Ovatko suomalaisten arvomaailmat eriytymässä

Eduskun­tavaalien jälki­main­ingeis­sa on huomio­ta herät­tänyt HS:n fak­torip­is­teisi­in perus­tu­va kuva, jos­sa Helsingistä valit­tu­jen edus­ta­jien arvo­maail­ma poikkeaa jyrkästi muus­ta maas­ta. Helsingis­sä ollaan huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpia kuin muual­la. Samal­la keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on Helsingis­sä selvästi alem­pi (18,5 %) kuin muual­la maas­sa (41,5 %) Krista Koso­nen sanoi, ettei vaal­i­t­u­los edus­ta hänen Suomeaan, eikä hän tunne ketään, joka olisi äänestänyt perus­suo­ma­laisia. (Taval­lis­es­ti luotet­tavista lähteistä saa­mani tiedon mukaan perus­suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja tosin löy­tyy lähisuku­lais­ten joukosta.)

On puhut­tu paljon, onko Suo­mi jakau­tu­mas­sa henkises­ti. Helsin­gin jyrkkä ero muuhun maa­han on tul­lut esille lukui­sis­sa asen­netutkimuk­sis­sa. Ero on niin suuri, että oikeas­t­aan kaikissa tutkimuk­sis­sa aineis­to pitäisi jakaa kahtia.

Kaupunki­lais­ten ja maalais­ten arvo­jen ja elin­pi­irin eri­laisu­us on iki­van­ha asia. Anti­ikin his­to­ria on lähin­nä kaupunki­lais­ten kir­joit­ta­maa (osasi­vat lukea ja kir­joit­taa). Main­in­nat maalai­sista ovat aikalaiskir­joituk­sis­sa paljon tylympiä kuin mihin Krista Koso­nen on pystynyt. Maalaisia pidet­ti­in niis­sä tyh­minä tol­loina. Joka häril­lä kyn­tää se häristä puhuu.

Eräässä sul­je­tus­sa keskusteluryh­mässä piti pohtia, mitä ovat ne heikot sig­naalit, joil­la voisi olla merk­i­tys­tä tule­vaisu­udessa. Mainitsin yht­enä mah­dol­lisuute­na kansan jakau­tu­misen arvo­maail­man perus­teel­la vähän niin kuin Krista Koso­nen on esit­tänyt. En sil­loin oikein uskonut itsekään tähän mahdollisuuteen.

Mut­ta kat­sokaa Yhdys­val­to­ja, perusamerikkalais­ten (repub­likaan­it) ja kaupunkien keskus­tois­sa asu­vien ja yliopis­tom­aail­man punav­ihreässä kuplas­sa liikku­vien demokraat­tien arvo­maail­mat ovat eriy­tyneet vihan­pidon ja täy­del­lisen ymmärtämät­tömyy­den tasolle. Aika pitkälle on eri­ty­tymi­nen men­nyt, jos repub­likaanien esi­vaal­ista putoaa, kun ker­too usko­vansa evoluu­tio­teo­ri­aan ja ilmastonmuutokseen.

Yhdys­val­lois­sa eriy­tymistä ruokkii se, että molem­mat ryh­mät seu­raa­vat omia tele­vi­sio-ohjelmi­aan ja luke­vat eri lehtiä. Mut­ta onhan yht­enäis­me­di­an merk­i­tys meil­läkin vähen­tynyt ja tilalle on tul­lut somemaail­ma sul­jet­tuine piirei­neen. Aika eri ihmiset luke­vat esimerkik­si tätä blo­gia kuin hommafoorumia.

148 vastausta artikkeliin “Ovatko suomalaisten arvomaailmat eriytymässä”

  1. SDP:stä ja Kokoomuk­ses­ta oppo­si­tiop­uolue Keskus­taan (ja osa Vihreisin) vai­h­tanei­den äänestäjien moti­ivi ei kaiketi ollut kon­ser­vatis­mi (?). Kon­ser­vati­ivista näis­sä vaaleis­sa oli kai lähin­nä Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen jatku­mi­nen, joskin protes­timieliala sekä maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka voivat saa­da ehkä myös jotkut vähem­män kon­ser­vati­iviset ihmiset äänestämään Perussuomalaisia.

    Keskus­ta ei ole pro­filoitunut eri­tyisen maa­han­muut­tokri­it­tisenä (jos se nyt on kon­ser­vati­ivi­su­u­den mit­tari), puolue kan­nat­taa translain uud­is­tus­ta eikä ole kampit­ta­mas­sa sukupuo­lineu­traalia avioliittoakaan.

    Vahv­in­ta kon­ser­vatismia, mitä näis­sä vaaleis­sa sat­tui silmi­in, edusti “kris­till­i­nen vaa­likone”, joka sai jotkut Kris­til­lis­demokraatitkin närkästyneiksi
    http://www.kristillinenvaalikone.fi/

  2. Suomes­sa on siis Soin­in­vaaran mukaan yksi kaupun­ki ja maaseu­tua. Oookei … ehkä tuo selit­tää jotain mielip­iteistä yleisem­minkin. Olisiko ne niitä helsinkiläis­ten libi­raale­ja, vapaasti fak­toista välit­tämät­tä ajele­htivia ajatuksia.

    Todet­takoon niille jot­ka eivät tiedä, että Suomes­sa usei­ta kaupunke­ja, joiden kaupunki­lainen kult­tuuri on Helsin­gin kult­tuuria van­hempaa ja muutenkin eri­laista. Että ei tule yllä­tyk­senä, jos joskus eksyy “maaseudulle”.

    Arvoista en tiedä, kos­ka en ole näh­nyt kaupunkien välisiä ver­tailu­ja. Tuskin esimerkik­si puoli vuosi­tuhat­ta Helsinkiä van­hem­mas­sa Turus­sa arvot kovin maalaisia ovat.

    1. On meil­lä urbaane­ja kuplia muual­lakin, mut­ta pien­inä ne eivät hyp­pää vaalipi­iriko­htais­es­ta datas­ta eivätkä ne ole yhtä eristäytyneitä.

  3. Blo­gisi ja hom­mafoo­ru­min pitkäaikaise­na sat­un­nais­luk­i­jana viimeinen lauseesi vaikut­taa mutul­ta, vaik­ka var­maan pätevä yleistys onkin. Olet täl­laisek­si kär­jistyk­sek­si kehno kos­ka sin­ul­la on järkimiehen maine kaut­ta ken­tän. Toden­näköisem­pänä esimerkkinä eri sakeista sanois­in vaik­ka Hom­man ja Hei­di Hau­ta­lan lukijat.

    Itselle on oikeas­t­aan tul­lut yllä­tyk­senä amerikkalais­ten kanavien myötä nousseet uskon­nol­lisen fun­da­men­tal­is­min kysymyk­set. Kreation­is­mi, abort­ti ja roko­tus­vas­taisu­us eivät olleet aiem­min täl­lä näin laa­jasti ja vakavasti väitel­tyjä aihei­ta. Toisaal­ta väitetään että mus­limeil­la ovat omat tv-seiskansa joista ammen­taa ryh­mäti­etoi­tusu­ut­ta. Miten nämä aset­tuvat maaseu­tu-kapun­ki jakoon?
    Mitä uusia yhdis­täviä koke­muk­sia on? Onko esim. kuvalau­tailu kälu­okkaansa yhdis­tävä medi­akoke­mus, vai vain pienen seg­mentin puuhastelua?

  4. Tuo­ta arvo­maail­mo­jen eriy­tymistä rum­mute­taan vähän turhan paljon. Omaankin tut­tava­pi­iri­i­ni kuu­lu kaikkien pait­si rkp:n kan­nat­ta­jia. Ja vaik­ka vihreät ovat min­ulle etäi­nen puolue, arvostan tässä blo­gis­sa esi­in­tyviä ajatuksia.

  5. Mä sanois­in että vuosikym­men jol­loin on elänyt ns parhai­ta vuosi­aan, ratkaisee kanssa. 

    Vasem­mis­to­laisu­us, sekä sosialide­mor­a­tia että kom­mu­nis­mi on eniten arvostet­tu 60–70-luvulla parhai­ta vuosi­aan elänei­den joukossa. 

    Lib­er­aali oikeis­to­laisu­us ja vihreys on 80- ja 2000-luvul­la täysil­lä elänei­den jut­tu ja perus­suo­ma­laisu­us kosiskelee eniten 90- ja 2010-luku­jen lamavu­osi­na parhai­ta vuosi­aan viet­tänei­den joukkoa, alki­o­laisu­us paljon maal­ta kaupunkei­hin 50-luvul­la muuttaneita. 

    Keskus­tan vaalivoit­to perus­tuu siis aika paljon eläkeläisänestäji­in joi­ta on ennä­tys­määrä nyt, sen lisäk­si että se on suomenkielisel­lä alueel­la maat­alous­tuot­ta­jien ja maaseudun pienyrit­täjien ain­oa vaihtoehto. 

    Ja jos ollaan rehellisiä niin ikä­jakau­ma maal­la suosii yht­enäistä van­hol­lista ajat­telua, kun taas kaupungeis­sa äänet hajau­tu­vat eri­laisi­in “kupli­in”.

  6. Kos­ka olet asunut pidem­piä aiko­ja USA:ssa? Esimerkik­si pari-kolme vuot­ta (ensim­mäi­nen vuosi menee pelkästään opet­telu­un)? Se kuva mitä esimerkik­si Suomen tiedo­tusvä­lineis­sä vil­jel­lään, on melkoista tuubaa. Mut­ta kuten taval­lista, mitä vähem­män tietoa, sitä voimakkaam­mat mielipiteet.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    On meil­lä urbaane­ja kuplia muual­lakin, mut­ta pien­inä ne eivät hyp­pää vaalipi­iriko­htais­es­ta datas­ta eivätkä ne ole yhtä eristäytyneitä.

    Helsin­ki kun on oma vaalipi­irin­sä Helsin­ki var­maan hyp­pää aika hyvin mukaan dataan. Jos mukaan ote­taan naa­purikun­nat, valit­tu­jen per­su­jen määrä kohoaa kolmes­ta kahdek­saan ja kepu­lais­ten yhdestä kolmeen. Jos siis tuo­ta “maalais­ten” muo­dosta­maa vaaraa noin hölmösti halu­aa mitata.

    Mut­ta olisi­han se mie­lenki­in­toista nähdä kaupunkiko­htaisia ver­tailu­ja. Hesari niitä tuskin tekee. Savolais­ten ja hämäläis­ten maalais­ten vajaas­sa sadas­sa vuodessa asut­ta­ma Helsin­ki saat­taisi tuot­taa yllätyksen. 

    Toisaal­ta var­maan “edis­tyk­sel­lisyys” eli lähin­nä vihrei­den äänestämi­nen kor­reloi aika hyvin korkeak­oulu­jen määräl­lä. Toinen merkit­tävä seli­tys lie­nee se, minkälaista porukkaa Helsin­ki muual­ta maas­ta imee. Mut­ta sen selvit­te­lyyn en ryhdy.

    Joka tapauk­ses­sa kehotan selvit­tämään itselle, jakau­tuuko Suo­mi tosi­aan helsinkiläisi­in ja maalaisi­in vai onko sel­l­aisen väit­tämi­nen virhe.

  8. Eivät ole eriy­tyneet, tosin Helsin­gin Sanomat ja YLE ovat ns. monikult­tuuria ihan­noival­la sekä per­in­teisiä hyväk­si ja käytän­nössä toimiviksi todet­tu­ja kon­ser­vati­ivisia arvo­ja vähät­televäl­lä uuti­soin­nil­laan kyl­lä tehnyt kaikken­sa eriy­tymisen eteen. Hesarista ei löy­dy var­maan ain­ut­takaan artikke­lia joka ker­toisi monikult­tuurin yhteiskun­nal­li­sista ongelmista todenmukaisesti.

    Lisäk­si se että helsingis­sa on suh­teet­toman paljon verovaroil­la rahoitet­tavia työ­paikko­ja ver­rat­tuna muuhun suomeen tuot­taa enem­män todel­lisu­ud­es­ta etään­tyneitä näke­myk­siä kos­ka pääkaupunki­lais­ten verovaroil­la rahoitet­tavien työ­paikko­jen työl­lisyy­teen ei niin hel­posti vaiku­ta maas­sa tehdyt yhteiskun­nalle haitalliset päätökset.

    ‘Tyh­myri’ teki blo­gis­saan mie­lenki­in­toisen ana­lyysin jos­sa tote­si että mitä enem­män alueel­la on verovaroil­la rahoitet­tu­ja työ­paikko­ja sitä viher­vasem­mis­to­laisem­mat näkemykset.

    https://tyhmyri.wordpress.com/2015/04/21/liberaali-helsinki-ja-talous-liberalismi-kasvaa-kun-valtio-maksaa/

  9. Tuo Hesarin kysymys­sar­jan tulk­in­ta lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi ‑akselil­la on kyl­lä aika kyseenalainen. Onko esimerkik­si hesalainen ydin­voiman kan­nat­ta­ja arvolib­er­aali ja uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kan­nat­ta­ja kon­ser­vati­ivi? Vai päin vas­toin? Täl­laisia kum­mallisuuk­sia löy­tyy paljon. Käsit­tei­den ja annet­tu­jen vas­tausten kytken­tää ei ole selvästikään analysoitu lop­pu­un asti. Se että pääkaupunkiseudul­la on jois­sain asiois­sa toisen­laisia ajatuk­sia kuin pienem­mis­sä kaupungeis­sa tai maaseudul­la, ei ole uut­ta eikä myöskään yllät­tävää. Yllät­tävää vain on taas aiem­paa koros­tuneem­pi ahdas- ja ylim­ieli­nen asen­noi­tu­mi­nen toisi­in ihmisi­in asuin­paikan perusteella.

  10. Mietin mikä merk­i­tys on perusk­oul­ul­la kansaa yhdis­tävänä tekijänä.-90 luvul­la alkoi voimakas buumi,jossa koulu­ja halut­ti­in eriyt­tää. Perustet­ti­in erikois­lu­okkia, vaa­dit­ti­in koulu­ja eri­ty­is­lah­jakkaille lap­sille. Hur­jim­mat suun­nitel­mat saati­in kai tor­pat­tua. Kiitos siitä esim. Kari Uusitalolle.

  11. Minus­ta eriy­tymi­nen on alka­nut Helsin­gin sisäl­läkin, jos Kaup­pale­hden keskustelu­pal­staa on uskomi­nen. Väitän, että Helsingis­sä voi elää pitem­pään lapse­na ja kan­nat­taa kaikkia hyviä asioi­ta, potea maail­man­tuskaa, hai­hatel­la ja elää kuplas­sa. Tiedo­nan­ta­ja ‑lehden alaot­sikko on ”työstä ja tais­telus­ta”. Voiko tästä päätel­lä, että punav­ihreys, on irronnut real­is­mista? Voin myös hyvin kuvitel­la kiusaamisen määrää, jos jotenkin han­kkii itselleen junt­ti-imagon, raa­ka kap­i­tal­isti pelas­taa edes jotain. Mar­cus Aure­lius(?) kehot­ti miet­timään mitä asi­at itsessään ovat.

  12. “Aika eri ihmiset luke­vat esimerkik­si tätä blo­gia kuin hommafoorumia.”

    Uskallan väit­tää, että yllät­tävän moni hom­malainen lukee sään­nöl­lis­es­ti juuri Soin­in­vaaran blogia!

  13. Laskin yhteen väk­ilu­vut niistä 100 000 asukas­ta ylit­tävistä Suomen kaupungeista, jot­ka eivät sijaitse pääkaupunkiseudul­la. Tulos oli noin 950 000. Helsin­gin väk­ilukuhan on noin 620 000. Hmmm … ovatko nuo “urbaan­it kuplat” todel­lakin pienuuten­sa takia merk­i­tyk­set­tömiä? Vai onko hypo­teesi, että niis­sä val­lit­see maalaiset arvot? Vai menikö nyt vain vähän pieleen sekä Hesar­il­la että arvon bloggaajalla?

  14. Laitet­takoon se nyt tähänkin, että olen tuos­sa tllä­maini­tus­sa Helsinkiä van­hem­mas­sa kaupungis­sa ikäni asunut, PS:ää äänestävä mais­terin papereil­la varustet­tu IT-ammat­ti­lainen. Oma poli­it­ti­nen heräämiseni tapah­tui varsi­nais­es­ti Hal­la-ahon blo­gin kaut­ta, ja Hom­mafoo­ru­mil­lakin olen ehtinyt pyöriä, jos koh­ta tauko on venynyt jo muu­ta­man vuo­den mittaiseksi.

    Perus­suo­ma­laisia äänestän ensisi­jais­es­ti maa­han­muut­topoli­tikan vuok­si (kos­ka he ovat siihen ain­oa todel­li­nen vai­h­toe­hto), ja kos­ka mielestäni ainakin ns. hal­la-aho­laiset ehdokkaat edus­ta­vat pääpi­irteit­täin sivistynyt­tä ja koulutet­tua osas­toa puolueesta, halu­an oma­l­ta osaltani vahvis­taa sitä puol­ta eri­lais­ten oinos­ten kustannuksella.

    Sekä tietysti sik­si, että kaiken pin­takuo­hun­nan alla nämä tyyp­it yksinker­tais­es­ti käyt­tävät maalaisjärkeä, sen sijaan että kaiken pitäisi sopia täy­del­lis­es­ti johonkin ide­olo­giaan tai malliin.

  15. “Helsingis­sä ollaan huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpia kuin muualla.”

    Ollaanko siel­lä oikeasti arvolib­er­aale­ja vai ollaanko siel­lä välinpitämättömiä?

    Se selviää, kun Euroopan taloudelli­nen ahdinko lev­iää käytän­töinä myös Helsin­gin äänestäji­in. Arvaan, että kun ei ole työtä ja kun julk­isia palvelu­ja leikataan, niin moni näen­näis­es­ti arvolib­er­aali havah­tuu, kun omista oikeuk­sista viedään. 

    Tilanne on sama kuin Nokian yksilöl­lisyy­den voimaan van­noneil­la insinööreil­lä, jot­ka työt­tömäk­si jää­tyään ovatkin sitä mieltä, että val­tion pitäisi jär­jestää heille työtä. 

    Olen minäkin aivan h*lv*t*n arvolib­er­aali niin kauan kuin omaani ei kos­ke­ta. Kun kos­ke­taan, niin sen jäl­keen alan kat­sel­la, kuka min­ua uhkaa. 

    Pääkaupunkiseudun arvolib­er­aal­i­u­den taso näkyy mm. koulushop­pailu­na. Maa­han­muut­to ja monikult­tuurisu­us on hem­metin kivaa, kun­han min­un lapseni ei vain joudu koulu­un, jos­sa on paljon maahanmuuttajia.

    Pin­taa se vain on, se arvoliberaalius.

  16. Suomes­sa yksi van­hoilli­nen vähem­män tun­net­tu* kupla on Raa­mat­tuvyöhyke (“Bibeln zone”?), Raa­hen-Vaasa-Pietarsaaren seu­tuvil­la, ran­nikko­ruot­salais­ten kun­nis­sa. THL on saanut pureskel­la turhaut­tavasti kyn­siä vies­tion­gelmien takia Puskan+co evanke­lioidessa heille HPV-rokotetta.

    Ilmiö kos­kee myös Etelä-Poh­jan­maa­ta jos­sa kak­si tyt­töä main­ok­ses­sa käsikkäin voi olla paikallisle­hdelle liikaa.

    Kun Mieto tip­pui äsket­täin pahasti siel­läpäin, niin eiköhän syy voin­ut hyvin olla yllät­tävän myön­teinen asenne homoli­it­toi­hin ja homoihin.

    Jenkeistä voi ennus­taa että mitä ensin siel­lä koh­ta tääl­lä. PS-puolue on jo ilmoit­tau­tunut “rokotekri­it­tisek­si” ja sitä rataa.

    *)Mon­et muual­la tääl­lä (tutut ja net­ti­tu­tu) elää sit­ten tietysti suures­sa kuplas­sa kun yllät­tyvät tästä kertoessani.

  17. Toiv­ot­tavasti emme ajaudu Amerikan tielle. Hirvit­tävää seu­ratakin sitä mata­lamielistä riite­lyä ja kaiken maail­man Teekut­su-liikkei­den mel­las­tus­ta mitä medi­as­sa näkee.

    Yksi somen omi­naisuuk­sista on epäilemät­tä se, että se jakaa ihmiset uudel­la taval­la eri­laisi­in ryh­mi­in. Tämähän ei ole pelkästään huono asia, vaan voi jopa tasoit­taa tuo­ta maanti­eteel­listä eriy­tymistä. Maalaiskun­nan hevi­rokkari löytää netistä yhteisön, jota hänen kylän­sä ei tarjoa.

    Mik­si muuten nimeno­maan helsinkiläis­ten älykkö­jen san­o­taan elävän kuplas­sa? Ehkä he ovat ain­oat, jot­ka ovat sen kuplan puhkaisseet? Joka tapauk­ses­sa nämä amerikkalaiset, jot­ka eivät usko evoluu­tioon tai ilmas­ton­muu­tok­seen elävät melkoisen kuplan sisällä.

    Ilmiö on toki hyvä noteer­a­ta, mut­ta ehkä siitä ei kan­na­ta tääl­lä Suomes­sa kan­taa liikaa huol­ta. Luote­taan nyt siihen, että riit­tävän suuri osa meistä osaa antaa arvon toiselle ihmiselle, vaik­ka hän arvoil­taan vähän eri­lainen olisikin!

  18. Ohes­sa pääosin har­rasteli­japo­h­jal­ta laa­dit­tu ana­lyysi­ni otsikon mukaises­ta asiasta:

    En sanoisi, että suo­ma­lais­ten arvo­maail­mat oli­si­vat eriy­tymässä, sil­lä eivät ne kai kaik­il­ta osil­taan ole täysin yht­enäisiä olleet koskaan. 

    Ihmi­nen on pääosin mon­een sopeu­tu­va ja sosi­aa­li­nen “eläin”, joka kyke­nee sopeut­ta­maan käyt­täy­tymistään ainakin jos­sain määrin ympäristön­sä perus­teel­la. Jos asuu kaupungis­sa tai maal­la, voi tarve yhden­mukaisek­si koe­tulle käyt­täy­tymiselle poike­ta sen perus­teel­la, mil­laises­sa seuras­sa liikkuu tai aikaansa viet­tää, työai­ka mukaanlukien. 

    Laji­tove­r­ien kohtaamisti­heys voi suurek­si kas­vaes­saan lisätä ihmisen stres­siä, varsinkin, jos koh­dat­tu­jen joukos­sa on paljon tun­tem­at­to­mia, oudosti pukeu­tunei­ta tai vieras­ta kieltä käyt­täviä. Stres­siä taas pyritään kai yleen­sä vähen­tämään otta­mal­la tukea jostakin tutus­ta ja tur­val­lisek­si koe­tus­ta, tai mallia muista ympäril­lä oli­joista, ja sal­li­mal­la enem­män pieniä eroavaisuuk­sia, mikä joh­dat­ta­nee kaupungis­sa asu­vaa yksilöä arvolib­er­aalimpaan, eli sal­li­vam­paan suun­taan. Sil­loin ei tarvitse kokea stres­siä tai “vetää her­net­tä nenään” jokaisen vähääkään oudom­man ilmestyk­sen tähden. 

    Liialli­nen stres­si johtaa pahim­mil­laan jopa kuole­maan, joten olet­taisin, että tässä on eräs poten­ti­aa­li­nen evoluu­tion malli kaupunki­laisen keskimääräiseen käyt­täy­tymiseen vaikut­tavas­ta tek­i­jästä. Poikkeuk­sia toki löy­tyy, mut­ta olet­taisin, että edel­läku­vat­tu pitää pääsään­töis­es­ti paikkansa. 

    Maaseudul­la, tai harvem­paan asu­tu­il­la alueil­la taasen ei tuol­laisia ven­tovier­aan sat­un­naisia kohtaamisia tapah­du läh­es­tulkoonkaan yhtä usein, joten siel­lä on helpom­paa säi­lyt­tää oma kan­tansa, ilman että koet­tu stres­si sitä muut­taisi. Korkein­taan havaitut vier­aat, ja havain­not hei­dän määrän­sä lievem­mästäkin lisäyk­ses­tä saa­nee aikaan luon­nol­lisen stres­sireak­tion, joka voi ilmetä kolmel­la eri taval­la: tais­tele tai pak­ene. Kol­mas tapa, tai mah­dol­lisu­us on hal­vaan­tua paikoilleen, mut­ta elol­lisen olen­non eloon­jäämis­strate­giana se ei liene useinkaan kovin menestyksekäs.

    Nyky-Suomes­sa on esi­in­tynyt hil­jan monia muitakin eri ilmiöitä, jot­ka ovat kohdis­tuneet vaiku­tuksi­neen ihmisen perus­tarpeisi­in, mm. tur­val­lisu­u­den tun­teeseen. Yhteenku­u­lu­vu­u­teen ja sen ilmen­tymi­in, mm. yhteisi­in riit­tei­hin, on monin paikoin ilmestynyt säröjä ja lyö­ty kiilo­ja, kun tut­tuun(?) ja tur­val­liseen(?) heimoy­hteisöön on ilmestynyt enenevässä määrin muukalaisia, joiden ei (ainakaan nykyisen, viral­lisen dok­tri­inin mukaan) olekaan edel­lytet­ty sopeu­tu­van uuden hei­mon­sa tapoihin.

    Voi toki olla, että lisään­tyvä maa­han­muut­ta­jien määrä aikaansaa (näin toteutet­tuna, kuin tähän asti on tehty) ainakin isom­mis­sa kaupungeis­sa muu­tos­ta entistä arvolib­er­aalimpaan suun­taan ja toisaal­ta maaseudul­la, tai tarpeek­si har­vaana­su­tu­il­la alueil­la sitä­vas­toin ihmiset puolustuskannalle. 

    Jos maa­han­muut­ta­jien kohdal­la ja hei­dän kotout­tamises­saan nou­datet­taisi­in enem­män van­haa, hyvää peri­aatet­ta, “maas­sa maan taval­la”, ei kenenkään ehkä tarvit­sisi ainakaan yhtä usein ja yhtä suures­sa määrin kokea stres­siä, sekä ehkä ali­ta­jun­nas­saan miet­tiä, pitäisikö täl­lä ker­taa mielum­min tais­tel­la vai paeta!

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Akse­lei­den nimis­sä voi olla epä­var­muut­ta. Mut­ta etäisyy­det eivät siitä muutu

    En tiedä, oliko tuo vas­taus min­ulle vai jollekulle muulle. Oli se sen ver­ran hämärästi sanottu. 

    Jos oli min­ulle, arvaan mitä väität:

    Voidaan kiis­tel­lä eli poli­ti­soi­da siitä, mikä on esim. maalaisu­us ja kaupunki­laisu­us (x ja y), mut­ta kiis­te­lyn jäl­keenkin jotain arvokas­ta infor­maa­tio­ta jää jäl­jelle, kos­ka hajon­ta siitä siitä huoli­mat­ta on mikä on. 

    Tai sit­ten jotain muuta …

  20. Biol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta kaupunki­laisia arvo­ja ja elämän­ta­paa voi pitää patolo­giana: kaupunki­laiset eivät lisään­ny, vaik­ka aivan saman­laiset ihmiset maal­la siihen pystyvät. Tämä heikkous ei tun­nu rajoit­tuvan vain lisään­tymiseen, vaan kaupunki­lais­ten käytös, mielip­i­teet ja käsi­tyk­set tun­tu­vat yleis­es­tikin ottaen mal­adap­ti­ivisille. Eri­tyis­es­ti kaupunki­laiset tun­tu­vat ole­van nyn­nyjä, jot­ka eivät pysty puo­lus­ta­maan itseään ja läheisiään. Esimerkkinä mainit­takoon nat­sien vapaasti teu­raalle joh­dat­ta­mat kaupunki­ju­u­ta­laiset, ver­rat­tuna Israelin kib­but­seil­la päivet­tyneisi­in ja sodas­sa ansioituneisi­in sabroihin.

    Täl­lä het­kel­lä kaupun­git ovat siis väestönielu­ja. Ja juuri terävim­mät kyvyt suun­taa­vat kohti keskus­to­ja. Maa uhraa kaupungeille parhaansa ja saa vastineeksi.…sisältöä? Tämä on resep­ti köy­htymiselle, kään­teinen Farewell to Alms. Olisi hyvä löytää joku keino, jol­la pitää kaupunki­laiset kiin­ni todel­lisu­udessa ja myön­teis­inä elämälle.

    Ran­skalla ja Pari­isil­la on erit­täin pitkä hallinnon ja lah­jakku­u­den keskit­tämisen his­to­ria. Ehkä voit­tavaa kon­sep­tia kan­nat­taisi hakea suvuil­ta, jot­ka ovat onnis­tuneet pysymään hengis­sä ja jopa kas­va­maan täl­laisen kon­trak­tion kiin­topis­teessä. Pari­i­sis­sa, tai Wienis­sä ja muis­sa vas­taavis­sa paikoissa.

  21. Tom­pe­lo: Mut­ta olisi­han se mie­lenki­in­toista nähdä kaupunkiko­htaisia vertailuja.

    Tässäpä tätä:

    Kaupun­ki, väk­iluku, ps+kesk kannatus:

    1. Helsin­ki, 623 135, 18,5 %
    2. Espoo, 266 123, 22,1 %
    3. Tam­pere, 223 149, 25,2 %
    4. Van­taa, 211 206, 31,2 %
    5. Oulu, 196 530, 46,6 %
    6. Turku, 184 300, 24,7 %
    7. Jyväskylä, 135 958, 36,7 %
    8. Kuo­pio, 111 320, 44,9 %
    9. Lahti, 103 904, 32,5 %

    Olisi ehkä perustel­tua tarkastel­la pääkaupunkiseu­tua yhdessä, kos­ka sil­loin alueesta saisi ehkä vähän ver­tailukelpoisem­man. Sil­loin väestömäärä on noin 1100000 ja pros­ent­ti noin 22.

    Jos tarkastelu tehdään näin, meil­lä jää suun­nilleen saman­laisi­na pääkaupunkiseu­tu, Tam­pere ja Turku. Näi­den ulkop­uolel­la keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteinen kan­na­tus kas­vaa etäisyy­den funk­tiona Helsingistä. Rovanie­mi jää lis­tan ulkop­uolelle 60 000 asukkaan kaupunk­i­na, mut­ta siel­lä pros­ent­ti on 53,2.

    Tarkem­paa ana­lyysiä varten voisi olla hyvä kat­soa tilan­net­ta äänestysalueit­tain, kos­ka esimerkik­si Oulu on kiistämät­tä aika iso kaupun­ki pin­ta-alal­taan, ja siel­lä jako voi men­nä kaupun­gin sisällä.

    Toisaal­ta tämä voisi olla hyvä ver­ra­ta yksit­täis­inä puolueina. Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen maanti­eteelli­nen jakau­ma on kuitenkin tasaisem­pi kuin keskustal­la, vaik­ka kyl­lä ps:kin on edelleen jos­sain määrin maaseutupuolue.

  22. Blo­gi-isän­tä kirjoitti: 

    Aika eri ihmiset luke­vat esimerkik­si tätä blo­gia kuin hommafoorumia.

    Voipa olla että löy­tyy hyvinkin paljon sel­l­aisia, jot­ka eivät tyy­dy pelkästään somen kaikukam­miois­sa kaiut­tele­maan. (Mainio määritelmä somelle: kaikukam­mio. Hel­posti käy niin, että tulee somes­sa jutelleek­si vain saman­henkisten porukois­sa, jol­loin omat some-huu­dot kaiku­vat vahvis­tuneina takaisin run­saiden kan­na­tusten ja peuku­tusten myötä. Seu­rauk­se­na on paha ja vaar­alli­nenkin harha siitä, että oma (ehkä hyvinkin omi­tu­inen!) kan­ta on yleinen totuus.)

    Mitä Oden blogi­in ja Hom­mafo­ru­mi­in tulee: Muis­tu­u­pa vuosien takaa mieleen muu­ta­ma Oden kir­joi­tus, joista hom­malaiset innos­tu­i­v­at. Ode säikähti ja peru­ut­teli ja selit­ti miten hänet on ymmär­ret­ty täysin väärin. Odel­la on ollut san­gen per­su­laisia kan­nan­ot­to­ja, mut­ta hom­malais­ten innos­tunut kan­na­tus tietenkin säikäyt­tää kenet tahansa, joka ei halua tul­la hylä­tyk­si oman joukon ulkopuolelle.

  23. Voivatko helsinkiläiset siir­tyä vielä arvolib­er­aalimpaan suun­taan? Ei ainakaan kovin paljon. Ovatko “maalaiset” siir­tymässä arvokon­ser­vati­ivisem­paan suun­taan? Ei, pikem­minkin päin­vas­toin. Vas­taus otsikon kysymyk­seen on siis, ei.

    Keskus­tan kan­natuk­sen nousu ei ker­ro arvoista mitään. Maalainen kokoomus­lainen ei ole yhtään keskusta­laista liberaalimpi.

    Vaaleis­sa suurin asia oli talous­poli­ti­ik­ka. Sip­ilälle annet­ti­in nyt mah­dol­lisu­us pistää nurkat kun­toon, kun se Urpilaiselta/Rinteeltä ja Kataiselta/Subbilta ei onnistunut.

    Hesari määrit­telee ihmisen lib­er­aal­iusastet­ta mm. seu­raaval­la kysymyksellä:
    ”Per­in­teiset arvot — kuten koti, uskon­to ja isän­maa — muo­dosta­vat hyvän arvopo­h­jan politiikalle.”

    Jos vas­taat kyl­lä, olet kon­ser­vati­ivi. Vaik­ka ei tuo kysymys oikeasti ker­ro ihmisen suvait­se­vaisu­ud­es­ta yhtään mitään.

  24. sunimh:
    PS:ää äänestävä mais­terin papereil­la varustet­tu IT-ammattilainen. 

    Aivan. IT ammat­ti­laise­na olen havain­nut vuosien ajan, että use­at fir­mat ovat täyn­nä diplo­mi-insinööre­jä, mais­tere­i­ta ja tohtor­e­i­ta, jot­ka tas­apain­oil­e­vat kan­nois­saan vihrei­den ja per­su­jen välillä.

    Ja nämä ovat niitä tyyppe­jä jot­ka työsken­televät ulko­maalais­ten kanssa, aja­vat fik­sipyöril­lään syömään intialaista ja ovat muuten hyvin arvolib­er­aale­ja. Mut­ta äänestävät välil­lä salaa per­su­ja yllä maini­tu­ista syistä.

    Itse äänestin täl­lä ker­taa vihre­itä. Oli erit­täin mukavaa huo­ma­ta että mon­ta tekno-vihreää miestä pääsi sisään, punav­ihrei­den ket­tutyt­tö­jen sijaan. 

    Ja uskon että tuo joh­tui siitä, että piraatit ja per­sut menet­tivät nyt tuhan­sit­tain insinöörim­i­esten ääniä vihreille.

  25. “Eräässä sul­je­tus­sa keskusteluryh­mässä piti pohtia, mitä ovat ne heikot sig­naalit, joil­la voisi olla merk­i­tys­tä tule­vaisu­udessa. Mainitsin yht­enä mah­dol­lisuute­na kansan jakau­tu­misen arvo­maail­man perus­teel­la vähän niin kuin Krista Koso­nen on esit­tänyt. En sil­loin oikein uskonut itsekään tähän mahdollisuuteen.”

    Köy­hät vs. Vauraat
    (Tietoisu­u­den aika )

  26. “Eräässä sul­je­tus­sa keskusteluryh­mässä piti pohtia, mitä ovat ne heikot sig­naalit, joil­la voisi olla merk­i­tys­tä tule­vaisu­udessa. Mainitsin yht­enä mah­dol­lisuute­na kansan jakau­tu­misen arvo­maail­man perus­teel­la vähän niin kuin Krista Koso­nen on esit­tänyt. En sil­loin oikein uskonut itsekään tähän mahdollisuuteen.”

    Köy­hät vs. Vauraat
    (Tietoisu­u­den aika — 2000)

    Arvolib­er­aalit vs. Arvokon­ser­vati­iv­it. (Suvait­se­vaisu­u­den aika 2000–2020)

    Tämä vai­he ei ole his­to­ri­an lop­pu. Kos­ka jää selit­tämät­tä se, mik­si maalainen insinööri tun­tee yhteenku­u­lu­vu­ut­ta kaupunki­laisinsinöörin kanssa mut­ta kumpikaan ei tunne yhteenku­u­lu­vu­ut­ta esim. kotiseu­tun­sa usko­vaisi­in tai mui­hin new age ‑hih­hulei­hin ja maail­man­paran­ta­ji­in vail­la itse kan­net­tua substanssia.
    ..

    Ratio­nal­is­tit vs. Ei-ratio­nal­is­tit. (Ratkaisu­jen aika 2020 -)

  27. Joo,

    Tämä on ihan mie­lenki­in­toinen kysymys. Tarvin­nee silti tarkem­paa ruo­timista, että miten hyvin Ylen kuva tilan­net­ta oikeas­t­aan kuvaakaan.

    Krista Kososen kom­ment­ti oli minus­ta lois­ta­va. Se ei ollut mikään “hyökkäys” per­su­ja kohtaan, vaan pikem­minkin itselleen kri­it­ti­nen. Varsi­naise­na huole­na oli kult­tuurin tila tule­val­la vaalikaudella.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Akse­lei­den nimis­sä voi olla epä­var­muut­ta. Mut­ta etäisyy­det eivät siitä muutu 

    Entäs se kysymys vastaanottokeskuksesta?
    Eikös se tule automaat­tis­es­ti Helsinki­in, jos muut kun­nat sen tor­ju­vat? Helsinki­in­hän ne maa­han­muut­ta­jatkin kaik­ki tulevat.

    Entäs jos akselit kiertävät sat­un­nais­es­ti kunkin kysymyk­sen kohdal­la? Se ker­too, että on ero­ja, joi­ta ei voi­da lait­taa minkään otsikon alle.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tieto ehdokkaas­ta, joka putosi kun sanoi usko­vansa evoluu­tio­teo­ri­aan ja ilmastonmuutokseen.

    Kuka tämä ehdokas on? Alkoi nimit­täin kiin­nos­ta­maan, putosiko hän nimeno­maan näi­den kah­den näke­myk­sen vuok­si, vai oliko ehdokas kokon­aisu­udessaan repub­likaa­nipuolueelle kelpaamaton.

  30. tuli tästä mieleen keskustelu­ni erään plas­ti­ikkakirur­gin kanssa. Sanoi, että helsingin/espoon alueel­la kehon­muokkaus on parikymp­pis­ten nais­ten joukos­sa hyvin suosit­tua, mut­ta ”maal­la” ei.

  31. Jar­mo Heimo:
    Tuo Hesarin kysymys­sar­jan tulk­in­ta lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi ‑akselil­la on kyl­lä aika kyseenalainen. Onko esimerkik­si hesalainen ydin­voiman kan­nat­ta­ja arvolib­er­aali ja uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen kan­nat­ta­ja kon­ser­vati­ivi? Vai päin vas­toin? Täl­laisia kum­mallisuuk­sia löy­tyy paljon. Käsit­tei­den ja annet­tu­jen vas­tausten kytken­tää ei ole selvästikään analysoitu lop­pu­un asti. Se että pääkaupunkiseudul­la on jois­sain asiois­sa toisen­laisia ajatuk­sia kuin pienem­mis­sä kaupungeis­sa tai maaseudul­la, ei ole uut­ta eikä myöskään yllät­tävää. Yllät­tävää vain on taas aiem­paa koros­tuneem­pi ahdas- ja ylim­ieli­nen asen­noi­tu­mi­nen toisi­in ihmisi­in asuin­paikan perusteella.

    Niin Hesarin kysymys­sar­ja kuin itse lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi akse­likin ker­to­vat varsin sekavas­ta ajat­telus­ta. Lib­er­aalin vas­tako­h­ta autoritääri­nen, ei kon­ser­vati­ivi. Kon­ser­vati­ivin vas­tako­h­ta on radikaali, ei lib­er­aali. Kysymys­ten aset­te­lut ja vas­tausten tulkin­nat sit­ten oli­vat kutakuinkin mieli­v­al­taisia ja hei­jaste­liv­at kai lähin­nä toimit­ta­jan omia tuntemuksia.

  32. Oli­pa mon­ta kuplaa yhdessä kirjoituksessa.

    Ensim­mäi­nen kupla on poli­it­tis­es­ti akti­iviset ihmiset jot­ka peilaa­vat omi­tuis­es­ti kaikkea puolue­poli­ti­ikan kaut­ta. Näitä on oike­as­sa maail­mas­sa todel­la vähän ja heitä pide­tään yleis­es­ti hie­man has­suina ja rasittavina.

    Toinen kupla jos­ta toivoisin ei pää­sisi älähdyk­siä ulos on Yhdys­val­to­ja ollenkaan ymmärtämät­tömien ihmis­ten möläy­tyk­set, valitet­tavasti blo­gin pitäjä selkeästi kuu­luu tähän kuplaan. Kaupun­ki keskus­to­jen punav­ihreät demokraatit, huokaus, yes we can.

    Evoluu­tio- ja ilmas­ton­muu­tosteo­ria, hieno var­taus. Ilmastopoli­ti­ikkaan usko­vat sietäi­sivätkin tip­pua, siitä ei ole ollut mitään hyö­tyä ja se on mak­sanut käsit­tämät­tömiä sum­mia ja tuot­tanut hirvit­tävän määrän inhimil­listä kär­simys­tä, silti Vhreät halu­a­vat sitä vielä lisää. Ide­olo­gia on sokea.

  33. Viherinssi, blo­gin — ja ehkä Hesarin puhu­mat­ta Krista Kosos­es­ta — idea oli väit­tää, että arvot ovat ihan, tiet­sä, eri­laisia Helsingis­sä ja muual­la maas­sa, tai siis maal­la eli maalais­ten kesku­udessa. Ja kaik­ki pait­si helsinkiläiset ovat siis maalaisia. 

    Puoluei­den saa­mat äänisaali­it mit­taa­vat tätä eroa huonos­ti. Mit­taa­vat siis mut­ta todel­la huonos­ti. Kiitos nyt kuitenkin. 🙂

    Hesarin idea, johon blo­gisti viit­tasi, oli mita­ta vaa­likoneen vas­tauk­sia. Se olisi jo hiukan parem­pi. Sel­l­aista ver­tailua kaipailin.

    Mut­ta jot­ta todel­la selviäisi, onko stadi­laiset ihan oma rotun­sa, pitääkö maa jakaa blo­gistin ehdot­ta­mal­la taval­la stadi­laisi­in ja maalaisi­in, se vaatisi kat­ta­van kyse­lyn arvoista. Tiedän, että sel­l­aisia on tehty.

    Kysymys ei ole ihan merk­i­tyk­setön. Helsingis­sä näytetään kuvitelta­van aika yleis­es­ti, että on syn­tynyt ja syn­tymässä arvokuilu, me vas­taa ne. Siitähän tässä blog­gauk­ses­sakin on kysymys. 

    Kenen etu­ja aje­taan, kun täl­laista käsi­tysä levitetään?

  34. Eikös jo ennen­van­haan ollut: tais­to­laisia, maalais­li­it­to­laisia, ei-tais­to­laisia kom­mu­nis­te­ja, demare­i­ta ja jopa oikeistolaisia?

    Ja joskus wan­haan hyvään aikaa oli lib­er­aale­jakin mut­ta nyt on vain sel­l­aisia jot­ka mielel­lään ko. leiman otta­vat itselleen — ihan riip­pumat­ta säädöskokoel­mas­ta joka sieltä sielun syövereistä sit­ten kuitenkin kumpuaa.

  35. R.Silfverberg:

    Lib­er­aali oikeis­to­laisu­us ja vihreys on 80- ja 2000-luvul­la täysil­lä elänei­den jut­tu ja perus­suo­ma­laisu­us kosiskelee eniten90- ja 2010-luku­jen lamavu­osi­na parhai­ta vuosi­aan viet­tänei­den joukkoa, alki­o­laisu­us paljon maal­ta kaupunkei­hin 50-luvul­la muuttaneita. 

    En tai­da ostaa yksinker­tais­tus­tasi ylipäätään, mut­ta joka tapauk­ses­sa per­su­is­sa hal­la-aho­laisen siiv­en ja muiden välil­lä lie­nee tässä aika suuri ero. Entis­ten SMP:läisten kan­nat­ta­jat ovat val­lan mui­ta kuin 2010-luvun nuoria.

  36. TL: Aivan. IT ammat­ti­laise­na olen havain­nut vuosien ajan, että use­at fir­mat ovat täyn­nä diplo­mi-insinööre­jä, mais­tere­i­ta ja tohtor­e­i­ta, jot­ka tas­apain­oil­e­vat kan­nois­saan vihrei­den ja per­su­jen välillä.

    Ja nämä ovat niitä tyyppe­jä jot­ka työsken­televät ulko­maalais­ten kanssa, aja­vat fik­sipyöril­lään syömään intialaista ja ovat muuten hyvin arvolib­er­aale­ja. Mut­ta äänestävät välil­lä salaa per­su­ja yllä maini­tu­ista syistä. 

    Omis­tan tosin ihan tavanomaisen pyörän, jota käytän lähin­nä tyt­tären kyy­dit­semiseen, enkä tietääk­seni äänestä eri­tyisen “salaa” PS:ää, mut­ta muuten voin pitkälti yhtyä ylläol­e­vaan. Esimerkik­si homoli­it­tokysymyk­sessä ain­oa vas­tus­ta­mani asia on sen kut­sum­i­nen avi­o­li­itok­si, oikeudelli­nen tasa-arvo ei herätä minkään­laisia into­hi­mo­ja. Jonkin­laista perus­tu­loa kan­natan, vähin­täänkin kokeilu­na, tosin en usko että suo­ma­laises­sa sosial­is­mis­sa ikinä saataisi­in läpi aja­tus­ta siitä että edes jotakin töitä tekemät­tä elämis­es­tä tulisi ankeam­paa kuin nyky­isin — mihin taloudel­lis­es­ti real­isti­nen 400–500 euron perus­tu­lo ilman asum­is- ym. tukia epäilemät­tä johtaisi.

    Vihre­itä en toki näil­lä näkymin ikinä voisi edes harki­ta äänestäväni, kos­ka ns. “teknovihreyskin” on lop­ul­ta käytän­nössä teknokra­ti­aa, jos­sa parem­min tietävät pelas­ta­vat ihme­te­knolo­gioil­laan maail­man mei­dän rahoil­lamme ja ker­to­vat mis­tä mei­dän muiden kuu­luu tykätä. Ja se lop­pu­osa vihrey­destä taas on vain niin todel­lisu­ud­es­ta irti, että aivan kaik­ki on rasismia.

    Olisi­han se kivaa, jos Suomes­sa olisi maltill­i­nen kon­ser­vati­ivi-lib­er­aalipuolue, joka aset­taisi Suomen kansalaiset etusi­jalle ja ymmärtäisi taloud­es­ta ja tieteestäkin jotain, mut­ta sitä odotel­lessa PS.

  37. Mon­es­sa kom­men­tis­sa on tuo­tu esi­in vaal­i­t­u­los­jakau­mia alueit­tain. Yle julka­isi muka­van leikit­te­lyvä­li­neen, jos­sa ensin kun­nista valit­ti­in ne, jot­ka Tilas­tokeskuk­sen, THL:n ym. tilas­ton­laati­joiden tilas­tois­sa oli­vat suu­rit­u­loisimpia-pien­i­t­u­loisimpia, koulute­tu­impia-koulut­ta­mat­tomimpia, työl­lisimpiä-työt­tömimpiä, ter­veimpiä-sairaimpia ja väestö nuor­in­ta-van­hin­ta. Sit­ten kat­sot­ti­in, miten puoluei­ta äänestet­ti­in kus­sakin näistä kategorioista.

    Leikit­telin jokaisen tilas­to­ryh­män kohdalla.

    Yllät­tävää: per­sut ovat kakkose­na niin rikkaissa kuin köy­hissäkin, niin korkeak­oulute­tuis­sa kuin koulut­ta­mat­tomis­sakin, niin työl­li­sis­sä kuin työt­tömis­säkin kun­nis­sa. Kol­man­nek­si he tipah­ta­vat vain kun­nis­sa, jois­sa ollaan nuo­ria ja ter­veitä, jois­sa molem­mis­sa ykkösenä ovat kokkar­it ja kakkose­na nuo­ril­la kepu ja ter­veil­lä demarit.

    Ennal­ta-arvat­tavaa: ykkös­si­jat vai­htel­e­vat kokkarei­den ja kepun välil­lä siten, että rikkaissa, korkeak­oulute­tuis­sa, työl­li­sis­sä, nuoris­sa ja ter­veis­sä ykkösenä kokkar­it ja kepu koulut­ta­mat­tomis­sa, köy­hissä, työt­tömis­sä, van­hois­sa ja sairaissa.

    Vihreät tasais­es­ti viiden­tenä, pait­si jos äänestäjinä oli­vat työt­tömät, van­hat, sairaat ja köy­hät. Kaik­ista väestöryh­mistä vähäo­saiset vieras­ta­vat vihre­itä eniten. Veikkaan, että ne muu­ta­mat hajaäänet, jot­ka vihreät sai­vat köy­hiltä eli pien­i­t­u­loisil­ta, tuli­vat luon­taistaloudessa eläviltä vai­h­toe­htoelämän­ta­pavihreiltä. Eivät toimeen­tu­lotuel­la eläviltä työt­tömiltä eivätkä eläkeläisiltä.

    http://yle.fi/uutiset/kokeile_milta_vaalitulos_nayttaa_jos_vain_koulutetuimmat_tai_sairaimmat_olisivat_aanestaneet/7945975

  38. keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on Helsingis­sä selvästi alem­pi (18,5 %) kuin muual­la maas­sa (41,5 %)

    Perus­suo­ma­laisia ei voi nykyään oikeas­t­aan pitää maaseu­tupuolueena. Monis­sa vaalipi­ireis­sä keskuskaupunkien pros­en­tit ovat perus­suo­ma­laisil­la korkeampia kuin ympäröivän maaseudun pros­en­tit. Lähim­pänä Helsinkiä Van­taal­la perus­suo­ma­laiset sai­vat 21,6% äänistä (Uusi­maa 18,0%).

    On puhut­tu paljon, onko Suo­mi jakau­tu­mas­sa henkisesti.

    Selvästikin asen­tei­den kär­jistymistä on tapah­tunut. Vaik­ka perus­suo­ma­laiset ovatkin vahvo­ja monis­sa keskuskaupungeis­sa, perus­suo­ma­laisia ei tässä jaos­sa var­maankaan voi laskea haja-asu­tusalueisi­in pesäeroa ottavak­si kaupunki­lais­puolueek­si. Vihreät taas selvästi kuu­lu­vat tuo­hon kaupunkikastiin.

    Viime vaa­likau­den hal­li­tuk­set ovat olleet yksi keskeinen tek­i­jä tässä jakau­tu­mises­sa. Ne ovat selvästi olleet luon­teeltaan city-hal­li­tuk­sia siinä mielessä, että ovat näh­neet itsen­sä mainit­semi­asi kepu + perus­suo­ma­laiset ‑oppo­si­tion vastapoolina.

    Keskit­tävät kun­ta- ja sote-uud­is­tuk­set ovat yksi esimerk­ki toimista, jot­ka ovat kär­jistäneet kah­teen leiri­in jakau­tu­mista. Suomen sisäisen jakau­tu­misen lisäk­si tilanteeseen vaikut­taa myös EU-tason poli­ti­ik­ka, jos­sa aat­teelli­nen jako nou­dat­telee samo­ja lin­jo­ja kuin kaupunkieli­it­ti vs. maalais­tavikset ‑asetel­mas­sa.

    Main­in­nat maalai­sista ovat aikalaiskir­joituk­sis­sa paljon tylympiä kuin mihin Krista Koso­nen on pystynyt. Maalaisia pidet­ti­in niis­sä tyh­minä tolloina.

    Ennakkolu­u­lo­ja ja vihol­lisku­via on molem­mon puolin. kapupunki­laisethan ovat tietenkin kop­pavia, vas­tu­un­tun­not­to­mia ja usein jopa rikol­lisia pyrkyre­itä. Vuoroin vierais­sa, vaikka­pa koso­lalaisi­na ja kososlaisi­na. 🙂 Vit­seinä nuo menevät, mut­ta siinä vai­heessa, kun osaa kansas­ta ruve­taan vihaa­maan, ollaan ehkä jo liian pitkällä.

    Yhdys­val­lois­sa eriy­tymistä ruokkii se, että molem­mat ryh­mät seu­raa­vat omia tele­vi­sio-ohjelmi­aan ja luke­vat eri lehtiä.

    Osmo Soin­in­vaar­alle voisi tehdä hyvää viet­tää eduskun­ta­painei­den nyt hel­litet­tyä vuosi pari joss­sain maaseudul­la, pois­sa oman viiteryh­män­sä kuplasta.

  39. Viherinssi:

    Näi­den ulkop­uolel­la keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteinen kan­na­tus kas­vaa etäisyy­den funk­tiona Helsingistä. Rovanie­mi jää lis­tan ulkop­uolelle 60 000 asukkaan kaupunk­i­na, mut­ta siel­lä pros­ent­ti on 53,2.

    Kan­nat­taa tässä huomioi­da, että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus on etelässä hiukan suurem­paa kuin pohjoises­sa ja pohjoises­sa taas keskus­tan kan­na­tus on huo­mat­ta­van suur­ta. Siis jos etäisyyt­tä Helsingistä kat­so­taan, niin vain keskus­tan kan­na­tus on tässä merkit­tävää eikä perus­suo­ma­lais­ten ja keskus­tan yhteinen kan­na­tus. Nämä ovat siis “geopoli­it­tis­es­ti” eri porukkaa.

  40. Ainakin inter­netin piiris­sä jo 90‑l lop­ul­ta oli nähtävis­sä tiedol­lista kuplaa, mon­et eli aka­teemi­sis­sa kuplis­saan. (web­bikom­ment­ti sivu­ja ei aluk­si ollut eikä tavan kansa ollut netissä).

    Otaniemen pap­pi “Ota­pap­pi” ei mil­lään halun­nut uskoa että kukaan nykyaikana uskoisi maan ole­van 6000 vuot­ta van­ha. Mon­et, ja tähtiy­hdis­tyk­sen pomokaan, ei meinan­neet uskoa, että mon­et suo­ma­laiset ei usko kuus­sakäyn­ti­in tai että maa kiertää aurinkoa. Kysymys ei ole ide­olo­gias­ta vaan kiin­nos­tuk­sen puut­teesta tai tiedol­lis­es­ta kuplasta. 

    Jotkut yksinker­taisetkaan asi­at ei mene kaali­in vaik­ka san­ot­taisi­in tv:ssä sen 300 ker­taa. Toimit­ta­jat ja poli­itikot kaik­ki eliv­ät “kaik­ki tietää”-kuplassa kunnes viime vuosi­na pal­jastet­ti­in kyse­ly­tu­lok­set että suuri osa kansas­ta ei edes tiedä ketkä on hal­li­tuk­ses­sa. Mon­et perus­suo­ma­lai­sis­takin luuli puolueen­sa ole­van hal­li­tuk­ses­sa. Ehkä vain sen takia että “Soi­ni oli niin usein tv:ssä ja mediassa.”?

    Kuplia siel­lä tääl­lä joka säällä.

  41. Vaa­likoneet puhkoi yhden min­un kuplani. 

    Ensin tun­tee edus­ta­jansa, ja hän min­ut, ja luulee “saman­laisek­si”. Vas­ta vaa­likone pal­jasti mitä hän todel­la ajat­telee mut­ta en olisi rohjen­nut kysyä: läh­es päin­vas­toin kuin minä !
    Melkoinen shok­ki. Sen jäl­keen olen ottanut vaa­likoneet hyvin vakavasti.

  42. Arvo­maail­moissa on tapah­tunut ja on tapah­tu­mas­sa muu­tos — mut­ta en kyl­lä tiedä voiko sitä liit­tää Perus­suo­ma­laisi­in suo­raan. Näkyvim­mät per­suthan ovat Helsin­gin alueelta olleet ja siel­lä ne ovat olleet vas­tar­in­taa var­maan mon­ellekin asialle, mut­ta näkyv­inä etenkin maa­han­muut­to ja eurokri­isi, mut­ta on muitakin tek­i­jöitä varmasti.

    Perus­suo­ma­laisethan ovat siinä mielessä erikoinen puolue, että se on tuonut ihan täysin uusia kasvo­ja poli­ti­ikkaan. Täy­tyy sanoa, että kun Soinia, Hal­la-Ahoa ja Ter­hoa kuun­telee — niin kyl­lä pojista on kas­vanut miehiä vuosien aikana, en ihmettele että saa­vat ääniä, vaik­ka en kaik­ista asioista itse samaa mieltä olekaan.

    Mut­ta se, että van­hat puolueet jäh­mettyivät vuosik­si samoi­hin ehdokkaisi­in ja nyt että saati­in Suomeen uusi puolue, jos­sa ei ole käytän­nössä juuri lainkaan tätä van­haa kar­tia on pelkästään mah­tavaa. Asi­akysymyk­sistä voidaan sit­ten keskustel­la, mut­ta on hyvä että joku ottaa selville myös sitä epämiel­lyt­tävää näkökan­taakin, kos­ka tääl­lä on jo ihan liikaa “jees” miehiä, eli eriävää mielipi­det­tä tarvitaan.

  43. sunimh:

    Perus­suo­ma­laisia äänestän ensisi­jais­es­ti maa­han­muut­topoli­tikan vuok­si (kos­ka he ovat siihen ain­oa todel­li­nen vaihtoehto)

    Jän­nää, miten maa­han­muut­topoli­ti­ikan tiuken­t­a­mi­nen on niinkin suosit­tu aja­tus maas­sa, jon­ka maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on eräs maail­man tiukimpia.

    Ja vielä jän­nem­pää, miten muuten ihan sinän­sä fik­sut ja koulute­tut ihmiset voivat hak­sah­taa johonkin niin kam­mot­tavaan ide­olo­giaan kuin Hal­la-ahon edus­ta­ma Gates of Vien­na ‑kult­ti.

    En väitä, etteikö vas­taavia sokei­ta pis­teitä olisi muidenkin puoluei­den äänestäjäkun­nas­sa. Päin vas­toin, kaikkial­la niitä on, ja var­masti itsel­länikin on sel­l­aisia, joista en itse ole mil­lään tavoin edes tietoinen. Mut­ta kyl­lä tuo on räikeim­mästä päästä, ja ver­tau­tuu hyvin esim. nuoren maail­man kreationismiin.

  44. Vasem­mis­ton jatkaes­sa kui­h­tu­mis­taan puolueet kasaan­tu­vat poli­it­tiseen keskus­taan niin että päät koli­se­vat. Poli­it­tiset arvot siis yht­enäistyvät ja sik­si vaaleis­sa voi tässä mielessä äänestää melkein mitä puoluet­ta tahansa. Ero esim. Yhdys­val­toi­hin on tältä osin valtava.

    Yksit­täiskysymyk­sis­sä ero­ja jonkin ver­ran löy­tyy, mut­ta enem­män ero­ja ja voimakkaampia mielip­iteitä saisi olla. Ydin­voima, Nato, hyvä­tu­lois­t­en vero­tus, ilmas­ton muu­tos, eutana­sia… Lisää kan­nan­ot­to­ja eikä hyssyt­te­lyä, kiitos.

    Kaupunki­laiset vs. maaalaiset keskustelu on ikuista, eikä tilanne ole mielestäni mihinkään muut­tunut. Per­su­ja on help­po haukkua ja mieliku­va maalaisjun­teista on itse asi­as­sa väärä. Kaik­ki puolueen johto­hah­mot ovat korkeak­oulutet­tu­ja kaupunki­laisia ja aika iso osa ainakin hei­dän Helsin­gin ja Uuden­maan kansane­dus­ta­jae­hdokkaista oli myös korkeak­oulutet­tu­ja. Poli­it­tiset vas­tus­ta­jat ovat liet­soneet ennakkolu­u­lo­ja ja hakkaraiset tietysti helpot­taa tätä.

    Jonkin ver­ran arvo­maail­mat ovat eriy­tymässä ikälu­okkien välil­lä. Maail­ma muut­tuu, niin kuin pitääkin.

    Punavuoren kylt­tyyripi­ireil­lä on oma kuplansa, ja olkoon niin. Taiteil­i­joiden tehtävänä olisi kai esit­tää virk­istäviä ajatuk­sia. Valitet­tavasti ainakin tv:n koti­mainen viihde on pelkkää höt­töistä son­taa, eikä teat­tereis­takaan suuria ajatuk­sia oikein löy­dä. Tässä haastet­ta sinne krista kososille.

  45. Tom­pe­lo: Viherinssi, blo­gin – ja ehkä Hesarin puhu­mat­ta Krista Kosos­es­ta – idea oli väit­tää, että arvot ovat ihan, tiet­sä, eri­laisia Helsingis­sä ja muual­la maas­sa, tai siis maal­la eli maalais­ten kesku­udessa. Ja kaik­ki pait­si helsinkiläiset ovat siis maalaisia.

    Asia ei ole tietenkään noin mus­tavalkoinen. Arvokysymyk­siä on vaikea arva­ta vaal­i­t­u­losten perus­teel­la, kos­ka osa puolueista jakau­tuu aika vah­vasti sisäis­es­tikin lib­er­aalimpi­in ja vähem­män lib­er­aalei­hin ainek­si­in. (Tässä tosin saat­taa näkyä sekä ikä­jakau­maa että maanti­eteel­listä jakau­maa.) Lisäk­si eri­tyis­es­ti keskus­taa voidaan kan­nat­taa paljolti alue­poli­it­tisil­la perusteil­la, jol­loin sen kan­natuk­sen käyt­tämi­nen indikaa­tiona kon­ser­vati­ivi­su­ud­es­ta on vähän heikko.

    Kuitenkin esimerkik­si tasa-arvoisen avi­o­li­it­to­lain kohdal­la asi­as­ta tehti­in kyse­ly­itä, jois­sa luokitelti­in vas­tauk­sia paikkakun­nit­tain ja ikäryh­mit­täin. Paikkakun­tien väli­nen ero oli aika selvä. Kan­na­tus­ta oli eniten pääkaupunkiseudul­la, sen jäl­keen — kuitenkin selväl­lä mar­gin­aalil­la — Tam­pereen ja Turun seudul­la. Pienis­sä kaupungeis­sa kan­na­tus­ta oli vähem­män ja vähiten maaseudulla.

    Minus­ta tuo esimerk­ki on sikäli toimi­va, että melkein kaikkien äänestäjien kannal­ta kysymys on ihan puh­taasti arvokysymys, jol­la ei ole minkään­laista vaiku­tus­ta omaan elämään.

    En minäkään väitä, että pääkaupunkiseu­tu olisi kokon­aan erilli­nen kupla, eivät nuo rajat seinäjyrkkiä ole. Tiet­ty ero kuitenkin on ole­mas­sa eri­lais­ten ja ‑kokois­t­en kaupunkien välissä.

    Erit­täin mie­lenki­in­toisen tästä kysymyk­ses­tä tekee se, että helsinkiläisethän ovat usein maalaisia juuril­taan. Mitä nopeam­paa seudun kasvu on, sitä enem­män pel­tomaan koris­tamia saap­pai­ta vai­hde­taan kehäkol­mosen kohdal­la kiil­lotet­tui­hin puo­likenki­in. Olisikin mie­lenki­in­toista tietää, miten ihmis­ten arvot muut­tuvat (vai muut­tuvatko?) muu­ton mukaan.

    Mah­dol­lisuuk­si­a­han on ainakin kolme. Ehkä ihmiset eivät muu­ta arvo­jaan, mut­ta pääkaupunki­in muut­taa muual­ta keskimääräistä lib­er­aalimpaa porukkaa (polar­isoi­tu­mi­nen). Tai ehkä ihmiset eivät muu­ta arvo­jaan, ja muut­ta­jat ovat lähtö­paikkansa keskimääräistä väkeä, mut­ta pal­jas­jalkaiset muut­tuvat koko ajan lib­er­aal­im­mak­si (mik­si?). Tai sit­ten käy niin, että ihmis­ten arvot alka­vat muokkau­tua ympäristön mukaan.

  46. Eriy­tymi­nen ei minus­ta tapah­du edes kaupun­gin ja maaseudun välil­lä vaan spon­taanisti use­ampi­in eri palasi­in ilman suur­ta maanti­eteel­listä rajoitet­ta. Minä olen korkeak­oulutet­tu ja asun pääkaupunkiseudul­la ja väit­täisin arvo­maail­mani eroa­van huikeasti Krista Kososen ja “taide­pi­irien” arvo­maail­mas­ta. Äänestin Piraat­tipuoluet­ta, mut­ta en pidä heitäkään mitenkään täy­del­lis­es­tä omaa aja­tus­maail­maani vas­taa­vana puolueena. Jos en olisi äänestänyt piraat­te­ja, olisin äänestänyt joko kokoomus­ta tai vihre­itä. Vasem­mistop­uoluei­ta en mil­lään pysty­isi äänestämään ala-arvoisen talous­poli­ti­ikan vuoksi.

  47. Helsin­ki kuvit­telee ole­vansa jotenkin Suomen vaturi. Suuri osa helsinkiläi­sistä elää veron­mak­sajien varoil­la. Saa­vat palkkaa ja/tai tukia val­ti­ol­ta tai kun­nil­ta. Tämä vaikut­ta­nee äänestystulokseen.

    1. Helsin­ki ja helsinkiläiset ovat kyl­lä val­ti­olle net­tomak­sajia, vaik­ka valk­tion mak­samat palkat ote­taan huomioon. Mak­sa­vat siis val­ti­olle vero­ja enem­män kuin saa­vat val­ti­ol­ta rahaa.

  48. Tuo Ylen ään­ten­val­in­ta kun­nit­tain ei ole kovin hyvää evi­denssiä mis­tään, kos­ka esim. pien­i­t­u­loisu­u­teen maanti­eteel­lisel­lä tasol­la kor­reloi­vat myös arvokon­ser­vatis­mi, ikä, ter­veysti­lanne ja ties mikä. 

    Regres­sio­ana­lyysil­lä saisi parem­paa jälkeä, mut­ta joku epi­demi­ologi­nen fal­la­cy siihen jäisi pahasti sekoit­ta­maan kos­ka kyse on isoista ryh­mistä joiden sisäl­lä on val­tavaa yksiöl­listä varianssia.

    Arvolib­er­al­is­mi vs. kon­ser­vatis­mi liit­tyy mie­lenki­in­tois­es­ti Haidtin moraali­teo­ri­aan. Kan­nat­taa lukea http://en.wikipedia.org/wiki/Moral_Foundations_Theory ja kat­soa miten arvot kor­reloi­vat poli­it­tisi­in kan­toi­hin Suomes­sa: https://blogs.aalto.fi/tunnepolitiikkaa/2015/04/10/moraalivaalikone-kuvio-puolueiden-vertailusta/

    Hesarin kar­tat on tuotet­tu fak­to­ri­ana­lyysil­lä. Se kuvaa Hesarin vaa­likoneen kysymys­ten var­i­anssia kahdel­la dimen­si­ol­la niin hyvin kuin pystyy (hie­man yksinker­tais­te­tusti san­ot­tuna). Tämä on vält­tämät­tä latis­tavaa, ihan kir­jaimel­lis­es­ti :), ja lop­putu­los riip­puu kysymys­ten valin­nas­ta, mut­ta saman­laisia kart­to­ja saadaan poli­it­ti­sista mielip­iteistä kon­sis­ten­tisti ja kan­sain­välis­es­ti joten kyl­lä niis­sä joku perus­to­tu­us nyky­is­ten poli­it­tis­ten mielip­itei­den kir­jos­ta piilee. 

    Mie­lenki­in­tois­es­ti näis­sä vaaleis­sa lib-kons-akselin var­i­anssi ilmeis­es­ti kasvoi, ja oikeis­to-vasem­mis­to-akselin pieneni, ainakin­jos pelkästään puoluei­den kan­natuk­sia kat­soo. Eli mielip­itei­den polar­isoi­tu­mi­nen arvoak­selil­la hie­man kom­pen­soituu ehkä niiden läh­estymis­es­tä oikeisto-vasemisto-akselilla. 

    Mut­ta olen ymmärtänyt että vielä ei ole kansa his­to­ri­al­lis­es­ti ottaen reven­nyt pahasti, esim. vuo­teen 1918 verrattuna?

  49. Miten esim. toimeen­tu­lo­tu­ki suhteutuu?

    Helsingis­sä toimeen­tu­lo­tukea mak­set­ti­in viime vuon­na 259 euroa asukas­ta kohti. Se on Liek­san jäl­keen toisek­si suurin lukema.

    Suomen keskiar­vo on 72 euroa asukas­ta kohti.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ja helsinkiläiset ovat kyl­lä val­ti­olle net­tomak­sajia, vaik­ka valk­tion mak­samat palkat ote­taan huomioon. Mak­sa­vat siis val­ti­olle vero­ja enem­män kuin saa­vat val­ti­ol­ta rahaa.

    Tois­tu­vat todit­se­lut siitä, että helsinkiläiset kus­tan­ta­isi­vat koko Suomen elämisen ovat osa sitä pros­es­sia, joka jakaa Suomea kah­teen leiri­in. Tuol­laiset viestit voivat siis korostaa erileirisyyt­tä, ja sitä, että helsinkiläiset ehkä pitävät muu­ta Suomea vain harmil­lise­na elättinä.

    Useim­mille lie­nee luon­te­vaa ajatel­la, että Suomes­sa rikkaat kus­tan­ta­vat val­tion kulu­ja enem­män kuin köy­hät, ja siis myös köy­hien palvelui­ta. Ja tiedämme, että Helsingis­sä on keskimääräistä enem­män rikkai­ta. Siis­pä helsinkiläiset kus­tan­ta­vat keskimäärin muiden suo­ma­lais­ten palvelui­ta. Mitä johtopäätök­siä tästä pitäisi tehdä, ja mik­si tämä seik­ka on niin keskeinen näis­sä todisteluissa?

    1. Tuo huo­mau­tuk­seni Helsingistä net­tomak­sa­jana oli vain kor­jaus esitet­tyyn väit­teeseen, että muu maa tuk­isi val­tion bud­jetin kaut­ta Helsinkiä. On eri asia, pitääkö asi­aa korostaa, mut­ta väärä väite pitää korjata.

  51. Anonyy­mi:
    Eriy­tymi­nen ei minus­ta tapah­du edes kaupun­gin ja maaseudun välil­lä vaan spon­taanisti use­ampi­in eri palasi­in ilman suur­ta maanti­eteel­listä rajoitetta.
    ‘snip’

    Näin juuri on — tosin myös maanti­eteel­liset erot ovat varsin suuret.
    Suo­ma­lainen yhteinäiskult­tuuri (jos sitä on joskus ollut) on pirstaloitunut koko ajan ja eri­tyis­es­ti toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Eikä Helsin­ki mikään yht­enäiskult­tuuri ole.

  52. Helsin­ki ja helsinkiläiset ovat kyl­lä val­ti­olle nettomaksajia

    Käykö että kokeil­laan? Erote­taan Helsin­ki muus­ta Suomes­ta ja kat­so­taan kumpi men­estyy paremmin?

  53. Jos Helsin­ki ja helsinkiläiset päät­täi­sivät lopet­taa tulon­si­ir­to­jen mak­samisen maaseudulle, niin maaseu­tu olisi konkurssis­sa samana päivänä. Piste.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Helsin­ki ja helsinkiläiset ovat kyl­lä val­ti­olle net­tomak­sajia, vaik­ka valk­tion mak­samat palkat ote­taan huomioon. Mak­sa­vat siis val­ti­olle vero­ja enem­män kuin saa­vat val­ti­ol­ta rahaa.

    Jos 50 kilo­metrin päähän helsin­gin keskus­tas­ta ulot­tuvas­ta alueesta tehtäisi­in itsenäi­nen oma puoliympyrän muo­toinen val­tion­sa, kykenisikö se elät­tämään itsen­sä omil­la tuloil­laan ja menoillaan ? 

    Ei lähi­mainkaan.

  55. erkki.niini:
    Helsin­ki kuvit­telee ole­vansa jotenkin Suomen vaturi. Suuri osa helsinkiläi­sistä elää veron­mak­sajien varoil­la. Saa­vat palkkaa ja/tai tukia val­ti­ol­ta tai kun­nil­ta. Tämä vaikut­ta­nee äänestystulokseen.

    Justi­in­sa oli Tekniikka&Taloudessa jut­tua jostain vaah­tomössö­pa­peritekni­ikan kehit­tämis­es­tä jos­sain Kes­ki-Suomes­sa. Liki puo­let koko aikas kalli­in hom­man kus­tan­nuk­sista tuli jonkun Kes­ki-Suomen ‑liiton kaut­ta EU:n alue­tuki­ra­has­tos­ta. Vähän aiem­min Oulu sai jotain luokkaa 5 m€ riihikuiv­aa Tekes-rahaa “ihan joo oikeasti kil­pail­tuna” 5G-verkko­jen kehit­tämiseen + päälle vielä “äkil­lisen raken­nemuu­tok­sen” tuet, EAKR-miljoonat sun muut.

    Saa ihan vain vapaasti arva­ta näkyykö pk-seudun tutkimus­ryh­mien tulop­uolel­la moisia raho­ja — ja lisäarvu­u­tuk­se­na voi pohtia, että kutut­taako pk-seu­tu­laista “val­tion syöt­tö­por­sas­ta” täl­lainen kil­pailu­asetel­ma kuin pien­tä oravaa, jol­la on käpy jäässä.

    Oikeasti suurin osa Kehä-III ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta (ehkä joku Turku ja Tam­pere voidaan tietyin edel­ly­tyksin tässä armah­taa) on pelkää maakun­tasar­jan alisuo­ri­u­tu­jien mart­tak­er­ho­ja. Ei kyl­lä eväkään liikah­da ellei tiedos­sa ole, että hom­maan on luvas­sa alue­tukea, EU-tukea, raken­nemuu­tostukea ja Tekesin “täysin puh­taasti kil­pail­tua” tukea. Kaikkein noloin­ta on olla jos­sain kv-tapah­tu­mis­sa näi­den armora­ho­jen varas­sa pyöriv­ien alisuo­ri­u­tu­jien kanssa — tek­isi usein mieli sanoa, ettei ole ollenkaan samas­ta maasta.

    No, ain­oa lohtu tässä on ehkä se, että kun on tot­tunut kv-tason kil­pailu­un ilman kyynär­sauvo­ja ja mui­ta apu­vä­lineitä, niin pär­jää jatkos­sakin — sil­loinkin, kun alue­tuki­ra­haa ei sada miljoonien eris­sä täysin tois­taitoisille tutkimus­ryh­millekin. Tietysti seu­raa­vat neljä vuot­ta tässäkin men­nään tietysti takapakkia.

    Kansakun­nan kannal­ta surullista tässä on se, että tutkimus ja alue­tuki­ra­ho­ja polte­taan täysin turhaan tuot­ta­mat­tomaan las­ten­tarhata­soiseen puuhasteluun.

  56. “Mak­sa­vat siis val­ti­olle vero­ja enem­män kuin saa­vat val­ti­ol­ta rahaa.” 

    No entäs kun­tasek­tori? Plus­sal­la vai miinuksella?

  57. Osmo Soin­in­vaara: OS: “Helsin­ki ja helsinkiläiset ovat kyl­lä val­ti­olle net­tomak­sajia, vaik­ka valk­tion mak­samat palkat ote­taan huomioon.” 

    Lainaan tässä nyt Wikipedi­aa, jos­sa lukee kohdas­sa “Taloudelli­nen epä­tasa-arvo” näin;

    Osmo Soin­in­vaaran mukaan “jos tulo­erot johtu­vat siitä, että ahk­er­at tien­aa­vat enem­män kuin laiskat, tulo­erot ovat pait­si moraalis­es­ti perustel­tu­ja var­maankin hyödyl­lisiä myös talouden kehi­tyk­sen kannal­ta. Suurin osa tulo­eroista ei kuitenkaan johdu ahkeru­useroista. Kukaan ei voi olla tuhat ker­taa ahk­er­ampi kuin toinen. Suurim­mat tulo­erot johtu­vat talouden epäter­veistä piirteistä, yleen­sä eri­lais­es­ta välistävedoista.” 

    http://www.soininvaara.fi/2010/11/06/tuloerojen-oikeutus-ja-siunauksellisuus/

    Tuo­hon vielä lisäisin sen, että tuskin Helsingis­säkään ihan kaik­ki ovat suun­nat­toman rikkai­ta net­tomak­sajia, vaan näitä tulo­ero­ja var­masti löy­tyy. Mut­ta mikä se asia on, minkä Helsinkiläiset tekevät parem­min kuin muu Suomi?

    Ei var­maan mikään, vaan Helsin­ki on se paik­ka mihin suomen eli­it­ti eri aloil­ta kokoon­tuu ja on syytäkin että he tien­aa­vat enem­män — se on aivan oikein! Mitä siitä tulisi, jos kaik­ki ne lah­jakkaat ihmiset oli­si­vat jääneet asumaan omille synnyinsijoilleen?

    Lueske­lin viime kesänä Emil Wik­strömin elämänker­taa, mikä oli samal­la myös hieno kuvaus kan­sain­välistymis­es­tä ja kansal­lis­ro­man­ti­ikan syn­nys­tä. Emme me Suomes­sa suo­ma­lset itse näh­neet hänen lah­jakku­ut­taan, vaan ulko­maan stipendil­lä oli tarkoi­tus kus­tan­taa vain lyhyt käsi­työl­läisam­mat­tia pohjus­ta­va jak­so, mut­ta Tan­skas­sa ja Wienis­sä ymmär­ret­ti­in Wik­strömin lah­jakku­us, tie vei Wieni­in ja sieltä edelleen Pari­isi­in, jos­sa yhdessä muiden taitelijoiden kanssa koe­tun elämän ja ehdis­tuk­sen seu­rauk­se­na syn­tyi iso osa kansal­lis­ro­man­ti­ikkaamme — Wik­ström ja Gal­lela kyl­lästyivät kaupunkielämään ja päät­tivät etsiä pirtin jostain kaukaa kor­ves­ta ja ammen­taa taiteen­sa inspi­raa­tio­ta sieltä Ruovedeltä, Sääksmäeltä mut­ta myös Helsingistä ja Euroopan taidepääkaupungeista. 

    Eivät nuo pojat var­masti mitään net­tomak­sajia olleet, eliv­ät suuren osan elämästään köy­hyy­dessä ja apu­ra­hoil­la ja vas­ta uransa lop­pume­treil­lä löy­sivät jotain, mut­ta kuin­ka paljon niitä Eva Ryynäsiä oli joiden elämä ei men­nyt aivan tuon käsikir­joituk­sen mukaan. Sil­loin ja nyt.

  58. erkki.niini:
    Helsin­ki kuvit­telee ole­vansa jotenkin Suomen vaturi. Suuri osa helsinkiläi­sistä elää veron­mak­sajien varoil­la. Saa­vat palkkaa ja/tai tukia val­ti­ol­ta tai kun­nil­ta. Tämä vaikut­ta­nee äänestystulokseen.

    Mie­lenki­in­toista että tämä sama väite pom­sah­taa täl­läkin blogilla melko tasaisin väli­a­join pinnalle.

    Copy/pasten aikaisem­man oman kir­joituk­seni Osmon blogi­postauk­ses­ta http://www.soininvaara.fi/2013/02/09/asuminen-helsingin-seudulla-1-hinnat-ja-muuttopaine/

    ————————

    Niin mut­ta kun tämä kepulaisten/maalaispersujen kanssa väit­te­ly pyörii surkuhu­paisaa kehää.

    maalainen: Helsin­ki imuroi kaik­ki verora­hat, muille ei jää mitään, epistä

    kaupunki­lainen: No Helsin­ki on kyl­lä net­tomak­sa­ja verois­sa ja siel­lä on maan korkein tuottavuus

    maalainen: ei var­mana mak­sa, ei var­mana ole, siel­lä ei tuote­ta mitään

    kaupunki­lainne: tässä on tilas­tot Z ja Y ja Z sekä verot­ta­jan tilas­tot A ja B ja C ja D

    [tun­tien tilas­to­selvit­te­lyi­den, veroti­las­to­jen ja tuot­tavu­u­den määrit­te­ly­jen jälkeen]

    maalainen: no kyl­lähän Helsin­gin kuu­luukin maksaa!

    kaupunki­lainen: niin, mut­ta taisitkin aluk­si väit­tää että Helsin­ki ei mak­sa mitään vaan kup­paa rahaa.

    maalainen: no niin­han se kup­paakin, kun kaik­ki verora­hat siir­retään Helsinkiin

    ja pyörä pyörii ad infini­tum. Tämä on niin nähty tämä väit­teen “kup­paa rahat” muut­tumi­nen muo­toon “onhan se ihan oikein että mak­saa” ja heti sen perään taas “kup­paa rahat”

    ———————

    Ja tässä vielä samas­ta blogi­postauk­ses­ta Osmo Soin­in­vaaran omas­ta kom­men­tista sak­sit­tu val­tion tulot ja menot alueit­tan vuodelta 2006:

    Val­tiot tulot ja menoit alueit­tain vuon­na 2006

    menot tulot erotus
    Koko maa 6365 6588 222
    Pääkaupunkiseu­tu 7377 9535 2157
    Muu uusi­maa 4036 6672 2636
    Itä-Uusi­maa 4184 7008 2824
    Varsi­nais-Suo­mi 5689 6267 578
    Satakun­ta 6097 5846 ‑251
    Kan­ta-Häme 6935 6151 ‑784
    Pirkan­maa 6119 6194 75
    Päi­jät-Häme 4790 5788 998
    Kymen­laak­so 5843 6356 513
    Etelä-Kar­jala 5970 5624 ‑346
    Etelä-Savo 6684 5340 ‑1344
    Pohjois-Savo 6892 5413 ‑1479
    Pohjois-Kar­jala 7248 4810 ‑2438
    Kes­ki-Suo­mi 6886 5653 ‑1233
    Etelä-Poh­jan­maa 6466 5310 ‑1156
    Poh­jan­maa 6229 5835 ‑394
    Kes­ki-Poh­jan­maa 6074 5375 ‑699
    Pohjois-Poh­jan­maa 6197 5675 ‑522
    Kain­uu 8167 5230 ‑2937
    Lap­pi 7681 5753 ‑1928
    Ahve­nan­maa 11737 7803 ‑3934

    ——————————

    Käsikir­joituk­sen mukaan tähän tulee nyt vas­ta­ta, että “pk-seudun tuleekin rikkaana mak­saa kaikki!” 😉

  59. Tapio Pel­to­nen: Jän­nää, miten maa­han­muut­topoli­ti­ikan tiuken­t­a­mi­nen on niinkin suosit­tu aja­tus maas­sa, jon­ka maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on eräs maail­man tiukimpia. 

    En nyt aio todel­lakaan aloit­taa tätä keskustelua taas ker­ran, mut­ta todet­takoon nyt lyhyesti, että ensin­näkin Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on oikeas­t­aan varsin olema­ton siinä mielessä, ettei meil­lä ole esimerkik­si Aus­tralian tapaan selkeästi määritel­tyjä tavoit­tei­ta sille, mitä yhteiskun­tana halu­amme maa­han­muu­tol­la saavut­taa, tai esim. kuin­ka paljon maa­han­muut­ta­jia on riit­tävästi. Vaikka­pa tuo­hon kysymyk­seen en ole oikein ikinä mis­sään näh­nyt vas­taus­ta. Eräi­den taho­jen mielestä se tietenkin ratkaisee kaik­ki Suomen taloudel­liset ongel­mat, ihan riip­pumat­ta tuli­jaryh­mien huolto­suh­teesta, mut­ta real­isti­nen keskustelu ja tavoit­tei­den määrit­te­ly on lähin­nä lois­tanut pois­saolol­laan. Mikäli tavoit­teena on, kuten käytän­nössä näyt­tää, (mm. Vihrei­den tapaan) vain löysästi “monikult­tuuri­nen yhteiskun­ta”, jos­sa katuku­vas­sa on väriä ja urbaa­nia syket­tä, niin jätän mielu­um­min väli­in kiitos.

    Toisek­seen, siltä osin kuin “maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa” on ole­mas­sa, eli lähin­nä maa­han­tu­lon sään­tö­jen osalta, ei se ole eri­tyisen tiukkaa lainkaan (jo yksin EU:n vapaan liikku­vu­u­den vuok­si), joten puheet “maail­man tiukim­mista” ovat tietenkin täyt­tä höpöhöpöä. Pahim­mil­laan tilanne oli ennen 2011 vaale­ja Thorsin kaudel­la, mut­ta sen jäl­keen joitakin tiuken­nuk­sia kaikkein päät­tömimpi­in sään­töi­hin lie­nee tehtykin. Voinemme olla yhtä mieltä, että näistä on kiit­tämi­nen (tai haukku­mi­nen, jos niin halu­at) PS:ää, ja ennen kaikkea Hal­la-ahoa. Kuitenkin edelleen “tois­si­jaisen suo­jelun­tarpeen” tai per­heeny­hdis­tämisen perus­teel­la, tai sik­si että lähtö­maa­han palaut­ta­mi­nen ei onnis­tu, käytän­nössä Suomeen jää huo­mat­ta­va määrä väkeä. Mei­dän onnek­semme Ruot­si ja Sak­sa imuroi­vat tur­va­paikkashop­pail­i­joi­ta (Dublin-sään­nök­siähän tässä pol­je­taan aivan räikeästi, vaikkei se(kään) ketään tietysti kiin­nos­ta) sadoin tuhansin, mut­ta ihmette­len kovasti, jos se sin­un mielestäsi on kestävää poli­ti­ikaa taloudel­lis­es­ti, moraalis­es­ti tai ympäristön kannalta.

    Silti, näin vaalien jälkeisessä kum­baya-hengessä mielestäni tässäkin aihep­i­iris­sä olisi löy­det­tävis­sä kom­pro­mis­sir­atkaisu­ja, vaik­ka mielestäsi minkään­laisen maa­han­muu­ton hallinnan vaa­timi­nen ver­tau­tu­isikin suo­raan “uuniin-duuniin”-natsiuteen. Olen ehdot­tanut use­assa yhtey­dessä, että jos suvait­se­vainen kansanosa halu­aa ehdoin tah­doin tuot­taa maa­han tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, niin tehtäköön se edes siten, että siitä on oikeasti hyö­tyä kaikille osa­puo­lille; asete­taan tur­va­paikan­hak­i­joista etusi­jalle naiset ja alle 12-vuo­ti­aat lapset. Näin voimme tar­jo­ta oikeasti heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville suo­jaa ja (naisille) koulu­tus­ta, joka on tutk­i­tustikin kaikkein tehokkain tapa nos­taa elin­ta­soa ja vähen­tää väestöräjähdyk­sen lieveilmiöitä kehi­tys­mais­sa kun he aikanaan palaa­vat rak­en­ta­maan yhteiskun­ti­aan. Antaa Ruotsin ottaa vas­taan 25-vuo­ti­aat nuorukaiset ja kat­so­taan miten siinä käy.

    Tapio Pel­to­nen:
    Ja vielä jän­nem­pää, miten muuten ihan sinän­sä fik­sut ja koulute­tut ihmiset voivat hak­sah­taa johonkin niin kam­mot­tavaan ide­olo­giaan kuin Hal­la-ahon edus­ta­ma Gates of Vien­na ‑kult­ti.

    Mut­ta kyl­lä tuo on räikeim­mästä päästä, ja ver­tau­tuu hyvin esim. nuoren maail­man kreationismiin. 

    Minus­ta taas on jän­nää, että muuten ihan sinän­sä fik­sut ja koulute­tut ihmiset vetävät edelleen aivon­sa ihan totaaliseen tilt­ti­in näi­den kysymys­ten kohdal­la. Eihän nois­sa jutuis­sa nyt ole päätä eikä hän­tää; “kam­mot­ta­va kult­ti”? Suo­mi on itsenäi­nen val­tio, ja meil­lä on ihan oikeasti oikeus päät­tää siitä, ketä sen alueelle saa­puu ja mil­lä perustein. Jos olet sitä mieltä että kaik­ki käy ja mitä enem­män sen parem­pi, niin her­ra Lebowskin sanoin, “that’s just like, your opin­ion, man”.

    Ai niin, ja huoli pois; en ole myöskään nuoren maail­man kreationisti.

  60. Kun puhutaan Suomen sisäi­sistä kuplista, pitää muis­taa, että Suo­mi on vain 0,08 %n kupla 7 mil­jardin ihmisen maailmassa.

    Suo­mi on kielel­lis­es­ti ja kult­tuuril­lis­es­ti eristäy­tynyt ja sisään­päin käper­tynyt maa, jonne mah­tuu kus­takin asi­as­ta vain yksi, kon­sen­sus-illu­u­sioon perus­tu­va “kolmikan­ta-totu­us”.

    Luul­laan, että Suomel­la ei ole varaa vapaaseen, monipuoliseen ajat­telu­un ja debattiin. 

    Pelotel­laan, että vaar­al­liset uudet ajatuk­set johta­vat pyhänä pide­tyn kon­sen­suk­sen ja kolmikan­nan tuhoon, hirvit­tävi­in lakkoaal­toi­hin, sekä ulko­mail­ta tule­vien hal­patyöläis­ten aaltoon.

    Ajat­telu onkin Suomes­sa ulkois­tet­tu laitok­si­in, jos­sa kunkin alan ”asiantun­ti­ja-auk­tori­teet­ti” ker­too mikä on kus­takin asi­as­ta se viral­lis­tet­tu totu­us. Mui­ta totuuk­sia ei sit­ten Suomes­sa olekaan.

    Tämä ”asiantun­ti­ja-auk­tori­teet­ti” on tyyp­il­lis­es­ti hyvin kan­sain­välis­es­ti verkos­toitunut, eri­no­mais­es­ti englan­tia puhu­va henkilö, joka mus­ta­sukkaises­ti var­jelee hänelle myön­net­tyä ”oike­as­sa olemisen mandaattia”.

    On kuitenkin muis­tet­ta­va, että tieto tuplaan­tuu paris­sa vuodessa, jol­loin ”mandaatti”-totuus muut­tuu yhä nopeam­min epä­to­tu­udek­si. Sil­loin ”mandaatti”-totuuden var­ti­jan tulisi myön­tää tap­pi­onsa, ja siir­tyä mui­hin hom­mi­in, mikä kuitenkin valitet­ta­van har­voin tapahtuu… 

    ”Yhden totu­u­den ” ajat­telu on nyt johtanut siihen, elämme vai­h­toe­hdot­to­muu­den kuplas­sa ja taloudel­lises­sa pysähtyneisyy­dessä, yhden totu­u­den arvomaailma-kuplassa. 

    Suomen kansa elääkin oikeas­t­aan haave­maail­mas­sa, sil­lä se on menet­tänyt elävän kon­tak­tin ympäröivän maail­man todel­lisu­u­teen, jos­sa on pakko voitokkaasti koh­da­ta raa­ka globaali kilpailu.

    Esimerk­ki: 60-luvul­la maail­man tiedey­hteisö oli laa­jasti hyväksynyt man­ner­laat­ta-teo­ri­an, siis sen että man­ner­laatat liikku­vat koko ajan. Suo­ma­laiset man­daat­ti-geolog­it oli­vat kuitenkin ilmoit­ta­neet totu­udek­si sen, että näin ei asian­lai­ta ole. Siten 70-luvul­la oli vain 2 maa­ta jäl­jel­lä, jos­sa vielä pidet­ti­in yllä tätä väärää oppia: Suo­mi ja Neuvostoliitto.

    Suo­mi-kuplan ohi ovat jo aja­neet kaik­ki: Muut Pohjo­is­maat, teknolo­giat ja maail­mat­alous, jois­sa on tapah­tunut ”man­ner­laat­to­jen” nopea liike.

    Nyt käy­dyis­sä eduskun­tavaaleis­sa on käynyt niin, että usko­vaiset ovat otta­mas­sa Suomes­sa vallan.

    Sip­ilä on lesta­di­o­lainen, eli kris­tit­ty fun­da­men­tal­isti, jon­ka opin mukaan ”syn­tien anteek­siantamisen val­ta on kaikil­la oikein usko­mas­sa olevilla”. 

    Soi­ni on kato­li­nen, jolle Paavi on totu­u­den auk­tori­teet­ti. PSn eduskun­tae­hdokkaatkin jou­tu­i­v­at allekir­joit­ta­maan sitoumuk­sen tämän opin puolesta. 

    Kum­matkaan eivät ilmeis­es­ti usko evoluutioon?

    Mui­ta fun­da­men­tal­is­te­ja löy­tyy mm. vihreistä, SDP­stä , vasem­mis­toli­itos­ta ja ammattiyhdistyksistä.

    Kysymys 1: Onko Suo­mi nyt niin pahas­sa, yhden totu­u­den aiheut­ta­mas­sa umpiku­jas­sa, että kaiken toivon saa heittää?

    Kysymys 2: Olisiko paras­ta kuitenkin reip­paasti puhkaista tuo kolmikan­ta-kupla, kestää yhteiskun­taamme puhdis­ta­vat lakot, ja ottaa käyt­töön se kasvukykyi­nen Pk-selk­tori, jos­sa on sitä oikea­ta pöhinää?

    Sep­po Korppoo
    Evoluu­tioon usko­va vapaa suo­ma­lainen pöhinä-yrittäjä

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo huo­mau­tuk­seni Helsingistä net­tomak­sa­jana oli vain kor­jaus esitet­tyyn väit­teeseen, että muu maa tuk­isi val­tion bud­jetin kaut­ta Helsinkiä. On eri asia, pitääkö asi­aa korostaa, mut­ta väärä väite pitää korjata.

    Näin pitää menetel­lä. Mut­ta aihe on kiin­nos­ta­va itsessäänkin. Helsin­gin mak­sa­ja­roolin korost­a­mi­nen on selvästikin osa tätä Suomea kah­ti­a­jakavaa keskustelua. Ja näistä viit­tauk­sista ei täl­läkään blogilla ole ollut puutet­ta. Mik­si tästä asi­as­ta pitää kir­joit­taa niin usein, vaik­ka kyse on ehkä vain itses­tään­selvyy­destä, eli siitä, että Suomes­sa rikkaat tapaa­vat mak­saa enem­män vero­ja kuin köy­hät? Sama sään­tö kos­kee niin kaupunkien kuin maaseudun rikkai­ta, ja hyö­dyn kor­jaa­vat niin kaupunkien kuin maaseudun köyhät.

    Asi­aan liit­tyvät myös toiveet sitä, että kaik­ki kehi­tys pitäisi keskit­tää Helsinki­in (kos­ka ehkä olete­taan, että muu Suo­mi ei kykene tuot­ta­maan posi­ti­ivista tai yhtä poisi­ivista tulosta). Samoin asi­aan liit­tyy esim. pis­arara­ta, joka tarkoit­taisi val­ta­van suur­ta alue­poli­it­tista tukea (muul­ta Suomelta) Helsingille.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo huo­mau­tuk­seni Helsingistä net­tomak­sa­jana oli vain kor­jaus esitet­tyyn väit­teeseen, että muu maa tuk­isi val­tion bud­jetin kaut­ta Helsinkiä. On eri asia, pitääkö asi­aa korostaa, mut­ta väärä väite pitää korjata. 

    Onko väärin sanoa, että vilkkaim­man taloudel­lisen aktivi­teetin ulkop­uo­li­nen kun­ta (l. tulovero­tuk­ses­sa haastei­ta) saa val­tiono­suuksi­na edes vähän takaisin kun­ta­lais­ten­sa mak­samista kulu­tusveroista? Kulu­tusvero­jen volyy­mi taitaa olla use­ampik­er­tainen ver­rat­tuna vero­tu­lo­jen tasauk­seen joten hil­jaisim­mankin kun­nan kohdal­la voidaanko sanoa, että saa edes jotain takaisin.

  63. Mau­r­izio:
    “Mak­sa­vat siis val­ti­olle vero­ja enem­män kuin saa­vat val­ti­ol­ta rahaa.” 

    No entäs kun­tasek­tori? Plus­sal­la vai miinuksella? 

    Rankasti miinuk­sel­la — verontasausjär­jetelmä huole­htii siitä kyllä.

  64. Ihmette­len, että yksikään toimit­ta­ja ei analysoin­ut Kumpu­lan ja Vallilan (punav­ihrei­den aluei­den) tulota­soa mil­lään tavalla.

    Esimerkik­si Vallilan medi­aan­i­t­u­lo on pienem­pi kuin Enon­tek­löl­lä. Noil­la alueil­la asuu val­ta­va määrä vuokralaisia, mm. opiske­li­joi­ta. Kumpu­las­sa on suuri HOAS-keskittymä,

    Kuitenkin Hesari antaa ymmärtää, että näil­lä alueil­la asu­isi pääosin net­tomak­sajia ja varakkai­ta ihmisiä. Medi­aan­i­t­u­lokar­tan mukaan kaikkea muuta.

    Tyh­myri kir­joit­ti aiheesta hyvän blo­gauk­sen. Kan­nat­taa lukaista.
    https://tyhmyri.wordpress.com/2015/04/21/liberaali-helsinki-ja-talous-liberalismi-kasvaa-kun-valtio-maksaa/

  65. Tak­sisuhari:
    Helsin­ki ja helsinkiläiset ovat kyl­lä val­ti­olle nettomaksajia

    Käykö että kokeil­laan? Erote­taan Helsin­ki muus­ta Suomes­ta ja kat­so­taan kumpi men­estyy paremmin? 

    Näin EU- ja Schen­gen-aikaan tuo olisi vielä aika mukavasti hoidet­tavis­sa, kun tavaran ja työvoiman liikku­vu­uskin on hyvää. Rajan voisi vetää Helsin­gin työssäkäyn­tialueen rajoille, se kai menisi jos­sain Por­voo-Mäntsälä-Hyvinkää-Loh­ja-Kirkkon­um­mi ‑lin­jal­la.

    Kum­mallekin maalle siir­ty­isi maan alueel­la ole­va julki­nen infra ilman eril­lisiä kor­vauk­sia. Julk­isten raken­nusten osalta pitäisi ehkä pyrk­iä jonkin­laiseen arvon­määri­tyk­seen, kos­ka ne eivät vält­tämät­tä jakaudu tasais­es­ti, jol­loin jonkin­lainen kom­pen­saa­tio olisi paikallaan. Samoin esimerkik­si VR:n kalus­to pitäisi jakaa jotenkin sopi­vasti jyvittäen.

    Maan­puo­lus­tus olisi ehkä han­kalin jaet­ta­va, mut­ta sen voisi aloit­taa soti­lasli­it­tona, joka rahoite­taan vaik­ka BKT-suhteis­sa. Sen jäl­keen se voisi eriy­tyä ihan miten kumpikin halu­aa. Vaik­ka sit­ten toinen Natoon ja toinen ei.

    Val­tion yri­tysomis­tuk­set ja vel­ka jaet­taisi­in vaik­ka nup­pilu­vun perus­teel­la. Yksi­tyisel­lä puolel­la ei pitäisi olla mitään ihmeel­listä sumplit­tavaa, kos­ka val­tion­ra­jo­jen ei pitäisi vaikut­taa omis­tuk­si­in mitään. Aika mon­es­ta pien­estäkin yri­tyk­ses­tä tulisi use­am­mas­sa maas­sa toimi­va, mut­ta siinä ei lop­ul­ta pitäisi olla kovin paljon kirjanpitopulmia.

    Kumpikin maa olisi ilman muu­ta vapaa päät­tämään omas­ta vero­tuk­ses­taan EU-sopimusten puit­teis­sa. Käytän­tö ehkä estäisi kovin jyrkät vero­tuserot, mut­ta on niitä toisaal­ta vaik­ka Yhdys­val­to­jen osaval­tioidenkin välil­lä. Yhteisöverokäytän­tö ei voisi olla kovin eri­lainen, kos­ka muuten yri­tyk­set joukko­vaeltaisi­vat helpom­man vero­tuk­sen pari­in. Verosopimuk­sia tarvi­taan maan rajo­jen ylit­tävän työssäkäyn­nin, per­in­tö­jen ja vaik­ka eläkkei­den vuoksi.

    Poli­ti­ikan kannal­ta eroami­nen tek­isi jonkin ver­ran muu­tok­sia etenkin pääkaupunkiseudun puolel­la. Puoluei­den voima­suh­teet keikahti­si­vat rajusti. Niin ne tekevät aiko­jen saatossa muutenkin, joten tuskin tuo­hon mitään hirvit­tävää dra­mati­ikkaa liittyisi.

    En nyt mitään katas­trofia tuos­sa osaa nähdä. Siel­lähän nuo Tsek­ki ja Slo­va­ki­akin elävät rauhanomaista rin­nakkaise­loa. Mik­sei sit­ten tuokin toimisi. Kyl­lä minä helsinkiläisenä olisin aivan valmis lähtemään tuo­hon diiliin!

    (Jos ehdo­tuk­seni rajan vetämis­es­tä työssäkäyn­tialuet­ta pitkin häir­it­see, niin voi sen vetää Helsin­gin kaupung­in­ra­jaakin pitkin. Kun­tara­jat ovat kuitenkin aika teen­näisiä, olisi mukavampi nou­dat­taa maanti­eteel­lis­es­ti perustel­lumpia rajoja.)

  66. Jari S.:

    Keskus­ta ei ole pro­filoitunut eri­tyisen maa­han­muut­tokri­it­tisenä (jos se nyt on kon­ser­vati­ivi­su­u­den mit­tari), puolue kan­nat­taa translain uud­is­tus­ta eikä ole kampit­ta­mas­sa sukupuo­lineu­traalia avioliittoakaan.

    Ei kai Keskus­ta nyt mene maa­jussien varpaille astu­maan. Nimit­täin maa­han­muut­to takaa maa­jus­seille suo­ma­laisia halvem­paa työvoimaa.

    Ren­git ja sesonki­työvoima tuo­daan ulkomailta.

  67. Poth1ue1: Oikeasti suurin osa Kehä-III ulkop­uolis­es­ta Suomes­ta (ehkä joku Turku ja Tam­pere voidaan tietyin edel­ly­tyksin tässä armah­taa) on pelkää maakun­tasar­jan alisuo­ri­u­tu­jien mart­tak­er­ho­ja. Ei kyl­lä eväkään liikah­da ellei tiedos­sa ole, että hom­maan on luvas­sa alue­tukea, EU-tukea, raken­nemuu­tostukea ja Tekesin “täysin puh­taasti kil­pail­tua” tukea. Kaikkein noloin­ta on olla jos­sain kv-tapah­tu­mis­sa näi­den armora­ho­jen varas­sa pyöriv­ien alisuo­ri­u­tu­jien kanssa – tek­isi usein mieli sanoa, ettei ole ollenkaan samas­ta maasta.
    No, ain­oa lohtu tässä on ehkä se, että kun on tot­tunut kv-tason kil­pailu­un ilman kyynär­sauvo­ja ja mui­ta apu­vä­lineitä, niin pär­jää jatkos­sakin – sil­loinkin, kun alue­tuki­ra­haa ei sada miljoonien eris­sä täysin tois­taitoisille tutkimusryhmillekin. 

    Entisenä tutk­i­jana ja dosent­ti­na tiedok­si vain Porthuelle, että kyl­lä kaik­ki maan yliopis­tot kil­pail­e­vat kan­sain­välis­es­tä tutkimus­ra­has­ta ja niil­lä on erit­täin run­saasti kan­sain­välisiä yhteyk­siä. Eli Helsin­ki kyl­lä ohite­taan men­nen tullen. Yliopis­to­jen kv. ver­tailus­sa Helsin­gin yliopis­to on kyl­lä suo­ma­lai­sista yliopis­toista ykkösenä suuren kokon­sa, his­to­ri­ansa ja run­saan val­tion rahoituk­sen­sa vuok­si. Mut­ta Aal­to yliopis­to ei ole kovin korkeal­la, sen ohit­ta­vat use­at “maakun­tien yliopis­tot”. Insinöörit eivät julkaise tarpeek­si kv. lehdissä.

  68. Helsin­gin suurim­mat yhteisöveron­mak­sa­jat 2013 ja mak­set­tu summa.

    UPM-Kymmene Oyj 116058180.13
    Super­cell Oy 82313088.71
    ABB Oy 82030636.72
    Nordea Bank Fin­land Abp 80286159.15
    Kesko Oyj 54636357.44
    Nordea Henki­vaku­u­tus Suo­mi Oy 54513237.93
    Man­da­tum Henki­vaku­u­tu­sosakey­htiö 53586305.51
    If Vahinko­vaku­u­tusy­htiö Oy 52464895.28
    Met­sä Fibre Oy 48072033.55
    Pohjo­la Vaku­u­tus Oy 45696061.49
    KONE Oyj 34254199.05
    Wärt­silä Oyj Abp 30788839.58
    Pohjo­la Pank­ki Oyj 25190300.36
    Fin­grid Oyj 20916454.13
    Skan­di­naviska Enskil­da Banken AB (publ) Hels­ing­fors­fil­ialen 20363095.04
    Plan­meca Oy 17778271.79
    Solid­i­um Oy 15865911.86
    Valio Oy 14694845.03
    Patria Oyj 13222529.99
    San­tander Con­sumer Finance Oy 12604431.55
    Alko Oy 12392240.07
    SATO Oyj 11250357,00
    Oy Gus­tav Paulig Ab 10650877.16
    Lidl Suo­mi GmbH 10562728.13
    OP-Kort­tiy­htiö Oyj 9139803.42
    Oy Teboil Ab 9078307.47
    Ther­mo Fish­er Sci­en­tif­ic Oy 9038995,00
    VVO Kodit Oy 8964674.25
    Oy Karl Faz­er Ab 8555578.43
    Keskinäi­nen vaku­u­tusy­htiö Eläke-Fen­nia 8294045.22
    Sven­s­ka Han­dels­banken AB (publ), fil­ialverk­samheten i Fin­land 8258231.18
    Lind­ström Oy 7851349.02
    Nordea Invest­ment Man­age­ment AB, Suomen sivuli­ike 7223498.02
    Sucros Oy 7033512.9
    Skan­s­ka Talon­raken­nus Oy 6963953.9
    S‑Pankki Oy 6904252.01
    Kun­tara­hoi­tus Oyj 6722821.64
    Ota­va Oy 6523444.2
    Wipunen varain­hallinta oy 6065660.04
    Swed­bank AB (publ), fil­ial i Fin­land 6065388.97
    Fos­ter Wheel­er Ener­gia Oy 5772427.71
    Sca­nia Suo­mi Oy 5614694.93
    Las­si­la & Tikano­ja Oyj 5457081.05
    Onni­nen Oy 5431371.5
    Oy Hart­wall Ab 5387385.14
    YIT Raken­nus Oy 5356923.93
    YIT Oyj 5312396.49
    Pohjo­la Varain­hoito Oy 5265198.75
    VVO-yhtymä Oyj 5038905.86
    Helsin­gin Osu­uskaup­pa Elan­to 5026497.59
    Fin­lan­dia Vod­ka World­wide Oy 5025511.34
    Rautakesko Oy 4977986.2
    Aurum Sijoi­tus­vaku­u­tus Oy 4889946.1
    NCC Raken­nus Oy 4762835.31
    L&T Rela­tions Oy 4689891.56
    Nordisk Rent­ing Oy 4662727.52

    1. EWn tiedä, mis­tä JY:n lista yhteisöveron mak­sajista on peräisin ja mitä luvut tarkoit­ta­vat, mut­ta ei näytä siltä, että kyse olisi yri­tyk­sen Helsingille mak­samista yhteis­söveroista vaan yhteisöveroista kokon­aisu­udessaan. Kun­nille tiisä menee vähän yli 35 %:a (muis­taak­seni) ja tämäkin jakau­tuu yleen­sä mon­elle kun­nalle sen mukaan, mis­sä yri­tyk­sen työ­paikat sijait­se­vat. Nordeal­la esimerkik­si on kont­tor­e­i­ta vielä eri puolel­la maa­ta. Super­cell tuot­ti Helsingille kai noin 30 M€.

  69. “Ja vielä jän­nem­pää, miten muuten ihan sinän­sä fik­sut ja koulute­tut ihmiset voivat hak­sah­taa johonkin niin kam­mot­tavaan ide­olo­giaan kuin Hal­la-ahon edus­ta­ma Gates of Vien­na ‑kult­ti.”

    No näinkin. Tosin vieläkin jän­nem­pää on se, ettei em. kir­joit­ta­ja näy tiedosta­van suurim­man osan ns. maa­han­muut­tokri­it­ti­sistä lähin­nä ole­van huolestunut sen kansan­taloudel­lis­es­ti ja yhteiskun­nal­lis­es­ti _haastavamman_ maa­han­muu­ton vaiku­tuk­sista, ei muus­ta. Mut­ta toisaal­ta tuo tajua­mat­to­muushan se juuri liet­sookin näitä villi­noloisia kuvitelmia, jois­sa koko vastaporuk­ka onkin muka jotain per­voa Himm­lerin ope­tus­lap­sika­trasta :0

    No, myön­sipä kuitenkin omankin supremöösin per­soo­nansa ehkä omaa­van joitakin sokei­ta pis­teitä. Ja niin­pä näkyy 😀 

    PS. Ja sit­ten näen­näis­lib­bareille se diskleimeri. En ole rasisti. En tuomitse ketään muul­la kuin yksilö­ta­sol­la. En vihaa ihmisiä niin rodun, uskon­tokun­nan, sukupuolisen suun­tau­tuneisu­u­den kuin mielip­iteit­ten­säkään takia. Enkä edes äänestä per­su­ja, läl­läl­lää. Riit­tääkö? Vaiko vieläkö halu­taan lisää mao­laishenkistä itsekritiikkiä?

  70. max: Onko väärin sanoa, että vilkkaim­man taloudel­lisen aktivi­teetin ulkop­uo­li­nen kun­ta (l. tulovero­tuk­ses­sa haastei­ta) saa val­tiono­suuksi­na edes vähän takaisin kun­ta­lais­ten­sa mak­samista kulu­tusveroista? Kulu­tusvero­jen volyy­mi taitaa olla use­ampik­er­tainen ver­rat­tuna vero­tu­lo­jen tasauk­seen joten hil­jaisim­mankin kun­nan kohdal­la voidaanko sanoa, että saa edes jotain takaisin. 

    Ei siinä mitään väärää ole että val­tio tulout­taa osan kulu­tusveroista takaisin kun­ti­in, tot­ta kai kaikkien pitää saa­da vastinet­ta verora­hoilleen ihan siitä riip­pumat­ta mis­sä asuvat.

    Min­un mielestäni olisi ihan oikein jos val­tio mak­saisi pääkaupunkiseudun kun­nille sen noin mil­jar­di euroa enem­män vuodessa mitä meille oikeu­den­mukaises­ti kuu­luisi. Ei tarvit­sisi joidenkin pis­araradan kaltais­ten pikkusum­mien kanssa tapel­la val­tion kanssa.

  71. Pääkaupunkiseudul­la on suh­teel­lisen vähän alku- ja jalostus­tuotan­toa. Siel­lä on pääasi­as­sa palve­lu­tuotan­toa, joka palvelee etupäässä muu­ta maa­ta (tietysti myös siinä sivus­sa paikallisia). Pääkaupun­gin tuot­tavu­us näyt­tää parem­mal­ta, kos­ka palveluelinkeinot ovat alku- ja jalostus­tuotan­toa vähem­män kan­sain­välisen kil­pailun piiris­sä. Ne ovat siis voineet hin­noitel­la työn­sä reilum­min. Pääkaupunkiseudullekin kävisi ohrais­es­ti, jos muu Suo­mi itsenäisty­isi ja han­kkisi palvelun­sa muualta.

  72. Coun­try­boy: Entisenä tutk­i­jana ja dosent­ti­na tiedok­si vain Porthuelle, että kyl­lä kaik­ki maan yliopis­tot kil­pail­e­vat kan­sain­välis­es­tä tutkimus­ra­has­ta ja niil­lä on erit­täin run­saasti kan­sain­välisiä yhteyk­siä. Eli Helsin­ki kyl­lä ohite­taan men­nen tullen. Yliopis­to­jen kv. ver­tailus­sa Helsin­gin yliopis­to on kyl­lä suo­ma­lai­sis­tayliopis­toista ykkösenä suuren kokon­sa, his­to­ri­ansa ja run­saan val­tion rahoituk­sen­sa vuok­si. Mut­ta Aal­to yliopis­to ei ole kovin korkeal­la, sen ohit­ta­vat use­at “maakun­tien yliopis­tot”. Insinöörit eivätjulkaise tarpeek­si kv. lehdissä.

    No,jos näin on, niin mik­si maakun­tien nero­ja pitää vielä erik­seen tukea alue­tuki­ra­hoista ja kor­vamerk­it­semäl­lä Tekes yms. raho­ja vain ruuhka­suomen ulkop­uolel­la käytet­täväk­si? Eikö pitäisi olla oikeas­t­aan päin­vas­toin — eli surkeat pk-seudun yliopis­tot ja tutkimus­laitok­set tarvi­ti­si­vat “raken­nemuu­tosra­hoi­tus­ta” tehokku­u­den nos­tamisek­si edes näi­den lois­tavien maakun­tien tutkimusy­hteisö­jen tasolle?

  73. Maaseu­tu­lainen:
    “Helsingis­sä ollaan huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpia kuin muualla.”

    Ollaanko siel­lä oikeasti arvolib­er­aale­ja vai ollaanko siel­lä välinpitämättömiä?

    Se selviää, kun Euroopan taloudelli­nen ahdinko lev­iää käytän­töinä myös Helsin­gin äänestäji­in. Arvaan, että kun ei ole työtä ja kun julk­isia palvelu­ja leikataan, niin moni näen­näis­es­ti arvolib­er­aali havah­tuu, kun omista oikeuk­sista viedään. 

    Tilanne on sama kuin Nokian yksilöl­lisyy­den voimaan van­noneil­la insinööreil­lä, jot­ka työt­tömäk­si jää­tyään ovatkin sitä mieltä, että val­tion pitäisi jär­jestää heille työtä. 

    Olen minäkin aivan h*lv*t*n arvolib­er­aali niin kauan kuin omaani ei kos­ke­ta. Kun kos­ke­taan, niin sen jäl­keen alan kat­sel­la, kuka min­ua uhkaa.

    Pääkaupunkiseudun arvolib­er­aal­i­u­den taso näkyy mm. koulushop­pailu­na. Maa­han­muut­to ja monikult­tuurisu­us on hem­metin kivaa, kun­han min­un lapseni ei vain joudu koulu­un, jos­sa on paljon maahanmuuttajia.

    Pin­taa se vain on, se arvoliberaalius.

    Tämä rin­nas­tus kyl­lä nyt häm­men­tää. Onko kon­ser­vati­ivi­su­us = omien etu­jen var­jelua? Onko arvolib­er­aal­isu­us = hal­lit­se­ma­ton­ta maa­han­muut­toa? Miten­ni­in arvolib­er­aal­ius tarkoit­taa sitä että “omista oikeuk­sista viedään”?Miksi se on muka uhka? Ei arvolib­er­aal­ius vie mitään oikeuksia.

    Itse olen äärim­mäisen arvolib­er­aali, mut­ta ei se liity maa­han­muut­toon mitenkään. Ulko­maalaiset ihmiset eivät ole mikään arvo.

    Kyl­lä minä rehellis­es­ti koen että arvolib­er­aal­isu­us on nimeno­maan kaikkien etu­jen mukaista. Sitä että kaik­ki saa­vat olla omia itse­jään. Sitä että mitään omi­naisu­ut­ta tai elämän­ta­paa ei arvote­ta lähtöko­htais­es­ti toista huonom­mak­si tai paremmaksi.

    Arvolib­er­al­is­min kan­na­tus on myös oman etu­ni mukaista. Entä jos joskus vam­maudun? Entä jos lapseni on homo? Entä jos halu­an polyamor­isen parisuh­teen? Entä jos halu­an työsken­nel­lä alal­la, joka on per­in­teis­es­ti toisen sukupuolen töitä? Entä jos halu­an uskoa Buddhaan?
    Kaikissa tapauk­sis­sa arvolib­er­al­is­mi on myös min­un etuni.

  74. Jos nämä “maa­han­muut­tokri­itikot” eivät ole kaut­taal­taan rasis­te­ja, muukalaisvi­hamielisiä ja islam­o­fobe­ja, mik­si he eivät irti­sanoudu äänekkäästi Hal­la-Ahon kir­joituk­sista ja maailmankuvasta?

    No, kyse on sokeas­ta pis­teestä, ei siitä, että he OIKEASTI kan­nat­taisi­vat oppi-isän­sä ajat­telua. Toiv­ot­tavasti. Mut­ta jo täl­lainen sokea pis­tekin voi olla vaar­alli­nen, jos se ase­moituu niin, että se on omi­aan edis­tämään kansan­ryh­mi­in kohdis­tu­via ennakkolu­u­lo­ja (joi­ta H‑A muuten on julis­tanut halu­a­vansa edistää).

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    EWn tiedä, mis­tä JY:n lista yhteisöveron mak­sajista on peräisin ja mitä luvut tarkoittavat, 

    Hesarin net­ti­sivuil­ta ne on. Siinä on siis suurim­mat helsinkiläiset yhteisöveron mak­sa­jat. Ne on Helsingis­sä kan­net­tu­ja vero­ja ja vaikut­ta­vat “Val­tion tulot ja menoit alueit­tain ” kaltaisi­in listauksiin.

    Minus­ta ne osoit­ta­vat, että Helsin­ki ei ole ihan sel­l­ainen maakun­nista riip­puma­ton saareke, mitä höyrypäisim­mät tääl­lä tun­tu­vat esittävän.

  76. Turhaa naput­tamista vält­tääk­seni jätän tämän tähän alkuun:
    http://nyt.fi/a1305903382131

    Ovatko suo­ma­lais­ten arvo­maail­mat eriytymässä?

    En usko. Olen vaku­ut­tunut, että ei ole. Mikä on muut­tunut on se, että kaik­ki saman­mieliset löytävät toisen­sa. Usein täl­lä on posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Kaik­ki var­maan tietävät negati­ivi­sista puolista, joten ei niistäkään sen enempää.

    Mitä ei tule ajatelleek­si on se, että ihmiset val­it­se­vat inter­netistä aika sup­pean kat­tauk­sen seu­rat­tavak­seen ja siinä kat­tauk­ses­sa koros­tu­vat asi­at saa­vat osak­seen huo­mat­tavasti suurem­man huomion, mitä ne ansait­se­vat. Usein inter­netis­sä käy kuten taval­lises­sakin elämässä. Tör­määt jatku­vasti samoi­hin ihmisi­in yllät­täen ja odot­ta­mat­ta eri­lai­sis­sa yhteyksissä.

    Ole­tan, että aika paljon tästä kah­ti­a­jaon kohus­ta syn­tyi jonkun suo­ma­laisen näyt­telijän kom­men­tista, jon­ka mukaan hän ei tiedä Helsingistä ketään, joka kan­nat­taisi perus­suo­ma­laisia tai kepu­laisia arvo­ja. Sil­loin, kun ihmisel­lä on sup­pea elämän­pi­iri ja vähän elämänkoke­mus­ta, niin käsi­tys itselleen vieraista asioista voi olla hyvinkin tämän kaltaisia. 

    Tämä kom­ment­ti sai min­ut huo­maa­maan sen, että min­ul­la itsel­läni on aika sup­pea käsi­tys Helsinkiläisyy­destä ja Helsingistä. Itse olen saanut muut­taa pois Helsingistä kolme ker­taa ja jokainen ker­ta on ollut yhtä juh­laa. Helsingis­sä on var­masti pahoin­voin­tia enem­män kuin mis­sään muus­sa suomen kaupungis­sa ja siel­lä keskimäärin eletään suomen lyhin ja kur­jin elämä. Silti sinne mah­tuu paljon ihmisiä, jot­ka oikeasti viihtyvät siel­lä ja halu­a­vat olla siel­lä. Ihmisiä, jot­ka ovat saa­neet Helsingis­sä aikaan elämän, jos­sa voivat olla onnellisia.

    Tätä min­un on tun­neta­sol­la han­kala ymmärtää. Helsinki­in ajet­taes­sa viimeistään Por­voon kohdal­la alkaa kuvot­ta­maan se saas­ta ja pas­ka mikä edessä häämöt­tää. Tikkuri­lan kohdal­la tämän asian on jo hyväksynyt ja saanut pyy­hit­tyä hymyn pois naa­mal­ta. Tässä vai­heessa olen löytänyt sisäisen Helsinkiläiseni. Min­un Helsingis­säni kukaan ei äänestä. Ei edes persuja.

  77. Viherinssi: Tai sit­ten käy niin, että ihmis­ten arvot alka­vat muokkau­tua ympäristön mukaan.

    Itse lai­tan lant­ti­ni likoon vähän tähän suun­taan. En nyt äkkiä löy­dä lähde­vi­itet­tä, mut­ta jokin aika sit­ten tör­mäsin kuvaan, johon oli piir­ret­ty aikasar­jat viime vuosikym­me­niltä siitä kuin­ka suuri osa ihmi­sistä henkilöko­htais­es­ti tun­tee homon ja kuin­ka suuri osa ihmi­sistä kan­nat­taa homo­jen avio-oikeut­ta. Käyrät oli­vat aika tarkkaan tois­t­en­sa peilikuvia. 

    Mitä itse aiheeseen tulee, pidän arvo­maail­mo­jen polar­isoi­tu­mista todel­lise­na haas­teena. Eri­tyisen ongel­mallisek­si henkilöko­htaisen suh­tau­tu­misen tekee se, että min­ul­la ei ole aav­is­tus­takaan miten tuo­ta polar­isoi­tu­mista voisi vält­tää tilanteessa, jos­sa en yksinker­tais­es­ti hyväksy oppo­nentin arvo­maail­maa. Jos haetaan ääries­imerkke­jä maail­man­his­to­ri­as­ta, niin miten Yhdys­val­to­jen pohjoisosien olisi pitänyt toimia orjakysymyk­sessä niin, että tilanne olisi lauen­nut sivistyneesti ilman veristä sisäl­lis­so­taa? Mitä sak­salais­ten nat­se­ja vas­tus­tavien taho­jen olisi pitänyt tehdä 30-luvul­la niin, että tilanne ei olisi eskaloitunut toiseen maail­man­so­taan ja keski­tysleirei­hin? Mitä nois­sa ylipäätään tapah­tui, hyssytelti­inkö ja vaa­dit­ti­in “suvait­se­vaisu­ut­ta” eri näkökul­mia kohtaan vai lähtikö hom­ma heti alus­ta saak­ka käsistä kun keskustelua lähdet­ti­in aggres­si­ivis­es­ti polar­isoimaan? (En siis tunne his­to­ri­aa niin hyvin että osaisin vas­ta­ta näi­hin kysymyksiin.) 

    Kun sekä mil­i­tant­ti että hyssyt­televä ja val­is­ta­va suh­tau­tu­mi­nen vas­ten­mielisi­in vähem­mistöar­vo­maail­moi­hin tun­tuu vaikeal­ta, niin jäl­jelle ei tai­da jäädä kuin puut­tumi­nen noi­ta arvo­maail­mo­ja edesaut­tavi­in tek­i­jöi­hin. Ja yksi merkit­tävimpiä tek­i­jöitä taitaa olla sen prover­biaalisen 99%:n taloudel­lis­ten val­in­tamah­dol­lisuuk­sien paran­t­a­mi­nen. Joka ei tarkoi­ta tulon­si­ir­to­jen kas­vat­tamista vaan sosi­aal­i­tur­van rak­en­teel­lista muutosta.

  78. Mitä maa­han­muut­toon tulee, niin sen pitämi­nen pienenä, eli korkein­taan nykyisel­lä tasol­la, on ainakin minus­ta hyvä asia. Ihan siitä syys­tä, että kun luon­non kulut­tamista ei saa­da alas, niin sil­loin ain­oa mah­dol­lisu­us on rajoit­taa kulut­ta­jien määrän kasvua, jos halu­aa rajoit­taa luon­non kulut­tamista. Toinen asia sit­ten on, että mitä se aut­taa jos yhteiskun­nan suurin tavoite on kas­vat­taa vien­tiä, eli suo­ma­laisen luon­non myymistä maail­malle eri­laisi­na tuot­teina — ei paljoa kuu­lu vas­tus­tus­ta tälle per­su­is­takaan, vaik­ka luon­tonäkökul­maa heit­tävät vielä piru­ut­taan mukaan maahanmuuttokeskusteluun. 

    Sitä voi moit­tia sit­ten jos selvästi on nähtävistä rasisti­nen moti­ivi, mut­ta lie­nee selvää, että pääsee rasis­tiko­ri­in sil­lä, jos pitää luon­toa tärkeäm­pänä kuin lop­u­ton­ta väestönkasvua. Onhan vihrei­den poli­ti­ikkakin tässä suh­teessa täy­dessä ris­tiri­idas­sa — oli­han vaal­i­tauluis­sakin haus­ka pari­val­jakko: ‘raken­netaan’ ja ‘suo­jel­laan’. Miten mitään suo­jelet, kun kuitenkin halu­at kas­vaa ja rak­en­taa koko ajan lisää? 

    Tulev­ina vuosi­na nähdään tämän taas muut­tuvan yhä enem­män konkreet­tisek­si, kun Helsingis­sä raken­netaan umpeen viimeisetkin luon­tokokon­aisu­udet ja jäl­jelle jää pieniä saarekkei­ta, ja sama jatkuu lev­iävänä syöpänä peit­tämään koko Etelä-Suomen. Puheet luon­non säästämis­es­tä edes raken­nus­maan suh­teessa ovat olleet turhia, kun nyt näemme että mitään tiivistämistä ja turhan autoilun kitkemistä ei tule. Poli­it­ti­nen keskustelukin aiheesta on hävin­nyt tai on jos­sain näkymät­tömil­lä nettipalstoilla. 

    Mitä itse asi­aan tulee, niin eihän tässä mitään kah­ti­a­jakoa ole tul­lut, vaan toinen puoli on tul­lut kaapeis­taan ja van­hempi väki on taka­jaloil­laan, kun ei ole tot­tunut näkemään sel­l­aista menoa. Eivät per­sut ole tuoneet kon­ser­vati­ivisia mielip­iteitä poli­ti­ikkaan. Jos kon­ser­vatis­mi olisi uusi nousukas, niin mik­si homoli­itot tule­vat vas­ta nyt, eikä 1980-luvul­la, tai mik­si selvästi rasis­tiset puheen­vuorot oli­vat jo tuol­loin nor­maale­ja? Maa on siis ollut ainakin kah­ta mieltä koko ajan, mut­ta nyt meil­lä on media joka halu­aa myy­dä lehtiä vas­takkainaset­telul­la kuten Yhdys­val­lois­sa. Medi­an moti­ivi ei ole enää minkään oikean asian puo­lus­t­a­mi­nen ja fak­to­jen etsimi­nen, vaan tilaa on läh­es pelkästään pop­ulis­tiselle keskustelulle jos­sa pär­jää vain se, joka ehtii ensin sanoa keskustelun pre­missin, kuten esimerkik­si näin: 

    Jos ehtii sanoa, että teol­lisu­us menet­tää tilauk­set kos­ka sähkö on niin kallista, niin sit­ten­hän se on niin. Todel­lisu­udessa sähkö teol­lisu­udelle halv­in­ta ja vika on tuot­teis­sa ja muis­sa kus­tan­nuk­sista joista pitäisi syyt­tää ay-liiket­tä ja Putkosta. 

    Jos ehtii sanoa, että Helsingis­sä estetään ja rajoite­taan autoilua mieli­v­al­tais­es­ti, niin sit­ten­hän se on niin. Todel­lisu­udessa Helsin­ki menet­tää val­tavasti rahaa, raken­nus­maa­ta, ter­veyt­tä, viihty­isyyt­tä ja elinkeinom­ah­dol­lisuuk­sia auton val­ta-ase­man takia. 

    Jos ehtii sanoa, että mitä pitäisi tehdä maa­han­muu­ton suurille ongelmille, niin sit­ten­hän siinä on val­tavia ongelmia. Val­ta­va ongel­ma väestönkasvus­sa(!) on luon­non tuhoami­nen, mut­ta niitä val­tavia sosi­aal­isia ongelmia maa­han­muu­tos­ta on vaikeampi ainakin nyt löytää. Pako­lais­ten kotiu­tu­mises­sa lie­nee ne ongel­mat, mut­ta har­vas­sa lie­nee ne maat jot­ka ovat onnis­tuneet kotiut­ta­maan van­hem­man aikuisväestön, joka tulee täysin vier­aas­ta kult­tuurista. Seu­raavaa polvi kas­vaa sit­ten parem­min suomalaisiksi.

  79. ceterum censeo: Lib­er­aalin vas­tako­h­ta autoritääri­nen, ei kon­ser­vati­ivi. Kon­ser­vati­ivin vas­tako­h­ta on radikaali, ei liberaali.

    Ihmis­ten arvo­jen kannal­ta tämä akselis­to on mielestäni huo­mat­tavasti erot­tel­e­vampi ja hyödyl­lisem­pi kuin oikeis­to-vasem­mis­to, urbaani- ei-urbaani tms. akselis­tot. Nämä voidaan sit­ten ottaa mukaan erinäisi­in 3D-tarkasteluihin. 

    Koen, että selvää eriy­tymistä on tapah­tu­mas­sa, mut­tei lin­jal­la urbaani- ei-urbaani, vaan akselil­la autoritääri­nen-lib­er­aali. Sen näkyvim­pänä ilmen­tymänä on suh­tau­tu­mi­nen human­itääriseen ja työperäiseen maahanmuuttoon.

    Tässä asi­as­sa jakolin­ja ei mene esim. per­in­teisen oikeis­to-vasem­mis­to jaon mukaan. Oikeis­to suosii työperäistä maa­han­muut­toa ja hyväksyy hal­li­tun human­itäärisen, vasem­mis­to puolestaaan vas­tus­taa työn perään tuli­joi­ta, mut­ta kan­nat­taa human­itääristä maahanmuuttoa. 

    Keskem­pänä ole­vista puolueista Per­sut vas­tus­taa jyrkästi kaikkea maa­han­muut­toa, mut­ta Kepul­la on taas yllät­tävän myön­teinen kan­ta asi­aan. Mon­et kepu­laiset kun­nat otta­vat human­itäärisiä pako­laisia paikkaa­maan väestöka­toaan ja maa­jus­sit palkkaa­vat melkoisia määriä vierastyöläisiä.

    Todel­li­nen jakolin­ja menee äänestäjäkun­nan sisäl­lä. Tämän seu­rauk­se­na per­sut keräävät ja tule­vat keräämään ääniä “maa­han­muut­tokri­it­tisiltä” äänestäjiltä niin oikeal­ta, vasem­mal­ta kuin keskeltäkin. Varsinkin vasem­mis­to on vaikeuk­sis­sa, sil­lä ihmis­ten aito huoli työ­paikoista ja lieväkin xeno­fo­bia lisää per­su­jen houkuttelevuutta.

    On huolestut­tavaa, jos puolueet joutu­vat per­su­jen pelos­sa reivaa­maan kan­to­jaan autoritäärisem­paan suun­taan. Tiedos­sa olisi kylmää kyytiä.

    Autoritääri­nen-lib­er­aa­li­nen asetel­mas­ta löy­tyy klas­silli­nen kuvaus mm. googlaa­mal­la Adorno, T. W. The Author­i­tar­i­an Per­son­al­i­ty. Suosittelen!

  80. Coun­try­boy: Entisenä tutk­i­jana ja dosent­ti­na tiedok­si vain Porthuelle, että kyl­lä kaik­ki maan yliopis­tot kil­pail­e­vat kan­sain­välis­es­tä tutkimus­ra­has­ta ja niil­lä on erit­täin run­saasti kan­sain­välisiä yhteyk­siä. Eli Helsin­ki kyl­lä ohite­taan men­nen tullen. Yliopis­to­jen kv. ver­tailus­sa Helsin­gin yliopis­to on kyl­lä suo­ma­lai­sis­tayliopis­toista ykkösenä suuren kokon­sa, his­to­ri­ansa ja run­saan val­tion rahoituk­sen­sa vuok­si. Mut­ta Aal­to yliopis­to ei ole kovin korkeal­la, sen ohit­ta­vat use­at “maakun­tien yliopis­tot”. Insinöörit eivätjulkaise tarpeek­si kv. lehdissä. 

    Kan­sain­välistä tutkimus­ra­haa voi toki olla vaikea saa­da ilman hyviä, siteer­at­tu­ja artikkelei­ta arvoste­tuis­sa, kan­sain­väli­sis­sä julkaisuissa. 

    Ker­toisitko kuitenkin lisää siitä, kor­vaako mielestäsi julka­isu­is­sa määrä laadun, tai onko nimeno­maan insinööri­aloil­la yleis­es­ti syytä jakaa uusi tieto mielum­min ensin globaaleille markki­noille kuin esimerkik­si maamme yri­tyk­sille tai elinkeinoaloille? 

    Omas­ta mielestäni tuo jälkim­mäi­nen asia voi riip­pua paljolti myös alako­htai­sista eri­ty­ispi­irteistä. Toki ulko­mail­lakin on hyvä tuo­da esi­in, mitä kaikkea meil­lä osa­taan. Kaikkea ei toki tarvitse kek­siä itse, sik­si kv-yhteistyö on joskus (todel­la) tärkeää. 

    Ei pidä kuitenkaan uno­htaa myöskään sitä, että jaka­jalle voi hel­posti jäädä pelkkä luu omaan käteen …

  81. Ehkäpä asian voisi tulki­ta siten, että Helsin­ki vetää puoleen­sa muun Suomen lib­er­aalit ja kon­ser­vati­iv­it jäävät muualle Suomeen.

    Kon­ser­vati­ive­ja löy­tyy kyl­lä Helsingistäkin.

    Islami­laiset maa­han­muut­ta­jat ovat mon­esti kyl­lä kon­ser­vati­ivisem­pia kuin vaikka­pa perus­suo­ma­laiset ovat.

    Olin aika järkyt­tynyt, kun yritin keskustel­la islami­laisen naisen kanssa ja sit­ten hänen lapsen­sa sanoi, ettei äitin­sä saa keskustel­la vieraiden miesten kanssa. Siis mitä helv*****?

    Siis Suo­mi on maa, jos­sa naiset sai­vat äänioikeu­den kol­man­te­na maana koko maail­mas­sa. Ei ole todel­lista, että tuol­lainen nais­ten sor­t­a­mi­nen sal­li­taan tässä maas­sa. Olkoon uskon­nol­lista tai kult­tuurista huuhaa­ta, niin silti. Absurdia.

    Mut­ta överik­si tämä menee, kun vasem­mis­to­lainen fem­i­nisti puo­lus­taa tätä nais­ten alis­tamista 😀 Ei voi käsittää.

    Miten voi vas­tus­taa islamia, mut­ta sal­lia maa­han­muu­ton, kun maa­han­muu­ton mukana tulee myös islam? 

    Siis, minähän vas­tus­tan kaikkia uskon­to­ja, mut­ta eri­tyis­es­ti sel­l­aisia, jois­sa sil­votaan lap­sia ja alis­te­taan naisia. Tässä mielessä suo­ma­lais­ten tapakris­til­lisyys on aika hienoa edis­tys­tä. Uskon­non har­joit­tamisek­si riit­tää ris­tiäiset, rip­pik­oulu, häät ja hau­ta­jaiset. Neljä ker­taa elämän aikana. Tosin sekin on jo liikaa..hrrrr…

    Kato­lilaisetkin taita­vat olla kon­ser­vati­ivisem­pia, kuin perus­suo­ma­laiset tapakris­ti­tyt, mut­ta tämä onkin se paradok­si, että miten Timo Soi­ni edes voi olla perus­suo­ma­lais­ten johdossa?

    Perus­suo­ma­laiset ovat pysyvä osa suo­ma­laista poli­it­tista kent­tää ja hyvä niin. Voidaan jo pikkuhil­jaa luop­ua siitä nat­sileimasimes­ta, kun pahim­mat hörhöt on ajet­tu pois. Itse asi­as­sa pahim­mat hörhöthän pitävät perus­suo­ma­laisi­akin jo “van­hana ja kor­rup­toituneena” puolueena. 

    Vasem­mis­ton toim­inta perus­suo­ma­laisia kohtaan on kyl­lä aika säälit­tävää. Kun ei ole pelat­tavak­si mitään 2000-luvulle, niin se nat­siko­rt­ti onkin ain­oa kort­ti mitä vasem­mis­tol­la on.

    Nimit­täin duu­narim­iehet ovat siir­tyneet vasem­mis­tos­ta per­sui­hin. Punav­ihreys ei vetoa. Per­su­jen kan­nat­ta­jista val­taosa on entisiä vasem­mis­ton ja kepun äänestäjiä. Siis, vasem­mis­to pitää entisiä kan­nat­ta­ji­aan natseina.

    Arvoil­la on lop­pu­jen lopuk­si vähän merk­i­tys­tä suo­ma­laises­sa elämässä. Nation­al­isti en ole, mut­ta pidän kyl­lä elämästä Suomes­sa. Tääl­lä on rauhal­lista, mitä nyt kän­nis­sä voi tur­paansa saa­da, mut­ta siihen­pä se jääkin. En halua Suomeen muun maail­man sekoiluja.

    Niin ja äänestin sit­ten kuitenkin 19.4 klo 19 jäl­keen vihre­itä, mut­ta vaikea­ta se oli. Äänestin vai­moni perässä tuotan­toeläin­ten eli­nolo­suhtei­den paran­tamisen puoles­ta. Se oli se syy mik­si äänestin vihre­itä. Nyt sit­ten voin hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la syödä pyt­ti­pan­nua kanan­mu­nal­la ja makkaralla 😀

  82. Viherinssi: Jos ehdo­tuk­seni rajan vetämis­es­tä työssäkäyn­tialuet­ta pitkin häir­it­see, niin voi sen vetää Helsin­gin kaupung­in­ra­jaakin pitkin. Kun­tara­jat ovat kuitenkin aika teen­näisiä, olisi mukavampi nou­dat­taa maanti­eteel­lis­es­ti perustel­lumpia rajoja.

    Vetäisin itse rajan vielä paljon tiukem­min. Hakamäen­tie-Kumpu­lantie. Sisäpuolelle Lon­toon Cityn kaltainen kaupunkiyk­sikkö, joka keskit­tyy merkit­tävämpi­in asioi­hin kuin aluer­aken­nus­pro­jek­tei­hin. Tiukat rajat kehit­tävät mieliku­vi­tus­ta tule­vaisu­u­den elinkeino­jen löytämisessä. 

    Helsin­gin tule­vaisu­u­den tehtäv­inä näk­isin kan­sain­välisen poli­ti­ikan, matkailu­te­ol­lisu­u­den (eri­toten kon­gres­si), musi­ik­ki- ja sof­t­a­te­ol­lisu­u­den sekä kaiken askartelun, joka vie vähän tilaa, kuten finanssi­toimin­nan. Talouselämän pyörit­tämi­nen raken­nus­in­vestoin­tien varas­sa on vaan niin joutavanpäiväistä.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­un hurah­ta­neet poli­itikot ohjaisin Viro­lah­den Vaal­i­maan suun­nalle, jonne pitäisi Val­tion eri­ty­iso­h­jauk­ses­sa rak­en­taa uusi kaup­pakaupun­ki miljoon­alle ihmiselle, kos­ka Venäjä ei tule vielä sataan vuo­teen liit­tymään EU:hun eikä päin­vas­toin, toiv­ot­tavasti. Kau­palle on kuitenkin aina mahdollisuutensa.

  83. Katelin ker­rna läpi Uuden Suomen ja Kansan Uutis­ten numerot helmiku­ul­ta 1962. Maasa oli sekä pres­i­dentin- että eduskun­tavaalit. Poli­ti­ik­ka oli sil­loin paljon nyky­istä mie­lenki­in­toisem­paa, mut­ta enpä tunen kaipaa­vani niitä aiko­ja takaisin.

    Kahti­jakau­tu­misat liioit­teel­lan, koka puoluei­den erot eivät ole kovin oleelliset.

    Homam­foo­ru­mia jsok­su kat­se­len, mutat eipä siitä juuri ehdi seu­ra­ta. Hal­la-ahon Scrip­ta on taitavasti, varsin maltil­lis­es­ti ja älykkäästi perustel­tu. Luen kuin Tuure Jun­ni­lan tai Kauko Kareen kir­joituk­sia aikoinani: En minä voi olla samaa mieltä, mut­ta jä epämiel­lyt­tävä tunne, että kaveri voi olla oikeam­mas­sa kuin kuin toivon.

  84. Tapio Pel­to­nen:
    Jos nämä “maa­han­muut­tokri­itikot” eivät ole kaut­taal­taan rasis­te­ja, muukalaisvi­hamielisiä ja islam­o­fobe­ja, mik­si he eivät irti­sanoudu äänekkäästi Hal­la-Ahon kir­joituk­sista ja maailmankuvasta?

    No, kyse on sokeas­ta pis­teestä, ei siitä, että he OIKEASTI kan­nat­taisi­vat oppi-isän­sä ajat­telua. Toiv­ot­tavasti. Mut­ta jo täl­lainen sokea pis­tekin voi olla vaar­alli­nen, jos se ase­moituu niin, että se on omi­aan edis­tämään kansan­ryh­mi­in kohdis­tu­via ennakkolu­u­lo­ja (joi­ta H‑A muuten on julis­tanut halu­a­vansa edistää).

    Jos fem­i­nis­tit eivät kaik­ki ole rai­vokkai­ta miesvi­haa­jia, niin mik­si he eivät irti­sanoudu äänekkäästi miesvi­haafafem­i­nistien kir­joituk­sista ja maailmankuvasta.

    Ei se vain toi­mi noin. Eivät ihmiset yritä tehdä itses­tään mitään opin mukaisia täy­del­lisiä ide­ol­o­gisia mallikappaleita.

  85. Kyl­lä otsikon ajatuk­ses­sa on jotain perää. Mut­ta mik­si Oulus­sa sit­ten äänestetään per­su­ja ja kepua? On se kaupun­ki OUlukin.

    Toinen asia voi olla yliopis­ton­ais­ten keskit­tymi­nen Helsinki­in. Luulen lonkalta, että tämä on se ratkai­se­va seik­ka. Maalle jää miehet jot­ka äänestää per­su­ja. Helsinki­in muut­taa naiset, jot­ka äänestää vihreitä.

    Arvo­maail­mat ovat siis eriy­ty­imässä mut­ta asial­la ei liene mitään tekemistä kaupunki/maaseutu vas­takkainaset­telun kanssa. Kyseessä on sen sijaan miesten ja nais­ten arvo­maail­mo­jen eriy­ty­imi­nen. Naiset sit­ten vain sat­tuvat asumaan kaupungissa.

  86. Se onkin mie­lenki­in­toista, että inter­netin tuo­ma “kaiken tiedon saatavu­us” onkin johtanut paradok­saalis­es­ti siihen, että (ainakin jotkut) ihmiset käper­tyvät entistä tiukem­min omien heimo­jen­sa pariin. 

    Aiem­min kun oli pari has­sua sanomale­hteä ja muu­ta­mat tv-kana­vat niin kaikkien oli pakko kat­soa ja lukea samo­ja medioi­ta. Altis­tui pakostikin myös “vastapuolen” ajatuk­sille ja näkökul­mille. Kos­ka luk­i­jakun­ta oli laa­jaa oli myös kri­ti­ik­ki medi­aa kohtaan ankaraa ja aut­toi pitämään toimit­ta­jil­la kie­len keskel­lä suu­ta ja lin­jan neutraalina. 

    Nykyään jokaiselle viiteryh­mälle löy­tyy omat keskustelu­pal­stansa, medi­ansa ja kana­vansa joiden kaut­ta voi koteloitua vai­h­ta­maan ajatuk­sia vain itsen­sä kaltais­ten kanssa. 

    Inter­net pitäisi sulkea vuodek­si globaalil­la sopimuk­sel­la että saataisi­in ihmis­ten ajatuk­sia vähän tuuletet­tua ja pakotet­taisi­in ihmiset puhu­maan myös sen naa­puri­ra­pun “kiitos 1939–1945” t‑paitaan son­nu­tau­tuneen hep­un, yläk­er­ran nahka­ma­chon tai työ­paikan maal­ta­muut­ta­jan kanssa. 

    “Saman­laiset lin­nut, ne yhdessä lentelee,
    heimovel­jet, jauhopäät, kanssas elelee…”

    - Klamy­dia

  87. Tapio:Keskem­pänä ole­vista puolueista Per­sut vas­tus­taa jyrkästi kaikkea maahanmuuttoa 

    Tässä väit­teessä ei ole muu­ta vikaa kuin se, että se ei pidä lainkaan paikkaansa. Ehkäpä “arvo­maail­mo­jen polar­isoi­tu­mi­nen” perus­tuu laa­jem­minkin täl­laisi­in olk­iukkoi­hin? Se toinen Tapio (Pel­to­nen) sit­ten onkin jo sen ver­ran “out of the box” ‑lin­jal­la että jääköön kom­men­toimat­ta mitään.

  88. Markku af Heurlin:Hal­la-ahon Scrip­ta on taitavasti, varsin maltil­lis­es­ti ja älykkäästi perustel­tu. Luen kuin Tuure Jun­ni­lan tai Kauko Kareen kir­joituk­sia aikoinani: En minä voi olla samaa mieltä, mut­ta jä epämiel­lyt­tävä tunne, että kaveri voi olla oikeam­mas­sa kuin kuin toivon.

    No enpä tiedä tuos­ta, oma posi­tioni on nimit­täin täysin päin­vas­tainen: olen mon­es­sa asi­as­sa samaa mieltä äijän kanssa, mut­ta asioi­ta lukies­sa tulee mieleen että onko ne asi­at pakko esit­tää noin idioot­ti­mais­es­ti, kun ne voisi sanoa viisaastikin. Toisaal­ta ehkäpä Hal­la-ahon kohderymä on tei­ni-ikäiset pojat ja ääliöt, eikä asioiden eteen­päin saami­nen poli­ti­ikas­sa ole hänelle niin tärkeää.

    Vaik­ka per­sut muu­ta kuvit­tel­e­vat, niin kyl­lä Hal­la-aho on itse itsen­sä pahin viholli­nen. Hän yksinker­tais­es­ti tyri kun ei ymmärtänyt, että men­estymi­nen ammat­tipoli­itikona ja ket­tuun­tuneena blo­gisti­na vaa­ti­vat täysin eri­laista tulokul­maa. Voitte ver­ra­ta esimerkik­si Soinin muodon­muu­tok­seen pop­ulis­tis­es­ta oppo­si­tioon tähtäävästä johta­jas­ta, jota ei kukaan oikeas­t­aan halua hal­li­tuk­seen (pait­si halatak­seen hengiltä), nykyiseen maltil­liseen val­tiomieheen, jon­ka kaik­ki halu­a­vat hal­li­tuk­seen. Kun tavoite on oppo­si­tio, voi haukkua mui­ta, räy­hätä ja kehit­tää kyn­nyskysymyk­siä, kun tavoite on hal­li­tus, pitää muut­taa linjaa. 

    Palatak­seni Hal­la-ahoon, niin mies puhuu kyl­lä pääasial­lis­es­ti varsin fik­su­ja, mut­ta sit­ten välil­lä laukoo täy­del­lisiä type­r­yyk­siä. Lisäk­si on ylim­ieli­nen ja ylpeys sekä kyvyt­tömyys myön­tää vir­hearvioi­ta mak­soi­vat hänelle valiokun­nan pj:n paikan. Kun Hal­la-aho siir­tyi vei­jon esson tun­to­jen blo­gis­tista poli­ti­ikkaan, niin kyl­lä minä odotin vas­taavaa nahan luomista minkä Soi­ni on nyt teht­ny. Mut­ta ei, tärkein­tä on päästä vit­tuile­maan ja varmis­taa, että kaikkea mitä itse ehdot­taa, vas­tuste­taan pelkästään sil­lä perus­teel­la, että aja­tus tuli Halla-aholta.

    Kaiken kukku­rak­si tähän päälle vielä mart­tyyrimäi­nen itkem­i­nen medi­a­pelistä, kuin Väyry­nen ikään.

    Ärsyt­tävää.

  89. åke:
    Kyl­lä otsikon ajatuk­ses­sa on jotain perää. Mut­ta mik­si Oulus­sa sit­ten äänestetään per­su­ja ja kepua? On se kaupun­ki Oulukin.
    ‘snip’

    Jos puhutaan suo­ma­lais­ten arvo­maail­moista lie­nee perustel­tua ottaa myös Oulu jne. huomioon.
    Ja etelä-pohjoinen ‑ero on vallinnut (voisi sanoa) koko ajan. Se, että arvo­maail­mat eroa­vat myös Helsin­gin (ja pääkaupunkiseudun) sisäl­lä ei ole uusi asia sekään.

  90. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Olin aika järkyt­tynyt, kun yritin keskustel­la islami­laisen naisen kanssa ja sit­ten hänen lapsen­sa sanoi, ettei äitin­sä saa keskustel­la vieraiden miesten kanssa. Siis mitä helv*****?

    Siis Suo­mi on maa, jos­sa naiset sai­vat äänioikeu­den kol­man­te­na maana koko maail­mas­sa. Ei ole todel­lista, että tuol­lainen nais­ten sor­t­a­mi­nen sal­li­taan tässä maas­sa. Olkoon uskon­nol­lista tai kult­tuurista huuhaa­ta, niin silti. Absurdia.

    Mut­ta överik­si tämä menee, kun vasem­mis­to­lainen fem­i­nisti puo­lus­taa tätä nais­ten alis­tamista Ei voi käsittää.

    Miten voi vas­tus­taa islamia, mut­ta sal­lia maa­han­muu­ton, kun maa­han­muu­ton mukana tulee myös islam? 

    Siis, minähän vas­tus­tan kaikkia uskon­to­ja, mut­ta eri­tyis­es­ti sel­l­aisia, jois­sa sil­votaan lap­sia ja alis­te­taan naisia. Tässä mielessä suo­ma­lais­ten tapakris­til­lisyys on aika hienoa edis­tys­tä. Uskon­non har­joit­tamisek­si riit­tää ris­tiäiset, rip­pik­oulu, häät ja hau­ta­jaiset. Neljä ker­taa elämän aikana. Tosin sekin on jo liikaa..hrrrr…

    Niin ja äänestin sit­ten kuitenkin 19.4 klo 19 jäl­keen vihre­itä, mut­ta vaikea­ta se oli. Äänestin vai­moni perässä tuotan­toeläin­ten eli­nolo­suhtei­den paran­tamisen puoles­ta. Se oli se syy mik­si äänestin vihre­itä. Nyt sit­ten voin hyväl­lä oma­l­la tun­nol­la syödä pyt­ti­pan­nua kanan­mu­nal­la ja makkaralla 

    “Fem­i­nisti puo­lus­taa tätä nais­ten alistamista” ??

    Ei taa­tusti puolusta!
    Tästä me fem­i­nis­tikaverei­den kesken pidämme tulikivenkatkuisia puheen­vuoro­ja kammok­suen nais­ten alis­tamista ja kon­trol­loin­tia mm. mus­limikult­tuureis­sa. Tämähän on yksi pahim­mista ihmisoikeu­songelmista, mitä maa pääl­lään kantaa.

    Islami­nusko ei kuitenkaan ole mielestäni pätevä syy olla aut­ta­mat­ta näitä ihmisiä hädässä. En minä ole “haal­i­mas­sa” tänne Suomeen mas­soit­tain mus­lime­ja, mut­ta jos pako­laiset sat­tuvat mus­lime­ja ole­maan, niin kyl­lä heitä pitää aut­taa yhtälail­la. Suomes­sa heille pitää tehdä selväk­si, että tääl­lä val­lit­see tasa-arvo ja naisil­la on samat oikeudet kuin miehilläkin. Toivon että suo­ma­lainen sal­li­va ympäristö on omi­aan muut­ta­maan hei­dän kult­tuuria ja per­he­suhtei­ta vapaam­paan suuntaan. 

    Miten tähän voisi vaikut­taa parem­min? Miten alis­tet­tu­ja mus­lim­i­naisia voisi aut­taa parem­min vapau­tu­maan kult­tuurin­sa kahleista?

    PS. Itsekin vas­tus­tan uskontoja.
    PPS. Pis­teet tuotan­toeläin­ten eli­nolo­suhtei­den äänestämisen puolesta.

  91. sunimh: Tässä väit­teessä ei ole muu­ta vikaa kuin se, että se ei pidä lainkaan paikkaansa. Ehkäpä “arvo­maail­mo­jen polar­isoi­tu­mi­nen” perus­tuu laa­jem­minkin täl­laisi­in olkiukkoihin?

    No, mik­si­hän sit­ten Juho Eero­la ker­too Kale­valle: “Minä jos kukaan olen maa­han­muut­tokri­it­ti­nen. Mut­ta en näe, että mielip­iteis­säni olisi mitään eroa mui­hin eduskun­taryh­män jäseni­in. Me olemme äärim­mäisen yht­enäi­nen puolue.” (Kale­va 27.4.15)

    Olk­iukkoko?

  92. sunimh, kir­joitin tässä kohdas­sa sanan Per­sut eris­ni­menä. Tarkoitin siis puoluet­ta ja sen viral­lisia edustajia.

  93. Näyt­täisi siltä, että Suo­mi jakau­tuu yli ja alle 50 vuo­ti­aisi­in: Alle 50-vuo­ti­aat: Kokoomus suurin, Piraatit eduskun­taan KD:n tilalle

    Alle 50-vuo­ti­aiden vaaleis­sa Vihreät saisi 15% äänistä. SDP:n kan­na­tus olisi 7,5% ja KD tip­puisi eduskunnasta.

  94. Sakke: Kan­sain­välistä tutkimus­ra­haa voi toki olla vaikea saa­da ilman hyviä, siteer­at­tu­ja artikkelei­ta arvoste­tuis­sa, kan­sain­väli­sis­sä julkaisuissa. 

    Ker­toisitko kuitenkin lisää siitä, kor­vaako mielestäsi julka­isu­is­sa määrä laadun, tai onko nimeno­maan insinööri­aloil­la yleis­es­ti syytä jakaa uusi tieto mielum­min ensin globaaleille markki­noille kuin esimerkik­si maamme yri­tyk­sille tai elinkeinoaloille? 

    Omas­ta mielestäni tuo jälkim­mäi­nen asia voi riip­pua paljolti myös alako­htai­sista eri­ty­ispi­irteistä. Toki ulko­mail­lakin on hyvä tuo­da esi­in, mitä kaikkea meil­lä osa­taan. Kaikkea ei toki tarvitse kek­siä itse, sik­si kv-yhteistyö on joskus (todel­la) tärkeää. 

    Ei pidä kuitenkaan uno­htaa myöskään sitä, että jaka­jalle voi hel­posti jäädä pelkkä luu omaan käteen …

    Puhuin lähin­nä eri­lai­sista yliopis­to­jen ver­tailuista, joi­ta on tehty viime vuosi­na. Niis­sä Aal­to yliopis­to pär­jää melko huonos­ti, vaik­ka siihen on sat­sat­tu paljon rahaa. Nämä ver­tailut perus­tu­vat julka­isu­jen määrään, niiden siteer­aamisen frekvenssi­in (jonkin­lainen indikaat­tori merkit­tävyy­destä) ja joskus myös Nobel palkintoihin.

    Use­at merkit­tävät inno­vaa­tiot ja keksin­nöt tehdään yliopis­to­jen ulkop­uolel­la tai niiden liepeil­lä (esim Face­book yms). Ei todel­lakaan ole järkevää aina jakaa kaikkia tieto­jaan heti muille täl­löin. Toisaal­ta suo­ma­laista yhteiskun­tatiedet­tä on syys­tä kri­ti­soitu sisään­lämpiäväk­si. Julka­istaan vain lähin­nä suomenkielel­lä , eikä pystytä tuot­ta­maan kan­sain­välis­es­ti yleis­tet­tävää tietoa. Toki poikkeuk­si­akin joukos­sa on ollut.

  95. AJ:
    Miten tähän voisi vaikut­taa parem­min? Miten alis­tet­tu­ja mus­lim­i­naisia voisi aut­taa parem­min vapau­tu­maan kult­tuurin­sa kahleista? 

    Tietenkin ole­mal­la päästämät­tä niitä mus­lim­i­nais­ten alis­ta­jia (eli mus­lim­imiehiä) maahan.

    Tapio: No, mik­si­hän sit­ten Juho Eero­la ker­too Kale­valle: “Minä jos kukaan olen maa­han­muut­tokri­it­ti­nen. Mut­ta en näe, että mielip­iteis­säni olisi mitään eroa mui­hin eduskun­taryh­män jäseni­in. Me olemme äärim­mäisen yht­enäi­nen puolue.” (Kale­va 27.4.15)

    Olk­iukkoko?

    Olk­iukkopa olk­iukko. Perus­suo­ma­laiset edus­ta­jat ovat sitoutuneet PS:n maa­han­muut­topoli­it­tiseen ohjel­maan, jos­sa ei tietenkään mis­sään tode­ta että he “vas­tus­ta­vat jyrkästi kaikkea maa­han­muut­toa”, kuten väität. Samoin mainit­se­masi Eero­la on linkit­tänyt ko. ohjel­man vaal­i­sivuilleen, vaik­ka onhan tietenkin mah­dol­lista että jol­lain yksit­täisil­lä edus­ta­jil­la tai ehdokkail­la on tiukem­pia kan­to­ja aiheeseen. Se ei silti muu­ta Per­su­ja puolueena kaikkine edus­ta­ji­neen koske­neen väit­teesi olkiukkoutta.

  96. Viherinssi: Tässäpä tätä: 

    Kaupun­ki, väk­iluku, ps+kesk kannatus:

    1. Helsin­ki, 623 135, 18,5 %
    2. Espoo, 266 123, 22,1 %
    3. Tam­pere, 223 149, 25,2 %
    4. Van­taa, 211 206, 31,2 %
    5. Oulu, 196 530, 46,6 %
    6. Turku, 184 300, 24,7 %
    7. Jyväskylä, 135 958, 36,7 %
    8. Kuo­pio, 111 320, 44,9 %
    9. Lahti, 103 904, 32,5 %

    Olisi ehkä perustel­tua tarkastel­la pääkaupunkiseu­tua yhdessä, kos­ka sil­loin alueesta saisi ehkä vähän ver­tailukelpoisem­man. Sil­loin väestömäärä on noin 1100000 ja pros­ent­ti noin 22.

    Jos tarkastelu tehdään näin, meil­lä jää suun­nilleen saman­laisi­na pääkaupunkiseu­tu, Tam­pere ja Turku. Näi­den ulkop­uolel­la keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteinen kan­na­tus kas­vaa etäisyy­den funk­tiona Helsingistä. Rovanie­mi jää lis­tan ulkop­uolelle 60 000 asukkaan kaupunk­i­na, mut­ta siel­lä pros­ent­ti on 53,2.

    Tarkem­paa ana­lyysiä varten voisi olla hyvä kat­soa tilan­net­ta äänestysalueit­tain, kos­ka esimerkik­si Oulu on kiistämät­tä aika iso kaupun­ki pin­ta-alal­taan, ja siel­lä jako voi men­nä kaupun­gin sisällä.

    Toisaal­ta tämä voisi olla hyvä ver­ra­ta yksit­täis­inä puolueina. Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen maanti­eteelli­nen jakau­ma on kuitenkin tasaisem­pi kuin keskustal­la, vaik­ka kyl­lä ps:kin on edelleen jos­sain määrin maaseutupuolue.

  97. Vasem­mis­to-oikeis­to ‑akseli on menet­tänyt merk­i­tys­tään. Tilalle on kas­va­mas­sa jako pohjoisen ja etelän välil­lä. Se erot­taa yhä selvem­min puoluei­ta toi­sis­taan. Kysymys ei ole niinkään kult­tuurista, vaan näke­my­seros­ta keskit­tämiseen puoles­ta ja sitä vastaan.

    Kokeilka­a­pa huviksenne miten help­poa on ase­moi­da puoluei­ta tälle akselille?

  98. Coun­try­boy: Puhuin lähin­nä eri­lai­sista yliopis­to­jen ver­tailuista, joi­ta on tehty viime vuosi­na. Niis­sä Aal­to yliopis­to pär­jää melko huonos­ti, vaik­ka siihen on sat­sat­tu paljon rahaa. Nämä ver­tailut perus­tu­vat julka­isu­jen määrään, niiden siteer­aamisen frekvenssi­in (jonkin­lainen indikaat­tori merkit­tävyy­destä) ja joskus myös Nobel palkintoihin.

    Use­at merkit­tävät inno­vaa­tiot ja keksin­nöt tehdään yliopis­to­jen ulkop­uolel­la tai niiden liepeil­lä (esim Face­book yms). Ei todel­lakaan ole järkevää aina jakaa kaikkia tieto­jaan heti muille täl­löin. Toisaal­ta suo­ma­laista yhteiskun­tatiedet­tä on syys­tä kri­ti­soitu sisään­lämpiäväk­si. Julka­istaan vain lähin­nä­suomenkielel­lä , eikä pystytä tuot­ta­maan kan­sain­välis­es­ti yleis­tet­tävää tietoa. Toki poikkeuk­si­akin joukos­sa on ollut. 

    Aina joskus min­ua hymy­i­lyt­tää tapa mil­lä kilpikon­na voit­ti jäniksen. Jääkiekos­sakin saat­taa hyvin yhteen pelaavien joukkue voit­taa, mil­loin “huip­pu­jen” joukkueelta ei yhteishenkeä löy­dy. Vaikken yhteiskun­tati­eteil­i­jä olekaan, voisin olet­taa, että viimek­si­maini­tus­ta osaisi­vat ehkä jotakin ker­toa … . Ruotsinkieltä osaavien suo­ma­laisp­sykolo­gien taas toivoisin otta­van selvää, mik­si Ruotsin maa­joukkue on aika usein pär­jän­nyt täältä Suomes­ta kat­soen ihmeen hyvin?

    Pitääkö niistä kan­sain­väli­sistä, yliopis­to­jen väli­sistä ver­tailuista oikeas­t­aan niin paljoa piita­ta, jos maamme vien­ti (rahas­sa mitat­en) vain ylit­täisi tuon­nin ja kaikil­la halukkail­la riit­täisi töitä ja hyv­in­voin­tia, nyt, lähi­t­ule­vaisu­udessa ja vielä sen jäl­keenkin? Jos fir­man men­estys perus­tuu vain väen vähen­tämiseen, tai mah­dol­lisim­man hal­paan työvoimaan, osaako tule­vaisu­udessa se fir­man viimeinen hem­mo enää edes sam­mut­taa val­ot pääkatkaisijasta?

    Riit­tävän korkea sijaluku BKT per capi­ta ‑listal­la, sekä työn­teon, tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen hedelmien jakau­tu­mi­nen maas­sa, sekä hyvät tule­vaisu­u­denkin näkymät, tarpeek­si monel­la eri alal­la, läm­mit­tää ainakin omaa mieltäni enem­män kuin esimerkik­si mikään pelkkä huip­pusi­ja Nobel ‑palk­in­toti­las­tossa.

    Toisaal­ta, mm. A.I. Vir­tasen “Nobelin” hehku lie­nee jo hiip­in­ut melkois­es­ti, ja mis­tä me sen tiedämme, mikä mah­taa olla “oikea” syy-seu­raus-suhde noiden eri lis­to­jen sijaluku­jen välil­lä? Riip­pu­vu­us-suhde saat­taa olla kuitenkin aika mie­lenki­in­toinen ja oikea malli mon­imutkainen, sekä varsin mon­ta eri para­me­tria ja ehkä mon­ta huip­puakin sisältävä.

  99. Suomessa monta kansaa, olisi taas aika antaa kansojen itsenäistyä ja jatkaa valitsemallaan tiellä sanoo:

    Suo­mi kan­nat­taisi pilkkoa.

    Kaik­ki Oulun jäl­keen itsenäisek­si Lap­poni­ak­si. Pär­jäi­sivät parem­min ilman etelän ihmis­ten sekaan­tu­mista hei­dän asioi­hin sekä elämäntyyliin.

    Idässä meil­lä on savolaiset. Savolaiset ovat lup­sakan maineessa. Ja vaikkei­vat aina olisikaan niin onhan heil­lä hem­metin komea luon­to jos­ta voi syys­täkin olla ylpeä. Fanitan.

    Sit­ten on nuo poho­jo­laaset. En muista, että olisin koskaan tör­män­nyt miel­lyt­tävään tai sivistyneen oloiseen poh­jan­maalaiseen. Sel­l­aisia kän­nis­sä urpoil­i­joi­ta. Tää on vaan mun henk.koht. kokemus.

    Sit­ten on nämä mei­dän rantaru­at­ta­laiset. Hert­taista sakkia, heistä enem­män hyö­tyä kuin hait­taa. IMHO.

    Lop­ut on sit­ten näitä enem­män tai vähem­män län­sisuo­ma­laisia joil­la nyt vaan sat­tuu kult­tuuri­vai­h­don myötä ole­maan pisim­pään koke­mus­ta län­si­mais­es­ta eli ruot­salais­es­ta eli ger­maanis­es­ta sivistyksestä. 

    Rehelli­sis­sä rasis­teis­sa ei ole mitään suur­ta ongel­ma­ta. Sel­l­aisille kun esit­telee kau­ni­in ja hyvä­ta­paisen vas­takkaista sukupuol­ta edus­ta­van immeisen, niin luon­to hoitaa loput.

    Ongel­mana ovat nämä hölmöläiset jot­ka kuvit­tel­e­vat jotenkin ole­vansa keskiver­toa rasis­tisem­pia eli ennakkolu­u­loisem­pia vaik­ka koko ilmiössä on kyse ihan vaan tästä vaikeas­ta työllisyystilanteesta.

    Näin hom­ma aina on men­nyt läpi historian.

    Mikäli maa suinkin kyke­nee tar­joa­maan suurim­malle osalle kohtu­ullisen ihmis­ar­vois­es­ti palkat­tua duu­nia, niin jengille on yks hailee minkä näköistä ja kuu­loista hiihtäjää siel­lä maas­sa vilisee.

    Tämä on se mikä tekee asi­as­ta niin tolkut­toman surullista.

  100. Taas ker­ran syytä muis­tut­taa Engan­nin työväen­puolueen vaikut­ta­jan ja sosi­olo­gin Michael Youn­gin (myöh Baron Young of Dart­ing­ton, 1915 — 2002) kir­jas­ta “Mer­i­tokra­t­ian nousu”. — Mer­i­tokra­t­ian nou­us päät­tyi pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen, ja sitähän me juuri nyt elämme.

  101. ceterum censeo: ceterum censeo kir­joit­ti 24.4.2015 kel­lo 9:25
    Niin Hesarin kysymys­sar­ja kuin itse lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi akse­likin ker­to­vat varsin sekavas­ta ajat­telus­ta. Lib­er­aalin vas­tako­h­ta autoritääri­nen, ei kon­ser­vati­ivi. Kon­ser­vati­ivin vas­tako­h­ta on radikaali, ei liberaali.

    Huo­maan oman kan­tani ole­van edel­lälainatun vari­aa­tio joka pätee usein myös eri­laisi­in tietoteknisi­in palvelui­hin. Kon­ser­vati­ivi­nen lib­er­al­is­mi. Joka tarkoit­taa lähin­nä sitä, että sil­lä lib­er­al­is­mil­la on tässä vari­aa­tios­sa parhaat mah­dol­lisu­udet var­jel­tua. Tietotekni­sis­sä palveluis­sakin saat tehdä mil­tei mitä tahansa pait­si itse jär­jestelmän vahin­goit­ta­mi­nen on estet­ty. Kon­ser­vati­ivi­nen lib­er­al­is­mi on yhteiskun­ta­järjestys­ten “avoimen lähdekood­in sovelluskehitysprojekti”.

  102. Vesa: Vasem­mis­ton jatkaes­sa kui­h­tu­mis­taan puolueet kasaan­tu­vat poli­it­tiseen keskus­taan niin että päät koli­se­vat. Poli­it­tiset arvot siis yht­enäistyvät ja sik­si vaaleis­sa voi tässä mielessä äänestää melkein mitä puoluet­ta tahansa.

    Vasem­mis­ton kui­h­tu­mi­nen vaikut­taa yhä enem­män osit­tain itseai­heutetul­ta ongel­mal­ta. Juuret toki ovat Lip­posen uus­lib­er­al­is­mis­sa, mut­ta perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma on siinä, ettei vasem­mis­to jostain syys­tä kykene perustele­maan lin­jaansa arvope­rus­taansa poh­jautuen ja siitä aina läh­tien. Media on jo kymme­nen vuot­ta toitot­tanut, miten vasem­mis­to ja demar­ius on puh­das­ta van­hoil­lisu­ut­ta ja koplaus­ta ja nyt meil­lä sit­ten on äänestäjiä, jot­ka halu­a­vat taloudel­lista tasa-arvoa ja äänestävät Kokoomus­ta saavut­taak­seen sen. Että näin.

  103. Mat­ti Mononen:
    Vasem­mis­to-oikeis­to ‑akseli on menet­tänyt merk­i­tys­tään. Tilalle on kas­va­mas­sa jako pohjoisen ja etelän välil­lä. Se erot­taa yhä selvem­min puoluei­ta toi­sis­taan. Kysymys ei ole niinkään kult­tuurista, vaan näke­my­seros­ta keskit­tämiseen puoles­ta ja sitä vastaan.

    Kokeilka­a­pa huviksenne miten help­poa on ase­moi­da puoluei­ta tälle akselille?

    Tai oikeam­min kaupun­git ver­sus muu Suomi.

  104. Pekka T.: Mik­si muuten nimeno­maan helsinkiläis­ten älykkö­jen san­o­taan elävän kuplas­sa? Ehkä he ovat ain­oat, jot­ka ovat sen kuplan puhkaisseet?

    Sik­si, että heil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, mil­laisia ihmiset ovat siinä Suomes­sa, jos­sa asuu 98 pros­ent­tia suomalaisista.

  105. Helsin­gin Sanomis­sa, Ylessä ja muis­sa mediois­sa käy­ty keskustelu punav­ihreästä kuplas­ta on irronnut aika kauas alku­peräis­es­tä artikke­lis­tani, jos­sa käsit­telin noin 100 000 asukkaan alueen henkistä irroit­tau­tu­mista koko muus­ta Suomesta.

    https://www.suomenuutiset.fi/helsingissa-kalliossa-muhii-punavihrea-kupla/

    Kyse ei todel­lakaan ole kaupunkien ja maaseudun iki­van­has­ta vas­takkainaset­telus­ta. Kyse on siitä, että mis­sään muus­sa Suomen kaupungis­sa ei voi samal­la taval­la elää eristäy­tyneenä tavanomais­es­ta suo­ma­lais­es­ta elämän­tavas­ta ja arvoista, tois­t­en saman­lais­ten kanssa, kuin käve­ly­matkan päässä Kurvin kulmasta.

    Yhdys­val­lois­sa arvolib­er­aalien ja arvokon­ser­vati­ivien väi­nen kult­tuuriso­ta on 50/50. Maa on jakau­tunut kah­tia. Meil­lä kris­till­i­nen arvokon­ser­vati­ivi­su­us on yhtä merk­i­tyk­setön mar­gin­aali­poruk­ka kuin ne, jot­ka asu­vat käve­ly­matkan päässä Ryt­mi-baarista. Sinne välille jää suo­ma­lais­ten suuri, maltil­lis­es­ti arvokon­ser­vati­ivis­ten muo­dosta­ma yhtenäiskulttuuri.

    Ääns­es­tyskäyt­täy­tymiseltään vas­taavia poikkeamia keskiar­vos­ta kuin punav­ihreä kupla on vain osa Sven­sk­fin­lan­dista (suurin osa suomen­ruot­salai­sista asuu suomenkielis­ten kesku­udessa, mut­ta Ahve­nan­maal­la, Paraisil­la, Raase­poris­sa ja Poh­jan­maan ruotsinkielisil­lä alueil­la voi sen­tään elää jos­sain määrin omas­sa kult­tuuris­sa), ja ehkä raa­mat­tuvyöhyke Poh­jan­maal­lakin on tun­nis­tet­tavis­sa, jos kat­so­taan, ketä sieltä keskus­tan ehdokkaiden joukos­ta äänestetään. 

    Suomes­ta onnek­si puut­tuvat koheesio­ta pahasti murenta­vat rikkaiden omat asuinalueet kuten myös maa­han­muut­ta­jage­tot. Ainakin vielä. Tukhol­man alueen erot Rinke­bystä Salt­sjöbadeni­in ovat paljon suurem­mat kuin Jakomäen ja Kuu­sisaaren väliset erot.

    Arvokon­ser­vati­ivien ja ns. suvait­se­vais­ton välistä kult­tuuriso­taa erit­telee yhdessä kir­jail­i­ja Joonas Kon­sti­gin ja pro­fes­sori Timo Vihavaisen kanssa toimit­ta­mani kir­ja Mitä mieltä Suomes­sa saa olla:

    https://www.facebook.com/pages/Mit%C3%A4-mielt%C3%A4-Suomessa-saa-olla/1538485883078242?ref=ts&fref=ts

  106. Mä tykkään vaan vähä säätää. Säädä säkin jotain. sanoo:

    max: Kon­ser­vati­ivi­nen lib­er­al­is­mi on yhteiskun­ta­järjestys­ten “avoimen lähdekood­in sovelluskehitysprojekti”.

    Täy­tyy sanoa, että en kyl­lä ihmettele yhtään mik­si piraat­tipuolue ei pärjää.

    Jos piraatit pää­si­sivät val­taan maa olisi nopeasti sel­l­aises­sa kaaok­ses­sa, että siinä alka­isi Venäjäkin jo näyt­tämään tolkun maalta. 🙂

  107. Ay-liike on incompatible tässä maailman ajassa sanoo:

    anonyy­mi: Vasem­mis­ton kui­h­tu­mi­nen vaikut­taa yhä enem­män osit­tain itseai­heutetul­ta ongel­mal­ta. Juuret toki ovat Lip­posen uus­lib­er­al­is­mis­sa, mut­ta perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma on siinä, ettei vasem­mis­to jostain syys­tä kykene perustele­maan lin­jaansa arvope­rus­taansa poh­jautuen ja siitä aina läh­tien. Media on jo kymme­nen vuot­ta toitot­tanut, miten vasem­mis­to ja demar­ius on puh­das­ta van­hoil­lisu­ut­ta ja koplaus­ta ja nyt meil­lä sit­ten on äänestäjiä, jot­ka halu­a­vat taloudel­lista tasa-arvoa ja äänestävät Kokoomus­ta saavut­taak­seen sen. Että näin.

    Vasem­mis­to on saavut­tanut kaiken mitä se on halun­nut. Jo joskus 70-luvulla.

    Jar­rua paina­mal­la men­nään vaan syvem­mäl­lä sta­tus quo suohon.

  108. Ote­taan nyt joitakin esimerkke­jä mis­sä “aito­jen maalais­ten” ja “aito­jen stadi­lais­ten” erot tule­vat selvim­min näkyviin:
    1) Liikenne: Aito maalainen ei ymmär­rä mik­si joku helsinkiläi­nen halu­aa kulkea joukkoli­iken­teel­lä tai polkupyöräl­lä töi­hin ja jos hänel­lä on auto, mik­si hän ei halua ostaa kalli­im­paa autoa kuin mikä naa­puril­la on. Maalaisen mielestä 16-vuo­ti­aiden on saa­tra­va ajaa autoa, henlsinkiläis­ten mielestä ajoko­rtin ikära­jaa voisi nos­taa 25:een.
    2) Asum­i­nen: Aito stadi­lainen ei ymmär­rä mik­si maalainen ei halua muut­taa Stadi­in, kos­ka Stadis­sa on kaikkea mitä tarvit­see, on huve­ja, rav­in­toloi­ta, luon­toa ja paikko­ja jois­sa voi tava­ta mui­ta ihmisiä. Maalais­ten mielestä Helsingis­sä luon­to on tuhot­tu ja ihmiset eivät jut­tele tois­t­en kanssa.
    3) Työn­teko: Maalainen ei ymmär­rä mik­si töi­den perään on muutet­ta­va Helsinki­in, ja mik­sei töitä voi hajasi­joit­taa pääkaupungista ja antaa ihmis­ten tehdä etätöitä. Syvä erim­ielisyys val­lit­see kum­man tekemä työ on “arvokkaam­paa” kansantaloudelle.
    4) Ulkopoli­ti­ik­ka: Maalainen ei halua lisää tiivi­im­pää yhteistyötä sen enem­pää EU:n kuin muiden globaaien insti­tuu­tioiden kanssa. Stadi­lainen halu­aa Suomen kan­sain­välistyvän ja lisää kan­sain­välisen tason osaamista Suomeen (=Helsinki­in)
    5) Ter­vey­den­hoito: Maalainen ei halua SOTE-uud­is­tus­ta mis­tään hin­nas­ta. Oman kirkonkylän lääkäri paran­taa kaik­ki vai­vat. Maal­la asu­taan ter­veel­lisem­min ja SOTE palvelisi vain Helsinkiä jos­sa eletään kuin siat pel­los­sa. Helsin­ki halu­aa SOTE-uud­is­tuk­sen sik­si että se jyvit­täisi vas­tu­u­ta maakun­tien suurem­mille keskuk­sille hoitaa maakun­tien asukkaiden terveyttä.
    6) Maanpuolustus:
    Maalainen ei halua soti­laal­lista liit­tou­tu­mista, luote­taan omi­in alue­puo­lus­tusjoukkoi­hin ja käy­dään vaik­ka omil­la met­sästysa­seil­la sis­siso­taa jos joudu­taan miehite­tyik­si. Olkoot että se sis­siso­ta voi kestää 50 vuot­ta. Ja ei se venäläi­nen huonom­pi isän­tä oo kuin ruot­ta­lainen tai sakemanni.
    Stadi­lainen kat­soo että pääkaupunkia pitää puo­lus­taa viimeiseen asti, käytetään siihen kaik­ki tur­vataku­ut ja liitou­tu­mis­mah­dol­lisu­udet mitkä on saatavil­la. Jos pres­i­dentin­lin­nan katol­la liehuu kak­soiskotkalip­pu niin ollaan tosi kuses­sa ja lähde­tään pois koko Suomes­ta ennem­min kuin että jäädään sitä ihmettelemään.

  109. Sakke: Ei kan­nat­taisi edes yrit­tää. Ei mei­dän, eikä muiden.

    Jos jotain joku pilkkoa halu­aa, suosit­te­len aloit­ta­maan vaik­ka ylip­itk­istä nimimerkeistä …

    Ker­rotko vielä, että miksi? 

    Itse kan­natan, että krim­iläiset saa­vat olla krim­iläisiä (mikäli niin tah­to­vat). Kan­natan que­be­ciläis­ten itsenäistymistä. Kata­laanien ja bask­ien. Skot­tien. Lap­palais­ten. Fär­saare­lais­ten. Ore­go­ni­lais­ten hip­pi­en (sekä Eco­topi­an laajemminkin).

    Sanal­la sanoen kan­natan siis ihan kaikkien fak­tioiden itsenäistymistä jot­ka suurem­man itsenäisyy­den perään haikailevat.

    Maail­ma on muutenkin palaa­mas­sa takaisin nor­maali­oloti­laan eli kaupunki­val­tioi­hin. Minus­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taisi joudut­taa, ei jarruttaa.

  110. Marko Hami­lo: Sik­si, että heil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, mil­laisia ihmiset ovat siinä Suomes­sa, jos­sa asuu 98 pros­ent­tia suomalaisista.

    Kas­vaako heil­lä ken­ties kar­vaa selässä?

    Mun havain­to­jen mukaan jota kuinkin kaikkial­la maail­mas­sa jen­gi tapit­taa samaa roskaa myöhempi­en aiko­jen leir­in­uo­tios­ta ja voiv­ot­telee miten kaik­ki menee päin per­set­tä ja kuin­ka ennen oli pal paremp.

  111. Marko Hami­lo: tavanomais­es­ta suo­ma­lais­es­ta elämän­tavas­ta ja arvoista, 

    Ker­taako vielä nuo arvot ja elämän­ta­vat. Kiitos.

  112. Marko Hami­lo: Suomes­ta onnek­si puut­tuvat koheesio­ta pahasti murenta­vat rikkaiden omat asuinalueet kuten myös maa­han­muut­ta­jage­tot. Ainakin vielä. 

    Paino kahdel­la viimeisel­lä sanalla.

    Lau­ri Yli­nen per­hei­neen just jät­ti 8 miljoo­nan hin­tapyyn­nön Karhusaaren cribsistään.

    Tulee tavikset liian liki, ma arvaan. 

    Karhusaare­laisil­la on toki ain­oas­taan vain oma pri­vaat­ti saari käytössään.

    Not too far away, Kan­tarnä­sis­sa, on Faz­erin dynas­t­ian omis­ta­ma porteil­la suo­jat­tu nie­mi. Sinne ei ole taval­lisel­la kuol­e­vaisel­la asiaa.

    Vain aseis­te­tut var­ti­jat puut­tuvat. Johtuu var­maan siitä, että suo­ma­lainen men­estynyt liikemies­per­hekin on niin kit­sas ettei halua mak­sel­la palkkaa ple­bei­joille. Val­tio­han ruokkii tai ainakin juot­taa ne kyl­lä ilmaiseksikin.

    Mut­ta var­maan hekin myyvät koh­ta omis­tuk­sen­sa hit­toon kun vero­jen mak­su Suomeen nyt vaan jotenkin tun­tuu niin kovin penseältä.

    Se kon­sep­ti, että pitäisi mak­sel­la vero­ja jot­ta ei syn­ty­isi gat­ed com­mu­ni­tyjä, tun­tuu näistä tyypeistä ilmeis­es­ti jotenkin aikansa eläneeltä ajatukselta.

  113. Marko Hami­lo: Yhdys­val­lois­sa arvolib­er­aalien ja arvokon­ser­vati­ivien väi­nen kult­tuuriso­ta on 50/50. Maa on jakau­tunut kahtia. 

    Höpö höpö. Repub­likaaneil­la on vain oma hih­huliosas­ton­sa. Sama jut­tu demokraateilla.

    Someälämölö vaan antaa näille klikeille kokoaan suurem­man pain­oar­von johan molem­pi­en puoluei­den pitää reagoida.

    Ja se reagoin­ti per­in­teis­es­ti on tarkoit­tanut kuo­li­aak­si halaamista. Niin nytkin (tai ainakin tätä yritetään).

    Like I said: peo­ple don’t real­ly give a phuck as long as they are still able to find some, any, work that pays the bills.

  114. Marko Hami­lo: Arvokon­ser­vati­ivien ja ns. suvait­se­vais­ton välistä kult­tuuriso­taa erit­telee yhdessä kir­jail­i­ja Joonas Kon­sti­gin ja pro­fes­sori Timo Vihavaisen kanssa toimit­ta­mani kir­ja Mitä mieltä Suomes­sa saa olla:

    Jäbä späm­mää main­ospos­tia. Timp­pa on nimen­sä mukaises­ti aika perusvi­hainen van­ha jäärä. Joonas “Toivon taikauskois­es­ti, että kun kir­joi­tan tiety­istä asioista etukä­teen, niin [ne?] ei tule­vaisu­udessa tapah­du.” Kon­stig taas normirunoilijapoika.

    Kuin­ka paljon näi­den väsynei­den pampflet­tien lukemis­es­ta oikeasti kostuu?

    Mul­la on rajal­lis­es­ti aikaa ja prefer­oin käyt­tää ne hyvien teosten paris­sa. Eli suomek­si: myy toi kir­ja mulle.

  115. Markku af Heurlin:
    Taas ker­ran syytä muis­tut­taa Engan­nin työväen­puolueen vaikut­ta­jan ja sosi­olo­gin Michael Youn­gin (myöh Baron Young of Dart­ing­ton, 1915 – 2002) kir­jas­ta “Mer­i­tokra­t­ian nousu”. – Mer­i­tokra­t­ian nou­us päät­tyi pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen, ja sitähän me juuri nyt elämme.

    Viit­taatko nyt vihrei­den vaalivoittoon?

  116. Mä tykkään vaan vähä säätää. Säädä säkin jotain.: Täy­tyy sanoa, että en kyl­lä ihmettele yhtään mik­si piraat­tipuolue ei pärjää.

    Jos piraatit pää­si­sivät val­taan maa olisi nopeasti sel­l­aises­sa kaaok­ses­sa, että siinä alka­isi Venäjäkin jo näyt­tämään tolkun maalta. 

    Toisin sanoenko Suo­mi on nyt jos­sakin sta­tus quos­sa. Ja siir­tyessään siitä kon­ser­vati­iviksek­si lib­er­al­is­mik­si se ohit­taisi kulkies­saan Venäjän. Venäjä on Suomen sta­tus quo­ta lib­er­aalimpi ja kon­ser­vati­ivisem­pi. En ymmär­rä mik­set lait­tanut, että Hol­lan­ti tai Bri­tan­nia alkaa näyt­tää tolkun maalta.

  117. Jaa, mut­ta onhan esseistien joukkoon saatu Timo “En saa naisil­ta sek­siä vaik­ka min­ul­la onkin siihen peri­aat­teelli­nen oikeus” Hännikäinenkin.

    Jo sisällysluet­telon selaa­mal­la näkee aika suo­raan, että mihinkään rak­en­tavaan vuorop­uhelu­un ao. kir­jas­sa ei halut­tu men­nä. Päin vas­toin: kaivaudu­taan syvem­mäl­lä poteroihin.

    Onnea vaan uudelle hal­li­tuk­sel­la saa­da työrauha samal­la kun ns. radikaal­iä­lymys­tö yrit­tää vahvis­taa omia päähän­pint­tymiään ja samal­la selvit­tää itselleen voivatko he edes teo­ri­as­sa kyetä ole­maan samaa mieltä yhtään mistään…

    Teo­ri­oi­ta maail­maan mahtuu.

    Mut­ta pistäpä sota pystyyn niin taas kom­mu­nisti löytää sielun­ys­tävän riistäjä­por­varista. Tai vään­nä jol­lain ilveel­lä työt­tömyysaste kitkan tasolle, niin kyl­lä taas mais­tuu sopuisa yhteise­lo kaikille.

    Kyl­lä, jen­gi on just näin läpinäkyvän lapsellisia.

    Jos media — ja punavuorikallion lat­teporuk­ka — halu­aa nähdä Krista Kososen yhtään minkään älymys­tön edus­ta­jana, niin se on medi­an ja hip­ste­rien oma ongelma. 

    Ain’t got noth­ing to do with me — or rest of the world, for that matter.

    Joidenkin mielestä Koso­nen on Suomen val­ovoimaisin näyt­telijätär, mut­ta ei mun tarvitse olla sen arvion kanssa samaa mieltä (enkä olekaan; tai olen jos val­ovoimaisu­udel­la tarkoite­taan kivan näköistä ja kuulem­ma hauskaakin nuor­ta naista jos­ta saa aikaisek­si raflaavia lehtijuttua).

    Niiden näytelmien ja eloku­vien perus­teel­la jot­ka itse olen sat­tumoisin näh­nyt jois­sa Koso­nen on isoss­sa roolis­sa, niin ei hän varsi­nais­es­ti mieleen ole jäänyt vaku­ut­ta­vana näyttelijänä.

    Van­ja-enos­sakin oli varsin tut­tuun tapaansa pui­se­va ja yksi­u­lot­teinen itsen­sä eli luon­no­ton eli liikaa yrit­tävä jol­loin ei pääse hah­mon sisälle vaan jää aut­ta­mat­ta sen ulkopuolelle.

    Mitä Van­ja-enon näyt­telijä­suorituk­si­in muuten tuli niin niin­hän siinä kävi, että wan­ha salkkaris­tar­ba lakaisi luu­dal­la käytän­nössä koko muun — ja osin hyvin etabloituneen — näyt­telijäköörin lattialta.

    Kuten Pamela Tola aikoinaan vas­taan sanomat­tomasti tote­si: kuka tahansa voi osa­ta näytel­lä. Kukaan ei vahin­gos­sa osaa oper­oi­da mur­tunut­ta jalkaa, mut­ta joku ran­dom kadul­la kulke­va tyyp­pi voi olla luon­non­lah­jakku­us laval­la. Tietämään.

    Tyyp­illi­nen west­er­berg ‑tulk­in­ta oli muutenkin. Tun­teet ja tuokiot annos­tel­laan jum­bo­jetil­lä, eikä puit­teis­sa säästel­ty. Tätä nyky­jen­gi haluaa.

    Ei se Tshe­hovia ollut, mut­ta oli­pa­han nyt jotain kum­minkin. Jokaiselle jotakin? Ympäripyöreys on tur­val­lista: ei tarvitse koskaan olla mis­tään mitään mieltä. Hip­ster Approved®

    Kuka­pa enää jak­saisi vaivau­tua kat­se­le­maan (tai luke­maan) sisältöä sen itsen­sä vuok­si? Mik­si ajatel­la itse kun meil­lä on kilo­me­trien pitu­inen jono viral­lisia tietäjiä jot­ka ajat­telee sunkin puolesta?

    En itse eri­tyisem­min osaisi suositel­la ketään otta­maan yhteiskun­tapoli­ti­ikan tun­te­ja Kososelta. En kyl­lä Hännikäiseltäkään.

    Mut­ta en käy kieltämäänkään. Go nuts.

  118. Sakke: Pitääkö niistä kan­sain­väli­sistä, yliopis­to­jen väli­sistä ver­tailuista oikeas­t­aan niin paljoa piita­ta, jos maamme vien­ti (rahas­sa mitat­en) vain ylit­täisi tuon­nin ja kaikil­la halukkail­la riit­täisi töitä ja hyv­in­voin­tia, nyt, lähi­t­ule­vaisu­udessa ja vielä sen jäl­keenkin? Jos fir­man men­estys perus­tuu vain väen 

    Ja ker­rotko vielä sen vuo­den jol­loin meil­lä oli viimek­si täystyöl­lisyys… Mun muisti prakaa nyt taas yllättäen.

    Ei mei­dän tietenkään tarvitse välit­tää muus­ta maail­mas­ta. Sit­ten pitää vaan totutel­la elämään maakuopas­sa. Val­ta­van moni ihmi­nen elää täl­lai­sis­sa olo­suhteis­sa. Mei­dän pitää vaan halu­ta tätä.

    Mä oon heti mes­sis­sä, löy­tyykö mui­ta halukkaita?

  119. Oikeestihan ne vaan kuvittelee olevansa jotain. Suomalainen on aina paras koska, niin, suomalainen. sanoo:

    Sakke: melkois­es­ti, ja mis­tä me sen tiedämme, mikä mah­taa olla “oikea” syy-seu­raus-suhde noiden eri lis­to­jen sijaluku­jen välil­lä? Riip­pu­vu­us-suhde saat­taa olla kuitenkin aika mie­lenki­in­toinen ja oikea malli mon­imutkainen, sekä varsin mon­ta eri para­me­tria ja ehkä mon­ta huip­puakin sisältävä.

    Aina niis­sä kauneuskil­pailu­akin on. Mut­ta ei siitä nyt vaan mihinkään pääse, että rahal­la saa ja hevosel­la pääsee.

    Ei jenkkien huip­puyliopis­to­jen ylivoimaisu­udessa ole mitään mys­tistä: niitä rahoite­taan joka vuosi huikeil­la sum­mil­la. Tarpeek­si merkit­tävä (vuosi)lahjoitus niin saa vaik­ka omaa nimeään kan­ta­van oppituolin, no problemo.

    On nau­ret­tavaa, että Suomen kokoises­sa maas­sa haaskataan vähiä resursse­ja jokaiseen niemeen ja notkoon. Mon­ey talks and bull­shit walks. Fol­low the mon­ey. Niin se menee.

  120. Kan­natan aina itsenäistymispyrkimyk­siä: Ker­rotko vielä, että miksi? 

    Itse kan­natan, että krim­iläiset saa­vat olla krim­iläisiä (mikäli niin tah­to­vat). Kan­natan que­be­ciläis­ten itsenäistymistä. Kata­laanien ja bask­ien. Skot­tien. Lap­palais­ten. Fär­saare­lais­ten. Ore­go­ni­lais­ten hip­pi­en (sekä Eco­topi­an laajemminkin).

    Sanal­la sanoen kan­natan siis ihan kaikkien fak­tioiden itsenäistymistä jot­ka suurem­man itsenäisyy­den perään haikailevat.

    Maail­ma on muutenkin palaa­mas­sa takaisin nor­maali­oloti­laan eli kaupunki­val­tioi­hin. Minus­ta tätä kehi­tys­tä kan­nat­taisi joudut­taa, ei jarruttaa. 

    Kun otit kata­laan­it puheek­si, vas­taan kaikesta huoli­mat­ta espan­jak­si, sil­lä luulen, että vas­taus voi mon­en mieleen herät­tää muis­to­ja, yhdel­lä ehkä tosin eri­laisia kuin toisel­la: “El pueblo unido jamás será ven­ci­do”. Suomek­si kään­täen tuo taitaa men­nä joten­sakin näin: “Yht­enäistä kansaa ei voi koskaan voittaa …”

    Vaik­ka em. lauseen kon­tek­sti taisi esim. 70-luvul­la ihan toinen, Suomen kansalle asia oli varsin tut­tu jo aiem­mil­ta vuosikymmeniltä. 

    Kaupunki­val­tioiden ajan en usko enää palaa­van, tai ainakaan niiden suurten ja mah­tavimpi­en pysyvyy­teen usko, sil­lä luhis­tu­i­han aikoinaan jopa Rooman mahti sekä val­loitet­ti­in lop­ul­ta myöskin Konstantinopoli …

  121. Niin eri­laisia samik­sia: Ker­taako vielä nuo arvot ja elämän­ta­vat. Kiitos.

    Tsekkaa jutus­ta. Muis­taak­seni käsit­telin asum­is­muo­toa, uskon­nol­lisu­ut­ta, sek­suaal­isu­ut­ta, autoilua, asei­ta ja sen sel­l­aisia asioi­ta jois­sa eri puolueil­la on myös eri lin­jo­ja aika pitkälle sen mukaan, että niihin asioi­hin suh­taudu­taan ennakkolu­u­loisem­min / kiel­teisem­min, jot­ka eivät kuu­lu omaan elämänpiiriin.

  122. Niin eri­laisia samik­sia: Höpö höpö. Repub­likaaneil­la on vain oma hih­huliosas­ton­sa. Sama jut­tu demokraateilla.

    Someälämölö vaan antaa näille klikeille kokoaan suurem­man pain­oar­von johan molem­pi­en puoluei­den pitää reagoida.

    Ja se reagoin­ti per­in­teis­es­ti on tarkoit­tanut kuo­li­aak­si halaamista. Niin nytkin (tai ainakin tätä yritetään).

    Like I said: peo­ple don’t real­ly give a phuck as long as they are still able to find some, any, work that pays the bills.

    Mut­ta se menee 50/50 kos­ka puolueet ovat suurin piirtein yhtä suuret. Ja sieltä keskeltä on kadon­nut parinkymme­nen vuo­den aikana paljon maltil­lisia liikku­via äänestäjiä.

  123. Paisui kuin pullataikina kunnes raja tuli vastaan and it was downhill from there sanoo:

    Sakke:

    Kaupunki­val­tioiden ajan en usko enää palaa­van, tai ainakaan niiden suurten ja mah­tavimpi­en pysyvyy­teen usko, sil­lä luhis­tu­i­han aikoinaan jopa Rooman mahti sekä val­loitet­ti­in lop­ul­ta myöskin Konstantinopoli …

    Ja mihin se Rooma hajosi? Siihen, että se laa­jeni kunnes poksahti.

    Roomas­ta on jäl­jel­lä Italia ja siel­läkin pohjoinen halu­aa eroon köy­hästä, mafi­an riivaa­mas­ta, etelästä.

    Sama jut­tu Bel­gias­sa (mii­nus mafia), rikkaat pohjoisen flaamit halu­aa eroon köy­histä etelän valloneista.

  124. Marko Hami­lo: Tsekkaa jutus­ta. Muis­taak­seni käsit­telin asum­is­muo­toa, uskon­nol­lisu­ut­ta, sek­suaal­isu­ut­ta, autoilua, asei­ta ja sen sel­l­aisia asioi­ta jois­sa eri puolueil­la on myös eri lin­jo­ja aika pitkälle sen mukaan, että niihin asioi­hin suh­taudu­taan ennakkolu­u­loisem­min / kiel­teisem­min, jot­ka eivät kuu­lu omaan elämänpiiriin.

    Kyl­lä, mut­ta se kuin­ka ihmi­nen itsen­sä sat­tuisikaan poli­it­tis­es­ti ase­moimaan ei normi­ar­jes­sa vält­tämät­tä näy oikeas­t­aan mitenkään.

    Mielip­i­teet vain vaivoin jos joskaan todel­la kor­reloi­vat ihmisen käytök­sen kanssa.

    Kaik­ki ovat omas­ta mielestään vihre­itä tai ainakin keskiver­toa vihreämpiä. Samoil­la pirs­seil­lä jen­gi ajaa sekä lentää samoi­hin tur­is­tiko­hteisi­in vuodes­ta toiseen.

  125. Marko Hami­lo: Mut­ta se menee 50/50 kos­ka puolueet ovat suurin piirtein yhtä suuret. Ja sieltä keskeltä on kadon­nut parinkymme­nen vuo­den aikana paljon maltil­lisia liikku­via äänestäjiä.

    Mihin ne ovat voineet kado­ta? Last I checked muiden kuin repub­likaanien ja demokraat­tien äänestäjämäärä ei ole olen­nais­es­ti lisääntynyt.

  126. R.Silfverberg: Stadi­lainen kat­soo että pääkaupunkia pitää puo­lus­taa viimeiseen asti, käytetään siihen kaik­ki tur­vataku­ut ja liitou­tu­mis­mah­dol­lisu­udet mitkä on saatavil­la. Jos pres­i­dentin­lin­nan katol­la liehuu kak­soiskotkalip­pu niin ollaan tosi kuses­sa ja lähde­tään pois koko Suomes­ta ennem­min kuin että jäädään sitä ihmettelemään.

    Sil­fver­berg on nyt hyvä ja puhuu vain omas­ta puolestaan.

    Itse en esimerkik­si ajatel­lut lähteä tyk­in­ruoak­si puo­lus­ta­maan joitain myyt­tisiä suo­ma­laisia arvoja.

    En esimerkik­si lähtisi Jaana Pelkosen ja Ville Ryd­manin henkeä puo­lus­ta­maan. Tai Timo Soinin ja Jus­si Hal­la-ahon. Tai Antti Rin­teen ja Jut­ta Urpi­laisen. Tai Emma Karin ja Ville Niin­istön. Tai Paa­vo Väyry­sen ja Mat­ti Vanhasen.

    Pikem­minkin kon­flik­ti­ti­lanteessa jou­tu­isin toden­näköis­es­ti tekemään oman tilan­n­earvion ja toim­i­maan sen poh­jal­ta jos esimerkik­si alka­isi näyt­tää siltä, että sodan­jo­hto ja/tai pro­pa­gand­aby­roo pitkit­täi­sivät kär­simyk­siä pelkästään sik­si ettei kykyä — tai halua — ratio­nal­is­mi­in ole.

    Pahoin pelkää, että nämä rautaa rajalle lat­te­mu­ki kouras­sa vaa­ti­vat eivät osaa koskaan lopet­taa aggres­sio­taan ajoissa.

    Päät­telin jo armei­ja-aikana Suomen puo­lus­tusvoimi­in tutustues­sani, että jo yleisen tur­val­lisu­u­den nimis­sä jotkut tule­vat upseer­it kan­nat­taisi toden­näköisem­min lait­taa suo­raan polke­maan miinakent­tiä kuin antaa hei­dän johtaa miehiä yhtään minnekään…

    Hyvin vähän sel­l­aista jengiä Suomes­sa lop­ul­ta on joiden puoles­ta voisin kuvitel­la lähteväni suolistusretkelle.

    Mut jos joku tulee fyy­sis­es­ti uhkaa­maan mun per­het­tä (tai ystäviä), eikä suos­tu usko­maan järkipuhet­ta, niin… It’s just a mat­ter of bul­lets, I guess.

    En naut­tisi, mut­ta en varsi­nais­es­ti menet­täisi yöu­ni­anikaan. Lähin­nä har­mit­taisi ihmis­ten typeryys.

    Tod.näk. itse kuitenkin prefer­oisin häipyä ennen tilanteen eskaloi­tu­mista ulko­maille ja kehot­taisin muitakin järke­viä tekemään samoin.

    Ei sil­lä ettenkö uskoisi pär­jääväni uudessa neu­vos­to-Venäjässäkin luul­tavasti ihan ok.

    Ottaisin kie­len hal­tu­un, söisin borschia ja pelmene­jä hyväl­lä halul­la, alka­isin var­maan taas juo­maan vähän viinaakin samal­la kuin fiilis­telisin itket­täviä slaav­i­lais­sävelmiä, ja var­maan liike-elämäänkin menisin mukaan sähläämään.

    Venäjäl­lähän bisnestä tehdään enem­män tun­teel­la kuin jär­jel­lä. Ja talousosaamis­es­ta (mitä min­ul­la ei ole), olisi luul­tavasti vain enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Pääa­sia, että on hyvä jäbä (mitä olen) jol­la hyvä viinapää (jon­ka voin opetel­la tai vähin­täänkin kekkos­mais­es­ti huijata).

    Itse asi­as­sa on otak­sut­ta­va, että Venäjän­maa saat­taisi suomet­tua kovinkin nopeasti.

    Provinssi­na ollessamme mei­dän jätet­ti­in aikalail­la omi­in oloi­himme kun havait­ti­in, että hel­vetti, tääl­lähän hom­mat sku­laa parem­min kuin meil­lä ikinä missään…

  127. You think?: Kaik­ki ovat omas­ta mielestään vihre­itä tai ainakin keskiver­toa vihreämpiä. Samoil­la pirs­seil­lä jen­gi ajaa sekä lentää samoi­hin tur­is­tiko­hteisi­in vuodes­ta toiseen. 

    Mon­et ovat “vihre­itä” työ­nan­ta­jansa tai opiskelu­paikkansa ehdoil­la. Sit­ten kun on kyse ‑täysin- omas­ta vapaas­ta valin­nas­ta kuten kauko­matkailu, aate, se usein hor­jahtelee. (Ja, toki työhön ja opiskelu­un haetaan, ei viedä väkisin.)

  128. HAJAHUOMIO: hra/rva tuhat nim­imerkkiä, voisit kyl­lä lopet­taa tuon englan­ninkielis­ten kulunei­den fraasien vil­je­lyn. Ei nimit­täin pue tek­ste­jäsi, tai tee sinus­ta pätkääkään älykkääm­män oloista. Eli kiitos vaan & anteek­si & näkemi­in ja sellaista.

  129. Mau­r­izio:
    HAJAHUOMIO: hra/rva tuhat nim­imerkkiä, voisit kyl­lä lopet­taa tuon englan­ninkielis­ten kulunei­den fraasien vil­je­lyn. Ei nimit­täin pue tek­ste­jäsi, tai tee sinus­ta pätkääkään älykkääm­män oloista. Eli kiitos vaan & anteek­si & näkemi­in ja sellaista.

    Sitä pait­si fuck kir­joite­taan täl­lä lailla.

  130. Mau­r­izio:
    HAJAHUOMIO: hra/rva tuhat nim­imerkkiä, voisit kyl­lä lopet­taa tuon englan­ninkielis­ten kulunei­den fraasien vil­je­lyn. Ei nimit­täin pue tek­ste­jäsi, tai tee sinus­ta pätkääkään älykkääm­män oloista. Eli kiitos vaan & anteek­si & näkemi­in ja sellaista. 

    Sama huomio min­ul­la. hra/rva tuhat nim­imerkkiä on lukui­sine tyl­sine kir­joituksi­nen­sa kuin melkoinen peikko. Kir­joit­taa kuin tuot­teliain trol­li, mut­ta luo samal­la itselleen & tek­steilleen sudenkuopan, jonne nuo kaik­ki sit­ten risut katkeillen putoaa …

  131. Sin­un mielipi­de, min­un mielipi­de: Sil­fver­berg on nyt hyvä ja puhuu vain omas­ta puolestaan.
    Provinssi­na ollessamme mei­dän jätet­ti­in aikalail­la omi­in oloi­himme kun havait­ti­in, että hel­vetti, tääl­lähän hom­mat sku­laa parem­min kuin meil­lä ikinä missään… 

    Joo, jätetään omi­in oloi­hin vaan! Sun kan­nat­taisi matkus­taa Kar­jalaan (tai kat­sel­la Google-street viewiä ja lukea sikäläisiä lehtiä ym) niin näk­isit mil­lä taval­la suo­ma­laisaluei­ta Venäjäl­lä kohdel­laan ja mil­lainen elin­ta­so siel­lä on.

  132. “.…Aika pitkälle on eri­ty­tymi­nen men­nyt, jos repub­likaanien esi­vaal­ista putoaa, kun ker­too usko­vansa evoluu­tio­teo­ri­aan ja ilmastonmuutokseen.” 

    Fil­ip­pi­inis­sa Pac­quiao nyrkkeil­i­jan kan­na­tus kon­gre­sis­sa on rom­ah­tanut kos­ka joka ker­ta kun mies voit­taa ottelun, seu­raa suuri katas­trofi jos­sa tuhan­sia kuolee ja kärsii.

    Eilisen ottelun aikana ene­mistö kan­nusti, lähinä keskilu­ok­ka ja rikkaam­mat, mut­ta suuri määrä köy­hem­mistä oloista eivät todel­lakaan halun­neet hänet voit­ta­van katas­trofin pelossa.

    Eläämme mieliku­vi­tuk­sel­lisessä maail­mas­sa, ei ain­oas­taan Fil­ip­pi­init. Amerikkalaiset ja myöskin Suo­ma­laiset. Tosi­a­sioista emme ole edes kiinnostuneita.

  133. R.Silfverberg: Joo, jätetään omi­in oloi­hin vaan! Sun kan­nat­taisi matkus­taa Kar­jalaan (tai kat­sel­la Google-street viewiä ja lukea sikäläisiä lehtiä ym) niin näk­isit mil­lä taval­la suo­ma­laisaluei­ta Venäjäl­lä kohdel­laan ja mil­lainen elin­ta­so siel­lä on.

    Olen käynyt Kar­jalas­sa ‑92, tai ‑93. Käyti­in mum­mon kanssa potki­mas­sa kiviä siel­lä. Oikein ystäväl­lisiä ihmisiä oli­vat vaik­ka puutet­ta olikin kaikesta.

    En minä ole väit­tänyt Venäjän elin­ta­sos­ta mitään.

    Mitä muuten ajat­telit tehdä sen eteen, että asi­at muut­tuisi­vat Kar­jalas­sa parem­paan suuntaan?

  134. Sakke: Sama huomio minulla.hra/rva tuhat nim­imerkkiä on lukui­sine tyl­sine kir­joituksi­nen­sa kuin melkoinen peikko. Kir­joit­taa kuin tuot­teliain trol­li, mut­ta luo samal­la itselleen & tek­steilleen sudenkuopan, jonne nuo kaik­ki sit­ten risut katkeillen putoaa …

    Kiitos näistä huomioista. Ne vievät keskustelua aina eteenpäin.

  135. Jalankulk­i­ja: Sitä pait­si fuck kir­joite­taan täl­lä lailla.

    Kir­joitin voim­sanan foneet­tis­es­ti kos­ka tämähän on koko per­heen foo­ru­mi. Sik­si alapäähänkin on parem­pi viita­ta ter­mil­la sviddu.

Vastaa käyttäjälle Sinun mielipide, minun mielipide Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.