kaksinker­tais­tunut, oli virhe siir­tyä maat­aloud­es­ta kaupunkiin?

    Tämä olisi ehkä ollut rel­e­vant­ti kysymys ennen sotia, mut­tei enää tänään. Helsin­ki on täl­lä vuosi­tuhan­nel­la saanut väestön­lisäyk­sen­sä pääosin ulko­mail­ta ja synnytyssairaalasta.

    Sitä pait­si vain 9 promil­lea nykypäivänä Suomen bkt:sta tulee maat­aloud­es­ta ja työl­li­sistäkin maat­aloudessa on vain 3 %. Helsin­gin ulkop­uolel­la tehdään suurim­mak­si osak­si samo­ja hom­mia kuin Helsingis­säkin, mut­ta pienem­mil­lä tuotan­non­tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sil­la. Helsingillä on seg­re­gaa­tios­ta johtuen lisäk­si joukko erikois­toimi­alo­ja, jois­sa koulutet­tu eli­it­ti pun­ner­taa tuo­ta tuot­tavu­useroa muuhun maa­han nähden. 

    Kos­ka siir­to­lai­sista 80 %:lla koulu­tus on tun­tem­aton tai perusk­oulu­ta­soinen ja syr­jäy­tymi­nen on tosi­a­sia, hei­dän tuot­tavuuten­sa ei nouse sataan edes pitkäl­lä aikavälil­lä eivätkä he työl­listy kaupungis­sa. Älykkäämpi kysymys onkin se, onko virhe, että he eivät siir­ry kaupungista muuanne, jos­sa talous toimii pienem­mil­lä tuotan­non­tek­i­jöi­den kustannuksilla.

  17. Kaavoituk­sel­la ei pitäisi olla mitään 2050 tai muu­ta vas­taavaa rajaa. Pitää olla automaa­tio, jol­la kan­takaupun­gin ymäriltä riit­tävä määrä aluet­ta on valmi­ik­si ruu­tukaavoitet­tu. Kyl­lä se täyt­tyy aikanaan.

    Nyt tääl­lä puuhastel­laan kaavoitus­ta taval­la, jota kaupunki­lainen ei kykene ymmärtämään. Mik­si on niin vaikeaa piirtää 100x200 ruu­tu­ja? Ensin voisi piirtää Kehä I:n sisäpuolen täy­teen ja sen jäkeen aikanaan Kehä II:n. Tulos olisi paljon hyödyl­lisem­pi kuin nykyi­nen puuhastelu.

    Jotenkin tun­tuu, että yksinker­tais­es­ta asi­as­ta on tehty taidet­ta. Tuol­la taiteel­la vain on saatu aikaan hirveän huonoa ympäristöä.

  18. Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten ei yliarvioitu kaupun­gin kasvua, vaan aliarvioiti­in kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen. Se, että kaupunki­rakenne hajau­tui, joh­tui suurelta osin siitä, että Helsin­ki ei kaavoit­tanut tarpeek­si asun­to­ja ja ihmiset jou­tu­i­v­at naa­purikun­ti­in. Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että enem­män olisi Helsinki­in ollut tuli­joi­ta, jos vain asun­to­ja olisi ollut.”

    Kaupunki­talousti­eteen mukaan maan hin­ta ja asukasti­heys nou­se­vat kohti taloudel­lisen aktivi­teetin keskus­taa (CBD). Tämän mukaan hin­ta ei nouse asukasti­hey­den takia, vaan korkeampi hin­ta pakot­taa ihmiset asumaan ahtaam­min selit­täen asukasti­hey­den kasvun. Kun tulot samal­la kas­va­vat ja kul­je­tusy­htey­det paranevat, keskus­tas­sa asu­vat prefer­oi­vat asum­ista kauem­pana CBD:sta, jos­sa he saa­vat korkeam­mille tuloille vasti­neek­si enem­män asum­isväljyyt­tä. Vas­taavasti yri­tyk­set siir­tyvät per­ife­ri­aan, jos­sa kul­je­tus on ruuhkat­tomam­paa ja työti­laa enem­män uus­in­vestoin­neille ja halvem­mal­la. Alain Bertaudin mukaan [Alain Bertaud, Spa­tial Dis­tri­b­u­tion of Land Prices & Den­si­ties] tämä on geneeristä taloudel­lisen aktivi­teetin keskuk­selle. Siihen ei voi­da vaikut­taa lisäämäl­lä asun­torak­en­tamista, jos sen tarkoituk­se­na on asukasti­hey­den kas­vat­ta­mi­nen, kos­ka pros­es­si kiihdyt­täisi edelleen taloudel­lista aktivi­teet­tia ja maan hin­taa ja sitä kaut­ta asumisen hin­taa pakot­taen asukkaat asumaan entistä ahtaam­min ja lisäten edelleen siir­tyä periferiaan.

    En jaa Bertaudin ajatuk­sia kokon­aan, mut­ta pääpi­ir­teet lienevät kohdal­laan. Tämän ajatuk­senku­lun ja Soin­in­vaaran esit­tämän välil­lä on kuitenkin ristiriita.

  19. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soile Jungewelt­terin mielipi­dekir­joituk­seen 1.5.2015..
    Siinä ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista Hol­lan­nis­sa, että kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    En tiedä minkä kokoi­sista alueista tuos­sa puhutaan, mut­ta kaupungi­nosa­ta­sol­la “kasautu­misen” hai­tat ovat minus­ta suurim­mil­laan välil­lä ~500–5 000 asukasta/km². Nuo tihey­det eivät vielä mah­dol­lista kum­moisia lähipalvelu­ja, mut­ta kuitenkin sitä “kasautu­mista” ja sen aiheut­tamia hait­to­ja on jo näkyvis­sä. Toisaal­ta välil­lä 15 000–30 000 asukasta/km² hyödyt ovat monin ver­roin hait­to­ja suurem­pia ja mm. sen takia Punavuoret, Ullan­lin­nat ja Töölöt ovat niin suosit­tu­ja asuinaluei­ta. Toki tuol­laisi­in tiheyk­si­in voidaan päästä myös epäkelpoa kaupunkia rak­en­ta­mal­la, kehi­tys­maid­en slum­mit tästä esimerkkinä.

  20. Helsin­ki on aika pieni kylä.
    On aivan selvää että jos­sain vai­heessa kasautu­misen hai­tat ovat etu­ja suuremmat.

    Raja nyt ei vain kul­je lähel­läkään Helsin­gin kokolu­okkaa, joka on help­po huo­ma­ta siitä että maail­mas­sa val­taisa määrä Helsinkiä isom­pia kaupunkeja. 

    Jos vaik­ka ajatel­laan silleen kum­mallis­es­ti että kaupun­ki lopet­taa kas­va­mas­ta, kun kaupungis­tu­misen hai­tat ja hyödyt ovat yhtä suuret, niin voisi vaik­ka väit­tää että raja tulee vas­taan kokolu­okas­sa 10+ miljoon­aa ihmistä.

    Helsin­gin työssäkäyn­tialueen 1,5 miljoon­aa on vähän. Se että se on Kärsämä­keen ver­rat­tuna paljon ei muu­ta tätä.

    Lisäk­si tuot­tavu­u­den kasvu­vauh­tien ver­tailu ei aina ker­ro kaikkea. Tai talouskasvun vertailu.
    Kär­jis­tet­ty esimerk­ki. Suo­mi ja Kiina. Kiina kas­vaa nopeam­min on mut­ta on rapaköy­hä maa.
    Samal­la taval­la muu maa on Helsin­gin seu­tua köy­hempi. Jos siel­lä on pystyt­ty kuro­maan Helsinkiä kiin­ni, niin hienoa. Se ei kuitenkaan ker­ro sitä, että kaupungis­tu­mi­nen on huono hom­ma. Olisin altis tekemään tämän suun­taisia johtopäätök­siä vas­ta sit­ten, kun alkaa näyt­tää siltä, että maakun­nat alka­vat men­nä ohi.

  21. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soile Jungewelt­terin mielipi­dekir­joituk­seen 1.5.2015..
    Siinä ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista Hol­lan­nis­sa, että kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Tuos­ta tutkimuk­ses­ta, joka oli keskeisessä osas­sa myös keskus­tan (maa)talousmaantieteellisen työryh­män rapor­tis­sa, on keskustel­tu tääl­läkin aiem­mas­sa blogi­postauk­ses­sa ja on selvin­nyt, että keskus­tan (maa)talousmaantieteellinen työryh­mä on tulkin­nut tutkimus­ta joko tyh­myyt­tään tai tarkoi­tushakuisu­ut­taan väärin. Samoin kuin ilmeis­es­ti Jungewelter.

    Lyhyesti selostet­tuna keskusta­lais­ten idea on siinä, että Van­taa-Nur­mi­järvi kas­vaa nopeam­min kuin Helsin­ki, joten Van­taa-Nur­mi­järvi on se mihin pitää pyrk­iä. Jätetään sanomat­ta, että Helsin­ki tuot­taa enem­män kuin Van­taa-Nur­mi­järvi, vaik­ka kas­vaa hitaam­min ja että Van­taan-Nur­mi­jär­ven kasvu on käytän­nössä kokon­aan riip­pu­vaista alueen keskuk­ses­ta, Helsingistä.

  22. Johannes Hir­vaskos­ki:

    Väestön tiivistyessä tiet­ty­i­hin paikkoi­hin, jää muulle luon­nolle enem­män tilaa. Läm­pöä menee harakoille vähem­män kun suuri osa sein­istä on asut­tu­ja myös toiselta puolen. Kaukoläm­pö. Keskitet­ty vesi- ja jäte­huolto. Vähem­män infraa per henkilö. Jne. Väestön keskit­tämisen ekol­o­giset edut ovat huikeat.

  23. Johannes Hir­vaskos­ki: Keskit­tävän poli­ti­ikan olen­nainen puo­lus­tus­puhe­han on se, että tuot­tavu­us kas­vaa väestön kas­vaes­sa. Onko se niin vai ei?

    Tiede­tään että väestöti­hey­den molem­mis­sa ääripäis­sä tuot­tavu­us on nol­la, ja jotain nol­las­ta poikkeavaa sil­lä välil­lä. Vas­taus on siis määritelmäl­lis­es­ti sekä kyl­lä että ei.

    Ehkä kan­nat­taa muo­toil­la kysymys uudestaan.

  24. <

    juk­ka heikki­nen: Kos­ka siir­to­lai­sista 80 %:lla koulu­tus on tun­tem­aton tai perusk­oulu­ta­soinen ja syr­jäy­tymi­nen on tosi­a­sia, hei­dän tuot­tavuuten­sa ei nouse sataan edes pitkäl­lä aikavälil­lä eivätkä he työl­listy kaupungis­sa. Älykkäämpi kysymys onkin se, onko virhe, että he eivät siir­ry kaupungista muuanne, jos­sa talous toimii pienem­mil­lä tuotan­non­tek­i­jöi­den kustannuksilla.

    Kokon­ais­tuot­tavu­u­den kannal­ta olen­naista on, että mata­lasti koulutet­tu­jen siir­to­lais­ten tuot­tavu­us nousee kaupunki­in muu­ton seu­rauk­se­na ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa he jäävät maaseudulle. Ajatel­laan vaik­ka, että henkilön tuot­tavu­us olisi kaupungis­sa 30 ja maaseudul­la 10. Täl­laisen henkilön muut­to kaupunki­in las­kee kaupun­gin keskimääräistä tuot­tavu­ut­ta, mut­ta siitä huoli­mat­ta muut­toli­ike kas­vat­taa kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta. Sik­si alueel­lisen tuot­tavu­u­den muu­tosnopeus ei ole järkevä argu­ment­ti muut­toli­ik­keen vaiku­tuk­ses­ta kokonaistuottavuuteen.

  25. juk­ka heikki­nen: Kun tulot samal­la kas­va­vat ja kul­je­tusy­htey­det paranevat, keskus­tas­sa asu­vat prefer­oi­vat asum­ista kauem­pana CBD:sta, jos­sa he saa­vat korkeam­mille tuloille vasti­neek­si enem­män asum­isväljyyt­tä. Vas­taavasti yri­tyk­set siir­tyvät per­ife­ri­aan, jos­sa kul­je­tus on ruuhkat­tomam­paa ja työti­laa enem­män uus­in­vestoin­neille ja halvem­mal­la. Alain Bertaudin mukaan [Alain Bertaud, Spa­tial Dis­tri­b­u­tion of Land Prices & Den­si­ties] tämä on geneeristä taloudel­lisen aktivi­teetin keskuk­selle. Siihen ei voi­da vaikut­taa lisäämäl­lä asun­torak­en­tamista, jos sen tarkoituk­se­na on asukasti­hey­den kas­vat­ta­mi­nen, kos­ka pros­es­si kiihdyt­täisi edelleen taloudel­lista aktivi­teet­tia ja maan hin­taa ja sitä kaut­ta asumisen hin­taa pakot­taen asukkaat asumaan entistä ahtaam­min ja lisäten edelleen siir­tyä periferiaan.

    Tässä on hyvin tiivis­tet­tynä sen tas­apain­oti­lan syn­ty ja säi­lymi­nen joka johtaa euroop­palaiseen kaupunki­laiselämän­tyyli­in jos­sa kaupungis­sa asu­taan ja sen ulkop­uolel­la käy­dään töis­sä. Juurikin siis se kehi­tys johon Helsingis­sä on vih­doin päästy ja joka on johtanut ensin Punavuoren ja sit­tem­min Kallion renesanssiin.

    Ahtaan asumisen aiheut­ta­ma työn­tö ehti pudot­taa Helsin­gin niemen asukaslu­vun suun­nilleen puoleen 1960-luvun lop­un hui­pus­ta, mut­ta ilmeis­es­ti jonkin­lainen paikalli­nen opti­mi on nyt saavutet­tu kun kysyn­tä ylläpitää sel­l­aista hin­tata­soa että kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen kan­nat­taa raken­nusy­htiöille jälleen.

    Onko jonkun mielestä tässä isos­sa kuvas­sa jotain ongel­maa? Pitäisikö kan­takaupun­gin (kaupunkikaupun­gin) laa­jen­tamis­es­ta luop­ua nyt kun asumisen ahtau­den ja suh­teel­lis­ten hyö­ty­jen tas­apain­oti­la näyt­täisi hin­take­hi­tyk­sen perus­teel­la löytyneen?

  26. Mikko Särelä:
    Siinä Hol­lan­nin tutkimuk­ses­sa oli tutkit­tu noin 1000 km² kokoisia aluei­ta – vas­taa Helsingis­sä pääkaupunkiseu­tua. Samal­la tun­netaan, että kasautu­mise­dut tule­vat nimeno­maan tiivi­is­sä kaupungis­sa ja käve­lyetäisyy­del­lä, joten kyseinen tutkimus mit­tasi aivan väärää asiaa. 

    On huo­mat­ta­van paljon väliä sil­lä onko 1000 km² tasaisel­la 1500 asukas­ta per neliök­ilo­metri (omakoti­talo­mat­to) vai niin että on 100 km² tiivistä (kuten Kööpen­ham­i­nas­sa) – eikä kyseinen tutkimus osaa mitenkään erotel­la tällaisia. 

    Tutkimuk­ses­sa Hol­lan­nin alue oli jaet­tuna 40 erikokoiseen (sekä alle 1000 km² että yli 1000 km² kokoisi­in) talousalueeseen, jot­ka sit­ten ryh­mitelti­in kolmeen eri ryh­mään niiden tiivey­den (tai urban­isaa­tion) perus­teel­la. Hol­lan­nin keskimääräi­nen asukasti­heys on noin 400 päätä per km2. Tyyp­il­lis­es­ti kus­sakin alueessa oli muu­ta­ma tiheämpi keskus, noin 1000 päätä per km2 ja muu alue sit­ten oli selvästi harvem­min asut­tua kuin 400 per km2. Alueisi­in luet­ti­in lisäk­si erik­seen Rand­stadin alueesta sen kaupun­git kuten Rot­ter­dam omi­na alueinaan, jois­sa on hyvin tiivis keskus. Rot­ter­dam vas­taa kooltaan ja asukasti­hey­den jakau­mal­taan kan­takaupungista keskus­taa­ja­man rajalle hyvin Helsinkiä ja se kuu­lui tuo­hon “high­ly urban­ized” ryh­mään, jon­ka keskimääräi­nen asukasti­heys oli 1544 per km2 keski­ha­jon­nal­la 493 per km2. Ryh­mä “urban­ized” oli 580 per km2 hajon­nal­la 204 per km2 ja “less urban­ized” oli 232 per km2 hajon­nal­la 38 per km2.

    Maanti­eteel­lis­es­ti Helsin­gin pääkaupunkiseu­tu ja sen keskus­taa­ja­ma oli­si­vat main­iosti voineet olla pala­nen tuo­ta Hol­lan­nin tutkimus­ru­udukkoa, varsinkin Rand­stadin alueel­la. Tutkimuk­sen keskeinen tulos oli se, että “high­ly urban­ized” alueis­sa tuot­tavu­u­den kasvu hiipuu suh­teessa “urban­ized” alueisi­in. Toisin sanoen opti­mi on alue, jos­sa asukasti­heys ei ole suurem­pi kuin keskimäärin 580 per km2 tässä karke­as­sa jaot­telus­sa ja anne­tu­ille alue­pin­ta-alueille, jot­ka vai­hte­liv­at alle 1000 km² jonkin ver­ran suurem­pi­in (vrt Helsin­gin seu­tua 370 per km2 pin­ta-alal­la 3700 km² tai pääkaupunkiseu­tua 1434 per km2 pin­ta-alal­la 770 km²). Kyl­lä tämä tutkimus antaa ainakin riit­tävän epäi­lyn sille, että lisäti­ivistämi­nen Helsin­gin pääkaupunkiseudul­la voi olla virhe. Vihdis­sä ja Hyvinkääl­lä kasautu­mi­nen voi hyvinkin jatkua ilman tuot­tavu­u­songelmia. Olisi syytä tehdä vas­taa­va TFP tutkimus Helsin­gin seu­tukun­nas­sa tai jopa Uudelle­maalle ja mielel­lään niin, että Rizov et al mallia edelleen paran­net­taisi­in (siinähän on koko joukko yksinkertaistuksia). 

    Kasautu­mise­dut alka­vat siitä kun taa­ja­ma muo­dos­tuu, pien­estä torista aina kaupunkikokoon asti. Mit­takaavae­tu­ja tulee keskit­tyneestä asi­akaskun­nas­ta, yri­tys­ten saavutet­tavu­ud­es­ta ja rikas­tuneesta työ­markki­na-alueesta, jol­loin se voi alueel­lis­es­ti olla vaik­ka kan­takaupungista Ker­avalle. Kasautu­mishai­tat taas syn­tyvät tuotan­non­tek­i­jöi­den ja logis­ti­ikan kallis­tu­mis­es­ta tilan ahtautues­sa ja ne kas­va­vat kohti CBD aluet­ta. Ns. “inverse U‑shape” tuot­tavu­u­den riip­pu­vu­us asukasti­hey­destä pätee siis yhtä hyvin kan­takaupunkikoolle kuin koko metropo­lialueelle. Järkevää on kuitenkin tutkimuk­sis­sa sisäl­lyt­tää olen­nainen työssäkäyn­tipi­iri eli koheesin taloudel­lisen aktivi­teetin piiri kuhunkin alueeseen.

  27. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Alueel­lis­tamis­es­ta on seu­rat­tu vuosi­na 2006–2011. Työ­paikko­ja on alueel­lis­tet­tu 3722, mut­ta ilmeis­es­ti vain 264 työn­tek­i­jää on muut­tanut työ­paikkansa perässä ja sik­si hallinnos­ta on kadon­nut vuosikym­menten osaami­nen ja koke­mus, joka on Helsin­gin Sanomien mukaan ratkai­se­van tärkeää etenkin keskei­sis­sä asiantuntijatehtävissä.[2][3]

    Helsin­ki ei ole saanut vuosikym­meni­in olen­naista net­to­muut­toa kumu­lati­ivis­es­ti lask­ien muual­ta Suomes­ta. Julkisen hallinnon ja tutkimuk­sen alueel­lis­t­a­mi­nen vai­men­taa korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tio­ta aluei­den välil­lä ja on siten gini-ker­toimen ja eri­ar­voisu­u­den kasvun estämisen kannal­ta toiv­ot­tavaa. Esimerkik­si Meck­len­burg-Vor­pom­mern (entistä Itä-Sak­san aluet­ta) on Sak­san harvim­min asut­tua aluet­ta. Se on nyt alueel­lis­tamisen ja alue­poli­ti­ikan ansios­ta eräs Euroopan
    tärkeim­mistä teknolo­giakeskuk­sista. Seurasin aikoinaan erään EU komis­sion tieteel­lisen ja tek­nol­o­gisen komitean kaut­ta high tech tutkimus­laitok­sen sijoit­tamista sinne. Alku­un oli vaikeaa saa­da muenche­niläisiä jät­tämään kotin­sa työn­sä ja lähtemään Greif­swaldi­in, mut­ta lop­ul­ta kun tärkeim­mät avain­tutk­i­jat sinne siir­tyivät, tuli­vat lop­utkin. Sukupol­ven­vai­h­dos ja nuorem­pi­en ennakkolu­u­lot­to­muus edis­tivät asi­aa. Aika tekee tehtävänsä.

  28. Nuut­ti Kuosa:

    Raja nyt ei vain kul­je lähel­läkään Helsin­gin kokolu­okkaa, joka on help­po huo­ma­ta siitä että maail­mas­sa val­taisa määrä Helsinkiä isom­pia kaupunkeja. 

    Se, että kasautu­mishai­tat hyy­dyt­tävät tuot­tavu­u­den kasvua, ei tarkoi­ta sitä, että kaupun­gin koon kasvu vält­tämät­tä pysähty­isi. Yksit­täiset markki­natek­i­jät tai ihmiset eivät näe kokon­ais­tuot­tavu­u­den opti­mia. Sik­si maail­mal­la on paljon tiheitä metropole­ja, kos­ka seg­re­gaa­ti­ol­la ja kasautu­misel­la on omat ajurin­sa. Tiedämme vaik­ka Brook­ings insi­ti­tuu­tion raport­te­ja kat­so­ma­l­la, että kehit­tynei­den maid­en suurimpi­en palvelumetropolien tuot­tavu­us on hiipunut muuhun talousalueeseen näh­den 2000-luvul­la. Myös monien kehi­tys­maid­en metropo­like­hi­tys on men­nyt met­sään tiivistymisen met­sään, jos­ta on rapor­toitu ekon­o­mistien tutkimuksissa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tulee lisää van­husikälu­okkia ja ne ovat aien­mpia isompia 

    Tulee myös lisää työtäteke­viä “van­huk­sia” kun eläk­keelle­jäämisikä nousee. Tuot­tavu­us per kaupun­gin keskimääräi­nen asukas kas­vaa, jos entistä van­hem­mat tekevät aiem­paa enem­män töitä enenevässä määrin. Toisaal­ta, jos ja kun ihmis­ten keskimääräi­nen elinikä samaan aikaan kas­vaa, se ilmeis­es­ti taval­laan syö tuon hyödyn.

    Toisaal­ta, jos tarkastel­laan pidem­män aikavälin kehi­tys­tä, ei ehkä ole syytä uno­htaa sanon­taa “lap­si tuo leivän tul­lessaan”. Nuoriso­työt­tömyys on vaka­va uhka tuolle ajatusmaailmalle. 

    Jonkin­lainen ongel­ma taitaa olla myös jouti­laat, jot­ka hillu­vat usein kaupungeis­sa (päämäärät­tä?) eri­tyis­es­ti asemien liepeil­lä. Ei heil­lä ole useim­miten minkään­laista kiiret­tä tai tarvet­ta päästä yhteenkään junaan. Helsin­gin rautatiease­man luona heitä näkee paljon. Miten esimerkik­si he voisi­vat olla parem­min hyödyk­si yhteiskun­nalle ja ennenkaikkea itselleen? Saman kysymyk­sen voi tietenkin jokainen aset­taa myös itselleen …

    Kaupun­gin asukas­määrän kasvun tulee nähdäk­seni olla melko tiivi­isti sidok­sis­sa työn ja työ­paikko­jen määrän kasvu­un, ellei sit­ten jol­lakul­la ole tavoit­teena kas­vat­taa vain “ase­man lap­sien” lukumääriä …

  30. juk­ka heikki­nen:
    En jaa Bertaudin ajatuk­sia kokon­aan, mut­ta pääpi­ir­teet lienevät kohdal­laan. Tämän ajatuk­senku­lun ja Soin­in­vaaran esit­tämän välil­lä on kuitenkin ristiriita.

    Bertaudin van­hem­mis­sa julka­isu­is­sa löy­tyy ver­tailui­ta eri kaupungeista, ja on myös sel­l­aisia miljoon­akaupunke­ja, jois­sa kiin­teistö­jen arvo on varsin tasaista tai jopa nousee kauem­pana keskus­tas­ta. Tähän voidaan päästä esim. asun­topoli­ti­ikalla ja kaavoituk­sel­la. Nyky­isin Bertaud tun­tuu pitävän huonona puut­tumista vapaaseen markkin­talouteen ja ain­oa oikea malli, johon pitää pyrk­iä, on keskus­taa kohti nou­se­va arvos­tus. Keskus­to­ja voi jos­sain tapauk­ses­sa olla kyl­lä useampikin.

  31. Koko alueen osalta­han kyseessä on paljon suurem­pi kasvu­tavoite . eli noin 700 000 uut­ta asukas­ta. Tämän voi lukea suo­raan Helsin­gin asun­tostrate­gias­ta 2025 ja Helsin­gin seudun maankäyt­tö­su­un­nitel­mas­ta. Siel­lä kasvu nimetään keskeisek­si tavoit­teek­si ja esitetään, mikä on tavoit­teen toteu­tu­misen edel­lyt­tämä väestönkasvu.

    Turha ver­houtua viiku­nan­le­hteen ja teesken­nel­lä luon­nol­lista kasvua tässä vain tuet­ta­van. On vaikea käsit­tää, mik­si täl­lais­es­ta mullis­tuk­ses­ta ei keskustel­la asiallisesti.

    Varsinkin sik­si, kun yleiskaavoituk­ses­sa pitäisi kat­soa tule­vaisu­u­teen, eikä menneisyyteen. 

    Tule­vaisu­udessa on robo­t­i­saa­tio ja muu kiihtyvä teknolo­giake­hi­tys. Se vaikut­taa kahdel­la taval­la — ensik­sikin kumipyöräli­ikenne irtoaa fos­si­ilis­es­ta polt­toaineesta ja toisek­si sen ajoneu­vokan­ta vähe­nee rajusti. Näis­sä olois­sa fik­saa­tio raide­tun­nelei­hin ja niiden varaan rak­en­tu­vaan tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen on turha ja tulee meille vielä kalli­ik­si. — Toisek­si ihmisen työ­panok­sen merk­i­tys rom­ah­taa. Emme pysty kil­paile­maan robot­tien ja automati­ikan kanssa palveluis­sakaan. Tämän vuok­si työ­paikkake­hi­tys ei seu­raa tuottavuutta. 

    Tämä siis näkyy jo nyt Helsin­gin seudulla. 

    Jos työn perässä muut­ta­mi­nen on yhä vähem­mässä määrin toteu­tu­va tilan­neku­va, mik­si pitää tavoitel­la tuol­laista määrää väestölisäystä? 

    Osmo vetoaakin nyt lopuk­si van­husikälu­okkien kasvuun. 

    Mikko Särelä — kuka on sanonut ettei pitäisi rak­en­taa? Kyse on siitä, kuin­ka paljon pitää rakentaa. 

    Lau­ri Kumpu­lainen, mis­tä väestön siirtämi­sistä sinä puhut? Tilan­neku­vasi on väärä — ihmi­sistähän asuu 75 % Helsin­gin seudun ulkopuolella. 

    Korkeak­oulu­jen sijain­nista — tiesitkö, että Helsin­gin seudul­la on noin 95 000 korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa? Ovatko markki­nat ne tänne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­ti­ik­ka? Entä tiesitkö että esimerkik­si Helsin­gin yliopis­tos­ta valmis­tu­taan keskimäärin vuot­ta myöhem­min kuin muista yliopis­toista. — Kos­ka opiske­li­jat joutu­vat tääl­lä käymään myös töissä. 

    On turhaa puhua keskus­tan alue­poli­ti­ikas­ta, jos ei ymmär­rä vihreää tai demarien tai kokoomuk­sen har­joit­ta­van myös alue­poli­ti­ikkaa. Sen suun­ta vain on päin­vas­tainen. Kaik­ki poli­ti­ik­ka, jol­la on alueel­lisia vaiku­tuk­sia, on alue­poli­ti­ikkaa. Tämän perusasian sisäistämi­nen olisi iso edis­tysaskel — siis että Osmo on tämän maan kovin aluepoliitikko 😉

    1. Kaupun­git eivät raken­na vaan tekevät sen mah­dol­lisek­si. Useim­mat kun­nat ovat kaavoit­ta­neet selvästi yli tarpeen. Kaavoihin mah­tuu kai noin 20 miljoon­aa ihmistä. Mik­si juuri Helsin­gin pitäisi alikaavoittaa?

  32. juk­ka heikki­nen: Helsin­ki ei ole saanut vuosikym­meni­in olen­naista net­to­muut­toa kumu­lati­ivis­es­ti lask­ien muual­ta Suomesta. 

    Mikä on läh­teesi tälle väitteellesi?
    Esimerkik­si yleiskaava.fi sivus­ton mukaan http://bit.ly/1dRnClN Helsin­gin net­to­muut­tovoit­to v 2000 — 2013 on noin 33 000 asukas­ta, ikävä kyl­lä tuos­sa kaavios­sa ei ole numeerisia arvo­ja mukana, silmämääräis­es­ti arvioiden noin puo­let tuos­ta net­to­muu­tos­ta on ‘muu­ta kotim­naista’, pl ilmeis­es­ti ‘seudun sisäi­nen’ muut­toli­ike. Mielestäni koti­maisen muut­toli­ik­keen osu­ut­ta voi sanoa olennaiseksi.

  33. juk­ka heikki­nen: Esimerkik­si Meck­len­burg-Vor­pom­mern (entistä Itä-Sak­san aluet­ta) on Sak­san harvim­min asut­tua aluet­ta. Se on nyt alueel­lis­tamisen ja alue­poli­ti­ikan ansios­ta eräs Euroopan tärkeim­mistä teknologiakeskuksista.

    Suomes­sakin on keskitet­ty tutkimus­laitok­set elinkelpois­t­en yliopis­to­jen kyl­keen hyväl­lä men­estyk­sel­lä. Mis­täköhän Suomes­sa löy­ty­isi ver­tailuko­hdak­si vas­taa­va aka­teem­i­nen keskit­tymä jos­sa 90 kilo­metrin säteisessä ympyrässä olisi kak­si per­in­teistä yliopis­toa, use­ampi tekni­nen korkeak­oulu ja opis­to sekä 1,6 miljoon­aa asukasta..

  34. spot­tu: Tiede­tään että väestöti­hey­den molem­mis­sa ääripäis­sä tuot­tavu­us on nol­la, ja jotain nol­las­ta poikkeavaa sil­lä välil­lä. Vas­taus on siis määritelmäl­lis­es­ti sekä kyl­lä että ei.

    Ehkä kan­nat­taa muo­toil­la kysymys uudestaan.

    Valitet­tavasti tätä ei tiede­tä — näem­mä täl­läkään pal­stal­la, jos­sa Heikki­nen näkökul­maa tuot­tavu­u­den katos­ta yksin puolustaa. 

    Tuot­tavu­u­den nol­laan putoamista ei tihey­den kas­vaes­sa sen­tään tapah­du. Epä­selvää on myös mikä olisi “ääripää” väestöti­hey­delle sen yläpäässä ja mis­tä siis tätä koske­va tieto voisi olla peräisin.

  35. juk­ka heikki­nen: Tutkimuk­ses­sa Hol­lan­nin alue oli jaet­tuna 40 erikokoiseen (sekä alle 1000 km² että yli 1000 km² kokoisi­in) talousalueeseen, jot­ka sit­ten ryh­mitelti­in kolmeen eri ryh­mään niiden tiivey­den (tai urban­isaa­tion) perus­teel­la. Hol­lan­nin keskimääräi­nen asukasti­heys on noin 400 päätä per km2. Tyyp­il­lis­es­ti kus­sakin alueessa oli muu­ta­ma tiheämpi keskus, noin 1000 päätä per km2 ja muu alue sit­ten oli selvästi harvem­min asut­tua kuin 400 per km2. Alueisi­in luet­ti­in lisäk­si erik­seen Rand­stadin alueesta sen kaupun­git kuten Rot­ter­dam omi­na alueinaan, jois­sa on hyvin tiivis keskus. Rot­ter­dam vas­taa kooltaan ja asukasti­hey­den jakau­mal­taan kan­takaupungista keskus­taa­ja­man rajalle hyvin Helsinkiä ja se kuu­lui tuo­hon “high­ly urban­ized” ryh­mään, jon­ka keskimääräi­nen asukasti­heys oli 1544 per km2 keski­ha­jon­nal­la 493 per km2. Ryh­mä “urban­ized” oli 580 per km2 hajon­nal­la 204 per km2 ja “less urban­ized” oli 232 per km2 hajon­nal­la 38 per km2.

    Maanti­eteel­lis­es­ti Helsin­gin pääkaupunkiseu­tu ja sen keskus­taa­ja­ma oli­si­vat main­iosti voineet olla pala­nen tuo­ta Hol­lan­nin tutkimus­ru­udukkoa, varsinkin Rand­stadin alueel­la. Tutkimuk­sen keskeinen tulos oli se, että “high­ly urban­ized” alueis­sa tuot­tavu­u­den kasvu hiipuu suh­teessa “urban­ized” alueisi­in. Toisin sanoen opti­mi on alue, jos­sa asukasti­heys ei ole suurem­pi kuin keskimäärin 580 per km2 tässä karke­as­sa jaot­telus­sa ja anne­tu­ille alue­pin­ta-alueille, jot­ka vai­hte­liv­at alle 1000 km² jonkin ver­ran suurem­pi­in (vrt Helsin­gin seu­tua 370 per km2 pin­ta-alal­la 3700 km² tai pääkaupunkiseu­tua 1434 per km2 pin­ta-alal­la 770 km²). Kyl­lä tämä tutkimus antaa ainakin riit­tävän epäi­lyn sille, että lisäti­ivistämi­nen Helsin­gin pääkaupunkiseudul­la voi olla virhe. Vihdis­sä ja Hyvinkääl­lä kasautu­mi­nen voi hyvinkin jatkua ilman tuot­tavu­u­songelmia. Olisi syytä tehdä vas­taa­va TFP tutkimus Helsin­gin seu­tukun­nas­sa tai jopa Uudelle­maalle ja mielel­lään niin, että Rizov et al mallia edelleen paran­net­taisi­in (siinähän on koko joukko yksinkertaistuksia). 

    Tässä ei ollut mitään uut­ta aikaisem­pi­in kir­joituk­si­isi ver­rat­tuna, mut­ta fak­ta on että Rot­ter­damin seu­tu kokon­aisu­udessaan on yli 2 ker­taa niin tiivi­isti asut­tu kuin Helsin­gin seu­tu. Kir­joitin tästä toises­sa ketjussa. 

    Rot­ter­damin seu­tu ja Hol­lan­ti elää eri­lai­sista asioista osit­tain kuin Helsin­gin seu­tu ja Suo­mi. Rot­ter­damin seu­tu elää kau­pas­ta kja logis­ti­ikas­ta, sata­ma on val­ta­va logis­ti­ikkakeskus joka palvelee koko Euroop­paa johon ver­rat­tuna Vuosaari tai Van­taan Tuu­pak­ka kalpe­nee. Siel­lä sata­mas­sa ehkä asuu suht vähän asukkai­ta, kuka nyt halu­aa asua sel­l­aises­sa ympäristössä? Silti se on var­maan Euroopan tuot­tavin­ta aluetta. 

    Suo­mi elää tai ainakin eli teknolo­giaosaamis­es­ta ja sen osaamiskeskit­tymät ovat Espoos­sa Otaniemen ympäristössä ja Helsin­gin län­tisessä kan­takaup­ngis­sa. Niiden aluei­den tuot­tavu­us ja asukasti­heys on aivan toista luokkaa kuin Hyvinkään tai Vihdin joista ainakin Vihti on pelkkä nukkumalähiö.

  36. KKK:
    <

    Kokon­ais­tuot­tavu­u­den kannal­ta olen­naista on, että mata­lasti koulutet­tu­jen siir­to­lais­ten tuot­tavu­us nousee kaupunki­in muu­ton seu­rauk­se­na ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, jos­sa he jäävät maaseudulle. 

    Nyt sin­ul­ta jäi huo­maa­mat­ta, että siir­to­laiset tule­vat ulkomailta.

  37. Sakke: Jonkin­lainen ongel­ma taitaa olla myös jouti­laat, jot­ka hillu­vat usein kaupungeis­sa (päämäärät­tä?) eri­tyis­es­ti asemien liepeil­lä. Ei heil­lä ole useim­miten minkään­laista kiiret­tä tai tarvet­ta päästä yhteenkään junaan. Helsin­gin rautatiease­man luona heitä näkee paljon.

    On yleis­maail­malli­nen ilmiö että liiken­teen sol­muko­hti­in hakeu­tuu ihmisiä joiden elämä on sol­mus­sa. Vaikken kukka­hat­tutädik­si tun­nus­taudukaan, niin kyl­lä minus­ta sivistys­val­tios­sa pitää olla myös rautatieasemien tyyp­pisiä koko kansan olohuoneita. 

    Kaupun­gin asukas­määrän kasvun tulee nähdäk­seni olla melko tiivi­isti sidok­sis­sa työn ja työ­paikko­jen määrän kasvu­un, ellei sit­ten jol­lakul­la ole tavoit­teena kas­vat­taa vain “ase­man lap­sien” lukumääriä …

    Riit­tää että tuo suhde pätee työssäkäyn­tialueelle. Jos Rautatiease­mal­ta pääsee etäisem­pi­inkin työ­paikkakeskit­tymi­in alle var­tis­sa, ei työ­paikko­jen sijoit­tumi­nen ole ongelma.

  38. juk­ka heikki­nen: Sukupol­ven­vai­h­dos ja nuorem­pi­en ennakkolu­u­lot­to­muus edis­tivät asi­aa. Aika tekee tehtävänsä. 

    Suht tuoreen uutisen mukaan peliala on kovas­sa kasvus­sa Kajaanis­sa. Kajaanista voi siis tul­la ns “men­estyvä kaupun­ki”, vaik­ka kaupungis­sa ei olekaan sato­jatuhan­sia asukkaita.
    http://tinyurl.com/nuu3f36

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupun­git eivät raken­na vaan tekevät sen mah­dol­lisek­si. Useim­mat kun­nat ovat kaavoit­ta­neet selvästi yli tarpeen. Kaavoihin mah­tuu kai noin 20 miljoon­aa ihmistä. Mik­si juuri Helsin­gin pitäisi alikaavoittaa?

    Olet itse hyvin pitkälle vas­tu­us­sa, että Helsin­ki on viimeiset 15 vuot­ta alikaavoit­tanut. Eikä vajet­ta ole tosis­saan yritet­tykään kuroa umpeen. Voisit ker­toa mik­si olet ollut aja­mas­sa sel­l­aista poli­ti­ikaa jos­sa kaavoitus on laa­han­nut huo­mat­tavasti taråeen alapuolella.

  40. Johannes Hir­vaskos­ki:

    – Toisek­si ihmisen työ­panok­sen merk­i­tys rom­ah­taa. Emme pysty kil­paile­maan robot­tien ja automati­ikan kanssa palveluis­sakaan. Tämän vuok­si työ­paikkake­hi­tys ei seu­raa tuottavuutta. 

    Tämä siis näkyy jo nyt Helsin­gin seudulla. 

    Jos työn perässä muut­ta­mi­nen on yhä vähem­mässä määrin toteu­tu­va tilan­neku­va, mik­si pitää tavoitel­la tuol­laista määrää väestölisäystä? 

    Maalaat hie­man dys­toop­pisen kuvan siitä mitä robot­it voivat aiheut­taa. Kyl­lä robot­tien ongel­mat tun­netaan muis­sakin maail­man suurkaupungeis­sa eikä vain Helsingis­sä. Ei ne kor­vaa ihn­mistä kuin ihan mar­gin­aalis­es­ti. Ja siel­lä mis­sä on ihmisiä paljon, kek­sitään kyl­lä töitä joka tuot­taa jotain parem­min kuin jos ihmiset asu­isi­vat vain omis­sa olois­saan jos­sain mökeissä.

    Johannes Hir­vaskos­ki:

    Korkeak­oulu­jen sijain­nista – tiesitkö, että Helsin­gin seudul­la on noin 95 000 korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa? Ovatko markki­nat ne tänne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­ti­ik­ka? Entä tiesitkö että esimerkik­si Helsin­gin yliopis­tos­ta valmis­tu­taan keskimäärin vuot­ta myöhem­min kuin muista yliopis­toista. – Kos­ka opiske­li­jat joutu­vat tääl­lä käymään myös töissä. 

    Helsin­gin Yliopis­to perustet­ti­in Venäjän val­lan aikana kun van­ha yliopis­to Turus­sa siir­ret­ti­in Helsinki­in. Mun mielestän8i olisi voin­ut jäädä sinne, mut­ta keis­ari halusi toisin. 

    Samoin koko Teknilli­nen korkeak­oulu olisi voitu sodan jäl­keen siirtää Tam­pereelle Otamiemen sijaan mut­ta ei vain tehty. 

    Kos­ka Suo­mi on nuori val­tio niin täältä puut­tuvat van­ho­jen sivistys­val­tioiden yliopis­tokaupun­git kuten Cam­bridge, Upp­sala ja Tart­to. Suomes­sa on onnek­si muitakin yliopis­to­ja ja olen itse opiskel­lut muual­la kuin Helsingis­sä. Noiden maakun­takaupunkien yliopis­to­jen kam­puk­sista saa todel­la asun­non halvem­mal­la, mut­ta kesäk­si on muutet­ta­va Helsinki­in kos­ka töitä niis­sä kaupungeis­sa ei ole kaikille halukkaille.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Ajatel­lan­pa kansan­talout­ta joko koos­t­uu vajaatuot­tois­es­ta maat­aloud­es­ta, tuot­tavu­us henkeä kohde 10 ja kaupungista, jos­sa tuot­tavu­us henkeä kohden on 100. Puole maat­alousväestöstä muut­taa kaupunki­in, jos­sa tuot­tavu­us on edelleen sata, mut­ta kun liika väestöä on muut­tanut pois maat­aloud­es­ta, maat­alouden tuot­tavu­us on nous­sut 20:een. Kos­ka kaupungis­sa tut­tavu­us on jämähtänyt paikalleen ja maat­aloudessa kaksinker­tais­tunut, oli virhe siir­tyä maat­aloud­es­ta kaupunkiin?

    Ei se mene noin, kun kaupunki­in tun­kee paljon ihmisiä niin yhä suurem­pi osa joutuu tyy­tymään mar­gin­aal­i­tuot­tavi­in töi­hin. Esim New Yorkissa voit joutua vaikka­pa sateen­var­jon myyjäk­si vaik­ka olet koulu­tuk­seltasi tohtori.

    Kaupunkiym­päristöt jakaan­tu­vat nykyään yhetiskun­talu­okkien mukaan eivätkä yhteiskun­talu­okat kohtaa enää toisiaan

    Kaupunkien hyv­in­von­tia edis­tävä vaiku­tus on mah­dolli­nen jos syn­tyy uusia kon­tak­te­ja eri­lais­ten ryh­mien välille

    Nykyään kehi­tys on eristävä eli eri yhteiskun­talu­okat elävät kyl­lä samas­sa kaupungis­sa, mut­ta eivät kohtaa toisi­aan eikä kaupungista ole enää hyö­tyä hyv­in­voin­nin kasvattajana.

    Pän­vas­toin, kaupun­ki on paljon eri­ar­voisem­pi ympäristö kuin maaseu­tu nykymallilla

  42. j‑lu: Jätetään sanomat­ta, että Helsin­ki tuot­taa enem­män kuin Van­taa-Nur­mi­järvi, vaik­ka kas­vaa hitaam­min ja että Van­taan-Nur­mi­jär­ven kasvu on käytän­nössä kokon­aan riip­pu­vaista alueen keskuk­ses­ta, Helsingistä.

    Tässä uno­h­dat sen, että Helsin­ki suurkaupunk­i­na on muu­ta talousaluet­ta tuot­tavampi etupäässä seg­re­gaa­tion takia, joka on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta. Seg­re­gaa­tio alkoi 1550 kun Kus­taa Vaasan mahtikäskyl­lä ympäristön por­var­it määrät­ti­in muut­ta­maan vasta­pe­rustet­tuun Helsin­gin taa­ja­maan ja kun Alek­san­teri I siir­si pääkaupun­gin hallinnon viras­toi­neen 1812 Turus­ta Helsinki­in ja Turun palon jäl­keen yliopis­tokin siir­ret­ti­in Helsinki­in. Myöhempää seg­re­gaa­tioke­hi­tys­tä ovat olleet lukuis­ten pääkont­to­rien ja eläkey­htiöi­den sijoituk­set ja VTT:n perus­t­a­mi­nen, etc, etc Helsinki­in. Kun varsi­nais­es­ta hallinto‑, yliopis­to- ja varuskun­takaupungista kehit­tyi maan todel­li­nen teol­lisu­uskeskus, luoti­in paljon tätä ns. kasautu­mise­t­ua 1800- ja 1900-luvuil­la. Rahamarkki­noiden vapaut­tamisen jäl­keen Helsin­gin kasautu­misen eten­e­m­i­nen on muut­tunut kuitenkin net­to­haitak­si maan hin­nan nousun ja tuotan­non­tek­i­jöi­den kallis­tu­misen takia.

    Jut­telin äsket­täin erään helsinkiläisen kul­je­tus­fir­man pomon kanssa ja hän valit­ti, ettei hän saa fir­maa kan­nat­ta­maan Helsin­gin kus­tan­nuk­sil­la. Viros­ta tulleet rep­pu­fir­mat paina­vat kan­nat­tavu­ut­ta. Tämä on kuitenkin vain osasyy. Pääsyy on alueen kalleus. Hyvin perus­maukko­ja työl­listävät olut­te­htaat lähtevät pien­tä eli­it­tiä työl­listävien rahoi­tusy­htiöi­den tieltä Ker­avaan etc.

  43. En ymmär­rä mik­si keskus­tan puolue­toimis­to sijait­see Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa. Kyl­lähän sen pitäisi olla joko Nur­mi­järvel­lä taik­ka Kem­peleessä eli sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jot­ka ovat keskusta­lais­ten ihmis­ten saavutet­tavis­sa ja joi­hin voi ajaa autolla.

    On ihan jär­jetön­tä sijoit­taa kepun puolue­toimis­to paikkaan, jos­sa puolueen kan­na­tus on alin­ta koko maassa.

  44. Ville: Bertaudin van­hem­mis­sa julka­isu­is­sa löy­tyy ver­tailui­ta eri kaupungeista, ja on myös sel­l­aisia miljoon­akaupunke­ja, jois­sa kiin­teistö­jen arvo on varsin tasaista tai jopa nousee kauem­pana keskustasta. 

    Toki maail­mal­ta löy­tyy kaupunkiseu­tu­ja, jois­sa keskus­ta-alue ei ole kallis ja kalli­im­mat alueet ovat kauem­pana keskustasta.

    Esimerkik­si käyvät vaik­ka Detroit tai Los Ange­les. Siitä kuin­ka tavoiteltavaa tuol­lainen kaupun­gin kehi­tys on voidaan kyl­lä olla mon­taa mieltä.

  45. spot­tu: Suomes­sakin on keskitet­ty tutkimus­laitok­set elinkelpois­t­en yliopis­to­jen kyl­keen hyväl­lä men­estyk­sel­lä. Mis­täköhän Suomes­sa löy­ty­isi ver­tailuko­hdak­si vas­taa­va aka­teem­i­nen keskit­tymä jos­sa 90 kilo­metrin säteisessä ympyrässä olisi kak­si per­in­teistä yliopis­toa, use­ampi tekni­nen korkeak­oulu ja opis­to sekä 1,6 miljoon­aa asukasta..

    Otanie­mi maini­taankin Euroopan tärkei­den teknolo­giakeskusten lis­tas­sa. En sitä moiti, olen­han itsekin kyseisen inno­vaa­tioalueen “tuote”. Toin Meck­len­burg-Vor­pom­mernin esimerkin­lu­on­teis­es­ti esille siitä, mihin Suo­mi voi oikeal­la alue­poli­ti­ikalla päästä muual­la Suomes­sa ole­vien harvem­min asut­tu­jen aluei­den kehit­tämisessä. Otaniemen kasautu­mise­dut on jo käytet­ty ja kasautu­mishai­tat paina­vat sen tuot­tavu­ut­ta. Esimerkik­si VTT ajoi 90- ja 2000-luvuil­la alueel­la verstas‑, paja‑, ja labrati­lat työvoim­i­neen pääosin alas. Perustelu­na käytet­ti­in kyseis­ten tilo­jen korkeaa vuokraa, joka pain­oi kyseis­ten VTT:n klus­te­rien tulosta. VTT:n taloudelli­nen tilanne alkoi heiketä tämän päätök­sen takia, kos­ka todel­la hyvät inno­vaa­tiot syn­tyvät siitä, että mata­lan tuot­tavu­u­den ja korkean tuot­tavu­u­den inno­vaa­tiotoimin­not kohtaa­vat fyy­sis­es­ti. Helsin­gin yleiskaavaselostuk­seen on nimeno­mais­es­ti kir­jat­tu, että näi­den kohtaami­nen estetään segregaatiolla.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Tulee lisää van­husikälu­okkia ja ne ovat aien­mpia isompia

    Etkös sä itse sanonut, että van­hus­ten määrän kasvu taan­tuu n. vuo­teen 30 men­nessä kun suuria ikälu­okkia hau­dataan? Siihen on 15 vuot­ta ja se on oikeas­t­aan melko lyhyt aika.

  47. juk­ka heikki­nen: Helsin­ki ei ole saanut vuosikym­meni­in olen­naista net­to­muut­toa kumu­lati­ivis­es­ti lask­ien muual­ta Suomesta. 

    Helsin­ki on saanut viimeis­ten 40 vuo­den aikana keskimäärin 3000–4000 hen­gen vuosit­taisen muut­tovoiton Helsin­gin seudun ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta, viime vuosi­na jopa yli 4000 henkeä. Helsingistä vas­taavasti menetetään muut­to­tap­pi­ona vai­htel­e­va määrä asukkai­ta kas­vavalle seudulle.

  48. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Turha ver­houtua viiku­nan­le­hteen ja teesken­nel­lä luon­nol­lista kasvua tässä vain tuet­ta­van. On vaikea käsit­tää, mik­si täl­lais­es­ta mullis­tuk­ses­ta ei keskustel­la asiallisesti.
    Varsinkin sik­si, kun yleiskaavoituk­ses­sa pitäisi kat­soa tule­vaisu­u­teen, eikä menneisyyteen.
    Tule­vaisu­udessa on robo­t­i­saa­tio ja muu kiihtyvä teknolo­giake­hi­tys. Se vaikut­taa kahdel­la taval­la – ensik­sikin kumipyöräli­ikenne irtoaa fos­si­ilis­es­ta polt­toaineesta ja toisek­si sen ajoneu­vokan­ta vähe­nee rajusti. Näis­sä olois­sa fik­saa­tio raide­tun­nelei­hin ja niiden varaan rak­en­tu­vaan tiivi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen on turha ja tulee meille vielä kalli­ik­si. – Toisek­si ihmisen työ­panok­sen merk­i­tys rom­ah­taa. Emme pysty kil­paile­maan robot­tien ja automati­ikan kanssa palveluis­sakaan. Tämän vuok­si työ­paikkake­hi­tys ei seu­raa tuottavuutta.
    Tämä siis näkyy jo nyt Helsin­gin seudulla.
    Jos työn perässä muut­ta­mi­nen on yhä vähem­mässä määrin toteu­tu­va tilan­neku­va, mik­si pitää tavoitel­la tuol­laista määrää väestölisäystä? 

    Tämä yksi mah­dolli­nen tule­vaisu­u­denske­naario. His­to­ri­as­ta on minus­ta nähtävis­sä, että mas­satyöt­tömyys tai työstä irtau­tu­mi­nen johtaa nuoren väestön kan­sain­vael­luk­si­in houkut­tele­vimpi­in oloi­hin. Kul­je­taan työn perässä tai muuten virik­erikkaam­man elämän perässä.

    Maal­la ja pienis­sä kaupungeis­sa köy­hälle työt­tömälle on tar­jol­la lähin­nä ulkoilua, vaa­ti­ma­ton­ta per­he-elämää, puu­tarhan­hoitoa tai netin näpyt­te­lyä. Suuris­sa kaupungeis­sa mah­dol­lisu­udet sosi­aal­isi­in virikkeisi­in ovat toista luokkaa, tar­jon­taa on paljon ja kasautu­mi­nen lisää sitä. Jos työ vähe­nee suuret kaupun­git ovat entistä houkut­tel­e­vampia, eri­tyis­es­ti suurelle osalle nuorista.

    Maan­sisäisiä kan­sain­vael­luk­sia on demokra­ti­as­sa vaikea pysäyt­tää panssari­aidoil­la ja kivääreil­lä eikä kiinalaistyyp­pinen kaupunki­in muu­ton lupasys­teemikään tai­da oikein teho­ta itämaillakaan. 

    Kaupun­gin kasvun rajoit­ta­mi­nen asun­to­tuotan­toa kuris­ta­mal­la tai vähem­män houkut­tel­e­val­la asun­to­tuotan­nol­la on taas aika lail­la arve­lut­ta­va keino. Se ei oikein toi­mi kaupun­gin kasvun hillit­si­jänä, vaan johtaa lähin­nä siihen, että kaupun­gin köy­hät asu­vat entistä ahtaam­min ja kurjemmin. 

    Esit­tämässäsi tule­vaisu­u­denske­naar­ios­sa keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen humpuukiryh­män poli­it­tisil­la lääkkeil­lä saadaan Suomeen yhä jatkos­sakin tyh­jen­tyvien syr­jäseu­tu­jen lisäk­si suurkaupun­ki, jos­sa on entistä kovem­mat vuokrat, pahempi asum­is­pu­la ja jos­sa köy­hät sekä per­heet asu­vat nyky­istä ahtaam­min ja kurjemmin.

  49. Helsin­gin pitäisi alikaavoit­taa, kos­ka Kepu halu­aa lisää autokaupunkia ja Espooseen lisää omakoti­talo­ja ja Smith-Polvisen. Tämähän se todel­li­nen real­isti­nen vai­h­toe­hto Helsin­gin kasvulle on.

    Tältä tämä keskustelu nyt viime kädessä alkaa vaikut­taa. Riip­pumat­ta siitä miten paljon tässä puhutaan maaseudus­ta ja maakunnista.

  50. Johannes Hir­vaskos­ki:

    Korkeak­oulu­jen sijain­nista – tiesitkö, että Helsin­gin seudul­la on noin 95 000 korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa? Ovatko markki­nat ne tänne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­ti­ik­ka? Entä tiesitkö että esimerkik­si Helsin­gin yliopis­tos­ta valmis­tu­taan keskimäärin vuot­ta myöhem­min kuin muista yliopis­toista. – Kos­ka opiske­li­jat joutu­vat tääl­lä käymään myös töissä.

    Korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa eivät ole sijoit­tuneet markki­nae­htois­es­ti, se näkyy siinä Helsin­gin seudul­la on paljon vaikeampi päästä yliopis­toon tai korkeak­oulu­un kuin muual­la. Jos markki­nat saisi­vat toimia vapaasti seudul­la olisi enem­män opiskelu opiskelupaikkoja.

    Siitä, että opiske­li­jat työl­listyvät sekä opin­to­jen aikana että niiden jäl­keen saa­nee ongel­man aikaan vain talous­maanti­eteelli­nen ryhmä.

  51. juk­ka heikki­nen: Tutkimuk­ses­sa Hol­lan­nin alue oli jaet­tuna 40 erikokoiseen (sekä alle 1000 km² että yli 1000 km² kokoisi­in) talousalueeseen, jot­ka sit­ten ryh­mitelti­in kolmeen eri ryh­mään niiden tiivey­den (tai urban­isaa­tion) perusteella. 

    Hienos­ti väis­tit kokon­aan kri­ti­ikin ja tuup­p­a­sit ison kasan aiheeseen täysin liit­tymätön­tä mate­ri­aalia. Mitä jos kokeil­isit vai­h­teek­si sitä, että vas­taat kri­ti­ikki­in? Siis tähän:

    “Siinä Hol­lan­nin tutkimuk­ses­sa oli tutkit­tu noin 1000 km² kokoisia aluei­ta – vas­taa Helsingis­sä pääkaupunkiseu­tua. Samal­la tun­netaan, että kasautu­mise­dut tule­vat nimeno­maan tiivi­is­sä kaupungis­sa ja käve­lyetäisyy­del­lä, joten kyseinen tutkimus mit­tasi aivan väärää asiaa.

    On huo­mat­ta­van paljon väliä sil­lä onko 1000 km² tasaisel­la 1500 asukas­ta per neliök­ilo­metri (omakoti­talo­mat­to) vai niin että on 100 km² tiivistä (kuten Kööpen­ham­i­nas­sa) – eikä kyseinen tutkimus osaa mitenkään erotel­la tällaisia.”

  52. Hie­man off topic.

    Eilisen HS:n yleiös­nosas­tosa oli ylistys­tä suo­ma­laiselle met­sälähiöille. Kan­nat­taa lukea.

    Helsin­gin kaupun­gib väestön­ti­heys on 2.900 as/maakm2. Koko kaupunkialueen väestön­ti­heyt­tä on vaikea määritel­lä. Miten las­ke­taan Pohjois-Espoon ja Pohjois-Van­taan pel­to- ja met­säalueet pinta-alaan?

  53. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soile Jungewelt­terin mielipi­dekir­joituk­seen 1.5.2015..
    Siinä ker­ro­taan tutkimus­tu­lok­sista Hol­lan­nis­sa, että kasautu­misen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asukasti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Helsingis­sä asukasti­heys on 3 000 as./km2, mikä on kaupungik­si alhainen. Noin suh­teel­lisu­u­den­ta­jun vuok­si, pien­taloalueel­lakin on sem­moi­set 4 000 — 6 000 as./km2. On hyvin vaikea ymmärtää mitä ihmeen tekemistä joidenkin suu­raluei­den ver­tailuil­la Hol­lan­nis­sa, joista osaan sisäl­tyi asu­tuskeskusten ohel­la enem­män ja toisi­in hie­man vähem­män pel­toa, on kaupungis­tu­misen kanssa yleen­sä ja Helsin­gin erityisesti.

  54. Tämä väestöen­nusteista vään­tämi­nen on muuten ehkä puudut­tavin keskustelu Yleiskaa­van ympäril­lä, ja se ei ole ihan vähän se, yksinker­tais­taen: Yleiskaa­va kuten muutkin kaa­vat antaa luvan rak­en­taa talo­ja. Jos niihin taloi­hin ei ole asukkai­ta, niin ei niitä rakenneta.

    Me emme tee sil­lä tiedol­la että paljonko­han Helsinki­in mah­taisi olla tuli­joi­ta esimerkik­si vuon­na 2027 käytän­nössä yhtään mitään, sen näkee sit­ten, ja talot rak­en­tuu jos rak­en­tuu. Toden­näköis­es­ti rakentuvat.

    Toiseen suun­taan tämä ei toi­mi, jos kaavas­sa ei ole varauk­sia uusille taloille, niin niitä ei voi rak­en­taa. Ja rakkaat ties minkä suo­jeli­jat, tämä toimii juuri toisin päin kuin osa teistä kuvit­telee, jos siinä kaavas­sa ei ole varauk­sia eli vai­h­toe­hto­ja, niin sit­ten ollaan juuri niiden vaikeimpi­en paikko­jen äärel­lä. Kuten Mal­mi tai Var­tiosaari, kos­ka ei edel­lis­es­tä Yleiskaavas­ta ole muu­ta rakentamatta.

  55. “ja toisek­si sen ajoneu­vokan­ta vähe­nee rajusti” 

    Perus­teel­la mil­lä? Kos­ka se tukee ide­ol­o­gista toivetilaasi? 

    Nythän on niin, ettei se yksi­ty­isautoilu tule katoa­maan yhtään mihinkään, vaik­ka joitakin se närästääkin. Ja tietenkin on niinkin, ettei Helsin­gin niemelle mah­du raja­ton­ta määrää yksi­ty­isauto­ja. Eli se, joka autoil­la halu­aa tule­vaisu­udessakin, hoitaa asiansa niin, että hom­ma on mah­dol­lista vastakin. 

    Itsel­läni on vuokra­parkkipaik­ka kan­takaupungis­sa, muut toimi­vat kuten parhaak­si näkevät. Ja ennenkuin pahim­mat sero­toni­ini­va­jareista kär­sivät änkyrävi­herveg­e­taris­tit nyt vetävät luo­muh­erne­pussin nokkaansa, niin EI, en aja autoa kan­takaupungis­sa liikues­sani. Joten sepä sit­ten siitä(kin)…

  56. veepee: Väestön tiivistyessä tiet­ty­i­hin paikkoi­hin, jää muulle luon­nolle enem­män tilaa. Läm­pöä menee harakoille vähem­män kun suuri osa sein­istä on asut­tu­ja myös toiselta puolen. Kaukoläm­pö. Keskitet­ty vesi- ja jäte­huolto. Vähem­män infraa per henkilö. Jne. Väestön keskit­tämisen ekol­o­giset edut ovat huikeat.

    Kulu­tus­ta­so nousee myös kaupungeis­sa ver­rat­tuna muut­ta­jien alku­peräisi­in seu­tu­i­hin. Kaupungeis­sa myös ilman läm­pöti­la on selvästi maaseu­tua korkeampi (noin 1 aste C, “urban heat island”)lämpövuotojen, liiken­teen , asfalt­tip­in­to­jen ja suurem­man hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den jne vuok­si. Taval­laan kasvi­huoneilmiö on noin 50–100 vuot­ta edel­lä ympäröivää maaseutua.

  57. Sakke: Eikö se ole melkoinen hait­ta, jos sinne ei enää mah­du lisää yhtä ain­ut­takaan ihmistä (ilman että seinät eivät enää kestä)?

    Kyl­lä sinne mah­tuu sel­l­ainen 2,9 miljoon­aa ihmistä per neliök­ilo­metri, mut­ta saip­puoidessa alkaa havai­ta jotain kasautumishaittoja.

  58. Osmo, yksinker­tainen ja suo­ra kysymys — onko MASU ja HLJ doku­menteis­sa riit­tävästi huomioitu robo­t­i­saa­tion ja muun tule­vaisu­u­den teknolo­gian vaiku­tuk­sia, ottaen huomioon että doku­men­tit ulot­tuvat vuo­teen 2050? 

    Näetkö tässä suh­teessa sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että olemme ekstrapoloimas­sa men­neisyy­destä, otta­mat­ta huomioon suur­in­ta muu­tosajuria, jon­ka ihmiskun­nan his­to­ria tuntee?

  59. juk­ka heikki­nen: Esimerkik­si Meck­len­burg-Vor­pom­mern (entistä Itä-Sak­san aluet­ta) on Sak­san harvim­min asut­tua aluet­ta. Se on nyt alueel­lis­tamisen ja alue­poli­ti­ikan ansios­ta eräs Euroopan tärkeim­mistä teknologiakeskuksista.

    Kun lunt­taan Wikipedi­as­ta, niin Meck­len­burg-Vor­pom­mern on samaa kokolu­okkaa kuin Etelä-Suomen lääni ja väestön­ti­heys on hyvin lähel­lä samaa (69 asukas­ta per neliök­ilo­metri, Etelä-Suomes­sa 73).
    Sak­san haja-asu­tus vas­taa Suomen tihein­tä asutusta.

  60. Johannes Hir­vaskos­ki: Korkeak­oulu­jen sijain­nista – tiesitkö, että Helsin­gin seudul­la on noin 95 000 korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa? Ovatko markki­nat ne tänne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­ti­ik­ka? Entä tiesitkö että esimerkik­si Helsin­gin yliopis­tos­ta valmis­tu­taan keskimäärin vuot­ta myöhem­min kuin muista yliopis­toista. – Kos­ka opiske­li­jat joutu­vat tääl­lä käymään myös töissä. 

    Helsingis­sä on helpom­pi tehdä opin­to­jen ohes­sa oman alan töitä, kos­ka niitä täältä löytyy 😉

    Korkeak­oulu­jen sijoit­tumisen kannal­ta keskeistä on se, mis­sä koulutet­tua työvoimaa tarvit­se­vat työ­paikat sijait­se­vat — eli mis­tä valmis­tu­vat löytävät oman alansa töitä.

    Kuvaavia esimerkke­jä: Jyväskylän yliopis­tos­ta valmis­tu­vista 34% jää Kes­ki-Suomeen, 28% työl­listyy Uudelle­maalle. Helsin­gin yliopis­tos­ta valmis­tu­vista ~90% työl­listyy Uudellemaalle.

    Helsin­gin yliopis­tos­ta vas­tavalmis­tunei­den työt­tömyys on 3%, Jyväskylässä 6%.

    Myös Aal­losta 90% työl­listyy Uudelle­maalle. Vas­taavasti Lappeen­ran­nan teknil­lis­es­tä yliopis­tos­ta 21% jää Etelä-Kar­jalaan ja 42% muut­taa Uudellemaalle. 

    Aal­losta vas­tavalmis­tunei­den työt­tömyys on 3%, Lappeen­ran­nas­ta 5%.

    Yliopis­toil­la on myös mui­ta tavoit­tei­ta kuten laadukas tutkimus ja yhteiskun­nalli­nen vuorovaikut­ta­mi­nen, joiden toteut­tamista voidaan kyl­lä tehokkaasti sabotoi­da ja tehdä kalli­im­mak­si ripot­tele­mal­la yksit­täisiä tiedekun­tia tai koulu­tu­so­hjelmia maakun­takeskuk­si­in. Jos Suomen korkeak­oulukent­tä ei olisi niin hajanainen, niin esim. Turul­la tai Tam­pereel­la voisi olla paljon parem­mat eväät kil­pail­la Helsin­gin rin­nal­la kan­sain­välisessä sarjassa.

  61. juk­ka heikki­nen: Esimerkik­si VTT ajoi 90- ja 2000-luvuil­la alueel­la verstas‑, paja‑, ja labrati­lat työvoim­i­neen pääosin alas. Perustelu­na käytet­ti­in kyseis­ten tilo­jen korkeaa vuokraa, joka pain­oi kyseis­ten VTT:n klus­te­rien tulosta. VTT:n taloudelli­nen tilanne alkoi heiketä tämän päätök­sen takia, kos­ka todel­la hyvät inno­vaa­tiot syn­tyvät siitä, että mata­lan tuot­tavu­u­den ja korkean tuot­tavu­u­den inno­vaa­tiotoimin­not kohtaa­vat fyysisesti.

    Yhdyskun­tarakenne ja kaavoitus ovat tietysti vaiku­tuk­sil­taan hyvin laa­ja-alaisia mut­ta ensim­mäistä ker­taa kuulen väitet­tävän että ne ovat syynä val­tion ja kun­tien toim­i­ti­lapoli­ti­ikan absurditeetteihin.

  62. Pet­teri: Korkeak­oulu­opiskelu­paikat eivät ole sijoit­tuneet markki­nae­htois­es­ti, se näkyy siinä Helsin­gin seudul­la on paljon vaikeampi päästä yliopis­toon tai korkeak­oulu­un kuin muual­la. Jos markki­nat saisi­vat toimia vapaasti seudul­la olisi enem­män opiskelupaikkoja.

    Osa helsinkiläi­sistä joutuukin men­mään opiskele­maan mui­hin kaupunkei­hin, kun pääkaupunkiseudun yliopis­toi­hin on niin vaikea päästä; mah­dol­lis­es­ti yrit­tävät sit­ten vai­h­taa opiskelu­paikan Helsinkiin.
    Toinen asia sit­ten on, että jotkut helsinkiläiset työhönot­ta­jat palkkaa­vat mielel­lään esim. Kuo­pios­sa tai Tam­pereel­la opiskellei­ta. Syy ei ehkä ole opetuk­sen tasos­sa, vaan oppi­la­sainek­ses­sa — ken­ties parhaat sisään­pääsi­jät eivät ole parhai­ta valmis­tuneina työelämässä…

  63. Sylt­ty:
    En ymmär­rä mik­si keskus­tan puolue­toimis­to sijait­see Helsin­gin ydinkeskustassa. 

    On ihan jär­jetön­tä sijoit­taa kepun puolue­toimis­to paikkaan, jos­sa puolueen kan­na­tus on alin­ta koko maassa. 

    Oikeas­t­aan on ihan älytön­tä että koko puolueen nimi on Suomen Keskus­ta. Sen pitäisi olla Suomen Hajoitus!

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupun­git eivät raken­na vaan tekevät sen mah­dol­lisek­si. Useim­mat kun­nat ovat kaavoit­ta­neet selvästi yli tarpeen. Kaavoihin mah­tuu kai noin 20 miljoon­aa ihmistä. Mik­si juuri Helsin­gin pitäisi alikaavoittaa?

    Yleiskaavaan on merkit­ty tum­man­ruskeal­la kan­takaupun­ki. Näin pitää olla. Jostakin itsel­leni tun­tem­at­tomas­ta syys­tä yleiskaa­van on merkit­ty mys­tisiä A1-A4 aluei­ta, joil­la kort­telite­hokku­us on 0,4–1,8. Näin pääosin esim. Malmin lento­ken­tän alue. Jos lento­kent­tä hävitetään, mik­si sitä ei raken­neta kaupungik­si. Nyt Oden mukaan on siis kaik­ki mah­dol­liset maa-alueet käytet­ty valmis­teltavas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa. Olisi kiin­nos­tavaa tietää miten Helsin­gin asun­tokan­nan kehit­tymi­nen huomioidaan vuo­den 2070 yleiskaavas­sa. No, veikkaan vas­tauk­sen: Kaik­ki 2030 raken­netut talot pure­taan ja niiden tilalle raken­netaan kan­takaupunkia (yleiskaa­van tum­man­ruskeaa aluet­ta). Niin Ode, mik­si Helsin­ki uudessa yleiskaavas­saan alikaavoit­taa maamme pääkaupun­gin surkuhu­paisak­si villin län­nen kyläk­si? Vain sher­if­fi puut­tuu kylänraitilta?

  65. Pet­teri: Korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa eivät ole sijoit­tuneet markki­nae­htois­es­ti, se näkyy siinä Helsin­gin seudul­la on paljon vaikeampi päästä yliopis­toon tai korkeak­oulu­un kuin muual­la. Jos markki­nat saisi­vat toimia vapaasti seudul­la olisi enem­män opiskelu opiskelupaikkoja.

    Siitä, että opiske­li­jat työl­listyvät sekä opin­to­jen aikana että niiden jäl­keen saa­nee ongel­man aikaan vain talous­maanti­eteelli­nen ryhmä.

    Onko Suomes­sa mon­takin yksi­ty­istä yliopistoa?

  66. Mikko Särelä:
    On huo­mat­ta­van paljon väliä sil­lä onko 1000 km² tasaisel­la 1500 asukas­ta per neliök­ilo­metri (omakoti­talo­mat­to) vai niin että on 100 km² tiivistä (kuten Kööpen­ham­i­nas­sa) – eikä kyseinen tutkimus osaa mitenkään erotel­la tällaisia.”

    Mik­si niin ajat­telet ettei? Se, että tutkimusalueet oli tutkimuk­ses­sa koot­tu määrä­ty­istä COROP alueista, ei tarkoi­ta, että tutk­i­jat oli­si­vat hukan­neet tai keskiar­vois­ta­neet pois tätä aluekokoa pienem­män mit­takaa­van ilmiöitä. Tutkimushan on per­im­iltään yri­tysko­htainen ja lokaalien vari­aa­tioiden kuten maan hin­nan osalta postinu­meroko­htainen. Jos jonkin Ams­ter­damin keskus­tas­sa ole­van yri­tyk­sen tuot­tavu­us on eri­tyisen suuri siitä käve­lyetäisyy­den sisäl­lä ole­vien kysyntä‑, ja mit­takaavavaiku­tusten joh­dos­ta, tämä tuot­tavu­us tuloutuu mallis­sa kyseiselle alueelle. Samoin juuri sen kyseisen yri­tyk­sen postinu­merol­la ole­van maan hin­ta ja muiden tuotan­non­tek­i­jöi­den kalleus paina­vat tuot­tavu­ut­ta vas­taaval­la alueella.

    Kuten tutk­i­jat paperis­saan totea­vat, hei­dän malli­aan voi edelleen paran­taa niin, että sen avul­la saadaan yri­tys- tai toimi­alako­htais­takin alueit­taista tietoa tuot­tavu­ud­es­ta. He kuitenkin totea­vat, ettei se muu­ta työssä saatu­ja johtopäätöksiä.

    On selvää, ettei esimerkik­si Punavuoren tai Ullan­lin­nan tuot­tavu­u­den laskemises­sa ole mitään mieltä. Hyödyl­listä infor­maa­tio­ta saadaan laa­jem­mista työssäkäyn­ti- ja asuinalueista.

  67. Pet­teri — jos argu­men­toit panssari­aidoil­la ja kivääreil­lä, et var­maan odota min­un vastaavan?

    Vas­taan kuitenkin. Kukaan ei estä ketään muut­ta­mas­ta pk-seudulle. Ain­oa suun­ta, mihin nor­mit estävät ihmisiä muut­ta­mas­ta on haja-asutus. 

    Muut­tamisen vapaus on aivan toinen asia, kuin “vapaus” saa­da joku rak­en­ta­maan ja/tai kus­tan­ta­maan itselleen asunto. 

    Esimerkik­si Van­taalle net­to­muut­to tulee Viros­ta ja Venäjältä. Läh­es pelkästään. Sit­ten kun joku selit­tää että ei tätä muut­toa voi­da estää, kysyn muut­ta­vatko he ken­ties kadulle? Eivät muu­ta, henkikir­joit­ta­ja ei sal­li sel­l­aista. He muut­ta­vat sitä mukaa kuin asun­to­ja osoitetaan. 

    Jos kaupun­ki ei jat­ka muut­tovir­ran haal­im­ista ja kus­tan­ta­mista, onko se jokin vääryys? Ketä kohtaan?

    Korostan, että paikalli­nen asun­not­to­muus on hoidet­ta­va ongel­ma ja se myös voidaan hoitaa. Siihen ei tarvi­ta yhtään uut­ta asuntoa.

  68. antti: Mikä on läh­teesi tälle väitteellesi?
    Esimerkik­si yleiskaava.fi sivus­ton mukaan Helsin­gin net­to­muut­tovoit­to v 2000 – 2013 on noin 33 000 asukasta 

    Vas­taan tässä samal­la Pekka Vuorelle, kun hän tote­si :“Helsin­ki on saanut viimeis­ten 40 vuo­den aikana keskimäärin 3000–4000 hen­gen vuosit­taisen muut­tovoiton Helsin­gin seudun ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta, viime vuosi­na jopa yli 4000 henkeä. Helsingistä vas­taavasti menetetään muut­to­tap­pi­ona vai­htel­e­va määrä asukkai­ta kas­vavalle seudulle.”

    Tilas­tokeskuk­sen väestön muut­toli­ike taulukois­sa on taulukko “Kaik­ki väestön­muu­tok­set alueit­tain 1987–2013”. Sieltä voi kat­soa kun­tien välisen net­to­muut­toli­ik­keen samoin kuin muutkin kun­tien väestöön vaikut­ta­neet net­tomekanis­mit. Jos las­ket vuodes­ta 2000 alka­en vuosit­taiset kun­tien välisen net­to­muu­ton määrät Helsinki­in kumu­lati­ivis­es­ti yhteen, saat 5096 päätä. Nämä vuosit­taiset määrät ovat 2162, ‑1599, ‑2962, ‑1947, ‑1406, ‑142, ‑659, 1044, 1703, 1076, 1643, 3173, 4086. Eli kuten aina, nousukaut­e­na Helsingistä lähde­tään ja laskukaut­e­na Helsinki­in tul­laan. Samaan aikaan Helsin­gin väestö kasvoi kuitenkin 57000 eli Helsinki­in muus­ta Suomes­ta tullei­den osu­us on alle 10 % väestön­lisäyk­ses­tä tänä aikana. Siir­to­laisu­u­den osu­us on noin 60 % ja syn­ny­tys­sairaaloiden osu­us noin 30 % väestönkasvus­ta. Tilanne ei kun­ta­muu­ton osalta juuri muu­tu vaik­ka tarkastel­laan asi­aa vuodes­ta 1987 (huo­maa, että sil­loin on otet­ta­va huomioon 1994–1999 ajal­ta opiske­li­joiden kir­jaus helsinkiläisik­si kotikun­ta­lain muu­tok­sen takia 1994, jon­ka takia muut­toti­las­tos­ta ja vas­taavasti väestön­lisäyk­ses­tä pois­te­taan arvi­ol­ta noin 15000 net­to­muut­ta­jaa Helsinki­in tältä ajalta.).

    Kun­tien väli­nen net­to­muut­to seu­tukun­taan oli 2000–2013 noin 33000 päätä, joka on noin 17 % väestön­lisäyk­ses­tä. Luon­nolli­nen väestönkasvu on seu­tukun­nas­sa suurem­pi kuin siir­to­laisu­us ja nämä kak­si domi­noi­vat kuten kaupungissakin.

    Min­ul­la ei ole 40 vuo­den taakse ulot­tuvaa tilas­toa, mut­ta 70-luvun muut­toli­ike ei enää kiinnosta.

  69. spot­tu: Yhdyskun­tarakenne ja kaavoitus ovat tietysti vaiku­tuk­sil­taan hyvin laa­ja-alaisia mut­ta ensim­mäistä ker­taa kuulen väitet­tävän että ne ovat syynä val­tion ja kun­tien toim­i­ti­lapoli­ti­ikan absurditeetteihin.

    Tämä oli kouri­in­tun­tu­va esimerk­ki kasautu­mishaitas­ta, joka kos­kee niin yksi­ty­istä tuoteke­hit­te­lyä kuin julk­isia tutkimus­laitok­sia. Maan hin­nan nousus­ta CBD alueel­la, joka heiken­tää toimi­alan elos­s­apysymistä siel­lä. Luulen, että kyl­lä hif­f­a­sit, mitä tarkoitin.

  70. Sakke:
    Onko kukaan arvioin­ut, paljonko Helsin­gin nyky­i­sis­sä talois­sa ja niiden asun­nois­sa on asukkail­la käyt­tämätön­tä reserviä väk­ilu­vun lisäyk­selle, joka voi toteu­tua siinä vai­heessa, kun van­huk­set (yksi toisen­sa jäl­keen) vai­h­tu­vat nuori­in parei­hin, jot­ka saa­vat per­heen lisäys­tä esim. 1–2‑N lasta? 

    Tein tuol­laisen arvion eräässäkin talos­sa ja totesin, että tuo Osmon 240000 lisäa­sukas­ta 624 000 asukkaan Helsinki­in voisi mah­dol­lis­es­ti “toteu­tua hel­posti” kyseisessä talos­sa vas­taa­van suu­ruise­na suh­teel­lise­na kasvu­na (38.5 %) ilman mitään lisärak­en­tamista, ja silti asukas­määrä voisi kas­vaa ‘kevyesti’ tuon kasvupros­entin ver­ran. Mainit­takoon, että ko. kasvu ei edes edel­lyt­täisi yhtään lisäa­sukas­ta ao. talonyk­siöi­hin, eikä mis­sään asun­nos­sa maini­tun kasvun jäl­keen lap­siluku ylit­täisi edes kahta. 

    Muis­sa talois­sa voi nyky­isin olla tuol­laista reserviä vieläkin enem­män asukas­määrän luon­nol­liselle kasvulle. Nyky­isin, kun ihmis­ten elinikä on piden­tynyt ja van­huk­set pide­tään kodeis­saan paljon pitem­pään kuin ennen, on asukkaiden ja per­hei­den kier­to asun­nois­sa hidas­tunut, mikä tuonee oman vaiku­tuk­sen­sa asukas­määrän muut­tuvi­in lukui­hin. Sanois­in melkein, että asukaslu­vul­la mitat­en, kaupun­ki tarvit­see vain ensin malt­tia vähän odotel­la, ja sit­ten lisää “pilket­tä silmäkul­mi­in” voidak­seen jälleen kas­vaa. Toinen mah­dol­lisu­us olisi muut­taa nykylin­jaa ja rak­en­taa myös van­hainkote­ja edes sel­l­aisille van­huk­sille, jot­ka sel­l­aisi­in halu­aisi­vat muut­taa esim. pakoon nyky­istä yksinäisyyttään.

  71. Tässä on järkeä; Rak­en­taa van­huk­sille van­hainkote­ja, jos­sa näkevät mui­ta ihmisiä.
    Nyt use­at van­huk­set ovat sidot­tu­ja asun­toon­sa ja koti­hoito käy ker­ran, joil­lakin kak­si ker­taa päivässä ja viipyvät 10–15 min.

  72. spot­tu: Yhdyskun­tarakenne ja kaavoitus ovat tietysti vaiku­tuk­sil­taan hyvin laa­ja-alaisia mut­ta ensim­mäistä ker­taa kuulen väitet­tävän että ne ovat syynä val­tion ja kun­tien toim­i­ti­lapoli­ti­ikan absurditeetteihin.

    Syylli­nen lie­nee kuitenkin merkil­lisyys “New Pub­lic Man­age­ment”, joka on saanut suurin piirtein kaikkien maid­en julkisen sek­torin kuralle, yli­hin­taisek­si ja tehot­tomak­si, kun julk­ishallinto joutuu keskit­tymään rahoituk­sen han­kkimiseen ydin­toim­into­jen­sa sijaan.

  73. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Kukaan ei estä ketään muut­ta­mas­ta pk-seudulle. Ain­oa suun­ta, mihin nor­mit estävät ihmisiä muut­ta­mas­ta on haja-asutus.

    Karkki­lan kaupun­ki myy tont­te­ja 9 e/m2. Hil­jat­tain olisi Sav­i­taipaleelta saanut kokon­aisen ton­tin 100 eurol­la. Espoolaiselle nuo ovat suo­lara­ho­ja. Mikä nor­mi estää min­ua muuttamasta?

  74. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Vas­taan kuitenkin. Kukaan ei estä ketään muut­ta­mas­ta pk-seudulle. Ain­oa suun­ta, mihin nor­mit estävät ihmisiä muut­ta­mas­ta on haja-asutus. 

    Kyl­lä kaavoitus on rajoit­ta­va tek­i­jä myös kaupungeis­sa ja tässäkin ketjus­sa olet voimakkaasti argu­men­toin­ut sen puoles­ta, ettei Helsinki­in tai Helsin­gin seudulle pidä kaavoit­taa paljoa lisää asun­to­ja tai tiheästi. Jos haja-asu­tuk­sen nor­mit ovat sinus­ta ongel­ma eivätkö sitä ole myös kaupunki­a­su­tuk­sen nor­mit, jot­ka estävät asun­to­jen rak­en­tamista sinne mis­sä on eniten kysyntää?

    Johannes Hir­vaskos­ki:
    Muut­tamisen vapaus on aivan toinen asia, kuin “vapaus” saa­da joku rak­en­ta­maan ja/tai kus­tan­ta­maan itselleen asunto. 

    Esimerkik­si Van­taalle net­to­muut­to tulee Viros­ta ja Venäjältä. Läh­es pelkästään. Sit­ten kun joku selit­tää että ei tätä muut­toa voi­da estää, kysyn muut­ta­vatko he ken­ties kadulle? Eivät muu­ta, henkikir­joit­ta­ja ei sal­li sel­l­aista. He muut­ta­vat sitä mukaa kuin asun­to­ja osoitetaan. 

    Jos poli­it­tise­na tavoit­teena on siir­to­laisu­u­den vähen­tämi­nen tai asumisen tuki­rak­en­teen muu­tos, kuten voin riv­ien välistä lukea, mik­si talous­maanti­eteelli­nen ryh­mä sit­ten ver­hoaa nuo tavoit­teet Helsin­gin seudun kasvun vastustamiseen.

    Johannes Hir­vaskos­ki:
    Korostan, että paikalli­nen asun­not­to­muus on hoidet­ta­va ongel­ma ja se myös voidaan hoitaa. Siihen ei tarvi­ta yhtään uut­ta asuntoa. 

    Miten paikalli­nen asun­not­to­muus voidaan hoitaa ilman uusia asun­to­ja esimerkik­si Helsin­gin seudulla?

  75. Vas­taan Juk­ka Heikkiselle Helsin­gin net­to­muut­tolu­vuista. Esit­tämänne aikasar­ja kos­ki kaikkia Helsin­gin ja Suomen muiden kun­tien välisiä muut­to­ja, minä taas kir­joitin Helsin­gin saa­mas­ta muut­tovoitos­ta seudun ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta, joka oli täl­lä vuosi­tuhan­nel­la alim­mil­laankin läh­es 2000 henkeä vuon­na 2003. Pks-kun­tien ylläpitämästä, Tilas­tokeskuk­sen tieto­ja sisältäväs­ta Helsin­gin seudun alue­sar­jat-tietokan­nas­ta aluesarjat.fi löy­tyy valmi­ik­si sum­mat­tu­ja tieto­ja myös tästä muuttoliikkeestä.
    Helsingille­hän on tyyp­il­listä, että muut­tovoit­toa saadaan seudun ulkop­uolelta ja ulko­mail­ta, ja osa väestöstä menetetään muut­to­tap­pi­ona naa­purikun­ti­in. 2000-luvun alku oli poikkeuk­sel­lista aikaa nur­mi­järvi-ilmiöi­neen, johon vaikut­ti moni yhtäaikainen tek­i­jä. 1990-luvun laman aikana Helsinki­in kasau­tui paine suurem­pi­in asun­toi­hin, joiden han­k­in­nan mah­dol­lis­ti­vat nopeasti alen­tuneet korot. Samaan aikaan seudun kasvua siivit­täneen it-sek­torin kupla puhke­si, mikä vähen­si muut­tovoit­toa muus­ta Suomesta.
    Mikäli talous kas­vaa nopeast, ja Helsin­gin seudul­la vielä muu­ta maa­ta nopeam­min, Helsin­ki ja seu­tu kyl­lä vetävät muut­ta­jia muus­ta Suomes­ta, ja hyvän työl­lisyy­den aikaansaa­ma arvolisä siir­tyy osit­tain asum­is­ta­son paran­tamiseen. Usein on käynyt niin, että sitä paran­netaan naa­purikun­nis­sa, kun Helsingis­sä ei ole siihen ollut riit­täviä rak­en­tamisen resursseja.
    Nykyisen kaltainen Helsin­gin kova väestönkasvu talouden taan­tu­mas­sakin johtuu edelleen mit­tavas­ta muut­tovoitos­ta muual­ta Suomes­ta, vähen­tyneestä muut­to­tap­pios­ta naa­purikun­ti­in sekä ulko­mais­es­ta muut­tovoitos­ta. Nähtävästi Helsin­gin seu­tu on edelleen vetovoimainen muuhun Suomeen näh­den, ja on huo­mat­ta­va että seudun kasvus­ta on osa siir­tynyt sitä reunus­taville alueille sekä Kan­ta- ja Päijät-Hämeeseen.

  76. Johannes Hir­vaskos­ki: Onko Suomes­sa mon­takin yksi­ty­istä yliopistoa?

    Käytän­nössä ei ole, vaan julki­nen sek­torikäytän­nössä koulu­tus­tuotan­non ja yliopis­tosek­torin sekä määrää tuotan­non sijoi­tu­s­paikat. Koulu­tus­tuotan­to ei ole Suomes­sa nykyään sijoit­tunut maanti­eteel­lis­es­ti kysyn­nän mukaan, vaan Helsin­gin seudul­la on selvästi kysyn­tää vähem­män opiskelu­paikko­ja sekä halukkaiden opiske­li­joiden että tar­jol­la ole­vien työ­paikko­jen määräl­lä mitattuna.

    Jos koulu­tus­markki­nat saisi­vat toimia kysyn­tälähtöis­es­ti esimerkik­si niin, että kaikkien yliopis­to­jen samoi­hin tiedekun­ti­in oli­si­vat koko maas­sa samat sisään­pääsykri­teer­it tai pis­ter­a­jat, Helsin­gin seudul­la olisi selvästi nyky­istä enem­män opiske­li­joi­ta. Nykyään­hän Helsin­gin seudulle on selvästi vaikeampi päästä opiskele­maan kuin muualle maahan.

  77. juk­ka heikki­nen: Otanie­mi maini­taankin Euroopan tärkei­den teknolo­giakeskusten lis­tas­sa. En sitä moiti, olen­han itsekin kyseisen inno­vaa­tioalueen “tuote”. Toin Meck­len­burg-Vor­pom­mernin esimerkin­lu­on­teis­es­ti esille siitä, mihin Suo­mi voi oikeal­la alue­poli­ti­ikalla päästä muual­la Suomes­sa ole­vien harvem­min asut­tu­jen aluei­den kehit­tämisessä. Otaniemen kasautu­mise­dut on jo käytet­ty ja kasautu­mishai­tat paina­vat sen tuottavuutta. 

    Esimerkik­si VTT ajoi 90- ja 2000-luvuil­la alueel­la verstas‑, paja‑, ja labrati­lat työvoim­i­neen pääosin alas. Perustelu­na käytet­ti­in kyseis­ten tilo­jen korkeaa vuokraa, joka pain­oi kyseis­ten VTT:n klus­te­rien tulosta. VTT:n taloudelli­nen tilanne alkoi heiketä tämän päätök­sen takia, kos­ka todel­la hyvät inno­vaa­tiot syn­tyvät siitä, että mata­lan tuot­tavu­u­den ja korkean tuot­tavu­u­den inno­vaa­tiotoimin­not kohtaa­vat fyy­sis­es­ti. Helsin­gin yleiskaavaselostuk­seen on nimeno­mais­es­ti kir­jat­tu, että näi­den kohtaami­nen estetään segregaatiolla. 

    Mainit­se­masi tapaus on järkyt­tävä esimerk­ki, siitä mil­laisi­in jär­jet­tömyyk­si­in kaiken, mm. infran ja maan arvon mit­taami­nen vain rahas­sa (tai suo­ri­na tuot­to­vaa­timuksi­na), ilman kauaskan­toisem­pi­en vaiku­tusten arvioin­tia, voi johtaa. VTT ei suinkaan ole tuos­ta ain­oa esimerk­ki … edes Otaniemessä …

    Senaat­tiki­in­teistö­jen (tuot­to­vaa­timusten) tuhoisa vaiku­tus tun­net­ta­neen jo laa­jalti muual­lakin, jopa maanlaajuisesti.

  78. Kielikep­po­nen: Etkös sä itse sanonut, että van­hus­ten määrän kasvu taan­tuu n. vuo­teen 30 men­nessä kun suuria ikälu­okkia hau­dataan? Siihen on 15 vuot­ta ja se on oikeas­t­aan melko lyhyt aika. 

    Kun väestön eli­na­jan­odote näyt­tää kas­va­neen vuosi­na 1970–2010 noin 10 vuot­ta, onko odotet­tavis­sa, että tuo kasvu olisi pysähtynyt? Veikkaan itse, että se jatkuu, jol­loin vuon­na 2030 se olisi jo 85 vuot­ta, kun se oli v. 2010 noin 80 vuot­ta. Tästä syys­tä arvioisin hau­tausurakoit­si­joiden sesongin sijoit­tuvan arvio­tasi ehkä muu­ta­man vuo­den myöhem­mäk­si, ellei mitään paho­ja pan­demioi­ta tai mui­ta ilkeitä, väestöä tap­pavia tai mui­ta iso­ja mullis­tuk­sia ilmene. 

    Malt­tia Helsin­gin tiivistäjät, ja “betonin halaa­jat”, vain malt­tia tarvi­taan, niin arvokas lähilu­on­tomme säilyy!

  79. Pet­teri: Käytän­nössä ei ole, vaan julki­nen sek­torikäytän­nössä koulu­tus­tuotan­non ja yliopis­tosek­torin sekä määrää tuotan­non sijoi­tu­s­paikat. Koulu­tus­tuotan­to ei ole Suomes­sa nykyään sijoit­tunut maanti­eteel­lis­es­ti kysyn­nän mukaan, vaan Helsin­gin seudul­la on selvästi kysyn­tää vähem­män opiskelu­paikko­ja sekä halukkaiden opiske­li­joiden että tar­jol­la ole­vien työ­paikko­jen määräl­lä mitattuna.

    Jos koulu­tus­markki­nat saisi­vat toimia kysyn­tälähtöis­es­ti esimerkik­si niin, että kaikkien yliopis­to­jen samoi­hin tiedekun­ti­in oli­si­vat koko maas­sa samat sisään­pääsykri­teer­it tai pis­ter­a­jat, Helsin­gin seudul­la olisi selvästi nyky­istä enem­män opiske­li­joi­ta. Nykyään­hän Helsin­gin seudulle on selvästi vaikeampi päästä opiskele­maan kuin muualle maahan. 

    Kysyn­tää Helsin­gin opinahjoi­hin tosi­aan onkin, ja pis­ter­a­jat ovat ainakin siitä syys­tä myös muu­ta maa­ta korkeammat. 

    Jos ope­tus­resursse­ja on rajal­lis­es­ti, pitää tietysti opiske­li­joiden karsin­taakin olla. Kaik­ista ei ehkä myöskään ole opiskele­maan vaikeimpia ‘raket­ti­ti­eteitä’, vaik­ka halu­akin ehkä olisi. Karsin­nal­la pyritään käsit­tääk­seni varmis­ta­maan, että alalle opiskele­maan pää­sevät edus­ta­vat lah­jakkain­ta tai motivoitunein­ta joukkoa. Muu­toin saat­taisi­vat opetuk­sen resurssit ehkä men­nä hukkaan epä­tarkoituk­sen­mukaisel­la tavalla.

    Kysyn­tään voi vaikut­taa moni muukin asia kuin pelkkä yliopis­ton sijain­ti. Vaikut­tavia tek­i­jöitä voivat olla myös: lukioista riit­tävän hyvin arvosanoin valmis­tu­vien yliop­pi­laiden määrä, ope­tusala ja sen vai­h­tom­ah­dol­lisu­udet, hyvä opetuk­sen taso, maine, lab­o­ra­to­ri­ot(?), asun­not, suku­laiset tai tutut sekä ystävät (ja heimovel­jet?) paikkakun­nal­la, matkat, etäisyy­det, liiken­nevä­li­neet, työn­saan­timah­dol­lisu­udet yleis­es­ti ja alan puit­teis­sa, har­ras­tuk­set jne.

    Jos joi­hinkin Helsin­gin yri­tyk­si­in palkataan mielu­usti väkeä myös muun Suomen yliopis­toista, mihin joku taisi aiem­min viita­ta, voi syynä olla mm. ‘heimosi­teet’ tai yksinker­tais­es­ti alhaisem­mat palkka­toiveet, mah­dol­lis­es­ti myöskin työ­nan­ta­jan mon­et eri tavoit­teet. Kaik­ki yri­tyk­set eivät ehkä kaikki­in hom­mi­in myöskään sitä kaikkein teräv­in­tä kärkeä tarvitse. Toisaal­ta, voihan se viimemainit­tukin joskus ehkä löy­tyä, harv­inaisem­man sat­tuman kaut­ta, myös jostain muualta.

  80. Pekka Vuori:
    Nykyisen kaltainen Helsin­gin kova väestönkasvu talouden taan­tu­mas­sakin johtuu edelleen mit­tavas­ta muut­tovoitos­ta muual­ta Suomes­ta, vähen­tyneestä muut­to­tap­pios­ta naa­purikun­ti­in sekä ulko­mais­es­ta muuttovoitosta. 

    Voidaan tietysti jakaa, kuten teette, Helsin­gin kun­tara­jan yli tul­lut net­to­muut­to niihin, jot­ka tuli­vat seudun ulkop­uolelta ja niihin, jot­ka tuli­vat seudul­ta. Mut­ta vain näi­den net­to­muut­to­jen sum­ma on merk­it­sevä, kun arvioidaan Suomen sisältä tulleen muu­ton osu­ut­ta Helsin­gin väestönkasvu­un ja se oli 2000-vuodes­ta alka­en kumu­loituneena 2013 asti vain alle 10 % Helsin­gin väestönkasvus­ta. Syn­tyvyy­den enem­myys oli väestönkasvus­ta 30 % ja maa­han­muut­to 60 %.

    Vaik­ka pitäisit­tekin vain tätä pitkän matkan net­to­muut­toli­iket­tä seudun ulkop­uolis­es­ta muus­ta Suomes­ta varsi­naise­na muut­toli­ik­keenä Helsinki­in, on huo­mat­ta­va, että seudul­ta on pitkän matkan palu­umuut­to muuhun Suomeen. Tästä syys­tä net­to­muut­to seudun ulkop­uolelta seudulle on vain 17 % seudun väestönkasvus­ta (noin sama osu­us pätee myös tarkastel­lessa net­to­muut­toa Uudelle­maalle Uuden­maan ulkop­uolelta). Syn­tyvyy­den enem­myys ja ulko­maan net­to­muut­to domi­noi­vat seudun ja Uuden­maan väestönkasvua.

    Net­tovir­ta siis tulee seudun ulkop­uolelta Helsinki­in ja myös koko seudulle ja ete­nee Helsingistä muuanne seu­tua kuten toteat. Helsinki­in jää kumu­lati­ivis­es­ti lop­ul­ta kovin vähän, seudulle vähän enem­män, ja molem­mat ovat kovin epäolen­naisia väestön koko lisäyk­sen kannalta.

  81. Eivät kaik­ki helsinkiläiset, vieläpä kaupunkisu­un­nit­telun asiantun­ti­jat halua Helsin­gin nopeaa kasvua. Ohes­sa Lau­ri Nord­ber­gin kir­joi­tus asi­as­ta. Kau­ni­it ran­nat hukku­vat yli­ti­heään betoni­rak­en­tamiseen ja sil­toi­hin. Kasvuhan on perus­tunut viime vuosi­na paljolti maa­han­muut­toon, eikä valitet­tavasti kovin suures­sa määrin työperäiseen. Muut­ta­jien työl­lisyys on paljon kan­taväestöä pienem­pi. Muut­ta­jista vain 20% äidinkieli suo­mi vai olenko ymmärtänyt väärin. Sinän­sä min­ul­la ei ole mitään maa­han­muut­toa vastaan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/miksi-helsingin-pit%C3%A4%C3%A4-kasvaa‑1.83307

  82. Pet­teri: Kyl­lä kaavoitus on rajoit­ta­va tek­i­jä myös kaupungeis­sa ja tässäkin ketjus­sa olet voimakkaasti argu­men­toin­ut sen puoles­ta, ettei Helsinki­in tai Helsin­gin seudulle pidä kaavoit­taa paljoa lisää asun­to­ja tai tiheästi. Jos haja-asu­tuk­sen nor­mit ovat sinus­ta ongel­ma eivätkö sitä ole myös kaupunki­a­su­tuk­sen nor­mit, jot­ka estävät asun­to­jen rak­en­tamista sinne mis­sä on eniten kysyntää?

    Jos poli­it­tise­na tavoit­teena on siir­to­laisu­u­den vähen­tämi­nen tai asumisen tuki­rak­en­teen muu­tos, kuten voin riv­ien välistä lukea, mik­si talous­maanti­eteelli­nen ryh­mä sit­ten ver­hoaa nuo tavoit­teet Helsin­gin seudun kasvun vastustamiseen.

    Miten paikalli­nen asun­not­to­muus voidaan hoitaa ilman uusia asun­to­ja esimerkik­si Helsin­gin seudulla?

    Kyse siis muut­tamis­es­ta — rak­en­tamis­es­ta. Kuten kir­joitin jos tarkoi­tat vapaut­ta saa­da joku tuot­ta­maan sin­ulle asun­to markki­nahin­taa halvem­mal­la, älä puhu vapaud­es­ta muuttaa. 

    Nämä ovat kak­si eri asi­aa, joi­ta tässä koko ajan sekoite­taan. Kaikkien tyhmistykseksi.

    Maa­han­muu­ton sal­lit­tavu­us on eri asia sekin. Siihen raport­ti ei ota kantaa. 

    Voin kuitenkin maini­ta oman maa­han­muut­tokan­tani tässä. Off top­ic, mut­ta ei sit­ten tule epä­selvyyt­tä: Tur­va­paikat on myön­net­tävä sotaa ja vain­oa pak­eneville ihmisille. Sen sijaan mm. HS:n propagoima kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten “työperäi­nen” maa­han­muut­to ei ole tarpeen, eikä järkevää. Tule­vat jäämään ilman töitä. — Robotisaatio.

    Tämä viimemainit­tu on samal­la eräs keskeinen perustelu sille, mik­si tavoite 700 000 uud­es­ta asukkaas­ta Helsin­gin seudul­la on huono tavoite.

  83. juk­ka heikki­nen: Voidaan tietysti jakaa, kuten teette, Helsin­gin kun­tara­jan yli tul­lut net­to­muut­to niihin, jot­ka tuli­vat seudun ulkop­uolelta ja niihin, jot­ka tuli­vat seudul­ta. Mut­ta vain näi­den net­to­muut­to­jen sum­ma on merk­it­sevä, kun arvioidaan Suomen sisältä tulleen muu­ton osu­ut­ta Helsin­gin väestönkasvuun.. 

    Helsin­gin väestöen­nuste kuitenkin perus­tuu ole­tuk­si­in miten muut­toli­ike kehit­tyy seudun ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta, seudun sisäl­lä ja ulko­mail­ta. Seudun ulkop­uolelta saadaan yleen­sä työ­markki­naperäistä muut­tovoit­toa, seudun sisäisessä muu­tossa Helsin­ki on yleen­sä menet­tävä kun­ta, ja 1990-luvul­ta alka­en ulko­maisen muut­tovoiton merk­i­tys on kasvanut.
    Kun palataan keskustelu­un onko Yleiskaa­van vision mukainen nopeaan väestönkasvu­un varautu­va ennuste ylim­i­toitet­tu, on hyvä huomioi­da seu­raa­vat oletukset:
    Työ­markki­naperäisen muut­toli­ik­keen olete­taan pysyvän nykytasolla.
    Seudullisen muut­to­tap­pi­on olete­taan kas­va­van ‑2000 asukkaaseen nykyis­es­tä läh­es nol­lata­sos­ta, ei kuitenkaan 2000-luvun alun jopa ‑5000 hen­gen tasolle.
    Ulko­maalais­ten muut­tovoiton oletete­taan pysyvän nyky­ta­sol­la. Kos­ka ulko­maalais­ten muut­tovoit­to on kas­vanut jyrkästi viimeis­ten 10 vuo­den aikana, tilas­toti­eteel­lisem­min ennustet­ta tekevä tuskin malt­taisi olla tekemät­tä kas­vavaan ulko­maiseen muut­toon perus­tu­vaa ennustet­ta. Näin ei ole nyt tehty kos­ka etenkin Viros­ta tule­van muut­tovoiton olete­taan vähenevän nykytasosta.
    Yleiskaavaa tehdään Helsin­gin tule­van väestön tarpeisi­in, ja siinä on mukana myös ohjaavaa strate­giaa, seudun kasvun halu­taan pain­ot­tuvan lähem­mäs työ­paikko­jen keskit­tymiä, joukkoli­iken­teen ääreen. Tästä näkökul­mas­ta ei ole merk­i­tys­tä mis­tä suun­nas­ta kasvu tulee.
    Ylipäätään varsin vähän on keskustel­tu mikä merk­i­tys Helsin­gin ja Suomen tule­vaisu­udelle on maail­man väestönkasvul­la, voiko Suo­mi pysyä tästä syr­jässä. Int­ian väk­iluku on kas­vanut viimeis­ten 15 vuo­den aikana 280 miljoon­al­la, mikä on puo­let EU-alueen väestöstä. Mikäli tämä 2000-luvun kasvu muut­taisi muuhun maail­maan maid­en väk­ilukusuh­teessa, Suomen osu­us olisi 240 000, eli sama kuin yleiskaa­van varaus. Entä Afrik­ka, jon­ka väk­ilu­vun ennuste­taan kas­va­van nykyis­es­tä mil­jardista kah­teen vuo­teen 2050 men­nessä. Tiedämme että jo nyt Euroop­paan pyritään henken­sä kau­pal­la. Selvä enem­mistö ulko­maalaisväestöstä on nyt kuitenkin muista maanosista.

  84. Kale­vi: Karkki­lan kaupun­ki myy tont­te­ja 9 e/m2. Hil­jat­tain olisi Sav­i­taipaleelta saanut kokon­aisen ton­tin 100 eurol­la. Espoolaiselle nuo ovat suo­lara­ho­ja. Mikä nor­mi estää min­ua muuttamasta?

    Taval­lisel­la ihmisel­lä muu­ton esteitä ei ole. Kuitenkin jos omaat mie­len­ter­veysongelmia, olet nisti tai juop­po tai olet edel­lisessä amma­tis­sasi ajanut Ak47 panok­sia kamelil­la, niin muut­ta­mi­nen voi olla aika vaikeaa. Sil­loin saat muut­taa Itä-Helsinki­in. Kaik­ki sosi­aaliset ongel­mat laite­taan aina kaupunkiin.

  85. ft maail­mal­ta: Kaik­ki sosi­aaliset ongel­mat laite­taan aina kaupunkiin.

    Vrt. henkirikosten ja itse­murhien alueelli­nen jakauma.
    Hir­vaskos­ki väit­ti, että nor­mit estävät muut­ta­mas­ta haja-asu­tusalueelle, ja kysymys kuu­lui, mikä nor­mi tämän estää. Vas­taus­ta lie­nee turha odottaa.

  86. anon­il­li: Vrt. henkirikosten ja itse­murhien alueelli­nen jakauma.
    Hir­vaskos­ki väit­ti, että nor­mit estävät muut­ta­mas­ta haja-asu­tusalueelle, ja kysymys kuu­lui, mikä nor­mi tämän estää. Vas­taus­ta lie­nee turha odottaa. 

    Luin tuon ketjun ja sain käsi­tyk­sen että Hir­vaskosken mielestä jotkut kaavoitus- tai jätevesinor­mit estävät ihmisiä muu­ta­maan haja-asu­tusalueille, mikä on ihan tot­ta. No siinäpä onkin sit­ten kaikkien ongelmien äiti. Ilkeät byrokraatit estävät kaupunki­laisia muut­ta­maan kesämökeilleen ympärivuo­tis­es­ti. Kun tämä este on saatu rai­vat­tua niin asun­top­u­la­han ratkeaaa itsestään;)

  87. Olli Ter­ho: Nyt Hesas­sa asukasti­heys läh­es 2000 ja tuot­tavu­u­den kasvu pitkään jäänyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Lue se tutkimus ja pistä tänne bul­let pointsit, niin jutel­laan lisää.

    PS. Helsin­gin asukasti­heys täl­lä het­kel­lä vähän vajaa 3000 as/km2 (eli reip­paasti yli 3K jos huomioon ei ote­ta tuo­ta 26 hehtaarin tyhjän tilan kaap­paus­ta vuodelta 2007).

  88. ft maail­mal­ta: Taval­lisel­la ihmisel­lä muu­ton esteitä ei ole. Kuitenkin jos omaat mie­len­ter­veysongelmia, olet nisti tai juop­po tai olet edel­lisessä amma­tis­sasi ajanut Ak47 panok­sia kamelil­la, niin muut­ta­mi­nen voi olla aika vaikeaa. Sil­loin saat muut­taa Itä-Helsinki­in. Kaik­ki sosi­aaliset ongel­mat laite­taan aina kaupunkiin. 

    … ja liian usein nimeno­maan Helsinki­in, vaik­ka kun­tia on Suomes­sa edelleenkin vaik­ka kuin­ka monta!

  89. Kalle:
    Nyt tääl­lä puuhastel­laan kaavoitus­ta taval­la, jota kaupunki­lainen ei kykene ymmärtämään.
    ‑snipp–
    Jotenkin tun­tuu, että yksinker­tais­es­ta asi­as­ta on tehty taidet­ta. Tuol­la taiteel­la vain on saatu aikaan hirveän huonoa ympäristöä. 

    Syy on ihan selvä: Kaavoit­ta­ja ja gryn­deri ovat kuin pai­ta ja pep­pu: Gryn­derin toim­intaa ohjaa puh­das ja raa­ka ahneus ja kaavoit­ta­jan toimin­nan sanelee gryn­derin taskus­ta vilah­ta­va lahjus­ra­ha, aivan suoraan.

    Aivan selvää että viimeinen asia mitä gryn­deri halu­aa, on valmi­ik­si kaavoitet­tu tont­ti, sel­l­ainen mak­saa rahaa. Gryn­deri halu­aa puut­toman met­sä­maan jon­ka hin­ta met­sä­maana ilman pui­ta on suun­nilleen tuhan­nen euroa hehtaari. Tämän tut­tu kaavoit­ta­ja kaavoit­taa lähiök­si ja hoplaa, maan arvo pomp­pasikin ton­ni­in neliö.

    Tähän on sit­ten kiva rak­en­taa par­il­la ton­nil­la neliö ker­rostaloa ja myy­dä se kuudel­la ton­nil­la neliö. Tot­takai kaavoit­ta­ja saa arvon­nousus­ta 10% siivun pimeästi, ei tämä ilman kaavoit­ta­jaa toi­mi yhtään.

    Mut­ta selit­tää että mik­si kaavoitus toimii täs­mälleen niinkuin toimii. Ja että mik­si tulos on sel­l­ainen kuin on: Ääret­tömän ahneu­den tuotos.

    Kaupunkikin on tyy­tyväi­nen kun kuu­den ton­nin neliöhin­nas­ta mak­se­taan 1,5% per vuosi kiin­teistöveroa. Kaupun­gin kannal­ta siis mah­dol­lisim­man kalli­it asun­not ovat hyvä asia. Fak­ta, jos­ta Soin­in­vaara ei enää sanokaan mitään.

  90. anon­il­li: Hir­vaskos­ki väit­ti, että nor­mit estävät muut­ta­mas­ta haja-asu­tusalueelle, ja kysymys kuu­lui, mikä nor­mi tämän estää. Vas­taus­ta lie­nee turha odottaa.

    Tot­ta­han se on. Kesämökil­lä ei saa asua ja uud­is­raken­nuk­sen raken­nus­määräyk­set ovat sel­l­aisia että ole­mas­sa olev­as­ta raken­nuskan­nas­ta yksikään ei täytä niitä.

    Tulisi siis halvem­mak­si ostaa van­ha talo ja remon­toi­da se kuin rak­en­taa mitään uutta.

    Aivan puh­taasti Ympäristömin­is­ter­iön mieli­v­al­taisen nor­mi­tuk­sen tuo­tos: Kas kun nor­mit on raken­net­tu lahjon­nan voimal­la palvele­maan ele­ment­ti­rak­en­ta­jaa joka rak­en­taa kaukoläm­pö­talo­ja ja liit­tää ne vesi- ja viemäriverkkoon.

    Ellei ole viemäriä, pitää, normin mukaan, investoi­da 20 000 euroa “jätevesien käsit­te­lyyn” joka on täysin absur­dia kun _saman kiinteistön_ nave­tas­ta kär­rätään son­ta suo­raan pel­lolle, lannoitteeksi.

    Siinä on heti yksi nor­mi joka käytän­nössä estää uud­is­rak­en­tamisen tai ainakin nos­taa kus­tan­nuk­sia täysin mielivaltaisesti.

    Voin ker­toa kaavamääräyk­sistä jos kir­joit­ta­ja edelleen on sitä mieltä että rak­en­tamista ei ole estetty.

    Estämisen kun voi tehdä monel­la taval­la, vaikka­pa nos­ta­mal­la kus­tan­nuk­set taivaisi­in täysin huuhaa­ta olevil­la seli­tyk­sil­lä. Eri­tyis­es­ti määräyk­sil­lä jot­ka eivät koske ele­ment­ti­rak­en­ta­jia tai kerrostaloja.

    Näitä on pak­su mapilli­nen: Ehkäpä kir­joit­ta­ja ei ole koskaan näh­nyt niitä?

  91. Nuut­ti Kuosa: Raja nyt ei vain kul­je lähel­läkään Helsin­gin kokolu­okkaa, joka on help­po huo­ma­ta siitä että maail­mas­sa val­taisa määrä Helsinkiä isom­pia kaupunkeja. 

    Ain­oa ero on siinä, että näi­den liiken­net­tä ei akti­ivis­es­ti sabotoi­da kuten Helsingissä.

    Kaupun­ki ilman liiken­net­tä on täysin kuol­lut: Liikenne on kaupun­gin verivir­ta ja kadut suonisto.

    Sitä Helsin­gin viher­fa­sisti­nen liiken­nesu­un­nit­teli­ja taas ei tule koskaan tun­nus­ta­maan ja tämä tietois­es­ti ja tahal­laan tap­paa kaupun­gin kuris­ta­mal­la verenkier­ron nollaan.

    Ihan vain pelkän type­r­yy­den ja fanatismin voimalla.

    Sama ihmi­nen vielä kuvit­telee että _asukasluku kasvaa_ liiken­nemotin sisäl­lä! Miten täy­del­lisen tyh­mä pitää olla kuvitel­lak­seen moista?

    Liiken­nemo­tis­sa on kaik­ki kaupun­gin hai­tat mut­ta ei mitään sen hyödy­istä ja Helsingis­sä onkin kym­meniä­tuhan­sia myymät­tömiä asun­to­ja. Lisää tulee joka päivä.

    Hin­ta ei laske kos­ka myyjän ei tarvitse myy­dä, mut­ta kukaan ei osta, kos­ka ei kukaan halua asun­toa paikas­ta johon/josta ei autol­la tai mil­lään muul­lakaan pääse minnekään.

    Umpimet­sässä kun asun­to mak­saa vain 10% siitä mitä Helsingis­sä. Se on realiteetti.

  92. Pet­teri: Suuris­sa kaupungeis­sa mah­dol­lisu­udet sosi­aal­isi­in virikkeisi­in ovat toista luokkaa, tar­jon­taa on paljon ja kasautu­mi­nen lisää sitä

    Kir­joit­ta­ja taitaa uno­htaa että työt­tömäl­lä ei ole rahaa ja kaupun­gin “virik­keet” mak­sa­vat aina rahaa kos­ka pelkkä maapo­h­ja mak­saa tuhat euroa neliö: Sel­l­aisen pääl­lä ei voi ilmais­toim­intaa pyörit­tää kuin ääriharvoin.

    “Virik­keet” joi­hin ei ole rahaa, ovat taas _pahempi_ kuin ei mitään “virikkeitä”: Ne tuot­ta­vat vain ahdis­tus­ta ja eri­ar­voisu­ut­ta joka alle­vi­ivaa omaa taloudel­lista kurjuutta.

  93. tpyy­lu­o­ma:
    Tämä väestöen­nusteista vään­tämi­nen on muuten ehkä puudut­tavin keskustelu Yleiskaa­van ympäril­lä, ja se ei ole ihan vähän se, yksinker­tais­taen: Yleiskaa­va kuten muutkin kaa­vat antaa luvan rak­en­taa talo­ja. Jos niihin taloi­hin ei ole asukkai­ta, niin ei niitä rakenneta.

    –snipp–
    Kuten Mal­mi tai Var­tiosaari, kos­ka ei edel­lis­es­tä Yleiskaavas­ta ole muu­ta rakentamatta.

    Kuka­han sai junail­tua toimi­van lento­ken­tän kaavaan asuinalueena ja miksi?

    Ettei vain olisi ollut raken­nusy­htiön lahjus­ra­haa kuvas­sa mukana ja paljon?

    Sil­lä osta­jan näkökul­mas­ta 20-metrisen turveköntin päälle raken­net­tu talo on aivan idioot­ti­maisen kallis.

    Mut­ta sekä kaupun­gin että gryn­derin kannal­ta ‘idioot­ti­maisen kallis’ on _tavoite_: Molem­mat rikas­tu­vat sikana sellaisista.

    Kun joku sit­ten “huo­maa” että asun­to­jen hin­ta karkaa taivaisi­in, niin asun­to­ja ei raken­net­takaan, mut­ta lento­kent­tä on silti saatu lakkautet­tua ja kun kat­soo asi­as­ta käytävää keskustelua niin on selvää, että ken­tän sulkem­i­nen on se pää­tavoite ja se ei enää kiin­nos­ta ketään että raken­netaanko tilalle koskaan mitään.

    Puh­das­ta viher­fa­sis­mia noin käytän­nössä. Erit­täin räikeätä sellaista.

  94. KariS: Olet itse hyvin pitkälle vas­tu­us­sa, että Helsin­ki on viimeiset 15 vuot­ta alikaavoit­tanut. Eikä vajet­ta ole tosis­saan yritet­tykään kuroa umpeen.Voisit ker­toa mik­si olet ollut aja­mas­sa sel­l­aista poli­ti­ikaa jos­sa kaavoitus on laa­han­nut huo­mat­tavasti tarpeen alapuolella.

    Syy on ihan selvä: Jos kaavoite­taan riit­tävästi tont­te­ja, tont­tien hin­nat laskevat!

    Kaavoit­ta­ja on lahjon­nal­la täy­del­lis­es­ti gryn­derin taskus­sa ja tekee mitä tahansa että gryn­derin voit­to pysyy korkealla.

    Se tarkoit­taa sitä että kaavoit­tam­a­ton maa ei mak­sa mitään ja kaavoitet­tu maa on erit­täin kallista.

    Se on aivan suo­ra ja väl­itön este kaavoit­tamiselle: Gryn­derin voit­to vähe­nee jos niin tehdään joten ei tehdä.

    Ja kaavoit­ta­ja saa lahjus­ra­haa siitä että ei tee mitään ennenkuin gryn­der­il­lä on tar­jo­ta valmista maa­ta kaavoitettavaksi.

    Ahneus ja lahjon­ta jyl­läävät aivan täydellisesti.

    1. Tuo­mas. Koeta päät­tää. Edel­lisessä vies­r­tis­sä arvostelit sitä, että Helsin­ki kaavoit­taa gryn­de­rien mielik­si liikaa esimerkik­si Malmille­ja nyt val­i­tat että kaavoite­taan liian vähän.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.