Hyvinvointivaltion solakoittaminen

Mil­jar­dien kes­tä­vyys­va­je pakot­taa miet­ti­mää, mitä hyvin­voin­ti­val­tios­ta yli­pään­sä on enää pelas­tet­ta­vis­sa ja mikä on aivan pak­ko pelastaa.

Hyvin­voin­ti­val­tio ei ole riip­pa­ki­vi, joka verot­taa talou­den hen­ki­hie­ve­riin. Maa­il­man menes­ty­vim­mät val­tiot ovat suu­reen jul­ki­seen talou­teen perus­tu­via hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tia. Poh­jois­maat, Hol­lan­ti, Sak­sa ja Kana­da ovat kär­jes­sä kai­kis­sa val­tioi­den väli­sis­sä kau­neus­kil­pai­luis­sa. Ne ovat myös kil­pai­lu­ky­ky­mit­ta­rei­den kär­jes­sä huo­li­mat­ta kor­keas­ta veroasteesta.

Onko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tien valit­se­mi­nen teh­nyt kan­sois­ta menes­ty­viä vai onko talou­del­li­nen menes­tys saa­nut rahaa riit­tä­mään myös kaik­keen kivaan?

Monet Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan maat oli­vat sel­väs­ti Euroop­paa vau­raam­pia 1930-luvul­la. Ne valit­si­vat pien­ten bud­jet­tien ja suur­ten tuloe­ro­jen poli­tii­kan. Euroop­pa­lai­set hyvin­voin­ti­val­tiot ovat sen jäl­keen men­neet sel­väs­ti ohi.

Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan mai­den pahin vir­he oli ope­tuk­sen lai­min­lyön­ti. Kan­sa­kun­ta saa koko kan­san lah­jak­kuus­re­ser­vit käyt­töön­sä, kun kai­kil­la on mah­dol­li­suus kou­lut­tau­tua. Jos opin­tiel­le oli­si ollut Suo­mes­sa yhtä vai­kea pääs­tä kuin vaik­ka­pa Argen­tii­nas­sa, moni suo­men talou­del­lis­ta menes­tys­tä vauh­dit­ta­nut huip­pu­ky­ky oli­si pää­ty­nyt pitä­mään pizze­ri­aa kotikylässään.

Yhdys­val­lois­sa, jos­sa piti olla mah­dol­lis­ta koho­ta juok­su­po­jas­ta pää­joh­ta­jak­si, sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus on vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä hidas­tu­nut voi­mak­kaas­ti. Nykyi­sin kou­lu­tuk­sen taso ja mää­rä riip­pu­vat siel­lä van­hem­pien tulo­ta­sos­ta, mikä mer­kit­see val­ta­vaa kyky­jen haas­kaus­ta. Maan pelas­tus on aivo­tuon­ti. Kii­nan myy­dyin tie­to­kir­ja vii­me vuon­na käsit­te­li sitä, miten saat lap­se­si ame­rik­ka­lai­seen huippuyliopistoon.

Riit­täi­si­kö tasa-arvoi­nen mah­dol­li­suus kou­lu­tuk­seen, vai tar­vi­taan­ko menes­tyk­seen mui­ta­kin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan piir­tei­tä? Kou­lu on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tär­kein osa, mut­ta se ei rii­tä. Suu­ret tuloe­rot eivät edis­tä vaan hidas­ta­vat talous­kas­vua. Köy­hyys tuot­taa työt­tö­myyt­tä, kos­ka köy­hän ener­gia ja osaa­mi­nen kes­kit­ty­vät mar­gi­naa­lis­sa elä­mi­seen. köy­hyy­den kans­sa kamp­pai­le­va ei opi eikä ope­ta lap­sil­leen tai­to­ja, joi­ta tar­vi­taan työelämässä.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta ei siis kan­na­ta luo­pua, mut­ta emme me tätä sano­mal­la pää­se eroon kes­tä­vyys­va­jees­ta. Olem­me­ko Tita­nicin kan­nel­la julis­ta­mas­sa, että lai­van uppoa­mi­nen on vää­rin sen sijaan, että hakeu­tui­sim­me pelastusveneille?

= = =

Jul­ki­suu­teen on vaa­dit­tu leik­kaus­lis­to­ja. Jos poti­laal­la on yli­pai­noa, lää­kä­ri ei suo­si­ta raa­jan ampu­toi­mis­ta, vaik­ka pai­no sil­lä kyl­lä las­ki­si. Mei­dän on teh­tä­vä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi. Se edel­lyt­tää yhteis­kun­nal­lis­ta insinööritaitoa.

Päih­deäi­tion­gel­ma on esi­merk­ki yhteis­kun­nal­li­sen insi­nöö­ri­tai­don puut­tees­ta. Päih­deäi­dit syn­nyt­tä­vät vuo­sit­tain sato­ja äidin alko­ho­lin­käy­tön peruut­ta­mat­to­mas­ti vau­rioit­ta­maa las­ta. Unoh­ta­kaam­me inhi­mil­li­nen kär­si­mys ja aja­tel­kaam­me vain rahaa. Yksi vam­mau­tet­tu lap­si mer­kit­see yhteis­kun­nal­le varo­vai­ses­ti­kin las­kien kes­ki­mää­rin 400 000 euron kus­tan­nuk­sia. Vuo­des­sa yhteis­kun­nal­le syn­tyy siis sato­jen mil­joo­nien kus­tan­nuk­set. Oli­si erit­täin kan­nat­ta­vaa hoi­taa päih­deäi­te­jä niin, että lap­set syn­ty­vät ter­vei­nä, mut­ta tähän ei rahaa rii­tä. Päih­deäi­dit ovat räi­keä esi­merk­ki epä­ra­tio­naa­li­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta, mut­ta ongel­ma on laajempi.

Aja­tel­kaam­me, että on valit­ta­va­na kak­si yhtä arvo­kas­ta sosi­aa­lis­ta pää­mää­rää, jois­ta toi­nen on pelk­kä meno, mut­ta toi­nen mak­saa itsen­sä koh­tuu­ajas­sa takai­sin. Moni sanoo, ettei valin­taa voi teh­dä täl­lä perus­teel­la. On pak­ko voi­da, sil­lä eihän jäl­kim­mäi­nen koh­de tosia­sias­sa mak­sa mitään. Sosi­aa­li­po­li­tii­kas­sa on opit­ta­va ajat­te­le­maan kustannustehokkuutta.

Liit­tyy päih­deäi­tei­hin muu­ta­kin. Yhteis­kun­ta voi käyt­tää pak­ko­kei­no­ja, jos äiti pahoin­pi­te­lee syn­ty­nyt­tä las­ta, mut­ta syn­ty­vän lap­sen suo­je­le­mi­sek­si äitiä ei voi mää­rä­tä pak­ko­hoi­toon. Syy­nä on juri­di­nen umpi­ku­ja. Mitä tapah­tui­si abort­ti­lain­sää­dän­nöl­le, jos sikiön ja äidin ihmi­soi­keu­det rin­nas­tui­si­vat toi­siin­sa? Juris­tit ovat rat­kais­seet asian syn­ty­vän lap­sen tap­piok­si. Ei pitäi­si olla vai­kea­ta sää­tää, että lap­si, jon­ka äiti on päät­tä­nyt syn­nyt­tää, rin­nas­tuu oikeuk­sil­taan äitiin­sä. Tämä ei tar­koit­tai­si, ettei ehkäi­syä sai­si har­joit­taa tai pien­tä sikiö­tä abor­toi­da, vaik­ka molem­mat mer­kit­se­vät mene­tet­ty­jä elämiä.

Sosi­aa­li­po­li­tiik­ka on lii­kaa juri­diik­kaa ja lii­an vähän talouspolitiikkaa.

= = =

Voi­si myös ottaa mal­lia Aasian nouse­vis­ta talouk­sis­ta, jot­ka raken­ta­vat yhteis­kun­taa puh­taal­ta pöy­däl­tä. Sin­ga­po­res­sa osa verois­ta mak­se­taan hen­ki­lö­koh­tai­sil­le sosi­aa­li­ti­leil­le. Niis­tä mak­se­taan ter­vey­den­hoi­to ja monet sel­lai­set sosi­aa­lie­tuu­det, jois­ta meil­lä vas­taa val­tio tai kun­ta. Jos tilil­lä on rahaa työ­uran lopus­sa, sääs­ty­neet rahat siir­ty­vät kas­vat­ta­maan elä­ket­tä. Sai­raa­lan ovel­ta ei kään­ny­te­tä, vaik­ka tili on tyh­jä. Sil­loin kulut mak­saa val­tio. Tämä nero­kas sosi­aa­li­nen inno­vaa­tio alen­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti. Tulon­siir­rois­ta suu­rin osa on tulon­siir­to­ja itsel­tä itsel­le; yhteis­kun­nan kas­san kaut­ta elin­vai­heel­ta toi­sel­le. Kun raha on omaa, sitä ei yli­käy­tä tai tuh­laa niin kuin jos raha tuli­si valtiolta.

Tähän on help­po vas­ta­ta luet­te­le­mal­la, mitä euroop­pa­lai­sil­le arvoil­le vie­rai­ta piir­tei­tä Sin­ga­po­res­sa on. Ei ruu­vi­meis­se­liä­kään kan­na­ta vas­tus­taa työ­ka­lu­na sil­lä perus­teel­la, että sil­lä voi raken­taa vaik­ka kaa­su­kam­mioi­ta keskitysleirille.

.… .

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma ‑artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

67 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion solakoittaminen”

  1. Suo­men kou­lu­lai­tos on yksi maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­mis­ta äidin­kie­len osaa­mis­ta mitat­taes­sa. Äidin­kie­len osaa­mi­nen taas ennus­taa hyvin muu­ta kou­lus­sa pär­jää­mis­tä. Asias­ta vain ei tie­de­tä tai sitä ei pide­tä tär­keä­nä, kos­ka kär­si­jät ovat poikia. 

    OECD:n mukaan mies­ten ja nais­ten elä­män­laa­dun ero on suu­rin juu­ri Suo­mes­sa, Ruot­sin ja vähän yllät­täen USA:n ohel­la. On monia tren­de­jä, jot­ka tule­vat kas­vat­ta­maan eroa ja luo­maan syr­jäy­ty­nei­den mies­ten ala­kult­tuu­re­ja. Suu­ri ongel­ma, joka ei kiin­nos­ta pal­jon ketään.

    Minul­le kävi niin, että pää­tin vih­doin lopet­taa Hesa­rin päi­vit­täi­sien luke­mi­sen, kun suo­ma­lais­ta kou­lua kut­sut­tiin taas ker­ran poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoi­sek­si. Ajat­te­lin, että kan­nat­taa­ko todel­la käyt­tää joka päi­vä aikaa omi­tui­siin, todel­li­suu­den pää­lael­leen kään­tä­viin myyt­tei­hin perehtyäkseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Menes­tyk­sem­me avain ovat suu­rem­mat tulot tuo­tan­toa uudis­ta­mal­la. Osmo esit­ti perus­tel­tu­ja kor­jaus- ja sääs­tö­koh­tei­ta ja minä jatkan.

    Sääs­töis­tä ja vela­no­tos­ta ei kui­ten­kaan ole apua eikä niil­le sitä pait­si tule lop­pua, jol­lei kor­ja­ta tulo­puol­ta. Työn­te­ki­jöis­tä­kään ei ole pulaa, mut­ta työ­voi­man lisää­mi­nen pur­kai­si pal­kan­ko­ro­tus­pai­nei­ta kaut­ta koko yhteis­kun­nan. Näin­hän työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton kas­vat­ta­mis­vaa­ti­mus­taan perus­te­le­vat Anders Borg ja Juha­na Var­tiai­nen. Kui­ten­kin palk­ko­jen alen­ta­mi­nen toi­si sekin vain lyhy­tai­kais­ta loh­tua, kos­ka sil­loin lii­an moni työ­nan­ta­ja jat­kai­si ilman uudis­tuk­sia. Väliai­kais­ta apua antaa myös sel­lai­nen elin­kei­no­tu­ki, jon­ka tar­koi­tus on tur­va­ta työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­nen. Sel­lai­sen avul­la sin­ni­tel­täi­siin ilman kan­nat­ta­vuut­ta paran­ta­via uudis­tuk­sia ja näin yri­tyk­set menet­täi­si­vät lopun­kin kilpailukyvystään.

    Rat­kai­su ovat uusien inno­vaa­tioi­den jat­ku­va käyt­töön­ot­to. Kil­pai­lu­ky­vyn perus­ta on nimen omaa työn­te­ki­jöi­den kor­vaa­mi­nen uusien mene­tel­mien ja raa­ka-ainei­den, uuden­lais­ten konei­den, tehok­kaam­man ener­gian­käy­tön ja ener­gian­tuo­tan­non, kou­lu­te­tum­man työ­voi­man, pitem­mäl­le vie­dyn auto­maa­tion, uuden ajat­te­lun ja mui­den inno­vaa­tioi­den avulla.

    Perin­tei­nen työl­li­syys­po­li­tiik­ka ei voi toi­mia. Nimit­täin teol­li­suu­den elpy­mi­nen ei sinän­sä paran­tai­si työl­li­syyt­tä, kos­ka kan­nat­ta­vuu­den kohen­tu­mi­nen on aina ollut seu­raus­ta onnis­tu­neis­ta inno­vaa­tiois­ta, joi­den ansios­ta aikai­sem­paa enem­män tai parem­paa tuo­te­taan vähem­mäl­lä työ­pa­nok­sel­la. Enää kadon­nei­den teol­lis­ten työ­paik­ko­jen tilal­le ei syn­ny uusia edes nousu­kausi­na niin pal­jon, että ne riit­täi­si­vät kor­vaa­maan menetetyt. 

    Puut­tu­vat työ­pai­kat on saa­ta­va pal­ve­luis­ta, vaik­ka myös siel­lä inno­vaa­tiot kar­si­vat työn­te­ki­jöi­tä. Pal­ve­lut on kus­tan­net­ta­va pää­osin vien­nis­tä saa­ta­vil­la tuloil­la, siis voit­toa tuot­ta­via yri­tyk­siä verot­ta­mal­la. Sitä kaut­ta myös koti­mai­nen osto­voi­ma voi kas­vaa ter­veel­lä tavalla.

    Maam­me kil­pai­lu­ky­ky ei lamaan­tu­nut lii­al­li­sis­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sis­ta eikä aina­kaan yri­tys­ve­rois­ta. Monen yri­tyk­sen koh­dal­la ei raha­pu­la ole rajoit­ta­nut inves­toin­te­ja, vaan se että rahat eivät ohjau­tu­neet uudis­tuk­siin. On tar­peek­si näyt­töä, että romah­dus­vuo­den 2008 jäl­keen, jol­loin kil­pai­lu­ky­kym­me lak­ka­si kas­va­mas­ta, usea yri­tys on jaka­nut omis­ta­jil­leen suu­ria osin­ko­ja ja mui­ta etu­ja sekä rahaa häi­pyi vero­pa­ra­tii­sien uume­niin. Uut­ta on pak­ko kehit­tää jat­ku­vas­ti tai muu­ten kil­pai­li­jat kas­vat­ta­vat etu­mat­kaa ja uusia kil­pai­li­joi­ta menee ohi. Jol­lei pelk­kä pork­ka­na hou­kut­te­le, on vuo­ri­neu­vok­sil­le­kin toh­dit­ta­va tar­jo­ta keppiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Päih­deäi­din pak­ko­hoi­to ‑esi­merk­ki­si pitäi­si paik­kan­sa jos kyke­ni­sim­me enna­kol­ta tun­nis­ta­maan ne lap­set, jois­ta tulee päih­de­vam­mai­sia. Ensik­si ongel­ma­na on se, että iso osa päih­de­vam­mois­ta on jo syn­ty­nyt ennen, kuin päih­deäi­din ras­kaus on tunnistettu.

    Äidin päih­teen­käy­tön ris­ki on tilas­tol­li­nen ja mää­rä­si­don­nai­nen. Mon­ta­ko päih­deäi­tiä saa (ja kan­nat­taa) pak­ko­hoi­taa yhden päih­de­vam­mau­tu­mi­sen estämiseksi ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Hyvä kir­joi­tus Osmolta!

    Lai­van kap­tee­nin on muodostettava/saatava have­rin sat­tues­sa oikea tilan­ne­ku­va, mut­ta sen jäl­keen tai jos­kus jo sitä ennen, jos tilan­ne jo niin vaa­tii, tar­vi­taan pää­tös ja välit­tö­mät toimenpiteet. 

    Jos vuo­to ei ole lii­an suu­ri, saat­taa lai­van pelas­ta­mi­sek­si riit­tää, kun­han saa­daan kaik­ki väki ensin “kan­nel­le” ja sit­ten riit­tä­vän mon­ta “pump­pui­hin”. Mah­dol­li­suuk­sien mukaan voi­daan ehkä jos­kus pump­pu­ja käy­tet­täes­sä samaan aikaan vuo­to­ja aina­kin osin tuk­kia ja nii­den vai­ku­tuk­sia­kin raja­ta. Mui­ta­kin toi­men­pi­tei­tä saa­te­taan jos­kus tarvita.

    Tita­nic’in tapauk­ses­sa oli se paha ongel­ma, että vuo­don rajaa­mi­nen ei ollut lai­van raken­teen ja vahin­ko­jen laa­juu­den takia mah­dol­lis­ta. Se pysyi kui­ten­kin pys­tys­sä, jol­loin edes osa mat­kus­ta­jis­ta saa­tiin pelastettua.

    Lai­vaa ei pidä pääs­tää kal­lis­tu­maan lii­ak­si, sil­lä sil­loin on kul­ku lai­vas­sa ja sen toi­min­ta­ky­vyn säi­lyt­tä­mi­nen vai­keam­paa. Kai­ken aikaa kal­lis­tu­vaan ja vajoa­vaan lai­vaan syn­tyy uusia vuo­to­ja vie­lä lisää. 

    Yli­las­tauk­sen tai las­tin­siir­ty­män tapauk­ses­sa voi jos­kus olla tar­koi­tuk­sen­omais­ta pelas­taa lai­va hyl­kää­mäl­lä, ei lai­va, vaan vain se osa (kansi-)lastista, joka suu­rim­man vaa­ran (lii­an suu­ren kal­lis­tu­man, vuo­don ja kaa­tu­mi­sen muo­dos­sa) ehkä aiheut­taa. Vas­taa­vas­ti voi­daan myös hyvin­voin­ti­val­tio “pelas­taa”, kun pide­tään huo­li pump­pu­jen toi­min­nas­ta, siis myös pump­paa­jis­ta, sekä sii­tä, että yli­mää­räis­tä tai “val­tio­lai­vaa” lii­ak­si kal­lis­ta­vaa las­tia ei lai­va enää kan­na. Yli­mää­räi­set vuo­dot tulee tukkia!

    Min­kä vuo­den tilan­tee­seen pitäi­si “peruut­taa” (laki­sää­teis­ten etu­jen ja vel­voit­tei­den kus­tan­nus­ten sekä vero­jen) osal­ta, jot­ta maam­me (ja sen kun­tien) tila saa­tai­siin jäl­leen oikais­tua vakaak­si? Taka­pak­kia ei ehkä pitäi­si suo­si­tel­la, mut­ta jos nyky­me­noon ei ole varaa, on jos­ta­kin pak­ko tin­kiä. Ei heit­tä­mäl­lä lai­dan yli pum­put ja pump­paa­jat, tai vuo­to­jen paik­kaa­jat, vaan ainoas­taan sen yli­las­tauk­sen tai lii­al­li­sen kal­lis­tu­man aikaan­saa­ma osa kuormasta. 

    Jos joku “puo­lia­pi­nan var­jo­ku­va” sai­si pää­hän­sä ehdot­taa lai­van kai­kes­ta pai­no­las­tis­ta luo­pu­mis­ta, hän ei tai­da tie­tää, että se (jos sitä siel­lä lai­van kak­sois­poh­jas­sa on) aut­taa yleen­sä pitä­mään lai­vaa nime­no­maan pystyssä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. otta­mat­ta kan­taa tois­tai­sek­si puo­les­ta eikä vas­taan sosi­aa­li­ti­leis­tä. yhdes­tä asias­ta pitää olla tar­kas­ti tiedossa.

    pereh­dyin hil­jat­tain sin­ga­po­ren elä­ke­jär­jes­tel­mään jos­sa hen­kiö­koh­tai­sel­le tilil­le las­ken­nal­li­ses­ti sääs­te­tään ns rahaa joka sit­ten saa­daan elä­ke­päi­vi­nä. ongel­ma on sii­nä että ns raha tilil­lä on sin­ga­po­ren val­tion eri­tyi­siä vel­ka­pa­pe­rei­ta joi­ta ei voi edes mark­ki­noil­la myy­dä. vähän niin kuin usa:n social secu­ri­ty trust fund. sanoen asian toi­sin pelk­kiä sin­ga­po­ren val­tion lupauk­sia jos­kus tule­vai­suu­teen. käy­tän­nös­sä voi­daan sanoa että sin­ga­po­ren elä­ke­jär­jes­tel­mä toi­mii suo­ril­la rahan­siir­roil­la nuo­ril­ta van­hoil­le. jos­sa elä­ke riip­puu näen­näi­sis­tä sijoituksista.

    luul­ta­vas­ti sosi­aa­li­ti­leis­sä rahat ovat ns sijoi­tet­tu samal­la taval­la ja ovat näin ollen näen­näi­siä. jol­loin sosi­aa­li tileis­tä tulee vain las­ken­nal­li­sia tile­jä. toi­mien suo­ril­la rahan siir­roil­la mak­suis­ta tai veroista.

    jos sosi­aa­li tile­jä ote­taan käyt­töön pitäi­si teh­dä sel­keä ero näen­näis­ra­hal­le ja oikeil­le sijoi­tuk­sil­le. kan­sa­lai­sia pitäi­si infor­moi­da min­kä­lais­ta rahaa siel­lä on.

    näen­näis­ra­ha jär­jes­tel­mäl­le on omat perus­te­lun­sa mut­ta jos on hen­ki­lö­koh­tai­sia tile­jä ihmi­set olet­taa enim­mäk­seen niis­sä ole­van oikei­ta sijoituksia.

    suo­men val­tion vel­ka­lu­pauk­set ei minun mie­les­tä ole sijoituksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Päih­deäi­din omas­ta suus­ta kuul­tua: ras­kaak­si tule­mi­nen paran­taa rajus­ti päih­deon­gel­mai­sen nai­sen elä­män­laa­tua. Pide­tään kuin piis­paa pap­pi­las­sa “lap­sen edun” takia. Ras­kaa­na juop­po nai­nen on yhteis­kun­nan sil­mis­sä kunin­ga­tar, jon­ka eteen teh­dään kaik­ki kyse­le­mät­tä. Muu­ten sys­tee­mi on tavat­to­man tyly.

    Kysyin asi­aa alal­la työs­ken­te­le­väl­tä kave­ril­ta­ni, ja pitää kuu­lem­ma tasan paik­kan­sa, ja kaik­ki asian­omai­set molem­min puo­lin tie­tä­vät sen tarkkaan. 

    Jär­jes­tel­mä yrit­tää tar­jo­ta ehkäi­syä ja nai­set tie­tä­vät itse­kin vas­tuut­to­muu­ten­sa, mut­ta hou­ku­tus on usein lii­an suuri.

    Eri­tyis­kou­lu­lai­sen kas­va­tuk­seen tus­kin tuo 400 000 riit­tää alkuun­kaan. Ammat­ti­lai­set ker­to­muk­set kuluis­ta ylit­tä­vät aina veik­kauk­se­ni. Eri­tyi­ses­ti epä­suo­ria kulu­ja on val­ta­vas­ti. Tuot­ta­vaa kan­sa­lais­ta oppi­lais­ta tulee tus­kin yhdes­tä­kään oppi­laas­ta. Hyvä jos saa­daan jos­ta­kus­ta estet­tyä tule­mas­ta tapa­ri­kol­lis­ta tai päihdeäitiä.

    Ongel­ma on, että sitä saa mis­tä mak­saa. Yhteis­kun­ta kan­nus­taa kaik­kein eni­ten van­hem­mik­si sii­hen kaik­kein soveltumattomimpia.

    Täs­sä on sel­lai­nen filo­so­fis-las­ken­nal­li­nen ris­ti­rii­ta, että sosi­aa­li­po­li­tii­kas­sa oli­si yleen­sä tehok­kain­ta mak­saa kaik­ki muki­se­mat­ta ja kyy­kyt­tä­mi­ses­tä on hait­taa kai­kil­le osa­puo­lil­le, mut­ta toi­saal­ta kont­ra­fak­tu­aa­li­ses­sa maa­il­mas­sa on vai­kea arvioi­da, mil­lai­sia kan­nus­tei­ta luodaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Hyvä kir­joi­tus. Mei­dän ensi sijai­nen kan­sal­li­nen ongel­ma on kui­ten­kin euro ja oman raha­po­li­tii­kan sekä hin­ta­kil­pai­lu­ky­vyn mene­tys. Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa luo­vut­tai­siin euros­ta, otet­tai­siin alkuis­ku vas­taan, ja jat­ket­tai­siin mat­kaa. Sen sijaan meil­lä höpö­tel­lään sotes­ta, maa­han­muu­tos­ta, elä­ke­jär­jes­tel­mäs­tä jne. Talo on ilmi­lie­keis­sä, mut­ta per­heen pää desin­fioi ves­san­pönt­töä. Voi meitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Voi­si myös ottaa mal­lia Aasian nouse­vis­ta talouk­sis­ta, jot­ka raken­ta­vat yhteis­kun­taa puh­taal­ta pöy­däl­tä. Sin­ga­po­res­sa osa verois­ta mak­se­taan hen­ki­lö­koh­tai­sil­le sosi­aa­li­ti­leil­le. Niis­tä mak­se­taan ter­vey­den­hoi­to ja monet sel­lai­set sosi­aa­lie­tuu­det, jois­ta meil­lä vas­taa val­tio tai kun­ta. Jos tilil­lä on rahaa työ­uran lopus­sa, sääs­ty­neet rahat siir­ty­vät kas­vat­ta­maan elä­ket­tä. Sai­raa­lan ovel­ta ei kään­ny­te­tä, vaik­ka tili on tyh­jä. Sil­loin kulut mak­saa val­tio. Tämä nero­kas sosi­aa­li­nen inno­vaa­tio alen­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti. Tulon­siir­rois­ta suu­rin osa on tulon­siir­to­ja itsel­tä itsel­le; yhteis­kun­nan kas­san kaut­ta elin­vai­heel­ta toi­sel­le. Kun raha on omaa, sitä ei yli­käy­tä tai tuh­laa niin kuin jos raha tuli­si valtiolta.

    Ehti­si­kö­hän joku puo­lue tai kan­san­edus­ta­jaeh­do­kas julis­tau­tua aja­maan tätä. Vie­lä oli­si tääl­tä vähän aikaa yksi ääni jaossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Onko ‘sosi­aa­li­ti­lien’ eli siis yhteis­kun­nan yllä­pi­tä­mien hen­ki­lö­koh­tais­ten ter­vey­den­huol­lon meno­ti­lien hyö­dyl­li­syy­des­tä teh­ty todel­li­sia tut­ki­muk­sia? Oikeis­to­lai­sen ideo­lo­gian valos­sa nii­den oikeu­tus on itses­tään sel­vää: Jokai­nen on yksin vas­tuus­sa omas­ta elä­mäs­tään ja on siis koh­tuul­lis­ta, että jokai­nen mak­saa omat las­kun­sa. Ne ovat myös kan­nus­ta­vaia, kos­ka itses­tään huo­leh­ti­va saa myö­hem­min itse käyt­tää sääs­ty­neet menot. Miten ihmi­set oppi­si­vat teois­taan, ellei­vät itse saa naut­tia nii­den hedel­mis­tä — makeis­ta tai katkerista?

    Todel­li­ses­sa elä­mäs­sä hen­kil­koh­tais­ten ter­veys­ti­lien vai­ku­tuk­set eivät kui­ten­kaan ole aina koh­tuul­li­sia. Ihmi­set eivät aloi­ta elä­mään­sä samal­ta läh­tö­lin­jal­ta: Jokai­sel­la on eri­lai­set gee­nit ja eri­lai­nen kas­vu­ym­pä­ris­tö. Jos sai­rau­det tai ter­vey­son­gel­mat ovat sel­väs­ti­kin perua teki­jöis­tä, joi­hin yksi­lön omat valin­nat eivät ole voi­neet vai­kut­taa, onko hen­ki­lö­koh­tai­sen tet­veys­ti­lin tyh­jen­tä­mi­nen koh­tuul­lis­ta? Eikö se pikem­min­kin ole jo lyö­dyn lyömistä? 

    Hen­ki­lö­koh­tais­ten ter­veys­ti­lien ensim­mäi­nen ongel­ma siis on, että ne eivät ole oikeu­den­mu­kai­sia tai kan­nus­ta­via nii­den sai­rauk­sien tai ter­vey­son­gel­mien koh­dal­la, jot­ka eivät ole seu­raus­ta hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta valin­nois­ta. Kuin­ka suu­ri pro­sent­ti ter­vey­den­huol­lon menois­ta joh­tuu ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta valin­nois­ta? Keuh­ko­syö­pä on hyvä esi­merk­ki sai­rau­des­ta, joka oli­si useim­mi­ten väl­tet­tä­vis­sä kun­han ei tupa­koi. Toi­saal­ta jopa täs­sä tapauk­ses­sa on nii­tä onnet­to­mia, jot­ka eivät ole kos­kaan tupa­koi­neet, mut­ta ovat sil­ti sai­ras­tu­neet keuh­ko­syö­pään. Hen­ki­lö­koh­tai­nen ter­veys­ti­li tyh­je­ni­si täs­sä­kin tapauk­ses­sa — kos­ka hän­tä ‘kan­nus­te­taan otta­maan vas­tuu­ta omas­ta elämästään’?

    Hen­ki­lö­koh­tais­ten ter­veys­ti­lien on tar­koi­tus vähen­tää ter­vey­den­huol­lon meno­ja ja se toi­mii aina­kin lyhyel­lä täh­täi­mel­lä, jos ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­ja käy­te­tään vähem­män. Posi­tii­vi­nen seli­tys sil­le oli­si, että ihmi­set pitä­vät parem­min itses­tään huol­ta kun ovat talou­del­li­ses­sa vas­tuus­sa ter­vey­den­huol­to­me­nois­taan. Nega­tii­vi­nen seli­tys oli­si, että ihmi­set ovat kes­ki­mää­rin yhtä ter­vei­tä tai sai­rai­ta, mut­ta eivät käy lää­kä­ril­lä yhtä usein, kos­ka jou­tu­vat ‘mak­sa­maan’ sii­tä. ‘Tur­hat’ käyn­nit vähe­ne­vät — ja ‘tur­huu­den’ tuo­ma­rei­na toi­mi­vat asiak­kaat itse, jot­ka siis eivät ole lää­kä­rei­tä. Täl­lä voi­si olla myös nega­tii­via vai­ku­tuk­sia, jos vai­va oli­si ollut sel­lai­nen, että sen oli­si voi­nut hoi­taa parem­min ja edul­li­sem­min aikai­sem­min kuin myöhemmin.

    Mitä pitää sisäl­lään ‘ter­veel­li­set elä­män­ta­vat’? Tämä on tär­keä kysy­mys, kos­ka ottaes­saan enem­män vas­tuu­ta omas­ta elä­mäs­tään yksi­lön tulee teh­dä ter­veel­li­siä valin­to­ja ja vält­tää epäterveellisiä.

    Ensim­mäi­nen ehto hen­ki­lö­koh­tai­sel­le vas­tuul­li­suu­del­le on, että yksi­lö tie­tää, mikä on ter­veel­lis­tä ja mikä epä­ter­veel­lis­tä. Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va valin­ta on yksi­se­lit­tei­ses­ti hyvä tai huo­no. Tupa­koin­ti ja ylen­syön­ti ovat huo­no­ja nyky­tie­tä­myk­sen mukaan. Alko­ho­li on huo­nok­si mikä­li sitä käyt­tää lii­kaa. Lii­kun­ta on hyväk­si kun­han se on koh­tuul­lis­ta eikä louk­kaan­tu­mi­sen ris­ki ole suu­ri. (Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti uskon myös, että lii­kun­nan ja ter­vey­den kor­re­laa­tion taka­na on aina­kin yhtä­lail­la se, että sai­raat eivät lii­ku kuin se, että liik­ku­vat eivät sai­ras­tu.) Ham­pai­den sään­nöl­li­nen har­jaa­mi­nen tai­taa olla kaik­kein sel­vim­min myön­tei­siä valin­to­ja. Mut­ta tämän jäl­keen onkin jo vai­kea sanoa var­muu­del­la, mitä yksi­lön tuli­si vali­ta tai vält­tää. Tuli­si­ko vält­tää ras­vaa, vai ken­ties soke­ria? Juo­mal­la mai­toa vält­tää osteo­po­roo­sia — vai vält­tää­kö? Onko kala ter­veel­lis­tä, vaik­ka sii­nä oli­si myrk­ky­jä­kin? Lopul­li­nen vas­taus riip­puu voi­daan usein antaa vas­ta jäl­keen­päin kun tie­de­tään mihin yksi­lö sai­ras­tui — ja sii­nä vai­hees­sa on lii­an myö­häis­tä edel­lyt­tää vas­tuu­not­ta­mis­ta sairastumisesta.

    Har­jaa ham­paat ja lii­ku sään­nöl­li­ses­ti koh­tuu­del­la. Sii­nä tai­taa olla paras posi­tii­vi­nen ohje­nuo­ra hen­ki­lö­koh­tai­sen ter­veys­ti­lin pitä­mi­sek­si täy­te­nä. Saa­ko ter­veys­ti­lin sal­do ja toi­veet sen käyt­tä­mi­ses­tä vuo­si­kym­me­nien pääs­tä sit­ten ihmi­set liik­ku­maan vähin­tään pari ker­taa vii­kos­sa? Itse epäi­len har­van ihmi­sen ole­van sel­lai­nen homo eco­no­micus, että kau­ka­na hää­möt­tä­vä raha­pal­kin­to toi­mi­si kan­nus­ti­me­na. Parem­min raha moti­voi­si, jos sen sai­si välit­tö­mäs­ti lii­kun­ta­suo­ri­tuk­sen yhtey­des­sä. Liik­ku­maan voi­daan muu­ten­kin kan­nus­taa tehok­kaam­min muil­la kei­noin, esi­mer­kik­si kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la, kou­lu­lii­kun­nal­la sekä integroi­mal­la sei­so­mis­ta ja käve­lyä työpäiviin.

    Ter­vey­des­tään huo­leh­ti­van tuli­si vält­tää tupa­koin­tia, likaa alko­ho­lia ja ylen­syön­tiä. Tie­tä­mät­tö­myy­teen ei kukaan voi vedo­ta näi­den koh­dal­la, mik­si sit­ten ihmi­set eivät väl­tä näi­tä jo nyky­ään? Luu­li­si ter­vey­den itses­sään ole­van sel­lai­nen pal­kin­to, että näi­tä kan­nat­taa vält­tää. Toi­si­ko vuo­si­kym­me­nien pääs­tä mah­dol­li­ses­ti nau­tit­ta­va raha­pal­kin­to sel­lai­sen yli­mää­räi­sen kan­nus­ti­men, että sät­kä jäi­si sytyt­tä­mät­tä, pul­lo kork­kaa­mat­ta ja mak­ka­rat kau­pan lihao­sas­tol­le? Kun tekee jota­kin tois­tu­vas­ti, vaik­ka tie­tää — aina­kin suu­rim­man osan ajas­ta — ettei se ole itsel­le hyväk­si, sitä nimi­te­tään addik­tiok­si. En usko, että addik­tioi­den hoi­dos­sa on saa­vu­tet­tu min­kään­lais­ta menes­tys­tä kau­kai­sil­la raha­pal­kin­noil­la — sii­tä syys­tä en usko myös­kään, että hen­ki­lö­koh­tai­set ter­veys­ti­lit toi­mi­si­vat kan­nus­ti­mi­na. Tupa­kan ja alko­ho­lin saa­ta­vuus täs­sä ja nyt ovat mer­kit­tä­väm­piä teki­jöi­tä tule­vien tupa­koit­si­joi­den ja alko­ho­lis­tien syn­nyl­le. (Toi­von myös, että addik­tioi­hin liit­ty­viä aivo­ke­mial­li­sia muu­tok­sia opi­taan hoi­ta­maan nykyis­tä parem­min lääkkeillä.)

    Sosi­aa­li­ti­lien tuo­maa todel­lis­ta sääs­töä voi­si arvioi­da ynnää­mäl­lä yhteen kaik­kien sel­lais­ten sai­rauk­sien ja louk­kaan­tu­mis­ten osuus nykyi­sis­tä ter­vey­den­huol­lon menois­ta, joi­den voi­si olet­taa vähen­ty­vän sosi­aa­li­ti­lin tuo­man kan­nus­tin­vai­ku­tuk­sen joh­dos­ta. Luu­li­sin, että todel­li­nen sääs­tö oli­si huo­mat­ta­vas­ti vähäi­sem­pi kuin oikeis­to­lai­sen ideo­lo­gian valos­sa voi­si kuvitella.

    Jos sai­rauk­sia voi­si vält­tää tehok­kaas­ti ter­veel­li­sil­lä elä­män­ta­voil­la, ei nii­tä oli­si nyt­kään sii­nä mää­rin kuin nii­tä on. Mil­lä väl­tät reu­ma­tis­min, pso­riak­sen, MS-tau­din, ALS:n? Mil­lä A‑tyypin dia­be­tek­sen, Croh­nin, Par­kin­so­nin tai Alz­hei­me­rin taudin?

    Vas­tuul­li­suu­den pai­not­ta­mi­sel­la voi­daan myös luo­da tur­haa syyl­li­syyt­tä. Ystä­vä­ni toi­vut­tu­aan jos­sa­kin mää­rin skit­so­fre­nias­ta etsi syi­tä sai­ras­tu­mi­sel­leen omas­ta toi­min­nas­taan ja luon­tees­taan. Ikään kuin se oli­si oli­si seu­raus jois­ta­kin vää­ris­tä valin­nois­ta — ja maa­il­mas­sa aina saa sitä mitä tilaa. Onnek­si sen­tään ei ollut tyh­jä sosi­aa­li­ti­li odot­ta­mas­sa todel­li­suu­teen palaa­vaa ystävääni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. J:
    Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on nime­no­maan riip­pa­ki­vi jon­ka ensim­mäi­nen ole­mas­sao­lon oikeu­tus on verotus. 

    Niin­pä.
    Tosin ei lie­ne mon­ta­kaan esi­merk­kiä val­tiois­ta, jois­sa ei oli­si verotusta.
    Suo­men öljy­va­rat ovat vali­tet­ta­van niukat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Oikeas­taan kaik­ki elä­ke­jär­jes­tel­mät perus­tu­vat sii­hen että pas­sii­vi­väes­tö saa osuu­den tuo­tan­toon osal­lis­tu­vien tuo­tok­sen arvos­ta. Tuo osuus voi perus­tua tulon­siir­toi­hin tai omaisuustuloihin.

    Kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa molem­mat ovat D‑taloustoimia eli tuo­tan­non arvoa/arvonlisäystä uudel­leen jaka­via taloustoimia.

    Jos haluat tuo­tan­toon perus­tu­van eläk­keen niin tal­le­ta varas­toon sääs­töil­lä osta­mia­si säilykepurkkeja!

    Jos­tain syys­tä omai­suus­tu­loi­hin vs tulon­siir­toi­hin lii­tyy ihmis­ten yhtei­sös­sä joku nor­ma­tii­vi­nen elementti! 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Uru­guay raken­si maa­il­man ensim­mäi­sen hyvin­voin­ti­val­tion, jon­ka talou­del­li­nen perus­ta oli maa­ta­lous. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen sen toi­min­ta alkoi muren­tua ja romah­dus tapah­tui 1960-luvulla. 

    Hyvin­voin­ti­val­tio­ta ja sen byro­kra­ti­aa on pidet­ty syy­nä tähän, jos­kin mark­ki­noi­den sul­keu­tu­mi­nen maa­ta­lous­tuot­teil­le on var­mas­ti pie­nen­ty­nyt tulopohjaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ongel­ma­na on var­maan se, että kun maas­sa on 5 mil­joo­naa ihmis­tä ja näis­tä vain osaa kiin­nos­taa poli­tiik­ka ja niis­tä­kin joi­ta kiin­nos­taa vain osal­la on mah­dol­li­suus per­he­tyä sii­hen — ja taas näis­tä­kin joil­la on mah­dol­li­suus per­he­tyä, vain osa ymmär­tää ongel­man riit­tä­vän hyvin pys­tyäk­seen näke­mään mis­tä on oikeas­ti kyse, jäl­jel­le jää aika pie­ni jouk­ko ihmi­siä joil­la on käsi­tys sii­tä mitä pitäi­si tehdä.

    Ja sit­ten kun täs­tä pie­nes­tä poru­kas­ta syn­tyy jotain, niin kor­kein­taan joku leh­tiar­tik­ke­li tai jut­tu, joka tylys­ti lytä­tään sen suu­ren mas­san toi­mes­ta joka ei asias­ta ensin­kään ole kiinnostunut.

    Esim. itsel­lä­ni ei todel­la­kaan ole aikaa pereh­tyä tuo­hon Sin­ga­po­ren mal­liin, mut­ta kyl­lä minul­la sil­ti sii­tä mie­li­pi­de sil­ti voi olla. Rehel­li­ses­ti sanot­tu­na ei pitäi­si olla, niin kau­an kuin olen kun­nol­la pereh­ty­nyt siihen.

    Ja vaik­ka oli­sin kuin­ka hyvin pereh­ty­nyt, ei sekään tar­koi­ta että ymmär­täi­sin yhtään sen kan­san­ta­lou­del­li­sia seu­rauk­sia. Soi­nin­vaa­ra ehkä ymmär­tää, mut­ta minä en.

    Tämän vuok­si evo­luu­tio on var­maan teho­kas algo­rit­mi — se vain tap­paa pois ne jot­ka eivät ole elin­kel­poi­sia ja sääs­tää ne jot­ka teke­vät oikei­ta rat­kai­su­ja. Suo­mi näyt­tää nyt ole­van sil­lä kar­siu­tu­jien lis­tal­la. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten, kun Nokia oli maa­il­man ykkö­nen näyt­ti toi­sel­ta, mut­ta pitää muis­taa että me olem­me vain about Det­roi­tin kau­pun­gin kokoi­nen val­tio — kau­pun­gin, joka hakeu­tui kon­kurs­siin teol­li­suu­den raken­ne­muu­tok­sen ja vel­kaan­tu­mi­sen seurauksena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan pahin vir­he on nor­maa­lin oikeus­val­tion peri­aat­tei­den lai­min­lyö­mi­nen. Mikään val­tio ei kos­kaan voi kehit­tyä, jol­lei perus­tus ole kun­nos­sa. Aina pitää olla viral­li­nen tie, jol­le valit­taa. Joka huo­leh­tii oikeuk­sis­ta ja jol­la on toimeenpanovalta. 

    Sama ilmiö on näh­tä­vis­sä paras­ta aikaa mones­sa kehit­ty­väs­sä maas­sa. Esi­merk­ki­nä vaik­ka vau­ras­tu­va Kenia. Vaik­ka laki on muu­tet­tu sen suh­teen, että joh­ta­jat eivät lain mukaan voi jotain kau­nis­ta näh­des­sään lah­joit­taa sitä kol­man­nel­le osa­puo­lel­le tai ottaa sitä hal­tuun­sa ei täl­läi­seen usko­ta. Ja mik­si uskot­tai­siin, kun sil­le ei ole perusteita. 

    Vau­raut­ta ei voi täl­löin raken­taa pai­koil­leen, vaan se on pidet­tä­vä sel­lai­se­na, jon­ka voi paka­ta mukaan. On aika nor­maa­lia, että hyvä­palk­kai­sel­la duu­na­ril­la on Kenias­sa auto, jol­lai­nen mak­saa suo­mes­sa sel­lai­set 200 000. Nii­tä voi olla useam­pi­kin. Talo on hal­vem­pi kuin auto. Ja kun läh­det jon­ne­kin on taloon saa­ta­va asuk­kai­ta, kun sitä ei voi tyh­jil­leen jät­tää. Ja asuk­kai­den on olta­va sel­lai­sia, että hei­dän suku ei pai­nos­ta ilmi­sel­vän tilai­suu­den tul­len anas­ta­maan kaik­kea sitä omai­suut­ta. Eli asuk­kai­den on olta­va omaa sukua sil­lä hyvät­kään mie­het eivät mah­da mitään suvul­leen, vaan jou­tu­vat vain itse suu­riin ongel­miin pai­nos­tuk­sen alla. Vah­ti­koi­ra mak­saa enem­män mitä var­tia, kos­ka sil­lä ei ole sukurasitetta. 

    Täl­läi­set yhteis­kun­nat kyl­lä kek­si­vät kei­not sil­le, miten kan­sa­lai­set kou­li­taan. Esi­mer­kik­si yhdel­le nuo­rel­le aka­tee­mi­sel­le län­tä­tiin kou­raan pak­su nip­pu suo­ma­lais­ta kehi­ty­syh­teis­työ­ra­haa bilei­den mak­sa­mis­ta var­ten. Rahaa kuo­res­sa oli noin 25% vähem­män, mitä sii­nä sanot­tiin ole­van. Rahan anta­jan mie­les­tä täl­läi­seen ei kan­na­ta puut­tua, sil­lä se voi jat­kos­sa joh­taa yhteis­työn kui­vu­mi­seen. Tämä noin 25% sum­mas­ta ei ole asias­sa edes se mer­kit­tä­vä jut­tu. Sil­lä ainoas­taan saa­tiin yksi nuo­ri aka­tee­mi­nen ongel­miin. Suu­rem­pi ongel­ma on sii­nä, että kun kysyt bän­dil­tä ja tans­si­ryh­mäl­tä mitä hei­dän palk­kaa­mi­nen mak­saa niin sum­ma on pie­ni mur­to-osa sii­tä, mitä las­kus­sa lukee. Sama raha kier­tää useam­man ker­ran saman hen­ki­lön käsien kaut­ta ja jokai­nen ket­jus­sa mak­saa osan­sa. Suo­mi sai­si ottaa mal­lia Kana­das­ta täl­läi­sis­sä­kin hom­mis­sa, eikä ainoas­taan maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­sa. Jen­keis­tä ei voi­da ottaa mal­lia, kun ei ole varaa eikä roh­keut­ta. Suo­ma­lai­nen ei voi kävel­lä noi­ta­ro­vion vie­rel­le ja ker­toa mie­li­pi­det­tä asiasta.

    Eli oikeus­val­tio on se läh­tö­koh­ta. Jos maa­poh­ja on ilman lain­huu­toa, mit­taus­ta ja kaa­vaa, niin vakau­den ja vau­rau­den tavoit­te­luun ote­taan käyt­töön huo­no­ja kei­no­ja. Pitää hat­tua nos­taa lain­var­tioil­le, jot­ka läh­te­vät 300- 400 met­rin kan­ta­man 7,62x39mm ruos­kil­la hake­maan rikol­li­sia, joil­la on Land Rove­rin katol­la pimeä­nä­kö­lait­teet ja puo­leen­tois­ta kilo­met­riin tehok­kaas­ti kan­ta­vat AI:n 8,6x70mm tark­kuus­ki­vää­rit. Veik­kaan, että on aika sini­sil­mäis­tä kuvi­tel­la, että molem­pien osa­puol­ten rahoi­tus ei hen­ki­löi­dy samoi­hin ihmisiin. 

    Kun perus­asiat ovat huo­nos­ti toi­mii koko yhteis­kun­ta kuten huu­me­kaup­pa suo­mes­sa. Kaik­ki kie­tou­tuu samoi­hin ihmi­siin. Polii­sia ja rois­toa ei ero­ta toi­sis­taan. Hyvä ja paha on sym­bioo­sis­sa. Rahan kaa­ta­mi­nen kont­rol­liin vähen­tää kil­pai­lua ja lisää katet­ta. Ja lisää kont­rol­li­puo­len tuloja. 

    Suo­mes­sa voit teh­dä yhdes­sä päi­väs­sä pitä­vän ja päte­vän sopi­muk­sen talo­toi­mi­tuk­ses­ta ton­til­le­si. Voit teh­dä sopi­muk­sen jo ennen ton­tin han­kin­taa, jos tie­dät, mil­lais­ta haluat. Voit lait­taa sopi­muk­seen ehdot ton­tin löy­ty­mi­ses­tä ja vaik­ka edel­li­sen myyn­nis­tä. Kaik­ki toi­mii. Noin 300 000 eurol­la saat noin 160 asuin­ne­liön talon avai­met käteen. Talo­toi­mit­ta­jat toi­mi­vat sen ver­ran kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la, että huo­non osta­mi­nen on aika han­ka­laa. Jos höl­möi­let, niin myy­jä­kin varot­taa, että ei ehkä kan­na­ta teh­dä näin. Mis­sä lati­na­lai­sen Ame­ri­kan maas­sa voit teh­dä näin? Tai kuin­ka mones­sa maas­sa yli­pää­tään täl­läis­ten sopi­mus­ten teke­mi­nen on mahdollista? 

    Ammat­ti­työn hyö­dyn­tä­mi­nen tekee menes­ty­neet yhteis­kun­nat. Ammat­ti­työ ei ole usein­kaan tie­toa eikä tai­toa, vaan rutii­nia. Yllä ole­va on esi­merk­ki oikeas­ta ammat­ti­työn hyö­dyn­tä­mi­ses­tä. Ikä­vä asia sii­nä on se, että tuos­ta 300 000 on vero­ja erit­täin suu­ri osa. Suo­men talous sak­kaa, kun työ­tä ei teh­dä vaan työ vero­te­taan hen­gil­tä. Kun San­na sai­raan­hoi­ta­ja tekee talon itse saa hän vuo­den työs­tä noin 50 000 euron pal­kan. Siis enem­män, mitä sai­raan­hoi­ta­ja­na. Afri­kas­sa ihmi­nen tekee talon­sa, kos­ka ulko­puo­lis­ten kans­sa asioi­den sopi­mi­nen ei onnis­tu. Suo­mes­sa, kos­ka omas­ta työs­tä ei tar­vit­se mak­saa vero­ja. Poli­tik­ko ei näe, että ammat­ti­työ­tä pitää hyö­dyn­tää parem­min. Poli­tik­ko näkee, että oma työ pitää kiel­tää ja sii­tä pitää ran­gais­ta. Kei­not vain puuttuvat. 

    Ote­taan hel­pom­pia esi­merk­ke­jä jos­tain hyvin yksin­ker­tai­ses­ta ja hel­pos­ta asias­ta. Auton ala­pal­lo­ni­ve­let ovat kulu­tus­ta­va­raa, jota jou­tuu aika ajoin uusi­maan. Mak­saa vaih­det­tu­na noin 150 euroa. Itse vaih­taen noin 15 euroa. Ren­kaas­sa on 5 pult­tia, pal­lo­ni­ve­les­sä nel­jä. Ren­kaan irrot­ta­mi­nen on suu­rem­pi työ mitä kaik­ki muu, kun ei ole sitä ammat­ti­lai­sen nos­tu­ria, vaan jou­tuu tunk­kaa­maan. Ammat­ti­lai­nen tekee työ­tä kym­me­nen minuut­tia, sai­raan­hoi­ta­ja tekee ensim­mäi­sel­lä ker­ral­la 10 tun­tia ja saa sii­tä vie­lä kovem­man tun­ti­pal­kan, mitä shp mak­saa vero­jen jäl­keen. Seu­raa­val­la ker­ral­la tekee tun­nis­sa, jol­loin saa 135 euron tun­ti­pal­kan suo­raan käteen.

    Sääs­tet­ty euro on aina enem­män kuin tie­nat­tu euro, kos­ka sii­tä ei mene tulo­ve­roa. Jako­pään hih­nan vaih­to mak­saa 800 euroa, jos­ta osat sata­sen. Kun palk­ka­työs­tä käteen jää vero­jen jäl­keen kymp­pi tun­nis­sa, niin saat 70 tun­tia askar­rel­la tuol­lai­sen paris­sa ja jäät edel­leen pal­koil­le. Puo­li­tois­ta työ­viik­koa hom­mas­ta, jon­ka har­ras­te­li­ja tekee päi­väs­sä ja ammat­ti­lai­nen puo­les­sa. Sama pätee kaik­keen suo­mes­sa. Eko­no­mil­le jää enem­män käteen, kun hän muu­raa itsel­leen kuin että hän teki­si työ­tä ulko­puo­li­sel­le. Häviä­jä on yhteis­kun­ta. Kak­si sama­palk­kais­ta ammat­ti­lais­ta ovat tilan­tees­sa, jos­sa heil­lä ei ole varaa pal­ka­ta toisiaan.Tähän Suo­mi on kuol­lut. Suo­mes­ta on tul­lut osa Afrikkaa.

    Olin kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa SDP:n edus­ta­ja­na 1997–2000. Tämän jäl­keen kat­se kään­tyi kokoo­muk­seen ja siel­tä vih­rei­siin. Kaik­ki ovat enem­män tois­ten­sa kal­tai­sia yhtei­si­ne ongel­mi­neen. Jokai­nen halu­aa enem­män yhteis­kun­nan resurs­se­ja val­von­nan, kont­rol­lin, kiris­tyk­sen, kur­juut­ta­mi­sen ja ankeut­ta­mi­sen alle. Kukaan ei sal­li mitään. Ainut valon­pilk­ku suo­mes­sa on raho­jen lop­pu­mi­nen. On pak­ko antaa ihmi­sel­le val­taa elä­mäs­tään, sil­lä Suo­mes­sa ei ole varaa ulkois­taa elä­mis­tä yhteis­kun­nal­le yhtään enempää. 

    Tänään on äänes­tys­päi­vä. Vaa­lien tulok­seen en voi vai­kut­taa enkä yhteis­kun­nan kul­kuun muu­ten­kaan. Ajat­te­lin jo, että en äänes­tä, mut­ta menen äänes­tä­mään sil­ti. Enkä anna edes pro­tes­ti­ään­tä, sil­lä sel­lais­ta ei voi suo­mes­sa antaa. Meil­lä ei ole libe­raa­li­de­mo­kraat­te­ja, jot­ka ajai­si­vat kan­sa­lai­syh­teis­kun­nan asi­aa. Hyvin­voin­ti­val­tio kokei­lu ei onnis­tu­nut suo­mes­sa ja sen rip­peis­sä roik­ku­mi­nen aiheut­taa inhi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä. Yhteis­kun­nan ei ole tar­koi­tus tun­keu­tua alueil­le, jot­ka eivät sil­le kuu­lu. Se, että sii­hen ei ole varaa ei tar­koi­ta sitä, että sil­ti pitäi­si yrittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Olem­me Tita­nicin kan­nel­la kat­so­mas­sa, kun Hel­sin­gin kes­kus­tan alle halu­taan raken­taa mil­jar­din euron juna­ra­to­ja tai kai­vel­la tun­ne­lei­ta Tal­lin­naan. Samaan aikaan sääs­tö­jä raa­vi­taan jos­tain muu­ta­man mil­joo­nan euron palveluista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Austrian:
    Uru­guay raken­si maa­il­man ensim­mäi­sen hyvin­voin­ti­val­tion, jon­ka talou­del­li­nen perus­ta oli maa­ta­lous. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen sen toi­min­ta alkoi muren­tua ja romah­dus tapah­tui 1960-luvulla.
    ‘snip’

    Hyvin­voin­ti­val­tion ele­men­tit kehit­ti ja sovel­si käy­tän­töön Otto von Bis­marck 1800-luvul­la ja tavoit­tee­na oli nime­no­maan yhteis­kun­ta­rau­han säilyttäminen.
    Voi olla, että aja­tus on van­hen­tu­nut, mut­ta aika näyttää…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Lai­van­ra­ken­ta­ja­na tie­dän, että have­ris­sa mat­kus­ta­ja­lai­van kal­lis­tu­mi­sen saa­vut­taes­sa 12 astet­ta, on tul­tu paniikkirajalle.

    Sen jäl­keen ihmi­set alka­vat ryn­täil­lä aivan päät­tö­mäs­ti min­ne sattuu…

    Kysy­mys: Onko Suo­men talous jo lähel­lä paniik­ki­ra­jaa? Onko ketään pum­puis­sa? Onko kukaan tuk­ki­mas­sa vuotoja?

    Koke­muk­se­ni mukaan ongel­miin kan­nat­taa aina käy­dä kiin­ni kun ne ovat pie­niä. Jos ongel­miin ei tar­tu­ta tai nii­tä ei halu­ta ymmär­tää, vaan ne kiel­le­tään (total denial), sil­loin ne pää­se­vät kas­va­maan ja kumuloitumaan. 

    Ovat­ko Suo­men talous­on­gel­mat pal­jon­kin suu­rem­pia kuin jul­ki­suu­des­sa on uskal­let­tu esittää? 

    Ker­to­vat­ko vuo­den pääs­tä saa­ta­vat tilas­tot, että Suo­mi oli jo kevääl­lä 2015 kont­rol­loi­mat­to­mas­sa syöksyssä?

    Koke­vat­ko aloi­te­ky­kyi­set ihmi­set / yhtiöt Suo­men sel­lai­sek­si vero- ja pykä­lä­hel­ve­tik­si, että tämä maa pitää hylä­tä kii­rees­ti, vie­lä kun ehtii?

    Esim. moder­nin ja yrit­tä­jäys­tä­väl­li­sen Viron 20%n vero-etu näyt­tää hou­kut­te­le­van monia…

    Vaik­ka oma yhtiö­ni onkin tänä vuon­na jo saa­nut muu­ta­man hyvän kau­pan, olen grass-roo­tis­sa, on-lines­sa toi­mi­vil­ta Pk-kol­le­goil­ta­ni kuul­lut mel­kein­pä vain huo­no­ja uutisia.

    Nyt pitää lopet­taa kai­ken­lai­nen omaan pus­siin pelaa­mi­nen ja maailmanparannus-touhu!

    On käy­tä­vä ongel­miim­me kiin­ni ruk­ka­sot­teel­la ja otet­ta­va käyt­töön suo­ma­lais­ten luon­tai­set ylivoimatekijät.

    40-vuo­ti­sen kan­sain­vä­li­sen insi­nöö­ri / kaup­pa­rat­su ‑koke­muk­se­ni perus­teel­la ne ovat seuraavat:
    — Kyky moder­niin, tehok­kaa­seen ja vas­tuu­ta otta­vaan tiimityöskentelyyn
    — Erin­omai­nen koulutustaso
    — Tai­to luo­da uusia käy­tän­nön sovel­luk­sia käyt­täen hyväk­si vii­mei­sim­piä tutkimustuloksia
    — Kan­sain­vä­li­ses­ti har­vi­nai­nen luo­tet­ta­vuus ja rehellisyys

    On sat­sat­ta­va vah­vas­ti Pk-sek­to­riin, joka vas­taa 55% talou­des­tam­me ja luo 14 uut­ta työ­paik­ka jokais­ta suu­ryh­tiöi­den palk­kaa­maan työn­te­ki­jää kohden! 

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lai­nen Pk-yrittäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Liik­ku­maan voi­daan muu­ten­kin kan­nus­taa tehok­kaam­min muil­la keinoin”

    Suo­ma­lai­nen lii­kun­ta­buu­mi on illuusio, jol­le ei ole poh­jaa. Vaik­ka tänä päi­vä­nä jokai­ses­ta tuu­tis­ta tulee fit­ne­siä on todel­li­suus päin­vas­tai­nen. Meil­lä ollaan sii­nä suh­tees­sa eri­koi­ses­sa ase­mas­sa, että tut­kit­tua tie­toa on jokai­ses­ta ikä­ryh­mäs­tä ja laa­jal­ti. 1900–2000 luvun tait­tees­sa pari­kymp­pis­ten kun­to romah­ti ja se on ollut las­kus­sa koko 2000 luvun. Kor­jaus­lii­ket­tä ei ole ollut eikä sitä ole näky­vis­sä. Varus­mies­ten kun­to on las­ke­nut joka iki­nen vuosi. 

    Suo­ma­lais­ten kun­non rapis­tu­mi­nen on puh­das­ta suo­ma­lais­ta hol­hous­pas­kaa. Vuon­na 2000 syn­ty­nyt lap­se­ni sai juos­ta eska­ri­mat­kat, kun siel­lä oli töis­sä täti, joka uskal­si rik­koa lakia. Seu­raa­va­na vuon­na tämä ei ollut enää mah­dol­lis­ta. Lap­set on vie­tä­vä ja haet­ta­va. Se on laki.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten lii­kun­ta­tun­neil­ta kiel­let­tiin suun­nis­ta­mi­nen, kos­ka val­von­taa ei voi­da jär­jes­tää. Pulk­ka­mä­ki on kiel­let­ty. Rul­la­luis­ti­met ja rul­la­lau­dat on kiel­let­ty. Lumi­pal­lo­jen heit­tä­mi­nen on kiel­let­ty. Vii­me vuon­na lap­set vie­tiin ensim­mäis­tä ker­taa bus­sil­la uima­hal­liin. Lii­kun­ta­tun­nin alus­sa kokoon­nu­taan pihal­le, tar­kis­te­taan läs­nä­oli­jat, men­nään bus­siin, aje­taan hal­lil­le, men­nään aulaan, tar­kis­te­taan läs­nä­oli­jat, men­nään puk­ka­riin ja suih­kuun, men­nään hal­lin puo­lel­le, tar­kas­te­taan läs­nä­oli­jat, men­nään val­vot­ta­vis­sa pien­ryh­mis­sä altaa­seen, ollaan altaas­sa alle 10 minuut­tia /hlö ja läh­de­tään yhdes­sä puku­huo­nee­seen ja tul­laan aulaan, tar­kis­te­taan läs­nä­oli­jat, men­nään bus­siin, aje­taan kou­lul­le. Jos bus­si oli­si ollut 10 minuut­tia myö­häs­sä oli­si lap­sil­le tul­lut enem­män lii­kun­taa vapaas­ta häröi­lys­tä, mitä ohja­tus­ta lii­kun­ta­tun­nis­ta. Vie­lä muu­ta­ma vuo­si sit­ten lap­set oli­vat altaas­sa tun­nin alkaes­sa ja meni­vät hal­lil­le itse­näi­ses­ti kävel­len. Hal­liin on kou­lul­ta mat­kaa 800 met­riä ja ympä­ris­tö on lap­sil­le tut­tu. Vähän aiem­min kiel­let­tiin se, että lap­set eivät saa­neet jää­dä hal­lil­le kou­lu­päi­vän päät­teek­si. Lap­set eivät saa enää hiih­tää samaa lenk­kiä, mitä on aina kier­ret­ty, kos­ka sii­nä on mäki ja tien yli­tys. Joka­vuo­ti­nen kou­lun kevät­ret­ki on lope­tet­tu, kos­ka lap­sia ei saa lait­taa pyö­räi­le­mään tien reu­naan eikä ole pyörätietä.

    Sil­loin, kun minä olin lap­si ja nuo­ri oli kaik­ki yhteis­kun­nan omis­ta­ma tila sal­lit­tua tilaa, jon­ka sai käyt­töön tar­vit­taes­sa. Esim. kou­lun avai­met sai itsel­leen juh­lal­lis­ta vakuu­tus­ta vas­taan. Eli ei höl­möi­lyä ja jäl­jet sii­vo­taan. Nykyi­sin kukaan ei saa mis­sään olo­suh­teis­sa kou­lun avai­mia. Esim. vie­rai­le­vat seu­rat majoit­tu­vat hotel­lis­sa, kou­lu­ma­joi­tus on kiel­let­tyä. Käy­tän­nös­sä siis tur­naus­kult­tuu­ria ei enää ole, sil­lä majoi­tus ei järjesty.

    Kun­to­sa­lil­le pää­si, ylei­sur­hei­lu väli­neet sai ottaa varas­tos­ta ken­täl­le kun­han siir­si ne käy­tön jäl­keen suo­jaan. Suu­rin osa oli aina­kin kokeil­lut suun­nil­leen kaik­kea lii­kun­taa. Nyt meil­lä ei ole kun­nas­sa junio­reil­la enää mah­dol­li­suut­ta har­ras­taa pai­non­nos­toa, sil­lä poli­ti­kot ovat kiel­tä­neet pai­non­nos­ton junio­reil­ta. Yri­tä sii­nä sit­ten pääs­tä kan­sal­li­seen kär­keen, kun ei saa edes poik­keus­lu­val­la men­nä har­joit­te­le­maan. Jokai­sel­le kun­to­sa­lil­le on ikä­ra­ja ja niil­le ei pää­se miten­kään. Lähes kaik­ki muut har­ras­te­ti­lat on annet­tu seu­ro­jen käyt­töön ja ne ovat nykyi­sin pää­asias­sa tyh­jil­tään. Edes rahal­la ei saa men­nä har­joit­te­le­maan, sil­lä toi­min­nan on olta­va ohjattua. 

    Kou­lu­maa­il­man hol­hous­mei­nin­gis­tä ei pää­se eroon mil­lään kei­nol­la. Las­ten on vain alis­tut­ta­va eivät­kä ne tie­dä parem­mas­ta. Me aikui­set tie­de­tään. Sil­ti sama hol­hous­mei­nin­ki levi­ää myös meil­le. Meil­lä on nyt esim. kau­pun­gin­ta­lon ovet lukos­sa ja ainoas­taan ala-aulaan pää­see. His­siin ei pää­se ilman saat­ta­jaa. Sovit­tuun tapaa­mi­seen ei pää­se ilman saat­ta­jaa. Ollaan aivan kuin Kins­ha­sas­sa tai jos­sain muus­sa väki­val­tai­ses­sa kehi­tys­maa­kau­pun­gis­sa. Perus­te­lu on, että kau­pun­gin päät­tä­jien tur­val­li­suu­des­ta on huo­leh­dit­ta­va. Kau­pun­ki­lai­nen veik­kaa, että kysees­sä on vain se, että ei pääs­tä tur­haan häi­rit­se­mään vir­ka­mie­hiä hei­dän työ­pai­kal­la tapah­tu­van vapaa-ajan vie­ton suh­teen. Ovet on lukos­sa ja tus­kin ne enää avu­tu­vat. Usei­ta ovia on kun­ta­lai­sil­ta lukit­tu vii­mei­sen kah­den­kym­me­nen vuo­den aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. STM on ongel­ma. Se ei kyke­ne hal­lit­se­maan rahan­käyt­töään. Uutis­ten mukaan ainoa minis­te­riö, jol­ta ei tul­lut täl­lä kier­rok­sel­la min­kään­lais­ta säästölistaa! 

    STM kui­ten­kin ohjaa 70% yhteis­kun­nan menois­ta, joten leik­kauk­set on teh­tä­vä juu­ri hei­dän osuu­teen­sa. Kol­mas mer­kit­tä­vä osuus on kou­lu­tus. Kaik­ki muut sääs­töt ovat nap­pi­kaup­paa ja ilman mitään todel­lis­ta merkitystä.

    Ensik­si kan­nat­taa pur­kaa raken­nel­ma ja eriyt­tää sosi­aa­li­asiat ter­vey­s­asiois­ta. Minis­te­riöis­tä tulee hel­pom­min hal­lit­ta­via. Sen jäl­keen kyl­män rau­hal­li­ses­ti 30% rahoi­tuk­ses­ta molem­mil­ta pois, jol­loin huo­maam­me, ettei meil­lä ole mitään kestävyysvajetta.

    Asias­ta nousee hir­veä poru, mut­ta seä sosi­aa­li- että ter­veys­sek­to­ri ter­veh­tyy pakos­ta ja pus­ku­ria syn­tyy niin pal­jon, että nii­tä voi­daan hil­jal­leen raken­taa taas uudes­taa. Alo­jen ohjauk­ses­sa on täl­lä het­kel­lä jotain pahas­ti pie­les­sä, kun THL vähen­tää tar­tun­ta­tau­tio­saa­mis­taan, mut­ta yllä­pi­tää hyö­dyt­tö­miä köyhyystutkijoita. 

    Tosin fik­sum­paa on siir­tää rahaa infraan ja tur­val­li­suu­teen, luo­da työ­paik­ko­ja ja samal­la vähen­tää tar­vet­ta sosiaalisektorilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Austrian:
    …Jos­tain syys­tä omai­suus­tu­loi­hin vs tulon­siir­toi­hin lii­tyy ihmis­ten yhtei­sös­sä joku nor­ma­tii­vi­nen elementti! 

    Joh­tu­nee sii­tä, että yleen­sä ymmär­re­tään yksi­tyis­ten pää­omien tuot­ta­van kaik­kien hyvin­voin­nin. Eli yksi­tyis­tä pää­omaa ei ole jär­ke­vää rokot­taa. Ruot­sa­lai­nen sosia­li­de­mo­kra­tia on toi­mi­nut juu­ri noin! On aina huo­leh­dit­tu ennen kaik­kea ruot­sa­lai­sen pää­oman edus­ta ja jaet­tu vas­ta tuottoja.

    Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on menos­sa kivil­le juu­ri samas­ta syys­tä. Ei ole huo­leh­dit­tu suo­ma­lai­ses­ta pää­omas­ta ja on saman aikai­ses­ti jaet­tu rahaa, jota ei ole ole­mas­sa. Yhtä­lö on kestämätön. 🙁

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kom­men­toin ensin päih­deäi­te­jä. Kyse ei ole kuten Soi­nin­vaa­ra esit­tää, ettei­kö oli­si varaa ja hoi­to­ko­neis­toa hei­tä var­ten. Kuten jo edel­lä kom­men­toi­tiin, tilan­ne on päinvastainen:

    Ongel­ma on, että sitä saa mis­tä mak­saa. Yhteis­kun­ta kan­nus­taa kaik­kein eni­ten van­hem­mik­si sii­hen kaik­kein soveltumattomimpia.”

    En ole kuu­lut, ettei­kö ras­kaa­na ole­va nai­nen oli­si kat­kol­le pääs­syt. Mut­ta eri asia on, halu­aa­ko. Lap­sel­la myös “tie­naa” kun­nal­ta isom­man asun­non, parem­man toi­meen­tu­lo­tuen, lap­si­li­sät jne. Ainoa kei­no on pak­ko­hoi­to ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen lap­si huos­taan, olkoon kuin­ka moni­mut­kai­nen filo­so­fi­nen tahi laki­tek­ni­nen kysymys. 

    Samaan hyvin­voin­ti­val­tio­ta rapaut­ta­vaan tema­tiik­kaan liit­ty­vät mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo ja tuloe­rot. Mak­su­ton kou­lu­tus ja kan­nus­ti­mi­set opis­ke­luun tuot­ti­vat tulos­ta tilan­tees­sa, jos­sa väes­tön elin­ta­so oli alhai­nen ja tuloe­rot suu­ret. Se antoi sekä mah­dol­li­suu­den että kipi­nän oman elin­ta­son nostoon.

    Nyt olem­me tilan­tees­sa, jos­sa toi­meen­tu­lo ei edel­ly­tä opis­ke­lua tai työn­te­koa. Ja on puo­luei­ta kuten vasem­mis­to­liit­to ja vih­reät, jot­ka puol­ta­vat jou­te­no­loa mui­den rahoil­la. Se rapaut­taa moraa­lin. Tuloe­ro­ja tar­vi­taan, ne ovat ter­veem­pi kan­nus­tin kuin tulonsiirrot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Orkes­te­ri soit­taa:
    Olem­me Tita­nicin kan­nel­la kat­so­mas­sa, kun Hel­sin­gin kes­kus­tan alle halu­taan raken­taa mil­jar­din euron juna­ra­to­ja tai kai­vel­la tun­ne­lei­ta Tal­lin­naan. Samaan aikaan sääs­tö­jä raa­vi­taan jos­tain muu­ta­man mil­joo­nan euron palveluista. 

    Ne “muu­ta­man mil­joo­na” sosi­aa­li­pal­ve­lut ovat yhdes­sä pal­jon enm­män kuin tuo yksi has­su tun­ne­li. Vaik­ka Viroon kai­vet­tai­siin pari­kin tun­ne­lia, se ei het­kau­ta Suo­men talout­ta, mut­ta jos emme saa sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja kuriin, pää­dym­me konkurssiin. 

    Sen jäl­keen Suo­mes­sa ei ole min­kään­lais­ta val­tion hoi­ta­maa sosi­aa­li­tur­vaa. Kirk­ko hoi­taa sen mitä kir­kol­le perin­tei­ses­ti kuu­luu ja yhteis­kun­ta pyr­kii hoi­ta­maan tur­val­li­suu­den ja ehkä jotain infra­jut­tu­ja. Haluam­me­ko oikeas­ti tätä, vai oli­si­ko aika pis­tää STM kuriin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Monet Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan maat oli­vat sel­väs­ti Euroop­paa vau­raam­pia 1930-luvul­la. Ne valit­si­vat pien­ten bud­jet­tien ja suur­ten tuloe­ro­jen poli­tii­kan. Euroop­pa­lai­set hyvin­voin­ti­val­tiot ovat sen jäl­keen men­neet sel­väs­ti ohi.”

    Osaat­ko Ode tai joku muu ker­toa: a) mis­tä mais­ta tar­kal­lee­not­taen on kyse ja mil­lais­ta poli­tiik­kaa niis­sä harjoitettiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Esa:
    … Ne valit­si­vat pien­ten bud­jet­tien ja suur­ten tuloe­ro­jen politiikan… 

    Oli­ko tuo valin­ta vai seu­raus teh­dyis­tä valin­nois­ta? Parem­min­kin jäl­kim­mäis­tä. Yri­tet­tiin puo­lus­taa saa­vu­tet­tua hyvin­voin­tia, eikä kyet­ty muun­tau­tu­maan. Pro­tek­tio­nis­mi joh­ti tilan­tee­seen, jos­sa hyvin­voin­ti mure­ni. Suo­mi on samal­la tiellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kal­le: Joh­tu­nee sii­tä, että yleen­sä ymmär­re­tään yksi­tyis­ten pää­omien tuot­ta­van kaik­kien hyvin­voin­nin. Eli yksi­tyis­tä pää­omaa ei ole jär­ke­vää rokot­taa. Ruot­sa­lai­nen sosia­li­de­mo­kra­tia on toi­mi­nut juu­ri noin! On aina huo­leh­dit­tu ennen kaik­kea ruot­sa­lai­sen pää­oman edus­ta ja jaet­tu vas­ta tuottoja.

    Suo­ma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on menos­sa kivil­le juu­ri samas­ta syys­tä. Ei ole huo­leh­dit­tu suo­ma­lai­ses­ta pää­omas­ta ja on saman aikai­ses­ti jaet­tu rahaa, jota ei ole ole­mas­sa. Yhtä­lö on kestämätön. 

    Kal­le, onko omai­suus­tu­lo­ja saa­va port­fo­lio­si­joit­ta­ja aktii­vi­nen pää­omia talou­des­sa allo­koi­va yrit­tä­jä vai kuponginleikkaaja? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Chi­len talous on kai suht ok “Chica­gon poi­kain” jäl­jil­tä. Argen­tii­nas­sa kehi­tys on ollut välil­lä parem­paa ja sit­ten taas ei.

    Syyt ovat moni­nai­set eikä nii­tä voi redusoi­da johon­kin perus­kou­lu puut­tu­mi­sen tapai­seen asi­aan var­sin­kaan, kun molem­mis­sa mais­sa toki on oppi­vel­vol­li­suus ja jul­ki­set koulut.

    OECD:n mukaan suku­puol­ten elä­män­laa­tu toki toteu­tuu tasa-arvoi­sem­min kuin Suo­mes­sa. Ehkä mac­hoi­lu estä pahim­mat femi­nis­ti­set ylilyönnit. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Sin­ga­po­res­sa osa verois­ta mak­se­taan hen­ki­lö­koh­tai­sil­le sosiaalitileille. ”

    Käy­tän­nös­sä ne eivät ole hen­ki­lö­koh­tai­sia. Ne ovat kol­lek­tii­vi­sia per­heen sisäl­lä eli jos isän tili lop­puu niin rahoi­tus ote­taan äidin tilil­tä ja kun se lop­puu niin sit­ten jat­ke­taan las­ten tileille.
    Ja seu­raa­vak­si las­ten­las­ten tileille.

    Tuo heni­lö­koh­tai­nen tili on siis per­soo­na­koh­tai­nen vain orvolla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Myös Uru­guay kuu­lui 1800- ja 1900-luvun vaih­tees­sa Ete­lä-Ame­ri­kan hyvinvointivaltioihin. 

    Maa­han muut­ti suu­ri mää­rä siir­to­lai­sia Euroo­pas­ta vuo­teen 1930 asti. Vuo­den 1900 jäl­keen Uru­guays­sa teh­tiin suu­ri jouk­ko poliit­ti­sia, sosi­aa­li­sia ja talou­del­li­sia uudistuksia.

    Sää­det­tiin mini­mi­palk­ka, ensim­mäi­si­nä maa­il­mas­sa sää­det­tiin kah­dek­san tun­nin työ­ai­ka­lait, ilmais­ta kou­lu­tus­ta tar­jot­tiin kai­kil­le, suku­puol­ten tasa-arvoa edis­tet­tiin ja kirk­ko irro­tet­tiin valtiosta.

    Työt­tö­myys­tur­va ja eläk­keet tuli­vat lakisääteiseksi.

    Uru­gy­aun hyvin­voin­ti­val­tion tie kat­ke­si 30-luvun lamaan

    1900-luvun alku­puo­lel­la Uru­guayn yhteis­kun­nal­li­set uudis­tuk­set, tuot­ta­va vien­ti ja rau­hal­li­set olot vakaut­ti­vat maan talou­den ja poliit­ti­sen ilma­pii­rin. Uru­guayn kehit­ty­nyt yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mä ja vakaa demo­kra­tia toi­vat sil­le tun­ne­tun lem­pi­ni­men ”Ame­ri­kan Sveit­si”. Onpa 1920- ja 1930-luku­jen Uru­guay­ta kut­sut­tu jopa maa­il­man ensim­mäi­sek­si hyvinvointivaltioksi.[14]

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kuun­te­lin netis­sä, kun Var­tiai­nen täs­men­si puhei­taan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta: Väi­sä­lä tar­vit­see kii­na­lai­sen fyy­si­kon, Nokia tar­vit­see intia­lai­sen insi­nöö­rin koo­daa­maan ja sai­raan­hoi­to­pii­ri tar­vit­see espan­ja­lai­sia sai­raan­hoi­ta­jia. Täs­tä puhees­ta seu­raa se, että työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta ei jää kan­san­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa mitään käteen.
    Euroo­pas­sa ja Suo­mes­sa työ­pai­kat vähe­ne­vät ja eriy­ty­vät. Koh­ta­lon­ky­sy­mys on, miten sosi­aa­li­tur­va yhdis­te­tään työ­te­koon, yrit­tä­mi­seen. Aja­tus on yksin­ker­tai­nen: euron tulos­ta saa aina enem­män kuin 50 snt. Kum­ma kyl­lä ay ‑lii­ke on estee­nä rat­kai­sun löy­ty­mi­seen. Kun ay ‑lii­ke ja SDP nyt aje­taan puo­lus­tus­a­se­miin, niin ennus­tan tilan­teen huo­no­ne­van edelleen.
    Päih­deäi­ti­kes­kus­te­lu juut­tuu samaan kehään kuin kyse­ly sii­tä, että pitää­kö liha­van ihmi­sen mak­saan enem­män dia­be­tek­sen hoi­dos­ta. 70- ja 80-luvul­la polii­si kier­si kes­kus­tas­sa ja kerä­si juo­pot ja hörhöt
    put­kaan ja pääs­ti pois aamul­la sak­ko­la­pun kans­sa. Nyt edel­ly­te­tään uhkaa­vaa käy­tös­tä, ja polii­si tulee, jos tulee, tun­nin sisäl­lä. Yhteis­kun­nan, mei­dän, pitäi­si myös voi­da vaatia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Aina kun ollaan leik­kaa­mas­sa tai sut­ja­koit­ta­mas­sa jotain alkaa ini­nä, että meil­tä ei voi vähen­tää. No, meil­tä voi.

    Itse työs­ken­te­len eri­tyis­työn­te­ki­jä­nä kun­tou­tuk­ses­sa. Meil­tä saa lei­ka­ta alkuun vaik­ka mil­jar­din ja sen jäl­keen saat­te antaa meil­le eri­tyis­työn­te­ki­jöil­le ken­kää. Kii­tos. Eikä tämä ollut edes vit­si. Kes­ki-Euroo­pas­sa vuo­deo­sas­tot lak­kau­tet­tiin 70-luvul­la. Kuva liit­tyy: http://is11.snstatic.fi/img/468/1428638129880.jpg

    Lem­pi­lap­se­ni on kui­ten­kin kou­lu­tus, kou­lut­ta­mi­nen ja opet­ta­mi­nen ja oppi­mi­nen. Siel­lä on vähin­tään yhtä pal­jon löy­sää rahaa tajol­la. Ja siel­lä­kin pie­nem­mäl­lä panok­sel­la on mah­dol­lis­ta saa­da parem­paa tulos­ta. Lope­te­taan vain se opet­ta­mi­nen ja kes­ki­ty­tään oppi­mi­seen ja arvioimiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Sep­po Korp­poo: Koke­vat­ko aloi­te­ky­kyi­set ihmi­set / yhtiöt Suo­men sel­lai­sek­si vero- ja pykä­lä­hel­ve­tik­si, että tämä maa pitää hylä­tä kii­rees­ti, vie­lä kun ehtii?

    Mik­si­kö­hän USA:n yri­ty­ket eivät pake­ne USA:sta. Vero­lait käsit­tä­vät n 75000 sivua.

    http://finance.townhall.com/columnists/politicalcalculations/2014/04/13/2014-how-many-pages-in-the-us-tax-code-n1823832

    Suo­men vero­lait­mah­tu­vat 600 sivuun ja muka­na on jo tär­keät oikeustapaukset

    http://www.talentumshop.fi/verolait‑1–2014.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Kan­sa­lai­sen sote-tili on peri­aat­tees­sa kan­na­tet­ta­va aja­tus. Se ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole kovin kat­ta­va rat­kai­su. Jopa Libe­ran ehdo­tuk­ses­sa perus­ti­lis­tä sano­taan nime­no­maan, että perus­ti­li on vain nii­tä var­ten, jot­ka voi­vat omal­la työs­ken­te­lyl­lään vai­kut­taa toi­meen­tu­loon­sa. Tämä on sikä­li loo­gis­ta, että kan­nus­ta­vuus hävi­ää, jos koh­de ei voi teh­dä asial­le mitään.

    Tämä rajaus tar­koit­taa lopul­ta sitä, että koh­tee­na ovat koh­tuul­li­sen ter­veet työi­käi­set kan­sa­lai­set. Se on tie­tys­ti sikä­li rei­lua, että juu­ri tuo poruk­ka kui­ten­kin mak­saa koko bileet. (Tosin Libe­ran mal­lis­sa van­hus ilmei­ses­ti mak­saa itse hoi­dos­taan, jos tilil­lä on jotain. Sil­lä on mer­ki­tys­tä isoi­hin rahoi­hin, mut­ta sii­hen liit­tyy myös kysymyksiä.)

    Oli­si muka­va näh­dä sel­lai­nen koti­mai­nen tut­ki­mus, jos­sa tut­kit­tai­siin yksi­löi­den väli­siä ja elin­kaa­ren sisäi­siä tulon­siir­to­ja. Sii­tä oli­si syy­tä sii­vo­ta eläk­keet pois, kos­ka ne on joka tapauk­ses­sa hoi­det­tu eri taval­la. Eläk­kei­den mukaan­ot­to toki lisää tulon­siir­to­jen mää­rää huo­mat­ta­vas­ti, ja ne ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti ajas­sa siir­ret­tyä rahaa.

    Intui­tio sanoo, että nime­no­maan ter­vey­den osal­ta tuu­rie­rot yksi­löi­den välil­lä ovat suu­ria. Intui­tiol­la ei kui­ten­kaan kan­na­ta kor­va­ta tut­ki­mus­tie­toa, jos sitä on tuotettavissa.

    En pidä yksi­lön sote-tiliin siir­ty­mis­tä huo­no­na aja­tuk­se­na, mut­ta en myös­kään usko, että sil­lä oli­si ter­vey­den­huol­lon koko­nais­ku­lui­hin mul­lis­ta­vaa vähen­tä­vää vai­ku­tus­ta. (Sin­ga­po­res­sa menee vähän rahaa, mut­ta väes­tö­ra­ken­ne, per­heen osal­lis­tu­mi­nen kului­hin ja hal­pa sai­raan­hoi­to­vä­ki ovat vai­keas­ti kopioitavissa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Jyr­ki Pato­mä­ki: Puut­tu­vat työ­pai­kat on saa­ta­va pal­ve­luis­ta, vaik­ka myös siel­lä inno­vaa­tiot kar­si­vat työn­te­ki­jöi­tä. Pal­ve­lut on kus­tan­net­ta­va pää­osin vien­nis­tä saa­ta­vil­la tuloil­la, siis voit­toa tuot­ta­via yri­tyk­siä verot­ta­mal­la. Sitä kaut­ta myös koti­mai­nen osto­voi­ma voi kas­vaa ter­veel­lä tavalla.

    On help­po olla samaa miel­tä sii­tä, että puut­tu­vat työ­pai­kat on saa­ta­va palveluista.

    En kui­ten­kaan ole ihan vält­tä­mät­tä samaa miel­tä sii­tä, että nii­tä pal­ve­lui­ta luo­daan vero­tus­ta kiris­tä­mäl­lä. Tun­tuu huo­mat­ta­vas­ti parem­min mark­ki­na­ta­lou­del­le sopi­val­ta tiel­tä antaa ihmi­sil­le itsel­leen vai­ku­tus­val­taa ja moti­vaa­tio­ta pal­ve­lui­den hankkimiseen.

    Mei­dän pitää siis luo­da taval­la tai toi­sel­la sel­lai­nen ympä­ris­tö, jos­sa pal­ve­lui­den osta­mi­nen on sekä talou­del­li­ses­ti rea­lis­tis­ta kum­man­kin osa­puo­len kan­nal­ta että sosi­aa­li­ses­ti hyväksyttävää.

    Nyky­ään ongel­mia on mones­sa suun­nas­sa. Osit­tain työl­lis­tä­mis­kii­la tekee työ­nan­ta­jan omas­ta työs­tään käteen­jää­vän ja työn­te­ki­jän käteen­jää­vän väliin aivan koh­tuut­to­man ker­toi­men. Osit­tain on kyse ihmis­ten “ei ter­ve ihmi­nen apua tar­vit­se” ‑asen­tees­ta, ts. on pal­jon tyy­lik­kääm­pää ostaa useam­min uusi auto tai käy­dä Aasias­sa ran­nal­la kuin käyt­tää koti­ta­lous­pal­ve­lui­ta. Toi­sel­ta puo­lel­ta työn­te­ki­jäl­lä on parem­pi sta­tus teh­dä toi­mis­to­sii­vous­ta kuin koti­ta­lous­sii­vous­ta, kos­ka “sehän on pii­an hommaa”.

    Koti­ta­louk­sis­sa on vaik­ka kuin­ka pal­jon teke­mä­tön­tä työ­tä. Nyt meil­lä on työt­tö­mä­nä vaik­ka kuin­ka pal­jon poruk­kaa, joka kyke­ni­si moniin töi­hin. Tai­tai­si olla aika rai­va­ta nii­tä estei­tä pois kai­kis­ta suunnista.

    Se on aivan sel­vää, että tulon­ta­sauk­sia tar­vi­taan nyt, ja toden­nä­köi­ses­ti nii­tä tar­vi­taan tule­vai­suu­des­sa enem­män kuin nyt. Mak­sa­jis­ta­kaan ei ole isom­paa epä­sel­vyyt­tä. Mut­ta mitä enem­män rahaa levi­te­tään vapaa­eh­toi­ses­ti ja koet­tua vas­ti­ket­ta vas­taan, sitä vähem­män kenen­kään tar­vit­see puhua almuista.

    Sivu­va­hin­ko­na tuos­sa käy vie­lä niin, että kun koko kan­san­ta­lou­des­sa teh­dyt työ­tun­nit lisään­ty­vät (työt­tö­myys­tur­va vaih­tuu palk­ka­työ­hön osal­la työt­tö­mis­tä), kyse ei vält­tä­mät­tä enää ole­kaan nol­la­sum­ma­pe­lis­tä. Vaik­ka työ­pai­kat syn­ty­vät­kin koti­mai­siin pal­ve­lui­hin, voi vahin­gos­sa käy­dä niin, että koko­nai­suus­kin hyö­tyy eri­lais­ten dynaa­mis­ten ilmiöi­den kautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Eero Kär­ki: Kuun­te­lin netis­sä, kun Var­tiai­nen täs­men­si puhei­taan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta: Väi­sä­lä tar­vit­see kii­na­lai­sen fyy­si­kon, Nokia tar­vit­see intia­lai­sen insi­nöö­rin koo­daa­maan ja sai­raan­hoi­to­pii­ri tar­vit­see espan­ja­lai­sia sairaanhoitajia.

    Kak­si ensim­mäis­tä ovat saa­ta­vuus­har­kin­nan ulko­puo­lel­la (kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja yli 3000 € ansait­se­via), espan­ja­lai­set taas ovat EU-kan­sa­lai­sia ja saa­vat vapaas­ti teh­dä työ­tä Suomessa.

    Var­tiai­sen saa­ta­vuus­har­kin­nan­pois­to­vaa­ti­muk­set joh­tu­vat vain sii­tä, että mata­la­palk­kais­ten alo­jen työ­nan­ta­jat halua­vat har­joit­taa muut­toar­bit­raa­sia kehi­tys­mai­den ja hyvin­voin­ti­val­tioi­den välil­lä. Ts. täs­sä halu­taan veron­mak­sa­jien pus­sil­le ja vähän rik­koa työ­elä­män sään­tö­jä ja lake­ja­kin. Kor­kean tuot­ta­vuu­den alo­jen vero­kuor­ma vain lisääntyisi.

    Sekin on hyvin mah­dol­lis­ta, että Var­tiai­sel­la ei ole vie­lä sel­vyyt­tä, min­kä kan­san edus­ta­jak­si hänet juu­ri valittiin.

    Täs­tä puhees­ta seu­raa se, että työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta ei jää kan­san­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa mitään käteen.

    Kaik­ki Suo­men talout­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyö­dyt­tä­vät muut­ta­jat pää­se­vät jo vapaas­ti Suo­meen. Ja vie­lä moni muukin…

    Ne eivät vain tule Suo­meen (ne hyvät), kos­ka niil­le ei halu­ta mak­saa kan­sain­vä­li­sen tason palk­kaa. Plus kyl­män peri­fe­rian lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Vihe­rins­si:Koti­ta­louk­sis­sa on vaik­ka kuin­ka pal­jon teke­mä­tön­tä työ­tä. Nyt meil­lä on työt­tö­mä­nä vaik­ka kuin­ka pal­jon poruk­kaa, joka kyke­ni­si moniin töihin.

    Tuo on tot­ta, mut­ta koti­ta­lous­työ­tä rajoit­taa luot­ta­muk­sen puu­te, on aika suu­ri kyn­nys pääs­tää ketään tun­te­ma­ton­ta puu­has­te­le­maan kotiin­sa ja kaik­ki sii­vous yms. oli­si kui­ten­kin kaik­kein tehok­kain­ta hoi­taa vir­ka-aikoi­na sil­loin, kun asu­jat ovat itse töissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Tuos­sa edel­lä kir­joi­tin mm: “Koke­vat­ko aloi­te­ky­kyi­set ihmi­set / yhtiöt Suo­men sel­lai­sek­si vero- ja pykä­lä­hel­ve­tik­si, että tämä maa pitää hylä­tä kii­rees­ti, vie­lä kun ehtii?”

    Tähän “Lii­an van­ha vas­ta­si: “Mik­si­kö­hän USA:n yri­ty­ket eivät pake­ne USA:sta. Vero­lait käsit­tä­vät n 75000 sivua.”

    Tähän pari vastakommenttia: 

    1) Kyl­lä USA­lai­set yri­tyk­set suu­rin jou­koin pake­ne­vat maas­ta, var­sin­kin vero­pa­ra­tii­sei­hin. Sel­lai­nen on jopa USAn sisäl­lä, Delawa­ren osavaltiossa…

    2) En ole juris­ti, mut­ta sen ver­ran tie­dän, että Euroo­pan laki perus­tuu nk. Roo­ma­lai­seen oikeu­teen, kun taas USAn lait nk. Com­mon law-malliin.
    Nämä eroa­vat toi­sis­taan kuin yö ja päi­vä, joten nii­den ver­taa­mi­nen toi­siin­sa vie hel­pos­ti lii­an van­hoil­le kevät-jäille…

    3) Suo­men ris­ki-yrit­tä­jien alta on jää pet­tä­nyt jo usei­ta vuo­sia sit­ten, mut­ta ran­nal­la juh­li­joil­ta pää­see par­ku vas­ta nyt, kun boo­li­mal­jaa ollaan vie­mäs­sä pois!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka voi otta gini­to­ni­kit vas­ta sit­ten, kun ris­ki-kau­pas­ta on saa­tu miek­kail­tua rahat taskuun

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Yri­tys­ve­roon sem­moi­nen point­ti, että sii­hen voi­tai­siin teh­dä jon­kin­lai­nen por­ras­tus tai ala­ra­ja, esim.jonnekin 25 — 50ke koh­dal­le, mikä käy­tän­nös­sä pois­tai­si tar­peen teh­dä veroil­moi­tuk­sia tai mak­saa jotain muu­ta­man sadan euron ennak­ko­ve­ro­ja tai teh­dä vero­suun­nit­te­lua tahi pelä­tä ennakkoveroja.

    Kui­ten­kin se ins­pi­roi­si eten­kin pk-yrit­tä­jiä teke­mään sen ylim­mää­räi­sen työ­pa­nok­sen mikä tar­vi­taan yri­tyk­sen kas­vat­ta­mi­seen. Työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti tur­val­li­sem­paa kun kas­sas­sa on se 50ke yli­mää­räis­tä. Sen voi kerä­tä sin­ne vuo­des­sa tai kol­mes­sa, ihan sama.

    Ei ole kau­hean suo­sit­tu idea, mut­ta toi­saal­ta jos ala­ra­jaa las­ket­tai­siin voi­tai­siin täl­löin yri­tys­ve­roa itses­sään nos­taa takai­sin kor­keam­mal­le tasol­le — tämän vai­ku­tus­ta voi­tai­siin kui­ten­kin vie­lä kom­pen­soi­da sil­lä että isom­pi yri­tys voi­si teh­dä seu­raa­val­le tili­kau­del­le inves­toin­ti­va­rauk­sen, jol­loin mikä­li yri­tyk­sel­lä on voit­toa joka on han­kit­tu sitä var­ten että seu­raa­va­na vuon­na se inves­toi­daan johon­kin, se voi­tai­siin vara­ta seu­raa­van vuo­den inves­toin­nik­si — tämä on mah­dol­lis­ta täl­lä het­kel­lä esim. henkilöyhtiöillä.

    Toi­sin sanoen: pank­kien sato­jen mil­joo­nien voit­toa voi­tai­siin verot­taa edel­leen “koval­la kädel­lä”, eli pala­ta kor­keam­paa yri­tys­ve­roon, (sak­sas­sa­han se kai on lähes 30%) mut­ta pie­ny­ri­tys­ten tai inves­toin­ti­ha­kuis­ten yri­tys­ten mah­dol­li­suut­ta inves­toi­da paran­net­tai­siin kui­ten­kin luo­pu­mat­ta sii­tä aja­tuk­ses­ta, että yri­tys ei ole tar­koi­tet­tu mik­si­kään raho­jen ikuu­isek­si säilytyspaikaksi.

    Muu­tos oli­si siis val­tiol­le kus­tan­nus­neut­raa­li mut­ta lisäi­si pk-yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­siä ja vähen­täi­si byro­kra­ti­aa ja tur­hia yhtey­den­ot­to­ja vero­toi­mis­toon. Start-up yri­tys­ten toi­min­taan sil­lä ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta, kos­ka ne ovat muu­ten­kin yleen­sä tap­piol­li­sia ensim­mäis­ten elin­vuo­sien­sa aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Maa­han­muut­toon sem­moi­nen “point­ti”, että mik­si ihmees­sä Suo­men viral­li­nen kie­li ei voi­si olla englanti?

    Sitä kui­ten­kin tääl­lä osa­taan ja ope­ta­taan, hel­po­tet­tai­siin työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa, kun voi­tai­siin vaa­tia englan­nin osaa­mis­ta — ketä ulko­mail­ta tän­ne muut­ta­vaa kiin­nos­taa opis­kel­la ruot­sia tai suo­mea? Ja kui­ten­kin kaik­kien ulko­maa­lais­ten kans­sa puhu­taan englan­tia työ­elä­mäs­sä, vai osaa­ko joku puhua inti­aa tai kii­naa niin hyvin että se riit­tää ammat­ti­ta­sol­la? Tai japa­nia, por­tu­ga­lia, espan­jaa… list goes on…

    Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­mi­sen yhte­nä edel­ly­tyk­se­nä on, että sinul­la on tyy­dyt­tä­vä suul­li­nen ja kir­jal­li­nen suo­men tai ruot­sin kie­len tai­to tai näi­den sijas­ta tyy­dyt­tä­vä suo­ma­lai­sen tai suo­men­ruot­sa­lai­sen viit­to­ma­kie­len taito.”

    http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/kansalaisuuden_hakeminen/edellytykset/kielitaito

    Ensim­mäi­nen kämp­pik­se­ni oli yli­opis­to-opis­ke­li­ja, joka oli kotoi­sin Nai­ro­bis­ta, hän puhui suju­vam­paa englan­tia kuin minä, kos­ka Kenian toi­nen viral­li­nen kie­li on englanti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Osmo: ”Mil­jar­dien kes­tä­vyys­va­je pakot­taa miet­ti­mään, mitä hyvin­voin­ti­val­tios­ta yli­pään­sä on enää pelas­tet­ta­vis­sa ja mikä on aivan pak­ko pelas­taa. Hyvin­voin­ti­val­tio ei ole riip­pa­ki­vi, joka verot­taa talou­den henkihieveriin.”

    Olen eri miel­tä. Aina­kin suo­ma­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on hen­ki­hie­ve­riin verot­ta­va. Annan esi­mer­kin. Ilpo Insi­nöö­ri on pääs­syt työ­elä­mäs­sä eteen­päin ja perus­taa oman yhden mie­hen suun­nit­te­lu­fir­man. Ilpon vai­mo on hyvä­tu­loi­nen ja pys­tyy vas­taa­maan talou­den menois­ta. Aja­tuk­se­na on, että Ilpo työl­lään tie­naa per­heen tavoit­te­le­man uuden kol­mion Hel­sin­gis­tä hin­nal­taan 400.000 euroa ja vai­mo hoi­taa muut menot. Ilpo ottaa työn­sä hedel­mät palk­ka­na fir­mas­taan vaik­ka 10 vuo­den aikana.

    Ilpo Oy:n myyn­ti (sis. ALV) 930.000 euroa.
    ALV 180.000 euroa
    — sosi­aa­li­va­kuu­tuk­set 150.000 euroa
    Jää brut­to­pal­kak­si 600.000 euroa
    — tulo­ve­rot 200.000 euroa
    Jää asun­non ostoon 400.000 euroa

    VTT:n teke­män tut­ki­muk­sen mukaan uuden (ja myös van­han) asun­non hin­taan sisäl­tyy vero­ja ja veron­luon­tei­sia mak­su­ja 40–45 %. Tapauk­ses­sam­me siis esim. 180.000 euroa

    Ilpo saa siis verot­to­mal­ta arvol­taan 220.000 euron asun­non han­kit­tua, mut­ta tulee samal­la mak­sa­neek­si vero­ja ym. mak­su­ja 710.000 euroa!!! Eli Ilpon ahke­ruu­del­laan tie­naa­mas­ta myyn­nis­tä jul­ki­nen sek­to­ri ottaa 76%.

    Olem­me­ko todel­la halun­neet raken­taa maam­me jul­ki­sen sek­to­rin täl­lai­sek­si? Oli­ko tämä tosi­aan tar­koi­tus vai onko kaik­ki tapah­tu­nut pik­ku hil­jaa vahingossa?

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä esi­merk­ki sovel­tuu mel­kein kaik­keen yri­tys­toi­min­taan, työn teke­mi­seen ja kulut­ta­mi­seen. Eläm­me vero­hel­ve­tis­sä eikä rajo­jem­me sisäl­tä löy­dy pako­paik­kaa. Monien puo­luei­den onnek­si taval­li­set kan­sa­lai­set eivät tun­ne todel­li­suut­ta ja äänes­tä­vät vas­toin omaa etuaan.

    Esi­merk­ki ker­too myös sii­tä, mik­si teol­li­suus ja kaik­ki muu­kin yri­tys­toi­min­ta pake­nee maas­tam­me, mik­si työ­paik­ko­jen syn­nyt­tä­mi­nen on niin mah­do­ton­ta ja mik­si vain huo­nos­ti pal­kat­tu­ja pal­ve­lua­lan töi­tä on tar­jol­la. Teh­däk­sem­me suo­ma­lai­sen työn parem­min kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si mei­dän ei tar­vit­se lei­ka­ta palk­ko­ja, vaan pie­nen­tää pai­su­neen jul­ki­sen sek­to­rin meno­ja ja siten mah­dol­lis­taa työn myyn­tiin (ALV) ja teet­tä­mi­seen liit­ty­vien sivu­ku­lu­jen leikkaus.

    Ris­to Jär­vis­tä lai­na­ten kai­ken yri­tys­toi­min­tam­me ensi­si­jai­nen tar­koi­tus näyt­tää ole­van vero­tu­lo­jen kerää­mi­nen val­tiol­le, kos­ka sin­ne raha­vir­rois­ta pää­osa ker­tyy. Suo­sit­te­len kai­kil­le kan­san­edus­ta­jil­le pakol­li­sek­si luke­mi­sek­si Ris­to ja Sami Jär­vi­sen kir­jaa Vero­tuk­sen synk­kä anatomia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tero Tolo­nen:
    Yri­tys­ve­roon sem­moi­nen point­ti, että sii­hen voi­tai­siin teh­dä jon­kin­lai­nen por­ras­tus tai ala­ra­ja, esim.jonnekin 25 – 50ke koh­dal­le, mikä käy­tän­nös­sä pois­tai­si tar­peen teh­dä veroil­moi­tuk­sia tai mak­saa jotain muu­ta­man sadan euron ennak­ko­ve­ro­ja tai teh­dä vero­suun­nit­te­lua tahi pelä­tä ennakkoveroja.

    Ennak­ko­ve­rot eivät ole mikään ongel­ma, jos on varaa pal­ka­ta kir­jan­pi­tä­jä. Ja kai­ken jär­jen mukaan jos jou­tuu mak­sa­maan ennak­ko­ve­ro­ja, on saa­nut jon­kin­lais­ta tulos­ta­kin aikaiseksi.

    Ongel­ma kos­kee var­maan lähin­nä sivu­toi­mi­sia yrit­tä­jiä, joi­den bis­nes on niin pie­ni­muo­tois­ta, ettei sii­tä irtoa tar­peek­si rahaa sii­hen, että sai­si kun­nol­li­sen kirjanpitäjän. 

    Toki kir­jan­pi­don hin­ta­kin suh­tees­sa bis­nek­seen vaih­te­lee tosit­tei­den mää­rän mukaan, var­maan jol­lain pik­ku­hil­pet­tä myy­väl­lä fir­mal­la voi olla suh­tee­sa­sa kovat kir­jan­pi­to­ku­lut ja taas asian­tun­ti­ja­fir­mal­la hyvin, hyvin pie­net kun osto­ja ja myyn­te­jä on todel­la vähän suh­tees­sa bis­nek­sen volyymiin.

    Mut­ta ne pal­jon puhu­tut ennak­ko­ve­rot saa nol­liin ja jo mak­se­tut­kin takai­sin, kun­han vain rus­taa verot­ta­jal­le hake­muk­sen jos­sa ker­ro­taan että tämä tili­kausi menee täy­sin päin män­tyä, eikä tule vero­tet­ta­vaa tuloa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Ano­muu­mi: Kak­si ensim­mäis­tä ovat saa­ta­vuus­har­kin­nan ulko­puo­lel­la (kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja yli 3000 € ansaitsevia),

    Olen yrit­tä­jien puheis­ta ymmär­tä­nyt, että vaik­ka p.o. ryh­mät ovat saa­ta­vuus­har­kin­nan ulko­puo­lel­la, hei­dän tar­vit­se­maan­sa oles­ke­lu­lu­paan vaa­di­taan kui­ten­kin ELY-kes­kuk­sen myön­tei­nen pää­tös, joka kes­tää kuu­kausia, jopa yli 6 kk. PK-yri­tyk­sen kan­nal­ta tämä on har­mit­ta­van paljon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Mik­si ihmees­sä aina ja joka ker­ta pal­ve­luis­ta puhut­taes­sa löy­tyy joku insi­nöö­ri, joka ajat­te­lee kotia­pua tai siivousta?

    Työn voi usein las­kut­taa joko pal­ve­lu­na tai tuot­tee­na. Usein kan­nat­taa ostaa pal­ve­lu­na, jos tie­tää mitä halu­aa ostaa. Ja tuot­tee­na, jos ei osaa. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa ammat­ti­lai­nen myy toi­sel­le osaa­mis­taan ja tuot­ta­vuus kas­vaa. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa se tekee, joka osaa. Meil­lä kaik­ki tekee kaik­kea ja se näkyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Ja Ilpo Insi­nöö­ri on 45 vuo­ti­aa­na talon mak­set­tu­aan saa­nut 33 vuot­ta tulon­siir­to­ja ja mak­sa­nut 12 vuot­ta vero­ja. Vero­sum­man vitut­taes­sa saa avh:n ja elää lop­pue­lä­män onnel­li­se­na asun­nos­saan, jon­ka yhteis­kun­ta remon­toi sopi­vak­si, jär­jes­tää 4 * vrk ksh:n ja 104 tera­pia­ker­taa vuodessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Ano­muu­mi: Kak­si ensim­mäis­tä ovat saa­ta­vuus­har­kin­nan ulko­puo­lel­la (kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja yli 3000 € ansait­se­via), espan­ja­lai­set taas ovat EU-kan­sa­lai­sia ja saa­vat vapaas­ti teh­dä työ­tä Suomessa.

    Var­tiai­sen saa­ta­vuus­har­kin­nan­pois­to­vaa­ti­muk­set joh­tu­vat vain sii­tä, että mata­la­palk­kais­ten alo­jen työ­nan­ta­jat halua­vat har­joit­taa muut­toar­bit­raa­sia kehi­tys­mai­den ja hyvin­voin­ti­val­tioi­den välil­lä. Ts. täs­sä halu­taan veron­mak­sa­jien pus­sil­le ja vähän rik­koa työ­elä­män sään­tö­jä ja lake­ja­kin. Kor­kean tuot­ta­vuu­den alo­jen vero­kuor­ma vain lisääntyisi.

    Sekin on hyvin mah­dol­lis­ta, että Var­tiai­sel­la ei ole vie­lä sel­vyyt­tä, min­kä kan­san edus­ta­jak­si hänet juu­ri valittiin.

    Kaik­ki Suo­men talout­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä hyö­dyt­tä­vät muut­ta­jat pää­se­vät jo vapaas­ti Suo­meen. Ja vie­lä moni muukin…

    Ne eivät vain tule Suo­meen (ne hyvät), kos­ka niil­le ei halu­ta mak­saa kan­sain­vä­li­sen tason palk­kaa. Plus kyl­män peri­fe­rian lisää. 

    Tuo vii­mek­si­mai­nit­tu hävi­ää kyl­lä ajan myö­tä kai­kil­ta, kun glo­baa­li kil­pai­lu maa­il­man hupe­ne­vis­ta työ­pai­kois­ta kiih­tyy. Työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­vät alat ovat sen sijaan toi­sen­lai­nen ongelma-alue.

    Mihin sit­ten pitäi­si vetää raja työ­pe­räi­sel­le maa­han­muu­tol­le? Jos työ­nan­ta­jal­la on kri­tee­re­jä uudel­le työn­te­ki­jäl­le vaik­ka­pa vii­si, ja pis­tey­tys tapah­tuu skaa­lal­la 0–10 niis­tä kus­sa­kin, pitäi­si­kö yri­tyk­sen voi­da vali­ta suo­ma­lai­sen sijaan tuo ulko­maa­lai­nen osaa­ja, jos edel­lä­mai­nit­tu­jen koko­nais­pis­teet oli­si­vat suh­tees­sa 45–46, tuon ulko­maa­lai­sen osaa­jan eduksi? 

    Mit­kä ovat maal­lem­me koi­tu­vat kus­tan­nus­vai­ku­tuk­set yhdes­tä työt­tö­mäs­tä koti­mai­ses­ta osaa­jas­ta, jon­ka osaa­mi­ses­ta puut­tui se kriit­ti­nen, koko­nais­pis­te­mää­rän 2,2–4.4%, tai yhdes­sä lajis­sa saa­vut­ta­mat­ta jää­nyt arvo­sa­na 10 sil­ti kii­tet­tä­vän yhdek­si­kön sijaan? Riit­täi­si­kö tuo­hon koro­tuk­seen muu­ten jos­kus sen poten­ti­aa­li­sen työ­nan­ta­jan anta­ma kou­lu­tus? Onko asian­omai­sel­la mui­ta työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja pitäi­si­kö sen vai­kut­taa asiaan?

    Peli­sään­nöt pitäi­si aina­kin olla. Pelin pitäi­si olla sen lisäk­si objek­tii­vis­ta ja rei­lua, tas­a­puo­lis­ta sekä läpi­nä­ky­vää. Aina­kin ennen kuin asi­aa kos­ke­via pää­tök­siä läh­de­tään vaka­vam­min harkitsemaan …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Sylt­ty:Mut­ta ne pal­jon puhu­tut ennak­ko­ve­rot saa nol­liin ja jo mak­se­tut­kin takai­sin, kun­han vain rus­taa verot­ta­jal­le hake­muk­sen jos­sa ker­ro­taan että tämä tili­kausi menee täy­sin päin män­tyä, eikä tule vero­tet­ta­vaa tuloa.

    Tot­ta­kai, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti verot­ta­ja vaa­tii väli­ti­lin­pää­tök­sen tai vähin­tään­kin jon­kin­lai­sen kir­jeen, kuten sanoit­kin — onhan sii­nä työ­tä tie­ten­kin ja välin­ti­lin­pää­tös­kin mak­saa jon­kin ver­ran kirjanpitäjältä. 

    Mut­ta isom­pi ongel­ma on se, että kun yrit­tä­jä aloit­taa niin ei aluk­si ymmär­rä että sys­tee­mi toi­mii noin nurin­ku­ri­ses­ti — nor­maa­lis­ti kun ihmi­nen sääs­tää itsel­leen rahaa sii­tä ei mak­se­ta veroa, mut­ta yri­tyk­sen toi­min­taa käsi­tel­lään ihan arki­jär­jen vas­tai­ses­ti: sääs­tä­mi­ses­tä ran­gais­taan ja tuh­laa­mi­ses­ta pal­ki­taan, mm. siten että ALV vähen­nyk­sil­lä saa ostet­tua kai­ken­lais­ta rojua, vaik­ka tie­to­ko­nei­ta, puhe­li­mia tai mui­ta lait­tei­ta pal­jon hal­vem­mal­la firmalle.

    Eli siis jos yrit­tä­jä tuh­laa, ajaa autol­la pit­kiä mat­ko­ja (vero­va­paa kilo­met­rit) hän saa veron­ke­ven­nyk­sen, jos sääs­tää, niin tulee veron­ko­ro­tus — työl­lis­tä­mi­sen kan­nal­ta oli­si jär­ke­väm­pää että sys­tee­mi ei ohjai­si tähän suun­taan vaan antai­si mah­dol­li­suu­den sääs­tää työl­lis­tä­mis­tä var­ten. Nyt sys­tee­mi vain ohjaa tuh­laa­maan rahat ja sii­tä tulee ongelmia.

    Sik­si tuo 25–50ke ala­ra­ja oli­si jär­ke­vä — ei ihan Viron mal­li, kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sil­taan val­tiol­le pie­ni, mut­ta ede­saut­tai­si tehok­kaas­ti eten­kin pie­niä yri­tyk­siä jot­ka halua­vat työl­lis­tää ihmi­siä. Muu­toin yri­tys­ve­roa voi­si ihan hyvin vaik­ka nos­taa takai­sin sii­hen 28% tai yli­kin omas­ta puo­les­ta­ni, mut­ta inves­toin­tei­hin, eten­kin työl­lis­tä­mis­tä var­ten pitäi­si olla mah­dol­li­suus säästää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Tapio: Olen yrit­tä­jien puheis­ta ymmär­tä­nyt, että vaik­ka p.o. ryh­mät ovat saa­ta­vuus­har­kin­nan ulko­puo­lel­la, hei­dän tar­vit­se­maan­sa oles­ke­lu­lu­paan vaa­di­taan kui­ten­kin ELY-kes­kuk­sen myön­tei­nen pää­tös, joka kes­tää kuu­kausia, jopa yli 6 kk. PK-yri­tyk­sen kan­nal­ta tämä on har­mit­ta­van paljon.

    http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/tyontekijat_ja_tyonteko:

    Oles­ke­lu­lu­pa tiet­ty­jä työ­teh­tä­viä varten

    Jos olet tulos­sa Suo­meen työs­ken­te­le­mään alla ole­vis­sa teh­tä­vis­sä, et tar­vit­se työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­paa. Tar­vit­set kui­ten­kin oles­ke­lu­lu­van, joka myön­ne­tään erik­seen kuhun­kin alla mai­nit­tuun tapauk­seen. Hake­muk­sen rat­kai­see Maa­han­muut­to­vi­ras­to ilman työ- ja elin­kei­no­toi­mis­ton osapäätöstä.

    - eri­tyis­asian­tun­ti­ja

    —–

    Erityisasiantuntija

    Jos aiot työs­ken­nel­lä Suo­mes­sa eri­tyis­asian­tun­ti­ja­na, hae oles­ke­lu­lu­paa sil­lä perusteella.

    Sinua voi­daan pitää eri­tyis­asian­tun­ti­ja­na, kun työ­teh­tä­vä­si ovat vaa­ti­vat ja edel­lyt­tä­vät kor­kea­kou­lu­tus­ta. Työ­teh­tä­vie­si vaa­ti­vuut­ta osoit­taa myös se, että sinul­le mak­se­taan yleen­sä kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­paa palk­kaa (brut­to­na vähin­tään noin 3000 euroa kuu­kau­des­sa). Sinun täy­tyy sel­vit­tää hake­muk­ses­sa, että nämä kri­tee­rit täyt­ty­vät. Näi­den kri­tee­rei­den perus­teel­la arvioi­daan, pide­tään­kö sinua erityisasiantuntijana.

    Eri­tyis­asian­tun­ti­joi­ta ovat esi­mer­kik­si IT-alan eri­tyis­osaa­jat, kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet jon­kin eri­tyi­sa­lan osaa­jat tai muut kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet hen­ki­löt, jot­ka tule­vat eri­tyis­tä ammat­ti­tai­toa vaa­ti­vaan tehtävään.

    Jos et täy­tä näi­tä kri­tee­re­jä, sinua ei pide­tä eri­tyis­asian­tun­ti­ja­na. Sil­loin sinun pitää hakea työn­te­ki­jän oleskelulupaa.

    Ts. olet saa­nut vää­rän käsi­tyk­sen, kuten var­maan kuu­le­mas­ti yrit­tä­jät­kin. Asia voi joh­tua sii­tä, etä EVA, EK ja eri­näi­set (mata­la­palk­ka­työ­nan­ta­jien tas­kus­sa ole­vat?) eko­no­mis­tit sot­ke­vat kes­kus­te­lua väit­tä­mäl­lä, että saa­ta­vuus­har­kin­ta kos­ki­si kou­lu­tet­tu­ja asiantuntijoita.

    Jos käsit­te­lyä halu­taan nopeut­taa, ei saa­ta­vuus­har­kin­nan pois­to kai­kis­sa tulo­luo­kis­sa ole oikea toi­men­pi­de, kos­ka sil­lä oli­si poten­ti­aa­li­ses­ti rajat­to­mat nega­tii­vi­set sivu­vai­ku­tuk­set. Ilmei­nen rat­kai­su ongel­maan oli­si pal­ka­ta maa­han­muut­to­vi­ras­toon lisää väkeä lyö­mään hyväk­sy­mis­lei­mo­ja asian­tun­ti­joi­den papereihin.

    Ehkä tur­va­paik­ka­pää­tök­siin voi­tai­siin ottaa tiu­kem­pi lin­ja, jol­loin tuu­ri­ha­ki­jat vähe­ni­si­vät ja hen­ki­lö­kun­taa voi­tai­siin siir­tää työ­lu­pa-asioi­ta käsit­te­le­mään? “Tois­si­jai­sen suo­je­lun” lak­kau­tus” kokonaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Sylt­ty: Ja kai­ken jär­jen mukaan jos jou­tuu mak­sa­maan ennak­ko­ve­ro­ja, on saa­nut jon­kin­lais­ta tulos­ta­kin aikaiseksi.

    Tämä tai­taa kyl­lä olla hie­man tur­han roh­kea ole­tus. Ennak­ko­ve­ro­ja jou­tuu mak­sa­maan, jos joku niin mää­rää. Ne on mak­set­ta­va, vaik­ka perus­tei­ta oli­si, ja rahat saa takai­sin sit­ten jos vali­tus hyväk­sy­tään. Mut­ta jos ei mak­sa vää­rin perus­tein mää­rät­tyä veroa, niin häk­ki hei­luu ja fir­ma loppuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Vesa: Ilpo saa siis verot­to­mal­ta arvol­taan 220.000 euron asun­non han­kit­tua, mut­ta tulee samal­la mak­sa­neek­si vero­ja ym. mak­su­ja 710.000 euroa!!! Eli Ilpon ahke­ruu­del­laan tie­naa­mas­ta myyn­nis­tä jul­ki­nen sek­to­ri ottaa 76%

    Eihän se tie­ten­kään ota, asun­non arvo on edel­leen se 400.000 ja Ilpo on tuo­hon ikään men­nes­sä hyö­dyn­tä­nyt jul­ki­sia pal­ve­lui­ta luul­ta­vas­ti tuon puut­tu­van raha­sum­man ver­ran, eli noin 300.000 eur edes­tä, esim. kou­lu­tus, ter­vey­den­huol­to, päi­vä­hoi­to etc.

    Ja jos Ilpo jou­tui­si työt­tö­mäk­si, sai­ras­tui­si ja jou­tui­si leik­kauk­seen tai jos hän jos­kus saa elä­ket­tä hän saa nois­ta rahois­ta osan takai­sin, eli sii­nä on enna­koi­tu myös sitä ris­kiä mikä kuu­luu osak­si yhteiskuntaa.

    Mut­ta, jos Ilpo jat­kaa tuom­mois­ta 30 vuot­ta niin on mah­dol­lis­ta, että Ilpo todel­la­kin on net­to­mak­sa­ja, mut­ta jot­ta yhteis­kun­ta voi­si toi­mia niin jon­kun on olta­va myös net­to­mak­sa­ja, eivät kaik­ki voi olla hyötyjiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Tero Tolo­nen:
    Mut­ta, jos Ilpo jat­kaa tuom­mois­ta 30 vuot­ta niin on mah­dol­lis­ta, että Ilpo todel­la­kin on net­to­mak­sa­ja, mut­ta jot­ta yhteis­kun­ta voi­si toi­mia niin jon­kun on olta­va myös net­to­mak­sa­ja, eivät kaik­ki voi olla hyötyjiä.

    Tot­ta­kai asun­non ALV ja muut verot menee val­tiol­le ja val­tio ne saman­tien käyt­tää menoi­hin­sa. Ilpo saa ne takai­sin, ei val­tiol­ta vaan vain jos löy­tää jon­kun osta­jan asun­nol­le vähin­tään samal­la hin­nal­la. Eli val­tio ottaa ja käyt­tää oman­sa, lopullisesti.

    Toki Ilpo saa vas­ti­net­ta veroeu­roil­leen, mut­ta 40 vuo­den työ­uran ja asun­to­han­kin­to­jen aika­na tulee mak­sa­neek­si kyl­lä monen muun­kin osuu­den jul­ki­sis­ta menois­ta, var­sin­kin jos pitää kun­nos­taan huol­ta ja itsen­sä terveenä. 

    Esi­mer­kin tar­koi­tuk­se­na oli kuva­ta sitä, että pai­su­nut jul­ki­nen sek­to­ri loput­to­mal­la rahan tar­peel­laan on hal­vaan­nut­ta­nut talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den kan­san­ta­lou­des­tam­me. Olem­me onnis­tu­neet ampu­maan itseäm­me vähin­tään jalkaan.

    Oli­si­pa hyvä kun jokai­nen meis­tä sai­si vuo­sit­tain val­tiol­ta las­kel­man omis­ta jul­ki­sel­le talou­del­le tuo­mis­ta tulois­taan ja aiheut­ta­mas­taan kus­tan­nus­ra­sit­tees­ta. Eli sin­ne lis­tat­tai­siin mak­se­tut ALV:t, palk­ka- ym. verot, ja vas­taa­vas­ti sote­me­not, kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set, kir­jas­to­lai­nat ja jyvi­tet­ty osuus jaka­mis­kel­vot­to­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Ja sit­ten tie­tys­ti seu­rat­tai­siin kumu­la­tii­vis­ta kehi­tys­tä koko elinajan.

    Tar­kas­tus­vi­ras­ton tar­kas­ta­jat sit­ten ottai­si­vat eri­tyi­sen poik­kea­vat tapauk­set vuo­sit­tain käsit­te­lyyn. Pal­jon net­to­tu­lo­ja jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tuo­vat sai­si­vat kak­ku­kah­vit ja kul­tai­sen ansio­ris­tin. Hol­tit­to­mas­ti kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vat pan­tai­siin puhut­te­luun ja vaa­dit­tai­siin elä­män­ta­po­jen uudis­ta­mis­ta, ehkä ran­gais­tuk­sen uhalla. 

    Vai onko itse asias­sa Lin­nan­juh­lat tar­koi­tet­tu­kin ensin mai­ni­tul­le poru­kal­le? Mut­ta kukaan ei pidä puhut­te­lua sil­le vajaal­le 20% väes­tös­tä, joka syn­nyt­tää 80 % jul­ki­sis­ta menois­ta. Pää­tä sili­te­tään, että kyl­lä me ymmärretään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Austrian: Kal­le, onko omai­suus­tu­lo­ja saava… 

    On. Pää­omat pyö­rit­tä­vät talout­ta ja siten yhteis­kun­taa. Tuol­lai­set sijoit­ta­jat ja yrit­tä­jät mak­sa­vat mei­dän mui­den viu­lut. Tuon ovat aina ruot­sa­lai­set dema­rit­kin ymmärtäneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. pjt: Tämä tai­taa kyl­lä olla hie­man tur­han roh­kea ole­tus. Ennak­ko­ve­ro­ja jou­tuu mak­sa­maan, jos joku niin mää­rää. Ne on mak­set­ta­va, vaik­ka perus­tei­ta oli­si, ja rahat saa takai­sin sit­ten jos vali­tus hyväk­sy­tään. Mut­ta jos ei mak­sa vää­rin perus­tein mää­rät­tyä veroa, niin häk­ki hei­luu ja fir­ma loppuu.

    En tie­dä min­kä­lais­ta oli tou­hu ennen, mut­ta kyl­lä aina­kin omien koke­mus­ten mukaan verot­ta­ja ja vero­jär­jes­tel­mä itses­sään toi­mii hyvin ja sut­ja­kas­ti. Aina ollaan vei­vat­tu vero­ja ylös ja alas sen mukai­ses­ti, mikä on arviom­me tuloksesta. 

    Ja takai­sin­kin nii­tä ollaan saa­tu, kun on ollut tar­vet­ta hakea.

    Pal­jon suu­rem­pi veron­mak­suun liit­ty­vä ongel­ma ovat mak­su­vai­keuk­siin ajau­tu­vat asiak­kaat. Täm­möi­nen voi tapah­tua aika yllät­tä­väs­ti­kin. Niis­tä myynn­neis­tä jou­tuu tilit­tä­mään alvit, vaik­ka kas­saan ei ole tul­lut pen­nin jeniä asiak­kaan hoip­pues­sa mak­suk­ky­vyt­tö­myy­den rajal­la. Ja jos on myyn­tiä, niin nii­tä alve­ja ei puhu pois mil­lään, ne saa takai­sin vas­ta kun on otet­tu vah­vis­tet­tu­ja luot­to­tap­pioi­ta ja sii­hen taas menee aina kuu­kausi­tol­kul­la aikaa (siis pahim­mas­sa tapauk­ses­sa, eli kun asia­kas ei kyke­ne ollen­kaan mak­sa­maan ja menee nurin).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Ano­muu­mi: Ts. olet saa­nut vää­rän käsi­tyk­sen, kuten var­maan kuu­le­mas­ti yrittäjätkin.

    Kii­tok­sia oikaisusta.

    Ano­muu­mi: Ilmei­nen rat­kai­su ongel­maan oli­si pal­ka­ta maa­han­muut­to­vi­ras­toon lisää väkeä lyö­mään hyväk­sy­mis­lei­mo­ja asian­tun­ti­joi­den papereihin.

    Tämä oli­si äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­nen toi­men­pi­de ja mak­sai­si itsen­sä moninkertaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kal­le: On. Pää­omat pyö­rit­tä­vät talout­ta ja siten yhteis­kun­taa. Tuol­lai­set sijoit­ta­jat ja yrit­tä­jät mak­sa­vat mei­dän mui­den viu­lut. Tuon ovat aina ruot­sa­lai­set dema­rit­kin ymmärtäneet. 

    Pää­omat sinän­sä eivät pyö­ri­tä yhtään mitään. Pörs­sin ja reaa­li­ta­lou­den välil­lä ei näy­tä ole­van mitään yhteyttä.
    Pörs­sis­sä pyö­ri­vät rahat eivät kana­voi­du tut­ki­muk­seen, tuo­te­ke­hi­tyk­seen eivät­kä inves­toin­tei­hin — ehkä jois­sa­kin poikkeustapauksissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. ft. maa­il­mal­ta:
    Mik­si ihmees­sä aina ja joka ker­ta pal­ve­luis­ta puhut­taes­sa löy­tyy joku insi­nöö­ri, joka ajat­te­lee kotia­pua tai siivousta?

    Työn voi usein las­kut­taa joko pal­ve­lu­na tai tuot­tee­na. Usein kan­nat­taa ostaa pal­ve­lu­na, jos tie­tää mitä halu­aa ostaa. Ja tuot­tee­na, jos ei osaa. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa ammat­ti­lai­nen myy toi­sel­le osaa­mis­taan ja tuot­ta­vuus kas­vaa. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa se tekee, joka osaa. Meil­lä kaik­ki tekee kaik­kea ja se näkyy.

    Ensim­mäi­sen kap­pa­leen kysy­myk­see­si en osaa antaa yleis­tä vas­taus­ta. Yksit­täis­ta­pauk­ses­sa voi­sin tode­ta ansain­nee­ni lei­pää­ni myy­mäl­lä tava­raa, myy­mäl­lä tun­ti­työ­tä, myy­mäl­lä pake­toi­to­ja pal­ve­lui­ta — ja kaik­kea sil­tä välil­tä b2b-sek­to­ril­la. Lisäk­si olen ollut työ­ni puo­les­ta hank­ki­mas­sa edel­lä­mai­nit­tu­ja b2b-mie­les­sä ja yksi­tyis­hen­ki­lö­nä osto­puo­lel­la niin b2c kuin perä­ti c2c-tapauk­ses­sa (siis työl­lis­tä­nyt tois­ta yksityishenkilöä).

    En osaa oikein teh­dä eroa ter­mien “tuo­te” ja “pal­ve­lu” välil­lä. Tava­ra on tava­raa ja pal­ve­lu pal­ve­lua, mut­ta asiak­kal­le myy­dään tuo­te, jos­sa on yhtä tai tois­ta tai kum­paa­kin. Mie­lel­lään vie­lä vuo­si­so­pi­muk­sel­la. Kau­nein esi­merk­ki suo­ma­lai­ses­sa lii­ke-elä­mäs­sä täs­tä lie­nee Kone Oyj. 

    Yri­tys­puo­lel­la oikeas­ti har­va halu­aa ostaa tava­raa, jol­loin lop­pu­tu­lok­sen myy­mi­nen pal­ve­lu­na on usein fik­sum­paa, kun­han asiak­kaan saa usko­maan toi­mit­ta­jaan ja toi­min­ta­mal­liin. Yksi­tyis­hen­ki­löi­den koh­dal­la tava­ral­la on usein sta­tusar­vo, ja muu­ten­kin mark­ki­nat ovat irrationaalisempia.

    Minul­la on kui­ten­kin syy­ni ottaa koti­ta­louk­sil­le myy­tä­vät pal­ve­lut esille. 

    Olen samaa miel­tä kans­sa­si sii­tä, että talous pyö­rii eri­kois­tu­mi­sel­la. Se on paran­ta­nut tehok­kuut­ta vii­mei­set vuo­si­tu­han­net. Meil­lä on kui­ten­kin kan­san­ta­lou­des­sa sel­lai­nen ongel­ma, että työt­tö­mä­nä on erit­täin pal­jon sel­lais­ta työ­voi­maa, joka ei ole eri­kois­tu­nut oikein mihin­kään, tai jon­ka eri­kois­tu­mi­sa­la ei työl­lis­tä. Jos pro­jek­tiot yhteis­kun­nan tek­no­lo­gis­tu­mi­ses­ta pitä­vät paik­kan­sa, tämän väen osuus työ­voi­mas­ta tulee kas­va­maan edelleen.

    Täs­sä koh­das­sa kyse ei ole eri­kois­tu­mi­ses­ta, vaan sii­tä, mitä työ­tä yli­pää­tään on ole­mas­sa. Koti­ta­louk­sis­sa on pal­jon sel­lais­ta työ­tä tar­jol­la, johon nor­maa­li työ­ky­kyi­nen ihmi­nen kyke­nee ilman eri­tyis­tä koulutusta.

    Lisäk­si työn mää­rä sinän­sä jous­taa pit­käl­le. Kyse voi olla ikku­nan­pe­sus­ta ker­ran vuo­des­sa tai vaki­nai­ses­ta työ­voi­mas­ta. Ihmi­set käyt­tä­vät pal­jon työ­tun­te­ja koti­töi­hin ja usein vie­lä koke­vat, että nii­hin pitäi­si käyt­tää vie­lä enemmän.

    Ja var­mas­ti on niin, että jos mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­den työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­set las­ke­vat, nii­tä töi­tä ilmes­tyy moneen suun­taan. Myös yri­tyk­set työl­lis­tä­vät sil­loin enem­män. Yhteis­tä kui­ten­kin on se, että pää­osa näis­tä töis­tä tulee yksi­tyis­hen­ki­löil­le suun­na­tuil­le palvelualoille.

    (On täs­sä­kin tek­no­lo­gi­aan liit­ty­vät ris­kin­sä. Har­va oikeas­ti halu­aa sii­voo­jaa, todel­li­nen tar­ve on siis­ti koti. Jos jokin kone hoi­taa kodin siis­tik­si, se on parem­pi rat­kai­su. Tois­tai­sek­si täl­lais­ta ei ole näky­vis­sä, mut­ta puu­tar­ha­töi­hin robo­tit ovat jo pääs­seet. Pöly­ni­mu­ri­ro­bot­ti on tois­tai­sek­si jää­nyt aika yksin.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Sylt­ty: Tuo on tot­ta, mut­ta koti­ta­lous­työ­tä rajoit­taa luot­ta­muk­sen puu­te, on aika suu­ri kyn­nys pääs­tää ketään tun­te­ma­ton­ta puu­has­te­le­maan kotiin­sa ja kaik­ki sii­vous yms. oli­si kui­ten­kin kaik­kein tehok­kain­ta hoi­taa vir­ka-aikoi­na sil­loin, kun asu­jat ovat itse töissä.

    Tuo­kin on yksi asen­tei­siin liit­ty­vä kysymys.

    Voin itse olla vähän naii­vi ja sini­sil­mäi­nen, mut­ta koti­ta­lous­pal­ve­lui­ta itse käyt­täes­sä­ni en ole halun­nut olla pai­kal­la. Koke­mus­ta on ollut aiko­jen saa­tos­sa monen­lai­sis­ta ja monen­maa­lai­sis­ta työn­te­ki­jöi­tä, eikä tur­val­li­suuson­gel­mia ole ollut. En ole kuul­lut muil­la­kaan ongel­mia olleen.

    Tähän kui­ten­kin liit­tyy ihan aito­na ongel­ma­na se, että kos­ka ala ei ole työn­te­ki­jöi­den suo­sios­sa, vaih­tu­vuus voi olla suur­ta. Se ei joh­da var­si­nai­siin tur­val­li­suuson­gel­miin, mut­ta pereh­dy­tys pitää kui­ten­kin teh­dä työn­te­ki­jä­koh­tai­ses­ti. Tie­dän, että alan yrit­tä­jät tun­nis­ta­vat ongel­man, mut­ta ihan help­poa sitä ei ole korjata.

    = = =

    Jos­sain vai­hees­sa puo­li­va­ka­vis­sa­ni mie­tin, voi­si­ko huo­nos­ti hoi­de­tun näköi­ses­tä bis­nik­ses­tä teh­dä hyvin­hoi­det­tua ja sitä kaut­ta raha­kas­ta. Pää­dyin kui­ten­kin sii­hen tulok­seen, että koti­ta­lous­pal­ve­lui­den käyt­tö­mää­rät eivät ole kiin­ni sii­tä, miten alan yri­tys­ten lii­ke­toi­min­taa pyöritetään.

    Alan yri­tyk­sen tyy­pil­li­nen elin­kaa­ri on sel­lai­nen, että ensin on yhden hen­gen fir­ma, joka saa pal­jon asiak­kai­ta. Täs­sä vai­hees­sa kaik­ki on hyvin kaik­kien kan­nal­ta, ja ahke­ra yrit­tä­jä saa koh­tuul­li­set tulot. Sen jäl­keen se yksi hen­ki hank­kii apu­lai­sen tai ali­hank­kii lisää työ­voi­maa. Sit­ten asia­kas­tyy­ty­väi­syys alkaa hei­ken­tyä vaih­tu­vuu­den vuok­si ja yrit­tä­jä alkaa väsyä lisään­ty­nee­seen byrokratiaan.

    Luon­nol­li­nen vas­taus tähän on se, että yrit­tä­jät alka­vat muo­dos­taa ver­kos­to­ja tai osuus­kun­tia. Näin­kin on käy­nyt, mut­ta täs­sä ei oikein löy­dy sel­vää tehok­kuu­den paran­nus­ta. Kes­ki­ko­koi­sel­la toi­mi­jal­la voi­vat myös byro­kra­tia­kus­tan­nuk­set kas­vaa, kun töi­tä ei enää teh­dä­kään yrittäjähengessä.

    Mark­ki­noil­la saat­tai­si olla tilaa isol­le toi­mi­jal­le, joka hoi­tai­si HR:n eri­tyi­sen hyvin, ja sitä kaut­ta sai­si hyvän pysy­vyy­den hen­ki­lö­kun­nal­le. Voi kui­ten­kin olla, että yhtä­lön saa­mi­nen toi­mi­maan jär­ke­väl­lä hin­nal­la menee vaikeaksi.

    Kyse on oikeas­ti niin mata­lan jalos­tusar­von asias­ta, että sii­nä on aika vai­kea teh­dä kovin ihmeel­li­siä lii­ke­toi­min­tain­no­vaa­tioi­ta. Niin­pä alan volyy­mi riip­puu hyvin­kin pal­jon yhteis­kun­nas­ta yleensä.

    Osa alan proble­ma­tiik­kaa on ura­koi­den ja laa­dun mää­rit­te­lyn vai­keus. Las­ku­tus­pe­rus­te on aika, mikä ei luo kan­nus­ti­mia tai pal­kin­to­ja laa­dun tai tehok­kuu­den kehit­tä­mi­sen kannalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Rai­mo K: … Pörs­sin ja reaa­li­ta­lou­den välil­lä ei näy­tä ole­van mitään yhteyttä…

    Raha pyö­rit­tää talout­ta ja yhteis­kun­taa. Pörs­siyh­tiöi­tä kvar­taa­leit­tain 1/4v ja per­hey­ri­tyk­siä kvar­taa­leit­tain, mut­ta kvar­taa­li on 25v. Yri­tys­ten, eri­tyi­ses­ti per­hey­ri­tys­ten verot­ta­mi­nen ei ole kovin fik­sua mei­dän mui­den kan­nal­ta. Kateus ei saa olla vero­po­li­tii­kan ainoa driveri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Läh­tö­koh­tai­ses­ti työ­tä on ole­mas­sa niin pal­jon kun sitä halu­aa teh­dä. Työl­le on myös mak­sa­jia ole­mas­sa, jokai­nen meis­tä palk­kaa itsel­leen työn­te­ki­jöi­tä kun­han työn­te­ki­jä tuot­taa enem­män kuin ottaa. 

    Työ­tä rajoi­te­taan yhteis­kun­nan toi­mes­ta erit­täin voi­mak­kaas­ti ja pää­sään­töi­ses­ti täl­lä on yhteis­kun­nas­sa posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia. Suu­rim­mat rajoit­teet ovat verot ja palk­ko­jen sopi­mi­nen. Läh­tö­koh­tai­ses­ti yhteis­kun­nan mit­ta­ri­na voi­si pitää sitä, mitä kor­keam­mal­la mini­pal­kal­la työ­tä on tar­jol­la. Esim. Tans­kan mäk­kä­ri mak­saa 20 euroa tun­ti, Aldi & Lidl mak­saa UK:ssa 54 000/ vuo­si aloi­tus­palk­ka­na. Sveit­sis­sä mini­mi­palk­ka on jotain 3300 /kk ja Sveit­si äänes­ti vähän aikaa sit­ten sii­tä, että joh­ta­jan kuu­kausi­palk­ka saa olla kor­kein­taan yri­tyk­sen huo­noi­ten pal­ka­tun ihmi­sen vuo­si­pal­kan ver­ran. Meni­kö läpi?

    Janan toi­ses­sa pääs­sä on val­tiot, jois­sa pal­kan kus­tan­nus ja siten työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus on todel­la pie­ni. Työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­nen on erit­täin help­poa ja suju­vaa. Olen itse­kin pää­ty­nyt työ­nan­ta­jak­si siten, että työ­tä hake­maan tul­lut työn­te­ki­jä neu­vot­te­li itsel­leen 0,1786 euron tuntipalkan. 

    Meil­lä on lii­an pie­net pal­kat ja lii­an suu­ret palk­ka­kus­tan­nuk­set. Hei­tän hatus­ta, että suo­mes­sa työn­te­ki­jän saa noin 40 euroa tun­ti ja täl­löin työn­te­ki­jäl­le jää noin 10 euroa tun­ti. Sum­mat on var­mas­ti jon­kin­ver­ran pie­les­sä ja ne vaih­te­le­vat myös ala­koh­tai­ses­ti. Jot­ta kai­ken sen vai­van viit­sii teh­dä on uuden työn­te­ki­jän saa­ta­va tulos­ta jotain 50 — 60 euroa tun­ti. Työn­te­ki­jän saa­man hyö­dyn ja todel­li­sen hin­nan välis­sä on lii­kaa kulu­ja. Läh­tö­koh­tai­ses­ti on erit­täin hyvä, että hei­kos­ti tuot­ta­vaa työ­tä ei pal­jon teh­täi­si. Se on sitä tehok­kuut­ta. Jos työn­te­ki­jän sai­si 10 euroa tun­ti, niin työn­te­ki­jän voi­si pal­ka­ta todel­la huo­nos­ti tuot­ta­viin töihin. 

    Itse olen pal­kan­nut suo­mes­sa sii­voo­jan sii­vous­rin­kiin. Työ­tön työn­ha­ki­ja kai­kil­la mah­dol­li­sil­la tuil­la 4 tun­tia vii­kos­sa. Ei mak­sa­nut juu­ri mitään, mut­ta ei tuot­ta­nut yhtään mitään. Pii­ko­ja ei tar­vi­ta tämän päi­vän suo­mes­sa. 50 vuot­ta sit­ten oli käte­vää, kun joku teki ruo­an, pesi pyy­kit ja sii­vo­si. Tänä päi­vä­nä ruo­kaa saa val­mii­na, pyyk­ki pes­tään ja kui­va­taan koneel­li­ses­ti, teks­tii­lit eivät pöli­se ja sisäil­ma suo­da­te­taan. Piha-alu­eet on katet­tu ja kuraa ei kan­tau­du. Jos työs­sä likaan­tuu, niin työ­nan­ta­ja huo­leh­tii työ­vaat­teet. Arvok­kaam­mat teks­tii­lit vie­dään pesu­laan. Sitä koti­ta­lou­des­sa teh­tä­vää työ­tä ei ole enää ole­mas­sa. Jos ihmi­nen ei saa arkea pyö­ri­mään, niin tus­kin se on työ­elä­mäs­sä eikä siten ole palk­kaa­mas­sa ketään. Täs­sä vai­hees­sa tar­vit­ta­vat kotia­vut jär­jes­tää shp.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Ja hyvin­voin­ti­val­tion sula­koit­ta­mi­ses­ta. Mones­sa pai­kas­sa mie­ti­tään, mitä teh­dään kun vete­raa­nit lop­puu? No, Haglund teki vete­raa­ne­ja yhdes­sä yös­sä 50 000 lisää! Ne ei lopu. Kaik­ki rau­han­tur­vaa­jat saa­vat vete­raa­ni­tun­nuk­sen. Vete­raa­ni­jär­jes­töt kiit­tä­vät yhteis­kun­nan tuesta!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Vah­van talou­den mail­la on ollut varaa luo­da hyvin­voin­ti­val­tiot, min­kä jäl­keen nii­den talous­kas­vu on yleen­sä hii­pu­nut ja työl­li­syys nous­sut vapaam­piin mai­hin ver­rat­tu­na. Poh­jois­maat ovat kui­ten­kin niin kapi­ta­lis­ti­sia, että nii­den talous sel­vi­ää sil­ti. Ete­lä-Euroo­pas­sa irti­sa­no­mis­suo­ja­kin on hir­vit­tä­vä, Tans­kas­sa olematon.

    Ete­lä-Ame­ri­kan hyvin­voin­ti­val­tiot jäh­met­ti­vät ja kuor­mit­ti­vat talout­ta niin pal­jon, että ne romah­ti­vat huo­nom­pien aiko­jen tul­len. Uru­guays­sa­kin panos­tuk­set tasai­seen kou­lu­tuk­seen kai­kil­le oli­vat val­ta­via, ja hyvin­voin­ti­val­tion muis­tok­si jäi­vät “maa­il­man par­hai­ten kou­lu­te­tut tak­si­kus­kit”. http://bibliotecadigital.fgv.br/ojs/index.php/rbe/article/viewFile/28/6081

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. ft. maa­il­mal­ta: Mones­sa pai­kas­sa mie­ti­tään, mitä teh­dään kun vete­raa­nit lop­puu? No, Haglund teki vete­raa­ne­ja yhdes­sä yös­sä 50 000 lisää! 

    Minä olen jo useam­man vuo­den miet­ti­nyt­kin, miten ja kenel­le kopla­taan vete­raa­ni­jär­jes­tö­jen omai­suus vete­raa­nien lop­pues­sa ja mik­sei­vät jär­jes­töt voi myy­dä omai­suut­taan toi­min­tan­sa rahoit­ta­mi­sek­si siten, että oltai­siin nol­las­sa vii­mei­sen kuollessa.
    Ei ilmei­ses­ti enää tar­vit­se noi­ta­kaan asioi­ta ihme­tel­lä. En sil­ti eri­tyi­sem­min pidä ratkaisusta.
    Osin toki sik­si, että sen perus­teel­la joten­kin vai­kut­tai­si ole­van enem­män­kin aikei­ta vie­dä suo­ma­lai­sia Naton ja USA:n krii­sei­hin “rau­haa turvaamaan”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Elä­ke­läi­set ovat aloit­ta­neet kam­pan­jan “Työ­elä­kein­dek­sin palaut­ta­mi­nen palk­ka­ta­soin­dek­sik­si”. Kampn­jaa ei voi käsi­tel­lä yksit­täi­se­nä, vaan osa­na suu­rem­paa ongel­maa nimel­tä hyvinvointivaltio.

    Hyvin­voin­ti­val­tio soit­taa samaa levyä: tyl­sät töi­hin inno­voi­maan. Tyl­sien rahoil­la rahoi­te­taan mui­den elä­mä. Elä­ke­läi­set vaa­ti­vat yli­suu­ria eläk­kei­tä, krii­si­maat tuki­pa­ket­te­ja tyl­sien mai­den rahois­ta. Jul­ki­sen sek­to­rin teki­jät vaa­ti­vat verois­ta yhtä suur­ta palk­kaa kuin tyl­sien yksi­tyi­sen sek­to­rin teki­jöi­den palk­ka. Suo­mes­sa meil­lä on vie­lä ase­vel­vol­li­suus: tyl­sät intis­sä, palk­ka nol­la. Tyl­sien pitäi­si vie­lä elät­tää väes­tö­rä­jäh­dyk­sen ihmi­set. Kaik­kia yhdis­tää sama teki­jä: tyl­sät töis­sä, muut jaka­mas­sa rahoja.

    Hyvin­voin­ti­val­tio on kotiin­sa tuu­per­tu­nut poti­las, joka on elo­ton. Käy­tä­väl­lä kul­ke­vat hen­ki­löt hais­ta­vat jo pro­ses­sin, mut­ta sork­ka­rau­dal­la ei ole uskal­let­tu ava­ta vie­lä huo­neis­ton ovea. Hyvin­voin­ti­val­tio on umpikujassa.

    Hyvin­voin­ti­val­tion umpi­ku­ja ei ole kui­ten­kaan nau­run asia. Edes­säm­me on tuot­ta­vuu­den kas­vun aiheut­ta­ma työt­tö­myy­son­gel­ma. Hyvin­voin­ti­val­tio voi olla tien­sä pääs­sä, mut­ta oli sii­nä hyviä­kin puo­lia ja empaat­ti­suut­ta. Nyt kävi näin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle J Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.